Painon tarkkaileminen hallitsee naisurheilijoiden elämää

Naisurheilijoille tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa keväällä 2020 selvitettiin kuukautiskiertoon, kehosuhteeseen ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä.

Tulokset ovat hätkähdyttäviä. Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia kaikista vastanneista yrittää pudottaa painoaan. Saman verran urheilijoita on huolissaan painostaan tai kehon koostumuksesta. Lisäksi itseraportoitu syömishäiriö oli 15 prosentilla vastaajista.

Tutkija Johanna Ihalainen haluaa nostaa naisurheilijat tutkimuksensa keskiöön ja selvittää naisurheilijalle merkityksellisten asioiden tilaa Suomessa. Kuukautiskierto, hormonit, ravinto ja energiatasapaino ovat jokaista naisurheilijaa koskettavia asioita ja niiden merkitystä urheilijan suoritukseen on tutkittu vähän.

Ihalainen yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa kehitti norjalaiskyselyä, jonka toteuttamisessa hän oli aiemmin ollut mukana. Kevään kyselyyn vastasi lähes 900 yli 15-vuotiasta suomalaista naisurheilijaa. Kilpakuntoilijoita tai paikallisen tason urheilijoita vastaajissa oli noin 240, kansallisen tason urheilijoita 365 ja kansainvälisellä tasolla urheilevia naisia 280.

Tutkimuksessa nousi selkeästi esille tarve lisätiedolle niin urheilijoiden kuin valmentajienkin keskuudessa.

Tutkimusryhmässä mukana oleva lääketieteen tohtori ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund KIHUsta ja Paavo Nurmi -keskuksesta Turun yliopistosta on työskennellyt urheilijoiden kanssa Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Norjassa. Hänellä on kokemusta mm. suunnistuksen ja rytmisen voimistelun maajoukkueurheilijoiden kanssa työskentelystä. Mitä lääkäri ajattelee naisurheilijoiden vastauksista painoon ja sen tarkkailuun liittyen?

– Tämä ei ole uutta ja on ollut osa tiettyjä lajeja aina. Ei ole oikein, että hyvinvoiva urheilija kokee olevansa hyvä riippuen siitä, mitä vaaka näyttää. Jos koko ajan laihduttaa, se vaikuttaa moneen kehon toimintoon. Huippu-urheilussa energiavaje vaikuttaa myös tulosten kehittymiseen, palautumiseen, vammariskiin ja ylikuormituksen riskiin, Mjøsund sanoo. Urheilijoilta kysyttiin myös kuukautiskierrosta ja kuukautisten vaikutuksista urheiluun. Noin 20 prosentilla vastaajista ei kuukautiskierto ollut säännöllinen ja noin 4 prosentilla vastanneista, joilla ei ollut hormonaalista ehkäisyä, ei ollut kuukautisia lainkaan. Myös väitöskirjatutkija Suvi Ravin syksyllä 2020 julkaistu artikkeli osoittaa, että kuukautiskierron häiriöt ovat yleisempiä nuorilla urheilijoilla kuin ei-urheilijoilla.

Lääkäri Mjøsund muistuttaa, että itse kuukautisvuoto ei ole tärkeää, mutta vuoto on merkki siitä, että vuodon taustalla oleva hormonitoiminta toimii. Jos naisen energiansaanti on liian vähäistä tai stressitaso on korkea, hormonisäätely häiriintyy, jolloin kuukautiset jäävät pois. Näitä hormoneja tarvitaan esimerkiksi luuston ja lihasten hyvinvointiin.

Tulevaisuudessa tutkija Ihalaisen tavoitteena on tehdä laajempaa monitieteellistä tutkimusta naisurheilijoista yhdessä kliinisten asiantuntijoiden kanssa ja päästä jakamaan tutkittua tietoa, jolla heidän hyvinvointiaan pystytään edistämään. Tähän tarvitaan myös asenteiden muutosta urheilijoiden, valmentajien ja muiden urheilijoiden kanssa toimivien parissa.

TUTKIMUSRYHMÄN JÄSENET:

• Tohtorikoulutettava Suvi Ravi (JYU) • Lääkäri Maarit Valtonen (KIHU) • Lääkäri Katja Mjøsund (KIHU/PNK) • Projektipäällikkö Johanna Lehto (KIHU) • Projektipäällikkö Ritva Taipale (JYU) • Lääkäri Mira Tuovinen (KIHU) • Urheilupsykologi Marja Kokkonen (JYU)

Kuvassa Johanna Ihalainen. →

”Kehon koostumus ja kuukautiskierron vaiheet vaikuttavat sekä naisurheilijan fyysiseen että psyykkiseen suorituskykyyn. Havainnot muistuttavat, että erityisesti naisurheilijoiden ja miesvalmentajien välinen keskustelu näistä koetaan arkaluontoiseksi. On tärkeää kehittää ratkaisumalleja ongelmaan. Onneksi tiedekunnassamme tehdyt tutkimukset osoittavat, että urheiluseuroissa urheilevilla nuorilla on vähemmän painotyytymättömyyttä kuin ei-urheilijoilla ja nuorena kilpaurheiluun osallistuneiden naisten kunto on muita parempi vielä keski-iässäkin.”

Urho Kujala | LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PROFESSORI