Jyväskylän yliopisto Vuosikertomus 2020

VUOSIKERTOMUS 2020

Yliopistossa keskiössä on osaava ja hyvinvoiva ihminen. Tämä on myös strategiamme nimi. Meille on tärkeää, että yhteisömme jäsenet voivat hyvin ja että heillä on mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa.

Korkealaatuisella tutkimuksella ja koulutuksella lisäämme ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osaamista yhteiskunnassa. Yliopistomme arvot ovat avoimuus, luottamus, laatu ja eettisyys.

VUOSIKERTOMUS 2020

20 20 VUOSIKERTOMUS TOIMITUS

Liisa Harjula Kirke Hassinen Tanja Heikkinen Ulla Helimo Kirsi Häkämies Arto Ikonen Anitta Kananen Reetta Mikkola Anu Mustonen Petra Thurén Kati Valpe Iiro Vuori Martta Walker KUVAT

Auli Dahlström Nina Huisman Tarja Jakobsén Anna Kajander Petteri Kivimäki Kristiina Korjonen-Kuusipuro Eerika Koskinen-Koivisto Siiri Koutola Anniina Liimatainen Päivi Lyhykäinen, OAJ Tuukka Luukkonen Martti Minkkinen Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusvoimat Hanna Salomäki Suomen Ilmakuva Oy Andre Vandal Mikko Vähäniitty TILASTOT

Helena Maukonen KONSEPTI JA SUUNNITTELU

Avidly PAINOPAIKKA

Jyväskylän yliopistopaino

REHTORIN KATSAUS

Diplomi-insinöörikoulutus vihdoin Jyväskylään Maaliskuun alusta lähtien Suomessa levinnyt COVID-19-epidemia vaikutti merkittävästi yliopiston toimintaan. Ensimmäinen koronainfektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta.

Jyväskylän yliopisto aloitti maaliskuun alussa toimenpiteet ja varautumisen epidemiatilanteen vaikeutumisen vuoksi. Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17.3.–15.6.2020. Tämän seurauksena yliopisto siirtyi etätyöskentelyyn ja -opetukseen.

Vuoden 2020 ajan yliopisto mukautti toimintaansa epidemiatilanteeseen.

Valtioneuvosto muutti 23.7. yliopistojen tutkintoasetusta siten, että Jyväskylän yliopistolle lisättiin tekniikan koulutusalalla tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin koulutusvastuu. Uuden koulutusohjelman rakentamiseen tarvitaan monitieteistä osaamista.

Noin 20 vuoden ajan tavoiteltu koulutusvastuun laajennus on yliopistolle strateginen saavutus, jonka toteutumisessa keskeistä oli mm. maakunnan kansanedustajien, Kauppakamarin ja yritysverkoston vahva tuki.

Yliopisto valmistautui vuoden aikana Korkeakoulujen arviointineuvoston (KARVI) auditointiin, ja varsinainen auditointivierailu toteutettiin 2.–3.12.2020. Auditoinnissa tarkasteltiin tapoja, joilla yliopisto pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua, ja auditointi kattoi kaikki yliopiston perustehtävät, eli koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen.

Jyväskylän yliopiston tutkintomäärät kasvoivat selvästi. Tohtoreita yliopistosta valmistui 174 (127 vuonna 2019), maistereita 1 863 (1576) ja kandidaatintutkintoja suoritettiin 1416 (1 235).

Kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä nousi edellisvuosien tasosta ja tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä nousi ennätykseen.

Yliopisto aloitti kesäkuussa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli tasapainottaa yliopistokeskuksen taloutta ja kehittää toimintaa.

Yt-neuvotteluiden myötä yliopisto irtisanoi kahdeksan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa työskennellyttä työntekijää.

Yliopisto on aktiivinen alueellisessa yhteistyössä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa toteutettava EduFutura Jyväskylä -yhteistyö konkretisoitui vuoden aikana mittavan yhteisen opetustarjonnan myötä. Jyväskylän yliopisto oli lisäksi aktiivisesti mukana Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHo) vahvistamisessa.

Viime vuosi korosti, että yliopistot ovat yhteiskuntaa pitkällä aikajänteellä kannatteleva voima. Yliopistoilta myös odotetaan paljon.

Meiltä halutaan vastauksia ja ratkaisuja ongelmiin. Haluamme olla osaltamme turvaamassa planeettamme hyvinvointia, lähtien kotimaakunnastamme.

Vaikeudet pakottavat katsomaan olennaisuuksia ja pelkistämään. Yliopistolla on vahva arvopohja, joka muistuttaa vaikeiden aikojen keskellä, mikä on oikeasti tärkeää.

Yhteistyöterveisin Keijo Hämäläinen REHTORI

SISÄLTÖ

14

UUDET TIETO- JA OHJELMISTOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIT TEKEVÄT TEKNIIKASTA INHIMILLISTÄ

20

TUNTEET VAIKUTTAVAT TYÖPAIKAN ILMAPIIRIIN JA TULOKSEEN

26 KANSAINVÄLINEN SELVITYS ROHKAISEE

4 6 7

7

Rehtorin katsaus Tavoitteena planetaarinen hyvinvointi Pandemia kirkasti yliopiston palvelutehtävää Pandemiavuosi näkyi kuluissa

HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 8 12 13

13 13

Ei pelkoa vaan rohkeutta ja ihmetystä Miksi jotkut esineet tulevat tärkeiksi?

Teksti- ja viestintätaitojen tutkijayhteistyö vahvistui Ennätyksellinen tohtorivuosi Ykissä aikuinen voi testata kielitaitonsa

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 14

18

18

19

19

Uudet tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinöörit tekevät tekniikasta inhimillistä Vuoden tietojärjestelmätieteilijä on Markus Salo Informaatioteknologian tiedekunta huimaan ennätykseen tutkinnoissa Yli 12 000 kävijää maailmanlaajuisessa verkkokonferenssissa, aiheena koulutus koronakriisin aikana Kyberturvallisuuden startup-yritys ponnistaa IT-tiedekunnasta

KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA 20

24

24 25

25

Tunteet vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja tulokseen Klinikka luo laatua psykologian laitoksen toimintaan Aineenopettajilla eniten työuupumista Uusi VR-kampus mahdollistaa uudenlaisia oppimisen tiloja Tutkimukset laajentavat kuvaa äitiydestä

KAUPPAKORKEAKOULU

32

PAINON TARKKAILEMINEN HALLITSEE NAISURHEILIJOIDEN ELÄMÄÄ

26 30

30

31

31

Kansainvälinen selvitys rohkaisee Kohti kolmen ärrän yhteiskuntaa – tutkimus tukee yritysten siirtymistä kiertotalouteen Neljä syytä, miksi yrityksen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen Tutkijakummit vahvistavat yliopistojen ja päätöksentekijöiden suhdetta Ranking-menestystä eri listoilla

LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 32

36 36

37

37

Painon tarkkaileminen hallitsee naisurheilijoiden elämää Tiedekunnan strategia julkaistiin Tiedekunta kymmenen parhaan joukossa maailmassa Iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet: fyysinen ja älyllinen toimintakyky on parantunut 30 vuodessa merkittävästi Mihaly Szerovay valittiin jalkapallon työelämäprofessoriksi

MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 38

42 43

43

43

Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä Tie auki tehtaisiin kemian laitoksella Pakenevan kyyn sahalaitakuvio luo saalistajaa hämäävän illuusion Röntgenlaser toi atomintarkkaa tietoa fytokromin toimintamekanismeista Kiihdytin hiukkasen –fysiikkakilpailu sai lukiolaiset innostumaan

KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS 44 44

45

45

Suomalaisopettajat ovat moniosaajia Koulutuksen tutkimuslaitokselle merkittävä tunnustus Maailman opettajien päivänä Osaaminen aiheuttaa huolta, mutta nostaa myös toiveita PISA 2018 talousosaaminen: suomalaisten nuorten talousosaaminen on vahvaa ja koulu tukee osaamisen kehittymistä

AVOIMEN TIEDON KESKUS 46 Parempaa tiedettä hyvän aineiston hallinnan avulla 46 Tukea avoimen ja vastuullisen

tieteen tekemiseen MONIKIELISEN AKATEEMISEN VIESTINNÄN KESKUS 47 Kansainvälisyyttä koronan vuonna 2020 AVOIN YLIOPISTO 48 Osaamista ja tutkittua tietoa yhä

useammalle KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 49 Uusi merkittävä tutkimusalue yhdistää

sosiaalityötä ja kestävän siirtymän

tutkimusta 50 UUTISIA 2020 54 TILASTOT 2020

JYU VASTUULLISUUS

Tavoitteena planetaarinen hyvinvointi Jyväskylän yliopisto oli vuonna 2020 aktiivisesti luomassa Unifin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesejä. Teesit toimivat kestävyys- ja vastuullisuustyömme periaatteina ja olemme aloittaneet niiden edistämisen tutkimuksessa, opetuksessa, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa ja kampustoiminnoissamme. Tavoittelemme planetaarista hyvinvointia, joka on edellytys myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle yhteiskunnalle.

Yliopistomme keskeinen kestävyystoimija on resurssiviisausyhteisö JYU. Yhteisö tarjoaa tukensa kaikille kestävyysasioihin perehtyville tutkijoille, riippumatta tiedekunnasta. Wisdom on merkittävä yhteiskunnallinen keskustelija ja kestävyysratkaisujen kehittäjä paitsi yliopiston sisällä, myös valtakunnallisesti. Wisdom tukee tieteelliseen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa tarjoamalla suosituksia mm. Wisdom Letters -julkaisusarjan kautta.

Wisdom järjestää kaikille avoimia lounaskollokvioita ja nostaa kestävyysteemaa keskusteluun myös järjestämällä Jyväskylän Kesä -festivaalin puheohjelman.

Wisdom-yhteisön tutkijat ohjaavat opinnäytetöitä yli tiedekuntarajojen, ja Wisdom on kehittänyt monitieteistä kestävyysopetusta sekä korkeakouluopiskelijoiden että jatkuvan oppimisen tarpeisiin, mm. planetaarisen hyvinvoinnin verkkokurssin.

JYU:n kauppakorkeakoulu on tuonut uudella tavalla kestävän kehityksen tavoitteita näkyviksi kirjaamalla ne esille kurssikuvauksissa.

6

Wisdom Fellow -ohjelma tarjoaa väitelleille tutkijoille mahdollisuuden työskennellä postdoc -tutkijana osana Jyväskylän yliopistoyhteisöä. Vuonna 2020 Visiting Fellow -ohjelmaan rekrytoitiin 10 tutkijaa, joiden saapuminen Jyväskylään kuitenkin estyi koronan takia. Tästä inspiroituneena Wisdom on suunnittelemassa Remote Fellow -ohjelmaa, jotta tutkijat pystyvät koronasta huolimatta digitaalisesti osallistumaan Wisdomin toimintaan.

Yliopistomme tavoitteena on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi Wisdomin Sustainability for JYU -hankkeessa selvitettiin yliopistomme merkittävimmät ilmasto- ja luontohaitat, sekä tuotettiin suosituksia haittojen raportointiin, vähentämiseen ja kompensointiin. Luontohaittojen arviointi organisaatiotasolla on kansainvälisestikin ainutlaatuista.

Kehitteillä oleva talouskirjanpitoon perustuva ilmasto- ja luontohaittojen kirjanpitomalli on esimerkki yliopistomme toimimisesta kokeilualustana uusille ratkaisuille.

Yliopistomme edisti vuonna 2020 vahvimmin seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita Times Higher Education Impact Ranking -listauksen mukaan: Kestävän kehityksen tavoite (SDG 13) ilmastonmuutoksen vastainen työ sija 92.

SDG 7 edullinen ja puhdas energia sija 101–200.

SDG 12 vastuullinen kuluttaminen sija 101–200.

40 818 t CO e HIILIJALANJÄLKI

2

9,7×10 -5 PDF HANKINTOJEN LUONTOJALANJÄLKI

21,3 ltha

KAUKOLÄMMÖN LUONTOJALANJÄLKI

HIILIJALANJÄLJEN LÄHTEET 43 % Sijoitukset 26 % Hankinnat 14 % Energia & kiinteistöt 12 % Matkustaminen 5 % Semman ruoka

Pandemia kirkasti yliopiston palvelutehtävää Yliopiston asiantuntijat toivat koronavuonna osaamisensa yhteiskunnan käyttöön ilahduttavan aktiivisesti. Kaikilta tieteenaloilta löytyi aloitteellisia osaajia välittämään olemassa olevaa tutkimustietoa kansalaisille ja myös käynnistämään tutkimushankkeita pandemian selättämiseksi, esimerkkinä Maija Vihinen-Rannan johtama hanke, joka paneutuu neljän viruksen aiheuttamiin muutoksiin soluissa.

Pandemiavuosi näkyi kuluissa

LähiTapiola Keski-Suomen 200 000 euron lahjoituksen turvin bio- ja ympäristötieteiden laitos loi valmiuksia koronavirusnäytteiden analysointimenetelmien kehittämiseen.

Yliopiston liikevaihto tilikaudelta laski edellisestä vuodesta noin 2,8 M€, ollen 201,5 M€. Liiketulos oli tappiollinen 3,8 M€.

Professori emeritus Jouni Välijärvi toimi kutsusta valtioneuvoston COVID-19-tiedepaneelin koulutuspolitiikan asiantuntijana. Kansalaisten tiedontarpeisiin vastattiin verkkotilaisuuksissa, esimerkkeinä Keskisuomalaisen kanssa järjestetty koronailta 10.3. ja Haukkalan säätiön ja yliopiston asiantuntijafoorumi 2.12. lasten ja perheiden tilanteesta korona-aikana. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Vaasan yliopiston keväinen seminaarisarja tarjosi digitaalisen työkalupakin koronasta selviytymiseen ja sen jälkeiseen aikaan.

Yliopiston henkilöstökustannukset pysyivät lähes ennallaan.

Yliopiston kaikista kustannuksista henkilöstökulut olivat 70 % ja tilavuokrat 12 %. Matkustamisen kulut jäivät pandemian ajalta vähäisiksi. Palveluiden ostot jäivät aiemmasta, mutta muissa kuluissa näkyy suojavarusteiden ja muun pandemiaan liittyvän varautumisen kustannusvaikutus.

Yli 40 tieteellistä kokousta ja kongressia toteutui verkkolähetys- tai hybridimallilla vaatien järjestäjiltä nopeita ja luovia ratkaisuja. Myös perinteiset Jyväskylän Kesän kanssa tehdyt yhteistuotannot nähtiin ja kuultiin nyt verkko- ja radiolähetyksinä.

Tapahtumien siirtyessä verkkoon nähtiin myös kriisien myönteiset mahdollisuudet. Useat sidosryhmä- ja alumnitilaisuudet saavuttivat normaaliin nähden moninkertaiset yleisömäärät. Verkkolähetysten myötä paikalliset tapahtumat muuttuivat valtakunnalliseksi tarjonnaksi, esimerkkeinä suositut Yliopistopäivät, Tutkijoiden yö, vuoden nobelistien esittelytilaisuus Nobel-kattaus tai Seminaarinmäen joululaulut.

Yliopiston saama valtionrahoitus kasvoi vuoteen 2019 verrattuna 4 %, 5,6 M€, mutta täydentävän rahoituksen 12 %:n lasku, 8,4 M€, pudotti liikevaihtoa 1 prosentilla.

201,5 M€

JYU 2020

LIIKEVAIHTO

64,2 M€ TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS

-3,8 M€

VARSINAISEN TOIMINNAN TULOS

SUURIMMAT HANKERAHOITTAJAT

24 M€ Suomen Akatemia

7,1 M€

Opetus- ja kulttuuriministeriö

7,7 M€ Euroopan komissio

7

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

EI PELKOA VAAN ROHKEUTTA JA IHMETYSTÄ

Akatemiaprofessori Sara Heinämaa selvittää ryhmineen sosiaalisten tunteiden dynamiikkaa.

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Suomi on tänä päivänä yksi Euroopan johtavista fenomenologisista tutkimuskeskuksista, Tanskan, Belgian ja Saksan rinnalla, akatemiaprofessori Sara Heinämaan uraauurtavan tutkimustyön ansiosta. Eurooppalaisten kumppaneiden lisäksi Heinämaa ja hänen ryhmänsä toimivat yhteistyössä johtavien yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten fenomenologien kanssa.

Heinämaan tutkimushankkeessa Marginalization and Experience (MEPA) työskentelee vahva postdoc-tutkijoiden tiimi. Dosentti Mirja Hartimo on tiedollisten ja tieteellisten normien asiantuntija, tohtori James Jardine tunnetaan syväluotaavista arvoja ja tunteita koskevista tulkinnoista, ja dosentti Fredrik Westerlund on erikoistunut kysymyksiin tunteiden asemasta moraalissa. Mukana on myös joukko lahjakkaita nuoria väitöskirjatutkijoita.

Kielteiset tunteet – esimerkiksi voimattomuus, katkeruus ja häpeä – kannustavat meitä epäeettisiin käytäntöihin ja toimiin, ja kääntäen nämä tunteet imevät lisävoimaa epäoikeudenmukaisista teoistamme: kun moitteemme, pilkkamme ja väheksyntämme saavat meistä poikkeavan ihmisen vaikenemaan tai väistymään, emme suinkaan käänny hänen puoleensa armollisina, vaan päinvastoin kiusaantuneina tai jopa halveksuen ja inhoten.

Ryhmä tunnetaan maailmalla kehollisuuden filosofian asiantuntemuksestaan sekä kyvystään selvittää arvojen ja normatiivisuuden ongelmia.

Teema-alueet kytkeytyvät projektissa analyysiin tunteiden sosiaalisista ulottuvuuksista. Ryhmä on tuonut vahvan tieteellisen panoksen muun muassa vihan, häpeän, katkeruuden, inhon, uteliaisuuden ja rakkauden tunteiden tulkintaan sekä eettisten ja tiedollisten arvojen analyysiin.

KIELTEISET NOIDANKEHÄT RIKKI ROHKEUDELLA

TUNTEET KESKEISIÄ MYÖS POLITIIKASSA Kaikki nämä tunteet ovat osoittautuneet keskeisiksi poliittisessa nykytodellisuudessamme. Juuri patoutuneet tunteet motivoivat meidät osallistumaan itsestämme poikkeavien yksilöiden marginalisointiin ja ulossulkemiseen.

Tunteiden noidankehät toimivat yhtä lailla sosiaalisen järjestyksen mikro- kuin makrotasoilla. Ne pyörittävä työpaikka- ja koulukiusaamisen remmejä, mutta pitävät pystyssä myös kokonaisia totalitaristisia yhteiskuntajärjestelmiä.

Kielteisen tunteiden noidankehän rikkominen edellyttää aina sekä yksiköllistä rohkeutta että yhteisöllistä solidaarisuutta. Ainoastaan tunteita koskeva ymmärryksen ja kritiikin kehittäminen voi taata yhteiskunnalle terveen perustan. Tässä tehtävässä keskeinen rooli on ennen muita humanistisilla ja yhteiskuntatieteillä, kuten professori Heinämaa vakuuttavasti argumentoi.

Kuvassa Sara Heinämaa. →

10

”Vuosi 2020 päätti nelivuotisen toimintakauden, jonka aikana yliopistomaailmassa ainutlaatuinen liikkeenluovutus toi meille Vaasasta joukon kieliaineiden opiskelijoita ja henkilökuntaa. Vaativa ja opettavainen hanke on nyt maalissa ja yliopiston valtakunnallinen asema kielten tutkimuksessa ja koulutuksessa vankentui entisestään.”

Minna-Riitta Luukka | DEKAANI

11

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

↓ Kuvassa sukupolvelta toiselle periytynyt evakkoarkku.

↑ Kuvassa muistoesineitä vitriinikaapissa.

Miksi jotkut esineet tulevat tärkeiksi?

Arjen esineisiin liittyy havaintoja, aistikokemuksia ja muistoja. Kodin vaihtuessa esineet voivat toimia välineenä uuteen paikkaan kiinnittymisessä ja kodikkuuden tunteen luomisessa. Samalla voi olla ongelmallista päättää, mitkä esineet seuraavat muutoissa mukana ja mitkä täytyy hylätä.

Dosentti Eerika Koskinen-Koivisto johtaa Suomen Akatemian SENSOMEMO-tutkimushanketta (2020– 2024), jossa keskitytään arjen materiaalisuuteen.

Projektin tapaustutkimuksissa etsitään vastauksia siihen, millaisia merkitykselliset esineet ovat ja miksi tietyt esineet ”tarttuvat” meihin ja tulevat tärkeiksi elämän varrella.

– Projektissa tutkimme muistoesineisiin liittyviä merkityksiä omaelämäkerrallisena materiaalisuutena eli henkilökohtaisten muistojen ja esineiden yhteenkietoutumina, KoskinenKoivisto kertoo.

SENSOMEMO tekee yhteistyötä Museoviraston, Suomen kansallismuseon sekä museoiden nykydokumentointija tallennusyhteistyöverkosto TAKOn arki-poolin kanssa.

↑ Kuvassa tarpeellisia ja tarpeettomia esineitä pöydällä.

↑ Kuvassa Eerika Koskinen-Koivisto.

12

↑ Kuvassa Karoliina Talvitie-Lamberg (vas.) ja Sari Sulkunen.

Teksti- ja viestintätaitojen tutkijayhteisö vahvistui Tiedekuntia ja oppiaineita yhdistävä MultiLEAP-profilointihanke rakentaa monitieteistä tutkijayhteisöä ratkomaan yhteiskunnan kiperiä kysymyksiä. Alueelle on vuonna 2020 rekrytoitu kolme tenure track -apulaisprofessuuria.

Karoliina Talvitie-Lamberg ja Sari Sulkunen työskentelevät kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa. Suomen kielen oppiaineessa Sulkusen alaa on monilukutaito. Hän tutkii tiedonalan tekstitaitojen opettamista ja arviointia sekä nuorten ja aikuisten lukutaitoon liittyviä tekijöitä.

Talvitie-Lamberg toimii journalistiikan ja viestinnän oppiaineissa.

Hänen alaansa on monilukutaito, viestintä- ja mediatutkimus, erityisesti osallisuus ja esityksellisyys digitaalisessa arjessa ja dataistuneissa mediaympäristöissä.

Opettajankoulutuslaitoksessa Pekka Mertalan aluetta ovat monilukutaito ja digitaaliset tekstitaidot. Hän kuuluu OKM:n Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman ohjausryhmään ja on mukana Yleisradion Lasten Pikku Kakkosen mediamaailma-hankkeessa.

ENNÄTYKSELLINEN TOHTORIVUOSI Tiedekunnassa valmistui ennätysmäärä tohtorintutkintoja, 62 kaikkiaan. Ne kiinnostivat myös mediaa, esimerkiksi filosofian maisteri Seija Aunilan nykykulttuurin väitöskirja ”Kuinka naistenlehdestä tuli osa sotapropagandaa. Naisihanteen muodostuminen ja muokkautuminen Kotiliesi-lehdessä toisen maailmansodan aikana” levisi laajasti.

↑ Kuvassa Sari Ahola.

Ykissä aikuinen voi testata kielitaitonsa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa eli Solkissa toimii Yleiset kielitutkinnot eli Yki. – Ykissä kuka tahansa voi osallistua tutkintoihin ja saada niistä todistuksen kielitaidostaan, tutkimuskoordinaattori Sari Ahola kertoo. Kansallisen Yki-järjestelmän kautta voi mittauttaa taitonsa yhdeksässä kielessä kolmella eri tasolla. Ykin tutkinnoissa on käynyt noin 136 000 osallistujaa.

Suomen Akatemian rahoittama hanke ”Rikkinäistä suomea” toimii kiinteässä yhteistyössä Ykin kanssa. Solkin koulutuksesta vastaavan varajohtaja Mia Halosen luotsaama ryhmä tutkii suullisen kielitaidon arviointiin vaikuttavia tekijöitä. Varsinaisten kriteerien lisäksi tarkastellaan esimerkiksi, miten arvioijat kokevat testattavien vieraan aksentin ja miten se vaikuttaa yleiseen arvioon.

Koska kielitaitotodistusta käytetään muun muassa Suomen kansalaisuuden hakemiseen, testi on merkittävä yhteiskunnallinen portinvartija. Solkin valtakunnalliset tehtävät liittyvät kielitaidon arviointiin ja kansallisen kielikoulutuspolitiikan tutkimukseen ja kehittämiseen.

13

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

UUDET TIETOJA OHJELMISTOTEKNIIKAN DIPLOMIINSINÖÖRIT TEKEVÄT TEKNIIKASTA INHIMILLISTÄ

Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2021 alkava tekniikan alan koulutus tuo työmarkkinoille diplomiinsinöörejä, joiden osaaminen perustuu tietotekniikan ja ihmistieteiden yhdessä tekemille ratkaisuille ja innovaatioille. Koulutus tuottaa työllistymisen edellyttämän ammattitaidon ja tarjoaa perustaidot elinikäiseen oppimiseen.

← Kuvassa Janne Roslöf.

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

Ajassamme on suuri kysyntä IT-alan ammattilaisista, jotka ymmärtävät teknologiaa ja hahmottavat myös tarpeet, joihin järjestelmiä kehitetään, sekä pystyvät työskentelemään luontevasti ihmistieteiden asiantuntijoiden kanssa.

– Kun tekniikan ja ihmistieteiden ymmärrys kohtaavat vastuullisesti, syntyy inhimillisiä arkea sujuvoittavia ratkaisuja, ennakoi koulutuksen suunnittelua vetävä varadekaani Lauri Kettunen informaatioteknologian tiedekunnasta.

UUSI TIETO- JA OHJELMISTOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS VASTAA TYÖELÄMÄN HAASTEISIIN Tekniikka ei ole vain insinöörien irrallinen saareke, vaan se kytkeytyy tiiviisti ihmisten arkeen. Yhteiskunnassa ei ole enää aloja, joihin IT ei tavalla tai toisella kytkeytyisi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana informaatioteknologia on sulautunut osaksi kaikkia ihmisten ja yhteisöjen arkisia toimintoja.

– Lähdimme suunnittelemaan DI-koulutusta niin sanotusti puhtaalta pöydältä, tarvelähtöisesti.

IT-ala on muuttunut ja yhteiskunnassa on tarvetta alan ammattilaisille lähes toimialasta riippumatta.

Myös pitkään vallalla ollut trendi ymmärtää eri toimijoiden sisällöllisiä tarpeita ja tuottaa niihin ratkaisuja, oli mielessä koulutusta suunniteltaessa, Kettunen sanoo.

MONITIETEISET OPINNOT KEHITTÄVÄT JOUSTAVAA AJATTELUA Informaatioteknologian tiedekunta toteuttaa tietoja ohjelmistotekniikan tutkinto-ohjelmia yhteistyössä yliopiston muiden tiedekuntien kanssa.

Tekniikan ja ihmistieteiden opintojen yhdistelmä pohjautuu monitieteisyyteen. Ajatuksena on, että IT:n ajattelutavan, menetelmien ja tapojen lisäksi opiskelija oppii tuntemaan muita tieteellisiä tapoja lähestyä ihmistä, teknologiaa ja yhteiskuntaa.

– Jyväskylän yliopiston monialaisuus luo ainutlaatuisen mahdollisuuden valita tietotekniikan opintojen rinnalle muun muassa liikunta- ja terveystieteitä, musiikkia, taiteita, kulttuuria, psykologiaa, kieliä ja viestintää, oppimisen teknologiaa ja pedagogiikkaa, kauppakorkeakoulun opintoja tai monia muita vaihtoehtoja, kuvailee työelämäprofessori Janne Roslöf, jonka työ koulutuksen sisällön suunnittelussa käynnistyi syksyllä 2020.

DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI MERKITYKSELLISILLE ALOILLE – Pian alkava tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomiinsinöörikoulutus mahdollistaa lukuisia eri urapolkuja. Alan asiantuntijoista on pulaa myös kansainvälisesti, Roslöf sanoo.

– Luovat alat on yksi hyvä esimerkki; kysyntä ihmisten ehdoilla toteutettavaan suunnitteluun on olennainen asia. Laaja-alainen tekniikan näkemys on tämän päivän IT-ammattilaisen osaamista parhaimmillaan. Lisää esimerkkejä löytyy varhaiskasvatuksesta, koulunkäynnistä ja vanhusten hoivasta.

Kaikissa näissä tarvitaan nykyään IT-taitoja ja tekniikan osaamista, Lauri Kettunen listaa.

– Meillä kaikilla on varmasti kokemusta ohjelmista ja IT-järjestelmistä, jotka on suunniteltu koneiden ehdoilla. Uusien järjestelmien luomiseksi tarvitaan tekijöitä, jotka ymmärtävät sekä koneita että ihmisiä. Lisäksi tarvitaan visioita, miten vanhat menetelmät voidaan korvata uusilla, aiempaa paremmilla ratkaisuilla, Kettunen painottaa.

Kuvassa Lauri Kettunen. →

16

”Asiantuntijat, jotka ovat jo opintojensa aikana tottuneet tarkastelemaan ilmiöitä erilaisista viitekehyksistä, ovat ajattelultaan huomattavasti joustavampia ja siten myös taitavampia toimimaan tilanteissa, joissa ratkaisuja on löydettävä hyvin monenlaisille inhimillisen elämän ja tekniikan rajapinnoille.”

Marja-Leena Laakso | JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KOULUTUKSESTA VASTAAVA VARAREHTORI

Rehtori Keijo Hämäläinen päätti 5.10.2020 virallisesti koulutuksen ja tutkinto-ohjelmien perustamisesta.

Tieto- ja ohjelmistotekniikan kandidaatti- ja DI-koulutus on kevään 2021 yhteishaussa ja alkaa elokuussa.

17

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA HUIMAAN ENNÄTYKSEEN TUTKINNOISSA Vuonna 2020 informaatioteknologian tiedekunnan tutkintotulos oli huimat 506. Edellisenä vuonna 2019 valmistui 365 tutkintoa. Vuoden 2020 tutkinnoista kandidaatteja oli 214, maistereita 275 ja tohtoreita 17.

Tiedekunta on vuosia ollut Suomen suurimpia IT-alan kandikouluttajia.

Edellisestä ennätysvuodesta 2019 kanditutkintojen määrä kasvoi 39:llä ja maisterintutkintojen määrä kasvoi yli sadalla.

Vuoden tietojärjestelmätieteilijä on Markus Salo Tietojenkäsittelytieteen seura ry valitsi syksyllä 2020 apulaisprofessori Markus Salon vuoden 2019 tietojärjestelmätieteilijäksi.

Valinnassa painotettiin monipuolisia ansioita tietojärjestelmätieteen tutkimuksessa ja opetuksessa. Salon tutkimus tarkastelee teknologian käyttöä ja sen vaikutuksia työympäristöissä ja vapaa-ajalla, teknologiaa ja ihmisen käyttäytymistä, käyttäjien kokemuksia sekä teknologian käytön aiheuttamaa stressiä.

Salo sai vuonna 2020 myös kansainvälistä tunnustusta, kun hänelle myön-

18

nettiin kansainvälisen AIS-järjestön (Association for Information Systems) Early Career Award -palkinto. Salo on noussut kymmeniä sijoja viime vuosina tietojärjestelmätieteen AIS-kattojärjestön yksittäisten tutkijoiden ranking-listalla. Salo sai myös kaksi merkittävää monivuotista apurahaa teknostressin tutkimukseen.

Tällä hetkellä tiedekunta on kolmanneksi suurin tutkintokouluttaja Jyväskylän yliopiston tiedekunnista.

Koronavuosi hidasti opintoja joillakin opiskelijoilla, mutta osalla se mahdollisti keskittymisen opintoihin. Lisäksi siirtyminen tutkinto-ohjelmapohjaisiin opiskeluoikeuksiin vuoden vaihteessa kannusti monia saattamaan keskeneräiset opinnot valmiiksi.

214 275 17

MAISTERIA

506

TUTKINTOA

KANDIDAATTIA

TOHTORIA

Yli 12 000 kävijää maailmanlaajuisessa verkkokonferenssissa, aiheena koulutus koronakriisin aikana Jyväskylän yliopiston UNESCO-professoreiden ja CCE-Finlandin maailmanlaajuisessa verkkokonferenssissa aiheena olivat luovat ja innovatiiviset haasteet koulutuksessa maailmanlaajuisesti COVID-19-kriisin keskellä.

YK:n maailman luovuuden ja innovoinnin päivänä 21.4.2020 järjestetty tapahtuma saavutti valtavan suosion. Reaaliaikaisesti suoratoistettu verkkokonferenssi lähetettiin erilaisten sosiaalisen median alustojen, kuten YouTuben, Facebookin, LinkedInin ja CCE:n verkkosivujen, kautta samanaikaisesti ympäri maailmaa. Tämä johti yli 12 000 uniikkiin alustavierailuun 64 maasta.

– Olen erittäin iloinen, että kollegani löysivät tämän innovatiivisen tavan järjestää maailmanlaajuinen konfe-

renssi aikana, jolloin koko maailma oli käytännössä suljettu. Positiivinen palaute rohkaisee meitä kehittämään digitaalisen konferenssin konseptia edelleen, sanoo UNESCOn digitaalisten palvelualustojen professori Pekka Neittaanmäki.

Osallistujat Itävallasta, Virosta, Suomesta, Unkarista, Israelista, Italiasta, Japanista, Romaniasta, Taiwanista ja Yhdysvalloista keskustelivat esimerkiksi etäopiskelun haasteista sekä terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvistä kysymyksistä kriisin aikana.

Kyberturvallisuuden startup-yritys ponnistaa IT-tiedekunnasta Jyväskylän yliopiston sijoitusyhtiö Unifund on tehnyt varhaisvaiheen sijoituksen kyberturvallisuusyritykseen Binare.io.

Startup-yritys on läheisesti yhteydessä tiedekunnassa tehtävään kyberturvallisuuden huippututkimukseen. Binare.io pohjautuu Business Finlandin ja yliopiston tarjoamaan teknologian kaupallistamisrahoitukseen.

– Yhtiön ydintehtävänä on auttaa turvaamaan esineiden internetympäristöä, jotta tulevaisuus olisi turvallisempi kaikille, toimitusjohtaja ja IT-tiedekunnan yliopistonlehtori Andrei Costin korostaa.

19

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

TUNTEET VAIKUTTAVAT TYÖPAIKAN ILMAPIIRIIN JA TULOKSEEN

Teetpä mitä työtä tahansa, teoissasi ovat aina tunteet mukana.

Työelämätutkimuksen alalla käytävässä keskustelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, miten työyhteisöjen tunneilmasto muodostuu ja miten siihen voi vaikuttaa.

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

OSALLISTUMINEN KANNATTI Tutkimukseen osallistuneen Tampereen tilapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Petri Mölsä on hyvin tyytyväinen hankkeen mukanaan tuomaan muutokseen. Tutkimuksen alkuvaiheessa henkilökunnalla oli paljon ennakkoluuloja ja jopa pelkoja. Alun epäröivästä suhtautumisesta huolimatta tulokset ovat olleet lupaavia: keskustelu on avoimempaa, asiakkaat osataan huomioida paremmin ja henkilöstötyytyväisyys kohentuu.

– Maailma muuttuu nopeasti, ja se yhdistää kaikkia organisaatioita. Muutokseen suhtaudutaan yleensä aluksi tunteella ja mietitään, miten tämä vaikuttaa minuun? Valmennuksen myötä opitaan tunnistamaan, miksi itse kukin reagoi asioihin tietyllä tavalla. Se on puolestaan auttanut ymmärtämään ympäristöä ja saamaan nopeammin asioita eteenpäin, Mölsä kertoo.

22

Aiemmin saatettiin ajatella, että työ on pelkkää suorittamista. Nykyään yksilön ja työn suhde ymmärretään jo kokonaisvaltaisemmin, ja työpaikkojen tunneilmaston nähdään vaikuttavan sekä hyvinvointiin työssä että organisaation tulokseen.

Työelämän kysymyksiä tarkastelevat tutkijat ovat entistä kiinnostuneempia tunteiden merkityksestä.

Kasvatustieteen dosentti Päivi Hökkä tutkimusryhmineen saattoi loppuun Työsuojelurahaston tukeman Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa -hankkeen (Tunto). Yhteistyökumppanina oli Emergy Oy, joka vastasi hankkeen tunneinterventioista.

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien tunnetaitoja sekä kehittää työpaikan tunneilmastoa. Kasvatustieteiden laitoksen tutkijaryhmän tutkimus tarkasteli keinoja tukea tunnetoimijuutta työssä. Tutkimusta toteutettiin kahdessa keskisuuressa organisaatiossa interventiotutkimuksena.

Tutkijat määrittelivät hankkeen aikana tunnetoimijuuden käsitteen ja kehittivät sen tutkimiseksi mittarin. Tulokset osoittivat tunnetoimijuuden koostuvan omista tunnetaidoista ja tunteisiin vaikuttamisesta työssä. Intervention avulla voitiin tukea ja vahvistaa henkilökunnan tunnetoimijuutta pysyvästi. Työkalujen avulla työpaikan arkeen luotiin uusia tunteiden käsittelyä tukevia termejä ja käytäntöjä.

Hökän mukaan organisaation toimialasta riippumatta tunneintervention tulokset ovat samansuuntaisia. Tuloksia oli nähtävillä haastavissa vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi työssä tapahtuneiden virheiden käsittelyä koskevassa keskustelussa.

KRIITTISET AJATUKSET MUKAAN MUUTOKSEEN

– Omat ja toisten tunteet osattiin tunnistaa ja huomioida, ja niistä pystyttiin yhdessä rakentavasti puhumaan. Tällöin esimerkiksi häpeän kokemus ei muodostunut esteeksi tilanteen korjaamiselle, Hökkä kertoo.

– Missään tapauksessa pyrkimyksenä ei ollut pelkän ”voi kun meillä kivaa” -tunnelman levittäminen.

Organisaatiossa täytyy olla sijaa kaikille tunteille, myös niille hankalille, joita usein turhaan pelätään, Hökkä muistuttaa.

Tunteista tuli sallittuja ja niitä opittiin tunnistamaan. Tunteet huomattiin, ja ymmärrettiin, että ne voidaan nähdä osana työn arkea. Hökkä näkee tuloksilla merkittävän sovellusalueen niin aikuiskasvatuksessa kuin organisaatiotutkimuksessa.

– Johdon sitoutuminen on erittäin tärkeää tällaisen interventiotutkimuksen onnistumiselle, Päivi Hökkä painottaa.

← Kuvassa Päivi Hökkä.

23

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

↑ Kuvassa Aarno Laitila ja Juha Holma.

Klinikka luo laatua psykologian laitoksen toimintaan Psykologian laitoksella on toiminut koko maan mitassa ainutlaatuinen psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka jo yli 20 vuotta. Asiakastoiminnan, opetuksen ja tutkimuksen yhdistäminen parantaa toiminnan laatua.

– Maisteriopintojen laadun parantaminen on ollut koko klinikan toiminnan ajan keskeinen tavoite, psykologian laitoksen johtaja Juha Holma tiivistää. Klinikan aineistosta onkin tehty runsaasti kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä.

Klinikka toteuttaa myös täydennyskoulutuksina psykoterapeuttikoulutuksia.

– Näiden koulutusten myötä on tarjottu mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen jo ennen tämän termin yleistymistä, lehtori

24

AINEENOPETTAJILLA ENITEN TYÖUUPUMISTA

Aarno Laitila sanoo. Kohtalaisen pienestä koulutettavien määrästä huolimatta toiminnalla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Aineenopettajilla esiintyi eniten ja erityisopettajilla vähiten työuupumista, selvisi opettajankoulutuslaitoksella tehdystä, koko Suomen laajuisesta kyselytutkimuksesta.

Klinikan koko toiminta-ajan keskeisessä asemassa on ollut väkivallan hoitoon liittyvä tutkimus. Koska väkivallan kokemuksen seuraamukset ovat laajoja, ovat väkivallan tunnistamisen ja puuttumisen keinojen kehittäminen avainasemassa. Tutkimukset ja hankkeet ovat muokanneet mielenterveystyötä niin Suomessa kuin ulkomailla.

Opettajien uupumusta selitettiin sekä opettajiin, oppilaisiin että työympäristöön liittyvillä tekijöillä.

Vakavimmat työuupumuksen muodot olivat yleisimpiä suurten kaupunkien suurissa kouluissa, erityisesti peruskoulun yläluokilla.

Uusi VR-kampus mahdollistaa uudenlaisia oppimisen tiloja Jyväskylän yliopiston laajennetun todellisuuden (XR) kampus vihittiin käyttöön joulukuussa 2020. Virtuaalikampus on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Uuden oppimistilan kehitystyö tulee jatkumaan ja kampusta on tarkoitus laajentaa ja kehittää käyttötarpeiden mukaan. Se on tarkoitettu kaikkien yliopistotoimijoiden, tiedekuntien, erillisyksiköiden ja ainejärjestöjen käyttöön.

– XR-teknologioiden ja -ympäristöjen potentiaali oppimisessa on valtava. Virtuaalitodellisuuteen voidaan rakentaa kokemuksellisia ja vuorovaikutteisia tiloja monenlaisiin oppimisen tarpeisiin, kertoo XR-kehitystyössä vahvasti mukana oleva yliopistonopettaja Merja Juntunen opettajankoulutuslaitokselta.

Laajennetun todellisuuden kampus tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden kokoontua yhteen ja toteuttaa erilaisia toiminnallisuuksia opinnoissa. Opettajankoulutuslaitoksella uusi kampus nähdäänkin luontevana jatkona laitoksella tehdylle kokeilevalle pedagogiselle kehittämistyölle uusien oppimisympäristöjen parissa. Tila otettiin opetuskäyttöön heti avajaisten jälkeen.

– Olemme iloisia, että pääsemme ensimmäisenä kokeilemaan ympäristöä aineenopettajakoulutuksen opiskelijoiden kanssa. Aineenopettajaopiskelijoiden opinnot ovat varsin tiiviit, joten erilaisiin kokeiluihin on aikaa rajatusti ja tämä mahdollistaa niitä uudella tavalla, yliopistonopettajat Riitta Tallavaara ja Mikko Hiljanen totesivat avajaisten aikaan.

Tutkimukset laajentavat kuvaa äitiydestä Kasvatustieteiden laitoksella tehdään merkittävää tutkimusta todellisen elämän äitien ja ihannekuvan kohtaamisista.

Tavoitteena on tutkimusten kautta edistää keskustelua yhdenvertaisesta mahdollisuudesta ja oikeudesta olla äitinä omalla tavallaan.

Kasvatustieteiden laitoksen yliopistotutkija Eija Sevónin tutkimus tarkastelee, millaisena äidiksi tulon ja vanhemmuuden kokevat itselliset äidit: naiset, jotka ovat perustaneet perheen ja saaneet lapsen tai lapsia hedelmöityshoidoilla tai adoption avulla ilman puolisoa.

– Vaikka itselliset äidit pohtivat omaa valintaansa, sen riskejä lapsen edun näkökulmasta tai omaa jaksamistaan, äitiys on ollut naisten mukaan parasta, mitä elämässä on voinut saavuttaa. Uskon, että nämä äidit avartavat hyvän äitiyden normeja. Äitiys ja lapset ovat olleet heille voimaannuttava ja iloa tuottava asia, Sevón toteaa.

Äitiyttä tarkasteltiin myös kahdessa kasvatustieteiden väitöstutkimuksessa.

Kasvatustieteen tohtori Sanna Moilanen tutki väitöksessään epätyypillisten työaikojen vaikutusta erityisesti yksinhuoltajaäitien arkeen. Epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit kokivat erityisen voimakkaasti aikaperustaista työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta aiheutuvaa rooliristiriitaa.

Kasvatustieteen tohtori Siru Lehto puolestaan tarkasteli, kuinka tahatonta lapsettomuutta kokeneet ja hedelmöityshoitoja läpikäyneet naiset äitiyttään rakentavat ja millaisen merkityksen he lapsettomuudelle äitiyden rakentumisessaan kertovat. Tutkimus osoitti vahvasti, ettei kokemus lapsettomuudesta pääty lapsen syntymään, ja matka äitiyteen nähdäänkin oppimis- tai kasvukokemuksena.

25

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

KANSAINVÄLINEN SELVITYS ROHKAISEE

Kauppakorkeakouluissa kuljetaan JSBE:n viitoittamaa ilmastotietä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun pitkän linjan asiantuntemus ja akateeminen lipunkanto ilmastoasioissa sai vuonna 2020 jälleen kansainvälistä tunnustusta.

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

JSBE pyydettiin ainoana kauppakorkeakouluna maailmassa asiantuntijaksi kahden suuren laatujärjestelmäorganisaation toteuttamaan ilmastoselvitykseen.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Hanna-Leena Pesonen on syystäkin ylpeä, kun puhutaan JSBE:n asemasta alan ilmastokärkenä.

Jyväskylässä on pitkä perinne ympäristöjohtamisen koulutuksessa ja tutkimuksessa, ja tälle pohjalle rakennettu status on parin viime vuoden aikana vakiinnutettu arvostetuilla laatusertifikaateilla.

– Auditointiorganisaatiot AMBA ja BGA selvittivät nyt ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesti kauppakorkeakoulujen ilmastonäkemyksiä. Me saimme kunnian osallistua selvitykseen asiantuntijaroolissa.

Emme epäröineet hetkeäkään, kun kutsu kävi, Pesonen kertoo.

TULEVAISUUDEN JOHTAJILLE RATKAISUN AVAIMIA AMBA:n ja BGA:n selvityksessä tarkasteltiin johtavien kauppakorkeakoulujen näkemyksiä siitä, miten ilmastonmuutos liittyy opetukseen, tutkimukseen ja yritysmaailmaan nyt ja tulevaisuudessa. Kyselyt tehtiin keväällä 2020, jolloin koronaviruspandemia oli tovin vaikuttanut maailman järjestykseen.

Pesosen mukaan noin kuudensadan vastauksen yleiskuva on positiivinen.

– Nyt tunnustetaan se, että liike-elämällä ja taloudella on ollut rooli ilmasto-ongelmien synnyttämisessä, ja ollaan halukkaita myös hakemaan niihin ratkaisuja. Kauppakorkeakouluilla on tässä tärkeä osa, sillä koulutamme tulevaisuuden johtajia tekemään niitä ratkaisuja tulevilla työpaikoillaan käytännön liike-elämässä.

Tutkimuksen järjestäjätahot julkaisivat raporttinsa alkuvuodesta 2021, mutta selvityksen anti ei suinkaan vielä ole loppuun pureksittu – päinvastoin.

– Meillä on nyt käytössämme ainutlaatuisen laaja tutkimusaineisto, jonka kerääminen olisi omin

28

avuin ollut erittäin vaikeaa. Tutkimustyö on vasta alkamassa, ja tarkoitus on tuottaa kansainvälisesti kiinnostavaa, akateemista sisältöä. Olemme tästä mahdollisuudesta hyvin innoissamme.

PIENET VALINNAT OVAT SUURIA ILMASTOTEKOJA Dekaani Pesonen muistuttaa, että ilmastoteot eivät ole vain julistuksia johtajien juhlapuheissa ja korulauseita yritysten strategioissa. Todelliset ilmastoteot ovat pieniä arjen valintoja, joita jokainen voi helposti toteuttaa niin työelämässä kuin kotona.

– Hiilijalanjälkeemme vaikuttaa erityisesti kolme asiaa: energian käyttö, liikkuminen ja ruoka. Tämä ei ole uusi asia, mutta aina ajankohtainen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa siis sitä, että sammutetaan elektroniset laitteet ja valot, mietitään yksityisautoilulle vaihtoehtoja ja syödään kestävästi ja hävikkiä vähentäen. Nämä samat teemat huomioimme myös jokapäiväisessä työssä JSBE:llä.

Vuodesta 2020 puhuttaessa koronaa on vaikea sivuuttaa, ja sillä on ollut suoraan ja välillisesti vaikutusta myös ilmastoajatteluun. JSBE on esimerkiksi aina kannustanut tutkijoita kansainvälistymään, mutta viime vuosi pisti matkailulle stopin.

– Olisiko pidempi vierailu vaihtoehto lyhyelle konferenssipyrähdykselle? Tai kotimaan mittakaavassa, kuinka tarpeellista muualle asettuneen opiskelijan on matkustaa Jyväskylään yhteen tenttiin? Työ- ja opiskelumatkustaminen on koronan vuoksi murroksessa, ja matkustamisen uudella normaalilla tulee olemaan myös iso ilmastovaikutus.

”Nyt tunnustetaan se, että liikeelämällä ja taloudella on ollut rooli ilmasto-ongelmien synnyttämisessä, ja ollaan halukkaita myös hakemaan niihin ratkaisuja.”

Hanna-Leena Pesonen | DEKAANI

29

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

Kohti kolmen ärrän yhteiskuntaa – tutkimus tukee yritysten siirtymistä kiertotalouteen Kiertotaloudessa materiaalin kulku pyritään muuttamaan lineaarisesta kiertäväksi siten, ettei ihannetapauksessa jätettä syntyisi lainkaan.

Suomesta löytyy jo useita kiertotalouteen pyrkiviä yrityksiä, joista useimmat ovat toistaiseksi pieniä tai keskisuuria. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkitaan kiertotalouden logiikkaa. Tutkimuksesta nousee yrityksille vinkkejä ja keinoja kiertotalouteen siirtymiseen – ne voivat olla nopean toimijan valttikortteja.

30

olla ennen yhteistyötä autuaan tietämättömiä koko käsitteestä.

Aineistossa esiin nousivat erityisesti tekstiiliteollisuuteen keskittyvät yritykset. Innovatiivisia keinoja harjoittaa kiertotaloutta ovat paitsi vastuulliset raaka-aineet, myös esimerkiksi mahdollisuus ottaa jälleenmyyntiin käytettyjä vaatteita.

– Ajatus tiivistyy kolmen R:n periaatteeseen: reduce, reuse, recycle. Vähennä, käytä uudelleen, kierrätä. Kiertotalous mielletään yhä liian usein pelkäksi kierrätykseksi, vaikka se on vain yksi osa kokonaisuutta, kertoo apulaisprofessori Tiina Onkila.

Kiertotalouteen keskittyvät yritykset ovat pääasiassa pienyrityksiä. Suuryrityksille siirtymä kiertotalouteen voikin olla haastavaa, kun toimintaa ei ole rakennettu alusta asti sen ympärille.

– Toimintansa kiertotalouteen pohjaavat yritykset joutuvat usein toimimaan eräänlaisina opastajina omalle hankintaketjulleen.

Esimerkiksi raaka-aineiden tuottajat voivat

– Kiertotalous painottuu enemmän materiaalikeskeisille aloille kuin vaikkapa palvelusektorille, jossa vastuullisuutta voidaan toteuttaa muilla tavoilla, sanoo Onkila.

NELJÄ SYYTÄ, MIKSI YRITYKSEN KANNATTAISI SIIRTYÄ KIERTOTALOUTEEN: •

Kiertotalous on osa yhteiskunnan muutosta, joka on tapahtumassa, halusit tai et.

•

On parempi olla ilmiössä mukana alusta asti. Tällöin voit olla mukana määrittelemässä sitä, millaiseksi se muotoutuu. On ikävää huomata jälkijunassa muiden olevan edellä ja yrittää kuroa eroa kiinni.

•

Kuluttajien tietoisuus lisääntyy jatkuvasti. Kiertotalous voi olla yrityksellesi valttikortti.

•

Tekee hyvää tarkastella yritystoimintaa uusin silmin ja ajatella toimintatapoja uudelleen.

Tutkijakummit vahvistavat yliopistojen ja päätöksentekijöiden suhdetta Alkuvuonna 2020 käynnistynyt tutkijakummihanke pyrkii tuomaan kansanedustajia ja tutkijoita lähemmäksi toisiaan. Tutkijoista ja kansanedustajista muodostettiin 34 paria, tavoitteena parantaa tiedon kulkua molempiin suuntiin.

Tutkijat listasivat hakemuksiinsa omat vahvuusalueensa, joiden perusteella heidät yhdistettiin esimerkiksi valiokuntatyössä näitä aiheita käsittelevien kansanedustajien kanssa.

Yhteensä tutkijoita haki toimintaan lähes kaksisataa.

Yksi valituista on kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Suvi Heikkinen.

Omassa hakemuksessaan Heikkinen kirjasi vahvuuksikseen muun muassa vastuullisen johtamisen, työn ja perheen yhdistämisen ja tasa-arvon työelämässä. Näillä perusteilla hänelle löytyi kansanedustajapari työelämäja tasa-arvovaliokunnasta.

–Kukin pari saa melko vapaasti itse määritellä yhteistyönsä muodon.

Edustajaparini näytti oman valiokun-

tansa asialistasta käsittelyyn myöhemmin tulevia asioita ja keskustelimme, millaista tietoa voisin hänelle toimittaa näiden tueksi, Heikkinen kertoo.

Tavoitteena on myös lisätä tutkijoiden tietoa siitä, kuinka päätöksenteko eduskunnassa toimii ja missä vaiheessa tutkijan vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat. Eduskunnassa työ on usein pitkäkestoista, ja sisältää monia poliittisia kiemuroita ja kompromisseja.

– Kun saamme tutkijoina lisätietoa tästä prosessista, osaamme entistä paremmin olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan toimittamassa kansanedustajille riippumatonta ja tutkittua tietoa, Heikkinen kertoo.

RANKING-MENESTYSTÄ ERI LISTOILLA JYU:n kauppatieteet löytyivät edellisvuoden tapaan sijoilta 251-300 Times Higher Education -oppiaineiden listauksessa.

Suomen kauppakorkeakouluista tämä on hienosti kolmantena.

Taloustiede nousi Shanghain rankingissa kolmanneksi suomalaisyliopistoksi Aallon ja Helsingin jälkeen sijoille 301-400.

Liiketaloustiede arvioitiin sijoille 301-400 ja johtaminen sijoille 401-500. Lisäksi kauppakorkeakoulu on viestinnän johtamisella mukana myös viestinnän korkeassa ranking-sijoituksessa 101-150. Kaikkiaan vertailussa arvioitiin yli 4000 yliopistoa.

Vertailussa huomioitiin muun muassa tutkimuksen laatu, kansainvälinen yhteistyö, huippututkimus sekä arvostetuimmat akateemiset tunnustukset.

31

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

PAINON TARKKAILEMINEN HALLITSEE NAISURHEILIJOIDEN ELÄMÄÄ

Naisurheilijoille tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa keväällä 2020 selvitettiin kuukautiskiertoon, kehosuhteeseen ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä.

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Tulokset ovat hätkähdyttäviä. Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia kaikista vastanneista yrittää pudottaa painoaan. Saman verran urheilijoita on huolissaan painostaan tai kehon koostumuksesta. Lisäksi itseraportoitu syömishäiriö oli 15 prosentilla vastaajista.

Tutkija Johanna Ihalainen haluaa nostaa naisurheilijat tutkimuksensa keskiöön ja selvittää naisurheilijalle merkityksellisten asioiden tilaa Suomessa.

Kuukautiskierto, hormonit, ravinto ja energiatasapaino ovat jokaista naisurheilijaa koskettavia asioita ja niiden merkitystä urheilijan suoritukseen on tutkittu vähän.

Ihalainen yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa kehitti norjalaiskyselyä, jonka toteuttamisessa hän oli aiemmin ollut mukana. Kevään kyselyyn vastasi lähes 900 yli 15-vuotiasta suomalaista naisurheilijaa. Kilpakuntoilijoita tai paikallisen tason urheilijoita vastaajissa oli noin 240, kansallisen tason urheilijoita 365 ja kansainvälisellä tasolla urheilevia naisia 280.

Tutkimuksessa nousi selkeästi esille tarve lisätiedolle niin urheilijoiden kuin valmentajienkin keskuudessa.

Tutkimusryhmässä mukana oleva lääketieteen tohtori ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund KIHUsta ja Paavo Nurmi -keskuksesta Turun yliopistosta on työskennellyt urheilijoiden kanssa Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Norjassa.

Hänellä on kokemusta mm. suunnistuksen ja rytmisen voimistelun maajoukkueurheilijoiden kanssa työskentelystä. Mitä lääkäri ajattelee naisurheilijoiden vastauksista painoon ja sen tarkkailuun liittyen?

– Tämä ei ole uutta ja on ollut osa tiettyjä lajeja aina. Ei ole oikein, että hyvinvoiva urheilija kokee olevansa hyvä riippuen siitä, mitä vaaka näyttää.

Jos koko ajan laihduttaa, se vaikuttaa moneen kehon toimintoon. Huippu-urheilussa energiavaje vaikuttaa myös tulosten kehittymiseen, palautumiseen, vammariskiin ja ylikuormituksen riskiin, Mjøsund sanoo.

Urheilijoilta kysyttiin myös kuukautiskierrosta ja kuukautisten vaikutuksista urheiluun. Noin 20 prosentilla vastaajista ei kuukautiskierto ollut säännöllinen ja noin 4 prosentilla vastanneista, joilla ei ollut hormonaalista ehkäisyä, ei ollut kuukautisia lainkaan. Myös väitöskirjatutkija Suvi Ravin syksyllä 2020 julkaistu artikkeli osoittaa, että kuukautiskierron häiriöt ovat yleisempiä nuorilla urheilijoilla kuin ei-urheilijoilla.

Lääkäri Mjøsund muistuttaa, että itse kuukautisvuoto ei ole tärkeää, mutta vuoto on merkki siitä, että vuodon taustalla oleva hormonitoiminta toimii.

Jos naisen energiansaanti on liian vähäistä tai stressitaso on korkea, hormonisäätely häiriintyy, jolloin kuukautiset jäävät pois. Näitä hormoneja tarvitaan esimerkiksi luuston ja lihasten hyvinvointiin.

Tulevaisuudessa tutkija Ihalaisen tavoitteena on tehdä laajempaa monitieteellistä tutkimusta naisurheilijoista yhdessä kliinisten asiantuntijoiden kanssa ja päästä jakamaan tutkittua tietoa, jolla heidän hyvinvointiaan pystytään edistämään. Tähän tarvitaan myös asenteiden muutosta urheilijoiden, valmentajien ja muiden urheilijoiden kanssa toimivien parissa.

TUTKIMUSRYHMÄN JÄSENET: •

Tohtorikoulutettava Suvi Ravi (JYU)

•

Lääkäri Maarit Valtonen (KIHU)

•

Lääkäri Katja Mjøsund (KIHU/PNK)

•

Projektipäällikkö Johanna Lehto (KIHU)

•

Projektipäällikkö Ritva Taipale (JYU)

•

Lääkäri Mira Tuovinen (KIHU)

•

Urheilupsykologi Marja Kokkonen (JYU)

Kuvassa Johanna Ihalainen. →

34

”Kehon koostumus ja kuukautiskierron vaiheet vaikuttavat sekä naisurheilijan fyysiseen että psyykkiseen suorituskykyyn. Havainnot muistuttavat, että erityisesti naisurheilijoiden ja miesvalmentajien välinen keskustelu näistä koetaan arkaluontoiseksi.

On tärkeää kehittää ratkaisumalleja ongelmaan. Onneksi tiedekunnassamme tehdyt tutkimukset osoittavat, että urheiluseuroissa urheilevilla nuorilla on vähemmän painotyytymättömyyttä kuin ei-urheilijoilla ja nuorena kilpaurheiluun osallistuneiden naisten kunto on muita parempi vielä keski-iässäkin.”

Urho Kujala | LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PROFESSORI

35

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Tiedekunnan strategia julkaistiin

Tiedekunta kymmenen parhaan joukossa maailmassa

Strategiatyö aloitettiin jo vuoden 2018 aikana, jolloin koko henkilöstö otettiin mukaan suunnitteluun. Työtä tehtiin samanaikaisesti Jyväskylän yliopiston strategian suunnittelun kanssa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta rankattiin yhdeksänneksi Shanghain yliopistovertailussa. Ranking julkaistiin marraskuussa 2020. Listalla on 300 liikuntatieteiden alan yksikköä yliopistoista ympäri maailman.

Alkuvuodesta 2020 tiedekunnan strategiaa viimeisteltiin ulkopuolisen toimijan kanssa yhteistyössä. Työn tavoitteena on ollut innostuneisuuden ja toiminnan merkityksellisyyden lisääminen. Strategian nimi "Liikkuva ihminen – hyvinvoiva yhteiskunta" koetaan tiedekunnassa istuvan hyvin sen toimintaan ja tavoitteisiin. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti uuden toimintamallin mukaisten teemaryhmien toimintaan yli oppiainerajojen.

Strategian kuvituksen on tehnyt Redanredan Oy.

36

– Olemme innoissamme sijoituksestamme maailman top 10:ssä.

Sijoitus on osoitus tieteellisen tutkimuksemme tasosta ja laadusta. Strategiamme mukaan tavoitteemme on olla viiden parhaan joukossa maailmassa vuonna 2030, tutkimuksesta vastaava varadekaani, professori Sarianna Sipilä sanoo.

Shanghai Ranking julkaisi liikuntatieteiden alan yksiköiden listauksen ensimmäisen kerran vuonna 2016, jolloin tiedekunnan sijoitus oli 40.

Kolmensadan parhaan yliopiston järjestys perustuu julkaisujen ja viittausten määrään sekä artikkeleihin laadukkaimmissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

Julkaisutiedot on kerätty Web of Science -tietokannasta viiden vuoden ajalta. Top 300 -listalla oli 285 yliopistoa, joilla on liikuntatieteiden alan yksikkö sekä 15 yliopistoa, jotka keskittyvät kokonaan liikuntatieteisiin.

Iäkkäät ihmiset ovat nuortuneet: fyysinen ja älyllinen toimintakyky on parantunut 30 vuodessa merkittävästi Iäkkäiden henkilöiden toimintakyky on nykyään huomattavasti parempi verrattuna saman ikäisten toimintakykyyn kolme vuosikymmentä sitten.

Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen ja älyllisen toimintakyvyn eroja verraten nykypäivän 75–80– vuotiaita 1990-luvulla eläneisiin ikätovereihin.

Tulokset osoittivat, että 75–80vuotiaiden lihasvoima, kävelynopeus, reaktionopeus, sanasujuvuus, päättelykyky ja muisti ovat nykyään huomattavasti parempia verrattuna aiemmin syntyneisiin samanikäisiin ihmisiin. Hengityskapasiteetin osalta eroja ei havaittu.

– Tulokset herättävät ajatuksia siitä, onko käsityksemme vanhuudesta vanhanaikainen. Toimintakykytutkijan

näkökulmasta elämä näyttää jatkuvan keskeltä eikä pelkästään lopusta, tutkimuksen johtaja, professori Taina Rantanen sanoo.

Tutkimusprojektin tulokset ovat ainutlaatuisia, koska maailmanlaajuisesti on niukasti tutkimuksia, joissa on verrattu maksimaalisen suorituskyvyn mittaustuloksia samanikäisten eri aikoina eläneiden ihmisten välillä.

Tutkimusryhmän tulokset saivat valtavasti huomiota kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa. Yliopiston verkkosivuilla englanninkielistä tutkimusuutista luettiin loppuvuoden aikana noin 20 000 kertaa, ja uutista julkaistiin useissa maissa eri kielillä.

Lisäksi mm. BBC ja Scientific American haastattelivat tutkimusryhmän jäseniä.

MIHALY SZEROVAY VALITTIIN JALKAPALLON TYÖELÄMÄPROFESSORIKSI Liikuntatieteiden tohtori Mihaly Szerovay valittiin yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteiseen työelämäprofessorin tehtävään.

Unkarilais-suomalainen Szerovay aloitti viisivuotisessa tehtävässä syyskuussa 2020. ”Jalkapalloprofessorin” tavoitteena on edistää lajin tutkimustyötä sekä kehittää valmennus- ja koulutustoimintaa. Szerovay valittiin 13 tasokkaan hakijan joukosta.

– Olen todella innoissani ja otettu valinnastani tähän tehtävään. Näen oman roolini mahdollistajana ja fasilitaattorina. Haluan viedä eteenpäin tutkimusta, koulutusta ja verkostoitumista, Szerovay sanoo.

37

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

ENTEROVIRUKSEN OSAAJA LÖYSI LUONNOSTA MYÖS KORONAVIRUKSEN PÄIHITTÄVIÄ MOLEKYYLEJÄ

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle.

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

"Vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellinen tiedekunnassa ja loi suuren haasteen opetus- ja tutkimustoiminnalle. Henkilökuntamme vastasi tähän haasteeseen kiitettävästi ja useat tutkimuksen ja koulutuksen tuloksen tunnusluvut nousivatkin edellisten vuosien tasosta. Mutta seurasi koronapandemiasta muutakin hyvää. Esimerkiksi tiedekuntamme virustutkijoiden näkyvyys ja vaikuttavuus kasvoi merkittävästi. Tämä on hieno osoitus perustutkimuksen tärkeydestä. Kun maailma ympärillä muuttuu, laadukas perustutkimus kääntyy käytännön ratkaisuiksi."

Mikko Mönkkönen | DEKAANI

40

Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: patentteja molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia.

Molekyylit tepsivät myös koronaviruksiin.

Professori Varpu Marjomäen työ enterovirusten kanssa alkoi jo vuonna 1991, kun hän liittyi professori Jyrki Heinon tutkimusryhmään Jyväskylän yliopistossa.

Nopeasti syttynyt innostus viruksen infektioreittien selvittämiseen on vienyt Marjomäen moniin yhteistyötutkimuksiin. Niissä hän on selvittänyt virusinfektion perusmekanismeja, kehittänyt rokotteita ja antiviraaleja sekä tutkinut enterovirusten rakennetta.

Tutkimuskohteena enterovirus on tärkeä, sillä liki 200 tunnetun enteroviruksen joukko sairastuttaa valtavan määrän ihmisiä vuosittain flunssaan ja sen vakaviin jälkitauteihin. Enterovirukset myös aiheuttavat kroonisia sairauksia kuten tyypin I diabetesta.

Viime vuosina enterovirus-osaamista on karttunut myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkimusryhmissä. Marjomäki on kehittänyt Nanotiedekeskuksen tutkijoiden, kuten professori Hannu Häkkisen ja Mika Petterssonin, kanssa erilaisia koettimia, joilla voidaan tunnistaa viruksia tai niiden osia.

SIENITUTKIJAN TAPAAMINEN TOI OIVALLUKSEN LUONNOSTA LÖYTYVISTÄ ANTIVIRAALEISTA Ensimmäisen oivalluksen siitä, että apu enterovirustartuntojen estämiseen voi löytyä luonnosta, Marjomäki sai kahdeksan vuotta sitten. Vierailullaan Etelä-Afrikassa yhteistyökuvioissa Marjomäki tapasi sattumoisin sienitutkija Riikka Linnakosken.

– Ensimmäisissä keskusteluissa jo sovittiin, että yhdistetään voimat ja aletaan etsiä viruksia tuhoavia aineita sieni- ja kasvimaailmasta, kertoo Marjomäki.

Marjomäen ryhmän työn alla ja patenttihaussa olevia molekyyleja voi kutsua luonnon antiviraaleiksi. Niistä kaksi uusinta on löydetty Suomen luonnosta. Antiviraalilla tarkoitetaan mitä tahansa viruksen toimintaa estävää ainetta.

Yhteistyö on jo ennättänyt johtaa useisiin jatkotutkimuksiin Luonnovarakeskuksen (LUKE) kanssa.

– Patentoitavat molekyylit vaikuttavat viruksen rakenteeseen sitä joko hajottavasti tai stabiloivasti. Olisi hienoa, jos saisimme tuotteita, jotka ovat luonnosta peräisin, turvallisia, ja jotka tehokkaasti tuhoaisivat sairauksia aiheuttavia viruksia ympäristöstämme, toteaa Marjomäki.

Uudet molekyylit pystyvät siihen, mihin nyt käytössä olevat desinfiointiaineet eivät pysty.

KORONAVIRUKSEN JA ENTEROVIRUKSEN TOIMINTAA ESTETÄÄN SAMOILLA INHIBIITTOREILLA Enterovirusten lisäksi molekyylien tehoa tutkitaan aktiivisesti nyt myös koronaviruksia vastaan.

– Usein löytämämme aktiiviset aineet eivät ole tehokkaita vain enteroviruksia vastaan vaan toimivat tehokkaasti myös monia muita virusryhmiä vastaan, toteaa Marjomäki.

Koronaviruksen tutkiminen ja osallistuminen COVID-19-pandemiasta selviämiseen ovat nyt Marjomäen tutkimusryhmän keskeisiä tavoitteita. Marjomäki sai professori Perttu Permin kanssa Suomen Akatemialta konsortiorahoituksen, jonka avulla etsitään tehokkaita inhibiittoreita COVID-19-virusinfektion taltuttamiseen.

– Yllättäen koronaviruksilla ja enteroviruksilla on paljonkin yhteistä. Molemmilla on rakenteellisesti hyvin samanlainen valkuaisaineita pilkkova entsyymi, jonka toimintaa voisi estää tehokkaasti samoilla inhibiittoreilla, kertoo Marjomäki.

KEHITTEILLÄ PINTOJA, JOILLA KORONAVIRUS EI MENESTY Varpu Marjomäen ryhmä on myös mukana Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Antti Haapalan COVID-19-projektissa, jossa yritetään selvittää miten turvallisia erilaiset pinnat ja materiaalit, erityisesti puuperäiset materiaalit, ovat koronaviruksia vastaan.

– Tällaista tietoa on hyvin vähän tutkittu ja sillä on suoraan hyötyä kuluttajille ja rakennusteollisuudelle, Marjomäki sanoo.

Antiviraalisia pintoja Marjomäen ryhmä tutkii myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Tuore rahoitus yhteisprojekteille tuli Business Finlandilta, joka myönsi kesällä Co-Creation COVID-19-rahoituksen. Niissä etsitään uusia antiviraalisia pintoja yritysten kanssa.

← Kuvassa Varpu Marjomäki.

41

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Tie auki tehtaisiin kemian laitoksella Kulta ja muut arvometallit eivät jää jatkossa enää elektroniikan jätekasoihin. Kemian laitoksella hyrähti syksyllä käyntiin ainutlaatuinen laitteisto, joka viitoittaa tietä suuremmille teollisille ratkaisuille.

Kemian laitoksen hydrometallurginen laitteisto soveltuu jalometallien ja harvinaisten metallien talteenottoon. Se toimii kuuden litran mittakaavassa, mutta tulevaisuudessa siintää jo teollinen konsepti. Kun metallit otetaan talteen jätteestä, hiilidioksidipäästöt jäävät arvioiden mukaan kymmenesosaan maankuoresta louhimiseen verrattuna.

Kemian laitokselle rakennetulla hydrometallurgisella laitteistolla voidaan mallintaa teollisia prosesseja.

Täyden mittakaavan laitoksia voisi nousta esimerkiksi suurkaupunkien kupeeseen. Ne mullistaisivat harvinaisten ja kriittisten metallien talteenoton jätemateriaaleista, kuten elektroniikkajätteestä, sanoo tutkimushanketta johtava analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen.

42

KIIHDYTIN HIUKKASEN – FYSIIKKAKILPAILU SAI LUKIOLAISET INNOSTUMAAN Fysiikan laitoksella kehitetyn kilpailun ideana on päästää lukiolaisryhmät käyttämään tutorien avustamana Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion tutkimuslaitteita – aivan oikeiden tutkijoiden tapaan.

Vuonna 2020 voittajaksi seuloutui Kimpisen lukion ryhmä Lappeenrannasta. He selvittivät multanäytteistä, mikä on parasta multaa puutarhureiden käyttöön. Multatuotteita tutkittiin kiihdytinlaboratorion Pelletron-lineaarikiihdyttimellä.

Tutkimuksessa selvisi, että perinteinen takapihan kompostimulta voittaa kaupasta löytyvät kilpailijat selvästi - ainakin merkittävien alkuaineiden monipuolisuudessa että pitoisuuksien suhteen. Kilpailun koordinaattorina toimii yliopistotutkija Janne Pakarinen Jyväskylän yliopistosta.

Pakenevan kyyn sahalaitakuvio luo saalistajaa hämäävän illuusion Kyykäärmeen sahalaitakuvio tarjoaa kyylle suojan saalistustilanteissa eri tavoilla. Sahalaitakuvio tekee käärmeestä hankalammin havaittavan, mutta havaituksi tullessaan kyyn helposti tunnistettava kuviointi varoittaa saalistajaa kyyn myrkyllisyydestä.

Mikäli saalistaja kuitenkin hyökkää, sahalaitakuvio voi auttaa kyytä pakenemaan: kuviointi aiheuttaa kyyn paetessa visuaalisen illuusion, joka vaikeuttaa saalistajaa hahmottamaan käärmeen liikkeen suuntaa ja nopeutta.

Tutkijaryhmä mittasi kyiden pakonopeutta ja laski niiden sahalaitakuvion sakaroiden tuottaman välkenopeuden. Kun välkenopeus ylittää näkökyvyn kriittisen rajan, liikkuva sahalaitakuvio muodostaa katsojalle havainnon yhtenäisestä objektista.

– Kyiden pakonopeus ja sahalaitakuvion nopeus ylittää nisäkäspetojen kriittisen välkenopeuden rajan. Tämän illuusion seurauksena pakenevan kyyn ilmiasu muuttuu ja saalistajan on hankalampi hahmottaa kyyn liikkeen suuntaa ja nopeutta. Tarkkasilmäisempiä petolintuja sahalaitakuvio ei hämää, sanoo tutkijatohtori Janne Valkonen bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta.

Tutkimus kyyn suojavärityksen mekanismeista julkaistiin Animal Behaviour –julkaisusarjassa toukokuussa 2020.

RÖNTGENLASER TOI ATOMINTARKKAA TIETOA FYTOKROMIN TOIMINTAMEKANISMEISTA – KASVIT REAGOIVAT VALOON SEKUNNIN MURTO-OSASSA Tutkijat ovat onnistuneet selvittämään atomitason yksityiskohtia valon aiheuttamista rakenteellisista muutoksista kasveissa, sienissä ja bakteereissa.

Huipputarkan röntgenlaserin avulla selvisi, että valosignaali aiheuttaa nopeita muutoksia kasvien fytokromissa olevissa valoa aistivissa kromofori-molekyyleissä. Tuloksia voidaan hyödyntää tutkimuksissa, joissa selvitetään kasvien, sienien ja bakteerien kasvua ja hyötykäyttöä, kuten kasvun ohjaamista valolla, kertoo tutkijatohtori Heikki Takala.

Tutkimus tehtiin laajana kansainvälisenä yhteistyönä.

Yhteistyöverkostoon kuuluivat Jyväskylän yliopistosta myös professori Janne Ihalainen ja professori Gerrit Groenhof tutkimusryhmineen.

43

JYU KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS

↑ Kuvassa vasemmalta Hannu L. T. Heikkinen, OKKA-säätiön johtaja Tuulikki Similä ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Suomalaisopettajat ovat moniosaajia Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey) vahvisti käsitystä suomalaisopettajista moniosaajina. Suomen kouluissa on hyvä yhteisöllinen ilmapiiri ja opettajan ammattia arvostetaan edelleen yhteiskunnassa.

Opettajan työn sisältö on monimuotoistunut ja pedagogisesti opettajan rooli on muuttunut. Perinteisen opettamisen lisäksi opettaja ohjaa, tutkii, kehittää, tiimiytyy, verkostoituu ja kansainvälistyy. Arvostettavaa on opettajien sitoutuminen, jolla he opettavat, johtavat, kantavat huolta ja ovat läsnä oppilailleen.

Esimerkiksi vuoden 2018 TALIStuloksia tarkasteltaessa olisi voinut jo ennakoida, miten hyvin opettajat selviytyivät koronan mullistamasta kouluarjesta. Tulokset kertovat opettajien olevan innovatiivisia ja kykeneviä ottamaan haasteellisetkin tilanteet haltuun kehittämällä uusia ideoita opettamiseen ja oppimiseen.

44

Yhdessä opettaminen tiimityönä samalla oppitunnilla on opettajilla lisääntynyt. Opettajat luottavat toisiinsa, ja koulu kannustaa henkilökuntaansa oma-aloitteisuuteen.

Myös oppilaat ja vanhemmat pääsevät entistä aktiivisemmin osallistumaan koulun päätöksentekoon.

TALIS 2018 -tulosten perusteella nuorten opettajien keskuudessa opettajan ammatin arvostus on lisääntynyt.

Opettajan ammatin ilmoitti ensisijaiseksi uravalinnakseen 75 prosenttia nuorten (alle 30-vuotiaiden) opettajien ikäryhmässä, kun vanhempien (vähintään 50-vuotiaiden) opettajien ikäryhmässä vastaava osuus oli 53 prosenttia.

Ammatin houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä ovat koulutuksen yleinen arvostus yhteiskunnassa, opettajien palkkataso ja resurssit kouluarjessa.

Koulutuksen tutkimuslaitokselle merkittävä tunnustus Maailman opettajien päivänä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa toteutettu Opettajankoulutuksen vetovoima -selvitys sai vuoden 2020 OKKA-säätiön tunnustuspalkinnon. Maailman opettajien päivän juhlassa 5.10.2020 palkinnon vastaanotti tutkimusryhmää johtanut professori Hannu L. T. Heikkinen.

Opettajankoulutuksen vetovoima -selvityksessä kartoitettiin tekijöitä, jotka lisäävät ja heikentävät kiinnostusta opettajankoulutukseen. Lisäksi tarkasteltiin tiedotusvälineiden vaikutusta nuorten käsityksiin opettajan työstä. Nuorille tärkein syy hakeutua opettajaksi on, että näin he voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi maailma kehittyy.

OKKA-OAJ 40-vuotisjuhlarahasto on perustettu vuonna 2013 ja sen tarkoituksena on lisätä opetus- ja kasvatusalan tunnettuutta sekä kannustaa ja palkita ansioituneita opetus- ja kasvatusalan toimijoita.

Osaaminen aiheuttaa huolta, mutta nostaa myös toiveita Kansainvälisessä TIMSS 2019 -tutkimuksessa arvioitiin peruskoulun 4.- ja 8.-luokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

Tutkimus vahvistaa aiempien tutkimuksien tulokset: heikkojen osaajien määrä kasvaa Suomessa. Toisaalta myös hyvin menestyneiden oppilaiden määrä on kasvanut kautta linjan aiemmista vuosista poiketen.

Koululaitos auttaa lapsia ja nuoria kohti täysipainoista aikuisuutta sekä osaltaan myös valmistaa kansalaisia opiskelu- ja työurille. Hyvien osaajien määrän kasvu pitää yllä toivoa siitä, että meillä tulevaisuudessakin riittää lahjakkaita oppilaita koulutettaviksi kehittyvän yhteiskunnan vaativiin tehtäviin.

Nopeissa muutoksissa opettajilta vaaditaan jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä. Yli puolet suomalaisopettajista ilmaisikin kehittymistarpeikseen teknologian integroimisen opetukseen, oppilaiden kriittisen ajattelun tai tutkimustaitojen parantamisen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioinnin.

– Vaikka kaikki eivät pidä kouluosaamista tärkeänä, meidän aikuisten tehtävänä on muistuttaa, että ymmärtääkseen maailmaa, täytyy osata edes tyydyttävästi lukea, kirjoittaa, laskea ja hahmottaa ympäristön lainalaisuuksia, TIMSS-tutkimuksen koordinaattori, yliopistotutkija Jouni Vettenranta sanoo.

PISA 2018 talousosaaminen: suomalaisten nuorten talousosaaminen on vahvaa ja koulu tukee osaamisen kehittymistä Suomessa mitattiin ensimmäistä kertaa osana PISA 2018 -tutkimusta myös 15-vuotiaiden talousosaamista. Arvioinnin tulokset julkaistiin toukokuussa 2020. Suomi sijoittui nuorten talousosaamisessa jaetulle toiselle sijalle yhdessä Kanadan kanssa. Parhaat nuoret talousosaajat löytyivät Virosta. Tutkimukseen osallistui 20 maata.

Suomalaiset tytöt ja pojat hallitsivat talousosaamista yhtä hyvin.

Suomessa koulujen väliset erot talousosaamisessa olivat pieniä.

Yksilöiden välinen vaihtelu osaamisessa oli suurta. Sosioekonominen tausta vaikutti Suomessa talousosaamiseen vertailumaista toiseksi eniten. Tämä näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena.

PISA-tutkimus antaa tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetus on Suomessa toteutettu

onnistuneesti ja sillä on voimakas yhteys nuorten talousosaamiseen.

Suomessa huomattavan suuri osuus nuorista koki saaneensa talousosaamiseen liittyvää tietoa opettajiltaan. Tällä sekä koulussa tehdyillä tehtävillä oli Suomessa muita maita voimakkaampi yhteys nuorten talousosaamiseen. Suomalaiset nuoret olivat muiden maiden nuoria enemmän kiinnostuneita raha-asioista. Kaiken kaikkiaan heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.

45

JYU AVOIMEN TIEDON KESKUS

Parempaa tiedettä hyvän aineistonhallinnan avulla Vuonna 2020 Jyväskylän yliopistossa saatiin päätökseen lähes kolme vuotta kestänyt Aineistot haltuun -projekti. Projekti toi runsaasti tietoa tutkimusdatanhallinnan käytänteistä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tuloksena olikin lukuisa määrä uusia ideoita Jyväskylän yliopiston tutkimusdatapalveluiden kehittämiseksi.

Hanke toimi erinomaisena lähtökohtana Avoimen tiedon keskuksen (OSC) tarjoamille tutkimusdatapalveluille, joita kehitettiin hartiavoimin vuoden 2020 aikana. Datanhallintaan liittyvät ohjesivut valmistuivat, Jyväskylän yliopisto sai ajanmukaisen tutkimusdatapolitiikan ja tutkimustietojärjestelmä Converikseen rakennettiin oma osionsa tutkimusaineistojen metatietojen hallintaa ja julkaisua varten.

Seuraavaksi kehitystyö jatkuu aineistonhallintatyökalun parissa.

46

Tukea avoimen ja vastuullisen tieteen tekemiseen Hyvä tutkimusdatan hallinta on saumaton osa laadukkaan, avoimen ja vastuullisen tieteen tekemistä, ja näiden edistämisessä OSC on kansallista kärkikaartia.

Jatkossa Jyväskylän yliopiston tutkijat saavat OSC:stä entistä laadukkaampaa tukea ja koulutusta muun muassa aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen, tutkimusdatan avoimeen julkaisemiseen ja tutkimusalakohtaisiin hyviin käytänteisiin erilaisten tutkimusaineistojen käsittelyssä. OSC:n data-asiantuntijat tarjoavat tukea ja tietoa tutkijan polun joka vaiheessa.

– Aineistonhallinta ei liity vain avoimeen tieteeseen tai riskinhallintaan.

Hyvä aineistonhallinta tarkoittaa parempaa tiedettä – meille kaikille.

Vuoden 2020 uudistukset ovat iso

askel tätä kohti ja alkusysäys ahkeralle työkalujen ja palvelujen kehitystyölle, kertoo informaatikko Juuso Marttila Avoimen tiedon keskuksesta.

Kesällä 2021 Avoimen tiedon keskus palaa kampuksen sydämeen, kun kirjastorakennuksen peruskorjaus valmistuu. Lähteeksi nimetty rakennus tulee tarjoamaan virikkeellisen tiede- ja kulttuuriympäristön, josta löytyy runsaasti tietoa, apua ja asiantuntijuutta opiskelun ja tutkimuksen tueksi.

JYU MONIKIELISEN AKATEEMISEN VIESTINNÄN KESKUS

Kansainvälisyyttä koronan vuonna 2020 Yksi Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen Movin tehtävistä on tukea yliopiston kansainvälisyyttä.

Yliopiston strategian koulutuksen kehittämisohjelmassa on tavoite kehittää jokaiselle yliopistomme opiskelijalle JYUidentity, joka pitää sisällään esimerkiksi vahvan vuorovaikutusosaamisen, kielitaidon ja kulttuuritietoisuuden sekä globaalin ja eettisen vastuullisuuden.

Movissa kansainvälisyyden ytimessä nähdään olevan erilaiset tiedot, taidot, asenne ja osaaminen. Kyse ei siis ole yksittäisestä kokemuksesta tai joukosta kokemuksia, joilla on KV-alkuliite, vaan akateemisen asiantuntijan ydinkompetenssista ja ajattelutavasta. Erilaisuuden kohtaaminen, tavoitteellinen työskentely eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa sekä monikielisen vuorovaikutusosaamisen hallinta ovat osa modernia työelämää. Kyse on tavasta katsoa maailmaa ja nähdä monikielinen ja kulttuurienvälinen osaaminen ja sen kehittyminen elämänmittaisena prosessina. Näiden tavoitteiden edistäminen ja uudenlaisten pedagogisten toimintamallien kehittäminen kulkee Movissa nimellä Moving Mindsets.

Kansainvälisyyden edistämiseksi perustettua hanketta ”Monikielinen ja -kulttuurinen osaaminen kansainvälistymisen ydinkompetenssina – yhteisöl-

linen ja osallisuutta edistävä pedagogiikka” on toteutettu yhteistyössä laitosten kanssa. Tavoitteena on, että kansainvälistyminen tulee luontevaksi osaksi jokaisen opiskelijan osaamista ja tutkintoa riippumatta siitä, lähteekö opiskelija vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille vai kansainvälistyykö hän kotiyliopistossa. Myös eri tieteenalojen erilaiset kansainvälistymisen ilmiöt ja tarpeet huomioidaan hankkeessa.

Kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamista tulee suunnitella johdonmukaisesti ja opiskelijan tulee ymmärtää, miten osaamista voi kartuttaa ja tehdä näkyväksi opintojen aikana. Hankkeen keskiössä on jokaisen opiskelijan kansainvälistymissuunnitelman laatiminen yhteistyössä HOPS-ohjaajien kanssa.

Tavoitteiden mukaan opiskelija tunnistaa ja tietoisesti rakentaa kansainvälisessä ja monikielisessä työelämässä tarvittavaa osaamista.

Kesken hankekauden keskuuteemme tuli korona, joka kampusten lisäksi sulki myös maan rajat. Matkustamisen rajoittaminen antoi erinomaisen mahdollisuuden pohtia mitä muuta vaihdon ja ulkomailla tehdyn työharjoittelun ohella voidaan pitää kansainvälisenä toimintana. Onko kyse lopulta jostain muusta kuin useista käynneistä ulkomailla? Mitä osaamista, jota perinteisesti on haettu liikkuvuuden kautta, voidaan vahvistaa ja tukea myös ilman henkilöiden fyysistä liikkumista paikasta toiseen? Näitä kysymyksiä pohdimme jatkossa entistä enemmän yhteistyössä koko yliopistoyhteisön ja verkostojemme kanssa.

47

JYU AVOIN YLIOPISTO

23 000 OPISKELIJAA

NOIN

50

OPPIAINEEN OPINTOJA TARJOLLA

24 %

OSUUS SUOMEN AVOIMESTA YLIOPISTOOPETUKSESTA

130 000 OPINTOPISTETTÄ

← Kuvassa Tuisku Takala ja Anna Kaikkonen.

”On niin ihana tunne huomata, että pystyin tähän. Opettajan palaute vahvistaa huiman kehityksen.

Nämä opinnot ovat kasvattaneet ja opettaneet oikeasti.”

Osaamista ja tutkittua tietoa yhä useammalle Avoimessa yliopistossa opiskellaan itselle, työelämää varten, tutkintokoulutukseen tähdäten, yliopisto-opiskeluun tutustuen tai vaikkapa harrastuksena.

Kaikille avoimet opinnot kannustavat ja innostavat kehittämään osaamista ja suuntaamaan tavoitteisiin. Aivan kuten opiskelu muutoinkin, avoimen yliopiston opinnot haastavat ja palkitsevat.

verkko-opetuksen kehittämisemme on ollut meille vahvuus, kertoo koulutuksesta vastaava varajohtaja Anna Kaikkonen.

Jatkuvalle oppimiselle on suuri tarve ja kysyntä, mitä korona-aika on entisestään kiihdyttänyt. Suomalaisissa avoimissa yliopistoissa on nyt enemmän opiskelijoita kuin milloinkaan, kaikkiaan opintoja tehtiin niissä neljännes enemmän kuin vuonna 2019. Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa suoritettiin vuonna 2020 enemmän opintoja kuin koskaan, peräti 35 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Opiskelijoiden ohjausta ja oppimisen edellytyksiä uudistetaan avoimen yliopiston pedagogisen kehittämisen työryhmässä, johon kuuluu niin opettajia, opintopalveluista vastaavia kuin johtoa ja suunnittelijoita. Pedagogisen kehittämisen kohteita ovat muun muassa opintojen vuorovaikutuksellisuuden edistäminen, ohjauskäytänteiden kehittäminen ja opintosuoritusten vaiheistaminen siten, että opiskelija saa useammin välipalautetta tehtäviinsä.

– Laadukkaat ja valtaosin verkkovälitteiset opinnot, hyvä ohjaus ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivat opiskelun mahdollisuudet toivat avoimeen yliopistoomme ja sen yhteistyöoppilaitoksiin viime vuonna yhteensä noin 25 000 opiskelijaa. Korona-aikana pitkäjännitteinen

48

Toimintaa kehitetään avoimessa yliopistossa aktiivisesti ja laaja-alaisesti.

Opintotarjonta ja palvelun toimintamalli vastaavat yhä paremmin jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

HYVÄ OHJAUS AUTTAA OPISKELIJAA OIKEAAN SUUNTAAN – Meidän tavoitteenamme on opiskelijan kokemuksen parantaminen. Avoimessa yliopistossa juuri oppiminen ja ohjaus

Minna Rekonen | Avoimen yliopiston opiskelija aikuiskasvatustieteen perusopintojen loppusuoralla

ovat sen keskeisiä tekijöitä. Opiskelijamme ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, osa opiskelee itsenäisesti ja osa on ensimmäistä kertaa akateemisten opintojen parissa. Jokaisen heistä tulisi saada tarvitsemansa tuki opintoihinsa, Tuisku Takala kertoo. Hän on avoimen yliopiston kauppatieteiden opettaja ja pedagogisen kehittämisen työryhmän jäsen.

Osana ohjauksellisuuden kehittämistä Takala käynnisti johtamisen kurssillaan vapaaehtoisen opiskelutaitotyöpajan, jossa opiskelijat saavat tukea ja vertaistukea niissä asioissa, jotka he kokevat haastaviksi. Matalan kynnyksen työpajoihin kertyi jonoa, joten niiden määrää lisättiin avoimen yliopiston eri kursseilla.

– Kun tuen mahdollisuus on opiskelijan ulottuvilla, opiskeluun liittyviin kysymyksiin saa vastauksia ja jopa tietyt siihen liittyvät pelot helpottavat. Hyvä ohjaus auttaa opiskelijaa oikeaan suuntaan.

Uskon, että ohjauksen kehittämisellä on ollut vaikutusta myös avoimessa yliopistossa tehtyihin opintosuorituksiin, Takala sanoo.

JYU KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

Uusi merkittävä tutkimusalue yhdistää sosiaalityötä ja kestävän siirtymän tutkimusta Jyväskylän yliopisto sai Euroopan komissiolta myönteisen lähes neljän miljoonan euron rahoituspäätöksen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesin johtamaan ja Jyväskylän yliopiston koordinoimaan tohtorikoulutushankkeeseen.

Applying Sustainability Transition Research in Social Work tackling Major Societal Challenge of Social Inclusion (ASTRA) -hankkeessa sosiaalityöhön sovelletaan monitieteisen kestävän siirtymän tutkimusta, politiikkaa ja käytäntöjä.

Yhdistämällä sosiaalityön ja kestävän siirtymän tutkimusta avautuu uusi, yhteiskunnallisesti merkittävä tutkimusalue. Se viitoittaa myös eurooppalaiselle sosiaalityön tohtorikoulutukselle kestävän siirtymän muutossuuntaa. Ajatuksena on, että sosiaalisesti kestävä yhteiskunta voi perustua vain luonnonympäristön kestävyydelle ja oikeudenmukaiselle ja reilulle taloudelle.

Hankkeeseen rekrytoidaan 15 nuorta tutkijakoulutettavaa tutkimaan yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollisuuksia erityisesti työelämän ulkopuolella olevien nuorten, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja haavoittuvien paikallisyhteisöjen näkökulmasta.

Sosiaalityöhön sovellettavia kestävän siirtymän malleja ASTRA-tutkimuksessa ovat: luontolähtöinen hyvinvointi, ympäristöoikeudenmukaisuus, kierto- ja solidaarisuustalous, paikallisyhteisöjen kestävä ruokapolitiikka, ekososiaaliset innovaatiot ja oikeus mielekkääseen elämäntehtävään.

ASTRA-tutkimusverkosto koostuu seitsemästä johtavasta eurooppalaisesta sosiaalityön yliopistoyksiköstä, jotka ovat perehtyneet kestävään siirtymään. Lisäksi verkostoon tuovat monitieteistä asiantuntemusta luonnontieteitä edustava LUKE ja kestävää paikallistaloutta tutkiva CIRIEC-tutkimuslaitos Belgiasta.

ASTRA-hankkeen tutkimus tuottaa innovatiivisia käytännönläheisiä ratkaisuja ja uudenlaista tutkimusperustaista tietopohjaa sekä sosiaalityölle että monitieteiselle kestävän siirtymän tutkimukselle. Näiden alojen tutkimusyhteistyö vaikuttaa myös laajemmin yhteiskuntaan ja tiedemaailmaan. ASTRAssa koulutettaville tohtoreille avautuu uudenlaisia uramahdollisuuksia sosiaalityössä ja monitieteisessä kestävän siirtymän tekemisessä, poikkitieteellisessä politiikassa sekä kestävän talouden rakentamisessa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

ASTRA on EU:n H2020-ohjelman MCSA-tutkijakoulutushanke ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopisto. Hankkeen kokonaissumma on lähes 4 miljoonaa euroa, rahoituksesta Jyväskylän yliopiston osuus on 842 000 €. Tohtorikoulutusverkostossa on seitsemän yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja seitsemän kansalaisjärjestöä tai yritystä. Konsortio toimii seitsemässä EU-maassa.

Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot Kokkolassa

90

ASIANTUNTIJAA

101 4

MAISTERINTUTKINTOA /VUOSI

TOHTORINTUTKINTOA /VUOSI

18 227

AVOIMEN YLIOPISTON OPINTOPISTETTÄ /VUOSI

7

M€

KOKONAISRAHOITUS

4,3

M€

ULKOPUOLINEN RAHOITUS

49

JYU UUTISIA 2020

7.1.2020

YDIN- JA ASTROFYYSIKOT SELVITTIVÄT: KESKIKOKOISET TÄHDET RÄJÄHTÄVÄT ERIKOISIKSI VALKOISIKSI KÄÄPIÖIKSI 5.2.2020

Tähtien elinkaari riippuu niiden koosta.

Auringon kaltaiset keveämmät tähdet päätyvät lopulta valkoisiksi kääpiöiksi.

Massiiviset tähdet sen sijaan räjähtävät näyttävänä supernovana jättäen jälkeensä neutronitähden tai mustan aukon. Sen sijaan väliin jäävien keskikokoisten tähtien kohtalo on ollut pitkään pimennossa. Nyt havaittiin, että ne räjähtävät erikoisiksi valkoisiksi kääpiöiksi ja syöksevät ympäristöönsä monia alkuaineita.

HUIPPUTARKKA KUVANTAMINEN SELVITTI, MIKÄ PITÄÄ VALOON REAGOIVAN MAAILMAN PIENIMMÄN KULTAKETJUN KOOSSA Nanokokoisiin kultahiukkasiin perustuvien kemiallisten sensorien ja katalyyttien valmistus sai tuoreesta huippututkimuksesta uutta tukea taakseen. Kemistit onnistuivat määrittämään atomintarkan rakenteen toisiinsa kiinnittyneiden kultahiukkasten ketjulle. Tutkimuksessa havaittiin, miten kultaketjujen väliset molekyylisillat muodostuvat rikkisiltojen avulla. Molekyylisilloin toisiinsa kytkeytyvien kultahiukkasten ketjuja voidaan hyödyntää tulevaisuuden nanoteknologioissa, kuten yksittäismolekyylielektroniikassa ja biokuvantamisessa.

15.1.2020

UUDENLAINEN LYHYT JOUSTAVUUTTA JA LÄSNÄOLOA LISÄÄVÄ OHJELMA LIEVITTÄÄ TYÖUUPUMUSTA Työuupumusta ja stressiä voidaan lievittää psykologian laitoksella kehitetyllä uudenlaisella lyhyellä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvalla, psykologista joustavuutta sekä tietoista läsnäoloa (mindfulness) lisäävällä ohjelmalla. Tutkittujen työuupumus lievittyi ja työkyky lisääntyi vuoden seurannassa.

17.1.2020

TANSSITYYLISI ON KUIN SORMENJÄLKI, JA TIETOKONE TUNNISTAA SINUT SEN PERUSTEELLA Tanssityylimme on lähes sama musiikinlajista riippumatta, ja tietokone pystyy erottamaan tanssijan hyvin tarkasti. Monitieteisen musiikintutkimuksen keskuksen tutkijat käyttivät liikekaappausteknologiaa selvittääkseen miten ja miksi musiikki vaikuttaa meihin siten kuin se vaikuttaa. He huomasivat, että tanssityyli kertoo tanssijasta paljon, muun muassa sen, kuinka ekstrovertti tai neuroottinen hän on, missä mielentilassa hän on, tai jopa kuinka empaattinen hän on.

50

12.2.2020

KEVYTKIN LIIKKUMINEN YHTEYDESSÄ IÄKKÄIDEN TERVEYTEEN Uusi tutkimusmenetelmä paljasti, että jo hyvin matalatehoinen liikkuminen on yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen iäkkäillä, vähän liikkuvilla henkilöillä.

Kaksi kolmasosaa tutkimuksessa mukana olleista 70–85-vuotiaista tutkittavista ei liikkunut viikossa minuuttiakaan rivakkaa kävelyä vastaavalla teholla. Millä tahansa intensiteetillä liikkuminen oli vähän liikkuvilla iäkkäillä yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen.

15.4.2020

LAPSENSA MIELTYMYKSET TUNTEVA VANHEMPI VOI OHJATA LIIKUNTAAN JÄMÄKÄSTIKIN Lapsen mieltymykset tunteva ja toimintaan osallistuva vanhempi voi ohjata lasta välillä reippaastikin sammuttamatta tämän intoa liikuntaan. Lasten innostus liikkua yhdistyi kuitenkin yleisimmin lapsilähtöiseen ja virikkeitä tarjoavaan vanhemmuuteen. Pakottamisen lapset kokivat liikuntaintoa vähentäväksi.

26.2.2020

LAPSUUDEN INFEKTIOT HEIKENTÄVÄT KOULUTUSTA JA ANSIOTASOA Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä huolimatta lapsena sairastetut infektiot ovat yhteydessä alhaisempaan tulotasoon aikuisena, kertoo usean yliopiston tutkimus. Ero johtuu lähinnä alhaisemmasta koulutustasosta. Esimerkiksi sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisen odotettavissa olevaan elinikään. Se on huomattavasti lyhyempi sellaisilla henkilöillä, joilla on matala tulo- ja koulutustaso.

20.5.2020

VANHEMMAT KOKEVAT COVID-19-AJAN ERI TAVOIN Kaikki vanhemmat eivät koe korona-aikaa samalla tavoin, vaan he jakautuvat hyvinvoiviin ja huonosti voiviin. Näin kertoo psykologian laitoksen tutkimus, jossa tarkasteltiin, miten poikkeusaika näkyy perheiden elämässä. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 54 % koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 % koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana. Vanhemmat, joilla on jo aikaisemmin ollut kuormittavia tekijöitä elämässään, voivat huonosti tukiverkkojen ja palvelujen kadotessa tai vähentyessä.

10.6.2020

TALOUSKASVU ON TAVOITTANUT LÄHES KAIKKI IKÄRYHMÄT JA MAAKUNNAT Uudenmaan ja muiden maakuntien ero henkilöverokertymissä on kaventunut viime vuosina. IT-tiedekunnan tutkijat selvittivät Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta yli 15-vuotiaiden verokertymiä 2000-luvulla. Suomessa tapahtui taloudessa positiivinen käänne vuoden 2016 jälkeen lähes kaikissa maakunnissa. Talouden käänne näkyy verokertymien lisääntymisessä lähes kaikissa maakunnissa ja kaikissa ikäryhmissä vuonna 2018.

12.6.2020

UHANALAISEN JOKIHELMISIMPUKAN POIKASTEN PALAUTUS KOTIJOKIIN ALKOI KOKEILUISSA MUSTIONJOELLA JA ÄHTÄVÄNJOELLA 2.4.2020

HAKIJAMÄÄRÄ KASVOI 12 % – JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SÄILYTTI ASEMANSA SUOSITUIMPIEN JOUKOSSA Jyväskylän yliopistoon haki korkeakoulujen yhteishaussa 17 438 hakijaa.

Hakijamäärä kasvoi viime vuodesta noin 12 prosenttia. Aloituspaikkoja syksyllä alkaviin opintoihin oli tarjolla noin 2400.

Yliopisto on mukana kokeilussa, jossa uhanalaisia jokihelmisimpukoita, eli raakkuja, palautetaan alkuperäisiin kotivesiinsä. Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet jälkeläisiä laitoskasvatuksessa Konneveden tutkimusasemalla ja poikasten palautus luontoon on nyt alkanut. Kokeilussa pienet simpukanalut on palautettu suojaavissa reikälevyissä Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokivesiin. Toiminta on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia.

51

JYU UUTISIA 2020

8.7.2020

VERTAILU OSOITTI: SUOMALAISTEN YKSINOLO LISÄÄNTYNYT Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Yksin – ilman toisten kasvokkaista seuraa – vietetty aika lisääntyi noin kahdella tunnilla päivässä. Yksin vietetyn ajan kasvu on nähtävissä sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä.

29.10.2020

LIIKUNTA LAPSENA VOI KANTAA PITKÄLLE – LAPSUUDEN LIIKUNNALLA YHTEYS TYÖURIEN KEHITTYMISEEN Lapsuudessa paljon liikkuneilla on aikuisena keskimäärin enemmän työllisyyskuukausia ja vähemmän työttömyyskuukausia vuodessa kuin lapsena vähän liikkuneilla. Erot työmarkkinoille kiinnittymisessä ovat havaittavissa jo työurien alkumetreiltä lähtien ja erot säilyvät lähestulkoon samana työuran eri vaiheissa.

5.8.2020

KANNATTAAKO AVOHAKKUISTA LUOPUA? Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa.

Parhaaseen lopputulokseen päästään yhdistelemällä jatkuvaa kasvatusta ja avohakkuisiin perustuvaa metsien käsittelyä hyvällä suunnittelulla.

29.10.2020

RAVINTOLISÄSTÄ MAHDOLLISESTI APUA RASVAMAKSAN PARANTAMISESSA Tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on onnistuttu osittain parantamaan rasvamaksa rotilta. Rasvamaksaa sairastaneille rotille syötettiin ravintolisää, joka lisää hyvien bakteerien kasvua suolistossa. Bakteerien määrän kasvaessa rasvamaksa väheni rotilla selkeästi. Myös ihmiskokeissa on saatu alustavasti lupaavia tuloksia.

26.8.2020

ETÄOPETUS KUORMITTI ERITYISTÄ TAI TEHOSTETTUA TUKEA SAAVIEN LASTEN PERHEITÄ HUOMATTAVASTI Koronapandemian aikainen etäopetus kuormitti erityistä tai tehostettua tukea saavien lasten perheiden arkea ja heikensi huomattavasti vanhempien voimavaroja. Sen sijaan lasten voimavarat olivat paremmat kuin lähiopetuksessa.

Selvästi yli puolet (64 %) vanhemmista toivoi etäopetuksen olevan jatkossakin yksi opetuksen järjestämisen tavoista.

Tällaisia tuloksia saatiin vanhemmille suunnatusta kyselystä.

52

24.11.2020

URAVALINTA ON NUORELLE ISO HAASTE Suomalaisilla nuorilla on kasvavia paineita löytää oma tulevaisuuden toiveammattinsa. Tutkimuksen mukaan vain pieni osa nuorista kokee varmuutta tulevasta työelämästä, valtaosan murehtiessa urasuunnitelmiin liittyviä valintoja. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olevilla nuorilla huolet tulevasta työelämästä ovat yhteyksissä koulutuksen keskeyttämisaikeisiin.

17.12.2020

KÖMPELÖKIN LAPSI VOI OLLA HYVÄSSÄ KUNNOSSA Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kömpelöiden lasten kestävyyskunto on samalla tasolla kuin motorisilta taidoiltaan taitavampien lapsien. Tutkimuksessa osoitettiin selkeästi, että kestävyyskunto ei ole yhteydessä motorisiin taitoihin.

1.12.2020

TUTKIJOIDEN YÖ KIINNOSTI VIRTUAALISESTI 27.11.

Aiempina vuosina tiedetapahtumien kävijäennätyksiä rikkonut Tutkijoiden yö järjestettiin koronatilanteen vuoksi etänä. Tapahtumiin osallistui illalla useampi tuhat katsojaa, lisäksi päiväohjelmana järjestetty koululaisohjelma kiinnosti runsaasti kouluja KeskiSuomessa ja sen ulkopuolellakin.

2.12.2020

TYTTÖJEN KILPAURHEILUHARRASTUS TUO ETUJA TERVEYTEEN KESKI-IÄSSÄ Nuoruudessaan kilpaurheilleet naiset ovat keski-iässä paremmassa kunnossa kuin ne naiset, jotka eivät harrastaneet kilpaurheilua.

Suurempi kehon rasvaton paino ja luuntiheys sekä parempi fyysinen kunto keski-iässä olivat yhteydessä 13–16-vuotiaana harrastettuun kilpaurheiluun. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi luuntiheyden olevan pienempi, jos naisen kuukautiset ovat alkaneet vasta 14-vuotiaana tai sen jälkeen.

18.12.2020

YKSILÖKESKEISYYS ALTISTAA LÄNSIMAISET VANHEMMAT UUPUMUKSELLE Yksilökeskeisissä kulttuureissa esiintyy vanhemmuuden uupumusta enemmän kuin yhteisöllisissä kulttuureissa, selviää kansainvälisestä vertailututkimuksesta.

Lisäksi vakavaa, viikoittain esiintyvää uupumusta esiintyi yleisemmin yksilökeskeisissä maissa. Yksilökeskeisyys voi tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi suomalaisvanhemmat kertoivat avoimissa vastauksissaan olevansa usein hyvin yksinäisiä ja vailla luontaisia tukiverkkoja, tutkijat kertovat.

RANKING-MENESTYSTÄ LIIKUNNASSA JA KASVATUSTIETEISSÄ

KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Liikuntatieteellinen tiedekunta arvioitiin yhdeksänneksi Shanghai Ranking -listalla. Listalla on 300 liikuntatieteiden alan yksikköä yliopistoista ympäri maailman.

⟶ Kasvatustieteet sijalla 51–100 ⟶ Liikuntatieteet sijalla 50 ⟶ Psykologia välillä 201–250 ⟶ Fysiikan tutkimus, humanistiset tieteet ja matematiikka 401–450

Kasvatustieteet sijoittui Shanghai Rankingin kansainvälisessä yliopistovertailussa sijalle 36. Tällä sijoituksella olemme paras pohjoismainen ja kuudenneksi paras eurooppalainen korkeakoulu.

Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla yliopisto välillä 401–500

QS World University Rankings -vertailussa JYU nousi sijalle 333.

⟶ Kasvatustieteet sijalla 67 ⟶ Psykologia ja humanistiset tieteet välillä 201–250 ⟶ Talous- ja sosiaalitieteet 251–300 ⟶ Fysiikka 301–400 ⟶ Terveystiede 401–500 ⟶ IT-ala 501–600

53

JYU TILASTOT 2020

stieteiden ja gian tiedekunta

oita 6 339 spaikat 552

hteiskuntaedekunta

4 311 at 663

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän yliopisto)

Informaatioteknologian tiedekunta

14,5 %

Hakijoita 363 Aloituspaikat 96

Hakijoita 2 100 Aloituspaikat 411

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

HAKIJOISTA PÄÄSI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON

Informaatioteknologian Hakijoita tiedekunta

Hakijoita 1 785 Aloituspaikat 515

Hakijoita

2 100 411

19 506 Aloituspaikat

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Sisäänpääsy tiedekunnittain Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta..... 15 % Informaatioteknologian tiedekunta ........................ 20 % Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu................ 9 % Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.......... 9 % Liikuntatieteellinen tiedekunta ...................................... 9 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ....... 29 % Kokkolan yliopistokeskus Chydenius...................... 26 %

6 339 Aloituspaikat 552

Hakijoita 1 785 Aloituspaikat 515 Humanistis-yhteiskunta-

Liikuntatieteellinen tiedekunta

tieteellinen tiedekunta

19 506

Hakijoita 4 311 Aloituspaikat 663HAKIJAA 2020

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Hakijoita 3 141 Aloituspaikat 267

Hakijoita 3 573 Aloituspaikat 327 Alempi korkeakoulututkinto

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

1 924

11 1 %

1 536

61

Informaatioteknologian tiedekunta

1 433

9

1%

1 240

35

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

702

2

0%

635

83 13 %

132

19 14 %

1 408

2

0%

998

47

5%

259

44 17 %

496

0

0%

669

18

3%

123

17 14 %

7

1%

382

16

4%

190

54 28 %

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

1 085

4%

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

Lähde: Vipunen

19 506

2 831

HAKIJAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON 2020

ALOITUSPAIKKAA 2020

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN 2020

3 983

2 683

1 397

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

LISENSIAATTI MAISTERI 54

KANDIDAATTI

13 938 TUTKINTOOPISKELIJOITA 2020

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä*

4%

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

tutkinnot

Humanistis-yhteiskunta­ tieteellinen tiedekunta

TOHTORI

Liikuntatieteellinen Tohtoriopiskelijat tiedekunta 4% 518 83 16 % Hakijoita 3 141 3 % Aloituspaikat 187 5326728 %

Ylempi korkeakoulututkinto

2 679 3000

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

2500

1 285

1 721

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon­ tieteellinen tiedekunta

2000 1500 1000 500

tutkinnot

3000

J

Hakijoita Aloituspaikat

HAKIJAA 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Hakijoita 3 573 Aloituspaikat 327

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN 2020

Kokkolan yliop Chydenius (Jyv

Sisään Huma Inform Jyväsk Kasva Liikun Matem Kokko

151 151

3 3458 458

Tohtori 17 Tohtori 17 Maisteri 92 Maisteri 92 Kandidaatti 42 Kandidaatti 42

TUTKINTO-OHJELMAA TUTKINTO-OHJELMAA YHTEENSÄ 2020 YHTEENSÄ 2020

Tohtori 174 Tohtori 174 Lisensiaatti 5 Lisensiaatti 5 Maisteri 1 863 Maisteri 1 863 Kandidaatti 1 416 Kandidaatti 1 416

TUTKINNON TUTKINNON SUORITTANUTTA SUORITTANUTTA 2020 2020

TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN Lähde: JY tietovarasto (13.2.2021) TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN Tohtori 5 Tohtori 5

Kandidaatti 18 Tohtori 1 Kandidaatti 18 Tohtori 1

Kandidaatti 4 Kandidaatti 4

13 13

52 52

Maisteri 29 Maisteri 29

Maisteri 8 Maisteri 8

HUMANISTIS-YHTEISKUNTAHUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 6 Maisteri 6

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

Kandidaatti 7 Kandidaatti 7

Tohtori 3 Tohtori 3

21 21

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU KAUPPAKORKEAKOULU

Kandidaatti 4 Kandidaatti 4

Tohtori 4 Tohtori 4

2424

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 17 Maisteri 17

KASVATUSTIETEIDEN JA KASVATUSTIETEIDEN PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 20 Maisteri 20

LIIKUNTATIETEELLINEN LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

MATEMAATTIS-LUONNONMATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TUTKINNOT Kandidaatti

13 938

13 761

Tutkinto-opiskelijoiden määrä VUONNA 2016 Tutkinto-opiskelijoiden määrä TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 2020 14 000 14 000Lähde: Vipunen VUONNA 2018

13 812

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

2016

1 211

1 516

18

158

VUONNA 2017

2017

1 344

1 476

9

148

13 788

2018

1 220

1 513

10

139

2019

1 235

1 576

14

127

2020

1 416

1 863

5

174

13 452

VUONNA 2019

Lähde: JY tietovarasto (17.2.2021)

13 500 13 500 13 000 13 000 12 500 12 5002013

Kandidaatti 7 Kandidaatti 7

31 31

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Maisteri 12 Maisteri 12

Kandidaatti 2 Kandidaatti 2

10 10

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Tohtori 2 Tohtori 2

Tohtori 2 Tohtori 2

55 2014

2015

2016

2017

13 301 2013 13 057 2014 13 427 2015 13 760 2016 13 418 2017 13 301 13 057 13 427 13 760 13 418

JYU TILASTOT 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanistis-yhte tieteellinen tied

TUTKINNOT Liikuntatieteellinen TIEDEKUNNITTAIN tiedekunta 2020 2017 Informaatioteknologian tiedekunta

TUTKINNOT TIEDEKUNNITTAIN 2020 2017

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Informaatiotek tiedekunta

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

935

505

390

843

408

376

Humanistis-yhteiskunta­ tieteellinen tiedekunta

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon­ tieteellinen tiedekunta

TUTKINNOT TIEDEKUNNITTAIN 2020

Kandidaatti

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

397

475

1

62

Informaatioteknologian tiedekunta

214

275

-

17

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

156

224

-

10

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

345

461

1

36

Liikuntatieteellinen tiedekunta

140

255

-

13

164

173

3

36

1 863

5

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Yhteensä

3500

3 488

3 343

1 416

3 326

3 242

3 296

2000 JULKAISUT TIEDEKUNNITTAIN* 2020

2 059

1 696

2 122

Julkaisut

2 288

Avoin saatavuus

3500

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

957

618

Informaatioteknologian1000 tiedekunta

276

205

2500

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

136

94

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

439

301

500

617

1500 2020 1000

* summa ei ole sama kuin yliopiston julkaisut yhteensä, koska sama julkaisu voi olla laskettu useampaan tiedekuntaan ja koska mukana ei ole erillislaitosten julkaisuja.

500

Lähde: vuodet 2016–2017 Vipunen, vuodet 2018–2020 Converis (tilanne 26.2.2021)

3 296

JULKAISUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA 2020

3 488

3 343

0

3 326

2 059

2000

295 2019

0

Liikuntatieteellinen tiedekunta 2016 464 2017 2018 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Avoin saatavuus* 785 Julkaisut

56

2 319

3000

1500

174 Lähde: JY tietovarasto (17.2.2021)

3000 2500

Jyväskylän yliopis kauppakorkeakou

3 296

3 242

2 122

2 288

2 319

1 696

2016 Julkaisut

2017

2018

2019

2020

Avoin saatavuus*

* joko avoin julkaisukanava, hybridijulkaisukanava tai julkaisu on rinnakkaistallennettu Lähde: vuodet 2016–2017 Vipunen, vuodet 2018–2020 Converis (tilanne 4.3.2020)

2 560

Opetus 28 % Tutkimus 33 % Muu 35 % HENKILÖSTÖ (HTV) 2020 Harjoittelukoulut 4 % Opetushenkilöstö 724 (6 %) Opetushenkilöstö 724 (6 %)

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ 2020 (HTV) 2020 (HTV) HENKILÖSTÖ 2020 (HTV)

nkilöstö 724 (6 %)

ilöstö 883 (2 %)

aiset yritykset

aiset rahastot ja säätiöt

hoitus

ainen rahoitus (ei EU)

HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

ukoulujen ö 106 (0 %)

ulkinen rahoitus

HENKILÖSTÖSTÄ HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA ULKOMAALAISIA

Harjoittelukoulujen henkilöstö 106 (0 %)

11 %

henkilöstö 847 (27 %)

11 11 %% 11 %

Tutkimushenkilöstö Tutkimushenkilöstö 847 (27 847 %) (27 %) Opetushenkilöstö 724 (6 %) Muu henkilöstö 883 (2 %) Muu henkilöstö 883 (2 %) Tutkimushenkilöstö 847 (27 %) Harjoittelukoulujen Harjoittelukoulujen Muu henkilöstö 883 henkilöstö 106(2(0%) %) henkilöstö 106 (0 %)

HENKILÖSTÖ (HTV)

2016

2017

2018

2019

2020

opetushenkilöstö

652 (7 %)

680 (6 %)

701 (6 %)

724 (6 %)

724 (6 %)

tutkimushenkilöstö

811 (23 %)

820 (25 %)

841 (24 %)

840 (27 %)

847 (27 %)

muu henkilöstö

855 (2 %)

839 (2 %)

918 (2 %)

895 (2 %)

883 (2 %)

harjoittelukoulujen henkilöstö

102 (0 %)

107 (0 %)

107 (0 %)

105 (0 %)

106 (0 %)

2 421 (10 %)

2 445 (11 %)

2567 (10 %)

2564 (11 %)

Yhteensä

2560 (11 %) Ulkomaalaisten osuus (%) Lähde: HR-järjestelmä

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN 2020 (HTV) 2020 (HTV) HENKILÖSTÖ Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2020 (HTV) TIEDEKUNNITTAIN Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 157 (13 %) 2020 (HTV) 199 (19 %) 33 (7 %) HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2020 (HTV)

Informaatioteknologian tiedekunta

63 (4 %)

63 (37 %)

25 (10 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

143 (2 %)

107 (17 %)

34 (2 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

47 (6 %)

37 (18 %)

15 (8 %)

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

58 (2 %)

94 (12 %)

32 (5 %)

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

118 (7 %)

290 (43 %)

Ulkomaalaisten osuus (%)

97 (1 %) Lähde: HR-järjestelmä

Akatemia Suomen Suomen Akatemia

HENKILÖSTÖN VAKINAISUUS (HTV)

Suomen Akatemia Tekes Tekes 2016 2017

2018

2019

2020

52 %

määräaikainen

1 099 47 % 1 110 47 % 1211 48 % 1199 48 % 1207 48 % Tekes OKM OKM 1 263 53 % 1 273 53 % 1298 52 % 1303 52 % 1300 52 % TUOTTOJEN vakinainen TUOTTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ JAKAUTUMINEN YLIOPISTON JAKAUTUMINEN YLIOPISTON tuntiopettajat * 59 62 58 61 52 OKM VAKINAISIA TUOTTOJEN Muu julkinen Muu julkinen rahoitusrahoitus RAHOITUSLÄHTEITTÄIN RAHOITUS RAHOITUSLÄHTEITTÄIN RAHOITUS *tuntiopettajat, ei mukana vakinaisten prosenteissaYLIOPISTON JAKAUTUMINEN (JAKSOTTAMATON) (JAKSOTTAMATON) 2020 2020 Kotimaiset Kotimaiset yrityksetyritykset Muu julkinen rahoitus RAHOITUSLÄHTEITTÄIN RAHOITUS 2017 2017 Kotimaiset Kotimaiset rahastotrahastot ja säätiötja säätiöt (JAKSOTTAMATON) 2020 Kotimaiset yritykset EU-rahoitus EU-rahoitus 2017 Kotimaiset rahastot ja säätiöt Ulkomainen Ulkomainen rahoitusrahoitus (ei EU) (ei EU) YLIOPISTON EU-rahoitus RAHOITUS Muut Muut Ulkomainen rahoitus (ei EU) 2020 Muut

57

JYU TILASTOT 2020

Suomen Akatemia

Muu rahoitus

Tekes Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

OKM

Informaatioteknologian tiedekunta

YLIOPISTON RAHOITUS 2020

Muu julkinen rahoitus Kotimaiset yritykset

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Kotimaiset rahastotTiedekuntien ja säätiöt rahoitus

Liikuntatieteellinen tiedekunta

EU-rahoitus

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Ulkomainen rahoitus (ei EU) Muut

201,5 M€ LIIKEVAIHTO 2020

MERKITTÄVIMMÄT KULUT 2020

LIIKEVAIHTO

(yliopiston toiminnan rahoitus)

2016

203,6 M€

2017

204 M€

2018

204,3 M€

2019

204,3 M€

2020

201,5 M€

7,6 M€ TULOS 2020

144 M€

24,7 M€

11,1 M€

10 M€

henkilöstö­kulut

Vuokrat

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Kulut 2020

Tuotot 2020 Valtion yleisavustus

97,3 M€

Henkilöstökulut

Täydentävä rahoitus

64,3 M€

Poistot

24,2 M€

Apurahat

Lähde: JY toimintakertomus

Suomen Akatemia Business Finland OKM Muu julkinen rahoitus Kotimaiset yritykset

144 M€ 2,5 M€ 2 M€

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

1 M€

11 M€

Vuokrat

13,2 M€

24,7 M€

Matkakulut

3,1 M€

1,5 M€

2,9 M€

Muut kulut

EU-rahoitus

7,7 M€

Kulut yhteensä

Ulkomainen rahoitus (ei EU)

1,9 M€

Sijoitus- ja rahoitustoiminta*

RAHOITUS TIEDEKUNNITTAIN 2020

3 M€

10 M€

Palvelujen ostot

7,1 M€

Kotimaiset rahastot ja säätiöt

Muut

9,4 M€ 205,3 M€ 11,2 M€

TULOS

Täydentävä rahoitus

7,6 M€

Perusrahoitus

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

9,8 M€ (29 %)

23,6 M€ (71 %)

Informaatioteknologian tiedekunta

2,9 M€ (23 %)

9,6 M€ (77 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

2,5 M€ (25 %)

7,4 M€ (75 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

7,4 M€ (30 %)

17,5 M€ (70 %)

4,8 M€ (30 %)

11,1 M€ (70 %)

18,2 M€ (39 %)

28,1 M€ (61 %)

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

58

64,3 M€

TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS 2020

59

VA I K U T T AVA SIVISTYSYLIOPISTO Visiomme on olla oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista tiedeyliopistoista sekä osaamisen ja kestävän yhteiskunnan uudistaja.

Tarjoamme maailmanluokan tutkimusympäristön ja vetovoimaisen kampuksen. Tärkeintä on kuitenkin osaava, luova ja hyvinvoiva yliopistoyhteisömme. Monikulttuurinen ja kansainvälinen, jokaista yksilöä arvostava ja inspiroiva yhteisömme on rikkautemme. → jyu.fi/strategia

PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland @JyvaskylaUniversity @uniofjyvaskyla @uniofjyvaskyla JyvaskylaUniversity JYU.FI