Ajankohtaista

3/22

AJANKOHTAISTA

METSÄNHOITO

1Heinää taimikko syksyn alussa

TAIMIKON heinäämisellä pyritään turvaamaan istutetun taimen hyvä kasvu ilman häiriötekijöitä. Syksyllä pitkiksi ja painaviksi kasvaneet heinät tukahduttavat taimenalut kaatumalla niiden päälle.

Heinääminen on parasta tehdä loppukesästä tai alkusyksystä, kun heinä on kasvanut täyteen mittaansa. Liian aikaisin tehty heinäys on turhaa työtä, sillä heinä voi vielä kasvaa takaisin taimien päälle. Taimikot on hyvä kiertää neljänä vuotena istuttamisen jälkeen. Kun niiden kasvumahdollisuudet varmistaa, metsänomistajan kulut pienenevät.

Heinääminen tehdään joko polkemalla heinä maahan tai leikkaamalla se viikatteella tai raivaussahalla. Itse työvälineellä ei ole väliä, kunhan heinääminen tehdään. Mikäli metsänomistajalla ei ole toimenpiteen suorittamiseen aikaa, sen voi tilata palveluna UPM:n metsäasiakasvastaavalta.

upmmetsa.fi/taimikonhoito

VERKKOPALVELU

2Tarjouspyynnön teko helpottuu

TEIMME sähköisen tarjouspyynnön luomiseen uudistuksia UPM Metsä -verkkopalvelussa ja toimme sen tekoon uusia välineitä. Tarjouspyynön voi rakentaa kätevästi kartan kautta, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen on entistä helpompaa.

Karttakohteita voi teemoittaa metsävarallisuus-osiosta tuttujen teemojen mukaan. Lisäksi kartalla näkyviä toimenpiteitä voi suodattaa. Oletuksena kartalla näkyy heti tehtävät sekä 1–3 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet. Aiemman mallin mukainen toimenpidelistaus on edelleen käytössä, ja näkymän voi muuttaa entiselleen valitsemalla yläreunan painikkeista ”Kuviolistan”.

Nyt myös kuviotietoja on mahdollista tarkastella. Kuviokortin kautta tarjouspyyntökoriin voi lisätä ehdotuksena olevan hakkuu- tai hoitotoimenpiteen. Mikäli kuviolle ei ole ehdotettuna haluamaasi

UPM KUVA

Painavat heinät voivat tukahduttaa taimenalun.

UUSI ALKU VIRKISTÄÄ. Kuljemme kohti kuulaita syyspäiviä ja tunnelmallisia iltoja. On aika varautua myös myrskyihin, heinätä taimikko ja tutustua verkkopalveluiden uusiin ominaisuuksiin, jotka helpottavat asiointia entisestään.

• hakkutoimenpidettä, voit lisätä sen itse helppokäyttöisellä ”Määrittele itse toimenpide” -toiminnolla. Ensimmäisessä vaiheessa voit lisätä tarjouspyyntökoriin vain omia hakkuutoimenpiteitäsi.

Toimme palveluun uutena toimintona ”Tarjouspyyntökorin luonnoksen”. Voit avata sen ikkunaksi kartan yhteyteen.

Näkymän sulkeminen käy klikkaamalla karttaa hiirellä. Näkymästä näkee, minkälaisia kohteita tarjouspyyntöön on nostettu.

Tarjouspyynnön kohteita on helppo tarvittaessa myös poistaa luonnoksesta. Pääset tarkastelemaan lopullista tarjouspyyntöä painamalla ”Mene tarjouspyyntökoriin” -nappia.

Tarjouspyynnön lähettäminen tapahtuu entiseen tapaan tarjouspyyntökorin kautta. Lähetettyjä tarjouspyyntöjä sekä niihin tehtyjä tarjouksia tarkastellaan tuttuun tapaan sopimus-osion kautta.

upmmetsa.fi/verkkopalvelu

METSÄNHOITO

3Näin varaudut syysmyrskyihin

1. Tee taimikonhoito ja harvennukset ajoissa. Terve metsä kestää paremmin rasitusta. 2. Valitse sopivat puulajit metsääsi. Puhtaat kuusikot ovat alttiimpia tuulituhoille kuin sekametsät. Sekä mänty- että koivusekoitus kuusikossa vähentävät tuulituhojen riskiä. 3. Hyödynnä ammattilaista hakkuiden suunnittelussa. Metsäasiantuntija huomioi kohteessa vallitsevan tuulen suunnan ja mahdolliset tuhoriskit. 4. Anna yksittäisten tuulenkaatojen jäädä metsään. Metsänomistajan tulee ryhtyä metsätuholain mukaan puunkorjuuseen, kun vioittuneita kuusenrunkoja on yli 10 kuutiometriä ja männynrunkoja 20 kuutiometriä hehtaarilla.

Yksittäiset tuulenkaadot toimivat monien sieni- ja hyönteislajien lisääntymisalustana ja tukevat metsän monimuotoisuutta. 5. Varaudu vakuutuksella. Tuulituhoja metsissä ei voi täysin estää, joten metsävakuutusta kannattaa harkita. Vakuutusten kattavuudessa on eroja, joten vakuutusten ehtoja kannattaa vertailla.

KYLVÄMINEN

UUSI MENETELMÄ PARANTAA KYLVÖTULOSTA

Metsäkylvökauhan ansiosta siemeniä tarvitaan entistä vähemmän. Avain on laikkujen peittäminen.

METSÄN HENGESSÄ 3/2021 kerrottiin Ajutech Oy:n valmistaman metsäkylvökauhan testauksesta ja koealan perustamisesta UPM Metsän maalle Karstulaan touko-kesäkuussa 2021.

Tavanomaisesta konekylvöstä poiketen siemenet voidaan peittää metsäkylvökauhan avulla hallitusti ohuella maakerroksella kuivumisen ja siemensyönnin estämiseksi. Osa kokeessa tehdyistä kylvölaikuista jätettiin kuitenkin peittämättä vertailua varten.

Toukokuun kylvössä peitettyjen laikkujen taimimäärä oli ensimmäisenä syksynä lähes nelinkertainen ja kesäkuun kylvössä yli 2,5-kertainen peittämättömiin laikkuihin verrattuna (ks. graafi).

Peittämättömistä laikuista taimettomia oli kolmannes mutta peitetyistä vain alle 7 %. Tulokset viittaavat siihen, että metsäkylvökauhalla tehtävässä kylvössä siemenmäärää voidaan pienentää merkittävästi nykyisestä suosituksesta.

Vaikka metsäkylvökauha on suunniteltu erityisesti konekylvöön, sillä voidaan tehdä kaikkea metsänuudistamiseen liittyvää maanmuokkausta.

Karstulaan perustettu koe on osa Luonnonvarakeskuksen vetämää ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa metsäkylvön kehittämishanketta. UPM Metsän lisäksi hankkeessa on mukana Suomen metsäkeskus.

5,5

TAIMIMÄÄRÄ, kpl

4,7

Laikkukohtainen taimimäärä eri käsittelyissä ensimmäisen kasvukauden jälkeen. 1,5

Peitto Ei peittoa Toukokuun kylvö 1,8

Peitto Ei peittoa Kesäkuun kylvö

HISTORIA

Verlan vanha kartonkitehdas on maailmanperintökohde.

KUVA UPM

UPM:n vanhimmat tehtaat 150 vuotta

TÄNÄ vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun UPM:n tarina alkoi Kymijoen, Valkeakosken ja Kokemäenjoen rannoilla. Metsäteollisuuden synnystä alkoi myös Suomen talouden ja hyvinvoinnin kasvu, jonka kärjessä metsäteollisuus edelleen on.

Useat UPM:n tehtaat ovat kyenneet uudistumaan kunkin aikakauden tarpeisiin, ja ne voivatkin nyt juhlia 150-vuotista taivaltaan.

UPM:n sukujuurista on kasvanut yli 130 suomalaista metsäteollisuusyhtiötä idästä länteen. Joukossa ovat esimerkiksi Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Rauma-Repola ja Raf. Haarla, jotka ovat ajan saatossa sulautuneet nykyiseksi UPM-konserniksi.

Vanhin käytössä oleva yritystunnus, UPM:n aarnikotka, on perua Kymiyhtiön 1800-luvun lopulla järjestämästä suunnittelukilpailusta, jonka voitti nuori Hugo Simberg.

UPM:n sukupuun vanhimmat juurihaarat ovat Kymenlaaksossa, Valkeakoskella ja Porissa. Kymijoen varressa aloittivat vuonna 1872 Verlan puuhiomo sekä Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat.

Samana vuonna Porissa perustettiin Seikun saha ja Valkeakoskella puuhiomo sekä paperitehdas, joiden tuotanto alkoi seuraavana vuonna.

upm.fi

Ensimmäinen UPM:n aarnikotkayritystunnus oli Hugo Simbergin suunnittelema.

PALVELUT

YHÄ VAHVEMPI PALVELUVERKOSTO

UPM Metsä on laajentanut metsäasiakasvastaaviensa verkostoa rekrytoimalla 20 uutta metsäalan asiantuntijaa palvelemaan metsänomistaja-asiakkaita eri puolilla Suomea. Lisäksi osto- ja palvelumyyntialuetta on laajennettu. ”Suomalaisilta metsänomistajilta ostettava puu on UPM:n tehtaiden tärkein raaka-aine, ja siitä valmistettuja tuotteita tarvitaan yhä enemmän korvaamaan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Suomen metsät on vastuullinen paikka tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta kasvavaan biopohjaisten tuotteiden tarpeeseen. Tavoitteenamme on lisätä entisestään kotimaista puunhankintaa”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen.

UPM auttaa metsänomistajia metsien hoidossa ja puukaupassa. Metsäasiakasvastaavien määrää on lisätty runsaasti eri osissa Suomea, ja metsänomistajille tarjotaan palveluita entistä laajemmalla maantieteellisellä alueella. upmmetsa.fi

SERTIFIKAATIT

METSÄSERTIFIOINNIN STANDARDIT UUDISTUVAT

FSC®* ja PEFC*-metsäsertifikaattien uudet standardit on saatu valmiiksi kansallisissa standardityöryhmissä. Standardit ovat parhaillaan kansainvälisessä hyväksymisprosessissa, ja ne tulevat käyttöön vuoden 2023 alussa.

Uudessa PEFC-standardissa talousmetsien luonnonhoidon menetelmiä on tehostettu metsänomistajalle kustannustehokkaalla tavalla. Jatkossa metsään jätetään hakkuiden yhteydessä niin eläviä kuin kuolleita säästöpuita sekä isompia puita vesistöjen suojavyöhykkeille.

Uudessa FSC-standardissa käytönrajoitusvaatimukset pysyvät ennallaan. Täsmennyksiä on sen sijaan tehty esimerkiksi luontokohteiden rajaamisperusteisiin, vesistöjen suojavyöhykkeisiin sekä säästö- ja lahopuiden jättämiseen.

Koulutamme omaa henkilöstöämme ja yrittäjiämme laajasti uusien standardien vaatimuksiin syksyn ja kevään aikana. Tulemme myös ottamaan yhteyttä asiakkaisiimme ja kertomaan uusien standardien vaikutuksista yksityiskohtaisemmin. upmmetsa.fi

* FSC® N003385 *PEFC/02-44-41

KUVA UPM

TURVALLISUUS

Jos näkee metsässä koneen, on aika kääntyä kannoillaan.

Turvallisuusvinkkejä metsässä liikkujalle

KUN kuulet metsässä sahauksen ääntä, lähestyt todennäköisesti taimikonhoito- tai hakkuualuetta. Jos metsuri on tauolla, tunnistat alueen siitä, että maahan on kaadettu lehdellistä puuvesakkoa ja alueella tuoksuu tuore puu mutta samalla myös pakokaasu.

Lisäksi lähelle pysäköity pakettiauto kielii työmaakohteesta. Alueella voi liikkua turvavarusteisia ja värikkäisiin suojavaatteisiin pukeutuneita työntekijöitä. ”Jos hakkuukoneen ääni kuuluu tai kone näkyy, kannattaa valita toinen reitti. Hakkuutyömaa on lyhytaikainen este metsässä kulkevalle”, UPM:n yritysvastaava Jukka Hirvonen sanoo.

Sekä taimikonhoito- että hakkuualue merkitään erityisesti metsäautotien ja taajama-alueen lähettyvillä varoituskyltein, joissa mainitaan, että hakkuukoneeseen tulee pitää 90 metrin etäisyys ja muihin koneisiin vähintään 20 metriä väliä. Hakkuukoneen koura ylettyy noin kymmenen metrin päähän koneesta, ja jos se kaataa 30-metrisen puun, latva voi ulottua jopa 40 metriin. ”Jos kaatuva puu kaataa vieressä olevan puun, se voi rojahtaa jopa 70 metrin päähän”, Hirvonen sanoo.

Myös hiljaisilla metsäteillä saattaa kulkea raskaita ajoneuvoyhdistelmiä, jotka siirtävät metsäkoneita. Metsäteillä liikkuvan kannattaa pysäköidä autonsa niin, että koneet pääsevät sen ohitse.

Autoa ei sovi jättää risteysalueelle tai metsätien päättävään lenkkiin, sillä silloin metsäkone ei välttämättä pääse kääntymään. Yhteystiedot kannattaa jättää tuulilasiin. Tällöin metsässä töitä tekevät voivat ottaa marjastajaan yhteyttä, jos hänen autonsa on tiellä.

TUOTE

Uudet täyteaineet voivat korvata hiilimustan

MITÄ jos kumin valmistuksessa käytettävän fossiilisen hiilimustan ja silikan voisi korvata ekologisemmalla vaihtoehdolla? Siihen tähtäävät puupohjaiset, toiminnalliset täyteaineet (Renewable Functional Fillers, RFF), joita UPM Biokemikaalit valmistaa.

Hiilimustaa ja silikaa kuluu vuosittain 15 miljoonaa tonnia esimerkiksi renkaissa ja tiivistejärjestelmissä käytettävän kumin ja muovin vahvistamiseen.

Uudet puupohjaiset täyteaineet ovat paljon kevyempiä, puhtaampia ja kustannustehokkaampia. Suorituskykykään ei kärsi: RFF-täyteaineet ovat erittäin lujia ja joustavia.

Alustavien laskelmien mukaan uusien täyteaineiden hiilijalanjälki on 90 prosenttia pienempi kuin teollisen hiilimustan. Keveys merkitsee autoteollisuudessa enemmän kilometrejä ja pienempiä kustannuksia.

Uudet täyteaineet soveltuvat myös rakentamiseen, lattiapintoihin, jalkineisiin ja viihdeteollisuuteen. Täyteaineita on tarkoitus alkaa valmistaa UPM:n jalostamossa, joka valmistuu Saksan Leunaan vuonna 2023.

upmbiochemicals.com

NIMITYS

Martta Fredrikson kehittää metsäalaa

SUOMEN METSÄSÄÄTIÖN toimitusjohtajana keväällä aloittanut Martta Fredrikson on työskennellyt säätiössä ennenkin, mutta työnkuva on nyt entistä laajempi. Fredrikson on koulutukseltaan metsänhoitaja, ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus metsäalan viestinnästä.

Suomen Metsäsäätiö on metsäalan yhteinen rahoittajataho. Se rahoittaa monenlaisia projekteja, jotka edistävät metsäelinkeinon elinvoimaisuutta sekä suomalaisen puun käyttöä. ”Suomen Metsäsäätiön taustalla ovat niin metsänomistajat kuin puuta ostava teollisuus sekä muut metsäalan keskeiset toimijat. Se antaa vahvan jalansijan vaikuttamiselle”, Fredrikson sanoo.

Onnistuneet projektit ovat säätiön vaikuttavuuden perusta. ”Muuttuva toimintaympäristö luo mahdollisuuksia uusille ideoille, ja niihin pitää tarttua ennakkoluulottomasti.”

Metsäsäätiö onkin rahoittanut esimerkiksi useita puurakentamisen pilottitutkimuksia ja uusimpana AR-teknologiaa hyödyntävän mobiilipelin kehitystä. ”Toisaalta on hienoja esimerkkejä siitä, miten pitkäjänteinen ja vuosia jatkunut yhteistyö tuottaa tulosta. Koululaisten Metsävisaa ja Päättäjien Metsäakatemiaa Metsäsäätiö on rahoittanut alusta asti”, Fredrikson mainitsee.

FAKTA

Suomen Metsäsäätiön toiminta perustuu vapaaehtoisiin metsäsäätiömaksuihin. Metsänomistaja voi tehdä puukauppojen yhteydessä lahjoituksen, jonka suuruus on 0,2 % pystykaupan loppusummasta. Muiden puunostajien tapaan UPM sitoutuu lahjoittamaan saman summan säätiölle. Metsäsäätiömaksu on verovähennyskelpoinen.