UUTISIA 2020

7.1.2020 YDIN- JA ASTROFYYSIKOT SELVITTIVÄT: KESKIKOKOISET TÄHDET RÄJÄHTÄVÄT ERIKOISIKSI VALKOISIKSI KÄÄPIÖIKSI

Tähtien elinkaari riippuu niiden koosta. Auringon kaltaiset keveämmät tähdet päätyvät lopulta valkoisiksi kääpiöiksi. Massiiviset tähdet sen sijaan räjähtävät näyttävänä supernovana jättäen jälkeensä neutronitähden tai mustan aukon. Sen sijaan väliin jäävien keskikokoisten tähtien kohtalo on ollut pitkään pimennossa. Nyt havaittiin, että ne räjähtävät erikoisiksi valkoisiksi kääpiöiksi ja syöksevät ympäristöönsä monia alkuaineita.

15.1.2020 UUDENLAINEN LYHYT JOUSTAVUUTTA JA LÄSNÄOLOA LISÄÄVÄ OHJELMA LIEVITTÄÄ TYÖUUPUMUSTA

Työuupumusta ja stressiä voidaan lievittää psykologian laitoksella kehitetyllä uudenlaisella lyhyellä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvalla, psykologista joustavuutta sekä tietoista läsnäoloa (mindfulness) lisäävällä ohjelmalla. Tutkittujen työuupumus lievittyi ja työkyky lisääntyi vuoden seurannassa.

17.1.2020 TANSSITYYLISI ON KUIN SORMENJÄLKI, JA TIETOKONE TUNNISTAA SINUT SEN PERUSTEELLA

Tanssityylimme on lähes sama musiikinlajista riippumatta, ja tietokone pystyy erottamaan tanssijan hyvin tarkasti. Monitieteisen musiikintutkimuksen keskuksen tutkijat käyttivät liikekaappausteknologiaa selvittääkseen miten ja miksi musiikki vaikuttaa meihin siten kuin se vaikuttaa. He huomasivat, että tanssityyli kertoo tanssijasta paljon, muun muassa sen, kuinka ekstrovertti tai neuroottinen hän on, missä mielentilassa hän on, tai jopa kuinka empaattinen hän on. 5.2.2020 HUIPPUTARKKA KUVANTAMINEN SELVITTI, MIKÄ PITÄÄ VALOON REAGOIVAN MAAILMAN PIENIMMÄN KULTAKETJUN KOOSSA

Nanokokoisiin kultahiukkasiin perustuvien kemiallisten sensorien ja katalyyttien valmistus sai tuoreesta huippututkimuksesta uutta tukea taakseen. Kemistit onnistuivat määrittämään atomintarkan rakenteen toisiinsa kiinnittyneiden kultahiukkasten ketjulle. Tutkimuksessa havaittiin, miten kultaketjujen väliset molekyylisillat muodostuvat rikkisiltojen avulla. Molekyylisilloin toisiinsa kytkeytyvien kultahiukkasten ketjuja voidaan hyödyntää tulevaisuuden nanoteknologioissa, kuten yksittäismolekyylielektroniikassa ja biokuvantamisessa.

12.2.2020 KEVYTKIN LIIKKUMINEN YHTEYDESSÄ IÄKKÄIDEN TERVEYTEEN

Uusi tutkimusmenetelmä paljasti, että jo hyvin matalatehoinen liikkuminen on yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen iäkkäillä, vähän liikkuvilla henkilöillä. Kaksi kolmasosaa tutkimuksessa mukana olleista 70–85-vuotiaista tutkittavista ei liikkunut viikossa minuuttiakaan rivakkaa kävelyä vastaavalla teholla. Millä tahansa intensiteetillä liikkuminen oli vähän liikkuvilla iäkkäillä yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen.

26.2.2020 LAPSUUDEN INFEKTIOT HEIKENTÄVÄT KOULUTUSTA JA ANSIOTASOA

Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä huolimatta lapsena sairastetut infektiot ovat yhteydessä alhaisempaan tulotasoon aikuisena, kertoo usean yliopiston tutkimus. Ero johtuu lähinnä alhaisemmasta koulutustasosta. Esimerkiksi sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisen odotettavissa olevaan elinikään. Se on huomattavasti lyhyempi sellaisilla henkilöillä, joilla on matala tulo- ja koulutustaso.

2.4.2020 HAKIJAMÄÄRÄ KASVOI 12 % – JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SÄILYTTI ASEMANSA SUOSITUIMPIEN JOUKOSSA

Jyväskylän yliopistoon haki korkeakoulujen yhteishaussa 17 438 hakijaa. Hakijamäärä kasvoi viime vuodesta noin 12 prosenttia. Aloituspaikkoja syksyllä alkaviin opintoihin oli tarjolla noin 2400. 15.4.2020 LAPSENSA MIELTYMYKSET TUNTEVA VANHEMPI VOI OHJATA LIIKUNTAAN JÄMÄKÄSTIKIN

Lapsen mieltymykset tunteva ja toimintaan osallistuva vanhempi voi ohjata lasta välillä reippaastikin sammuttamatta tämän intoa liikuntaan. Lasten innostus liikkua yhdistyi kuitenkin yleisimmin lapsilähtöiseen ja virikkeitä tarjoavaan vanhemmuuteen. Pakottamisen lapset kokivat liikuntaintoa vähentäväksi.

20.5.2020 VANHEMMAT KOKEVAT COVID-19-AJAN ERI TAVOIN

Kaikki vanhemmat eivät koe korona-aikaa samalla tavoin, vaan he jakautuvat hyvinvoiviin ja huonosti voiviin. Näin kertoo psykologian laitoksen tutkimus, jossa tarkasteltiin, miten poikkeusaika näkyy perheiden elämässä. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 54 % koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 % koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana. Vanhemmat, joilla on jo aikaisemmin ollut kuormittavia tekijöitä elämässään, voivat huonosti tukiverkkojen ja palvelujen kadotessa tai vähentyessä.

10.6.2020 TALOUSKASVU ON TAVOITTANUT LÄHES KAIKKI IKÄRYHMÄT JA MAAKUNNAT

Uudenmaan ja muiden maakuntien ero henkilöverokertymissä on kaventunut viime vuosina. IT-tiedekunnan tutkijat selvittivät Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta yli 15-vuotiaiden verokertymiä 2000-luvulla. Suomessa tapahtui taloudessa positiivinen käänne vuoden 2016 jälkeen lähes kaikissa maakunnissa. Talouden käänne näkyy verokertymien lisääntymisessä lähes kaikissa maakunnissa ja kaikissa ikäryhmissä vuonna 2018.

12.6.2020 UHANALAISEN JOKIHELMISIMPUKAN POIKASTEN PALAUTUS KOTIJOKIIN ALKOI KOKEILUISSA MUSTIONJOELLA JA ÄHTÄVÄNJOELLA

Yliopisto on mukana kokeilussa, jossa uhanalaisia jokihelmisimpukoita, eli raakkuja, palautetaan alkuperäisiin kotivesiinsä. Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet jälkeläisiä laitoskasvatuksessa Konneveden tutkimusasemalla ja poikasten palautus luontoon on nyt alkanut. Kokeilussa pienet simpukanalut on palautettu suojaavissa reikälevyissä Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokivesiin. Toiminta on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia.

8.7.2020 VERTAILU OSOITTI: SUOMALAISTEN YKSINOLO LISÄÄNTYNYT

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Yksin – ilman toisten kasvokkaista seuraa – vietetty aika lisääntyi noin kahdella tunnilla päivässä. Yksin vietetyn ajan kasvu on nähtävissä sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä.

5.8.2020 KANNATTAAKO AVOHAKKUISTA LUOPUA?

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhdistelemällä jatkuvaa kasvatusta ja avohakkuisiin perustuvaa metsien käsittelyä hyvällä suunnittelulla.

26.8.2020 ETÄOPETUS KUORMITTI ERITYISTÄ TAI TEHOSTETTUA TUKEA SAAVIEN LASTEN PERHEITÄ HUOMATTAVASTI

Koronapandemian aikainen etäopetus kuormitti erityistä tai tehostettua tukea saavien lasten perheiden arkea ja heikensi huomattavasti vanhempien voimavaroja. Sen sijaan lasten voimavarat olivat paremmat kuin lähiopetuksessa. Selvästi yli puolet (64 %) vanhemmista toivoi etäopetuksen olevan jatkossakin yksi opetuksen järjestämisen tavoista. Tällaisia tuloksia saatiin vanhemmille suunnatusta kyselystä. 29.10.2020 LIIKUNTA LAPSENA VOI KANTAA PITKÄLLE – LAPSUUDEN LIIKUNNALLA YHTEYS TYÖURIEN KEHITTYMISEEN

Lapsuudessa paljon liikkuneilla on aikuisena keskimäärin enemmän työllisyyskuukausia ja vähemmän työttömyyskuukausia vuodessa kuin lapsena vähän liikkuneilla. Erot työmarkkinoille kiinnittymisessä ovat havaittavissa jo työurien alkumetreiltä lähtien ja erot säilyvät lähestulkoon samana työuran eri vaiheissa.

29.10.2020 RAVINTOLISÄSTÄ MAHDOLLISESTI APUA RASVAMAKSAN PARANTAMISESSA

Tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on onnistuttu osittain parantamaan rasvamaksa rotilta. Rasvamaksaa sairastaneille rotille syötettiin ravintolisää, joka lisää hyvien bakteerien kasvua suolistossa. Bakteerien määrän kasvaessa rasvamaksa väheni rotilla selkeästi. Myös ihmiskokeissa on saatu alustavasti lupaavia tuloksia.

24.11.2020 URAVALINTA ON NUORELLE ISO HAASTE

Suomalaisilla nuorilla on kasvavia paineita löytää oma tulevaisuuden toiveammattinsa. Tutkimuksen mukaan vain pieni osa nuorista kokee varmuutta tulevasta työelämästä, valtaosan murehtiessa urasuunnitelmiin liittyviä valintoja. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olevilla nuorilla huolet tulevasta työelämästä ovat yhteyksissä koulutuksen keskeyttämisaikeisiin.

1.12.2020 TUTKIJOIDEN YÖ KIINNOSTI VIRTUAALISESTI 27.11.

Aiempina vuosina tiedetapahtumien kävijäennätyksiä rikkonut Tutkijoiden yö järjestettiin koronatilanteen vuoksi etänä. Tapahtumiin osallistui illalla useampi tuhat katsojaa, lisäksi päiväohjelmana järjestetty koululaisohjelma kiinnosti runsaasti kouluja KeskiSuomessa ja sen ulkopuolellakin.

2.12.2020 TYTTÖJEN KILPAURHEILUHARRASTUS TUO ETUJA TERVEYTEEN KESKI-IÄSSÄ

Nuoruudessaan kilpaurheilleet naiset ovat keski-iässä paremmassa kunnossa kuin ne naiset, jotka eivät harrastaneet kilpaurheilua. Suurempi kehon rasvaton paino ja luuntiheys sekä parempi fyysinen kunto keski-iässä olivat yhteydessä 13–16-vuotiaana harrastettuun kilpaurheiluun. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi luuntiheyden olevan pienempi, jos naisen kuukautiset ovat alkaneet vasta 14-vuotiaana tai sen jälkeen. 17.12.2020 KÖMPELÖKIN LAPSI VOI OLLA HYVÄSSÄ KUNNOSSA

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kömpelöiden lasten kestävyyskunto on samalla tasolla kuin motorisilta taidoiltaan taitavampien lapsien. Tutkimuksessa osoitettiin selkeästi, että kestävyyskunto ei ole yhteydessä motorisiin taitoihin.

18.12.2020 YKSILÖKESKEISYYS ALTISTAA LÄNSIMAISET VANHEMMAT UUPUMUKSELLE

Yksilökeskeisissä kulttuureissa esiintyy vanhemmuuden uupumusta enemmän kuin yhteisöllisissä kulttuureissa, selviää kansainvälisestä vertailututkimuksesta. Lisäksi vakavaa, viikoittain esiintyvää uupumusta esiintyi yleisemmin yksilökeskeisissä maissa. Yksilökeskeisyys voi tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi suomalaisvanhemmat kertoivat avoimissa vastauksissaan olevansa usein hyvin yksinäisiä ja vailla luontaisia tukiverkkoja, tutkijat kertovat.

RANKING-MENESTYSTÄ LIIKUNNASSA JA KASVATUSTIETEISSÄ

Liikuntatieteellinen tiedekunta arvioitiin yhdeksänneksi Shanghai Ranking -listalla. Listalla on 300 liikuntatieteiden alan yksikköä yliopistoista ympäri maailman.

Kasvatustieteet sijoittui Shanghai Rankingin kansainvälisessä yliopistovertailussa sijalle 36. Tällä sijoituksella olemme paras pohjoismainen ja kuudenneksi paras eurooppalainen korkeakoulu.

KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

QS World University Rankings -vertailussa JYU nousi sijalle 333. ⟶ Kasvatustieteet sijalla 51–100 ⟶ Liikuntatieteet sijalla 50 ⟶ Psykologia välillä 201–250 ⟶ Fysiikan tutkimus, humanistiset tieteet ja matematiikka 401–450

Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla yliopisto välillä 401–500 ⟶ Kasvatustieteet sijalla 67 ⟶ Psykologia ja humanistiset tieteet välillä 201–250 ⟶ Talous- ja sosiaalitieteet 251–300 ⟶ Fysiikka 301–400 ⟶ Terveystiede 401–500 ⟶ IT-ala 501–600