Jyväskylän yliopiston vuosikertomus 2019 by University of Jyvaskyla

VUOSIKERTOMUS 2019

Yliopistossa keskiössä on osaava ja hyvinvoiva ihminen. Tämä on myös strategiamme nimi. Meille on tärkeää, että yhteisömme jäsenet voivat hyvin ja että heillä on mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa. Korkealaatuisella tutkimuksella ja koulutuksella lisäämme ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osaamista yhteiskunnassa. Yliopistomme arvot ovat avoimuus, luottamus, laatu ja eettisyys.

VUOSIKERTOMUS 2019

20 19 VUOSIKERTOMUS

TOIMITUS

Liisa Harjula Kirke Hassinen Tanja Heikkinen Kirsi Häkämies Anitta Kananen Reetta Mikkola Anu Mustonen Sini Tuikka Elina Vaara-Sjöblom Kati Valpe Iiro Vuori Martta Walker KUVAT

Auli Dahlström Nina Huisman Tarja Jakobsén Petteri Kivimäki Siiri Koutola Anniina Liimatainen Tuukka Luukkonen Martti Minkkinen Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusvoimat Suomen Ilmakuva Oy Andre Vandal Mikko Vähäniitty TILASTOT

Helena Maukonen KONSEPTI JA SUUNNITTELU

Avidly PAINOPAIKKA

Jyväskylän yliopistopaino

REHTORIN KATSAUS

Korkeimmalle tasolle tieteen avoimuudessa Jatkoimme tammikuussa 2018 aloitettua strategiatyötä, ja yliopiston hallitus vahvisti huhtikuussa 2019 Jyväskylän yliopiston strategiaan ”Osaava ja hyvinvoiva ihminen” sisältyvät viisi kehittämisohjelmaa. Ylitimme jälleen maisterintutkintotavoitteet, sillä yliopistosta valmistui viime vuonna 1 576 maisteria. Vuodesta 2018 tulos nousi 63 tutkintoa. Kandidaatintutkintoja suoritettiin 1 235 (1 220 vuonna 2018). Tohtoreita yliopistosta valmistui 127. Jyväskylän yliopiston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut tutkintotavoitteet vuosille 2017–2020 ovat keskimäärin 1 475 maisteria ja 138 tohtoria vuodessa. Kandidaatintutkintojen keskiarvotavoite on 1 360 tutkintoa. Ilahduttavasti kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä nousi selvästi edellisestä vuodesta. Suomessa julkaistujen vertaisarvioitujen ja muiden tieteellisten julkaisujen määrä jatkoi lievää laskua. Kansainvälinen julkaisutoiminta on yliopistojen rahoitusmallin yksi keskeisimmistä tekijöistä. Myös tieteellisten julkaisujen kokonaismäärä kääntyi kasvuun edellisen vuoden laskun jälkeen. Suomen Avoimen tieteen ja tutkimuksen atlas 2019 -raportissa julkaistiin tieteen avoimuuden kypsyystason arvioinnin tulokset. Jyväskylän yliopisto nousi vuoden 2016 arvioinnin tasolta neljä korkeimmalle tasolle viisi ja sijoittui Suomen yliopistojen joukossa kolmanneksi, Turun ja Tampereen yliopistojen jälkeen. Yliopiston kirjastorakennuksen peruskorjaus alkoi keväällä 2019. Peruskorjauksessa kirjastorakennukseen luodaan aivan uudenlainen toimintakonsepti, ja peruskorjauksen myötä kirjastorakennuksessa yhdistetään Avoimen tiedon keskuksen toiminnoista yliopiston kirjaston ja tiedemuseon palveluja. Yliopisto allekirjoitti lokakuussa puitesopimuksen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa Ylistönrinteen peruskorjaus- ja muutoshankkeesta. Hankkeen on suunniteltu toteutuvan vuosina 2020–2025 ja hankeinvestoinnin arvioidaan olevan noin 45 M€.

Yliopisto haluaa lisätä yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja etsiä uusia keinoja tiedon vaikuttavuuden lisäämiseksi ja osaamisen siirtämiseksi nopeammin yhteiskuntaan. Olemme aktiivisesti mukana alueellisessa yhteistyössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa tehtävä EduFutura Jyväskylä -yhteistyö keskittyi opetussuunnitelmatyön kautta yhteisen opintotarjonnan sekä yhdessä tuotettavien opintojen valmisteluun. Jyväskylän yliopisto oli lisäksi tiiviisti mukana Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHo) vahvistamisessa. Tuoreet mainetutkimukset kertovat, että yliopistomme maine on keskimääräistä parempi. Jyväskylän yliopisto profiloituu osaavien ihmisten kouluttajana ja kansainvälisesti korkeatasoisena tieteen tekijänä. Yliopiston nähdään edistävän erityisesti ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia. Yliopistomme strategia ”Osaava ja hyvinvoiva ihminen” on linjassa kansalaisten havaintojen kanssa. Lisäksi missiomme on laajasti tunnustettu: olemme vaikuttava sivistysyliopisto. Siitä olemme kaikki yhdessä ylpeitä.

Yhteistyöterveisin Keijo Hämäläinen REHTORI

SISÄLTÖ

ILOA JA ROHKEUTTA EPPUJEN KIELTENOPISKELUUN

4 Rehtorin katsaus 6 Tiedolla tulevaan – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta 7 Monitieteisyys yhdistää rahoitettuja tutkimusaloja 7 Strategian mukainen työ jatkuu HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 8 Iloa ja rohkeutta eppujen kielten opiskeluun 12 KUMU starttasi syksyllä – ainoana Suomessa 13 Rajat häilyvät nuorten kuluttamisessa

YHTEISÖLLINEN ONGELMANRATKAISU JA VUOROVAIKUTUS KIINNOSTAVAT

VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN ETURINTAMASSA

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 14 Tarvitsemme uudenlaisia turvallisuuden asiantuntijoita 18 Tutkintomäärät kasvussa 18 Avoin lähdekoodi 19 Huippuluokkaista tietojärjestelmätieteen tutkimusta 19 Jyväskylän yliopisto mukaan FITech verkostoyliopistoon KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA 20 Yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja vuorovaikutus kiinnostavat 24 Miten työntekijä säätelee hyvinvointiaan? 24 Opettajankoulutuksessa kohti yhteisvalintaa 25 Mitä minä tänään koulussa opin? 25 Opettajankoulutus uudistuu 25 Miten muistetaan? KAUPPAKORKEAKOULU

32 LIIKUNKO KOSKA ELÄN VAI ELÄNKÖ KOSKA LIIKUN?

26 30 31 31 31 31

Vastuullisen liiketoiminnan koulutuksen ja tutkimuksen eturintamassa Ehdotus kotimaan lennoista luopumisesta herätti keskustelua Urheilua opiskelun ohella myös kauppatieteissä Professorilistalla menestystä Nokian matkapuhelintoiminnan lopun syistä tietoa Kahdeksantoista vuotta, sata julkaisua

LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 32 Liikunko koska elän vai elänkö koska liikun? 36 Kansainvälinen neuvottelukunta strategiatyön tukena 36 Liikunta-aktiivisuuden lasku alkaa usein jo 7-vuotiaana 37 Pienten lasten digilaitteiden käyttöä tutkitaan 37 Motoristen oppimisvaikeuksien kongressi palkittiin MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 38 42 42 43

Strategiatyön alussa ei kannata istua alas miettimään Alumiiniyhdiste rikkoi bentseenin “sensaatioreaktiossa” Nanotutkija on kvanttitietokoneen jäljillä Heikommin puolustautuvat sammakot säilyvät vahvemman siivellä

KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS 44 Koulutuksen tutkimuslaitos – paljon muutakin kuin PISA 44 Uutta tietoa nuorten monilukutaidosta ja ohjelmoinnillisesta ajattelusta 44 Opettajat ovat tyytyväisiä työhönsä, täydennyskoulutuksessa on kehitettävää 45 Vertaisryhmämentorointi opetusalan ammatillisen oppimisen ja hyvinvoinnin tukena 45 PISA 2018: Suomalaisoppilailla on korkea osaamistaso AVOIMEN TIEDON KESKUS 46 Avoimuuden korkeimmalle tasolle MOVI 47 Movi on kielikeskuksen seuraava sukupolvi AVOIN YLIOPISTO 48 Avoimen yliopiston väylä avaa mahdollisuuksia KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 49 Opiskelijat äänestivät jaloillaan – Lähiopetuksesta videopohjaiseen modulaariseen opetukseen 50 UUTISIA 2019 54 TILASTOT 2019

TIEDOLLA TULEVAAN

Yhteistyötä ja vaikuttavuutta Yhteiskunnalliset muutokset ovat yhä rajumpia ja nopeampia. Keskustelukulttuuri polarisoituu. Yliopisto haluaa kuitenkin asemoitua vastavoimaksi valeuutisille ja poliittisten tuulten pyörimiselle. Johtotähtenä on toimia sivistystehtävässämme tutkimusperusteisesti ja tasa-arvoa lisäävästi. Tiedon vaikuttavuutta edistämme yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Yhä useampi tutkija on aktivoitunut verkostoitumaan, osallistumaan päätöksentekoon ja ottamaan kantaa. Erinomainen esimerkki tästä on planetaariseen hyvinvointiin keskittyvä resurssiviisausyhteisö wisdom.fi, joka on mukana yhä useammilla päätöksenteon foorumeilla. Wisdom-verkoston monitieteinen joukko tuottaa tietoa luonnonvarojen käytön ohjaamiseksi kohti aitoa ylisukupolvista kestävyyttä. Yliopisto tekee myös alueellista kehitystyötä verkostoissa; kärkihankkeina Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Keho sekä liikuntaja hyvinvointikeskus Hippos 2020. Yliopistomme koordinoima Yliopistokeskus Chydenius on vahva toimija Biolaakso-ekosysteemissä Keski-Pohjanmaalla. Kajaanin yliopistokeskuksessa Vuokatissa oma roolimme on vaikuttaa liikuntateknologian asiantuntijana. ALUMNIT KUMPPANEINA Yliopiston kasvatit eli alumnit avaavat yliopistolle tärkeän vuoropuhelun väy-

län työelämään. Aktiivisessa alumnitoiminnassa on mukana jo 4000 vapaaehtoista alumnia. Vuonna 2019 lanseerasimme tapahtumien konsepteja, kuten kulinaariset alumni-illalliset yhdessä Semma Oy:n ja Kyrö Distillery Oy:n alumnien kanssa. Jyväskylässä ja Helsingissä järjestettyihin illallisiin huipentui kuuden kuukauden kehitystyö. Leipä, joka kohosi ennen paistamista pöydissä, oli tehty 45 vuotta vanhasta taikinan juuresta. Illastajat myös oppivat ”käsitislauksen”, joka kaivoi ruisviskijuuresta sen sydämen, eli puhtaan rukiin aromin. Yliopiston ensimmäinen Alumnigolf pelattiin Muuramessa elokuussa. Voittajaksi pelasi Marja-Liisa "Lisbe" Laitinen Mikkelistä. Työhyvinvoinnin asiantuntija ja yrittäjä Lisbe on liikuntatieteilijä vuosimallia 1989.  Yliopisto kutsui 25.10. alumninsa työyhteisöineen Työhyvinvoinnin mestarikurssille. Täällä 250 alumnia tutustui työelämän superlääkkeisiin: arvostus, kiittäminen ja huumori. Työpajoissa tarkasteltiin, kuinka epäonnistumista voi opetella sietämään ja mikä on tehokkaan kiitoksen kaava.

Tiesitkö? Yliopiston yhteisprofessuurit ovat tärkeä linkki työelämän ja yliopiston välillä: YHTEISPROFESSUUREJA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA

Tarja Kettunen, terveyden edistäminen Arja Häkkinen, kliininen tutkimus  Riku Nikander, kuntoutus ja geriatria tutkimusjohtaja Teijo Kuopio, solu- ja molekyylipatologia (Keski-Suomen Biopankki) tutkimusprofessori Jukka-Pekka Mecklin, gastroenterologinen kirurgia  apulaisprofessori Jari Laukkanen, sydäntutkimus ja liikuntalääketiede  YHTEISPROFESSUURI PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA

Heikki Kyröläinen, liikuntafysiologia EDUFUTURATYÖELÄMÄPROFESSORI

Sami Kalaja, liikuntatieteet

Monitieteisyys yhdistää rahoitettuja tutkimusaloja Yliopisto menestyi Suomen Akatemian profilointihankkeessaan saaden viidennen kerran peräkkäin profilointirahoitusta. Akatemia myönsi Jyväskylän yliopistolle neljä miljoonaa euroa vuosille 2019–2023 keskeisten tutkimusalojen kehittämiseen. Rahoitettavat alat ovat monilukutaidot, liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden vaikutukset sekä ydinastrofysiikka. Kaikkia rahoitettuja profilointitoimia yhdistää vahva monitieteisyys. Yliopiston kokonaistuotot olivat 204,3 miljoonaa euroa. Kulut olivat 210 milj. euroa, joten alijäämä oli 5,7 M€. Aikaisempien vuosien lahjoitusvaroista käyttöön otettiin 0,2 M€. Henkilöstökulut nousivat 3 % ja muut toiminnan kulut puolestaan laskivat 5 %. Täydentävän rahoituksen osuus, 36 %, ja euromääräinen kokonaissumma, 72,7 M€, nousivat hieman edellisen vuoden tasosta. Yliopiston fysiikan ja kemian tutkimushankkeet menestyivät hyvin Euroopan Unionin Horisontti 2020-rahoitusohjelman haussa. Ne saivat lähes miljoonan euron suuruisen rahoituksen kolmeen uuteen tutkimusinfrastruktuureihin liittyvään hankkeeseen. Yliopistokonserniin kuuluvan koulutusvientiin keskittyvän EduCluster Finland Oy:n liikevaihto kasvoi 5 %, mutta tulos oli toista vuotta tappiollinen. Unifund on yliopiston vuonna 2015 perustama sijoitusyhtiö, joka on sijoittanut neljään yhtiöön, joista kolmeen on tehty jatkosijoituksia.

204,3 M€

JYU 2019

LIIKEVAIHTO

72,7 M€

-5,7 M€

TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS

VARSINAISEN TOIMINNAN TULOS

SUURIMMAT HANKERAHOITTAJAT

26,3 M€ Suomen Akatemia

6 M€

Opetus- ja kulttuuriministeriö

5,5 M€ Euroopan komissio

Strategian mukainen työ jatkuu Jyväskylän yliopiston strategia Osaava ja hyvinvoiva ihminen määrittelee vuoteen 2030 tähtäävän vision, jonka mukaisesti yliopisto on oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista tiedeyliopistoista sekä osaamisen ja kestävän yhteiskunnan uudistaja. Yliopisto pyrkii edelleen vahvistamaan asemaansa profiilinsa mukaisena tutkimusyliopistona, ja strategiatyön myötä profiilia kirkastetaan. Yliopistoa kehitetään viiden ohjelman kautta: koulutuksen kehittämisohjelma, tutkimuksen kehittämisohjelma, osaava, luova ja hyvinvoiva yliopistoyhteisö, kampuksen kehittämisohjelma ja digiohjelma. Koulutuksen kehittämisohjelmassa painopisteenä on pedagogisesti ja sisällöllisesti laadukas koulutustarjonta ja opetussuunnitelmat sekä sujuvat ja määräajassa etenevät opintopolut. Yliopiston tutkimustoiminta on maailmanlaajuisissa arvioinneissa parhaiden 2–3 %:n joukossa. Tutkimuksen kehittämisohjelman painopisteenä on tutkimusedellytysten parantaminen ja saavutetun aseman vahvistaminen kansallisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Yliopistossa on käynnistetty myös mittava ohjelma johtajuuden kehittämiseksi.

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

ILOA JA ROHKEUTTA EPPUJEN KIELTENOPISKELUUN

Leikin, laulun ja toiminnan kautta matkaan, suosittelee englannin kielen professori Anne Pitkänen-Huhta reseptiksi ekaluokkalaisten kieltenopiskeluun. Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu varhentuu, ja vieraan kielen opiskelu alkaa koko maassa jo ensimmäisen luokan keväällä.

*eppu = ekaluokkalainen jyväskyläläisittäin.

← Kuvassa Normaalikoulun ekaluokkalaisia englannin

tunnilla opettaja Anna Laukkarisen (oik.) johdolla.

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

”Toiminnallisuus on tärkeää varsinkin aivan pienten kanssa, sekä ilo ja rohkeus kokeilla. Pienelläkin kielitaidolla voi tehdä jotain, ja kieliä saa käyttää sekaisin”, Pitkänen-Huhta kannustaa. Kielenopiskelun vaativuutta ei kannata korostaa. – Ei kielenoppiminen ole vaikeaa, siitä voidaan tehdä vaikeaa, Anne Pitkänen-Huhta muistuttaa, ja kehottaa päästämään irti puhtaan kielen ja oikeakielisyyden vaatimuksista. Kielenopetuksen varhentamista on tutkittu pilottina Jyväskylän yliopistossa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Seuranta jatkuu ja laajentuu tulevina vuosina. – Laaja tutkimusryhmämme tutkii muun muassa motivaatiota kielen oppimiseen verrattuna kielen myöhemmin aloittaneisiin. Kielten opiskelun aloittaminen nuorempana näyttäisi aiempien kokemusten valossa olevan kannattavaa. Esimerkiksi päiväkotien kielisuihkutuskokeilut ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. – Pieni lapsi nappaa kielen helposti käyttöön, mikä kantaa pitkälle. Asenne ja motivaatio kieliä kohtaan on myönteisempi, kun aloitetaan nuorempina. Tilanne on tietysti erilainen, jos lapsella on oppimisvaikeuksia. Silloin tarvitaan erityistä tukea. MYÖS MUUTA KUIN ENGLANTIA Yhteiskunnassa on suuri tarve myös muiden kielten kuin englannin osaajille. Kuinka siis saada laajempi kielivalikoima kouluihin? – Vapaaehtoisuus ei toimi, sitä on yritetty tuloksetta jo vuosia, Pitkänen-Huhta täräyttää. Kielenopiskelun varhentaminen on yksi keino tilanteen muuttamiseksi. – Nyt pitäisi saada vanhemmat valitsemaan ensimmäiseksi kieleksi jokin muu kuin englanti, ja kunnat takaamaan se, että englanti on varmasti valikoimassa toisena kielenä kolmannella tai neljännellä aloitettaessa. Ja että molemmat kielet säilyvät koko koulupolun ajan.

– Englannin kyllä oppii, vaikka sen aloittaisi vähän myöhemminkin, professori lupaa. Kielivalikoiman supistuminen vaikuttaa myös yliopistokoulutukseen. Peruskoulussa ja lukiossa kielten opiskelu on vähentynyt, jolloin ”pieniin” kieliin, kuten saksa ja ranska, on vaikea saada opiskelijoita. – Tilanne aiheuttaa painetta aikuiskoulutuksessa. Meidän pitää myös pohtia, vastaako tämän hetken kieltenopettajakoulutus haasteeseen, tällä hetkellähän koulutus painottuu lasten ja nuorten opettamiseen. KOULUTUKSESTA EVÄÄT MUUTOKSEEN Pitkänen-Huhta on tutkinut sitä, miten, missä ja kenen kanssa kieliä opitaan ja miten yksilöt ja yhteiskunta käyttävät tekstejä. – Vauhti on tälläkin saralla kovaa. Kyse ei ole vain puhutusta tai kirjoitetusta kielestä, vaan kaikesta median meille tuuttaamasta informaatiosta. On tärkeää, että koulutus tarjoaa kaikille hyvän pohjan median käyttöön ja lapselle eväitä pärjätä monimuotoisessa ja muuttuvassa maailmassa. Kerran hankittu lukutaito ei riitä, vaan koko ajan pitää omaksua uutta. Jyväskylän vahva soveltavan kielentutkimuksen keskittymä, erityisesti Kielikampus, on tuonut mukanaan uusia työskentelytapoja ja kohtaamisia, esimerkiksi taiteen ja kielen yhteen tulemisen. – Olemme käyttäneet esimerkiksi visuaalisia menetelmiä kielen oppimisen tutkimuksessa ja hahmottaneet kielenoppijan identiteettiä piirtämällä. Näin voi jo hyvin pieniltä lapsilta tutkia, millaisena oppijana näkee itsensä. Tutkimuksemme kertoo osaltaan siitä, miten iso osa kieli on kaikkien elämässä ja miten monenlaisissa tilanteissa sitä käytetään. Kuvassa Anne Pitkänen-Huhta. →

”Ihmistieteiden tutkimusta tarvitaan monien yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisuun. Tutkijamme tarttuivat jälleen vuonna 2019 ajankohtaisiin teemoihin, kuten vanhuspalveluihin, vihapuheeseen, reiluun ruokaan, kuluttamiseen, monikulttuurisuuteen ja kieltenopetuksen varhentamiseen.” Minna-Riitta Luukka | DEKAANI

Jyväskylän soveltava kielentutkimus on Suomessa ainutlaatuinen tutkimuskeskittymä ja Suomen Akatemialta on saatu rahoitusta alan profilointihankkeelle. Soveltava kielentutkimus tarkastelee kielen käyttöä ja oppimista sekä kielen merkitystä yksilölle ja yhteisöille rakenteiden ja kieliopin sijaan. Alueelle on muodostettu tutkijakollegium (ReCLaS). Ensimmäisen vaiheen profilointialueen tutkimusta syvennetään vuosina 2019–2023 monitieteellisellä teemalla, jossa pohditaan mm. monilukutaitoa sekä pääsyä tietoon, teksteihin ja kieleen.

JYU HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

← Kuvissa Outi Fingerroos ja Miikka Pyykkönen.

KUMU starttasi syksyllä – ainoana Suomessa KUMU on etnologian, antropologian ja kulttuuripolitiikan yhdistävä tutkinto-ohjelma ja lajissaan ainutlaatuinen. Sen opiskelijoista kehittyy monipuolisia kulttuurien ja kulttuurialan asiantuntijoita. Ohjelma yhdistää humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja opetusta uniikilla tavalla. Ensimmäiset 25 opiskelijaa aloittivat opintonsa syksyllä 2019. – Opetuksessa panostetaan paljon työelämäläheisyyteen, kuten harjoitteluihin ja projektityön opetteluun sekä työelämän eri trendeihin, malleihin ja käytäntöihin. Opetuksen kehittäminen on toinen johtotähtemme, teemme sitä tutkimuslähtöisesti ja yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden, kuten UCL:n, Bristolin, Exeterin ja Roskilden yliopistojen, kanssa. Haluamme varmistaa, että opiskelijoilla on monipuolista osaamista, kykyä kertoa osaamisestaan ja myös oikeita kontakteja työnantajiin.

oppivat teoreettisia ja metodisia taitoja KUMU:n tuottamissa moduuleissa.

Tämä kaikki auttaa nopeaan työllistymiseen valmistumisen jälkeen, professori Outi Fingerroos kertoo.

KUMU:ssa tarkastellaan kulttuuria poikkeuksellisen laajasti sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen kulttuurien ja kulttuuripolitiikan tutkimuksen näkökulmista.

Luvassa on myös uraa uurtavaa yhteistyötä Humakin kanssa. KUMU ja Humak solmivat syksyllä 2019 yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa moduulivaihdon puolin ja toisin. Vaihto alkaa ensi syksynä. Humakin kulttuurituotannon opinnoissa kumulaiset pääsevät tutustumaan kulttuurituottajuuden perusteisiin, kuten taloussuunnitteluun ja -hallintoon sekä kulttuurin rahoitukseen. Yhteisöpedagogiikan puolella taas voi opiskella esimerkiksi johtamista sekä järjestö- ja nuorisotyötä. Vastaavasti Humakin tutkinto-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat

– KUMU tarjoaa erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja kulttuuriin. Suomessa ei ole toista koulutusohjelmaa, joka yhdistää kulttuurien tutkimuksen perinteiset alat, kansatieteen, folkloristiikan ja antropologian sekä kulttuuri- ja taidepolitiikan tarkastelun. Kun näihin yhdistetään työelämälähtöisyys, seurauksena on ainutlaatuinen yhdistelmä ilmiölähtöistä asiantuntemusta, analyyttista osaamista ja työelämätaitoja. Kulttuurialan asiantuntijoilta edellytetään kokonaisvaltaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa, professori Miikka Pyykkönen kuvailee.

Rajat häilyvät nuorten kuluttamisessa Kuluttamisen ja muun sisällön sekä viestinnän ja kaupallisen viestinnän rajoista on tullut hyvin häilyviä. Missä kulutus lopulta tapahtuu, kuka on kuluttaja, kuka markkinoija? Tätä pohditaan professori Terhi-Anna Wilskan johtamassa DigiConsumers-hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan, mitkä tekijät vaikuttavat 13–25-vuotiaiden kulutuskäyttäytymiseen digitaalisissa ympäristöissä. Rahan muuttuminen teknologiseksi on muuttanut rahankäyttöä sekä arvoja ja asenteita. – Selkeimmin muutos näkyy käytännöissä: miten ja missä ostetaan, miten maksetaan, ja miten ollaan markkinoinnin ja mainonnan kohteena, Wilska toteaa. HALUATKO SITÄ MITÄ LUULET HALUAVASI? Nuoret elävät arkeaan someympäristöissä, jossa heihin kohdistuu jatkuvasti paljon markkinointiviestintää eri vaikuttamisen keinoilla. Terhi-Anna Wilska nostaa esimerkiksi mikrovaikuttajat, tavalliset somen käyttäjät, joita yritykset värväävät brändilähettiläikseen erilaisia etuja lupaamalla. Näitä tutkitaan myös Wilskan johtamassa #Agents – akatemiahankkeessa. – Kaverin postauksessa ei lue ”kaupallinen yhteistyö”, vaikka yksittäisten ihmisten kertomuksilla on somessa suuri vaikutus verrattuna vaikkapa tutkimustietoon. Pahimmillaan nuoren oma mieli häviää digitaalisessa kulutusympäristössä, jossa piilovaikuttamiselta ei pääse pakoon ja yritykset täsmämarkkinoivat tuotteitaan algoritmipohjaisesti. – Nuoret luulevat olevansa taloudellisia päättäjiä, mutta pahimmillaan he ovat vain kohteita, joita jatkuvasti aivopestään johonkin.

DigiConsumers-hankkeessa onkin päämääränä löytää keinoja opettaa nuoria kuluttajiksi siten, että heillä säilyisi kosketus siihen, mitä he itse haluavat. Konsortiossa on vahvasti

↑ Kuvassa Terhi-Anna Wilska.

mukana myös kasvatuspsykologian tutkijoita. Talouden hallinnan lisäksi hankkeessa halutaan vahvistaa taloudenhallinnan tunnetta. KULUTUKSEN DIGITALISAATIO EI OLE VAIN UHKIA Positiiviseksi Wilska näkee sen, että digitaalisille alustoille voidaan kehittää erilaisia talouden hallinnan sovelluksia ja näin innostaa nuoret suunnittelemaan talouttaan pelillisesti. – Meidän täytyy uudistaa tapa, jolla taloutta opetetaan lapsille ja nuorille. Kun raha on yhä vähemmän konkreettista, tarvitaan uudenlaisia, nuorten arjesta nousevia tapoja kertoa talousasioista. Haasteena on nopea muutos: nuorten käyttämät kanavat vaihtuvat tiheällä syklillä. On myös kehitettävä nuoria aidosti kiinnostavia sovelluksia. Rahan kuluttaminen on niin huomaamatonta, että rahan taju katoaa helposti. – Maksuhäiriöt kulkevat käsi kädessä sen kanssa, kuinka helppoa on saada pikalainoja, Wilska muistuttaa. Hankkeessa kehitetäänkin toimintasuosituksia ja tuotetaan tietoa lainsäädännön taustaksi esimerkiksi juuri pikavippien sääntelyyn.

Elokuussa 2019 käynnistynyt DigiConsumers on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen tutkimushanke. Tutkimuskonsortiota johtaa Jyväskylän yliopisto, partnereita ovat Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Pellervon taloustutkimus PTT sekä Talous ja nuoret TAT.

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

TARVITSEMME UUDENLAISIA TURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJOITA

Jyväskylän yliopiston uusi maisteriohjelma on Suomessa ainutlaatuinen. Ohjelma kouluttaa laajaalaisia turvallisuuden asiantuntijoita, jotka osaavat analysoida turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia ja ilmiöitä globaalissa ympäristössä.

← Kuva: Puolustusvoimat

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

Suomessa ainutlaatuinen, syksyllä 2019 alkanut turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelma todisti hakijamäärällään sen, mikä jo oli tiedossa: tarve koulutukselle on suuri. Maisteriohjelmassa opiskelee valtaosin jo työuraa tehneitä aikuisia. Opiskelijoiden profiilissa korostuu laaja-alaisesti turvallisuusalan toimijoiden osallisuus, mikä kertoo siitä, että ohjelma vastaa hyvin myös julkisen sektorin koulutustarpeeseen. Ohjelma keskittyy etenkin kansainvälistyvän ja digitalisoituvan yhteiskunnan turvallisuuteen, toiminta- ja huoltovarmuuteen sekä reagointi- ja riskinsietokykyyn. DIGITALISOITUVAN JA GLOBALISOITUVAN YHTEISKUNNAN UHKAKUVIA Toisinaan yhteiskunnan innostus digitalisaatiosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista jättää varjoonsa keskustelun siitä, millaisia uudenlaisia turvallisuusuhkia ilmiö tuo tullessaan. – Kun toiminnot ja prosessit digitalisoituvat, muuttuvat ne paitsi tehokkaammiksi ja luultavasti helpommiksi, niin usein myös haavoittuvaisemmiksi, ohjelman koulutusvastaava, lehtori Panu Moilanen muistuttaa. Huolella rakennetun kurssikokonaisuuden opetus toteutetaan yhteistyössä humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. – Kriiseihin ja yhteiskunnan muutokseen yhteiskuntatieteilijöillä on vahvempi näkemys, mutta turvallisuuden katsominen sekä yhteiskuntatieteellisestä että informaatioteknologian näkökulmasta täydentävät toisiaan, Moilanen kertoo.

opintoja. Jyväskylän yliopisto on ainoa siviilikorkeakoulu Suomessa, jossa järjestetään tiedustelun opetusta. Malleja kurssikirjallisuuden ja opetussisältöjen rakentamiseen etsittiin akateemisen tiedusteluopetuksen edelläkävijästä, Yhdysvalloista. – Lähdimme selvittämään, kuinka akateemista tiedusteluopetusta voisi Suomessa järjestää, tiedustelun opetuksesta vastaava yliopistonopettaja Martti J. Kari taustoittaa. – Benchmarkattujen maisteriohjelmien ydinideat tuli mahduttaa kolmeen kurssiin. Ja aika hyvin tässä on onnistuttu. TURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJOITA KAIVATAAN MYÖS YRITYKSIIN Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä koulutusohjelman opetussuunnitelmaan myös liiketoimintatiedusteluun liittyvää sisältöä. Näin koulutuksella voitaisiin vielä nykyistäkin paremmin vastata myös yritysten osaamistarpeisiin. Toiveena onkin yritysten ja kansalaisjärjestöjen herääminen tarjotun koulutuksen tarpeellisuuteen. Lisäksi maisteriohjelman ja sen opetuksen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu yhteistyön lisääminen. Yhteistyötä on suunnitteilla niin kotimaisten kuin ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Informaatioteknologian tiedekunnan osalta kursseihin sisältyy myös Suomen tasolla harvinaisia Kuvassa Martti J. Kari ja Panu Moilanen. →

”Globaalisti kyberturvallisuusosaajien tarve kasvaa koko ajan, ollen nyt yli 4 miljoonaa. Koulutuspanostusten tulisi kasvaa merkittävästi, jotta tilanne saataisiin hallintaan. Suomessakin osaamisvaje kasvaa yritysten ja julkisen sektorin tarvitessa lisää alan huippuosaajia. Uusin Suomen kyberturvallisuusstrategiakin tunnistaa tarpeen varmistaa kyberturvallisuuden korkeatasoinen tutkimus ja koulutus.” Martti Lehto | TYÖELÄMÄPROFESSORI

JYU INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA

Avoin lähdekoodi edistää tutkimusta Tutkintomäärät kasvussa Vuonna 2019 tiedekunnassa valmistui yhteensä 366 tutkintoa – enemmän kuin yksi kutakin vuodenpäivää kohden. Koska IT-alalla osaavista tekijöistä on jatkuva pula, osa opiskelijoista työllistyy jo ennen valmistumistaan. Tämä on johtanut kansallisesti IT-alan opiskelijoiden alhaisempaan valmistumisprosenttiin. – On positiivinen merkki, että opiskelijamme työllistyvät helposti. Kasvavat tutkintomäärät kuitenkin osoittavat, että myös tutkintoa arvostetaan ja opinnot palataan saattamaan loppuun, vaikka työelämän imu olisikin suurta, dekaani Pasi Tyrväinen toteaa.

Optimoinnin professori Kaisa Miettinen on kehittänyt ryhmineen menetelmiä ristiriitaisten tavoitteiden samanaikaiseen optimointiin. Monitavoiteoptimointiin, eli parhaan mahdollisen kompromissin etsimiseen, soveltuvia ohjelmistoja kehitettäessä ongelmaksi muodostuivat kuitenkin kysymykset kenelle koodeja saa luovuttaa. Vuonna 2015 alkaneessa DESDEOhankkeessa ohjelmistokehitystä päädyttiin tekemään avoimen lähdekoodin avulla, jolloin tekijänoikeudelliset rajoitukset eivät hidastaisi tieteellistä kehitystä. Niinpä hankkeen päättyessä elokuussa 2019 avoimen lähdekoodin ohjelmistokehikko DESDEO oli jo saatavilla ja jatkokehittäjiä löytyy tutkimustiimin lisäksi ympäri maailmaa. Suomen Akatemialta reilun 590 000 euron rahoituksen saanut DAEMONhanke jatkaa siitä, mihin DESDEOhankkeessa päästiin.

– Kaikkea laajuutta ja tarpeita ei näe, ennen kuin on jotain tehtynä ja opittuna. Seuraavassa versiossa osataan huomioida käyttäjän tarpeita enemmän, Miettinen kertoo. DESDEO-kehikkoa laajennetaan nyt ratkomaan simulointipohjaisten ongelmien lisäksi datapohjaisia ongelmia. Tutkimuksessa hyödynnetään mm. koneoppimisen menetelmiä. Tutkijoiden yhtenä tavoitteena on lisätä ohjelmistokehikon käytettävyyttä nopeuttamalla laskentaa. – Kehitämme erityisesti vuorovaikutteisia menetelmiä, joissa päätöksentekijän preferenssit ohjaavat parhaan kompromissin etsintää. Siksi menetelmäkehityksen lisäksi satsataan käyttöliittymiin ja visualisointeihin, visioi Miettinen. DAEMON (Data-driven Decision Support with Multiobjective Optimization) -hanke kestää vuoden 2023 elokuun loppuun saakka. desdeo.it.jyu.fi

Huippuluokkaista tietojärjestelmätieteen tutkimusta Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen tutkimus on Euroopan ehdotonta kärkeä. Yliopisto sijoittui tietojärjestelmätieteen alan johtavan järjestön, AIS:n, tutkimuslistauksessa sijalle 2. Ranking-lista perustuu julkaisuihin alan neljässä arvostetuimmassa lehdessä viimeisen kolmen vuoden aikana. – Tämä on tulosta pitkäjännitteisestä työstä tietojärjestelmätieteen tutkimuksen kehittämiseksi tiedekunnassa, professori Tuure Tuunanen kertoo. Maailmanlaajuisessa listauksessa Jyväskylän yliopisto sijoittui sijalle 26.

Jyväskylän yliopisto mukaan FITech-verkostoyliopistoon Jyväskylän yliopisto liittyy mukaan tekniikan alan koulutusta tarjoavien suomalaisten yliopistojen FITech-verkostoon. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan opetus täydentää hyvin FITechin hanketta avata osa yliopiston tietotekniikan opinnoista maksutta kaikkien halukkaiden ulottuville. – Muiden FITech-yliopistojen tarjonta täydentää vastaavasti hyvin Jyväskylän yliopiston opetuskokonaisuutta. Jäsenyyden myötä FITech voi entistä paremmin palvella myös Keski-Suomen teollisuusyritysten tekniikan alan osaamistarpeita, sanoo rehtori Keijo Hämäläinen.

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

YHTEISÃ&#x2013;LLINEN ONGELMANRATKAISU JA VUOROVAIKUTUS KIINNOSTAVAT

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksissa on yhtenä vahvana teemana vuorovaikutteinen oppiminen ja sen neuraalinen perusta. Yhteistyössä tapahtuvan ongelmanratkaisun ja nettilukemisen taidot ovat tärkeitä niin opiskelussa, työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

← Kuvassa Minna Ruoranen, Raija Hämäläinen ja Teuvo Antikainen.

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

”Tutkimuksemme sekä yhteiskuntaa ja opettajuutta uudistava koulutuksemme ovat vahvuuksiamme. Hyvinvointi, vuorovaikutus, osallisuus ja teknologioiden käyttö kouluissa, varhaiskasvatuksessa sekä työelämässä, oppijoiden kehittyvät aivot, johtajuus ja jatkuvan oppimisen haasteet ovat kärkiämme.” Anna-Maija Poikkeus | DEKAANI

Suomen Akatemian profilointihankkeena käynnistynyt Oppimisen ja opetuksen tutkimuksen keskus (CLT) jatkaa monipuolista yhteistyötä Multilete 2 -profiloinnin alla. Se liikkuu laajasti eri tutkimusaloilla ja niiden metodologisissa kysymyksissä. CoPSOI-hanke selvittää kuudesluokkalaisten koululaisten yhteisöllisen ongelmanratkaisun ja nettilukemisen prosesseja kolmella tasolla. Aluksi ratkottiin ongelmia tietokoneella tuntemattomaksi piilotetun kumppanin kanssa.

On havaittu, että erityisesti alle 40-vuotiaiden työntekijöiden osaamisen erot ovat suuria. Hanke tuottaa uutta tietoa digitaalisen työn tueksi ja työelämän edelleen kehittämiseksi osaamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Luokkahuoneympäristössä ongelmanratkaisuun on osallistunut noin 250 oppilasta. Yksilötutkimuksissa selvitetään lisäksi silmänliikemittausten avulla, mihin tutkittavien huomio kiinnittyy tehtävän aikana ruudulla. Yksilötutkimuksiin, joihin kuuluu myös aivoaktivaation mittaukset, osallistuu noin 80 oppilasta.

LAAJUUDELTAAN UNIIKKIA DYSLEKSIASEURANTAA

CoPSOI on Suomen Akatemian rahoittama yhteishanke. Siitä vastaavat psykologian laitoksen professori Paavo Leppänen ja KTL:n professori Päivi Häkkinen. TYÖPAIKKOJEN TEKNOSTRESSI TALTUTETAAN TUTKIMUKSELLA Parempaa yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja hyvinvointia edistävää Työsuojelurahaston rahoittamaa Well@DigiWork-hanketta johtaa professori Raija Hämäläinen. Tutkijat kehittävät siinä työpaikoille ratkaisuja digitaitojen ja hyvinvoinnin tueksi. Mukana on seitsemän yhteistyöyritystä ja kaksi sairaanhoitopiiriä.

EU:n Marie Curie -verkoston kautta rahoitettu Neo-PRISM-C-hanke jatkaa maailman pisintä seurantaa Jyväskylän pitkittäisessä dysleksiaprojektissa. Verkostossa on mukana kasvatustieteiden, opettajankoulutuslaitoksen ja psykologian laitoksen tutkijoita. Hankkeen varoilla on voitu palkata Jyväskylän yliopistoon neljä tohtoriopiskelijaa, joista yksi toimii Niilo Mäki Instituutissa. Nyt jo aikuiset pitkittäishankkeen seurattavat kutsutaan vielä tutkimukseen, jossa kartoitetaan, millä tavalla lapsuuden vaikeudet ovat heihin vaikuttaneet, ja liittyvätkö ne esimerkiksi aikuisiän aivoaktivaatioon.

← Kuvassa Paavo Leppänen.

JYU KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

Miten työntekijä säätelee hyvinvointiaan? Kiire, itsenäisen päätöksenteon sekä tieto-, taitoja oppimisvaatimusten lisääntyminen kuuluvat nykytyöhön. Työn intensiivistyminen ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla (IJD) -hanke tutkii eri ammatti- ja ikäryhmissä uudenlaisia työelämän vaatimuksia, jotka vaikuttavat myös johtamisen käytäntöihin. IJD on Suomen Akatemian rahoittama Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen työ- ja organisaatiopsykologian osaamiskeskittymän (WOPC) laaja nelivuotinen yhteishanke, joka jatkuu vuoden 2021 syksyyn. Sen johtajana toimii Jyväskylässä psykologian professori Taru Feldt ja Tampereella professori Saija Mauno. Hankkeella on useita kansainvälisiä kumppaneita.

Tulokset osoittavat, että tehostumisvaatimukset ja lisääntynyt monitehtäväisyys ovat yhteydessä työuupumukseen ja heikentyneeseen työssä suoriutumiseen, mutta intensiivistyminen voi myös innostaa. Hankkeessa tutkitaan niitä psykologisia hallintakeinoja, joilla yksilöt säätelevät omaa hyvinvointiaan.

↑ Kuvassa Taru Feldt.

Opettajankoulutuksessa kohti yhteisvalintaa Uudistuneessa opettajankoulutuksen yhteisvalinnassa voi yhteen soveltuvuuskokeeseen osallistumalla hakea sekä moneen yliopistoon että niiden sisällä eri opettajankoulutuksiin. Uudistusta on suunnitellut OKM:n rahoittama Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä -hanke (OVET). Mukana ovat kaikki yliopistot, joissa on opettajankoulutusyksikkö. Turun yliopisto koordinoi. – Kehitystyössä on huomioitu tutkimusperusteisuus. Hakijoiden oikeudenmukainen kohtelu ja valintaprosessien sujuvuus ovat olleet ohjaavia periaatteita, yliopistotutkija Riitta-Leena Metsäpelto kertoo.

OVET-projektissa on laadittu opettajan osaamisen prosessimalli, joka tunnistaa keskeiset tiedot ja taidot sekä auttaa määriteltäessä valinnassa edellytettävää osaamista. Metsäpelto on toiminut mallia kehittäneen osahankkeen puheenjohtajana. Kasvatustieteissä säilyy todistusvalinnan ohella valtakunnallinen valintakoe (VAKAVA) reittinä soveltuvuuskoevaiheeseen. ↑ Kuvassa Riitta-Leena Metsäpelto.

OPETTAJANKOULUTUS UUDISTUU Uutta luova asiantuntijuus (ULA) -hanke uudistaa opettajien perus- ja täydennyskoulutusta sisällöllisesti ja rakenteellisesti. ULA hyödyntää systeemiseen ajatteluun ja tutkimustietoon perustuvia toimintatapoja tiimioppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukemiseksi. www.uuttaluova.fi

Mitä minä tänään koulussa opin? Päiväkotien ja koulujen arviointikäytäntöjen tulisi tukea lasten ja nuorten osallisuutta ja oppimisprosesseja. Tutkimukset kuitenkin osoittavat päivittäisen vuorovaikutteisen arvioinnin ja palautteen vähäisyyden, puutteita oppimista ohjaavassa dialogissa sekä yksilöllisen tuen arvioinnissa ja seurannassa. Opettajankoulutuksen kehittämishanke OPA – Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä (2018– 2021) tukee päiväkotien ja koulujen arviointi- ja vuorovaikutuskulttuuria kahdella tapaa. Ensinnäkin opettajaopiskelijoiden ja kentän opettajien yhteistyönä kehitetään tutkimusperustaisesti vuorovaikutteista arviointiosaamista

videoimalla ja itsearvioinnilla. Toiseksi vahvistetaan oppimisen tuen vaikuttavuuden arviointia ns. tukivastemallin avulla. Lisäksi kehitetään arviointikulttuuria tukevia digitaalisia arviointivälineitä Peda.net-ympäristössä. OPA on Jyväskylän, Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteishanke.

MITEN MUISTETAAN? Dosentit Markku Penttonen ja Miriam Nokia johtavat Brainprofiilialueeseen liittyvää Suomen Akatemian Dentate gyrus – muistin portti? -hanketta, joka kestää vuoden 2022 syyskuulle. Tutkimusryhmää kiinnostaa, miten muistiin painamista säädellään ja miten uuden oppiminen on mahdollista.

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN ETURINTAMASSA

Uusi kansainvälinen laatuakkreditointi jatkaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johdonmukaista työtä vastuullisen liiketoiminnan parissa.

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on ollut ensimmäisiä kauppakorkeakouluja maailmassa, joka huomioi liiketoiminnan vastuullisuuden ja eettisyyden toiminnassaan. Vastuullisuutta painottavan Business Graduates Associationin jäseneksi liittyminen sekä järjestön akkreditoinnin saaminen ovat osoitus siitä, että vastuullisen liiketoiminnan koulutus ja tutkimus ovat tänäkin päivänä Jyväskylässä maailman kärkiluokkaa.

– Olimme jo valmiiksi BGA:n sisarorganisaation AMBAn jäseniä, joten liittyminen oli luonnollista. Kun BGA tarjosi mahdollisuutta saavuttaa akkreditointinsa ensimmäisten yliopistojen joukossa maailmassa, ei sitä tarvinnut kahdesti miettiä, Pesonen kertoo.

Eettisesti kestävän liiketoiminnan tutkimuksen juuret Jyväskylän yliopistossa juontavat aina 1980luvun alkupuolelle saakka, jolloin yksittäiset tutkijat nostivat teeman esille. Puhtaasti voittoa tavoittelevan liiketoiminnan lisäksi myös muut arvot otettiin tutkimuksessa huomioon.

Business Graduates Association painottaa omassa akkreditoinnissaan vastuullisuutta. Vierailullaan Agorassa syksyllä 2019 he ottivatkin juuri yritysten ympäristöjohtamisen ohjelman erityistarkastelun kohteeksi.

– 1990-luvulle tultaessa yksittäisten tutkijoiden ajatukset koostettiin saman paketin alle ja yritysten ympäristöjohtamisen maisteriohjelma syntyi vuonna 1995. Pian ohjelma päätettiin vaihtaa englanninkieliseksi, sillä aihe on äärimmäisen globaali. Samalla olimme ensimmäisiä yliopistoja maailmassa, joka tarjosi tällaista ohjelmaa, muistelee dekaani, yritysten ympäristöjohtamisen professori Hanna-Leena Pesonen ohjelman alkutaivalta. LAADUN TAE Akkreditoinnit ovat kauppakorkeakoulujen laatua valvovia järjestelmiä. Akkreditoinnissa ulkopuolinen taho tarkastelee laajasti kaikkea kauppakorkeakoulun toimintaa, kuten tutkimusta, koulutusta ja rekrytointia. Tarkastelun jälkeen koululle myönnetään akkreditointi laatuleimana merkiksi siitä, että se täyttää järjestön standardit. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululla oli jo ennestään AMBA- sekä AACSB-akkreditoinnit. Vuonna 2019 perustettuun Business Graduates Associationiin kauppakorkeakoulu liittyi ensimmäisten joukossa sen perustamisen jälkeen.

– Olimme neljäs yliopisto maailmassa, joka saavutti BGA-akkreditoinnin. Tämä on luontainen seuraava askel kauppakorkeakoulumme pyrkimyksissä toimia vastuullisen liiketoiminnan suunnannäyttäjänä, Pesonen iloitsee. TYÖ VASTUULLISUUDEN PUOLESTA JATKUU BGA-akkreditointi tulee siis kolmanneksi akkreditoinniksi täydentämään kauppakorkeakoulun laatuleimaa. Edellisen kerran Jyväskylän yliopistossa iloittiin näissä merkeissä loppuvuodesta 2018, kun kaikista arvostetuin kauppatieteen akkreditointeja tarjoava järjestö AACSB myönsi laatuleimansa Jyväskylän yliopistolle. – Kauppatieteiden alalla akkreditoinnit ovat muodostuneet tärkeiksi merkeiksi laadusta. Niillä erottaudutaan tuhansista ja tuhansista kauppatieteiden opintoja tarjoavista kouluista. Kansainvälisesti niiden merkitys on erityisen suuri. Otamme iloiten tämän sulan hattuumme ja jatkamme työtä sen eteen, että kauppatieteiden laatu ja vastuullisuus säilyvät Jyväskylän yliopistossa maailman huipputasolla, kertoo Pesonen.

Kuvassa: Tiina Onkila ja Hanna-Leena Pesonen. →

”Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on loistava esimerkki oppilaitoksesta, joka noudattaa BGA:n periaatteita sitoutumalla vastuullisen liiketoiminnan opetukseen. Odotan innolla työskentelyä kauppakorkeakoulun kanssa vastuullisen liiketoiminnan ja elinikäisen oppimisen teemojen edistämiseksi.” Andrew Main Wilson | TOIMITUSJOHTAJA, BUSINESS GRADUATES ASSOCIATION

JYU KAUPPAKORKEAKOULU

Ehdotus kotimaan lennoista luopumisesta herätti keskustelua Lyhyiden, alle 400 km lentojen hiilidioksidipäästöt ovat jopa kahdeksantoistakertaiset verrattuna yksityisautoiluun samalla matkalla. Kun vaihtoehdoksi asetetaan julkinen liikenne, korostuu ero entisestään. Yritysten ympäristöjohtamisen tutkijatohtori Stefan Baumeister esitti tutkimuspaperissaan ”Replacing short-haul flights with land-based transportation modes to reduce greenhouse gas emissions: the case of Finland” lyhyiden, Suomen sisäisten lentojen lopettamista kokonaan. – Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan konkreettisia, toteutettavissa olevia tekoja ja juuri sellaista tutkimus esittää, kommentoi Baumeister tutkimustaan. Julkaisunsa jälkeen artikkeli herätti runsaasti mielenkiintoa mediassa ja suuressa yleisössä. Uutismedioiden sosiaalisten kanavien kommenttipalstat täyttyivät kommenteilla puolesta ja vastaan. Artikkelin saama huomio vei Stefanin asiantuntijaksi aina hallitusneuvotteluihin sekä Euroopan lentoturvallisuusvirastoon. Baumeister tervehtii ilolla aiheesta virinnyttä keskustelua. – Vilkas keskustelu on selvästi merkki siitä, että aihe on ajankohtainen. Kannustankin kaikkia tutkijoita osallistumaan omalla tutkimuspanoksellaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, Baumeister kertoo.

PROFESSORILISTALLA MENESTYSTÄ Turun yliopiston tutkimus pisti eri alojen professorit järjestykseen tieteellisten laatujulkaisujen mukaan. Jyväskylän yliopisto oli erinomaisesti edustettuna: eri alojen kärkikymmenikköihin mahtui Jyväskylästä 12 professoria. Näistä kahdestatoista neljä oli kauppakorkeakoulun professoreita. Korkeimmalle nousi taloustieteen professori Petri Böckerman, joka oli alansa listan toisena.

NOKIAN MATKAPUHELINTOIMINNAN LOPUN SYISTÄ TIETOA

Urheilua opiskelun ohella myös kauppatieteissä Jyväskylän yliopisto tunnetaan Suomen ainoan liikuntatieteellisen tiedekunnan kotina, sekä Jyväskylän kaupunki Suomen liikuntapääkaupunkina. Ansioituneen liikuntatieteellisen lisäksi onnistuu opintojen yhdistäminen huippu-urheiluun menestyksekkäästi myös kauppakorkeakoulussa. Universiadit ovat joka toinen vuosi järjestettävät opiskelijoiden olympialaiset. Kauppakorkeakoulua kesän Universiadeissa Torinossa edusti uimari Susanne Hirvonen. Joustava opintokalenteri, mielekkäät opinnot sekä sijainti aivan uimahallin välittömässä läheisyydessä ovat tehneet Hirvosen mukaan urheilun ja opintojen yhdistämisestä antoisaa ja helppoa. Loppuvuodesta puolestaan kauppakorkean opiskelijoiden mitalikaappi sai täydennystä Kanadasta, kun Katariina Kurikko nappasi kolmannen

maailmanmestaruutensa ringeten MM-kisoista. Ensimmäisen finaalipelin parhaan pelaajan palkinnon pokannut Kurikko kehuu niin ikään kauppakorkeakoulua joustavuudesta urheilun ja opintojen yhdistämisessä. – Jyväskylä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet oheisharjoitteluun yliopiston välittömässä läheisyydessä, jonka lisäksi jääharjoitteluuni joukkueen kanssa toisessa kaupungissa suhtauduttiin myönteisesti, Digital Marketing and Corporate Communication -maisteriohjelmassa opiskeleva Kurikko kertoo.

Nokian vaikeudet kilpailla Androidien ja Applen iPhonen kanssa johtuivat pääasiassa ajan loppumisesta ja vaikeuksista keskittää resurssit kilpailukykyisen puhelimen kehitykseen. Tämä selvisi JuhaAntti Lambergin ja Mirva Peltoniemen tutkimuksesta Nokian matkapuhelinliiketoiminnan lopusta 2010-luvun alussa. Tutkimus nousi nopeasti taloushistorian kärkilehden Business Historyn kaikkien aikojen luetuimpien artikkelien joukkoon.

KAHDEKSANTOISTA VUOTTA, SATA JULKAISUA Markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto sai toukokuussa täyteen sata vertaisarvioitua journaalijulkaisua. Sadas julkaisu se käsitteli urheilusponsorointia syventyen erityisesti Lahden MM-hiihtoihin. Ensimmäisen vertaisarvioidun journaalijulkaisun Karjaluoto julkaisi vuonna 2001. Sadan journaalijulkaisun lisäksi vyöllä on mm. lukuisia konferenssipapereita sekä lukuja kirjoissa.

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

LIIKUNKO KOSKA ELÄN VAI ELÄNKÖ KOSKA LIIKUN?

Onko iäkäs ihminen fyysisesti aktiivinen, koska hän pystyy, eikä ole kroonisesti sairas tai muuten heikentynyt, vai onko ihminen sen vuoksi terve, koska liikkuu? Tätä syy-seuraussuhdetta on pohdittu liikuntatutkimuksen alalla jo jonkin aikaa.

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Akatemiatutkija Timo Rantalainen innostui ajattelemaan liikunnan ja eliniän suhdetta uudesta näkökulmasta kuultuaan kollegaltaan Nature-lehdessä julkaistusta sukkulamatotutkimuksesta vuodelta 2002. Kaikilla sukkulamadoilla on samanlaiset geenit ja niiden odotettu elinikä on noin 20 päivää. Yksi madoista saattaa kuitenkin elää 16 päivää ja toinen 30 päivää. Tutkimuksessa huomattiin, että mitä enemmän madot liikkuivat, sitä enemmän niillä oli elinikää jäljellä. Ennen kuolemaansa madot olivat täysin paikallaan.

tekemään jotakin älyllisesti kuormittavaa, kuten vaikkapa laskemaan takaperin tai sanomaan sanoja, jotka alkavat tietyllä kirjaimella. Ihmisellä on rajallinen kapasiteetti prosessointiin aivoissa, ja käveleminen vie osan kapasiteetista. Kun yritämme käyttää samaa kapasiteettia myös älylliseen tehtävään, kävely muuttuu.

– Matojen kohdalla siis vaikutti siltä, että ne liikkuvat, koska ovat vielä terveitä eikä toisinpäin, Timo Rantalainen sanoo.

– Nuorilla ihmisillä kävely hidastuu ja muuttuu vain hiukan, mutta iäkkäillä puhumisen vaikutus on selkeästi voimakkaampi. Etenkin, jos iäkkäällä ihmisellä on kognitiivinen toimintakyky jo hiukan heikentynyt, vaikuttaa toinen tehtävä kävelyn lisäksi erityisen paljon kävelyyn, Rantalainen kertoo.

Rantalainen sai vuonna 2019 viiden vuoden tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta. Kehollinen liikkuminen ja kyky säilyttää elämänlaatu ikääntymisen yhteydessä -tutkimuksessa tarkastellaan fyysistä aktiivisuutta indikaattorina, joka kertoo kuinka hyvässä kunnossa ihminen on tai kuinka paljon hänellä on vielä terveitä elinvuosia jäljellä. – Katsomme mikä on tämän hetkisen fyysisen aktiivisuuden ja koetun elämänlaadun yhteys. Mihin tätä tietoa sitten tarvitaan ja miten sitä voitaisiin hyödyntää? Rantalainen kertoo esimerkin. Terveystarkastukseen tulijaa pyydettäisiin pitämään liikunta-aktiivisuutta seuraavaa mittaria viikon ajan, tai tieto haettaisiin hänen käyttämästään aktiivisuusmittarista. – Jos tulosten perusteella ihminen on todella vähän aktiivinen, olisi syytä huoleen. Ilman toimenpiteitä henkilöllä on suuri riski joutua tuettavan asumisen piirin. Fyysisen aktiivisuuden määrää voisi siis käyttää biomarkkerina henkilön tämänhetkisestä tilasta, Rantalainen ehdottaa. KÄVELYÄ TUTKIMALLA VOIDAAN ENNUSTAA KAATUMISRISKIÄ

Tämän muutoksen perusteella pystymme ennustamaan, kenellä on korkea kaatumisriski tulevaisuudessa. Myös kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä voidaan ennustaa muutoksen suuruuden perusteella. Kahden asian samanaikaisesti tekeminen on tapa ennustaa vaikeuksia jo ennen kuin toimintakyvyssä on havaittavia muutoksia. Rantalaisen tutkimuksessa konseptia viedään eteenpäin tutkimalla kävelyä laboratorion sijaan arkielämässä puettavan kiihtyvyysanturimittauksen perusteella. – Tiedämme, että Parkinsonin tautia sairastavilla iäkkäillä voidaan ennustaa kaatumista päivittäisen kävelyn seurannalla. Lähdemme nyt pöyhimään tarkemmin, millä tavalla kävelyn laatu on yhteydessä elämänlaatuun, toimintakykyyn ja kognitiiviseen toimintakykyyn, Rantalainen sanoo. Rantalaisen tutkimuksen tavoitteena on tarjota kävelystä lisäindikaattori päätöksiin siitä, millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä iäkkäälle ihmiselle voitaisiin suositella jo ennen huomattavaa toimintakyvyn heikentymistä.

Rantalaisen hankkeen toinen painopiste liittyy kävelyyn. Kävely hidastuu, kun laboratorio-olosuhteissa pyydetään kävelemään sekä samalla Kuvassa Timo Rantalainen. →

”Timo Rantalaisen projektissa on tuore näkökulma iäkkäiden ihmisten fyysisen aktiivisuuden ja kävelyn tutkimiseen. Projektissa on huomioitu myös iäkkäitä hoitavan kliinisen tahon näkökulma, mikä on tärkeää tulosten hyödyntämisen kannalta. Parhaimmillaan tuloksia voidaan hyödyntää sekä terveiden että heikkokuntoisempien iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn edistämiseen ja elämänlaadun parantamiseen.” Sarianna Sipilä | VARADEKAANI, PROFESSORI

Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen ikääntyvän ihmisen ja yhteiskunnan tutkimuksen yhteenliittymä. GERECissä tehdään ikääntymiseen liittyvää huippututkimusta. GEREC osallistuu ikääntymisen tutkimuksen asiantuntijoiden koulutukseen ja ikääntymiseen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Jyväskylässä GERECin toimintaa koordinoi liikuntatieteellinen tiedekunta. GERECiä johtaa tutkimusjohtaja Katja Kokko Jyväskylän yliopistosta. www.gerec.fi

JYU LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kansainvälinen neuvottelukunta strategiatyön tukena Liikuntatieteellisen tiedekunnan strategiatyö jatkui vuoden 2019 aikana. Tiedekunnan johtoryhmässä on tunnistettu jo aikaisemmin tarve myös ulkopuoliseen arviointiin ja keskusteluapuun, jonka seurauksena muodostettiin kansainvälinen neuvottelukunta (Advisory Board). Ryhmän jäsenet, professorit Mary O´Sullivan ja Colin Boreham Irlannista sekä Lars Tore Ronglan Norjasta, vierailivat tiedekunnassa lokakuun lopussa 2019. Vierailijat kehuvat raporteissaan tiedekunnan laboratoriofasiliteetteja, innokasta ja asiantuntevaa henkilökuntaa sekä laadukasta opetusta ja tutkimusta. Tiedekunnalla on hyvä maine ulkomailla ja sen potentiaalia pidetään erinomaisena. Asiantuntijat kannustavat tiedekuntaa rohkeisiin linjanvetoihin ja monitieteelliseen tutkimukseen. Voisiko oppiaineita yhdistää teema- tai toiminta-alueiksi, jotta opiskelijat eivät olisi omissa siiloissaan, vierailijat kysyvät. – Vierailu oli erittäin antoisa ja antoi meille paljon ajattelemisen aihetta. Meillä on oltava innostava yhteinen päämäärä, joka kannustaa koko henkilökuntaa kollektiiviseen tekemiseen, dekaani Ari Heinonen sanoo. Tiedekunnan strategiatyö siirtyy käytäntöön vuoden 2020 aikana. – Meidän tulee olla valmiina muutoksiin ja nähdä haasteet positiivisina. Meillä on oltava myös valmiudet muuttua tarvittaessa ja tutkia ja kouluttaa niitä asioita ja niihin tehtäviin, joihin liikunnan ja terveyden asiantuntijoita tarvitaan, Heinonen linjaa.

Liikunta-aktiivisuuden lasku alkaa usein jo 7-vuotiaana Liikunta-aktiivisuus alkaa usein laskea lapsilla heti koulunkäynnin alkaessa. Toisaalta osa aikuisista onnistuu lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan, joskin kokonaisaktiivisuus pääsääntöisesti vähenee iän karttuessa. Liikunta-aktiivisuuden vähentäjien osuus oli erityisen suuri lapsuus- ja nuoruusvuosina. Liikunta-aktiivisuuden taso alkoi laskea jo ensimmäisten kouluvuosien aikana niin vähän liikkuvien kuin paljon liikkuvien keskuudessa. – Vaikuttaa kuitenkin siltä, että liikuntaa vähentäneiden aktiivisuustaso ei laske inaktiivisten tasolle kuin vasta keski-iässä tai eläkeiässä. Lapsuuden fyysinen aktiivisuus voi olla terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää, koska se voi siirtää kauemmaksi hetkeä, jolloin elämäntyyli muuttuu

passiiviseksi, kertoo tohtorikoulutettava Irinja Lounassalo liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Inaktiivinen elämäntapa oli pysyvämpää kuin aktiivinen, ja inaktiivisten osuus oli suhteellisen suuri kaikissa ikävaiheissa. Tämä osuus vielä lisääntyi iän myötä. Toisaalta niin aikuisilla kuin iäkkäillä havaittiin myös liikunnan lisääjien ryhmiä. – Tulosten perusteella olisi ensiarvoisen tärkeää panostaa heti seitsenvuotiaista eteenpäin liikunta-aktiivisuuden vähenemisen ehkäisyyn esimerkiksi tukemalla kouluja, perheitä ja seuroja. Tärkeää olisi myös rakentaa lähiliikuntapaikkoja ja panostaa turvallisiin kävely- ja pyöräteihin, jotka tukisivat lapsen omaehtoista liikuntaa, Lounassalo suosittelee.

Pienten lasten digilaitteiden käyttöä tutkitaan Lokakuussa 2019 käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään digilaitteiden käytön ja liikkumisen yhteyksiä 2–6-vuotiailla lapsilla. Syntyjäänkö diginatiivi? -tutkimuksessa kerätään tietoa päiväkotilasten vanhemmilta ympäri Suomen. Tutkimuksessa selvitetään, missä iässä ja mihin tarkoitukseen lapset käyttävät erilaisia digitaalisia laitteita. Lisäksi tutkitaan vanhempien käsityksiä ja huolenaiheita laitteiden käytön vaikutuksista lasten liikkumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa myös verrataan suomalaislasten ruutuaikaa kansainvälisiin suosituksiin.

Motoristen oppimisvaikeuksien kongressi palkittiin Motorisia oppimisvaikeuksia käsittelevä DCD13-konferenssi (13th International Conference on Developmental Coordination Disorder) järjestettiin Jyväskylässä 5.–8.6.2019. Teeman ympärille kokoontui yli 300 osallistujaa 25 eri maasta. Kongressin päävastuu oli liikuntatieteellisen sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnilla. Mukana järjestämässä oli useita toimijoita. Konferenssin teeman Bridging the Disciplines mukaisesti se linkitti eri tieteenaloja motorisen oppimisen teemaan. Osallistujilla oli mahdollisuus vierailla oppimis- ja ohjauskeskus Valteri-koulu Onervassa sekä yliopiston aivotutkimuskeskus CIBR:issä. Vierailut keräsivät paljon positiivista palautetta käytännön työn huomioimisen osalta osana tieteellistä konferenssia.

Jyväskylän Convention Bureau palkitsi kongressin järjestäjät tammikuussa 2020 erinomaisesta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä sekä Jyväskylän esilletuomisesta laaja-alaisena oppimisympäristönä.

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

”STRATEGIATYÖN ALUSSA EI KANNATA ISTUA ALAS MIETTIMÄÄN”

Tiedekunnan uusi strategia asettaa tutkimukselle ja opetukselle selkeät päämäärät, mutta se jättää tilaa myös yllättäville avauksille. Strategia toi myös mittarit onnistumisen seurantaan.

← Fysiikan laitoksella peruskursseilla töitä tehdään hyväksi todetulla "laatuaikaoppimisen mallilla", johon kuuluu esimerkiksi pienryhmien työtä tukeva opetunti kerran viikossa.

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

STRATEGISET TAVOITTEET: Tutkimus- ja koulutustoimintamme on aloitteellista ja kunnianhimoista. Koulutamme asiantuntijoita muuttuvan työelämän tarpeisiin perustuen laadukkaaseen pedagogiikkaan ja tarkoituksenmukaisiin opetustiloihin, -menetelmiin ja -teknologiaan. Arvostamme opetusta ja tarjoamme mielekkäitä mahdollisuuksia opetuksen ja opettajuuden kehittämiseen. Vaikutamme luotettavalla ja tutkitulla tiedolla, jota käytetään laajasti päätöksenteossa ja alan tutkimuksessa Suomessa ja muualla maailmassa.

Jo alkumetreillä on vaikutusta strategiatyön lopputulokseen, sanoo dekaani Mönkkönen. Hänen johtamanaan matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta sai uuden strategiansa valmiiksi viime vuonna. – Missään tapauksessa strategiatyön alussa ei kannata istua yksin alas ja ryhtyä itsekseen miettimään strategiaa! Parempi on ottaa mukaan laajasti ihmisiä keskustelemaan, sanoo dekaanina vuonna 2018 aloittanut soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen. Tiedekunnan pelikenttä on kansainvälinen, ja tiedekunta on yliopiston kansainvälisin ja tutkimukseltaan kasvavassa määrin poikkitieteinen. Strategiaa ohjaa otsikko ”Yhteistyöllä huipulle” ja sen mukaisesti tutkimuksella ja opetuksella on lähivuosina viisi painoalaa: evoluutiotutkimus, luonnonvarojen resurssiviisaus, matemaattinen analyysi, monitieteinen nanotiede ja subatomaarinen fysiikka. – Olemme nyt sanoittaneet selkeästi arvomme, strategiset päämäärät ja tapamme toimia. Painoalojen mukaisesti ohjataan toimintaa, suunnataan tutkimusta, rekrytoidaan osaajia ja panostetaan infrastruktuuriin, sanoo Mönkkönen. Mikko Mönkkönen sanoo, että strategiatyöllä on perinteisesti hieman huono kaiku. – Päämääräksi käsitetään usein jokin strategiadokumentti, joka laitetaan pöytälaatikkoon odottamaan seuraavaa strategiakierrosta. Kriittinen pitää olla, mutta itse ajattelen, että strategiatyö muutti hyvällä tavalla myös toimintatapaa meillä, se lisäsi jatkuvaa keskustelua. Lopputuloksen ohella yhtä tärkeäksi muodostui koko työprosessi. Töitä tehtiin keskustellen, ajatuksia pallotellen, taustatietoa hakien ja työpajoissa, Mönkkönen kertoo.

koulutuksen ohjelmaa professori, varadekaani Maija Nissinen, tilojen ja infrastruktuurien ohjelmaa Mikko Mönkkönen ja tutkimusrahoituksen ohjelmaa professori, varadekaani Ari Jokinen. Tiedekunnan strategian ohella lopputulokseksi haettiin myös strategioita painoaloille. Ne valmistuvat tänä vuonna. Strategia ohjaa tiedekuntaa vuoteen 2030 asti. Uusittu strategia sallii myös uudet avaukset. – Tärkeää on, että strategia osallistaa. Olemme myös valinneet mittareita, joilla tavoitteiden onnistumista seurataan, esimerkiksi seuraamme opiskelijoiden työllistymistä, tutkintojen valmistumisia tai tiedekunnan laitekannan käytön tehokkuutta. Jos olosuhteet muuttuvat, strategian tavoitteita voidaan muuttaa, kertoo Mönkkönen. Luonnontieteelliseen tutkimukseen perustuvalle tiedolle on yhteiskunnassa kasvava tarve. – Tarvetta lisäävät materiaalien ja teknologian kehittyminen sekä ympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen. Tiedekuntamme luonnontieteilijät ja matemaatikot ratkaisevat globaaleja ongelmia. Tutkimuksen avulla torjutaan ilmastonmuutosta, biodiversiteetin vähenemistä ja vastataan haasteisiin, jotka liittyvät uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen lisääntyvään tarpeeseen ja talteenottoon, Mönkkönen kiteyttää.

Strategiatyön toimeenpanemiseksi tehtiin viisi kehitysohjelmaa. Niille asetettiin päämäärät ja välitavoitteet. Kansainvälistymisen ja rekrytointien kehitysohjelmia veti professori Paul Greenlees,

← ”Jo strategiatyön alussa kannattaa ottaa laajalti kollegoita mukaan keskustelemaan”, sanoo tiedekunnan strategiatyötä johtanut dekaani Mikko Mönkkönen.

JYU MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Nanotutkija on kvanttitietokoneen jäljillä Apulaisprofessori, akatemiatutkija Juha Muhonen kehittää piihin perustuvia kvanttiteknologioita, joita tarvitaan kvanttitietokoneen rakentamiseen.

↑ Kuvassa Petra Vasko.

Alumiiniyhdiste rikkoi bentseenin “sensaatioreaktiossa” Tutkijatohtori Petra Vasko yhteistyöryhmineen onnistui laboratoriossa vuonna 2019 asiassa, jota kukaan muu ei ollut aiemmin tehnyt. Jyväskylän ja Oxfordin yliopistojen tutkijat osoittivat, että petrokemian tärkeä raaka-aine, bentseeni, saadaan aukeamaan ja reaktion välituotteet eristettyä alumiiniyhdisteen avulla. Reaktion osoittaminen oli tärkeä merkkipaalu, sillä kemiallisesti hyvin pysyvän bentseenin muuntaminen monimutkaisemmiksi yhdisteiksi voi mullistaa teollisia prosesseja. – Teollisuudessa voidaan esimerkiksi jättää reaktiovaiheita pois, jos bentseeniä voi tällä tavalla aukaista. Se yksinkertaistaisi synteesireittejä ja loisi jopa uudenlaisia mekanismeja monimutkaisiin ja hyödyllisiin yhdisteisiin. Lopullisena tavoitteena olisi, että reaktiosta saataisiin katalyyttinen, Vasko sanoo. Tutkimusryhmän löydös julkaistiin Journal of the American Chemical Society -tiedejulkaisussa 2019 ja reaktio noteerattiin kemian alalla ”sensaatiomaisena” vuoden koosteessa. Bentseenin

hyvin pysyvä hiili-hiilisidos (C-C) reagoi alumiiniyhdisteen kanssa, vieläpä huoneenlämmössä. Tuloksena bentseenin yksi hiilisidos on katkennut ja alumiini on sitoutunut kahteen bentseenin hiileen muodostaen seitsenrenkaan. Tutkimuksessa kemialliset kokeet tehtiin Oxfordin yliopistossa ja reaktion mekanismin selvittäneet laskennalliset työt Jyväskylän yliopistossa. Onnekseen Petra Vasko oli tutkijavaihdossa Oxfordissa, kun mullistava reaktio varmistui laboratoriossa. – Oli mahtava tunne, kun kollega tuli hakemaan katsomaan, millainen kiderakenne oli reaktion tuotteesta saatu määritettyä, Vasko kertoo. Työ alumiiniyhdisteen kanssa jatkuu Jyväskylän ja Oxfordin yliopistoissa. Vasko selvittää yhdessä Oxfordin ryhmän kanssa alumiiniyhdisteen reaktiivisuutta muiden pienmolekyylien kanssa.

– Koska pii on kaiken nykymuotoisen elektroniikan pohjamateriaali, siihen perustuvat kvanttikomponentit olisi helppo integroida nykyisen elektroniikan, myös fotoniikan kanssa. Kvanttisensoreiden ja kvanttitietokoneen komponenttien kehittäminen tukee myös kvanttimekaniikan perustutkimusta, sanoo fysiikan laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa (NSC) työskentelevä Muhonen. Muhonen sai tutkimuksia varten Euroopan tutkimusneuvostolta 1,6 M€ erittäin kilpailtua (ERC) Starting Grant -rahoitusta vuonna 2019. Rahoituksella Muhosen tutkimusryhmä toteuttaa uudenlaisen hybridialustan, jonka avulla kvanttikomponentit voidaan kytkeä. Alustalla komponentit yhdistetään nano-optomekaanisiin rakenteisiin. – Onnistuessaan hybridialusta on läpimurto piikvanttiteknologioiden laajamittaisessa hyödyntämisessä. Vaikka yksittäisten kvanttikomponenttien toiminta piissä on näytetty toteen, niiden toisiinsa kytkemiseen ei tällä hetkellä ole laajasti toimivia ratkaisuja, arvioi Muhonen.

↑ Kuvassa Cliona Shakespeare, Teemu Loippo ja Juha Muhonen (oik.).

Heikommin puolustautuvat sammakot säilyvät vahvemman siivellä Myös heikommin puolustautuvat myrkkynuolisammakot säästyvät pedoilta vahvemmin puolustautuvien rinnalla. Kansainvälinen yhteistyötutkimus toi uutta tietoa monimuotoisuuden säilymisestä luonnossa. Monet myrkylliset lajit varoittavat myrkyllisyydestään varoitusväreillä eli signaaleilla. Ranskan Guineassa esiintyvällä värjärimyrkkynuolisammakolla (Dendrobates tinctorius) on keltaisia raitoja, jotka pitävät pedot loitolla. Joillakin sammakoilla raidat ovat valkoisia. Tutkimus osoitti, että myös nämä heikomman signaalin, eli valkoiset raidat, omaavat sammakot säilyvät vahvempien lajitoverien ”siivellä”. – Kokeet sekä luonnossa että laboratoriossa osoittivat, että pedot, eli linnut, oppivat välttämään nopeasti keltaisia sammakoita, vaikka kokeessa sammakoiden myrkyllisyys ei eronnut toisistaan. Valkoisia sammakoita pedot eivät oppineet välttämään läheskään niin helposti, mutta pedot eivät koskeneet niihin, mikäli niillä oli aiempaa kokemusta keltaisista sammakoista.

Pedot yleistivät varovaisuutensa valkoisiin, sanoo akatemiatutkija Bibiana Rojas bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Jyväskylän yliopiston johtamana tehty tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Science PNAS -lehdessä syyskuussa 2019. Tutkimus toi myös uutta tietoa myrkyllisyyden tutkimisesta. Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat eristivät sammakoiden ihon eritteet ja testasivat, miten linnut niihin suhtautuivat. – Uusien menetelmien ansiosta voimme hylätä alkuperäisen hypoteesin, että keltaiset yksilöt satsaisivat puolustuksessa väriin ja valkoiset myrkkyyn, sanoo Bibiana Rojas.

↑ Kuvassa Bibiana Rojas.

JYU KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS

Koulutuksen tutkimuslaitos – paljon muutakin kuin PISA PISA-arviointi, kuten kaikki Koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamat kansainväliset arvioinnit, tarjoavat kattavasti tietoa nuorten osaamisesta sekä siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Näitä tuloksia hyödynnetään vahvasti niin koulutuspolitiikassa, opettajien koulutuksessa kuin laajemminkin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Uutta tietoa nuorten monilukutaidosta ja ohjelmoinnillisesta ajattelusta Marraskuussa 2019 julkaistun Kansainvälisen monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimuksen (ICILS 2018) tulokset toivat uutta näkökulmaa nuorten osaamiseen Suomessa. ICILS on ensimmäinen laaja kansainvälinen tutkimus, jossa tarkastellaan nuorten tiedonhallinnan ja tuottamisen taitoja tietoteknologian avulla sekä ohjelmoinnillisen ajattelun hallintaa. Suomen 8.-luokkalaiset sijoittuivat kärkimaiden joukkoon sekä monilukutaidon arvioinnissa että ohjelmoinnillisen ajattelun arvioinnissa. Suomessa tutkimuksen toteutti Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Suomessa kolmannes oppilaista saavutti erinomaisen osaamistason monilukutaidossa ja viidennes ohjelmoinnillisessa ajattelussa. Tulokset

toivat kuitenkin esiin myös sen, että reilulla neljänneksellä oppilaista osaamisen taso oli heikko sekä monilukutaidossa että ohjelmoinnillisessa ajattelussa. Näillä nuorilla ei ole riittäviä taitoja hakea, käsitellä ja tuottaa tietoa siten, että he pärjäisivät jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kansainvälisesti poikkeuksellinen tulos oli se, että Suomessa tytöt hallitsivat ohjelmoinnillisen ajattelun tehtävät keskimäärin paremmin kuin pojat. Tämä onkin vahva viesti kannustaa tyttöjä entistä enemmän teknologia-alan ammatteihin. Myös monilukutaidossa tyttöjen keskiarvo oli Suomessa poikia korkeampi.

↑ Opiskelijoita luokassa Jyväskylän normaalikoulussa.

Opettajat ovat tyytyväisiä työhönsä, täydennyskoulutuksessa on kehitettävää. Teaching and Learning International Survey (TALIS 2018) -tutkimuksessa selvitettiin opettajien ja rehtoreiden käsityksiä omasta ammatillisesta kehittymisestä, koulun työskentelyilmapiiristä ja johtamisesta sekä niiden vaikutuksista opetukseen ja oppimiseen. Suomi osallistui tähän OECD:n johtamaan tutkimukseen yhdessä yli 45 muun maan kanssa. Tutkimuksen kohteena olivat yläkoulut ja sen koordinoi Koulutuksen tutkimuslaitos. Kesäkuussa 2019 julkistetuista TALIS 2018 -tutkimuksen tuloksista ilmeni, että Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa tutkimusmaissa. Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet. Täydennyskoulutuksen on nykyistä herkemmin otettava huomioon opettajan koulutustarpeiden erilaisuus työuran aikana. Tulevaisuuden täydennyskoulutus lähtee nykyistä vahvemmin työyhteisöjen kehittämisestä, jolloin opettajien erilaiset osaamiset täydentävät toisiaan yhteisöjen tavoitteiden mukaisesti. Tämä vaatii tietoista opettajuuden ammatillisen osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä.

Kuva: Martti Minkkinen.

Vertaisryhmämentorointi opetusalan ammatillisen oppimisen ja hyvinvoinnin tukena Koulutuksen tutkimuslaitoksen koordinoimassa, valtakunnallisessa Verme-verkostossa on kehitetty vertaisryhmämentorointiin perustuvaa menetelmää opetusalan työntekijöiden ammatillisen oppimisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Vertaisryhmämentoroinnin kantavana ajatuksena on, että kaikki opetus- ja kasvatustyössä toimivat voivat oppia toisiltaan. Menetelmä on suunnattu kaikille opetusalan osaajille, ja uusimmassa Verme2-hankkeessa sitä sovellettiin myös muille lähialoille, kuten nuorisotyöhön. Verme on saanut paljon kansallista ja kansainvälistä tunnustusta, ja verkosto on tuottanut yli 200 tieteellistä julkaisua tai konferenssiesitelmää. Verkoston työn pohjalta on mahdollista rakentaa kansallinen järjestelmä, jossa määritellään roolit eri toimijoille aikaisempaa tutkimus- ja kehittämistyötä sekä olemassa olevia verkostoja hyödyntäen.

↑ Kuvakaappaus PISA 18 -julkistamistilaisuudesta 3.12.2019 / OKM. Kuvassa Arto K. Ahonen, opetusministeri Li Andersson ja Kaisa Leino.

PISA 2018: Suomalaisoppilailla on korkea osaamistaso Joulukuussa 2019 julkaistiin jälleen 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä tarkastelevat PISA-tulokset. PISA 2018 oli seitsemäs PISA-kierros ja kolmas kierros, jolloin lukutaidon arviointi oli pääalueena. Mukana oli 79 maata tai aluetta. Suomessa PISA-tutkimuksesta vastasi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. – Jo lähes kahden vuosikymmenen ajan Suomi on sijoittunut lukutaidon kärkimaiden joukkoon. Erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä ja koulujen väliset erot ovat maailman pienimpiä. Suomalaisoppilaat kuuluivat myös siihen harvinaiseen joukkoon, joilla oli samaan aikaan korkea osaamistaso ja jotka kokivat olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Osaaminen oli edelleen korkeatasoista myös luonnontieteissä, vaikka trendi oli edelleen laskeva. Suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen sen sijaan jätti toivomisen varaa, sanoo PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen.

Tutkimus nosti esiin myös niitä seikkoja, joihin pitäisi kiinnittää huomiota niin koulutuksessa, koulutuspolitiikassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa osaamisen laskeneen kaikilla arviointialueilla, mikä näkyy esimerkiksi siten, että kaikilla arviointialueilla oli havaittavissa heikkojen osaajien määrän kasvua. Näin ollen oppilaiden välinen osaamisero on kasvanut. Osaaminen näyttää olevan entistä vahvemmin yhteydessä kodin sosioekonomiseen taustaan ja kodin antamaan tukeen. Lukutaidossa kotitaustaa vahvempia selittäjiä olivat vain asenteisiin ja oppimisvaikeuksiin liittyvät kysymykset: oppilaan myönteinen suhtautuminen lukemiseen ja aktiivinen lukuharrastus olivat edelleen parhaiden lukijoiden taustalla.

JYU AVOIMEN TIEDON KESKUS

Avoimuuden korkeimmalle tasolle Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen kirjastopalvelut muuttivat keväällä 2019  väistötiloihin vuonna 1974 valmistuneen kirjastorakennuksen peruskorjauksen ajaksi.  Kirjaston palvelupisteet sekä osa painetuista kokoelmista siirrettiin  Mattilanniemen ja Ylistönrinteen  kampuskirjastoihin. Aallon lukusaliin saatiin työskentelytilaa opiskelijoille. Laaja vapaakappalekokoelma sijoitettiin Kanavuoren kokoelmakeskukseen, josta haluamansa aineiston saa helposti tilaamalla käyttöönsä.   Kun peruskorjatun rakennuksen ovet syksyllä 2021 avautuvat, on kirjasto vain yksi uudistetun rakennuksen toimijoista. Nykyaikainen tieteellinen kirjasto ei muutenkaan ole enää sidoksissa vain sijaintiin. Sen palvelut läpäisevät tiedeyhteisön arjen ajasta ja paikasta riippumatta, perusopiskelijasta kokeneisiin tieteentekijöihin.  Tiede kulkeekin määrätietoisesti kohti avoimuutta. Avoimen tiedon keskus, kirjaston ja museon yhteenliittymä, tukee avoimuuden kulttuurin omaksumista Jyväskylän yliopistossa. Se aikoo tehdä avoimuudesta pysyvän ja arkisen osan tutkimustaitoja ja tiedeyhteisön toimintaa.

Mahdollisimman paljon esimerkiksi tutkimusjulkaisuja, -dataa, oppimateriaaleja sekä kulttuuri- ja luonnonhistoriallisesti merkittävää tiedemuseon aineistoa saatetaan avoimeksi. Vuonna 2019 kirjasto otti käyttöön myös avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän, KOHAn.   Avoimuus mahdollistaa osallistumisen tutkimuksen tekemiseen aiempaa laajemmalle joukolle tutkijoita. Samalla päätöksentekijöillä ja kaikenikäisillä kansalaisilla on mutkattomampi pääsy tutkittuun tietoon ja ainutlaatuisiinkin aineistoihin.  Jyväskylän yliopisto on jo nyt saavuttanut korkeimman mahdollisen tason opetus- ja kulttuuriministeriön avoimen tieteen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa.  Jyväskylän yliopistossa vuonna 2019 tehdyistä vertaisarvioiduista julkaisuista yli 80 % on avoimesti saatavilla.

”Olemme osoittaneet, että määrätietoinen työ tieteen avoimuuden edistämiseksi kantaa hedelmää. Suurin kiitos kuuluu Jyväskylän yliopiston tutkijoille ja opettajille, joiden kanssa on ilo tehdä työtä  tieteen avoimuuden, näkyvyyden ja vaikuttavuuden puolesta. Uskon  tulevaisuudessa avoimuuden lisäävän  merkittävästi myös tutkijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista.”  Irene Ylönen | PALVELUPÄÄLLIKKÖ, AVOIMEN TIEDON KESKUS

JYU MOVI

Movi on kielikeskuksen seuraava sukupolvi  Yliopiston kielikeskus muutti muotoaan Monikielisen akateemisen viestinnän keskukseksi, Moviksi, 1.6.2019 alkaen. Muutoksen myötä Movi on valmistautunut  vastaamaan tulevaisuuden koulutushaasteisiin entistä vahvemmin.   Nimen ja olomuodon muutosta valmisteltiin toista vuotta yhdessä yliopiston johdon, henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa. Yliopiston hallitus vahvisti nimen kokouksessaan toukokuussa 2019, ja totesi sen kuvaavan kielikeskuksen laajempaa roolia yliopiston opetus- ja kehitystyössä. Erityisesti Movin monikieliset opetuskokonaisuudet ovat kansallisesti ja kansainvälisesti ainutkertaisia.  Kielikeskus-nimessä on 70-lukulainen vivahde ja se kuvaa maailmaa, jota ei enää ole. Ajatus kielikeskuksista yliopistotutkintojen kieliopintojen toteuttajana on peräisin Jyväskylän yliopistosta. 1970-luvun puolivälissä perustettiin kielikeskuksia eri yliopistoihin ja kielikeskusten verkosto laajeni nopeasti.

– Muutos kielikeskuksesta Moviksi on luonnollinen jatko Jyväskylän yliopistolle kielten opetuksen ja oppimisen suunnannäyttäjänä. Uusi nimi vastaa paremmin nykyistä toimintaa ja opetusta, jota Movissa tehdään ja tarjotaan, kertoo Movin johtaja Peppi Taalas.  Movissa suunnitellaan ja toteutetaan tutkimukseen perustuvaa viestinnän ja kielten opetuksen, ohjauksen ja oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Uusia avauksia tehdään ja on tehty useilla alueilla, kuten korkeakoulutettujen maahanmuuttajien akateemisten opintopolkujen kehittämisessä (INTEGRA), koira-avusteisessa opetuksessa (Knowhau) ja akateemisen monikielisen asiantuntijuuden tutkimuksessa (AAKE). Tutkintojen kansain-

välistymisen kehittäminen on edelleen keskeinen osa toimintaa.  Movilaiset toimivat läheisessä yhteistyössä kaikkien laitosten kanssa ja kehittävät tutkintoja omalta osaltaan. Movi myös kouluttaa yliopiston henkilökuntaa.   – Perinteisessä ajattelussa ja toiminnassa kielet nähdään erillisinä paketteina. Meidän ajattelutapamme viestintä- ja kieliopinnoista on erilainen sekä kielikäsitykseltään että toiminnan rakenteiltaan. Vakuuttavasti viestivä akateeminen asiantuntijuus ei ole vain kielitaitoa vaan monipuolisempaa laaja-alaista osaamista, joka vaatii monipuolista vuorovaikutusosaamisen kehittämistä, Taalas kuvaa.

STRATEGIAN YTIMESSÄ  Jyväskylän yliopiston uuden strategian tavoitteiden mukaan yliopisto lisää laajaalaisesti hyvinvointia ja osaamista yhteiskunnassa. Koulutuksen kehittämisohjelma "Vaikuttava akateeminen asiantuntijuus"  tavoittelee valmistuvien opiskelijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä.  – Monipuolinen vuorovaikutusosaaminen, kielitaito ja kulttuuritietoisuus ovat ohjelman osaamistavoitteiden vahvaa ydintä. Movilla  on merkittävä rooli näiden taitojen kehittämisessä ja sitä kautta tutkintojemme laadun parantamisessa, sanoo koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso.

JYU AVOIN YLIOPISTO

Avoimen yliopiston väylä avaa mahdollisuuksia Avoin yliopisto on jatkuvan oppimisen mahdollistaja. Se on avoin kaikille uran ja elämän eri vaiheissa. Opintoihin voi ilmoittautua kuka tahansa, ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Avoimen väylä on keino hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimien yliopisto-opintojen perusteella. Avoin yliopisto tarjoaa Jyväskylän yliopiston tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaista opetusta, joka on kaikkien ulottuvilla – niin työelämässä, tutkinnosta haaveillessa kuin vaikkapa työttömyysjakson aikana. Jyväskylän yliopisto on avoimen yliopiston väylän vahva kehittäjä ja edelläkävijä. Avoimen väylää on vuodesta 2018 lähtien kehitetty 11 yliopiston yhteisessä Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa (TRY), jota Jyväskylän yliopisto koordinoi. Hanketyön myötä niin tietoisuus avoimen yliopiston väylästä kuin sen käytännön toteutukset ovat kehittyneet Suomessa. Hanke jatkaa työtään vuoden 2020 ajan. AVOIMEN VÄYLÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON Avoimen väylältä haettavien opiskelupaikkojen määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2019 aiempiin vuosiin verrattuna. Kaikkiaan Jyväskylän yliopistossa on jo 32 avoimen väylää kandidaatti- sekä kandidaatti- ja maisteriohjelmiin. Väylien valintaperusteita on kehitetty opiskelijalähtöisesti niin, että avoimen väylä on yhä useammalle todellinen hakuvaihtoehto. Vuonna 2020 avoimen väylältä valittavien tutkinto-opiskelijoiden osuus on 14–24 prosenttia opiskelijoista niissä Jyväskylän yliopiston hakukohteissa, joihin on avoimen väylä. Korkeimmillaan määrä on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, jonka väylältä hakeville on tarjolla yhteensä 50 tutkinto-opiskelupaikkaa. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla myös väyliä, joilta kaikki hakukelpoiset saavat opiskelupaikan.

"Väyläopinnot ovat mahdollisuus yliopisto-opintoihin eri-ikäisille ja -taustaisille ihmisille. TRYhankkeen selvityksessä (2019) ilmeni, että avoimen väylältä tutkinto-opintoihin pääsevät ovat usein motivoituneita, sitoutuneita ja tavoitteellisia opiskelijoita." Paula Savela | PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, AVOIN YLIOPISTO, TOINEN REITTI YLIOPISTOON -HANKE

16 272 OPISKELIJAA

NOIN

OPPIAINEEN OPINTOJA TARJOLLA

23,9 %

OSUUS SUOMEN AVOIMESTA YLIOPISTOOPETUKSESTA

95 203

OPINTOPISTETTÄ

JYU KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

Opiskelijat äänestivät jaloillaan

Lähiopetuksesta videopohjaiseen modulaariseen opetukseen

↑ Mikko Myllymäki esittelee opiskelijan näkymää oppimisympäristössä.

Lyhyet, yhden aihealueen sisältävät opetusvideot lisäävät joustavuutta opiskelun lisäksi myös opettajan työhön. Parhaimmillaan ne helpottavat opiskelua, parantavat oppimateriaalin laatua ja vapauttavat opettajan aikaa ohjaukseen. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tietotekniikan maisterikoulutuksen opiskelijat ovat työssäkäyviä aikuisopiskelijoita. Koulutusohjelman joustavat osallistumistavat ovat opiskelun mahdollistava tekijä, niinpä kaikki luento-opetus on jo pitkään tallennettu ja tarjottu opiskelijoille lähiopetuksen lisäksi reaaliaikaisena videona ja tallenteena. Opiskelijat ovat voineet valita osallistumistapansa aikataulujensa tai opiskelumieltymystensä mukaisesti. Oppimistuloksia tutkittaessa on osoittautunut, että luentovideoiden avulla pääasiassa opiskelevat opiskelijat saavuttavat videoiden mahdollistaman paremman osallistumisasteensa ansiosta yhtä hyviä, tai jopa parempia oppimistuloksia, kuin enemmän lähiopetukseen osallistuvat. Viimeisen parin vuoden aikana opiskelijat ovat siirtyneet lähes kokonaan osallistumaan opetukseen luentotallenteiden avulla. Opetusvideot tuotettiin pitkään lähiopetuksen ehdoilla, vaikka opiskelijat eivät lähiopetukseen enää osallistuneet. Videot olivat perinteisten luentojen pituisia, ne sisälsivät niin monta kurssin aihealuetta, kuin luennolle mahtui. Videot tallennettiin luentosalissa ennalta sovittuna aikana. – Heräsi ajatus lähiopetuksen järjestämisen mielekkyydestä ja mahdollisuudesta tuottaa etäopiskeluun paremmin soveltuvia videoita. Niinpä koulutusohjelman opetus päätettiin toteuttaa uudella

tavalla. Lähiopetuksena toteutettavista luennoista pääsääntöisesti luovuttiin. Videomuotoinen oppimateriaali tuotetaan sen sijaan lyhyinä videoina, jotka kukin sisältävät yhden kurssin sisällöllisen aihealueen, tutkimuskoordinaattori Mikko Myllymäki kertoo. Opettaja voi tallentaa luentovideot milloin ja missä haluaa. Tuotantoon käytetään sitä varten rakennettua sovellusta, jonka avulla tallennus onnistuu opettajan omalla tietokoneella tai mobiililaitteella, esimerkiksi työhuoneessa tai vaikka työmatkalla. Videomuotoisen oppimateriaalin lisäksi koulutusohjelmassa hyödynnetään verkko-oppimisalustan mahdollisuuksia. Lyhyet, yhden aihealueen sisältävät videot tarjotaan opiskelijoille kurssin sisällysluettelomaisen käyttöliittymän avulla. Videoiden jakelu tapahtuu automaattisesti, eikä opettajan tarvitse huolehtia siitä. Sovelluksen avulla opettaja voi tuottaa helposti myös kurssin aiheisiin liittyviä alustus- ja yhteenvetovideoita tai esimerkiksi harjoitustehtävien ohjeistuksia ja mallivastauksia. Lyhyiden temaattisten videoiden ja uudenlaisen navigointitavan avulla opiskelijan on aiempaa helpompi löytää yksittäiset kurssin sisällöt ja hahmottaa opiskeltava kokonaisuus. Opiskelua on helpompi jaksottaa ja aiemmin opiskeltuja asioita kerrata. Opettajan näkökulmasta kurssien aikataulutus on huomattavasti joustavampaa. Videomuotoinen oppimateriaali voidaan

tuottaa haluttaessa jo ennen varsinaista kurssin toteutusta, jolloin kurssin aikana opettajalle jää enemmän aikaa keskittyä esimerkiksi ohjaamiseen. Myös opetuksen valmistelu on helpompaa, kun sen voi tehdä kokonaisten luentojen sijaan lyhyissä kokonaisuuksissa. Opetuksesta tulee tarkemmin mietittyä ja tätä kautta laadukkaampaa. Lyhyet opetusvideot on helpompi kytkeä muuhun opetukseen ja niihin on helpompi liittää esimerkiksi harjoitustehtäviä tai täydentävää lisämateriaalia. Uudenlaista videomuotoisen oppimateriaalin tuotantoa ja hyödyntämistä kehitetään ja arvioidaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa professori Ismo Hakalan johtamassa tutkimusryhmässä.

101 70 4

ASIANTUNTIJAA

MAISTERINTUTKINTOA /VUOSI

TOHTORINTUTKINTOA /VUOSI

14 734

AVOIMEN YLIOPISTON OPINTOPISTETTÄ /VUOSI

7,4

M€

KOKONAISRAHOITUS

4,5

M€

ULKOPUOLINEN RAHOITUS

JYU UUTISIA 2019

31.1.2019

VAIN KOLMASOSA SUOMALAISLAPSISTA JA -NUORISTA LIIKKUU SUOSITUSTEN MUKAAN

21.1.2019

ENSIMMÄINEN NUKLEOFIILINEN KULTAKOMPLEKSI

Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä. Liikkuminen vähenee selvästi iän myötä ja samalla paikallaanolon määrä lisääntyy. Lapset ja nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksellisiä asioita vuonna 2018 kuin aiemmin. Muun muassa nämä tulokset selvisivät Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta.

Oxfordin yliopiston ja JYU:n kemian laitoksen tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen kultayhdisteen, jonka nukleofiilinen reaktiivisuus on ennennäkemätöntä. Tutkimus avaa mahdollisuuksia käyttää kultayhdisteitä esimerkiksi katalyytteinä täysin uudenlaisissa kemiallisissa reaktioissa.

12.4.2019

JOPA NELJÄSOSA KOTONA ASUVISTA VANHUKSISTA EI SAA TARVITSEMAANSA APUA Suomessa 91 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotonaan. Valtaosa heistä selviytyy omatoimisesti. Kuitenkin noin puolet tarvitsee apua siivouksessa ja muissa käytännöllisissä päivittäisissä toimissa, kuten ulkona käymisessä ja pankkiasioissa, kotona-asuvien vanhusten apua kartoittanut tutkimus osoitti. Heikkokuntoisista vanhuksista 12–16 prosenttia ei saa tarpeeksi apua henkilökohtaisissa toimissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joka seitsemäs ei saa tarvitsemaansa apua peseytymisessä ja WC-käynneissä.

29.1.2019

ALLE 35-VUOTIAIDEN VEROKERTYMÄ LASKENUT 2000-LUVULLA Alle 35-vuotiaiden osalta ansiotulot ovat laskeneet vuodesta 2000. Erityisen voimakasta lasku on ollut vuoden 2008 jälkeen, informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat selvittivät Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta. Raportissa tarkasteltiin myös kehitystä maakunnittain ja havaittiin suuria maakunnallisia eroja Suomessa.

25.5.2019

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO VIHKI YHDEKSÄN KUNNIATOHTORIA

Yliopiston kymmenes promootio järjestettiin 25.5.2019. Kunniatohtoreiksi vihittiin yhdeksän yhteiskunnallista vaikuttajaa ja tieteen saralla ansioitunutta henkilöä, mm. pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja akateemikko Risto Nieminen. Promootioon osallistui myös suuri määrä promovoitavia maistereita ja tohtoreita. Kaikkiaan promootioaktiin yliopiston päärakennuksessa osallistui lähes 700 henkilöä. Ensimmäistä kertaa promootiossa vihittiin riemumaistereita ja -tohtoreita, eli maistereita ja tohtoreita, jotka osallistuivat vuoden 1969 ensimmäiseen promootioon.

14.2.2019

YSTÄVYYDESTÄ APUA MYÖS OPINPOLULLA Nuoren läheiset suhteet vanhempiin ja kaveripiiriin lisäävät motivaatiota koulunkäyntiin. Pelkkä läksyihin patistelu ei riitä ajamaan nuorta eteenpäin koulupolulla. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston tutkijoiden yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan ystävyys ja lämpimät perhesuhteet vähentävät koulupudokkuutta. Vahva sisäinen motivaatio auttoi nuoria pyrkimään koulutukseen liittyviin tavoitteisiinsa.

7.6.2019

SIENIATLAKSEEN KERTYNYT JO YLI 30 000 HAVAINTOA Koneen säätiön rahoittama Sieniatlaskansalaistiedehanke käynnistyi vuonna 2016. Sienihavaintoja on kertynyt nyt jo yli 30 000 noin 2200 lajista. Sienten avulla pystytään arvioimaan useiden uhanalaisten biotooppien suojeluarvoja. Havaintotietoja voi hakea ja kirjata kuka tahansa. Hanketta koordinoi Jyväs kylän yliopiston Avoimen tiedon keskus. Havainnot löytyvät Lajitietokeskuksesta: laji.fi/havainnot.

5.7.2019

RANKING-MENESTYSTÄ KASVATUSTIETEISSÄ JYU:n kasvatustieteet sijoittui Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa sijalle 39. Sijoituksella JYU on paras pohjoismainen ja neljänneksi paras eurooppalainen korkeakoulu. Koko yliopiston sijoitus Shanghain listalla on välillä 501–600. Kasvatustieteen tutkimus arvioitiin korkealle tasolle myös kansainvälisessä QS World University Rankings by Subject -vertailussa. Kasvatustieteet pisteytettiin sijalle 101–150. Liikuntatieteet sijoitettiin välille 51–100. Fysiikan tutkimus arvioitiin sijoille 351–400. Kolme tieteenalaa nousi jälleen listalle: psykologia sijoille 251–300 sekä humanistiset tieteet ja luonnontieteet sijoille 451–500.

KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄ

Jyväskylän yliopisto sijoittui välille 501-600 tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla.

TIETEENALALISTAUKSISSA

⟶ Kasvatustieteet arvioitiin sijalle 101–125 ⟶ Psykologian ala 176–200 ⟶ Humanistiset tieteet 201-250 ⟶ Yhteiskuntatieteet 201-250 ⟶ Taloustieteet 251–300 ⟶ Terveystieteet 401–500 ⟶ Luonnontieteet 501–600 ⟶ Tietojenkäsittelytieteet 501-600. BEST GLOBAL UNIVERSITIES –RANKINGLISTALLA yliopisto oli sijalla 433 , humanistiset tieteet sijalla 174. QS WORLD UNIVERSITY RANKINGS: SIJOITUS 346.

16.7.2019

25.6.2019

MAASEUDUN LAPSET KAUPUNKILAISLAPSIA EDELLÄ MOTORISTEN TAITOJEN HALLINNASSA Taitavat tenavat -tutkimuksen mukaan parhaat 3–7-vuotiaiden lasten motoriset taidot löytyivät maaseudulla asuvilta lapsilta. Maaseudulla asuvat lapset myös ulkoilivat eniten päiväkotipäivän jälkeen. Pääkaupunkiseudun lapset osallistuivat muita enemmän ohjattuihin liikuntaharrastuksiin.

ENSIMMÄISET UHANALAISEN RAAKUN POIKASET SYNTYIVÄT KONNEVEDEN TUTKIMUS ASEMALLA Etelä-Suomessa Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkukannat pienenevät hälyttävää tahtia. Konneveden tutkimusaseman tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset jatkokasvatukseen tutkimusaseman laboratoriossa. Poikaset ovat peräisin raakkuyksilöistä, jotka tuotiin asemalle ”raakkujen lemmenlomalle” syksyllä 2016. Lisääntymisensä luonnossa jo lopettaneet raakut alkoivat tuottaa toukkia syksyllä 2018.

JYU UUTISIA 2019

30.8.2019

JYU JULISTI ILMASTOHÄTÄTILAN ENSIMMÄISENÄ YLIOPISTONA SUOMESSA Jyväskylän yliopisto allekirjoitti ensimmäisenä yliopistona Suomessa kansainvälisen yli 8000 yliopiston ja korkeakoulun ilmastohätätilan julkilausuman. Samalla yliopisto sitoutui lausuman tavoitteisiin. JYU tavoittelee strategiansa mukaisesti hiilineutraaliutta viimeistään vuonna 2030.

3.9.2019

PALJON LIIKKUVIEN NUORTEN ARVOSANAT SÄILYVÄT KORKEAMPINA ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN SIIRRYTTÄESSÄ Paljon liikkuvilla nuorilla arvosanat säilyvät korkeampina kuin vähemmän liikkuvilla nuorilla. Tutkimuksen mukaan lisääntynyt liikunta ei kuitenkaan johtanut parempaan koulumenestykseen. Liikunnan harrastamisella ja koulumenestyksellä saattaa olla yhdistäviä piirteitä, kuten esimerkiksi motivaatio tehdä asioita hyvin.

4.10.2019

VIHAPUHE VIE INNON POLIITTISEEN OSALLISTUMISEEN Raportin mukaan suuri osa kunta päättäjistä ja kansanedustajista on kohdannut vihapuhetta luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Kaksi kolmesta päättäjästä myös arvioi vihapuheen lisääntyneen viime vuosina.

27.9.2019

ENNÄTYSYLEISÖ: JYVÄSKYLÄN TUTKIJOIDEN YÖSSÄ VIERAILI 14 500 KÄVIJÄÄ Tutkijoiden yötä vietettiin syyskuun viimeisenä perjantaina 27.9.2019. Tapahtumassa saatiin uusia tiede-elämyksiä, kokeiltiin itse tutkimuksen tekemistä sekä keskusteltiin innostuneiden tieteen tekijöiden kanssa. Jyväskylässä tapahtuma keräsi lähes 14 500 kävijää. Muun muassa kemian laitoksen pamaukset, liikunnan toiminnallinen ohjelma ja fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio kiinnostivat yleisöä.

18.11.2019

SUUNTAVIIVOJA EUROOPAN KOULUTUSPOLITIIKKAAN Koulutusjohtamisen instituutti isännöi 18.11.2019 eurooppalaista koulutuspolitiikkaa kehittävän hankeverkoston "European Education Policy Network on Teachers and School Leaders" (EEPN) ensimmäistä vuosikonferenssia.

20.11.2019

SUOMALAISLAPSET LIIKUNTATAIDOILTAAN EUROOPAN KÄRKEÄ Suomessa, Belgiassa ja Portugalissa kerättyjen aineistojen välinen vertailu paljastaa, että 6–10-vuotiaat suomalaislapset ovat liikuntataidoiltaan eurooppalaisia ikätovereitaan edellä. Erot liikuntataidoissa kasvavat iän myötä riippumatta merkittävistä lasten ylipainoeroista maiden välillä.

9.11.2019

LAPSELLA ON OIKEUS

16.12.2019

TANSSI-LIIKETERAPIA VÄHENTÄÄ MASENNUKSEN OIREITA

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotispäivän kunniaksi kasvatustieteiden laitos järjesti aiheen tiimoilta koko perheen tapahtuman lauantaina Ruusupuistossa. Tilaisuudessa kävi noin 600 osallistujaa.

Psykologian laitoksen tutkimus osoitti, että ryhmämuotoinen TLT-interventio, joka pyrkii vahvistamaan kehossa koettua turvallisuutta, on vaikuttava masennuksen hoidossa. TLT-ryhmässä lähes 45 % tutkittavista hyötyi interventiosta: masennusoireet vähenivät ja mieliala koheni. Kenenkään vointi ei huonontunut. Kontrolliryhmässä, jossa tutkittavat saivat tavanomaista hoitoa, 83 %:lla vointi pysyi muuttumattomana ja 14 %:n vointi koheni.

31.12.2019

HUMUSJÄRVIEN MIKROBIYHTEISÖ YLLÄTTI – BAKTEERIT JA LEVÄT TEKEVÄT MIKRO MUOVEISTA HYÖDYLLISIÄ OMEGA-3-RASVAHAPPOJA Muovijätteen määrä kasvaa jatkuvasti, ja vesistöihin päätyvät mikromuovit aiheuttavat suurta huolta. Tutkijat osoittivat, että humusjärvien mikrobiyhteisö pilkkoo mikromuovien hiiliketjuja ja valmistaa niistä eläinplanktonin käyttöön jopa hyödyllisiä omega-3- ja omega-6rasvahappoja. Järviveden mikrobit myös neutraloivat mikromuovien pinnassa olevia haitallisia aineita.

9.12.2019

LAPSEN AIVOT – ENEMMÄN KUIN PIENET AIKUISEN AIVOT Tutkimus osoitti lapsen aivoissa erityispiirteitä, joita aikuisten aivoissa ei nähdä. Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen näkökulmasta erityistä aikaa, sillä aivojen hermoverkot ovat silloin herkkiä muovautumaan vuorovaikutuksen perusteella.

30.12.2019

SEKSUAALIVÄHEMMISTÖÖN KUULUVAT MIESURHEILIJAT KÄRSIVÄT HÄIRINNÄSTÄ Suomen ensimmäisen urheilijoiden ja liikunnanharrastajien seksuaaliseen häirintään keskittyvän tutkimuksen tulokset osoittavat, että joukkuekavereiden ja valmentajien häirintä aiheuttavat henkistä pahoinvointia seksuaalivähemmistöihin kuuluville urheilijoille ja liikunnan harrastajille. Erityisesti miesten henkinen hyvinvointi vaarantuu. Tulokset käyvät ilmi liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta.

JYU TILASTOT 2019

den ja dekunta 5 469 564

untanta

16 4

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän yliopisto)

Informaatioteknologian tiedekunta

16 %

Hakijoita 399 Aloituspaikat 103

Hakijoita 1 920 Aloituspaikat 408

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

HAKIJOISTA PÄÄSI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON

Informaatioteknologian Hakijoita tiedekunta

5 469 Aloituspaikat 564

Hakijoita 1 632 Aloituspaikat 454

17 124

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Sisäänpääsy tiedekunnittain Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta..... 18 % Informaatioteknologian tiedekunta ........................ 21 % Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu................ 9 % Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.......... 10 % Liikuntatieteellinen tiedekunta ...................................... 11 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ....... 28 % Kokkolan yliopistokeskus Chydenius...................... 26 %

Hakijoita 1 920 Aloituspaikat 408

Hakijoita 1 632 Humanistis-yhteiskuntaAloituspaikat 454

Liikuntatieteellinen tiedekunta

tieteellinen tiedekunta

Hakijoita 2 536 Aloituspaikat 278

Alempi korkeakoulututkinto

1 942

14 1 %

1 515

Informaatioteknologian tiedekunta

1 378

1 139

644

619

1 377

509

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

1 111

17 124

134

21 16 %

1 052

249

38 15 %

659

117

17 15 %

413

197

49 25 %

2 750

HAKIJAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON 2019

ALOITUSPAIKKAA 2019

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN 2019

3 983

2 683

1 397

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

LISENSIAATTI MAISTERI KANDIDAATTI

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä*

13 788

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

TUTKINTOOPISKELIJOITA 2019

tutkinnot

Humanistis-yhteiskunta tieteellinen tiedekunta

TOHTORI

526 86 16 % Hakijoita 2 536 Aloituspaikat 166 53 278 32 %

81 13 %

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

Lähde: Vipunen

Liikuntatieteellinen

Ylempi korkeakoulututkinto Tohtoriopiskelijat tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

2 679 3000

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

2500

1 285

1 721

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon tieteellinen tiedekunta

2000 1500 1000

17 124

3 716 Jyväskylän yliopiston Hakijoita kauppakorkeakoulu Aloituspaikat 654 HAKIJAA 2019

Hakijoita 3 026 Aloituspaikat 289

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Ha Al

HAKIJAA 2019 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Hakijoita 3 026 Aloituspaikat 289

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN 2018

Kokk Chyd

tutkinnot

146 146

2 2952 952

Tohtori 17 Tohtori 17 Maisteri 89 Maisteri 89 Kandidaatti 40 Kandidaatti 40

TUTKINTO-OHJELMAA TUTKINTO-OHJELMAA YHTEENSÄ 2019 YHTEENSÄ 2019

Tohtori 127 Tohtori 127 Lisensiaatti 14 Lisensiaatti 14 Maisteri 1 576 Maisteri 1 576 Kandidaatti 1 235 Kandidaatti 1 235

TUTKINNON TUTKINNON SUORITTANUTTA SUORITTANUTTA 2019 2019

TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN Lähde: JY tietovarasto (3.3.2020) TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN Tohtori 5 Tohtori 5

Kandidaatti 18 Tohtori 1 Kandidaatti 18 Tohtori 1

Kandidaatti 3 Kandidaatti 3

11 11

52 52

Maisteri 29 Maisteri 29

Maisteri 7 Maisteri 7

HUMANISTIS-YHTEISKUNTAHUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 6 Maisteri 6

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

Kandidaatti 7 Kandidaatti 7

Tohtori 3 Tohtori 3

22 22

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU KAUPPAKORKEAKOULU

Kandidaatti 4 Kandidaatti 4

Tohtori 4 Tohtori 4

23 23

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 16 Maisteri 16

KASVATUSTIETEIDEN JA KASVATUSTIETEIDEN PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 18 Maisteri 18

LIIKUNTATIETEELLINEN LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

MATEMAATTIS-LUONNONMATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TUTKINNOT Kandidaatti

13 788

13 428

Tutkinto-opiskelijoiden määrä VUONNA 2015 Tutkinto-opiskelijoiden määrä TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN 14 000 MÄÄRÄ 2019 Lähde: Vipunen 14 000

13 452

VUONNA 2017

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

2015

1 261

1 486

160

VUONNA 2016

2016

1 211

1 516

158

13 812

2017

1 344

1 476

148

2018

1 220

1 513

139

2019

1 235

1 576

127

13 761

VUONNA 2018

Lähde: JY tietovarasto (3.3.2020)

13 500 13 500 13 000 13 000 12 500 12 5002013

Kandidaatti 6 Kandidaatti 6

28 28

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Maisteri 13 Maisteri 13

Kandidaatti 2 Kandidaatti 2

10 10

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Tohtori 2 Tohtori 2

55 2014

2015

2016

2017

13 301 2013 13 057 2014 13 427 2015 13 760 2016 13 418 2017

JYU TILASTOT 2019

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanis tieteellin

TUTKINNOT Liikuntatieteellinen TIEDEKUNNITTAIN tiedekunta 2019 2017 Informaatioteknologian tiedekunta TUTKINNOT

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

TIEDEKUNNITTAIN 2019 2017 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Informa tiedeku

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

825

366

317

793

357

294

Humanistis-yhteiskunta tieteellinen tiedekunta

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon tieteellinen tiedekunta

TUTKINNOT TIEDEKUNNITTAIN 2018

Kandidaatti

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

342

445

Informaatioteknologian tiedekunta

175

171

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

136

172

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

345

423

Liikuntatieteellinen tiedekunta

120

226

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Yhteensä

3500 3000

3 115

3 276

3 257

3 174

117

139

1 235

1 576

127

Jyväskylä kauppako

Lähde: JY tietovarasto (3.3.2020)

3 112

2500

JULKAISUT TIEDEKUNNITTAIN* 2019 2000

Julkaisut

2 211

2 Avoin 100

3500

1 742

saatavuus

1 472 1500 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

920

584

3000

Informaatioteknologian1000 tiedekunta

315

243

2500

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

210

152

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

413

287

500

0 Liikuntatieteellinen tiedekunta 2015

2016

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Julkaisut

463

2017

754

313

2018

Avoin saatavuus*

601

Lähde: vuodet 2015–2017 Vipunen, vuodet 2018–2019 Converis (tilanne 4.3.2020)

JULKAISUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA 2019

3 112

2 100

2 211

1 742

1500 2019

3 276

3 257

3 174

2000

* summa ei ole sama kuin yliopiston julkaisut yhteensä, koska sama julkaisu voi olla laskettu useampaan tiedekuntaan ja koska mukana ei ole erillislaitosten julkaisuja.

3 112

3 115

1 472

1000 500 0

2015

2016

Julkaisut

2017

2018

2019

Avoin saatavuus*

* joko avoin julkaisukanava, artikkeli on ostettu avoimeksi tai julkaisu on rinnakkaistallennettu Lähde: vuodet 2015–2017 Vipunen, vuodet 2018–2019 Converis (tilanne 4.3.2020)

2 564

Opetus 28 % Tutkimus 33 % Muu 35 % HENKILÖSTÖ (HTV) 2019 Harjoittelukoulut 4 % Opetushenkilöstö Opetushenkilöstö 724 (6 %)724 (6 %)

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ 2019 (HTV) 2019 (HTV) HENKILÖSTÖ 2019 (HTV)

ö 724 (6 %)

895 (2 %)

HENKILÖSTÖSTÄ HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA ULKOMAALAISIA HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

Harjoittelukoulujen henkilöstö 105 (0 %)

11 %

stö 840 (27 %)

11 11 %% 11 %

Tutkimushenkilöstö 840 (27 %) Tutkimushenkilöstö 840 (27 %) Opetushenkilöstö 724 (6 %) Muu henkilöstö Muu henkilöstö 895 (2 %)895 (2 %) Tutkimushenkilöstö 840 (27 %) Harjoittelukoulujen Harjoittelukoulujen Muu henkilöstö 895 (2 %) henkilöstö henkilöstö 105 (0 %)105 (0 %)

HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

en 0 %)

HENKILÖSTÖ (HTV)

2015

2016

2017

2018

2019

opetushenkilöstö

634 (6 %)

652 (7 %)

680 (6 %)

701 (6 %)

724 (6 %)

tutkimushenkilöstö

799 (21 %)

811 (23 %)

820 (25 %)

841 (24 %)

840 (27 %)

muu henkilöstö

886 (2 %)

855 (2 %)

839 (2 %)

918 (2 %)

895 (2 %)

harjoittelukoulujen henkilöstö

103 (0 %)

102 (0 %)

107 (0 %)

105 (0 %)

2 423 (9 %)

2 421 (10 %)

2 445 (11 %)

2567 (10 %)

Yhteensä

2564 (11 %) Ulkomaalaisten osuus (%) Lähde: HR-järjestelmä

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN 2019 (HTV) 2019 (HTV) HENKILÖSTÖ Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2019 (HTV) TIEDEKUNNITTAIN Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 158 (13 %) 2019 (HTV) 206 (19 %) 34 (8 %)

HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2019 (HTV)

Informaatioteknologian tiedekunta

59 (3 %)

78 (36 %)

25 (5 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

47 (3 %)

40 (26 %)

16 (11 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

141 (2 %)

100 (18 %)

47 (1 %)

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

59 (2 %)

89 (12 %)

32 (7 %)

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

120 (7 %)

274 (41 %)

Ulkomaalaisten osuus (%)

99 (3 %) Lähde: HR-järjestelmä

Akatemia Suomen Suomen Akatemia

HENKILÖSTÖN VAKINAISUUS (HTV) 2015 määräaikainen vakinainen

rahoitus

ritykset

ahastot ja säätiöt

rahoitus (ei EU)

Suomen Akatemia Tekes Tekes 2016

1 089 46 %

1 271 54 % TUOTTOJEN TUOTTOJEN JAKAUTUMINEN JAKAUTUMINEN tuntiopettajat * 62 TUOTTOJEN RAHOITUSLÄHTEITTÄIN RAHOITUSLÄHTEITTÄIN JAKAUTUMINEN (JAKSOTTAMATON) (JAKSOTTAMATON) RAHOITUSLÄHTEITTÄIN 2017 2017 (JAKSOTTAMATON) 2017 YLIOPISTON RAHOITUS 2019

1 099 47 % Tekes OKM OKM 1 263 53 %

2017

2018

2019

1 110 47 %

1211 48 %

1199 48 %

1 273 53 %

1298 52 %

1303 52 %

52 %

HENKILÖSTÖSTÄ YLIOPISTON 59 62 58 61 YLIOPISTON OKM VAKINAISIA Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus RAHOITUS RAHOITUS *tuntiopettajat, ei mukana vakinaisten prosenteissa YLIOPISTON 2019 2019 Kotimaiset Kotimaiset yrityksetyritykset Muu julkinen rahoitus RAHOITUS Kotimaiset Kotimaiset rahastotrahastot ja säätiötja säätiöt 2019 Kotimaiset yritykset

EU-rahoitus EU-rahoitus Kotimaiset rahastot ja säätiöt Ulkomainen Ulkomainen rahoitusrahoitus (ei EU) (ei EU) EU-rahoitus Muut Muut Ulkomainen rahoitus (ei EU) Muut

JYU TILASTOT 2019

men Akatemia

Muu rahoitus

Tekes Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

OKM

Informaatioteknologian tiedekunta

YLIOPISTON RAHOITUS 2019

Muu julkinen rahoitus Kotimaiset yritykset

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Kotimaiset rahastotTiedekuntien ja säätiöt rahoitus

Liikuntatieteellinen tiedekunta

EU-rahoitus

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Ulkomainen rahoitus (ei EU) Muut

204,3 M€ LIIKEVAIHTO 2019

MERKITTÄVIMMÄT KULUT 2019

LIIKEVAIHTO

(yliopiston toiminnan rahoitus)

15,6 M€ TULOS 2019

143 M€

25,4 M€

13,1 M€

8,9 M€

henkilöstökulut

Vuokrat

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Kulut 2019

Tuotot 2019 Valtion yleisavustus

131,6 M€

Täydentävä rahoitus

72,7 M€

Poistot

2,3 M€

Suomen Akatemia

26,1 M€

Apurahat

2,2 M€

3,1 M€

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

8,9 M€

6,1 M€

Palvelujen ostot

13,1 M€

Vuokrat

25,4 M€

2015

210,3 M€

2016

203,6 M€

2017

204 M€

2018

204,3 M€

OKM

2019

204,3 M€

Muu julkinen rahoitus

Lähde: JY toimintakertomus

Business Finland

Henkilöstökulut

14,5 M€

143 M€

3,0 M€

Matkakulut

7,1 M€

Kotimaiset rahastot ja säätiöt

3,0 M€

Muut kulut

8,2 M€

EU - rahoitus

7,8 M€

Kulut yhteensä

210 M€

Ulkomainen rahoitus ( ei EU )

2,5 M€

Sijoitus- ja rahoitustoiminta*

21,1 M€

Muut

6,7 M€

TULOS

15,6 M€

Kotimaiset yritykset

RAHOITUS TIEDEKUNNITTAIN 2018

Täydentävä rahoitus

Perusrahoitus

10,9 M€ (32 %)

23,6 M€ (68 %)

Informaatioteknologian tiedekunta

4,9 M€ (36 %)

8,6 M€ (64 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

3,2 M€ (31 %)

7,2 M€ (69 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

9,3 M€ (35 %)

16,9 M€ (65 %)

Liikuntatieteellinen tiedekunta

5,5 M€ (35 %)

10,3 M€ (65 %)

18,5 M€ (41 %)

27,1 M€ (59 %)

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

72,7 M€

TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS 2019

VA I K U T T AVA SIVISTYSYLIOPISTO Visiomme on olla oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista tiedeyliopistoista sekä osaamisen ja kestävän yhteiskunnan uudistaja. Tarjoamme maailmanluokan tutkimusympäristön ja vetovoimaisen kampuksen. Tärkeintä on kuitenkin osaava, luova ja hyvinvoiva yliopistoyhteisömme. Monikulttuurinen ja kansainvälinen, jokaista yksilöä arvostava ja inspiroiva yhteisömme on rikkautemme. → jyu.fi/strategia

PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland

@JyvaskylaUniversity @uniofjyvaskyla @uniofjyvaskyla JyvaskylaUniversity

JYU.FI