Keski-Suomen ICT - helmikuu 2014 by University of Jyvaskyla

keski-suomen ict it-tiedekunnan juhlalehti Helmikuuâ&#x20AC;&#x2030;/â&#x20AC;&#x2030;2014

SISÄLLYS 3

IT-tiedekunta 15 vuotta IT-tiedekunta kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia

4 8 10 11

Menestystarina alkoi tyhjästä ja pitkien työpäivien kautta

Tukkoisesta läpiajokaupungista IT-alan pysäyttäjäksi

IT-alan ammattinimistö hämmentää

Nezer Zaidenberg etenee karhun voimalla piratismin vastaisessa taistossa

Aatelisnainen etsii kaapattuja vanhempiaan

Kyber iskee miehen katuun

Tiedekunnan synty ei ollut sattumien summa Tulevaisuus perustuu osaavien ihmisten arkiselle työlle Opiskelijatoiminta tuo ainejärjestöt ja yritykset lähemmäksi toisiaan

Keski-Suomen ICT helmikuu 2014 Päätoimittaja: Timo Siukonen Toimitussihteeri: Sofia Anton Tuottaja: Siukin Sanomat Julkaisija: Jyväskyn yliopisto, IT-tiedekunta

Painopaikka: Fram Oy Painosmäärä: 3 000 Kannen kuva, Agoran ranta: Jussi Jäppinen Kannen grafiikka: Rahel Flechtner

ICT= tietoja viestintäteknologia, IT= informaatioteknologia 2

IT-tiedekunta 15 vuotta

Pääkirjoitus Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta juhli 15-vuotista historiaansa 15.11.2013. Maistereita tiedekunnasta on valmistunut 1 600, joista 10 % on ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, ja tohtoreita 190, joista 30 % on ulkomaalaisia. Myös julkaisujen määrä on vaikuttava: referoituja artikkeleja on julkaistu lähes 3 000 ja tieteellisiä monografioita yli 40. IT-tiedekunnalla on ollut kansainvälisiä vieraita lähes 3 000, ja kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja on järjestetty yli 30. Tiedekunta on ollut merkittävällä tavalla vaikuttamassa alueellisten yhteistyötahojen (yritykset, kehitysyhtiöt, ELY-keskus, Tekes) kanssa noin 4 000 IT-alan työpaikan syntymiseen Keski-Suomeen. Informaatioteknologian tiedekunta selvitti vuosina 1998–2013 maisterin tutkinnon suorittaneiden tämänhetkiset työtehtävät. Eri medioita käyttäen (Linke-

dIn, Facebook, puhelin) saatiin selville noin 1 500 opiskelijasta peräti 1 164:n eli yli 70 prosentin tilanne. Alumnien työllistymisaste, 98 prosenttia, on huippuluokkaa. IT-tiedekunnasta valmistuneiden työllistymisprosentti on selvästi korkeampi kuin alalla keskimäärin. Alumnit ovat edenneet erinomaisesti työurallaan ja he työskentelevät 478:n eri työnantajan palveluksessa. Heidän suurimmat työnantajansa ovat Jyväskylän yliopisto, Tieto Oyj ja Digia Oyj. Informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Osa haastatelluista alumneista kuvasikin ITtiedekunnassa viettämäänsä opiskeluaikaa elämänsä parhaaksi ajaksi. Selvityksen mukaan yli neljä prosenttia alumneista toimii yrittäjinä. IT-tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät työllistävät 1–50 työntekijää. Yritykset on perustettu liiketoimintamahdollisuuden avauduttua tai halusta käyttää omaa ammattitaitoaan ja kokeilla omia siipiään. IT-alan alumneista yhä useampi alkaa yrittäjäksi. IT-tiedekunnassa tehtiin syksyllä 2013 opiskelijoille kysely kiinnostuksesta yrittäjyyteen. Vastanneesta 344 opiskelijasta 145:llä (45 %) oli vähintään yksi tuote-, palvelu- tai liiketoimintaidea ja 31 eli 9 % toimi jo yrittäjänä.

Tiedekunnasta tulee merkittävä tekijä uudistettaessa valtion ja kuntien ICTjärjestelmiä. IT-tiedekunta tähtää neljään huippuosaamiskeskittymään, joiden teemat ovat: 1. tietojärjestelmät, 2. tieteellinen laskenta ja data-analyysi, 3. kyberturvallisuus ja 4. viihtyminen, pelit ja oppiminen. Tavoitteet ovat varsin kunnianhimoiset, mutta realistiset. ICT-ala on Nokian jälkeisessä tilassa uudessa kehitysvaiheessa. Strategiamme on osunut oikeaan. Tiedekunnan koulutus- ja tutkimusosaaminen sopivat erinomaisesti kansallisiin ICT-strategioihin. Pääosaamisalamme eli tietojärjestelmät, kyber, data, pelit, oppiminen, kompleksisten järjestelmien hallinta ja optimointi ovat kansallisen kehityksen ytimessä. Nyt tuulet ovat meille myönteisiä. Esimerkkinä onnistumisista mainittakoon, että Jyväskylä on saanut koordinointivastuulleen Innovatiiviset kaupungit 2014–2020 (INKA) kuuluvan kyberturvallisuusteeman ja Jyväskylä on valtion uuden yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottavan palvelukeskuksen Valtorin päätoimipaikka. Valintojen perusteluina oli muun muassa IT-tiedekunnan monipuolinen tutkimus- ja koulutustoiminta.

Pekka Neittaanmäki IT-tiedekunnan dekaani

IT-tiedekunta kouluttaa tulevaisuuden ammattilaisia Kolumni Erilaiset palvelut pohjautuvat yhä enemmän informaatioteknologiaan (IT). Tämän takia nykyään on hankala löytää palveluita, joissa palveluiden käyttäjä ei olisi missään tekemisissä tietojärjestelmien kanssa. Tietojärjestelmiin käyttäjä törmää myös kotona, esimerkiksi kotitietokoneen, älypuhelimen, internet-television tai tablet-tietokoneen muodossa. IT on löytänyt tiensä

myös erilaisiin käyttöhyödykkeisiin, kuten autoihin. IT on siis läsnä kaikkialla ihmisen elämässä, mikä tarkoittaa sitä, että kansainvälisesti kilpailukykyisille informaatioteknologian ammattilaisille on töitä nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kilpailuvaltti globaalissa markkinataloudessa ei tule olemaan maailman halvimmat tuotteet, vaan huippuosaaminen, joka mahdollistaa innovaatioiden kehittämisen. Ainoastaan korkeatasoinen yliopistotutkimus ja opetus takaavat valmiudet uusien korkealaatuisten tuotteiden ja palveluiden tuotteiden syntymiselle. Tieteelliseen

tutkimukseen ja ajatteluun perustuva opetus mahdollistaa sellaisten rautaisten ammattilaisten kouluttamisen, jotka pystyvät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita, soveltamaan parasta olemassa olevaa tietoa, arvioimaan tiedon laatua ja itsenäisesti päivittämään tietoa. Näitä ammattilaisia Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on kouluttamassa nyt ja tulevaisuudessa.

Mikko Siponen laitoksen johtaja, tietojärjestelmätieteen professori

15-VUOTISJUHLA

Menestystarina alkoi tyhjästä ja pitkien työpäivien kautta

Teksti Kuva

Sofia Anton, Timo Siukonen Sofia Anton

iedekunnan juhlassa ansiomitalin numero 1 saanut Aarni Perko tuli 1972 Jyväskylän yliopistoon Turusta sovelletun matematiikan professoriksi painopistealueenaan eksaktien luonnontieteiden tarvitsema tietojenkäsittely. Alkuaikoina tietojenkäsittelyn opetuksen sujumiseksi henkilökunta teki töitä lähes ympärivuorokautisesti. Ei ollut mitään valmista, vaan kaikki materiaalit oli tuotettava itse ja usein viime tipassa. Tietokoneiden ja ohjelmointikielten vaihtuminen aiheutti Perkon mukaan sen, että edelliselle laitteistolle tehdyt ohjelmat olivat seuraavassa koneessa miltei käyttökelvottomia. Niiden uusiin ohjelmointikieliin ja käyttöjärjestelmiin perehtyminen sekä ohjelmien uudelleen kirjoittaminen vei paljon aikaa. Perko tunnustaa, että kaikenlaista sähläämistä oli runsaasti. ”Reikäkortit juuttuivat joskus lukulaitteisiin, joista niitä piti sitten kiskoa irti ja niitä yritettiin lävistää uudelleen kortinkappaleita tutkimalla.” Vuoden 2013 IT-tilanteen hän tiivistää: ”Kokonaisuutena koko ala on yhtä sekavassa tilassa kuin ennenkin. Kehitystäkin on tapahtunut. Aikaisemmin tehtiin ohjelmoinnissa möhläyksiä, jotka maksoivat ehkä 10 000 euroa. Nyt tehdään 100 miljoonan euron tyräyksiä.” Opetuksen ja tutkimuksen johtoryhmään tietojenkäsittelyopin apulaisprofessoriksi tuli 1981 Tampereelta Vesa Savolainen, joka oli väitellyt tohtoriksi legendaarisella päivämäärällä 7.7.77. ”Väittelin alalla ensimmäisenä niistä opiskelijoista, jotka olivat Suomessa aloittaneet yliopisto-opintonsa pääaineena tietojenkäsittelyoppi.” Tuon ajan professorit olivat pioneereja. Yliopiston silloisella rehtorilla Ilppo Simo Louhivaaralla oli erinomainen kyky houkutella Jyväskylään osaavia ammattilaisia. Heitä olivat Auvo Sarmannon, Aarni Perkon ja Vesa Savolaisen ohella Heikki Laitinen, Pertti Järvinen ja Eero Peltola. Savolainen muistaa, että 1970- ja 1980-luvuilla tohtoreiden ja professoreiden piirissä ei ollut vakiintunut intensiivistä tieteellisten tutkimusten tuotanto- ja julkaisuprosessia. ”Vanhemmat professorit

eivät julkaisseet juuri mitään eivätkä siten antaneet hyvää mallia meille nuoremmille tutkijoille”, hän sanoo. Kolmannella ansiomitalilla palkittu Rovion tutkimusjohtaja Veikko Hara on valmistunut tohtoriksi Jyväskylän yliopiston informaatiotekniikan laitokselta 1988 ja toiminut siellä osa-aikaisena professorina 2002–2008. Hän on pitkäjänteisesti kehit-

tänyt yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä Suomessa. 2000-luvulla Hara on ollut Samsungin, Intelin ja Diamondhead Venturesin neuvottelukunnissa ainoana eurooppalaisena, minkä lisäksi hän on vaikuttanut useiden kansainvälisten instituutioiden ja järjestöjen jäsenenä. Hara korostaa verkostoitumisen tärke-

”

AIKAISEMMIN TEHTIIN OHJELMOINNISSA MÖHLÄYKSIÄ, JOTKA MAKSOIVAT EHKÄ 10 000 EUROA. NYT TEHDÄÄN 100 MILJOONAN EURON TYRÄYKSIÄ.

yttä, jotta toimialalle ja erityisesti yrityksiin saadaan dynamiikkaa. ”Pitää olla hyvä reaktiokyky, koska markkinat muuttuvat erityisen nopeasti. Ulkopuolelta löytää ideoita ja heikkoja signaaleja. Kun hyvä brändi on olemassa, kaikki tekevät yhteistyötä. Sen avulla on pääsy mihin tahansa.” Kasvu- ja sarjayrittäjä Juha Harju, ansiomitalisti numero neljä, on vaikuttanut

merkittävästi IT-alan kehittymiseen KeskiSuomessa. Hän on edistänyt ELMO-ekosysteemillä yhteistyötä alan opiskelijoiden ja yritysten välillä Jyväskylässä sekä osallistunut Jyväskylän kaupungin elinkeinopolitiikan KELPO-työryhmään kasvuyrityksen edustajana. Kasvuyrittämisessä Harju pitää luontevana, että yrittäjät ovat verkostoituneita ja

valmiita toimimaan kansainvälisessä ympäristössä. ”IT-liiketoiminta on globaalia. Työtä on mahdollista tehdä paikasta riippumatta, kunhan osaamista on. Yrittäjyys on mahdollisuus, joskus jopa pakko, jos haluaa jäädä Keski-Suomeen.” Traktorinvalmistaja Valtra Oy:n toimitusjohtaja Jari Rautjärvi huomioitiin tiedekunnan juhlassa viidennellä ansiomitalilla. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan tietojenkäsittelytiede. Sivuaineena hän on opiskellut laskentatoimea. Rautjärvi on toiminut Keski-Suomen kauppakamarin varapuheenjohtajana joulukuusta 2013, minkä lisäksi hän vaikuttaa aktiivisesti useissa muissa suomalaisissa alan järjestöissä. Kansainvälisen uran luonut Rautjärvi palkittiin Keski-Suomen kauppakamarin Maineteko Maailmalla -palkinnolla työstään keskisuomalaisen teknologiateollisuuden viennin edistämisessä kesäkuussa 2013. Teknologiateollisuuden haaste on Rautjärven mukaan pienet kotimarkkinat. ”Kilpailijat ovat siellä, missä markkinat ovat. Jos me olemme täällä niin paljon parempia, se korvaa kaiken. Menestyminen vaatii uskallusta, visiota.” Ansiomitalin numero 6 saanut Kelan ITjohtaja Markku Suominen ei ole Jyväskylän, vaan Helsingin yliopiston kasvatteja. Tultuaan valituksi kansaneläkelaitos Kelaan hän muutti 1998 perheineen Jyväskylään, jonne Kelan keskustietokone oli kuljetettu kesällä 1983. Nykyisin Kelan IT-tehtävissä työskentelee noin 600 henkilöä, joista Jyväskylässä hieman yli 200. Yliopiston ja Kelan yhteistyö sujuu saumattomasti. Edellinen tekee tutkimusta ja tuottaa osaavaa työvoimaa markkinoille. Jälkimmäinen soveltaa tutkimustietoa kansalaisten turvaksi ja hyödyksi. Yliopisto on valinnut opetusohjelmaansa teemoja, jotka osuvat Suomisen mielestä ajan hermolle: tietoturva, kyberturvallisuus, Data-analyysit, Big Data, käyttäjäläheinen teknologiasuunnittelu sekä pilviteknologian hyödyntäminen. Kuvassa ansiomitalistit Markku Suominen (vas.), Jari Rautjärvi, Juha Harju, Veikko Hara, Aarni Perko ja Vesa Savolainen.

15-VUOTISJUHLA

Aarni Perko

Aarni Perko on taustaltaan varsinaissuomalainen, syntynyt 11.4.1933 Velkuan saaristolaiskunnassa papin perheeseen, käynyt oppikoulunsa Somerolla ja yliopistonsa Helsingissä. Ensin hänestä tuli filosofian maisteri ja matematiikanopettaja. Tutkimus alkoi pian kiinnostaa nuorta miestä. Filosofian lisensiaatin tutkinto 1961 avasi tien Turun Laskentakeskuksen kautta Turun yliopistoon vuosiksi 1963–1972. Siellä hän myös väitteli tohtoriksi 1971. Perko valittiin 1972 Jyväskylän yliopistoon sovelletun matematiikan professoriksi painopisteenä eksaktien luonnontieteiden tarvitsema tietojenkäsittely, ja eläkkeelle hän jäi 1994 tietojenkäsittelyopin professorin virasta. Perkon tutkimusaloina ovat olleet sovellettu todennäköisyysteoria ja tietorakenteet, erityisesti verkostot. Hänen tieteelliset julkaisunsa käsittelevät operaatioanalyysiä ja tietojenkäsittelyoppia.

Kukitetut ansiomitalistit Veikko Hara (vas.), Aarni Perko ja Vesa Savolainen.

Perkon uran aikana tietotekniikan kehitys on ollut huimaava. Alkuvaiheessa Wegematicissa 32 x 32 matriisin diagonaalisointi Jacobi-rotaatioilla kesti melkein tunnin, kun taas nykyisin samanlainen laskutoimitus hoituu omalla työasemalla noin sekunnissa. Tavallisessa PC:ssä on tehoa saman verran kuin 1970 Suomeen hankitussa tosi kalliissa Univacissa.

Vesa Savolainen

Vesa Savolainen on EteläKarjalan poikia. Hän syntyi vuonna 1944 Ruokolahdella, kävi kansa- ja kansalaiskoulun Ruokolahden Jäppilänniemessä (1959) sekä keskikoulun Kansanvalistusseuran Kirjeopistossa (1964). Savolainen kirjoitti ylioppilaaksi Imatralla Vuoksenniskan Yhteiskoulussa 1966. Akateemiset tutkintonsa hän suoritti Tampereen yliopistossa: fil.maist. 1971, fil. lis. 1973 ja fil.tri 1977. Väitöskirja oli hallinnollisen tietojenkäsittelyn alalla ensimmäinen Suomessa. Savolainen työskenteli useissa tehtävissä Tampereen yliopistossa, Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa

ja Suomen Akatemiassa sekä vuoden 1980 apulaisprofessorina Vaasan Kauppakorkeakoulussa. Jyväskylän yliopistoon hän sai nimityksen tietojenkäsittelyopin apulaisprofessoriksi 1981 ja professoriksi 1998. Tietojärjestelmätieteen professoriksi hänet nimitettiin 1999. Lisäksi hän toimi useissa vt., vs. ja ma. professorin sekä neljästi Suomen Akatemian varttuneen tieteenharjoittajan tehtävissä. Verkkoteoriaa hän opetti dosenttina Tampereen yliopistossa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen johtajana hän toimi neljästi. Hän käynnisti 1993 laitoksen multimedialaboratorion, jonka toiminta laajeni koko yliopiston laajuiseksi 1994. Eläkkeelle Savolainen jäi 2002.

Veikko Hara

Informaatiotekniikan dosentti ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekniikan kunniatohtori Veikko Hara (s. 1958) on työskennellyt merkittävissä IT- ja telekommunikaatioalojen yrityksissä yli 25 vuoden ajan. Työuransa hän aloitti Nokialla 1984 GSM:ää kehittäen. 90-luvun alussa VTT:llä hän oppi insinöörijohtamista Suomen kovimmilta osaajilta. Nopealiikkeisyys, innovatiivisuus ja vahva brändi ovat ehdottomia edellytyksiä menestymiselle. TeliaSoneralla teknologiajohtajana toiminut Hara pääsi kokemaan fuusion mukanaan tuomat synergiaedut 2000-luvulla sekä kehittämään yhteistyötä niin Suomessa kuin ulkomailla. Henkilökohtaisesti tuhat yritystä kolmessa vuodessa läpikäynyt Hara uskoo yhteisyrityksiin ison organisaation sijaan. Roviolla hän soveltaa samaa ajattelumallia panostamalla strategisiin yhteistöihin.

Juha Harju

Descom Oy:n toimitusjohtaja Juha Harju (s. 1966) on valmistunut tietojärjestelmätieteiden laitokselta kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistossa. Harjulla on merkittävä ura kasvu- ja sarjayrittäjänä. Hänen yrittäjäuransa alkoi 1992, kun yhdessä kurssikavereiden kanssa käynnistetty IT-yhtiö Yomi perustettiin. Myöhemmin yritys myytiin Keski-Suomen Puhelimelle. 2005 Harju perusti yhdessä neljän kollegansa kanssa Integware Oy:n, joka kasvoi neljässä vuodessa 40 hengen yritykseksi. Fuusio toisen jyväskyläläisen it-yrityksen, Descom Oy:n, kanssa toteutettiin 2009. Samassa yhteydessä Harju siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi. Nykyään Descom työllistää yli 200 IT-ammattilaista.

Jari Rautjärvi

Valtra Oy:n toimitusjohtaja Jari Rautjärven (s. 1963) monipuolinen ura teknologiateollisuuden parissa alkoi silloisen Sisu-konsernin (myöh. Partek-konsernin traktoriryhmä) liiketoiminta-alueen Group Controllerina 1994. Kansainvälisen näköalapaikan myötä hän muutti perheineen Brasiliaan vuosikymmenen lopulla. Valtran Latinalaisen Amerikan toimintojen talousjohtajana hän oli keskeisessä roolissa toteuttamassa liiketoiminnan kokonaisvaltaista uudistusta 1999–2003. Ennen siirtymistään Valtran toimitusjohtajaksi 2007 Rautjärvi toimi yrityksen tietohallinnosta ja prosessien kehittämisestä vastaavana johtajana sekä Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän alueiden markkinointijohtajana. Rautjärvi uskoo, että yhteisöllisyyden avulla ala voidaan viedä uudelle tasolle. ”Avoin kulttuuri on avain. Jos jakaa avointa tietoa, pystyy seuraamaan, mitä muut yritykset tekevät samanaikaisesti. Silloin pitää olla etulinjassa. Jos on seuraaja, on myöhässä.”

Markku Suominen

Ylhäällä: Seminaarissa ansiomitalinsa noutaneet Markku Suominen (vas.), Jari Rautjärvi ja Juha Harju. Alhaalla: Vesa Savolainen saapui palkittavaksi hymyssä suin.

Markku Suominen syntyi 27.1.1959 entisessä Pusulan kunnassa (nykyisin osa Lohjan kaupunkia), muutti vanhempiensa mukana ennen kouluikää pääkaupunkiseudulle, ensin Espooseen ja sitten Helsinkiin. Kansakoulun, oppikoulun ja lukion hän kävi Espoossa. Varusmiespalveluksen jälkeen hän aloitti tietojenkäsittelyopin

valittiin 2003. Osaston vuosibudjetti on noin 60 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa 460. IBM:llä ollessaan Suominen kuului Kelan tukijoukkoihin, minkä seurauksena hän tunsi talon ja henkilöstön hyvin. KeskiSuomi oli tullut tutuksi vaimon synnyinseutuna, ja kun perhe päätti muuttaa Jyväskylään, oli pankkien ja vakuutusyhtiöiden jälkeen Kela varsin sopiva työpaikka.

opinnot Helsingin yliopistossa. Laudaturvaiheessa hän erikoistui tietoliikenteeseen ja käyttöjärjestelmiin, erityisesti hajautettuun tapahtumakäsittelyyn. Työura alkoi 1981 atk-suunnittelijana Tapiola-yhtiöiden omistamassa Akapo Oy:ssä, josta hän siirtyi Helsingin osakepankin, IBM:n ja KOP/Meritan kautta Kelaan atk-käytön kehittämispäälliköksi Jyväskylään 1998. Kelan IT-johtajaksi hänet

HISTORIA

Tiedekunnan synty ei ollut sattumien summa Helsinkiläinen filosofian maisteri Auvo Sarmanto toimi kolme vuotta ensimmäisenä professorina. Teksti Kuva

Timo Siukonen Sofia Anton

yväskylän yliopisto aloitti syksyllä 1967 tietojenkäsittelyn opetuksen räväkästi kaksi vuotta Tampereen yliopiston jälkeen, ensimmäisten joukossa Suomessa ja Euroopassa. Vastuu työn käynnistämisestä annettiin 32-vuotiaalle fyysikolle, helsinkiläiselle filosofian maisterille, Auvo Sarmannolle, joka toimi ravintolapianistina ja tanssiorkesterien muusikkona oman toimen ja opiskelun ohella. ”Tietotekniikan kumous alkoi toden teolla Suomessa ja jokainen kynnelle kykenevä pantiin töihin. Fyysikon identiteettini haalistui tässä prosessissa niin paljon, etten ole pitkään aikaan enää pitänyt itseäni aitona luonnontieteilijänä”, Sarmanto kirjoitti 2008 muistelmissaan Internetissä. Hän kertoi Jyväskylän yliopiston rehtori Ilppo Simo Louhivaaran houkuttelevasta tarjouksesta: ”Minut pestattaisiin vain vuodeksi, saisin 90 % professorin palkasta, matematiikan laitoksen tilat olisivat käytettävissä, tehtävänäni olisi tietojenkäsittelyopin approbatur-opetuksen käynnistäminen, minkä jälkeen voisin palata takaisin Helsinkiin.”

”

Auvo Sarmanto on aiemmin toiminut ammattimuusikkona. Pianonsoitto on säilynyt harrastuksena vuosikymmenten ajan.

FYYSIKON IDENTITEETTINI HAALISTUI TÄSSÄ PROSESSISSA.

Mitä oli tapahtunut taustalla, jotta Sarmannon palkkaaminen professoriksi onnistui? Prosessi oli alkanut jo kolme vuotta aiemmin. Huhtikuussa 1964 Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiössä oli virinnyt ajatus tietojenkäsittelykoneiden opetuskurssin tarpeesta. Lakkitehtailija, konsuli Eero Fredrikson Kauppalaisseuran hallituksesta lähetti Tietokoneyhdistys ry:lle kirjeen, jossa kerrottiin talouselämän tarpeesta käyttää tietokoneita hyödykseen. Fredriksonin mukaan tietokoneoppi oli muodostumassa välttämättömäksi osaksi erikoisekonomien ammattiosaamista. Kauppalaisseuran säätiö lupasi yliopistolle kymmenen vuoden määrärahat tietojenkäsittelyopin professuuria ja assistentuuria varten. Virat myös perustettiin. Siten Jyväskylän elinkeinoelämä pääsi nopeasti hyötymään kauppalaisseuran lahjoituksesta. Opetus käynnistyi filosofisen tiedekunnan matemaattis-luonnontieteellisellä osastolla. Sarmannon mukaan se tapahtui näin: ”Tutustuin heinäkuussa (1967) paikan päällä olosuhteisiin. Sain samalla

tietää, että Heikki Laitinen IBM:stä olisi valmis ottamaan vastaan tietojenkäsittelyopin assistentin tehtävät. Uskoin suoriutuvamme urakasta yhdessä. Laadin Jyväskylän yliopistolle muistion, jossa kaavailin tietojenkäsittelyopin opetuksen tavoitteita ja sisältöä.” Vaihe oli tärkeä Sarmannolle. ”Olen edelleenkin ylpeä kirjeestä, jolla opetusministeri Reino Oittinen ja toimistopäällikkö Markku Linna oikeuttivat allekirjoittaneen hoitamaan yhdessä professori Ilppo Simo Louhivaaran kanssa tietojenkäsittelyopin professuuria vuoden verran. Tuo paperi taitaa olla arvokkain määräyskirjani vuosien saatossa.” Valinnan perusteena oli Sarmannon käytännön kokemus. Hän oli toiminut Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella opiskelijana, opettajana ja tutkijana sekä kuulunut yliopiston tietokoneiden suurkäyttäjiin. Vuonna 1968 perustettiin tietojenkäsittelyopin yhteyteen laitosneuvosto, vaikka tietojenkäsittelyopin laitosta ei ollut virallisesti edes olemassa. Siihen valittiin edustajat mies ja ääni -periaatteen mukaisesti. Sen merkitys jäi kuitenkin vähäiseksi,

koska samana vuonna aloittanut opiskelijajärjestö Dumppi tuotti perusopetuksessa tarvittavan opetusmonisteen Sarmannon ja hänen assistenttiensa laatiman käsikirjoituksen pohjalta. Sarmannon kolmivuotiseksi venähtänyt matkalaukkuprofessorin aika Jyväskylässä päättyi kesällä 1970. Yliopisto halusi professuuriin vakinaisen hoitajan ja julisti viran haettavaksi. Sarmanto kutsuttiin Helsinkiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) tietokoneprojektin vetäjäksi. Jyväskylän yliopisto perusti vihdoin 1974 tietojenkäsittelyopin laitoksen, joka jakautui aluksi yhteiskuntatieteelliseen ja matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon. Toinen erikoistui tietojärjestelmätieteisiin ja toinen matemaattiseen tietojenkäsittelyoppiin, mikä nimi pian muuttui tietotekniikaksi. Informaatioteknologian tiedekunta perustettiin 1998, ja sen toiminta keskitettiin uuteen Agora-rakennukseen Jyväsjärven rannalla vuonna 2000. Opetus ja tutkimus on jaettu tietojenkäsittelyn ja tietojärjestelmätieteen laitosten vastuulle.

KUKA?

Kaisa Miettinen pitää tärkeänä, että opiskelijat pystyvät tulevaisuudessa soveltamaan oppimaansa toimialan vaatimusten mukaisiksi.

»» »»

»» »» »»

»»

Syntynyt 1965 Sulkavalla. Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, infrastruktuureista ja tutkijakoulusta vastaava vararehtori. Tutkimusala monitavoiteoptimointi. Jyväskylän yliopiston teollisen optimoinnin professori. Kehittämässä mm. maailman ensimmäistä Internetissä toimivaa interaktiivista monitavoiteoptimoinnin ohjelmistoa, WWW-NIMBUS:ta. International Society on Multiple Criteria Decision Making -seuran puheenjohtaja (lähes 2000 jäsentä noin 95 maasta). Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-palkinto vuonna 2009.

TULEVAISUUS

perustuu osaavien ihmisten arkiselle työlle Vararehtori Kaisa Miettisen mukaan edistystä ei synny sormia napsauttamalla vaan kehitysprosessi perustuu luovien ja osaavien ihmisten työlle. Teksti Kuva

Sofia Anton Sofia Anton

itä on joka paikassa, kaikkialla: informaatioteknologiaa. Vuosien myötä käsitys it:stä on vain muuttunut, kiteyttää vararehtori Kaisa Miettinen. Tiedekunta haluaa kouluttaa opiskelijoistaan muuntautumiskykyisiä, jotta he pystyvät tulevaisuudessa toimimaan toistaiseksi tuntemattomien menetelmien ja ongelmien parissa. Miettinen korostaa, ettei opiskelijoiden ole tarkoitus valmistua tiettyyn ammattiin. Sen sijaan heille taataan hyvät valmiudet omaksua uutta ja pysyä ajassa mukana. Alan käytäntöjen tai toimintamallien muuttuessa kertynyttä pääomaa voi soveltaa tarpeiden mukaan. Menetelmien kehittyminen tuo mukanaan haasteita. Muutosten ennustaminen on vaikeaa, ja kehitystahtia voi etukäteen vain arvailla. 15 vuotta sitten käytössä olleet tietokoneet ovat nykyään museotavaraa. Samaan aikaan tehty ennustus matkapuhelinten käyttöominaisuuksista on vielä

”

joiltain osin täyttymättä, eikä se välttämättä koskaan toteudu. Miettinen näkee, että tiedon tarpeen analysointi korostuu sitä mukaa, kun informaation määrä lisääntyy. Ammattilaisen on löydettävä olennainen epäolennaisen joukosta. Puutteellisen tiedon perusteella on tehtävä johtopäätöksiä ajautumatta harhapoluille. Viimeisteltyjen tietojärjestelmien arvo nousee viimeistään siinä vaiheessa, kun palvelu kaatuu. ”Esimerkiksi, kun VR:n lipunvarausjärjestelmä ei toimi, silloin muistetaan, että tällaisten asioiden taitaminen ja osaaminen on todella tärkeää. Tarpeet eivät ole mihinkään katoamassa. Ne vain hakevat uusia muotoja ja mahdollisuuksia.” Tiedekunnan perustamisen aikaan Itävallassa IIASA-tutkimuslaitoksessa (International Institute for Applied Systems Analysis) työskennellyt Miettinen toteaa, että kansainvälisyys on säilynyt luontevana osana alan opinnoissa ja tutkimuksessa. Kansainvälisen yhteistyön myötä tiede-

kunta on kehittänyt omaa toimintaansa maailmalta ja asiantuntijoilta poimittujen ideoiden avulla. Miettisen mukaan globaalien muutosten tutkimisessa maiden väliset rajat eivät ole olennaisia. Tärkeämpää on löytää malli, jolla eri alojen asiantuntemusta voidaan yhdistää. Sen myötä kehittyvät myös alan valmiudet reagoida haasteisiin. Tulevaisuudessakin olennaisia ovat ohjelmointikielet. Vaikka kielet ja ohjelmointialustat muuttuvat vuosien saatossa, kaikkia koneita ja laitteita täytyy yhä ohjata. Miettinen painottaa ohjelmoinnin taidon tärkeyttä, koska tiedon tarve ei vähene. ”Pitää osata tehdä koodia, joka toimii. Siten, että eri järjestelmät pelaavat yhteen. Miettisen mukaan tulevaisuuden tekijöiden on oltava yhdessä tiedekunnan kanssa etunojassa katsomassa, millaisia ideoita voi kehittää tai parantaa. Uusien asioiden keksiminen tuo motivaatiota ja voimaa viedä kehitystä alalla eteenpäin.

OPISKELIJOIDEN EI OLE TARKOITUS VALMISTUA TIETTYYN AMMATTIIN.

”

KIEHTOVAT OPINTOSISÄLLÖT HOUKUTTELEVAT OPISKELIJOITA ALALLE

OPISKELIJATOIMINTA

tuo ainejärjestöt ja yritykset lähemmäksi toisiaan

Ainejärjestöt pyrkivät eroon paikalleen jämähtäneistä mielikuvista kehittämällä yhteistyötä niin yritysten kuin toisten ainejärjestöjen kanssa. Teksti Kuva

Sofia Anton Anssi Toivakka

inejärjestö Dumppi ry:n edellisen hallituksen puheenjohtaja Joel Latto on opintojensa aikana joutunut selittämään toistuvasti alaa tuntemattomille, mistä IT-alan opinnoissa on kyse. ”Ainejärjestö on ollut 45 vuotta ja opiskelijoita tulee järjestäen kysymään, onko tietojärjestelmätiede sama asia kuin tietotekniikka.” Toisten opiskelijoiden lisäksi osa alan yrityksistäkään ei tiedä, mitä kaikkea tietojärjestelmätieteen opiskelu pitää sisällään. Jyväskylässä IT-yritykset tuntevat ja tietävät tietojärjestelmätieteen opiskelijoiden arvon, sillä ne ovat olleet merkittäviä työllistäjiä. Osaa on ollut perustamassa entiset ainejärjestön jäsenet. ”Alalla ei ole selkeää polkua. Firmat, johon opiskelijat hakevat, ovat muuttuneet paljon. Jyväskylässä opiskelijoita työllistyy paljon IT-firmoihin toisin kuin Helsingissä.” Opintoihin hakeutuu kahta eri ihmistyyppiä; joko kaupallisiin tai teknisiin tehtäviin suuntautuvat opiskelijat. Laitokselta valmistuu kauppatieteiden maistereita. Dumppi ry panostaa työelämäkontaktien luomiseen yhdessä Pörssi ry:n, yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestön, kanssa. Yritysyhteistyökumppaneita on löytynyt tutkinnon kummaltakin osa-alueelta. Työelämäyhteyksien lisäksi Dumppi ry on verkostoitunut omasta alasta poikkeavien

ainejärjestöjen, kuten psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Stimuluksen kanssa. ”Yhteistyön ja tapahtumien avulla tapaa ihmisiä, joita ei muuten kohtaisi yliopistolla”, Latto sanoo. Uudet suuntaukset ovat kasvattaneet alan suosiota. ”Kiehtovat opintosisällöt houkuttelevat lisää opiskelijoita alalle”, toteaa Kalle Häkkänen, Linkki ry:n vuoden 2013 hallituksen puheenjohtaja. Erityisesti pelillisyys ja tietoturva ovat tuoneet tiedekuntaan ja ainejärjestöjen toimintaan enemmän naisia. Latto yhtyy näkemykseen siitä, että ala on nostanut profiiliaan naisten keskuudessa. ”On tervettä, että lähdetään kokeilemaan

Jyväskyläläinen Joel Latto aloitti opintonsa IT-tiedekunnassa vuonna 2010.

jotain uutta, kuten nyt pelillisyyttä. Kokonaiskuva tulee säilyttää, että muistetaan tehdä muutakin, kun buumi menee ohi.

MIKÄ?

»»

Linkki Jyväskylä ry on vuonna 2006 perustettu tietotekniikan pääaineopiskelijoiden ainejärjestö, joka valvoo opiskelijoiden asemaa ja auttaa opiskelijoita luomaan yhteyksiä työelämään varhaisessa vaiheessa. Tietotekniikan laitos, informaatioteknologian tiedekunta sekä useat yliopistojen ainejärjestöt ja alan organisaatiot ovat mukana Linkki ry:n toiminnassa. Dumppi ry on vuonna 1968 perustettu Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opiskelijoiden ainejärjestö ja Tietotekniikan opiskelijoiden liiton (TiTOL ry.) jäsenyhdistys. Dumppi ry osallistuu opetussuunnitelmien suunnitteluun yliopiston kanssa. Ainejärjestöllä on edustus informaatioteknologian tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen laitosneuvostossa.

MENESTYSTARINA

tukkoisesta läpiajokaupungista

IT-ALAN PYSÄYTTÄJÄKSI

Millainen IT-kaupunki Jyväskylä oli 1980-luvulla? Teksti Kuva

Timo Siukonen Timo Siukonen

spotel Oy:n toimitusjohtaja Kari Liuska kertoo, että hän opiskeli 1980-luvulla tietotekniikkaa Oulun ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä jäi mieleen läpiajokaupunkina. Ohitustietä ei ollut ja sisääntuloväylät olivat suttuisia. Pohjoisesta etelään ja päinvastoin piti ajaa keskikaupungin läpi. Kadut olivat kapeita ja tukkoisia. Opiskelijan kannalta Jyväskylässä ei ollut mitään kiehtovaa IT-alaan liittyvää, vain jotain julkisen sektorin toimintaa. Jyväskylä oli yksinkertaisesti vain paikkakunta, joka sijaitsi Pohjois-Suomen ja EteläSuomen rajalla. Liuska valmistui 1987 ja pääsi töihin Nokialle. Yhtiö oli tuolloin moniyritys, jossa telekommunikaatio oli yksi useista liiketoiminnoista. ”Minäkin ostin wc-paperia ja kumisaappaita tehtaan myymälästä 1980-luvulla.” Liuska muutti pian Keski-Suomeen Äänekoskelle Nokian yksikköön matkapuhelimien suunnittelu- ja valmistusyksikköön. Ennen 1990-luvun puoliväliä hän siirtyi Nokian Mobile Data -yksiköstä irtaantuneeseen Aplicomiin. Yhtiön päätuotteita olivat ajoneuvoihin asennettavat paikannus- ja viestintälaitteet. Aplicomin aikoihin Liuska tunsi olevansa valmis yrittäjäksi, koska hänellä oli monenlaista tietotekniikka-alan kokemusta tuotannosta, tietohallinnasta, tuotekehityksestä, kaupallista toiminnoista ja johtamisesta. Ennen yritystoiminnan käynnistämistä hän ehti toimia muutaman vuoden 12

projektipäällikkönä Jyväskylän Teknologiakeskuksessa. Jyväskylän IT-alan menestys lähti 1990-luvulla nousukiitoon, jossa yhtenä tärkeänä osatekijänä on ollut yliopiston uusi IT-tiedekunta. Liuskan ensimmäinen oma yritys oli televerkkojen hallintaratkaisuja ja suunnittelupalveluita tarjoava WTS Oy, joka sittemmin myytiin Tieto-X Oyj:lle (nykyinen Ixonos Oyj). Seuraavat 10 vuotta hän työskenteli Ixonosin telekommunikaatio-yksikön liiketoimintajohtajana. Muita yhtiöitä, joissa hän toimii aktiivisesti, ovat ihmisen hyvinvointia ja suoristuskykyä mittavia laitteita ja ratkaisuja kehittävä FirstBeat Technologies Oy, ohjelmistosuunnittelupalveluita tarjoava Kilosoft ja nykyinen työnantaja Espotel Oy. Espotel on Pohjoismaiden johtavia sulautettujen järjestelmien ja laitteiden suunnittelutaloja. ”Pitää olla uskoa ja rohkeutta tehdä asioita yhteistyössä muiden kanssa siihen suuntaan, mihin omat ideat, innovaatiot ja verkostot vievät. Yksin ei kukaan menesty”, Liuska painottaa. Opiskeluaikojen näkemystään Jyväskylästä Liuska on joutunut muuttamaan perusteellisesti. Hän kuvaa kaupungin asemaa 2010-luvulla näin: ”Jyväskylä on tunnettu IT-teollisuudesta ja yliopiston IT-tiedekunnasta. Alan työpaikkoja on jo paljon. Ne eivät olisi syntyneet ilman tiedekuntaa.” Suomessa toimii hänen mukaansa neljä merkittävää IT-alan keskittymää: pääkau-

punkiseutu, Tampere, Oulu ja Jyväskylä. Siinä joukossa pysyminen on kovan työnteon takana. ”Hetken päästä kaikki — ihmiset, koneet ja laitteet eli koko maailma — ovat verkossa. Ihmiset ja laitteet kommunikoivat keskenään. IT-markkinoille on syntymässä sitä kautta miljardien eurojen edestä lisää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liuskan mielestä on tärkeää havaita ajoissa heikot signaalit, olla kehittämässä laitteistoja ja ohjelmistoja yhteistyössä tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden alalla toimivien verkostojen kanssa. ”Kilpailu on globaalia ja vain parhaat menestyvät.”

KUKA? »»

Kari Liuska (s. 27.8.1963) on Espotel Oy:n toimitusjohtaja. Espotel on pohjoismaiden johtavia sulautettujen järjestelmien ja laitteiden suunnittelutaloja. Hänen aikaisempia työnantajiaan ovat olleet mm. Nokia, Aplicom, Jyväskylän Teknologiakeskus, WTS, ja Ixonos (Tieto-X). Hänellä on vankka kokemus ITalan kansainvälisistä markkinoista, erityisesti palveluyrityksen kehittämisessä ja johtamisessa. Liuska on koulutukseltaan tietotekniikan insinööri (1987, Oulu) ja filosofian maisteri (2000, Jyväskylä).

TUTKIMUS

it-alan ammattinimistö hämmentää Timo Siukonen Teksti Grafiikka Sofia Anton

Jyväskylän yliopiston projektitutkija Pertti Kärppä selvitti 2012–2013, millaisiin ammatteihin tietojenkäsittelytieteiden ja tietotekniikan laitoksilta valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet. Tiedekunnan historian aikana on myönnetty 1537 tutkintoa, joista 1178 miestä ja 359 naista. Ulkomaalaisia heistä oli 127.

Selvitykseen vastanneet työskentelivät 470 työnantajan palveluksessa. Niistä 399 oli yrityksiä ja 71 julkisia tahoja. Oman yrityksen oli perustanut 5 naista ja 46 miestä. Yrittäjien joukossa oli kaksi hallitusammattilaista ja pääomasijoittajaa, jotka olivat mukana useissa yrityksissä sijoittajina ja yritysten hallituksissa.

Kärppä työryhmineen pystyi löytämään 1164 entisen opiskelijan eli alumnin ammatit. He olivat valmistuneet 1998–2013. Työllisyysaste oli huikeat 98 prosenttia. Työttöminä oli vain 27. Suunnilleen yhtä monta, 28, oli vaihtanut alaa. Heistä yksi oli pokeriammattilainen, toinen jalkapalloanalyytikko ja kolmas kalastaja.

470 51

TYÖNANTAJAA YRITTÄJÄÄ

10 SUOSITUINTA NIMIKETTÄ 1. Senior Project Manager 2. Doctoral Student 3. Group Manager 4. Senior Software Engineer 5. Service Manager 6. System Specialist 7. Manager 8. Postdoctoral Researcher 9. CIO 10. Development Manager

Ammattinimistön kirjo oli valtava. Tulokset kertovat, miten englannin kieli on tunkeutunut suomalaiseen IT-yhteiskuntaan. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, millaisia työtehtävien ammattinimikkeen taakse kuului. Erilaisia ammattinimiä löytyi lähes 500. Yleisimmin se liittyi ohjelmointiin, kuten ohjelmistosuunnittelija, ohjelmistokehittäjä tai englanninkieliset software designer ja software developer. Ohjelmointitehtävissä oli 15,5 prosenttia vastanneista, joista 75 prosenttia oli valmistunut tietotekniikan laitokselta.

Ohjelmoijien ammattiryhmässä miehiä oli 156 ja naisia 13, tutkijoissa 64 miestä ja 19 naista. Opettajan uran oli valinnut 23 miestä ja 10 naista. Johto- tai päällikkötason tehtäviin oli Jyväskylän IT-tiedekunnasta valmistuneista edennyt enemmän kuin joka neljäs, tarkemmin 304 alumnia eli 28 prosenttia kaikista. Miehiä oli 236 (77,7 prosenttia) ja naisia 68 (22,3 prosenttia). Valmistuneista miehistä johtotasolla työskenteli 25 prosenttia ja naisista 29 prosenttia.

360 +47%

tietotekniikan laitos

2007 2013

228 +172%

tietojärjestelmätiede

Pomoportaalle nousseista oli opiskellut tietojenkäsittelytieteiden laitoksella 66,7 prosenttia ja tietotekniikan laitoksella 33,3 prosenttia.

Johtopäätösten mukaan informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Useat haastatellut kuvasivat opiskeluaikaa elämänsä parhaaksi ajaksi.

Projektipäälliköitä oli 72, joista 48 oli lukenut pääaineenaan tietojärjestelmätiedettä ja 24 tietotekniikkaa. Konsultin ammattinimike oli 54:llä, joista 41 tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.

IT-alan suosio Jyväskylän yliopistossa on kasvussa. Keväällä 2007 hakijoita oli tietotekniikan laitoksella 360 ja tietojärjestelmätieteeseen 228. Vuonna 2013 luvut ovat ennätyksellisiä: 532 ja 621. 15

INNOVAATIO

NEZER Zaidenberg etenee karhun voimalla piratismin vastaisessa taistossa

Truly Protect -hankkeen ohjelmistopohjainen menetelmä tekee laittoman kopioinnin lähes mahdottomaksi. Teksti Kuvitus

Sofia Anton Sofia Anton

un israelilainen Nezer Zaidenberg tuli Suomeen, hän luuli saapuneensa lämpimään maahan. Onnekkaan väärinkäsityksen myötä Zaidenberg päätyi Jyväskylän yliopistoon tekemään tohtoritutkimustaan. Myöhemmin Zaidenberg houkutteli samoin keinoin maanmiehensä Michael Kiperbergin tekemään tutkimusta hänen kanssaan. Ketjureaktion myötä alkunsa sai Truly Protect -hanke. Startup-yrityksen tavoitteena on tehdä pelien laiton kopioiminen lähes mahdottomaksi. Zaidenberg ja Kiperberg tapasivat kahviloissa, huusivat ja toisinaan kiljuivat hyvien ideoiden toivossa. Ajatustenvaihdon seurauksena syntyi näkemys siitä, mikä on hyvä tapa piilottaa tietoa. Mitä, jos sen tekisi tuotteelle?

Truly Protect on kehitetty suojaamaan pelien lisäksi musiikkia, elokuvia, kirjoja ja jopa luottokortteja. Virallisesti marraskuussa 2012 alkanut hanke eteni patenttien ja demon kautta noin vuodessa tilanteeseen, jossa Zaidenberg, Kiperberg ja kolmas perustaja Amit Resh ovat alkaneet harkita ulkoisen rahoituksen etsimistä mahdollisesti tulevan kevään aikana. Koska ohjelmistopohjaisen menetelmän kehitystyö on vielä kesken ja Tekesin tukema hanke ei voi samanaikaisesti saada tukea yksityiseltä ja julkiselta puolelta, päätöksessä ei hosuta. Kiinnostusta yritystä kohtaan on niin Suomessa kuin ulkomailla. ”Tässä vaiheessa ei ole järkeä korvata yliopiston rahoja sijoittajan rahoilla, joka vie yrityksestä osan. Olemme käyneet neuvotteluja, että siirrymme mahdollisimman

KUKA? »» »» »» »» »» »»

Syntynyt 1979 Israelissa. Tutkijana ja luennoitsijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2011. Koulutukseltaan ohjelmistoinsinööri. Filosofian tohtori, 2012 Sarjayrittäjä; Truly Protect, vTrails, Warp speed solution. Truly Protect palkittiin parhaana liiketoimintasuunnitelmana CCSU Business Plan and Incubation Competition -kilpailussa kesäkuussa 2013.

pian kehittämään yritystä yksityisesti.” Keskeneräisen kehitystyön lisäksi Zaidenberg haluaa kerätä palautetta markkinoilta. Hän mainitsee tapahtumien järjestämisen, jossa hakkerit yrittäisivät palkintoa vastaan päästä ohjelmiston suojan läpi. Kilpailu olisi yritykselle oppimisprosessi. Perinteisellä yliopistorahoituksella se ei ole toteutettavissa. ”Peliyritykset eivät usko meihin, ne ovat

”

kyllästyneet lupauksiin. Jos näytämme, että suojaus on hyvä, he käyttävät sitä tuotteessa. Ne haluavat todisteita, että pelit selviävät muutamia kuukausia ilman piraattikopioita.” Truly Protectin tavoitteena on saada asiakkaaksi AAA-pelikehittäjä, jotta ohjelmisto pääsisi maailmanlaajuisesti useiden hakkereiden kohteeksi. Kaksi itsenäistä pelikehittäjää on jo sitou-

tunut vuoden 2014 aikana toteutettavaan kokeiluun, mikä yhdessä pelimessuilla saadun palautteen lisäksi auttaa Zaidenbergia kumppaneineen parantamaan menetelmää entistä vahvemmaksi. Tutustu hankkeeseen: www.trulyprotect.com

YRITYKSET HALUAVAT TODISTEITA, ETTÄ PELIT SELVIÄVÄT MUUTAMIA KUUKAUSIA ILMAN PIRAATTIKOPIOITA

PELIT

Aatelisnainen etsii kaapattuja vanhempiaan

Opiskele maisteriksi, kehity pelimaailmassa, luo miljoonabisnes! Teksti Kuva

Timo Siukonen Timo Siukonen

ikolliset kaappaavat aatelisnainen Aibellin vanhemmat ja piilottavat nämä keskiaikaiseen Worchenin maakuntaan Britanniassa. Aibell lähtee etsimään ja vapauttamaan heitä, mutta joutuukin monenlaisiin vaikeuksiin linnojen, kylien ja asumattomien alueiden yllättävissä ympäristöissä. Ongelmien takana olevat Nechten ja Arlys näyttäytyvät salaperäisinä, ja heidän osuutensa rikokseen paljastuu vasta vähitellen. Worchenissa toteutuu vaihtoehtoinen historia, jossa ihminen ei menesty koulussa opittujen tietojen tai totuttujen käyttäytymismallien mukaan. Etenemisen eväät on löydettävä uutta oppimalla, ympäristöä tutkimalla, yksilöllisiä ja luovia ratkaisuja kehittämällä. Worchenissa eletään mielikuvituksen varassa ja sitäkin toistaiseksi vain suunnitelmatasolla. Jyväskylän yliopiston opiskelijat Joonas Mäkinen, Janne Mehtälä, Jani-Matti Pulkkanen ja Riku Mikkonen esittelivät ajatuksiaan joulukuussa Agorassa IT-tiedekunnan näyttelyssä opiskeli-

jakaverinsa Nico Häggblomin tuottamien julisteiden edessä. Pelin nimi on Binding Ties. Rooli- ja seikkailupelin yhdistelmässä esiin nousevat osanottajan omat sidonnaisuudet menneisyyteen. Voiko niistä vapautua, tekijät miettivät. Pelin aikana vaihtuvat tunnelmat ja taustatarinat antavat pelaajalle mahdollisuuden viedä juonta eteenpäin tietokoneen näppäilykomennoilla. Agoran näyttelyssä oli esillä kymmeniä näytteitä opiskelijatyöryhmien osaamisesta. Lopputuotteen arvostelivat lehtori Jukka Varsaluoma IT-tiedekunnasta sekä tietoja viestintätekniikan opettaja Tanja Välisalo humanistisesta tiedekunnasta. Jyväskylän yliopistossa panostetaan maailmanlaajuisen IT-kehityksen sanelemana kirjainyhdistelmään EGL, mikä tarkoittaa tietotekniikan soveltamista viihtymisen, pelaamisen ja opetuksen maailmoissa. Kirjainyhdistelmä EGL syntyy sanoista entertainment, games ja learning. Kansainväliset selvitykset ja suomalais-

yritysten avainhenkilöiden haastattelut osoittavat, että Jyväskylän yliopiston opetus ja tutkimus vastaavat kansainvälisiä vaatimuksia. Esimerkiksi näyttöpohjaisten tutkimustulosten pohjalta on luotu Grafogame lukemaan oppimispeli, joka on päässyt kansainväliseen kaupalliseen levitykseen. EGL-alalta on valmisteilla useita väitöskirjoja ja menossa Suomen Akatemian ja Tekesin tukemia tutkimushankkeita. Pelialan yrityksiä on Jyväskylässä noin 20, joista yli puolet on perustettu 2012– 2013. Työntekijöitä on noin 100, mikä on noin viisi prosenttia pelialan kaikista työpaikoista Suomessa. EGL-alan koulutus- ja tutkimusjärjestelmään on nivottu kansainvälistä osaamista USA:n, Japanin, Etelä-Korean, Kiinan ja Singaporen yliopistojen kanssa. Opiskelijoille luodaan kehitysympäristö, jossa he voivat rakentaa prototyypin tai jopa valmiin tuotteen omasta IT-ideastaan. Opiskelija voi toteuttaa ja testata ideansa turvallisessa ja valvotussa ympäristössä.

110100 001000001

Kyber iskee miehen katuun Informaatioturvallisuuden opetus, koulutus ja tutkimus keskittyvät Jyväskylään. Teksti Kuvitus

Timo Siukonen Sofia Anton

yväskylän yliopiston IT-tiedekunta on erikoistunut informaatioturvallisuuden tutkimukseen, opetukseen ja koulutukseen. Maisteriohjelmien kautta valmistuneet osaavat tunnistaa ja estää informaatioturvallisuuteen liittyviä ongelmia. He pystyvät myös johtamaan ja kehittämään toimintaa vaikeuksien keskellä sekä valistamaan kansalaisia ongelmien aikana. Pahimmillaan kyberuhkissa kyse on valtioiden välisistä vihamielisyyksistä, joiden yhteydessä pyritään tuhoamaan tai häiritsemään elintärkeitä kohteita sähköntuotannossa ja -jakelussa, pankkien raha- ja yritysten tietojärjestelmissä, sairaaloissa, lento- ja junaliikenteessä, valtionhallinnossa ja kaikkialla siellä, missä tietokoneita, tietoliikennettä ja tietojärjestelmiä on käytössä. Vakoiluohjelmia voi olla asennettuina paitsi tietokoneisiin myös matkapuhelimien, tiedonsiirtoon liittyvien reitittimien, skannerien, kameroiden tai erilaisten ohjelmien järjestelmiin. Uusimmat tutkimukset paljastavat, että Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA on kehittänyt vakoilulaitteita, joiden avulla voidaan varastaa aineistoja tietokoneilta etäyhteyksien kautta. Virasto on ulottanut lonkeroitaan tehtaiden tuotantolinjoille niin, että laitteistoihin on asennettu vakoiluun liittyviä osia, jotka voidaan aktivoida myöhemmin välittämään

verkostossa liikkuvaa tietoa NSA:lle. Venäjä on kehittänyt tele- ja internetyhteyksien valvontaan sopivaa tiedustelujärjestelmää SORM vuodesta 1996. Sen uusimmalla versiolla kyetään keräämään tietoja kaikista viestivälineistä. Arvioiden mukaan FSB:llä on suora yhteys internetin palveluntarjoajien palvelimille reaaliaikaista seuranta varten. FSB:llä on sosiaalisen median tiedustelua varten ”Semanttinen arkisto”, jota käytetään esimerkiksi median, blogien, internetin ja sosiaalisen median seuraamiseen. Kyberuhka teollisuuden ohjausjärjestelmissä nousi otsikoihin Stuxnet-verkkomadon myötä vuonna 2010. Stuxnet kykeni pääsemään haluttuun kohteeseen eli Iranin ydinpolttoainerikastamoon Bušehrissa ja sen sentrifugien ohjausjärjestelmään. Ohjausjärjestelmän kautta vaikutettiin sentrifugien toimintaan niin, että rikastusprosessi epäonnistui. Lisäksi ohjausjärjestelmässä kyettiin esittämään normaaleja arvoja niin, ettei sabotaasia aluksi huomattu. Hyökkääjälle riittää, että hän löytää yhden heikon kohdan vastustajan järjestelmässä, kun taas puolustajan on osattava rakentaa suojamuurinsa kaikenlaisia hyökkäyksiä vastaan. Siten hyökkääminen on halvempaa kuin puolustautuminen. IT-tiedekunnan yhteistyökumppanina on Jyväskylän kaupunki, jonka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi johtamaan kan-

sallisessa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa kyberturvallisuusteemaa vuosiksi 2014–2020. INKA:n perusteella Jyväskylä järjestää, verkottaa ja johtaa kyberturvallisuuden koulutusta, tutkimusta ja yritystoimintaa. Kansanvälisen toiminnan yhteistyöverkostossa kehitetään alan osaamista ja liiketoimintaa, luodaan uusia alan yrityksiä ja houkutellaan ulkomaisia yrityksiä laajentumaan Suomeen. INKA tukee Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa ja kansallista tavoitetta olla vuonna 2016 maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. INKA liittyy myös Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategiaan. Tavoitteen mukaan EU:n olisi turvattava kansalaisilleen verkkoympäristö, joka tarjoaa mahdollisimman laajan vapauden ja tietoturvan kaikkien hyödyksi. Jyväskylän yliopistolla on keskeinen rooli luotaessa kansainvälisen tason kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymää Jyväskylään.

001

IT-tiedekuntaa onnittelevat Panu Silvasti