Näkemys: Maanomistajain Liiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen

REIJO KARHINEN

Vuorineuvos Maanomistajain Liiton hallituksen puheenjohtaja

NÄKEMYS

Ohipuhumisen kulttuuri ei rakenna hyvää ilmapiiriä

LÄPI elämäni henkilökohtainen mottoni on ollut: ole avoin uudelle. Se on tarkoittanut halua kokeilla, halua tarttua uuteen ja valmiutta uudistaa. Se on opettanut lukemaan tulevaisuutta ja katsomaan kauas.

Tämä sama motto ohjasi minut olemaan käytettävissä, kun Maanomistajain Liitolle valittiin uutta hallituksen puheenjohtajaa vuoden 2021 lopulla.

Maanomistajain Liitolla on pitkä ja perinteikäs historia. Ärsyke sen syntyyn tuli ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvasta merkittävästä muutoksesta. Maanomistajat halusivat tulla kuulluksi sotien jälkeisessä ajassa uutta historiallista maanhankintalakia valmisteltaessa.

Elämme jälleen aikaa, jossa maanomistajat ovat todella uuden äärellä. Toimintaympäristömme muuttuu rajusti, ja koko yhteiskuntaa koskeva systeeminen muutos etenee. Meiltä maanomistajilta vaaditaan nyt näkemyksellisyyttä ja kykyä lukea tulevaa.

MUUTOSVOIMAT ovat poikkeuksellisen vahvoja, emmekä voi pysäyttää niitä. Jossain määrin voimme niitä ohjata, mutta ennen kaikkea voimme välttää näiden muutosvoimien aiheuttamia epäedullisia seurauksia yhdessä muiden sidosryhmien ja toivottavasti kasvavan jäsenkunnan kanssa oikein valitulla vaikuttamisstrategialla.

Ekologinen jälleenrakennus – ilmastonmuutos ja luontokato – on alkanut ohjata yhteiskunnallista päätöksentekoa erityisesti EU-tasolla. Maanomistajaa koskeva normipohja vihertyy, ja luontoarvot hallitsevat julkista keskustelua sekä asenneilmastoa. Tämä keskustelu on tullut jäädäkseen, se syvenee ja voimistuu.

Näkökulma omistamiseen pirstaloituu. Samasta kohteesta puhuttaessa voidaan puhua niin maanomistajuudesta, metsänomistajuudesta, maisemanomistajuudesta kuin jokamiehenoikeuksiin perustuvasta omistajuudesta. Uusia normeja tulee, ja ne tulevat entistä enemmän myös maanomistajan iholle. Tämä kehitys on faktana hyväksyttävä.

Samalla on myönnettävä rehellisesti, että nykyinen metsänomistajan yli käytävä keskustelu ”meidän metsistämme” on ollut sisällöltään osin sellaista, että lukua on täytynyt ottaa. Ehkä jokamiehenoikeuden varjolla on alettu tulla vahvoilla mielipiteillä ja jopa suoranaisilla vaateilla sellaisten kysymysten äärelle, jotka ovat perinteisesti kuuluneet ja kuuluvat edelleen omaisuudensuojan piiriin.

Ärsyyntymiskynnys on tavan takaa ylitetty puolin ja toisin. Hulvattomalla uudenlaisella ohipuhumisen kulttuurilla emme kuitenkaan rakenna ilmapiiriä, jolla löydetään oikeasti kestävät ratkaisut ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Siis sellaiset, joilla sekä monimuotoisuustavoitteet että metsien talouskäyttö voidaan yhdistää.

Uuden strategiansa myötä jäsenkuntansa merkittävään kasvuun tähtäävä Maanomistajain Liitto peräänkuuluttaa avointa, rakentavaa ja ratkaisuhakuista dialogia. Viime kädessä maanomistaja on mahdollistaja.

”Sekä vaimoni että minä perimme synnyinkodeistamme arvot, jotka ovat vahvasti ohjanneet sijoittamista metsään. Metsässä stressaavan työn ja arjen ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Olen aktiivinen metsänraivaaja. Kaikki omistuksemme aikana metsiimme istutetut taimet olemme itse perheen voimin istuttaneet. Iän karttuessa luontoarvojen merkitys on alkanut nousta yhä enemmän keskiöön”, Reijo Karhinen sanoo.

Ärsyyntymiskynnys on tavan takaa ylitetty puolin ja toisin.