Toimintakertomus
Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto on erikoistunut, ketterä ja kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto. Yliopiston ytimen muodostavat kauppatieteiden, tekniikan sekä hallinto- ja viestintätieteiden korkeatasoinen osaaminen. Monitieteiset tutkimusalustat keskittyvät digitaalisen talouden, innovaatioiden ja yrittäjyyden sekä energian ja kestävän kehityksen tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yliopisto on suuntautunut vastuulliseen liiketoimintaan ja sen tarkoituksena on luoda edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Vaasan yliopistoa kehitetään avoimena ja tasavertaisena yhteisönä, joka houkuttelee osaajia ja johon halutaan kuulua. Uudistamalla kampustamme pyrimme luomaan erinomaiset edellytykset tutkimukselle, koulutukselle ja yhteisöllisyydelle.
Hallitus ja organisaatio
Vaasan yliopistossa oli vuoden 2022 lopussa johtosäännön mukaisesti neljä akateemista yksikköä tutkimuksen ja koulutuksen järjestämistä varten: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistossa on myös kolme erillislaitosta sekä yliopistopalvelut. Erillislaitokset ovat Levón-instituutti, kielikeskus Linginno ja Tritonia, joka toimii yhteisenä tiedekirjastona Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n (VAMK) ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademin (Novia) kanssa. Yliopistopalvelut tuottavat akateemisille yksiköille, laitoksille ja muille yksiköille niiden tarvitsemia palveluita. Lisäksi yliopistossa on kolme tutkimusalustaa monitieteisen ilmiölähtöisen tutkimuksen kehittämiseksi ja organisoimiseksi. Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC pyrkii vastaamaan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen globaaleihin tarpeisiin. Digital Economy tutkii uusien teknologioiden mahdollistamia innovaatioita ja niiden vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin, teollisuuteen ja koko yhteiskuntaan eri tieteiden näkökulmasta. Innovation and Entrepreneurship InnoLab tutkii avoimia innovaatioita, käyttäjäinnovaatioita, julkisen sektorin uudistamista ja yrittäjyyttä.
Yliopistokollegio 1.1.2022 – 31.12.2025
15 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet
Puheenjohtaja Sami Vähämaa , professori
Varapuheenjohtaja Kaisu Piirainen , päällikkö
Hallitus 1.1.2022–31.12.2025
Mari Kiviniemi , puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Kaupan liitto
Juha Kytölä , varapuheenjohtaja, teknologiajohtaja, Wärtsilä
Marine Power
Mervi Airaksinen , toimitusjohtaja, Microsoft Oy
Timo Aukia , toimitusjohtaja, Timo Aukia Oy ja Jaakko Aukia Oy
Marko Kohtamäki , professori, Vaasan yliopisto
Susanna Kultalahti , tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
Timo Rothovius , professori, Vaasan yliopisto
Aleksi Sandroos , opiskelija, Vaasan yliopisto (kausi 1.1.2022–31.12.2023)
Tommi Sottinen , professori, Vaasan yliopisto
Markku Stenborg , finanssineuvos, valtiovarainministeriö
Marja Vettenranta , koulutusvastaava, Vaasan yliopisto
Rehtorit
rehtori Jari Kuusisto
vararehtori Annukka Jokipii
vararehtori Minna Martikainen
vararehtori Martin Meyer
Tilintarkastajat
Ryhmittymä BDO Audiator Oy & BDO Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Andreas Holmgård ja JHT-tilintarkastajana Tuula
Ylikangas
Olennaiset tapahtumat
tilikaudella
Vuoden 2022 alkua leimasi edelleen koronapandemian vaikutukset. Etätyö ja -opiskelu muuttuivat kuitenkin vuoden aikana sujuvasti hybridimuotoiseksi toiminnaksi. Helmikuun lopun kansainvälinen, äkillisesti kärjistynyt sotatila Venäjän hyökätessä Ukrainaan herätti voimakkaasti kansainvälisen yhteisön kriisitietoisuuden. Ukrainan kriisin myötä talouden tasapaino heilahti merkittävästi sekä Suomessa että kansainvälisesti kasvavien energiakustannusten ja inflaation kasvamisen seurauksena. Äkillisen kansainvälisen kriisin myötävaikuttamana Suomi haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä vuoden 2022 aikana. Talouden notkahduksen ja Nato-jäsenyyden hakuprosessin myötä kansallinen ja kansainvälinen talous- ja kriisitietoisuus nousivat tärkeimmiksi toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä.
Toimintaympäristön muuttuminen vaikuttaa yliopistoon pitkällä aikavälillä. Vuoden 2022 aikana kansainvälinen kriisi näyttäytyi yliopiston toiminnassa ukrainalaisten tutkijoiden kiinnostuksen lisääntymisenä yliopiston tutkijavierailuohjelmia kohtaan. Ukrainalaisille opiskelijoille laadittiin vierailuohjelma ja ukrainalaisille pakolaisille tarjottiin kieliopetusta yliopiston toteuttaman Supporting Immigrants in Higher Education (SIMHE) -ohjelman kautta. Energiakriisin myötä vuoden 2022 viimeinen kolmannes merkitsi voimakkaasti nousevia energian ja sähkön hintoja. Tämän johdosta yliopistossa toteutettiin energiansäästökampanja ja laadittiin varautumissuunnitelma mahdollisten sähkön säännöstelykatkosten varalta talven 2022 ja 2023 aikana. Kansainvälisen kriisitietoisuuden ja Nato-jäsenyyden ennakoidaan vaikuttavan yliopiston toimintaympäristöön pitkällä aikavälillä muokaten toimintaympäristöä monimuotoisemmaksi ja vaikuttaen sekä koulutustuotteisiin että tutkimusohjelmiin. Muuttuneen maailmantilanteen vuoksi yliopisto käynnisti kokonaisturvallisuuden koulutustarjonnan suunnittelun.
Sopimuskaudelle 2021-2024 on leimallista, että yliopistot ovat suhteellisen hyvässä rahoitusasemassa. Yliopistojen yhteisenä huolena on myönnetyn rahoituksen jatkuvuus ja erityisesti vuonna 2025 alkavan tulossopimuskauden rahoitustaso, jonka pelätään laskevan. Parlamentaarisen TKI-työryhmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma viitoittaa TKI-toiminnan rahoituksen kasvavan tulevina vuosina. Raportin viitoituksen positiivinen vaikutus yliopiston budjettiin vaatii kuitenkin aktiivista otetta ulkoisen rahoituksen hankinnassa. Suomen hallituksen panostukset korkeakouluihin ja mittavat pandemiaan liittyvät elvytystoimet luovat positiivisen rahoitusnäkymän yliopistoille. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö, ministeriön rahoitusmalli ja yliopistojen aloituspaikkojen muutokset sisältävät sekä riskejä että mahdollisuuksia. Hyvällä ennakoinnilla nämä ovat kuitenkin hallittavissa lähivuosien aikana. Tätä puoltaa Vaasan yliopiston vahva taloudellinen asema,
joka vahvistui edelleen kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2022 osalta yliopiston varsinaisen toiminnan tulokset olivat positiivisia. Etenkin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti hyvällä 15 miljoonan hinnalla toi yliopiston taseeseen lisävoimaa.
Budjettirahoituksen ohella ulkoinen rahoitus muodostaa kasvavan osan yliopiston tulovirrasta ollen kokonaisuudessaan noin 26 prosentin tasolla vuonna 2022. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 11 prosenttia. Tällä hetkellä rahoituksen tarjonta on hyvällä tasolla ja panostukset rahoituksen hankinnassa tuottivat tulosta. Ulkoista tutkimusrahoitusta haettiin aktiivisesti ja myönteisten rahoituspäätösten määrä on kasvanut niin kotimaisen kuin EU-rahoituksenkin osalta.
Yliopiston opetuksen tulokset laskivat hieman. Tämä osoittaa pandemian jälkeisen ajan hybridiopetuksen haasteet. Ainoastaan tohtoriopintojen tulokset kasvoivat 25:teen ja ovat näin ollen sopimuskauden tavoitetasolla. Yliopiston tavoitetilan mukaisesti kansainvälisten opiskelijoiden määrä lisääntyi. Rolling admission -hakumenetelmä otettiin käyttöön sekä maisteri- että tohtoriopintojen hakuprosessissa yhtenä hakukanavana. Yliopistossa toteutettiin myös vuoden 2022 aikana tutkimuksen arviointi (Research Assesment Evaluation). Raportin julkistaminen tapahtui vuoden 2023 puolella.
Vuoden aikana mittava kampuksen kehittämishanke eteni. Tritonia-kirjasto muutti kokonaan remontoituihin tiloihin aiemmin hallintorakennuksena toimineeseen Luotsi-rakennukseen. Entisen Tritonia-rakennuksen remontti käynnistyi kesällä 2022 ja rakennus uudelleennimettiin Ankkuriksi. Kampushankkeen viimeinen vaihe eli Tervahovin remontti käynnistyi keväällä 2023. Hankkeen tavoitteena on luoda houkutteleva, ajanmukainen ja hiilineutraali kampus, joka palvelee yliopiston lisäksi myös muita ekosysteemin toimijoita. Myös Energy as a Service (EaaS) -hankkeen suunnittelu käynnistyi. Sen tavoitteena on luoda kampukselle moderni energiaratkaisujen kokonaisuus. Kampushanke toteutetaan allianssimallilla, joka mahdollis taa monitavoitteisen projektin hallinnan ja vähentää kilpailutuksiin liittyviä jäykkyyksiä. Tavoitteena on luoda joustava kampusinfrastruktuuri, joka palvelee hyvin uusia pandemian jälkeisen ajan työ- ja opiskelutapoja. Erityisesti hiljaisten tilojen ja toimistohuoneiden määrää lisättiin suunnitelmaan henkilöstöltä saadun palautteen perusteella.
Yliopisto kehittää laatuaan voimakkaasti kansainvälisiin laatujärjestelmiin nojautuen. Vaasan yliopisto on listattu tällä hetkellä Times Higher Educationin World University Rankingsissa ja Shanghai Global Ranking
"Yliopistolle työn murros tarkoittaa merkittäviä panostuksia kansainvälistymiseen, koulutuksen kehittämiseen ja digitalisaatioon."
of Academic Subjects (GRAS) -rankingin Business Administration -listalla. Yliopisto osallistui ensimmäisen kerran PRME (Principles of Responsible Management Education (PRME) -laatuarviointiin ja liittyi kansainväliseen tutkijoita auttavaan Scholars at Risk -järjestöön. Lisäksi yliopisto valmistautui AACSB-akkreditoinnin viimeiseen vaiheeseen. Kansainvälistä laatua kuvaa myös kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvu, sillä kilpaillun ulkomaisen rahoituksen määrä kasvoi 69 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Osana ministeriön rahoittamaa Talent Hub -projektia yliopisto vahvisti omaa rooliaan paikallisessa Vaasan ja Pohjanmaan alueen kansainvälisessä ekosysteemissä. Kansainvälisyyden edistämiseksi yliopisto käynnisti SIMHE-ohjelman, joka tähtää kansainvälisten, alueella jo olevien henkilöiden koulutuksen kautta tapahtuvaan työelämäintegraatioon. Lisäksi yliopisto otti vastuulleen Vaasa Spouse Program -ohjelman vetämisen. Ohjelman tavoitteena on koko Vaasan seudun kansainvälisten osaajien puolisoiden sitouttaminen seutuun.
Yliopistolle työn murros tarkoittaa merkittäviä panostuksia kansainvälistymiseen, koulutuksen kehittämiseen ja digitalisaatioon. Yliopistotoiminnan ydin on osaava ja motivoitunut henkilökunta. Yliopistossa otettiin käyttöön uusi urarakennemalli. Vuonna 2021 toteutetun urarakennetyön jatkumona yliopistossa käynnistettiin vuoden 2022 aikana ensimmäistä kertaa siirtymähakumenettely. Tässä menettelyssä kahdeksalle henkilölle mahdollistui siirtyminen hakumenettelyn kautta toiselle urapolulle. Ensimmäinen siirtohakuprosessi tuli valmiiksi vuoden 2023 aikana. Yliopisto myös nimitti ensimmäiset työelämäprofessorit. Lisäksi yliopisto panosti tohtoriopintojen rahoitukseen mahdollistamalla kaikille apurahatutkijoille 10 prosentin työsuhteen. Yliopisto panosti myös jatkuvan oppimisen ja opetuksen kehittämiseen muodostamalla Eduwasa-tiimin, jonka tehtävänä on auttaa henkilökuntaa kehittämään opetusta ja erityisesti opetuksen digitalisointia.
Vaasan yliopiston uusi hallitus toimikaudelle 2022-2025 aloitti toimintansa vuoden alussa. Hallituksen puheenjohtajana toimii Mari Kiviniemi ja varapuheenjohtajana Juha Kytölä. Hallituksen jäsenet ovat: Mervi Airaksinen, Timo Aukia, Marko Kohtamäki, Susanna Kultalahti, Timo Rothovius, Aleksi Sandroos, Tommi Sottinen, Markku Stenborg ja Marja Vettenranta. Elokuussa 2022 uudeksi rehtoriksi valittiin Minna Martikainen viiden vuoden toimikaudelle vuoden 2023 alusta alkaen.
Varainhankinta
Yliopiston vastinrahallinen varainhankintakampanja päättyi 30.6.2022. Varainhankintakampanjan tuloksena yliopisto sai lahjoituksia noin 2,5 miljoonaa euroa. Vastinraha mukaan lukien varoja kerättiin lähes 5 miljoonaa euroa, joka oli kampanjalle asetetun tavoitteen alaraja. Lahjoittajilla oli mahdollisuus kohdentaa vähintään 10 000 euron lahjoitus haluamallensa yliopiston koulutusalalle.
Sijoitustoiminta
Yliopiston sijoitusvarallisuus on sijoitettu yliopiston hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti. Yliopiston sijoituspolitiikkadokumentti päivitettiin syksyn 2022 aikana ja Vaasan yliopiston hallitus hyväksyi uuden sijoituspolitiikan kokouksessaan 12.12.2022. Yliopistolla on hallituksen nimittämä sijoitustoimikunta, johon vuonna 2022 kuuluivat seuraavat jäsenet: Jari Kuusisto (pj), Markku Källström, Matti Laukka ja Timo Rothovius. Sijoitustoimikunnan sihteerinä toimii talousjohtaja.
Sijoitusvarallisuus ja sijoitusten riskienhallinta
Sijoitustoiminnalla on olennainen vaikutus yliopiston tuloksen muodostumiseen. Realisoituneet nettotuotot vuonna 2022 olivat 943 303,48 euroa ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -8 121 052,21 euroa. Sijoitukset on arvostettu käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan kansainväliset tilinpäätösstandardit huomioiden. Tarkemmat tiedot käypään arvoon arvostamisesta ilmenevät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Vaasan yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitoa ohjaa yliopiston hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikalla ohjataan sijoitustoimikunnan työtä sekä määritellään sijoitustoiminnan keskeisten toimijoiden vastuu- ja valtasuhteet. Sijoituspolitiikka käsitellään hallituksessa vuosittain. Tällöin myös vahvistetaan sijoitustoimikunnan esittämä strateginen tavoiteallokaatio ja allokaatiolimiitit.
Sijoitustoiminnassa tavoitellaan pitkällä aikavälillä nimellistä viiden prosentin vuotuista tuottoa. Vuoden 2022 sijoitustoiminnan tuotto oli -14,4 prosenttia. Sijoitusvuoden 2022 kuluessa oli sekä korkoettä osakepuolella kovia laskukuukausia ja hetkellisiä nousujaksoja. Yleisen portfolioteorian mukainen salkun hajautus ei antanut suojaa ja liki kaikkien omaisuuslajien arvostukset laskivat. Alkuvuonna markkinaturbulenssia aiheutti Ukrainan sodan syttyminen ja voimakasta laskua todistettiin myös elo- ja syyskuussa. Markkinat kääntyivät nousuun jälleen lokakuussa ja marraskuussa kerryttäen positiivisia tuottoja. Keskeisimpiä talouden ajureita, eli keskuspankkien toimia, inflaatiolukuja sekä Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa seurattiin tarkasti läpi vuoden. Keskuspankkien pääasiallinen teema vuoden aikana oli kireä rahapolitiikka ja sekä Fed että EKP tekivät koronnostoja useaan otteeseen. Syksyn ja alkutalven aikana huolet energian riittävyydestä kasvoivat ja murhetta aiheuttivat hetkellisesti myös syyskuussa raportoidut vuodot Venäjältä Saksaan kulkevissa Nord Stream -kaasuputkissa. Sijoitusvuosi päättyi epävarmoissa tunnelmissa.
Sijoitustoiminnan riskienhallinta ja -seuranta on jatkuvaa. Riskienhallinta on keskeinen osa sijoitustoimikunnan työtä ja tullut osaksi vakioraportointia. Yliopisto käyttää sijoitustoimintansa raportoinnissa ulkopuolista, varainhoitajista riippumatonta yhtiötä. Sijoitussalkun sisältämää riskiä seurataan mm. absoluuttinen riskipääoma ja salkun kokoon suhteutettu riskipääoma -indikaattoreiden avulla, jotka kuvaavat salkun suurinta todennäköistä arvonmuutosta seuraavan vuoden kuluessa 95 prosentin todennäköisyydellä. Sijoitustoiminnan riskinottoa ohjaavat hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka ja strateginen allokaatio. Riskitason ja taktisen allokaation muutoksista vastaa sijoitustoimikunta.
Vaasan yliopisto on sijoituspolitiikkansa mukaisesti sitoutunut noudattamaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja kuuluu Finland’s Sustainable Investment Forumiin (FINSIF).
Vaasan yliopiston sijoitusvarallisuuteen kuuluu lisäksi epäitsenäinen säätiö, Viljo Syreniuksen rahasto (markkina-arvo 5,6 miljoonaa euroa 31.12.2022). Rahaston sijoitusvarallisuutta hallinnoi tarkoitusta varten perustettu toimikunta, ja sen varat ovat sijoitettu hajautetusti kolmelle varainhoitajalle. Viljo Syreniuksen rahaston sijoitustoiminnan tuotto oli vuoden 2022 aikana -12,1 prosenttia.
Yliopistokonserni
Tilinpäätöshetkellä konsernin muodostavat Vaasan yliopisto, Vaasan Yliopisto Executive Education Oy ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Vaasan Yliopisto Executive Education Oy on kokonaan Vaasan yliopiston omistama. Vaasan yliopiston omistusosuus Vaasan Merikampus Oy:ssä on 66,67 prosenttia.
Vaasan Yliopisto Executive Education Oy on perustettu 4.11.2021 päivätyllä perustamissopimuksella. Yhtiön operatiivinen toiminta käynnistyi 16.3.2022 ja yhtiön ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2022. Yhtiön toiminta ei vaikuta yliopistokonsernin toiminnallisiin tunnuslukuihin. Yhtiössä oli tilinpäätöshetkellä palkattua henkilökuntaa 10 työntekijää. Taloudelliset vaikutukset ilmenevät laaditusta konsernitilinpäätöksestä.
Vaasan Merikampus Oy:n toiminta ei vaikuta yliopistokonsernin toiminnallisiin tunnuslukuihin, eikä yhtiössä ole palkattua henkilökuntaa. Taloudelliset vaikutukset ilmenevät laaditusta konsernitilinpäätöksestä.
Taulukossa 1 on esitetty tunnuslukuja koulutukseen liittyvien määrällisten tavoitteiden toteumasta vuosina 2020–2022 verrattuna opetus- ja kulttuuriministeriön ja Vaasan yliopiston välisen sopimuksen kaudelle 2021–2024 sovittuihin vuositavoitteisiin.
Koulutus
Vaasan yliopistossa hyväksyttiin vuoden 2021 aikana 578 ylempää korkeakoulututkintoa, 420 alempaa korkeakoulututkintoa ja 25 tohtorin tutkintoa. Sekä alempien että ylempien korkeakoulututkintojen määrä laski, ja tavoitteesta saavutettiin 76 prosenttia alemmissa korkeakoulututkinnoissa ja 94 prosenttia ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Tohtorin tutkintojen määrä jatkoi kasvamistaan ja yliopiston koulutuksen määrälliset tavoitteet saavutettiin tohtoritutkinnoissa (100 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 4 prosenttia ja tohtoritutkinnoista 36 prosenttia oli ulkomaalaisia. Perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 5090 opiskelijaa. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 235 eli 4,6 prosenttia perustutkinto-opiskelijoista.
Kandidaattiohjelmien kevään yhteishaun kokonaishakijamäärä (5928) laski 12,2 prosentilla. Hakijamäärät laskivat myös valtakunnallisella tasolla pandemian aikaisista ennätysvuosista. Tekniikan kandidaattihakukohteita täydennettiin elokuun alussa täydennyshaulla (199 hakemusta). Avoimen yliopiston väylän hakijamäärä (122) laski 25,2 prosenttia. Maisteriohjelmien hakijamäärät kasvoivat sekä suomenkielisissä että kansainvälisissä maisteriohjelmissa edelleen. Suomenkielisten maisteriohjelmien hakijamäärä (1591) kasvoi 8,2 prosenttia ja kansainvälisissä maisteriohjelmissa kokonaishakemusmäärä (2018) kasvoi 44,7 prosenttia uuden jatkuvan haun ansiosta.
Vuonna 2022 yliopiston ranking-tulokset paranivat monella osaalueella. Times Higher Educationin World University Rankingsissa Vaasan yliopisto oli tutkimusviittausten osalta Suomen yliopistoista parhaalla sijalla, ja nousi kokonaissijaluokasta 401–500 luokkaan 351–400. Yliopisto nousi myös Shanghai Global Ranking of Academic Subjects (GRAS) -rankingin Business Administration -oppiainevertailussa sijaluokalta 401–500 luokkaan 151–200. Kauppatieteissä jatkettiin koulutusalan AACSB-akkreditointia valmistautuen vuoden 2024 alussa toteutettavaan vertaisarviointiin sekä EFMD-akkreditointia valmistautuen International Business -maisteriohjelman arviointiin alkuvuonna 2023. Tekniikan koulutusohjelmien kehittämistyötä systematisoitiin ASIIN-akkreditoinnista saadun palautteen perusteella.
Yliopisto panosti vuoden aikana kansainvälistymiseen. Yliopisto kasvatti kv-maisteriohjelmiin valittavien opiskelijoiden määrää, perusti kaksi uutta kv-maisteriohjelmaa, rekrytoi Koulutuksen kansainvälistymispalvelut -pientiimin sekä ensimmäisen country advicerin (Intia, Aasia). Lisäksi yliopisto kehittää muun muassa ensimmäisiä englanninkielisiä kandidaattiohjelmia. Opiskelijoiden ainejärjestöjen kanssa käynnistettiin kansainvälisten opiskelijoiden yliopistoyhteisöön kiinnittymistä sujuvoittava kehitysprojekti. Yliopisto jatkoi kansainvälisten opiskeloijoiden määrää lisäävää ja työllistymistä parantavaa toimintaa yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen kanssa ja vahvisti kansainvälisten opiskelijoiden urapalveluja. Vuoden aikana yliopisto
käynnisti Supporting Immigrants in Higher Education (SIMHE) -toiminnan, jossa korkeakoulukelpoisille maahan muuttaneille tarjotaan yksilöllistä ohjausta. Yliopisto myös syvensi yhteistyötä European University for Customised Education (EUNICE) -verkostoyliopiston kanssa opetustarjonnan ja koulutusohjelmayhteistyön osalta, ja verkostoa myös laajennettiin kolmella uudella kumppaniyliopistolla. Yliopisto uudisti kansainvälisten partnereiden verkostoa painottaen yhteistyökumppaneiden laatuarviointeja ja liittyi osaksi Higher Education and Research in Management of European Universities (HERMES) -verkostoa. Kansainvälinen opiskelijavaihto vilkastui jälleen, ja vaihtoon lähtijöitä oli enemmän kuin ennen pandemiaa. Opiskelijoille tarjottiin joustavia mahdollisuuksia lähteä vaihtoon kuten esimerkiksi lyhyempi fyysinen vaihto-opiskeluaika yhdistettynä virtuaaliseen opiskeluun. Myös saapuvien vaihto- ja kaksoistutkinto-opiskelijoiden määrät kasvoivat ja heidän palveluitaan kehitettiin tukemaan kasvavaa vaihto-opiskelua.
Koulutusohjelmien sisältöjä, kansainvälistymistä ja yritysyhteistyötä kehitettiin edelleen. Samoin jatkettiin ulkopuolisten toimijoiden materiaalien integroimista opetukseen ja uusien, yhteiskunnallisesti relevanttien ilmiöpohjaisten koulutusmoduulien rakentamista. Yliopisto kehitti kaikkiin maisteriohjelmiin tarjolle tulevan kokonaisturvallisuuden suuntautumisvaihtoehdon. Opetushenkilökunnan pedagogiseen ja digipedagogiseen tukeen ja kehittämiseen perustettiin monialainen asiantuntijaverkosto Eduwasa ja työelämäsuhteita edistävä yhteistyö aloitettiin. Yliopisto linjasi Vaasan yliopiston opetuksen vahvuudeksi lähiopetuspainotteisuuden: opiskelukokemus korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteisuutta oppimisessa. Opintojen edetessä opiskelijoille tarjotaan enemmän vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kesällä järjestettiin uusi kesäkoulu, johon tuli osallistujia Suomesta ja kansainvälisistä yhteistyöyliopistoista. Yliopisto osallistui edelleen aktiivisesti Digivisio 2030 -hankkeeseen ja valmisteli yliopistoa koskevan digivisio-muutossuunnitelman. Jatkuvaa oppimista kehitettiin strategisesti eteenpäin ja eri hankkeissa tuotettiin koulutusta muun muassa työelämässä olevien osaamisen kehittämiseksi. Tarjonta laajeni myös kielikoulutusten osalta, jossa huomioitiin erityisesti ukrainalaiset.
Sähköisiä palveluja kehitettiin edelleen. Peppi-opintotietojärjestelmässä otettiin käyttöön opintojaksojen ilmoittautumista automatisoivat säännöt, opiskelijoiden valmistumisprosessia tukeva valmistumisen hakeminen ja sähköiset tutkintotodistukset sekä tietosisällön laatua ja laajuutta parantava integraatio. Lisäksi Annie-kyselytyökalu pilotoitiin opiskelijoiden tuen tarpeen kartoittamiseksi ja opiskelijoiden ohjaamiseksi tukipalveluihin. Yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteisessä Mikä neuvoksi -jatkohankkeessa kehitettiin opiskelijoiden ohjauksen ja hyvinvointipalveluiden toimintaa ja viestintää, vahvistettiin opiskelijoiden yliopistoon kiinnittymistä ja yhteisöllisyyden tunnetta sekä syvennettiin opiskelijoiden, järjestöjen ja yliopiston sekä sidosryhmien vuorovaikutusta. Yliopiston liikuntapalvelut vakinaistettiin osaksi opiskelijoiden palveluita.
2020-2022
Tutkimus
Vaasan yliopiston tutkimuksen tuloksellisuutta vuonna 2022 tarkastellaan julkaisumäärien kehityksen, julkaisujen laadun ja ulkoisen kilpaillun tutkimusrahoituksen kehityksen perusteella. Taulukossa 2 on esitetty julkaisuihin liittyvät keskeiset tulokset.
Tutkimustoiminnan kasvu jatkui sekä volyymin että laadun osalta. Tieteellinen julkaisutoiminta on kehittynyt strategiassa määriteltyyn suuntaan eli laadukkaiden, Julkaisufoorumiluokituksen (JUFO) saaneiden julkaisujen painoarvo korostuu ja suunta julkaista JUFO 2 ja 3 -luokan lehdissä ja kustantajilla jatkuu edelleen. Julkaisujen kokonaismäärä on edelleen hyvässä kasvusuunnassa.
Vuonna 2022 aloitettiin yliopiston tutkimuksen arviointi. Tutkimusneuvoston toimiessa ohjausryhmänä arvioinnille asetettiin tavoitteet ja aikataulu. Arviointitiimin toimesta kerättiin mittava tausta-aineisto. Myös arvioitavat yksiköt (akateemiset yksiköt, tutkimusalustat sekä tutkimusryhmät) tuottivat itsearviointimateriaalia. Kansainvälinen paneeli suoritti haastattelut osin kampuksella ja osin etänä marraskuussa 2022. Tulokset julkistettiin tammikuussa 2023.
Tohtorintutkintoja suoritettiin tavoitteen mukaisesti 25 kappaletta. Tohtoriopintoihin hyväksyttiin 67 opiskelijaa. Vuonna 2022 muodostettiin yksi, kaikki tieteenalat kokoava Vaasan yliopiston tohtoriohjelma, jolla on vahva tieteenaloihin perustuva opetus ja ohjaus tutkijakoulutuksessa. Tutkijakoulutuksen ja jatko-opiskelijoiden rahoitusmallin uudistamista jatkettiin. Kaikilla apurahalla olevilla jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus hakea halutessaan 10 prosentin työsuhdetta omaan yksikköönsä. Rahoitusmallin uudistamisella pyritään houkuttelemaan hyviä hakijoita tohtoriopintoihin ja tarjoamaan entistä useammalle jatko-opiskelijalle opintojen ajaksi työsuhde.
Vuonna 2022 ulkopuolista tutkimusrahoitusta haettiin lähes 30 miljoonalla eurolla. Yhteensä yliopistolta lähti 90 hankehakemusta. Tästä kokonaisuudesta kansainvälistä rahoitusta haettiin 21 hankkeelle. Hakuvolyymi on tilastojen valossa kasvanut verrattuna vuoteen 2021.
Yliopistossa käynnistettiin 70 uutta hanketta (2021: 103), joista 13 on kansainvälistä rahoitusta saaneita tutkimushankkeita. Kokonaisuudessaan vuonna 2022 kilpailtua tutkimusrahoitusta käytettiin 5 222 815 euroa. Kasvua vuodesta 2021 on 29 prosenttia. Kolmen vuoden keskiarvo on 4 037 021 euroa. Kilpaillun kotimaisen tutkimusrahoituksen määrä kasvoi 20 prosenttia ja kilpaillun ulkomaisen rahoituksen määrä 65 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Vaasan yliopiston tavoitteena on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti, ja yliopiston asiantuntijat ovat poliittisen päätöksenteon, julkisen sektorin, yritysten sekä median käytettävissä. Yhteistyö elinkeinoelämän, julkisen sektorin, muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on laaja-alaista ja tiivistä niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Toteutetussa tutkimuksen arvioinnissa (Research Assesment Exercise RAE) arvioitiin tutkimustoiminnan tuloksellisuutta myös yhteiskunnallisuuden
vaikuttavuuden osalta ns. impact case -työstön kautta. Nämä impact case -toteutukset löytyvät yliopiston verkkosivuilta. Kansainvälinen arviointipaneeli arvioi yliopiston tutkimuksen vaikuttavuuden olevan erittäin hyvällä tasolla.
Yliopiston strategian mukaan vaikuttavuutta kehitetään sekä akateemisten yksiköiden että ilmiölähtöisten ja monitieteisten tutkimusalustojen kautta (VEBIC, Digital Economy ja InnoLab). Vuoden aikana akateemisiin yksiköihin on rekrytoitu useita tenure track -tutkijoita tekemään tutkimusalustojen mukaan suuntautunutta tutkimusta. Yliopisto mittaa tutkimuksen vaikuttavuutta systemaattisesti osallistumalla kansainvälisiin yliopistorankingeihin ja järjestämällä vuosittain sisäisen yksilökohtaisen kyselyn. Yksilötason yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit ja siihen liittyvä palkitsemisjärjestelmä ovat vakiintuneet osaksi yliopiston toimintaa. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät tehtävät kerätään kaikilta tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvilta. Mittarit kattavat laajasti päätöksentekoon ja käytäntöön, talouteen ja liiketoimintaan sekä yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä.
Vaasan yliopisto toimii keskellä Pohjoismaiden suurinta energiateknologian osaamiskeskittymää. Energia-alan osaamista kehitetään yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja kansainvälisten teollisuusyritysten kanssa. Tavoitteena on vaikuttaa energiasektorin uudistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, ja toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa energiaklusterin kanssa niin koulutuksen, tutkimuksen kuin henkilöstön liikkuvuudenkin osalta. Tärkeässä roolissa on erityisesti tutkimusalusta VEBIC, joka pyrkii vastaamaan tehokkaan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen tarpeisiin.
Avoimuus on keskeinen osa tieteellistä toimintaa. Vaasan yliopiston toimintatapa ja tavoitteet pohjautuvat Tieteellisten seurain valtuuskunnan valmistelemaan kansalliseen avoimen tieteen strategiaan. Yliopiston julkaisut, opinnäytteet ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet löytyvät avoimesti käytettävissä olevasta julkaisuarkistosta. Julkaisu- ja datapolitiikka tukee tieteellisen tutkimustiedon levittämistä tiedeyhteisössä ja koko yhteiskunnassa.
Henkilöstö
Vaasan yliopiston henkilöstömäärä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2022 lopussa henkilöstömäärä oli 611 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 584. Akateemisissa yksiköissä työskenteli 54 prosenttia, tutkimusalustoilla 8 prosenttia, tukitoiminnoissa 26 prosenttia ja erillislaitoksissa 12 prosenttia henkilöstöstä. Henkilötyövuodet kasvoivat 555,5 henkilötyövuoteen, josta opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus oli 58,5 prosenttia. Työsuhteisen kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli 31 prosenttia. Kansainvälinen henkilöstö koostui 45 eri kansallisuudesta. Tarkemmat henkilöstötiedot esitetään erikseen julkaistavassa henkilöstöraportissa.
Työyhteisön hyvinvointi
Vuoden alkaessa koronatilanteesta johtuen Vaasan yliopisto suositteli henkilöstöään työskentelemään etänä. Etätyösuositus oli voimassa helmikuun loppuun saakka. Maaliskuusta alkaen yliopisto lisäsi kampusopetusta ja massaluentoja. Samalla yliopistossa siirryttiin
Henkilöstömäärät 2020-2022 *
Koko henkilöstö
Kansainvälinen henkilöstö (sis. ed.)
Opetus- ja tutkimushenkilöstö ** Muu henkilöstö
* Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa
**Mukana opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunta
Vaasan yliopiston tilinpäätös 2022 11
Opetus- ja tutkimushenkilöstö
Henkilöstörakenne (htv)
joustavaan monipaikkatyöhön, jossa henkilöstö työskenteli 1-5 päivänä viikossa kampuksella. Yliopisto toivoi henkilöstön ja opiskelijoiden huolehtivan omasta ja toistensa terveysturvallisuudesta ja tulevan kampukselle vain täysin terveenä.
Ukrainan sodan alettua yliopisto tarjosi henkilöstölleen mahdollisuuden matalan kynnyksen mielenterveyden palveluihin. Palvelujen kautta henkilöstöllä oli mahdollisuus saada ammattilaisen keskustelutukea mieltä huolestuttaviin asioihin. Tukea markkinoitiin myös henkilökohtaisesti venäläisille, ukrainalaisille ja valkovenäläisille työntekijöille heidän jaksamisensa tueksi. Yliopisto avasi myös erillisen sähköpostiosoitteen, johon henkilöstö ja opiskelijat saivat olla yhteydessä Ukrainan sotaan liittyvistä mieltä askarruttavista asioista.
Vuoden aikana henkilöstöpalvelut järjestivät henkilöstökoulutuksia Vaasan yliopiston tarpeisiin. Vuosittaiseen koulutustarjontaan vaikuttivat muun muassa yliopiston koulutussuunnitelma, työhyvinvointikyselyssä ilmenneet kehittämistoiveet, henkilöstöjärjestöjen edustajien kannanotot sekä työntekijöiltä ja esihenkilöiltä saadut toiveet ja palautteet. Koulutukset liittyivät esimerkiksi hyvinvointiin ja jaksamiseen, esihenkilötyöhön ja johtamiseen, työvälineisiin, työntekotapoihin, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin tai kieliosaamiseen.
Yliopisto tuki henkilöstön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä erilaisten yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Yliopiston liikuntapalveluiden kautta henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua myös muun muassa ryhmäliikuntaan ja eri palloilulajeihin. Henkilöstöllä oli myös
Taulukko 5. Valtionrahoituksella katetut kustannukset (1 000€)
mahdollisuus liikuntatarran myötä osallistua eri palvelutuottajien kursseille joko ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Lisäksi yliopisto maksoi henkilöstölleen Smartumin kautta liikunta- ja kulttuurietuutta.
Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan, Vaasan yliopiston ja yhteistyökumppaneiden yhteistyössä järjestämä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen hyvinvointiviikko järjestettiin marraskuussa. Hyvinvointiviikolla henkilöstöllä ja opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua hyvinvoinnin minimessuille ja luennoille sekä tutustua liikuntapalveluiden tarjontaan. Samassa yhteydessä opiskelijoille ja henkilökunnalle järjestettiin lyhyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely. Kyselyn tuloksia käytetään apuna yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivitystyössä sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä käytännön järjestelyissä ja toiminnan kehittämisessä.
Vuonna 2020 aloittanut muutoksen tuki -toiminta painottui vuoden 2022 aikana yhteisöllisyyden uudelleen rakentamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteisöllisyyden merkitystä tarkasteltiin laajalti johtamisen, strategian, vahvistuvan kansainvälisyyden sekä uudistuvien monikäyttöisten toimitilojen näkökulmista. Muutoksen
tuki -ryhmässä on edustajia kaikista viidestä henkilöstöjärjestöä ja ylioppilaskunnasta sekä yliopiston yleisjohdosta.
Arvio taloudellisesta
asemasta ja tuloksesta
Vaasan yliopiston valtionrahoitus oli 35,2 miljoonaa euroa ja ulkoisen rahoituksen määrä 19,2 miljoonaa euroa (sis. kiinteistöosakkeiden myyntivoiton). Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi arvonlisäverokompensaatiota tilikauden aikana noin 1,5 miljoonaa euroa. Valtionrahoituksesta katettiin akateemisten yksiköiden kustannuksia yhteensä 14,5 miljoonalla eurolla ja tutkimusalustojen kustannuksia 1,7 miljoonalla eurolla. Valtionrahoitus pysyi lähes vuoden 2021 tasolla. Liikevaihto kasvoi 7,6 miljoonaa euroa ja sitä kasvatti varsinaisen toiminnan ulkopuoliset muut tuotot.
Valtionrahoituksella ja ulkopuolisella hankerahoituksella katettavat operatiivisen toiminnan kulut olivat 50 miljoonaa euroa (2021: 43,7M€). Henkilöstökulut, tilakustannukset ja palveluiden ostot
Taulukko 6. Yliopiston tunnusluvut Yliopistokonsernin tunnuslukuja ei ole esitetty, koska tytäryhtiöllä ei ole olennaista vaikutusta lukuihin. Merkittävin vaikutus on omavaraisuusasteeseen, joka on konsernin osalta 73,64 prosenttia (2021: 76,26 %).
muodostivat suurimman osan menoista. Henkilöstökulujen osuus operatiivisen toiminnan kuluista oli 68,9 prosenttia (2021: 73,8%), tilakustannusten osuus 7,4 prosenttia (2021: 5,3%) ja palveluiden ostojen osuus 7,3 prosenttia (2021: 7,0%). Tilakustannusten osalta nousuun vaikuttaa muutos kirjaamistavassa. Akateemisten yksiköiden osuus henkilöstökuluista oli 51,7 prosenttia ja tutkimusalustojen osuus 7,8 prosenttia. Henkilöstökulut nousivat 6,6 prosenttia ja muut kulut 37 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Tilikauden tulos on 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Varsinaisen toiminnan tulos muodostui 4,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi (2021: 3,1 M€), jota kuitenkin kasvatti liikevaihdon muihin tuottoihin kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitto.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä näkymät tuleville vuosille
Hallituksen nimittämä sisäisen valvonnan valiokunta avustaa hallitusta sille kuuluvissa yliopiston talouteen ja riskien hallintaan sekä sisäiseen ohjaukseen ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Hallitus on kokouksessaan 28.1.2022 nimittänyt sisäisen valvonnan valiokuntaan 31.12.2025 päättyväksi toimikaudeksi puheenjohtajaksi Juha Kytölän ja jäseneksi Markku Stenborgin sekä asiantuntijajäseniksi apulaisprofessori (julkisoikeus) Niina Mäntylän ja talousjohtaja Harri Salmelan. Toimikunta on vuonna 2022 kokoontunut kaksi kertaa. Valiokunta on jatkanut työtään valiokunnan työskentelyssä omaksuttujen painotusten mukaisesti keskittyen seuraamaan yliopiston toimintaa ja varmistamaan, että yliopiston toiminnan seuraamiseen liittyvät rakenteet ovat toimivia. Valiokunta on käynnistänyt vuosina 2023-2024 toteutettavan projektin nykyisten sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan menettelyiden kehittämiseksi.
Yliopistolla on ollut vuonna 2022 käytössä ilmoituskanava, jonka kautta on mahdollista ilmoittaa omalla nimellä tai nimettömästi yliopiston toimintaan liittyvästä epäillystä väärinkäytöksestä. Vuoden 2022 aikana ilmoituksia on tullut 2 kappaletta. Molemmat ilmoitukset on jätetty nimettömänä ja ne on käsitelty voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan valiokunta on seurannut ilmoituskanavan toimintaa, eikä ilmoituksissa ole havaittavissa merkittäviä systemaattisia riskejä yliopistolle. Vuoden 2022 aikana on valmisteltu kansallisen ilmoittajansuojelua koskeva lainsäädännön ja sen taustalla olevan EU:n ns. whistleblowing-direktiiviin mukaisen ilmoituskanavaprosessin käyttöönottoa. Kansallinen lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2023. Vaasan yliopiston hallitus on helmikuussa
2023 vahvistanut Vaasan yliopiston ilmoituskanavapolitiikan. Sekä politiikka että uusittu Vaasan yliopiston Ilmoituskanava on otettu käyttöön maaliskuun 2023 alusta lähtien.
Osana sisäisen valvonnan prosesseja vuoden 2021 aikana aloitettua riskienhallintaprosessin kehittämistä on jatkettu rehtorin johdolla. Riskienhallintaprosessi on vuoden 2022 aikana tuotu osaksi yliopiston vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelukäytäntöä. Riskienhallintaprosessi kehittäminen jatkuu vuoden 2023 aikana ja työtä seuraa sisäisen valvonnan valiokunta. Riskienhallinta ja siihen liittyvät varsinaiset toimenpiteet ovat operatiivisen johdon vastuulla.
Vaasan yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat tehneet sopimuskautta 2021-2024 koskevan sopimuksen tammikuussa 2021. Yliopisto on panostanut strategiansa ja edellä mainitun sopimuksen mukaisesti tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Erityisenä painopisteenä on vuoden 2023 aikana ollut yliopiston kansainvälisyyteen liittyvä kehittäminen, johon on panostettu merkittävästi. Yliopiston toiminta on vakaalla pohjalla. Kuitenkin muutokset opetusja kulttuuriministeriön rahoituksessa (ml. strateginen rahoitus) ja mahdolliset rahoitusmallin muutokset ovat tunnistettuja riskejä yliopiston toiminnalle. Opetus ja kulttuuriministeriö on vuonna 2023 käynnistänyt korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamiseen liittyvän valmistelun niin, että uudistetut rahoitusmallit otettaisi käyttöön vuoden 2025 alusta lukien. Edelleen myös mahdolliset haasteet yliopiston tuloksellisuuden kehittymisessä voivat muodostaa riskin yliopiston rahoitukselle ja toiminnan kehittämiselle.
Vuoden 2022 aikana yliopiston kampuksen kehittämishanke on edennyt hallituksen kesäkuussa 2021 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Ukrainan kriisi ja siitä johtuva rakennuskustannusten nopea kasvu ovat vaikuttaneet hankkeen kustannuksiin ja riskeihin. Hankkeen taloudellisia riskejä yliopistolle on kuitenkin pystytty hallitsemaan kehittämishankkeen toteuttamistavan kautta muun muassa niin, että kustannusvaikutuksia on pystytty ennakoimaan hyvin ja suunnitelmia on pystytty joustavasti päivittämään kustannusten nousun hallitsemiseksi. Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen korkoriski on suojattu vuoden 2021 aikana tehdyillä päätöksillä ja nämä päätökset ovat vuoden 2022 aikana osoittautuneet tärkeiksi riskien hallinnan näkökulmasta.
Vuoden 2022 aikana kampuskehittämishanke on herättänyt paljon keskustelua yliopistoyhteisössä. Keskusteluissa on nostettu esille kampushankkeen toiminnallisia riskejä ja erityisesti huolia uudistettavien tilojen soveltuvuudesta yliopistolle sen ydintehtävien näkökulmasta. Suunnitelmiin on vuoden 2022 aikana tehty pieniä muutoksia esille nostettujen riskien hallitsemaksi. Merkittävämpiä muutoksia on tehty alkuvuoden 2023 aikana hankkeen viimeisen vaiheen suunnitelmiin sen varmistamiseksi, että uudistettavat tilat kokonaisuudessaan olisivat mahdollisimman toimivia yliopistolle.
Osaltaan kampuksen kehittämishankkeen riskien hallintaa edesauttaa
Vaasan yliopiston hallituksen päätös hankkia VEBIC -tutkimuslaboratoriorakennuksen omistavan kiinteistöosakeyhtiö KOy EnergyLab Oy:n koko osakekanta yliopiston omistukseen. Yliopisto käyttää rakennusta jatkossakin tutkimustoiminnassa laboratoriotilana sekä henkilöstön työtilana. Yksittäisenä hankkeena Vaasan yliopiston kampuksen kehittämishanke on edelleenkin huomionarvoinen riski yliopistolle ja toimiva kampus on yksi keskeinen tekijä yliopiston menestymisen kannalta tulevaisuudessa. Merkittävässä asemassa on tiivistyvä vuoropuhelu yliopistoyhteisön kanssa, palautteen huomioiminen tilojen käyttämisessä ja tilojen muuntojoustavuuden hyödyntäminen palautteen perusteella.
Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen
Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusiston ja vararehtori Annukka Jokipiin toimikaudet ovat päättyneet 31.12.2022. Hallituksen 29.8.2022 kokouksen päätöksen mukaisesti KTT Minna Martikainen on aloittanut
Vaasan yliopiston rehtorin tehtävässä 1.1.2023. Hänen toimikautensa päättyy 31.12.2027. Hallitus on kokouksessaan 30.12.2022 nimittänyt
TkT Jyrki Vuorisen Vaasan yliopiston vararehtoriksi viiden vuoden toimikaudeksi. Vuorisen toimikausi on alkanut 1.3.2023. Hallitus on kokouksessaan 19.1.2023 nimittänyt TkT Mika Grundströmin Vaasan yliopiston vararehtoriksi viiden vuoden toimikaudeksi. Grundströmin toimikausi on alkanut 8.3.2023.
Vaasan yliopisto on hallituksen päätöksen 17.3.2023 mukaisesti ostanut KOy EnergyLab Vaasan koko osakekannan VP Facilities Oy Ab:ltä. KOY EnergyLab Vaasa omistaa VEBIC-rakennuksen, jossa sijaitsevat yliopiston polttomoottori- ja polttoainelaboratoriot. Yliopisto käyttää kiinteistöä henkilöstön työtilana ja tutkimustoiminnassa laboratoriotilana.
Arvio tulevasta kehityksestä
Tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia, mutta haastavia. Yliopiston tavoitteena on korkealaatuinen tutkimus ja koulutus ja yliopisto kehittää toimintaansa vastaamaan yhteiskunnan tarpeita ja odotuksia. Tulevaisuudessa yliopiston on panostettava entistä enemmän kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa. Yliopiston on myös kehitettävä digitaalisia opetus- ja oppimisratkaisuja vastaamaan muuttuvan teknologian tarpeita. Toiminnan kehittäminen edellyttää investointeja ja pitkäjänteistä suunnittelua. Näihin haasteisiin yliopisto on vastannut panostamalla vuoden 2021 aikana käynnistettyihin yliopiston toimintaan laajasti vaikuttaviin kehittämisprojekteihin niin tutkimuksen, koulutuksen kuin kansainvälisyyden teemoissa. Näiden projektien tarkoituksena
on tehostaa yliopiston strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista kohdentamalla strategisia resursseja eri yksiköille. Työ jatkuu alkuvuonna 2023 käynnistetyn ja vuoden 2023 aikana toteutettavan koko yliopistoyhteisön osallistavan strategian kirkastamiseen liittyvän prosessin kautta.
Yliopistojen toimintaan vaikuttavat merkittävästi kulloinkin voimassa olevat rahoitusmallit. Opetus- ja kulttuuriministeriö on alkuvuonna 2023 käynnistänyt korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamiseen liittyvän valmistelun niin, että uudet rahoitusmallit olisivat käytössä vuoden 2025 alussa. Rahoitusmallien muutosten ennakointi on keskeistä, jotta muutoksiin reagoiminen nopeasti ja tehokkaasti on mahdollista. Tulevaisuudessa yliopiston on jatkettava strategiatyötään vastatakseen uusiin haasteisiin. Myös yliopiston rahoituspohjan laajentaminen on edelleen keskeistä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.
Hallituksen esitys alijäämän käsittelystä
Yliopiston tilikauden alijäämä on 1 696 199 euroa. Hallitus esittää yliopistokollegiolle, että tilikauden alijäämä jätetään tulos-/tappiotilille.
Laskelmat ja liitteet
Rahoituslaskelma Vaasan yliopisto
Tuloslaskelma Vaasan yliopisto
Tase Vaasan yliopisto
Tase Vaasan yliopisto
Rahoituslaskelma konserni
Tuloslaskelma konserni
Tase Konserni
Tase Konserni
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto on yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu julkisoikeudellinen yliopisto, jonka kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997) ja opetus ja kulttuuriministeriön vahvistamaa Korkeakoulujen taloushallinnon koodistoa (OKM/2/500/2018).
Arvonlisäveromenettely
Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa yliopistoille yliopistolain mukaisesti koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liityviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuuden yliopistolle aiheutuneista kustannuksista. Korvattava arvonlisävero käsitellään kirjanpidossa nettomenetelmän mukaisena, jolloin arvonlisäverokompensaation kohteena olevat juoksevat menot ja investointimenot kirjataan nettomääräisinä ja niihin sisältyvää arvonlisäveroa vastaava määrä kirjataan saatavaksi.
Tytäryhtiö on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Avustusten käsittely
Saadut investointiavustukset on vähennetty asianomaisen aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvosta.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aktivoitavan omaisuuden hankintamenon alaraja on 10 000 euroa. Käytettynä hankittujen rakennusten osalta käytetään hallituksen määrittämää jäännösarvoa.
Poistoajat ovat:
Aineettomat oikeudet: 4-10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet: 4-10 vuotta
Rakennukset: 10–30 vuotta
Rakennelmat: 10 vuotta
Koneet ja kalusto: 5-10 vuotta
Taide-esineet: ei poisteta
Maa-alueet: ei poisteta
Sijoitukset ja niiden arvostaminen
Pysyvien vastaavien varsinainen sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat jaetaan kolmeen hierarkiatasoon, jotka on eriteltynä tarkemmin taseen liitetiedoissa liitteessä 6.
Tuottojen jaksottaminen
Monivuotisten projektien menot ja tulot on jaksotettu suoriteperusteisesti.
Varainhankinta
Varainhankinnan tuotot sisältävät varainhankinnasta saadut keräystuotot ja muut lahjoitustuotot. Keräystuotot on esitetty tuloslaskelmassa, mutta ne on siirretty tuloslaskelman lopussa siirtona perustettuihin sidottuihin rahastoihin hallituksen päätöksen mukaisesti. Yliopistojen saamat lahjoitukset kirjataan lahjoitustuottoihin.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi yliopiston tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Liiketoiminnan tuloslaskelma
Yliopiston liiketoiminta koostuu mm. tilaustutkimuksesta, täydennyskoulutuksesta sekä vastikkeellisesta myynnistä.
Yliopiston liiketoiminnalle kohdistetaan yhteiskuluista osuus kertoimella, joka saadaan laskemalla elinkeinotoiminnan suorien kulujen osuus yliopiston kokonaiskuluista.
Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet
Yliopistokonsernin muodostaa Vaasan yliopisto ja sen tytäryhtiöt Vaasan Merikampus Oy ja Vaasan Yliopisto Executive Education Oy. Konserniin on yhdistelty tosiasiallisesti omistetut varat ja velat sekä konsernille kuuluvat tuotot ja kulut. Konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat on eliminoitu.
Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot
Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot
Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot
Liite 2: Toimintokohtainen tuloslaskelma Vaasan yliopisto
Liite 3: Liiketoiminnan tuloslaskelma kululajeittain Vaasan yliopisto
Liite 4: Henkilöstöä koskevat liitetiedot Vaasan yliopisto
Rehtorin palkat sisältää kulloinkin rehtorin tehtävää hoitaneet henkilön maksuperusteiset palkkakustannukset.
Rehtorisopimus on luonteeltaan määräaikainen ja sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä maksettaisiin sopimuksen mukaan korvausta enintään 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Rehtorisopimuksen mukaan rehtorin eläke- ja lomaoikeudet ovat työehtosopimuksen mukaiset.
Henkilöstöhallinnon
* Akateeminen johto = (rehtori, vararehtorit 2, dekaanit 4, varadekaanit 4, alustojen johtajat 3)
** Luku ilmoitettu koko henkilöstön osalta. HUOM! Todellinen tuntimäärä huomattavasti suurempi. Tähän laskettu mukaan vain ne koulutukset, joista HR:llä on tilastotietoa. Mukaan ei ole laskettu konferensseja
Vaasan yliopiston tilinpäätös 2022 32
Liite 5: Taseen liitetiedot
Liite 5: Taseen liitetiedot
Liite 5: Taseen liitetiedot
Liite 5: Taseen liitetiedot
Merkittävimmät sijoituskohteet
Vaasan yliopiston varoja on sijoitettu sijoitusrahastoihin, korkosijoituksiin ja osakkeisiin.
Vaasan yliopiston sijoitussalkku koostuu useista yksittäisistä sijoituksista
Merkittävimmät sijoitukset ovat SEB US Exposure Fund ID, SEB Euro Short Rate Fund ID-Class FIN ja SEB Corporate Bond Fund EUR inc
Liite 5: Taseen liitetiedot
Merkittävimmät sijoitukset
Vaasan yliopiston omakatteinen rahasto on sijoittanut varojaan osakkeisiin ja rahastoihin. Suurimmat osakesijoitukset ovat Novo Nordisk, UPM-Kymmene Oyj ja Neste Oyj.
Liite 5: Taseen liitetiedot
Vuoden 2021 arvonlisäverokompensaatiovelka 9819,83€ huomioidaan vuoden 2023 arvonlisäverokompensaation yhteydessä ja velat on kirjattu taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Vuoden 2022 arvonlisäverokompensaatio-saaminen 759 861,83€ huomioidaan vuoden 2024 arvonlisäverokompensaation yhteydessä ja saamiset on kirjattu taseen pitkäaikaisiin saamisiin.
Liite 5: Taseen liitetiedot
Liite 5: Taseen liitetiedot
Liite 6: Arvonmääritysmallit ja rahoitusriskien hallinta Vaasan yliopisto
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat jaetaan kolmeen hierarkiatasoon käyttäen yleisesti käytettäviä laskentamalleja.
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todennettavissa, joko
Rahoitusvarojen käyvät arvot luokittain
suoraan tai epäsuorasti tai käypä arvo on laskettavissa markkinoilta saatavien hintakomponenttien perusteella.
Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, kuten pääomasijoitukset. Osakkeiden käypä arvo lasketaan kurssikehityksen perusteella ja pääomarahastojen arvostuksessa käytetään ulkopuolisten varainhoitajien toimittamia arvostuslaskelmia.
Omakatteisten rahastojen
Rahoitusriskien hallinta
Yliopiston rahoitusriskien hallinta on jatkuvaa. Keskeinen osa riskienhallintaa muodostuu sijoitusraportoinnista, missä tuoton ja riskin välistä suhdetta raportoidaan monipuolisesti. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten vaikutuksia tulokseen ja varallisuuteen. Yliopiston hallitus arvioi vuosittain sijoituspolitiikkaa ja tarkastelee erityisesti strategista allokaatiota omaisuuslajeittain. Vuosittainen allokaatio on asetettu huomioiden salkun riskitaso ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen nopealla aikavälillä. Yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitamisessa korostuu pitkäjänteisyys. Sijoitustoimintaa harjoitetaan, jotta yliopiston strategian toteutumista voidaan tukea.
Osakesijoitusten hintariski
Yliopiston sijoitusvarallisuuden hintariski muodostuu pääasiassa osakesijoitusten arvonmuutoksista. Hintariskin hallinnan tavoitteena on hallita hinnan vaihtelun aiheuttamaa volatiliteettia ja parantaa sijoitussalkun tehokkuutta. Pienentääkseen hintariskiä yliopisto käyttää sijoitusten hajauttamista sekä varainhoitajan ammattimaiseen sijoitusprosessiin kuuluvaa instrumenttivalintaa. Osakkeiden allokaatio koko salkusta on 54%.
Alla on esitetty osakkeiden herkkyysanalyysi, mikäli osakemarkkinoiden arvostus laskisi 20% muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.
Luottoriski
Yliopiston luottoriski muodostuu pääasiassa vastapuoliriskin kautta. Sijoitusallokaation ansiosta yliopiston luottoriski on hyvin pieni. Yliopisto tekee sijoitukset osakkeisiin ja rahastoihin eikä sijoita suoraan luottoriskiltään korkeampiin sijoituskohteisiin. Luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti sijoitusten allokaation kautta eikä luottoriskillä ole merkittävää vaikutusta.
Korkoriski
Yliopisto korkoriski muodostuu korkomuutosten aiheuttamasta epävarmuudesta sijoitusten tuotossa tai sen arvossa. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa volatiliteettia. Yliopiston sijoitusvarallisuuden korkoriskiä hallitaan hajauttamalla varat hallituksen määrittämän allokaation mukaan eri korkosidonnaisuusaikoihin IG, HY, valtioinlainoihin sekä kehittyvien markkinoiden lainoihin. Korkosijoitusten osuus koko sijoitussalkusta on 36%, josta 30% on pitkäaikaisissa korkosijoituksissa.
Liite 7: Vakuudet ja vastuusitoumukset
Vastuuna on esitetty toimitiloihin liittyvät vuokravastuut, jotka koskevat toistaiseksi voimassaolevien vuokrasopimusten
vuokrasopimusten
pitkäaikainen vuokrasopimus. Vuokravastuut ja leasingvuokravastuut on esitetty edellä arvonlisäverottomina.
Saadut investointiavustukset, joihin liittyy palautusehto: Hankerahoitus sisältää ehdon yksityisen rahoituksen hankkimisesta sekä infrastruktuuri-investoinnin käytöstä, jonka toteutumista seurataan niin kauan kuin hankintameno on Vaasan yliopiston taseessa. Ehdon toteutumatta jääminen voi johtaa nykyisen hankerahoituksen palautukseen.