4 minute read
10 väitettä ja vastausta metsänhoidosta
from Metsän henki 1/2022
by UPM Metsä
VÄITETTÄ
METSÄNHOIDOSTA
Asiantuntijat kertovat, ovatko julkisuudessa esitetyt väitteet metsästä ja metsänhoidosta totta vai tarua.
TEKSTI EMMI LAUKKANEN | KUVAT VASTAVALO JA UPM
YLI KYMMENEN prosenttia suomalaisista omistaa metsää, ja lähes kaikilla meistä on jonkinlainen suhde luontoon. Ehkä siksi metsänhoidosta ja metsien käytöstä riittää mielipiteitä, välillä ristiriitaisiakin.
Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo ja kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä sekä UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara kertovat, ovatko tavallisimmat metsänhoitoa ja metsätaloutta koskevat väitteet totta vai tarua.
Väite 1: Suomessa hakataan liikaa metsää.
TUOMAS KARA: ”Suomessa metsiä käytetään kestävästi. Paikallisesti ihmiset voivat kokea, että hakkuita on paljon, koska hakkuuaukeat ovat ympäristöstään erottuvia alueita. Jos paikkaan liittyy tärkeä muisto, hakkuu tuntuu hyvin lopulliselta. Uusi metsä kasvaa kuitenkin aina vanhan tilalle.”
TIINA VUORISTO: ”Metsäteollisuudelle on tärkeää, että Suomessa on puuta jalostettavaksi myös tulevaisuudessa. Siksi metsien käytön on oltava kestävällä pohjalla. Tämä tarkoittaa myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista, sillä puiden kasvu perustuu monimuotoiseen luontoon.
Noin 600 000 suomalaista omistaa metsää. Metsänomistajilla tulee olla oikeus päättää omaisuudestaan, kunhan lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hakkuun jälkeen huolehditaan metsän uudistamisesta.”
Väite 2: Avohakkuut pitäisi lopettaa kokonaan.
MATTI MÄKELÄ: ”Metsätaloudessa tarvitaan sekä jaksollista että jatkuvaa kasvatusta. Suomessa kasvupaikat vaihtelevat huomattavasti Hangon ja Nuorgamin välillä. On selvää, ettei yksi sapluuna toimi vaihtelevissa olosuhteissa. Metsänkäsittelymenetelmä valitaan metsän ominaisuuksien ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan.”
Väite 3: Metsän kaataminen merkitsee hiilinielujen pienentymistä.
TUOMAS: ”Paikallisesti kyllä. Hiilinielu pienenee kohteessa, josta metsä kaadetaan. Hakkuun myötä hiiltä sitova puusto poistuu tai vähenee, mikä johtaa nielun hetkelliseen pienenemiseen. Suomessa metsät kuitenkin uudistetaan aina. Kun uusi metsä alkaa kasvaa, se muuttuu taas hiilinieluksi.
Laajemmassa mittakaavassa Suomen metsät kasvavat huomattavasti enemmän kuin niitä hakataan. Esimerkiksi metsäsertifiointijärjestelmät takaavat, että hakkuut eivät pitkällä aikavälillä ylitä metsän kasvua.”
Väite 4: Metsänhoito on Suomessa epäekologista.
TUOMAS: ”Suomalainen metsänhoito on ekologista. Täällä käytetään alkuperäisiä suomalaisia puulajeja, valitaan oikea laji oikealle kasvupaikalle ja jätetään arvokkaat elinympäristöt käsittelyn ulkopuolelle. Hakkuiden yhteydessä teemme aina luonnonhoidollisia toimenpiteitä, ja keinoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitetään jatkuvasti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.”
TIINA: ”Suomessa ekologisen kestävyyden turvaaminen on kiinteä osa metsänhoitoa. Arvokkaat elinympäristöt ja huomionarvoiset lajiesiintymät tunnistetaan ja otetaan huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Lisäksi talousmetsissä toteutetaan luonnonhoitoa, jossa metsiin lisätään luonnonmetsän piirteitä, kuten lahopuuta, vanhoja puita ja lehtipuita. Vesistöjen varsille jätetään suojakaistat turvaamaan vesistöjä ja monimuotoista rantaluontoa.”
Väite 5: Suomen metsätalous aiheuttaa metsäkatoa.
TUOMAS KARA: ”Suomalainen metsätalous ei aiheuta metsäkatoa. Metsät uudistetaan päätehakkuun jälkeen. UPM:llä on tehdas esimerkiksi Uruguayssa, jossa puuviljelmät on perustettu aiemmin puuttomille, luonnontilaltaan muuttuneille ruohomaille. Luonnonmetsiä ei ole hakattu viljelmien tieltä.”
MATTI MÄKELÄ: ”On totta, että myös Suomessa metsäpintaala pienenee vuosittain noin 10 000–20 000 hehtaaria. Tämän maankäytön muutoksen syynä ovat kuitenkin maatalous ja rakentaminen. Metsäkatoa on tärkeää hillitä, mutta kokonaan siitä tuskin päästään Suomen kaltaisessa metsäisessä maassa. Siksi tarvitsemme myös joutoalueiden uudelleen metsitystä.”
Väite 6: Metsäteollisuus vähentää metsien monimuotoisuutta.
TUOMAS: ”UPM:n tavoite on, että Suomen metsissä olisi runsaasti erilaisia elinympäristöjä ja muita tarvittavia resursseja eri lajeille. Olemme sitoutuneet parantamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa metsissämme vuoteen 2030 mennessä.
Yksittäiselle kohteelle hakkuu on aina häiriö, joka muuttaa lajien elinolosuhteita. On tosin myös lajeja, jotka hyötyvät käsittelyn seurauksena syntyvästä avoimuudesta ja paremmista valoolosuhteista. Esimerkiksi harjujen paahderinteillä elävät putkilokasvit ja niiden seurannaislajit vaativat valoisia ja ympäristöään lämpimämpiä olosuhteita.”
TIINA: ”Suomessa intensiivisellä metsätaloudella on hyvin pitkät perinteet. Nykyinen metsätalous perustuukin joko osittain tai kokonaan muuttuneissa elinympäristöissä kasvaviin metsiin.
Silti valtaosa metsälajeista on säilynyt metsissämme hyvin. Tämä on seurausta etenkin siitä, että Suomessa metsätalous perustuu luontaisiin puulajeihin. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistetään monin eri keinoin.”
Väite 7: Uusi metsä on huonompi hiilinielu kuin vanha.
TUOMAS: ”Taimikon muuttumisessa hiilinieluksi kestää jonkin aikaa. Kun metsä pääsee kunnolla kasvuun, siitä tulee tehokkaampi ja parempi hiilinielu kuin vanhasta. Vanhan metsän kasvun hidastuessa myös sen kyky sitoa hiiltä heikkenee.”
MATTI: ”Nuori kasvatusmetsä on hiilinielun osalta optimi. Puusto kasvaa nopeasti ja sitoo samalla tehokkaasti hiiltä. Taimikossa vauhti ei ole vielä niin suuri. Tutkimusten mukaan vanhakin metsä toimii usein hiilinieluna, vaikka metsän kasvu hiipuu tietyn pisteen jälkeen.
Joskus metsätuhot voivat muuttaa nielun päästölähteeksi. Vanhojen ja hoitamattomien metsien osalta riski on suurempi.”
Väite 8: Luonnon monimuotoisuuden tukeminen vaatii tiukempia lakeja.
TIINA: ”Luonnon monimuotoisuutta edistetään fiksuimmin yhdistelemällä erilaisia keinoja. Luonto lajeineen ja elinympäristöineen on jatkuvassa muutoksessa, mikä tekee luontoarvojen tarkasta määrittelystä ja rajaamisesta vaikeaa.
Lainsäädännön velvoitteiden tulee sen sijaan olla ennakoitavia ja tarkkarajaisia. Siksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lakien kautta on usein haastavaa. Tulevaisuudessa tarvitaan etenkin joustavia, vapaaehtoisuuteen perustuvia ja omaehtoisia keinoja, joilla turvataan luontoa ja parannetaan sen tilaa.”
Väite 9: Puupohjaiset tuotteet eivät ratkaise ilmastonmuutosta, sillä niiden tuottaminen vie liikaa energiaa.
TUOMAS: ”UPM haluaa korvata puupohjaisilla tuotteilla fossiilisia raakaaineita ja energianlähteitä. Näemme sen yhtenä keskeisenä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä. Toki tiedostamme, että toiminnasta aiheutuu myös päästöjä, mutta teemme niiden pienentämiseksi koko ajan paljon töitä.”
MATTI: ”Mikään yksittäinen toimenpide ei ratkaise ilmastonmuutosta. Keskeistä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on kuitenkin vähentää merkittävästi fossiilisia ja maankäyttösektorin päästöjä, kuten metsäkatoa. Metsäteollisuuden tuotteet ovat yksi keino fossiilisten päästöjen vähentämiseen, mutta muitakin tarvitaan.”
Väite 10: Suomen pitää näyttää ilmastoasioissa mallia muille.
TUOMAS: ”Suomen kannattaa ilman muuta olla eturintamassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Pitää etsiä jo löydettyjen keinojen lisäksi uusia keinoja fossiilisten raakaaineiden korvaamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Metsät ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä avainasemassa, ja siitä, miten metsiä Suomessa hoidetaan ja käsitellään, voisi varmasti moni maa ottaa mallia.”
MATTI: ”Suomi on etukenossa lähes kaikkiin maihin verrattuna, kun tarkastellaan hiilineutraaliuteen kuljettavaa polkua. On hyvä muistaa, että ilman metsiä Suomen tavoitteet olisivat saavuttamattomissa. Näytämme esimerkkiä, ja toivottavasti muut seuraavat. Suomen toimenpiteillä globaali ongelma ei kuitenkaan ratkea.”
