Tilinpäätös ja toimintakertomus 2023

Sisällysluettelo

Toimintakertomus

Vaasan yliopisto

Vaasan yliopisto on kansainvälinen, yritys- ja ekosysteemisuuntautunut sekä monitieteinen tutkimusyliopisto, joka keskittyy kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan. Monitieteisten akateemisten yksiköiden ja tutkimusalustojen kautta yliopisto ratkaisee monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita yhdistämällä liiketoiminnan, teknologian ja hallinnon osaamista. Vaasan yliopistoa kehitetään inklusiivisena ja tasavertaisena yhteisönä, joka houkuttelee lahjakkaita osaajia ja johon halutaan kuulua. Yliopisto sijaitsee modernilla, kauniilla merenrantakampuksella, joka tavoittelee hiilineutraaliutta ja mahdollistaa tiiviin yhteistyön koulutus- ja tutkimustoiminnassa. Sijainti Pohjois-Euroopan suurimman energia- ja ympäristöteknologian keskittymän ytimessä näkyy yliopiston päämääränä toimia erityisesti kestävän kehityksen kärjessä.

Hallitus ja organisaatio

Vaasan yliopistossa oli vuoden 2023 lopussa johtosäännön mukaisesti neljä akateemista yksikköä tutkimuksen ja koulutuksen järjestämistä varten: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistossa on myös kolme erillislaitosta sekä yliopistopalvelut. Erillislaitokset ovat Levón-instituutti, kielikeskus Linginno ja Tritonia, joka toimii yhteisenä tiedekirjastona Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n (VAMK) ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademin (Novia) kanssa. Yliopistopalvelut tuottavat akateemisille yksiköille, laitoksille ja muille yksiköille niiden tarvitsemia palveluita. Lisäksi yliopistossa on kolme tutkimusalustaa monitieteisen ilmiölähtöisen tutkimuksen kehittämiseksi ja organisoimiseksi. Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC pyrkii vastaamaan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen globaaleihin tarpeisiin. Digital Economy tutkii uusien teknologioiden mahdollistamia innovaatioita ja niiden vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin, teollisuuteen ja koko yhteiskuntaan eri tieteiden näkökulmasta. Innovation and Entrepreneurship InnoLab tutkii avoimia innovaatioita, käyttäjäinnovaatioita, julkisen sektorin uudistamista ja yrittäjyyttä.

Yliopistokollegio 1.1.2022–31.12.2025

15 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet Puheenjohtaja Sami Vähämaa , professori Varapuheenjohtaja Kaisu Piirainen , päällikkö

Hallitus 1.1.2022–31.12.2025

Mari Kiviniemi, puheenjohtaja

Juha Kytölä, varapuheenjohtaja, teknologiajohtaja, Wärtsilä Oyj Abp

Mervi Airaksinen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy

Timo Aukia, toimitusjohtaja, Jaakko Aukia Oy

Marko Kohtamäki, professori, Vaasan yliopisto

Susanna Kultalahti, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto

Timo Rothovius, professori, Vaasan yliopisto

Aleksi Sandroos, opiskelija, Vaasan yliopisto

(kausi 1.1.2022–31.12.2023)

Tommi Sottinen, professori, Vaasan yliopisto

Markku Stenborg, finanssineuvos, valtiovarainministeriö

Marja Vettenranta, koulutusvastaava, Vaasan yliopisto

Rehtorit

rehtori Minna Martikainen

vararehtori Mika Grundström (8.3.2023 alkaen)

vararehtori Martin Meyer

vararehtori Tanja Risikko (1.9.2023 alkaen)

vararehtori Jyrki Vuorinen (1.3.-31.8.2023)

Tilintarkastajat

Ryhmittymä BDO Audiator Oy & BDO Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Andreas Holmgård ja JHT-tilintarkastajana Minna Havia-Niemi

Olennaiset tapahtumat

tilikaudella

Tammikuussa 2023 yliopiston rehtorina aloitti Minna Martikainen. Sitä ennen hän työskenteli Vaasan yliopiston tutkimuksesta vastaavana vararehtorina. Rehtorin toimikausi on viisivuotinen.

Vuonna 2023 toteutettiin Vaasan yliopiston strategiatyö, jossa tavoitteena oli luoda yliopiston yhteistä strategista ajattelua, keskustelua ja toimintaa. Strategiaprosessi perustuu yliopiston hallituksen, johtoryhmän, akateemisten yksiköiden, oppiaineiden, hallinto- ja palveluyksiköiden, opiskelijoiden sekä keskeisten ekosysteemikumppaneiden yhteistyöhön. Yliopiston hallitus hyväksyi uuden strategian joulukuussa.

Yliopiston visiona on olla kansainvälisesti vaikuttava tutkimusyliopisto. Missiona on luoda ja jakaa tietoa kestävän liiketoiminnan, energian ja yhteiskunnan edistämiseksi. Yliopisto vastaa globaaleihin haasteisiin innovatiivisella ja laadukkaalla tutkimuksella ja koulutuksella. Strategiset painopistealueet ovat energiasiirtymä ja teknologia, liiketalous ja johtaminen sekä hallinto ja yhteiskunta.

Strategiansa mukaisesti kestävää liiketoimintaa ja energiaa yhdistävänä tutkimusyliopistona Vaasan yliopisto osti maaliskuussa 2023 EnergyLab-kiinteistön, jossa sijaitsevat polttomoottori- ja polttoainelaboratoriot. Tästä energiatutkimuksen infrarakennuksesta tavoitellaan energia- ja liiketoimintatutkimuksen ja yritysten sekä muiden tutkimuspartnereiden kohtaamispaikkaa.

Vuonna 2023 kansallinen ja kansainvälinen energia- ja kriisitietoisuus olivat tärkeimmät toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. Vuotta leimasi edelleen kansainvälinen kriisi ja sen vaikutukset, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkui. Suomesta tuli keväällä puolustusliitto Naton jäsen, mikä merkitsee Suomelle askelta entistä tiiviimmäksi osaksi kansainvälistä yhteisöä. Vaasan yliopisto asemoi strategiatyössä itsensä nimenomaan kansainväliseksi yliopistoksi, joka keskittyy kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan. Lisäksi kokonaisturvallisuusteeman ylläpitäminen osana yliopiston opetus- ja tutkimusalueita on yhä tärkeää.

"Vaasan yliopisto asemoi strategiatyössä itsensä kansainväliseksi yliopistoksi, joka keskittyy kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan"

Ukrainan kriisin myötä kansainvälisesti kasvaneet energiakustannukset osoittavat energiasiirtymän tärkeyden. Vakaan yhteiskunnan kulmakivi on globaalisti kestävät ilmastoneutraalit energiaratkaisut. Mitä epävarmempaa on energian ympärillä, sitä suurempi tarve on kestäville energiaratkaisuille. Tämä korostaa entisestään yliopiston ja sen ekosysteemin merkittävyyttä ja ainutlaatuista luonnetta sekä osoittaa Vaasan yliopiston olevan keskellä sitä, mikä on päivän polttavaa ydintä niin Euroopassa kuin globaalistikin.

Vuonna 2023 opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyi valmistelemaan korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista kaudeksi 2025–2028. Yliopisto oli valmisteluissa vahvasti mukana, kun rehtori Minna Martikainen kuului rahoitusmallin uudistamista suunnittelevaan työryhmään.

Suomen hallituksen vaihtumisen ja valtion velkaantumisen johdosta vuotta 2023 leimasi yliopistojen yhteinen huoli yliopistojen rahoituksesta. Strategiatyössä yliopisto ennakoi 2020-luvun loppupuolen yliopistojen rahoituskehystä ja kiinnitti huomiota nimenomaan kasvuun. Yliopiston on yhä enenevässä määrin haettava tulevina vuosina ulkoista, erityisesti kansainvälistä rahoitusta, koska kotimaisella rahalla ei pystytä kasvamaan. Budjettirahoituksen ohella ulkoinen rahoitus muodostaakin kasvavan osan yliopiston tulovirrasta, ja se oli kokonaisuudessaan noin 28 prosentin tasolla vuonna 2023. Kansainvälistä laatua kuvaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvu, sillä kilpaillun ulkomaisen rahoituksen määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Myös Vaasan yliopiston taloudellinen asema on vahva, ja se vahvistui edelleen vuoden 2023 aikana.

Vuonna 2023 tohtorin tutkintoja suoritettiin 27 kappaletta, mikä ylittää sopimuskauden tavoitetason. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetasosta jäädään jonkin verran, mikä näyttää olevan yleinen trendi Suomessa laajemminkin. Näiden tulosten nostaminen on yliopistolle tulevaisuudessa erittäin tärkeää. Yliopiston tavoitetilan mukaisesti kansainvälisten opiskelijoiden määrä lisääntyi.

Vaasan yliopiston tutkimuksen arviointi valmistui tammikuussa 2023 ja toi esille erityisesti yliopiston vaikutusta ekosysteemiin. Kansainvälisen paneelin arvioijat kiittelivät Vaasan yliopiston erittäin vahvaa yritysyhteistyötä ja laajempaa vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kanssakäyminen yritysten kanssa on tiivistä ja käytännönläheistä, ja tutkimushankkeet antavat hyödyllistä tietoa yrityksille.

Vuoden aikana kampuksen kehittämishanke eteni loppusuoralle suunnitelmien mukaan. Tervahovin remontti alkoi keväällä, ja toimistorakennus Ankkuri valmistui kesällä 2023. Osa henkilöstöstä muutti uusiin tiloihin Ankkuriin ja osa väistötiloihin Fabriikkiin. Remontti on haastanut yliopistoa, ja mm. vuoden aikana Fabriikissa tehtiin opiskelijoiden toiveet huomioiden varsin mittava remontti, jolla laajennettiin ravintolan keittiö- ja salitilaa. Remontista huolimatta kaikki sujui hyvin, erityisesti tilapäiseen lounastarjoiluun panostamisen ansiosta.

Vaasan yliopiston tilinpäätös 2023

Yliopisto vahvistaa selkeästi kansainvälistä positiointiaan ja kehittää laatuaan voimakkaasti kansainvälisiin laatujärjestelmiin nojautuen. Vaasan yliopiston kolme kauppatieteiden kansainvälistä maisteriohjelmaa on EFMD-akkreditoituja; näistä International Business -ohjelma uudelleenakkreditoitiin vuonna 2023 ja Strategic Business Development -ohjelman uudelleenakkreditointi on vuorossa keväällä 2024. Tekniikan koulutusohjelmien kehittämistyötä jatkettiin ASIIN-akkreditoinnista saadun palautteen perusteella. Kauppatieteissä jatkettiin koulutusalan AACSB-akkreditointia valmistautuen vuoden 2024 alussa toteutettavaan vertaisarviointiin, minkä lisäksi yliopiston kaikki koulutusalat kattava EQUIS-akkreditointiprosessi on käynnistynyt keväällä 2023.

Vaasan yliopisto saavutti lisäksi merkittävää menestystä kansainvälisissä yliopistorankingeissa. Yliopiston vahvuudet ovat tutkimuksen korkea laatu, viittausten määrä ja kansainvälisyys. Vaasan yliopisto on listattu tällä hetkellä Times Higher Educationin World University Rankingsissa ja Impact Rankingsissa, QS European Rankingsissa ja Shanghai Global Ranking of Academic Subjects (GRAS) -rankingin Business Administration -listalla, joissa yliopisto saavutti näkyvyyttä ja tietyillä osa-alueilla mittavasti parantuneita tuloksia vuonna 2023. Erityisen hyviä tuloksia saavutettiin kauppatieteellisen alan oppiainekohtaisissa rankingeissa (Business and economics, Business administration), joissa yliopisto on pääsääntöisesti Suomen kolmanneksi parhaita.

Vaasan yliopisto ilmaisi syksyllä 2023 kiinnostuksensa Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n (VAMK) laajemmasta omistuksesta. Mahdollisilla omistajuusmuutoksilla tavoitellaan alueen ekosysteemiin suurempaa, tutkimuksen ja koulutuksen tuloksissa kasvavaa ja vaikuttavampaa yksikköä.

Sijoitustoiminta

Yliopiston sijoitusvarallisuus on sijoitettu yliopiston hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti. Yliopistolla on hallituksen nimittämä sijoitustoimikunta, johon vuonna 2023 kuuluivat seuraavat jäsenet: Minna Martikainen (pj), Markku Källström, Matti Laukka ja Timo Rothovius. Sijoitustoimikunnan sihteerinä toimii talousjohtaja.

Sijoitusvarallisuus ja sijoitusten riskienhallinta

Sijoitustoiminnalla on olennainen vaikutus yliopiston tuloksen muodostumiseen. Realisoituneet nettotuotot vuonna 2023 olivat 1 043 966,36 euroa ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset 3 670 805,45 euroa. Sijoitukset on arvostettu käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan kansainväliset

tilinpäätösstandardit huomioiden. Tarkemmat tiedot käypään arvoon arvostamisesta ilmenevät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Vaasan yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitoa ohjaa yliopiston hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikalla ohjataan sijoitustoimikunnan työtä sekä määritellään sijoitustoiminnan keskeisten toimijoiden vastuu- ja valtasuhteet. Sijoituspolitiikka käsitellään hallituksessa vuosittain. Tällöin myös vahvistetaan sijoitustoimikunnan esittämä strateginen tavoiteallokaatio ja allokaatiolimiitit.

Sijoitustoiminnassa tavoitellaan pitkällä aikavälillä nimellistä viiden prosentin vuotuista tuottoa. Vuoden 2023 sijoitustoiminnan tuotto oli +11,2 prosenttia sijoitussalkun arvon ollessa vuodenvaihteessa 40,9 miljoonaa euroa. Yliopiston salkussa ei tehty merkittäviä muutoksia vuoden 2023 aikana. Markkinavuosi 2023 oli maailmantalouden kohtaamista haasteista huolimatta Vaasan yliopiston sijoitustoiminnalle varsin positiivinen. Alkuvuoden pankkikriisistä sekä myöhemmin alkaneista geopoliittisista haasteista huolimatta yliopiston sijoitussalkun osake- ja korkosijoitusten vuosituotot päätyivät reilusti plussan puolelle. Vuoden aikana keskeisiä markkinoiden teemoja olivat erityisesti inflaatio ja korot.

Sijoitustoiminnan riskienhallinta ja -seuranta on jatkuvaa. Riskienhallinta on keskeinen osa sijoitustoimikunnan työtä ja tullut osaksi vakioraportointia. Yliopisto käyttää sijoitustoimintansa raportoinnissa ulkopuolista, varainhoitajista riippumatonta yhtiötä. Sijoitussalkun sisältämää riskiä seurataan mm. absoluuttinen riskipääoma ja salkun kokoon suhteutettu riskipääoma -indikaattoreiden avulla, jotka kuvaavat salkun suurinta todennäköistä arvonmuutosta seuraavan vuoden kuluessa 95 prosentin todennäköisyydellä. Sijoitustoiminnan riskinottoa ohjaavat hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka ja strateginen allokaatio. Riskitason ja taktisen allokaation muutoksista vastaa sijoitustoimikunta.

Vaasan yliopisto on sijoituspolitiikkansa mukaisesti sitoutunut noudattamaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja kuuluu Finland’s Sustainable Investment Forumiin (FINSIF). Vaasan yliopiston sijoitustoimikunta käynnisti prosessin varainhoidon uudelleenjärjestelemiseksi ja aloitti varainhoitajien kilpailutusprosessin. Kilpailutusprosessiin liittyen yliopisto hankki kestävyysarvioinnin eri varainhoitajista Tracefi Oy:ltä.

Vaasan yliopiston sijoitusvarallisuuteen kuuluu lisäksi epäitsenäinen säätiö, Viljo Syreniuksen rahasto (markkina-arvo 6,0 miljoonaa euroa 31.12.2023). Rahaston sijoitusvarallisuutta hallinnoi tarkoitusta varten perustettu toimikunta, ja sen varat ovat sijoitettu hajautetusti kolmelle varainhoitajalle. Viljo Syreniuksen rahaston sijoitustoiminnan tuotto oli vuoden 2023 aikana +10,1 prosenttia.

Vaasan yliopiston tilinpäätös 2023

Yliopistokonserni

Tilinpäätöshetkellä konsernin muodostavat Vaasan yliopisto, Vaasan Yliopisto Executive Education Oy, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö KOy EnergyLab Vaasa ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Vaasan Yliopisto Executive Education Oy ja KOy EnergyLab Vaasa ovat kokonaan Vaasan yliopiston omistamia. Vaasan yliopiston omistusosuus Vaasan Merikampus Oy:ssä on 66,67 prosenttia.

Vaasan Yliopisto Executive Education Oy:n toiminta ei vaikuta yliopistokonsernin toiminnallisiin tunnuslukuihin. Yhtiössä oli tilinpäätöshetkellä palkattua henkilökuntaa 6 työntekijää. Taloudelliset vaikutukset ilmenevät laaditusta konsernitilinpäätöksestä.

Vaasan yliopisto hankki 17.3.2023 toteutetulla osakekaupalla omistukseensa KOy EnergyLab Vaasan koko osakekannan. Yliopiston tarkoituksena on käyttää hankittua kiinteistöä laboratoriotilana tutkimustoiminnassa.

Vaasan Merikampus Oy:n ja KOy EnergyLab Vaasan toiminta ei vaikuta yliopistokonsernin toiminnallisiin tunnuslukuihin, eikä yhtiöissä ole palkattua henkilökuntaa. Taloudelliset vaikutukset ilmenevät laaditusta konsernitilinpäätöksestä.

Koulutus

Taulukossa 1 on esitetty tunnuslukuja koulutukseen liittyvien määrällisten tavoitteiden toteumasta vuosina 2021–2023 verrattuna opetus- ja kulttuuriministeriön ja Vaasan yliopiston välisen sopimuksen kaudelle 2021–2024 sovittuihin vuositavoitteisiin.

Vaasan yliopistossa hyväksyttiin vuoden 2023 aikana 567 ylempää korkeakoulututkintoa, 496 alempaa korkeakoulututkintoa ja 27 tohtorin tutkintoa. Alempien korkeakoulututkintojen määrä nousi 18 prosenttia, kun taas ylempien korkeakoulututkintojen määrä laski. Tavoitteesta saavutettiin 90 prosenttia alemmissa korkeakoulututkinnoissa ja 92 prosenttia ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Tohtorin tutkintojen määrä jatkoi kasvamistaan, ja yliopiston koulutuksen määrälliset tavoitteet saavutettiin tohtorin tutkinnoissa (10 %). Perustutkinto-opis -

Taulukko 1. Koulutukseen liittyvien määrällisten tavoitteiden toteuma

kelijoiden määrä oli 5293 opiskelijaa. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 346 eli 6,5 prosenttia perustutkinto-opiskelijoista (kasvua 235 -> 346 eli 47 %).

Maisteriohjelmien suosio kevään yhteishaussa jatkui edelleen. Suomenkielisten maisteriohjelmien hakijamäärä (1852) kasvoi 16,4 prosenttia, ja kansainvälisissä maisteriohjelmissa kokonaishakemusmäärä (6381) kasvoi peräti 216,2 prosenttia (v. 2022: 2018). Kokkolassa toteutettava Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelman hakijamäärä (713) nousi huomattavasti edellisestä hakukierroksesta (v. 2022: 394 hakijaa). Kandidaattiohjelmien kevään yhteishaun kokonaishakijamäärä (5946) laski hieman, 2,3 prosentilla. Yliopisto kehitti opiskelijavalinnan pisteytysmallia sekä tulevia sähköisiä valintakokeita osana valtakunnallista valintojen kehittämishanketta. Hallintotieteet lähti mukaan yhteiskuntatieteellisen koulutusalan yhteiseen valintapilottiin.

Yliopisto panosti edelleen kansainvälistymiseen. Yliopisto kasvatti kansainvälisiin maisteriohjelmiin valittavien opiskelijoiden määrää 54 prosentilla vuoteen 2022 verrattuna, panosti opiskelijarekrytointiin sekä käynnisti Kansainväliset palvelut -yksikön. Yliopisto vahvisti kansainvälistä yhteistyötään koulutusagenttien ja sopimuspartnereiden kanssa erityisesti Etelä-Aasiassa. Yliopisto osallistui aktiivisesti kansainvälisille messuille ja oli näkyvästi esillä kansainvälisillä koulutussivustoilla ja muilla kanavilla. Seinäjoella käynnistyi uusi kansainvälinen strategisen projektijohtamisen maisteriohjelma, ja yliopisto suunnitteli vuonna 2024 Porissa ja Vaasassa käynnistyvää kansainvälistä Robotics-koulutusta. Yliopiston tekniikan Smart Energy -koulutus hyväksyttiin mukaan kansainvälisesti arvostettuun Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan. Kauppatieteissä ja tekniikassa kehitettiin kandidaattitason kansainvälistä koulutusta. Lisäksi kauppatieteissä laajennettiin kaksoistutkintomahdollisuuksia. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen panostettiin mentorointipilotilla sekä tukemalla erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa mm. tarjoamalla heille kaksinkertaistettua harjoittelutukea. Supporting Immigrants in Higher Education (SIMHE) -ohjelman kautta tarjottiin ennätysmäärä kielikoulutusta ja ohjausta korkeakoulukelpoisille kansainvälisille osaajille. European University for Customised Education (EUNICE) -verkostoyliopisto, jossa yliopisto on mukana, vahvistui uuden rahoituskauden myötä ja toiminnan pääpaino siirtyi toiminnan vakiinnuttamiseen osaksi yliopistoa ja yhteistutkinto-ohjelmien suunnitteluun. Kansainvälinen opiskelijavaihto jatkui vahvana vuonna 2023, ja vaihtoon lähtijöitä oli jälleen samalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Myös saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrät palasivat samalle tasolle kuin ennen pandemiaa.

Koulutuksen kehittäminen jatkui osana yliopiston koulutuksen strategista kehittämistä. Tekniikan koulutusohjelmat uudistettiin laajempiin ja harvempiin koulutusohjelmiin. Yliopiston opetus suunniteltiin ja toteutettiin lukuvuodelle 2023–2024 aikaisempaa pienempiin

tiloihin Fabriikissa, koska päärakennus Tervahovia remontoitiin. Yliopisto painotti edelleen opetuksen vahvuutena lähiopetusta ja opiskelukokemusta, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteisuutta oppimisessa. Yliopisto edisti tekoälyn käyttöä opiskelussa ja oppimisessa sekä laati tähän liittyvän ohjeistuksen. Opettajille tarjottiin pedagogista ja digipedagogista tukea. Kesäkoulu laajeni kolmen kurssin laajuiseksi, ja osallistujia tuli edelleen Suomesta ja kansainvälisistä yhteistyöyliopistoista. Yliopisto osallistui aktiivisesti Digivisio 2030 -hankkeeseen. Jatkuvassa oppimisessa vahvistettiin sisäisiä koulutustarjonnan prosesseja sekä tehtiin kehitystyötä osana Digivisiota. Yliopisto vahvistaa korkeakoulutoimintaansa jatkuvassa oppimisessa osana aluekehityksen hanketta Etelä-Pohjanmaan alueella. Kauppatieteet ja Helsingin yliopisto aloittivat Seinäjoella Kestävän ruokaliiketoiminnan opintokokonaisuuden.

Sähköisiä palveluja lisättiin edelleen mm. kehittämällä Peppi-opintotietojärjestelmään liittyen korkeakouluyhteistyötä edistävää ristiinopiskelupalvelua ja keskitettyjen tenttien hallintaa. Sähköisen Exam-tentin käyttömäärät kasvoivat. Opiskelijaviestintää kehitettiin ottamalla käyttöön opiskelijaintra Jolla sekä hyödyntämällä Annie-kyselytyökalua opiskelijoiden ohjaamisen tukena. Opiskelijahyvinvoinnin lisäämiseksi kehitettiin liikuntapalvelu-ja, osallistuttiin valtakunnalliseen hyvinvoinnin ja ohjauksen kehittämiseen sekä kehitettiin opiskelijanäkökulmasta yliopiston saavutettavuus- sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteisessä Mikä neuvoksi -jatkohankkeessa kehitettiin ja konseptoitiin ohjaus- ja hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta sekä järjestettiin säännöllisiä ohjaus- ja hyvinvointitapahtumia opiskelijoille. Opiskelijoiden työllistymistä tuettiin mm. työllistymiseen liittyvin pienkurssein ja teematapaamisin, ura- ja työnhaun ohjauksella, työharjoittelutuella ja mentorointiohjelmalla. Lisäksi yliopisto otti käyttöön Euroopan laajuisen JobTeaser -portaalin korkeakouluopiskelijoiden työ-, harjoittelu- ja opinnäytetöiden välittämiseen sekä innovoi yhdessä muiden vaasalaisten korkeakoulujen ja VASEKin kanssa yhteisen rekrytointitapahtuman.

Tutkimus

Vaasan yliopiston tutkimuksen tuloksellisuutta vuonna 2023 tarkastellaan julkaisumäärien kehityksen, julkaisujen laadun ja ulkoisen kilpaillun tutkimusrahoituksen kehityksen perusteella. Taulukossa 2 on esitetty julkaisuihin liittyvät keskeiset tulokset.

Tieteellinen julkaisutoiminta on kehittynyt strategiassa määriteltyyn suuntaan eli laadukkaiden, Julkaisufoorumi-luokituksen (JUFO) 3 laatuluokan lehdissä ja kustantajilla julkaistaan edelleen aiempien vuosien tapaan. Julkaisujen kokonaismäärä kasvoi vuoteen 2022 verrattuna.

Tohtorintutkintoja suoritettiin 27 kappaletta, mikä ylittää sopimuskauden tavoitetason. Tohtoriopintoihin hyväksyttiin 63 opiskelijaa.

Vaasan yliopiston tilinpäätös 2023

Julkaisut (kpl) 2021-2023 Julkaisufoorumiluokitus

Taulukko 2. Julkaisufoorumiluokittelun (JUFO) julkaisut

Tohtoriopintoihin hakeneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, vuonna 2023 hakemuksia jätettiin 328 (2022: 264).

Vuonna 2023 kehitettiin ja otettiin käyttöön jatkuva haku (ns. rolling-haku), jonka kautta valittiin 13 tohtoriopiskelijaa. Vuonna 2023 solmittiin myös ensimmäinen kansainvälinen yhteisohjauksen sopimus (Cotutelle). CoDoc-yhteistyömallin kehittämiseen saatiin rahoitusta Pohjanmaan liitolta. Malli mahdollistaa tohtorikoulutettavalle rahoitusta tohtoriopintoihin neljäksi vuodeksi ja luonnollisen kytkennän yritysmaailmaan. Tutkimushankkeet pohjautuvat yrityksen tai yhteisön konkreettisiin tarpeisiin, ja yhteistyömalli tarjoaa kumppanille uusinta tietoa, tutkimusosaamista, kilpailukykyä ja tuoreita ratkaisuja.

Vuonna 2023 ulkopuolista tutkimusrahoitusta haettiin lähes 30 miljoonalla eurolla (2022: 30 MEUR). Yhteensä yliopistolta lähti 62 hankehakemusta (2022: 90). Yliopistossa käynnistettiin lähes 80 uutta hanketta (2022: 70).

Kokonaisuudessaan vuonna 2023 kilpailtua tutkimusrahoitusta käytettiin 5 780 021 euroa. Kasvua vuodesta 2022 on 11 prosenttia. Kolmen vuoden keskiarvo on 5 018 745 euroa. Kilpaillun ulkomaisen

rahoituksen määrä kasvoi 11 prosenttia ja kilpaillun muun rahoituksen määrä 10 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Vaasan yliopiston kolmas tutkimuksen arviointi valmistui vuonna 2023. Kansainvälisen paneelin toteuttama tutkimuksen kokonaisarviointi tarkasteli tutkimustoimintaa monipuolisesti julkaisutoiminnan, tutkimusrahoituksen, tutkimusyhteistyön ja tutkimusympäristön sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta. Arvioinnin mukaan monet yliopiston tutkimusryhmistä ovat korkealla kansainvälisellä tasolla. Yliopiston ajankohtaiset tutkimusalat mahdollistavat kehittymisen kohti yhä laadukkaampaa kansainvälistä tutkimusta. Yliopiston alueellinen yhteistyö on edelleen hyvin vahvaa muun muassa yhteisten tutkimushankkeiden muodossa.

Vuoden tutkimusteko -palkinnon vuodelta 2023 saivat laskentatoimen professori Annukka Jokipii ja sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalonen heidän johtamastaan IRWIN-hankkeesta. Kyseessä on Suomen Akatemian rahoittama poikkitieteellinen hanke, jossa tutkittiin tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. Hankkeessa kehitettiin osallistava kansallisen varautumisen malli, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaasan yliopisto on uuden strategiansa mukaisesti kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan suuntautunut tutkimusyliopisto, joka vaikuttaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Strategiaprosessiin osallistettiin laajasti henkilöstöä ja keskeisiä sidosryhmiä. Yliopisto haluaa olla luotettava ja aikaansaava yhteistyökumppani, joka tarjoaa laadukasta osaamista sekä innovatiivista ajattelua. Yliopisto pyrkii toteuttamaan kaikkia tehtäviään kiinteänä osana yhteiskuntaa.

Taulukko 3. Kilpaillun ulkopuolisen hankerahoituksen käyttö

Yliopisto toimii vastuullisesti ja tuloksekkaasti valmistuvien kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden integroimiseksi yrityksiin, työmarkkinoille ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtakunnalliseen uraseurantaan syksyllä 2023 vastanneista 97 prosenttia oli työsuhteessa, itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Yliopisto tarjoaa opiskelijoille mm. mentoroinnin ja urapalveluiden tukipalveluita. Talent Hub -toiminnassa yliopisto tekee laajaa yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa parantaakseen kansainvälisten osaajien sitoutumista seudullemme. Yliopisto tukee myös seudulle saapuneiden kansainvälisten osaajien puolisoita Vaasa Spouse Programme -ohjelman avulla. SIMHE-palvelut auttavat kansainvälisiä osaajia esimerkiksi urasuunnitelmiin, lisäkoulutukseen ja kielitaidon hankkimiseen liittyvissä asioissa.

Vaasan yliopisto tarjoaa opiskelijoille kokoaan laajemman mahdollisuuden suorittaa erilaisia opintoja. Yliopisto on mukana eurooppalaisessa EUNICE-korkeakouluverkostossa sekä valtakunnallisessa Digivisio 2030 -hankkeessa, joissa tavoitteena on koulutusyhteistyön kautta luoda joustavia opiskelumahdollisuuksia.

Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto ja Pohjanmaan kauppakamari selvittävät Vaasan korkeakouluverkoston kehittämistä tiivistämällä omistusrakennetta Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n (VAMK) ympärillä. Mahdollisilla omistajuusmuutoksilla tavoitellaan suurempaa, vaikuttavampaa ja näkyvämpää alueellista, kansallista ja kansainvälisesti vaikuttavaa yksikköä, joka vahvistaa korkeakouluopetusta ja TKI-toimintaa seudulla sekä mahdollistaa tehokkaammat ja sujuvammat koulutusväylät.

Yliopiston tavoitteena on paitsi tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, myös sitouttaa teollisuuden ja yhteiskunnan yhteistyökumppanit tutkimustoimintaan. Väitöskirjatutkijoiden ja yritysten yhteistyötä pyritään lisäämään. Yliopisto mittaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja laajemmin yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta systemaattisesti erilaisin arvioinnein ja osallistumalla kansainvälisiin yliopistorankingeihin.

Vaasan yliopisto toimii keskellä Pohjois-Euroopan suurinta energiaja ympäristöalan yritysklusteria. Vaasan seudun yhteisöllinen innovaatiotoiminta ja taloudellinen merkitys tunnustetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Vetovoimaiseksi kohtaamispaikaksi uudistuva kampus on olennainen osa kaupungin kehitystä ja alueen innovaatioekosysteemiä. Toimistorakennus Ankkuri valmistui kesällä 2023, ja maaliskuussa 2023 yliopisto osti EnergyLab-kiinteistön. Jatkossa yliopisto pystyy kehittämään ja tarjoamaan entistäkin kattavamman ja vetovoimaisemman tutkimusinfrastruktuurin, mikä houkuttelee tutkijoita ja tutkimusyhteistyökumppaneita.

Vaasan yliopisto osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen tiede- ja korkeakoulupolitiikan keskusteluun. Rehtori Minna

Martikainen valittiin Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n hallituksen varapuheenjohtajaksi kaudelle 2024–2025. Tavoitteena on myös lisätä osallistumista EU:n tutkimus-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan foorumeilla. Yliopisto kannustaa asiantuntijoitaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomaan sitä kautta tietoa päätöksenteon tueksi julkiselle sektorille, yrityksiin sekä mediaan.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on yliopiston tavoitteellista toimintaa ja sisäänkirjoitettu strategisiin tavoitteisiin. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvästä toiminnasta myös kerätään tietoa, ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit ovat mukana tavoitteissa ja arvioinneissa.

Vaasan yliopisto ottaa huomioon kestävän kehityksen sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset ulottuvuudet kaikessa toiminnassaan. Yliopisto työskentelee puhtaan energian, talouskasvun, teollisuuden innovaatioiden sekä vastuullisen kulutuksen ja tuotannon puolesta ja on arvostettu ja luotettava kumppani Pohjois-Euroopan suurimmalle energia- ja ympäristöalan yritysklusterille.

Yliopisto on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin keskittyen erityisesti niihin, jotka vastaavat asiantuntemustamme ja joilla on suurin potentiaali vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan. Yliopisto on sitoutunut UNIFI:n Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teeseihin yhdessä muiden suomalaisten yliopistojen kanssa. Kansainvälisen PRME-verkoston (Principles of Responsible Management Education) jäsenenä yliopisto on sitoutunut edistämään kestävyyden, vastuullisuuden ja etiikan arvoja opetuksessa, tutkimuksessa ja johtamisessa.

Henkilöstö

Vaasan yliopiston henkilöstömäärä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2023 lopussa henkilöstömäärä oli 656 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 611. Akateemisissa yksiköissä työskenteli 57 prosenttia, tutkimusalustoilla 7 prosenttia, tukitoiminnoissa 25 prosenttia ja erillislaitoksissa 11 prosenttia henkilöstöstä. Henkilötyövuodet kasvoivat 593,9 henkilötyövuoteen, josta opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus oli 62 prosenttia (ml. tuntiopetus sekä opetuksen ja tutkimuksen avustava henkilökunta). Työsuhteisen kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli lähes 34 prosenttia. Kansainvälinen henkilöstö koostui 49 eri kansallisuudesta. Tarkemmat henkilöstötiedot ja analyysit esitetään erikseen julkaistavassa henkilöstöraportissa.

Henkilöstömäärät*

Koko henkilöstö

Opetus- ja tutkimushenkilökunta**

Kansainvälinen

henkilöstö (sis. ed.)

Opetus- ja tutkimushenkilökunta**

henkilöstö

* Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa

**Mukana opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunta

Taulukko 4. Henkilöstömäärät ja -rakenne 2021–2023

Työyhteisön hyvinvointi

Vuoden alkaessa yliopistossa käynnistettiin rehtorin johdolla Yhdessä enemmän -hanke yhteistyössä työterveyden kanssa. Yliopisto halusi seurata henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista sekä muuttoa ja sopeutumista Ankkurin uusiin tiloihin. Henkilöstölle tarjottiin mm. mahdollisuus ylimääräiseen terveystarkastukseen.

"Vaasan yliopistosta on luotu inspiroiva työpaikka sekä turvallinen ja ystävällinen ympäristö eri puolilta maailmaa Suomeen tuleville kansainvälisille tutkijoille."

Vaasan yliopisto suoriutui menestyksekkäästi Euroopan komission HR Excellence in Research -laatuohjelman (HRS4R) ulkoisesta arvioinnista. Yliopisto sai tunnustusta tutkijoiden työoloihin ja tutkijanuraan liittyvästä kehittämistyöstä. Arviointiryhmä antoi kiitosta sille, että Vaasan yliopistosta on luotu inspiroiva työpaikka sekä turvallinen ja ystävällinen ympäristö eri puolilta maailmaa Suomeen tuleville kansainvälisille tutkijoille. HR Excellence -laatuleiman saaminen osoittaa, että Vaasan yliopistossa kiinnitetään systemaattisesti huomiota tutkimuksen teon ja tutkijoiden työn tekemisen edellytysten parantamiseen.

Henkilöstörakenne

2021 2022 2023

ja tutkimushenkilöstö

henkilöstö

Yliopisto toteutti syksyllä henkilöstölle työhyvinvointikyselyn. Vastausprosentti oli 81,5 %, joka oli kaikkien aikojen ennätys ja korkein vastausprosentti kaikista yliopistoista. Tulokset ovat kokonaisvaltaisesti paremmat kuin viime kyselyssä vuonna 2021. Lisäksi Vaasan yliopisto menestyi monissa kohdissa yliopistonormia paremmin. Yliopiston vahvuus oli esihenkilötyö ja eniten oli parantunut tyytyväisyys strategiseen johtamiseen. Yksiköt tekevät tulosten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman yhdessä henkilöstön kanssa. Joka toinen vuosi järjestettävän työhyvinvointikyselyn lisäksi yliopisto seuraa henkilöstön työhyvinvointia tarvittaessa pulssikyselyillä.

Yliopisto tuki henkilöstön yhteisöllisyyttä erilaisten yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta, kuten Ystävänpäiväkahvit, kesätapahtuma sekä yhteinen syksyn aloitustapahtuma. Osana yliopiston henkilöstön työhyvinvoinnin systemaattista edistämistä olivat muun muassa Smartum liikunta- ja kulttuurietu, liikuntapalvelut ja liikuntatarran edut, monipuoliset henkilöstö- ja kielikoulutukset sekä vuosittainen hyvinvointiviikko.

Opetus-

Tuntiopetus-

Avustava henkilöstö Muu henkilöstö

Arvio taloudellisesta

asemasta ja tuloksesta

Vaasan yliopiston valtionrahoitus oli 38,6 miljoonaa euroa ja ulkoisen rahoituksen määrä 15,0 miljoonaa euroa. Valtionrahoitus kasvoi 9,7 % vuoteen 2022 verrattuna. Liikevaihto laski hieman vuoden 2022 tasosta, johtuen vuonna 2022 toteutuneista varsinaisen toiminnan ulkopuolisista muista tuotoista.

Valtionrahoituksella ja ulkopuolisella hankerahoituksella katettavat operatiivisen toiminnan kulut olivat 56,1 miljoonaa euroa (2022: 50,0 M€). Henkilöstökulut, palveluiden ostot ja tilakustannukset muodostivat

suurimman osan menoista. Henkilöstökulujen osuus operatiivisen toiminnan kuluista oli 67,9 prosenttia (2022: 68,9 %), palveluiden ostojen osuus 7,6 prosenttia (2022: 7,3 %) ja tilakustannusten osuus 6,6 prosenttia (2022: 7,4 %). Henkilöstökulut nousivat 10,6 prosenttia ja muut kulut 16,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Tilikauden tulos on 1,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Varsinaisen toiminnan tulos muodostui 2,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Yliopistokonsernin tunnuslukuja ei ole esitetty, koska tytäryhtiöllä ei ole olennaista vaikutusta lukuihin. Merkittävin vaikutus on omavaraisuusasteeseen, joka on konsernin osalta 66,18 prosenttia (2022: 73,64 %).

Taulukko 5.

Arvio toiminnan merkit­

tävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä näkymät tuleville vuosille

Tulevaisuudennäkymät ovat positiivisia, vaikka yhteiskunnan tilanne on haastava. Yliopiston tavoitteena on uuden strategian mukaisesti kansainvälisesti vaikuttava tutkimus ja työelämään valmistava koulutus, ja vastaamme globaaleihin haasteisiin yhdistämällä liiketoiminnan, teknologian ja hallinnon osaamista.

Yliopiston hallituksen nimittämä sisäisen valvonnan valiokunta avustaa hallitusta sille kuuluvissa yliopiston talouteen ja riskien hallintaan sekä sisäiseen ohjaukseen ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Toimikunta on vuonna 2023 kokoontunut kerran. Vuonna 2024 valiokunta jatkaa nykyisten sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan menettelyiden kehittämistä sekä seuraamista.

Vaasan yliopistolla on ollut maaliskuun 2023 alusta lähtien käytössä EU:n ns. whistleblowing-direktiivin mukainen ilmoituskanava. Vuoden 2023 aikana ei ole tullut yhtään ilmoitusta. Riskien tunnistaminen ja hallinta on vuonna 2023 ollut osa yliopiston vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Riskienhallintaprosessin kehittäminen jatkuu vuoden 2024 aikana.

Vaasan yliopiston valtion rahoitus määräytyy merkittäviltä osin opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen rahoitusmallin mukaisesti. Muutokset rahoitusmallissa voivat vaikuttaa merkittävästi yliopiston toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuonna 2023 korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseen liittyvän valmistelun. Uusi rahoitusmalli tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Suunniteltu rahoitusmalli näyttää tukevan yliopiston kehittämistä, mutta strategisen rahoituksen osuus on auki, ja yliopisto neuvottelee strategisen rahoituksen muutoksista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa syksyllä 2024. Lisäksi ministeriön kanavoimien lisä- ja harkinnanvaraisten rahoitusten tavoitteiden, hakuprosessien ja niiden lopputulosten ennakoiminen on haastavaa.

Myös mahdolliset haasteet yliopiston tuloksellisuuden kehittymisessä voivat muodostaa riskin yliopiston rahoitukselle ja toiminnan kehittämiselle. Vaasan yliopiston toiminnan kehittämisen edistämiseksi ja tuloksellisuuden varmistamiseksi yliopistossa on joulukuussa 2023 hyväksytty uusi strategia 2030. Koko yliopiston keskeinen prioriteetti on strategian jalkauttaminen vuoden 2024 aikana.

Vuoden 2023 aikana yliopiston kampuksen kehittämishanke on edennyt suunnitellusti. Esiin tulleet tekniset haasteet viemäröinnissä ja lämmityksessä on saatu ratkaistua ilman, että ne ovat vaikuttaneet olennaisesti aikataulu- tai budjettikehykseen. Tärkeää on ollut tiivis vuoropuhelu yliopistoyhteisön kanssa sekä palautteen huomioiminen tilojen käyttämisessä ja muuntojoustavuuden hyödyntämisessä. Palautteen perusteella tehdyt muutokset suunnitelmiin ovat tuoneet pieniä viivästyksiä, mutta kampushanke saadaan suunnitelmallisesti päätökseen kesään 2024 mennessä.

Yliopiston hallitus päätti, ettei vuosina 2022–2023 suunniteltua Energiaa palveluna -hanketta toteuteta. Yliopisto on vuonna 2023 ja alkuvuonna 2024 hankkinut korvaavat ratkaisut lämmön ja jäähdytyksen toteuttamiselle kustannustehokkaasti. Energiaa palveluna -hankkeessa asetetut kampuksen hiilineutraaliustavoitteet eivät myöskään toteudu, joten yliopisto miettii uudelleen, miten hiilineutraali kampus saavutetaan.

Toimistorakennus Ankkurin tilojen toimivuuteen on panostettu. Loppuvuodesta 2023 käyttöön otettu Appspace-tilavarausjärjestelmä helpottaa tilojen varaamista ja tehostaa niiden käyttöä. Tilojen käyttöaste on edelleen alhainen, ja uudistettujen tilojen soveltuvuus yliopistolle on tunnistettu riskiksi. Kuitenkin etätyön lisääntyminen on koronarajoitusten poistamisesta huolimatta tunnistettu laajaksi ilmiöksi koko yhteiskunnassa. Kampuskehityshankkeen valmistuttua voidaan yhä tehdä optimointeja tilojen käytölle palautteen ja käyttäjäkokemuksen perusteella, jotta varmistetaan, että uudistettavat tilat kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman toimivia ja yliopiston tuloksellisuutta tukevia.

Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen

Vaasan yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä on aloittanut Elmo Paloniemi. Yliopistokollegio vahvisti Paloniemen valinnan toimikaudeksi 1.1.2024–31.12.2025. Opiskelijajäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Yliopiston hallituksen toimikausi on 2022–2025.

Vaasan yliopiston uusi strategia julkaistiin yliopiston vuosipäivän juhlassa 26. tammikuuta, ja uuden strategian toimeenpano on alkanut. Hallitus käsitteli alkuvuonna 2024 rehtorin esityksestä Vaasan yliopiston koulutusohjelmarakenteen kehittämislinjauksia.

Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto ja Pohjanmaan kauppakamari selvittävät Vaasan korkeakouluverkoston kehittämistä tiivistämällä omistusrakennetta Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n (VAMK) ympärillä. Vaasan yliopisto ja Vaasan kaupunki ovat jatkaneet neuvotteluja VAMKin osakkeiden myymisestä Vaasan yliopistolle.

Vaasan yliopiston tilinpäätös 2023

Arvio tulevasta kehityksestä

Toiminnan kehittäminen edellyttää investointeja ja pitkäjänteistä suunnittelua. Näihin haasteisiin yliopisto vastaa panostamalla strategiatyössä syntyneisiin strategisiin kehittämisohjelmiin: tutkimus, koulutus, kansainvälistyminen, digitalisaatio ja johtaminen, työntekijäkokemus sekä sitoutuminen ja vaikuttavuus. Kehittämisohjelmat jaetaan kehittämisprojekteiksi, jotka sisältävät erilaisia investointeja, toimintoja ja tehtäviä.

Haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa uusi strategia luo uskottavuutta ja uskoa tulevaan. Yliopiston on osattava ennakoida ja oltava ajan hermoilla sekä reagoitava muutoksiin tehokkaasti, jotta voimme huolehtia toiminnan varmuudesta ja jatkosta. Vaasan yliopisto menestyy tukeutumalla strategiaansa, jonka toimeenpanoon yliopiston hallitus on vuodelle 2024 kohdistanut strategiarahaa. Yliopiston sijoittuminen hyvin suomalaisyliopistojen kuntotestissä osoittaa monelta osin, että suunta on oikea. Strategian seuranta ja sen toimeenpano jatkuu vuonna 2024 varmistaaksemme, että teemme toimenpiteitä, jotka vastaavat globaaleihin haasteisiin.

Hallituksen esitys

ylijäämän käsittelystä

Yliopiston tilikauden ylijäämä on 966 832,16 euroa. Hallitus esittää yliopistokollegiolle, että tilikauden ylijäämä siirretään muuhun omaan pääomaan edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille.

Laskelmat ja liitteet

Rahoituslaskelma Vaasan yliopisto

Toiminnan rahavirta

Varsinaisen toiminnan rahavirta

Varsinaisen toiminnan kulujäämä

Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot

Omakatteisen rahaston toiminnan rahavirta

Käyttöpääoman muutos

Pitkäaikaisten korottomien saamisten muutos

Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos

Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos

rahavirta

Varainhankinnan rahavirta

Investointien rahavirta

Tuloslaskelma Vaasan yliopisto

Tase Vaasan yliopisto

Pitkäaikaiset

Tase Vaasan yliopisto

VASTATTAVAA

PÄÄOMA

Liite 5

VIERAS PÄÄOMA Liite

Pitkäaikainen

Rahoituslaskelma konserni

Toiminnan rahavirta

TOIMINNAN RAHAVIRTA

rahaston toiminnan rahavirta

Käyttöpääoman muutos

korottomien saamisten muutos

korottomien saamisten muutos

Investointien rahavirta

rahaston rahavarat tilikauden lopussa

Tuloslaskelma konserni

Liikevaihto

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Tase konserni

VASTATTAVAA

PÄÄOMA

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Vaasan yliopisto

Vaasan yliopisto on yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu julkisoikeudellinen yliopisto, jonka kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997) ja opetus ja kulttuuriministeriön vahvistamaa Korkeakoulujen taloushallinnon koodistoa (VN/30606/2022).

Arvonlisäveromenettely

Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa yliopistoille yliopistolain mukaisesti koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liityviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuuden yliopistolle aiheutuneista kustannuksista. Korvattava arvonlisävero käsitellään kirjanpidossa nettomenetelmän mukaisena, jolloin arvonlisäverokompensaation kohteena olevat juoksevat menot ja investointimenot kirjataan nettomääräisinä ja niihin sisältyvää arvonlisäveroa vastaava määrä kirjataan saatavaksi.

Tytäryhtiö on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta

Arvostus­ ja jaksotusperiaatteet ja ­menetelmät

Avustusten käsittely

Saadut investointiavustukset on vähennetty asianomaisen aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvosta.

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aktivoitavan omaisuuden hankintamenon alaraja on 10 000 euroa. Käytettynä hankittujen rakennusten osalta käytetään hallituksen määrittämää jäännösarvoa.

Poistoajat ovat:

Aineettomat oikeudet: 4-10 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet: 4-10 vuotta

Rakennukset: 10–30 vuotta

Rakennelmat: 10 vuotta

Koneet ja kalusto: 5-10 vuotta

Taide-esineet: ei poisteta

Maa-alueet: ei poisteta

Sijoitukset ja niiden arvostaminen

Pysyvien vastaavien varsinainen sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat jaetaan kolmeen hierarkiatasoon, jotka on eriteltynä tarkemmin taseen liitetiedoissa liitteessä 6.

Tuottojen jaksottaminen

Monivuotisten projektien menot ja tulot on jaksotettu suoriteperusteisesti.

Varainhankinta

Varainhankinnan tuotot sisältävät varainhankinnasta saadut keräystuotot ja muut lahjoitustuotot. Keräystuotot on esitetty tuloslaskelmassa, mutta ne on siirretty tuloslaskelman lopussa siirtona perustettuihin sidottuihin rahastoihin hallituksen päätöksen mukaisesti. Yliopistojen saamat lahjoitukset kirjataan lahjoitustuottoihin.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi yliopiston tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Liiketoiminnan tuloslaskelma

Yliopiston liiketoiminta koostuu mm. tilaustutkimuksesta, täydennyskoulutuksesta sekä vastikkeellisesta myynnistä.

Yliopiston liiketoiminnalle kohdistetaan yhteiskuluista osuus kertoimella, joka saadaan laskemalla elinkeinotoiminnan suorien kulujen osuus yliopiston kokonaiskuluista.

Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet

Yliopistokonsernin muodostaa Vaasan yliopisto ja sen tytäryhtiöt Vaasan Merikampus Oy, Vaasan Yliopisto Executive Education Oy ja KOy EnergyLab Vaasa. Konserniin on yhdistelty tosiasiallisesti omistetut varat ja velat sekä konsernille kuuluvat tuotot ja kulut. Konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat on eliminoitu.

Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot

Liikevaihto

Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot

Poistot ja arvonalentumiset

Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot

Materiaalit ja palvelut

Tilintarkastajan palkkiot ERNST&YOUNG Oy

Oy

Varsinaisen

muut kulut

Liite 2: Toimintokohtainen tuloslaskelma

VARSINAINEN TOIMINTA

KOULUTUSTOIMINTA

Liite 3: Liiketoiminnan tuloslaskelma kululajeittain

MATERIAALIT JA PALVELUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

HENKILÖSTÖKULUT

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Liite 4: Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Henkilöstön lukumäärä

(henkilöstön määrä henkilötyövuosina)

Opetus- ja tutkimushenkilökunta

Tiilikauden palkat, palkkiot ja eläkekulut

Palkat ja palkkiot

Hallituksen ja rehtorin palkkiot

Hallitus

Rehtori

Rehtorin palkat sisältää kulloinkin rehtorin tehtävää hoitaneet henkilön maksuperusteiset palkkakustannukset.

Rehtorisopimus on luonteeltaan määräaikainen ja sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä maksettaisiin sopimuksen mukaan korvausta enintään 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Rehtorisopimuksen mukaan rehtorin eläke- ja lomaoikeudet ovat työehtosopimuksen mukaiset.

Liite 4: Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Henkilöstöhallinnon indikaattorit

Henkilötyövuodet ja rakenne

Akateeminen johto

Kokoaikaisten ja osa-aikaisten määrä

491 kokoaikaista, 93 osa-aikaista 505 kokoaikaista, 106 osa-aikaista 528 kokoaikaista, 128 osa-aikaista

Keski-ikä 31.12. 44,6 44,7 44,6

Eläkkeelle siirtyminen (vanhuuseläke) 4 hlöä 11 hlöä 5 hlöä

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 66,18 vuotta 64,14 vuotta 66,40 vuotta

Palkkaus

Tilikauden palkat ja palkkiot 27 018 881 € 28 508 471 € 31 159 244 € Tulospalkkiot 193 477 € 205 080 € muhe 161 594 € ophe 31 883 € muhe 102 183 € ophe 102 897 €

Naisten keskipalkka muhe 3387 € ophe 3915 € muhe 3472 € ophe 3872 €

Miesten keskipalkka muhe 3555 € ophe 4200 € muhe 3542 € ophe 4188 €

Koko henkilöstön keskipalkka 3 753 € 3772 € Osaaminen

Osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, jolla on tohtorikoulutus**

Osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, joka on suorittanut 60 op pedagogiset opinnot

Henkilöstökoulutusten määrä (työtunteja/vuosi ***) ophe 1 536 ophe 990,1 ophe 2

muhe 1

muhe 987,7 muhe 1

yhteensä 2 820,5 yhteensä 1977,8 yhteensä 3526,15

Työhyvinvointi ***

oppiminen ja uudistuminen

toimintakulttuuri

Terveysperusteiset poissaolot 2,55

* Akateeminen johto = (rehtori, vararehtorit 2,6, dekaanit 4, varadekaanit 4, alustojen johtajat 2,4)

** Mukana ei ole opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunta

*** Luku ilmoitettu koko henkilöstön osalta. HUOM! Todellinen tuntimäärä huomattavasti suurempi.

Tähän laskettu mukaan vain ne koulutukset, joista HR:llä on tilastotietoa. Mukaan ei ole laskettu konferensseja.

**** Luvut otettu vuoden 2023 työhyvinvointikyselyn tuloksista, asteikko 1-5, 5 = paras

Henkilötyövuodet

Tehtäväluokka (OKM)

Opetuksen ja tutkimuksen

Määräaikaisten osuus, % henkilöstöryhmittäin (osuus henkilömäärästä 31.12.2023)

(OKM)

Liite 5: Taseen liitetiedot

Pysyvien vastaavien erittely AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomat oikeudet

Tietokoneohjelmat

Liite 5: Taseen liitetiedot

Tutkimus- ja kehittämismenot Hankintameno

HYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet

ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Liite 5: Taseen liitetiedot

PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET

Osuudet

Liite 5: Taseen liitetiedot

Muut pitkäaikaiset sijoitukset

Pörssiosakkeet Markkina-arvo 1.1.

kirjatut realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

arvon rahastoon merkityt muutokset

Sijoitusrahastot Markkina-arvo

kirjatut myyntivoitot/-tappiot

Korkosijoitukset

käyvän arvon rahastosta

Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

Merkittävimmät sijoituskohteet

Vaasan yliopiston varoja on sijoitettu sijoitusrahastoihin, korkosijoituksiin ja osakkeisiin. Vaasan yliopiston sijoitussalkku koostuu useista yksittäisistä sijoituksista.

Merkittävimmät sijoitukset ovat SEB US Exposure Fund ID, SEB Corporate Bond Fund EUR inc ja SEB Euro Short Rate Fund ID-Class FIN

Liite 5: Taseen liitetiedot

Omakatteisten rahastojen varat

Osakkeet

kirjatut realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

Sijoitusrahastot Markkina-arvo

kirjatut

Tuloslaskelmaan

Korkosijoitukset

kirjatut realisoitumattomat käyvän arvon muutokset

Merkittävimmät sijoitukset

Vaasan yliopiston omakatteinen rahasto on sijoittanut varojaan osakkeisiin, rahastoihin ja korkosijoituksiin.

Markkina-arvoltaan suurimmat osakesijoitukset ovat Nordea Bank Abp, Kone Oyj B ja UPM-Kymmene Oyj.

Liite 5: Taseen liitetiedot

Arvonlisäverokompensaatio Tuloslaskelman kuluista

Aktivoinneista taseen pysyviin vastaaviin

Kompensoitava arvonlisävero

OKM:ltä saatu alv-kompensaatio

Tilikauden alv-kompensaatiosaaminen / -velka

Vuoden 2022 arvonlisäverokompensaatiosaaminen 759 861,83€ huomioidaan vuoden 2024 arvonlisäverokompensaation yhteydessä ja saaminen on kirjattu taseen lyhytaikaisiin saamisiin. Vuoden 2023 arvonlisäverokompensaatiosaaminen 896 339,36€ huomioidaan vuoden 2025 arvonlisäverokompensaation yhteydessä ja saamiset on kirjattu taseen pitkäaikaisiin saamisiin.

Saamisten erittely Pitkäaikaiset

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset Rahat

Liite 5: Taseen liitetiedot

Liite 5: Taseen liitetiedot

OMA PÄÄOMA

Sidottu oma pääoma

2009 tilinpäätöksestä siirtyvä 1.1.1998 yliopistolle muodostettu valtion pääoma

Yliopistokiinteistöosakeyhtiön osakkeita vastaava arvo

Muu oma pääoma

Liite 5: Taseen liitetiedot

Liite 5: Taseen liitetiedot

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat

Liite 6: Arvonmääritysmallit ja rahoitusriskien hallinta

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat jaetaan kolmeen hierarkiatasoon käyttäen yleisesti käytettäviä laskentamalleja.

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todennettavissa, joko

Rahoitusvarojen käyvät arvot luokittain

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Osake

Taso 1 21 816 993

Taso 2 -

Taso 3

Korko

Taso 1 14 917 919

Taso 2 -

Taso 3 -

Vaihtoehtoiset

Taso 1 2 149 699

Taso 2 909 173

suoraan tai epäsuorasti tai käypä arvo on laskettavissa markkinoilta saatavien hintakomponenttien perusteella.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, kuten pääomasijoitukset. Osakkeiden käypä arvo lasketaan kurssikehityksen perusteella ja pääomarahastojen arvostuksessa käytetään ulkopuolisten varainhoitajien toimittamia arvostuslaskelmia.

Omakatteisten rahastojen rahoitusvarojen käyvät arvot luokittain

Taso 3 956 239 Yhteensä 40 750 024 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Vaihtoehtoiset

Taso 1

Taso 2

659 Taso 3

974 Yhteensä 5 996 024

Rahoitusriskien hallinta

Yliopiston rahoitusriskien hallinta on jatkuvaa. Keskeinen osa riskienhallintaa muodostuu sijoitusraportoinnista, missä tuoton ja riskin välistä suhdetta raportoidaan monipuolisesti. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten vaikutuksia tulokseen ja varallisuuteen. Yliopiston hallitus arvioi vuosittain sijoituspolitiikkaa ja tarkastelee erityisesti strategista allokaatiota omaisuuslajeittain. Vuosittainen allokaatio on asetettu huomioiden salkun riskitaso ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen nopealla aikavälillä. Yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitamisessa korostuu pitkäjänteisyys. Sijoitustoimintaa harjoitetaan, jotta yliopiston strategian toteutumista voidaan tukea.

Osakesijoitusten hintariski

Yliopiston sijoitusvarallisuuden hintariski muodostuu pääasiassa osakesijoitusten arvonmuutoksista. Hintariskin hallinnan tavoitteena on hallita hinnan vaihtelun aiheuttamaa volatiliteettia ja parantaa sijoitussalkun tehokkuutta. Pienentääkseen hintariskiä yliopisto käyttää sijoitusten hajauttamista sekä varainhoitajan ammattimaiseen sijoitusprosessiin kuuluvaa instrumenttivalintaa.

Alla on esitetty osakkeiden herkkyysanalyysi, mikäli osakemarkkinoiden arvostus laskisi 20 % muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.

Luottoriski

Yliopiston luottoriski muodostuu pääasiassa vastapuoliriskin kautta. Sijoitusallokaation ansiosta yliopiston luottoriski on hyvin pieni. Yliopisto tekee sijoitukset osakkeisiin ja rahastoihin eikä sijoita suoraan luottoriskiltään korkeampiin sijoituskohteisiin. Luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti sijoitusten allokaation kautta eikä luottoriskillä ole merkittävää vaikutusta.

Korkoriski

Yliopisto korkoriski muodostuu korkomuutosten aiheuttamasta epävarmuudesta sijoitusten tuotossa tai sen arvossa. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa volatiliteettia. Yliopiston sijoitusvarallisuuden korkoriskiä hallitaan hajauttamalla varat hallituksen määrittämän allokaation mukaan eri korkosidonnaisuusaikoihin IG, HY, valtioinlainoihin sekä kehittyvien markkinoiden lainoihin.

Vaikutus tulokseen -4 363 399

Vaikutus omaan pääomaan -859 705

Kokonaisvaikutus -5 223 103

Liite 7: Vakuudet ja vastuusitoumukset

Takaus konserniyhtiön puolesta

Kiinteistökiinnitykset

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

Vuokravastuut

Seuraavalla

Vastuuna on esitetty toimitiloihin liittyvät vuokravastuut, jotka koskevat toistaiseksi voimassaolevien vuokrasopimusten irtisanomisaikaa sekä määräaikaisten vuokrasopimusten jäljellä olevaa vuokra-aikaa. Vuokravastuisiin sisältyy muun muassa VEBIC-energiatalon 10 vuoden pitkäaikainen vuokrasopimus. Vuokravastuut ja leasingvuokravastuut on esitetty edellä arvonlisäverottomina.

Muut sitoumukset

Sijoitussitoumukset

Merikampuksen limiitti 200 000,00

000,00

Saadut investointiavustukset, joihin liittyy palautusehto: Hankerahoitus sisältää ehdon yksityisen rahoituksen hankkimisesta sekä infrastruktuuri-investoinnin käytöstä, jonka toteutumista seurataan niin kauan kuin hankintameno on Vaasan yliopiston taseessa. Ehdon toteutumatta jääminen voi johtaa nykyisen hankerahoituksen palautukseen.