Siihen aikaan

KUVASSA NÄKYY PAHVINKÄSITTELYN

viimeinen vaihe Verlan tehtaalla 1930-luvulla. Työntekijät lajittelevat kiillotuskoneeseen pahviarkkeja. Vesihöyryllä kuumennetut terässylinterit kiillottavat arkkien pinnan.

Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872. Kun tehdas myöhemmin toimi myös pahvitehtaana, se työllisti jopa 150 ihmistä.

Verlassa kuusipuu katkottiin pölleiksi ja hiottiin hiomakiveä vasten. Irronnut puukuitu siirtyi virtaavan veden mukana kokoojakoneille eli pahvikoneille.

Verlan läpi virtaava koski oli pieni, eikä tehtaalla ollut kasvun edellytyksiä. Siksi sitä ei juuri modernisoitu, vaan se pyöri vanhaan malliin vuoteen 1964 saakka. ”Talvi-, jatko- ja sisällisota aiheuttivat monenlaista häiriötä tehtaalle ja sen toimituksille, mutta toiminta jatkui lähes keskeytyksettä läpi sotavuosienkin”, sanoo Verlan museon johtaja Ville Majuri.

Verla on nykyisin Unescon maailmanperintökohde, jossa sijaitseva tehdas toimii museona. Jos Verlaan poikkeaa kesälomareissulla, tehtaan arkista elämänmenoa pääsee aistimaan myös työntekijöiden asunnoissa. Verlassa voi nähdä myös esihistoriallisia kalliomaalauksia vuosilta 5000–7000 ennen ajanlaskun alkua.

Naiset hoitivat Verlan tehtaalla pahvin valmistuksen loppuvaiheet. Tässä työnnetään pahviarkkeja kiillotuskoneeseen 1930-luvun puolivälissä.