Laadun tekijät JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA
2
”Laatu merkitsee tarkkuutta. Aina saa samaan kysymykseen saman vastauksen, riippumatta siitä kuka kysyy.” Tiia-Riikka Tero KOULUTUSSUUNNITTELIJA, KOULUTUSPALVELUT
SISÄLLYS 3
Laadukas toiminta Jyväskylän yliopistossa
4
Laadunhallinta Jyväskylän yliopistossa
6
Yliopiston laatutyön merkkipaaluja
8
Laadukas koulutustoiminta
10
Laadukas tutkimustoiminta
12
Johtaminen ja toiminnanohjaus tukevat laadukasta toimintaa
3
Laadukas toiminta Jyväskylän yliopistossa
”Laatu on tavoitteellinen osa toimintakulttuuria.” Peppi Taalas
Yliopistomme laatutyö kattaa yliopiston
luottamusta. Kannustamme monitie-
perustehtävät tutkimuksen ja koulu-
teelliseen yhteistyöhön ja pyrimme
tuksen, niihin perustuvan yhteis-
jatkuvaan laadun parantamiseen.
kunnallisen vuorovaikutuksen sekä ydintehtäviä tukevat palvelut. Yliopiston itsensä asettamat merkittävämmät tavoitteet sisältyvät yliopiston strategian kehittämisohjelmiin. Sen lisäksi yliopistoa sitovat säädösten ja yliopiston solmimien sopimusten vaatimukset. Jyväskylän yliopistossa laatu merkitsee tavoitteiden toteutumiseen tähtäävää ja vaatimukset
Jokainen yliopistoyhteisömme työntekijä ja opiskelija vastaa oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Toimimme yhdessä yliopiston arvojen ja tavoitteiden mukaisesti noudattaen yhteisiä toimintatapoja. Tekemällä johdonmukaisesti oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla saavutamme yhä paremman laadun.
täyttävää toimintaa. Jatkuva laadun parantaminen läpäisee teemana koko yliopiston strategian. Arvomme avoimuus, luottamus, laatu ja eettisyys ovat yliopistoyhteisömme toimintakulttuurin perusta. Ajattelemme tuoreesti, innostamme toisiamme ja rohkaisemme kokeilemaan. Arvostamme ja hyödynnämme erilaisuutta, vaalimme vuorovaikutusta ja
JOHTAJA, MONIKIELISEN AKATEEMISEN VIESTINNÄN KESKUS
AVOIMUUS, LUOTTAMUS, LAATU JA EETTISYYS OVAT YLIOPISTO YHTEISÖMME TOIMINTAKULTTUURIN PERUSTA.
”Meille laadukas toiminta tarkoittaa sitä, että haluamme olla aikuisten yliopistollisen oppimisen näkijä ja tekijä sekä mahdollistaa jokaiselle tehdä unelmistaan totta. Toiminnassa korostuu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tavoittelemme kansainvälisesti laadukasta ja alueellemme kiinnittynyttä tutkimusta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus konkretisoituu myös siinä, että yliopistokeskus on vetovoimainen, kokoaan suurempi kumppanuuksien rakentaja ja vaikuttaja." Ismo Hakala PROFESSORI, KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS
4
Laadunhallinta Jyväskylän yliopistossa Hyvä laadunhallinta on osa kaikkea
LAATUJÄRJESTELMÄMME
yliopiston toimintaa ja edellyttää
• varmistaa, että teemme oikeita asioita oikealla tavalla
toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Laatujärjestelmän tavoitteet, vastuut ja menettelytavat on asetettu laatupolitiikassa, ja järjestelmä kytkeytyy yliopistomme johtamisjärjestelmään ja toiminnanohjaukseen. Parantamalla tiedolla toimimisen kykyä vahvistamme hyvää johtamista ja jatkuvaan laadun parantamiseen tähtäävää
• tuottaa tietoa yliopistomme johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi
”Näen laatujohtamisen kiinteänä osana strategista johtamista. Se ei ole irrallinen tehtävä, vaan perustuu niihin tavoitteisiin ja tehtäviin, joihin strategiassa on sitouduttu. Laatujohtamisen tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden saavuttamista. Se varmistaa, että yhteisöllä on välineet, tarvittava tieto, taito ja resurssit, tavoitteiden saavuttamiseen. Myös selkeä vastuiden jakaminen on osa hyvää laadun johtamista.” Hanna-Leena Pesonen DEKAANI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, LAADUNOHJAUSRYHMÄN PUHEENJOHTAJA
• tukee yliopistomme tarkoituksenmukaista, tavoitteellista ja laadukasta toimintaa • tukee jatkuvan laadun parantamisen kulttuuria.
yhteisöllistä toimintakulttuuria.
Laadunhallinnan keskeinen toiminta-
Jyväskylän yliopiston laadunhallinta
hin perustuva jatkuva ja ennakoiva
perustuu johdonmukaiseen suunnit-
kehittäminen. Arviointimenettelyinä
teluun, toteutukseen, seurantaan ja
käytetään sisäisiä auditointeja ja it-
arviointiin ja niihin perustuvaan ke-
searviointeja sekä asiantuntijoiden tai
hittämiseen. Laadunhallinta perustuu
asiantuntijaryhmien tekemiä ulkoisia
keskeisesti systemaattiseen tiedon-
arviointeja, ja laadunohjausryhmä
keruuseen, seurantaan ja analyysiin.
seuraa kehittämistoimenpiteiden toi-
Laadunhallinta näkyy yliopistoarjes-
meenpanoa. Yliopiston laadunhallin-
samme erilaisina ohjeistuksina, oh-
tajärjestelmän toimivuus auditoidaan
jausprosesseina, prosessikuvauksina ja
kuuden vuoden välein. Kehittävän
palautteenantojärjestelminä.
”Laatutyö on luottamuksen rakentamista yliopiston sisäiseen päätöksentekoon. Vasta kun kuvaamme, miten asiat realistisesti ovat, voimme kuvata miten niiden pitäisi olla. Monille opiskelijoille laadukkuus tiivistyy koulutuksesta annettavaan palautteeseen, sen liikkeelle sysäämään muutokseen ja siihen, että muutoksesta kerrotaan palautteen antajalle. Laadussa on kuitenkin kyse myös oikeusturvasta ja yhdenvertaisuudesta, eli pystyykö opiskelija luottamaan saavansa saman sisältöisen päätöksen omiin asioihinsa liittyen, oli ratkaisijana kuka tahansa.”
arvioinnin avulla teemme yliopistos-
Joachim Kratochvil
tamme entistä paremman.
KORKEAKOULUPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA
tapa on palautteeseen ja arviointei-
5
• • • • •
• • • • • •
TOI M I N TAKU LT T U U R I
Tutkimustoiminnan kehittäminen Koulutuksen kehittäminen Opiskelutaitojen kehittäminen Prosessien ja palveluiden kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen
K E H I T TÄ M IN E N JA TOIM E N PI T E E T
SU U N N I T T E LU
LAADUKAS TOIMINTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA
JOH TA M I N E N
A RV IOIN T I JA S E U R A N TA
• • • • • • •
Strategia ja kehittämisohjelmat Toimintasuunnitelmat Opetussuunnitelmat Opintojen suunnittelu Tavoite- ja kehityskeskustelut Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen suunnittelu
L A A DU N H A L L I N TA
TOT E U T US
•
Strategian kehittämisohjelmien toteutumisen seuranta Toimintaympäristöanalyysi Vuosiraportointi, tilinpäätös ja toimintakertomus Sisäinen tarkastus Sisäiset itsearvioinnit ja auditoinnit Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit Palautteet ja kyselyt
• • • • •
Strategian kehittämisohjelmien toimeenpano Tutkimustoiminta Opetus, ohjaus ja arviointi Opiskelu Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttaminen Tukipalvelut
S T R AT E G I A 2 0 3 0
OSAAVA JA HYVINVOIVA IHMINE N AVOIMUUS
LUOTTAMUS
LAATU
EETTISYYS
6
Yliopiston laatutyön merkkipaaluja Yliopiston tavoitteellisen laadun-
työtä alettiin kytkeä osaksi yliopiston
hallinnan voi katsoa alkaneen jo
strategista johtamista ja toiminnanoh-
1990-luvun alussa, jolloin yliopiston
jausta ja samaan aikaan käynnistettiin
toiminta arvioitiin kokonaisuudessaan.
systemaattinen sisäinen arviointitoi-
Ensimmäiset tutkimuksen huippuyk-
minta. 2005 toteutettiin myös tutki-
sikköstatukset yliopisto sai 1990-lu-
muksen ulkoinen kokonaisarviointi.
vun lopulla.
2010-luvulla arviointitoiminta on va-
2000-luvun alussa opetuksen
kiintunut ja yliopistossa on toteutettu
laatuhanke OPLAA (2000–2002)
useita toiminnan kehittämistä tukevia
ja OPLAAPro (2003–2006) sekä
sisäisiä auditointeja ja itsearviointe-
Johtamisen paras laatu (2002–2005)
ja. Ulkoisista arvioinneista yliopisto
-hankkeilla kehitettiin yliopiston kou-
osallistuu mm. WWF Green Office
lutustoimintaa ja johtamista. Samoihin
-ympäristöjärjestelmäprosessiin sekä
aikoihin toteutettiin yliopiston hallin-
Tutkijoiden ammatillisen osaamisen
non ulkoinen arviointi. Ensimmäiset
ja tutkijanuran kehittäminen (HRS4R)
koulutuksen laatuyksikköstatukset
-prosessiin.
yliopisto sai 2004. Laadunhallinta-
E NSIM M Ä I SE T T U T K IM U K SE N H U IPPU Y K SIK KÖ STAT U K SE T Y LIOPI STO SA I 19 90 LU V U N LOPU LL A .
7 POIMINTOJA YLIOPISTON ARVIOINNEISTA 2002
ISO 9001 -laatujärjestelmäsertifikaatti yliopistopainolle (viimeisin 2019)
2005
Tutkimuksen ulkoinen arviointi (myöhemmät 2010, 2018)
2009
Yliopiston laatujärjestelmäauditointi (KARVI, viimeisin 2015*)
ISO 14001 -ympäristöjärjestelmäsertifikaatti yliopistopainolle (viimeisin 2019)
2010
Hanketoiminnan sisäinen auditointi
2011
Association of MBA’s (AMBA) akkreditointi kauppakorkeakoululle (viimeisin 2020)
Henkilöstöjohtamisen ja henkilöstöprosessien sisäinen auditointi
2013
Tutkijoiden ammatillisen osaamisen ja tutkijanuran kehittäminen (HRS4R, viimeisin 2019)
WWF Green Office -sertifikaatti (viimeisin 2019)
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulkoinen arviointi (KKA)
2013–14
Koulutuksen itsearvioinnit
2014
Johtamisen ulkoinen arviointi
Tasa-arvon sisäinen auditointi
Opintohallintopalveluiden itsearviointi
2015
Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden itsearviointi
2016
Tohtorikoulutuksen sisäinen arviointi
2018
Tutkimusetiikan itsearviointi
Association to Advance Collegiate Schools of Business (AACSB) akkreditointi kauppakorkeakoululle
2019
Koulutusala-arvioinnit: humanistinen ala, kauppatieteet ja liiketalous, tekniikka ja yhteiskuntatieteet (KARVI)
Koulutuksen palautejärjestelmän itsearviointi
Yliopistopedagogisen koulutuksen itsearviointi
2020
Business Graduate Association (BGA) akkreditointi kauppakorkeakoululle
Opiskelijaliikkuvuuden itsearviointi
*Karvi auditoi Jyväskylän yliopiston laatujärjestelmän seuraavan kerran joulukuussa 2020.
8
Laadukas koulutustoiminta Arvostamme opetusta ja huolehdim-
kehittämissykliin sisältyy
me sen laadun jatkuvasta kehittämi-
systemaattinen Koulutuksen
sestä. Turvaamme opiskelijoillemme
tutkimuslaitoksen toteutta-
tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset
ma arviointitutkimus.
Yliopiston strategian koulutuksen ke-
ohjauksesta ja koulutuksesta
hittämisohjelma Vaikuttava akateemi-
hyödynnetään koulutuksen
”Laatu merkitsee mulle ennen kaikkea laadukasta opetusta. Sellaista, joka innostaa tekemään oivalluksia ja kehittymään kriittisenä ajattelijana.”
nen asiantuntijuus ohjaa yliopistomme
ja ohjauksen kehittämisessä.
Nina Kumpulainen
Kehitämme opetustamme ja
OPISKELIJA, BIOLOGIAN JA YMPÄRISTÖTIETEEN LAITOS
mahdollisuudet oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen, tuemme ja edistämme opiskelijoiden opiskelukykyä sekä huolehdimme opiskelijoiden hyvinvoinnista.
koulutustoimintaa ja sen kehittämistä. Koulutusneuvosto seuraa koulutuksen tilaa, strategian kehittämisohjelman toteutumista sekä arviointiin perustuvien kehittämistoimenpiteiden etenemistä.
Koulutuksen palautejärjestelmä on yksi keskeinen koulutuksen laadunhallinnan väline. Opiskelijoiden antamaa palautetta opetuksesta,
koulutustoimintaamme tutkimusperustaisesti monitieteisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä.
opettajien tutkimuskausia. JYULearn-
Opiskelijat ovat aktiivisesti koulutuk-
konseptimme avulla kehitämme tutki-
sen kehittämisessä mukana OPS-linja-
musperustaisesti oppimisympäristöjä
Koulutustoimintaa ohjaavat vahvasti
usten valmistelussa, OPS-työssä sekä
ja edistämme opettajien pedagogista
erilaiset säädökset. Uusien tutkin-
toimiessaan tiedekuntien ja laitosten
osaamista näissä kehittyvissä digi-
to-ohjelmien perustamisessa, uudista-
kehittämisryhmien jäseninä ja yhteys-
taalisissa ympäristöissä. Student Life
misessa ja ohjelmien lakkauttamisessa
henkilöinä ainejärjestöihin päin.
-konseptissa kehitämme ja tutkimme
hyödynnetään yliopiston koulutusohjelmien laadunvarmistuskriteereitä. Opetussuunnitelmatyötä, osaamistavoitteiden asettamista, ohjausta ja opintojen suunnittelua (HOPS) ohjaavat yhteiset linjaukset. Lisäksi opetussuunnitelmien kolmivuotiseen
Tuemme koulutuksen ja opetuksen korkeaa laatua muun muassa varmistamalla opetusansioiden painotukset rekrytoinneissa, tarjoamalla yliopistopedagogista koulutusta, rahoittamalla opetuksen kehittämishankkeita ja
opiskelijoiden oppimiskykyä ja hyvinvointia edistäviä palveluita ja ohjelmia ja Laadukkaan ohjauksen periaatteiden ja niiden soveltamista tukevan koulutuksen avulla varmistamme yhdenvertaisen tuen opiskelijoiden opintojen edistämiselle.
9
SU U N N I T T E LU
TOT E U T US
• Koulutuksen tavoitteet • Koulutuksen kehittämis-
• Tutkintosääntö • Ohjauksen toteuttamis-
• Koulutusohjelmien
• Oppimisen ja osaamisen
ohjelma
laadunvarmistuksen kriteerit • Opetussuunnitelmat • Tutkinto- ja opintojaksotasoiset osaamistavoitteet • Laadukas ohjaus Jyväskylän yliopistossa • Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
suunnitelmat
arviointiperusteet
• Saavutettavuus ja
yhdenvertaisuus Jyväskylän yliopistossa • Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT) • Vilppitapausten käsittely
”Laatu tarkoittaa opetuksessa sitä, että se on huolellisesti suunniteltu ja perustuu tutkimustietoon ja sitä, että opetus sisältää aitoja kohtaamisia, jotka voimaannuttavat sekä opiskelijoita että opettajia.” Pekka Koskinen YLIOPISTON LEHTORI, VARAJOHTAJA, FYSIIKAN LAITOS
A RV IOIN T I JA S E U R A N TA
• Strategian kehittämis-
ohjelman seuranta • Koulutuksen tunnusluvut • Arvioinnit ja akkreditoinnit • Ohjauksen, opetuksen ja oppimisen palautteet
K E H I T TÄ M IN E N
• Opetuksen kehittäminen • JYU:n opetuksen kehittämisen malli, kehittämishankkeet ja tutkimuskaudet • JYULearn – Oppimisympäristöjen kehittäminen • OPS-prosessin tutkimusperustainen kehittäminen • Student Life -toimintamallin ja toimintojen kehittäminen • JYUStart – Opiskelijoiden alkuorientaation kehittäminen • Koulutuksen tukipalveluiden kehittäminen • Opettajien osaamisen kehittäminen
”Koulutusta koskeva laadunhallinta on käytännössä esimerkiksi sitä, että opetussuunnitelmaprosessia kehitetään tutkimusperustaisesti ja opetussuunnitelmien laadintaa ohjaavat yhteisöllisesti valmistellut linjaukset. Näin turvaamme kehittyvät ja laadukkaat opetussuunnitelmat sekä tutkintojen ja niiden osien osaamistavoitteet. Opiskelijoiden opintosuunnitelman toteutumista tuemme laadukkaalla ohjauksella, johon meillä on yhteiset periaatteet ja niiden soveltamista tukeva koulutus.” Marja-Leena Laakso KOULUTUKSESTA VASTAAVA VARAREHTORI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
10
Laadukas tutkimustoiminta Tutkimustoimintamme erinomaisuus
säännöllisesti tutkimuksen laadun ja
muodostuu tutkijoidemme vahvasta
toimintaympäristön arviointia tutki-
eettisestä osaamisesta, monipuolisesta
mustoiminnan kehittämiseksi.
menetelmällisestä hallinnasta, kyvystä toimia verkostoyhteistyössä sekä korkeasta tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Vaalimme luovuutta, tutkimuksen vapautta ja tieteen uudistamista.
Tuemme vaikuttavaa tutkimustoimintaa rekrytointimenettelyissä, tutkimuskausijärjestelmällä, uusien professorien starttirahoituksella, kehittämällä järjestelmällisesti tutkimusinfrastruktuuria sekä tukemalla kansainvälisen
Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
tutkimusrahoituksen hakemista. Nou-
ohjaavat yliopiston strategian paino-
datamme tutkimustoiminnassa hyvän
pistealueet ja tutkimuksen kehittä-
ja vastuullisen tieteellisen käytännön
misohjelma Tutkija keskiössä. Tiede-
periaatteita ja varmistamme siten yli-
neuvosto seuraa ja valvoo strategian
opistossa tehtävän tutkimuksen laadun
kehittämisohjelman toteutumista sekä
tutkimusprosessien ja tutkimustulos-
arviointiin perustuvien kehittämistoi-
ten osalta.
menpiteiden etenemistä. Tiedeneuvosto arvioi säännöllisesti yliopiston tutkimuksen tasoa ja vaikuttavuutta.
Yliopisto edistää tieteellisen tutkimuksen avoimuutta ohjaamalla ja kouluttamalla tutkijoita, opettajia ja opiske-
Tutkimuksen laadunhallinnan ydin on
lijoita, luomalla toimivia työprosesseja
akateeminen vertaisarviointi. Tyypil-
ja toimintamalleja sekä kehittämällä
lisiä esimerkkejä ovat akateemisten
järjestelmiä. Tutkimuksen tukipalvelut
tehtävien täyttöprosessit, tutkimuspro-
tarjoavat konkreettisia työkaluja ja toi-
jektien rahoitushakemusten käsittely ja
mintatapoja tutkimus- ja innovaatiotoi-
tutkimustulosten raportointi konfe-
minnan ja yrittäjyyden toteuttamiseen
rensseissa ja tieteellisissä julkaisu-
ja edistämiseen.
sarjoissa. Lisäksi yliopisto toteuttaa
11
SU U N N I T T E LU
TOT E U T US
• Tutkimuksen tavoitteet • Tutkimuksen kehittämis-
• Avoimen tieteen
ohjelma • Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi • Avoimen tieteen periaatteet
periaatteet • Vastuullisen tieteen ja tutkimusetiikan ohjeistukset • IPR-ohjeet • Tutkimuksen tukipalvelut • Hyvä tieteellinen käytäntö
”Minulle laadukkaan tutkimuksen lähtökohta on se, että lähdetään haastamaan riittävän isoja kysymyksiä joko yhteiskunnallisesti tai tieteen näkökulmasta. Vain sillä tavalla saadaan vastauksia, joilla on merkitystä tieteen edistymisessä ja suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemissa.” Mikko Mönkkönen DEKAANI, MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
A RV IOIN T I JA S E U R A N TA
• Akateeminen
vertaisarviointi • Strategian kehittämisohjelman seuranta • Tutkimuksen tunnusluvut • Tutkimuksen arviointi
”Avoimuus on saumaton osa laadukasta ja vastuullista tutkimusta. Avoimen tieteen ja tutkimuksen tuen palveluilla autamme tutkijaa tutkimusprosessin eri vaiheissa, jotta hänen tutkimuksensa tulokset olisivat mahdollisimman vaikuttavia ja hyödyllisiä tutkijalle itselleen, yhteiskunnalle sekä tieteelle ja tutkimusyhteisölle. Näkymällä ja jakamalla tietoa voimme vaikuttaa.” Irene Ylönen PALVELUPÄÄLLIKKÖ, AVOIMEN TIEDON KESKUS
K E H I T TÄ M IN E N
• Tutkimusedellytysten kehittäminen
• Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen
• Tutkimuksen tukipalveluiden kehittäminen
• Tutkijoiden osaamisen kehittäminen
”Eksplisiittinen laadunhallinta vastaa yhtäältä siitä, että vertaisarviointia käytetään systemaattisesti myös yliopiston sisäisissä prosesseissa ja siitä, että yliopiston ja sen yksiköiden toimintaa arvioidaan säännöllisesti.” Timo Tiihonen PROFESSORI, INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA
12
Johtaminen ja toiminnanohjaus tukevat laadukasta toimintaa Yliopistossamme hyvä johtaminen
Yliopiston, tiedekuntien, laitosten ja
perustuu avoimuuteen, luottamuk-
erillislaitosten johtoryhmätyösken-
seen, yhdenvertaisuuteen, yhdessä
tely on integroitu yliopiston suunnit-
tekemiseen, yksilön potentiaalin tun-
telu-, kehittämis- ja raportointipro-
nistamiseen ja välittämiseen. Osaava,
sesseihin. Vararehtorit, varadekaanit
luova ja hyvinvoiva yliopistoyhtei-
ja erillislaitosten johtajat muodos-
sömme on uuden tiedon ja koulutuk-
tavat yliopiston tiedeneuvoston ja
sen rikas kasvualusta, joka aktiivises-
koulutusneuvoston. Tiedekunnissa ja
sa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan
osassa laitoksia on lisäksi toimintansa
kanssa muuttaa maailmaa.
tukena tutkimuksen ja koulutuksen
Yliopiston johtaminen tukee laadu-
”Parhaimmillaan laatujohtaminen helpottaa yliopistoyhteisön arkea. Se auttaa tekemään yhteiset tavoitteet näkyviksi ja yhtenäistää työyhteisön toimintatapoja niissä asioissa, missä se laadukkaan toiminnan vuoksi on tarpeenmukaista. Tärkeää on sopia yhteiset pelisäännöt niille asioille, jotka ovat toiminnan laadun ja tulosten saavuttamisen kannalta merkittäviä.” Hanna-Leena Pesonen DEKAANI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU
kehittämisestä vastaavat ryhmät.
kasta toimintaa. Yliopisto on vah-
Kaikkien yliopiston yksiköiden johta-
vistanut akateemista johtajuutta, ja
jat, koulutusneuvosto, tiedeneuvosto
johtamisjärjestelmän vahvistamisella
ja yhteisöllisen kehittämisen ryhmät
pystymme aiempaa järjestelmällisem-
vastaavat oman alueensa toimin-
min seuraamaan laatua ja tarttumaan
nan laadusta ja sen kehittämisestä
kehittämiskohteisiin. Vararehtorit ja
yliopiston johtamisjärjestelmän ja
dekaanit ovat päätoimisia. Yliopiston
delegoitujen vastuiden mukaisesti.
vararehtorit, tiedekuntien varade-
Talous- ja palvelujohtaja ja yliopisto-
kaanit ja laitosten varajohtajat vas-
palveluiden johtoryhmä vastaavat
taavat koulutuksesta sekä tutkimuk-
yliopiston hallinnon ja palveluiden
sesta ja innovaatiotoiminnasta.
laadusta ja kehittämisestä.
Y LIOPI STOY H T E I S ÖM M E ON U U DE N T IE D ON JA KOU LU T U K SE N R IK A S K A SV UA LUSTA , JOK A A KT II V I SE S SA V UOROVA IKU T U K SE S SA Y H T E I S KU N NA N K A NS SA M U U T TA A M A A ILM A A .
13
Yliopisto on uudistanut toiminnan-
Yliopiston ydintoiminta, tutkimus,
ohjausjärjestelmänsä ja tehostanut
koulutus ja yhteiskunnallinen vuoro-
tiedolla johtamistaan, mikä on
vaikutus ja niitä tukeva toiminta sekä
luonut järjestelmällisyyttä toiminnan
vastuut on kuvattu toimintakäsikirjas-
suunnitteluun ja seurantaan. Laatu-
sa. Toimintakäsikirja kytkee Jyväsky-
järjestelmien tuottamaa arviointi- ja
län yliopiston strategian, toimintaa
palautetietoa hyödynnetään toimin-
ohjaavat vaatimukset, tavoitteet sekä
tasuunnitelmien tavoitteenasettelun
toiminnan prosessit ja palvelut jäsen-
ja kehittämistoimenpiteiden pohjana.
tyneeksi kokonaisuudeksi. Toimintakä-
Yliopisto ja yksiköt seuraavat tavoit-
sikirja antaa ajantasaisen näkymän yli-
teiden saavuttamista yksiköiden vuo-
opiston toiminnasta, tukee toiminnan
siraporteissa ja rehtorin ja yksiköiden
suunnittelua ja kehittämistä, mahdol-
johdon tuloskeskusteluissa, jotka ovat
listaa systemaattisen seurannan sekä
tärkeä osa tiedolla toimimista sekä
tukee muutoksen hallintaa.
”Yliopistoyhteisössämme pyrkimys hyvään laatuun on jokaiselle meille kunnia-asia. Organisaation korkea laatu pohjaa yksilön tapaan toimia ja vahvistuu yhtenäisen kulttuurin kautta. Tämä edellyttää laadun ja laatutyön parempaa tiedostamista ja sen jatkuvaa yhteisöllistä kehittämistä. Hyvä laatu ei ole yliopistossakaan itsestäänselvyys.”
vuoropuhelua yksiköiden ja yliopiston
Keijo Hämäläinen
johdon välillä.
REHTORI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
V I S IO S T R AT E G I N E N A JAT T E LU
S T R AT E G I A K E H I T TÄ M I S OH J E L M AT
Yliopiston arvojen ja periaatteiden kokonaisuus
Lait, asetukset, laatu ja sopimukset
TAVOI T T E E T JA VA AT I M U K S E T
Mitä pitäisi tehdä TOI M I N TA KU LT T U U R I
Y L IOPI S TON Y DI N TOI M I N TA Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttaminen
OPE R AT I I V I N E N TOI M I N TA
Tutkimus
Koulutus
YDINTOIMINTAA TUKEVA TOIMINTA
Organisaation johtaminen
Henkilöstöjohtaminen
Talousjohtaminen
Tilajohtaminen
Digitalisaation johtaminen
Viestintä- ja markkinointijohtaminen
Tietopääoman johtaminen
Toiminnan oikeellisuuden varmentaminen
Mikä on mahdollista
TOIMINNAN RESURSSIT Johtaminen ja osallistaminen
Ihmiset ja osaaminen
Palvelut ja prosessit
Järjestelmät ja teknologiat
Tietopääoma
Infrastruktuurit
”Laadukas toiminta edellyttää yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Yhteisten ohjeiden mukaan toimimalla meistä jokainen on luomassa yliopistoyhteisömme laatukulttuuria.” Katja Mielonen LAADUNHALLINNAN ASIANTUNTIJA, YLIOPISTOPALVELUT
Jatka perehtymistä yliopistomme laatutyöhön intranetissä uno.jyu.fi/fi/yliopisto/laatu