Jyväskylän yliopisto vuosikertomus 2017

VUOSIKERTOMUS 2017

OVEMME MAAILMALLE OVAT AUKI. OLEMME TIETEEN AVOIMUUDEN JOHTAVA YLIOPISTO SUOMESSA. KESKEISILLÄ ALOILLAMME OLEMME VAHVA TOHTORIKOULUTTAJA JA KOULUTUSVIENTIMME ULKOMAILLE ON VOIMAKKAASSA KASVUSSA. ULKOMAISET OPISKELIJAMME OVAT ERITTÄIN TYYTYVÄISIÄ OPPIMISEEN, OPETUKSEEN JA ELÄMÄÄN JYVÄS­ KYLÄSSÄ. OLEMME DYNAAMINEN, ULOSPÄINKÄÄNTYNYT YHTEISÖ.

VUOSIKERTOMUS 2017

20 17

VUOSIKERTOMUS

TOIMITUS

Taina Erkkilä Liisa Harjula Kirsi Häkämies Anitta Kananen Heta Kangasniemi Birgitta Kemppainen Sari Laapotti Elina Leskinen Sini Tuikka Elina Vaara-Sjöblom Kati Valpe TILASTOT

Viivi Aumanen KUVAT

Paula Alatalo Nanni Koski K-S Foto Iida Liimatainen Martti Minkkinen Katarina Mustonen Marika Mäkelä/Studio Siluetti Anne Sjöholm/valtioneuvosto Studio Anri Leevi Sorri Jouni Taskinen Wilma Tyni Emmi Virtanen Tarja Vänskä-Kauhanen KONSEPTI JA SUUNNITTELU

Nitroid PAINOPAIKKA

Jyväskylän yliopistopaino

REHTORIN KATSAUS

JYVÄSKYLÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Aloitimme toimintamme vuoden 2017 alussa uudistetulla organisaatiolla. Tiedekunta- ja erillislaitosrakenteemme uudistettiin ja palvelutoiminnot keskitettiin yliopistopalveluihin. Vuoden aikana keskityimme tukemaan uuden organisaatiorakenteen vakiintumista sekä monialaisuutta korostavan organisaatiokulttuurin vahvistumista.

Elokuussa 2017 aloitin työni yliopiston uutena rehtorina ja marraskuussa Marja-Leena Laakso ja Henrik Kunttu ottivat vastuut koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavina päätoimisina vararehtoreina.

Asemamme on vakiintunut valtakunnallisessa koulutustulosvertailussa. Perustutkinto-opiskelijoiden määrä on nykytasolla noin 12 000. Profiloidumme edelleen tutkimuksen painoaloillamme vahvana tohtorikouluttajana ja asemamme on vahvistumassa entisestään. Jyväskylän yliopisto on tieteen avoimuuden johtava yliopisto Suomessa, sillä rinnakkaistallennettujen vertais­ arvioitujen julkaisujen osuus vertaisarvioiduista julkaisuista saavutti 65 % tason.

Meillä on yliopistolla nyt hyvä yhdessä tekemisen henki.

Haluamme houkutella meille lahjakkaita kansainvälisiä opiskelijoita ja työntekijöitä enenevässä määrin. Kansainvälistymistavoitteidemme mukaisesti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvussa, vaihto-opiskelijoiden määrä on nousussa ja kansainvälisten julkaisujen määrä lisääntyi tavoitteidemme mukaisesti.

Kansainvälisen International Student Barometer -kyselytutkimuksen (ISB) mukaan Jyväskylän yliopiston ulkomaalaiset opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä opintoihinsa yliopistossa ja elämään­sä Jyväskylässä. Runsas enemmistö eli 90 %

kyselyyn vastanneista yliopiston ulkomaalaisista opiskelijoista on tyytyväisiä opiskelukokemukseensa ja peräti 95 % suosittelisi yliopistoa opiskelupaikkana uusille hakijoille ja tuleville opiskelijoille. Oppimisen ja opetuksen sekä asumisen ja elämisen kategoriassa opiskelijat antoivat kokemuksestaan parhaan kokonaisarvosanan Suomessa. Lisäksi elämisessä kokonaisarvosana oli myös kansainvälisessä vertailussa paras.

Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa korostamme avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmiemme kanssa. Olemme vahvasti mukana alueellisessa yhteistyössä: ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän kanssa tehtävä EduFutura Jyväskylä -yhteistyö tiivistyi vuoden aikana edelleen. Lisäksi olimme aktiivisesti mukana Jyväskylän kaupungin Hippos2020-kehittämisessä sekä Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHo) vahvistamisessa.

Jyväskylä on aktiivinen opiskelijakaupunki, jonne oli ilo muuttaa. Meillä on yliopistolla nyt hyvä yhdessä tekemisen henki ja lähdemme tekemään innolla uutta strategiaa ja visiota vuodelle 2030.

Yhteistyöterveisin Keijo Hämäläinen REHTORI

4 6 7 7

8

KRIISI ON UUSI NORMAALITILA

14

SUOMEN TERVEYDEN­ HUOLTO HUIPULLE TEKOÄLYN AVULLA

Rehtorin katsaus Kampus keskellä seutua Yliopisto vahvis­taa profiiliaan Huomattava eurooppalainen rahoitus uraauurtaville hankkeille

HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 8 Kriisi on uusi normaalitila 12 Akatemiaprofessuuri filosofiaan 12 Yleisissä kielitutkinnoissa yli 100 000 osallistujaa 13 Yhteistyössä on voimaa INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 14 Suomen terveyden­huolto huipulle tekoälyn avulla 18 Vireä vaikuttaja elää ajassa 19 Startup-tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia 19 Tietotekniikassa sähköinen valintakoe KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA 20 Opiskelijan hyvinvointi on koko yliopiston asia 24 Vahvaa ja vaikuttavaa lapsuus- ja perhe­tutkimusta 25 Eritrea yhteistyö­kohteena 25 Aivotutkimus auttaa oppimisen sovellusten kehittämisessä KAUPPAKORKEAKOULU 26 Kauppakorkeakoulu täytti 50 vuotta 30 Kauppakorkea­koulu on digitalisaation edellä­kävijä 31 JSBE:n, JAMK:n ja Ilma­sotakoulun yhteinen

muutosjohtamisen kurssi 31 Opiskelija­joukkue menestyi New Yorkissa

20

OPISKELIJAN HYVINVOINTI ON KOKO YLI­ OPISTON ASIA

26

KAUPPAKORKEA­ KOULU TÄYTTI 50 VUOTTA

LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA 32 Kolme tuntia liikuntaa on lasten leikkiä 36 Liikkuminen kannattaa vaihde­vuosi-iässä 36 Jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä

ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa 37 Talviurheiluosaamista Pekingiin MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 38 Pehmoilua kovissa tieteissä 42 Jokihelmisimpukat kuntoutuksessa Konneveden

tutkimusasemalla 43 Arvometalleja ilman louhimista 43 Innostunut ja avoin tiede­yhteisö KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS 44 Osaavat ja elämäänsä tyytyväiset suomalais­nuoret 45 Koulutusjärjestelmä kehittyy yhteiskunnallisessa

vuoro­vaikutuksessa 45 Korkeakoulututkijoiden 30. CHER-juhlakonferenssi

kokosi yli 200 osanottajaa Ruusupuistoon

32

KOLME TUNTIA LIIKUNTAA ON LASTEN LEIKKIÄ

38

PEHMOILUA KOVISSA TIETEISSÄ

46 Avoin yliopisto 47 Avoimen tiedon keskus 47 Kielikeskus KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 48 Yliopistokeskuksen sisällä sykkii chydeniaaninen sydän 49 Biolaakso –Uusia avauksia yhteistyölle ja innovaatioille 50 Uutisia vuodelta 2017 54 Tilastot

KAMPUS KESKELLÄ SEUTUA Yliopisto haluaa olla aktiivisessa yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa.

Ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän kanssa tehtävä EduFutura Jyväskylä -yhteistyö tiivistyi vuoden aikana edelleen.

EduFuturaan perustettiin yhteisprofessuuri, jonka avulla kehitetään opiskelua, sujuvoitetaan eri koulutusasteiden välisiä siirtymiä ja edistetään alueen pedagogista osaamista. Professuuria hoitamaan palkattiin kansainvälisesti ansioitunut professori Jouni Välijärvi. Edu­ Futuran valtakunnallista näkyvyyttä vahvistettiin mm. kesäkiertueen avulla.

EduFutura-oppilaitokset ja Jyväskylän kaupunki perustivat yhteis­ yrityksen edistämään yrittäjyyttä.

Jyväskylän Yritystehdas tarjoaa yrityksille perustamisneuvontaa ja auttaa Jyväskylän alueella toimivia yrityksiä ideasta kasvuun. Yhtiö auttaa, aktivoi ja valmentaa opiskelijoita, henkilökuntaa ja tutkijoita yrittäjyyteen.

6

Yliopisto oli aktiivisesti mukana myös Jyväskylän kaupungin Hippos2020-kehittämisessä sekä KeskiSuomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHo) vahvistamisessa.

Hippos on yksi neljästä Jyväskylän kaupunkikehitysalueesta ja siitä on suunnitteilla Suomen suurin liikunnan, urheilun ja ammattilaisurheilun keskittymä. Hippokselle rakentuu Pohjoismaiden monipuolisin sisäliikunnan keskus. Hippoksen alueen vuosittaisten käyttäjämäärien tavoitellaan kasvavan nykyisestä noin 1,6 miljoonasta 3–5 miljoonaan.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO on keskisuomalaisia sosiaali- ja terveysalan, liikunta- ja urheilualan toimijoita sekä hyvinvoinnin osaajia yhteen kokoava monialainen verkosto. Se kehittää yhteistä osaamista kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. KeHO hyödyntää

Keski-Suomen ainutlaatuisia vahvuuksia, mukaan lukien Jyväskylän yliopiston terveys- ja liikunta-alan tutkimusta, koulutusta ja vahvaa osaamista, muita hyvinvointiin läheisesti liittyviä tieteenaloja sekä monipuolista järjestö- ja yritystoimintaa.

Tavoitteena on, että Keski-Suomessa toimii kansainvälisesti kilpailukykyinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, sosiaalisen hyvinvoinnin, liikunnan, urheilun ja kuntoutuksen osaamis- ja yrityskeskittymä.

Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto perustivat neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää Jyväskylän alueen elinvoimaa sekä vahvistaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Neuvottelukunta toimii organisaatioiden johdon välisenä foorumina.

Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanja 2015–2017 tuotti noin 2,9 miljoonaa euroa. Kaikkiaan keräykseen osallistui 233 lahjoittajaa, joiden joukossa oli niin säätiöitä, yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin.

YLIOPISTO VAHVIS­TAA PROFIILIAAN Yliopisto on onnistunut hyvin kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa, ja Suomen akatemian myöntämien profiloitumishankkeiden myötä yliopisto kykenee vahvistamaan valitsemiaan alueita.

Yliopisto sai akatemialta 4,6 miljoonaa euroa vahvistaakseen profiiliaan. Aivojen kehitys elämän­kulun eri vaiheissa -tutkimusalueella yh­dis­tetään yliopiston asiantuntemusta mm. psyko­logiassa, kasvatustieteissä, liikuntabiologiassa ja geronto­logiassa. Päätöksentekoanalytiikka käyttäen kausaali­malleja ja monitavoiteoptimointia -tutkimuksessa hyödynnetään laskennallista ajattelua ja data-analytiikkaa. Myös Kriisien uudelleen määrittely: historiallinen jatkumo ja yhteiskunnallinen muutos -tutkimusta profiloi monitieteisyys.

Yliopiston kokonaistuotot olivat 204 M€ ja koko­ naiskustannukset 207,9 M€. Yliopiston varsinaisen toiminnan tulos on alijäämäinen (–3 %), mutta koko­ naistulos sijoitustoiminnan tuottojen turvin yli­jäämäinen 3,2 M€. Koulutusvientiyhtiö EduCluster Finland Oy:n liikevaihto kasvoi ja samalla yhtiön tulos kääntyi voitolliseksi. Liikevaihto oli vuonna 2017 10,9 M€.

Täydentävä rahoitus kasvoi yli 6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja kohdentui lähes kokonaisuudessaan tutkimuksen rahoitukseen. Kilpailtu tutkimusrahoitus kasvoi 3,7 miljoonaa euroa. Suurimpia hankerahoittajia olivat edelleen Suomen Akatemia (27 M€), Tekes (6,2 M€) ja Euroopan komissio (4,8 M€).

JYU

204 M€

2017

LIIKEVAIHTO

71,8 M€ 3,2 M€ TÄYDENTÄVÄ RAHOITUS

TULOS

SUURIMMAT HANKERAHOITTAJAT

27 M€

Suomen Akatemia

6,2 M€ Tekes

4,8 M€

Euroopan komissio

HUOMATTAVA EUROOPPALAINEN RAHOITUS URAAUURTAVILLE HANKKEILLE Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) myönsi erittäin kilpaillun Consolidator Grant -rahoituksen neljälle tutkijalle, jotka työskentelevät uraauurtavien hankkeiden parissa. Rahoitusta saivat akatemiatutkijat Anu Kankainen ja Anna Kuparinen sekä professorit Heikki Tuononen ja Mikko Salo. Rahoitettavat hankkeet valitaan tieteellisen laadun, tutkimusidean uutuuden sekä rohkeuden perusteella. Näiden rahoituspäätösten yhteissumma oli 6,3 miljoonaa euroa.

Anu Kankaisen ydinfysiikkaan liittyvässä hankkeessa tutkitaan lyhytikäisten ydinten ominaisuuksia, kuten niiden massoja. Päämääränä on selvittää, miten rautaa raskaampia alkuaineita tuotetaan tähdissä.

Anna Kuparinen tutkii akvaattisten eko­ systeemien toimintaa keskittyen kalakantojen dynamiikkaan sekä kalastuksen, ympäristön ja ihmisten toiminnan aiheuttamiin muutoksiin kaloissa.

Heikki Tuonosen projekti tutkii pääryhmien alkuaineista koostuvien yhdisteiden käyttöä pienten molekyylien aktivoinnissa.

Mikko Salon projekti tutkii käänteisten reuna-­­ arvo-ongelmien yhtenäisteorian mahdollisuutta ja sen potentiaalisia seurauksia.

Lisäksi matemaatikko Enrico Le Donnelle myönnettiin arvostettu European Research Council ERC Starting -rahoitus, arvoltaan 1,25 miljoonaa euroa. Hänen projektinsa käsittelee uusia rakenteita, jotka syntyvät algebrallisten operaatioiden ja epäeuklidisten geometrioiden vuorovaikutuksesta.

7

KRIISI ON UUSI NORMAALITILA

Kriisi on odottamaton tapahtuma, joka luo epävarmuutta. Jyväskylän yliopiston monitieteinen kriisien ja yhteiskunnan muutosten tutkimus lisää ymmärrystämme kriisien syistä, ilmenemismuodoista ja vaikutuksista, sekä niihin liittyvistä merkitys- ja valtakamppailuista.

» ← Tuuli Lähdesmäen, Mika Ojakankaan ja Jari Ojalan johtama monitieteinen profiloitumisalue Crises Redefined: Historical Continuity and Societal Change tutkii miten kriisit syntyvät, miten niitä pyritään ennakoimaan, hallitsemaan ja ratkaisemaan ja miten yhteisöt ja yksilöt toimivat kriiseissä.

KRIISEILLÄ ON HARVOIN YHTÄ TIETTYÄ SYYTÄ, VAAN NE OVAT MONEN TEKIJÄN SUMMIA. Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne, talouskuritoimet, eriarvoisuuden kasvu, ympäristöongelmat, nationalismin nousu, pakolaisuus ja sen laukaisemat populistiset reaktiot asettavat eurooppalaisille demokratioille vakavia haasteita.

Näihin haasteisiin vastaa Tuuli Lähdesmäen, Mika Ojakankaan ja Jari Ojalan johtama monitieteinen profiloitumisalue Crises Redefined: Historical Continuity and Societal Change, jolle Suomen Akatemia myönsi rahoituksen vuosiksi 2017–2021.

Kriiseillä on harvoin yhtä tiettyä syytä, vaan ne ovat monen tekijän summia. Kriittisen ja monitieteisen tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään ja tekemään näkyviksi kriisien taustoja. Tutkimus tuo lisävaloa siihen, miten kriisit syntyvät, miten niitä pyritään ennakoimaan, hallitsemaan ja ratkaisemaan ja miten yhteisöt ja yksilöt toimivat kriiseissä.

– Kriisit ymmärretään usein ihmisten aiheuttamiksi, vaikka niiden syynä voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit. Tosin silloinkin perimmäinen ongelma voi olla yhteiskunnan haavoittuvuus ja kykenemättömyys selvitä yllättävistä shokeista, Ojala huomauttaa.

KRIISIT MUOTOUTUVAT MYÖS PUHEESSA Kriisit ovat todellisia, konkreettisia tiloja.

Mutta ne ovat myös koettuja sekä puhe­

Milloin, miksi ja kenen toimesta TAPAHTUMAKULKU MÄÄRITELLÄÄN KRIISIKSI?

10

tapojen kautta rakennettuja, ja niitä voidaan joskus luoda ja ylläpitää tarkoituksellisesti.

Jyväskylän yliopiston kriisitutkimuksen erityispiirteenä onkin merkityskamppailujen ja vallan legitimaatiopyrkimysten tutkimus: milloin, miksi ja kenen toimesta tietty tapahtumakulku määritellään kriisiksi?

– Kaiken kaikkiaan on selvää, että ”kriisi” ei ole poliittisesti neutraali termi. Pelon lietsominen on kaikkina aikoina ollut yksi valtaapitävien ja valtaan haluavien keino oikeuttaa ankaria ja poikkeuksellisia toimia, Ojala ja Ojakangas painottavat.

– Kriisit ovat myös monin tavoin kulttuurisia.

Kulttuuri toimii tilana käsitellä kriiseihin liittyviä merkityksiä ja kokemuksia, Lähdesmäki lisää.

Vaikka kriisit määritelläänkin tyypillisesti poikkeustiloiksi, on niistä kuitenkin tullut osa normaalia elämäntilannetta. Nykymaailmalle tyypillistä tuntuukin olevan kriisien jatkuva läsnäolo. Niiden seuraukset näyttäytyvät useimmiten arvaamattomina.

Kriisitutkimuksen vertaileva ja ylirajainen tutkimusote voi olla avain arvaamattomuuden selättämiseen: kun nykyisyys suhteutetaan historiallisiin kehityskulkuihin, voidaan samalla pyrkiä ennakoimaan tulevaa.

→ Jyväskylän yliopiston kriisitutkimuksen erityispiirteenä on merkityskamppailujen ja vallan legitimaatiopyrkimysten tutkimus, kuvailevat Mika Ojakangas (vas.) ja Jari Ojala

AKATEMIAPROFESSUURI FILOSOFIAAN Professori Sara Heinämaa valittiin filosofian akatemia­ professoriksi 1.1.2017 alkaen.

Heinämaan viisivuotinen tutkimushanke Marginalization and Experience (MEPA) kehittää fenomenologista teoriaa kokemuksen normaaliudesta ja epänormaaliu­ desta valaistakseen sosiaalisen syrjäytymisen mekanismeja.

Tutkimus osoittaa, että esikielelliset keholliset tunnekokemukset ovat ratkaisevia kaikissa sosiaalisissa prosesseissa, joissa ihmisten väliset kulttuuriset erot muodostuvat väkivaltaisiksi vastakkaisuuksiksi ja joissa eroja hallitaan sulkemalla yksilöitä ja ihmisryhmiä yhteisöjen ulkopuolelle.

Heinämaa tutkii mm. muukalaisvihaa ja vihapuhetta Jean-Paul Sartren Juutalaiskysymys-teoksen valossa.

Rasistinen toimija jäljittelee hillitöntä vihaa ja halveksuntaa herättääkseen pelkoa, mutta ei suinkaan toimi näiden tunteiden vallassa. Pelon lietsonta tähtää järkiperäisen keskustelun ja päätöksenteon salpaamiseen ja tätä kautta demokratian horjuttamiseen.

Vihan ja pelon lisäksi Heinämaa on selvittänyt inhon ja vastenmielisyyden kokemuksia, mutta samalla jäsentänyt myös niiden purkamiseen tarvittavia positiivisia tunteita – ennen muuta rakkautta ja arvostusta.

12

YLEISISSÄ KIELITUTKINNOISSA YLI 100 000 OSALLISTUJAA Yleiset kielitutkinnot (YKI) on kansallinen kielitutkintojärjestelmä, jonka toteuttaa Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskus yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

YKI on näkyvä osa tiedekunnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta: vuosina 1994–2017 osallistujia on ollut jo 112 000.

Testit mittaavat aikuisen toiminnallista kielen osaamista alkeista lähes täydelliseen kielen hallintaan.

Tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä kielessä. Näistä suosituin on suomen kielen keskitaso. Toisin kuin usein luullaan, YKI ei testaa vain kansalaisuuteen vaadittavaa kielitaitoa: testit ovat avoimia kaikille.

– Tutkintoja voisi hyödyntää enemmän kaikenlaisessa kielten opiskelussa. Kun saa palautetta osaamisestaan ja huomaa hallitsevansa tietyn taitotason, motivaatiokin paranee, tutkimuskoordinaattori Sari Ahola sanoo.

Viimeisin iso kehittämisprojekti on suomalaisen viittomakielen tutkinto.

Se on haluk­kaiden saatavilla mahdollisesti vuonna 2019.

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA Vuosi 2017 oli tiedekunnassamme suurten muutosten aikaa. Humanistit, yhteiskuntatieteilijät ja filosofit yhdistivät voimansa, ja näin sai alkunsa vahva ja monialainen humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Tiedekunta on henkilöstöltään yliopiston toiseksi suurin ja opiskelijamäärältään suurin. Uusia laitoksiakin synnytimme: kieli- ja viestintätieteet yhdistyivät yhdeksi laitokseksi ja musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimus omakseen.

Uudessa tiedekunnassa humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat löytäneet hyvin toisensa. Vuoden aikana on saatu käyntiin esimerkiksi yhteinen kriiseihin liittyvä profiloitumisalue, monitieteinen sukupuolentutkimuksen verkosto ja hyvinvoinnin ja terveyden tutkijaverkosto. Koulutuksen puolella kehitettiin molempien alojen asiantuntemusta yhdistävä ”Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa” -tutkinto-ohjelma.

Ehkä suurin muutos oli valtakunnallisestikin ainutlaatuinen profiloituminen: Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja tutkimus siirtyivät liikkeenluovutuksena Jyväskylän yliopistoon 1.8.2017 alkaen. Tämän myötä noin 30 Vaasan yliopiston opettajaa ja tutkijaa siirtyi yliopistomme työntekijöiksi. Perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita siirtyi yhteensä noin 130. Odotamme heitä lisää seuraavissa siirtohauissa vuoden 2020 loppuun mennessä.

“Siirto on ollut molemmissa yliopistoissa melkoinen ponnistus. Täysin kivuttomia tämänkaltaiset muutokset eivät ole, mutta meille siirtyneet opettajat, tutkijat ja opiskelijat ovat kuitenkin löytäneet hyvin paikkansa uudessa yhteisössään.

Sopeutumista on varmasti helpottanut Jyväskylän yliopiston vahva sitoutuminen kielten tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen sekä Vaasasta siirtyneiden positiivinen suhtautuminen yliopistomme dynaamiseen ja monipuoliseen työympäristöön."

Minna-Riitta Luukka | DEKAANI

13

SUOMI TERVEYDEN­ HUOLLON HUIPULLE TEKOÄLYLLÄ

YLI

300

OPISKELIJAA ON TUTUSTUNUT IBM WATSON -TEKOÄLYTEKNOLOGIAAN

Jyväskylän yliopisto oli ensimmäinen yliopisto Suomessa, joka liittyi mukaan IBM Watson University -ohjelmaan vuonna 2015. Vuoden 2017 aikana informaatioteknologian tiede­ kunnan ja IBM:n välinen yhteistyö tiivistyi merkittävästi.

»

SOTE-UUDISTUS VOI SAAVUTTAA PALVELU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET, MIKÄLI SE HYÖDYNTÄÄ DIGITALI­SAATIOTA JA TEKO­ ÄLYÄ TÄYSI­MITTAISESTI. Alkuvuonna julkistetun Jyväskylän yliopiston, IBM:n, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Sitran, Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä käynnistyneen hankkeen tavoitteena on ollut SOTE-järjestelmän toiminnan tehostaminen, palvelujen parantuminen ja kokonaissäästöjen mahdollistaminen IBM Watsonin kognitiivisen tietojenkäsittelyn teknologian avulla.

– Yhteistyö on ollut tärkeää ei vain tiedekunnan ja yliopiston, vaan koko yhteiskunnan kannalta. Olemme tehneet Suomen SOTE-uudistukseen liittyvää tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää, miten tekoäly muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa, kertoo tiedekunnan professori Pekka Neittaanmäki.

Kumppanuuden syventyminen IBM:n kanssa on ollut luonnollista yhteisten strategisten painopisteiden vuoksi. Suomen nostaminen maailmanlaajuisesti digitaalisen ja kognitiivisen terveydenhuollon kehityksen kärkeen on yhteinen tavoite. Tiedekunnan edelläkävijyyttä kuvaavat casetapaukset kognitiivisen tietojenkäsittelyn soveltuvuudesta sairaalan toiminnan tehostamiseen Suomen ensimmäisessä digitaalisessa sairaalassa Jyväskylän KSSHP:ssa.

Tutkimuksissa selvisi, että SOTE-uudistus voi saavuttaa asetetut palvelu- ja kustannustavoitteet, mikäli se hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä täysimittaisesti. Hanke auttaa merkittävästi Keski-Suomen SOTE-ekosysteemin muodostumista ja on aktivoinut mukaan yrityksiä monipuolisesti.

– IBM:n uuden tekoälyteknologian mahdollisuuksien havaitseminen lukeutuu ehdottomasti

16

tiedekuntamme ja IT-alan koulutuksen juhlavuotemme merkittävimpiin virstanpylväisiin, Neittaanmäki kertoo.

LÄPIMURTOTEKNOLOGIOIHIN KESKITTYVÄ INNOVAATIOYKSIKKÖ HUIPENSI VUODEN Vuoden 2017 lopussa tiedekuntaan perustettiin uusien IBM:n kehittämien läpimurtoteknologioihin pohjautuva innovaatioyksikkö. Tarkoituksena on ollut tiedemaailman, toimiala- ja tutkimusekosysteemien vahvempi yhteistyö.

– IBM Watson -tekoälyteknologiaan on tutustunut jo yli 300 opiskelijaa. Tiede­kunnan seuraavana tavoitteena on kouluttaa 1 000 opiskelijaa IBM:n tekoälyteknologian alalle sekä tehdä yhteiskunnalle merkittävää tutkimusta eri läpimurtoteknologioiden, kuten tekoälyn, robotiikan ja virtuaalitodellisuuden alueilla, Neittaanmäki kertoo.

Joulukuussa tiivistynyt yhteistyö huipentui University of Jyväskylä and IBM Disruptive Technologies Innovation Hub:in avajaisiin.

Yksikkö toimii innovaatiohautomona opiskelijoille, tutkijoille ja paikallisille yrityksille. Hubissa kehitetään dataan perustuvia kognitiivisia ja tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja suomalaisen terveydenhuollon tarpeisiin ja se kokoaa yhteen niin julkiset kuin yksityiset organisaatiot, kasvuyritykset, lääkealan yritykset, pk-yritykset, suuret yhtiöt kuin myös yliopistot ja tutkijat. Avajaisia juhlistamaan saapui alan ammattilaisia ympäri Suomea sekä tietenkin IBM:n edustajia. → Henrik Korhonen tutustuu IBM Watson -tekoälyteknologiaan.

"Suomen suurimpana informaatioteknologian monitieteisenä tiedekuntana sekä johtavana ICT-alan tutkimus- ja koulutusyksikkönä koemme yhteistyön kehittämisen monipuolista tutkimusta tekevän globaalin IT-yrityksen kanssa erittäin merkittävänä."

Pekka Neittaanmäki PROFESSORI

17

PUOLI VUOSISATAA DIGIYHTEISKUNTAA KEHITTÄMÄSSÄ Informaatioteknologian alan koulutus käynnistyi 1967. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja matemaattis-luonnontieteellisessä annettu koulutus keskitettiin informaatioteknologian tiedekuntaan vuonna 1998.

Jyväskylässä it-alalle on koulutettu kuluneen 50 vuoden aikana noin 2 600 maisteria ja noin 300 toh­ toria. Merkittävä osa heistä on sijoittunut alueen yrityksiin, tai perustanut oman yrityksen.

SUOMEN SUURIN IT-KOULUTTAJA Joulun alla valmistui Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen oppiaineessa Suomi100-juhlavuoden 100. kauppatieteiden kandidaatin tutkinto.

Koko tiedekunta oli kanditutkintojen määrällä Suomen suurin 154:llä tutkinnolla. Tietojärjestelmätieteen kandeja niistä oli 110, joka oli paras tulos tiedekunnan historiassa.

VIREÄ VAIKUTTAJA ELÄÄ AJASSA Vuonna 2017 Jyväskylän yliopiston informaatio­teknologian tiedekunta täytti pyöreät viisi­kymmentä vuotta. Sen toimintaa on kehitetty systemaattisesti koko toiminnan ajan.

Ala uusiutuu nopeasti. Muutoksiin on reagoitava sekä koulutuksessa että tutkimuksessa yhä nopeammin. Kuluvana vuonna toimintaa on erityisen vahvasti kehitetty vastaamaan digitalisaation haasteisiin ja palvelemaan myös entistä paremmin yritysten tarpeita.

Opetussuunnitelma uudistettiin ja kartoitettiin perusteellisesti tulevaisuuden trendejä ja haasteita. Perusasioiden lisäksi opiskelijat perehdytetään ajankohtaisiin aloihin, kuten tietoturvallisuus, 3D-tulostus, robotiikka, IoT eli esineiden internet, lohkoketjut, kvanttitietokoneiden ohjelmointi ja tekoäly.

18

– IT-alalla eletään nyt suurta murrosta, joka tarjoaa huikeita mahdollisuuksia, jos niihin vain kyetään tarttumaan, professori Pekka Neittaanmäki painottaa.

Tiedekunta jatkaa kehittämistyötä ja lähivuosina erityisinä kohteina ovat tulevaisuuden oppijat eli koulumaailma, opiskelijaympäristön kehittäminen ja opiskelijayrittäjyys. Tämän takia IT-tiedekunta muisti juhlavuotenaan Keski-Suomen koululaisia, IT-alan ainejärjestöjä sekä yrittäjyyttä tukevia pelialan ja nuorten yrittäjien yhteisöjä lahjoittamalla yhteensä 30 000 euroa.

PEKKA NEITTAANMÄKI NOUSI MAAILMANLAAJUISEN VÄITÖS­ KIRJAOHJAAJALISTAN TOP3:EEN Keskiviikkona 20.12.2017 tarkastettiin professori Pekka Neittaan­mäen ohjaama Kashif Naveedin väitöskirja aiheesta ”Innovaatiotoiminnan muutos ja mittaamatta jäävän bruttokan­ santuotteen arvo digitaalisessa taloudessa”. Tällöin Neittaanmäen ohjaamien väitöskirjojen määräksi tuli 105, mikä nosti hänet maailman tilastossa kolmannelle sijalle.

Amerikkalainen matemaattisten tieteiden järjestö AMS (American Mathematical Society) on listannut 1300-luvulta lähtien yli 200 000 ohjattua väitöskirjaa matemaattisten tieteiden alalta. AMS:n kansainväliseltä Top 250 -listalta ei löydy muita suomalaisia.

STARTUP-TUTKIMUS AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Digitalisaation keihäänkärkenä ovat teknologiat ja startup-yritykset, jotka luovat yhteiskuntaan uutta taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja.

IT-tiedekunta on professori Pekka Abrahamssonin johdolla perustanut Software Startup -laboratorion, jossa tutkitaan ja kehitetään startup-toiminnan onnistumisen edellytyksiä.

Laboratoriossa luodaan yhteistyössä yritysten kanssa keinoja tuottaa uusia tuoteinnovaatiota ketterästi. Abrahamsson on kansainvälisen Software Startup Research Network:in puheenjohtaja.

TIETOTEKNIIKASSA SÄHKÖINEN VALINTAKOE Tietotekniikan syksyn valintakoe järjestettiin toista kertaa sähköi­ senä. Koe koostui kolmesta teh­tävästä: ohjelmointitehtävästä, aineistotehtävästä sekä logiikka­ tehtävästä. Kokelaat tekivät tehtävät TIM-järjestelmässä, jossa tehtävät arvioitiin automaattisesti ennalta määrättyjen kriteerien mukaisesti. Myös vastaajat näkivät pistesaaliinsa heti annettuaan vastauksensa. Kokeeseen osallistui 106 hakijaa. Koe sai positiivista palautetta niin osallistujilta kuin henkilökunnalta.

19

OPISKELIJAN HYVINVOINTI ON KOKO YLI­ OPISTON ASIA

Opiskelijoiden hyvin­voinnista huo­ lehtiminen koskettaa koko yliopistoa. Hyvinvointia lisääviä toimia on koottu laajan Student Life -kokonaisuuden alle. Se tukee opintoihin ja opiskelijaelämään liittyvissä kysymyksissä.

» ← Hyvikset Jaana Toomar ja Tommi Mäkinen auttavat opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvissä ongelmissa.

HYVIKSET TARTTUVAT ONGELMIIN NOPEASTI JA ENNALTAEHKÄISEVÄSTI. Student Life on myös tutkimukseen perustuvaa kehittämistä, joka uudistaa ja luo uusia tukimuotoja opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyönä.

Student Life -konseptiin kuuluvat olennaisesti hyvikset, joihin opiskelija voi ottaa yhteyttä opiskeluun ja hyvinvointiin liittyvissä ongelmissa. Hyvikset työskentelevät yksiköissä oman työnsä ohessa. Heidän kouluttamisensa ja koko hyvinvointitoiminnan kehittäminen on kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan vastuulla. Koulutuksen on läpikäynyt vuoden 2017 tietojen mukaan kaikkiaan jo yli sata henkilöä.

– Tämä on matalan kynnyksen järjestelmä, jossa tartutaan ongelmiin nopeasti ja ennalta­ ehkäisevästi. Tyypillisiä ongelmia saattavat olla esimerkiksi stressi- tai ahdistuskokemukset, jotka vaikeuttavat opintojen etenemistä, psykologian professori Raimo Lappalainen arvioi.

Yliopiston hyvinvointitoiminnalla on selkeä työnjako Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kesken. – Yliopisto ei tarjoa hoitoja, Lappalainen painottaa. Hänen mielestään Student Life -malli on huomattavasti kattavampi kuin esimerkiksi opintopsykologien toimintakenttä.

Hyvisten apuna on laaja verkosto eri toimijoita. Mukana on myös psykologian ja erityispedagogiikan loppuvaiheen opiskelijoita, jotka on koulutettu toimimaan opiskeli-

100

HENKILÖÄ ON LÄPIKÄYNYT HYVISKOULUTUKSEN

joiden tukihenkilöinä. Hyvikset voivat ohjata opiskelijan tarvittaessa verkkomuotoiseen Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelmaan, jota voi käyttää itsenäisesti tai tukihenkilön ohjaamana. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi Opiskelijan taitokartta, joka on opiskelutaitojen itsearviointityökalu. Sen rinnalle on kehitetty myös akateemisten opiskelutaitojen ohjaus- ja tukimalli.

Jyväskylän yliopisto tarjoaa hyvinvointikurssin kaikille aloittaville opiskelijoilleen. Sen suorittaa vuosittain noin 600 opiskelijaa. Siinä käsitellään muun muassa opiskelutaitoihin, stressinhallintaan ja yleiseen hyvinvointiin liittyviä asioita.

"Maailman mitassa ainutlaatuinen Student Life -kokonaisuus on Jyväskylän yliopiston tärkeä kilpailuvaltti. Opiskelijan Kompassin periaatteita on jo viety menestyksellä yläkouluunkin."

Raimo Lappalainen | PROFESSORI

HYVIKSET AUTTAVAT

OPISKELIJOITA OPISKELUUN JA HYVINVOINTIIN LIITTYVISSÄ ONGELMISSA.

600

OPISKELIJAA SUORITTAA VUOSITTAIN HYVINVOINTIKURSSIN

23

VAHVAA JA VAIKUTTAVAA LAPSUUS- JA PERHE­TUTKIMUSTA Varhaiskasvatuksen professori Maarit Alasuutarin johtama CHILDCARE-tutkimuskonsortio sai vuonna 2017 liki kahden miljoonan euron strategisen tutkimuksen neuvoston jatkorahoituksen vuoteen 2021 saakka.

Hankkeessa keskitytään tasa-arvon kysymyksiin, jotka koskevat varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja lastenhoidon tukien järjestelmiä. Tutkimus tuottaa Suomessa ensimmäistä kertaa pitkittäis- ja seurantatietoa varhaiskasvatuksen järjestelmiä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Hankkeen tutkijat osallistuvat aktiivisesti julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Perhetutkimuksen alalla on meneillään myös kansainvälinen perheen perustamisen haasteita pohtiva Tieteen työpaja (TRIAD), jossa on rakennettu kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja jaettu hyviä käytänteitä perhepolitiikassa ja perheiden tukemisessa.

24

ERITREA YHTEISTYÖ­KOHTEENA Ulkoministeriön ja Opetushallituksen rahoittama Eritrea Learning for All -hanke keskittyy opettajankoulutuksen ja maisteriohjelmien kehittämiseen. Päättyneessä ELFA 1 -vaiheessa 80 eritrealaista opettajankouluttajaa ja opetushallinnon edustajaa suoritti oppimiskokonaisuuksia.

Hanke tuotti myös avoimesti saatavilla olevan kokoomateoksen Educational Reflections from Eritrea Learning for All. ELFA 2 jatkaa yhteistyötä Eritrean kanssa vuosina 2018–2020.

Lisäksi tiedekunnassa toimitaan aktiivisesti globaalin vastuun alueella muun muassa järjestämällä eteläisen Afrikan yliopistojen ja pohjoismaisten korkeakoulujen yhteinen monitieteinen SANORD 2018 -konferenssi: www.jyu.fi/sanord2018.

AIVOTUTKIMUS

OKM:n rahoittamassa ja OKL:n koordinoimassa Uutta luova asiantuntijuus (ULA) -hankkeessa rakennetaan yhteyksiä perustutkinto- ja täydennyskoulutuksen välille ja hyödynnetään vertais­oppimista.

AIVOTUTKIMUS AUTTAA OPPIMISEN SOVELLUSTEN KEHITTÄMISESSÄ Yksilöllisen oppimiskokemuksen ymmärtäminen on tärkeää kehitettäessä opetusmateriaaleja ja -menetelmiä eri tarkoituksiin, esimerkiksi simulaatio-oppimiseen.

Education neuroscience -alueella tutkitaan oppimisen prosesseja sekä uusia oppimisen muotoja muun muassa virtuaaliympäristöissä. Yhteistyössä ovat mukana Monitieteinen aivotutkimuskeskus (CIBR), opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteiden laitos ja Koulutuksen tutkimuslaitos.

Tutkimuksen voimin seurataan oppimistilanteen aikaista aivojen sähköistä toimintaa, kehon autonomisen hermoston reaktioita sekä silmänliikkeitä ja vuorovaikutusta. Koetilanteita siirretään myös luonnolliseen ympäristöön ulos perinteisestä laboratoriosta, jolloin tutkimuksen kohteeksi voidaan ottaa paremmin myös oppijoiden tunnekokemukset. ← Miten erilaisten virtuaalimaailmojen käyttäminen näkyy EEG:ssä? Viki-Veikko Elomaa valmistelee Johanna Kainulaista koehenkilöksi.

25

KAUPPAKORKEA­ KOULU TÄYTTI 50 VUOTTA

50 000 €

Suomen Ekonomit myönsivät juhlan kunniaksi merkittävän lahjoituksen kauppakorkeakoululle.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE) isännöi juhla­ vuonnaan yliopisto­ päiviä lokakuussa.

Kaikille avoin tilaisuus toi yhteen yliopiston opiskelijoita, alumneja, tutkijoita sekä alueen yrittäjiä ja asukkaita.

»

KAUPPAKORKEAKOULU JATKAA TYÖTÄÄN KOHTI KANSAINVÄLISTÄ AKKREDITOINTIA. Hotelli Versossa pidettyjen yliopistopäivien teemana oli ”Kasvua yhteistyössä”. Paneeli­ keskusteluissa ja puheissa pureuduttiin yrittäjyyteen, digitaalisuuteen ja markkinointiin sekä vastuulliseen johtamiseen. Kauppakorkeakoulun Virpi Malin oli yksi yliopiston vuoden 2017 opetuksen kehittämispalkinnon saaneista.

Juhlan kunniaksi Suomen Ekonomit myönsi kauppakorkeakoululle merkittävän 50 000 euron lahjoituksen kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen korkean laadun tukemiseksi.

Juhlallisuuksiin kuului myös Jyväskylän yliopiston ensimmäisen laskentatoimen professori Pertti Kettusen mukaan nimetyn salin nimen julkistus.

Yliopistopäivien jälkeen juhlallisuudet jatkuivat kutsuvierastilaisuuden ja publiikin merkeissä. Opiskelijoita palkittiin jokaiselta oppialalta. Lauantaina 28. lokakuuta vuorossa olivat vielä Pörssi ry:n perinteiset Alumniaiset Mattilanniemen Agorassa.

– Monipuolinen juhlijoiden joukko huipensi merkkivuotemme yliopistopäivien kantavan teeman mukaisesti. Meille iso ja tärkeä vuosi sujui erittäin hienosti, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Pesonen kertoo.

MENESTYSTÄ KANSAINVÄLISISSÄ VERTAILUISSA Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu pärjäsi hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Vuoden 2017 Shanghain ARWU-listalla (Academic Ranking of World Universities) yliopisto sijoittui johtamisen alalla 400 parhaan joukkoon.

Aalto-yliopiston lisäksi Jyväskylä oli suomalaisista yliopistoista ainoa listalle sijoittunut.

JSBE:llä on myös AMBA-järjestön (Association of MBAs) myöntämä laatuhyväksyntä, mikä takaa ohjelmista valmistuville paremmat mahdollisuudet kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Viime vuonna tiedekunta jatkoi päämäärätietoista työtään myös kohti AACSB-akkreditointia.

AACSB (Association to Advance Collegiate Schools of Business) on maailman johtava kauppatieteellisen alan koulutusta arvioiva organisaatio, jonka akkreditointiprosessissa huomioidaan erityisesti mission haasteellisuus, ohjelmien toteutus, opetushenkilökunnan pätevyys sekä tutkintojen ja ohjelmien osaamistavoitteiden täyttyminen. AACSBakkreditointiprosessi kestää hakukelpoisuuden kriteerit täyttävältä kauppakorkeakoululta tyypillisesti 3–7 vuotta. JSBE hyväksyttiin prosessiin mukaan kesäkuussa 2014 ja juhlavuoden huipennukseksi saatiin tieto JSBE:n hakemuksen hyväksymisestä akkreditoinnin viimeiseen vaiheeseen: arviointiryhmä vierailee Jyväskylässä lokakuussa 2018.

"Koulutuksen aktiivinen kehittäminen on meille hyvin tärkeää.

Tavoitteenamme on pysyä vahvasti ajan hermolla etenkin vahvimpien painoalojemme vastuullisen liiketoiminnan, digitaalisen liiketoiminnan ja talouden sekä politiikkarelevantin, päätöksentekoa tukevan ja arvioivan taloustieteen saralla."

Hanna-Leena Pesonen | DEKAANI

28

29

KAUPPAKORKEA­ KOULU ON DIGITALISAATION EDELLÄ­ KÄVIJÄ Digitaalinen liiketoiminta ja talous ovat Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun strategisia painopistealueita. Kauppakorkeakoulun uusi kansainvälinen Digital Marketing and Corporate Communication (DMCC) -maisteriohjelma on Suomen ensimmäinen digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän ohjelma.

Vuonna 2017 aloitettu DMCC on yksi Jyväskylän yliopiston suosituimmista maisteriohjelmista, jonka hakijamäärät nousivat viime vuodesta yli 50 %.

DMCC on myös yksi yliopiston harvoja poikkitieteellisiä kahden oppiaineen yhteisiä maisteriohjelmia. Mukana olevat kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja viestinnän johtamisen oppiaineet ovat tunnettuja aktiivisesta työelämäyhteistyöstä.

Kursseilla pohditaan organisaatioiden haasteita digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

VIESTINNÄN JOHTAMINEN Viestinnän johtaminen, entiseltä nimeltään yhteisöviestintä, siirtyi humanistisesta tiedekunnasta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun vuoden 2017 alussa. Yhteisöviestinnän oppiaineessa aloittaneet ovat tietyin ehdoin saaneet valita, valmistuvatko filosofian vai kauppa­ tieteiden maistereiksi.

30

TALOUSTIEDE

JSBE:N, JAMK:N JA ILMA­ SOTAKOULUN YHTEINEN MUUTOSJOHTAMISEN KURSSI Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Ilmasotakoulu järjestivät toisen kerran yhteisen muutosjohtamisen kurssin. Kaksipäiväinen seminaari pidettiin Ilmasotakoulun tiloissa Tikkakoskella, ja sille osallistui yli 100 opiskelijaa.

Kurssilla ryhmäytettiin JSBE:n, JAMK:n ja Ilmasota­ koulun opiskelijat. Tällä kertaa Ilmavoimat toimi muutoksen tarkastelun kohteena. Heidän edustajansa kertoivat, kuinka Ilmavoimat tekivät muutoksen, ja kadetit antoivat lisätietoa ryhmätöissä. Luennoitsijoita oli kaikista kolmesta oppilaitoksesta.

TALOUSTIETEEN PROFESSORI JAAKKO PEHKONEN huomioitiin OP-Ryhmän korkeimmalla tunnusmerkillä, Gebhard-mitalilla. Mitalia on jaettu vuodesta 1928.

OPISKELIJA­ JOUKKUE MENESTYI NEW YORKISSA Jyväskylän yliopiston kauppa­ korkeakoulun opiskelijat osallistuivat kahdeksatta kertaa arvostettuun kansainväliseen MBA-tapauskilpailuun. 72 tuntia kestäneen koitoksen jälkeen Jyväskylästä parhaaksi valikoi­tunut tiimi läpäisi myös akateemisen raadin kriteerit, päästen näin 27.4. järjestettyyn finaaliin New Yorkiin. Lopulta joukkue sijoittui hienosti neljänneksi.

Jatkossa kurssi on tarkoitus järjestää joka toinen vuosi muutosjohtamisesta ja joka toinen vuosi johtamisen ja strategian ajankohtaisesta teemasta. Keväällä 2018 aiheena on Johtaminen ja organisaatio digitaalisessa ympäristössä.

Yli 1 000 opiskelijaa 25 yliopistosta ympäri maailman ja 72 tuntia aikaa keksiä ratkaisu siihen, miten hyvin johdettu liiketoiminta voi vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan. Tämän vuoden MBA-kilpailun tapaukset oli tehnyt Yalen kauppakorkeakoulu ja ne liittyivät IBM:n tapaustutkimukseen.

Cornelia Smallegangen, Hilla Hoskosen, Nina Tuovisen ja Otso Tolosen vastaukset haasteeseen olivat seuraavat: keskitetymmät IBM:n hyväntekeväisyysohjelman (pro bono) sijainnit ja ehdotus yhteistyöstä paikallisten yliopistojen kanssa.

31

KOLME TUNTIA LIIKUNTAA ON LASTEN LEIKKIÄ

Hiljattain julkaistujen varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan alle kahdeksanvuotiaiden lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä vaihtelevasti ja monipuolisesti.

Silti tutkimusten mukaan päiväkotilapset ovat fyysisesti passiivisia suurimman osan hoitopäivästä.

»

MERKITTÄVÄ OSA NYKYLAPSISTA ON MOTORISESTI HEIKKOJA LIIKKUJIA. - Päiväkotipäivän jälkeen noin 10 % lapsista ei enää pääse ulos leikkimään ja päiväkodissa reilusti yli puolet ajasta kuluu hyvin rauhallisiin, paikoillaan tehtäviin toimintoihin. Lisäksi merkittävä osa nykylapsista on motorisesti heikkoja liikkujia, yliopistotutkija Arja Sääkslahti summaa tämän hetken haasteita. Hän johti varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset laatinutta työryhmää.

Sääkslahti kertoo, että suositusten vastaanotto oli hyvä.

– Yleisesti pidetään tärkeänä, että alle koulu­ ikäisten lasten asioihin kiinnitetään huomiota.

Sosiaalisessa mediassa aivan tavalliset äidit ja isät innostuivat pohtimaan lastensa liikkumisen määrää.

Hämmennystä sen sijaan näytti herättävän suositusten rooli.

– Yllättävän suurella osalla näyttäisi olevan vaikeuksia hahmottaa sitä, mitä eroa on lailla, asetuksella ja suosituksella. Suosituksethan eivät määrää mitään, vaan ne ovat sen hetkisen tutkimustiedon perusteella muodostettu

10 %

LAPSISTA EI LEIKI ULKONA PÄIVÄKOTIPÄIVÄN JÄLKEEN

34

käsitys siitä, mikä kyseiselle ilmiölle tai asialle on hyväksi, Sääkslahti kuvailee.

Tiedetään, että fyysisellä aktiivisuudella on suotuisa vaikutus lasten kehon koostumukseen, sydäntautien riskitekijöihin, luuston terveyteen, fyysiseen kuntoon ja motorisiin taitoihin. Lisäksi fyysinen aktiivisuus voi parantaa lasten kognitiivisia toimintoja. Passiivisuuden ja erityisesti ruutuajan vähentäminen näyttäisi parantavan kehon koostumusta, fyysistä kuntoa ja oppimista.

Suositukset vaikuttivat mm. varhaiskasvatussuunnitelmaan ja valtakunnallisen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman sisältöihin. Lapsen oikeus liikkumiseen tuli huomioiduksi.

– Fyysisesti aktiiviset leikit ovat lasten liikuntaa. Leikeissään lasten tulee saada käyttää koko vartaloaan, tutustua taitoihinsa ja voimiinsa. Heidän tulee myös saada haastaa itseään, yrittää ja erehtyä. Palkintona sinnikkyydestä on luvassa itsensä ylittämisiä, uusien taitojen ja asioiden oivaltamisia, Sääkslahti muistuttaa.

REILUSTI YLI

1/2

ajasta kuluu päiväkodissa paikoillaan

3 T/PÄIVÄ

ALLE 8-VUOTIAIDEN LASTEN LIIKUNTASUOSITUS

TYÖ LASTEN LIIKUTTAMISEKSI JATKUU. "Tällä hetkellä meillä on menossa mm. Taitavat tenavat -tutkimushanke, jossa selvitämme eri puolilla Suomea olevien päiväkotilasten motorisia taitoja ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä.

Olemme saaneet tutkimuksellista näyttöä siitä, että elinympäristön muutokset ovat heijastuneet lasten liikkumisen määrän lisäksi myös lasten motoriikkaan.

Tähän yksilöllisyyden, kasvuympäristön ja tuen vuorovaikutukseen yritämme päästä kiinni. " Arja Sääkslahti YLIOPISTOTUTKIJA

35

JO 20 MINUUTTIA VÄHEMMÄN ISTUMISTA PÄIVÄSSÄ YLLÄPITÄÄ TERVEYTTÄ JA LIHASMASSAA

LIIKKUMINEN KANNATTAA VAIHDE­VUOSI-IÄSSÄ

Millaisia terveyshyötyjä istumista vähentämällä voi saavuttaa? Tätä selvitettiin tutkimuksessa, johon osallistui 133 toimistotyötä tekevää pienten lasten vanhempaa. Heidät arvottiin kahteen ryhmään, joista toinen sai neuvontaa istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi työ- ja vapaa-ajalla. Neuvonnassa vanhemmat asettivat itselleen ja perheelleen omaan arkeen soveltuvia pieniä tavoitteita.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskus on mukana kahdeksan eurooppalaisen yliopiston monitieteisessä tohtorikoulutusverkostossa, jossa koulutetaan 11 tohtoria liikunnan, ravitsemuksen ja ikääntymisen asiantuntijoiksi.

Gerontologian tutkimuskeskukseen valittiin tohtoriopiskelijaksi Dmitriy Bondarev. Hän selvittää väitöstutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden ja psykologisten tekijöiden yhteyttä hermolihasjärjestelmän toimintaan terveillä keskiikäisillä naisilla. Tutkimus liittyy laajempaan tutkimusprojektiin, jossa selvitetään hormonaalisten muutosten yhteyksiä naisten terveyteen ja toimintakykyyn varsin laajasti.

Vuoden alussa istumista kertyi työajalla 5,6 tuntia päivässä ja vapaa-ajalla 3,8 tuntia päivässä. Neuvonnan jälkeen vapaa-ajan istuminen väheni 21 minuuttia päivässä ja kevyt aktiivisuus sekä tauot istumisessa lisääntyivät. ↑ Dmitriy Bondarev

– Ensimmäiset tutkimushavainnot osoittavat, että vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset ovat yhteydessä 47–55-vuotiaiden naisten lihasvoimaan ja voimantuottotehoon. Vaihdevuosien vaiheesta riippumatta niillä naisilla, joiden fyysinen aktiivisuus oli korkeampi, oli parempi lihasvoima, voimantuottoteho ja liikkumiskyky, kuin niillä naisilla, joiden fyysisen aktiivisuuden taso oli alhaisempi, professori Sarianna Sipilä kertoo.

Hanke yhdistää mm. gerontologian, liikuntatieteiden, psykologian ja solu- ja molekyylibiologian osaamista ja menetelmiä ikääntyvän väestön terveyden ja toiminta­kyvyn edistämiseksi. Jyväskylän yliopistosta hankkeessa ovat mukana professorit Sarianna Sipilä ja Taija Juutinen sekä tutkimusjohtaja Katja Kokko. Verkostoa rahoittaa EU:n Marie Skłodowska-Curie Innovative Training Network 2,9 miljoonalla eurolla.

36

↑ Sarianna Sipilä

– Vuoden lopussa neuvontaa saaneen ryhmän vapaa-ajan istumisaika oli edelleen 8 minuuttia lähtötasoa vähemmän, kun taas kontrolliryhmän istumisaika lisääntyi hieman. Naiset onnistuivat lisäämään kevyttä aktiivisuutta ja taukoja istumiseen myös työajalla, kertoo tutkija Arto Pesola.

Vuoden aikana henkilöiden terveyttä seurattiin monipuolisten mittareiden avulla. Neuvonnan jälkeen istumista vähentäneen ryhmän paastoverensokeri laski hieman. Valtimonkovettumataudin riskiin yhteydessä oleva apoB/apoA-1suhde parani ja jalkojen lihasmassa pysyi muuttumattomana neuvontaa saaneella ryhmällä, kun kontrolliryhmän jalkojen lihasmassa laski noin puoli prosenttia.

Tutkimus tehtiin osana professori Taija Juutisen johtamaa InPACT-projektia.

TALVIURHEILUOSAAMISTA PEKINGIIN Pekingin urheiluyliopiston (Beijing Sport University) ja Jyväskylän yliopiston välillä allekirjoitettiin kesäkuussa 2017 sopimus yhteistyöstä.

Sopimuksella vahvistetaan Pekingin urheiluyliopiston talvi­ urheiluosaamista liikuntatieteellisen tiedekunnan asiantuntijoiden ja muiden liikunta-alan ja huippu-urheilun toimijoiden avulla.

Kahdeksan Pekingin urheiluyliopiston edustajaa saapui jo loppuvuonna 2017 liikuntatieteellisen tiedekunnan vieraaksi päivittämään talviurheiluun liittyvää osaamistaan. Ryhmä tutustui mm. jääkiekkoilijoiden harjoitteluun ja valmennukseen Jyväskylässä sekä hiihtoon Vuokatissa.

Talviurheiluosaamisen tarve on erityisen ajankohtaista Kiinassa Pekingin valmistautuessa talviolympialaisten isännöintiin vuonna 2022.

Aiesopimuksen allekirjoittivat liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Lasse Kannas ja Pekingin urheiluyliopiston kansleri Cao Weidung pääministeri Juha Sipilän Kiinan-vierailun yhteydessä. Allekirjoitustilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan Kiinan pääministeri Li Keqian ja pääministeri Sipilä. ↑ Allekirjoittamassa Lasse Kannas (vas.) ja Cao Weidung.

37

PEHMOILUA KOVISSA TIETEISSÄ

Poikkitieteellisyytemme mahdollistaa ryhmäytymisen ja verkostoitumisen niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin.

Vuorovaikutuksen ansiosta opiskelijoidemme ja tutkijoidemme osallisuus ja yhteisöllisyys kohenevat.

Kasvatamme luonnon­ tieteiden ja matemaat­tisten alojen asiantuntijoita osana yhteisöä, jolloin myös tulevan työn edellyttämät viestintätaidot ja sosiaaliset valmiudet kasvavat.

»

40

LUONNONTIETEITÄ JA MATEMATIIKKAA TEHDÄÄN YHDESSÄ.

Yhteistoiminnallisuus tuo opiskelijamme esiin ihmisinä, ja aitojen kohtaamisten avulla opettajamme pääsevät havainnoimaan myös opiskelijoiden hyvinvointia.

Yhteisöllisyys alkaa heti opiskelijoiden ensimmäisenä päivänä. Opinnot alkavat lyhyellä intensiivikurssilla, joka tutustuttaa vasta opintonsa aloittaneet opiskelijat laitoksen tutkimusaloihin ja työskentelytapoihin sekä henkilökuntaan että muihin opiskelijoihin. Tarjoamme heti alussa tuntuman kiinnostaviin ja haastaviin luonnontieteen ongelmiin. Me emme tarjoile valmiita ratkaisuja, vaan autamme opiskelijoita löytämään tien asiantuntijaksi ja kylvämme innostuksen siemeniä luonnontieteitä kohtaan.

Edes matematiikan opiskelu ei ole yksin nykertämistä. Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella tarjotaan tukea harjoitustehtävien tekoon Ratkomossa, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä eri kurssien tehtäviä yksin tai ryhmässä opettajan avun ollen vieressä saatavilla. Opettajat eivät jaa tietoa vaan tarjoavat oivaltamisen iloa. Samalla opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja oppivat yhdessä työskentelyä, ja henkilökuntakin muuttuu helpommin lähestyttäväksi.

"Uuden oppiminen liittyy aina ihmiseen, eikä oppiminen ole eksaktia tiedettä. Tutkimusten mukaan toimiva pedagogiikka nojautuu pehmeisiin arvoihin myös kovissa tieteissä. Kyse kun ei ole löysäilystä tai paapomisesta. Pehmeisiin arvoihin pohjautuva opetus voi olla myös jämäkkää ja matemaattisen täsmällistä."

Pekka Koskinen | YLIOPISTONLEHTORI

YHTEISTOIMINNALLISUUS JATKUU TUTKIMUKSESSA. "Tutkimusta tehdään yhteistyössä toisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien sekä yritysten, elinkeino­ elämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Monitieteellisyys näkyy erityisesti poikkitieteellisessä Nanotiedekeskuksessa, jossa biologit, kemistit ja fyysikot tutkivat yhdessä luontoa nano­skaalassa.

Tutkimusyhteistyö onkin synnyttänyt vahvoja tutkimusalueita, esimerkiksi kultananohiukkasten käytöstä virusten leimaamisessa tai grafeenin rakenteen tutkimista spektroskopian avulla."

Mikko Mönkkönen DEKAANI 1.1.2018–

41

KIIHDYTTIMILLÄ MATERIAALIEN KIMPPUUN Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa tutkitaan taideteosten ja vanhojen posliinien aitoutta sekä takapihalta löytyneitä metallimöykkyjä. Kiihdytinmenetelmillä kaivetaan esiin kappaleiden sisältämät alkuaineet, jotka kertovat niiden alkuperästä, oli se sitten maasta tai avaruudesta. Tutkijoille antoisaa onkin erilaisten näytteiden laaja kirjo puolijohdekiteistä ja ympäristönäytteistä lonkkaproteesien pinnoitteisiin.

JOKIHELMISIMPUKAT KUNTOUTUKSESSA KONNEVEDEN TUTKIMUSASEMALLA Jokihelmisimpukoita eli raakkuja hellitään yliopiston Konneveden tutkimus­ asemalla päivittäisellä kasviplanktontarjoilulla, 12-asteisella virtaavalla vedellä ja vuodenaikojen mukaisella valaistuksella. Kylpyläolosuhteiden tarkoituksena on saada uhanalaiset jopa yli satavuotiaat raakut lisääntymiskuntoon.

Ensimmäiset asiakkaat ovat nauttineet kylpylähoidoista jo parin vuoden ajan.

Flegmaattiset ja laihat raakut ovat kuntoutuksen aikana piristyneet ja suodattavat nyt ahkerasti vettä. Tavoitteena on palauttaa raakkujen lisääntymiskyky, jotta ne alkaisivat tuottaa toukkia.

Toukat elävät taimenten kiduskannen alla nauttien hapekkaasta vedestä kasvaen pikkusimpukaksi. Puolen vuoden jälkeen ne muuttavat pohjasedimenttiin kasvamaan. Simpukanalkujen ollessa läpimitaltaan noin 7–20 millimetriä siirretään ne takaisin omiin vesistöihinsä.

Onnistunut kasvattaminen ja siirtoistu-

42

tus ovat todennäköisesti ainoa keino, joka voi pelastaa raakut sukupuutolta.

Kuntoutustutkimus on avannut mahdollisuuksia poikkitieteelliseen kokeelliseen tutkimukseen. Saatua tutkimusaineistoa, esimerkiksi siitä parantaako raakun loisinta taimenten taudinsietokykyä, on hyödynnetty myös tilastotieteen kandidaattiseminaareissa. Tilastotieteen LuK-seminaari perustuu todellisiin tutkimusongelmiin ja yhteistyöhön eri alojen tutkijoiden kanssa. Raakkututkimuksen klassiset koeasetelmat omine lisävivahteineen ovat erittäin sopivia tähän tarkoitukseen.

KONEOPPIMISTA JA VESISTÖSEURANTAA Vesistöissä elävät pohjaeläimet ovat tärkeä osa biologista seurantaa.

Muutokset niiden yhteisöissä kertovat muutoksista vesistön ekologisessa tilassa, mutta niiden tunnistaminen näytteistä on kallista ja aikaa vievää.

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen post doc -tutkija, tilastotieteilijä Johanna Ärje tutkii pohjaeläinlajien koneellista tunnistamista kuvista.

Akatemiaprojekti on yhteistyö Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittely­ laitoksen kanssa.

ARVOMETALLEJA ILMAN LOUHIMISTA Kiertotalouteen liittyvät tutkimukselliset haasteet eivät ole uusia kemian laitoksen dosentti Ari Väisäsen tutkimusryhmälle, joka on kehittänyt mm. menetelmiä arvokkaiden alkuaineiden talteen ottamiseksi voimalaitosten tuhkista, jätevesilietteistä sekä elektroniikkajätteestä. Jyväskylään rakennettava kierrätyslaitos arvometallien talteen ottamiseen voi mahdollistaa tulevaisuudessa metallien suhteen omavaraiseksi tulemisen.

INNOSTUNUT JA AVOIN TIEDE­ YHTEISÖ "Olen ollut etuoikeutettu saadessani olla mukana kehittämässä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan toimintaa ilmapiirissä, joka hakee vertaistaan.

Tiedekunta on kasvanut merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi, jonka arvokkain voimavara on edelleen erinomainen yhteisöllinen henki. Ihmiset suhtautuvat tieteeseen ja opettamiseen intohimoisesti ja osaavat aidosti iloita omista, mutta myös muiden onnistumisista."

Henrik Kunttu VARAREHTORI 1.11.2017–

43

JYU KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS

OSAAVAT JA ELÄMÄÄNSÄ TYYTYVÄISET SUOMALAIS­ NUORET Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) vuoden 2017 lopulla julkistamien kansainvälisten arviointitutkimusten valossa suomalais­ nuorten osaamistaso on säilynyt korkeana.

ICCS-tutkimus osoitti kahdeksasluokkalaisilla nuorillamme olevan erinomaiset yhteiskunnalliset tiedot ja valmiudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kansainvälinen lukutaitotutkimus (PIRLS) puolestaan kertoi neljäsluokkalaisten lukutaidon olevan viiden parhaan maan joukossa 50 maan vertailussa.

PISA-tutkimuksesta julkistetun hyvinvointiraportin mukaan 15-vuotiaiden suomalaisnuorten tyytyväisyys elämäänsä on aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna yllättävän hyvä.

Ilahduttavaa on erityisesti poikien tyytyväisyys siitä huolimatta, että osaamisessa he jäävät selvästi tyttöjä jälkeen.

Koulutuksen tutkimuslaitos vastaa kansainvälisistä arviointitutkimuksista Suomessa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. PISA-tutkimuksessa on mukana myös Helsingin yliopiston arviointikeskus. Kukin arviointitutkimus ovat monen vuoden hanke, johon osallistuu Suomessa tuhansia oppilaita ja satoja kouluja.

TOP 5

NELJÄSLUOKKALAISTEN LUKUTAITO ON VIIDEN PARHAAN MAAN JOUKOSSA 50 MAAN VERTAILUSSA. Kansainvälinen lukutaitotutkimus (PIRLS)

44

KOULUTUSJÄRJESTELMÄ KEHITTYY YHTEISKUNNALLISESSA VUORO­ VAIKUTUKSESSA Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) vastaa valtakunnallisesti kasvatustieteellisestä tiedotus- ja julkaisutoiminnasta.

Tutkimuslaitoksen yhteistyökumppaneidensa kanssa julkaisemat Kasvatus- ja Yliopistopedagogiikkalehdet sekä Kasvatusalan tutkimuksia -julkaisusarja tarjoavat lukijoilleen uutta tutkimustietoa ja eväitä koulutuksen kehittämiseksi.

Tutkimuslaitoksen missiona on kehittää kansallista koulutusjärjestelmää vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden, opetushallinnon, oppilaitosten, työelämän ja tiedotusvälineiden kanssa. Laitoksen tutkijat kantavat kortensa kekoon koulutuksen hyväksi myös toimimalla asiantuntijaryhmissä sekä luennoimalla erilaisissa kehittämis­ tilaisuuksissa. Tutkijat ovat läheisessä yhteistyössä myös opetus- ja

kulttuuriministeriön kanssa muun muassa kansainvälisissä arviointitutkimuksissa sekä valtioneuvoston rahoittamissa kärkihankkeissa.

Konkreettista yhteistyötä opettajien ja koulujen kanssa parhaimmillaan ovat KTL:n koordinoima opettajien vertaismentorointia kehittävä Verme-hanke sekä Peda.net-koulu­ verkko. Käytännön koulutyötä palvelevat myös tiedotteet ja Ruusupuiston Uutiset -uutiskirje suoraan kouluille ja opetushallinnolle sekä erilaiset opettajille ja muille koulutuksen kehittäjille tarkoitetut tilaisuudet kuten Ruusupuiston yhteinen Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tapahtumasarja.

KORKEAKOULUTUTKIJOIDEN 30. CHER-JUHLAKONFERENSSI KOKOSI YLI 200 OSANOTTAJAA RUUSUPUISTOON Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) järjesti Consortium of Higher Education researchers (CHER) -verkoston vuosittaisen konferenssin Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksessa 28.–30.8.2017. Jyväskylässä CHERin 30-vuotisjuhlakonferenssissa oli yli 200 osallistujaa. He olivat pääosin kansainvälisiä korkeakoulututkijoita kaikilta mantereilta.

Konferenssin avasivat KTL:n johtaja Jussi Välimaa ja yliopiston vararehtori Helena Rasku-Puttonen. Ensimmäisen päivän debatissa professorit Brian Pusser (USA) ja Imanol Ordorika (Meksiko) väittelivät globaalista korkeakoulupolitiikasta, toisena päivänä professori Susan Robertson (Iso-Britannia) puhui eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta ja sen muutoksista.

45

JYU AVOIN YLIOPISTO

LÖYTÖRETKEILIJÄT, SUORIUTUJAT, INSPIROITUJAT JA MÄÄRÄTIETOISET KOHTAAVAT AVOIMESSA YLIOPISTOSSA Suomen suurimman avoimen yliopiston 13 000 opiskelijaa ovat monimuotoinen joukko. Nykyisin valtaosa opiskelijoista on työikäisiä ja heidän opiskelumotiivinaan on osaamisen kehittäminen. Kuitenkin yksilöllisiä tavoitteita on paljon, siksi kehitystyössä on tärkeää selvittää opiskelijoiden tarpeita.

Tuloksina muodostui neljä opiskelijaprofiilia: löytöretkeilijät, suoriutujat, inspiroitujat ja määrätietoiset. Profiilit mallintavat opiskelijoiden tahtotiloja, haasteita ja tuen tarpeita. Profiilit ovat arjessa aktiivisessa käytössä.

- Yhteistä opiskelijoillemme on, että he etsivät joustavia ja elämäntilanteeseensa sopivia mahdollisuuksia, kertoo avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen.

- Jotta pystymme kehittämään opintojamme, tarvitsemme työkaluja opiskelijoidemme tavoitteiden, tarpeiden ja opiskelutapojen ymmärtämiseen.

- On hienoa havaita, että usein henkilöstömme käy tarkastelemassa opiskelijaprofiilipostereita seinillämme. Itsekin palaan työssäni tuloksiin viikoittain, iloitsee Lerkkanen.

Uusia työkaluja etsittiin vuonna 2017 palvelumuotoiluprojektissa. Projektissa keskityttiin opiskelijoihin, jotka hakevat opinnoista osaamista työhönsä. Projektikumppanina oli palvelumuotoilutoimisto Hellon, ja yhteistyössä keskityttiin opiskelijaprofiilien selvittämiseen.

Lerkkanen kertoo työn edenneen molemminpuolisen innostuksen ja vuorovaikutuksen vallitessa. Hellon toteutti opiskelijahaastatteluja ja työskentelyyn osallistui koko avoimen yliopiston henkilöstö.

13 173 OPISKELIJAA

46

YLI

- On mielenkiintoista nähdä, milloin työ konkretisoituu niin, että meillä on samasta opintojaksosta kaksi profiililtaan eriytynyttä toteutusta.

Esimerkkinä tulosten hyödyntämisestä toimii avoimen yliopiston tarjontaan tuleva opintojakso ”Haluatko kauppatieteilijäksi?”, jonka kehitystyössä hyödynnettiin erityisesti Inspiroituja-profiilia.

Inspiroitujalle on tyypillistä intoutua tuntemattomasta ja ruokkia tiedonnälkäänsä opiskelemalla. Inspiroituja voi vaihtaa aihetta ja fokusta nopeastikin. Usein häneltä puuttuu selkeä tavoite, ja siksi hän voi tarvita tukea sen löytämisessä.

40

OPINTOKOKONAISUUTTA

"Sähköiset oppimisympäristöt tarjoavat tietoa opiskelijoiden oppimisesta. Tulevaisuudessa haluamme kytkeä oppimisen analytiikkaa ja opiskelijaprofiileja.

Näin saamme tietoa koulutuspalvelujen suunnitteluun, oppimisprosessin kehittämiseen sekä markkinointiin."

Jukka Lerkkanen | AVOIMEN YLIOPISTON JOHTAJA

26,8 %

95 886 OP

VALTAKUNNALLINEN MARKKINAOSUUS

SUORITETTU AVOIMESSA YLIOPISTO-OPETUKSESSA

JYU AVOIMEN TIEDON KESKUS

JYU KIELIKESKUS

JULKAISUJEN AVOIMUUS ON EUROOPAN KÄRKEÄ Tiede on avointa silloin, kun esimerkiksi tutkimuksesta tuotettavia julkaisuja, tutkimusdataa ja käytettyjä menetelmiä voivat tarkastella ja käyttää kaikki. Keskeiset tutkimusrahoittajat edellyttävät, että niiden rahoittamat hankkeet noudattavat avoimen tieteen periaatteita.

Avoimuus tulee huomioida jo tutkimusta suunniteltaessa ja tehdessä. Vuoden 2017 alussa toimintansa aloittaneen yliopiston kirjaston ja tiedemuseon palvelut yhdistävän Avoimen tiedon keskuksen yhtenä tehtävänä on edistää avoimen tieteen toimintatapojen juurtumista osaksi niin opiskelun kuin tutkimuksen arkipäivää.

Merkittäviä avoimen tieteen toteutustapoja ovat julkaiseminen avoimissa lehdissä ja julkaisujen rinnakkaistallentaminen. Rinnakkaistallentaminen tarkoittaa, että usein vain tiedeyhteisön käytössä olevassa kirjassa tai lehdessä julkaistu tieteellinen artikkeli saatetaan maksutta kaikkien luettavaksi verkkoon. Jyväskylän yliopistossa tutkimusjulkaisut rinnakkaistallennetaan yliopiston avoimeen JYX-julkaisuarkistoon.

Yliopistomme tutkimusjulkaisujen avoimuus ja rinnakkaistallentaminen vahvistuivat entisestään vuoden 2017 aikana ja JYU:ssa tuotetuista vertaisarvioiduista julkaisuista jo 63 % on rinnakkaistallennettu. Rinnakkaistallen-

nettuja artikkeleita ladattiin vuoden 2017 aikana JYXistä yli 680 000 kertaa. Määrä on yli kolminkertainen vuoteen 2016 verrattuna. JYXiin tallennettuja JYU:n väitöskirjoja ladattiin yli 500 000 kertaa ja pro gradu -tutkielmia yli 2,1 miljoonaa kertaa.

Kaiken kaikkiaan vertais­ arvioitujen tieteellisten jul­kaisujen avoin saatavuus joko rinnakkaistallennettuna tai muuten saavutti Euroopan komission asettaman 65 % avoimuuden tavoitteen. Se nostaa JYU:n vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuudessa eurooppalaisten yliopistojen kärkikaartiin.

63 % JULKAISUISTA RINNAKKAISTALLENNETTU

680 000

KIELET OVAT JYU:SSA OSA OPINTOJEN ARKEA – AINUT­LAATUISESTI Aiemmin viestintä- ja kieliopinnot olivat erillisiä kuuden viikon kursseja opiskelijan itse valitsemassa kohdassa opintoja. Nyt ne on aikataulutettu tutkintoon siten, että ne tukevat muita opintoja.

Tällä hetkellä uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot ovat käynnissä fysiikan, kemian, historian ja etnologian sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksilla ja kauppa­korkeakoulussa. Joka vuosi mukaan tulee lisää laitoksia ja tiedekuntia.

Opintojaksot ovat monikielisiä ja ilmiölähtöisiä. Esimerkiksi akateemisia tekstitaitoja lähestytään eri kielten näkökulmista yhteneväisyyksiä ja eroja vertaillen.

- Kieliä ei opiskella eikä käytetä toisistaan irrallaan, vaan niiden käyttö määrittyy sen mukaan, mitä milloinkin ollaan tekemässä. Saman tehtävän parissa voidaan hyödyntää useaa eri kieltä, yliopistonlehtori Juha Jalkanen kertoo.

Uusien opintojaksojen nimet kertovat sisällöistä, eivät käytettävistä kielistä: akateemiset tekstitaidot, yhteistyötaidot, monikielinen vuorovaikutus ja tutkimusviestintä.

- Esimerkiksi fysiikan oppiaineessa monikielinen vuorovaikutus -opintojakso rakentuu konferenssisimulaation varaan. Konferenssin teemat nousevat pääaineen opinnoista, ja laitoksen henkilökunta osallistuu esitysten ja postereiden kommentointiin eri kieliä käyttäen. Historiassa taas opiskelijat rakentavat toisilleen aikakapseleita, joita ratkoessaan he hyödyntävät monikielisiä lähteitä, Jalkanen kuvailee.

KERTAA LADATTIIN ARTIKKELEITA V. 2017

2,1 MILJOONAA KERTAA LADATTU GRADUJA

”Tutkimustulosten ja aineistojen avoin saatavuus on nykyaikaisen tieteen perusedellytys ja merkittävä tapa edistää tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.”

Ari Muhonen | AVOIMEN TIEDON KESKUKSEN JOHTAJA

YLI

700

KURSSIA VUODESSA

35 000 SUORITETTUA OPINTOPISTETTÄ

18 KIELTÄ

”Jyväskylän yliopistossa kandidaatin tutkintoon kuu­luvat viestintä- ja kieliopinnot on liitetty pääaineen opintoihin. Näin ei ole tehty vielä missään muualla.”

Peppi Taalas KIELIKESKUKSEN JOHTAJA

47

JYU KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

YLIOPISTOKESKUKSEN SISÄLLÄ SYKKII CHYDENIAANINEN SYDÄN 1700-luvun kokkolalainen valtiopäivämies Anders Chydenius oli valistunut elinkeino- ja yksilönvapauden puolustaja Ruotsi-Suomen valtiopäivillä. Hänen ansiostaan purjehdusvapaus takasi pohjalaisille avoimen meritien maailmanmarkkinoille, millä oli suuri merkitys koko alueen tulevalle kehitykselle.

Chydenius oli taitava verkostoituja, joka sovelsi aikansa johtavien tiedemiesten osaamista paikallisesti yhteisönsä hyväksi.

Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius on tämän perinnön vaalija ja jalostaja. Olemme monitieteinen tiede- ja koulutusyhteisö, joka tarjoaa opiskelijoilleen ja asiakasyrityksilleen Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yliopistollisia palveluja toimialueellaan Keski-Pohjanmaalla.

Toiminnassamme on kolme kärkeä: Oppiminen ja koulutus, Osallisuus ja hyvinvointipalvelut sekä Teollisuuden ja elinkeinoelämän uudistuvat ratkaisut. Tutkimus- ja koulutusalat on valittu jo aikanaan niin osuvasti, että taustayliopistojemme osaaminen tukee niitä erinomaisesti. Yliopistokeskuksen asiantuntijuus on myös yksi keskeisiä voimavaroja alueen strategisessa kehittämistyössä.

Aikuisopiskelijoille suunnattuja joustavia opintopolkuja akateemisiin tutkintoihin on kehitetty yhdessä taustayliopistojemme kanssa. Vuosittain Kokkolasta valmistuu yhteensä 85–90 luokanopettajaa, sosiaalityöntekijää, tietotekniikan maisteria ja kemian maisteria, parin vuoden sisään myös kauppatieteen maistereita. Hakijaluvut ovat korkeita, osassa koulutusohjelmista jopa valtakunnan kärkeä. Kaikilla opinnoillamme on tiivis yhteys työ- ja elinkeinoelämään.

Vuonna 2017 Yliopistokeskuksessa opiskeli yhteensä yli 4 000 aikuisopiskelijaa Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen alaisissa tutkinto-opinnoissa, avoimissa yliopisto-opinnoissa ja täydennyskoulutuksessa.

Yhteisissä tiimeissä toimii 116 asiantuntijaa, ja tutkimustoiminta on tiiviisti nivoutunut

48

ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään. Yliopistokeskuksen 8,3 M€ kokonaisrahoituksesta yli 60 % oli ulkoista rahoitusta. Kokkolan kampusyhteisöön kuuluvat myös Luonnonvarakeskus, GTK, Centria ammattikorkeakoulu sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä.

119

116

ALOITUSPAIKAA YHTEISHAUSSA

HENKILÖSTÖÄ

646

517

HAKIJAA YHTEISHAUSSA

ENSISIJAISTA HAKIJAA YHTEISHAUSSA

RAHOITUS

8,3 M€

josta ulkopuolista rahoitusta

13 142

71

AVOIMEN YLIOPISTON OPINTOPISTEITÄ

JULKAISUA

89

TUTKINNOT

5,1 M€

maisteria

3

tohtoria

”Yliopistokeskus on yliopistojen yhteinen toiminta-alusta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on kaiken toimintamme perusta.”

Tanja Risikko KOKKOLAN YLIOPISTO­ KESKUS CHYDENIUKSEN JOHTAJA.

BIOLAAKSO – UUSIA AVAUKSIA YHTEISTYÖLLE JA INNOVAATIOILLE Kokkolan yliopistokeskus Chydenius koordinoi merkittävää kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymää, Biolaaksoa.

Osaamiskeskittymän ainutlaatuinen profiili muodostuu kemianteollisuuden, alkutuotannon ja mineraalitalouden rajapinnoista.

Keski-Pohjanmaalla sijaitsevat Pohjois-Euroopan merkittävin kemianteollisuuden klusteri, Euroopan merkittävimmät litiumvarannot sekä vahva alkutuotanto- ja biomassa-alue.

Biolaakso-yhteistyöpuitesopimuksessa on mukana 23 elinkeinoelämän, tutkimuksen, koulutuksen, etujärjestöjen ja julkisen hallinnon kumppania. Yhteistyön myötä yliopistokeskuskampukselle on sijoittunut Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus, mikä vahvistaa tutkimuksellisia kärkiä, mahdollistaa yhteiset tutkimusryhmät ja lisää infran järkevää yhteiskäyttöä.

49

JYU UUTISIA 2017

6.2.2017 Tiedekuntien päätöksentekoon näkemystä myös yliopiston ulkopuolelta 26.–28.1.2017

LASTEN LIIKUNTAKONGRESSI: SAAVATKO LAPSET RYMYTÄ TARPEEKSI? Kongressi keräsi yhteen lasten liikkumisesta, fyysisestä kasvusta ja kehittymisestä, urheilusta, hyvinvoinnista sekä terveydestä kiinnostuneita tutkijoita, asiantuntijoita ja opettajia eri puolilta maailmaa. Yksi pääpuhujista, emeritusprofessori Anthony Pellegrini pai­notti, kuinka lasten erilaiset rymyämisleikit, kuten fyysiset taisteluja painileikit, ovat tarpeellisia lasten kehitykselle.

Tiedekuntien päätöksentekoon saadaan jatkossa myös yliopiston ulkopuolista näkökulmaa, kun uudistetun johtosäännön mukaan tiedekuntaneuvostojen tulee kutsua jäsenikseen kaksi ulkopuolista jäsentä. Toinen jäsenistä voi olla yliopiston sisältä toisesta tiedekunnasta tai erillislaitoksesta.

21.3.2017 Läpimurto kultanano­ klusteritutkimuksessa 8.3.2017

QS RANKING: KUUSI TIETEENALAA MAAILMAN HUIPPUJEN LISTALLA JYU:n kasvatustieteen tutkimus arvioitiin korkealle tasolle kansainvälisessä QS World University Rankings by Subject -vertailussa. Kasvatustieteet pisteytettiin sijoille 101–150. Fysiikan tutkimus arvioitiin sijoille 301–350 ja matematiikka sijoille 351–400. Psykologian sijoitus oli 251–300. Uutena alana listaukseen nousi sosiologia (251–300). Liikuntatieteet arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa ja JYU:n osaaminen sijoitettiin välille 51–100.

Italialaisen professori Flavio Maranin ja kemian laitoksen akatemiaprofessori Kari Rissasen tutkimusryhmät tekivät läpimurron nanometrikokoisten, molekyylikerroksella suojattujen kultanano­ klusterien yksittäiskiteiden valmistamisessa uudella sähkökemiallisella kiteytysmenetelmällä. Yksittäiskiteitä tarvitaan yksikideröntgenkristallografiatutkimuksissa, joka tuottaa tarkinta mahdollista tietoa kultananoklusterien molekyyli- ja kiderakenteista.

23.2.2017

LIIKUNTA ON OLEELLINEN OSA E-URHEILUN HUIPPUJEN HARJOITTELUA

50

Tuomas Kari ja Veli-Matti Karhulahti selvittivät tiettävästi ensimmäisinä e-urheilun huippujen harjoittelua myös fyysiseltä näkökantilta. Tulosten mukaan huipputason e-urheilijat harjoittelevat keskimäärin noin 5,5 tuntia päivässä, josta keskimäärin tunti on fyysistä harjoittelua, kuten lenkkeilyä, voimaharjoittelua tai vastaavaa. Suurin osa vastaajista myös koki, että fyysisellä harjoittelulla on positiivinen vaikutus kilpailusuoritukseen.

15.5.2017 Loiset määräävät tahdin JYU:n ja Venäjän tiedeakatemian tutkijat osoittivat, etteivät loiset pelkästään käytä isäntäeliötä ravinnonlähteenään vaan määräävät isännän käyttäytymisen. Nuoret, kehittymättömät Diplostomum-loiset auttavat kalaisäntäänsä pysymään turvassa lokkien saalistukselta. Mutta heti, kun loinen on tarpeeksi kehittynyt siirtyäkseen lokkiin, se tekee kaikkensa, jotta kalaisäntä jäisi lokin saaliiksi.

14 556

HAKIJAA KORKEAKOULUJEN YHTEISHAUSSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON

5.6.2017 Suomen Akatemia valitsi 12 tutkimuksen huippuyksikköä – yksi oma Jyväskylään, kahdessa mukana Suomen Akatemia valitsi uudet tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2018–2025. JYU koordinoi uutta Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. Helsingin yliopiston koordinoimassa Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä sekä Tampereen yliopiston koordinoimassa Pelikulttuurien tutkimuksen huippu­ yksikössä on mukana jyväskyläläis­ tutkijoiden ryhmät.

8.–9.6.2017 Taloustutkijoiden XXXIV kesäseminaari

2 000

ALOITUSPAIKKAA SYKSYLLÄ 2018 ALKAVIIN OPINTOIHIN

4. SUOSITUIN

ENSISIJAISTEN HAKIJOIDEN MÄÄRÄLLÄ MITATTUNA

6.4.2017

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO NELJÄNNEKSI SUOSITUIN YLIOPISTO Yliopistoon haki korkeakoulujen yhteishaussa 14 556 hakijaa.

Aloituspaikkoja syksyllä alkaviin opintoihin oli tarjolla noin 2 000.

Ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna JYU oli neljänneksi suosituin yliopisto Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen jälkeen.

Hakijoista ensisijaisia oli 6 715.

11.4.2017

8.6.2017

OPAS: KESKEISIN KYBERMAAILMASTA JOKAISELLE

JYU JÄLLEEN MAAILMAN PARHAIDEN YLIOPISTOJEN LISTALLE

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Jyväskylän yliopisto julkaisivat Kyberin taskutieto -oppaan. Oppaan teemoja ovat mm. kybermaailma ja sen kietoutuminen osaksi arkeamme, informaatiovaikuttaminen ja kybermaailman toimintahäiriöihin varautuminen. Opas sisältää pienen kybersanaston, ja siinä annetaan myös ohje hyvän salasanan keksimiseen.

Jyväskylän yliopiston sijoitus maailman parhaiden yliopistojen listauksessa laski hieman. Yliopisto sijoittui QS World University Rankings -vertailussa sijalle 357, kun vuoden 2016 sijoitus oli 338. Jo pelkkä listalle pääsy on saavutus, sillä mukaan on valittu ainoastaan 980 yliopistoa maailman huipulta. Suomen yliopistojen joukossa Jyväskylän sijoitus oli neljäs.

Yliopiston kauppakorkeakoulu järjesti perinteisen taloustutkijoiden kesäseminaarin jo 34. kerran. Seminaariin osallistui taloustieteen, yrityksen taloustieteiden, julkisen hallinnon ja yrityselämän edustajia. Vuoden 2016 tarkimman talousennustajan palkinnon seminaarissa sai valtiovarainministeriö.

4.4.2017

KEIJO HÄMÄLÄINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON REHTORIKSI

14.–16.6.2017 EBEN – European Business Ethics Network -kongressi Jyväskylässä Kauppakorkeakoulussa järjestetyssä konferenssissa paneuduttiin kestävän kehityksen osa-alueisiin, erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen ja vastuullisuuteen työelämän organisaatioissa ja niiden johtamisessa. Konferenssiin osallistui yli 140 henkilöä 25 eri maasta.

Yliopiston hallitus nimitti professori Keijo Hämäläisen yliopiston rehtorin tehtävään viisivuotiskaudelle 1.8.2017–31.7.2022. Hämäläinen toimi aiemmin Helsingin yliopiston päätoimisena vararehtorina. Tätä ennen hän on toiminut HY:n matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja fysiikan professorina.

51

JYU UUTISIA 2017

14.-16.6.2017 IPVI kokosi väkivallan tutkijat Kansainvälisessä IPVI-konferenssissa tarkasteltiin väkivallan määrittelyä ja ilmenemismuotoja, sekä keinoja väkivallan ehkäisemiseksi ja sen mukanaan tuomien ongelmien ratkaisemiseksi.

Tapahtumaan osallistui lähes 300 vierasta ympäri maailman. JYU:ssa on vahva monitieteinen väkivaltatutkimuksen keskittymä.

7.–18.8.2017

JYVÄSKYLÄN KANSAINVÄLINEN KESÄKOULU ON PORTTI KANSAINVÄLISTYMISEEN Kesäkoulu on vuosittain järjestettävä kahden viikon mittainen intensiivijakso, joka kokoaa Jyväskylään satoja opiskelijoita ympäri maailman. Kesäkoulu järjestettiin jo 27. kerran. Tarjolla oli 20 kurssia biologian, ympäristötieteen, kemian, fysiikan, nanotieteen, matematiikan, tilastotieteen, informaatioteknologian ja tietotekniikan aloilta.

24.7.2017 Muikku kutee syyspimeässä Muikun loppusyksyn kutu tapahtuu pimeässä. Tutkijat Juha Karjalainen ja Timo Marjomäki onnistuivat Konneveden tutkimusaseman koe-oloissa ensimmäistä kertaa kuvaamaan muikun lisääntymisrituaalit yksityiskohtaisesti. Yllätys oli se, että naaras laskee yhden kutunousun aikana kerralla vain parikymmentä mätimunaa ja parittelukertoja yhdellä kalalla voi olla satakunta 1–2 viikkoa kestävän kutujakson aikana.

28.9.2017

MARJA-LEENA LAAKSO JA HENRIK KUNTTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VARAREHTOREIKSI Rehtori Keijo Hämäläinen valitsi yliopiston vararehtoreiksi dekaani Marja-Leena Laakson ja dekaani Henrik Kuntun.

Koulutuksesta vastaavana vararehtorina ja rehtorin varahenkilönä toimii varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso. Tutkimus- ja innovaatioasioista vastaavana vararehtorina aloitti fysikaalisen kemian professori Henrik Kunttu.

↑ Marja-Leena Laakso

↑ Henrik Kunttu

29.9.2017

52

ENNÄTYSYLEISÖ: JYVÄSKYLÄN TUTKIJOIDEN YÖSSÄ VIERAILI YLI 12 000 KÄVIJÄÄ

4.8.2017 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen korjaus valmistui

Tutkijoiden yötä vietettiin yhteensä 14 paikkakunnalla. Mukana oli jälleen satoja tutkijoita ympäri Suomen.

Eniten vierailijoita tapahtumassa oli Jyväskylän yliopistossa, yli 12 000 kävijää. Muun muassa kiihdytinlaboratorion avoimet ovet, virtuaalitodellisuus, aivotutkimus ja Pokémonien evoluutio kiinnostivat yleisöä.

Päärakennuksen sisäilmakorjaus valmistui elokuussa. Päärakennuksesta korjattiin vaurioituneita rakenteita ja poistettiin rakenteita, jotka ovat alttiita kosteusvaurioille ja voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Vuonna 1959 käyttöön vihittyä Alvar Aallon suunnittelemaa rakennuskokonaisuutta luonnehditaan aikansa modernin arkkitehtuurin ilmentäjäksi.

29.9.2017 Keski-ikä lihottaa, jos liikkumistaan ei lisää

25.-27.10.2017

TULEVAISUUDEN 3D-TEKNOLOGIAT AGORASSA: KONFERENSSI TOI SPEKTRIKUVANTAMISEN AMMATTILAISET JYVÄSKYLÄÄN

Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa selvitettiin, miten askelmäärän muutokset vaikuttavat kehon painoindeksiin.

Neljän vuoden seurantajaksolla etenkin naiset lisäsivät askelmääriään merkittävästi. Noin neljännes 34–49-vuotiaista tutkittavista lisäsi askeleitaan yli 2 000 askeleella, kun 19 % vähensi askeleitaan. Tutkittavat, joiden askelmäärä kasvoi yli 2 000 askelta, säilyttivät painoindeksin samalla tasolla. Painoindeksi nousi selvästi niillä, joiden askelmäärä pysyi samalla tasolla tai väheni.

Spektrikuvantamista ja 3D-mallintamista hyödynnetään muun muassa maa- ja metsätaloudessa, jossa drone-sovellusten avulla voidaan tarkastella vaikkapa sinilevän määrää vesistöissä tai tuholaisten aiheuttamia vaurioita metsissä.

Agorassa järjestetty konferenssi keräsi yhteen tutkijoita neljältä eri mantereelta ja kotimaisia teknologiakehittäjiä.

TUTKITTAVAT, JOIDEN ASKELMÄÄRÄ KASVOI

yli 2 000 askelta SÄILYTTIVÄT PAINOINDEKSIN SAMALLA TASOLLA

2.10.2017 Grafeeni taottiin kolmiulotteiseksi Jyväskylän yliopiston tutkijat professori Mika Petterssonin johdolla olivat kehittämässä uutta menetelmää, jonka avulla grafeenia, eli yhden atomin paksuista hiilikalvoa voidaan muotoilla kolmiulotteiseksi lasersäteilyn avulla.

Uusi menetelmä mahdollistaa grafeenin käytön entistä useammissa tuotteissa.

3.–4.10.2017 Nanotieteiden asiantuntijat verkostoituivat Jyväskylässä Nanotieteeseen ja -teknologiaan liittyy olennaisesti kyky nähdä ja kontrolloida yksittäisiä atomeja ja molekyylejä.

Yliopiston nanotiedekeskuksen organisoima kansainvälinen Nanoscience Days -konferenssi kokosi yhteen noin 200 nanotieteiden asiantuntijaa fysiikan, kemian ja biologian aloilta.

11.12.2017

VAUVOJEN AIVOVASTEET ENNUSTAVAT LUKEMIS­ NOPEUTTA YLÄKOULUSSA Perinnöllisen lukivaikeusriskin omaavien vauvojen aivoissa syntyvät herätevasteet ennustavat heidän tulevaa lukemisen nopeuttaan yläkouluiässä, paljasti psykologian laitoksen ja monitieteisen aivotutkimuskeskuksen tutkimus.

Lukiriskivauvojen aivovasteet erosivat kontrollivauvojen aivovasteista. Perinnöllinen lukivaikeus eli dysleksia on yleisin oppimisvaikeus.

20.12.2017

LINNUT OPPIVAT VIDEOITA KATSOMALLA, MITÄ EI KANNATA SYÖDÄ Bio- ja ympäristötieteiden tutkijat olivat mukana osoittamassa lintujen oppivan, mitä ruokakohteita kannattaa vältellä ainoastaan katselemalla lajikumppaniensa käyttäytymistä videolta. Talitiaiset näkivät videon vain yhden kerran ja osasivat heti välttää pahanmakuista saalista huomattavasti paremmin kuin kontrolliryhmän yksilöt, vaikka pahanmakuiset saaliit olivat helpompia löytää kuin hyvänmakuiset.

53

JYU TILASTOT 2017

Informaatioteknologian tiedekunta

den ja dekunta 5 817 447

untanta

48 8

11 %

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän yliopisto)

Hakijoita 1 616 Aloituspaikat 320

Hakijoita 476 Aloituspaikat 84

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

HAKIJOISTA PÄÄSI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Hakijoita 5 817

Hakijoita 1 538 Aloituspaikat 354

Aloituspaikat 447

19 809

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Sisäänpääsy tiedekunnittain Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta..... 14 % Informaatioteknologian tiedekunta ........................ 20 % Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu................ 6 % Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.......... 8 % Liikuntatieteellinen tiedekunta ...................................... 7 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ....... 23 % Kokkolan yliopistokeskus Chydenius...................... 16 %

Hakijoita 1 616 Aloituspaikat 320

Hakijoita 1 538 Aloituspaikat 354

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Jyväskylän yliopiston Hakijoita kauppakorkeakoulu

Hakijoita 3 599 Aloituspaikat 242

3 648 Aloituspaikat 528

Hakijoita 3 338 Aloituspaikat 184

Alempi korkeakoulututkinto

Liikuntatieteellinen

Ylempi korkeakoulututkinto tiedekuntaTohtoriopiskelijat

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

1 978 (21) 1 %

Informaatioteknologian tiedekunta

1 286

(3) 0 %

945 (55)

622

(1) 0 %

580 (73) 13 %

141 (24) 17 %

1 321

(5) 0 %

975 (90)

9%

271 (35) 13 %

496

(0) 0 %

705 (50)

7%

110 (20) 18 %

1 072 (10) 1 %

426 (37)

9%

200 (49) 25 %

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

5%

1581 (131)

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

19 809

2 116

HAKIJAA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON 2017

ALOITUSPAIKKAA 2017

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN

4 131

2 369

1 343

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

TOHTORI

LISENSIAATTI MAISTERI 54

KANDIDAATTI

8%

572 (92) 16 % Hakijoita 3 599 24231 % 6 % Aloituspaikat 141 (44)

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä*

5%

13 418

OPISKELIJOISTA ULKOMAALAISIA

TUTKINTOOPISKELIJOITA 2017

tutkinnot

Humanistis-yhteiskunta­ tieteellinen tiedekunta

H A

Matemaattis-luonnonHAKIJAA 2017 tieteellinen tiedekunta

Hakijoita 3 338 Aloituspaikat 184

OPISKELIJAMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN 2017

Kok Chyd

2 567 3000

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

2500

1 311

1 698

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon­ tieteellinen tiedekunta

2000 1500 1000

tutkinnot

19 809

HAKIJAA 2017

JYU TILASTOT 2017

109 109

22 977 977

Tohtori 17 Tohtori 17 Maisteri 54 Maisteri 54 Kandidaatti 38 Kandidaatti 38

TUTKINTO-OHJELMAA TUTKINTO-OHJELMAA YHTEENSÄ 2017 YHTEENSÄ 2017

Tohtori 148 Tohtori 148 Lisensiaatti 9 Lisensiaatti 9 Maisteri 1 476 Maisteri 1 476 Kandidaatti 1 344 Kandidaatti 1 344

TUTKINNON TUTKINNON SUORITTANUTTA SUORITTANUTTA 2017 2017

TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN TUTKINTO-OHJELMIEN LUKUMÄÄRÄ TIEDEKUNNITTAIN Tohtori 5 Tohtori 5

Kandidaatti 17 Tohtori 1 Kandidaatti 17 Tohtori 1

41 41

Kandidaatti 3 Kandidaatti 3

9 9

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 5 Maisteri 5

HUMANISTIS-YHTEISKUNTAHUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 6 Maisteri 6

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

Kandidaatti 6 Kandidaatti 6

Tohtori 3 Tohtori 3

15 15

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU KAUPPAKORKEAKOULU

Kandidaatti 4 Kandidaatti 4

Tohtori 4 Tohtori 4

18 18

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 11 Maisteri 11

KASVATUSTIETEIDEN JA KASVATUSTIETEIDEN PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA

YHTEENSÄ YHTEENSÄ Maisteri 6 Maisteri 6

LIIKUNTATIETEELLINEN LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA

MATEMAATTIS-LUONNONMATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETEELLINEN TIEDEKUNTA

TUTKINNOT Kandidaatti

13 418

13 301

Tutkinto-opiskelijoiden määrä VUONNA 2013 Tutkinto-opiskelijoiden määrä TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN 14 000 MÄÄRÄ 2017 Lähde: Vipunen 14 000

13 427

VUONNA 2015

Kandidaatti 6 Kandidaatti 6

16 16

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Maisteri 7 Maisteri 7

Kandidaatti 2 Kandidaatti 2

10 10

YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Maisteri 19 Maisteri 19

Tohtori 2 Tohtori 2

Tohtori 2 Tohtori 2

13 057

VUONNA 2014

13 760

VUONNA 2016

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

2013

1187

1487

23

160

2014

1213

1452

17

158

2015

1261

1486

8

160

2016

1211

1516

18

158

2017

1344

1476

9

148

Lähde: JY tietovarasto (22.3.2018)

13 500 13 500 13 000 13 000 12 500 12 5002013

55 2014

2015

2016

2017

13 301 2013 13 057 2014 13 427 2015 13 760 2016 13 418 2017

JYU TILASTOT 2017

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanis tieteellin

TUTKINNOT Liikuntatieteellinen TIEDEKUNNITTAIN tiedekunta 2017 Informaatioteknologian tiedekunta TUTKINNOT

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

TIEDEKUNNITTAIN 2017 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Informa tiedeku

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

846

307

335

782

358

348

Humanistis-yhteiskunta­ tieteellinen tiedekunta

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnon­ tieteellinen tiedekunta

TUTKINNOT TIEDEKUNNITTAIN 2017

Kandidaatti

Maisteri

Lisensiaatti

Tohtori

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

361

438

3

44

Informaatioteknologian tiedekunta

154

134

0

19

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

152

174

0

9

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

397

357

6

Liikuntatieteellinen tiedekunta

117

227

0

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

163

145

0

1344

1475

9

Yhteensä

3500 3000

3 024

3 140

3 094

3 310

3 151

1 931

14

YHTEENSÄ

40 148

JULKAISUT 2017

JULKAISUT TIEDEKUNNITTAIN* 2017 2000

Julkaisut

1500 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

1007

Avoin 1 9313500 saatavuus 1 790 3000

589

Informaatioteknologian1000 tiedekunta

273

180

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

196

116

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

493

251

0 Liikuntatieteellinen tiedekunta

437

191

500

2013

2014

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Julkaisut

2015

821

2016

Avoin saatavuus*

561

3 140

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 3 310 3 094

3 151

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 1 931

1 790 Informaatioteknologian tiedekunta

1500 2017

AVOIN SAATAVUUS 2017

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

2000

Lähde: vuodet 2013-2016 Vipunen, 2017 Tutka (18.2.2018)

JULKAISUA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA 2017

3 024

2500

* summa ei ole sama kuin yliopiston julkaisut yhteensä, koska sama julkaisu voi olla laskettu useampaan tiedekuntaan ja koska mukana ei ole erillislaitosten julkaisuja.

56

YHTEENSÄ

22

Lähde: JY tietovarasto (22.3.2018)

2500

3 310

3 310

Jyväskylä kauppako

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

1000 500 0

2013

2014

Julkaisut

2015

2016

2017

Avoin saatavuus*

* joko avoin julkaisukanava, artikkeli on ostettu avoimeksi tai julkaisu on rinnakkaistallennettu Lähde: vuodet 2013-2016 Vipunen, 2017 Tutka (18.2.2018)

JYU TILASTOT 2017

2 445,3

Opetus 28 % Tutkimus 34 % Muu 34 % HENKILÖSTÖ (HTV) 2017 Harjoittelukoulut 4 % Opetushenkilöstö Opetushenkilöstö 679,9 (6679,9 %) (6 %)

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ 2017 (HTV) 2017 (HTV) HENKILÖSTÖ 2017 (HTV)

ö 679,9 (6 %)

839,1 (2 %)

HENKILÖSTÖSTÄ HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA ULKOMAALAISIA HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

Harjoittelukoulujen henkilöstö 106,5 (0 %)

11 %

stö 819,8 (25 %)

11 11 %% 11 %

Tutkimushenkilöstö 819,8 Tutkimushenkilöstö 819,8 (25 %) (25 %) Opetushenkilöstö 679,9 (6 %) Muu henkilöstö Muu henkilöstö 839,1 (2839,1 %) (2 %) Tutkimushenkilöstö 819,8 (25 %) Harjoittelukoulujen Harjoittelukoulujen Muu henkilöstö 839,1 (2(0%) henkilöstö %) henkilöstö 106,5 (0106,5 %)

HENKILÖSTÖSTÄ ULKOMAALAISIA

en (0 %)

HENKILÖSTÖ (HTV)

2013

2014

2015

2016

2017

opetushenkilöstö

638,5 (7 %)

624,0 (7 %)

634,0 (6 %)

652,2 (7 %)

679,9 (6 %)

tutkimushenkilöstö

873,3 (20 %)

845,4 (21 %)

799,2 (21 %)

811,3 (23 %)

819,8 (25 %)

muu henkilöstö

945,2 (2 %)

916,7 (2 %)

886,2 (2 %)

855,2 (2 %)

839,1 (2 %)

harjoittelukoulujen henkilöstö

102,6 (0 %)

102,9 (0 %)

103,4 (0 %)

102,4 (0 %)

106,5 (0 %)

2 559,5 (9 %)

2 489,0 (10 %)

2 422,8 (9 %)

2 421,1 (10 %)

Yhteensä

2 445,3 (11 %)

Ulkomaalaisten osuus (%) Lähde: HR-järjestelmä

HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN 2017 (HTV) 2017 (HTV) 2017 (HTV) 2017 (HTV) HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2017 (HTV) Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö TIEDEKUNNITTAIN TIEDEKUNNITTAIN 2017 (HTV) Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 146,6 (11 %)2017 (HTV) 190,0 (18 %) 31,5 (8,5 %)

HENKILÖSTÖ TIEDEKUNNITTAIN 2017 (HTV)

Informaatioteknologian tiedekunta

58,2 (2 %)

84,4 (36 %)

32,3 (7,3 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

46,3 (2 %)

32,7 (18 %)

13,0 (1,7 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

122,3 (6 %)

106,2 (18 %)

15,8 (0 %)

Liikuntatieteellinen tiedekunta

57,8 (3 %)

72,0 (16 %)

26,8 (0 %)

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

113,2 (6 %)

282,9 (37 %)

Ulkomaalaisten osuus (%)

94,5 (2 %) Lähde: HR-järjestelmä

Akatemia Suomen Suomen Akatemia

HENKILÖSTÖN VAKINAISUUS (HTV) 2013

Suomen Akatemia Tekes Tekes 2014

2015

määräaikainen

2016

2017

1 212,19 (49 %) 1 152,20 (47 %) 1 089,47 (46 %) 1 099,16 (47 %) 1 110,27 (47 %) Tekes OKM OKM (53 vakinainen 1 284,38 (51 %) 1 277,41 %) 1 270,84 (54 %) 1 263,25 (53 %) 1 273,48 (53 %) TUOTTOJEN TUOTTOJEN JAKAUTUMINEN JAKAUTUMINEN tuntiopettajat * 62,95 59,35 62,47 58,66 61,57 OKM TUOTTOJEN Muu julkinen Muu julkinen rahoitusrahoitus RAHOITUSLÄHTEITTÄIN RAHOITUSLÄHTEITTÄIN *tuntiopettajat, ei mukana vakinaisten prosenteissa JAKAUTUMINEN (JAKSOTTAMATON) (JAKSOTTAMATON) Kotimaiset Kotimaiset yrityksetyritykset Muu julkinen rahoitus RAHOITUSLÄHTEITTÄIN 2017 2017 Kotimaiset Kotimaiset rahastotrahastot ja säätiötja säätiöt (JAKSOTTAMATON) Kotimaiset yritykset EU-rahoitus EU-rahoitus 2017 Kotimaiset rahastot ja säätiöt

rahoitus

ritykset

ahastot ja säätiöt

rahoitus (ei EU)

53 %

HENKILÖSTÖSTÄ VAKINAISIA

Ulkomainen Ulkomainen rahoitusrahoitus (ei EU) (ei EU) EU-rahoitus Muut Muut Ulkomainen rahoitus (ei EU) Muut

57

2015

2016

JYU TILASTOT 2017

71,8 M€

2017

65,1 M€

65,6 M€ 2017

2016

132,3 M€

2015

138 M€

Täydentävä rahoitus

Yliopistolain mukainen valtion yleisavustus

204 M€

71,8 M€

LIIKEVAIHTO 2017

MERKITTÄVIMMÄT KULUT 2017

(yliopiston toiminnan rahoitus)

2013

210,9 M€

2014

207,6 M€

2015

210,3 M€

2016

203,6 M€

2017

204 M€

26,2 M€

14 M€

10,5 M€

henkilöstö­kulut

Vuokrat

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Kulut 2017 132,2 M€

Täydentävä rahoitus

71,8 M€

Henkilöstökulut

136,2 M€

Poistot

Suomen Akatemia

27 M€

Apurahat

Tekes

6,2 M€

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

OKM

4,7 M€

Palvelujen ostot

Muu julkinen rahoitus Kotimaiset yritykset Kotimaiset rahastot ja säätiöt

3,2 M€ 14 M€ 26,2 M€

Matkakulut

3,7 M€

6,9 M€

Muut kulut

3 M€

8,4 M€

5,9 M€

Kulut yhteensä

Ulkomainen rahoitus (ei EU)

2,2 M€

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Muut

7,3 M€

TULOS

Täydentävä rahoitus

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

10,5 M€

Vuokrat

11,9 M€

EU-rahoitus

RAHOITUS TIEDEKUNNITTAIN 2017

207,9 M€ 7M€ 3,2 M€

Perusrahoitus

10,9 M€ (32 %)

23,3 M€ (68 %)

Informaatioteknologian tiedekunta

8,4 M€ (49 %)

8,9 M€ (51 %)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

3,3 M€ (32 %)

7,1 M€ (68 %)

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

7,2 M€ (30 %)

16,7 M€ (70 %)

4,8 M€ (32 %)

10,3 M€ (68 %)

18,5 M€ (40 %)

28,1 M€ (60 %)

Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

58

TULOS 2017

136,2 M€

Valtion yleisavustus

Lähde: JY toimintakertomus

3,2 M€

RAHOITUS 2017

Tuotot 2017

LIIKEVAIHTO

145,2 M€

Informaatioteknologian tiedekunta

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Perusrahoitus Täydentävä rahoitus

59

10.

PROMOOTIO 2019 Jyväskylän yliopiston kymmenes kaikkien tiedekuntien promootio järjestetään 24.–26.5.2019.

Promootio on yliopistoyhteisön suurin juhla, jossa maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet saavat maisterin ja tohtorin arvon sekä niiden merkeiksi maisterinseppeleen ja -sormuksen tai tohtorinhatun ja -miekan.

Tohtorinhattu symboloi vapautta. Miekka taas on hengen ase, jolla tohtori puolustaa totuutta, oikeutta ja hyvyyttä. Laakeriseppele oli antiikin Kreikassa voiton, tiedon ja runouden symboli, ja maisterinsormus on ollut arvon tunnuksena 1800-luvulta lähtien.

Promootiojuhlallisuudet ovat kolmipäiväiset ja niihin sisältyy monenlaisia perinteisiä tapahtumia.

LISÄTIETOA: → jyu.fi/promootio

PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland @JyvaskylaUniversity @uniofjyvaskyla @uniofjyvaskyla JyvaskylaUniversity JYU.FI