Ei pelkoa vaan rohkeutta ja ihmetystä

Akatemiaprofessori Sara Heinämaa selvittää ryhmineen sosiaalisten tunteiden dynamiikkaa.

Suomi on tänä päivänä yksi Euroopan johtavista fenomenologisista tutkimuskeskuksista, Tanskan, Belgian ja Saksan rinnalla, akatemiaprofessori Sara Heinämaan uraauurtavan tutkimustyön ansiosta. Eurooppalaisten kumppaneiden lisäksi Heinämaa ja hänen ryhmänsä toimivat yhteistyössä johtavien yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten fenomenologien kanssa.

Heinämaan tutkimushankkeessa Marginalization and Experience (MEPA) työskentelee vahva postdoc-tutkijoiden tiimi. Dosentti Mirja Hartimo on tiedollisten ja tieteellisten normien asiantuntija, tohtori James Jardine tunnetaan syväluotaavista arvoja ja tunteita koskevista tulkinnoista, ja dosentti Fredrik Westerlund on erikoistunut kysymyksiin tunteiden asemasta moraalissa. Mukana on myös joukko lahjakkaita nuoria väitöskirjatutkijoita.

Ryhmä tunnetaan maailmalla kehollisuuden filosofian asiantuntemuksestaan sekä kyvystään selvittää arvojen ja normatiivisuuden ongelmia. Teema-alueet kytkeytyvät projektissa analyysiin tunteiden sosiaalisista ulottuvuuksista. Ryhmä on tuonut vahvan tieteellisen panoksen muun muassa vihan, häpeän, katkeruuden, inhon, uteliaisuuden ja rakkauden tunteiden tulkintaan sekä eettisten ja tiedollisten arvojen analyysiin.

TUNTEET KESKEISIÄ MYÖS POLITIIKASSA

Kaikki nämä tunteet ovat osoittautuneet keskeisiksi poliittisessa nykytodellisuudessamme. Juuri patoutuneet tunteet motivoivat meidät osallistumaan itsestämme poikkeavien yksilöiden marginalisointiin ja ulossulkemiseen. Kielteiset tunteet – esimerkiksi voimattomuus, katkeruus ja häpeä – kannustavat meitä epäeettisiin käytäntöihin ja toimiin, ja kääntäen nämä tunteet imevät lisävoimaa epäoikeudenmukaisista teoistamme: kun moitteemme, pilkkamme ja väheksyntämme saavat meistä poikkeavan ihmisen vaikenemaan tai väistymään, emme suinkaan käänny hänen puoleensa armollisina, vaan päinvastoin kiusaantuneina tai jopa halveksuen ja inhoten.

KIELTEISET NOIDANKEHÄT RIKKI ROHKEUDELLA

Tunteiden noidankehät toimivat yhtä lailla sosiaalisen järjestyksen mikro- kuin makrotasoilla. Ne pyörittävä työpaikka- ja koulukiusaamisen remmejä, mutta pitävät pystyssä myös kokonaisia totalitaristisia yhteiskuntajärjestelmiä.

Kielteisen tunteiden noidankehän rikkominen edellyttää aina sekä yksiköllistä rohkeutta että yhteisöllistä solidaarisuutta. Ainoastaan tunteita koskeva ymmärryksen ja kritiikin kehittäminen voi taata yhteiskunnalle terveen perustan. Tässä tehtävässä keskeinen rooli on ennen muita humanistisilla ja yhteiskuntatieteillä, kuten professori Heinämaa vakuuttavasti argumentoi.

Kuvassa Sara Heinämaa. →

”Vuosi 2020 päätti nelivuotisen toimintakauden, jonka aikana yliopistomaailmassa ainutlaatuinen liikkeenluovutus toi meille Vaasasta joukon kieliaineiden opiskelijoita ja henkilökuntaa. Vaativa ja opettavainen hanke on nyt maalissa ja yliopiston valtakunnallinen asema kielten tutkimuksessa ja koulutuksessa vankentui entisestään.”

Minna-Riitta Luukka | DEKAANI