Jyväskylän yliopiston vuosikertomus 2018 by University of Jyvaskyla

VUOSIKERTOMUS 2018

Yliopistossa keskiössä on osaava ja hyvinvoiva ihminen. Tämä on myös strategiamme nimi. Meille on tärkeää, että yhteisömme jäsenet voivat hyvin ja että heillä on mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa. Korkealaatuisella tutkimuksella ja koulutuksella lisäämme ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osaamista yhteiskunnassa. Yliopistomme arvot ovat avoimuus, luottamus, laatu ja eettisyys.

VUOSIKERTOMUS 2018

20 18 VUOSIKERTOMUS

TOIMITUS

Kirke Hassinen Liisa Harjula Tanja Heikkinen Kirsi Häkämies Reetta Mikkola Anu Mustonen Sari Laapotti Katri Lehtovaara Sini Tuikka Elina Vaara-Sjöblom Kati Valpe Iiro Vuori Martta Walker TILASTOT

Viivi Aumanen KUVAT

Petteri Kivimäki Martti Minkkinen Katarina Mustonen Shutterstock KONSEPTI JA SUUNNITTELU

Avidly PAINOPAIKKA

Jyväskylän yliopistopaino

REHTORIN KATSAUS

Osaamisen ja hyvinvoinnin yliopisto Jyväskylän yliopiston uusi hallitus aloitti toimikautensa vuoden 2018 alussa. Hallitus käynnisti tammikuussa yliopiston strategiatyön, jonka tuloksena joulukuussa vahvistettiin yliopiston strategia 2019–2030. Strategiamme keskiössä on osaava ja hyvinvoiva ihminen. Tämä on myös strategiamme nimi. Meille on tärkeää, että yhteisömme jäsenet voivat hyvin ja että heillä on mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa. Korkealaatuisella tutkimuksella ja koulutuksella lisäämme ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osaamista yhteiskunnassa. Vuonna 2018 vahvistimme akateemista johtamista ja nimitimme vuosiksi 2018–2021 päätoimiset dekaanit kaikkiin tiedekuntiin. Samalla selkiytettiin koulutus- ja tiedeneuvostojen sekä varadekaanien roolia. Palvelutoimintoja kehitettiin, ja palvelurakennetta täsmennettiin edelleen tukemaan ydintehtävien toteuttamista. Yliopiston tutkimustoiminta on maailmanlaajuisissa arvioinneissa parhaiden 2-3 %:n yliopiston joukossa. Yliopisto on onnistunut hyvin kilpaillun tutkimusrahoituksen hankki misessa, ja Suomen Akatemian myöntämien profiloitumishankkeiden myötä yliopisto kykenee vahvistamaan valitsemiaan alueita. Yliopisto ylitti jälleen tohtorintutkintotavoitteensa, sillä tohtoreita valmistui 139. Maisterintutkintotavoitteetkin ylitettiin selvästi, tutkintojen määrä oli 1513. Koulutuksessamme keskeistä ovat sujuvat opintopolut sekä sisällöllisesti ja pedagogisesti laadukas koulutustarjonta. Yliopistossa toteutettiin laaja opetussuunnitelmauudistus, ja tätä työtä jatketaan parhaillaan. Painopisteenä työssä on opiskelijan monipuolisen osaamisen varmistaminen siten, että kaikille yliopiston opiskelijoille kehittyy opintojen kuluessa paitsi vankka oman alan tietopohja ja ymmärrys, myös into ja kyky oppia uutta sekä kehittää osaamistaan muuttuvissa ympäristöissä. Juoheat siirtymät eri opintoasteilta toisille sekä opintojen etenemisen varmistaminen ovat sekä yliopiston että opiskelijan kannalta avainasemassa. Opiskelijavalintoja kehittämällä sekä

kotimaista ja kansainvälistä opiskelijarekrytointia vahvistamalla varmistetaan motivoituneiden opiskelijoiden saaminen yliopistoon. Yhteistyötä yliopiston, Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen maakunnan välillä tiivistettiin opiskelija- ja liikuntakaupungin aseman sekä veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. Olemme vahvasti mukana alueellisessa yhteistyössä: ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän kanssa tehtävä EduFutura Jyväskylä -yhteistyö jatkui vuoden aikana edelleen. Lisäksi olimme aktiivisesti mukana Jyväskylän kaupungin Hippos2020-kehittämisessä sekä Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHo) vahvistamisessa. Vuosi Jyväskylässä on ollut työntäyteinen ja tuloksekas. Arjen kiireitä on kuitenkin sävyttänyt innostunut ja positiivisesti eteenpäin katsova asenne, iloisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne, joka on yliopistomme ominaispiirre ja vahvuus. Tälle kivijalalle tulemme rakentamaan myös uuden strategiamme menestyksen. Yhteistyöterveisin Keijo Hämäläinen REHTORI

4 6 7 7

SAATKO SINÄ IKÄÄNTYNEENÄ TARVITSEMASI PALVELUT?

ANDREI COSTININ TAVOITTEENA ON PYSYÄ AINA YHDEN ASKELEEN PAHIKSIA EDELLÄ

Rehtorin katsaus Futurisaattori herätti ajattelemaan yliopiston tulevaisuutta Yliopisto menestyi profilointitoimissa Tiede osana yhteiskuntaa

HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 8 Saatko sinä ikääntyneenä tarvitsemasi palvelut? 12 Pelaaminen ei ole vain viihdettä 13 Mikä tekee kodin? 13 Ei mikään yhden asian yhdistys INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 14 Andrei Costinin tavoitteena on pysyä aina yhden askeleen pahiksia edellä 18 Tieteellä ja teknologialla lisää hyvinvointia 19 Oppimisanalytiikasta työkalu opiskelijoiden toimijuuden kehittämiseen 19 Suomen suurin IT-alan kandikouluttaja KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA 20 Tutkimusperustaisia oljenkorsia vanhemmuuteen 24 KiMo-opinnot ovat investointi tulevaisuuteen 24 Lukiloki-koulutusohjelmasta tietoa ja keinoja opettajille 25 Myönteinen palaute kantaa pitkälle myös varhaiskasvatuksessa

TUTKIMUS PERUSTAISIA OLJENKORSIA VANHEMMUUTEEN

KAUPPAKORKEAKOULULLE ARVOSTETTU AACSB-AKKREDITOINTI

KAUPPAKORKEAKOULU 26 Kauppakorkeakoululle arvostettu AACSB-akkreditointi 30 Suomen Ekonomien opetuspalkinto tutkijatohtori Mari Suorannalle 31 Kasvu Open keräsi kansainvälistä tunnustusta 31 Palkittua markkinoinnin tutkimusta 31 Taloustutkijoiden kesäseminaari keräsi jälleen taloustieteilijät aurinkoiselle Päijänteelle LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 32 2020-luvun tavoitteena on liikuttaa kaikkia ikäluokkia 36 Tietokonepelit tehostamaan kuntoutusta 37 Vain kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu suositusten mukaan − paikallaanoloa kertyy runsaasti 37 Kiinalaisurheilijoita Vuokatissa yhteistyön tuloksena MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 38 Tieteen vaikuttavuus syntyy tutkimuksen laadusta 42 Kehitteillä entistä nopeampi keino syöpähoitojen seuraamiseen 43 Kiihdytinlaboratorio oli täydessä käytössä KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS 44 Koulutuksen tutkimustiedon kansainvälinen puolestapuhuja 45 PISA-tutkimuksen taustat pintaa syvemmältä

2020-LUVUN TAVOITTEENA ON LIIKUTTAA KAIKKIA IKÄLUOKKIA

TIETEEN VAIKUTTAVUUS SYNTYY TUTKIMUKSEN LAADUSTA

46 Avoimen tiedon keskus 47 Kielikeskus 47 Avoin yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 48 Rohkeita askelia aikuisena 50 Uutisia vuodelta 2018 54 Tilastot

Futurisaattori herätti ajattelemaan yliopiston tulevaisuutta Jyväskylän yliopiston yhteisöllinen strategiatyö käynnistettiin vuoden 2018 alussa huomiota herättävällä futurisaattori-kiertueella. Futurisaattori-ajatuskiihdytin kiersi kahden viikon ajan kampuksen keskeisillä paikoilla. Yllättävällä ja erikoisella joukkoistamisen tavalla saatiin strategiatyölle hyvä alku. Tällä kertaa yliopiston strategia haluttiin tehdä täysin uudella tavalla. Tavoitteena oli murtaa perinteinen kulmahuonestrategiatyö ja muodostaa tulevaisuuskuva yliopistolaisten näkemyksiin pohjautuen. Opiskelijaruokalan eteen tai rakennuksen aulaan laskeutunut futurisaattori herätti yliopistolaisten mielenkiinnon ja innosti osallistumaan. – Tulevaisuuskapselissa pääsi ihan star wars -tunnelmaan! Se oli ennakkoluuloton ja uusi tapa saada yhteisömme osallistumaan strategian valmisteluun, yliopiston kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas kertoo kokemuksestaan. – Futurisaattorissa esitetyt kysymykset olivat mielenkiintoisia ja pysäyttivät ajattelemaan. Kerätyistä vastauksista saatiin myös oikeasti hyvää pohjaa strategiatyölle.

Futurisator-ajatuskiihdyttimessä käyttäjä vastasi kysymyksiin yliopiston nykytilasta ja sen tulevaisuudesta kosketusnäytön ja ”Big brother” -äänen ohjaamana ja sai halutessaan jättää myös videoviestin. Futurisaattorissa kävi yhteensä 730 yliopiston työntekijää ja opiskelijaa. Videoviestejä jätettiin noin 350. Lisäksi kiertueen aikana tehtiin 300 haastattelua kasvokkain. Opiskelijoilta ja henkilöstöltä kerättiin ideoita ja ajatuksia strategiatyöhön myös JYUtalk-mobiilisovelluksen avulla sekä perinteisemmillä verkkokyselyillä. Lisäksi yli 80 alueellista vaikuttajaa ja yliopiston läheistä yhteistyökumppania kutsuttiin strategiatyön hackathoniin. Tilaisuudessa nousi esiin tärkeitä näkökulmia, jotka konkretisoituvat tulevina vuosina tutkimusta, koulutusta, digitalisaatiota, kampusta sekä yliopistoyhteisöä kehittävissä ohjelmissa.

JYU:N STRATEGIA:

Osaava ja hyvinvoiva ihminen Yhteisöllisen työn tuloksena joulukuussa 2018 vahvistettiin yliopiston uusi missio ja visio, jotka ohjaavat toimintaamme ja sen kehittämistä seuraavina vuosina. Strategian keskiössä on osaava ja hyvinvoiva ihminen. Tämä on myös strategian nimi. MISSIO ”Olemme vaikuttava sivistysyliopisto” kiteyttää toiminta-ajatuksemme ja olemassaolomme syyn. Tavoitetilamme tulevaisuudessa eli VISIOMME on ”Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista tiedeyliopistoista sekä osaamisen ja kestävän yhteiskunnan uudistaja”. YLIOPISTOMME ARVOT ovat avoimuus, luottamus, laatu ja eettisyys, jotka yliopistomme henkilöstö ja opiskelijat valitsivat tärkeimmiksi. Strategiatyö nosti esille yliopistolle tärkeitä kehittämisen alueita, joita ovat • vetovoimaisuuden vahvistaminen • kansainvälistyminen • yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja alueellinen vaikuttavuus • monitieteisen yhteistyön vahvistaminen ja • jatkuva laadun parantaminen.

Yliopisto menestyi profilointitoimissa Jyväskylän yliopisto sai 4 miljoonaa euroa Suomen Akatemialta vahvistaakseen profiiliaan kolmella strategiassaan tunnistamalla nousevalla tutkimusalalla. Rahoitettavat alat ovat oppiminen ja opetus (erityisesti prosessiorientoinut opiskelu ja digitaaliset oppimisympäristöt), nanotiede (erityisesti sen biologiset ulottuvuudet) sekä terveystiede. Kaikkia rahoitettuja profilointitoimia yhdistää vahva monitieteisyys. Yliopiston kokonaistuotot olivat 204,3 miljoonaa euroa ja kulut 208,6 M€. Alijäämä oli 4,3 M€. Aikaisempien vuosien lahjoitusvaroista käyttöön otettiin 0,3 M€. Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus oli noin 53 % täydentävän rahoituksen kokonaisuudesta. Suurimpia hankerahoittajia ovat Suomen Akatemia, Tekes, opetusja kulttuuriministeriö ja Euroopan komissio. Yliopiston tutkijat menestyivät hyvin Euroopan Unionin Horizon 2020 -rahoitusohjelman haussa. Rahoitusta sai neljä hanketta, joissa JYU on mukana koordinaattorina tai partnerina, yhteensä lähes miljoona euroa. Tutkijatohtori Kati Clementsin hankkeen aiheena on oppimisteknologia, professori Nathan Lillie tutkii kotoutumista, akatemiatutkija Tuuli Lähdesmäki kehittää kulttuurista lukutaitoa ja professori Terhi-Anna Wilska paneutuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymiseen. Yliopistokonserniin kuuluvan koulutusvientiin keskittyneen EduCluster Finland Oy:n liikevaihto kasvoi 7 % ja oli 10,7 M€. Unifund on yliopiston vuonna 2015 perustama sijoitusyhtiö. Se on sijoittanut neljään yhtiöön.

JYU 2018

204,3 M€ LIIKEVAIHTO

72,1 M€

-4,3 M€

TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS

VARSINAISEN TOIMINNAN TULOS

SUURIMMAT HANKERAHOITTAJAT

26,4 M€

Suomen Akatemia

3,5 M€ Tekes

6,5 M€

Euroopan komissio

Tiede osana yhteiskuntaa Vauhdittaakseen yhteistyötä ja alueellista vaikuttavuutta Jyväskylän yliopisto on kehittänyt konsepteja näkyvyyteen ja yhteydenpitoon kumppaneidensa kanssa, esimerkkeinä sähköinen sidosryhmälehti JYUnity, tutkijoiden ja yritysten aamupalat sekä Lasten yliopisto. Panostus verkkoviestinnän ja kansainvälisen tiedeviestinnän kehittämiseen näkyy lisääntyneenä kansainvälisenä medianäkyvyytenä. Työnsä aloittivat myös uudet yhteistyöelimet: yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvottelukunta sekä yliopiston ja kaupungin välinen neuvottelukunta. Tavoitteena on kuulla kumppaneita ja yhteisen edunvalvonta- ja vaikuttamistyön kautta vahvistaa opiskelija- ja liikuntakaupungin asemaa sekä veto- ja pitovoimaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa tehtävä EduFutura Jyväskylä -yhteistyö on edelleen tiivistynyt. Yliopisto on lisäksi aktiivisesti mukana Jyväskylän kaupungin Hippos2020 -kehittämisessä sekä Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHo) vahvistamisessa.

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

SAATKO SINÄ IKÄÄNTYNEENÄ TARVITSEMASI PALVELUT?

Miten ikääntyneiden hoiva tulisi järjestää ja millaisia resursseja se vaatii? Entä miten teknologia näkyy ikääntyneiden arjessa ja hoivatyössä? Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä analysoidaan ikääntyvän väestön hoivatarpeita, toimijuutta ja tasa-arvoa sekä etsitään syitä ja ratkaisumalleja hoivatyön sudenkuoppiin.

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

“Tutkimuksemme mukaan 40 prosenttia alan työntekijöistä harkitsee vakavasti työnsä lopettamista. Samaan aikaan hoivatyöhön tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa. Professori Teppo Krögerin johtama tutkimusryhmä on pioneeri kahdella rintamalla. Se on sekä ensimmäinen sosiaalitieteellinen että ensimmäinen ikääntymistä tutkiva huippuyksikkö. Usein ikääntyvien asioista tuntuvat puhuvan muut kuin he itse. Huippuyksikön tutkijat käyvät tekemässä haastatteluja esimerkiksi erilaisissa ikäasumisen yksiköissä ja kuulemassa, mitä ikääntyneillä itsellään on sanottavanaan. – Meille on tärkeää tuoda ikääntyneiden oma näkökulma mukaan tutkimukseen, Kröger kertoo. Hoivapalveluissa kamppaillaan lukuisten ongelmien kanssa. Kröger näkee niiden juurisyynä aliresursoinnin. – Kotihoidossa yritetään selvitä vaativien palvelutarpeiden kanssa riittämättömällä henkilökunnalla. Kunnat ovat yrittäneet säästää ulkoistamalla hoivapalvelut yksityisille palveluntarjoajille siinä toivossa, että ne pystyvät tarjoamaan laadukasta hoitoa edullisesti. Valitettavasti edullisuus ei aina tarkoita laadukkuutta, Kröger sanoo. Myös henkilökunnan työolosuhteet ovat selkeästi heikentyneet.

TEKNOLOGIA EI KORVAA IHMISTÄ Digitalisaatiosta toivotaan viisasten kiveä moneen asiaan. Sakari Taipaleen ryhmä selvittää huippuyksikössä, millaisia vaikutuksia teknologioilla ja digitalisaatiolla on ikääntyneille ja hoivatyöhön. Kröger kuitenkin huomauttaa, että digitalisaatio ei ratkaise perushoivan kysymyksiä. – Perustyö on ihmisten tekemää fyysistä ja läsnä olevaa työtä. Sitä ei lähitulevaisuudessa pystytä korvaamaan roboteilla tai muilla teknologioilla. Ne voivat toimia hoivatyön tukena, Kröger sanoo. Kröger muistuttaa, että tutkijoiden tehtävä ei ole suunnitella uudestaan hoivapalvelujärjestelmää, vaan tutkia asiaa eri näkökulmista ja tuoda havaintoja julkiseen keskusteluun. – Johtopäätösten tekeminen ja konkreettiset toimet jäävät aina päättäjille. Me toki toivomme, että työmme voisi ongelmakohtien osoittamisen lisäksi tarjota tietoa niiden toimenpiteiden pohjaksi, joilla asioita voidaan kohentaa, Kröger sanoo.

– Tutkimuksemme mukaan 40 prosenttia alan työntekijöistä harkitsee vakavasti työnsä lopettamista. Samaan aikaan hoivatyöhön tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa. Yhtälö on hankala, eikä se tulevaisuudessa muutu helpommaksi, Kröger sanoo.

Päädymmekö itse hoivakotiin vanhoina? Entä vanhempamme tai muut läheisemme? Kukaan meistä ei voi tietää osaansa elämässä.

Kaikki tämä on johtanut Suomessa hoivaköyhyyteen. Se tarkoittaa, etteivät ikääntyneet saa tarvitsemiaan palveluita.

→

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön TOIMINTAKAUSI ON 8 VUOTTA.

– Järjestelmä on yksinkertaisesti niin sekaisin ja kriisiytynyt, ettei se selviä tehtävistään, Kröger toteaa.

– Sen vuoksi hoivapalveluihin liittyvät asiat kolahtavat meihin jokaiseen, Kröger toteaa. Teppo Kröger johtaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä.

Viiden ensimmäisen toimintavuoden rahoitus: SUOMEN AKATEMIALTA 4,8 M€, JOSTA JYU:N OSUUS 2,4 M€. Kolmen viimeisen vuoden rahoitus määräytyy väliarvioinnin perusteella.

MUKANA YLI 30 sosiaalipolitiikan, sosiologian ja gerontologian tutkijaa Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistoista.

“Yliopiston monialaisimpana tiedekuntana olemme tottuneet ylittämään tieteenalojen rajoja. Vuonna 2018 käynnistyneiden uusien tutkimusja koulutushankkeiden myötä teemme nyt yhteistyötä kaikkien Jyväskylän yliopiston tiedekuntien kanssa ja tuomme siten humanistista ja yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa yliopiston painoaloille.“ Minna-Riitta Luukka | DEKAANI

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

↑ Suomen Akatemian rahoittamassa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä

(2018–2025) ovat mukana Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot. Raine Koskimaa johtaa Jyväskylän tutkimusryhmää.

Pelaaminen ei ole vain viihdettä Pelit ja pelillistyminen. Todennäköisesti olet törmännyt molempiin ilmiöihin tietoisesti tai huomaamattasi. Niiden vaikutukset eivät jää vain vapaa-ajalle, vaan ne muokkaavat myös ajattelutapojamme ja arvojamme. Pelikulttuurien tutkimuksen huippu yksikön Jyväskylän ryhmä ratkoo varsin filosofisia kysymyksiä. Vastausta etsitään muun muassa siihen, mitä pelit ovat ja miten ne välittävät merkityksiä. Pelaamiseen liittyviä asioita hyödynnetään yhteiskunnassa laajasti. Opetus pelillistyy, samoin media ja politiikka. – Esimerkiksi vaalikoneissa on pelillisiä piirteitä. Pelinomainen osallistuminen ja vaikuttaminen on lisääntynyt, ja siksi haluamme selvittää, kuinka pelit, niiden tekeminen ja pelaajayhteisöt toimivat osana yhteiskuntaa, professori Raine Koskimaa kertoo. Pelejä käytetään, koska ne ovat hyvä keino havainnollistaa monimutkaisia ilmiöitä ja järjestelmiä.

– Pelien avulla voi myös testata turvallisesti, kuinka paljon itsellä on vielä rohkeutta luovaan toimintaan, Koskimaa sanoo. Uusi iso ilmiö, johon Koskimaan ryhmässä on tartuttu, on kilpapelaaminen. Toinen ajankohtainen aihe on transmediaalisuus. – Enää ei tehdä vain elokuvaa, vaan ohessa julkaistaan esimerkiksi pelejä, kirjoja ja sarjakuvia. Haluamme selvittää, mikä on pelien rooli fiktiivisten sisältöjen levittäytymisessä eri medioihin, Koskimaa sanoo. Tutkimusryhmä kiinnittää huomion myös peliääniin ja -musiikkiin, joiden tutkimus on maailmalla vielä vähäistä. Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos tarjoaa siihen poikkeukselliset mahdollisuudet. Yhteistyötä tehdään muutenkin laajasti JYU:n sisällä.

Mikä tekee kodin? Aina pelkät sanat eivät riitä. THEATRE-hankkeessa selvitettiin teatterin keinoin, millaisia ajatuksia asumispalveluissa asuvilla mielenterveyskuntoutujilla ja muistisairailla on kodista. – Esityksissä ja työpajoissa asukkaat, työntekijät ja katsojat tarkastelivat omia ja toistensa käsityksiä kodista. Tämä lisäsi ymmärrystä kodin monimerkityksellisyydestä, tutkijatohtori Saara Jäntti kertoo. Tiedon tuottamisen ja välittämisen lisäksi teatteri toimi osana kuntoutumista. – Teatterin tekeminen antoi ryhmäläisille roolin. Jokainen oli tarpeellinen. Osallistujia myös palkattiin hankkeeseen. He kokivat taide- ja tutkimustyön tärkeänä, Jäntti sanoo.

Taide voi synnyttää kohtaamisen ja yhdessä olemisen tiloja asumispalveluissa, sekä luoda ja vahvistaa kodin tunnetta. Hankkeen aikana nousi usein esiin ajatus kodista paikkana, johon voi kutsua ystäviä ja vieraita. Hankkeen lopputapahtuma, kansainvälinen MielenTilat-teatterija tutkimusfestivaali, keräsi lähes 400 osallistujaa. Siellä nähtiin myös Hahmotelmia kodiksi -esityksen valmistumisesta kertova dokumenttielokuva.

Ei mikään yhden asian yhdistys 1960-luku tunnetaan radikaalina ajanjaksona. Vuosina 1965–1970 Yhdistys 9 kamppaili Suomessa tasa-arvon puolesta. Tavoitteena oli uudistaa perinteiset sukupuoliroolit ja parantaa naisten, miesten ja lasten asemaa. – Haluan tutkimuksessani oikaista väärinkäsityksen, että Yhdistys 9 olisi vain pyrkinyt saamaan naisille samat oikeudet ja roolit kuin miehille. Todellisuudessa se nosti Suomessa ensimmäisenä esiin myös miesten tasa-arvon ongelmat, tutkijatohtori Arja Turunen sanoo. Sitkeä ajatus, että tasa-arvo edistyi Suomessa itsekseen ilman taistelua, on Turusen mukaan myytti. Yhdistys 9:n tekemiä aloitteita, kuten kattavaa ja edullista

lasten päivähoitojärjestelmää ja isyysloman käyttöönottoa, vastustettiin kiivaasti. Niitä pidettiin hyökkäyksinä perinteisiä perhe arvoja ja moraalia kohtaan. – Suomalaisen feminismin ja tasaarvotyön historian tuntemus on puutteellista ja jopa virheellistä. Yhdistys 9 on merkittävä toimija kansainvälisestikin vertaillen ja se oli edelläkävijä monissa kysymyksissä. Siksi se ansaitsee ja tarvitsee lisätutkimusta, Turunen sanoo.

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

ANDREI COSTININ TAVOITTEENA ON PYSYÄ AINA YHDEN ASKELEEN PAHIKSIA EDELLÄ

Kyberturvallisuus on kiinnostava yhdistelmä tietojenkäsittelyä ja tietotekniikkaa. Se on myös jatkuvaa ”kissa ja hiiri” -peliä pahantahtoisten krakkerien ja puolustavien hakkerien välillä.

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

“Yritämme pysyä aina yhden askeleen pahiksia edellä. Järjestelmällä (Windows, Linux, Android, tms.) ei ole väliä, sillä tarkastelemme ohjelmia. Keskitymme tutkimuksessamme muihin laitteisiin kuin perinteisiin tietokoneisiin. – Isoäidilläsi on älypuhelin, mutta hän ei osaa päivittää sitä. Tutkimme miten esimerkiksi palveluntarjoaja voisi huolehtia laitteen tietoturvasta ja tehdä tarvittavat päivitykset etänä, tutkijatohtori Andrei Costin kuvailee. – Etsimme parhaita tapoja tehdä asioita turvallisesti. Esimerkiksi jos menet ravintolaan ja näet, että kokki ei pese käsiään, niin tiedät että ongelmia on, Costin vertaa. Tutkimuksen lisäksi Costin opettaa maisterikursseja järjestelmäturvallisuudesta ja IoT-sulautettujen järjestelmien turvallisuudesta sekä ohjaa maisteri- ja jatko-opiskelijoita. Hän on opettanut jo yli 200 innostunutta kyberturvallisuuden opiskelijaa informaatioteknologian tiedekunnassa. Näistä kolme lahjakasta ja sitoutunutta opiskelijaa on edennyt hänen tutkimusryhmäänsä. Maailmassa on vuonna 2020 arviolta 50 miljardia internetiin yhdistettyä laitetta tai sulautettua järjestelmää. Laitteet ja koneet ovat sekä yksityisessä että organisaatioiden käytössä ja vaikuttavat sekä yksilöiden yksityiselämään että kaupallisesti. Tämän vuoksi turvallisuus- ja yksityisyysnäkökulmat ovat kriittisen tärkeitä. Esimerkiksi vuonna 2017 paljastui, että yhden rivin korjaaminen Boeing 757 -lentokoneen kriittisessä sulautetussa järjestelmässä voi maksaa miljoona dollaria ja sen testaaminen hyväksytysti viedä jopa vuoden. Costin tutki Etelä-Ranskassa väitöskirjassaan muun muassa lentokoneiden kyberturvallisuutta.

– Testasimme vuonna 2012 onko ilmailu turvassa hakkeroinnilta. Tämä tapahtui testiympäristössä. Pystyimme häiritsemään lennonjohtoa lähettämällä väärää signaalia, jolloin lennonjohto ei esimerkiksi tiennyt onko kentälle saapumassa oikea lentokone vai ei. Tämä hakkerointi maksoi 1403 euroa, josta laitteiden osuus oli 1000 euroa. Kaiken sai myös tilattua netistä, Costin kertoo. Pian tämän jälkeen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) asetti ensimmäiset kyberturvallisuusperiaatteet. JYVÄSKYLÄSSÄ INNOSTAVAT YLIOPISTO, TUTKIMUS JA NUORET Alun perin romanialais-moldovalainen Andrei Costin saapui Jyväskylään haastatteluun marraskuussa 2016. Hän kävi haastatteluissa myös Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa, mutta ihastui Jyväskylään, yliopistoon ja siihen, miten hyvin kaikki sujui tiedekunnassa. Hän muutti vaimonsa kanssa Suomeen maaliskuussa 2017. – En tiennyt mitään Jyväskylästä, mutta minulla oli ystäviä Helsingissä ja Vantaalla ja he pitivät paljon Suomesta. Minulle selvisi myös, että Jyväskylä on strateginen paikka puolustusvoimien kyberturvallisuudelle ja että täällä on laaja asiantuntijakeskittymä. Mielestäni tämä oli vahva merkki, että täällä voisi tapahtua paljon mielenkiintoisia asioita kyberturvallisuudessa. Nämä molemmat vahvistivat haluani hakea tänne, Costin listaa.

– Haastattelujen yhteydessä varaan yleensä muutaman päivän tutustuakseni paikkaan ja ihmisiin. Moni paikka voi olla teollisuuteen tai liike-elämään painottunut, mutta täällä päävaikutelma oli yliopisto. Jopa marraskuussa yliopisto, tutkimus ja nuoret ihmiset muodostivat fiiliksen, joka ympäröi minua kaikkialla, Costin kuvailee. – Olen nyt asunut täällä melkein kaksi vuotta ja kohdannut vain positiivisia asioita. Näitä ovat ihmiset, Jyväskylä, Suomi ja yliopisto kokonaisuutena. Olen onnellinen siitä, miten paljon tukea olen saanut tutkimuksessani, rahoituksessa ja hankkeissa, Costin kertoo. Costinin merkittävin hanke tällä hetkellä on Business Finlandin rahoittama Tutkimusideoista uutta liiketoimintaa (TUTLI) -projekti nimeltä APPIOTS. Hankkeessa tutkitaan ohjelmien ja laitteiden edistyneiden ja automaattisten päivitystapojen ja -työkalujen kaupallisia mahdollisuuksia. Jyväskylän Yritystehdas tuki sen esittelyä Slushissa syksyllä 2018. Keväällä 2019 tiimi esittelee hanketta jo toista kertaa Silicon Valleyssa Yhdysvalloissa. Vasta heinäkuussa 2018 alkanut APPIOTS-hanke pääsi hyvin arvostettuun ja todella kilpailtuun (NIH) REACH program -ohjelmaan, joka on tarkoitettu startup ja teknologian siirto -hankkeille.

‟Viime vuosien panostus näkyi vahvana tuloksena IT-tiedekunnassa vuonna 2018. Tutkintomäärät nousivat, lievitimme alan osaajapulaa ja olimme taas Suomen suurin IT-alan yliopisto kanditutkinnoilla mitattuna. Korkeatasoisten julkaisujen määrä kasvoi ja sijoituksemme parani alan kansainvälisissä vertailuissa. Tiedekunnan kyberturvallisuuden maisteri- ja jatkokoulutus ovat ainutlaatuisia Suomessa, mitä kuvaa laaja kiinnostus näihin ohjelmiin.“ Pasi Tyrväinen | DEKAANI

KYBERTURVALLISUUDEN OPETUS JA TUTKIMUS INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNNASSA MAISTERIOPISKELIJOITA

TUTKIMUSHANKKEITA

TOHTORIOPISKELIJOITA

TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA

KURSSEJA

KAHDEN KYBERTURVALLISUUSKIRJAN ARTIKKELEITA LADATTU YLI

159 (2018 lopussa) 25 (2018 lopussa) 27

40 000 KERTAA

TUTKIJOITA

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

↑ Eeva Kettunen yhdistää jatko-opinnoissaan urheilu- ja liikuntapsykologian sekä informaatioteknologian. Kuvaaja: Petteri Kivimäki

Tieteellä ja teknologialla lisää hyvinvointia Eeva Kettunen tutkii väitöskirjassaan digitaalista valmennusta. Kyseessä on liikuntateknologia, joka luo käyttäjälleen personoidun ohjelman hänestä keräämiensä tietojen perusteella. Perinteinen liikuntateknologinen laite kertoo mitä olet tehnyt ja antaa esimerkiksi kalorit, nopeuden ja askeleet. Kerätyn tiedon perusteella digitaalinen valmentaja luo käyttäjälleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka kertoo, mikä on nykyinen kuntosi ja miten voisit parantaa sitä helpoiten. Se myös muuttaa ohjeistusta käyttäjän aktiivisuuden mukaan ja ajan kuluessa. Eeva Kettunen tutkii digitaalisen valmentajan vaikutusta erilaisiin liikkujiin. – Tutkimme esimerkiksi hiihtotekniikkaan liittyvää digitaalista valmentajaa. Digivalmentajan hyvänä puolena nähtiin muun muassa

monipuolinen tieto suorituksesta ja reaaliaikaiset ohjeet tekniikan parantamiseen. Se myös innosti treenaamaan monipuolisemmin. Huonoina puolina nähtiin, että ohjelmaa ei voinut itse muokata ja että palaute oli välillä yksipuolista tai vaikeasti ymmärrettävää, Kettunen listaa. – Tutkimme myös yliopisto-opiskelijoita, jotka eivät ole mielestään fyysisesti riittävän aktiivisia. Digivalmentaja jakoi mielipiteet. Siitä huolimatta myös iso osa henkilöistä, jotka eivät pitäneet siitä, oppivat jotain itsestään ja tekivät muutoksia omaan liikunnalliseen aktiivisuuteensa, Kettunen iloitsee.

Useat liikuntateknologian käyttäjät kokevat, että liikuntateknologiasta saatu tieto pitäisi olla personoidumpaa ja ohjaavampaa, ei pelkästään faktaa liikuntasuorituksista. - Tutkimuksessa olemme huomanneet myös, että liikuntateknologia auttaa nuoria tiedostamaan omaa liikunnallisuuttaan. Esimerkiksi teini-ikäinen on liikuntateknologian avulla tullut itsevarmemmaksi liikkujaksi yllätyttyään positiivisesti omista taidoistaan, Kettunen kertoo. – Seuraavaksi seuraamme lukiolaisten ja eläkeläisten digivalmentajan käyttöä, Kettunen jatkaa.

Oppimisanalytiikasta työkalu opiskelijoiden toimijuuden kehittämiseen Oppimisanalytiikka on monitieteinen ja viime vuosina maailmanlaajuisesti paljon huomiota saanut tutkimusala. Se pyrkii edistämään ihmisten oppimista laskennallisia menetelmiä käyttäen. Professori Tommi Kärkkäisen johtaman Human and Machine based Intelligence in Learning (HuMbLe) -tutkimusryhmän toiminnassa oppimisanalytiikka on yksi aktiivisimmista tutkimusalueista. Ryhmä on suurin tutkimuskeskittymä informaatioteknologian tiedekunnan koulutusteknologian ja kognitiotieteen yhteisellä tutkimusalueella. Ryhmä tekee tutkimusja kehitystoimintaa yhteistyössä useiden Jyväskylän yliopiston profilointialojen kanssa. Näitä ovat mm. oppiminen ja opetus, päätöksenteon analytiikka, monitieteinen aivotutkimus ja nanotieteet. Tutkimusprofiilissa yhdistyvät uusien koneoppimisen ja oppimisanalytiikan menetelmien kehittäminen ja soveltaminen sekä määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmät.

Työelämässä toimijuutta on tutkittu osana asiantuntijan työtä. Opiskelijan toimijuutta korkea-asteen koulutuksessa on tutkittu kuitenkin vähän. Tässä hankkeessa tutkitaan yliopistoopiskelijoiden toimijuutta määrittelemällä opiskelijoiden toimijuuden profiileja oppimisanalytiikan keinoin. Tutkimuksessa hyödynnetään Jyväskylän yliopistossa kehitettyä, validoitua kyselylomaketta (Agency of University Students [AUS] Scale), johon opiskelijat vastaavat yliopistokursseilla. Tavoitteena on rakentaa työkalu opiskelijalle oman oppimisen reflektion välineeksi, opettajalle oman pedagogiikan kehittämiseen ja opintoneuvonnan tueksi.

↑ Vasemmalta ylhäällä: tietoteknologian opetuskäytön professori Päivi Häkkinen, Koulutuksen tutkimuslaitos, koulutusteknologian professori Tommi Kärkkäinen ja oppimisanalytiikan tutkija Mirka Saarela, informaatioteknologian tiedekunta. Vasemmalta alhaalla: korkeakoulupedagogiikan yliopistotutkija Päivikki Jääskelä, Koulutuksen tutkimuslaitos ja oppimisanalytiikan tohtorikoulutettava Ville Heilala, informaatioteknologian tiedekunta.

Suomen suurin IT-alan kandikouluttaja Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on Suomen suurin kandidaattien kouluttaja jo toista vuotta peräkkäin. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan Jyväskylän yliopistosta valmistui eniten kandidaatin tutkintoja Tietojenkäsittely ja tietoliikenne -ohjauksen alalla, 164 tutkintoa. – Olemme reagoineet alan osaajapulaan ja panostaneet vahvasti koulutuksen resursointiin ja opetussisältöjen jatkuvaan uudistamiseen. Olemme myös tehostaneet opinnäytetöiden ohjausta sekä aktiiviopiskelijoille että jo työ elämään siirtyneille, listaa dekaani Pasi Tyrväinen.

IT-tiedekunta on nostanut kandidaatin ja maisterin tutkintomääriään useampana vuonna peräkkäin. Vuonna 2017 se nousi Suomen suurimmaksi kandidaatin tutkinnoissa. Maistereiden tutkinnoissa Jyväskylän yliopisto on toiseksi suurin Aaltoyliopiston jälkeen ja tohtorin tutkinnoissa kolmas. IT-alan koulutusta annetaan 11 yliopistossa. IT-tiedekunta jatkaa jo kolmatta vuotta kasvuaan kandidaatin ja maisterin tutkintojen määrissä. Se on tällä hetkellä kolmanneksi suurin kandikouluttaja Jyväskylän yliopistossa. → Kuvaaja: Petteri Kivimäki

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

TUTKIMUSÂ PERUSTAISIA OLJENKORSIA VANHEMMUUTEEN

SYNNYTTÄJIEN KESKI-IKÄ ON SUOMESSA

30,9 VUOTTA 60

YLI % TUTKIMUKSEN VANHEMMISTA KOKI, ETTEI SAA RIITTÄVÄSTI UNTA

Länsimaissa syntyvyys on laskussa ja vanhemmiksi tullaan keskimäärin yhä myöhemmin. Tutkimusten mukaan uupumus vaikuttaa vanhempien toiveisiin hankkia lisää lapsia. Tutkimuksen avulla saadaan tuotua oljenkorsia niin perheille kuin heidän hyvinvoinnistaan ja eduistaan vastaaville tahoille.

← Kuvaaja Petteri Kivimäki

â&#x2020;&#x2018; Matilda Sorkkila, kuvaaja Petteri KivimĂ¤ki

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimus (VoiKu) on osa kansain välistä konsortiohanketta, jossa on mukana 42 maata ympäri maailmaa. Suomen osalta tutkimuksen vastuututkijoina toimivat professori Kaisa Aunola ja tutkijatohtori Matilda Sorkkila psykologian laitoksesta. Kun keväällä 2018 kerätty tutkimusaineisto kertoi karua tarinaansa suomalaisvanhempien jaksamisesta, päättivät tutkijat lähteä kehittämään vanhempien jaksamisen ja hyvinvoinnin tueksi konkreettisia keinoja. Syksyllä alkanut vanhemmuuden uupumusseulan pilotointi muutamassa neuvolassa on päättymässä alkuvuodesta 2019. Koska kynnys jaksamisesta puhumisessa on korkealla, toimii viidestä kysymyksestä koostuva mittari hoitajien apuvälineenä vanhempien uupumuksen ja sen riskitekijöiden havaitsemisessa. Tutkijoiden toiveena onkin jalkauttaa seula lopulta kaikkiin Suomen neuvoloihin.

perheiden moninaisuudesta ja vauvaperheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. – Oppimispeli tuo esille niitä ristipaineita, joissa vauvaa suunnittelevat ja vauvaperheet tällä hetkellä elävät sekä antaa tietoa palveluista ja politiikan keinoista tukea perheitä, hankkeen tutkija Eija Sevón kuvaa. Peli on kehitetty yhteistyössä kahden yrityksen, kentän toimijoiden ja järjestöjen kanssa, ja se on osa tiedekunnassa tehtävää monialaista ja monitieteistä lapsi- ja perhetutkimusta.

– Neuvoloiden työntekijöiden kokemuksista saadaan tietoa seulan toimivuudesta sekä ehdotuksia esimerkiksi siitä, missä vaiheessa ja miten seulaa kannattaa neuvolassa käyttää. Pilotin jälkeen seulaa kehitetään parannusehdotusten perusteella, jotta siitä saataisiin mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja toimiva, Sorkkila kertoo. VAUVAPOLKU-PELI TARJOLLA MYÖS PÄÄTTÄJILLE Tuoreita vanhempia on pyritty auttamaan ja tukemaan tutkimusperustaisesti myös kasvatustieteiden laitoksella. Tuoreita vanhempia tukemaan kehitetty BabyTrail – VauvaPolku -oppimispeli julkaistiin joulukuussa. – Oppimispeli kannustaa vanhempia löytämään omanlaisensa tavan olla vanhempi ja toimimaan tiiminä, kertoo hanketta johtava tutkija, professori Anna Rönkä kasvatustieteiden laitoksesta. Pelistä on julkaistu vanhemmille suunnatun version lisäksi toinen, päättäjille suunnattu versio. Vauvaperheitä koskevia päätöksiä eduskunnassa, ministeriöissä, kunnanvaltuustoissa ja ammattiliitoissa tekeville päättäjille peli tarjoaa tutkimustietoa vanhemmuuteen siirtymisestä,

”Tiedekuntaan on tullut valtakunnallisesti suuri määrä laaja-alaisia opettajankoulutuksen täydennyskoulutushankkeita. Niillä tuotetaan uudenlaista osaamista ja osallisuutta koulutukseen, työelämään ja kentän kehittäjäyhteisöihin. Täydennyskoulutushankkeissa pyritään myös verkostoitumaan vahvasti sekä muiden yliopistojen että lähialueen toimijoiden kanssa.” Anna-Maija Poikkeus | DEKAANI

YLI VALTAKUNNALLISTA TÄYDENNYSKOULUTUSHANKETTA 2018 RAHOITUSTA LÄHES

900 000 €

TÄYDENNYSKOULUTUSHANKKEISIIN

KiMo-opinnot ovat investointi tulevaisuuteen Kielitietoiseen ja monikielisyyttä tukevaan pedagogiikkaan keskittyvät KiMo-opinnot tuovat eri alojen opiskelijoiden ja oppiaineiden osaamisen vahvuudet yhteen. Opinnot ovat varhaiskasvatuksen, opettajankoulutuslaitoksen ja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kieli- ja viestintätieteiden laitoksen yhdessä tarjoamat. Suuntautumisvaihtoehtoon voivat hakea kielten aineenopettajaopiskelijat omana hakukohteenaan ja opintojaan aloittavat varhaiskasvatusta opiskelevat sekä luokanopettajaopiskelijat. Opiskelijoille tarjotaan monialainen ja kielitietoisuutta tukeva pedagogiikkapaketti. Syksyllä alkaneiden opintojen myötä yliopisto reagoi muutoksiin, joita koulussa ja varhaiskasvatuksessa on meneillään varhennetun kielenopetuksen alueella. Tulevien opettajien koulutuksen avulla pyritään vaikuttamaan kaikenikäisten lasten ja nuorten kielitietoisuuteen.

LUKILOKI-koulutusohjelmasta tietoa ja keinoja opettajille Lasten ja nuorten lukutaidosta on herännyt aito huoli. Vankka lukuja kirjoitustaito ovat olennaisia, mutta ne yksin eivät riitä nykymaailmassa. Minkälaisia taitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? LUKILOKI-koulutusohjelma tarjoaa opettajille paljon ajankohtaista, tuoreeseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja keinoja eri ikäisten lasten ja nuorten lukuja kirjoitustaidon tukemiseen. Ohjelman tavoitteena on kouluttaa yhteensä 1500 opettajaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukio-opetuksen sekä ammatillisen opetuksen ja erityisopetuksen aloilta. Opetushallitus myönsi kaksivuotiselle ohjelmalle 2,5 miljoonan euron rahoituksen keväällä 2018. Syksyllä 2018 alkanut ohjelma toteutetaan laaja-alaisena yksiköiden ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä, jota koordinoi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos.

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

Myönteinen palaute kantaa pitkälle myös varhaiskasvatuksessa ProVaka-koulutus pyrkii luomaan päiväkoteihin toimintakulttuuria, joka tukee lasten käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen kehittämistä. Syksyllä 2018 alkanut koulutus on suunnattu varhaiskasvatuksen toimijoille. ProVaka-ohjelmassa jatkokouluttautuu tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ammattilaisia kahdestakymmenestä päiväkodista. Tutkimustietoon perustuva koulutus pohjaa osittain vuonna 2017 päättyneeseen ProKoulu-hankkeeseen, joka tuloksillaan osoitti, että oppilaiden ongelmalliseen käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa ennalta. Tutkimusten

mukaan lasten saama myönteinen palaute ja ProKoulu-toimintamalli ennaltaehkäisevät käyttäytymishäiriöitä. ProKoulu-hankkeen kautta saatuja kokemuksia ja tutkimustuloksia hyödynnetään myös opettajankoulutuksessa. ProVaka-koulutusta rahoittaa Opetushallitus. Prokoulu-hankkeen mahdollisti rahoituksellaan opetusja kulttuuriministeriö.

15.–17.8.2018

SANORD 2018 -konferenssi painotti koulutuksen merkitystä Eteläisen Afrikan ja Pohjoismaiden välistä korkeakouluyhteistyötä tukevan SANORD-järjestön vuotuinen konferenssi järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylään saapui lähes 200 osallistujaa 16 eri maasta ja yli 40:stä yliopistosta, korkeakoulusta tai instituutiosta. → Kuvassa associate professor Masego Katisi (Western Norway University of Applied Sciences), associate professor Peter Sundin (Uppsala University) ja Namibian Suomen suurlähettiläs H.E. Bonny Haufiku.

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

KAUPPAKORKEAKOULULLE ARVOSTETTU AACSBAKKREDITOINTI

AACSB International (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) -akkreditointi on kansainvälisesti merkittävin kauppatieteelliselle koulutusyksikölle myönnettävä korkealaatuisen opetuksen ja tutkimuksen tunnustus. Kaikista alan yksiköistä maailmassa vain noin viisi prosenttia on saanut AACSB-akkreditoinnin.

← Hanna-Leena Pesonen, kuvaaja Petteri Kivimäki

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

“Suomen kauppatieteellisistä koulutusyksiköistä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on neljäs AACSBakkreditoinnin saavuttanut yksikkö. – AACSB-akkreditointi myönnetään korkeakouluille, jotka ovat kyenneet osoittamaan opetuksensa, tutkimuksensa, opetussuunnitelmansa kehittämisen ja opiskelijoidensa oppimistulosten laadukkuuden, kertoo AACSB Internationalin varatoimitusjohtaja ja AACSB-akkreditoinnin johtaja Stephanie M. Bryant. AKKREDITOINTI NOSTAA KAUPPAKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTÄ PROFIILIA Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun erityisiksi vahvuuksiksi AACSB mainitsi mm. oppilaitoksen vahvan ja vakaan johdon sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden välisen kannustavan kulttuurin. Näiden lisäksi myös kauppakorkeakoulun selkeille ja monialaisille tutkimuksen painopistealoille ja aktiiviselle opiskelijajärjestölle annettiin tunnustusta. AACSB-akkreditointi nostaa erityisesti kauppakorkeakoulun kansainvälistä profiilia. Se tuo myös laajempia mahdollisuuksia kansainvälisillä koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla. Suomen kauppatieteellisistä koulutusyksiköistä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on neljäs AACSB-akkreditoinnin saavuttanut yksikkö. KAUPPAKORKEAKOULU SITOUTUNUT VAHVASTI LAATUTYÖHÖN AACSB:n mukaan kauppakorkeakoulun korkea opiskelijatyytyväisyys, tutkinnon suorittaneiden vahva työllistyminen ja nousussa oleva korkealaatuisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä ovat osoitus opetuksen ja tutkimuksen laadukkuudesta. Myös vahvaa sitoutumista laatutyöhön kiiteltiin. – Olemme erittäin iloisia ja ylpeitä. Akkreditointi on iso asia niin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle kuin koko yliopistolle. Aktiivinen, systemaattinen ja pitkäaikainen toimintamme kehittäminen on tiivistynyt viisivuotisessa akkreditointiprosessissa. Prosessissa on vuosien varrella ollut mukana valtava määrä ihmisiä, ja haluankin kiittää kaik-

kia henkilökunnan jäseniä, opiskelijoita sekä yhteistyökumppaneita yhteistyöstä, dekaani, professori Hanna-Leena Pesonen toteaa.

Korkea opiskelijatyytyväisyys, tutkinnon suorittaneiden vahva työllistyminen ja sitoutuminen laatutyöhön ovat osoitus opetuksen ja tutkimuksen laadukkuudesta. AACSB:n kansainvälinen vertaisarviointiryhmä vieraili Jyväskylässä lokakuun 2018 alussa ja tarkasteli muun muassa opetusja tutkimushenkilökunnan pätevyyttä, tutkimustulosten laatua sekä vaikuttavuutta ja tutkinto-ohjelmien toteutusta. AACSB-akkreditointi edellyttää jatkuvaa laadun parantamista sekä toiminnan kehittämistä. Akkreditoinnin jatkuminen arvioidaan viiden vuoden välein.

NELJÄS

SUOMESSA AACSB-AKKREDITOINNIN SAAVUTTANUT YKSIKKÖ

MAAILMASSA VAIN % YKSIKÖISTÄ SAA AACSBAKKREDITOINNIN

5 VUODEN VÄLEIN

↑ Kuvaaja: Katarina Mustonen

JATKUVUUDEN ARVIOINTI

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

Suomen Ekonomien opetuspalkinto tutkijatohtori Mari Suorannalle Tutkijatohtori Mari Suoranta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta voitti Suomen Ekonomien 10 000 euron arvoisen juhlavuoden opetuspalkinnon. Palkinto jaettiin 18.9.2018 Dare to Learn -tapahtuman yhteydessä Kaapelitehtaalla. Suoranta on erityisen ansioitunut uraauurtavassa työssään kasvuyrittäjyyden edistämisessä. Hän opettaa Venture Lab -kurssia, joka tuo liike-elämää, opiskelijoita ja tutkijoita lähemmäs toisiaan kurssilla perustettavien yritysten kautta. Suoranta onkin paneutunut poikkeuksellisen vahvasti kauppatieteen opiskelijoiden yrittäjyyskasvatukseen sekä myyntiosaamisen luomiseen. Suoranta toimii myös yrittäjyyden esiintuojana yhteistyössä yhdysvaltalaisen University of California Berkeley -yliopiston professorien kanssa hyödyntämällä Berkeley Method of Entrepreneurship -opetus-ja toimintamallia, jonka kehittämiseen hän myös osallistuu. – Palkintoraati perusteli voittajan valintaa erityisesti tämän monipuolisella ja vaikuttavalla työllä opiskelijoiden yrittäjävalmiuksien lisäämisessä sekä kasvuyrittäjyyden ja vahvan myyntiosaamisen edistämisessä, kertoo opetuspalkintoraadin puheenjohtaja Eero Kiiski.

Palkittua markkinoinnin tutkimusta Kasvu Open keräsi kansainvälistä tunnustusta Kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän kauppakamarin kehittämä Kasvu Open -sparrauskonsepti oli menestyksekäs. Se palkittiin Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnolla, joka on vuosittain jaettava tunnustus suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille. Lisäksi Kasvu Open palkittiin myös eurooppalaisessa yrittäjyyden edistämiskilpailussa yritysten kansainvälistymisen tukemisesta. Euroopan komission vuosittain järjestämä European Enterprise Promotion Award on tunnustus menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäjille.

Taloustutkijoiden kesäseminaari keräsi jälleen taloustieteilijät aurinkoiselle Päijänteelle Seminaarin plenumisteina olivat vuonna 2018 professori Seppo Honkapohja (Aalto-yliopisto) ja professori Deirdre McCloskey (University of Illinois at Chicago).

Kauppakorkeakoulun tohtori Joel Meron ja professori Heikki Karjaluodon vuonna 2015 julkaistu tutkimus ”The Use of Web Analytics for Digital Marketing Performance Measurement” valittiin huhtikuussa 2018 maailman johtavan teollisen markkinoinnin tieteellisessä lehdessä Industrial Marketing Management vuoden 2017 parhaaksi tutkimuspaperiksi. Valintakriteereissä painotettiin tutkimuksen vaikuttavuutta – Meron ja Karjaluodon tutkimus oli lehden eniten ladattu artikkeli vuonna 2017.  – Tämä on tutkimusryhmällemme merkittävä kunnianosoitus. Palkinto vahvistaa käsitystämme siitä, että digitaalisen markkinoinnin tutkimuksessa olemme aivan maailman kärkikastissa. Olemme onnistuneet rakentamaan Jyväskylään maailman mittakaavassakin merkittävän digitaalisen markkinoinnin tutkijayhteisön, iloitsee Karjaluoto. Myös heinäkuussa saatiin iloita markkinoinnin tutkimuksen menestyksestä, kun Karjaluodon, Janne Hepolan, ja Anni Hintikan artikkeli palkittiin Journal of Product & Brand Management -lehdessä. He saavuttivat artikkelillaan ”The effect of sensory brand experience and involvement on brand equity directly and indirectly through consumer brand engagement” Emerald Literati Awards -kunniamaininnan. Palkintokriteereinä pidettiin tutkimuksen laadukkuutta, perusteellisuutta ja merkityksellisyyttä.  – Kuluttajan sitoutumiseen liittyvä tutkimus on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään kuluttajan sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja sitoutumisen vaikutusta brändipääomaan, Hepola kertoo.

Tapahtumassa valittiin myös jo 21. kerran vuoden talousennustaja. Vuoden 2017 tarkimman talousennustajan palkinnon sai OP Ryhmä. Edellisen kerran OP Ryhmä on voittanut kilpailun vuoden 2000 talousennusteista.

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

2020-LUVUN TAVOITTEENA ON LIIKUTTAA KAIKKIA IKÃ&#x201E;LUOKKIA

Liikunnan hyvinvointivaikutuksista on olemassa jo runsaasti tutkimusnäyttöä. Liikkumisen lisääntymisestä olisi hyötyä niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon mukaan Suomi tarvitsee lisää liikuntaa ja panostuksia siihen kaikissa ikäryhmissä aina ensimmäisistä ikävuosista vanhusten palveluihin saakka.

← Kuvaaja Petteri Kivimäki

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

“Fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, joten oleellinen kysymys kuuluu, miten arjen toimintoihin voidaan lisätä liikettä. Valtioneuvoston vuonna 2018 eduskunnalle antama liikuntapoliittinen selonteko oli Suomen historian ensimmäinen, ja se linjaa 2020-luvun liikuntapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Selonteossa tärkeimmäksi tavoitteeksi määritellään liikunnan lisääminen kaikissa ikäluokissa. Tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi selonteossa on merkittävää myös liikuntatieteellisen tiedekunnan tuottama tutkimuskatsaus, joka toimi selonteon tausta-aineistona. Tutkimuskatsaus kertoo liikunta-alan tutkimuksista ja tutkimustuloksista, joilla oli merkitystä liikuntapoliittisen selonteon ja arviointiraportin kannalta. – Päätöksenteossa pyritään tiedolla johtamisen kulttuuriin, jota tämäkin tutkimuskatsaus haluaa edistää, kertoo tutkimuskatsauksen vastaava toimittaja professori Hannu Itkonen.

tumisen. Nyt olisi tärkeää pohtia, miten saadaan kaikki mukaan. Fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, joten oleellinen kysymys kuuluu, miten arjen toimintoihin voidaan lisätä liikettä. Nämä eivät ole vain liikuntapoliittisia päätöksiä, vaan esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa tulisi ottaa huomioon turvalliset siirtymät, Itkonen sanoo. Johtopäätöksissä nostetaan esiin myös liikkumisvaikutusten arvioinnin merkittävyys. Useiden tutkijoiden mukaan liikuntaa koskevan päätöksenteon vaikutuksia ei tiedetä riittävän hyvin. – Kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon olisi hyödyllistä sisällyttää liikkumisvaikutusten arviointi, jolloin pohdittaisiin ratkaisujen vaikutusta kansalaisten fyysiseen aktiivisuuteen, Hannu Itkonen kertoo.

Nyt tehty tutkimuskatsaus on poikkeuksellisen laaja taustatyö politiikkatoimeen. – On hyvin merkittävää, että taustalle on tehty näin laaja tutkimus. Katsauksen funktio ei rajoitu vain liikuntapoliittiseen selontekoon vaan kyseessä on perusteellinen selvitys 2010-luvun liikuntatutkimuksen tilanteesta Suomessa. Ilahduttavaa on, että poliittiset päätöksentekijät pitävät tutkimuskatsausta erittäin hyödyllisenä, Itkonen sanoo. Tutkimuskatsausta olivat tekemässä Itkosen lisäksi tohtorit Kati Lehtonen (LIKES-tutkimuskeskus) ja Outi Aarresola (KIHU) sekä aineistoa keräämässä Maarit Nieminen (KIHU). Tutkimuskatsauksen aineisto kerättiin webropol- ja sähköpostikyselyillä, joihin saatiin kaikkiaan 173 vastausta 99 tutkijalta Suomessa. Kirjoittajien mukaan otos on hyvin kattava. Tutkimuskatsauksen johtopäätöksiin tekijät ovat nostaneet 14 merkittävää seikkaa poliittisille päättäjille sekä tutkijoille tartuttavaksi. – Olemme pystyneet tutkimukseen nojautuen osoittamaan esimerkiksi liikkumisen polarisoi-

”Tutkimuskatsauksen kokoaminen oli hieno yhteinen ponnistus, jossa vetäjillä, Hannu Itkosella, Kati Lehtosella ja Outi Aarresolalla, oli iso rooli kokonaisuudesta. Katsaus antaa merkittävän tietopohjan ja kokonaisuuden liikuntatutkimuksesta Suomessa liikuntapoliittiseen selonteon tausta-aineistoksi. Katsauksen kokoaminen on toimiva esimerkki siitä, miten tiukallakin aikataululla pystymme tuottamaan laadukasta materiaalia päätöksentekemisen tueksi.“ Ari Heinonen | DEKAANI

”Olisi hyödyllistä, että liikuntaa ja urheilua katsottaisiin laajemmin kuin liikuntapoliittisena ja -hallinnollisena asiana. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen pitäisi nähdä hyvinvointipoliittisena kysymyksenä. Olisi tärkeää, että liikkumisen hyvinvointipolitiikkaa olisivat tekemässä muutkin hallinnon alat kuin liikuntapäättäjät.” Hannu Itkonen | PROFESSORI

JYU:N TUTKIMUSKATSAUS:

Suositukset top 5

1. Liikkumisvaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkeen suunnit teluun ja päätöksentekoon. 2. Yhdyskuntasuunnittelun tulee luoda edellytyksiä omatoimiselle liikkumiselle. 3. Kansalaistoimintoja kansallisen liikuntakulttuurimme voimavarana tulee tukea kaikin tavoin. 4. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, eettisyys ja kestävä kehitys tulee sisällyttää kaikkeen liikunnan ja urheilun päätöksentekoon. 5. Yhteiskunnan liikunnallistaminen on kaikkien hallinnonalojen ja toimi joiden yhteinen haaste.

TUTKIMUSKATSAUS SISÄLSI

173 VASTAUSTA 99 TUTKIJALTA

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Tietokonepelit tehostamaan kuntoutusta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä tutkimus kuntoutuspelien vaikuttavuudesta polven tekonivelleikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. Tutkimuksessa vertaillaan perinteistä kotona tapahtuvaa liikeharjoittelua tietokonepelien avulla tehtyyn kotiharjoitteluun. Pelejä pelatessa tutkittavat ohjaavat omalla liikkeellään TV-ruudulla pelattavia pelejä Kinect-kameran välityksellä. – Ajatus on monelle tuttu Wii-peleistä. Kuntoutuspeleissä esimerkiksi lyödään palloa, soudetaan, ammutaan zombeja tai kerätään juureksia omien liikkeiden avulla, tutkimusta johtava tutkijatohtori Eeva Aartolahti kertoo. Vuoden 2018 aikana tutkimuksessa selvitettiin pelien kuormittavuutta polven tekonivelleikkauksesta toipuvilla henkilöillä. Alustavien tulosten perusteella pelien kautta tehdyt liikkeet ovat riittävän samanlaisia perinteisiin harjoitteisiin nähden, jotta seuraavaksi

voidaan toteuttaa interventiotutkimus peliharjoittelun vaikuttavuudesta. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on rekrytoida 100 tekonivelleikkaukseen menevää 60–75-vuotiasta henkilöä mukaan RCT-tutkimukseen Turusta ja Jyväskylästä. – Tavoitteena on, että pelillistäminen lisäisi kotiharjoittelumääriä ja -motivaatiota. Haluamme, että harjoittelu olisi myös kivaa. Juuri leikkauksen läpikäyneellä henkilöllä kivut voivat olla koviakin. Pelien toivotaan kannustavan

harjoitteluun pienen kivun uhallakin, Aartolahti sanoo. Business ecosystems in effective exergaming (BEE) -hanketta rahoittaa Business Finland, ja siinä on mukana useita yhteistyökumppaneita. Pelejä on kehitetty Turun ammattikorkeakoulun Game Labissä, josta hankeidea on lähtöisin. Jyväskylän yliopiston rooli on ensisijaisesti selvittää pelillistetyn harjoittelun vaikuttavuutta kuntoutuksessa.

Vain kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu suositusten mukaan − paikallaanoloa kertyy runsaasti Kyselytietojen perusteella suositusten mukaan liikkuvien lasten ja nuorten osuus on hieman kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla paikallaanolon määrä lisääntyy. Lapset ja nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksellisiä asioita kuin aiemmin. Paljon liikkuvat lapset ja nuoret kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja heidän terveyden luku taitonsa oli parempi kuin vähän liikkuvilla. Muun muassa nämä tulokset selviävät vuonna 2018 toteutetusta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta. LIITU-raportissa esitellään laajasti tutkimustuloksia 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. Kyselyihin vastasi yli 7 000 lasta ja nuorta, ja liike mittarimittauksiin osallistui lähes 3 000 oppilasta. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. – LIITU-tutkimuksen avulla tiedämme nyt paremmin suomalaislasten ja -nuorten liikkumisen kokonaistilanteen. Lapset ja nuoret jakautuvat selkeästi paljon ja vähän liikkuviin, ja liikunnan edistämiseksi tarvitaankin entistä kohdennetumpia toimia, sanoo tutkimuksesta vastaava apulaisprofessori Sami Kokko.

1 H/PÄIVÄ

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTASUOSITUS

1/3

PAREMPI LUKUTAITO

VAIN lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan PAIKALLAANOLO

LISÄÄNTYY IÄN MYÖTÄ

SOSIAALISEMPI ARKI LIIKKUVILLA LAPSILLA

Kiinalaisurheilijoita Vuokatissa yhteistyön tuloksena Liikuntatieteellisen tiedekunnan Vuokatin yksiköllä on tärkeä rooli Vuokatin urheiluopistolla olevien kiinalaisurheilijoiden valmistautumisessa kohti Pekingin 2022 talviolympialaisia. Vuokatin urheiluopistolla Sotkamossa käy harjoittelemassa ja asumassa satoja kiinalaisurheilijoita seuraavien vuosien aikana. Opistolle on saapunut esimerkiksi hiihtäjiä, lumilautailijoita ja jääkiekkoilijoita. Kiinasta on myös tullut lahjakkaita soutajia ja melojia, joille on opetettu maastohiihtoa. Jyväskylän yliopiston Sotkamon yksikkö oli tärkeässä roolissa kiinalaisten urheilijoiden saamisessa Vuokattiin. Professori Vesa Linnamo kertoo, että ensimmäisiä kontakteja luotiin vierailulla Kiinassa muutama vuosi sitten. Kiinalaiset ovat saaneet monilta mailta yhteydenottoja erilaisiin valmennuskuvioihin liittyen sen jälkeen, kun maalle myönnettiin vuoden 2022 talviolympialaisten isännöinti. Opiston harjoitteluolosuhteet ja valmennus yhdistettynä Vuokatin yksikön tutkimusja testausosaamiseen olivat erinomainen kilpailuvaltti kansainvälisessä kilpailussa. – Suomalaisten hiihtomenestys on myös auttanut herättämään mielenkiintoa meitä kohtaan. Olympiavoittaja Iivo Niskasen valmentaja Olli Ohtonen, joka viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa Vuokatissa, on kova nimi kansainvälisesti, Linnamo kertoo.

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TIETEEN VAIKUTTAVUUS SYNTYY TUTKIMUKSEN LAADUSTA

Matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkimus on vaikuttavaa ja usein poikkitieteellistä. Osana tiedekuntaa on Nanotiedekeskus (Nanoscience Center), Suomen ainoa monitieteinen nanotieteeseen keskittyvä tutkimusyksikkö. Siellä yhteistyötä tekevät fyysikot, kemistit ja biologit.

← Nanotiedekeskus aloitti opinnäyteyhteistyön Millog Oy:n kanssa. Kasper Honkanen valmisti ja tutki gradussaan ohutkalvopinnoitteita, joita voidaan käyttää optisissa laitteissa. Honkanen, asiantuntija Olli Herranen Millog Oy.stä ja apulaisprofessori Jussi Toppari Jyväskylän yliopistosta.

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden ala arvioitiin kärkikolmannekseen yliopistojen kansainvälisessä vertailussa vuonna 2018 (THE-ranking). Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tehtiin lukuisia merkittäviä tutkimuslöytöjä vuonna 2018. Niistä voidaan nostaa esimerkkejä:

tamisen tutkimuksessa. Tutkimus- ja opinnäyteyhteistyö alkoi puolustusvoimien laitteita huoltavan ja optisia laitteita valmistavan Millog Oy:n kanssa.

Fysiikan, kemian ja nanotieteiden aloilla yliopistojen yhteistyötutkimuksissa tutkijat onnistuivat todentamaan kvanttilomittumisen makroskooppisissa kappaleissa (Francesco Massel), tutkijat rakensivat DNA:n avulla erittäin tarkkoja metallisia optisia nanorakenteita (Jussi Toppari) ja hopeananopartikkelien pintarakenteita kuvattiin aiempaa tarkemmin pyyhkäisytunnelointimikroskopian avulla (Hannu Häkkinen). Jyväskylä oli mukana valmistamassa ensimmäistä korkean lämpötilan yksittäismolekyylimagneettia (Akseli Mansikkamäki) ja yhteistyötutkimuksessa löytyi täysin uudenlaista reaktiivisuutta alumiiniyhdisteillä (Petra Vasko).

Kemian laitos on ollut mukana kehittämässä teknologiaa Jyväskylän Energia Oy:n suunnitteilla olevaan SER-demolaitokseen. Siellä otetaan elektroniikkaromusta talteen arvometallit.

Biologit onnistuivat palauttamaan uhanalaisten jokihelmisimpukoiden lisääntymiskyvyn Konneveden tutkimusasemalla (Jouni Taskinen). Matematiikassa seismisen kuvantamisen inversio-ongelmissa saavutettiin edistystä sekä sädemuunnosten geometrisessa analyysissä (Mikko Salo) että maapallon ominaisvärähtelyjen hyödyntämisessä (Joonas Ilmavirta). Tutkimuksen saavutuksia oli myös Jyväskylän yliopiston koordinoiman tutkimuskonsortion saama lähes kolmen miljoonan euron FET Open -rahoitus. Tavoitteena on tehdä sähkomagneettisen säteilyn ilmaisin, joka on miljoona kertaa tarkempi kuin nyt käytössä olevat puolijohdeilmaisimet. Uutta yhteistyötä tutkimukseen Tutkimuksen vaikuttavuutta tukee myös tiedekunnan avaama uusi tutkimusyhteistyö vuonna 2018. Kumppanuussopimus syntyi DINEX Finland Oy:n kanssa katalyysituotteiden nanohiukkaspintojen valmistamiseksi. Nanotiedekeskus aloitti kiihdytinlaboratorion kanssa yhteistyön Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa materiaalien ohutkalvopinnoit-

– Nanotiedekeskuksessa tehtävä tutkimus tähtää monipuoliseen ja syvälliseen ymmärrykseen nanokokoisten rakenteiden toiminnasta. Yhteistyö on hyvä pohja myös tutkimuksen vaikuttavuuden parantamiselle: tutkijoidemme tehtävänä on saavuttaa syvällinen ymmärrys tutkittavasta kohteesta, ja yhteistyökumppanimme varmistavat sen siirtymisen yhteiskunnan hyödyksi, sanoo Nanotiedekeskuksen johtajana viime vuonna aloittanut Tero Heikkilä.

”Tieteen vaikuttavuus syntyy tutkimuksen laadusta. Siitä emme voi tinkiä. Kun jokin ilmiö ymmärretään hyvin laadukkaan tutkimuksen ansiosta, tämä ymmärrys voi siirtyä yhteis kunnassa eteenpäin tutkijan itsensä viemänä, tutkijayhteisön tai koulutuksen kautta. Siirtymään tarvitaan tiedottamista ja vuoropuhelua tutkijoiden ja yhteiskunnan välillä. Oma haasteensa on kuitenkin mittaaminen, sillä käytössä olevat vaikuttavuuden indikaattorit kuvaavat usein vain kapeasti todellista vaikuttavuutta.” Mikko Mönkkönen | DEKAANI

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

AKATEMIAPROFESSORI JOHANNA MAPPES TUTKII ELÄINTEN VIESTINTÄÄ Suomen Akatemia valitsi evoluutioekologian professori Johanna Mappesin akatemiaprofessoriksi. Mappes tutkii eläinten signalointia ja kommunikointia. Niitä tarvitaan parittelukumppanin löytämiseen, saaliin löytämiseen ja saalistajan välttämiseen. Tutkimus tuo tietoa, miten ympäristön muuttuminen vaikuttaa eläinten herkkiin viestintämekanismeihin. Ehtivätkö eliöt sopeutua muuttuvaan ympäristöön? Mitä petojen katoaminen vaikuttaa saalispopulaatioihin ja koko ekosysteemiin?

Kehitteillä entistä nopeampi keino syöpähoitojen seuraamiseen Bio- ja ympäristötiedeiden laitoksen professorin Marja Tiirolan työn tavoitteena on nopeuttaa syöpään sairastuneen potilaan lääkehoitoa. Tiirolan ryhmä kehittää sairaaloiden käyttöön analyysilaitteistoa, jonka avulla lääkehoidon vaikutusta voidaan seurata potilaan verikokeesta sairaalassa tai terveyskeskuksessa.

Euroopan tutkimusneuvosto ja suomalainen Syöpäsäätiö myönsivät Tiirolan ryhmälle viime vuonna merkittävät rahoitukset uuden menetelmän kehittämistä varten. Tutkimusta Tiirola tekee yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Tutkimusnäytteet tulevat Keski-Suomen keskussairaalasta. Potilasnäytteiden keräämisessä ovat mukana useat onkologit sekä keskussairaalan patologi, yliopiston tutkimusjohtaja Teijo Kuopio.

Biomarkkerien määrän muutoksia seuraamalla lääkäri pystyy nopeasti toteamaan potilaan verikokeesta, miten valittu lääke vaikuttaa.

Sairaalan molekyylipatologian laboratorio eristää syöpäpotilaan verinäytteestä soluvapaan DNA:n, jonka jälkeen Tiirolan ryhmä analysoi näytteistä syöpää ilmentäviä biomarkkereita massaspektrometrillä bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laboratoriossa. Tutkitut biomarkkerit ovat DNA:n mutaatioita.

Marja Tiirola nimitettiin Jyväskylän yliopiston mikrobiologian professoriksi vuoden 2015 alusta. Sitä ennen hän on toiminut Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja akatemiatutkijana.

– Tavoitteena on luoda välineitä, jotka ovat lääkärien saavutettavissa kohtuulliseen hintaan ja joiden käyttö vähentää potilaiden inhimillisiä kärsimyksiä. Tarkasti kohdistettu lääkehoito myös vähentää uusien biologisten lääkkeiden kustannuksia, sanoo Tiirola.

MARSIN TUTKIMISESSA TARVITAAN INVERSIOONGELMIEN MATEMATIIKKAA Inversio-ongelmien menetelmiä tarvitaan seismisessä kuvantamisessa, kun selvitetään maapallon rakennetta tai etsitään mineraaleja ääniaaltojen ja maankuoren värähtelyn avulla. Mars-planeetallakin on nyt seisminen mittausasema. Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö aloitti Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella vuonna 2018. Se on alallaan johtava monitieteinen kuvantamismenetelmien teorian ja sovellusten tutkimuskeskittymä. Professori Mikko Salo sai viime vuonna jo toistamiseen Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen inversio-ongelmien ja niihin liittyvien kuvantamismenetelmien yhtenäisteorian mahdollisuuden tutkimiseen.

↑ Yliopistotutkija Janne Pakarinen esitteli EU-edustaja Alexandra Pedersenille ydinspektroskopiaryhmän gammailmaisinjärjestelmää Tutkijoiden yössä.

Kiihdytinlaboratorio oli täydessä käytössä Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB) on suurin suomalainen ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimuskeskus. Laboratorio on kansainvälisesti kysytty yhteistyökumppani ja esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n tärkeä kumppani. Laboratorio kuuluu Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimusinfrastuktuureihin. Kiihdytinlaboratorion uudeksi johtajaksi valittiin professori Paul Greenlees tammikuussa 2018. Kiihdytinlaboratorion hiukkaskiihdytin, syklotroni K130, sekä kiihdytinlaboratorion säteilytestausasema (RADEF) olivat täydessä käytössä vuonna 2018. Testausaseman asiakkaita ovat pääosin kansainväliset yritykset, ja asemalla testataan etenkin avaruuselektroniikan säteilynkestävyyttä.

Merkkipaaluja saavutettiin laitteiston kehittämisessä. Maailman tehokkain huoneenlämpötilassa toimiva ionilähde, HIISI-laitteisto, valmistui, ja JUROGAM3 gammasäteilyn ilmaisinlaitteisto viimeisteltiin liitettäväksi MARA-separaattoriin. Kiihdytinlaboratorio sai viime vuonna kaksi merkittävää tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta. Professori Iain Moore sai rahoituksen MARA-separaattorin matalaenergisen tutkimusalan kehittämiseksi. Yliopistonlehtori Hannu Koiviston johtama tutkimus sai rahoituksen ionilähdeplasman tutkimukseen. Akatemiatutkija Anu Kankainen sai Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen rautaa raskaampien

alkuaineiden ydinten ominaisuuksien tutkimukseen. Kiihdytinlaboratoriosta tuli kumppani RADIATE-hankkeeseen, jolla on Euroopan unionin H2020–rahoitus. Tämä tuo merkittävästi uusia eurooppalaisia käyttäjiä materiaalifysiikan tutkimuskäytössä olevalle Pelletronkiihdyttimelle. Kiihdytinlaboratorio aloitti viime vuonna säteilyturvallisuuteen liittyvän yhteistyötutkimuksen (RADICAL) Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa.

JYU KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS

Koulutuksen tutkimustiedon kansainvälinen puolestapuhuja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kuvitettu historia julkaistiin verkossa 8.3.2018, tasan 50 vuotta sen jälkeen, kun laitoksen toiminta alkoi nykymuodossaan vuonna 1968. Viiden vuosikymmenen historia kertoo laitoksen merkittävästä roolista koulutuksen kansainvälisten arviointitutkimusten kehittäjänä, koulureformien tutkijana ja yhteistyöverkostojen rakentajana. 50-vuotisen taipaleen kunniaksi pidetyissä seminaareissa tutkimusta esiteltiin yliopistoyhteisölle ja suurelle yleisölle. KTL:n monitieteinen tutkimus kattaa niin perusopetuksen kuin korkeakoulutuksen, aikuisten oppimisen sekä koulutuksen ja työelämän suhteet. Oppimista tarkastellaan myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella, kuten työelämässä ja verkkoympäristöissä. Koulutuksen tutkimuslaitos on ollut edelläkävijä myös ammatillisen koulutuksen tutkimuksessa. Laitoksella toimivasta Peda.netista taas on muodostunut kahdessa vuosikymmenessä yli 200 kuntaa kattava kouluverkko, jonka kehitystyö jatkuu tiiviisti. KTL:n koordinoima Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen ELGPN-verkosto kehitti kansallisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja 30 maan yhteistyönä vuosina 2007–2015. Koulutuksen tutkimuslaitos tekee pitkäjänteisesti koulutuksen tulevaisuutta yhdessä tiedeyhteisön, koulutusalan toimijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. KTL tuo tutkimuksen äänen koulusta ja koulutuksesta niin kansalaisten kuin päättäjien keskuudessa käytävään keskusteluun. Tieteellinen tutkimus tuottaa luotettavaa tietoa siitä, mitä oppilaitoksissa, opetuksessa ja oppimisessa oikeasti tapahtuu. Juhlavuoden huipentumana julkistettiin Kasvatus-lehden Koulutustutkimuksen teemanumero. Lehteä on tuotettu laitoksella vuodesta 1970 yhteistyössä Suomen kasvatustieteellisen seuran kanssa.

↑ Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jussi Välimaa esitteli KTL:n

kuvitettua historiaa 50-vuotisjuhlapäivänä 8.3.2018. Tutustu aikajanaan: https://peda.net/jyu/ktl/50 Kuva: Martti Minkkinen

← Yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen avasi juhlaseminaarin "Sivistys, isänmaa ja ihmiskunta" 7.6.2018. Kuva: Petteri Kivimäki

PISA-tutkimuksen taustat pintaa syvemmältä PISA-tutkimuksen julkistaminen herättää vilkkaan keskustelun oppimistuloksista ja koulutuspolitiikasta. Mutta mitä PISA oikeastaan mittaa? Onko syytä huolestua laskeneista PISA-tuloksista? OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. PISA ei mittaa opetussuunnitelman toteutumista, vaan sitä, kuinka nuoret hallitsevat niitä taitoja, joiden avulla he pärjäävät tulevaisuudessa. PISA:n edustavasti ja luotettavasti kerätty aineisto ja testatut mittarit antavat tietoa opetuksen tutkimukseen ja koulutuspolitiikan kehittämiseen ja arviointiin. Vuonna 2018 julkaistu PISA pintaa syvemmältä -raportti on ensimmäinen suomenkielinen tieteellisesti

vertaisarvioitu PISA-raportti. Se esittelee tutkimuksen toteutuksen aineistonkeruusta analyysimenetelmiin. Menetelmäartikkeli selventää julkisuudessa esiintyviä yksinkertaistuksia PISA-tutkimuksen mahdollisuuksista ja rajoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kirjan julkaisemista, ja se on verkossa avoimesti luettavissa. Rautopuro, J. & Juuti, K. (toim.) 2018. PISA pintaa syvemmältä. PISA 2015 Suomen pääraportti. Kasvatusalan tutkimuksia 77. Suomen kasvatus tieteellinen seura. Saatavana verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-9525401-82-0

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN OHJAUSKÄYTTÖÖN KESKITTYNYT KANSAINVÄLINEN KESÄKOULU 13.–17.8.2018. Millaista uutta osaamista ja ymmärrystä ohjaajat tarvitsevat toimiakseen ammatillisesti uusissa teknologisissa ympäristöissä? Tähän kysymykseen paneuduttiin KTL:n ja avoimen yliopiston järjestämässä kansainvälisessä kesäkoulussa. Osallistujia oli 27 yhdeksästä maasta.

VIIDES KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUTUTKIMUKSEN KESÄKOULU 13.–14.8.2018 “Theories and theoretical concepts in the higher education research process” Tohtorikoulutettavat esittelivät kesäkoulussa tutkimustaan ja saivat siitä palautetta, osallistuivat keynote-luentoon ja iltatyöpajaan sekä tapasivat kokeneempia tutkijoita ja muita jatko-opiskelijoita. Kesäkouluun osallistui 14 tohtorikoulutettavaa 13:sta yliopistosta. KTL vastasi kesäkoulun järjestämisestä Korkeakoulututkimuksen seuran (CHERIF) kanssa.

JYU AVOIMEN TIEDON KESKUS

←

Yliopiston kirjasto on toiminut rakennuksessa vuodesta 1974 lähtien. Kuningatar Elisabet II vieraili kirjastossa vuonna 1976. Vierailua emännöi ylikirjastonhoitaja Eeva-Maija Tammekann.

↑

Keltainen on yksi yliopiston pääkirjaston tunnusväreistä. Se säilyy rakennuksen oma leimaisena elementtinä.

Avoimen tiedon keskus on portti yliopistoon Jyväskylän yliopiston kirjasto valmistautuu historiansa laajimpaan muuttoon, sillä rakennuksen peruskorjaus alkaa keväällä 2019. Kirjaston toiminta jatkuu väistötiloissa Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampuskirjastoissa sekä yliopiston päärakennuksen Aallon lukusalissa. Peruskorjattu rakennus avataan vuonna 2021. Kirjastorakennus on jo sijaintinsa puolesta kuin portti yliopistoon ja tämä ajatus ohjaakin peruskorjauksen suunnittelua. Rakennukseen syntyy monipuolinen tiede- ja oppimiskeskus. Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisessa ympäristössä yhdistyvät nykyaikaiset tiedekirjaston ja -museon palvelut sekä avoimen tieteen asiantuntijuus. Nämä toiminnot ovat vuonna 2017 perustetun Jyväskylän yliopiston kirjaston ja tiedemuseon yhteenliittymän, Avoimen tiedon keskuksen, ytimessä. Peruskorjattava kirjastorakennus on osa Jyväskylän kehittyvän yläkaupungin, Hippokselle rakentuvan hyvinvointi- ja liikuntakeskuksen sekä Seminaarinmäen ja Ruusupuiston muodostamaa vetovoimaista keskittymää.

Keskeinen uudistus on sisääntuloaulaan tuleva tila tiedetapahtumille, yleisötilaisuuksille ja näyttelyille. Kahvilassakin voi seurata suurelta näytöltä esimerkiksi väitöstilaisuutta tai tutkijaa työssään. Rakennus ja sen toimijat tekevät tiedettä aidosti avoimeksi, ja tuovat sen tekijöineen lähelle kaikenikäisiä kansalaisia. Yliopiston kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen museon monipuolinen tiedekasvatus- ja näyttelytoiminta näkyy uusissa tiloissa entistä vahvemmin. Rakennuksen sisätilojen suunnittelussa yhdessä asiakkaiden kanssa määriteltyjä tavoitteita ovat kestävä kehitys ja luonnon tuominen sisätiloihin, muunneltavuus sekä vyöhykkeisyys. Rakennus tarjoaakin luonteeltaan erilaisia opiskeluja työskentelytiloja niin yliopistolaisille kuin vierailijoille. Moderneja opetusja

ryhmätyötiloja tulee tarjolle nykyistä enemmän ja ne suunnitellaan joustaviksi yliopisto-opetuksen ja -opiskelun muuttuvien tarpeiden mukaan. Pro Finlandia-palkitun arkkitehti Arto Sipisen (1936–2017) suunnittelema kirjasto oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin tieteellinen kirjasto lukusalipaikoissa laskettuna. Peruskorjaus suunnitellaan Sipisen konstruktivistista arkkitehtuuria kunnioittaen, vaikka pintarakenteet ja tekniikka uusitaan. Pääaulaan tehtävät valoaukot yhdistyvät avoportailla pohjakerroksiin, jotka otetaan asiakkaiden käyttöön. Peruskorjauksen pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Ari Sipinen.

JYU KIELIKESKUS

JYU AVOIN YLIOPISTO

JYU yliopisto-opintoihin tähtäävän kotouttamiskoulutuksen edelläkävijänä

Verkkopedagogiikan kehittäminen edistää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia

Kielikeskus, avoin yliopisto ja opintopalvelut ovat yhteistyössä kehittäneet kieli- ja sisältöopintoja integroivaa koulutusmallia korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttajille.

Avoin yliopisto vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Opinnot on suunniteltu joustaviksi ja suurelta osin verkon välityksellä suoritettaviksi. Aikuisten tarpeisiin kehitetty verkkopedagogiikka onkin avoimen yliopiston erityisosaamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa tavoitteena on malli, joka on jalkautettavissa ja vakiinnutettavissa myös muihin korkeakouluihin. Hankkeessa on ensimmäistä kertaa Suomessa kehitetty mallia, jossa kieli- ja akateemiset sisältöopinnot ovat yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi vuoden kestävässä koulutuksessa on ollut mukana vahva ohjauksellinen elementti, jotta opiskelijoilla olisi selkeä tavoite, mihin he haluavat hakeutua koulutuksen jälkeen. Hankkeessa kehitettävällä mallilla tarjotaan maahanmuuttajille väylä akateemisen yhteisön osallisuuteen ja tuetaan näin heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Koulutuksen kehittäminen tukee myös yliopiston opetuksen kehittämistä laajemminkin, erityisesti yliopistopedagogiikan ja monikielisen osaamisen alueilla. Tärkeää mallissa on aiemman osaamisen tunnistaminen ja sen hyödyntäminen sekä itse koulutuksessa että yliopistossa. Koulutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että opinnot olisivat osallistujille merkityksellisiä ja asettuisivat osaksi oppijan elinikäisen oppimisen polkua. INTEGRA-koulutukseen osallistui 21 opiskelijaa. Opiskelijoiden osalta koulutus päättyi vuoden 2018 joulukuussa. Heidän opintopolkujaan ja yhteiskuntaan kiinnittymistä seurataan tutkimuksellisesti.

Vuosittain yli 13 000 eri-ikäistä opiskelijaa suorittaa avoimessa yliopistossa tiedekuntien opintosuunnitelmien mukaisia opintoja. Opiskelu on sovitettavissa erilaisiin elämäntilanteisiin. Se edistää jatkuvaa oppimista, jonka merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Opiskelu verkon välityksellä edellyttää verkkoon soveltuvien opiskelumateriaalien ja pedagogisten menetelmien lisäksi ammattitaitoista tukea ja ohjausta. Opiskelijapalautteessa avoimen yliopiston etäopintomahdollisuudet ja -ohjaus saivat erittäin korkeat arvosanat. TYÖKALUJA VERKKO-OPETUKSEEN Avoin yliopisto edistää verkkopedagogiikkaa muun muassa Tutkimuslähtöisellä pedagogisella ohjelmalla, jossa avoimen yliopiston henkilöstö tutkii ja kehittää aikuisten verkko-opetusta. Tutkimuksen teemoja ovat oppimisen analytiikka ja robotiikka, verkko-opetuksen vuorovaikutus sekä arviointi- ja palautekäytänteet. Lisäksi halutaan vahvistaa opintojen työelämäläheisyyttä. Kehittämisohjelma on tuottanut esimerkiksi verkko-opetuksen arvioinnin työkaluja. eEducation-hankkeessa avoimen yliopiston tutkimusryhmä laati verkkokurssin konkreettiset laatusuositukset ja määrittelyn opiskelijoiden näkökulman huomioon ottaen.

HANKKEESSA KEHITETÄÄN MAAHANMUUTTAJIEN POLKUJA KORKEAKOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN Korkeakoulutuksen kansallinen visio kannustaa purkamaan esteitä korkeakoulupoluilta ja kehittämään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, johon myös uudistettu lainsäädäntömme kannustaa. INTEGRAn kaltaisilla koulutusinnovaatioilla voidaan nopeuttaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.

13 000

OPISKELIJAA

NOIN OPPIAINEEN OPINTOJA TARJOLLA

25 %

OSUUS SUOMEN AVOIMESTA YLIOPISTO-OPETUKSESTA

93 000 OPINTOPISTETTÄ

“INTEGRA-pilottihanke on ensimmäinen Suomessa ja ensimmäinen kerta, kun yliopisto lähtee tekemään kotoutumiskoulutusta. Meidän tulee myös yliopistossa miettiä, miten edistää kotoutumista parhaalla mahdollisella tavalla yksilön itsensä ja yhteiskunnan näkökulmasta.“

“Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto koordinoi 11 yliopiston yhteistä Toinen reitti yliopistoon -hanketta. Hanke kehittää muun muassa mahdollisuutta siihen, että opinnot avoimessa yliopistossa tarjoaisivat nykyistä sujuvamman väylän tutkintotavoitteeseen opiskeluun.“

Tuija Lehtonen YLIOPISTONOPETTAJA, HANKKEEN KOORDINAATTORI

Anna Kaikkonen PEDAGOGINEN JOHTAJA, AVOIN YLIOPISTO

JYU KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

Rohkeita askelia aikuisena Yliopistokeskuksessa voi opiskella maisteriksi viidessä eri koulutusohjelmassa. Opiskelijamme ovat aikuisia ja suurin osa opiskelee työn ohessa. Opiskelu aikuisena on usein se toinen mahdollisuus lähteä toteuttamaan unelmia, jotka jostain syystä jäivät nuoruudessa saavuttamatta.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä Anne Tuikka kertoo opinnoistaan: – Työskentelin sosiaalitoimistossa toimistosihteerinä, kun kuulin paikkakunnalla alkavista sosiaalityön perusopinnoista. Aikaisemmalta koulutukseltani olin terveyskeskusavustaja ja merkonomi, ja työni kautta olin saanut kontaktipintaa sosiaalityöhön ja pyöritellytkin jo mielessäni alan opiskelua. Tunsin sisäistä paloa sosiaalityötä kohtaan, erityisesti yhteisöllisyys oli lähellä sydäntäni. Elämäntilanteeseeni mahtui tuolloin opiskelujen aloittaminen, mutta eniten jännitti, selviytyisinkö yliopisto-opinnoista kokopäivätyön ohella. Otin opinnot puheeksi sosiaalityöntekijänä työskentelevän ystäväni ja läheisteni kanssa ja saamani kannustus oli ratkaisu opintoihin hakemiselle. Opintojeni etenemisen kulmakivi oli suunnitelmallisuus. Silti pyrin säilyttämään elämässäni tietynlaisen rentouden ja ilon, vaikkakin opintojen eteneminen vaati kurinalaisuutta ja sosiaalisen elämän kapeutumista. Akateemisen opiskelukyvyn kurssilta sain teknisiä valmiuksia itselleni sopivista opiskelutavoista, ymmärrystä stressin sietämiseen, ajanhallintaan ja opiskelutaitojen vahvistamiseen. Tunsin olevani etuoikeutettu, kun minulle avautui tutkinto-opiskelupaikka sosiaalityön maisteriopintoihin. Yliopistokeskuksen opintoohjaus ja suhtautuminen meihin opiskelijoihin oli mutkatonta ja kannustavaa. Opiskelijaryhmän kesken vallitsevat yhteishenki lisäsi opiskeluintoa ja armollisuus itseä kohtaan,

kolmen kuukauden opintovapaa ja läheisten vahva tuki kantoivat opinnoissa eteenpäin. Opintojen aloittamisesta oli kulunut viisi vuotta, kun valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Sain vakituisen viran 1.2.2018 alkaen Kainuun soten Sotkamon aikuis sosiaalityössä. Tällä hetkellä olen virkavapaalla ja toimin kehittäjäsosiaalityöntekijänä ISO SOS -hankkeessa. Tämä matka syksystä 2013 alkaen on haasteellisuudessaan vahvistanut asiantuntijuuttani. Toivon tarinani rohkaisevan sosiaalityön opintoihin, ikäkään ei ole este motivoituneen opiskelijan selviytymiselle vaativistakin opinnoista.

“Jatkuva oppiminen on meillä verissä. Aikuisopiskelijoiden osaaminen, into, kriittisyys ja luovuus toimivat parhaina kannustajina myös henkilöstölle“ Tanja Risikko KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUKSEN JOHTAJA.

Maisteriksi Kokkolassa viidestä ohjelmasta LUOKANOPETTAJAN AIKUISKOULUTUKSEN KANDIDAATTI- JA MAISTERIOHJELMA Tutkinto: Kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (Jyväskylän yliopisto) Opiskelutapa: Päätoiminen opiskelu Kokkolassa SOSIAALITYÖN MAISTERIOHJELMA Tutkinto: Yhteiskuntatieteiden maisteri (Jyväskylän yliopisto) Opiskelutapa: Monimuoto-opiskelu työn ohessa TIETOTEKNIIKAN MAISTERIOHJELMA

Tutkinto: Filosofian maisteri (Jyväskylän yliopisto) Opiskelutapa: Etäopiskelu työn ohessa KAUPPATIETEIDEN MAISTERIOHJELMA

Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (Vaasan yliopisto) Opiskelutapa: Monimuoto-opiskelu työn ohessa KEMIAN MAISTERIOPINNOT Tutkinto: Filosofian maisteri (Oulun yliopisto) Opiskelutapa: Monimuoto-opiskelu työn ohessa Lisäksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen avoimessa yliopistossa voi opiskella seuraavien koulutusohjelmien kandidaattiopintoja ja hakeutua sitten Jyväskylän yliopistoon suorittamaan tutkintoa • ERITYISOPETTAJA • KASVATUSTIETEEN MAISTERI • LASTENTARHANOPETTAJA • LIIKUNNAN OPETTAJA • PSYKOLOGI

Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot Kokkolassa ASIANTUNTIJOITA

108

MAISTERINTUTKINTOJA

80 /VUOSI

TOHTORINTUTKINTOJA

4 /VUOSI

AVOIMEN YLIOPISTON OPINTOPISTEITÄ

12 600 /VUOSI

KOKONAISRAHOITUS

7,9 M€ 4,9 M€

ULKOPUOLINEN RAHOITUS

JYU UUTISIA 2018 11.1.2018 Maisteriohjelmien hakijamäärät nousussa JYU:n englanninkieliset maisteriohjelmat houkuttelivat huomattavan määrän kansainvälisiä ja kotimaisia hakijoita. Yhteensä 862 hakijaa tavoitteli 252 aloituspaikkaa yliopiston 14 eri maisteriohjelmasta. Tämä oli huomattava lisäys edellisen vuoden hakijamääriin, jolloin hakijoita oli 562 ja ohjelmia 17.

26.3.2018

SUOMALAISAUTOILIJAT NÄPRÄÄVÄT RATISSA WHATSAPPIA, VERKKOPANKKIA JA JOPA TINDERIÄ Älypuhelimia käytetään liikenteessä piittaamatta liikenneolosuhteista, paljasti maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kognitiotieteen tutkimus. Älypuhelinsovelluksia käytetään eniten kaupunkialueella, jossa autoileminen vaatisi kuljettajalta jalankulkijoiden ja risteysten vuoksi eniten tarkkaavaisuutta. Autoilijat koskettivat älypuhelimensa ruutua keskimäärin 41 kertaa tunnissa.

VUONNA 2018 HAKIJAMÄÄRÄ KASVOI

300

HAKIJALLA VERRATTUNA VUOTEEN 2017

19.1.2018

MUSIIKIN SYNNYTTÄMÄT AIVOVASTEET PALJASTAVAT MUUSIKON Tutkijat sovelsivat laskennallisen musiikkianalyysin ja koneoppimisen menetelmiä musiikin kuuntelun aikana kerättyyn aivokuvantamisdataan. Siten he pystyivät ennustamaan kuulijan muusikkouden. Tulokset osoittavat musiikillisen koulutuksen vaikutuksen musiikin aivovasteisiin. Tutkimus paljasti myös, että parhaiten muusikkoutta ennustavat aivoalueet sijaitsevat aivojen oikean puolen otsa- ja ohimolohkoissa.

22.1.2018 Krista Varantola yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi Yliopiston hallitus valitsi puheenjohtajakseen emeritaprofessori Krista Varantolan, joka toiminut aiemmin mm. Tampereen yliopiston kanslerina ja rehtorina sekä JYU:n yliopiston hallituksen jäsenenä elokuusta 2014 alkaen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kaisa Oksanen, joka työskentelee erityisasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa.

5.2.2018

SUURIN OSA KESKI-IKÄISISTÄ VOI MIELELTÄÄN HYVIN Mielen hyvinvointi on keskiaikuisuudessa varsin pysyvää. Suuri osa keski-ikäisistä voi hyvin, selvisi tutkimuksessa, jossa 29 %:lla tutkittavista tyytyväisyys elämään ja psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi olivat hyvin korkealla. 47 %:lla puolestaan hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat suhteellisen korkealla ja 22 %:lla keskimääräisellä tasolla. Vain noin 3 %:lla tutkittavista hyvinvointi oli suhteellisen matalalla tasolla läpi keski-iän.

12.–23.2.2018 Kansainvälinen ekologian talvikoulu vei löytöretkelle luontoon Jo 11. kerran Konneveden tutkimusasemalla järjestetyssä talvikoulussa perehdyttiin talvisen luonnon erityispiirteisiin. Koulussa pohdittiin erityisesti lämpenevän ilmaston vaikutuksia luontoon ilmastonmuutoksen uhatessa erityisesti pohjoisia alueita.

28.5.2018

JYU.WISDOM –YHTEISÖ TURVAA LUONNONVARAT MYÖS TULEVILLE SUKUPOLVILLE

12.–15.6.2018 ECCB2018 –konferenssin tavoitteena oikeudenmukaisempi maailma Kansainvälinen konferenssi saattoi yhteen yli 800 luonnonsuojelubiologian alan asiantuntijaa. Tapahtumassa paneuduttiin kansalaisten ja päättäjien tietoisuuden kasvattamiseen siitä, miten elämämme on täysin riippuvaista muiden lajien tuottamista ekosysteemipalveluista. Osallistujille tarjottiin mahdollisuus kompensoida matkustamisesta aiheutuvia haittoja haluamallaan summalla, joka käytettiin keskisuomalaisen suoalueen ennallistamiseen.

Toukokuussa perustettu Resurssiviisausyhteisö on monitieteinen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen verkosto. Yhteisö kokoaa yhteen osaamista luonnontieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden (mukaan lukien kauppatieteiden) eri aloilta. Yhteisön toiminta tähtää kestävän kehityksen tietopohjan vahvistamiseen ja se tuottaa tietoa luonnonvarojen käytön ohjaamiseksi kohti aitoa ylisukupolvista kestävyyttä.

15.5.2018

KOIRAT TULIVAT KAMPUKSELLE Kielikeskus toi lukuja kaverikoirat kampukselle toukokuussaa. Koirat tapasivat vuoden aikana yli 600 opiskelijaa. Kokemukset olivat positiivisia: koirat auttavat stressin hallinnassa, rauhoittavat kiireistä opiskelupäivää ja madaltavat kynnystä muiden ihmisten tapaamiseen. Koirat olivat mukana kielikeskuksen kursseilla auttamassa opiskelijoita esiintymiseen ja uuden kielen opettelemiseen liittyvissä tilanteissa.

5.6.2018 Musiikki tarjoaa nuorille keinoja kehitykseen Musiikki on väline identiteetin etsinnälle ja ilmaisulle. Sen avulla voi työstää tunnekokemuksia ja se yhdistää vertaisryhmään. Musiikki on maailma, jossa nuori pääsee toteuttamaan omaa toimijuuttaan ja harjoittelemaan itsenäistymistä. Kansainvälinen musiikkiterapian symposium kokosi yhteen nuorten parissa toimivia terapeutteja, kasvattajia ja tutkijoita, joita yhdistää halu ymmärtää nuoruusiän kehitykselle keskeisiä voimavaroja ja musiikin mahdollisuuksia auttaa nuoria näiden voimavarojen äärelle. 20.6.2018

JO KAKSIVUOTIAAN KIELITAITO ENNUSTAA TEINI-IÄN LUKUTAITOA

5.6.2018 Lapsuuden oppimisvaikeudet heijastuvat ongelmina aikuisiässä Seurantatutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveyttä, kouluttautumista ja työttömyyttä aikuisilla, joilla on lapsena todettu oppimisvaikeus. Oppimisvaikeusryhmässä oli enemmän sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyyskorvausta ja lääkekorvauksia saaneita kuin verrokkiryhmässä. Myös ilman toisen asteen koulutusta olevien määrä ja pitkään peruspäivärahaa saaneiden määrä oli suurempi tässä ryhmässä.

15-vuotiaan lukutaito voidaan ennustaa jo pitkälti ennen kouluikää. Siitä, kuinka hyvin pieni lapsi ymmärtää puhetta ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on, voidaan arvioida, minkälaiset luetun tekstin ymmärtämisen taidot hänellä on myöhemmin. Esimerkiksi lapsen ja vanhemman yhteisillä lukuhetkillä voidaan edistää lapsen sanavaraston kasvua ja valmiuksia lukemisen oppimiseen.

JYU UUTISIA 2018 18.–21.6.2018 Muistitietotutkimuksen konferenssissa teemana sodat ja konfliktit Unohdettujen ihmisryhmien menneisyys nousi vahvasti näkyviin, kun yliopisto isännöi kansainvälisen muistitietojärjestön IOHA:n suurkonferenssia, johon osallistui 338 muistitietoon perustuvan historian tutkijaa. Konferenssin erityisteemana oli sotien ja konfliktien muistaminen.

28.6.2018

JALKAPALLOLAHJAKKUUDET VOIDAAN TUNNISTAA JO NUORENA Informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat kehittivät menetelmän jalkapallolahjakkuuksien tunnistamiseen. Nuorista jalkapallon pelaajista tunnistettiin lahjakkuudet 80 %:n tarkkuudella. 14-vuotiaana tehtyjen fyysisten ja lajitaitotestien sekä henkisiä ominaisuuksia mittaavien tekijöiden avulla voitiin tunnistaa pelaajat, jotka etenivät myöhemmällä iällä ulkomaille. Sovelluksessa käytettiin poikkeavuuksien tunnistamiseen kehitettyä tekoälymenetelmää. 2.7.2018 PISAn koti säilyy Jyväskylässä 15.8.2018

JYU SHANGHAIN LISTALLA SIJOILLA 601–700 Jyväskylän yliopisto oli jälleen mukana ns. Shanghain listan yliopistovertailussa (Academic Ranking of World Universities ARWU), jossa se sijoittuu välille 601–700. Vertailussa julkistettiin 500 maailman huippuyliopiston lisäksi lähellä listasijoitusta olevat yliopistot sijoilla 501–1000. Listauksen tieteenalakohtaisessa vertailussa JYU:n alat sijoittuivat hyvin: parhaiten kasvatustieteet ja matematiikka välille 101–150.

TIMES HIGHER EDUCATION WORLD UNIVERSITY RANKINGS (THE), SIJA

401–500

QS WORLD UNIVERSITY RANKINGS, SIJA

336

26.9.2018

RAAKKUJEN KUNTOUTUS KONNEVEDEN TUTKIMUSASEMALLA ONNISTUI Kahden vuoden tutkimustyön ja kokeilujen jälkeen tutkimushankkeessa onnistuttiin saamaan jo lisääntymiskykynsä luonnossa menettäneiden uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen yksilöitä kuntoutettua niin, että niiden kyky tuottaa toukkia palautui. Jo menetetyiksi luullut populaatiot voidaan yrittää vielä pelastaa allaskuntoutuksen avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti PISA 2021 -tutkimushankkeen toteuttaa jatkossakin Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Koulutuksen tutkimuslaitos vastaa matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden arvioinneista. Yhteenliittymä toteuttaa myös käynnissä olevan PISA 2018 -tutkimuksen.

2.7.2018 Uutta mittaustietoa raskaiden alkuaineiden synnystä Useiden harvinaisten maametalli-isotooppien ytimien sidosenergiat on määritetty ensimmäistä kertaa maailmassa. Mitattujen sidosenergioiden avulla pystytään tekemään tarkempia laskuja raskaiden alkuaineiden tuotolle erilaisissa ympäristöissä. Fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa kokeellisesti mitattu uusi tieto auttaa ymmärtämään, miten raskaat alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa.

1.8.2018 Mäntypistiäiset tekevät tuhoja ja auttavat ymmärtämään yhteistyön evoluutiota Mäntypistiäisen toukat elävät ryhmissä ja puolustautuvat yhdessä kohtaamiaan petoja vastaan. Uhattuna toukat köyristävät itsensä kaarelle ja pusertavat suustaan petoja karkottavaa pihkaista puolustusnestettä. Tutkimuksessa selvisi, että erilaiset ympäristöolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon mäntypistiäiset tekevät keskenään yhteistyötä.

8.11.2018

PARISUHTEEN MUUTOS VAIKUTTAA ASKELMÄÄRIIN Eronneet miehet ja parisuhteen aloittaneet naiset vähentävät aktiivisuuttaan, selvisi neljän vuoden seurannan aikana. Positiivista on, että kaikkien tutkittujen kokonaisaskelmäärä nousi hieman seurantajakson aikana.

28.9.2018

ENNÄTYSYLEISÖ: TUTKIJOIDEN YÖSSÄ VIERAILI YLI 13 500 KÄVIJÄÄ

15.10.2018 Kestävyysliikunta vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobiston koostumukseen Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyn tutkimuksen mukaan kestävyysliikunta vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobiston koostumukseen. Kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen mahdolliset tulehduksenaiheuttajamikrobit vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit lisääntyivät koehenkilöiden suolistossa.

21.11.2018 Pelästyneet naapurit saavat metsämyyrät lisääntymään Metsämyyränaaraat tekevät 50 % suurempia poikueita, jos niiden reviirille on levitetty lumikon nähneen metsämyyräkoiraan hajua. Tutkimus toi uutta tietoa nisäkkäiden varoitusferomonien käytöstä, josta on aiemmin tiedetty melko vähän.

Tieteen ja tutkimuksen juhlassa teemana olivat jäljet, joihin tutustuttiin esimerkiksi työpajojen, tiedeluentojen ja laboratoriovierailujen kautta. Muun muassa Ruusupuiston virtuaalimaailmat, Rihlaperän tähtitorni ja fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio kiinnostivat yli 13 500 kävijää.

28.11.2018

KULTA SULAA HUONEENLÄMMÖSSÄ Kullan sulamispiste on 1064 °C. Silti kulta onnistuttiin sulattamaan huoneenlämmössä laittamalla pieni pala kultaa elektronimikroskooppiin, jonka jälkeen sähkökenttää kasvatettiin asteittain erittäin voimakkaaksi. Kullan pintakerrosten sulattaminen avaa tutkimusmahdollisuuksia mm. materiaalitieteessä.

JYU TILASTOT 2018

den ja dekunta 4 993 559

untanta

45 4

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän yliopisto)

Informaatioteknologian tiedekunta

16 %

Hakijoita 452 Aloituspaikat 103

Hakijoita 1 840 Aloituspaikat 400

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

HAKIJOISTA PÄÄSI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON

Informaatioteknologian Hakijoita tiedekunta

4 993 Aloituspaikat 559

Hakijoita 1 520 Aloituspaikat 432

17 223

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Sisäänpääsy tiedekunnittain Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta..... 16 % Informaatioteknologian tiedekunta ........................ 22 % Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu................ 8 % Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.......... 11 % Liikuntatieteellinen tiedekunta ...................................... 10 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ....... 28 % Kokkolan yliopistokeskus Chydenius...................... 23 %

Hakijoita 1 840 Aloituspaikat 400

Hakijoita 1 520 Humanistis-yhteiskuntaAloituspaikat 432

Liikuntatieteellinen tiedekunta

tieteellinen tiedekunta

Hakijoita 2 770 Aloituspaikat 285

Alempi korkeakoulututkinto

1 978

13 1 %

1 591 121 8 %

Informaatioteknologian tiedekunta

1 388

1 057

658

599

1 318

514

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

1 086

17 223

ALOITUSPAIKKAA 2018

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN

25 18 %

1 046

253

44 17 %

673

110

18 16 %

440

200

53 27 %

4 125

2 607

1 398

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

LISENSIAATTI MAISTERI KANDIDAATTI

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä*

13 778

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

TUTKINTOOPISKELIJOITA 2018

tutkinnot

Humanistis-yhteiskunta tieteellinen tiedekunta

TOHTORI

141

2 678

HAKIJAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON 2018

556 86 15 % Hakijoita 2 770 Aloituspaikat 162 48 285 30 %

82 14 %

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

Lähde: Vipunen

Liikuntatieteellinen

Ylempi korkeakoulututkinto Tohtoriopiskelijat tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

2 617 3000

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

2500

1 297

1 726

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon tieteellinen tiedekunta

2000 1500 1000

17 223

3 845 Jyväskylän yliopiston Hakijoita kauppakorkeakoulu Aloituspaikat 604 HAKIJAA 2018

Hakijoita 3 530 Aloituspaikat 295

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Ha Al

HAKIJAA 2018 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Hakijoita 3 530 Aloituspaikat 295

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN 2018

Kokk Chyd

tutkinnot

JYU TILASTOT 2018

136 136

22 882 882

Tohtori 17 Tohtori 17 Maisteri 80 Maisteri 80 Kandidaatti 39 Kandidaatti 39

TUTKINTO-OHJELMAA TUTKINTO-OHJELMAA YHTEENSÄ 2018 YHTEENSÄ 2018

Tohtori 139 Tohtori 139 Lisensiaatti 10 Lisensiaatti 10 Maisteri 1 513 Maisteri 1 513 Kandidaatti 1 220 Kandidaatti 1 220

TUTKINNON TUTKINNON SUORITTANUTTA SUORITTANUTTA 2018 2018

TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN Tohtori 5 Tohtori 5

Kandidaatti 17 Tohtori 1 Kandidaatti 17 Tohtori 1

Kandidaatti 3 Kandidaatti 3

10 10

4747

Maisteri 25 Maisteri 25

Maisteri 6 Maisteri 6

HUMANISTIS-YHTEISKUNTAHUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 6 Maisteri 6

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

Kandidaatti 7 Kandidaatti 7

Tohtori 3 Tohtori 3

21 21

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU KAUPPAKORKEAKOULU

Kandidaatti 4 Kandidaatti 4

Tohtori 4 Tohtori 4

21 21

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 14 Maisteri 14

KASVATUSTIETEIDEN JA KASVATUSTIETEIDEN PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 17 Maisteri 17

LIIKUNTATIETEELLINEN LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

MATEMAATTIS-LUONNONMATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TUTKINNOT Kandidaatti

13 778

13 057

Tutkinto-opiskelijoiden määrä VUONNA 2014 Tutkinto-opiskelijoiden määrä TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN 14 000 MÄÄRÄ 2018 Lähde: Vipunen 14 000

13 760

VUONNA 2016

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

2013

1 187

1 487

160

VUONNA 2015

2014

1 213

1 452

158

13 452

2015

1 261

1 486

160

2016

1 211

1 516

158

13 427

VUONNA 2017

13 500 13 500

2017

1 344

1 476

148

2018

1 220

1 513

139

Lähde: JY tietovarasto (8.3.2019)

13 000 13 000 12 500 12 5002013

Kandidaatti 6 Kandidaatti 6

27 27

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Maisteri 12 Maisteri 12

Kandidaatti 2 Kandidaatti 2

10 10

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Tohtori 2 Tohtori 2

55 2014

2015

2016

2017

13 301 2013 13 057 2014 13 427 2015 13 760 2016 13 418 2017

JYU TILASTOT 2018

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanisti tieteelline

TUTKINNOT Liikuntatieteellinen TIEDEKUNNITTAIN tiedekunta 2018 2017 Informaatioteknologian tiedekunta TUTKINNOT

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

TIEDEKUNNITTAIN 2018 2017

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Informa tiedeku

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

773

331

284

793

358

343

Humanistis-yhteiskunta tieteellinen tiedekunta

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon tieteellinen tiedekunta

TUTKINNOT TIEDEKUNNITTAIN 2018

Kandidaatti

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

331

407

Informaatioteknologian tiedekunta

164

154

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

106

167

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

355

403

Liikuntatieteellinen tiedekunta

109

232

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

155

150

1 513

Yhteensä

3500 3000

3 024

3 140

3 094

3 151

3 310

1 220 3 110

3 310 YHTEENSÄ

Julkaisut 1 790

3500 1 894

1Avoin 931 saatavuus

957

562

3000

Informaatioteknologian1000 tiedekunta

322

207

2500

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

195

127

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

426

254

0 Liikuntatieteellinen tiedekunta

389

210

500

2013 2014 2015

2016

748

2017

Avoin saatavuus*

517

3 140

2018

AVOIN SAATAVUUS 2017

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 3 310

3 094

3 151

3 110

Liikuntatieteellinen tiedekunta Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 1 931

1 894

1 790 Informaatioteknologian tiedekunta

1500

Lähde: vuodet 2013-2015 Vipunen, vuodet 2016-2018 Tutka (5.2.2019)

JULKAISUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA 2018

3 024

2000

* summa ei ole sama kuin yliopiston julkaisut yhteensä, koska sama julkaisu voi olla laskettu useampaan tiedekuntaan ja koska mukana ei ole erillislaitosten julkaisuja.

3 110

YHTEENSÄ

Lähde: JY tietovarasto (8.3.2019)

1500 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Julkaisut

1 931

17 139

2500

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

JULKAISUT 2017

JULKAISUT TIEDEKUNNITTAIN* 2018 2000

Jyväskylä kauppako

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

1000 500 0

2013 2014 2015 Julkaisut

2016

2017

2018

Avoin saatavuus*

* joko avoin julkaisukanava, artikkeli on ostettu avoimeksi tai julkaisu on rinnakkaistallennettu Lähde: vuodet 2013-2015 Vipunen, vuodet 2016-2018 Tutka (5.2.2019)

JYU TILASTOT 2018

2 567

Opetus 27 % Tutkimus 33 % Muu 36 % HENKILÖSTÖ (HTV) 2017 Harjoittelukoulut 4 % Opetushenkilöstö 701 (6 %) Opetushenkilöstö 701 (6 %)

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ 2018 (HTV) 2018 (HTV) HENKILÖSTÖ 2018 (HTV)

ö 701 (6 %)

918 (2 %)

HENKILÖSTÖSTÄ HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA ULKOMAALAISIA HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

Harjoittelukoulujen henkilöstö 107 (0 %)

10 %

stö 841 (24 %)

1010 %% 10 %

Tutkimushenkilöstö Tutkimushenkilöstö 841 (24 841 %) (24 %) Opetushenkilöstö 701 (6 %) Muu henkilöstö 918 (2 %) Muu henkilöstö 918 (2 %) Tutkimushenkilöstö 841 (24 %) Harjoittelukoulujen Harjoittelukoulujen Muu henkilöstö 918 henkilöstö 107(2(0%) %) henkilöstö 107 (0 %)

HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

en 0 %)

HENKILÖSTÖ (HTV)

2014

2015

2016

2017

2018

opetushenkilöstö

624 (7 %)

634 (6 %)

652 (7 %)

680 (6 %)

701 (6 %)

tutkimushenkilöstö

845 (21 %)

799(21 %)

811 (23 %)

820 (25 %)

841 (24 %)

muu henkilöstö

917 (2 %)

886 (2 %)

855 (2 %)

839 (2 %)

918 (2 %)

harjoittelukoulujen henkilöstö

103 (0 %)

102 (0 %)

107 (0 %)

2 489 (10 %)

2 423 (9 %)

2 421 (10 %)

2 445 (11 %)

Yhteensä

2 567 (10 %) Ulkomaalaisten osuus (%) Lähde: HR-järjestelmä

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN 2017 (HTV) 2018 (HTV) 2017 (HTV) 2018 (HTV) HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2018 (HTV) Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN 2017 (HTV) Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 157 (11 %) 2018 (HTV) 198 (19 %) 43 (9 %) HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2018 (HTV)

Informaatioteknologian tiedekunta

65 (2 %)

90 (30 %)

45 (2 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

47 (7 %)

36 (0 %)

14 (4 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

127 (2 %)

101 (18 %)

33 (4 %)

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

57 (4 %)

86 (12 %)

42 (3 %)

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

115 (7 %)

275 (37 %)

Ulkomaalaisten osuus (%)

98 (2 %) Lähde: HR-järjestelmä

Akatemia Suomen Suomen Akatemia

HENKILÖSTÖN VAKINAISUUS (HTV) 2014 määräaikainen vakinainen

rahoitus

ritykset

ahastot ja säätiöt

rahoitus (ei EU)

Suomen Akatemia Tekes Tekes 2015

1 152 (47 %)

1 277 (53 %) TUOTTOJEN TUOTTOJEN JAKAUTUMINEN JAKAUTUMINEN tuntiopettajat * 59 TUOTTOJEN RAHOITUSLÄHTEITTÄIN RAHOITUSLÄHTEITTÄIN JAKAUTUMINEN (JAKSOTTAMATON) (JAKSOTTAMATON) RAHOITUSLÄHTEITTÄIN 2017 2017 (JAKSOTTAMATON) 2017 YLIOPISTON RAHOITUS 2018

1 090 (46 %) Tekes OKM OKM 1 271 (54 %)

2016

2017

2018

1 099 (47 %)

1 110 (47 %)

1 211 (48 %)

1 263 (53 %)

1 274 (53 %)

1 298 ( 52 %)

52 %

HENKILÖSTÖSTÄ

YLIOPISTON 63 59 62 58 YLIOPISTON OKM VAKINAISIA Muu julkinen Muu julkinen rahoitusrahoitus RAHOITUS RAHOITUS *tuntiopettajat, ei mukana vakinaisten prosenteissa YLIOPISTON Kotimaiset Kotimaiset yrityksetyritykset 2018 2018 Muu julkinen rahoitus RAHOITUS Kotimaiset Kotimaiset rahastotrahastot ja säätiötja säätiöt Kotimaiset yritykset 2018 EU-rahoitus EU-rahoitus Kotimaiset rahastot ja säätiöt Ulkomainen Ulkomainen rahoitusrahoitus (ei EU) (ei EU) EU-rahoitus Muut Muut Ulkomainen rahoitus (ei EU) Muut

JYU TILASTOT 2018

men Akatemia

Muu rahoitus

Tekes Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

OKM

Informaatioteknologian tiedekunta

YLIOPISTON RAHOITUS 2018

Muu julkinen rahoitus Kotimaiset yritykset

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Kotimaiset rahastotTiedekuntien ja säätiöt rahoitus

Liikuntatieteellinen tiedekunta

EU-rahoitus

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Ulkomainen rahoitus (ei EU) Muut

204,3 M€ LIIKEVAIHTO 2018

MERKITTÄVIMMÄT KULUT 2018

LIIKEVAIHTO

(yliopiston toiminnan rahoitus)

2013

210,9 M€

2014

207,6 M€

2015

210,3 M€

2016

203,6 M€

2017

204 M€

2018

72,1 M€

-9,3 M€

TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS 2018

TULOS 2017

139 M€

25,3 M€

13,5 M€

10 M€

henkilöstökulut

Vuokrat

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Tuotot 2018

Kulut 2018

Valtion yleisavustus

132,2 M€

Täydentävä rahoitus

72,1 M€

Poistot

2,5 M€

Suomen Akatemia

26,4 M€

Apurahat

2,7 M€

204,3 M€ Lähde: JY toimintakertomus

Tekes OKM Muu julkinen rahoitus Kotimaiset yritykset Kotimaiset rahastot ja säätiöt EU-rahoitus Ulkomainen rahoitus (ei EU) Muut

Henkilöstökulut

139 M€

3,5 M€

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

6,5 M€

Palvelujen ostot

13,5 M€

Vuokrat

25,3 M€

13,6 M€

10 M€

2,9 M€

Matkakulut

7,2 M€

2,7 M€

Muut kulut

8,3 M€

10,4 M€

Kulut yhteensä

2,2 M€ 4 M€

208,6 M€

Sijoitus- ja rahoitustoiminta*

-5,3 M€

TULOS

-9,3 M€

* Vertailtavuutta aiempiin vuosiin heikentää merkittävästi sijoitusomaisuuden kirjausvaatimuksiin tullut muuttunut ohjeistus (Korkeakoulujen taloushallinnon koodisto OKM/2/500/2018), jonka mukaisesti sijoitusomaisuuden realisoitumaton arvonmuutos tuodaan tuloslaskelmaan tulosvaikutteiseksi eräksi. Tilivuoden 2017 lopussa sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli hyvän sijoitusvuoden jälkeen varsin korkea, joten kun tilivuoden 2018 aikana sijoitusten markkina-arvot putosivat tai palasivat aiemmalle tasolleen, syntyi tuloslaskelmaan tästä markkina-arvon muutoksesta merkittävä negatiivinen erä.

RAHOITUS TIEDEKUNNITTAIN 2018 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Perusrahoitus

11,5 M€ (33 %)

23,4 M€ (67 %)

Informaatioteknologian tiedekunta

7 M€ (45 %)

8,5 M€ (55 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

3 M€ (30 %)

6,9 M€ (70 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

7,5 M€ (31 %)

16,4 M€ (69 %)

Liikuntatieteellinen tiedekunta

5,9 M€ (36 %)

10,3 M€ (64 %)

18,7 M€ (41 %)

27,1 M€ (59 %)

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Täydentävä rahoitus

VA I K U T T AVA SIVISTYSYLIOPISTO Visiomme on olla oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista tiedeyliopistoista sekä osaamisen ja kestävän yhteiskunnan uudistaja. Tarjoamme maailmanluokan tutkimusympäristön ja vetovoimaisen kampuksen. Tärkeintä on kuitenkin osaava, luova ja hyvinvoiva yliopistoyhteisömme. Monikulttuurinen ja kansainvälinen, jokaista yksilöä arvostava ja inspiroiva yhteisömme on rikkautemme. → jyu.fi/strategia

PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland

@JyvaskylaUniversity @uniofjyvaskyla @uniofjyvaskyla JyvaskylaUniversity

JYU.FI