1 minute read
Tunteet vaikuttavat työpaikan ilma piiriin ja tulokseen
TUNTEET VAIKUTTAVAT TYÖPAIKAN ILMAPIIRIIN JA TULOKSEEN
Teetpä mitä työtä tahansa, teoissasi ovat aina tunteet mukana. Työelämätutkimuksen alalla käytävässä keskustelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, miten työyhteisöjen tunneilmasto muodostuu ja miten siihen voi vaikuttaa.
Advertisement
OSALLISTUMINEN KANNATTI
Tutkimukseen osallistuneen Tampereen tilapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Petri Mölsä on hyvin tyytyväinen hankkeen mukanaan tuomaan muutokseen. Tutkimuksen alkuvaiheessa henkilökunnalla oli paljon ennakkoluuloja ja jopa pelkoja. Alun epäröivästä suhtautumisesta huolimatta tulokset ovat olleet lupaavia: keskustelu on avoimempaa, asiakkaat osataan huomioida paremmin ja henkilöstötyytyväisyys kohentuu.
– Maailma muuttuu nopeasti, ja se yhdistää kaikkia organisaatioita. Muutokseen suhtaudutaan yleensä aluksi tunteella ja mietitään, miten tämä vaikuttaa minuun? Valmennuksen myötä opitaan tunnistamaan, miksi itse kukin reagoi asioihin tietyllä tavalla. Se on puolestaan auttanut ymmärtämään ympäristöä ja saamaan nopeammin asioita eteenpäin, Mölsä kertoo.
Aiemmin saatettiin ajatella, että työ on pelkkää suorittamista. Nykyään yksilön ja työn suhde ymmärretään jo kokonaisvaltaisemmin, ja työpaikkojen tunneilmaston nähdään vaikuttavan sekä hyvinvointiin työssä että organisaation tulokseen.
Työelämän kysymyksiä tarkastelevat tutkijat ovat entistä kiinnostuneempia tunteiden merkityksestä. Kasvatustieteen dosentti Päivi Hökkä tutkimusryhmineen saattoi loppuun Työsuojelurahaston tukeman Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa -hankkeen (Tunto). Yhteistyökumppanina oli Emergy Oy, joka vastasi hankkeen tunneinterventioista.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien tunnetaitoja sekä kehittää työpaikan tunneilmastoa. Kasvatustieteiden laitoksen tutkijaryhmän tutkimus tarkasteli keinoja tukea tunnetoimijuutta työssä. Tutkimusta toteutettiin kahdessa keskisuuressa organisaatiossa interventiotutkimuksena.
– Johdon sitoutuminen on erittäin tärkeää tällaisen interventiotutkimuksen onnistumiselle, Päivi Hökkä painottaa.
KRIITTISET AJATUKSET MUKAAN MUUTOKSEEN
– Missään tapauksessa pyrkimyksenä ei ollut pelkän ”voi kun meillä kivaa” -tunnelman levittäminen. Organisaatiossa täytyy olla sijaa kaikille tunteille, myös niille hankalille, joita usein turhaan pelätään, Hökkä muistuttaa. Tutkijat määrittelivät hankkeen aikana tunnetoimijuuden käsitteen ja kehittivät sen tutkimiseksi mittarin. Tulokset osoittivat tunnetoimijuuden koostuvan omista tunnetaidoista ja tunteisiin vaikuttamisesta työssä. Intervention avulla voitiin tukea ja vahvistaa henkilökunnan tunnetoimijuutta pysyvästi. Työkalujen avulla työpaikan arkeen luotiin uusia tunteiden käsittelyä tukevia termejä ja käytäntöjä.
Hökän mukaan organisaation toimialasta riippumatta tunneintervention tulokset ovat samansuuntaisia. Tuloksia oli nähtävillä haastavissa vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi työssä tapahtuneiden virheiden käsittelyä koskevassa keskustelussa.
– Omat ja toisten tunteet osattiin tunnistaa ja huomioida, ja niistä pystyttiin yhdessä rakentavasti puhumaan. Tällöin esimerkiksi häpeän kokemus ei muodostunut esteeksi tilanteen korjaamiselle, Hökkä kertoo.
Tunteista tuli sallittuja ja niitä opittiin tunnistamaan. Tunteet huomattiin, ja ymmärrettiin, että ne voidaan nähdä osana työn arkea. Hökkä näkee tuloksilla merkittävän sovellusalueen niin aikuiskasvatuksessa kuin organisaatiotutkimuksessa.
← Kuvassa Päivi Hökkä.