Boomi ry 50 v. historiikki

© Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry 2018 ISBN 978-952-94-0935-8 (sid.)

ISBN 978-952-94-0936-5 (PDF) Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere www.boomi.fi Taitto: Joonas Puuppo Paino: Suomen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2018

Essi Turvala

Boomi ry:n 50-vuotishistoriikki

Kirjailijan esipuhe

E

n tiennyt Boomista oikeastaan juuri mitään, kun aloitin historiikin kirjoittamisen. Olin liikkunut opiskelujeni ajan yliopiston punavihreällä puolella, olinhan historian opiskelija ja humanisti. Kauppatieteiden opiskelijoiden touhut tuntuivat vierailta ja kaukaisilta.

Historiikkia tehdessäni olen tutkinut Boomin aineistoja ja jutellut boomareiden kanssa. Boomi on kasvanut silmissäni lämpimäksi ja vieraanvaraiseksi ainejärjestöksi, jonka ytimessä on vahva halu tehdä ja olla yhdessä.

Tätä kirjoittaessa tunnen jo etukäteen haikeutta jättää Boomi ja sen ihmiset. Olen oppinut Boomin kautta tuntemaan sellaisiakin henkilöitä, joita en olisi koskaan muuten tavannut. Olen lukenut ajatuksianne ja kertomuksia tekemisistänne. Mielessäni teistä on tullut samalla tavalla merkityksellisiä kuin romaanin henkilöistä.

Historian kirjoittaminen on aina poisjättämistä ja kertomuksen rakentamista. Alallamme vallitseva mielipide on, että ”totuutta” menneisyydestä on siitä kirjoittamalla mahdoton saavuttaa. Tieto katoaa, ja yksi ihminen on menneisyyden tarkastelijana käsityskykynsä rajojen vanki. Korkeintaan voimme yrittää piirtää esiin näkökulmia tai hetkiä. Tästä syystä tämä historiikkikaan ei voi palvella ja miellyttää kaikkia, koska jokaisella on oma käsityksensä siitä, miten asiat oikeasti menivät ja edelleen ovat. Toivottavasti jokainen kuitenkin tunnistaa teoksesta oman ainejärjestönsä.

Jokainen boomari, jonka kanssa olen tämän historiikin kirjoittamista varten keskustellut, on omannut voimakkaan palon ainejärjestötoimintaan ja yhteisen hyvän tekemiseen. Se on mielestäni arvokas ja ihailtava piirre.

Maailma on itsekäs, kylmä ja kova, ja utilitarismi on sellaisessa paikassa arvostettava ja kaunis asia.

Erityisen paljon ihailen Boomissa sitä, että alumnitkin haluavat olla vielä toiminnassa mukana. Opiskelijaelämän yhteisöllisyys on ihana ja turvallinen piirre, jota nyt kaipaa työelämään siirtymisen ovella, sillä se on sirpaleinen ja tuloshakuinen maailma. Opiskelijaelämä on turvasatama nuorille ja joskus vähän vanhemmillekin aikuisille.

Minä olen voinut oppia Boomilta kaikenlaista, ja olen siitä kiitollinen. Toivottavasti nautitte hetkistä tämän teoksen ja ainejärjestönne parissa.

Essi Turvala FM, kirjailija

4

Hyvä lukija

T

ätä on Boomi. Rakkaan ainejärjestömme 50. vuotistaipaleen kunniaksi olemme ikuistaneet suurin ponnisteluin värikästä historiaamme kirjan muotoon niin aiempien kuin tulevien sukupolvien iloksi. Seuraavat sivut on pyritty tekemään neutraaliksi kuvailuksi Boomi ry:n taipaleiden eri vaiheista historian maisterin kuvailemana. Vaikka kuvailun on tehnyt ulkopuolinen, olemme onnistuneet löytämään kirjassa juuri sen Boomin ytimen. Rikomme rajoja siitä, mitä ainejärjestö kaikessa monipuolisuudessaan olla, samalla sitä tärkeintä, eli yhteisöä, unohtamatta. Mukaan on päässyt kuvailua sekä yliopiston kasvuvaiheista ja ammattiliitostamme, että opiskelijoiden maailmanennätyksistä ja porttikieltoon johtaneista tanssiaisista.

Lähdin vetämään historiikkiprojektia puheenjohtajavuoden jälkeen ilman harmainta aavistustakaan, mitä tulevan pitää – yksin. Tätä tekstiä kirjoittaessa on hanketta työstetty puoli vuotta ja teksti saanut ensimmäisen taittoluonnoksen ennen kirjapainoon lähettämistä. On ollut ilo löytää lukuisia uusia oppitunteja tästä projektista: lähtien kirjailijan rekrytoinnista graafisen toimeksiannon antamiseen, painoprosessien vertailusta aina fonttivaihtoehtojen ihmettelyyn asti.

Parasta on kuitenkin ollut yhteisen dokumentointiprojektin ympärille rakentunut tiimi, jota ilman ei olisi mitään luettavaa!

Haluan kiittää kirjailijaamme Essiä, taittajaamme Joonasta ja läheisenä tukena toiminutta puheenjohtaja Nikoa. Haluan kiittää kaikkia historiikin kommentointiin osallistuneita sekä erityisesti Jannea, Matildaa, Mikkoa, Eeroa ja Villeä. Kiitos myyntitiimillemme: Sonja, Christina, Janita ja Jasmiina. Kiitos kaikille haastatelluille ja muille lähdemateriaalia toimittaneille – teidän avulla tämän kirjan sisältö on rakennettu. Kiitos kaikille historiikin tekemiseen osallistuneille. Ja lopuksi erityiskiitos edellisen 40-vuotishistoriikin kirjailijalle Reetta Eiraselle, jonka haastattelusta tämä projekti sai alkunsa.

Kaikkien edellä mainittujen ansioista, hyvä lukija, on kädessäsi pala Boomia. Toivottavasti nautit siitä.

Antti Poikolainen, historiikkitoimihenkilö

5

Sisällys I YHDISTYS Boomi ry Hallitustoiminta Titteleitä ja toimenkuvia Huomionosoitukset Taloustoiminta ja yritysyhteistyö Tukisäätiö VapaaBoomari Mentorointi- ja alumnitoiminta Boomilaakso

7 8 9 13 22 23 27 28 31 33

II EDUNVALVONTA, OPISKELU JA KOULUTUSPOLITIIKKA Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy Kauppatieteiden opiskelu Koulutuspolitiikka ja edunvalvonta Suomen Ekonomit ja Pirkanmaan Ekonomit Leonidin tarina

41 42 48 54 59 61

III TAPAHTUMAT Hämeenkadun Appro Särkän Märkä Poikkitieteelliset Haalaribileet Carillo-excu Boomin vappu Smurffiviikot Ruotsin excu Vuosijuhlat Boomin lippu Sporttiappro Sitsit ja muut tapahtumat

63 64 68 70 74 75 77 81 87 95 96 97

IV AKTIIVIRYHMÄT Boomareiden Olutseura BOSA ry Boomstock ry AIESEC-Boomi NESU-Boomi Ainekerhot Boomin kerhot, kuppikunnat ja traditiot TL;DR

101 103 110 112 113 118 122

LÄHDELUETTELO

128

LIITTEET Hallitukset 1965–2018 Yhdistyksen säännöt Tunnustukset

130 130 137 140

127

I YHDISTYS

B

tapahtumien ykkösaktiviteetti ei ole juominen. Silti Boomissa osataan edelleen tarvittaessa irrotella ja nauttia elämästä, sillä ovathan vapaat opiskelijavuodet nopeasti ohi.

Vuoden 2004 puheenjohtaja ja Boomareiden Olutseura BOSA ry:n perustaja Jarno Lahtisen mielestä Boomi on antanut hänelle enemmän kuin mikään luento tai oppikirja. Vuoden 2015 projektivastaava Karoliina Keskisen mukaan ei ole entisiä boomareita, vain vanhoja. Vuoden 2006 opintovastaava Heikki Soinisen mielestä Boomissa erityisen arvokasta on yhteisön ylläpitäminen. Hänen mukaansa toiminta ja kulttuuri Boomissa on kehittynyt ja suorastaan aikuistunut, mikä on tehnyt siitä jäsenilleen laajemman ja vaikuttavamman yhteisön kuin vielä koskaan historiansa aikana. ”Ei hassummin”, Soininen kiteyttää.

oomi ry on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kauppatieteiden opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Se yksi Tampereen suurimmista ja aktiivisimmista ainejärjestöistä.

Yhdistys on rekisteröity vuonna 1968, mutta sen toiminta alkoi jo 1965. Nimensä yhdistys sai nimikilpailusta. Voittoisan nimen keksivät Boomin perustamisvuoden puheenjohtajan Kari Helinin mukaan mahdollisesti Olli Sauri ja Seppo Koski. Nimi BOOMI oli osuva, sillä ainejärjestö kasvoi rivakasti ja siitä tuli nopeasti merkityksellinen toimija Tampereen opiskelijaelämässä ja muutenkin. Nimi kuvastaa hyvin myös kauppatieteiden opintojen kasvanutta suosiota aikakaudella.

Kirjoitushetkellä Boomi ry on 50-vuotias. Ainejärjestön toiminta on kasvanut ja muuttunut vuosien varrella. Jäseniä sillä oli vuoden 2017 lopulla 934. Yhdistyksen nimissä järjestetään monenlaista toimintaa juhlista yritysyhteistyöhön ja jäsenten edunvalvontaan yliopistolla. Tarkoitus on palvella jäsenistöä monipuolisesti. Ainejärjestön kerho-, sauna- ja juhlatilat löytyvät osoitteesta Pinninkatu 57. Koko Suomen mittakaavassa Boomi ry on tullut tunnetuksi erityisesti järjestämästään Suomen suurimmasta opiskelijatapahtumasta, Hämeenkadun Approsta, joka keräsi vuonna 2017 yli 10 000 kävijää.

Yhdistyksen ytimessä on sen hallitus, johon toiminta usein henkilöityy. Boomin hallituksessa toimivat henkilöt vastaavat järjestön eri toimintasektoreista tapahtumista koulutuspolitiikkaan. Ne ajat ovat ohi, kun yhdistys oli käytännössä pelkkä bileorganisaatio – ainakin vuoden 1992 tiedotusvastaava Aino Järven mielestä, kun hän kuvaili ainejärjestön meininkiä 1990-luvun alussa.

SYL:n puheenjohtajanakin toimineen Järven mukaan tuohon aikaan käytännössä oletettiin, että hallituksen jäsenen pitäisi olla armoton bile-eläin. Vielä 2000-luvullakin oletettiin, ettei hallituslainen ainakaan sylje kuppiin. Herrasmiespesteinä pidettiin tuolloin lähinnä puheenjohtajaa ja koulutuspoliittista vastaavaa.

Nykyään hallitustyö Boomissa on vaativaa ja sille on omistauduttava. Opiskelijakulttuuri on muutenkin siistiytynyt vuosien varrella. Alkoholittomia ja esimerkiksi liikuntatapahtumia on tullut paljon lisää. Kaikkien

BOOMI RY:N JÄSENYYS

Boomin jäsenmaksu on varsin pieni verrattuna sillä saataviin etuihin – vaivaiset 15 euroa lukuvuodessa. Liittyminen tapahtuu Suomen Ekonomien nettisivujen kautta, mutta jäsenmaksu tulee kokonaisuudessaan Boomi ry:n käyttöön. Suomen Ekonomit hoitaa ainoastaan laskutuksen ja jäsenrekisterin ylläpidon.

Jäsenyys todistetaan Boomilaaksosta saatavalla tarralla.

Joillakin boomareilla on tapana keräillä eri vuosien jäsentarroja opiskelijakorttiinsa.

Toiset pitävätkin kortin täyttymistä tarroista merkkinä siitä, että alkaisi olla aika valmistua.

Jäsenmaksun vastineeksi saa käyttöönsä Boomilaakson eli Bolan etuineen, pääsee nauttimaan ainejärjestön tapahtumatarjonnasta sekä hyötymään yritysten kanssa sovituista eduista. Menneisyyden erikoisena jäsenetuna mainittakoon Boomin oma gradunnidontakone ajalta, jolloin gradujen nitomisesta piti huolehtia vielä itse. Kone oli käytössä vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lisäksi Boomi huolehtii jäsentensä edunvalvonnasta opinnoissa, yliopistolla ja kauppatieteissä kansallisella tasolla. Ja paljon muuta!

8

Hallitustoiminta

E

ntisen boomarin, vuorineuvos Kari Neilimon mielestä ainejärjestöllä on monenlaisia tehtäviä, joista tärkein on opiskelijoiden yhteisön luominen.

Ainejärjestötoiminta on pyyteetöntä työtä oman opiskelijayhteisön eteen. Siitä voi myös kerryttää arvokasta kokemusta omaa tulevaisuuden työuraa ajatellen.

4000 opiskelijan raja.

Boomin kerrotaan jo ensimmäisellä kaudellaan järjestäneen talouspoliittisia seminaareja. Niissä pyrittiin esimerkiksi virittelemään keskustelua yliopiston ja talouselämän välillä. Vuonna 1966 paikalle saatiin puhumaan Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Tuure Salomaa, tutkija Timo Relander valtiovarainministeriön kansantalousosastolta ja tiedekunnan professoreita.

Boomin talouspoliittisissa seminaareissa kuultiin myös keskustelua poliittisen kentän eri laidoilta. Puhujiksi saatiin muun muassa eturivin nimiä, kuten Suomen maaseudun puolue SMP:n Veikko Vennamo, silloisen Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto TPSL:n puoluesihteeri Olavi Saarinen ja paikallisia, pirkanmaalaisia kansanedustajia kuten Kokoomuksen Sami Suominen, Amerplast Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Mieleenpainuva oli myös Linkosuo Oy:n silloisen legendaarisen toimitusjohtajan Juhani Jussi Linkosuon esitys vierailukokemuksistaan Yhdysvalloissa.”

Myöhemmin Boomi kehittyi yhä monipuolisemmaksi järjestöksi, joka pyrki ajamaan jäsenistönsä etuja. Ajettavia asioita tuli esimerkiksi tutkintonimikkeen uudistuksen ja myös jonkinasteisen opiskelijoiden järjestäytymisen muodossa. Toukokuussa 1968 saavutettiin vihdoin ekonomin tutkintoni-

ENSIVUODET

Boomi aloitti toimintansa jo syksyllä 1965, kun Yhteiskunnalliseen korkeakouluun perustettiin taloudellis-hallinnollinen tiedekunta. Yhdistys rekisteröitiin virallisesti kuitenkin vasta 1968, josta ainejärjestön historian on laskettu alkavan. Viralliseksi nimeksi tuli Tampereen yliopiston taloustieteiden opiskelijain yhdistys Boomi. Boomin aivan ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1965 oli Kari Helin, sihteeri Pentti Vepsäläinen. Ainekerhon toiminta lepäsi ensimmäisellä kaudella vahvasti näiden herrojen harteilla, sillä he pyörittivät toimintaa kahdestaan.

Alkuaikoina Boomin toiminta oli melko asiapitoista ja kansantaloustieteeseen keskittynyttä, kuitenkaan ”kaljailtoja” Vanhalla Domuksella ja Ruotsalaisella Klubilla unohtamatta. Järjestön kuukausittaisissa teemailloissa kävivät jopa professorit alustamassa kulloinkin käsiteltäviä aiheita. Aluksi Boomilla oli vajaat 60 jäsentä. Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa ylitettiin vuonna 1965 9

mike, ja taloudellis-hallinnollista tutkintoa opiskelevat saattoivat siirtyä ekonomilinjalle. Ensimmäiset ekonomit saattoivat valmistua jo seuraavana syksynä opintojen täydentämisen myötä. Uusi tutkinto oli laadittu yhdessä kauppakorkeakoulujen kanssa, ja se noudatteli samoja linjoja.

Seuraavana vuonna perustettiin STYL, Suomen Taloustieteiden Ylioppilaiden liitto, jonka jäseniksi tulivat kauppakorkeakoulujen ylioppilaskunnat Helsingistä Vaasaan.

Jyväskylän Pörssi ry:n luona käytiin kylässä ensimmäisen kerran vuonna 1968, mistä virisi pitkä ja kaunis ystävyyssuhde ainejärjestöjen välillä.

Liitto nuupahti pian Tapio Kiiskisen kauden jälkeen. Hän valmistui 1969 ja siirtyi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan talousjohtajaksi. Kiiskisen muisteltiin Boomin 30-vuotishistoriikissa ”onnistuneen estämään kauppakorkean katalat pyrkimykset erottaa oma tutkintonsa erilliseksi Tampereen Yliopiston ja muiden ’maalaiskorkeakoulujen’ tarjoamista tutkinnoista.”

VETOVOIMAINEN BOOMI RY

Rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana kaudella 1968–69 toimi Timo Soini. Hallituksen jäsenet johtivat valiokuntia, jotka muistuttavat myöhempiä tiimejä ja nykyisiä jaostoja. Valiokuntajärjestelmä oli luotu kaudella 1966–67, sillä ainejärjestö oli kasvanut kovaa vauhtia ja organisaatiouudistukselle oli tarvetta. Vuonna 1968 organisaatiota kasvatettiin jälleen, jotta innokkaille boomareille olisi tarjota enemmän tekemistä. Ensimmäiseen rekisteröidyn yhdistyksen hallitukseen kuuluivat puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viiden valiokunnan (talous- toiminta-, ulkoasiain-, sisäasiain- sekä sosiaali- ja koulutusvaliokunnan) puheenjohtajien lisäksi kolme niin kutsuttua salkutonta ministeriä. Hallituksen apuna toimi sihteeristö, jossa oli neljä henkilöä.

Muita tärkeitä tehtäviä olivat kaksi pestiä opintoneuvojille sekä toiset kaksi monistajille – monistaminen oli nimittäin tuolloin erityisen tärkeää ja myös varsin tuottoisa bisnes yhdistykselle. Jokaisessa valiokunnassa touhusi kymmenkunta jäsentä, ja lisäksi oli vielä erilaisia yhden asian toimikuntia ja ns. pitkän tähtäimen suunnittelun työryhmä.

Salkuttomien ministerien tehtävillä, samoin kuin ”yhden asian miehillä” pyrittiin houkuttelemaan mahdollisimman paljon väkeä mukaan Boomin toimintaan.

Toiminnassa näkyi mukana paljon muidenkin opiskelualojen ihmisiä, sillä kaikilla aloilla ei vielä ollut omaa ainejärjestöään.

Timo Soinin mukaan ainejärjestöön liittyi esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, historian ja tiedotusopin opiskelijoita, niin vetovoimaista toiminta oli. Myös oman laitoksen opettajat pyörivät mukana, sillä tiedekunta oli nuori ja samoin moni sen opettajista. Boomi siis erottautui edukseen aktiivisuudellaan ja koollaan. Siitä kasvoi varteenotettava kilpailija

STYL – SUOMEN TALOUSTIETEIDEN YLIOPPILAIDEN LIITTO

STYL perustettiin 1969. Siihen liittyivät kaikkien kauppakorkeakoulujen ylioppilaskunnat sekä Boomi, Pörssi ja Åbo Akademin aineyhdistys – KY:n ja Hankenin ylioppilaskunnat pienen pohdinnan jälkeen. Alan opiskelijoiden edustus oli siis yhtenäinen. Tapio Kiiskisen mukaan perustamisen taustalla oli kauppatieteiden opiskelijoiden tyytymättömyys SYL:n eli Suomen Ylioppilaskuntien Liiton puoluepolitisoitumiseen ja haluttomuuteen yleisessä ”maailmanvallankumousromantiikassaan” keskittyä kauppatieteiden opiskelijoille tärkeään tutkinnonuudistukseen.

Helsingin kauppakorkeakoulu ja Svenska Handelhögskolan Hanken ajoivat säilymistä kauppa- ja teollisuusministeriön eli KTM:n alaisina ja hakivat itselleen erillistä korkeampaa ekonomin tutkintoa, jota yliopistojen tiedekunnat eivät saisi opettaa.

Kauppakorkeakoulut olivat tuolloin KTM:n alaisia ja yliopistot opetusministeriön eli OPM:n alaisia.

Liiton keskeinen tavoite oli siis 1969–70 myös kauppakorkeakoulujen saaminen Opetusministeriön alaisiksi ja vaatimustasoltaan yhtenäisen ekonomin tutkinnon saavuttaminen. STYL teki aiheesta konkreettisen mietinnön, joka luovutettiin yhtenäisenä opiskelijamielipiteenä rehtoreille, ministereille ja kansliapäälliköille. Lopulta SYL:kin antoi tukensa. Ratkaisevat päätökset yhtenäisestä tutkinnonuudistuksesta ja kauppakorkeakoulujen siirtymisestä OPM:n alaisuuteen tehtiin vuonna 1970.

10

jopa ylioppilaskunnalle.

Timo Soini muistelee, kuinka myös hänen puheenjohtajakaudellaan Boomi työskenteli edelleen ahkerasti sen eteen, että tutkinto otettaisiin vakavasti. Huoli oli aito, olihan kyseessä aivan uusi koulutus. Ylioppilaskuntaa pidettiin tuolloin liian politisoituneena, boomareita kiinnosti sen sijaan työelämä ja tulevat työpaikat. Tämän vuoksi haluttiin pysyä poliittisesti maltillisina.

Boomissa oli kova halu tulla nähdyiksi kilpailukykyisen tutkinnon omaavina osaajina ja lopulta ansaita paikkansa auringossa eli elinkeinoelämässä ja muissa omaa koulutusta vastaavissa tehtävissä. Soinin mukaan työllistyminen sujui hyvin ja moni suorastaan tempaistiin työelämään jo kesken opintojen. Tampereen Yliopistossa oli aloitettu syksyllä 1965 ensimmäisenä Suomessa tietojenkäsittelyopin opetus ja perustettu alan ensimmäinen professuuri. Tietojenkäsittelyn opiskelijat olivatkin työmarkkinoilla erityisen haluttuja ja monet siirtyivät työelämään suorittamatta koskaan tutkintoa.

Kouriintuntuva esimerkki taistelusta tutkinnon arvostuksen eteen oli vuoden 1967 paikkeilla tehty ekskursio Turkuun. Suhteiden avulla järjestettiin reissu Turun kauppakorkeaan, jossa boomareille esiteltiin paikallisia koulutusohjelmia ja tutkintoja. Päivän päätteeksi vietettiin yhteistä, perinteisen kosteaa iltaan turkulaisten ”KY:llä” Montussa.

Kaikki sujui aluksi hyvässä hengessä, mutta promilletasojen kasvaessa tunteet nousivat pintaan. Sanailu opinahjojen tarjoaman koulutuksen tasoerosta kiihtyi sanaharkaksi ja lopulta boomarit poistuivat bussiinsa lievän käsirysyn saattelemina.

Yhdistyksen alkuaikojen merkkihetkiin lukeutui skottihenkisen juhlagaalan järjestäminen Grand Hotel Tammerissa vuonna 1968. Idea oli kunnianhimoinen: haluttiin järjestää iso tapahtuma paikallisen liike-

elämän edustajille ja perustaa tuotoilla Boomille stipendirahasto. Mallia otettiin Turun KY:n järjestämistä traditionaalisista Balticjuhlista. Tuleva tapahtuma herätti mediassa runsaasti mielenkiintoa, ja siitä uutisoitiin lehdistössä aina Skotlantia myöten. Esiintyjiksi hankittiin eturivin nimiä, kuten Marion Rung ja Muksut.

Gaalan oli tarkoitus houkutella silmäätekeviä paikalle, mutta se osoittautui vaikeaksi, luultavasti suolaisen lippuhinnan vuoksi.

Markkinointia alettiin tehdä tosissaan, kun huomattiin, etteivät illalliskortit käyneet kaupaksi toivottuun malliin. Vesa Vilasen isä omisti toimistotukku Vilanen & Kumpp.:n, jonka konttorin puhelinta käytettiin kaupungin liike-elämän nimekkäiden tavoittelemiseen ja illalliskorttien kauppaamiseen. Vesa Vilanen muistelee: ”Isän firman asiakaskortistosta etsittiin firmojen nimiä. Lisäksi kävimme läpi Tampereen puhelinluetteloa pysähtyen aina kohdalle, jossa firman nimen alla oli vähintään 20 sentin pituinen lista numeroita ja nimiä.

Näin firman pomo katsottiin riittävän vaikutusvaltaiseksi, kun muuta tuntemusta ei ollut. Sitten vaan kampeen kiinni ja pitämään tiivis myyntipuhe. Ja vaikka tilaisuuden päivämäärä vielä muuttuikin ja jouduttiin sama rumba vielä toistamaan, saatiin talo lähes täyteen.”

TV2:n piti televisioida gaala, mutta hanke peruuntui viime hetkellä. Osallistujamäärä ja tapahtuman tuotto jäivät odotettua pienemmiksi. Hallitus olikin sen jälkeen hetken suorastaan tulisilla hiilillä tappiollista tilinpäätöstä tarkasteltaessa. Boomareiden järjestämä tapahtuma oli kuitenkin tyylikäs ja onnistunut – tarjoiltiinpa siellä jopa keskiyön jälkeen perinteistä skotlantilaista haggista.

Juhlagaala oli tempausten suhteen esimakua siitä rohkeudesta, jota Boomilta on myöhemmin totuttu näkemään.

11

OPISKELIJAPOLITIIKAN HULLUT VUODET

valtuuskunnan puheenjohtajia. Rehtoreista tiettävästi vuosina 1962–75 yksi oli sitoutumaton, yksi kokoomuslainen ja yksi poliittisesti epäaktiivinen sosiaalidemokraatti. Yliopiston tunnettu talousjohtaja Yrjö Silo oli puolestaan kokoomusaktiivi. Opettajistossa saattoi olla tosin olla avoimesti poliittisia henkilöitä.

Opiskelijaliike aktivoitui ja politisoitui Tampereella vuodesta 1968 lähtien. Kehitys seurasi esimerkiksi Ranskaa, Saksaa ja Yhdysvaltoja, joissa opiskelijat olivat protestoineet samaisena vuonna. Tampereen Yliopiston arkeen tulivat luentolakot, joukkokokoontumiset, mielenosoitukset ja mielipidevaikuttaminen esimerkiksi yliopistolla lehdyköitä jakamalla. Vuonna 1968 vallattiin Helsingin vanha ylioppilastalo. Tempauksen arvo oli tärkeä eritoten symbolisesti, sillä se kuvasi opiskelijoiden aktivoitumista.

Tampereen Yliopiston Ylioppilaskunnan voimannäyte oli syksyn 1968 maksulakko protestina yliopistojen keräämän lukukausimaksun korottamiselle. Tällöin neljän ”lakkopäivän” aikana vain 431 yliopiston 6000 opiskelijasta ilmoittautui yliopistoon ja maksoi siis vaaditun lukukausimaksun.

Maksulakon seurauksena korotus peruttiin.

Se vaikutti osaltaan myös yliopistojen valtiollistamiseen vuonna 1974 ja opiskelijoiden pääsyyn osaksi yliopiston hallintoa ja päätöksentekoa. Lukukausimaksuista luovuttiin myöhemmin kokonaan. Vuonna 1974 yliopiston nimen kirjoitusasu muuttui Tampereen Yliopistosta Tampereen yliopistoksi.

Entisen boomari Jukka Lahtisen mukaan 1960-luvun lopulla Boomi ry:n hallituksen jäsenet valittiin poliittisin perustein. Taisto eri puolueiden välillä oli tiukkaa. Vasemmistolaiset olivat jopa ilmoittaneet väärän paikan vuosikokoukselle, jotta oikeiston kannattajat eivät pääsisi paikalle. Ajan hengen mukaisesti politisoituneisuus alkoi siis näkyä Boomissakin, vaikka toisaalta kerrotaan, ettei hallituspesteihin lopulta ollut moniakaan ehdokkaita. Aktiiviporukka sai ajettua omat ehdokkaansa läpi, kun vuosikokouksiin ei ollut tunkua.

1970-luvulla Tampereen yliopisto sai punaisen yliopiston leiman. Kuvaa yliopiston punaisesta imagosta ruokittiin mielellään mediassa. Erityisesti punaisuus on liitetty Tampereen yliopistossa harjoitettuun opiskelijapolitiikkaan. Historiantutkija Mervi Kaarnisen mukaan yliopisto ei kuitenkaan 1960- ja 1970-luvuilla ollut vasemmiston hallitsema, jos tarkasteltiin yliopiston hallintoelimiä kuten valtuuskuntaa, rehtoreita ja

Boomittaret Varsovan torilla. Irma Aro (vasemmalla) ja Riitta Järvisalo

Tunnelmia autolautta m/s Gryfiltä matkalla Varsovaan.

12

MIKSI BOOMISSA TYÖSKENTELY KANNATTAA? • Boomissa oppii toteuttamaan asioita • Löytää kavereita jotka voivat olla tulevia työkavereita • Oppii soveltamaan hankalissa tilanteissa ja kestämään pettymyksiä vuoden 2015 yrityssuhdevastaava Teemu Toivonen

Titteleitä ja toimenkuvia HALLITUS JA JAOSTOT

sen jäsenillä on oikeus äänestää kokouksessa.

Hallituksen jäsenet puheenjohtajaa lukuun ottamatta johtavat omia jaostojaan. Hallituspestit kiertävät yleensä jäseneltä toiselle, eikä samaa pestiä hallinnoida vuositolkulla.

Hallitusvuodet voivat olla raskaita ja verottaa opiskelujen etenemistä. Tästä huolimatta monia kiinnostaa hallitusuran jälkeenkin jaostotoiminta. Todistettavasti on myös entisiä boomareita, jotka ovat kahdenkin hallitusvuoden jälkeen valmistuneet määräajassa tai nopeammin. Jaostotoiminta on luonteeltaan enemmän matalan kynnyksen tekemistä, ja siihen voi olla helpompi astua mukaan. Jaostoihin haetaan hakemuksella, ja niihin hyväksymisestä vastaa jaoston johtava vastaava yhdessä hallituksen kanssa.

Vuonna 2018 Boomi ry:n hallituksessa on kymmenen jäsentä, puheenjohtaja mukaan lukien. Jaostoja on kymmenen. Yhteensä Boomin kanssa oli vuonna 2018 tekemisissä yli 100 aktiivista boomaria, oli se sitten jaostoissa, tutoreina, toimihenkilöinä, ainekerhoissa tai hallituksessa. Boomarit ovat siis huikean aktiivisia tekemään pyyteetöntä työtä ainejärjestönsä eteen.

Boomin hallituksen koko oli vuosina 1998–2007 kymmenisen jäsentä, hieman vaihdellen. Tiimit perustettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen, kun hallituksen jäsenten vastuualueille haluttiin luoda toimintaa tukevat tiimit. Tiimien määrä väheni ajanjaksolla, mutta aktiivisia tiimiläisiä oli koko ajan enemmän. 1990-luvun lopussa heitä oli vain noin 30, mutta 2000-luvun puolivälissä tiimiaktiiveja oli jo noin 80 henkilöä.

Ylintä päätösvaltaa Boomissa käyttää yhdistyksen kokous. Boomin hallitus valitaan vuotuisessa syyskokouksessa. Vain yhdistyk-

SYYSKOKOUS

”Pellet vaihtuu, sirkus pysyy”, kuvaili VapaaBoomarin toimittaja Anna Pekkanen syyskokouksen antia vuonna 2010. Syyskokoukset ovat yleensä varsin suosittuja: vuonna 2014 paikalle valitsemaan uutta hallitusta saa13

pui 150 äänivaltaista boomaria. Edellisenä vuonna 2013 kokous kesti viisi tuntia. Tässä kokouksessa vanhempien vuosikurssien jäärien sanottiin toimineen ”keskustelunherättäjinä”, eli aikalaismuistelon mukaan inttäneen ja viilanneen pilkkua vähän joka asiassa. Ehdokkaita saatetaan grillata viimeisen päälle ja äänestykset hallituspestin saajasta voivat olla tiukkoja. Vuoden 2014 juhlavastaavan valinta jouduttiin hoitamaan kolikolla äänten mentyä tasan. Vuonna 2010 puheenjohtajaehdokkailta tivattiin esimerkiksi, miksi boomari onkaan rotta ja milloin arvoisa ehdokas on itkenyt viimeksi. Samana vuonna Riku Jokinen esitti freestylenä version Michael Jacksonin “Beat it” -kappaleesta.

Esitystä kuvailtiin ”kamalaksi” ja myötähäpeää ”suunnattomaksi”.

Hallitukseen astuminen alkaa rituaalinomaisesti hallituksenvaihtoviikonlopulla vuoden lopussa. Tällöin pestin edellinen haltija perehdyttää seuraajansa tehtäviin – muun muassa. Paljon myös tutustutaan uuden hallituksen kesken ja vaihdetaan kokemuksia vanhan kanssa. Hauskanpitoakaan ei ole unohdettu. Pitopaikkana tapahtumalle toimi pitkään, ainakin parin vuosikymmenen ajan Villa Toni, joka on vanha ja rapistunut pytinki Teiskon Kämmenniemessä. Tampereen yliopiston tukisäätiö vuokrasi ulkoisesti rujoa rakennusta opiskelijoille sen myyntiin vuonna 2017 asti. Jotkut tuntuvat uskovan vakaasti, että Villa Tonissa kummittelee tai tapahtuu muita paranormaaleja asioita, mikä toi oman vivahteensa hallituksenvaihtoviikonloppuihin. Tiluksilla käyskentelee ilmeisesti myös hiippari, joka on tupannut ilmestyä kutsumattomana vieraana opiskelijoiden tapahtumiin.

Boomin eteen on työskennelty jopa niin antaumuksella, että muun elämänhallinnan on ollut annettava periksi. Vuoden 2011 VapaaBoomarin päätoimittaja Eero Laitila kirjoitti ”hallituskiloista”, jotka saattoivat kohdata kaikkensa rakkaan ainejärjestönsä eteen tekevää. Kondiksen ohella myös noppien karttuminen opintopistetilille saattaa kärsiä. Toisaalta vaakakupissa painavat mahdollisuus oppia uutta, verkostoitua ja kokeilla siipiään oikean tekemisen parissa ennen lopullista työelämään astumista.

Vuoden 2013 puheenjohtaja Ville Kaukoranta.

HALLITUSPESTIT

Puheenjohtaja on hallituksen sydän, joka johtaa hallitusta ja samalla koko Boomia.

Hän kantaa viime kädessä vastuun hallituksen toimista. Puheenjohtaja edustaa yhdistystä eri sidosryhmille ja kutsuu hallituksen koolle. Tehtävä on melkoisen aikaa vievä, joten aivan kepein aikomuksin siihen ei kannata ryhtyä – toisaalta puheenjohtajuus on antoisa ja opettavainen pesti yhdistystoiminnan ytimessä. Boomin puheenjohtaja vaikuttaa Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat (JKY) ry:n hallintojaostossa sekä JKY-kollegiossa.

Hän ajaa niissä boomarien etuja. Lisäksi puheenjohtaja vaikuttaa kansallisella tasolla Suomen Ekonomeissa Kylteripuheenjohtajien verkosto KPV:ssa ja paikallisella tasolla Pirkanmaan Ekonomien hallituksessa puheja läsnäolo-oikeudella.

Boomi tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden kylterihallitusten kanssa. TuKY:n kanssa käydään ystävyysottelu Akateemisen kyykän MM-kisoissa Hervannassa. Sen jälkeen vietetään yhteisiä jatkoja turkulaisten kanssa.

Boomista lähtee yleensä bussi muihin isoihin kansallisiin tapahtumiin, kuten Finanssin VVV-risteilyyn, TuKYn Pikkulaskiaiseen sekä tietysti Pörssin Rinneriehaan.

Lisäksi kaikkien kauppatieteellisten ainejärjestöjen hallitukset kutsutaan Tampereelle Kylterihallituksen Kesäfesteihin. Se on Suomen Ekonomien masinoima asiatapahtuma, jossa kylteriaktiivit vaihtavat parhaita käytäntöjä ainejärjestötoiminnasta tavoitteenaan kehittää kylteriyhdistysten toiminnan tasoa kansallisesti.

Vuoden 2014 puheenjohtaja Lauri Linnainmaa muisteli puheenjohtajavuotensa palkitsevimpia hetkiä olleen, kun näki ihmisten viihtyvän ja tuntevan ainejärjestönsä 14

2011 S u t alli

h

9 2

10

3

4

11

8

7

1

6

5

12

Vuoden 2011 puheenjohtaja Topias Nurminen kuvassa varustettuna numerolla 1.

Yrityssuhdevastaava Tietohallintovastaava Puheenjohtaja Topias Nurminen 5 1 Kuka? Markkinointi, 3. vuosi 9 Anni Pesonen Juha Eerola Kuka? Vero-oikeus, 3. vuosi Mitä lupaa? Laittaa itsensä likoon Kuka? Yrityksen hallinto, 1. vuosi Mitä lupaa? Laittaa koko persooMitä lupaa? Toteaa, että Boomin ja kertoo opiskelleensa puheenjohnansa likoon ja on valmis omistautietohallintajärjestelmissä on vielä tajaksi jo vuoden. Päämääristä tärkein on kauppatieteilijöiden edun tumaan pestille. Lupaa olla Boomin paljon kehittettävää. hallituksen ahkera ja omistautunut ajaminen yliopistouudistuksessa. jäsen. puheenjohtajan pestiin mieli Klubimestari On puheenjohtajaehdokas,Vuoden joka on 2011 neljä eh-Juuso Kiiveri 10 Kuka? Markkinointi, 2. vuosi sydämeltään boomari. dokasta, joista lopulta valittiin Topias Nurminen.

Koulutuspoliittinen vastaava Mitä lupaa? Tarjoaa Bolaan aina ”Ehdolle asettuneet boomarit pyörivät penkeissään hörp6 viihtyisätjapuitteet Jarkko Louhelainen virvokkeineen ja Varapuheenjohtaja Joni Larvanto 2 pivät hermostuneena kahviaan.

Tarjolla oleva pulla tuntuu Kuka? Yrityksen hallinto, 1. vuosi parhaat jatkot Klubille. Keskittyy Kuka? Yrityksen hallinto, 2. vuosi Mitä lupaa? Aitoa kiinnostusta ja tehtäviinsä täysin ollakseen tyytyMitä lupaa? Korjauksia juuttuvan hallituk- kurkkuun.

Ehdokkaita on tänä vuonna neljä toistaan erilaisimpia. innostusta.

On perillä yliopistouuväinen lopputulokseen. sen sisäisen kommunikoinnin puutLyyrikko Nieminen näkee hallinnosta vahvuutenaan Boomin miedistuksesta, yliopiston teeseen, jäsenten aktivoimiseen ja Vesa likuvamarkkinoinnin ja oman helposti luonja hallopeditoiminnasta.

Käytännönlähestyttävän Juhlavastaava Vesa Nieminen hallituksen sisäisen koherenssin pateensa.

Idealisti Olli Mononen panostaisi Boomin liikevaih11 kokemus smurffina olosta vielä tuoKuka? Markkinointi, 2. vuosi rantamiseen. don kohottamiseen volyymin noston avulla ja parempiin reessa muistissa.

Mitä lupaa? Tupa on aina täynnä, sidosryhmäsuhteisiin. Nykyinen yrityssuhdevastaava Topioli tupa miten iso tahansa ja missä Talousvastaava Sonja Saarenpää as Nurminen kertoo olevansa sydämeltään kylteripuheen3 Kuka? Vero-oikeus, 3. vuosi Projektivastaava Hanna Hytönen tahansa. johtaja. ainoa naisehdokas Kuka? Yrityksen hallinto, 3. vuosiIida Jaakkola näkee Mitä lupaa? Taloustiimistä han- Porukan omana valttikorttinaan naiseutensa järjesMitä lupaa? Suuri motivaatio ja teh-kokemuksen KV- ja vapaa-aikavastaava kitun operatiivisen kokemuksensa tötoiminnasta.”

12 tävää kohtaan, ja sataprosenttinen Saila Suoranta tuomalla varmuudella voi keskittyä sitoutuminen.

Tavoitteena järjestää Kuka? Laskentatoimi, 1. vuosi paremmin Boomin talouden strateAnna Pekkanen, VB 5/2010 entistä hienompi ja onnistuneempi Mitä lupaa? NESU-Boomin toigiseen puoleen.

Hämeenkadun Appro. minnan selkeää kehittämistä, aitoa 7 innostusta ja kiinnostusta toiminYrityssuhdevastaava 4 Riku Jokinen Päätoimittaja Eero Laitila taan. Haluaa oppia uutta tapahtuKuka? Markkinointi, 2. vuosi 8 mien järjestämisestä ja jatkaa jo oleKuka? Yrityksen hallinto, 1. vuosi massa olevia perinteitä.

Mitä lupaa? On aidosti kiinnostu- Mitä lupaa? Viestintään lisää rentoutta ja ammattimaisuutta, kiinnut tehtävästä ja Boomista. Sopivat s! nostavan sisällön tuottaminen kailuonteenpiirteet tehtävään.

Onnea uusi hallitu 15 kille kanaville.

Boomin kodikseen. Haastavinta tehtävässä oli paineensieto: tehtävää, kysymyksiä ja kyseenalaistuksia tuli joka suunnalta. Yöunistakin pitäisi huolehtia. Parasta tehtävässä oli Linnainmaan mielestä vastuu ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan maailman parhaan ainejärjestön toimintaan.

Juhlavastaava huolehtii Poikkitieteellisten Haalaribileiden järjestämisestä yhdeksän kertaa vuodessa. Juhlavastaava suunnittelee juhlien teemat, tilaa markkinointimateriaalit ja promoaa bileitä. Hän pitää yhteyttä yhteistyökumppaneihin, kuten ravintolapäällikköön. Vuonna 2017 pesti täydentyi Kesän opiskelijabileiden järjestämisellä. Lisäksi hän vastaa Kylterihallituksen Kesäfestien sekä Boomin kesäbileiden järjestämisestä.

Tilavastaava eli entinen klubimestari vastaa Boomin tiloista ja pyörittää niiden vuokraustoimintaa. Tilojen vuokraus on Boomille tärkeää liiketoimintaa, ja siksipä tilavastaavan on pidettävä asiakkaat tyytyväisinä. Tilavastaava tunnettiin vuoteen 2016 asti klubimestarina, joka on Boomissa perinteikäs nimi tehtävälle. Nimenmuutoksen yhteydessä tilavastaavan pestiä pyrittiin viilaamaan enemmän liiketoiminnan kehittäjän suuntaan, poispäin pelkkänä talonmiehenä olemisesta.

Tilavastaavat ovat organisoineet tilojen remontteja, eikä vastaavan nykyäänkään sovi pelätä työkaluihin tarttumista. Klubimestari vastaa boomarien viihtymisestä ja hänen vastuullaan onkin, että boomari saa maitokahvinsa take away -kuppiin ja että uusin Cosmopolitan on välittömästi hänen luettavissaan.

Koulutuspoliittisen vastaavan eli kopon tärkein tehtävä on huolehtia boomarien edunvalvonnasta opintoasioissa kauppatieteellisessä tutkinto-ohjelmassa. Lisäksi kopo osallistuu opetuksen kehittämiseen, on yhteydessä opetusta järjestäviin tahoihin ja pitää kauppatieteiden opiskelijat ajan tasalla opiskelumaailman käänteistä. Kopon soisi kasvavan yliopistohallinnon luottoboomariksi ja välien henkilökuntaan pysyvän ensiluokkaisina.

Kopo vastaa myös tuutoroinnin järjestämisestä. Tämäkin on tärkeä tehtävä, sillä tuutorointi on keskeisessä osassa fuksien yliopistoon kotoutumisessa. Lisäksi fuksien

seassa kasvavat myös uudet ainejärjestöaktiivit. On hyvä heti alussa innostaa märkäkorvat Boomin toimintaan, jotta saadaan uusia tekijöitä ja ainejärjestö ei näivety. Vaikka kopo tiedottaakin kanssaopiskelijoitaan ahkerasti opintomaailman uusimmista käänteistä, kuuluu varsinainen opintoneuvonta kuitenkin yliopistolle.

Projektivastaavat ovat vastuussa Hämeenkadun Appron ja Särkän Märkän järjestämisestä. Särkän Märkästä vastaava osallistuu myös vuosijuhlien ja Sporttiappron järjestämiseen. Pesti pistettiin kuormittavuutensa vuoksi puoliksi vuoden 2015 jälkeen.

Ensimmäinen projektivastaava järjestää Hämeenkadun Appron Varjoapproineen ja Sikariportaineen, toinen Särkän Märkän ja Sporttiappron sekä huolehtii hallituksen ja Boomin liikuntasektorin välisestä kommunikaatiosta. Tämä projektivastaava osallistui myös vuoden 2018 juhlavuoden vuosijuhlien järjestelyyn iltajuhlavastaavana.

Projektivastaavat jakavat Royal Staffin vetovastuun – toinen vetää sitä kevään ja toinen syksyn. Käytännössä projektivastaavien työ on sopimusneuvottelua ravintola- ja yritysyhteistyön alueella, esiintyjien buukkaamista, markkinointiviestintää eri sidosryhmien ja opiskelijoiden suuntaan, lipunmyynnin järjestämistä eri osoitteissa sekä koko projektin luotsausta kohti maalia. Approssa projektivastaava saa kantaa himoittua CEO-passia.

Talousvastaavan tehtävät ulottuvat talouden suunnittelusta aina käytännön taloushallinnon pyörittämiseen ja budjettiseurantaan. Talousvastaava myös auttaa ja opastaa muita rahan kanssa pelaavia hallituslaisia.

Tehtävä voi parhaimmillaan tarjota sen hoitajalle konkreettista valmistautumista työelämän haasteisiin.

Erilaisiin tapahtumiin suunnitellaan etukäteen budjetit – kuulemma jo ihan Excelin käyttämisen ilosta. Lipunmyynti tapahtumiin kuuluu myös talousvastaavan kontolle.

Esimerkiksi Hämeenkadun Approssa työllistävät budjetointi, kampuslipunmyynnit ja nettilipunmyynnit. Tapahtuman jälkeen hoidetaan raportointi. Laskut on maksettava ja verot ilmoitettava, vaikka olisi loma-aika.

Tilinpäätösurakka koittaa vuodenvaihteen jälkeen.

16

Boomi ry:n hallitus vuosimallia 2018.

Tapahtumavastaava huolehtii ja vastaa Boomin omalle väelle suunnatuista tapahtumista. Tapahtumia riittää aina Haalaribileiden etkoista pikkujouluihin. Ne järjestetään tapahtumajaosto Rottakoplan kanssa. Vuoden suurin ponnistus on vappuviikot, jotka ovat välillä venyneet jopa yli kahden viikon.

Verkostoitumistakin ehtii harrastaa, sillä tapahtumia pääsee organisoimaan ja muutenkin olemaan tekemisissä muiden ainejärjestöjen kanssa. Myös retkien järjestäminen toisille paikkakunnille tapahtumien perässä on tapahtumavastaavan heiniä.

Tiedotusvastaava huolehtii nimensä mukaisesti tiedotuksesta sekä ainejärjestön sisäisesti että ulkoisillekin sidosryhmille. Pesti on siis mainio mahdollisuus oppia viestintää käytännössä. Tiedottaja voi pitkälti itse valita, mihin haluaa keskittyä; lehteen, someen, panostaako sanalliseen vai visuaaliseen puoleen… Boomin ulkoisen tiedotuksen kanavia ovat VapaaBoomari-lehti, nettisivut, ainejärjestön sähköpostilista ja viikkotiedote, ilmoitustaulu sekä sosiaalisen median profiilit Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa ja Instagramissa. Boomilla on lisäksi oma LinkedIn-ryhmä. Boomi videoi toimintaansa esimerkiksi promovideoiden muodossa. 50. vuosijuhlilta julkaistiin näyttävä aftermovie.

Ensimmäiset nettisivunsa Boomi ry sai vuonna 2006. Perinteisesti tiedotusvastaava toimii myös kokouksissa sihteerinä.

Yrityssuhdevastaava eli yrppä pitää nimensä mukaisesti Boomin nimissä yhteyttä yritysmaailmaan. Yrppä järjestää yritysvierailuja eli yritysekskursioita (tutummin excuja), Asiaviikon, kesätyöpäivän ja vuosittaisen Ruotsin excun – muiden muassa. Yrppänä pääsee myös laittamaan myynti-, verkostoitumis- ja neuvottelutaitonsa peliin.

Hallituksen sisäisesti valittavia pestejä ovat sihteeri ja varapuheenjohtaja. Menneitä pestejä on esimerkiksi vuonna 1998 perustettu tietohallintovastaavan tehtävä. Pestistä luovuttiin vuoden 2011 jälkeen, koska Juha Eerolan kaksivuotisen tietohallintoprojektin jälkeen vastaavalle ei nähty enää tarvetta.

Tällöin Boomille luotiin ammattimaiset sähköiset järjestelmät omasta palvelimesta ja domainista lähtien, ja otettiin käyttöön esimerkiksi sähköinen ilmoittautuminen tapahtumiin. Järjestelmien uusinnan jälkeenkin Eerola oli se henkilö, johon otettiin yhteyttä, kun sähköiset järjestelmät takkusivat. Kaikkiin kysymyksiin ei Juhaltakaan tosin löytynyt vastausta. ”Nää on näitä elämän tarkoitukseen verrattavia kysymyksiä eli ei mitään hajua”, kuului vastaus vuonna 2013 jälleen yhteen Internet-ongelmaan.

Myös kv- eli kansainvälisten asioiden vastaavuudesta luovuttiin vuoden 2011 jälkeen, ja siihen kuuluneet tehtävät siirrettiin kopolle. Vuonna 2011 perustettiin Johtamiskorkeakoulun Ylioppilaat ry eli JKY, jonka tasolla nykyisin organisoidaan yksikön 17

tulevien vaihto-opiskelijoiden tutorointi ja pääosa muustakin kv-toiminnasta. Nykyään Boomissa toimii kv-toimihenkilö, jonka tehtävä on huolehtia kv-tutoroinnista, vaihtoon lähtevistä boomareista ja edistää kansainvälisyyttä Boomissa. Kv-toimihenkilö vaikuttaa JKY:ssa kansainvälisten asioiden parissa yhdessä järjestön kv-vastaavan ja muiden ainejärjestön kv-toiminnasta huolehtivien henkilöiden kanssa.

Kaikkiaan Boomin hallituspestit tarjoavat kosketusta työelämään ja työelämätaitoihin jo opiskeluajoista lähtien. Hallituspestit opettavat muun muassa vastuun kantamista, johtamista, esiintymistä ja paineenhallintaa.

Hallitustyö on myös hauskaa yhdessä puuhailua oman opiskelijayhteisön eteen.

Jaostoihin haetaan hakemuksella. Jaostot voivat olla varsin suosittuja, joten hakemukseen kannattaa panostaa. Jaostoja muokataan tarpeen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2011 päätettiin tulevalle vuodelle pienentää hallituksen kokoa kahdestatoista yhdeksään. Perustettiin kolme uutta jaostoa, joiden suhteen haluttiin siirtyä jäsenlähtöisempään suuntaan, jossa Boomin rivijäsenet olisivat vahvasti luomassa jaostojen toimintaa. Vuonna 2015 perustettiin uusi jaosto, BoomSport. Se aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Tiedotuksen saralla VapaaBoomarin toimituksen nimi muutettiin samana vuonna mediatiimiksi. Seuraavana vuonna tehtävänalojen laajentumisen seurauksena toimitus kuitenkin erotettiin mediatiimistä. Jälkimmäiselle kuuluu Boomin tiedotus, edelliselle VapaaBoomarin toimittaminen.

Vuonna 2016 suunniteltiin organisaatiouudistusta, sillä hallituslaisten ylikuormittumista oli pantu merkille jo muutaman vuoden ajan. Vastuutehtäviä haluttiin jakaa lisää toimihenkilöpuolelle, ja luoda siitä arvostettu, vastuullinen välimaasto jaostossa ja hallituksessa toimimiselle. Uudistus toteutettiin vielä samana vuonna. Organisaatiouudistuksen uusine toimijoineen toivottiin mahdollistavan paremman jaostojen brändäyksen, tasaisemman työnjaon sekä entistäkin laadukkaamman ainejärjestötyön. Uudistuksen myötä otettiin käyttöön kaksi uutta toimihenkilötehtävää; Vapaaboomarin päätoimittaja ja mentorointitoimihenkilö. Vuonna 2017 aloitti kaksi uutta jaostoa, klubijaosto ja bränditiimi.

Royal Staff -jaostossa pääsee osallistumaan isojen tapahtumien, Särkän Märkän ja Hämeenkadun Appron järjestämiseen.

Arvokasta kokemusta kertyy esimerkiksi yritysyhteistyöstä ja markkinoinnista. Kullekin jaostolaiselle jaetaan vastuualue ison tapahtuman järjestämisessä. Työtä SärMän ja Appron järjestämisessä riittää aina ruohonjuuritasolle asti – jonkun on tilattava ne haalarimerkit ja järjesteltävä narikkalaput.

Ansioituneet ja ahkerat toimijat matkustavat Hämeenkadun Appron jälkeen palkkarireissulle, joka vuonna 2018 suuntautuu Prahaan. Tiimiä luotsaavat projektivastaavat.

Rottakoplassa eli Boomin tapahtumatiimis-

JAOSTOT JA TOIMIHENKILÖT

Jaostoja on vuonna 2018 kymmenen. Ne ovat Royal Staff, Rottakopla, taloustiimi, yrityssuhdejaosto, mediatiimi, VapaaBoomarin toimitus, brändijaosto, klubijaosto, kopotiimi ja BoomSport. Lisäksi hallituksen läheisyydessä toimii kymmenen toimihenkilöä. Toimihenkilöt valitaan jotain erityistä projektia tai tehtävää varten. Tehtävänkuvat ovat usein rajatumpia ja käytännönläheisempiä kuin hallituksen jäsenillä.

Vuonna 2018 toimihenkilöiksi luettiin vuosijuhlatoimikunta, historiikkitoimihenkilö, kv-toimihenkilö, mentorointitoimihenkilö, liikuntatoimihenkilö, VapaaBoomarin päätoimittaja, Vapaaboomarien edustajistoryhmän puheenjohtaja, alumnitoimihenkilö, ympäristövastaava, häirintätukihenkilöt ja tasa-arvovastaava. Lisäksi hallopedit eli yliopiston hallinnon opiskelijaedustajat luetaan Boomin toimihenkilöiksi.

”HALLITUSPESTIT OPETTAVAT MUUN MUASSA VASTUUN KANTAMISTA, JOHTAMISTA, ESIINTYMISTÄ JA PAINEENHALLINTAA.” 18

Tiedotusvastaavan johtamassa mediatiimissä pääsee käyttämään Boomin eri viestintäkanavia, kuten Snapchatia ja Instagramia, ja näyttämään osaamistaan vaikka valokuvauksen tai videoeditoinnin saralla. Tiimin toimintaan osallistuminen on hyvä tilaisuus päästä harjoittelemaan esimerkiksi Adoben ohjelmistojen, kuten Photoshopin käyttöä.

Mediatiimi huolehtii myös esimerkiksi ainejärjestön tapahtumien promomateriaalien tuottamisesta. VapaaBoomarin toimituksessa pääsee yhtä lailla kirjoittamaan ja valokuvaamaan sekä ennen kaikkea hyödyntämään luovuuttaan. VapaaBoomaria pidetään esillä myös sen Facebook-sivuilla ja Instagramissa. Brändijaostossa mietitään, miltä Boomi näyttää ja kuulostaa. Jaostoa johtaa tiedotusvastaava. Se vastaa myös abimateriaaleista.

Klubijaosto on vasta poikanen, sillä se aloitti toimintansa vuonna 2017. Tosin vastaavaa toimintaa on ollut koko ainejärjestön historian sivu, sillä tiloista on aina löytynyt jotain rempattavaa. Edelleenkin vasaraa pääsee halutessaan heiluttelemaan. Klubijaoston pääasiallinen tehtävä on tilojen ja niiden markkinoinnin kehittäminen.

Boomin kopo- eli koulutuspoliittinen tiimi perustettiin virallisesti vuonna 2016, mutta epävirallisesti koulutusasioiden ympärillä asiasta kiinnostuneet olivat hääränneet jo pidempään. Kopotiimissä järjestetään kopoiltoja, organisoidaan abi-infoja yhdessä bränditiimin kanssa, ollaan mukana mentorointiprojektissa ja osallistutaan kopoaiheisiin tapahtumiin.

Vuonna 2016 perustettu liikuntajaosto BoomSport osallistuu liikuntatoimihenkilön johdolla esimerkiksi Sporttiappron järjestämiseen. Jaoston perustamiseen johti lisääntynyt kysyntä liikuntatapahtumille. Jaosto järjestää boomareille myös lajikokeiluja.

Vuonna 2016 niitä järjestettiin esimerkiksi boulderoinnissa ja cross-trainingissa, vuonna 2017 puolestaan twerkkauksessa, hip hop -tanssissa, hotjoogassa, golfissa ja purjehduksessa.

Erillistä kansainvälisyys- eli kv-jaostoa Boomissa ei ole. Vaihto-opiskelijoiden tutoroinnista vastaa JKY eli Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat, joka kerää yhteen tiedekun-

Kuvassa boomarit yhdistyksen tilintarkastaja Teemu Suoniemi ja toiminnantarkastaja Jarno Lahtinen.

sä toimitaan samalla alueella, mutta tapahtumia on enemmän ja ne ovat huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Koska boomarit tykkäävät juhlistaa aika ajoin maallista taivallustaan, riittää Rottakoplalla puuhaa ja se onkin Boomin määrällisesti suurin jaosto. Rottakoplassa ja Royal Staffissa pääsee molemmissa ideoimaan rohkeasti ja myös toteuttamaan ideoitaan. Uusille tapahtumille on aina tilausta ja vanhoja saa uudistaa. Rottakoplassa hyötyä on myös esimerkiksi askartelu-, neuvottelu-, tiskijukan ja piirustustaidoista. Jaostoa johtaa tapahtumavastaava.

Taloustiimi sopii sellaisille, jotka haluavat toiminnan kovaan ytimeen eli raha-asioiden pariin. Taloustiimissä pääsee tekemään kaikkea kolikoiden laskemisesta kirjanpidon todellisuuteen. Tiimi avittaa talousvastaavaa kirjanpidon tekemisessä, ostoreskontran hoidossa, laskutuksessa ja muissa päivittäisissä rutiineissa. Tiimin jäsenenä pääsee siis oppimaan paitsi eri ohjelmistojen käyttöä, myös tutustumaan ainejärjestön taloudenhoitoon lähietäisyydeltä.

Yrityssuhdejaostossa pääsee nimensä mukaisesti huolehtimaan yrityssuhteiden hoitamisesta. Jaostolainen huolehtii niin vanhojen yrityssuhteiden hoitamisesta kuin uusien kumppanien hankkimisesta. Jaostossa pääsee tapaamaan yritysten edustajia, vaikuttamaan Boomin jäsenetuihin ja järjestämään tapahtumia. Jaosto aloitti toimintansa vuonna 2011.

19

MIKSI JAOSTOIHIN?

Äkkiseltään voisi ajatella, että järjestötoiminta lähinnä syö mielettömästi aikaa ja vaivaa, ja opinnotkin siinä kärsivät. Todellisuudessa toiminta jopa antaa enemmän kuin ottaa. Seuraavassa vuoden 2010 royalstaffilaisten kokemuksia vuoden jaostotyöstä. Tiimi otti kaiken takaisin palkkarireissullaan Saksan Bremeniin. Reissun jälkeen oltiin tyytyväisiä, kuinka kukaan ei tällä kertaa sammunut lentokoneen vessaan.

Aamu Areenalla yhdeksän kuukauden uurastuksen, 30 tunnin valvomisen ja juhlien purkuhommien jälkeen oli jotain unohtumatonta – ja läppä maailman huonointa!

Eero Laitila, markkinointi 2. vsk Olin staffin mukana Kauppakadun Approssa – puhallettavana, alastomana kumiukkona, jolla oli oma naamani. Eihän kavereita voinut päästää liikenteeseen ilman Tuomasta!

Tuomas Virta, yrityksen hallinto 3. vsk

Olen ollut mukana sekä taloustiimissä että Royalstaffissa ja molemmista tiimeistä mukaani on tarttunut todellatodella paljon sellaista, mitä luentosaleista ei voi oppia. Taloustiimissä kirjanpito, laskutus- ja muut talousasiat ovat harjaantuneet käytännön tasolla ja Royalstaffissa organisointi-, johtamis- ja ryhmätyötaitoni kehittyivät roimasti.

Sonja Saarenpää, vero-oikeus 3. vsk Uskomattominta oli se, että leimasin yksin tuhansia Approlippuja – ja rehellisesti, tein sen mielelläni!

Joni Larvanto, yrityksen hallinto 2. vsk

20

nan ainejärjestöt ja -kerhot. NESU-Boomi ry hoitaa kansainvälistymistä omalta osaltaan.

Ennen NESUa kv-toiminta keskittyi AIESECBoomiin.

VALIO-TIIMI – VAPAA-AIKA-, LIIKUNTA- JA OHEISTIIMI

VaLiO-tiimi syntyi liikunta- ja haalaribiletiimien sekä klubimestarin tiimin fuusiosta vuonna 1998. Tosin klubimestarilla ei ollut tiimiä kuin nimellisesti. Talousvastaava Jyrki liittyi joukon jatkeeksi, ilman taloustiimiään kylläkin. Joukon kokoonpano oli siis Teemu, Tommi, Mika ja Jyrki. Tiimin tarkoitus oli järjestää liikunta-aktiviteetteja, huolehtia Bolasta ja organisoida Haalaribileitä. Vapaaaikavastaava järjesti myös Hämeenkadun Appron, joka alkoi olla jo niin suureellinen tapahtuma, että sille oli oma tiiminsä. VaLiOn tunnusmerkki olivat hassut suikat, jotka oli näyttävin menoin noudettu Valtion pukutehtaalta Hämeenlinnasta.

Vapaalla VaLiO-tiimiläiset tykkäsivät

välillä hupsutella outoihin asuihin pukeutumalla. ”Teme”, Tommi ja ”Maikki” pukeutuivat kerran Sikariportaaseen saksalaistyylisiin dirndl-asuihin ja ”Jykke” toimi heidän, ööh, setänään. Sikarissa professorien ilmeet olivat kuuleman mukaan näkemisen arvoisia. Kyykän MM-kisoissa puolestaan esitettiin Huuliveikot-sketsin mukaisesti Enskoja ja Hanskia.

Tiimi lakkautettiin vuonna 2006, kun tiimit haluttiin koota tapahtumakohtaisesti.

21

Huomionosoitukset

A

inejärjestötoiminnassa ansioituneille Boomin ry:n jäsenille tai muille ainejärjestöön liittyville tahoille voidaan myöntää erilaisia huomionosoituksia. Ansiomerkkejä, joita voidaan myöntää yhdistyksen nykyisille tai entisille jäsenille, kannatusjäsenille tai kunniajäsenille, on kolmenlaisia: pronssisia, hopeisia ja kultaisia. Merkkien taakse on kirjattu ”BOOMI RY:N HYVÄKSI”. Lisäksi myönnetään pinssejä, standaareja ja kaikkein ansioituneimmille kunniajäsenyys.

Kaikkia huomionosoituksia ei välttämättä myönnetä vuosittain.

Tunnustusten myöntämisestä päätettiin vuonna 2002, ja ensimmäiset saajat julkistettiin seuraavan vuoden vuosijuhlassa. Vuonna 2006 sovittiin, että yhdistyksen täyttäessä tasavuosia ansiomerkkejä voidaan myöntää kaksinkertainen määrä per luokitus normaaliin kolmeen nähden. Huomionosoitusasioissa hallituksen päätöksenteon tukena toimii erityinen huomionosoitustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii viimeisin kultaisen ansiomerkin saanut henkilö ja sihteerinä yhdistyksen puheenjohtaja.

Ansioituneet jaostotoimijat voivat ansaita toiminnallaan pinssejä, joita jaetaan vuosittain yhdistyksen pikkujouluissa. Pinssin myöntämisessä otetaan huomioon vain myöntämisvuoden aikana tehty pyyteetön työ yhdistyksen hyväksi. Ajatus politiikan taustalla on pinssiohjesäännön vuonna 2014 hahmotelleen Juha Eerolan mukaan se, että

palaute ahkerasta jaostotoiminnasta saataisiin mahdollisimman nopeasti eikä vasta vuosien päästä. Pinssiä pidetään vasemmassa rintapielessä ja niitä jaetaan pikkujouluissa. Valkoisella marmorijalalla seisovia standaareja myönnetään yksityisille henkilöille tai yhteisöille.

Boomin ensimmäisen kunniajäsenyyden sai ”ikiboomari” Teemu Suoniemi vuonna 2015. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksuvelvoitteesta, joten huomionosoituksen painoarvo ei ole mitätön. Kunniajäsenyys on korkein yhdistyksen myöntämä huomionosoitus ja siitä päätetään yhdistyksen kokouksessa. Ehdotuksen kunniajäseneksi kutsumisesta tai ansiomerkin saajasta voi tehdä kuka vain yhdistyksen jäsen.

Teemu Suoniemen meriittejä kunniajäsenyyteen oli tehty ansiokas työ lukuisilla sektoreilla Boomi ry:n hyväksi. Työ oli jatkunut jo kolmella vuosikymmenellä, sillä Suoniemi aloitti opiskelut vuonna 1996. Hän on yhdistyksen pitkäaikainen tilintarkastaja, osallistunut jo liki kymmenen vuotta KPMGekskursioihin järjestäjän osassa, ollut tukisäätiön jäsenenä sekä myös sen tilintarkastajana.

Opiskeluaikoinaan Suoniemi sai liikanimen Remppa-Teme, koska remonttipuuhat olivat lähellä sydäntä. Muutenkin hän muistelee olleensa aina ainejärjestön palveluksessa, kun tarvittiin. Kunniajäsenen tunnustuksen saamiseen vaaditaan aktiivisuutta varsin monelta vuodelta ja usealta toiminnan osa-alueelta.

22

Taloustoiminta ja yritysyhteistyö

B

TALOUDENHOIDON HISTORIAA

oomi ry:n taloudenhoidosta on vastuussa talousvastaava. Hänen apunaan toimii taloustiimi. Se perustettiin ensi kerran vuonna 1998.

Talousvastaavalla on kädet täynnä työtä, sillä yhdistys järjestää jos jonkinmoista tapahtumaa ja aktiviteettia sekä pyörittää esimerkiksi vuokraustoimintaa. Näiden kaikkien aiheuttamasta kassavirrasta on vastaavan tiimeineen huolehdittava.

Virallinen budjetti yhdistyksen toiminnalle laaditaan alkuvuodesta. Sen hyväksyy yhdistyksen kokous. Vuosibudjettia käytetään ohjenuorana suunniteltaessa yksityiskohtaisempia budjetteja, mutta johtuen yhdistyksen toiminnan luonteesta budjettia ei noudateta orjallisesti. Tästä esimerkki on munkinpaisto Bolassa vuonna 2015. Tekemisen touhussa syttyi rasvapalo, josta meni automaattihälytys palokunnalle – eikä se ollut halpa. Munkkien hinnaksi laskettiin lopulta 16 euroa kappale. Tapahtumien budjetit laatii erikseen niistä vetovastuussa oleva henkilö yhdessä talousvastaavan ja hallituksen kanssa. Budjetit hyväksytään yleensä hallituksen kokouksissa.

Boomi ry:n varainhankinta koostuu nykyisin jäsenmaksuista, tapahtumien järjestämisestä, yritysyhteistyöstä ja tilojen vuokraustoiminnasta. Aikoinaan 1960- ja 1970-luvulla varallisuus karttui pääasiassa kahdesta lähteestä: opiskelijatanssien järjestämisestä sekä monistuspalvelusta. Tuohon aikaan Boomilla oli muihin ainejärjestöihin nähden varsin poikkeuksellisesti toimisto yliopistolla, jossa monistusbisnes pääsi kukoistamaan.

Toinen vaihtoehto opiskelijoille oli tulostaa ylioppilaskunnan tiloissa keskustassa, mutta Boomin toimisto oli sijainniltaan strategisempi. Ex-boomari Lasse Carlson muistelee, että varovaisen arvion mukaan Boomissa monistettiin 60-70 prosenttia kaikista opiskelijoiden seminaaritöistä.

Monistamisen lisäksi Boomi hallitsi opiskelijatanssitoimintaa. Tansseja järjestettiin sekä Pirkanhovissa että Kauppaseurassa, joista vakiopaikaksi muodostui Pirkanhovi Sukkavartaankadulla. Lasse Carlsson muistelee, kuinka Boomin tansseista tuli tamperelaisissa opiskelijapiireissä käsite – eikä vain 23

”TEEMU SUONIEMEN MUKAAN 1990-LUVUN LOPULLA HAALARIBILEIDEN TUOTOT SISÄLTÄNEEN RAHASÄKIN KANSSA EI USKALTANUT KÄVELLÄ KOTIIN, VAAN OLI OTETTAVA TAKSI.”

yliopiston väen vaan myös teekkareiden ja sairaanhoitajaopistolaisten keskuudessa. Pirkanhovin henkilökunta oli pitkämielistä, eivätkä kuulemma edes vappupäivän tansseissa pöytien alla ryömineet asiakkaat saaneet poistumismääräystä.

Pirkanhovissa järjestelyistä vastasi Boomin puolesta Timo Jokiaro. Hän oli neuvotellut opiskelijabileet Mirkuksi kutsutun ravintolapäällikön kanssa. Tilaisuuksien suosioon ja ravintolan täyttöasteeseen nähden oli silmiinpistävää, että eräs herra istui tummassa puvussaan aina vakipaikallaan tietyssä pyöreässä pöydässä salin nurkassa. Hän oli tietysti ”mesenaatti” Timo Jokiaro. Jokiaro ei ollut silloisen Boomin hallituksen varsinainen jäsen, mutta hän oli läsnä kokouksissa ja saanut tanssien järjestämisen johdosta oman tanssijärjestäjävastaavan tittelinkin. Jokiaro oli myös onnistunut hankkimaan itselleen Pirkanhoviin työsuhde-edun: joka tanssi-ilta juustovoileipä ja kahvi sekä hänelle että Boomin kulloisillekin lipunmyyjille.

Pitkään Boomin taloustoiminnassa käsiteltiin nykyistä huomattavasti enemmän käteistä rahaa. Tällöin luottamuksen ainejärjestötoimijoihin tuli olla kohdillaan. Teemu Suoniemen mukaan 1990-luvun lopulla Haalaribileiden tuotot sisältäneen rahasäkin kanssa ei uskaltanut kävellä kotiin, vaan oli otettava taksi. 2000-luvun alussa Boomin rahoituspohja koostui pääasiassa Hämeenkadun Approsta ja Haalaribileistä. Rahoituspohjaa haluttiin laajentaa, koska bileet olivat kovin kilpailtu sektori. Myös Boomin järjestämää valmennuskurssia tituleerattiin vielä vuonna 2002 yhdeksi tärkeimmistä tulonlähteistä.

Isoja investointeja ovat tilojen remontit ja isot tapahtumat, kuten yhdistyksen 50. vuosijuhla. Vuonna 2016 esimerkiksi remontoitiin Sauna 57 ja hankittiin Bolaan uudet sohvat. Vuonna 2017 otettiin käyttöön maksuvälinepalvelu Mobile Pay Business korvaamaan käteisen rahan käyttöä. Kehityshankkeiden myötä vuonna 2018 yhdistyksen taloudenpito vastaa yrityselämän standardeja.

Boomin taloudenpidon kohokohtia on tarjouksen tekeminen oikeasta öljynporauslautasta 1980-luvun alussa. Hankkeen taustalla olivat vaikeudet keksiä käyttöä Tamylta saadulle 700 markan avustukselle. Nykyrahassa se vastaisi noin 300 euroa. ”Tiukan” hintakisan voitti lopulta norjalainen öljynetsintää harjoittava Dyvi-yhtiö.

Vuoden 2018 ympäristötietoisten linssien läpi tarkasteltuna boomarit ovat lähinnä helpottuneita, ettei riskisijoitus koskaan toteutunut. Yhdistykselle olisi nimittäin saattanut koitua melkoinen lasku lautan romahtamisesta mereen tai muista sen aiheuttamista ekokatastrofeista…

TALOUDENHOITOA VIIME VUOSINA

Vuosina 2014 ja 2015 talousvastaava sai olla tarkkana maksuvalmiuden ja budjettikurin kanssa, sillä silloin toteutettiin yhdistyksen historian isoimmat kaupat eli omien toimitilojen osto. Pyrittiin kuitenkin pitämään huolta siitä, ettei Pinninkatu 57:n tilaprojekti liikaa heikennä yhdistyksen muuta toimintaa, kuten tapahtumien järjestämistä, tai pakota nostamaan jäsenmaksua. Käyttötaloutta rasitti tuolloin useiden tilojen hallinnointi, sillä yhdistys toimi edelleen vanhoissa osoitteissaan Pinninkatu 59:ssä ja Vuolteenkadulla.

YRITYSYHTEISTYÖ

Boomi ry haluaa edistää yritysten ja opiskelijoiden sidoksia sekä molemminpuolista tunnettavuutta. Tavoitteena on hyödyttää opiskelijoita tarjoamalla heille tietoa työmaailmasta jo ennen uran alkua. Yhteistyökumppaneille yritysyhteistyö on mahdollisuus vahvistaa työnantajakuvaansa kauppatieteiden opiskelijoiden keskuudessa ja näkyä Boomin toiminnassa monin eri tavoin. Esimerkiksi 24

Poikkitieteellisissä Haalaribileissä yritysten on mahdollista saada hyvin kohdennettua näkyvyyttä ja tehdä tehokasta markkinointia, ja niissä järjestetään myös kuhunkin teemaan sopivia tempauksia yritysten kanssa.

Boomi käy ekskursioilla yritysten toimitiloissa ja järjestää erilaisia asiatapahtumia, kuten Asiaviikon syksyisin. Hallituksen yrityssuhdevastaavan työsarkaa on erilaisten ekskursioiden ja tapahtumien lisäksi yhteistyösopimusten ylläpito, uusien yhteistyöideoiden kehittäminen ja toteuttaminen, haalariprojekti, jäsenedut, vuosijuhlien yritysyhteistyö ja työpaikkojen välittäminen.

Vastaavan apuna toimii yrityssuhdejaosto, jossa pääsee aitiopaikalta heti opintojen alusta asti harjoittelemaan yritysmaailman taitoja. Jaostossa toimiva saa oman vastuualueensa, jota pääsee myös kehittämään.

Vuonna 2018 Boomilla on edelleen yhteistyötä monen pitkäaikaisen yhteistyökumppanin kanssa, kuten Hartwallin, Restamaxin ja Viking Linen.

lulla haettiin asukkaan toimesta vapaaehtoisia auttamaan raskaan esineen huoneistosta poistamisessa.

Yritysvierailuilla pyrittiin antamaan kauppatieteilijöille esimakua työmaailmasta sekä markkinoimaan tamperelaisten koulutusta, joka alkuaikoinaan jäi vanhojen kauppakorkeakoulujen varjoon. Toisaalta 1960- ja 1970-luvuilla saatiin taistella punayliopiston leimaa vastaan. Boomissa 60- ja 70-luvun taitteessa vaikuttaneen Jukka Lahtisen mukaan työnantajille piti suorastaan vakuutella, ettei olla suunnittelemassa mitään vallankumousta, vaan ollaan ekonomeja siinä missä muutkin.

1970-luvulla käytiin edelleen ahkerasti tutustumassa tulevaisuuden mahdollisiin työnantajiin. Erityisen suosittuja olivat pankit ja vakuutusyhtiöt, koska niiden tarjoilu oli kuulemma parasta. Ekskursioilla on kautta niiden historian osattu yhdistää hupi ja hyöty. Ruotsin ekskursion eli tutummin excun risteilyllä pääsee samalla reissuilla tutustumaan yritysten toimintaan, ja toisaalta merillä nauttimaan laivan buffetista ja perinteisistä käytäväbileistä. Jostain syystä myös Sergelin torin Burger King -pikaruokala on pakollinen vierailukohde joka vuosi.

Smurffien ensimmäinen ekskursio on perinteisesti suuntautunut Nordeaan tai LähiTapiolaan. Marraskuussa on tavattu järjestää ekskursio KPMG:lle. Nämä ekskursiot muistetaan laadukkaista juomatarjoiluistaan. Teemu Suoniemi muistelee, että kultaisella 1990-luvulla KPMG:n ekskuille oli enemmän tulijoita kuin paikkoja. Syy oli tietysti arvattavissa. Eikä tarjoilujen kanssa aina himmailtu, vaan saatettiin antaa mennä koko yö. ”Teekkari on valmis sitten, kun tajuaa, ettei kaikki ilmainen viina ole juotavaksi”, sanotaan. Epäilemättä tämä päti myös boomareihin.

YRITYSEKSKURSIOIDEN HISTORIAA

Yritysekskursioita tehtiin jo ainejärjestön alkutaipaleella kultaisella 1960-luvulla. Panimoihin tutustuttaessa oli veteraaniboomari Kari Neilimon mukaan väkeä matkassa tavaratilaa myöten. Suosituin ekskursiokohde oli kotikaupungin ikioma Pyynikin Panimo, jonka kanssa oli luotu jo Boomin alkuajoista lämpimät suhteet. Boomareilla oli keskeinen rooli panimon uusien tuotteiden A-olut Amiraalin ja keskiolut Kipparin lanseeraamisessa opiskelijamarkkinoille. Uutuuksia siemaillessa laulettiin yhteislauluja panimon tuottamasta Kippari Viisuja -vihkosesta.

Vierailujen isäntänä toimi myyntipäällikkö Matti Vikkula, joka osallistui kuin kaltaisena yhteisiin illanviettoihin. Hän saatteli vielä tummansinisellä Kleinbusillaan talon antimista nauttineita vieraita takaisin kaupungille, joitakin jopa kotiovelle asti. Joskus Koulukadulta, jossa panimo sijaitsi, palattiin jalan keskikaupungille.

Kerran matkalla Satamakadulta napattiin mukaan katutyömaan puomieste raskaine jalustoineen ja vilkkuvaloineen, ja raahattiin se joukolla erään boomarinuorukaisen opiskelijaboksiin Näsinlinnankadulle.

Seuraavana päivänä yliopiston ilmoitustau25

YRITYSSUHDESEKTORI VIIME VUOSINA

kanssa. Opiskelijoista muodostettiin poikkitieteellisiä ryhmiä, jotka kiersivät kuuntelemassa yritysten todellisia liiketoiminnan haasteita. Ryhmät pähkäilivät yhteen ongelmaan ratkaisun, joka käytiin läpi yhdessä yrityksen kanssa.

Vuoden 2016 huikein ponnistus yrityssuhdesektorilla lienee San Franciscon matka, jolle yli tuhannen euron hinnasta huolimatta lähti 34 boomaria. Matka osoitti ulkomaan ekskursioille olevan kysyntää, mutta jatkossa järjestelyt päätettiin pitää tiukasti omissa käsissä, sillä tuntemattoman toimijan tekemisistä ei ole takuita. Matkaa itsessään pidettiin järjestelyiden osittaisesta epäonnistumisesta huolimatta hienona kokemuksena.

Ruotsin exculla kokeiltiin uutuutena speed datingia, joka osoittautui kävijämääränsä puolesta huippumenestykseksi.

Vuoden 2017 Asiaviikolla puhujakaartiin kuului yritysten lisäksi entinen Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck.

Verkostoitumista harrastetaan myös ekskursioilla Helsinkiin ja Ruotsiin. Reissuilla vieraillaan vaihtuvien yritysten toimitiloissa.

Vuonna 2017 Helsingin ekskursiolla käytiin Universal Musicilla, minkä jälkeen kokoonnuttiin after work -hengessä Suomen Ekonomien kanssa.

Ruotsin exculle osallistui vuonna 2017 yhteensä 300 boomaria, staabilaista ja vaihto-opiskelijaa. Samana vuonna käytiin uudella Lahden exculla Hartwallin tehtailla sekä Aleksanterinkadun Approssa. Toinen uusi tapahtuma oli ulkomaan excu, joka järjestettiin lokakuussa 2017 Amsterdamiin, tällä kertaa Boomin omin voimin. Matkalla vierailtiin Niken Euroopan pääkonttorilla ja tutustuttiin Euroopan Unionin parlamenttiin Brysselissä, jonne tehtiin päiväretki bussilla. Jälkimmäisessä europarlamentaarikko Henna Virkkunen emännöi boomareille kierroksen parlamentissa ja lounaan. Matkalle osallistui yli 30 boomaria. Yritysappro järjestettiin vuonna 2017 yhdessä yliopistojen, Kauppakamarin ja TTY:n kiltojen kanssa, ja olipa tradenomien TTO:ltakin muutama utelias mukana.

Vuonna 2013 yrityssuhdevastaavaa jaostoineen työllisti eniten Boomi ry:n 45. vuosijuhlien yritysyhteistyö, haalariprojekti ja Ruotsin excu. Vuosijuhlien yritysyhteistyö oli pitkälti mainosten ja näkyvyyden myyntiä sekä sponsoreiden hankintaa. Vuoden Ruotsin exculla oli taas massiivinen osanottajamäärä, kun kaikkiaan 360 boomaria, staabilaista ja Jyväskylän pörssiläistä seilasi kohti länsinaapuria. Reissulaisten ison määrän vuoksi ekskuilijoilla oli käytössään laivan koko alakansi hytteineen. Paikan päällä vierailtiin Impact HUB Stockholmissa 30 hengen porukalla. Pörssin liittymisestä reissulle iloittiin vielä jälkikäteenkin ja Sisä-Suomen allianssin vannottiin kukoistavan jatkossa entistä kauniimmin. Vuonna 2014 käytiin ”Peliexculla” videopelifirma Roviolla ja RedLynxillä, tosin ekskursion alussa lätäkön tällä puolen. Toinen puoli porukasta kävi ”Mediaexculla” Dagmarilla ja Sanoma Medialla.

Tästä eteenpäin Ruotsin excun varsinainen ekskursio-osuus onkin järjestetty Helsingissä.

Samana vuonna aloitettiin Asiaviikon järjestäminen, joka vakiintui sittemmin jokavuotiseksi perinteeksi. Asiaviikko on nimensä mukaisesti asiaa täyteen ahdettu viikko, jonka aikana opiskelijat pääsevät esimerkiksi kuulemaan erilaisia kiinnostavia puhujia, näkevät yritysesittelyjä ja saavat osallistua workshopeihin. Viikko huipentui SEFE-iltaan, joka keräsi Union-yökerhoon boomareita ja Pirkanmaan ekonomien jäseniä. Ilta sisälsi Mentalistiduo Mindlessin esityksen, joka piti sisällään huimia trikkejä, esiintymistä käsittelevän luennon ja lopuksi entisen boomarin ja Nelonen Median myyntijohtajan Karri Ahosen myyntiaiheisen puheenvuoron.

Ilta päättyi positiivisessa hengessä, kun huolimatta huonosta työllisyystilanteesta Ahonen vakuutteli hyville tyypeille löytyvän aina töitä. Hän ja toinen vanha boomari, silloisen Suomen Lähikaupan johtoon kuulunut Esko Sutelainen, kannustivat olemaan liikoja pelkäämättä, omaamaan kyselevän asenteen ja innostumaan asioista.

Keväällä 2016 starttasi Yritysappro, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa kurssikokonaisuutena yhdessä Kauppakamarin, Indecs- ja Man@ger-kiltojen sekä yliopistojen 26

Tukisäätiö

T

ampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiön on perustanut Boomi ry. Sen tehtävä on tukea ja edistää Tampereen yliopiston kauppatieteilijöiden opintoja myöntämällä apurahoja johtamiskorkeakoulun piirissä tapahtuvaa kauppatieteellistä tutkimusta varten. Säätiö on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen ja opiskelijoiden perustamana tiedettä tukevana säätiönä tiettävästi ainoa. Säätiön hallituksen valitsee yhdistyksen kokous, ja hallituskausi kestää kaksi vuotta. Tukisäätiön puheenjohtajana toimi vuonna 2018 Jarno Lahtinen. Säätiön ensimmäiset apurahat jaettiin ainejärjestön 40. vuosijuhlissa vuonna 2008.

Tukisäätiön perustamisesta päätettiin vuonna 2006. Toimintansa se aloitti seuraavana vuonna. Säätiö perustettiin, jotta yritykset ja yhteisöt voisivat tukea Tampereen yliopiston kauppatieteellistä tutkimusta. Tukisäätiön kautta yritykset ja opiskelijat voivat helposti ja edullisesti sumplia esimerkiksi pro gradu -tutkielmien rahoituskuviot. Apurahan lahjoittaja tekee säätiölle lahjoituksen,

apurahan hakija puolestaan anoo säätiöltä apurahaa. Säätiön kautta lahjoittajat voivat tukea myös vain tiettyyn osa-alueeseen kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Tällöin voidaan esimerkiksi perustaa nimikkorahasto, jollainen löytyy Frans Kärjen nimen alta. Myös yksityishenkilöt voivat lahjoittaa säätiön kautta tutkimustoimintaan. Säätiö jakaa stipendit juhlallisin menoin yhdistyksen vuosijuhlissa.

Juhlavuonna 2018 perustettiin erityinen 50-vuotisjuhlarahasto. Lahjoittamalla saa nimensä yhdistyksen seinällä olevaan kunniatauluun. Lahjoittaa voi vuoden 2018 loppuun saakka.

27

VB

VB

VAPAABOOMARI

VAPAABOOMARI 01 / 2 010

0 5 / 2 0 1 0

H E L M I - M A A L I S K U U

j o u l u - t a m m i k u u

2/18

Vuosijuhlat s. 16

uudempi

5/2009

en n li g n n ti ki r vi ko s ää u lt n sä bo si

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I D E N O P I S K E L I J O I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

& suurempi s.16

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I D E N O P I S K E L I J O I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I D E N O P I S K E L I J O I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

1/2010

5/2010

2/2018

”VB - BOOMI RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI. AINOA LEHTI, JOTA LUETAAN BOLASSA TIUHEMPAAN KUIN SEISKAA TAI COSMOPOLITANIA.”

VapaaBoomari

A

inejärjestölehti VapaaBoomari on poliittisesti sitoutumaton boomarien pää-äänenkannattaja sekä tärkeä tiedotuskanava jäsenistölle.

Lehti saavuttaa myös muiden alojen opiskelijoita, sillä se on kaikkien napattavissa yliopistolta ja julkaistaan myös Internetissä.

VapaaBoomari ilmestyy vuodessa nykyisin viisi kertaa. Sen tarkoituksena on välittää boomareille syvempää ja hitaampaa tietoa kuin yhdistyksen nopealiikkeisillä somekanavilla on tarjottavinaan.

VapaaBoomarissa on perinteisesti julkaistu niin painavaa kuin vähemmänkin painavaa asiaa. Lehti on aina päätoimittajan ja muun toimittajakunnan näköinen. Vuonna 2017 VapaaBoomarin päätoimittajalla oli apunaan neljän hengen jaosto, toimitus.

Ennen vastuu lehdestä oli mediatiimillä.

Vuosi 2017 oli myös ensimmäinen vuosi, jolloin tiedotusvastaavan pesti oli jaettu tiedotusvastaavan ja päätoimittajana toimivan toimihenkilön kesken. Työnjako oli selvä: päätoimittaja vastasi lehden sisällöstä ja tiedotusvastaava taitosta ja painosta. Päävastuu

lehdestä siirtyi siis päätoimittajana toimivalle toimihenkilölle.

Lehdessä on vaihtelevia teemoja. Smurffinumero postitetaan aina kesäisin uusille opiskelijoille. Smurffiviikkojen ja vuosijuhlien jälkeiset juorut puidaan juhlien jälkeen lehden sivuilla, samoin muut ainejärjestön ajankohtaiset asiat. Välillä uutisoidaan koulutuspolitiikan kiemuroista ja muista vakavammista aiheista. Vuonna 2011 uutiskynnyksen ylitti tieto siitä, kuinka ansioitunut boomari, jo yhdeksän vuotta yliopiston penkkiä kuluttanut Jukka ”Viper” Kyyrö, aikoi valmistua.

BOOMIN LEHDISTÖHISTORIAA

Boomin ensimmäinen lehti oli ytimekkäästi nimeltään Boomin lehti. Sen julkaisu alkoi vuonna 1968. 1970-luvun alusta ilmeisesti 1980-luvun alkuun saakka boomarien ainejärjestölehti oli Aktiiva-niminen. Se ilmestyi jopa kaksi kertaa vuodessa. Boomarit ja teekkarit keksivät perustaa keväällä 1969 yhteisen teknis-taloudellisen lehden. Haluttiin perustaa asiapohjainen ammattilehti – enemmän tai vähemmän vastapainona yli28

”VIIMEINEN YÖ KANARIALLA” Varsinkin männävuosina VapaaBoomarin sivuilla on julkaistu melko hervottomiakin juttuja. Esimerkki hassuttelujutuista on eroottinen seitsenosainen jatkokertomus ”Viimeinen yö Kanarialla”, joka ilmestyi vuosina 2010–2011. Tarina oli pitkälti painokelvoton, mutta löytyy siitä historiikkiinkin sopivia osioita. Kyseinen jatkokertomus on samalla osoitus kauppatieteilijöiden runosuonen sykinnästä.

Erotaan, se pirulainen sanoi, juuri kun olin ajatellut kosia. Tapasin Petterin kirjakaupassa, muistan lukeneeni Sirpan huulilta. Siinä vaiheessa en kuullut enää mitään.

Silloin seuraavana päivänä päätin, että en enää koskaan olisi heikko. Tein suunnitelman. En todellakaan aikonut jäädä katsomaan, miten Maaret ja sen uusi hyppyritukkatartsan jäisivät leikkimään kotia meidän rivitaloon. Olihan se tietysti ollut haasteellista saada se kämppä näyttämään siltä, että irtaimiston palaminen johtui lukulampusta. Mutta hei, rapatessa roiskuu, niinhän sitä sanotaan.

Kaiken kaikkiaan suunnitelma oli toiminut moitteettomasti. Fokker 50 -kone oli ollut odottamassa Pirkkalan lentokentillä just niin kuin oli Paten kanssa sovittu. Gran Canaria oli täydellinen paikka asua.

Aina tähän asti, kunnes tapasin sinut rannalla. En halunnut Suomea enää kummittelemaan takaraivoon. Se maa oli jo niin nähty. Ja sitä paitsi linnareissu ei juuri houkutellut. ”Mitä sä oikein mietit? Sun otsa on niin kurtussa, että näytät ihan sammakolta”, kysyit hennalla punaiseksi värjättyjen kutriesi takaa. ”No en ny ainakaan mitään kulutusfunktioo tai maailmojen syntyä mieti”, yritin vitsailla. Mitä helvettiä oikein märehdin vanhoja juttuja, kun vieressä on ihana leidi, sätin itseani samalla. Sitä paitsi et sinäkään ihan puhdas pulmunen tainnut olla. Jättimäinen kotkatatuointi selässä ja epämääräiset puhelut yöaikaan eivät varsinaisesti sopineet tarinaasi talvilomaa viettävästä espoolaisesta toimistosihteeristä. Mutta hei mitä siitä. Vaaralliset naiset olivat aina kiehtoneet minua. Sirpa oli oikeastaan ollut liian kiltti naapurintyttö makuuni.

29

oppilaskunnan lehti Aviisille, joka oli tuohon aikaan Jouko Raivion johtamana harvinaisen räyhäkäs. Raivio haukkui lehdessä Tampereen Yliopiston, paikallisen elinkeinoelämän ja Tampereen kaupunginkin edustajat.

Tampereen kaupungin sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä kuvasi Aviisia vuonna 1970 ”yhteiskunnan vastaiseksi julkaisuksi” ja yritti lakkauttaa lehdeltä kaiken kaupungin taloudellisen tuen. Aviisissa esimerkiksi nimitettiin vuonna 1971 yliopiston rehtoria diktaattoriksi, koska tämä oli kieltänyt kovaäänisten käytön eräässä Tamyn koulutuspoliittisessa tilaisuudessa perusteella, että ne häiritsivät käynnissä olevaa opetusta.

1970-luvun alussa Aviisi ilmestyi tiuhaan, 30 kertaa vuodessa.

Boomarien ja teekkarien lehtiyhteistyötä varten perustettiin Tampereen opiskelijain lehtituki -niminen järjestö. Lehden nimeksi tuli Innovaatio. Valitettavasti unelma ei elänyt kauan. Erimielisyydet lehden linjasta päätoimittajan ja Boomin välillä johtivat jälkimmäisen eroon taustayhdistyksestä, ja samalla lakastui koko lehti.

Vuonna 1992 VapaaBoomarin uutisointi oli niin kepeää, että katsottiin parhaaksi perustaa toinen julkaisu sen ohelle. BoomiInfo oli käytännössä asiapitoinen lentolehtinen, jossa käsiteltiin niin koulutuspolitiikkaa kuin muitakin yhteiskunnallisia asioita. On huomattava, että tuohon aikaan tiedotusvastaavalla oli käytettävissään tiedotusta varten lähinnä ilmoitustaulut. VapaaBoomarin toimittaja oli vielä erikseen, eikä Aino Järven mukaan VapaaBoomari tyylilleen uskollisesti suostunut julkaisemaan asiapitoista, tiedotusluontoista asiaa opiskeluun liittyen. ”Rutikuivaa infoa” sisältänyt julkaisu oli suosittu, mutta sen elinkaari jäi silti lyhyeksi.

Noihin aikoihin 1990-luvulla VapaaBoomari oli niin kieli poskessa tehty julkaisu, ettei se ainakaan huumorin tasossa hävinnyt teekkareille. Lehdessä nähtiin niin pilapiirroksia kuin suorastaan hävyttömiäkin juttuja. Sittemmin julkaisu on siistiytynyt ja ammattimaistunut. Nykyään kerran vuodessa julkaistaan Yritysedition, jonka tarkoitus on kertoa Boomista ja sen toiminnasta sidosryhmille.

Vuonna 2017 Vapaaboomaria pyrittiin uudistamaan sekä sisällöllisesti että tekijä-

Syyskuussa 2017 Boomin mentorointiprojektissa järjestettiin perinteisten mentorointitapaamisten lisäksi mentorien ja aktorien yhteinen verkostoitumisilta sekä tulevaisuus diginäkökulmasta -paneeli.

puolella. Lehden sisältöä viilattiin entistä asiallisempaan ja tasokkaampaan suuntaan, kuitenkaan pilkettä silmäkulmassa unohtamatta. Myös ulkomuoto ja VB-logo uudistettiin. Lehdestä löytyy juttuja boomarien garderoobeja tutkivasta Boomilooksista aina vakavahenkisempiin ja tieteellisiinkin artikkeleihin asti.

4/2017

1/2015

30

Mentorointi- ja alumnitoiminta

M

entorointiprojektit polkaistiin käyntiin 2000-luvun alussa.

Mentorointi on omanlaistaan yrityssuhteiden luomista, sillä siinä työelämän konkari eli mentori antaa tukea ja ohjausta mentoroitavalle eli aktorille. Pyrkimys on edistää aktorin ammatillista kasvua. Projekti kestää vuoden verran ja siinä mentorin ja aktorin välille syntyy kahdenvälinen suhde. Tapaamisissaan mentori ja aktori keskustelevat etukäteen päätetyistä aiheista. Mentoroinnin luonne on pitkälti aktorin ja mentorin itsensä päätettävissä, ja tapaamisetkin voi hoitaa vaikka lenkkipolulla.

Tarkoitus on hyödyttää molempia osapuolia.

Aktori saa tietysti paljon uutta oppia ja kokemuksia, ja mentori voi puolestaan saada esimerkiksi päivitystä yliopistomaailman uusimmista tuulista ja rekrytointikanavan.

Mentorointiprojektin toteuttamisesta vastasi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa mentorointitoimihenkilö. Sitä ennen mentorointi kuului kopovastaavalle. Vuonna 2017 mentori-aktori-pareja oli 19, edellisenä 12.

Tämä oli valtavaa kasvua aikaisempiin vuosiin verrattuna. Mentorointia synkronoitiin

myös Boomin alumnitoimintaan. Vuoden toisesta tapaamisesta oli mahdollisuus siirtyä suoraan alumnien rapujuhliin. ”Vauhdikkaan vuoden aikana on tavattu, tutustuttu, haastettu, myönnytty ja valaistuttu: mikään ei ole parempi tunne kuin ymmärtää aikaisemmin sumuiseksi jäänyt asiakokonaisuus aikuisten oikeasti. Mentorointi on ollut minulle pehmeä tapa tutustua uuteen maaperään, jolle olen nyt vahvasti asettanut jalkani.” – Aktori ja vuoden 2017 mentorointitoimihenkilö Matilda Hytönen vuonna 2016.

ALUMNITOIMINTA

Valmistumisen jälkeen saattaa kaivata tiivistä opiskelijayhteisöä ja siinä yhdessä tekemistä. Tätä varten on Boomissa järjestetty alumnitoimintaa, joka palvelee sekä nykyisiä että entisiä, jo valmistuneita boomareita eli alumneja. Toiminta on keskitetty Boomin Alumnit -nimiseen jaostoon. Alumnitoimihenkilö huolehtii toiminnan suunnittelemisesta ja järjestämisestä sekä boomareiden yhteydenpidosta Boomin alumneihin.

Alumniohjesääntö hyväksyttiin vuon31

”MENTOROINNIN LUONNE ON PITKÄLTI AKTORIN JA MENTORIN ITSENSÄ PÄÄTETTÄVISSÄ, JA TAPAAMISETKIN VOI HOITAA VAIKKA LENKKIPOLULLA. TARKOITUS ON HYÖDYTTÄÄ MOLEMPIA OSAPUOLIA.”

na 2007. Tätä ennen alumnitoimintaa jo valmistuneille entisille boomareille oltiin ehditty toivoa jo vuosia, ja toimintaa oltiinkin yritetty useaan otteeseen käynnistää eri muodoissaan. Vanhat boomarit olivat jo tätä ennen kokoontuneet yhteisiin illanviettoihin, mutta toimintaa ei oltu organisoitu järjestelmällisesti. Erityisesti kaivattiin jatkuvuutta, resursseja sekä useampia vastuuhenkilöitä.

Alumniohjesäännön tarkoituksena oli keskittää toimintaa alumnijaostoon. Toiminnan tarkoitukseksi luonnosteltiin toimiminen siteenä ja kontaktiverkostona entisten boomarien välillä ja toisaalta vuorovaikutuksen edistäminen vielä opiskelevien boomarien sekä jo työelämässä olevien entisten boomarien välillä. Tänä päivänä alumnitoiminta kuitenkin lepää pitkälti alumnitoimihenkilön harteilla.

Loppuvuodesta 2014 järjestettiin alumnitapahtuma Pinninkatu 57:n tuolloin uunituoreissa tiloissa. Tapahtumassa tutkittiin vanhoja kuvia opiskeluajoilta, nautittiin tarjoiluista ja tutustuttiin tietenkin Boomin ensimmäisiin ihkaomiin toimitiloihin. Alumnit kehuivat Appron kasvua, uusia tiloja ja boomareiden koulutuspoliittista aktiivisuutta.

Samaan syssyyn ehdittiin vielä livistää Jani Ritarannan johdolla vanhalle kunnon Carillo-ekskursiolle Kuppila Kulmaan. Vuonna 2016 alumnitoimintaa puolestaan kehitettiin luomalla uusi tapahtuma, alumnipöytäjuhla.

Alumnitoiminnan resursseja kasvatettiin. Organisaatiouudistus toi muassaan alumnitoimihenkilölle lisää vastuuta toiminnan kehittämisestä.

Vuonna 2018 alumni-iltoja järjestetään Tampereen lisäksi myös Helsingissä, jonne moni entinen boomari on asettunut. Lisäksi tarjotaan alumnipöytäjuhlaa, -vappupiknikkiä sekä rapujuhlia. Kesäisin, joka kuukauden ensimmäinen torstai vietetään afterworkia. Tietyllä tavalla alumnitoimintana palvelevat myös sidosryhmätilaisuudet, kuten Hämeenkadun Appron Sikariporras, sillä niissä usein kohtaavat nykyiset ja entiset boomarit. Alumnitoiminnan mahdollisuus on paitsi tuoda vanhat opiskelukaverit yhteen, myös nuorempien oppia kokeneemmilta tovereiltaan. Alumnitoimintaa pidetään tärkeänä boomariaatteen ylläpitämisen kannalta. Ajoittain nousee ajatus jopa alumnitoiminnan yhdistysstatuksesta.

Alumnitoiminnassakin meno saattaa äityä vauhdikkaaksi. Eräässä alumnien rapujuhlassa kävi jopa niin, että yliopiston professori skoolasi oman puheensa yhteydessä viinilasinsa pirstaleiksi.

Mentorointiprojektista on moneksi.

Vuonna 2008 boomari Heikki Soininen teki pro gradu -tutkielman aiheenaan onnistunut mentorointiprojekti. Opetuksen ja koulutuspolitiikan parissa paljon aikaa viettänyt Soininen onkin sittemmin tehnyt yli 10 vuoden ajan uraa Nokialla henkilöstön palkitsemisen asiantuntijana. Soininen mentoroi Boomin luottamushenkilöitä ja aktiiveja vielä tänäkin päivänä.

32

Boomilaakso

Y

ksi merkittävistä muistoista boomarin opiskelijaelämässä lienee Bolan muutto, tapahtuipa se millä vuosikymmenellä tahansa.

Oman aktiiviaikani legendaarinen Pinninkadun Bola ehti palvella ainejärjestön kotina vuosikymmenen ja toimi myös minun toisena kotinani noin viiden vuoden ajan. Vanhana klubimestarina tiedän, minkälainen toiminnallinen arvo Boomilaakson kaltaisella tilalla on ainejärjestömme aktiivisessa toiminnassa.

Itsestäänselvien asioiden merkityksen huomaa vasta, kun niitä ei ole. Toimitilan ylläpitäminen on järjestölle suuri vuotuinen satsaus, mutta samalla sen yksi tärkeimpiä palveluitaan jäsenilleen.

Näin luonnehti Teemu Suoniemi, vuoden 1998 klubimestari, Boomilaakson merkitystä ainejärjestön jäsenkunnalle. Ainejärjestötila Boomilaakso, tuttavallisemmin Bola, on boomarien toinen koti, jossa käydään vaihtamassa kuulumiset, lataamassa akkuja ja nauttimassa erilaisista kekkereistä. Palveluista pääsee osalliseksi maksamalla ainejärjestön jäsenmaksun, joka on lähinnä nimellinen summa. Historiallisesti Boomin tilat ovat

sijainneet eri puolilla kaupunkia ja olleet luonteeltaan vaihtelevia. Aluksi tilat olivat vain yksiön tai kaksion kokoisia ja ovat sittemmin kasvaneet hurjasti, nykyiseen yli 400 neliöön asti. Samoin tilasektorin toiminta on monipuolistunut vuosien saatossa.

BOOMIN TILOJEN VAIHEITA

Ihkaensimmäinen Boomin toimisto sijaitsi yliopiston Päätalolla. Kun yliopisto tarvitsi tilat omaan käyttöönsä, toimisto muutettiin Pinninkadulle. 1968 käyttöön otettiin 200-neliöinen Boomiklubi osoitteessa Näsilinnankatu 36, jossa tilojen kasvaessa mahdollistui erilaisten koulutus- ja vapaa-ajan tilaisuuksien järjestäminen. Puutalossa sijainneet tilat remontoitiin talkoovoimin. Yhteistyökumppani Pyynikin Panimo lahjoitti klubille kalustuksen, eli baaritiskin ja tynnyrijakkarat. Tervetulleimpia lahjoituksia klubille oli varmasti Kauppakunta Tuotannolta saatu televisio. Vesa Vilanen muistelee seuraavasti: ”Klubin intiimiä interiööriä parantaaksemme kävimme ruinaamassa Takon Lielahden tehtaalta paperirullien sisähylsyjä 33

hitonmoisen määrän. Ne maalattiin ja sahattiin eripituisiksi ja ripustettiin kattoon. Sillä varmistettiin tilan psykedeelisyys ja toisaalta myös taattiin korvia hivelevä akustiikka.”

Vaikka Boomiklubin käyttö taisikin painottua bileisiin, järjestivät myös esimerkiksi Boomin valiokunnat tiloissa erilaisia tapahtumia, kuten esitelmä- ja paneelikeskustelutilaisuuksia. Boomiklubilla järjestetyt tilaisuudet osoittautuivat varsin tuottoisiksi ja kattoivat lähes puolet ainejärjestön liikevaihdosta. Tiloihin otettiin alivuokralaiseksi Tampereen Teekkarit eli Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta. Teekkarit pyörittivät tiloissa omaa Akvarius-klubiaan sulassa sovussa kauppatieteilijöiden kanssa. Boomiklubi toimi sittemmin vaihtelevissa osoitteissa, mutta päämajaksi tuli osa puutalon yläkertaa Kuninkaankadulla. Boomi sai lopulta syytteen salakapakan pitämisestä, koska oluenmyynnin lupaehtoja ei oltu noudatettu, lupa evätty ja myynti jatkunut siitä huolimatta.

1980-luvun alkuun saavuttaessa Boomi toimistoineen oli majaillut ainakin Nyyrikintiellä, Pienteollisuustalossa ja Pinninkatu 45:ssä. Viimeisessä muutettiin vielä raken-

nuksen sisällä kahdesti. Vuonna 1985 muutettiin Hatanpään valtatien Esson yläkerrasta takaisin Pinninkadulle, tällä kertaa numero 47:ään. Uusissa tiloissa kerhotila pääsi viimein toteuttamaan päätehtäväänsä, eli toimimaan jäsenistön kohtaamispaikkana.

Suuren Boomilaakson synnyksi on nimitetty tapahtumaa, jossa toimisto siirtyi Pinninkatu 41:sta Pinninkatu 45:een vuonna 1993. Ikonisen nimensä Boomin päämaja oli saanut nimikilpailun tuloksena vuonna 1990. Nimen keksivät Jouko Riihimäki ja Risto Ollikainen, kenties inspiroituneena vasta-avatusta Muumilaakso-museosta, joka sijaitsi pääkirjasto Metson alakerrassa. Pinninkatu 41:n toimisto oli ollut vain keskikokoisen yksiön kokoinen, 40 neliötä. Uusi Bola Pinninkatu 45:ssä käsitti jo huikeat 260 neliötä, mikä mahdollisti paljon monipuolisemmat hengailut – tosin 40-neliöisessä vanhassa pikku-Bolassakin oltiin onnistuttu bailaamaan vuosijuhlien jatkoilla sadan hengen voimin. Kasvava jäsenistön määrä ja riivaava tilanpuute kuitenkin kannustivat etsimään uutta tukikohtaa, ja niin vaihdettiin taas Pinninkadun numeroa.

34

Uusien tilojen remontissa saivat kyytiä kuulemma niin vasara, saha, pora kuin Boomin pankkitilikin. Kalusteita tongittiin realisointi- ja kierrätyskeskuksista ja muutkin hankinnat pyrittiin tekemään sieltä, mistä halvimmalla saatiin. Kehitettiin klubi-isännän tehtävä vastaamaan uusista nurkista. Tiloja vuokrattiin ahkerasti toisille opiskelijajärjestöille ja jopa yrityksille. Klubi-isännälle murheita tuotti erityisesti pikkujoulusesonki, jolloin toiset ainejärjestöt ja killat koristelivat pintoja lihapullilla ja luumukeitoilla, roikkuivat lampuista ja varastivat biljardipalloja. Pinninkatu 45:ssä viihdyttiin lopulta kymmenen vuotta. Vuoden 2003 muuton hetkillä vietettiin Boomilaakson hautajaisia, jossa klubimestarit lausuivat muistosanoja rakkaalle toimitilalleen. Viimeisenä niittinä vanhan tilan arkkuun Leonid-nukke kannettiin uuteen osoitteeseen Yliopistonkatu 5860, joka sijaitsi vaivaisen kivenheiton päässä vanhoista tiloista.

litkittiin kannukaupalla. Ihmisillä ei ollut kännyköitä, joten kokoontumiset hoidettiin yksinkertaisesti sopimalla ne aluksi Bolaan, josta saatettiin sitten jatkaa eteenpäin.

Viulisti Hannu Kari harjoitteli Bolassa iltaisin, koska kotitalossa melu häiritsi talon muita asukkaita. Bolassa ei varsinaisesti ollut aukioloaikoja, vaikka siellä olikin päivystys.

Boomarien toinen koti oli siis melko helposti käytettävissä. Tiloissa oli pari tietokonetta, lankapuhelin ja kopiokone, jolle riitti käyttöä. Bola oli tietysti myös suosittu juhlapaikka, ja kemuja pistettiin pystyyn milloin mistäkin tekosyystä. Suoniemi muistelee, että talousvastaava Jyrki Pennasen kanssa saatettiin tapittaa yömyöhään lukuja tilinpäätöksen tai kirjanpidon merkeissä. Pyyteetöntä työtä ainejärjestön eteen ryyditti mallasjuoman nauttiminen – olihan työstä jotain itsellekin saatava.

Biljardipöytä oli ahkerassa käytössä.

Petri ”Pikku-Pete” Mäkinen ja Sami Saariaho olivat tuttu näky pöydän äärellä. Opintovastaava Jussi Jyrinki oli puolestaan bileissä mies paikallaan. Vaikka markkinointi olisi etukäteen takkuillut (muistettakoon, että somea ei tuohon aikaan ollut ja markkinointi hoidettiin flyerein ja ilmoitustaulujen avulla), oli miehellä niin paljon ystäviä Tampereella, että juhliin saatiin lopulta kunnioitet-

PINNINKATU 45:N BOOMILAAKSOSSA

Teemu Suoniemi muistelee omina opiskeluaikoinaan 1990-luvun loppupuolella ja vuosituhannen vaihteessa Bolan Pinninkatu 45:ssä olleen toiminnan keskus ja hengailupaikka, aivan kuten nykyäänkin. Kahvia

35

tava lössi porukkaa.

Vuosituhannen lopun projekteja Bolassa olivat muun muussa kaljakaapin remppa, mikä oli tietysti painoarvoltaan äärimmäisen tärkeä projekti ainejärjestölle. Juomavarasto sai paikan keittiön nurkasta ja lukon oveensa. Vuoden 1997 lopussa valmistui uusi, uljas baaritiski, jonka ulkoasussa tavoiteltiin ”eurooppalais-metallista” vaikutelmaa ja tarpeeksi korkeutta, jotta tiskin päällä istuskelu vähenisi – huonolla menestyksellä.

vallitsi Tampere-teema, jonka tarkoitus oli kertoa, että tilat ovat avoinna kaikille halukkaille vuokraajille. Boomi ry jatkoi toimintaansa kahteen osoitteeseen jakautuneena, kun juhlatilat olivat Vuolteenkadulla ja Bola Pinninkadulla. Bola oli ahkerassa käytössä esimerkiksi vuonna 2013, kun siellä yleisen hengailun lisäksi järjestettiin niin Nörttikerho BOOM Bitchin peliviikonloppuja, elokuvailtoja, ystävänpäivän elokuvailta, illanviettoja yhteistyökumppaneiden kanssa, eri ainejärjestöjen kokouksia kuin muitakin tilaisuuksia.

LISÄÄ MUUTTOJA JA REMPPOJA

Boomarien visiitti Yliopistonkadulla jäi lyhyeksi, sillä puolen vuoden päästä, alkuvuonna 2004 Bola muutti taas osoitettaan, tällä kertaa Vuolteenkatu 20:een. Paikalla oli ennen toiminut jonkinnäköinen pornobaari, josta rempan jälkeen säilytettiin seinien syntistä punaista väriä sekä strippitanko. Remontointi hoidettiin taas pitkälti omin voimin ja talkoilemalla. Tilaa Vuolteenkadulla oli yhteensä ruhtinaalliset 300 neliötä. Juhlatila ja sauna tultiin tuntemaan nimillä Sorin Klubi ja Sorin Sauna. Haasteita aiheutti samojen tilojen käyttäminen sekä opiskelijoiden kotipesänä että juhlatiloina. Juhlien jälkeen tilat piti olla siistinä aamuun mennessä. Ratkaisuna päätettiin hankkia erilliset tilat opiskelijoiden hengailua varten.

Vuonna 2009 Bola muutti Pinninkatu 59:ään yliopistoa vastapäätä, ja Vuolteenkadun ainejärjestötila remontoitiin kokonaan juhlakäyttöön. Klubimestari Jaakko Mustakallio löysi remppatiimiin rinnalleen kaksi ammattilaista, sisustusassistentti Emmi Koskisen ja valoilmaisua opiskelleen lavasterakentaja Essi Santalan. Remppaa varten käytiin ensin oppimassa Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö Pykälä ry:n uusissa tiloissa. Hallituslaisetkin antoivat panoksensa projektiin ja uhrasivat kesän ainoat lomapäivät Bolan muuttoon.

Uljasta, rempattua Sorin Klubia vuokrattiin sitten ahkerasti toisille ainejärjestöille ja muille asiakkaille. Paikka pääsi jopa valtakunnanuutisiin villien vuokralaisten ansioista. Yritysasiakkaiden lisäksi tiloissa järjestettiin esimerkiksi vuonna 2011 häitä, 11-vuotissynttäreitä, vanhojen tanssien jatkoja sekä polttareita. Klubin sisuksissa

TILAHANKE

Tähän asti historiaansa Boomi oli aina ollut vuokralaisena toisten nurkissa. Selvitystyötä omista toimitiloista oltiin vuoteen 2013 mennessä tehty jo yli vuosikymmenen ajan, mutta tähdet eivät olleet olleet suotuisia projektille. Vuoden 2013 alussa Topias Nurminen nimitettiin kartoittamaan mahdollisia toimitiloja. Loppukesästä sopiva tila löytyi osoitteesta Pinninkatu 57, eli paraatipaikalta Linnan naapurista ja käytännössä edellisen ainejärjestötilan vierestä. Tätä ennen selvityksessä oli ollut useita kohteita, mutta vasta Pinninkatu 57:n erikoinen liiketila, joka koostui sekalaisesta toimistotilojen kokoelmasta ja autotallista, osui nappiin. Autotallista, jonne tulisi juhlatila, löytyivät viemäröinnit jo valmiina ja se oli siten käyttövalmis

VUODEN 1997 LOPUSSA VALMISTUI UUSI, ULJAS BAARITISKI, JONKA ULKOASUSSA TAVOITELTIIN ”EUROOPPALAIS-METALLISTA” VAIKUTELMAA JA TARPEEKSI KORKEUTTA, JOTTA TISKIN PÄÄLLÄ ISTUSKELU VÄHENISI — HUONOLLA MENESTYKSELLÄ.

36

Ensimmäinen uusissa tiloissa järjestetty virallinen juhla oli 2015 vuosijuhlien cocktail-tilaisuus.

vähän hurjempaankin toimintaan.

Vuonna 2013 yhdistyksen syyskokouksessa päätettiin tulevan vuoden hallitukseen valita kymmenes jäsen, eli tilaprojektivastaava, joka koordinoisi tilahanketta. Tehtävään valittiin Juha Eerola, joka tosin oli ollut tiiviisti tilahankkeessa mukana jo aiemmin.

Tilaprojektivastaavan kontolle kuuluivat monenlaiset tehtävät tilojen suunnittelusta ja selvittelystä aina remontointiin saakka.

Tarjouksen tekeminen hyväksytettiin yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa marraskuun alussa. Lupahakemukset Pinninkatu 57:n tilahankkeen osalta jätettiin Tampereen rakennusvalvontaan saman vuoden marraskuun lopulla. Kauppakirja omista nurkista allekirjoitettiin tammikuussa 2014. Jäsenistö kutsuttiin nauttimaan kauppojen kunniaksi kuohuvaa uusiin tiloihin.

Remonttia tehtiin pääasiassa kesällä 2014 – tosin kokonaisuudessaan remppaprojekti oli huomattavasti pidempi ja sen valmistumisen tasosta eri näkemyksiä. Se ulottui vuoteen 2015 asti, ja oikeastaan pidemmällekin, koska tunnetusti remonteissa riittää pikkupuuhaa. Varsinaista vuokraustoimintaa ei pystytty käynnistämään vielä

vuonna 2014, mutta Bola palveli boomareita jo sen vuoden elokuusta lähtien. Bolan suhteen jouduttiin tekemään kipeä päätös biljardipöydän poisjättämisestä, mutta tilalle tulivat PlayStation 3 -pelikonsoli ja darts-kaappi.

Vuolteenkadun Sorin Sauna jatkoi Boomilla edelleen vuokrauskäytössä. Ensimmäiset viralliset juhlat olivat vuoden 2015 vuosijuhlien cocktail-tilaisuus. Edellisyönä teippailtiin vielä sähköjohtoja kattovillojen väliin, jotta rakennustarkastaja voisi seuraavana aamuna hyväksyä tilat käyttöön.

Omien tilojen remontointi pyrittiin hoitamaan mahdollisimman pitkälle boomarivoimin, koska näin voitiin säästää huomattavasti rahaa. Remontti vaati ainakin 2000 raskasta työtuntia, joista tilaprojektivastaava Eerola itse ahkeroi yli puolet. Lukemaan ei edes laskettu erilaisia kilpailutukseen, suunnitteluun, selvityksiin, tavaranhankintaan ja rakennusvalvontaan vierähtäneitä tunteja.

Kaikkiaan jäsenistöstä oli noin 50 henkilöä vasaraa heiluttelemassa. Remontissa kaikkiaan uusittiin esimerkiksi Klubi 57:n naisten vessa kahden sijaan kolmipaikkaiseksi, sillä, kuten hyvin tiedetään, juhlissa naisten vessat keräävät jonoja. Projekti kiristi ajoittain 37

hallituksen ja muiden remontista vastaavien hermoja.

Juha Eerola muistelee rempan vieneen rutkasti aikaa mutta olleen silti antoisaa.

Samalla pääsi puuhastelemaan hyvällä porukalla ja oppimaan jotain vähän muuta kuin yliopistossa yleensä tapasi. Välillä vastuu painoi huomattavastikin, mutta kaikki saatiin lopulta tehtyä. Tilahanke oli Boomin historian suurin yksittäinen projekti. Juho Eerolalle myönnettiin kultainen ansiomerkki vuonna 2015. Vuosijuhlien huomionosoitusten myöntämispuheessa hänen sanottiin rakentaneen Boomille kodin.

laaksoa ja Sauna 57:ää ilmaiseksi vaikkapa kokouskäyttöön, myös iltaisin. Hyvänä päivänä Pinninkadulla käykin varsinainen vipinä, sillä samaan aikaan tiloissa saattaa olla jopa neljä tilaisuutta käynnissä!

Boomin tilat ovat suorastaan lahjoitettujen tavaroiden kokoelmien säilytystiloja. Legendaariset punaiset ympyräsohvat on saatu Koskiravintoloilta, kokouspöytä ja -tuolit Handelsbankenilta, sohvia Teemu Suoniemeltä, kylmäkaappeja ja valomainostaulu Hartwallilta, päivystäjän pöytä Suomen Ekonomeilta, kassakone PwC:ltä ja lukemattomia sisustuslahjoja vanhoilta hallituslaisilta ja muilta yhteistyökumppaneilta – kuten taulu Tampereen yliopistolta. Tänä päivänä Bolaan saavuttaessa vierailija voikin havaita suurimman osan kalusteista riivityn sieltä sun täältä.

BOOMI RY:N TILAT NYKYISIN

Nykyisissä Pinninkatu 57:n tiloissa on ainejärjestön käytettävissä ruhtinaalliset 440 neliötä. Kaikki tilat – kerhotila, sauna ja juhlatila – ovat nyt ensimmäistä kertaa saman katon alla. Pinninkatu 57:n ainejärjestötilasta löytyy jäsenten iloksi pelikonsoli, lautapelejä, lehtiä luettavaksi ja ilmaista kahvia, teetä sekä kaakaota jäsenistölle. Tilat ovat avoinna arkisin klo 10-16.

Liian viihtymisen seurauksena on riski joutua ns. ”maagisen Bola-efektin” valtaan, mikä tarkoittaa ajantajun ja motivaation seuraavalle luennolle osallistumiseen kummallista kaikkoamista. Vuonna 2016 alettiin järjestää MIBE-iltoja (Maaginen IltaBolaEfekti), jolloin Bolaan pääsi hengailemaan, pelailemaan lautapelejä ja käyttämään saunaa illalla. Vuonna 2017 uutena tapahtumana vakiinnutettiin joka kuukauden yhtenä perjantaina pidetty Bolakoirapäivä, jolloin oman koiransa sai tuoda pariksi tunniksi rapsuteltavaksi.

Se järjestetään isoa tapahtumaa seuraavana päivänä ikään kuin terapiatarkoituksessa yöelämässä rasittuneille mielille.

Bolan yhteydestä löytyvät myös Boomin toimisto ja neuvotteluhuone. Juhlatila Klubi 57:ssä puolestaan on kaikki kunnon bileisiin vaadittava: dj-koppi, baaritiski, lounge, strippitanko… Tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille. Samoissa tiloissa lämpenee myös Sauna 57, kompakti saunan ja neukkarin yhdistelmä, jota vastaavasti tarjotaan vuokrauskäyttöön. Tiloista huolehtii tilavastaava. Bolassa paikalla on päivystäjä, jolle voi vaikka ilmoittautua bileisiin.

Boomi ry:n jäsenet voivat varata Boomi38

SORIN SAUNA

Uutinen Sorin Saunasta luopumisesta aiheutti boomareissa ristiriitaisia tunteita. Toiset vuodattivat vertauskuvallisia kyyneleitä, olihan Vuolteenkadulla oltu vuokralla jo vuodesta 2004. Toiset puolestaan olivat vakaasti sitä mieltä, että Pinninkatu 57:n nurkat riittävät ainejärjestölle enemmän kuin hyvin, sillä nyt Boomilla on mahdollisuus keskittyä täysin omien tilojen kehittämiseen. Tulevaisuus näyttää, laajeneeko Boomin toiminta taas uusille kulmille. Aktiiviboomarit pitävät huolta, että Sorilla päästään juhlimaan vielä viimeisen kerran.

Vuolteenkadun Sorin Sauna oli edelleen lähinnä ainejärjestön vuokrauskäytössä vuoteen 2018 asti, kunnes vuokrasopimus yllättäen irtisanottiin. Vuokranantaja Ylen eläkesäätiön mukaan tilojen päävuokralainen tarvitsi lisää tilaa kiinteistössä. Tila oli myöskin perusteellisen remontin tarpeessa.

Vuosien varrella erilaisiin kunnostustöihin oltiin pyydetty vuokranantajalta taloudellista tukea, mihin oltiin suhtauduttu vastahakoisesti ja kehotettu maksamaan remontti itse. Tässä mielessä irtisanominen ei tullut täytenä yllätyksenä. Tilat remontoidaan täysin Boomin vuokrasopimuksen päätyttyä lokakuussa 2018.

39

SAUNANKANNON MAAILMANMESTARUUS OTSIKKO TÄHÄN

Boomareilta ei ole puuttunut kekseliäisyyttä tai yritteliäisyyttä, kun sitä on vaadittu. 1980-luvun alussa boomarit saivat jopa nimensä historian kirjoihin – tosin varsin erikoisella tavalla.

Vuoden 1984 Boomin hallituksessa huolestuttiin siitä, ettei Tampereen yliopiston kauppatieteiden tutkinto ollut tarpeeksi tunnettu paikallisten yritysten keskuudessa. Kenties punayliopiston haamu kummitteli vielä mielissä edellisten vuosikymmenten perintönä. Joka tapauksessa asiaan kaivattiin muutosta. Lopulta suhdetoimintavastaava Jussi Rädyn päässä syttyi saunaillassa lamppu, ja alkoi idean kiivas kypsyttely. Tempauksen oli määrä nostaa Boomin ja boomareiden imagoa huomattavasti, ennen kaikkea yritysten silmissä. Jälkipolville edellisten yhteys saunan kantamiseen on hiukan hämärä, mutta mitäpä pienistä. Lisäksi teolla voitettaisiin tietysti teekkarit sun muut ”mutterinvääntäjät” älyttömissä tempauksissa ja Boomi kasvaisi ”hieman lällystä seurasta” katu-uskottavaksi porukaksi. ”Näytetään, että palaa se SAUNA meilläkin”, uhottiin VapaaBoomarissa ennen koitosta.

Asiaksi otettiin siis saunankannon maailmanennätyksen tehtailu. Ennätysyritystä varten käytiin hankkimassa sauna valmistajalta. Liikkeen pihalla suoritettiin ensimmäinen kantoyritys, ja todettiin, että sauna painaa ”aivan h…….ti”. Pari alinta hirsikerrosta päätettiin tiputtaa pois. Ennätysyrityksessä kannettu sauna painoi silti 500 kiloa, mukaan lukien koko ajan kyydissä istunut kylpijä. Saunominen pikkuruisessa, epävakaasti kulkevassa lentävässä saunassa ei kuitenkaan ollut varsinainen nautinto. Vain pienimmät tytöt pääsivät kokeilemaan ennätyssaunassa saunomista.

Sauna lähti liikkeelle torstaina 11.10.1984. Sitä kannettiin vuoroissa yhteensä 40 tuntia, torstaina aamukahdeksasta lauantain vastaiseen puoleen yöhön saakka. Pääasiassa sauna liikkui Koskipuistossa pitkin Tammerkosken rantaa. Kerrallaan sitä kanniskeltiin 17-20 hengen ryhmissä. Kaikille tuli lopulta kontolleen useampia tunteja saunankantoa. Idean isä Jussi Rätyä uhattiin eräänkin viiden tunnin kantourakan jälkeen katiskassa heittämisellä Tammerkoskeen, mutta hän selviytyi onneksi uhkauksesta kuivin nahoin.

Lopulta päästiin juhlimaan maailmanennätyksen syntymistä tuossa ennennäkemättömässä lajissa. Aamulehti uutisoi tapauksesta heti lauantaina, ja boomarit saivat haluamaansa huomiota. Sivullisilla lienee suoritusta seurattaessa riittänyt ihmeteltävää.

4040

II EDUNVALVONTA, OPISKELU JA KOULUTUSPOLITIIKKA

Y

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy

lioppilaskunta on lakisääteinen julkisoikeudellinen yhteisö, johon kuuluvat kaikki yliopiston opiskelijat. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta eli Tamy valvoo jäsentensä etuja Tampereen yliopistossa sekä Tampereen seudulla. Se huolehtii opiskelijan edunvalvonnasta yliopistolla, kaupungissa ja yhteiskunnassa. Tamy muodostuu noin 11 000 jäsenestä. Kaikki Tampereen yliopistossa opiskelevat ovat samalla Tamyn jäseniä.

Tamy tarjoaa jäsenistölleen erilaisia palveluita, etuja ja tapahtumia. Palveluihin lukeutuu esimerkiksi ylioppilaskunnan lehti Aviisi. Etuja on valtakunnallisia, Opiskelijan Tampereen etuja sekä vain Tamyn jäsenille sovittuja etuja. Etuihin oikeuttaa opiskelijakortti ajankohtaisella vuositarralla varustettuna. Lakisääteisenä tehtävänään Tamy nimittää opiskelijaedustajat yliopiston ja sen yksiköiden hallintoon. Hallinnon opiskelijaedustajia kutsutaan hallopedeiksi. Opiskelijaedustus on tärkeää, jotta opiskelijan etu tulee huomioiduksi yliopiston päätöksenteossa. Tamy myös tukee ainejärjestöjä ja harrasteyhdistyksiä avustuksin. Ne ovat ainejärjestöille ja muille yhdistyksille tärkeä tulonlähde.

Tamyn ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan TTYY:n jäsenet omistavat Juveneksen 50 prosentin osuuksilla.

Juvenes on monialainen palveluyritys, joka

pyörittää opiskelijaravintoloita Tampereen lisäksi Vaasaa ja Oulua myöten. Lisäksi yritys tarjoaa esimerkiksi juhla-, kokous- ja saunapalveluita. Tampereella ylioppilaskunnat valitsevat Juveneksen hallituksen, joka muodostuu seitsemästä jäsenestä. Molemmista ylioppilaskunnista valitaan kolme jäsentä. Puheenjohtajaksi valitaan yhteisöjen ulkopuolinen henkilö. Tamy vaikuttaa myös Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö TOAS:n toiminnassa. Vaikuttamista tehdään yhdessä muiden tamperelaisten opiskelijaryhmien kanssa.

Aika ajoin keskustelua herättää kysymys ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä.

Tampereen yliopiston opiskelijat maksavat yliopistoon ilmoittautumisen yhteydessä vuosittain jäsenmaksun, joka lukuvuonna 2017–18 oli 116 euroa. Hinta sisältää Tamyn jäsenmaksun lisäksi YTHS-terveydenhoitomaksun, joka on 54 euroa. Esimerkiksi terveydenhuoltomaksun verrattaista pienuutta on käytetty perusteluna ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamiselle.

Vuonna 2017 alkanut edustajistokausi jää Tamyn viimeiseksi, sillä vuodesta 2019 Tampere3-prosessin myötä Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta yhdistyvät ja muodostavat kokonaan uuden ylioppilaskunnan. Sen edustajistosta tulee 49-paikkainen, ja edustajat siihen valitaan syksyllä 42

2018. TAMKin opiskelijakunta Tamko jatkaa entisellään.

tasuunnitelman toteuttamisesta ja pitkän linjan edunvalvonnasta. Yleensä kaikilla edustajiston vaalirenkailla on edustaja hallituksessa. Edustajistoryhmät nimeävät neuvottelijat, jotka aloittavat hallitustunnustelut kunkin ryhmän hallitustyrkyiksi ilmoittautuneiden puolesta. Boomareita on luonnollisesti usein houkutellut Tamyn hallituksen talousvastaavan pesti. Talousvastaavan pestiin kuului vuonna 2017 muun muassa sijoitusstrategian päivittämistä sekä tilinpäätöksen ja talousarvion tarkastelua. Käytännön toteuttamista varten ylioppilaskunnassa työskentelevät palkatut ammattilaiset.

EDUSTAJISTON PUNAINEN 1970LUKU

Tampereen yliopistoon ja erityisesti sen opiskelijoihin on historiassa toisinaan yhdistetty punainen leima. Poliittisesti kiinnostavia olivat etenkin 1960- ja 1970-luvut. 1970-luvulla ylioppilaskunnan edustajistossa Tampereen Yliopiston Marxilaiset ryhmät eli TYMR loi kuvaa vahvasti punaisesta yliopistosta.

TYMR:n ei kuuluttu suoraan vaan yhdistysten kautta, joita oli yli toistakymmentä.

Järjestön vaikutusvalta perustui Mervi Kaarnisen mukaan fanaattiseen jäsenkuntaan ja tehokkaaseen organisaatioon. TYMR myös näkyi ja kuului. Äänekkyydestään huolimatta TYMR ei koskaan ylittänyt TOON:n eli Tampereen Opiskelevien Oikeistonuorten kannatusta.

Parhaimmillaan TYMR sai 26,3 % äänistä vuonna 1975. Vasemmisto sai ylioppilaskunnan vaaleissa enemmistön ainoastaan muutamana vuonna välillä 1969–76. Ylioppilaskunta ei ollut siis ainakaan yksiselitteisesti läpeensä punainen.

Poliittisen opiskelijavaikuttamisen kulta-aikana 1970-luvulla edustajistovaalien äänestysprosentit huitelivat jopa 70 prosentissa. Seuraavalla vuosikymmenellä ne kuitenkin romahtivat noin 25 prosenttiin. Puoluepolitikoinnin sijaan opiskelijoita alkoivat etenevissä määrin kiinnostaa esimerkiksi ympäristökysymykset.

TAMY JA BOOMI RY

Tamyn ja Boomin suhteet eivät ole aina olleet yksinkertaisimmasta päästä. Siinä missä Tamy on usein ollut kallellaan vasemmalle, Boomi on kallistunut oikealle. 1970-luvulla Tamyn sanottiin pitäneen Boomia silmätikkunaan; etenkin silloin, kun sillä sattui olemaan oikeistovoittoinen hallitus, mikä oli tuolloin ainejärjestöjen keskuudessa ainutlaatuista. 1970-luvun alussa boomarien Aktiiva-lehdessä Tamya myös kritisoitiin suhdetoiminnan unohtamisesta ja suhteiden katkaisemisesta yliopistoon, kaupunkiin ja tuleviin työnantajiin. Ratkaisuna tilanteelle äänestäjiä kehotettiin valitsemaan taloustieteilijöistä koostunut porvarillinen vaaliliitto.

Boomi ryhtyi hallitusyhteistyöhön Tamyn kanssa vuoden 1991 edustajistovaalien jälkeen, kun Jouko Riihimäki pääsi edustajistoon ja lähti mukaan hallitukseen. Hän oli tiettävästi ensimmäinen boomari Tamyn hallituksessa. Riihimäestä tuli kahta vuotta myöhemmin Tamyn hallituksen puheenjohtaja. Tätä ennen Boomin ja Tamyn välillä oli pidetty selkeää pesäeroa, mikä lienee johtuneen jo vuosikymmeniä vanhoista epäluuloista. Jouko Riihimäki pyrki kuitenkin omalla aktiivisella suhdetoiminnallaan rakentamaan palaneita siltoja takaisin ylioppilaskunnan ja Boomin välille. Vapaaboomarit edustivat Tamyn edustajistossa ensimmäistä kertaa omana ryhmänään vuonna 1997.

Boomarien Olutseura BOSA sai ensimmäisen kerran oman edustajistoryhmänsä läpi vuonna 2006.

Boomin ja Tamyn suhteen ajoittaiseen takkuisuuteen lienee vaikuttanut myös kaup-

TAMYN EDUSTAJISTO

Tamyssa ylintä päätösvaltaa käyttää 40-jäseninen edustajisto. Se valitaan vaaleilla kahden vuoden välein. Jokaisella läsnä olevalla opiskelijalla on oikeus äänestää ja asettua ehdolle edustajistovaaleissa. Tamyn historian viimeinen edustajisto valittiin vuonna 2017. Uuteen edustajistoon, joka muodostuu Tamysta ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY:sta, jäsenet valitaan syksyllä 2018. Uuden ylioppilaskunnan kontolle jäävät isot strategiset valinnat aina ylioppilaskunnan arvoista lähtien.

Toimeenpanovaltaa Tamyssa käyttää hallitus, joka vastaa edustajistolle. Hallitus hoitaa Tamyssa käytännön asioita ja sen valitsee edustajisto. Se myös vastaa toimin43

patieteilijöiden ainejärjestön suuri koko.

Boomin on joskus ajateltu isona ainejärjestönä pystyvän tarjoamaan – ainakin tapahtumapuolella – tarvittavat palvelut. Ylioppilaskunta-aktiivi Jaakko Mustakallion mukaan boomarien keskuudessa kärjistetysti jopa kuviteltiin, että ”ylioppilaskunta enimmäkseen rahastaa boomareita, ja käyttää kaikki varansa vihervasemmiston vegaaniruokahetkiin ja maailmanparantamiseen”. Mustakallio kuitenkin huomautti jutussa vuodelta 2010, että Tamy on kattojärjestö eikä sellaisenaan kilpaile Boomin kanssa. Ylioppilaskuntaorganisaation tehtävä on järjestää ainejärjestöjen kautta toimintaa ja edunvalvontaa kunkin tieteenalan opiskelijoille.

onko Tamyn tehtävä harjoittaa yleistä maailmanparannusta. Edaattori Valtteri Tiensuu esimerkiksi valitti VapaaBoomarissa vuonna 2008 Tamyn kulttuuritoimintaan hassaamista tuhansista euroista, sillä kulttuurisektorin tapahtumat jaksoivat houkutella vain kourallisen ihmisiä paikalle, sekä Aviisista, jonka kulut olivat toimituksen ympärivuotistamisen myötä räjähtäneet käsiin.

Entinen edaattori Teemu Suoniemi muistelee, että 1990-luvun lopulla edustajistossa Vapaaboomarit ajoivat järkevää taloudenhoitoa, jota kritisoitiin joskus oikeistolaiseksi tai kokoomuslaiseksi politiikaksi. Tästä huolimatta tarpeen vaatiessa taloudenhoitoasioissa tultiin kysymään apua boomareilta.

Asetelmaa on voinut kuvata sanoin ”Vapaaboomarit vastaan muu maailma”, niin erilaisia kannat ovat välillä olleet. Tamya pidettiin vasemmalla päin olevana, riitaisena ja kompromissihaluttomana.

Vapaaboomareiden vaaliliiton mainonta on ollut varsin nasevaa. Erään ehdokkaan iskulause vuonna 2001 oli ”Äänestä tai haista paska”. Vuonna 2005 joku kalasteli tietään edustajistoon toteamalla ilmeisesti yleisen viherpiiperryksen vastaisesti ”Etuja ei ituja”.

BOSA Beer Party puolestaan aloitti edustajistotaipaleensa vuonna 2006. Tällöin teemana oli rohkeasti ”ajetaan päin punaista”, yhdistettynä taloudellisen ajattelun korostamiseen.

Vastakkainasettelun aika jatkui 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Jarno Lahtinen maalasi Sorin Klubin oven siniseksi vastalauseena ylioppilaskunnan toiminnalle vuonna 2004.

Kyseinen ovi oli tähän asti ollut punainen, mutta Lahtinen näki punaista ja värin oli vaihduttava. Erityisesti häntä tuolloin riepoi Tamyn taloudenpidon leväperäisyys. ”Johtaja” Lahtisen politiikka ei muutenkaan jättänyt edustajistossa kylmäksi. Esityksiä räväytettiin esille niin kutsutusti puun takaa osittain ihan provosoimisen riemusta, vaikka näin niillä ei ollutkaan todellisia mahdollisuuksia mennä läpi.

Vuonna 2008 Aviisissa kuvailtiin Lahtista ”kahden viimeisimmän edustajistokauden pelätyimmäksi boomariksi”. Anonyymin Nokka-palstan pitäjän mukaan välillä ”Lahtisen avautumiset olivat silkkaa kiukuttelua,

VAPAABOOMARIT TAMYN EDUSTAJISTOSSA

Vapaaboomarit ovat poliittisesti sitoutumaton edustajistoryhmä Tamyn edustajistossa.

Käytännössä ryhmä on ainejärjestöpohjainen monen ylioppilaskunnan edustajistoryhmän tapaan. Vapaaboomareille riittääkin boomarien runsaslukuisesta joukosta äänestäjiä. Vapaaboomarien keskeisinä ajatuksina voidaan pitää järkevää taloudenhoitoa sekä vahvaa tukea järjestöille ja edunvalvonnalle.

VAPAABOOMARIT VASTAAN MAAILMA

Vuonna 1997 pidettiin edustajistovaalit, joissa Vapaaboomarien ryhmän kooksi tuli lopulta neljä henkeä. Vuonna 2000 alkaneella kaudella Vapaaboomarien edustajia oli viisi, seuraavalla alkavalla edustajistokaudella kahden vuoden päästä heitä oli jo seitsemän.

Vuoden 2007 edustajistovaaleihin mennessä Vapaaboomarien edustajien määrät vaihtelivat neljästä kuuteen. Hallituksessa vuosina 1997–2007 Vapaaboomarit edustivat hyvin, kaikkiaan viitenä vuonna. Yleensä hallinnoitiin talousvastaavan pestiä, kuten odottaa saattoi. Kaudella 2007–09 edustajistossa vaikutti viisi vapaaboomaria.

Vapaaboomarit vetivät edustajistossa omaa linjaansa ja pyrkivät erottautumaan muista. Entisen boomari Heikki Soinisen mielestä osin oli kyse myös perinteisestä poliittisesta teatterista. Edustajistossa saatettiin riidellä, ja sen jälkeen riitapukarit painua yhdessä kaljalle. Toisaalta oikeita linjaerojakin oli, varsinkin taloudessa ja yleisesti siinä, 44

mutta useimmiten niissä oli takana vankkaa asiaa”. Lahtisen kerrottiin pitäneen niin hallitus kuin edustajistoryhmätkin varpaillaan, ja palstalla oltiin huolissaan, kuka tulisi täyttämään Johtaja Lahtisen isot saappaat hänen valmistuttuaan. Lahtisen ja Tiensuun sanotaankin olleen viimeisiä vanhan linjan vapaaboomareita.

Vapaaboomarien ja muun maailman välisen suhteen lientymiseen vaikutti osin Tamyn avautuminen ulkopuolista taloudellista yhteistoimintaa kohtaan. Tähän oli nimittäin suhtauduttu pitkään kielteisesti, ja boomarit omalla puolellaan pitäneet asiaa suorastaan vitaalina. Heikki Soinisen ollessa Tamyn talousvastaavana vuonna 2007 perustettiin yritysyhteistyöjaosto. Tämä kehityskulku johti lopulta Opiskelijan Tampere ry:hyn, jonka Tamy perusti yhdessä Tamkon, TTYY:n ja Tampereen Kauppakamarin kanssa. Ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi tuli Tamkon toiminnanjohtaja Mikael Wänskä. Tamkossa olikin yritysyhteistyön suhteen jo pitkät perinteet, sillä sitä eivät rasittaneet samanlaiset lakisääteisen edunvalvontaorganisaation kahleet kuin Tamya.

Soinisen hallituskauden jälkeen alettiin tietoisesti pyrkiä pitämään boomareita Tamyn hallituksessa ja jaostoissa. Haluttiin, että joku olisi aina ”sisällä”. Vaikuttamiseen yritettiin innostaa, ja Heikki Soininen erityisesti ansioitui uusien vaikuttajien koutsaamisessa. ”Minä ajattelen tuota ajanjaksoa noin vuodesta 2006 vuoteen 2011 ajanjaksona, jolloin Boomissa ymmärrettiin, että vaikka emme ole Tamyn kanssa kaikesta samaa mieltä, yhdessä olemme enemmän kuin yksin, ja yhteistyön tekeminen helpottui”, Soininen kuvailee. Tamyn hallituksessa boomareita oli aina Kiiskin Eeron puheenjohtajakauteen vuonna 2015 saakka. Hän oli

ensimmäinen kauppatiedetaustainen vapaaboomari pestissä yli 20 vuoteen.

Vuoden 2009 vaaleissa Vapaaboomarit jatkoivat viidellä paikalla. Seuraaviin vaaleihin 2011 vaaliliitto lisäsi yhden paikan. Kahden vuoden päästä vuonna 2013 jatkettiin samassa lukemassa. Vuonna 2015 edustajiston suurin puolue oli Viva eli Vihreä vasemmisto, joka on vuodesta 2009 ollut edustajiston suurin ryhmä – tosin yleensä Vapaaboomarit ja muut ryhmät kintereillään. Vuonna 2015 Vapaaboomarit saivat edustajistoon 5 edustajaa.

Vuosien varrella edustajisto on muuttunut puoluepoliittisesta yhä ainejärjestökeskeisemmäksi, kun ainejärjestöpohjaiset listat ovat menestyneet hyvin. Vuonna 2009 Vapaaboomarien edustaja Otso Mursula iloitsi sitoutumattomien edustajien noususta määrällisesti ohi poliittista väriä tunnustavien edaattorien. Hän toivoi sen johtavan siihen, että edustajistossa käsiteltäisiin opiskelijoihin liittyviä asioita, ja liian laajat yhteiskunnalliset kannanotot jätettäisiin vähemmälle.

Vapaaboomarit puolestaan ovat kasvaneet itsenäisestä ryhmästä aktiivisesti toisten ainejärjestöpohjaisten ryhmien kanssa yhteistyötä tekeväksi. Suuri kupla -vaaliliiton yhteistyö alkoi vuonna 2011, ja siihen kuuluivat myös Vapaaboomarit. Vastavoima sille oli Punaiset, jossa vaikutti esimerkiksi Viva.

BOSA Beer Party teki paluun edustajistoon vuoden 2015 vaaleissa. Ehdokaslista oli pitkään huolestuttavan lyhyt, mutta sitä täydennettiin viime hetkillä järjestön olutillassa. Viimeinen tarvittu ehdokas rekrytoitiin ruokalan jonosta h-hetken jo kolkutellessa.

TAMPERE3-AIKAA

Tampere3-prosessi alkoi vuonna 2015, jolloin Tamyn hallituksen puheenjohtajana toimi boomari Eero Kiiski. Hän muistelee 45

SYL:n puheenjohtajana sitten Helsingin KY:n Matti Parpalan, joka toimi tehtävässä vuonna 2010. Kahta kylteriä samassa hallituksessa voidaan pitää 2000-luvulla jonkinlaisena ennätyksenä.

Vuoden 2017 Tamyn edustajistovaalit kulkivat nimellä Lajinsa viimeinen. Vapaaboomarien vaaliteesit olivat rohkeasti katse tulevaan ja voimavarojen kohdistaminen uuden ylioppilaskunnan luomiseen, pitäminen kiinni tuista järjestöille uudessakin ylioppilaskunnassa sekä laadukas edunvalvonta niin hallinnon ylä- kuin alatasoillakin. Vapaaboomarien mielestä Tamy oli onnistunut loistavasti ylätason edunvalvonnassa, ja sitä sopisi levitettävän yhä etenevissä määrin ruohonjuuritasollekin, sillä siellä edunvalvonnan tasossa oli enemmän variaatiota eri tiedekuntien ja tutkinto-ohjelmien välillä.

Vapaaboomarit halusivat järjestöjä ja kerhoja tuettavan, sillä ne ovat opiskelijalle tärkeä ja näkyvä osa opiskelijaelämää ja samalla niiden kautta välittyy myös ylioppilaskunta ja sen toiminta. Vapaaboomarit eivät halua opiskelijalle etäistä ja epämääräistä ylioppilaskuntaa, vaan sellaisen, joka tukee opiskelijoille tärkeitä järjestöjä ja kerhoja. ”Järjestöt tekevät ylioppilaskunnan”, Vapaaboomarit totesivat vaaliteeseissään. Luonnollisesti myös rauhallista ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa pidettiin edelleen tapetilla.

Vaaleissa Vapaaboomarien riveistä valittiin viisi edustajaa 40-paikkaiseen edustajistoon: Janne Vikman, Matleena Inget, Antti Poikolainen, Jenni Hakkarainen ja Tuuli Reko. Vaalirengas Allianssi puolestaan lunasti yhteensä 25 paikkaa. Allianssi on vuonna 2015 perustettu Tamyn edustajistovaalien poliittisesti sitoutumattomien vaaliliittojen vaalirengas, joka kerää yhteen kaikki ainejärjestöpohjaiset vaaliliitot, kuten lääketieteen opiskelijoiden Medaattorit ja Hallintotieteiden liitto HALLIn. Lisäksi BOSA Beer Partylla oli yksi edustaja. Vaikka BOSA Beer Party ja Vapaaboomarit ovat molemmat periaatteessa kaikille avoimia vaaliliittoja, näkyy tämä oikeastaan vain BOSAssa. Se onkin ainoa harrastekerholähtöinen poikkitieteellinen ryhmä Tamyn edustajistossa. BOSAn Nelly Kivinen vaikuttaa myös Tamyn hallituksessa vuonna 2018.

alun olleen epämääräistä ja hidasta, tiedotus ontui ja esimerkiksi opiskelijajäsenten etsiminen työryhmiin piti suorittaa melkoisella kiireellä. Aviisissa otettiin opiskelijoiden tiedottaminen aiheesta vakavasti, ja lehdessä harrastettiin tutkivaakin journalismia aiheen tiimoilta. Tamyn hallitustyössä kaikki tahot enemmän tai vähemmän askartelivat aiheen parissa.

Vuonna 2016 Vapaaboomarit osallistuivat muiden tehtäviensä lomassa Tamyn uuden strategian ja Tampere3-visioiden laadintaan. Ryhmä ajoi sen tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi ainejärjestölähtöisyyden edistämistä ja kampuskulttuurin kehittämistä. Kansallisella tasolla opiskelijapoliittista vaikutustyötä tehtiin, kuten aikaisempinakin vuosina on ollut tapana, Kylterihuoneessa yhdessä KY:n, Hankenin ja Turun KY:n kanssa. Kylterihuoneen tavoite oli saada kylteriehdokkaat läpi SYL:n hallitukseen. Tampere3-hankkeen luultiin loppusyksystä 2016 jo kaatuneen, mutta se nousikin tuhkistaan ja hanke jatkui. Vuoden lopuksi Vapaaboomarit hakivat uudelleen ja saivat Tamyn yhdistysaseman, mikä lisäsi resursseja tuleviin edustajistovaaleihin.

Vapaaboomarit edustavat joka vuosi vaihtuvalla kokoonpanolla SYL:n eli Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa.

Vuonna 2017 Vapaaboomarien neuvottelijan johtama kylterihuoneen delegaatio onnistui neuvottelemaan SYL:n puheenjohtajaksi seuraavalle vuodelle turkulaisen kylterin Miika Tiaisen ja hallitukseen Hankenin kylterin Petra Laitin. Tiainen on ensimmäisen kylteri 46

EDUSTAJISTON EVÄSLEIVÄT

Jatkuvaa keskustelua edustajistossa ovat aiheuttaneet ko­kousleivät ja niiden sisältö. Kysymys kuuluu: lihaa vai ei? Vuonna 2016 edustajisto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Edustajiston kokoustarjoiluissa jo jonkin aikaa noudatettu lihaton linja on aika ajoin aiheuttanut mielipahaa osassa edustajistoa. Tänään Kaupin kampuksella järjestetyn kokouksen kahvipöydässä tarjolla olleet kinkkusämpylät herättivät jopa riemunkiljahduksia edaattorien keskuudessa.

Tämä reaktio asettaa edustajiston aiemman kokoustarjoilulinjauksen kyseenalaiseksi. Onko todellakin tarpeellista evätä ahkerilta edaattoreilta ravitseva ja mielihyvää tuottava leikkele kokoussämpylän välistä? Kokoustarjoilu voidaan nähdä aineellisen palkitsemisen keinona, jolla työnantaja – myös luottamushenkilöiden kohdalla – osoittaa arvostuksensa henkilön tekemää työtä kohtaan ja motivoi samalla häntä toimimaan organisaation hyväksi myös jatkossa. Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto toivoo, että jatkossa edustajiston kokouseväät sisältävät leikkeleellisen vaihtoehdon sitä toivoville.”

Aiheen käsittely ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän, vaan leipien sisältö herättää keskustelua edelleen vuonna 2018. Ainakin Vapaaboomarien ahkerat edaattorit ansaitsevat mielestään edelleen leikkeleensä.

47

Kauppatieteiden opiskelu YLIOPISTO JA ORGANISAATIOT

pereelta vielä uupui. Ennen kauppakorkeakoulun perustamista Boomi oli huolissaan hankkeen käytännön toteutuksessa julkisen ja yksityisen sektorin aineiden sekoittumisesta. Boomarit halusivat pitää huolta liiketaloustieteiden osuudesta. Lisäksi opetuksesta haluttiin huolehdittavan ja suhteita liike-elämään parannettavan nykyisestä. Toteutunut kauppakorkeakoulu oli lopulta kompromissi eikä täydellinen sellaisenaan. Vuonna 2007 sitä päätettiin edelleen uudistaa.

Kauppakorkeakoulun alkuvuosina boomarien mielestä se ei ollut saavuttanut oikein mitään. Ongelmana oli resurssien puute.

Vuonna 2009 juuri rehtorinvaalin voittanut rehtori Kaija Holli totesi VapaaBoomarille, ettei nykymuotoinen kauppakorkeakoulu pärjää kilpailussa. Kauppakorkeakoulun johtaja Juha Näsi oli edellisenä vuonna todennut – vastauksena kysymykseen, miksei kauppatieteellisen yksikön tehokkuus korreloi sen rahoituksen kanssa – että ”asia nyt vaan on niin, ettemme saa rahoitusta sen vertaa, mitä olemme ansainneet”. Ongelmia opiskelijat kohtasivat esimerkiksi kurssien saatavuudessa ja valinnanvarassa.

Yliopistojen pääkaupunkikeskeisyys mureni 1960-luvulla, kun uusia yliopistoja perustettiin Itä- ja Pohjois-Suomea myöten. Maakuntayliopistot kärsivät toisinaan arvostuksen puutteesta. Tampereenkin kauppatieteiden opiskelijoita saatettiin vähätellä, kun uutta yliopistoa ei pidetty aivan vanhojen kauppatieteiden opinahjojen veroisena. Välillä kuulemma tupattiin jopa unohtaa, että Tampereella saattoi opiskella oikein taloustiedettäkin.

Tampereen yliopiston kauppatieteiden opetus on aina toiminut tiiviisti hallintotieteiden läheisyydessä. Aluksi koko tutkinto oli nimeltään taloudellis-hallinnollinen tutkinto, kunnes vuonna 1968 Tampereenkin yliopiston kauppatieteiden opiskelijat saattoivat opiskella ekonomin tutkinnon.

Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 2004. Avajaisia vietettiin seuraavana vuonna. Kauppakorkeakoulu toimi kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa. Kauppakorkeakoulustatuksesta oltiin haaveiltu pitkään, sillä se Tam48

Aalto-yliopiston perustamisesta tehtiin periaatepäätös vuonna 2007. Tuolloin puhuttiin ”innovaatioyliopistosta”. Tämän innoittamana Tampereelta alettiin tähyillä Jyväskylän suuntaan. Vuonna 2008 perustettiin Yliopistoallianssi Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston välille, tarkoituksena yhdistää kolmen yliopiston voimat ja nousta siten tutkimuksen ja koulutuksen huipulle. Hankkeeseen lähdettiin innokkain ja kunnianhimoisin mielin, mutta se kariutui lopulta erityismäärärahojen loppumiseen, ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan.

Seuraava tärkeä virstanpylväs kauppatieteiden opintojen kannalta oli johtamiskorkeakoulun perustaminen vuonna 2011.

Tällöin laitokset hävisivät ja tilalle tulivat ”schoolit”, eli tieteenalayksiköt. Johtamiskorkeakoulun alle siirtyivät johtamistieteiden laitos, kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, kauppakorkeakoulu, oikeustieteiden laitos, politiikan tutkimuksen laitos, taloustieteiden laitos sekä yhdyskuntatieteiden laitos. Kyseessä oli hallinnollinen muutos, joka ei vaikuttanut vielä opetukseen. Koulutusohjelmat uudistettiin perusteellisesti vasta seuraavana vuonna, kun siirryttiin pääainepohjaisesta opetuksesta laaja-alaisiin tutkinto-ohjelmiin.

Vuonna 2017 toteutettiin jälleen hallinnollinen uudistus, kun yhdeksän tieteenalayksikköä muutettiin kuudeksi tiedekunnaksi. Johtamiskorkeakoulu jatkoi entisellään.

Historiikin kirjoitushetkellä johtamiskorkeakoulu on jatkamassa sellaisenaan myös uudessa Tampereen yliopistossa, jota ajanut hanke kulki nimellä Tampere3. Tiedekunnan nimestä käydään vielä keskustelua.

koulutuksesta siirryttiin siis laaja-alaisiin tutkinto-ohjelmiin, ja myös opetussuunnitelmista tuli osaamisperusteisia. Opiskelijoiden kannalta muutos oli iso, sillä nyt opiskelemaan haettiin tutkinto-ohjelmaan pääaineen sijaan, joka valittaisiin vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa. Ennen koulutusuudistuksen toteuttamista laitokset ja tiedekunnat oli lakkautettu ja niiden tilalle perustettu yhdeksän tieteenalayksikköä. Muutos oli siis hyvin kokonaisvaltainen ja läpäisi koko organisaation – puhumattakaan sen vaikutuksesta opiskelijoihin.

Boomin vuoden 2010 puheenjohtaja Jouni Markkasen mukaan tieteenalayksiköihin siirtymisen jälkeen Boomi halusi pysyä tiukkana opetuksen laadun suhteen; jos opetuksen laatua ei pystytä kohentamaan, sen voisi yhtä hyvin lopettaa. Kannanotto ei tuolloin aiheuttanut liiemmin toimenpiteitä, mutta aiheesta tehty pamfletti, jonka tekemiseen osallistui esimerkiksi Tampereen kauppakamari, otettiin hyvin ja vakavasti vastaan.

Uudet tutkinto-ohjelmat käynnistyivät 1.8.2012. Alun perin siirtymäaikaa oli kaksi vuotta, mutta Tamyn koulutuspoliittinen sektori taisteli vielä vuoden lisää siirtymäaikaa tutkinnoille. Käytännössä se tarkoitti sitä, että vanhanmallista tutkintoa opiskelleilla oli vuosi enemmän aikaa valmistua vanhoilla tutkintovaatimuksilla.

Vuoden 2012 koulutusuudistuksen aikaan yhteistyötä opetushenkilökunnan kanssa kehitettiin erityisellä tarmolla. Tällöin osapuolten välille pyrittiin luomaan avoin ja matalan kynnyksen keskusteluyhteys. Koulutusuudistuksen jälkimainingeissa nykyinen johtamiskorkeakoulun opintopäällikkö Heli Tontti päätettiin palkita Boomin standaarilla vuonna 2013. Perusteluissa hänen mainittiin olleen tärkeä tiedonlähde ja apu sekä yhdistystasolla että yksittäisille opiskelijoille, joita tuleva koulutusuudistus mietitytti.

Johtamiskorkeakouluyhteistyön hyötyinä on pidetty mahdollisuutta oppia toisilta tieteenaloilta ja rakentaa kokonaisvaltainen käsitys yhteiskunnasta. Kauppatieteilijöilläkin on runsaasti ammennettavaa politiikan tutkimuksesta ja hallintotieteestä. Sama pätee tietysti toisinkin päin.

MUUTOKSIA OPINNOISSA

Vuonna 1999 aloitettu Bolognan prosessi oli korkeakoulukentällä suuri muutos. Bolognan prosessi teki tutkinnoista kaksiportaisia, jotta ne olisivat siltä osin yhteneviä muiden eurooppalaisten tutkintojen kanssa. Opintoviikot korvattiin opintopisteillä.

Vuonna 2012 tehtiin syväluotaava koulutusuudistus Tampereen yliopistossa. Siinä moni koulutuksen sisältö mietittiin kokonaan uudestaan ja oppiaineet koottiin 25 tutkinto-ohjelmaksi.

Oppiainepohjaisesta 49

KAUPPATIETEET TAMPEREEN YLIOPISTOSSA

toiset taas teoreettisempia. Vapaaehtoisiin harjoitteluihin on kaikkien mahdollista hakeutua eri reittejä pitkin. Sivuainevalinnoilla voi edelleen rukata tutkintoaan omannäköisemmäksi. Kansainvälistä osaamista voi vahvistaa lähtemällä ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun. Lisäksi kauppatieteiden opiskelija voi oman yliopistonsa tarjonnan lisäksi hyödyntää JOO-opintomahdollisuuksia (joustava opinto-oikeus), eli opiskella perustellusta syystä muualla sellaisia aineita, joita Tampereella ei ole tarjolla.

Vuonna 2008 kauppatieteiden sisäänotto Tampereen yliopistossa oli 135 opiskelijaa. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2018, se on edelleen 135 opiskelijaa. Vuosina 2014 ja 2015 sisäänotto oli sen sijaan 155 ja 145 opiskelijaa. Kyse oli hakijasuman purkamisesta, josta aiheutuneisiin kustannuksiin maan hallitus kohdensi rahoitusta. Aloituspaikkoja pyrittiin lisäämään erityisesti työvoimatarpeen kannalta oleellisille aloille, kuten juurikin kauppatieteisiin. Sumanpurkurahoitusta käytettiin Tampereen yliopiston kauppatieteiden kohdalla pääasiassa uuden opetushenkilökunnan palkkaamiseen.

Kauppatieteet on vuodesta toiseen yksi yliopiston suosituimpia opinaloja. Vuonna 2018 se oli toiseksi suosituin heti lääketieteen jälkeen. Tällöin kauppatieteitä opiskelemaan haki ensisijaisella hakemuksella 1218 ja yhteensä 4241 henkilöä. Hakemukseen on mahdollista valita kolme hakuvaihtoehtoa.

Tampereen yliopisto on perinteisesti ollut koko maan suosituimpien hakukohteiden joukossa. Vuonna 2018 Tampereen yliopistoon haki yhteishaussa kaikkiaan 20 748 henkilöä.

Kauppatieteisiin haetaan pääsykokeella, joka on sama kaikkiin kauppatieteiden opetusta järjestäviin yliopistoihin Suomessa. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa saa oikeuden suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin (KTK) että maisterin (KTM) tutkinnon. Yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-Suomen, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi eli kaikki kauppatieteelliset yksiköt.

Kauppatieteellistä koulutusta tarjotaan Suomessa kymmenessä yliopistossa. Nämä ovat Tampereen, Jyväskylän, Itä-Suomen, Vaasan, Turun, Oulun ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto, Hanken ja Åbo Akademi. Tampereen etuna on yleensä nähty mahdollisuus valita melko vapaasti valinnaiset opintonsa, sekä oman että muiden tiedekuntien opinnoista. Ainoastaan lääketiedettä kauppatieteilijä ei voi valita sivuaineekseen.

Kauppatieteiden opiskelu antaa valmiudet toimia talous- ja elinkeinoelämän johto- ja asiantuntijatehtävissä. Lisäksi kauppatieteitä opiskellut kykenee ymmärtämään ja hahmottamaan talouden ja yhteiskunnan muutoksia sekä niiden vaikutuksia organisaatioiden toimintaan. Opiskelija harjaantuu myös tiedonhakuun ja tieteellisen sekä käytännöllisen tiedon tuottamiseen.

Kauppatieteet Tampereen yliopistossa on kaikkea muuta kuin homogeeninen ala.

Opinnoissa pääsee toimimaan varsin erilaisten aiheiden parissa tilintarkastuksesta taloustieteeseen. Jotkut opintosuuntaukset sisältävät myös pakollisia harjoitteluja ja ovat siten luonnostaan käytännönläheisempiä,

50

Vuonna 2018 pääsykoe muuttui valOhjeelliset opintosuuntakohtaiset tavasti, sillä edellisvuoteen saakka koe peopiskelijakiintiöt vuonna 2018: rustui erilliseen valintakirjallisuuteen. Nyt Yrityksen johtaminen 22 opiskelijaa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa pääsykokeen perustana toimivat kolme lukion Yrityksen laskentatoimi 33 opiskelijaa kurssia: yhteiskuntaopin kurssi Taloustieto, Markkinointi 22 opiskelijaa historian Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa sekä lyhyen tai pitkän maTaloustiede 33 opiskelijaa tematiikan tilasto- ja todennäköisyyslaskennan kurssi. Kauppatieteitä voi pääsykokeen Yritysjuriikka ja vero-oikeus 22 opiskelijaa lisäksi päästä opiskelemaan myös suoraan Vakuutus ja riskienhallinta 17 opiskelijaa ylioppilastutkinnon perusteella, mikäli kyseessä on ensikertalaishakija. Aloituspaikois- kielinen maisteriohjelma, Master’s Degree ta 60 % täytetään ylioppilastutkinnon arvo- Programme in Leadership for Change, josta sanojen perusteella ja 40 % valintakokeen voi valmistua muun muassa kauppatieteiden maisteriksi. pisteiden perusteella.

Opintosuunnan valitsemista varten jäSuurin muutos opiskeluissa kuluneella kymmenvuotiskaudella oli vuoden 2012 tetään hakemus toisen lukuvuoden jouluuudistus, kun Tampereen yliopistossa siir- kuussa. Opintosuuntaan valitsemiseen vairyttiin pääainepohjaisista koulutusohjelmis- kuttavat opintomenestyksen lisäksi myös ta useimpien alojen kohdalla laaja-alaisiin suoritetut opintopisteet. Opintoihin on siis tutkinto-ohjelmiin. Tätä ennen uusiksi olivat syytä panostaa myös pääsykokeen jälkeen, menneet yliopiston organisaatiot, kun tiede- mikäli mielii tulla valituksi haluamaansa kunnista oli tullut tieteenalayksiköitä ja osa, opintosuuntaan.

Ruotsia sokeltavien kauppakorkeakoulu kuten johtamiskorkeakoulu, luotiin täysin Helsingissä on nimeltään Hanken Svenska uudelta pohjalta. Kandidaattiohjelmien laaja-alaisuus taattiin kaikille tutkinto-ohjelman Handelshögskolan, mutta mitä tuo ”Hanken” opiskelijoille yhteisillä opinnoilla. Uudistuk- tarkoittaa? No, kyseessä on lyhenne sanassen tarkoitus oli yleisesti muokata opintoja ta handelshögskolan. Hanken tarkoittaa siis entistä joustavammiksi ja monitieteisemmik- käytännössä ”kauppista”. Opinahjon koko si, vastaamaan muuttuvan maailman tarpei- nimi on suomeksi tällöin: ”Kauppis ruotsinsiin. Kauppatieteiden kohdalla laaja-alaisuus kielinen kauppakorkeakoulu”. Ovelaa! on perusteltu siten, että vaativissa asiantun- KANSAINVÄLISYYS tijatehtävissä pärjäämiseen vaaditaan moBoomari voi kansainvälistyä opinnoissaan nialaista osaamista ja ymmärrystä niin ormonella eri tavalla. Hän voi osallistua engganisaatioiden, johtamisen ja talouden kuin lanninkielisille kursseille, joilla opiskelevat oikeudellistenkin perusteiden alalta. myös ulkomaalaiset opiskelijat, lähteä muTutkinto-ohjelmaan pääsyn ja opintojen kaan ESN FINTin kieliryhmiin, joita vetävät aloittamisen jälkeen valitaan maisteriopinnatiivipuhujat sekä tietysti opiskella eri kieliä noille suuntautumisvaihtoehto kuudesta yliopiston Kielikeskuksella. Boomari voi ryhvaihtoehdosta, jotka ovat vakuutus ja ristyä kv-tuutoriksi eli kansainvälisten opiskekienhallinta, laskentatoimi, markkinointi, lijoiden tuutoriksi, joka auttaa opiskelijoita taloustiede, yrityksen johtaminen sekä yrisopeutumaan uuteen maahan, tai lähteä itse tysjuridiikka ja vero-oikeus. Aluksi pääsee ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun. Erastutustumaan, haistelemaan eri opintosuunmus-ohjelman sisällä on helppo lähteä muutauksia ja samalla miettimään, mikä ala alle Eurooppaan. Nordplus-ohjelman kautta tuntuu omalta. Lisäksi opiskelija voi hakeuvoi lähteä muihin Pohjoismaihin. Yliopistot tua suorittamaan kauppatieteiden maisterin sopivat myös kahdenvälisiä sopimuksia, joitutkinnon Tilintarkastuksen ja arvioinnin den mahdollistamana vaihtoon voi lähteä maisteriohjelmaan tai Vastuullisen liiketoiaina Aasiaa tai Etelä-Amerikkaa myöten. Ohminnan maisterikoulutukseen. Valittavissa jelman tai kahdenvälisen sopimuksen kauton myös yksi monitieteellinen englannin51

TYÖLLISTYMINEN

ta lähtevä voi saada matka-apurahaa eikä hänen tarvitse maksaa lukukausimaksuja.

Omakustanteisesti voi vaihtoon lähteä minne tahansa, kunhan saa asian itse järjestettyä.

Kauppatieteilijät Tampereen yliopistosta työllistyvät hyvin. Vuonna 2016 valmistuneiden sijoittumisseurannassa yksikään kyselyyn vastanneesta 49 henkilöstä ei ollut työttömänä vuoden kuluttua valmistumisesta. Vakituisessa työssä oli 76 % vastaajista, määräaikaisessa työssä tai apurahatutkijana 18% ja työelämän ulkopuolella, esimerkiksi perhevapaalla 6 %. Johtamiskorkeakoulun kohdalla vastausprosentti kyselyyn oli 39.

Vuonna 2011 valmistuneiden maisterien uraseurannassa vuodelta 2016, liiketaloustieteistä valmistuneiden maistereiden mediaanipalkka oli 4160 euroa. Vastaajia oli 26 henkilöä. Heistä työttömänä oli valmistumisen jälkeen ollut 8 %.

OPINTOJEN EDISTYMINEN

Joskus opiskelut viivästyvät viiden vuoden tavoiteajasta. VapaaBoomari kokosi aiheesta selonteon vuonna 2013. Syyllisiksi paljastuivat esimerkiksi työelämän imu opintojen ollessa vielä kesken, graduahdistus, käsistä lähtenyt bilettäminen ja perheenlisäyksen saaminen. Tuomion sai myös ainejärjestötoiminta. ”Jos haluaa alusta asti hidastaa opintojaan mahdollisimman tehokkaasti, kannattaa ryhtyä ainejärjestöaktiiviksi”, jutun kirjoittanut VapaaBoomarin toimittaja Sini Saalasti arvelee. Tavoitteellisen viiden vuoden opiskeluajan ylittäviä kutsutaan n:nnen vuoden opiskelijoiksi. Historiikin kirjoitushetkellä eräällä boomarilla on meneillään jopa kymmenes opintovuosi.

Yleisesti ottaen kauppatieteilijät pärjäävät opinnoissaan hyvin. Vuonna 2014 vähintään 55 opintopistettä vuodessa sai kasaan perustutkintoa suorittavista, nykymallisen rajatun suoritusajan opiskelijoista kaikkiaan 40,7 %. Jos laskettiin pelkästään uudenmallista tutkinto-ohjelmaa suorittavat, oli luku jo 61,8 %.

TAMPERE3

Tampere3 on suunnitteluvaiheen työnimi Tampereen korkeakoulusäätiölle, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät säätiöyliopistoksi, ja samalla vanhat yliopistot lakkaavat olemasta. Uusi säätiöyliopisto omistaa TAMKin eli Tampereen ammattikorkeakoulun. Tamy ja TTY:n ylioppilaskunta TTYY yhdistyvät yhtä lailla ja muodostavat uuden yliopiston lakisääteisen julkisoikeudellisen yhteisön.

52

”VUONNA 2016 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMISSEURANNASSA YKSIKÄÄN KYSELYYN VASTANNEESTA 49 HENKILÖSTÄ EI OLLUT TYÖTTÖMÄNÄ VUODEN KULUTTUA VALMISTUMISESTA.”

varsin karikkoisilla vesillä, eikä prosessista ole puuttunut dramatiikkaa. Tampereen yliopistolla järjestettiin ulosmarssi helmikuussa 2018 johtuen erimielisyyksistä johtosäännön sisällössä ja sen käsittelyssä. Johtosääntö määrittää, kenellä on uudessa yliopistossa valta. Myös sitä, että uuden yliopiston hallintoelin konsistori nimittää yliopiston hallituksen jäsenet, pidettiin ongelmallisena. Tamy olisi halunnut vallan nimityksissä olevan yliopistoyhteisöllä. Tampereen yliopistolla ei myöskään pidetty ajatuksesta, että hallitus voisi koostua pelkästään yliopiston ulkopuolisista. Johtosääntöä korjattiin, mutta se ei miellyttänyt kaikkia, joten maaliskuussa keskeiset yliopistoyhteisön keskeisten ryhmien edustajat – mukaan lukien Tamy – jättivät johtosäännöstä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Vuonna 2018 Tampere3-prosessi on siis edelleen edennyt täyttä höyryä kohti vuoden 2019 yhdistymistä. Johtosääntö hyväksyttiin keväällä ja uudelle yliopistolle valittiin konsistori sekä rehtori. Historiikin kirjoittamishetkellä yliopisto oli juuri saanut oman visuaalisen ilmeensä, tunnuksensa sekä sloganin, ”Ihminen ratkaisee”. Boomissa jäädään jännittyneinä odottamaan prosessin uusia käänteitä sekä käytännön yhteiseloa uudessa tiedekunnassa.

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamko jatkaa entisellään. Ammattikorkeakouluopiskelijoille opiskelijakunnan jäsenyys ei ole yliopisto-opiskelijoiden tapaan pakollinen, joten sen asema on erilainen.

Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin huhtikuussa 2017. Uudesta säätiöyliopistosta, joka kulkee edelleen Tampereen yliopiston nimellä, tulee Suomen toisiksi suurin. Sen kärkihankkeiksi määriteltiin tekniikka, terveys ja yhteiskunta. Uudessa korkeakouluyhteisössä on opiskelijoita yli 30 000, professoreita 330 ja muuta henkilöstöä 4 400.

Heinäkuussa 2016 ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa hyväksyttiin Boomin Tampere3-toimintasuunnitelma, jonka ensimmäiset toimenpiteet pantiin täytäntöön syksyllä. Siinä yhdistyksen päätehtäväksi yhdistymisprosessin suhteen kaavailtiin erityisesti kauppatieteisiin ja kauppatieteilijöihin vaikuttavien asioiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen. Hankkeen tarjoamat mahdollisuudet tunnistettiin erityisesti työelämälähtöisyyden kehittämisen kannalta, ja niihin suhtauduttiin avoimin mielin. Boomi teki Tampere3:n suhteen pikemminkin ruohonjuuritason vaikuttamista, lähellä omia opiskelijoitaan sekä nykyistä ja mahdollista tulevaa tiedekuntaansa, kun Tamyn tehtävä oli valvoa laajemmin opiskelijoiden oikeuksien toteutumista.

Vuonna 2014 alkaneessa Tampere3prosessissa on useaan otteeseen luovittu 53

Koulutuspolitiikka ja edunvalvonta

Y

ksi Boomi ry:n tärkeimmistä tehtävistä on jäsenistön edunvalvonnasta huolehtiminen. Edunvalvontaa hoitaa Boomin hallituksessa koulutuspoliittisen vastaavan lisäksi puheenjohtaja sekä koko hallitus vaihtuvin osin.

Koulutuspolitiikka- eli kopovastaava operoi kaiken opintoihin liittyvän kanssa.

Vastaavan tehtävä on pitää Boomin opiskelijat kartalla tärkeistä asioista koulutuspolitiikan sektorilla ja toisaalta osallistua boomareiden edunvalvontaan. Kopo osallistuu kauppatieteiden opetuksen kehittämiseen yhdessä yliopiston henkilökunnan kanssa.

Kaikkiaan aiheet, joiden kanssa työskennellään, ovat vaihtelevia aina opiskelijan arkipäivää koskettavista aiheista, kuten tenteistä, isoihin, koko yliopistoa ravisteleviin kysymyksiin saakka. Lisäksi Boomin kopovastaava huolehtii tuutoroinnista, eli tuutorien valinnasta ja kouluttamisesta. Tuutoriksi valituille järjestetään pitkin kevättä ja kesää erilaisia koulutuksia aiheesta.

Kopovastaavan merkitys on tietyllä ta-

paa kasvanut vuosien varrella. Jouni Markkasen mukaan koulutuspoliittisen sektorin arvostus Boomissa kohentui 2000-luvun puolivälin jälkeen. Kun Heikki Soininen aloitti Boomin opintovastaavana vuonna 2006, olivat vastaavan kädet täynnä. Pestissä toimiva vastasi koulutuspolitiikan lisäksi valmennuskurssista, mentoroinnista ja tuutoroinnista, jotka itse koulutuspolitiikan sijaan käytännössä veivät vastaavan päähuomion.

Soinisen mukaan Boomissa ei tuolloin liiemmin välitetty politiikasta, ja koulutuspolitiikka haiskahti liikaa siltä. Siksi pestin nimikin oli opintovastaava. Valmennuskurssista luopumisen jälkeen tilanne helpottui hieman, mutta opintovastaava oli yhä melko yksinäinen toimija. Tamyn kopojaostossa Soinista kehotettiin käymään kerran, ei toiste. Tamyn jaostoissa eivät boomarit tuohon aikaan juuri viihtyneet.

Soinista koulutuspolitiikka ja Tamy kuitenkin kiinnostivat, ja hän kävi paitsi kopojaoston myös sopo- eli sosiaalipoliittisen jaoston kokoontumisissa. Soinisen jälkeen 54

Boomin vuoden 2012 kopo ja vuoden 2013 puheenjohtaja Ville Kaukoranta

lituksen jäsen Eero Kiiski on vuonna 2018.

Markkanen puolestaan on toiminut Akavan opiskelijoiden puheenjohtajana vuosina 2013–14. Huolellisesti koulutetut Boomin kopot ovat arvokasta valuuttaa koulutuspoliittisessa maailmassa.

KOULUTUSPOLITIIKKAA VIIME VUOSINA

Kopovastaavia on viime vuosien aikana työllistänyt luonnollisesti vuonna 2015 käynnistynyt Tampere3-prosessi.

Hankkeen tavoitteena oli luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kolmen yliopiston yhteistyö. Opiskelijat kaipasivat lisätietoa aiheesta, sillä Tampere3-työstä tiedottaminen ei aina toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.

Esimerkiksi vuonna 2015 Tampere3-yhdistymistä käsiteltiin Tamyn kopovaliokunnassa, JKY:n kollegiossa, edustajistossa sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden keskustelutilaisuuksissa. Boomi kutsui myös kopovastaavan johdolla TAMKilta tradenomiopiskelijoiden sekä TTY:n tietojohtamisen- ja tuotantotalouden opiskelijoiden kopotoimijoita keskustelemaan hankkeesta. Myös tutkintorakenneuudistukset ja niistä viestiminen ovat koposektorilla merkittäviä virstanpylväitä.

Kopovastaava toimii opiskelijan linkkinä opintoasioihin ja niihin vaikuttamiseen. Esimerkiksi vuonna 2015 kopovastaava kertoi käyneensä läpi Boomin jäsenkyselyn antia yksikön opetuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Palautteessa useammassa opintosuunnassa toivottiin parempaa yhteyttä käytännön ja teorian välille sekä käsiteltävien asioiden ajantasaistamista.

Vuonna 2016 uudistettiin tuutorointia niin, että maisterivaiheen opiskelijoille kehitettiin oma tuutorointiohjelma, samoin kuin niille kandivaiheen opiskelijoille, jotka olivat ilmoittaneet haluavansa niin kutsuttua aikuistuutorointia. Maisterivaiheen tuutoreilta edellytettiin jo hieman pidemmälle edenneitä opintoja, jotta heillä olisi enemmän annettavaa suoraan maisteriopintoihin tuleville opiskelijoille. Samana vuonna yhdistys laati erillisen Tampere3-toimintasuunnitelman.

Siinä korostettiin yhdistyksen tahtoa toimia

opinto- ja myöhemmin kopovastaavia alettiin tietoisesti sparraamaan tehtäviinsä. Suhteita Tamyynkin lämmiteltiin. Tieto edunvalvonta-asioista tuli ensimmäisenä juuri sinne, joten boomareita haluttiin alkaa pitää koneiston sisällä. Koulutuspolitiikassa tiedonsaanti ja suhteet ovat tärkeällä sijalla.

Opintovastaavien jälkeen Jarkko Louhelainen – jota kutsuttiin leikkisästi nimellä ”JLo” – oli vuonna 2011 ensimmäinen nimenomaan koulutuspoliittinen vastaava Boomin hallituksessa. Louhelaisen kauteen mennessä koulutuspoliittisesta sektorista oli Boomissa kasvanut vahva yhteisö. Kun vielä Soinisen omalla kaudella 2006 opintovastaava toimi käytännössä yksin, sai nyt kopo runsaasti tukea vanhoilta toimijoilta. Myös Boomin puheenjohtajissa alkoi esiintyä kiinnostusta koulutuspolitiikkaa kohtaan. Aihe kiinnosti muun muassa vuoden 2012 puheenjohtaja Riku Jokista sekä samana vuonna kopona toiminutta ja seuraavana vuonna puheenjohtajan pestissä jatkanutta Ville Kaukorantaa.

Boomin kopoista on vuosien varrella kasvanut todellisia osaajia – Jouni Markkasen sanoin ”koulutuskoneita”. Koulutuspolitiikkaan hurahtaneet saattavat kiertää kaikki pestit Tamyn hallituksesta lähtien ja päätyä esimerkiksi Suomen Ekonomeihin, jonka hal55

VALMENNUSKURSSI

Kurssin oppilaat ja opettajat valmennuskurssin illanvietossa Bolassa vuonna 2006.

Ennen kopo- eli silloisen opintovastaavan tontille kuului valmennuskurssin järjestäminen. Boomi on kurssittanut opiskelemaan pyrkineitä tiettävästi jo 1970-luvulla. 1990- ja 2000-luvuilla valmennuskurssi oli paitsi tulonlähde ainejärjestölle myös hyvän imagon välittäjä. Vielä vuonna 2002 sitä pidettiin yhtenä tärkeimmistä tulonlähteistä, mutta sittemmin projektin katsottiin vaativan liikaa aikaa saavutettuihin etuihin nähden. Kurssilla opettivat pääasiassa opintojensa loppuvaiheissa olleet vanhemmat opiskelijat.

Vuonna 2007 päätettiin, että Boomi ei järjestä enää seuraavana vuonna omaa valmennuskurssiaan, vaan se järjestetään muutaman boomarin vetämän Virtua Education Oy:n kanssa. Virtua välitti luentonsa Internetin välityksellä kurssin osanottajille, mikä oli tuohon aikaan ennenkuulumatonta.

Näin valmennuskurssin hintaa asiakkaille saatiin hinattua alaspäin. Boomarit tarjosivat tukea kurssilaisille tuutoroinnin muodossa.

56

EDUNVALVONTA

kaikkien tamperelaisten opiskelijoiden etujen mukaisesti ja vahvistaa poikkitieteellisyyttä erityisesti niiden alojen kanssa, jotka ovat lähellä kauppatieteitä.

Vuonna 2017 tuutoreita otettiin jo menneinä vuosina hyväksi havaittu määrä eli 42 tuutoria. Heistä muodostettiin kolmen tuutorin ryhmät. Tuutorointi oli jälleen äärimmäisen suosittua, ja hakemuksia tuli runsaasti. Tampere3-prosessi käynnistettiin samana vuonna uudestaan, kun se oli jo hetken vaikuttanut ajaneen karille, ja koulutuspoliittisella sektorilla keskitettiin siihen taas voimavaroja. Onnistunut tuutorointi on yksi Boomin ylpeydenaiheista.

Koulutuspoliittista vastaavaa avustaa kopojaosto, joka perustettiin virallisesti vuonna 2016. Kuten edellä on käynyt ilmi, olivat sektorista innostuneet henkilöt tavanneet hääräillä kopovastaavan tukena jo aiemmin. Vuonna 2017 kopojaostossa oli neljä henkilöä: kaksi smurffia ja kaksi vanhempaa opiskelijaa. Koulutuspoliittisiin tapahtumiin osallistumisen lisäksi kopotiimi järjesti sivuaineillan syksyllä, otti lukioihin yhteyttä abi-infoja varten ja osallistui vuoden 2018 mentorihankintaan yhteistyössä mentorointitoimihenkilön kanssa.

Koulutuspoliittista edunvalvontaa tekevät kauppatieteissä muutkin kuin Boomin kopo.

Hallopedit eli hallinnon opiskelijaedustajat vaikuttavat yliopiston hallintoelimissä. Tehtävää riittää yliopiston hallinnon eri tasoilla.

Tamy valitsee opiskelijaedustajat yliopiston virallisiin toimielimiin, kuten yliopiston hallitukseen ja koko yliopiston tasolla toimiviin työryhmiin. Aine- ja tiedekuntajärjestöt nimittävät edustajat tiedekuntien sisäisiin kehittämisryhmiin, kuten opetussuunnitelmatyöryhmiin ja opetushenkilökunnan rekrytointiin liittyviin valmisteluryhmiin. Edunvalvonnan saralla ansioituneen Eero Kiiskin mukaan opiskelijat suhtautuvat edunvalvontaan yleisesti ottaen vakavasti ja valmistautuvat huolellisesti kokouksiin.

Esimerkiksi vuonna 2014 kunkin opintosuuntauksen edustajat osallistuivat opetussuunnitelma- eli opsutyöhön, sillä Tampereen yliopistossa opetussuunnitelma uusitaan kolmen vuoden välein. Myös kopovastaava oli tietysti vahvasti opsutyössä mukana. Opiskelijat pääsivät vaikuttamaan muun muassa uusien kurssien suunnitteluun. Uudessa opetussuunnitelmaan kauppatieteiden peruskurssien määrää vähennettiin kuuteen – yksi

57

kultakin kandiopintosuunnalta. Uudistuksessa haluttiin, että uudet opiskelijat saavat kattavan kuvan kauppatieteen eri aloista ennen varsinaista opintosuunnan valintaa.

Eero Kiiskin mukaan edunvalvonta on alue, josta on tykättävä, mikäli sitä mielii harrastaa. Toisaalta se myös imee helposti mukaansa. Jo pelkästään yliopistolla vaikuttamiskohteita riittää monella eri tasolla.

Esimerkiksi Tamyssa vaikuttamalla pääsee myös avartamaan omaa katsantoaan, kun tapaa opiskelijoita vaihtelevilta aloilta ja aletaan työstää yhteistä politiikkaa. Edunvalvonnassa pääsee vaikuttamaan, työskentelemään yhteisen hyvän eteen sekä tekemään käytännönläheistäkin työtä. Tamyn puolella vaikutusmahdollisuuksia riittää niin kaupungin suuntaan kuin kaupallisellakin puolella.

Tamyn vuosibudjetti on 1,4 miljoonaa euroa, ja vaikuttamaan pääsee myös esimerkiksi Juvenes-Yhtiöiden kautta.

vat hankkeen kätilöitä, joista Johansson oli pikemminkin käytännön masinoija, Soininen ideologi. Jouni Markkasen mukaan haluttiin näyttää muulle, viimeaikaisten muutosten suhteen vastarintaiselle yliopistolle, että opiskelijat kykenevät tekemään yhteistyötä uudessa tilanteessa. Varsinkin politiikan opiskelijoiden kanssa puhetavat olivat aluksi varsin erilaiset, mutta viimeistään muutaman huurteisen jälkeen yhteinen sävel löytyi.

JKY:ssa haluttiin saada opiskelijat tutustumaan toisiinsa, keskustelemaan ja tekemään yhteistyötä. Heikki Soinisen mukaan ennen henkilökemiat olivat saattaneet rasittaa järjestöjen suhteita, mutta nyt oltiin saatu vakiinnutettua foorumi järjestöjen yhteistyölle ja vuoropuhelulle. Joskus riitoja järjestöjen välillä oli ratkottu jopa nyrkein.

JKY järjestää kuukausittain kollegioita, joissa ainejärjestötoimijat, hallopedit ja muut aktiiviset opiskelijat kerääntyvät keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kun koulutuspolitiikan saralla ei ole tarvetta akuuteille interventioille, toimii JKY-kollegio pikemminkin keskustelufoorumina. JKY:n lisäksi koulutuspoliittista yhteistyötä tehdään toisten ainejärjestöjen kanssa Tamyn koulutuspoliittisessa valiokunnassa ja Suomen Ekonomien kautta myös muiden kylteriainejärjestöjen kanssa.

Tänä päivänä JKY on löytänyt paikkansa tiedekuntayhteisössä. Sen kirvoittamana on perustettu kaksi muuta tiedekuntajärjestöä.

JKY – JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAAT

JKY – Just kill yourself? Näin veisteli JKY:n puheenjohtaja Eetu Kreivi VapaaBoomarissa vuonna 2013. Tuolloin vielä ihkauusi ainejärjestöjen yhteenliittymä ja katto-organisaatio lieneekin aiheuttanut kysymysmerkkejä.

Kyse on kuitenkin johtamiskorkeakoulun perustamisen mainingeissa käynnistetystä tiedekunnan opiskelijayhteistyöstä, jonka piirissä toimii nykyään yksitoista ainejärjestöä.

Sen ensisijaisena tarkoituksena on huolehtia johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta.

JKY:n perustamisessa Boomi oli aktiivinen. Antti Johansson ja Heikki Soininen oli-

JKY ry:n kannanotto Tampere3 -prosessiin liittyen vuodelta 2018.

58

S

Suomen Ekonomit ja Pirkanmaan Ekonomit

uomen Ekonomit on ekonomien ja kyltereiden palvelu- ja etujärjestö.

Se on AKAVAn neljänneksi suurin jäsenjärjestö. Boomi ry on yksi Suomen Ekonomien 13 opiskelijayhteisöstä. Boomi ry:n jäsenmaksun maksanut on samalla Suomen Ekonomien jäsen. Vuoden 2017 marraskuussa järjestöllä oli 52 500 henkilöjäsentä.

Liitto muutti nimensä vuonna 2015 Suomen Ekonomiliitto SEFEstä Suomen Ekonomeiksi.

Suomen Ekonomit huolehtii ekonomien edunvalvonnasta uran eri vaiheissa. Liitto neuvottelee ekonomien työehtosopimukset ja valvoo niiden noudattamista yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa. Ekonomit tekee yliopistojen kanssa työtä kauppatieteellisen koulutuksen kehittämiseksi ja laadun ylläpitämiseksi. Lisäksi se tarjoaa esimerkiksi urapalveluita ja lainopillista neuvontaa.

Boomissa Suomen Ekonomit näkyvät myös tapahtumasektorilla. Yhteistyötä tehtiin vuonna 2017 esimerkiksi Asiaviikon kuohuviininmaisteluillassa, StudentRun-hyväntekeväisyysjuoksussa sekä kesätyöpäivässä.

Kesällä järjestettiin liiton tukema tapahtuma Kylterihallitusten Kesäfestit, jossa kylterijärjestöjen hallitusten on mahdollista tavata ja jakaa tietoa keskenään.

Suosittu Suomen Ekonomien järjestämä kansallinen kylteritapahtuma on Kylteripäivät eli KYPÄ, jossa ekonomiopiskelijat kohtaavat ja voivat pitää hauskaa. Viime vuosina tapahtuma on järjestetty Helsingissä. Kaksipäiväisessä seminaaritapahtumassa kuullaan luentoja, verkostoidutaan ja juhlitaan. Vuonna 2018 rientoihin otti osaa yli 500 kylteriä.

Vuonna 2001 silloisen SEFEn kylterivaliokunta päätti laajentaa kylterinimityksen tarkoittamaan kaikkia ekonomiopiskelijoita. Alun perin nimitys oltiin otettu käyttöön 1960-luvulla Helsingin KY:llä, jolloin se tarkoitti KY:n jäsentä.

Ekonomiopiskelijoille läheinen yhteistyötaho on Kylli eli paikallinen kylteriyhdyshenkilö. Hän on Suomen Ekonomien työntekijä, joka auttaa edunvalvonnassa ja työelämäkysymyksissä, järjestää tapahtumia sekä hoitaa jäsenhankintaa. Kyllin kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä ja Kyllit tullaan vuosien saatossa tuntemaan hyvin ainejärjestössä. Vuonna 2018 Boomin Kyllinä aloitti Valtteri Vapola.

Edunvalvontaan ja vaikuttamiseen hurahtaneille boomareille Suomen Ekonomit ja myös Akavan opiskelijat voivat olla yksi etappi. Suomen Ekonomeissa boomarit ovat osallistuneet ahkerasti esimerkiksi erilaisten 59

PIRKANMAAN EKONOMIT

toimikuntien ja työryhmien työskentelyyn.

Kiinnostus vaikuttamiseen kasvoi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin jälkeen, kun kiinnostus vaikuttamiseen Boomin ulkopuolella kasvoi. Käytännön vaikutusmahdollisuudet saattavat kuitenkin olla varsin rajallisia. Kylteripuheenjohtajat vaikuttavat Suomen Ekonomeissa omassa Kylteripuheenjohtajien verkostossaan eli KPV:ssä.

Vuonna 2013 SEFE vastusti opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelemaa hakijasuman purkuoperaatiota, jonka nimissä koulutettaisiin 1050 kauppatieteiden maisteria lisää. Aloituspaikkojen lisäykselle ei nähty tarvetta. Vastustuksesta huolimatta ekonomikoulutus sai yli 300 aloituspaikkaa koko Suomen laajuudessa.

Ekonomiopiskelijat eivät pitkään päässeet liiton toimintaan. Vastalauseena perustettiin liitto, ja muutaman vuoden jälkeen, vuonna 1991 heidät hyväksyttiin mukaan.

Tosin äänivalta oli pitkään huomattavasti pienempi verrattuna muihin, vain yksi ääni alkavaa 500 jäsentä kohti. Ekonomiyhdistyksillä ääniä oli kymmenenkertaisesti. Opiskelijayhdistysten äänimäärä on jäänyt vain kuuteen prosenttiin, vaikka liitossa on noin 19 000 opiskelijajäsentä ja 33 000 ekonomijäsentä. Vuonna 2018 sitä päätettiin nostaa yhteen ääneen alkavaa 150 jäsentä kohden.

Käytäntö tulee käyttöön vuonna 2019.

Pirkanmaan Ekonomit on Suomen Ekonomien Pirkanmaan paikallisyhdistys. Jäsenet kuuluvat paikallisyhdistysten kautta Suomen Ekonomeihin. Monet yhdistyksen tapahtumat ovat avoimia myös boomareille. Yhteistyötä PME:n kanssa tehdään esimerkiksi tapahtumasektorilla, varsinkin asiatapahtumissa. Vuonna 2016 aloitettiin yhteiset viiniiltamat maisteriopiskelijoiden kanssa. Vuonna 2018 Boomin Golfkerho järjesti yhteisen golftapahtuman Pirkanmaan Ekonomien ja Tampereen kauppakamarin kanssa. Pirkanmaan Ekonomien kautta boomarit pääsevät tutustumaan jo valmistuneisiin ekonomeihin ja verkostoitumaan heidän kanssaan. PME:n jäsenmäärä on vajaa 2000 henkilöä.

PME myöntää hakemusten perusteella vuosittain stipendin Tampereen yliopistossa opiskelevalle kauppatieteiden tutkinto-opiskelijalle. Stipendin ensisijaisena tarkoituksena on kytkös pirkanmaalaiseen elinkeinoelämään ja kauppatieteilijöiden opintojen edistäminen etenkin niiden loppuvaiheessa, valmistumisen jo häämöttäessä.

60

Leonidin tarina

M

iten kummassa Leonid Brezhnev liittyy Tampereen yliopiston kauppatieteen opiskelijoihin?

Eikö kommunistien pitäisi korkeintaan nostaa kylterien niskakarvat pystyyn ja aiheuttaa välitön pakoreaktio? Väärin arvattu! Leonid Brezhnev on Boomin rakkain kommunisti.

Yllätyksekseen Riku huomasi kuitenkin nurkassa toisenkin hahmon – jylhän ja mystisen sellaisen. Nurkassa päivystänyt Leonid Brezhnev -nukke Pravda kädessään teki Rikuun lähtemättömän vaikutuksen, ja hän päätti yrittää hankkia sen Boomille. Koska myyntihintaa ei näin ainutlaatuiselle kulttuurihistorialliselle ilmestykselle pystytty määrittämään, päädyttiin vahakabinetin johtajan kanssa sopimukseen ikuisesta lainasta.

Enää piti huolehtia ukon kuljettamisesta Tampereelle. Tämä aiheutti kuitenkin jonkin verran hankaluuksia. Autona käytettävissä oli vain Tapsa Nenosen Honda Civic, johon Leonid egoineen ei meinannut mahtua. Neuvokkaat boomarit keksivät onneksi, että vahanuken pää lähtee pois vetämällä, joten ei muuta kuin torso viistoon Hondan kyytiin.

Reissun aikana Riku Rokala pelotteli ohittavia autoja Leonidin irtopäällä. Tätä näkyä lienee eräänkin rekkakuskin järkytykseltään mahdoton täysin koskaan unohtaa.

Bolassa boomarit olivat innoissaan uudesta leikkikalustaan. Illan viimeisiä hitaita sen kanssa valssattiin siihen malliin, että johtajaparalta lähti sormia irti siinä kaikessa

LEONID SAAPUU BOLAAN

Leonidin taru alkaa vuonna 1997 Tuska-klubin perustamisesta, joka oli elämän realiteettien kestämiseksi perustettu boomareiden kerho. Kerholaisten suurin saavutus biljardin pelaamisen ja oluen lipittämisen ohella oli Leonidin hankkiminen Tampereelle.

Leonid Brezhnev asusteli vuonna 1997 Visulahden vahakabinetissa, jonka omistajaan eräällä boomarilla sattui olemaan henkilökohtaisia yhteyksiä. Eräällä vierailullaan tämä Riku Rokala -niminen herra sattui kuulemaan, kuinka vahakabinetin yläkerrassa hillotaan käytöstä poistettuja nukkeja. Rikun mielessä oli erityisesti mäkikotka Matti Nykäsen vahanuken hankkiminen matkamuistoksi, mutta se osoittautui liian risaksi.

61

tuiskeessa. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pitkäaikainen pääsihteeri löysi lopulta rauhallisemman leposijan Jyväskylän Rinneriehaa varten rakennetusta voittoisasta arkusta. Teemu Suoniemi viimeisteli arkun pääsihteerin arvolle sopivalla samettivuorauksella. Siinä vahanuken kelpasi levätä valvomassa boomareiden touhuja seuraavan kahden vuosikymmenen ajan.

jälkeen Oscar Software otti arkun haltuunsa ja kuljetukseen takaisin Tampereelle. Leonid puolestaan jatkoi matkaansa kohti vahakabinettia, jossa hänet kannettiin aina näyttämölle asti. Matkalla oli vielä epäselvää, huolisiko Visulahti ränsistynyttä nukkea takaisin, mutta kaikki päättyi parhain päin.

Leonidin tarina päättyi sinne, mistä oli alkanutkin, mutta arkulla oli vielä annettavaa kyltereille. Mustalla tyylikkäällä arkulla voitettiin pörssiläisten Rinneriehan häkkyrälasku vuoden 1997 lisäksi uudestaan vuonna 2017. Tällöin voitostaan varmat, aina niin vaatimattomat boomarit olivat spreijanneet arkun kylkeen jo valmiiksi ”Voitto 1997 ja 2017”, mikä tulikin toteuttamaan itsensä.

Jyväskylään arkku lopulta päätyikin, sillä se majailee nykyään Pörssi ry:n tiloissa. SisäSuomen allianssin hengessä arkku lahjoitettiin Pörssille järjestön 49. vuosijuhlissa vuonna 2017.

LEONIDIN LÄHTÖ

Kuten Neuvostoliitosta, ajoi aika lopulta Leonidistakin ohitse, ja kommunisti päätettiin päästää viimeiselle matkalleen. Alkoi yhdistyksen historiallisin kesämatka, kun vuonna 2017 lähdettiin puheenjohtaja Antti Poikolaisen johdolla kuljettamaan ukkoa takaisin Visulahden vahakabinettiin. Arkulle tilattiin oma kuljetus välietappiin saakka Jämsään, koska monta miestä vetävä mäenlaskuväline ei tietystikään mahtunut puheenjohtajan pikku-Skodaan. Paikan päälle Jämsässä houkutellulle toimittajalle oli luvattu, että Leosetä nousee vielä arkustaan, joten se oli tietenkin saatava mukaan. Lisäksi ennakkotieto vierailusta oli jo ennätetty painaa lehteen.

Toimittaja oltiin keksitty pyytää paikalle sillä verukkeella, että Putin oli tuolloin tulossa Savonlinnaan, ja Jämsä saisi sen sijaan vastaanottaa itsensä Leonid Brezhnevin.

Perillä Jämsässä Leonid kärrättiin arkkuineen Jämsän Äijän aukiolle paikallisten ihailtavaksi, joita tosin ei ollut saapunut erityisen runsaslukuisesti ihmettelemään boomarien järjestämää teatteria. Vastassa oli myös lehdistö ja pitkäaikaisen yhteistyökumppani Oscar Softwaren jäähyväisseurue.

Leonidille nostettiin aukiolla malja, jonka 62

III TAPAHTUMAT

Hämeenkadun Appro

H

ämeenkadun Appro on boomarien ylpeys ja jokasyksyinen voimannäyte – suurin ja kaunein. Jo 35-vuotias Appro on laajentunut vuosien varrella 50 boomarin tempauksesta 10 000 kävijän jokasyksyiseksi karnevaaliksi ja samalla Suomen suurimmaksi opiskelijatapahtumaksi. Rekisteröity tavaramerkki Approsta tuli vuonna 2004. On syytä perehtyä tarkemmin siihen, mistä kaikki oikein lähti, kuinka tapahtuma on vuosien saatossa kehittynyt, sekä erityisesti siihen, miten viimeiset kymmenen vuotta ovat sitä muokanneet.

suoritukseen vaadittiin kahdeksan juoman laajuinen suoritus, naisilla riitti kuusi juomaa.

Kokeneimmat saattoivat mitellä Cum laude -sarjassa, jossa vastaavasti sekä miehiltä että naisilta edellytettiin jo 11 särvittyä juomaa. Suoritukset tarkastettiin kuittien perusteella I-klubilla, ja lisähaastetta kilpaan toi ajanotto. Hätäisimmät olivatkin huolissaan kallisarvoisten sekuntien menettämisestä pöytiintarjoiltavissa kuppiloissa. Vuonna 1982 esimerkiksi naisten Approbatur-sarjan paras suoritus taittui vaivaisessa tunnissa ja 35 minuutissa. Suorituksen kunnioitettavuutta lisää se, että kapakasta toiseen talsimiseen kului jo itsessään noin puoli tuntia.

Janoisimpien iloksi jo seuraavana vuonna otettiin käyttöön uusi Laudatur-sarja.

Vuonna 1986 tapahtuma kansainvälistyi rytäkällä, kun Turun KY:ltä saapui kilpailuun edustus. Jatkot pidettiin tuolloin I-klubin sijaan Tampereen pursiseuran tiloissa. Appron voidaan katsoa kehittyneen kohti myöhemmin vakiintunutta mittakaavaansa vuonna 1989, jolloin opiskelijajärjestöjä saapui Tampereen lisäksi myös muualta. Tapahtuma jatkoi kasvuaan läpi 1990-luvun, ja vuonna 1991 osallistujia oli jo yli tuhat.

Ikimuistoinen merkkihetki oli vuonna

HÄMEENKADUN APPRO SYNTYY

Appro syntyi vuonna 1982 nimellä Hämeenkadun Approbatur. Tapahtuma juonsi juurensa jo 1970-luvulla järjestettyyn Hämeenkadun Viesti -tapahtumaan, joka oli kauppatieteilijöiden ja teekkarien välinen mittelö janoisuuden määrässä. Ensimmäinen Appro oli puolestaan kieli poskessa kehitelty mahdollisuus suorittaa akateemisia arvosanoja. ”Tentti” suoritettiin Hämeenkadun anniskeluravintoloissa. Tenttimässä oli kaikkiaan 50 boomaria. Kuuden opintoviikon laajuisen opintojakson suorittamiseen osallistujilta vaadittiin riittävästi kumottuja oluita tai lonkeroita. Miehillä Approbatur64

1992 tuolloin juuri valmistuneessa Tampere-talossa järjestetyt jatkot, jonne vietiin rohkeasti 2000 iloista approilijaa. Bileistä selvittiin onneksi kohtalaisen pienillä tuhoilla – vain pieniä maalaustöitä vaadittiin.

Myöhemmin Appron loppubilepaikkoina toimivat esimerkiksi Finlaysonin tehdashalli vuosina 1994–97 sekä Metro-Auto Areena vuonna 2001. Tuolloin lähes 3000 henkeä vetänyt Appro päättyi dramaattisissa merkeissä, kun järjestyshäiriöiden takia juhlinta loppui virkavallan kehotuksesta ennen aikojaan. Illan viimeiset hitaat tanssittiin raikkaassa ulkoilmassa. Tästä huolimatta Areenalla biletettiin tämän jälkeen vielä pitkään, vuoteen 2012 asti, jonka jälkeen kaikki jatkot siirtyivät keskustaan.

Appron ohella järjestetään Varjoappro, joka on tarkoitettu liputta jääneille juhlijoille – Approon kun tuppaa aina olemaan enemmän tulijoita kuin lippuja olisi tarjolla. Boomia kritisoitiin jo 1990-luvun puolivälissä siitä, että lippuja varattiin liian vähän tamperelaisille opiskelijoille. Linjaa perusteltiin sillä, että tapahtuma pyrittiin pitämään mahdollisimman houkuttelevana, minkä vuoksi lippuja oli tarjottava muillekin kuin paikallisille. Varsinaisen tapahtuman tapaan myös Varjoapproilla on perinteisesti ollut kovia esiintyjiä Tippa T:stä Majuriin ja Mustaan Barbaariin. Ensimmäinen VarjoAppro järjestettiin vuonna 1995.

rohkeampaa linjaa, kun Bricksissä järjestetyillä PornoAppro-jatkoilla esiintyivät Mr. Lothar ja Ms. Paola. Vuonna 2015 Pakkahuoneella pääsi irti Suomi-konemusan legenda Darude. JVG on esiintynyt juhlissa vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2012 Approssa pienen kohun aiheutti PMMP:n esiintyminen MetroAuto Areenalla. Yhtye esiintyi tilaisuudessa yhdellä ehdolla – että kappaletta ”Jeesus ei tulekaan” ei soitettaisi. Vastoin areenan omistajan vakaumukseen perustuneita toiveita kappale kuitenkin raikasi Approilla, mitä puitiin lopulta myös julkisuudessa. Rusketusraidat-kappaleen aikana lattian kestokykyä koeteltiin tosissaan.

Appron pikkusisar PikkuApproa järjestettiin vuoteen 2015 asti, kunnes Särkän Märkä käytännössä korvasi sen. PikkuAppro oli isoveikkansa näköinen tapahtuma, jossa koluttiin Tampereen tavernoja, vain pienemmässä mittakaavassa toteutettuna. Lisäksi se järjestettiin keväisin. Jatkot juhlittiin Poikkitieteellisissä Haalaribileissä.

Vuonna 2016 siirryttiin käyttämään ranneke- sekä mobiililippuja vanhojen karttalippujen sijaan. Oltiin tultu pitkä matka kuiteista, joita keräiltiin aina vuoteen 1995 saakka. Karttaan kerättiin toki edelleen leimat kilpailusuorituksista. Vuonna 2016 keskustassa järjestettiin myös ensimmäistä kertaa ilotulitus.

Vuoden 2017 järjestyksessään 35. Approihin osallistui jo yli 10 000 kävijää. Tutkintoja oli mahdollisuus suorittaa perinteisesti Approbaturista aina Emeritukseen saakka. Ravintoloita oli mukana 59 kappaletta. Loppubilepaikkoja oli ennätykselliset 11 kappaletta, ja esiintymässä tuttuun tapaan isoja nimiä Evelinasta Teflon Brothersiin ja Happoradioon.

Approssa ei tarvitse pärjätä pelkästään nestemäisellä ravinnolla. Hartwallin virallisten kisajuomien lisäksi suorituksia on mahdollisuus saada myös ruoka-annoksista, sillä yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa McDonald’s, Burger King ja Subway.

Kuitenkin jo aivan ensimmäisessä Approssa

APPRO 2008–17

1980-luvulla humoristisena juomakilpailuna alkanut Hämeenkadun Appro on viime vuosina laajentunut vauhdikkaasti. Uusia ravintoloita on tullut hurjasti lisää mukaan, samoin jatkopaikkojen määrä on kasvanut eksponentiaalisesti. Keskustorista on tullut viihdekeskus, jossa paljut, sumopaini, benjihyppy ja muut aktiviteetit kutsuvat juhlijoita.

Vuonna 2010 Approilla esiintyi Cheek – Paula Koivuniemen lämmittelijänä. Kaksi vuotta tämän jälkeen, Appron 30-vuotissynttäreillä, kävijämäärä rikkoi jo 6000 kävijän rajapyykin. Vuonna 2013 kokeiltiin astetta 65

Hämeenkadun Appron suoritusvaatimukset

vuonna 1982 oli mahdollista saada suoritus Asemaravintola Semaforista nauttimalla paikan legendaarista hernekeittoa. Hämeenkadun Appro on mahdollista suorittaa myös alkoholittomana.

BOOMARIT APPRON TAKANA

Niin suuren tapahtuman kuin Hämeenkadun Appron järjestäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kaikki on suunniteltava huolellisesti etukäteen, ja tapahtuman valmistuminen vaatii useampia kokkeja. Tapahtuman järjestämisestä on 2000-luvun alusta asti vastannut hallituksen projektivastaava, jolla on tukenaan Appro-tiimi. Vuonna 2017 tehdyn organisaatiomuutoksen seurauksena projektivastaavan pesti jaettiin kahtia ja siihen otettiin kaksi henkilöä, joista toinen vastaa Hämeenkadun Approsta ja toinen muun muassa Särkän Märkästä. Samalla projektivastaavan johtaman jaoston Royal Staffin vetovastuu puolitettiin, ja projektivastaavat vetävät sitä kumpikin puolen vuoden ajan.

Vuonna 1993 otettiin Appro-tiimistä käyttöön nimitys Appro Staff. Tuolloin varsinainen tiimi koostui neljästä henkilöstä, jotka hoitivat sopimukset ja käytännön järjestelyt, mutta heidän apunaan oli tietysti myös muita työntekijöitä. Samana vuonna kehitettiin Appron Improbatur- eli I-merkki, joka myönnetään vain ja ainoastaan tapahtuman vapaaehtoisille. Vuodesta 2004 ollaan puhuttu Royal Staffista. Tiimin koko vaihtelee hiukan, mutta pysyttelee kutakuinkin kymmenen paikkeilla – esimerkiksi vuonna 2013 tiimissä oli kahdeksan boomaria ja pro-

Arvo Approbatur Cum Laude Laudatur

Naiset 5 7 10

Miehet 7 9 12

Tohtori

12

15

Emeritus

12

15

jektivastaava.

Erityisen tärkeä palanen Appron onnistumisessa ovat fuksit eli smurffit, jotka ovat perinteisesti sankoin joukoin toimineet tapahtuman vapaaehtoisina. Fuksien osallistumisprosentin on sanottu lähennelleen jopa sataa. Kuulemma Appro-päivä ei oikein ole tuntunut edes työltä. Fukseille Appro onkin mahdollisuus osallistua Boomin järjestämään toimintaan alusta alkaen ja nähdä tapahtumien järjestämisen todellisuutta heti tiskin toiselta puolen. Smurffit ovat olleet arvokkaana apuna esimerkiksi suoritusmerkkien jakamisessa. Paitsi kokemusta, saavat smurffit totta kai myös privaatit palkitsemisbileet vaivojensa palkaksi. Keväisin on puolestaan tehty ekskursiomatka Hartwallin tehtaille, jossa Approilla työskentelystä aiheutuneen janon luulisi viimein sammuneen.

Appron yhteistyökumppaneille järjestetään suosittu Sikariporras-niminen tapahtuma. Kekkerit on järjestetty tavallisesti Jack the Roosterissa. Vuonna 2017 siirryttiin Näsilinnan hulppeisiin puitteisiin. Pukukoodia ei muistettu muuttaa samalla, eivätkä haalarit erottuneet edukseen.

66

SIKARIN SAUHUISSA

Appro-päivä erään royalstaffilaisen näkökulmasta Teksti: Jari Salminen Suomen suurin yksipäiväinen opiskelijatapahtuma. Nuo sanat on tullut viimeisen vajaan vuoden aikana lausuttua useaan otteeseen. Olen ollut siis mukana järjestämässä tämän vuoden Hämeenkadun Approa.

Joka vuosi Approa on järjestämässä reilu kymmenen hengen tiimi, jonka johtajana toimi tänä vuonna approkeisarinnamme Anneli Klinga. Oma vastuualueeni oli Appron yhteydessä järjestettävä Sikariporras-kutsuvierastilaisuus sekä yritysyhteistyöstä vastaaminen muiden royalstaffilaistemme kanssa.

Tämän vuoden Appron järjestäminen alkoi jo kuluvan vuoden tammikuussa. Varsinkin yritysyhteistyökumppaneidemme suostutteleminen ja sopimusneuvottelut antoivat kullanarvoista kokemusta käytännön organisoinnista ja suunnittelusta. Nämä ovat niitä asioita joita ei opi pänttäämällä 400-sivuisia johtamisen ja organisoinnin raamattuja. Yrityksiin kontakteja solmiessa oli hauska huomata, miten tunnettu Hämeenkadun Appro on yrityselämän vaikuttajien keskuudessa, ja kuinka monessa yrityksessä on erilaisissa viroissa vanhoja boomareita.

Oma Appropäiväni alkoi jo kello 6.00 herätyksellä. Heti ensitöikseni lähdin mukaan kantamaan valo- ja sähkökalustoa loppubileisiin Tampere Areenalle, ja auttelemaan muita staffilaisiamme käytännön järjestelyissä.

Kun sain vihdoinkin vaihdettua puvun päälle ja suunnattua kohti ravintola Tempo Terracea, kellon viisarit näyttivät jo neljää. Ovet avasimme janoisille kutsuvieraillemme klo 17.00, ja ensimmäiset haalariasuiset sisälle rynnistäjät olivat jo ehtineet ottaa ilolientä kiitettäviä määriä Approa kiertäessään. Illan aikana ravintola täyttyi niin pukuun sonnustautuneista yritysyhteistyökumppaneistamme kuin haalarit niskaansa vetäneistä opiskelijakontakteistammekin. Kaikilla näytti olevan hauskaa, ja tunnelma oli katossa.

Vaikka kutsuvierastilaisuus Tempo Terracella loppui jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä, niin työt sen kuin jatkuivat. Itse suuntasin loppubileisiin Tampere Areenalle, ja nukkumaan pääsin vasta seuraavana päivänä puolen päivän aikoihin. Vaikka appropäivänä töitä paiskittiin reilut 30 tuntia yhteen putkeen, ja koko viikon hommia oli yötä myöten riittänyt, niin silti oli mahtava fiilis kun sai urakan päätökseen. Voin suositella kaikille osallistumista Appron Royalstaffiin!

67

Särkän Märkä

S

ärkän Märkä näki päivänvalon huhtikuun lopulla vuonna 2015. Tapahtuma koostuu rajattomasta hurjastelusta Särkänniemen laitteissa anniskelulla ryyditettynä sekä tietysti jatkobileistä huippuesiintyjän kruunamana. Märkä tuli pitkälti Pikkuappron korvaajaksi, jonka järjestämisestä luovuttiin samana vuonna.

Tapahtuman kapellimestarina ja alullepanijana toimi vuoden 2015 projektivastaava Karoliina Keskinen apunaan Appron tapaan Royal Staff -jaosto. Konsepti lähti työstöön Lauri Linnainmaan johdolla työnimellä Cum Laude. Yhteistyötä Särkänniemen kanssa oli tosin jo suunniteltu muutaman vuoden ajan.

Alun perin Särkän Märkä suunniteltiin vapputapahtumaksi 200 boomarille. Idea alkoi kuitenkin paisua, ja osallistujatavoite laajeni tuhanteen. Lopulta osallistujia oli huikeat 3500. Sanomattakin lienee selvää, että tapahtuman liput myytiin loppuun. Uuden tapahtuman ympärillä kohisi ennennäkemätön hype, ja kampusmyynnillä jonot kiemurtelivat pitkälle.

Särkän Märkän nimi oli aluksi vitsi. Boomin kesken järjestettiin vapputapahtumasta

nimikilpailukin, mutta työnimi oli jo ehtinyt iskostua mieliin, ja tapahtuma tultiin tuntemaan Särkän Märkänä. Valitettavasti ensimmäisenä vuonna vanha sanonta nomen est omen toteutti itseään; taivaalta tuli vettä niin, että vedenpaisumusta sai pelätä. Ajankohdasta huhtikuun lopulla huolimatta lämpötila kipusi juuri ja juuri nollan yläpuolelle.

Yksi teltoista lensi kovan tuulen takia järveen jo ennen juhlan alkua, ja vuoristorata Tornado liikkui turvallisuussyistä vajaamiehityksellä.

Sääolosuhteista huolimatta kaikki onnistui kuitenkin paikan päällä hienosti. Opiskelijat pääsivät kohtuuhintaan leikkimään laitteissa kuin lapset konsanaan. Kokemus oli varmasti monelle nostalginen, mutta uudella twistillä – nyt pääsi samalla nauttimaan yhdessä opiskelijakavereiden kanssa syömingeistä ja juomingeista. Approhenkeen paikan päällä oli myös kaikenlaista hupia sumopainista paljuun. Yrityksetkin olivat esillä.

Laitteissa sai ajella viidestä iltakymmeneen, jonka jälkeen bussit lähtivät kohti jatkobilepaikkoja, joissa oli tupa täynnä ja tunnelma katossa.

68

Vuonna 2016 Särkän Märkä oli tietenkin isompi ja kauniimpi. Sääkin osui paremmin kohdalleen. Jatkobileitä oli kolmen sijasta neljä, laitteita oli enemmän, yritysyhteistyötä oli enemmän ja alue kasvoi kolminkertaiseksi. Edellisvuoden ilmestyskirjamainen sää kummitteli varmasti kaikkien mielissä, mutta osallistujamäärä pysyi silti kohtuullisen vakaana, 3600 henkilössä. Juomat olivat halpoja ja ne myytiin loppuun.

Vuoden 2017 Märkä järjestettiin uudella metodilla, sillä projektivastaavan virka halkaistiin kuormittavuutensa vuoksi kahtia ja Särkän Märkä sai oman vastaavansa. Särkän Märkästä kyseisenä vuonna vastannut Valtteri Perämäki uudisti tapahtumaa vielä enemmän Hämeenkadun Appron suuntaan. Nyt järjestettiin ensimmäistä kertaa kutsuvierastilaisuus Kuohu yhdessä Särkänniemen kanssa. Sinne kutsuttiin Boomin ja Särkänniemen yhteistyötahoja ja erinäisiä sidosryhmiä.

Itse tapahtumaan saatiin vuonna 2017 muun muassa esiintyjiä ulkolavalle ja kaikkiaan entistä enemmän karnevaalimeininkiä laitteiden kiertämisen oheen. Erityisessä ”Märkä-Centerissä” huvipuiston sydämessä

oli vieraiden iloksi tarjolla esimerkiksi saunabussi, vaahtotykki sekä rodeohärkä. Yksi kohokohdista vuonna 2017 oli yhteistyökumppani Viking Lineltä lainattu, erään boomarin kantama Ville Viikingin maskottiasu.

Innokkaat juhlijat melkein repivät asun kantajineen kappaleiksi yrittäessään päästä kilpaa yhteiskuviin monelle lapsuudesta tutun, nostalgisen maskotin kanssa. Kävijöitä vuonna 2017 oli jo 4500. Tapahtuma houkuttelee Tampereelle huomattavan määrän opiskelijoita ympäri Suomen.

Karoliina Keskinen muistelee vuoden 2015 ensimmäistä Märkää onnistuneena tapahtumana. Kurjaan ilmaankin onnistuttiin suhtautumaan huumorilla. Tapahtumaa suunniteltiin hartaudella ja antaumuksella tammikuusta saakka huhtikuun lopun hhetkeen asti. Luotavana olikin ensimmäisenä vuonna täysin uusi konsepti. Keksittyä saatiin varsin originaali tapahtuma, joka on sittemmin vakiinnuttanut paikkansa osana boomarien ja muiden opiskelijoiden vapunviettoa. Jatkossakin Märkää pyritään kehittämään rohkeasti ja sen tiimoille innovoimaan yhä uusia keinoja pitää hauskaa.

69

Poikkitieteelliset Haalaribileet

B

oomi ry:n Poikkitieteelliset Haalaribileet on jo vuodesta 1993 järjestetty tapahtuma. Vuoden 2018 maaliskuussa ne täyttivät jo kunnioitettavat 25 vuotta. Poikkitieteellisten Haalaribileiden idean kenties keskeisin osa on ajankohta, sillä Haalaribileet järjestetään yhdeksän kertaa vuodessa, aina kuukauden opintotuen maksun jälkeisenä torstaina.

Taka-ajatus tässä on tietysti, että opintotuen maksamisen jälkeen opiskelijoiden lompakot ovat taas hetkellisesti lihoneet. Haalaribileet ovat vuosien varrella vaihtaneet järjestämispaikkaa, mutta hyvä meno on taattu. Bileissä on nähty vaihtelevia teemoja; esimerkiksi biitsiteema keskellä kylmintä talvea, venetsialaiset naamiaiset tai klassiset liikennevalobileet. Teemasta riippumatta yksi asia on varma – haalarit ovat aina käypä asuste! Yhdistykselle Haalaribileet ovat tietysti myös tärkeä tulonlähde.

Haalaribileiden järjestämisestä päävastuussa on juhlavastaava. Rottakopla -tapahtumajaosto auttaa erityisesti Haalaribile-etkojen järjestelyssä. Kauppatieteiden valintakoepäivänä kesän alussa järjestettiin

vuodesta 2014 Poikkitieteelliset Pääsykoebileet, joiden nimi muutettiin vuonna 2017 Kesän opiskelijabileiksi. Bileet houkuttelevat kauppatieteelliseen pyrkijöitä, ja ovat varmasti tervetullut mahdollisuus irrotella pitkän luku-urakan päätteeksi.

HAALARIBILEIDEN HISTORIAA

Ensimmäiset Poikkitieteelliset Haalaribileet järjestettiin yhdistyksen 25-vuotissynttärivuonna 1993. Neljännesvuosisadan ikäistä Boomia juhlistettiin tuolloin viikon ajan sekä haalareissa porhaltamalla, frakissa pönöttämällä että jopa kokonaan vaatteitta. Viimeinen toteutui teekkarien kanssa Teekkarisaunalla löylyttelemällä. Poikkitieteellisten Haalaribileiden tarkoitus oli alusta alkaen houkutella paikalle opiskelijoita oppiaineeseen tai -laitokseen katsomatta.

Ensimmäiset Haalaribileet onnistuivat yli odotusten, sillä ilakoimaan saapui yli 500 opiskelijaa. Juhlat päätettiin järjestää myös seuraavana vuonna, jolloin juhlijoita oli jo yli 800. Bileet järjestettiin Hämeenkatu 10:n paraatipaikalla sijainneessa Honky Tonk Café -ravintolassa (kavereiden kesken Honkka70

ri), joka myöhemmin uudelleenristittiin Nite Trainiksi. Nite Trainin tilalle avattiin vuonna 2008 uusi yökerho Love Hotel, jonne Haalaribileetkin muuttivat vuonna 2009. Välissä ne ehtivät käväistä esimerkiksi Onnelassa.

Haalaribileissä ahkerasti, itse asiassa 38 kertaa vieraillut boomari muistelee Nite Trainia ja erityisesti sen suomirokkiteemaista yläkertaa, jonka baarimikko ”Jykä” tuli kauppatieteilijöille tutuksi. Vuosituhannen vaihteessa Haalaribilesaldoaan kerryttäneen boomarin mukaan joka bileissä kerättiin kolehti sille, että Jykä soittaisi Juha ”Junnu” Vainion törkeän kappaleen Pohjolan pidot, joka lopulta aina tyhjensi tanssilattian. Pohjolan pidot on edelleen kaikille aktiiviboomareille tuttu kappale, jota sopimattomuudestaan huolimatta laulettiin pitkään jopa vuosijuhlilla.

HAALARIBILEET 2008–17

Boomin vuoden 2008 puheenjohtajan Antti Nikkasen mukaan Haalaribileet eivät voi pyöriä aina samalla kaavalla, vaan piristystä kaivataan ajoittain. Haalaribileitä onkin pyritty kehittämään ennakkoluulottomasti.

Vuosien varrella ne ovat myös vaihtaneet majapaikkaansa useaan otteeseen.

Kohutuin ja samalla traagisin muutto liittyi ravintola Love Hotelin paloon marraskuun lopulla 2010. Kyseisenä maanantain ja tiistain välisenä yönä Love Hotelissa oltiin vietetty tuikitavallista iltaa, ei Haalaribileitä. Ravintolan alapuolella sijainnut pitseria sytytettiin aamuyön tunteina tahallaan pala-

Vuoden 2015 juhlavastaava Antti Poikolainen.

maan, minkä johdosta myös Love Hotel kärsi mittavia vahinkoja. Tuhopoltto vaati kolme kuolonuhria. Love Hotel suljettiin ja Haalaribileet joutuivat muuttamaan yhdeksäksi kuukaudeksi evakkoon, ensin ravintola Senssille ja sitten Viihdemaailma Ilonaan.

Haalaribileet palasivat Hämeenkatu 10:n tuttuun osoitteeseen, kun Love Hotelin remontti valmistui syksyllä ja paikka avautui uudella nimellä Fat Lady. Viihdemaailma Ilonaan bileet muuttivat huhtikuussa 2011, jonka jälkeen ne tosin palasivat hetkeksi vielä Fat Ladyyn saman vuoden syksynä. Ilonassa Haalaribileet on järjestetty maaliskuusta 2012 lähtien.

Vuonna 2011 ennakkolippuja myytiin Juveneksen kirjakaupoissa, Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan Tamkon toimistolla sekä Tampereen lääketieteellisen kandidaattiseuran toimistolla.

Juveneksen kirjakaupan sulkeminen aiheutti päänvaivaa vuonna 2015: mistä keskustakampuslaiset saisivat nyt lippunsa? Ratkaisu pulmaan onneksi löytyi, kun ensimmäisinä opiskelijabileinä Tampereella siirryttiin Mingle-sovellukseen, jonka kautta liput saattoi ostaa sähköisesti. Samalla lippujen saatavuus luonnollisesti parani.

Vuonna 2014 Haalaribileet saivat oman

”MITÄ VITTUA? LOVE HOTEL RÄJÄHTI KÄSIIN JA SUURIMPAAN TULONHANKINTAKANAVAAN KOHDISTUVAT RISKIT REALISOITUVAT MELKO LAAJASSA MITTAKAAVASSA.” Jouni Markkanen Love Hotelin palosta vuonna 2010, VB 5/2010 71

Boomarit etkoilemassa omissa tiloissaan vuonna 2010.

logonsa. Vuonna 2016 lippujen myynnissä sähköinen lipunmyyntikanava vaihdettiin Bailataan.fi-palveluun. Muutos teki erityisesti mobiililippujen hankinnasta helpompaa. Samana vuonna otettiin käyttöön Biletirehtööri-haalari, jota kantoi Haalaribileissä päivystänyt juhlavastaava. Biletirehtöörin haalarit poikkesivat Boomin tavallisesta univormusta; ne olivat värikkäät ja koristeltu eri ainejärjestöjen logoilla. Tirehtöörin asun tarkoitus oli korostaa kekkereiden monitieteellisyyttä. Myös sosiaalisen median käytössä painotettiin poikkitieteellisyyttä.

Vastuu kunkin kuukauden Haalaribileiden Snapchat-dokumentoinnista annettiin eri ainejärjestöjen edustajille.

Vuoden 2016 helmikuussa juhlittiin lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi deittailuhenkisiä Tinder-bileitä. Samana vuonna järjestettiin myös eläinteemabileet ja Suomi-filmiteemaiset Haalaribileet. Vuonna 2017 luovuttiin eräästä perinteestä, nimittäin boomarien ”Boomari on rotta” -kappaleen veisaamisesta Haalaribileissä keskiyöllä.

Kappale on käytännössä Livin’ on a Prayerin uudelleensanoitettu versio. Boomarien yhteislaulusta luopumisen taustalla oli pyrkimys edelleen vahvistaa Haalaribileiden poikkitieteellisyyttä. Jo vuonna 2014 luovuttiin Boomin nimestä Haalaribileiden nimessä.

Boomarit ovat tykänneet aloitella omissa nurkissaan ennen pääkallopaikalle siirtymistä. Etkoilla seurana ovat usein toiset ainejärjestöt. Vuonna 2007 Boomilaakso-etkoilla kerrottiin olevan Klubimestarin boolia tarjolla ja miespuolisten boomareiden vierailevan läheisessä Kuppila Kulmassa Carillo-exculla.

Myöhemmin Bola-etkoja on järkätty vaihtuvilla teemoilla; esimerkiksi Siwa-, reivi- ja änäriteemoilla, joista jälkimmäisessä ratkais-

tiin jääkiekkopelin mestaruus. Siwa-etkoilla käytössä oli auto, jonka kyytiin saattoi hypätä ja päästä ajelulle Tampereen keskustaan.

Tätä nykyä erottamaton osa Haalaribileiden etkoja on tietysti beerbong, tuo alun perin amerikkalaisen opiskelijakulttuurin ihme.

Lajissa kamppaillaan mestaruuskilpailuissakin. Vuonna 2016 Haalaribile-etkot avattiin kaikille johtamiskorkeakoulun opiskelijoille.

Poikkitieteellisten Haalaribileiden rinnalle on ilmestynyt vuosien saatossa useita kilpailevia opiskelijabileitä, mutta ne ovat silti ne legendaarisimmat opiskelijabileet Tampereella ja vakiinnuttaneet paikkansa osana opiskelijan juhlakalenteria. ”Boomari on rotta” -kappale on muodostunut viimeisen 11 vuoden aikana suorastaan boomareiden nimikkokappaleeksi. Rallin keksi Ville Vine matkalla NESU-sitseille Vaasaan vuonna 2007. NESU-sitseillä kun perinteenä on, että vierailevien kaupunkien ainejärjestöt esittävät paikan päällä jonkin proggiksen. Tunnettujen kappaleiden uudelleensanoitukset ovat olleet suosittuja tapoja järjestää proggis. Vine keksi bussimatkalla uudet sanat Bon Jovin klassikkoon Livin’ On a Prayer, ja arvatenkin nopeasti suhaistusta sanoituksesta tuli yllätysklassikko ja Boomin epävirallinen teemabiisi.

72

BOOMARI ON ROTTA ”Boomari on rotta” -kappale on muodostunut viimeisen 11 vuoden aikana suorastaan boomareiden nimikkokappaleeksi. Rallin keksi Ville Vine matkalla NESU-sitseille Vaasaan vuonna 2007. NESU-sitseillä kun perinteenä on, että vierailevien kaupunkien ainejärjestöt esittävät paikan päällä jonkin proggiksen.

Tunnettujen kappaleiden uudelleensanoitukset ovat olleet suosittuja tapoja järjestää proggis. Vine keksi bussimatkalla uudet sanat Bon Jovin klassikkoon ”Livin’ On a Prayer”, ja arvatenkin nopeasti suhaistusta sanoituksesta tuli yllätysklassikko ja Boomin epävirallinen teemabiisi.

Boomari on rotta Lauletaan Livin’ On a Prayer-melodian mukaisesti Boomarit on matkalla, Ano armoa, me tullaan kuokkimaan, Waasaan.

Viina virtaa matkalla.

On wappu alkanut ja tunnelma huipussaan, VAROKAA! Varaa paikka ja juotavaa.

Me ollaan jurrissa ja juhlitaan.

Boomarit on tänään tulessa!

ALISTUKAA! Kertosäe: Woo-o, Me Boomista ollaan, Woo-o, Meistä kaikenlaista luullaan, Tsekkaa tää, Se kaikki on totta, Woo-o Boomari on rotta Usein vain kertosäe lauletaan Boomari on rotta -sanoituksen mukaisesti

73

Carillo-excu

C

arillo-excun idean isä on Jani Ritaranta. Hän oli erityisen mieltynyt Carillo-juomaan. Kerran etkoilla Bolassa vuonna 1994 Ritaranta huomasi katkerovarantojensa käyneen vähiin, ja päätti siirtyä läheiseen Pub Tullariin Pinninkadulla hakemaan vahvistusta. Yksi neljän senttilitran huikka oli kuitenkin vasta alku, ja nopeasti oli palattava hakemaan lisää elämän nektaria. Vahvistukseksi tälle reissulle lähti Paavo Mäkinen, historian ensimmäinen Carillo-exculle osallistunut boomari.

Illan pimetessä Pub Tullari alkoi houkutella enemmän ja enemmän miespuolisia boomareita. Jukeboksi kiehtoi. Valitettavasti sieltä ei saatu ulos kuin vanhan ajan iskelmää. Jossain vaiheessa soittimesta löytyi Paula Koivuniemen Aikuinen nainen, joka teki excuilijoihin niin suuren vaikutuksen, että se otettiin osaksi myöhempien Carilloexcujen ohjelmaa. Legenda kertoo, että varojen puutteessa Carillojen ostoja rahoitettiin samaa kappaletta laulamalla ja muita asiakkaita viihdyttämällä.

Carillo-excusta on kasvanut vuosien varrella myyttinen tapahtuma. Legendan alkuperästä on tietysti eriäviä näkemyksiä.

Joidenkin lähteiden mukaan se on kikka, jolla saatiin houkuteltua kilpailevat uroot pois Boomilaaksosta. Niin tai näin, perinne jäi.

Myöhemmin ekskursion kohteeksi vakiintui Kuppila Kulma Bolan muuton myötä.

Luonteeltaan Carillo-excu on nopea piipahdus. Paikalta poistutaan yhtä yllättäen kuin sinne on tultukin. Kuppila Kulman henkilökunta tosin kaipailisi lisätietoja boomarien liikkeistä – ravintolan yhtäkkinen täyttyminen Carilloa vaativista asiakkaista on haaste. Parhaimmillaan Carilloa on kumottu kerralla 70 shottia. Tapahtumassa hoilataan yhä Aikuista naista penkeillä seisten.

Excun 10-vuotispäivän kunniaksi Kuppila Kulman seinään naulattiin Carillo-excu-

Kuvassa Jani Ritaranta, Carillo-excun perustaja, vuonna 2013.

sertifikaatti, joka sittemmin valitettavasti varastettiin. Todistuksessa luki seuraavaa: Tämä sertifikaatti myönnetään todisteena siitä, että Kuppila Kulma täyttää Carillo Excursio™ suorituspaikalle vuonna 1994 asetetut vaatimukset anniskeltavien juomien laadun ja hintatason, ravintolan sisustuksen, ulkoasun ja sijainnin, asiakaspalvelun ja jukeboxin sisällön suhteen.

Tampereella AD 19.3.2004 Vuonna 2014 alumnitapaamisessa Jani Ritaranta lahjoitti Boomille Carillo-maljan ja laatan, joka myönnettäisiin parhaalle Carillon juojalle vuosittain. Tämän jälkeen alumnit lähtivät Kuppila Kulmaan juhlimaan Carillo-excun 20. vuosijuhlaa. Ekskursion kerrottiin saaneen alumnit jopa herkistymään. Eikä ihme. Ritiksen keksinnöstä tuli historiaa.

74

”SAMULI PUTRON SANOIN: ELÄMÄ ON JUHLA. PÄTEE EMPIIRISTEN KOKEMUSTEN PERUSTEELLA MYÖS WAPPUUN” – BOOMARIMIES, VAPUSTA VUONNA 2011

Boomin vappu

V

appuna on joka opiskelijalla tilaisuus ottaa ilo irti ja rymytä haalareissa kuin tarhassa konsanaan.

Boomarit juhlivat vappua oikein olan takaa, viikkoja kerrallaan. Viikkojen ohjelma vaihtelee vuosittain, mutta sitsit ja vappuaaton kruunaava vappusillis ovat vakiinnuttaneet paikkansa viikon huipennuksina. Boomin vappuviikkojen teemat ovat olleet vaihtelevia, salaliittovapusta teinivappuun. Seniorivappua juhlistettiin vihannessilliksellä ja vanhainkotisitseillä, joilla kumottiin melkein sata pulloa kuohuvaa. Nostalgiavapussa puolestaan kaihottiin Neuvostoliittoa sitseillä ja muisteltiin vuoden 1995 MM-jääkiekkokultaa. Vappu on Boomin juhlakalenterissa vuoden tärkeimpiä ponnistuksia. Tapahtumiin pääsee ostamalla erityisen vappupassin. Suosituin tapahtuma on yleensä ollut vappusitsit. ”Sitä sattuu, se kuuluu Boomin vappuun”, vappuviikoista voidaan todeta.

ennen Boomin vappu oli kestänyt vain pari päivää. Vuonna 2003 vapun tapahtumiin myytiin edelleen lippuja, mutta kokonaisen putken haluaville myös vappupassi.

Kyseistä vappua suunniteltiin kieli poskessa. Pinninkatu 45:n Bolan pihaan olisi haluttu telttasauna, mutta tämä hanke kariutui.

Vappuaatonaattona uima-altaalla Lahtinen, Tero Jaakkola ja Jukka Kyyrö olivat valmiina vastaanottamaan vappua Juveneksen Neptunus-saunalla. Tämänkin tapahtuman anti jäi laihaksi, kun osallistujamäärä jäi kahden käden sormilla laskettavaksi. Naiset kääntyivät kannoillaan heti ovella, kun näkivät yhden pojista pelleilemässä altaassa patsaan kanssa. Vappuputki passeineen jäi kuitenkin Boomin perinteeksi.

BOOMIN MITTAVA VAPPU

Vuonna 2016 Boomin vappu kesti jopa 15 päivää, eli ilottelu alkoi jo huhtikuun puolivälissä. Tällöin tarjolla oli perinteisempää opiskelijarymyä sekä alkoholittomiakin tapahtumia, kuten BoomSportin wellness-päivä, joka piti sisällään esimerkiksi joogaa ja raakaruuan nauttimista. Tampereen Lääketieteellisen Kandidaattiseura TLK ry:n kanssa

VAPPUPASSI

Vappupassi lanseerattiin vuonna 2003. Jarno Lahtinen sanoi halunneensa Boomiin teekkarivapun kaltaisen pitkän rypistyksen. Tätä 75

järjestetty The May Day Race -tapahtumassa Tampereen keskusta muuntautui eräänä iltana Amazing Race -radaksi. Joukkueet kiersivät rasteja, ja nopein joukkue voitti, kuten tv-ohjelmassa. Yhtenä päivänä matkattiin Hervantaan, jossa pelataan tuotantotalouden opiskelijoiden eli indecsläisten kanssa Herwantapeliä, joka on käytännössä Monopoli-pohjainen juomapeli. Vappuviikkojen toteuttamisesta vastaavat tapahtumavastaava ja Rottakopla.

Eräs perinteinen vapun etappi on BOSA ry:n Unohtuneiden Pubien Ilta eli UPI. Tapahtumassa nimensä mukaisesti kolutaan Tampereen unohtuneita anniskeluravintoloita. Miksi? Koska jokainen baari on arvokas. BOSA on kunnostautunut vappuna myös Wappu Road Tripin järjestämisessä, jolloin otetaan bussi alle ja tuodaan ”opiskelijatouhuja kyliin, joissa ei haalareita ole nähty kuin maalareilla”. Vuoden 2010 tapahtumassa liikuttiin viiden bussin voimin. Tuolloin käytiin esimerkiksi Sastamalassa sijaitsevan Ellivuoren hiihtokeskuksen rinteessä iloittelemassa, aidoissa lavatansseissa Tottijärven Hämyslavalla sekä katsomassa drag queen -show’ta niin ikää Sastamalan Vammalassa. Wappu Road Trip, samoin kuin UPI, on myös osa Tamyn wappuviikkoja.

Boomarien vappuun mahtuu paljon muutakin. Vuoden 2014 kopovastaava Sini Saalasti veisteli vuonna 2013, että vappuaattona tavallisten ihmisten aloittaessa vapunviettonsa opiskelijana sitä melkein toivoisi juhlan olevan jo ohitse – niin monipuolinen on boomarien vappu. Toisaalta myös vapun

loppuminen otti koville, kun arjen velvollisuudet kutsuivat ja opiskelijan lempivuodenaika oli ohi.

Osaksi Boomarien vapunviettoa on vakiintunut vuonna 2015 ensi kerran järjestetty Särkän Märkä Särkänniemen Elämyspuistossa. Vuonna 2018 Boomin vappua juhlittiin teemalla Fifty Shades of Blue yhdistyksen juhlavuoden ja samana vuonna ilmestyneen elokuvatrilogian viimeisen osan kunniaksi.

Ohjelmassa oli tuttuun tapaan BOSAn UPI ja Wappu Road Trip, Hervantapäivä, sitsit, kaksi sillistä ja vappupäivän piknik. Vuoden tarjonnasta kiintoisin lienee ollut Sisä-Suomen Allianssi 100 v -sillis. Siellä juhlistettiin Boomin ja Pörssin lämpimiä välejä tuttuun sillistapaan, eli ravinnon ja nesteytyksen parissa, paljuissa huljuttelemalla ja pomppulinnassa peuhaamalla. Pörssiläiset mobilisoituivat varta vasten Tampereelle tapaamaan allianssitovereitaan. Paikalla oli yli 200 henkilöä, reilut sata molemmista. Allianssitanssi vedettiin koko juhlaväen voimin pihalla.

Vappuna on hyötyä hyvistä tutkijan prosessinhaltijuustaidoista. Homma alkaa aktiviteettien ja niitä tukevien virvokkeiden ja muiden välineiden valinnasta, siirtyen tästä antropologisen aineiston puistossa keräämisen kautta analyysiin ja tulkintaan anniskeluravintolassa, päättyen lopulta julkaisuun Facebookissa. -boomarimies, VB 2/2011

76

”POMPPIESSANI KESKELLÄ PÄIVÄÄ TUUTORRYHMÄNI KANSSA HÄMEENKADULLA NAAMAT MAALATTUINA SINISIKSI SMURFFIHITTIEN PIIPITTÄESSÄ TAHTIA EN VOINUT KUIN NAURAA.” – MIIKA JOHANSSON FUKSIVUODESTAAN, VB 4/2008

Smurffiviikot

T

ampereen yliopiston ensimmäisen vuoden kauppatieteiden opiskelijoita eli fukseja kutsutaan Boomissa smurffeiksi. Untuvikot saavat todennäköisesti ensimmäisen kosketuksensa uuteen ainejärjestöönsä kesällä postiluukusta kolahtavan VapaaBoomarin muodossa.

Sen kannessa on vuodesta 2013 poseerannut kulloinenkin Boomin puheenjohtaja – smurffiksi maalattuna.

Kunkin smurffivuosikerran initiaatioriitit tapahtuvat elokuun lopussa smurffiviikoilla, jolloin tuutorien johdatuksella laskeudutaan pehmeästi opiskelijaelämään.

Smurffiviikkojen järjestämisestä huolehtii tapahtumavastaava Rottakoplan kanssa sekä tietysti tuutorit, jotka luotsaavat smurffeja tutorryhmissä. Tuutorit valmennetaan tehtäviinsä yliopistolla tapahtuvien tuutorkoulutusten lisäksi tuutormöksällä kesän lopussa.

Kuten muissakin Boomin tapahtumissa, on yritysten mahdollisuus saada smurffiviikoillakin näkyvyyttä.

Fuksien initiaatioriitit eivät tietenkään ole uusi perinne. Ennen smurffiaikaa pukeuduttiin jätesäkkeihin. Esimerkiksi vuonna

1995 fuksit laitettiin väkertämään itselleen haalarit jätesäkeistä, jotka lopuksi koristeltiin hopeatussilla piirretyllä ainejärjestön tunnuksella. Samaa smurffivuosikertaa koulutettiin tulevaisuudessa häämöttävään työelämään myös komentamalla heidät kadulle myymään tuiki tavallisia rautanauloja – tietysti upouudet ”haalarit” päällä. Paras porukka onnistui saamaan muutamasta naulasta ”toistasataa kappaletta kotimaista vaihdon perusyksikköä”, kuten velmuilua kuvailtiin.

Tienatuilla rahoilla saattoi lahjoa tuomareita tai käyttää ne vaikka oman porukkansa hyvinvointinsa edistämiseen.

Tutustumisrituaaleihin kuului myös pingispallon kuljettamista housunlahkeesta toiseen tyttö-poikapareissa ja perunajauhon syöttämistä oluen kera, mikä saattoi pistää vatsan toimimaan vauhdilla. Boomarit puolustivat julmia ihmiskokeitaan fukseilla toteamalla, että he eivät ainakaan dippaa uusia opiskelijaparkoja jääkylmään Tammerkoskeen. Vapaaehtoisesti sinne saa tosin tätä nykyä mennä, mikä kannattaa erityisesti, jos sattuu suorittamaan Reissuvihostaan kohtaa ”Berliinin kaste”.

77

Smurffi-nimitys keksittiin 1990-luvun lopussa. Se lähti ilmeisesti sinisistä kertakäyttöhaalareista, jotka oli ostettu rautakaupasta tai vastaavasta puodista. Ne korvasivat jätesäkit fuksien asuna ja olivat ikään kuin harjoitushaalarit ennen virallisen sinisen potkupuvun pukemista, eli ennen oikeaksi kauppatieteilijäksi kasvamista.

vuonna 2017 vierailemassa Temptation Island Suomen kolmannelta tuotantokaudelta tunnetuksi tullut Jonne, joka muistetaan hokemastaan ”Elämän peli”.

Smurffiviikkojen suorituksia ja niiden jälkeistäkin elämää ohjaa Boomin legendaarinen Reissuvihko, joka on syntynyt edellisten vuosikurssien toilailujen ja saavutusten seurauksena. Vihko koostuu erilaisista haasteista ja tehtävistä – toiset maltillisia, jotkut aivan älyttömiä – joista saa ”opintopisteitä”.

Osa kannustaa opiskeluun, kuten kysymyksen esittäminen luennolla, sekä ainejärjestötoimintaan osallistumiseen esimerkiksi Hämeenkadun Approssa työskentelemällä.

Tyypillistä kylterielämää kuvastavat haasteet, kuten bussin ajaminen takaa taksilla ja satasen baarilasku, jonka suorittaminen todistetaan kuittia vastaan.

Sovinnaisuusasteikon toisessa päässä ovat Sorinkadun ja myöhemmin Tamperetalon viuhahdusmaratonien kaltaiset pähkähulluudet. Sorinkadun maratoniin haastetta tuo läheinen poliisiasema. Toinen klassinen suoritus on lauluesitys Sergelin torilla, joka suoritetaan syksyisellä Ruotsin exculla. Tällöin Sergelin torilla lurautetaan mieluiten joku boomarien omista veisuista länsinaapurien korvien iloksi. Hyvän maun omaava smurffikvartetti ansaitsi vuonna 2014 paikalliselta henkilöltä kommentin ”so roligt” – esitettyään koko Bohemian Rhapsodyn akusti-

SMURFFIVIIKKOJEN OHJELMA

Smurffiviikoilla fukseille on järjestetty monipuolisesti ohjelmaa. Ohjelmassa on niin asiapitoisempia kuin asiattomampiakin osioita: kampuskierroksesta ja hallituksen esittäytymisestä kastajaisiin ja kiertoajeluun.

Liikuntaakaan ei ole unohdettu, vaan smurffeille on ollut tarjolla esimerkiksi liikuntapäivää ja juoksulenkin mahdollisuutta. Smurffiolympialaisissa mitellään leikkimielisesti omissa tuutorryhmissä likimain järkevissä lajeissa.

Viikkojen aikana saa ottaa takaisin pääsykokeisiin lukemisen aikana menetetyn hauskuuden, niin paljon erilaista hupailua on tarjolla. Kiertoajelulla tutustetaan uudetkin tamperelaiset Mansen saloihin. Vuonna 2016 käytiin kiertämässä Viikinsaari, Laukontori, Keskustori, Särkänniemi ja TTY. Kierrosta vauhditetaan tietysti kisajuomien nauttimisella. Smurffiviikolla vietetään Kastajaisia eli baari- ja rastikierrosta, jossa smurffeista viimein tulee boomareita. Viikot huipentuvat Smurffisillikseen. Niillä oli

78

Kuvassa Vuoden 2012 Smurffimamma Sini Saalasti ja Smurffipappa Eero Kiiski.

sesti.

Eräät suoritukset ovat saavuttaneet suorastaan legendaarisen maineen. Sen karttumista on avittanut suoritusten nimien monitulkintaisuus. ”SSSS”– viittaako se itsensä hyvänä pitämiseen Sorin saunalla? Tarkoittaako ”annelointi” oksentamista vai onko se kenties koodinimi seksuaalisille, vain uskalikkojen harjoittamille löytöretkille? Kukapa näistä tietäisi. Varmaa on vain, ettei Reissuvihkon koodinimien dekryptaaminen ole yksiselitteistä touhua.

Kuten koulussa jo opittin, tulee Reissuvihkoa kantaa aina mukana. Jos pokka riittää huoltajan allekirjoituksen pyytämiseen, nettoaa siitä viisi lisäpistettä. Ansioituneimmat fuksivuoden suoritukset palkitaan smurffimamman ja -papan titteleillä sekä haalarimerkeillä vuotuisessa Smurffigaalassa.

bussiin (ilmeisesti PERKELE on ollut suosituin Reissuvihkotehtävä). Huhujen mukaan railakkaan silliksen ja kasari-Vergin jälkeen eräs vanhempikin tieteenharjoittaja on joutunut oksentamaan sukkaansa paluubussissa.” ”Hyvin moni smurffi innostui suorittamaan Tampere-talon maratonia Smurffiviikkojen aikana. Suurin osa teki sen yön pimeydessä turhien katseiden välttämiseksi, mutta muutama rohkelikko (jotka eivät tainneet edes olla smurffeja) päätti kiertää talon päivänvalossa. Tämä luonnollisesti herätti kiinnostusta sivullisissa.”

Smurffiviikot ovat initiaatioriitti vailla vertaa, sillä tällöin uudet opiskelijat vedetään heti täysillä mukaan toimintaan. Intensiivisen pariviikkoisen aikana tutuiksi tulevat niin yliopisto, ainejärjestö, kaupunki kuin opiskelijatoveritkin. Kiihkeän alun jälkeen saattaa tosin tehdä mieli hengähtää hetki ja parannella sitkeää smurffiflunssaansa, joka monia riivaa eikä voi missään nimessä juontua lukuisista kiertopulloista. ”OIi huippuhauskaa, mutta toisaalta on myös ihanaa, kun smurffiviikot ovat ohi ja pääsee taas nukkumaan,” huokasi eräs fuksi vuonna 2015.

JÄLKIPYYKKI

Raskaiden smurffiviikkojen jälkeen on syytä kartoittaa, mitä todella tapahtui. Onneksi VapaaBoomari on tavannut tehdä kyselylomakkeella tutkimusta aiheesta ja tarjoilla sitten lukijakunnalleen smurffiviikkojen juorut.

Vuonna 2014 lehdelle välitettiin seuraavanlaisia kuulumisia: ”VB:lle on raportoitu huonovointisuudesta lukuisissa eri paikoissa taksista sillis79

joku vanha boomari unohti painattaa haalareihin sen tärkeimmän mainoksen eli oman ainejärjestönsä logon. Kömmähdys korjattiin tilaamalla Boomin logo haalarimerkkinä.

Tapa jäi elämään, ja fuksit saavatkin laittaa ompelutaitonsa heti koetukselle isoa merkkiä kiinnitettäessä.

Haalarien hintaa hinataan alemmas hankkimalla mainoksia. Kaikki kulut pyritään saamaan katettua, ja usein haalarit eivät ole lopulta tulleet maksamaan mitään.

Mainoksia myyneet smurffit saavat haalarit joka tapauksessa ilmaiseksi. Kaksi eniten mainoksia hankkinutta ryhmää palkitaan ilmaisella saunavuokrauksella ja reiluilla tarjoiluilla. Eniten haalarimainoksia myynyt henkilö puolestaan pääsee Ruotsin exculle ja siellä majoittumaan premium-hytissä. Yleensä mainoksia ostavat yhteistyökumppanit ja muut yritykset, mutta onpa mainostilaa ostettu jopa kunnallisvaalikampanjan markkinointiin.

Haalarien merkkien suhteen on olemassa joitakin vakiintuneita perinteitä. Ensinnäkin boomarit pitävät haalareitaan vyötäisille solmittuina. Haalareita ylös napitettuina pitävät muutenkin vain teekkarit. Boomin merkki ommellaan haalarien selkämykseen niin, että haalarien yläosan ollessa taiteltuna merkki näkyy. BOSAn merkki ommellaan hihaan. Ompelu tuottaa mämmikourille toisinaan vaikeuksia, mutta aina voi kysyä äidiltä apua. Vuonna 2016 otettiin käyttöön kunkin vuosikurssin omat haalarimerkit.

Haalareita voi kustomoida merkkien lisäksi myös muillakin härpäkkeillä. Haalarien osia, kuten lahkeita ja hihoja, voi vaihtaa eriväristen haalarien omistajan kanssa pariutumisen, ystävyyden tai jonkin muun merkkitapahtuman kunniaksi. Haalareita ei pestä, vaikka ne rähjääntyisivätkin reissussa. Niitä saa hieman pyyhkiä, jos joku sattuu oksentamaan suoraan syliin.

HAALARIT

Haalarit ovat olennainen osa opiskelijakulttuuria. Niillä on yllättävän pitkät perinteet.

Haalarit ovat korvanneet opiskelijan entisen luottoasun: frakin. Se on pitkäaikainen opiskelijan luottouniformu, jota käytettiin kaikkialla tenteistä iltarientoihin. Frakkia alettiin kuitenkin pitää elitistisenä 1960- ja 1970-luvuilla koulutusmäärien kasvaessa, sillä valmistuneet eivät olleet enää automaattisesti yläluokkaa. Haalarikulttuuri saapui Suomeen Ruotsista. Suomessa sen ensimmäisiä liputtajia olivat teekkarit. 1980-luvun mittaan housupuku levisi muidenkin keskuuteen.

Ihkaoman opiskelijan univormun saapuminen on fukseille tärkeä hetki. Haalarit ovat tyylikkäät, käytännölliset ja aina muodissa. Haalariprojektia koordinoi yrityssuhdevastaava yrppäjaostonsa kanssa. Mainokset hankkivat smurffit. Boominsinisen värin valinta haalareihin oli aikoinaan yksinkertaista – kyseessä oli halvin värivaihtoehto, ja todennäköisesti myös ainoa. Joskus muinoin

80

Ruotsin excu

B

oomin järjestämiltä ekskursioilta eli excuilta on jäänyt jälkeensä lukemattomia tarinoita. Ensimmäinen matka järjestettiin jo vuonna 1967 rautaesiripun taakse Varsovaan. Kenties legendaarisimmaksi on muotoutunut Ruotsin excu, joka järjestetään joka vuosi loppusyksystä. Ruotsin excua eli Rexcua on verrattu jouluun, sillä sen odottaminen alkaa jo kuukausia etukäteen. Ekskursion järjestää Boomin yrityssuhdesektori.

VapaaBoomarissa 5/2014 kerrottiin laivareissun kommelluksista seuraavasti: Ruotsin excu vaatii tunnetusti vahvaa suorituskykyä, eikä se ole välttämättä helppo kokeneimmillekaan konkareille. Muuan vanha puheenjohtajakin erehtyi yliarvioimaan taitojaan ja tuli loppujen lopuksi löydetyksi sammuneena laivan peliluolasta. Kyseinen henkilö oli käynyt ottamassa lisävauhtia iltaan Sega Rallyn parissa, mutta väsähtänyt totaalisesti, vieläpä kesken pelin.

Reissu ei ole kuitenkaan pelkkää hupailua laivalla. Matkan varrella käytiin tutustumassa vaihtuvien alojen yritysten toimintaan.

Vuonna 1997 tutustuttiin silloisen ”arkkivihollisen”, matkapuhelinfirma Ericssonin toimintaan. Tämä vierailu ei sujunut aivan suunnitelmien mukaisesti, sillä järjestetyn

bussikyydin sijaan toistakymmentä boomaria kiirehti paikalle taksilla. Onnekseen he ehtivät vielä nauttimaan hedelmistä ja virvokkeista. Muutamat eivät perinteiseen tapaan selviytyneet varsinaiseen ekskursiokohteeseen ollenkaan. Vuoden 2003 matkalla osa porukasta tutustui mediajätti Bonnierin toimintaan, osa puolestaan Suomen suurlähetystöön. Bonnierilla tarjoiluista parhaiten teki kauppansa jäävesi, jota upposi janoisten ekskuilijoiden kurkkuihin kannukaupalla.

Nykyisin ekskursio-osuus hoidetaan jo Helsingissä Boomin todettua, ettei krapulaisten boomareiden esittely ole hedelmällisintä prtoimintaa.

Vuonna 2014 risteilijöille oli varattu oma karaokevuoro juontajineen kaikkineen.

Vuoden 2016 risteilyn ohjelmaan lisättiin speed dating. Seuraavana vuonna ne pidettiin edelleen ohjelmassa, ja lisäksi laivalla järjestettiin sitsit, jotka keräsivät paljon hyvää palautetta. Epävirallisena ohjelmanumerona Ruotsin exculla vietetään myös spontaaneja käytäväsitsejä. Reissuun lähtee joka vuosi kolmesta neljäänsataan boomaria ja muiden ainejärjestöjen edustajaa. Mukana on ollut esimerkiksi staabilaisia, Iltakoulun opiskelijoita, pörssiläisiä ja Helsingin yliopiston oikeustieteiden opiskelijoita.

81

VOI VELJET, MISSÄ LIENET? | NIKO PANKKA

M

oni smurffi on ansainnut isoimmat kannuksensa Reissuvihkosta virittämällä äänihuuliaan Sergelin torilla Tukholmassa. Ruotsin excursion niin sanottuna puolimatkan krouvina tunnettu keskustori on palvellut boomareita uskollisesti monen vuoden ajan. Näyttämöllä esitetyt Queenin Bohemian Rhapsody, Stairway to Heaven ja muut tunnettujen laulujen sanat ovat ilahduttaneet ohikulkijoita jo pitkään. Joskus kuoron esitykset ovat voineet tuottaa myös tulosta hattuun tiputetun kolikon tai aplodien kera. Harvempi kuitenkin tietää tai edes muistaa, mistä tämä esiintymisen perinne on saanut alkunsa.

Vuosia sitten eräänä aurinkoisena Rexcu-aamuna joukko boomareita huojui nälkäisenä kohti Sergelin toria. Saavuttuaan paikalle heitä kuitenkin odotti järkytys: jonkinasteinen kansankokous oli vallannut torin, ja Sergel parveili ihmisistä. Ihmiset pomppivat ja heiluivat torin laidalla sijaitsevalla lavalla soittavan bändin tahtiin.

Tapahtuman sisältö on jäänyt mysteeriksi silloiselle ja nykyiselle sukupolvelle, mutta perimätieto kertoo tilaisuuden olleen Red Bullin sponsoroima.

Hetken haahuilun jälkeen boomarijoukko huomasi yhden kumppaneistaan kadonneen väkijoukkoon. Useampi vilkaisu ihmismassaan ei tuottanut tulosta, ja paniikki alkoi hiipiä seikkailijoiden mieliin.

Hätä kuitenkin keksi keinot ja joukkiomme marssi määrätietoisesti lavalla sillä hetkellä meuhkaavan juontajan viereen. Ystäviemme toisen kotimaisen taito ei kuitenkaan riittänyt kyseisessä tilanteessa, joten he turvautuivat englannin kielen taitoon kysyessään, voivatko he lainata miehen mikrofonia paikantaakseen kadonneen ystävänsä.

Myöntävän vastauksen jälkeen boomarimme alkoivat kailottaa mikkiin ystävänsä ”nimeä”. Tampere?! Tampere?! Tampere?!

Muutaman huudon lennettyä ilmoille kaiuttimista juontaja alkoi ymmärtää jutun juonen. Hän kääntyi boomareiden puoleen ällistyneenä. Tammerfors? Den staden? Joukkiomme naurunremakoissa oli pidättelemistä, kun juontaja nappasi äkisti mikin takaisin käteensä ja hääti samalla hänen aikaansa tuhlanneet boomarit pois lavalta.

Paikalla olleet eivät tätä tuolloin tiedostaneet, mutta he todistivat samalla Reissuvihkon syventävien opintojen arvoisen merkinnän syntyä.

82

RUOTSIN EXCU08 - BRUTAALI MATKA NOLLAUKSEN KESKIPISTEESEEN | MIIKA JOHANSSON

O

limme linja-autossa jossain Riihimäen paikkeilla, keskellä moottoritietä, kun Sefen tarjoamat paukut alkoivat iskeä. Muistan tuumanneeni, että kello on sunnuntaina kolme päivällä ja tapahtumien kulku näyttää olevan lipsunut jo vaarallisesti käsistäni.

Pyyhkäisin hikeä otsaltani. Päähäni tunkeutuivat takapenkin kosteat laulun säkeet ja melu, joka voi kimmota vain Katajanokkaa kohti matkalla olevista boomareista.

Lämmin tunne sisälläni sai minutkin tuntemaan, että juttuni ovat oikeasti hyviä ja liityin kailottavaan sakkiin omalla äänekkäällä kontribuutiollani.

Tiesin, että pian olisimme kaikki täysin sekaisin.

Mutta takaisin ei voinut enää kääntyä. Kuljettajamme Risto kiidätti retkikuntaamme kohti tyrskyjä ja maininkeja, keinuvaa maailmaa, jossa voi tapahtua aivan mitä tahansa.

Tuskin liioittelen arviossani, että ylilyönnin enteet olivat ainoa selvä asia matkustajien kohdalla.

TAUSTOJA

Saapuessamme satamaan kävin mielessäni läpi, mistä näissä hämmentävissä tapahtumissa oli kysymys ja mikä oli saanut minut mukaan tälle kiihkeästi alkaneelle reissulle. Minun oli siirryttävä mietteissäni ajallisesti kaksi viikkoa taaksepäin.

Boomi järjestää vuosittain jäsenilleen mahdollisuuden tutustua länsinaapurimme liike-elämään. Tänä vuonna kohdeyrityksenä oli Indiska ja minun tehtäväkseni lankesi reissusta raportoiminen.

Lipunmyynti matkalle alkoi varhain marraskuisena aamuna. Varmistaakseen paikkansa excursiolle ihmiset olivat saapuneet paikalle jo useita tunteja aikaisemmin. Ei tarvittu kuudetta aistia, jotta pystyi aistimaan näiden aamuvirkkujen keskuudesta eräänlaista vellovaa levottomuutta. Hymähtelyäa, pitkiä katseita ja vallattomia juttuja — en uskonut matkan virallisen tarkoituksen olevan niiden takana.

Epäilin boomareiden todellisia motiiveja ja olin varma, että kyseessä oli jotain muutakin kuin vain halu tietää enemmän intialaisia vaatteita, sisustustuotteita ja käyttötavaroita myyvästä kauppaketjusta.

Odottaessamme isolla joukolla Tax-freen edessä ovien avautumista epäilyni saivat viimeisen vahvistuksensa: viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi ja syöksyimme verovapaiden tuotteiden sekaan kuin leijona gasellilaumaan kimppuun ja homma alkoi olla sitä myöden valmista.

Nollaus. Siitä oli kysymys. Tentit, harjoitustyöt, ryhmätyöt, työt, luennot, liian pitkät päivät Linnan lukusalissa, kielten kurssien jatkuvat deadlinet, aikaiset herätykset, hylsyt, huonot arvosanat, opintopisteet ja niiden puute niin, aina silloin tällöin tulee hetki, jolloin on vain pakko riuhtaista itsensä irti arjen ikeestä ja antaa palaa.

Kun niskaan hengitetään oikein pahasti, niin ainoa toimiva parannuskeino on lähteä parin sadan boomarin kanssa Viikkarille ja jättää kasijarru pois päältä, masinoida kovimmat hyttibileet, tanssia kuin hullu, puhua läpiä päähänsä puolituttujen ja vieraiden ihmisten kanssa ja yksinkertaisesti pitää hauskempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Hyvät ystävät. Näistä lähtökohdista kun lähdetään risteilylle, niin meno voi olla melko raisua.

ENNEN BUFFETIA JA BUFFETISSA

Illallis-buffetiin oli aikaa kolme tuntia ja ne olivat täynnä vietteleviä houkutuksia.

83

Katsoin hyttiimme. Näin lukuisia tölkkilavoja, pulloja, hieman toisenlaisia pulloja ja vielä vähän lisää kaikennäköista juotavaa. Olin sen verran tolkuissani, että tajusin, kuinka nyt oli saatettu liioitella. Minua ei oikeastaan huolettanut muu kuin Meksikosta lähtöisin oleva kirkas neste, jota tavataan nautittavan sitruunan ja suolan kanssa, sillä mikään ei ole niin avuttoman näköistä kuin kyseistä juomaa liiallisesti nauttinut mies laivan humppapuolella.

Pelkäsin menettäväni kontrollin ja päätyväni painamaan tanssilattiaa pitkin kuin raivoisa myskihärkä.

Vastoin todennäköisyyksiä poimin kuitenkin nakkeja ja lihapullia lautaselleni suhteellisen asiallisesti ruokalinjastolla, tunteja laivaan astumisen jälkeen. Ennen tätä olin onnistunut vaihtamaan jopa puvun päälleni niin kuin perinne kehotti.

Onneksi sukupuoliroolit eivät velvoittaneet minua ehostamaan itseäni meikeillä.

Sitä samaa luultavasti olisivat toivoneet myös muutamat Dingon solistia muistuttaneet tytöt.

Tässä vaiheessa minulla oli siis vielä ote moponi sarvista. Ei vahva, mutta ote kuitenkin. Katsoin juomahanoille ja tunsin, kuinka kierrokset nousivat.

Ruotsinlaivan buffet on mielenkiintoinen paikka. Ruokaa ja juomaa on tarjolla niin paljon kuin vaan jaksaa syödä ja juoda. Se on mässäilyn ja hedonismin valtakunta, jonka lakeina toimivat omat mielihalut ja tarpeet.

Ainoa synti on olla ahnehtimatta kaikkea koko rahan edestä; mieluummin liikaa kuin sopivasti!

Tästä huolimatta yrmeä laivapoliisi käski meitä istumaan kylmästi aloillamme kuin hautajaisissa ja olemaan hiljaa. Kaksinaismoraalia! Tekopyhää!

Empatiaa ei herunut iltaa istuville, joiden elimistöjä sekoittavat juurikin aineet, joita laivan henkilökunta meille oli tyrkyttänyt. Onneksi pöydässämme istui pastori, joka ymmärsi ihmisen tarvetta laulaa rakkaudesta ja antoi siunauksensa näiden kauniiden sävelten esittämiselle. Esitin kysymyksen: Voiko koskaan olla väärin tulkita Kaija Koota? »Sydämen muisti karsii huonot muistot ja kaunistaa hyvät ja tämän tempun ansiosta pystymme kestämään menneisyyden”— Gabriel Garcia Marquez Tätä kirjoittaessaan Herra Nobel-kirjailija ei luultavasti ottanut huomioon uuden vuosituhannen tekniikkaa, kuten digitaalisia kameroita tai multimediamatkapuhelimia, eikä todennäköisesti sitäkään, että huonot muistot vainoavat Juveneksen ruokalassa tietäväisinä hymyinä tuttujen (ja mikä pelottavinta myös itselle täysin vieraiden) kasvoilla.

Buffetin jälkeen tapahtui paljon asioita, jotka saisivat päätyä pysyvästi alitajuntani kaatopaikan syövereiden häpeälliseen kasaan kaikkien muiden traumojeni kanssa.

Ilmeisesti sydämeni muisti on tehnyt tehokasta yhteistyötä nauttimieni virvokkeiden kanssa, sillä kovin eheää tarinaa on vaikea yöstä koostaa. Sekavista flashbackeista ja edellä viittaamastani todistusaineistosta muodostuu silti paikoitellen turhankin tarkka mosaiikki, jonka tarkastelu saa häpeän kuristamaan ja katumuksen ruoskimaan sieluani.

Toisaalta niin palavasti kuin toivon osan asioista unohtuvan iäksi, niin yhtä paljon haluan vaalia toisia muistoja koko elämäni. Minulla oli kaikista toilailuistani huolimatta (tai luultavasti juurikin niiden takia) aivan järjettömän hauskaa. Ja mitkä bileet boomarit järjestivätkään!

PARI SEKAVAA MUISTIKUVAA SEKOILUN YTIMESTÄ

Tunsin juoman polttavan kurkussani. Samalla tunsin vastustamatonta paloa syöksyä tanssilattialle ysärihittien kuumottavien rytmien sekaan. Annoin periksi ja antauduin täysin basson käskytettäväksi. ”Mirror, mirror on the wall, tell me what 84

I’m looking for”.

Ehkäpä juuri peiliin katsominen siinä tilanteessa olisi saattanut pelastaa minut seuraavalta liikkeeltä — mutta ei! Hyppäsin korokkeelle ja annoin lanteideni keinua (tai no, jos pysytään todellisuudessa, niin lähempänä jonkinlaista nykimistä se oli). Mukaan liittyivät myös Al-Qaidan Irakin edustaja sekä muita minun laillani itsekritiikkinsä menettäneitä juhlijoita.

Valomerkin jälkeen harhailin kakkoskannen käytävillä. En ollut yksin. Lukuisat ihmiset, jotka olivat kerääntyneet venyttämään yötä vielä muutaman sumean hetken verran, tuntuivat kaikki parhailta kavereiltani. Ja voi että minulla oli paljon sanottavaa heille!

Jälkeenpäin ajateltuna asiaa, ainakaan mitään järkevää sellaista, ei ollut, lähinnä vain tarve avautua. Mikään aihe ei tuntunut liian vakavalta. Päinvastoin!

Melkein kuka tahansa kelpasi säälittävän verbaalisen ripulini kohteeksi. Pahoin pelkään, että sivullisia uhreja tunnustusten ja syvimpien tuntojen purkamisen tantereellani oli paljon.

TUKHOLMA

Hengissä! Vaiko sittenkään? Mikä karmiva olo! Burana ja tölkki auki.

Mitä kello on? Aijaa, noh, en olekaan kuin neljä ja puoli tuntia myöhässä yritysvierailulta. Voi paska! Mistä minä nyt kirjoitan?

Tunsin ammatillisen itsetuntoni romahtavan ja pelkäsin lehteni päätoimittajan vihaisia syytöksiä. Kuinka olin saattanutkaan toimia niin amatöörimäisesti, että keskittymiseni oli herpaantunut? En antanut kuitenkaan olosuhteiden masentaa! Ei auttanut kuin kerätä itsensä ja lähteä etsimään jutun aihetta laivan ulkopuolelta. Mietin, mitä tilanteessani esikuvani, journalistiikan tohtori Hunter S. Thompson olisi tehnyt...

Tukholma on komea paikka. Siellä on hyvä merimatkasta uupuneen suomalaisen hikoilla kaljahikeään pois ja todeta, että ihmiset ympärillä ovat kauniimpia ja trendikkäämpiä kuin itse koskaan voisi olla, ja nauttia eksoottisen hampurilaisravintolan mauista sekä ihastella kuningaskunnan vanhoja rakennuksia niin intensiivisesti, että kadottaa suuntavaistonsa ja reitin satamaan ja todeta, että ei sitä kuitenkaan voi tosissaan eksyä: jano ohjaa harhailijan kyllä takaisin.

TULOMATKA JA TAAS MENNÄÄN

”Nyt iisi, otetaan ihan rauhassa”, järjen ääni sisälläni rauhoitteli minua. Kelasin, että eihän tässä mitään hätää ole. Nautin muutaman virvoittavan juoman täällä hytissä näiden mukavien ihmisten seurassa ja keskustelen asiallisesti, enkä lähde lainkaan hölmöilemään ympäri laivaa.

Puheenaiheet eivät olleet kylläkään suoraan Käytöksen kultaisen kirjan small talk -ohjeiden mukaisia — ne käsittelivät lähinnä kaikkea ulostamiseen liittyvää.

Ja keskusteluun osallistuneista valtaosa oli tyttöjä. ”Se on vain akateemisten ihmisten atavistinen tapa rentoutua’”, päättelin.

Minun olisi pitänyt nähdä vaaran merkit viimeistään ringissä kiertävien pullojen tyhjentyessä todella nopeasti. Tuntui vaan niin mukavalta ja samalla äänenvoimakkuuden kasvaessa eilisen varjot poistuivat nousufiiliksen tuulten puhaltaessa harmituksen pilvet pois.

Lähtiessämme hytistä keinui todella paljon. Ja taas reportteria vietiin. Onneksi en ollut ainoa. Seuraukset olisivat olleet tuhoisat, jos joukossamme olisi ollut täysin selväpäinen tarkkailija, joka silmämuna kädessä olisi tallentanut kaikki yksityiskohdat muistiinsa.

En ole varma, oliko syynä epätoivo artikkelini suhteen, raskas väsymys vai kenties orastava häpeä eilisillasta, mutta yhdistettynä jälleennäkemiseen Taxfreen kanssa lopputulos oli veret seisauttava.

85

Tarkoituksenanihan ei ollut toistaa menomatkan virhearviointeja. Yritin paikata sen, mitä paikattavissa oli, pelastaa, mitä itsekunnioituksestani oli jäljellä.

Kunniallisista aikeistani huolimatta maanantain ja tiistain välisenä yönä ajoin ilman käsiä ja järjetöntä ylinopeutta uusien toilailujen moottoritiellä kohtalonani kolari, josta hengissä selvisi vain morkkis.

Kaikki oli kuitenkin sen arvoista. Fiilis, jonka sain käsien nostamisesta ilmaan ja siitä, kun huomasin, että taas mennään, saa vieläkin hymyn karehtimaan huulillani.

PELKOA, INHOA JA MATELIJOITA

Me jotka olimme riehuneet ja valvoneet kaksi vuorokautta putkeen tiesimme, mitä odottaa. Hinta ylitseampuvasta hauskanpidosta maksettaisiin seuraavana yönä ja maksua tulisivat hakemaan matelijoiden perintätoimisto suoraan pelottavien hallusinaatioiden rämeiltä.

Vielä kömpiessäni bussista ulos Tampere-talon edessä jaksoin huvittua absurdista tilanteesta: Muut ihmiset olivat oikeasti menossa töihin tai luennolle. Olihan nyt tiistai ja päivä vasta puolessa välissään.

Naureskelin, että reissumme oli ylistys hyvinvointivaltiollemme. Verovaroista kerätyillä opintotuilla lähdimme sunnuntaina juomaan verovapaata nestettä, kun finanssikriisi riehuu ympärillä ja tekee tuhojaan. Vaihdoimme luennot risteilyyn.

Faktojen sijasta haimme kokemuksia.

Kahden vuorokauden ajan oli lupa koheltaa ja sekoilla ja tehdä mitä ikinä mieleen tulee, ilman huolta huomisen velvollisuuksista, opiskeluista tai töistä. Kuinka hienoa onkaan olla opiskelija Suomessa! Mahdollisuuksien määrä on valtaisa 55 kuukauden ajan. Sunnuntaista tiistaihin näin kauppatieteilijöitä, jotka ottivat kaiken irti elämänvaiheensa tarjoamista eduista.

Nauru ja riemu loppuivat kuitenkin jo samana iltana.

Tätä kirjoittaessani en ole edelleenkään varma, mikä kammottavuus asuu vaatekaapissani ja kuka helvetti ryömii sänkyni alla. Olen kotiin palaamisesta saakka pelännyt maailmanloppua, koska eihän Suomessa pitäisi olla maanjäristyksiä!

Nukkuminen on täysin mahdotonta, sillä liskot ryömivät uniini.

Eikä tämä kirottu tärinä ja vapina lopu. Se ei vain lopu — kaikki pelkästään heiluu ja huojuu! Kuinka kauan tätä oikein pitää kestää?!

Uskallan silti väittää, että vältin pahimman kohtalon: Voisiko olla lohduttomampaa herätystä kuin havahtuminen siihen, ettei saavuttanut tavoitettaan Ruotsin exculle08, kun opiskeluhommat alkavat taas huohottaa niskaan.

Tehtävä suoritettu — pää on todellakin tällä hetkellä aivan tyhjä!

VapaaBoomari 06/08

86

”VUODESTA TOISEEN JAKSETAAN JUHLIA TAMPEREEN MACBOOK& KAULUSPAITAYHDISTYKSEN VANHENEMISTA.” – VILLE MIETTINEN VUOSIJUHLISTA VAPAABOOMARISSA VUONNA 2013

Vuosijuhlat

B

oomi ry:n vuosijuhlien historia on pitkä ja värikäs. Vuosijuhlia juhlitaan yhdistyksen vanhenemisen kunniaksi. Laskennallisesti ainejärjestön historian katsotaan alkaneen yhdistyksen rekisteröimisestä vuonna 1968, vaikka Boomi toimikin jo vuodesta 1965 alkaen. Ensimmäiset varsinaiset prameat vuosijuhlat järjestettiin, kun järjestö oli tullut vasta 15 vuoden epäkypsään ikään. Tosin ainakin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa myös pidettiin vuosikokouksen yhteydessä aina vuosijuhlat, jotka taisivat olla kuitenkin luonteeltaan enemmän perinteiset bileet. Ainakin arvokkuus oli noissa bileissä toisinaan kadoksissa, kun kokouksen tunnelmat kärjistyivät ja kilpailevat puolueet äityivät jopa tappeluun.

15. vuotisjuhliin vuonna 1983 oltiin ladattu paljon odotuksia ja niitä oltiin valmisteltu huolella; vanhoja jäseniä koitettiin tavoittaa sanomalehtien palstoilla asti ja Tampereen yliopiston laulajat oltiin tilattu laulamaan vieraille tervetulokappale. Hotelli Tammerissa järjestetyt fiinit pirskeet sujuivat kuin tanssi ja illan päätteeksi Boomi oli lahjottu yltäkylläisyyteen asti. ”Ruusuilla tanssi-

mista ei elämä liene, mutta on hetkiä, jolloin uskoo toisin”, kuuluu yksi muistelo tuosta unohtumattomasta illasta.

MITÄ VUOSIJUHLILLA TAPAHTUU

Vuosijuhlaperinteet ovat muotoutuneet vuosikymmenten saatossa. Vuosijuhlat järjestetään joka vuosi yleensä maaliskuussa, näyttävimmin tietysti tasavuosina. Juhlissa noudatetaan etikettiä, tosin tapahtumasta riippuen vaihtelevalla pieteetillä. Ville Miettinen kuvaili vuosijuhlien meininkiä vuonna 2013 VapaaBoomarissa seuraavasti: ”Vedetään frakit ja iltamekot päälle, otetaan pienet kuosit ja syödään helkkarin hienosti juhlapuheita arvokkaasti kuunnellen.

Virallisen osuuden päätyttyä laitetaan uusi vaihde silmään ja painetaan tappiin asti. Aamulla mennään sillikselle ja toistetaan sama haalareissa, ilman pienimpiäkään arvokkuuden rippeitä.”

Vuosijuhlia juhlitaan enemmän tai vähemmän koko viikko, mutta juhlinta huipentuu vuosijuhlaviikonloppuun. Siihen sisältyy kutsuvieraiden cocktail-tilaisuus, iltajuhla ja seuraavana aamuna järjestettävä akatee87

minen silliaamiainen. Cocktail-tilaisuudessa kutsuvieraat toivottavat Boomille onnitteluja ja ojentavat lahjojakin.

Iltajuhlan aluksi on vuodesta 2006 lähtien saliin tuotu Suomen ja Boomi ry:n liput, jotka vastaanotetaan seisten. Alkumaljojen ja -snapsien jälkeen nautitaan kolmen ruokalajin illallinen. Vuosijuhlilla, kuten sitseilläkin, myös lauletaan – tosin säädyllisempiä kappaleita. Esimerkiksi alkusnapsien nauttimista ryyditetään reippaalla laululla. Pitkäaikainen perinne oli myös Pohjolan pidot -kappaleen veisaaminen, joka kuultiin viimeisen kerran 48. vuosijuhlilla. Myöhemmin iltajuhlan edetessä pääsee näyttämään kykynsä tanssilattialla oman parinsa ja muidenkin kanssa.

Iltajuhlassa jaetaan myös huomionosoituksia ainejärjestötoiminnassa ansioituneille boomareille. Boomarien äänestysten perusteella palkitaan vuoden boomari ja vuoden luennoitsija. Vuosijuhlien järjestämisestä vastaavat vuosijuhlamarsalkat ja vuosijuhlatiimi. Juhlien järkkääminen vaatii runsaasti koordinaatiota ja suunnittelun aloittamisen jo pian edellisten juhlien jälkeen. 50. vuosijuhlia vuonna 2018 suunniteltiin kokonaiset puolitoista vuotta.

Vuosijuhlat poikkeavat vaikkapa Poikkitieteellisistä Haalaribileistä siten, että pukukoodi ei noudattele enää alun perin teekkarien työmiehiltä omaksumaa käytännöllistä muotia, vaan ”vujuille” saa oikeasti tälläytyä. Boomareilta odotetaan yhdistyksen oman juhlanauhan käyttämistä, naisilla rintamuksessa taiteltuna ja miehillä olan yli

lantiolle kulkevana. Juhlanauhaa käytettäessä muun pukeutumisen tulee olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Akateemisiin vuosijuhlaperinteisiin kuuluu tapa taitella lautasliinasta ”konjakkikorvat”, ja tämä on osa Boominkin traditioita. Kyseessä on akateemisen juhlallinen tapa irrotella etiketin puitteissa ja söpöillä sukupuoleen katsomatta. Kanin korvia muistuttavat konjakkikorvat on kuitenkin parasta liittää päähänsä vasta tunnelman jo hieman rentouduttua, mieluiten jälkiruoan jälkeen. Toinen tärkeä perinne on puhe naiselle, jossa sujuvasanainen herrasmies esittää yleensä humoristisen, mutta imartelevan puheen vastakkaiselle sukupuolelle. Puheen jälkeen miehet kajauttavat seuralaiselleen kappaleen ”Niin minä neitonen sinulle laulan”. Karkausvuosina kuullaan puhe miehelle.

Vuosijuhlat muistuttavat sitsejä ja niitä nimitettiinkin pilke silmäkulmassa VapaaBoomarissa vuonna 2012 ”glorifioiduiksi sitseiksi”. Vuosijuhlilla näyttäytyvät kuitenkin myös muiden kaupunkien ainejärjestöjen edustajat. Erityisen läheiset suhteet on Jyväskylän yliopiston Pörssiin. Pörssi ja Boomi kutsuvat koko hallituksen paikalle vuosijuhliinsa vain muutaman edustajan sijaan, kuten yleensä on tapana tehdä. Ainejärjestöt ovat myös lahjoneet toisiaan mitä mielikuvituksellisimmilla lahjoilla. Omistajaa ovat vaihtaneet ainakin kopiokone, ilmastointilaite ja ainejärjestöjen välisen kieron huumorin kulminoituma, ruumisarkku. Vuoden 2013 puheenjohtaja Ville Kaukoranta kuvaili kopiokoneen luovutushetkeä seuraavasti (vastauksena kysymykseen, mikä on paras muistosi hallitusvuosilta):

VUONNA 2016 JUHLITTIIN LANDETEEMAISTA SILLISTÄ, JOSSA PÄÄSI HULJUTTELEMAAN PALJUUN, LÄMMITTELEMÄÄN TELTTASAUNAAN, VIILENTYMÄÄN LUMIHANKEEN SEKÄ LEIKKIMÄÄN POMPPULINNAAN. 88

Se hassumpi [muistoista] on peräisin Pörssin 45. vuosijuhlilta, jonne veimme lahjaksi Boomille rakkaan ystävämme, Toshibamonitoimilaitteen. On vaikea kuvitella hienompaa hetkeä kuin se, kun kaksi aikuista miestä ja tulostuksen moniottelija nousevat invahissillä juhlatilaan ja yltäpäin räiskyy useiden salamavalojen välke.

Sillis, eli akateeminen silliaamiainen on tilaisuus parannella oloaan yhdessä kohtalotovereiden kanssa. Tällöin tarjolla on ruokaa ja viihdykettä. Silliksen paikka on yleensä pidetty osallistujille viimeiseen asti salaisuutena. Silliksellä on tavannut olla enemmän tai vähemmän hervoton meininki. Vuonna 2016 juhlittiin landeteemaista sillistä, jossa pääsi huljuttelemaan paljuun, lämmittelemään telttasaunaan, viilentymään lumihankeen sekä leikkimään pomppulinnaan. Boomin oma bändi Da Bob esitti version boomareille niin rakkaasta Livin’ On A Prayerista, jonka kunniaksi muodostettiin tietysti boomaririnki.

50. vuosijuhlien Sinisydänsilliksellä kaikki oli toteutettu vähintään toiseen potenssiin korotettuna. Nyt sillispaikalle oli tuotu Tivoli Sariolan oikea huvipuistolaite, kolme paljua, reivikontti (oikea kontti, jonka sisällä bailattiin), jäästä kaiverrettu baaritiski ja pomppulinna. Vierailla oli nenillään sinisistä sydämistä muodostetut aurinkolasit. Esiintymässä huikean vuosijuhlaviikon päätteeksi oli Tampereen oma poika Petri Nygård. Sanonta ”sillis on ihmisen parasta aikaa” ei siis ole aivan katteeton.

POIMINTOJA VUOSIJUHLILTA 2008–18

Vuonna 2008 vuosijuhlia juhlittiin 40-vuotiaan Boomin kunniaksi koko viikko. Maanantaina tarjolla oli jo edellisviikolla startannut etikettikurssi, jossa pääsi opettelemaan tanssitaitoja oikean opettajan johdolla ja vieläpä aivan ilmaiseksi. Tiistaina sitsattiin melko uniikissa ympäristössä – nimittäin Ideaparkin Keskusaukiolla kauppakeskuksen sulkeutumisen jälkeen. Uhka vai mahdollisuus, saattoi moni aprikoida tästä ideasta, mutta sitsit sujuivat mallikkaasti. Keskiviikkona oli mahdollisuus käydä teatterissa, torstaina julkaistiin tätä edeltänyt historiikki ja pääsi jorailemaan Haalaribileisiin. Viikko huipentui perjantaiseen iltajuhlaan Scandic Hotel Rosendahlissa.

Sunnuntaina oloa paranneltiin tietysti silliksellä, jota juhlittiin Valkeakosken Nuorisoseuratalolla 1960-luvun teemalla. Dagen efteriä tahditti pörssiläisiltä varastettu sillisbändi. 40-vuotiaan Boomin synttärit olivat VapaaBoomarin päätoimittajan Pete Pokkisen mielestä arvokkaat, mutta boomarityylisen rennot. ”Vai missä muissa vuosijuhlissa Pohjolan pidot raikaa ennen pääruokaa”, Pokkinen kysyy. Edellisvuoden puheenjohtaja Tuomas ”Kessu” Räsänen todella räjäytti juhlissa pankin kosimalla tyttöystäväänsä kesken perinteisen puheen naiselle.

Vuonna 2013 juhlittiin yhdistyksen 45. vuosijuhlia. Ne järjestettiin jälleen hotelli Rosendahlissa. Juhlien jälkeen VapaaBoomarissa valitettiin etikettivirheistä juhlissa.

Pahennusta herätti esimerkiksi sitseillä opit89

POHJOLAN PIDOT

Tapa laulaa tuota täysin hävytöntä kipaletta on lähtöisin tietysti olutseura BOSAsta, mistäs muualtakaan. BOSAssa Junnu Vainion pornolaulua laulettiin jo yhdistyksen ensimmäisenä toimintavuonna 2003.

Kappaleen ensiesitys BOSAn ulkopuolella vuonna 2004 herätti seuran perustaja Jarno Lahtisen mukaan kauhistusta kanssaboomareissakin.

Tämän jälkeen kappale vietiin vuosijuhlillekin. Yhdistyksen 40-vuosijuhlat pyöreine pöytineen muistuttivat Lahtisen mielestä Pohjolan pitoja, joten kappale oli tietysti esitettävä sielläkin. Ennakko-odotuksista poiketen tämä esiintyminen herätti vieraissa innostusta, ja kappale otettiinkin heti seuraavan vuoden vuosijuhlien lauluvihkoon mukaan. Tavasta laulaa Pohjolan pidot luovuttiin vuosijuhlilla vasta vuonna 2018.

90

tu kyynärpään skoolauskulma – kuohuviiniä kun tulee kohottaa kyynärpää kiinni kyljessä, ei naapurin naamassa. Heti 45. vuosijuhlien aluksi boomari Jaakko Hämäläinen lauloi ”Boomari on rotta” -kappaleen akustisena versiona, pianosäestyksen kera. Tunteikas esitys herkisti monen mielen, jopa vanhojen jäärien. Vuonna 2015 järjestettiin viimeiset varsinaiset vuosijuhlasitsit. Niiden sijaan siirryttiin järjestämään alumnisitsejä, jonne nimensä mukaisesti alumnit ovat erityisen tervetulleita. Alumnisitsit järjestetään vähän ennen kiireistä vuosijuhlaviikkoa.

Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi vuosijuhlasauva. Se on ainejärjestön logostakin tuttu, tyylitelty versio antiikin Kreikan jumalan Merkuriuksen sauvasta. Kyseessä on tavallinen kaupan ja talouselämän tunnus.

Vanha sauva ehti palvella jo kunniakkaat 19 vuotta. Boomin vuosijuhlissa on tapana, että vuosijuhlamarsalkka paukauttaa sauvaa lattiaan aina uuden ohjelmanumeron alkaessa.

Karkausvuoden kunniaksi pidettiin totutusta poiketen puhe miehelle. Innokkaimpien viikonloppu päättyi buffetravintolassa pidettyyn Rax-sillikseen.

Vuoden 2014 vuosijuhlilla järjestettiin ensi kerran huutokauppa, jonka tuotot me-

nivät osin hyväntekeväisyyteen. Seuraavana vuonna huutokaupan juonsi Simo Frangen.

Vuonna 2017 saatiin kerättyä hyväntekeväisyyteen lahjoitettavaksi 1140 euroa. Perinteisempien kohteiden, kuten illallisen Näsinneulassa ja risteilylahjakortin lisäksi kaupattiin tanssi istuvan puheenjohtajan Antti Poikolaisen kanssa. Silminnäkijöiden mukaan lompakoilta ei tällöin tuntenut löytyvän pohjaa, kunnes sen lopulta havaittiin sijaitsevan sadan euron syvyydessä.

2018 oli vihdoin aika juhlia massiivisesti Boomin puolivuosisataisuutta. Kemuja oli aiempien isompien vuosijuhlien tapaan odotettu malttamattomina. Glamouria ei näistä juhlista puuttunut, vaan kaikki oli toteutettu viimeisen päälle tyylillä. Cocktail-tilaisuus järjestettiin upeissa puitteissa Raatihuoneella, iltajuhla puolestaan Tampere-talossa.

Iltajuhlassa salin katossa kiemurtelivat trapetsitanssijat ja taivaalla räiskyi ilotulitus.

Jatkoilla Hullussa Porossa esiintyi Anssi Kela, jonka tahtiin tietenkin laulettiin: ”Meistä tuli boomareita…” Boomi ry:n viisikymppiset olivat ikimuistoiset juhlat, joissa ei liikutuksenkaan kyyneliltä vältytty, mutta ennen kaikkea pidettiin hurjan hauskaa.

Teksti: Lassi Viljakainen

91

A NIGHT TO REMEMBER K E R T O M U S B O O M I RY : N 5 0 - V U O T I S J U H L I S TA

V

uosijuhlaviikko oli täynnä hienoja tapahtumia aina sen avajaisista pokeri-iltaan ja BOSAn samppanjailtaan. Viikon kohokohta koitti kuitenkin perjantaina, ja ainakin allekirjoittanut menetti muutaman tärkeän tunnin yöunista useana yönä vujuja jännittäessä. Monelle 50-vuotisjuhlat olivat usean vuoden odotuksen huipentuma, ja vanhojen toimijoiden kuulumisia vaihtaessa ennen iltajuhlan alkamista oli kaikkien äänessä havaittavissa pientä jännitystä illan kulusta.

Juhlat alkoivat perinteiden mukaisesti vuosijuhlasauvan terävillä kopautuksilla, jonka jälkeen Suomen ja Boomin liput saapuivat tilaan. Alkumuodollisuuksien jälkeen oli aika siirtyä kohti juhlapuhujan puhetta sekä erilaisia palkitsemisia. Ennen juhlallisuuksien alkamista muisteltiin kuitenkin Boomin 50-vuotista taivalta hienon videon muodossa. Video esitteli Boomin historiaa vuosikymmenittäin ja toi useammankin vieraan silmäkulmaan muutaman kyyneleen. Samassa yhteydessä Boomin alumni Jaakko Hämäläinen kajautti ilmoille tunteellisen tulkinnan Livin’ on a Prayerista kauniilla tenoriäänellään. Vuosijuhlat olivat nyt toden teolla valmiit alkamaan.

Ilta eteni odotusten mukaisesti, eli arvokkaasti mutta Boomin tyylille uskollisesti sopivan rennoissa merkeissä. Juhlan merkitys näkyi jopa vuosijuhlille epätyypillisenä rauhallisuutena juhlaväen keskuudessa ja ilta eteni jouhevasti eteenpäin ilman suurempia viivästyksiä, vaikka Tampere-talossa olikin yli 500 vierasta.

Vieraiden joukkoon mahtui niin nykyisiä kuin entisiäkin toimijoita useiden vuosikymmenien ajalta, ja monet juhlijoista pääsivät muistelemaan opiskeluaikojaan yhteisten tuttujen kanssa.

Pääruuan jälkeen koitti tauon aika, jolloin juhlaväki pääsi hetkeksi virkistämään puutuneita jalkojaan. Tauon aikana Sorsapuiston taivaan valaisi upea ilotulitus, ja useampikin juhlavieras uskaltautui ulos ihailemaan esitystä. Tauon jälkeen juhlallisuudet kiihtyivät entisestään ja lavalla nähtiin useita Boomin hyväksi työtä tehneitä pitämässä puheita uusi ansiomerkki rinnuksissaan. Ansiomerkkien jälkeen oli vuorossa yksi illan kohokohdista: Vuoden luennoitsijan ja Vuoden boomarin palkitseminen. Tässä vaiheessa juhlakansan päitä koristivat jo konjakkikorvat, ja vuoden 2017 puheenjohtaja Antti Poikolainen totesikin ansiomerkkejä jakaessaan, ettei hän ole koskaan nähnyt vastaavaa konjakkikorvamerta.

Juhlallisuuksien päätyttyä oli aika tanssahdella orkesterin tahtien säestämänä ja etsiä ne vanhat tutut juhlaväen joukosta. Iltajuhlan päättymisen huomasi myös yleisön seassa kävellessä. Monin paikoin rusetit olivat hieman löystyneet kaulalla ja itse juhlan etiketin vaatima arvokkuus oli muuttunut pikkuhiljaa rempseämmäksi juhlaksi. Viimeistään Henen bussien kaartaessa Tampere-talon eteen oli varmaa, että viikonlopun juhlavin osuus oli takanapäin ja edessä oli noin 30 tuntia unohtumatonta kreisibailausta.

Vuosijuhlajatkot pidettiin ravintola Porossa, missä Anssi Kela viihdytti juhlakansaa toista iltaa peräkkäin. Sanotaan, että klassikot ovat klassikoita syystä ja Kelan hitit pitivät juhlakansan äänihuulet kiireisinä. Osa juhlakansasta, kuten minäkin, tyytyi kuuntelemaan esitystä sivusta ja verestämään vanhoja muistoja 92

opiskeluajoilta. Oli hienoa katsella sivusta sitä jälleennäkemisen riemua, jota ilta piti sisällään. Samalla oli uskomattoman hienoa keskustella entisten toimijoiden kanssa ja vahvistaa heidän kuulemansa huhut siitä, että Boomilla tosiaan menee nykyisin aika hyvin.

Illan lähentyessä loppuaan viisaimmat juhlijat alkoivat hiljalleen siirtyä kohti hyvin ansaittuja yöunia, sillä olihan kaikkien aikojen sillikseen enää muutama tunti aikaa, ja jokainen useammalla silliksellä käynyt ymmärtää levon merkityksen myös sen yhteydessä. Koko juhlakansaa silliksen odotus ei kuitenkaan ajanut sängyn pohjalle, vaan virkeimmät juhlijat siirtyivät Porosta jatkoille Sorin Saunalle, missä oli tarjolla pientä purtavaa pahimpaan nälkään sekä tietenkin paljon juhlavieraita. Allekirjoittaneelle ilta oli tässä vaiheessa jo lähestymässä loppuaan ja Sorin Saunalta ei jäänyt juurikaan muistoja kerrottavaksi jälkipolville, mutta ilmeisesti paikan päällä oli oikeinkin mukavaa ja väkeä riitti vielä ainakin aamuviiteen asti. Tarina ei kuitenkaan kerro, milloin viimeiset juhlijat väsähtivät. Iltaa ei voi kuvailla kuin yhdellä sanalla: Vau! Monen vuoden odotus palkittiin hienoilla juhlilla, jotka olivat niin boomarimaiset kuin vuosijuhlaetikettiin sopii. Viidenkymmenen vuoden työ ikään kuin kulminoitui yhteen iltaan, jonka aikana nykyiset jäsenet pääsivät näkemään niitä ihmisiä, jotka omana aikanaan olivat rakentamassa Boomia kohti nykyistä kukoistusta. Vuosijuhlilta otettuja kuvia katsellessa heijastuu täydellisesti kaikkien juhlijoiden juhlatunnelma, kun jokaisen juhlijan kasvoilta paistaa ilo ja onnellisuus.

Nyt on kuitenkin aika siirtää katseet kohti tulevaa vuosisadan puolikasta! VapaaBoomarin toimitus haluaa tässä yhteydessä kiittää vielä kerran kaikkien boomareiden puolesta vuosijuhlatoimikuntaa sekä upeaa vujustaffia, joka mahdollisti monelle varmastikin opiskeluajan parhaimmat juhlat.

VapaaBoomari 2/2018 93

ILLALLISJUHLAN ETIKETTI

Poimintoja vuosijuhlien illallisjuhlan etikettisäännöistä: • Juhliin saavutaan ehdottomasti ajoissa! Jos jostakin käsittämättömästä syystä kuitenkin myöhästyy, on oma paikka etsittävä tahdikkaasti.

• Vieruskavereille esittäydytään, tai pienessä, alle 10 hengen pöydässä kaikille. Nyt ei olla perisuomalaisia jörriköitä!

• Vaikka vujuilla tykätäänkin nautiskella alkoholipitoisia juomia, on niiden liika tyrkyttäminen huonon maun mukaista. Alkoholijuomista kieltäytyneelle ei saa kaataa mitään kurkusta alas eikä kännisellä äänellä maanitella ottamaan ”edes yhtä” huikkaa.

• Juhlissa liikutaan arvokkaasti, eikä säntäillä. Naisille tämä ei ole ongelma, koska iltapuvuissa liikkuvuus heikentyy olennaisesti muutenkin. Pääruokaan asti naisten on käytettävä hartiahuivia.

• Boomin iltajuhlassa miehet saavat taas olla vanhan ajan herrasmiehiä. Naisille avataan ovet ja heidän puvuistaan pidetään huolta. Pöydästä noustaan, kun pöytäseurueeseen kuuluva, vieressä istuva nainen osoittaa nousemisen merkkejä ja samalla mahdollisesti autetaan myös tuolin kanssa. Sama toistetaan, kun nainen palaa retkiltään.

Naisten tehtävä on antaa miesten olla herrasmiehiä ja nauttia kohtelusta.

• Alkumaljassa olevaa kuohuviiniä ei sovi ryystää heti tyhjäksi janoonsa, vaan sitä varten pöydissä on vesikannut.

Malja juodaan tervetuliaissanojen lausumisen jälkeen, kun kohotetaan yhdessä malja.

• Juhlapuhe on juhlan pääkohta, ja sen koittaessa tulisi ensinnäkin olla paikalla juhlasalissa sekä pidättäytyä puheen ajaksi syömisestä, juomisesta ja höpöttämisestä vieruskaverin kanssa.

• Etiketin tarkoitus on kunnioittaa arvokasta tilaisuutta.

Hyvin käyttäydytyn illan jälkeen onkin sitten kahta kauniimpaa vaihtaa jatkoilla vapaalle!

94

Boomin lippu

L

ippua ja standaaria koskeva ohjesääntö hyväksyttiin vuonna 2005.

Sinivalkoisessa lipussa on keskeisellä paikalla tietysti Boomin logo, joka kuvaa pelkistetysti Merkuriuksen sauvaa. Paikallisuuskin on huomioitu, sillä lipun kahdessa kulmassa liplattavat aallot kuvaavat Tamperetta ympäröiviä järviä, Näsijärveä ja Pyhäjärveä. Niiden väliin jää Tampereen kannas. Yksinkertaisen tyylikkäältä vaikuttavaan lippuun piiloutuu paljon symboliikkaa. Aaltojen kolme harjaa symbolisoivat elinkeinoelämää, yliopistoa ja Boomia. Aallonharjoja myötäilevät kaksi valkoista raitaa kuvaavat puolestaan Tampereen yliopiston kauppakorkeakoululle ominaista kauppa- ja julkistieteiden läheistä suhdetta. Standaari noudattelee lipun tyyliä.

Suunnittelutyöstä saamme kiittää lipputoimikunnan puheenjohtaja Mikko Heikkistä sekä rivijäsen Jarno Lahtista, jotka luonnostelivat ajattoman lipun ääriviivat eräänä toukokuisena iltana Uuden Domuksen kattoterassilla. Paikalla tässä lipputoimikunnan kokouksessa vuonna 2005 olivat Heikkinen ja Lahtinen. Toimikunnan kolmas jäsen Juhana Tikka oli työmatkalla. Kokouksen pöytäkirjassa todetaan lipun suunnittelusta seu-

raavaa: ”Toimikunta totesi, että oli tehnyt erinomaista työtä lipun suunnittelemiseksi.

Tämän johdosta päätettiin lähteä saunomaan.” Lokakuussa 2005 luonnoksen puhtaaksi piirtämisestä annettiin toimeksianto Lipputaito Oy:lle.

Boomin lippu vihittiin käyttöön helmikuussa 2006. Samalla siihen naulattiin juhlallisin menoin kaksikymmentä naulaa, joita vasaroimaan oltiin kutsuttu vanhoja boomareita ja yhteistyökumppaneita rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäisestä puheenjohtajasta Timo Soinista lähtien. Viimeksi mainittu sai myös kunnian lyödä ensimmäisen naulan.

Lipun käyttöön liittyvät ohjeet on määritelty lippuohjesäännössä. Luvan lipun käyttöön antaa yleensä yhdistyksen hallitus.

Lippua on käsiteltävä sen arvolle kuuluvasti, ja sitä kannetaan aina sen omassa tangossa. Tavallisesti lippua säilytetään suojattuna yhdistyksen toimitiloissa, mutta kun sitä kuljetetaan suojaamattomana, tulee kahden boomarin lippuvartion vartioida lippua. Lipunkantaja ja lippuvartio käyttävät aina ylioppilaslakkia ja kantavat Suomen airutnauhoja.

95

Sporttiappro

S

porttiappro syntyi tarpeesta tarjota tapahtumia perinteisen opiskelijameiningin ohelle. Tapahtuman vastaanotto oli erittäin positiivinen, ja se onnistuikin tavoittamaan myös sellaisia opiskelijoita, joita eivät perinteiset opiskelijatapahtumat vedä puoleensa. Opiskelijat pääsivät tapahtumassa kokeilemaan uusia liikuntalajeja huokeaan hintaan.

Vuonna 2016 Boomille perustettiin oma liikuntajaosto Boomsport. Aloite tapahtuman järjestämiseen tuli jaostolta. Haluttiin luoda tervehenkinen Appro-tyylinen tapahtuma. Hallitus lähti innostuneesti mukaan.

Tapahtuman vetäjäksi tuli liikuntavastaava Anna Nulpponen, apunaan projektivastaava.

Yritykset lähtivät freesin tapahtuman järjestämiseen mieluusti mukaan sekä lajien tarjoajien että yhteistyökumppanien muodossa.

Ensimmäisessä Sporttiapprossa opiskelijat kävivät neljällä puolen tunnin pituisella kokeilutunnilla. Lajeja oli valittavissa kuplafutiksesta rengastrapetsiin ja ilmajoogaan.

Niiden valinnassa oli pyritty huomioimaan niin miesten kuin naistenkin perinteisesti suosimat urheilulajit. Suorituksen jälkeen approilijat suuntasivat Sorsapuistoon lunastamaan ansaitsemansa haalarimerkin. Lipun hinnaksi muodostui vaivaiset 4 euroa.

Vuonna 2017 Sporttiapprossa oli entistä laajempi valikoima liikuntalajeja tarjolla. Viime vuonna A-merkin suorittaneet pääsivät nyt tavoittelemaan C-merkkiä. Vuoden kohokohtia oli porrasjuoksu Näsinneulassa. Tämä onnistui Särkän Märkästäkin vastanneen projektivastaava Valtteri Perämäen Särkänniemi-kontaktien avulla. Normaalisti yleisölle ei ollut portaisiin pääsyä, mutta Sporttiapproon sellainen järjestettiin. Huima spurtti portaita pitkin huipentui mahdollisuuteen ihailla maisemia tornin huipulta sekä nauttia viilentävästä tuulenvireestä. Särkänniemessä oli mahdollista päästä myös suorittamaan tehtäväratoja Superparkiin.

96

Sitsit ja muut tapahtumat

B

oomarit ovat aina pitäneet juhlista. Jo ainejärjestön alkutaipaleella 1960-luvun lopulla Boomi järjesti keskiviikkoisin ja sunnuntaisin opiskelijatanssit Pirkanhovissa Sukkavartaankadulla sekä lauantaitanssit Kauppaseurassa.

Nämä olivat ainejärjestölle tärkeitä tulonlähteitä. Aktiivinen ainejärjestötoiminta näkyy ulospäin tapahtumista, ja vuonna 2018 Boomin tapahtumakalenteri kattoi jo reilusti yli sata tapahtumaa vuodessa. Boomin sisäiset tapahtumat järjestää yleensä tapahtumajaosto Rottakopla tapahtumavastaavan johdolla, sitsit suurimmaksi osaksi NESU-Boomi. Kaikki ainejärjestön tapahtumat eivät ole bileitä, vaan esimerkiksi liikuntatapahtumia järjestää ahkerasti liikuntajaosto BoomSport. Boomi on järjestänyt jäsenistölleen myös reissuja esimerkiksi teatteriin ja Filharmonian konserttiin.

Sitsit tarkoittavat akateemista pöytäjuhlaa. Niissä kokoonnutaan saman pöydän ääreen syömään, juomaan ja laulamaan, sekä

tietysti nauttimaan kanssaopiskelijoiden seurasta. Ruokana nautitaan kolmen ruokalajin illallinen. Sitsilaulut voivat olla hassuja, poliittisia ja hävyttömiäkin. Sitsit korkataan Helan går -laululla, jonka päälle nautitaan snapsi.

Tapahtumassa noudetaan sääntöjä esimerkiksi puhumisen, liikkumisen ja vessassa käymisen suhteen. Sääntöjen rikkomisesta voi seurata rangaistus eli punishment. Usein säännöt meinaavat kuitenkin unohtua osallistujilta sitsien kulkiessa kohti loppuaan.

Vaikka sitsit ovat astetta fiinimpi tapahtuma, sitsaavat boomarit rakkaat haalarinsa yllään. Laulut voi tarkastaa pienestä sinisestä laulukirjasta. Boomin laulut koottiin yhteen kirjaseen vuonna 2004. Kirja osoittautui suosituksi, ja toinen painos otettiin jo parin vuoden päästä.

Sitsikulttuuri rantautui Boomiin 1990-luvun lopulla – joskin sen vakiintuminen otti aikansa. Nordiska Ekonomie Studerandes Union eli NESU näytteli tärkeää osaa 97

”BOOMISSA SITSATAAN YMPÄRI VUODEN, NIIN OSANA VAPPURYPISTYSTÄ KUIN VUOSIJUHLA- SEKÄ SMURFFIVIIKKOJAKIN.”

sitsien tuomisessa Tampereelle. Teekkarit tosin sitsasivat Hervannassa jo tuohon aikaan.

NESUn iso rooli sitsikulttuurin vakiinnuttamisessa onkin sopivaa, sillä sitsaamisessa on nähty yhtymäkohtia esimerkiksi Ruotsista alun perin lähtöisin olevaan rapujuhlakulttuuriin. Vastaavia perinteitä on kuitenkin ollut muissakin maissa, eikä sitsien alkuperästä olekaan täyttä varmuutta.

Helsinkiläinen NESU-KY otti loppuvuodesta 1999 otti yhteyttä Boomiin ja halusi tulla opettamaan sitsaamisen saloja Tampereelle. Sitseistä ja NESUn toiminnasta innostui Tuuli Ahonen, joka myöhemmin vuonna 2000 valittiin kv-vastaavaksi. Hän halusi juurruttaa NESUn Tampereellekin. Sitsien ja NESU-toiminnan vakiintuminen kytkeytyivät yhteen. Vuonna 2005 perustettu NESU-Boomi onkin sittemmin kunnostautunut sitsien järjestämisessä ja vastaa nykyisin Boomin sitseistä. Pääsääntöisesti ne järjestetään Messukylän työväentalolla, jonne mahtuu yli 200 sitsaajaa. Ensimmäisen kerran NESU-Boomi sitsasi Messukylässä vappuna 2014 150 juhlijan voimin. NESU-Boomin sitseille Tampereelle saapuvat innokkaasti myös ulkopaikkakuntalaiset kylterit eli ulkkarit.

Fuksit saavat ensimmäisen sitsaamiskokemuksensa usein NESU-Boomin syksyisiltä Harkkasitseiltä. Muuten Boomissa sitsataan ympäri vuoden, niin osana vappurypistystä kuin vuosijuhla- sekä smurffiviikkojakin.

Vuonna 2014 esimerkiksi vappuna sitsattiin silloisen puheenjohtaja Lauri Linnainmaan vanhempien maatilalla Hämeenkyrössä.

Vuonna 2016 suuren suosion keräsivät ensi kertaa järjestetyt kaverisitsit, joille sai ottaa mukaan aisaparinsa vaikka opiskelijatoiminnan ulkopuolelta.

Kevättalvella järjestetään G3-sitsit lää-

ketieteilijöiden ainejärjestö TLK:n ja teknillisen yliopiston tuotantotalouden kilta Indecsin kanssa. Sitsien teemat kommentoivat ja ironisoivat jollain tavalla isokenkäisten touhuja ja taalojen taikaa ylipäänsä. Menneitä teemoja ovat olleet esimerkiksi kasinohenkinen Monte Carlo, Billionaires’ Club ja Lottovoitto. NESU-Boomin räppisitseillä vuonna 2012 oli puolestaan tarjolla kananugetteja ja ranskalaisia. Sitsejä löytyy siis moneen makuun. Tätä nykyä vuoden aikana järjestetään yleensä alumnisitsit, G3-sitsit, vappusitsit sekä kaverisitsit.

Sitseillä lauletaan esimerkiksi boomarien mielikappaleeksi vuosien varrella kasvanut Pohjolan pidot. Boomarien sitsit päättää My Heart Will Go On. Sitsejä suositellaan käymään koittamassa toisillakin paikkakunnilla ja samalla tutustumaan paikallisiin sitsikäytäntöihin. Sitseillä esimerkiksi ainejärjestöjen hallitukset voivat esittää proggiksia, jotka saattavat olla vaikka tuunattuja lauluesityksiä.

Tahkotus on boomarien juhlakalenterin alkuvuoteen kuuluva tapahtuma, jolloin boomarien on mahdollista toteuttaa muutaman päivän irtiotto arjesta ja kotinurkista. Tah-

98

”VUONNA 2015 VIERAILEVAT TURKULAISET TÄHDET INTOUTUIVAT KYYKKÄJATKOILLA KOKEILEMAAN SORINKADUN MARATONIA. ”

oli tuolloin pörssiläisten lisäksi helsinkiläisiä, turkulaisia ja tietysti tamperelaisia ekonomiopiskelijoita.

Rinnerieha järjestetään alkuvuodesta.

Tapahtuma alkaa Laajavuoren hiihtokeskuksessa, jossa muun muassa kisaillaan jo perinteiksi muodostuneissa lajeissa. Lajeihin lukeutuvat esimerkiksi eukonkanto, köydenveto sekä tietysti mäenlaskun mestaruus eli häkkyrälasku. Boomarit ovat olleet häkkyrälaskussa voitokkaita monena vuonna, esimerkiksi 2002 ja 1999. Leonidin mustalla arkulla laskettiin voittoon vuosina 1997 ja 2017. Arkku nikkaroitiin varta vasten tähän tapahtumaan, jonka jälkeen se löysi uuden käyttötarkoituksen Leonidin leposijana.

Mintturyöminnässä nimensä mukaisesti ryömitään alkoholin perässä.

Joulun alla järjestetään tietysti pikkujoulut, joihin pukeudutaan cocktail-tilaisuuteen sopivalla tavalla, ja joista ei säihkettä uuvu. Vuosina 2014–17 ne järjestettiin Bravo Plazassa. Tilaisuus järjestetään open bar -hengessä, ja arvattavasti pikkujoulut ovatkin suosittuja tapahtumia. Ohjelmassa muistellaan esimerkiksi mennyttä syksyä.

Vuoteen 2016 asti juhlissa palkittiin vuoden Smurffimamma ja -pappa. Edelleen jaetaan pinssejä ahkerille jaostotoimijoille. Vuonna 2012 paikalla oli noin 150 juhlijaa, joita viihdytti stand up -koomikko Fredi Lilius ja bilebändi Stay Bitch. Tilaisuuden virallisemmasta osuudesta kerrotaan seuraavaa: Muussa ohjelmassa hallitus muun muassa taputteli toisiaan selkään asiaankuuluvin menoin. Erityismainintana lisättäköön tähän, että tilavastaava Juha Eerolan ehtootaan lähestyvää kolmivuotista, huikeaa hallitustaivalta muistettiin suurimmilta osin RUMAT MIEHET -kokoonpanon (Laitila & Kostilai-

kon hiihtokeskuksessa Kuopiossa järjestettävässä tapahtumassa lasketellaan ja harrastetaan muitakin talvisia ulkoilma-aktiviteetteja moottorikelkkailusta luisteluun ja maastoratsastukseen after ski’tä unohtamatta. Lasketteluvälineiksi sopii tavallisempien suksien ja laudan lisäksi myös Fosters-banderolli, jonka kanssa on perinteisesti ensin käyty kuvauttamassa porukka rinteen laella. Reissun ykkösjuoma on ehdottomasti minttukaakao.

Paikallista baari Kunkkua pidetään auki boomarien takia. Yön hämärissä hiippaillaan vielä perinteeksi muodostuneelle pulkkamäkireissulle. Kyykkääkin harjoitellaan tulevat Akateemisen MM-kyykän kisat mielessä.

Viimeisenä päivänä on tavattu huljutella ja parannella oloa kylpylässä. Reissulta saa kotiinviemisiksi Tahkotus-haalarimerkin. Ennen Tahkoa lasketeltiin Himoksella Himotustapahtumassa.

Boomarit taitavat pitää laskettelusta sekä after ski -meiningeistä, sillä jyväskyläläisten kylterikollegoiden järjestämässä laskiaistapahtuma Rinneriehassa ollaan myös vierailtu ahkerasti. Ensimmäisessä Rinneriehassa vuonna 1991 meno oli niin villiä, että ambulanssi kävi rinteessä kahdesti. Mukana

99

nen) kuvaamalla päräyttävällä filmintyngällä, johon oli haastateltu Juhan äitiä, avovaimoa, nykyisiä ja entisiä hallitustovereita, sekä lapsuudenystävää. Luonnollisesti asiallisen ja asiattomankin kuvamateriaalin kera, eläkeläisten musiikilla höystettynä. Palkinnoksi Juha sai helkkarin ison punaisen puupöntön, johon oli naulattu punainen lankapuhelin.

Varmaan kätevä.

Edellisten lisäksi Boomissa järjestetään runsaasti muita tapahtumia. Vuonna 2015 järjestettiin ensimmäisen kerran Boomin valmistujaiset, jotka on tarkoitettu valmistuneille tai valmistumassa oleville kauppatieteiden maistereille. Niitä juhlittiin kesän alussa ravintola Mylläreissä ja Klubi 57:ssä.

Lisäksi Boomissa on järjestetty esimerkiksi pokeriturnauksia. Lokakuun tienoilla järjestetään Kostajaiset, joissa fuksit saavat antaa vanhemmille opiskelijoille takaisin sen, mitä smurffiviikoilta jäi hampaankoloon.

Akateemisessa MM-kyykässä Hervannassa on vierailtu ahkerasti. Perinteisesti pelataan TuKY:n eli Turun kauppatieteilijöiden kanssa. Vuonna 2015 vierailevat turkulaiset tähdet intoutuivat kyykkäjatkoilla jopa kokeilemaan Sorinkadun maratonia. Valitettavasti tämä ei jäänyt poliiseilta huomaamatta. Tapaus päätyi myös uutisiin.

Kesällä jäsenistölle järjestetään Boomin Kesäbileet, jotka tarjoavat mahdollisuuden tavata kanssaboomareita pitkästä aikaa ja samalla hetken tauon kesätöiden parissa puurtamisesta tai sitten silkasta lomailusta.

Vuonna 2018 puolestaan järjestettiin ensimmäistä kertaa fukseille suunnattu vuosijuhlaviikon tapahtuma Juhlaviikon avajaiset, joka tultaneen jatkossa tuntemaan nimellä Smurffigaala. Siellä palkittiin vuoden Smurffimamma ja -pappa. Tapahtuman ytimessä on salamyhkäinen initiaatioriitti, jossa smurffeista kasvaa boomareita. Tilaisuus keräsi jopa 220 osallistujaa ja oli siten vuosijuhlat pois lukien Boomin suosituin yksittäinen, omalle väelle suunnattu tapahtuma.

Smurffigaalasta on tarkoitus kasvattaa jokavuotinen perinne.

100

IV AK TIIVIRYHMÄT

AKTIIVIRYHMÄT

Boomi on iso ja mahtava ainejärjestö, ja sen sisään mahtuu jos jonkinlaista toimijaa. Aktiiviryhmiksi kutsutaan Boomi ry:ssä toimivia kauppatieteellisiä ainejärjestöjä ja kerhoja. Boomi tukee niitä taloudellisesti. Ainekerhot ja opintosuuntiin keskittyvät yhdistykset voivat myös vuokrata Boomin tiloja rajoitetuissa määrin ilmaiseksi kaikille avoimiin opinto- ja työelämätapahtumiin.

Aktiiviryhmiksi luettiin vuonna 2017 harraste- ja ainekerhot, toimihenkilöt hallopedeja lukuun ottamatta ja Kylli eli kylteriyhdyshenkilö. Seuraavassa luvussa käsitellään tarkemmin harraste- ja ainekerhoja. Kauppatieteiden opiskelijoilla on valittavanaan tekemistä varsin laajasta valikoimasta, kun Boomin tarjontaan yhdistyvät pienemmät ainekerhot ja muut järjestöt.

102

”SE LÄHTI LIIKKEELLE KÄNNISSÄ JA LÄPÄLLÄ – JA SE ELÄÄ VIELÄKIN. EI ME SIIHEN USKOTTU TOSISSAAN HETKEÄKÄÄN. NYT USKOTAAN.”

Boomareiden Olutseura BOSA ry

B

OSA eli Boomarien Olutseura on kunnostautunut iloisen meiningin sanansaattajana sekä leikittelevän sanaston ja kuvaston käyttäjänä. Se on Suomen suurin ja aktiivisin akateeminen olutseura. Läppänäkin joskus pidetty BOSA on vuosien varrella kasvanut varsin elinvoimaiseksi harrastekerhoksi. Sillä on jopa oma olutmyönteinen edustajistoryhmänsä ylioppilaskunnan edustajistossa, BOSA Beer Party.

Oluenpanijat ovat poikkitieteellistä porukkaa, ja mukaan ovat tervetulleita kaikki, vaikka tapahtumat onkin suunnattu opiskelijoille. Jäsenyys kustantaa vaivaiset viisi euroa, ja se on luonteeltaan toistaiseksi voimassa oleva. Yhdistyksen toiminnan voi kiteyttää kolmeen osa-alueeseen; tapahtumat, asiapuoli eli olutillat, joiden puitteissa tehdään yhteistyötä gastropubien kanssa, sekä oluen ja muiden juomien valmistus.

Yhdistys on mukana Boomin tapahtumissa, kuten ekavuotisten Smurffiviikoilla ja vapussa – muiden isompien tapahtumien cameo-rooleja unohtamatta. Omia tapahtumia järjestetään runsaasti. Niitä ovat esimerkiksi

olut- ja siideri-illat, oluen valmistuksen saloihin johdattava panokoulu sekä jokavuotiset, jo legendaarisiksi muodostuneet tapahtumat, kuten syksyn sitsityyliset Oktoberfestjuhlat. Ne järjestetään yhdessä saksan kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainekerho Lederhosenin kanssa. Tapahtuma kerää nykyään Klubi 57:n täyteen nautiskelemaan saksalaishenkisestä ruoasta, juomasta ja teemaan sopivasta musiikista. Vuosittain tehdään ekskursio ainakin Viroon ja myös Ruotsin exculla ollaan mukana. Olutkulttuurin perässä on myös reissattu saksalaisille olutfestivaaleille Münchenin Oktoberfestejä myöten.

BOSAn filosofia oluen suhteen ei ole – ainakaan enää – ”määrä ennen laatua”, vaan yhdistys pyrkii liputtamaan sivistyneen eurooppalaisen olutkulttuurin ilosanomaa.

Varsinainen kulttuuriteko siis! Yhdistyksen omia tuotteita ovat esimerkiksi Tammerkosken Kuohu, saksalaistyylinen vaalea lager, Tammerkosken Mörkö, tumma, tsekkityylinen lager sekä siiderit, kuten Makea Mervi ja Kuiva Pamela. Mörkön, tuon Tammerkosken synkistä pyörteistä nousseen juoman, nauttimista kuvaillaan seuraavasti:

103

”Tammerkosken Mörkö edustaa tyylisuuntana tummia tsekkilagereita. Sen joskus jyrääväksikin kuvattu aromi sisältää kuitenkin myös särmäkkyyttä esiin tulevien humalan vivahteiden muodossa. Mörkön ilmestymisen ensivaikutus ympäristöönsä on usein jäätävä. Siitä huolimatta Mörkön syleily on lämmin ja nautinnollinen, niille jotka siihen uskaltavat antautua.”

Soppamies-ohjelmaan lähetettiin sitten hakemuskin, mutta johtuen suuresta kysynnästä BOSA ei päässyt ohjelmaan. Perustamiskokouksessa hyväksyttiin säännöt, joissa toiminnan tavoitteeksi määriteltiin seuraavaa: BOSAn pääasiallisena tarkoituksena on tavallaan kehittää ja edistää olutkulttuuria opiskelijayhteisössä ja parantaa juomatottumuksia kultivoidumpaan suuntaan. Seuran pyrkimyksenä on myös oluen yleisen maineen parantaminen eurooppalaisemmaksi.

Tavallaan-sana ei mennyt Patentti- ja rekisterihallituksen syynistä läpi, koska se antoi turhankin paljon vapauksia hoitaa toimintaa Lahtisen mukaan ”niin sanotusti parhain päin”, ja se piti sitten poistaa säännöistä.

Aluksi yhdistyksen tilaisuuksissa ei saanut nauttia siideriä ollenkaan, mutta sääntö kumottiin yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa jo saman vuoden huhtikuussa.

Vastakkaisen sukupuolen houkuttelulla mu-

BOSAN PERUSTAMINEN

BOSA perustettiin 29.1.2003. Olutseuran ideanikkarit olivat Jarno Lahtinen ja Tero Jaakkola. Ajatus virisi tenttikaljoilla ravintola Semaforissa Tampereen rautatieasemalla.

Lahtinen oli saanut idean seuran perustamiseen Polyteknikkojen Olutkulttuurin Edistämisyhdistyksestä, jonka jäsen hän oli ollut Otaniemen opiskeluaikoinaan. Jukka ”Viper” Kyyrö houkuteltiin myöhemmin mukaan yliopiston opiskelijaravintolassa. Ensimmäisessä kokouksessa hallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi Toni Juvonen, Heikki Arohonka, Toni Kolli, Marko Lahtinen ja Jani Uusitalo. Yhdistys perustettiin Semaforissa, kun Bolan käyttö moiseen toimintaan kiellettiin heti alkuunsa. Semaforiin uutta yhdistystä perustamaan saapui kaikkiaan 13 oluen ystävää. Jarno Lahtisesta tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.

Toimintasuunnitelmaan hahmoteltiin seuraavaa: Toiminnan konkreettisina tavoitteina on järjestää vuonna 2003 oluen maisteluita, ravintolavierailuja, saunailtamia, panimovierailu ja oluen valmistusta sekä tutkia oluen vaikutuksia yleensä. BOSA on tarpeen mukaan esillä sopivissa tilaisuuksissa, kuten akateemisen kyykän MM-kilpailuissa. Mahdollisuutta osallistua television Soppamiesohjelmaan tutkitaan vakavasti.

kaan toimintaan lienee olleen vaikutuksensa päätökseen. Väkijuomien juomisesta hallitus saattoi puolestaan tehdä ”erillispäätöksen”.

Yhdistys rekisteröitiin virallisesti 18.9.2003. Toimenpiteellä pyrittiin lisäämään BOSAn uskottavuutta, sillä seuraa pidettiin Boomissa edelleen lähinnä vitsinä.

Toisaalta jotkut epäilevät tuomaat olivat myös arvelleet jäsenmaksurahojen kaadettavan parempiin suihin. Yhdistyksen rekisteröimisellä pyrittiin hälventämään nämäkin epäilyt. Toimintaan liittyi ensimmäisen vuoden aikana 80 jäsentä yli kymmenestä eri ainejärjestöstä.

Ensimmäisessä markkinointitempauksessa käytetty BOSAn kaljakärry lainattiin alun perin Boomilta. Toimenpide ei sujunut

104

mutkitta, vaan kärryjen lainaamiseksi oli laadittava viralliset kuitit silloisen klubimestarin kanssa, joka piti hanketta kyseenalaisena.

Boomilta lainattujen ostoskärryjen kanssa yhdistys teki ensiesiintymisensä opiskelijatapahtumassa, nimittäin Akateemisen Kyykän MM-kisoissa vuonna 2003. Maailmanluokan kartunheittokisassa BOSA edusti omalla joukkueellaan.

Vaivalla hankitut vankkurit parkkeerattiin yöksi Wäinölä II:n pihaan, josta ne myös katosivat samana yönä. Samassa menetettiin kymmenien yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten nimilista yhteystietoineen päivineen. Kärryjä etsittiin tuloksetta, mutta ne löytyivät onneksi myöhemmin yleisövihjeen perusteella hervantalaiselta rakennustyömaalta. Myöhemmin kärryillä osallistuttiin Pörssin Rinneriehan traditionaaliseen häkkyrälaskuun. Tältä reissulta ne eivät sitten enää palanneetkaan.

BOSAN TUNNUSMERKKEJÄ

Nykyään BOSA tekee oluensa Klubi 57:n keittiössä. Oluen paneminen on kuulunut alusta asti yhdistyksen toimintaan, mutta alkuun se oli kaukana hienostuneesta. Ensimmäiset oluet Kostajaisia varten valmistettiin valmiista uutteista 30 litran saaveissa ja tarjoiltiin isoista, hanallisista tonkista. Laadultaan juoma oli ”karmeaa litkua”. Oluenpanemista varten BOSAn hallituksessa toimii arvovaltainen panomestari. Vuonna 2011 hallitukseen otettiin myös panimokisälli, joka opettelee oluenvalmistuksen taitoa edellisen opissa. BOSAn ensimmäisen siiderin valmisti panomestari Olli Ruotsalainen. Yhdistyksen toiminnan piirissä on valmistettu myös sah-

tia ja simaa.

BOSAn logon on suunnitellut Matti Aarnio. Logo on edelleen käytössä hieman tyyliteltynä. Yhdistyksen tunnusmerkkejä on haalarimerkki, joka kuuluu jäsenmaksun hintaan, keltainen BOSA-paita sekä hallituksen edustusasu, valkoinen takki BOSA-painatuksella selässä. Vanha edustusasu sisälsi takin lisäksi myös valkoiset housut yhdistettynä BOSA-paitaan. Kokonaisuus huokui Miami Vice -henkistä tyylikkyyttä. Haalarimerkki on BOSAlle tärkeä paitsi symbolisesti myös taloudellisesti: merkeistä saatavat tulot olivat pitkään yhdistyksen taloudellinen selkäranka.

BOSAn symboliikka ja värimaailma on viimeisen päälle harkittua. Logon uhkea naishahmo olut kädessään muistuttaa kuulemma elämän perusasioista. Valkoisen ja keltaisen värin yhdistelmä taasen kertoo siitä helpotuksen hetkestä, kun kirkkaankeltainen virtsa osuu vitivalkoiseen hankeen.

Oma lukunsa BOSAn toiminnassa on Hauska Bosasetä, kavereiden kesken Hauska. Kaiken ruhtinas ja Bosan ylivaltainen omistaja, mobilisoitu asiakasneuvoja – titteleitä Hauskalla riittää. Herra salaa henkilöllisyytensä näyttäytymällä valkoinen ajokypärä päässään, yhdistettynä BOSAn kirkkaankeltaiseen paitaan ja valkoiseen edustustakkiin.

Hauska on osa BOSAn julkisuuskuvaa. Hänen henkilöllisyyttään on arvuuteltu jo vuosia, mutta se jäänee ikuiseksi mysteeriksi.

BOSAN TAIVALTA VUOSIEN VARRELTA

Yhdistyksen viisivuotisjuhlia juhlittiin vuonna 2008. Juhlat alkoivat cocktail-tilaisuudella seuran syntysijoilla, Asemaravintola Semaforissa. Tilaisuutta kunnioitettiin arvokkaalla

105

pukeutumisella ja ansiomerkkeihin sonnustautumisella. Virallinen osuus ruokailuineen järjestettiin ravintola Mylläreissä. Siellä juhlijoita odotti Pohjolan pitopöytä -niminen noutopöytä. Juhlien jälkeen lämmiteltiin BOSAn perinteiden mukaisesti aamusaunaa heti jatkojen loputtua. Aamiaista nautittiin Kuppila Kulmassa. Sillispäivä jatkui vielä pitkään – mitenkäs muuten kuin saunomalla, tällä kertaa Johtaja Lahtisen lauteilla.

2010-luvun lähestyessä BOSA oli tilanteessa, jossa sen oli mietittävä toimintaansa uudelleen. Perustajakaarti oli eläköitymässä oluenpanohommista. Taseessa oli vajaa satanen ja oluentekovälineet. Päätettiin palata juurille ja keskittyä olennaiseen: laadukkaasen juomakulttuuriin. Toiminnan suuntaviivoiksi hahmoteltiin laadukkaat, säännölliset tapahtumat, eikä ”pelkästään random-sikaryhmän kokoontumisajot”. Yhdistys otti ohjelmaansa tuolloin olutillat gastropub Tuulensuussa. Aluksi niitä viettivät hallituslaiset melkeinpä keskenään, mutta myöhemmin ne löysivät kävijäkuntansa ja osoittautuivat suosituiksi. Tänä aikana myös BOSAn panimotouhua kehitettiin hienostuneempaan suuntaan.

Vuonna 2010 oli päässyt käymään niinkin erikoisesti, että yhdistykseltä oli kadon-

nut 400 euroa. Rahat olivat vuoden kateissa, kunnes kaapin taakse tipahtaneen lippaan löysi Boomin silloinen puheenjohtaja Topias Nurminen. Löytäjän kunniaksi perustettiin lonkerojaosto, jonka kunnia- ja ainoaksi jäseneksi Nurminen kutsuttiin. BOSAn alkuvuosinakin meno oli sen verran railakasta, että yhdistyksen rahat tuppasivat unohtua milloin minnekin. Käteiskassa pelastettiin kerran McDonald’sista ja kerran se jäi Haalaribileiden etkoilla JeeJee-baariin. Sille tielle pienehkö käteiskassa myös valitettavasti tuolloin jäi.

BOSAn kymmenvuotisvuosijuhlat järjestettiin näyttävin menoin Nokian Kerholassa vuonna 2013. BOSA oli pannut tilaisuutta varten oman vuosijuhlatuotteensa. Nautittavat oluet oli synkronoitu kolmen ruokalajin illallisen kanssa. Esiintymässä oli taikuri Jari Salminen, Nokian työväen mieskuoro sekä Botox-bändi.

BOSAn olutkulttuurin edistämisen eräänlainen kulminoituma on sen kautta perustettu, oikea Virossa toimiva käsityöläispanimo. Sori Brewing -yhtiö perustettiin vuonna 2013, ja sitä luotsaavat kaksi entistä boomaria ja BOSAn puheenjohtajaa, Pyry Hurula ja Heikki Uotila, jotka tapasivat BOSAn toiminnassa Tampereella. Yrityskin ni-

106

mettiin sopivasti sen mukaan, mistä kaikki lähti. Sori Brewingin oluita on tätä nykyä maisteltavissa myös Sori Taproom -ravintolassa Helsingissä.

BOSA on järjestönä kasvanut hurjasti – ”hassuttelusta sikaryhmällä” Suomen suurimmaksi akateemiseksi olutseuraksi.

Kukaan ei kuulemma osannut odottaa yhdistykseltä muuta kuin epäonnistumista, joten mahdollisuus yllättää ja ylittää odotukset oli suuri. Ja niin BOSA kuulemma onnistuikin, aina – jos ei muuten, niin juopon tuurilla, arveli Hauska Bosasetä VapaaBoomarissa vuonna 2012. BOSAssa on vallinnut poikkeuksellisen vapaa ilmapiiri yrittää, epäonnistua ja kokeilla siipiään. Poikkitieteellisyyden edistämisessäkin se on onnistunut hyvin.

SATTUMUKSIA MENNEILTÄ VUOSILTA

Bosalaisille on vuosien varrella sattunut yhtä jos toista. Joskus yhdistyksen linja on lipsunut suorastaan anarkian puolelle.

Vuonna 2010 yhdistys palkitsi olutta suorassa lähetyksessä nauttineen uutisankkuri ja sittemmin potkut saaneen Kimmo Wilskan. BOSA palkitsi Wilskan kunniajäsenyydellä olutkulttuurin esimerkillisestä

esiintuomisesta. Tieto tunnustuksen myöntämisestä päätyi lehtiin asti ja Wilskasta tuli paitsi kunniajäsen, mutta myös yhdistyksen fani. Seuraavana vuonna 2011 palkittiin kyläkauppias Vesa Keskinen. Yrittäjä palkittiin yhdistyksen kunniajäsenyydellä ja oluttuotteilla ansioituneesta juomakulttuurin esiintuomisesta valtamediassa.

Viron ekskursioilla on myös sattunut ja tapahtunut. Taannoisella reissulla kävi esimerkiksi kämmi ”olonsa helpottamisen” suhteen. Itseään ahkerasti nesteyttäneet henkilöt päätyivät levittämään reviiriään Sakun panimovierailulla – kirjaimellisesti, kun yksi käymispöntöistä merkattiin eläinmaailman malliin. Vaikka Saku oli nyt virallisesti bosalaisten reviiriä, ei jostain syystä ollut muutamaan seuraavaan vuoteen pääsyä maistelemaan oluita.

Vuonna 2011 panimon ovet aukesivat taas olutseuralaisille, tosin salanimen ”Tampereen Nuoret Kirjanpitäjät” turvin. Lopuksi seuran oikea identiteetti paljastettiin ja jäynä selvisi pahaa-aavistamattomille virolaisille.

Virtsaamista vahdittiin tällä kertaa tarkasti, joten parhaaksi katsottiin reviirilinjojen vetäminen turvallisesti ulkosalla. Samalla reissulla muuan viskiä nauttinut herrasmies

107

TAMMERKOSKEN KUOHU

Tammerkosken Kuohu on paitsi ensimmäinen BOSAn panema olut, jota oli aluksi saatavilla ”Premium-, Regular- ja Country-laatuina”, mutta myös olutseuran virallinen olutlaulu. Sävel on sama kuin Tammerkosken sillalla -iskelmässä, mutta sanat on keksinyt Jarno Lahtinen.

:,: Tammerkosken kuohu herkulliseksi tiedetty. :,: Sit on meillä pytyt täynnä, ai, ai, ai, pytyt täynnä, sit on meillä pytyt täynnä ja käymässä saman verran! :,: BOSA lupas panna kimpassa Mörköö keittiön nurkassa. :,: Sitten vasta se pano alkaa, ai, ai, ai, pano alkaa, sitten vasta se pano alkaa kun maltaat hellalle kiehuu! :,: Kaljahan on aina hyvää, mut kuohu vain on parasta. :,: Eihän meille muu kelpaa, ai, ai, ai, muu kelpaa, eihän meille muu kelpaa, kuin Tammerkosken kuohu! :,: Aamul mul on kankkunen, se kaamiva kankkunen. :,: Otan satsin kylmää kuohuu, ai, ai, ai, kylmää kuohuu, otan satsin kylmää kuohuu, ja siitähän se taas lähtee!

108

oli välillä lepuuttanut itseään nojailemalla maalauksiin panimon seinällä. Paikan kansakoulunopettajamainen opas oli reagoinut taidevandalismiin antamalla roikaleelle tujakan korvapuustin.

Yksi BOSAn lempijutuista on kummelityylinen jämävitsien kaatopaikka. Kaatopaikalla harjoitetaan vitsien kierrätystä.

Kaatis pistetään pystyyn erityisesti bussireissuilla. Kuluvan vuosikymmenen alussa bosalaiset olivat Luupin kanssa matkalla Turkuun, jossa odotti Aatun eli Akateemisen Aurajokilaivuritutkinnon suorittaminen. Bosalaiset alkoivat linjurissa kertoa vitsejä pyytämättä ja yllättäen, kuten tapoihin kuuluu.

Luuppilaiset eivät kuitenkaan olleet yhtä innoissaan tästä harrastetusta kierrätyksen muodosta. Bussi oli Luupin. Jo Auran ABC-huoltoaseman kohdalla uhattiin laittaa bosalaiset kävelemään loppumatka. Paluumatkaan mennessä sattuneesta oltiin viisastuttu, eikä luuppilaisia haluttu hikeennyttää enempää. Pyry Hurula luki tällä kertaa merisäätä mikkiin ja selitti jotain kummaa mopoautoista. Bosalaiset jatkoivat siis ulkosuhteiden hoitamista omaan tyyliinsä, ja luuppilaisilla oli taas kestämistä.

Vuonna 2011 BOSAssa päätettiin lähestyvän vapun kunniaksi lähteä tekemään erikoisvappusimaa. Siman keittely sujui aluksi totuttuun tapaan. Mausteeksi löydettiin jostain karambolaa, joka siivuina antoi simalle

veikeän ulkonäön.

Tuohon aikaan BOSAn maineikas panimo toimi kattila ja liesi -periaatteella. Panemisen loppupuolella vierteen lämpötila piti saada laskettua hiivan sietämään, noin 20 asteen lämpötilaan. Tätä tarkoitusta varten oli yleensä käytetty jääpaloja tai jopa pakastimen seinästä rapsutettua jäätä. Tällä kertaa jääpaloja ei ollut käytettävissä, eikä vierteen lämpötila tuntunut laskevan millään.

Panijat alkoivat olla kärsimättömiä.

Avuksi otettiin pakastimesta löytyneet mansikat, joilla vierre saatiin lopulta jäähdytettyä sopivaan lämpötilaan ja hiiva päästettyä irti. Jälkeenpäin tosin huomattiin, että lämpömittari oli rikki, joten todellinen lämpötila jäi arvailujen varaan. Soppa mansikoineen oli kuitenkin valmis.

Tuotos sai nimekseen Simba-apinasima. Sen voimakkuudeksi mitattiin 10,3 %. Mansikoista saatiin simalle lisäslogan Mansikka Light.

Aivan täydellistä tuotetta ei tästä erikoisvappusimasta kaikesta huolimatta tullut. ”Sima osoittautui hieman kovakouraiseksi nauttijoiden vatsoille. Se, johtuiko tämä vahvuudesta, hiivaisuudesta vai simaan jätetyistä mansikoista, ei koskaan selvinnyt”, silloinen panomestari, tapahtuneesta kertonut Olli Ruotsalainen muistelee.

109

Boomstock ry

B

oomstock on sijoittamisesta ja finanssialasta kiinnostuneiden yliopisto-opiskelijoiden sijoitusklubi.

Yhdistys tarjoaa säännöllisiä sijoitustapaamisia klubilaisten kesken, ekskursioita alan yrityksiin ja pörssiyhtiöihin, asiatapahtumia sekä tietenkin leppoisaa yhdessäoloa toisten aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa. Toiminta on avointa kaikille sijoittamisesta ja taloudesta kiinnostuneille tamperelaisille opiskelijoille. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä sijoittamisesta ja verkostoitua alasta kiinnostuneiden ja sillä työskentelevien kanssa. Jäsenyys maksaa viisi euroa, ja sillä saa tyylikkään haalarimerkin.

Boomstockissa halutaan pitää sijoittaminen, samoin kuin yhdistyksen toiminta,

mahdollisimman matalan kynnyksen takana.

Kyseessä ei ole mikään talousviisaiden salaseura, vaan Boomstockissa opetellaan yhdessä pörssimaailman ja muiden saloja. Ida Kankaanrannan, Boomstockin tiedotusvastaavan vuonna 2018, mukaan sijoittamisen ei tulisi olla vain ammattilaisten harjoittamaa toimintaa. Sijoittamisen aloittamiseen ei tarvita suuria pääomia eikä edes perusteellista tietämystä tunnusluvuista tai muista alan termeistä. Alkuun auttaa esimerkiksi oman alan tietämys sekä käyttökokemus jostakin tietystä tuotteesta, johon voisi alkaa sijoittaa.

Sijoittamista voi harjoittaa erityisesti ekologisessa tai muuten vastuullisessa mielessä.

Tiedottaminen talousasioista on Boomstockin toiminnassa tärkeällä sijalla.

Facebookissa yhdistys jakaa ajankohtaisia

110

talousuutisia. VapaaBoomarissa BoomStock julkaisee omaa palstaansa, jossa käsitellään pääasiassa ajankohtaisia sijoittamiseen liittyviä uutisia ja annetaan näkökulmia sijoittamiseen. Jutuissa tarkastellaan esimerkiksi kulloinkin pinnalla olevia yrityksiä ja punnitaan niihin sijoittamisen hyötyjä.

Vuoden 2017 smurffinumerossa Boomstock kannusti uusia opiskelijoita nostamaan opintolainan ja hyödyntämään opintolainahyvityksen. Lisäksi lukijoita rohkaistiin aloittamaan sijoittaminen jo pienilläkin summilla, koska pienet purot synnyttävät äkkiä jokia. Opintolainankaan sijoittamista ei kannata pelätä, vaan sen on sanottu olevan paras sijoituslaina. Kaikessa sijoittamisen suhteen kannustetaan kuitenkin pitämään riittävästi jäitä hatussa, eikä ottamaan liian suuria riskejä. Yleisesti ottaen Boomstockissa pyritään jakamaan tietoa ja näkökulmia sijoittamisesta sekä taloudesta, jotta ihmisillä olisi riittävästi tietoa oman mielipiteen ja päätösten muodostamiseen. Suoraan ketään ei käsketä tekemään tai ostamaan mitään.

Yhdistyksen tapahtumat ovat luonnollisesti talousaiheisia. Vuonna 2016 järjestetty ensimmäinen opintolainan sijoitusilta veti paikalle kuuntelemaan yli 100 boomaria. Vuoden 2018 alussa BoomStock oli ajan

hermolla ja järjesti kryptovaluuttaillan, jossa puhumassa oli asiantuntijapuhuja työelämästä sekä aihetta käsittelevän gradun tekijä. Tilaisuus oli avoin kaikille. Vuonna 2018 tehtiin myös ekskursio sijoitusyhtiö Panostajalle ja pankkiiriliike Alexandriaan. Vierailuihin oltiin varsin tyytyväisiä. Panostajalla opiskelijat pääsivät tutustumaan muun muassa sijoittamiseen pääomasijoittajan näkökulmasta; esimerkiksi siihen, miten sijoitettavat yritykset valitaan ja milloin ne ovat myyntikypsiä.

Boomstockin leffailloissa on katseltu elokuvia aiheen tiimoilta, kuten Wall Street (1987) ja Big Short (2015). Pokeri-iltojakin on järjestetty. Hiljaiseloa joitakin vuosia viettänyt Boomstock on nyt jälleen aktivoitunut ja toivoo toiminnan houkuttelevan mukaan kaikkia taloudesta kiinnostuneita pääaineeseen tai oppilaitokseen katsomatta. Yhdistyksessä toivotaan sen kykenevän herättämään mahdollisimman monelle kipinän sijoittamiseen ja talouteen ylipäänsä. Sijoittaminen on keskeinen osa talouden toimintaa. Boomstockissa halutaan pitää tätä ajatusta esillä ja tuoda sitä opiskelijoiden tietoon.

111

AIESEC-Boomi

A

IESEC on jo 1940-luvulla perustettu riippumaton kansainvälinen opiskelijajärjestö. Alun perin se oli suunnattu vain kauppatieteilijöille. Yhdistyksen nimi tuli alkujaan ranskankielisestä nimestä “Association Internationale des Étudiants en Sciences Économiques et Commerciales. Sittemmin AIESEC on muuttunut kauppatieteilijöiden järjestöstä yleisesti nuorten johtajuutta tukevaksi ja siihen kasvattavaksi järjestöksi.

Ennen AIESEC oli tähdellinen osa Boomin toimintaa ja osa sitä alusta alkaen. Virallisesti AIESECiin liityttiin 1966. AIESECissa vaikuttivat kaikki kauppakorkeat, ja osaksi tätä perhettä pääsi nyt myös Boomi. AIESEC oli hallinnollisesti Boomista erillinen yksikkö, mutta nautti yhdistyksen tarjoamaa rahoitusta ja tiloja. Pääasiassa etsittiin harjoittelupaikkoja eri puolilta Eurooppaa saapuville AIESEC-harjoittelijoille. Vastaavasti boomarit lähtivät harjoittelijoiksi aina Yhdysvaltoja myöten. 1960-luvulla AIESECiin keskittyi kaikki kansainvälinen toiminta. Luonnollisestikaan tuolloin ei nykyisenkaltaisia kansainvälistymisen mahdollisuuksia vielä ollut, joten se, mitä AIESECilla oli tarjottavaan, oli tärkeää. Yhteydet ensimmäiselle ulkomaanekskursiolle Varsovaan hankittiin myös AIESECin kautta.

AIESEC-Boomissa järjestettiin myös monipuolisesti muuta ohjelmaa Suomeen tulevien harjoittelijoiden viihdyttämiseksi.

Toiminnan kohokohta oli vuotuinen Lapin matka elokuussa. Boomin alkuajat nähnyt Lasse Carlson muisteli yhtä tällaista matkareissua VapaaBoomarissa vuonna 2008.

Itse osallistuin vuonna 1969 tällaiselle ekskursiolle, joka suuntautui Vaasan (Bockin panimo), Oulun (panimo nyk. Lapin kullan omistuksessa), Rovaniemen (ei panimoa, mutta erämaajärven rauha) ja Kuusamon koskien kautta Itä-Suomeen, jossa matkakohteina olivat Iisalmessa toimiva Olvin panimo, Kuopion Puijon Torni sekä Korpilahden saunaillan kautta takaisin Tampereelle.

AIESEC irtautui Boomista vuonna 2000, johon asti se oli hoitanut Boomin kansainvälisiä asioita. Boomin ja AIESECin toiminta oli ollut hyvin tiivistä. Sen kautta tulleita vaihtoopiskelijoita näkyi ainejärjestön toiminnassa, osallistui jopa tiimien toimintaan ja boomarit tuutoroivat heitä. AIESECin pitkälti korvasi NESU-Boomi, joka edelleen välittää kansainvälistymisen ilosanomaa. AIESEC vaikuttaa edelleen Tampereen AIESECina, jonka toimintaan voivat tulla kaikki Tampereen korkeakoulujen opiskelijat.

112

NESU-Boomi

N

ESU eli Nordiska Ekonomie Studerandes Union on perustettu jo 1950-luvulla. Helsingin kyltereiden NESU-KY:kin on toiminut jo vuodesta 1987. NESUn toiminta käsittää nykyään Suomen lisäksi Tanskan, Islannin ja Viron. NESUn toimintaa Suomessa leimaavat sitsit, kaksi kertaa vuodessa järjestettävät seminaarit sekä kesäiset mökkibileet. NESUSuomen ytimessä on pyrkimys koordinoida yhteistyötä toisten suomalaisten NESU-kaupunkien kanssa – muita maita unohtamatta, mutta enemmistö NESU-kaupungeista on kuitenkin Suomessa. Siispä, kun omat nurkat Tampereella tai muualla alkavat tuntua liian tutuilta, voi aina matkata tutustumaan lähi- tai vähän kauempienkin tienoiden NESU-tapahtumiin. Vieraileminen muihin kaupunkeihin ja verkostoituminen on NESUtoiminnan ytimessä.

NESU liittyy läheisesti sitsikulttuuriin ja sen rantautumiseen myös sisämaahan.

NESU-KY otti vuonna 1999 yhteyttä Boomiin aikeenaan tulla opettamaan sitsaamista tam-

perelaisille. Silloinen toisen vuoden boomari Tuuli Ahonen innostui meiningistä. Hänet valittiin seuraavana vuonna hallituksen kvvastaavaksi, jolloin Ahonen otti agendakseen vaihtareiden lisäksi myös NESUn kotouttamisen Tampereelle. Tilausta kansainvälisen toiminnan kehittämiselle oli, olihan AIESEC juuri irtautunut Boomista.

Tampereen NESU-Boomi perustettiin kuitenkin virallisesti vasta vuonna 2005.

Taustalla oli Jukka ”Viper” Kyyrön Tampereelle kevääksi 2006 junailema NESU:n kevätseminaari, jota varten piti rekisteröidä yhdistys NESU-Boomi ry ja samalla vapauttaa Boomi järjestämisvastuusta. Ensimmäisessä NESU-seminaarissa Tampereella seikkailtiin niin Tukholmassa, Turussa kuin Rymättylässäkin. Myös Näsinneulassa käytiin – tosin sieltä ei nähnyt juuri mitään, sillä näkyvyys riitti vain noin 20 metrin päähän. Ohjelmaan kuului luentojen lisäksi kaupunkisuunnistusta, perinteinen gaalaillallinen ja tietysti sitsaamista. Samana vuonna 2005 tuore yhdistys otti vastuulleen myös suurimmaksi osaksi

113

Boomin sitsien järjestämisen.

NESU-Boomin toiminta käsitti viime vuosikymmenen lopulla pitkälti sitsejä ja seminaareja. Seminaareja järjestettiin pari vuodessa ja ne kestivät viikon. Viikko sisälsi paikallisiin tapoihin tutustumista, yritysvierailuja ja luentoja, hauskanpitoa unohtamatta. Erityisellä innolla odotettiin kesän mökkireissua, joka siunaantui kyseisenä vuonna tamperelaisten vastuulle. Vuonna 2008 toiminta vielä haki hieman paikkaansa, olihan yhdistys vasta kolmevuotias. Viimeisin seminaari järjestettiin Tampereella vuonna 2015.

Tuona syksynä juhlittiin myös yhdistyksen kymmenvuotista taivalta.

Vuonna 2018 Tampere on yksi Suomen aktiivisimmista NESU-kaupungeista.

NESU-Boomi ry:n toiminta kehittyy jatkuvasti. NESU-Boomiin liitytään fuksiviikkojen alussa järjestettyjen syksyn ensimmäisten sitsien eli harkkasitsien lipunmyynnin yhteydessä. Yhdistys järjestää perinteisesti syksyn aikana kolmet sitsit ja keväisin kahdet.

Sitsien teemat ovat hauskoja ja leikkimielisiä – esimerkiksi ystävänpäivänä 2018 sitsattiin teemalla ”Alax olee?”. NESU-Suomen legendaariselle Wappurundille ajoittuivat vuonna 2018 NESU-Boomin kevään toiset sitsit, joiden teemana oli Sambakarnevaalit. Vuoden 2017 sitsiteemoja olivat Candy Crush, Hätätila, Fantasia, Around the World sekä Kuuma linja. Vuoden aikana järjestetään kaikkiaan kymmeniä sitsejä eri puolilla Suomea sekä Tallinnassa ja Islannissa.

Akateemisten pöytäjuhlien lisäksi NESU-Boomi järjestää erilaisia matalan kynnyksen tapahtumia. Syksyllä 2017 järjestettiin esimerkiksi ensi kerran yökyläily Boomilaaksossa. NESU-Boomin tärkeimpiä tehtäviä on sitsireissujen koordinointi ulkopaikkakuntaeli ulkkarisitseille. Lokakuun alussa järjestetään perinteisesti yli 50 boomarin ulkkarisitsireissu NESU-Jyväskylän sitseille. Keväälle kartoitetaan toista kymmenien osallistujien matkaa ulkopaikkakuntasitseille. Monien NESU-kaupunkien sitseille mahtuu mukaan jopa kymmenen boomaria. NESU-Boomin hallituslaiset kannustavatkin jäseniä lähtemään ja verkostoitumaan muiden kaupunkien kyltereiden kanssa.

NESU-SITSIEN ABC

A

Q

B C D E F G H I J

R S

K L M N 0 P

Y

kateemiset pöytäjuhlat eli sitsit, näissä jurot suomalaisetkin uskaltavat avata suunsa ja päästävät sulosointunsa sitsilaulujen muodossa ilmoille. uffalo, sitseillä usein vanhan jäärän toivoma sääntö, jonka mukaan sitsijuomia saa juoda käyttäen vain vasenta kättä. ase Competition, ajoittain sitsejä edeltävä asiapitoinen tapahtuma. arra, usein sitsien jälkeistä aamua kuvaava olotila.

stot, lähtevät usein sitsien edetessä.

uksit eivät välttämättä vielä osaa sitsaamisen satoja, mutta onneksi harkkasitsit ovat osa smurffiviikkojen ohjelmaa. eokätköily, ei liity mihinkään mitenkään. aalarit, jokaisen sitsejä edeltävän vaatekriisin pelastaja.

stumajärjestys eli plaseeraus selviää vasta juuri ennen sitsien alkua, joten et ikinä tiedä kenen seurasta tulet sitseillä nauttimaan. yväskylä, Suomen Ateenan veljeskatrastamme voi tavata aina Tampereella sitsaamassa ja seuraavana päivänä bongaamasta lintuja Jyväskylässä. ansainvälisyys, sillä NESUssa voit törmätä Islannin viikinkeihin tai löytää tekosyyn Tallinnan reissulle. aulaminen, olennainen osa sitsikulttuuria

y Heart Will Go On -biisin kajahtaessa ilmoille haalarit tippuvat nilkkoihin ja laulu raikaa, on siis aika lähteä jatkoille! irvana valtaa sinut sitsien loppupuolella.

PM eli Oma Pullo Mukaan, sillä nesteytys on tärkeää.

roggis eli ohjelmanumero, jonka jokaisen ulkkarikaupungin edustajat käyvät lavalle huudettaessa esittämässä.

uestion, jos olet tämän luettuasi yhtä (1) kysymysmerkkiä (?), älä epäröi kysyä selvennystä NESU-hallituslaiselta tai vaikka omalta tuutoriltasi. angaistus seuraa sääntöjen rikkomista.

emma eli NESU Conference on tapahtumantäyteinen viikko ja sisältää asiapitoisia caseja, mukaansatempaavaa iltaohjelmaa ja huipentuu hulppeaan gaalaan.

T U

oastmasterit eli toastit, nämä sitsien ylivaltiaat pitävät kuria, heittävät huonoa läppää ja vastaavat sitsien etenemisestä. lkkarit eli ulkopaikkakuntalaiset, ihmisryhmä, joka pitää sisällään niin Kuopion häiriköt kuin pahalle haisevat oululaiset.

Varo Waasaal

V W

ergi, sitseillä tarjottava premium-snapsi, jonka nähdessään nesulaisella alkaa suu napsua. appurundi, bussillinen nesulaisia kiertää peräkkäisinä päivinä kolmet sitsit eri kaupungeissa, tästä reissusta vain kovimmat selviävät.

X

Sitsipaikan sijainti ilmoitetaan sitsaajille paikkana X, jotta saadaan luotua yllätysmomentti ja pidettyä jännitys yllä sitsien alkuun asti. öpyminen ulkopaikkakunnalle sitsaamaan lähtiessä tapahtuu NESU-hallituslaisten luona. Tämä on loistava tapa saada uusia, samanhenkisiä ystäviä eri puolilta Suomea.

Z Å Ä Ö

orro eli yön ritari, toimii myös vaikkapa sitsiasuna.

RuÅtsinkielisiä nesulaisia saatat tavata vaikka sitseillä (onneksi he puhuvat yleensä myös suomea).

115

änekkyydestä ei ole sitseillä haittaa, päinvastoin!

ykkäröijät laitetaan sitseillä kuriin!

VapaaBoomari 3/2017

NESU-SEMMA 2007 | JUKKA ”VIPER” KYYRÖ

Syksyn ohjelmistoon kuului jälleen myös NESUn perinteinen syysseminaari. Tällä kertaa oli suomalaisten vuoro järjestää semma ja paikkana toimikin Helsinki NESU-KY:n otettua järjestelyvastuun tällä kertaa. Seminaarithan ovat NESUn kaksi kertaa vuodessa järjestettävä tärkein ja suurin tapahtuma. Ne kestävät viikon ja kokoavat eri maiden NESUlaiset yhteen. Viikon ohjelmistoon kuuluu paikallisiin tapoihin tutustumista, yritysvierailuja ja luentoja. NESUn ollessa kyseessä hauskanpitoakaan ei ole unohdettu. Seuraavassa lyhyt raportti viikon tapahtumista.

MAANANTAI

Seminaari alkoi maanantaina, kun seminaarin osallistujat tapasivat Helsingin rautatieaseman nurkilla. Havaittavissa oli niin veteraanien iloisia jälleennäkemisiä kuin neitsyiden tervetulleeksi toivotuksia. Seminaarin ensimmäisen illan perinteenä on siirtyä mökille, jossa vietetään isäntämaan kulttuurin mukainen sitsi.

TIISTAI

Seuraavana päivänä olikin ensimmäisen yritysvierailun vuoro. Kohteena toimi Serena Espoon Korpilammella. Yritysesittelyn jälkeen oli vuorossa tutustuminen vesipuiston puolelle, mikä toimikin erinomaisena virkistyksenä lyhyen edellisyön jälkeen. Vierailun jälkeen siirryttiin viikon majoituspaikkaan, jossa oli varattu aikaa illan ohjelmaan valmistautumiselle. Toiset käyttivät sen nukkumiseen, kun taas toiset huolehtivat nestetasapainosta. Illan ohjelmana oli kaupunkisuunnistus ja opastettu tilausratikkakierros.

KESKIVIIKKO

Keskiviikkona oli mahdollisuus levätä pidempään. Iltapäivällä suuntasimme Pasilaan Elisan pääkonttorin edustustiloihin, jossa kuuntelimme ensimmäiseksi yritysesittelyn, jonka jälkeen teimme muutamia tase-tehtäviä. Tehtävien jälkeen tarjolla oli ruokaa, virvokkeita ja saunomismahdollisuus. Tunnelmaa tosin hiljensivät Jokelan traagiset tapahtumat. Elisalta poistumisen jälkeen meno olikin rauhallisempaa kuin muina päivinä.

TORSTAI

Torstaipäivä meni kokonaisuudessaan seminaarin pääyhteistyökumppanin, Accenturen, järjestämän case-tehtävän parissa. Tehtäviä olikin useita erilaisia ja Accenturen ”isot kihot” tulivat kuuntelemaan ja antamaan kriittistä mutta johdonmukaista palautetta. Raskaan päivän jälkeen vaihdettiin kunnolla vapaalle ja suunnattiin karaokeen. Illan mittaan kuultiinkin mitä upeampia tulkintoja erilaisista klassisista kappaleista. Valitettavasti karaokeisäntä ei ymmärtänyt tapahtuman luonnetta vaan pyrki estämään kaikki kahta henkilöä suurempien ryhmien esiintymiset.

116

PERJANTAI

Viikon viimeisenä arkipäivänä oli vuorossa viikon viimeinen luento sekä NESUn Union Meeting, joka on NESUn korkein päättävä elin. Kokouksen tärkeimpinä asioina olivat uusiutuvan nesu.netin esittely sekä uuden presidentin valinta. Tällä kertaa valinta kohdistui tanskalaiseen Rasmus Anderseniin, joka kertoi puheessa jatkavansa edeltäjiensä linjaa ja Nesusta puuttuvien Pohjoismaiden tavoittelua.

Illan päätti viikon toinen sitsi, Nordic evening, jonne tervetulleita olivat muutkin kuin varsinaisen seminaarin osallistujat.

LAUANTAI

Lauantaisin on perinteisesti vapaa-aikaa. Osa nukkuu, osa shoppailee ja osa ajasta kuluu gaalaan valmistautumiseen. Tyylikkyydessään gaala häviää opiskelijatapahtumissa ainoastaan vuosijuhlille, joten valmistautumisaikaa tarvitaankin. Gaalan ohjelmistoon kuuluu hyvän ruuan ja juoman lisäksi viikon aikana ansioituneiden ihmisten palkitseminen ja kunniamerkkien jakaminen. Lisäksi ohjelmaan kuuluu Graalin malja. Perinteen mukaan jokainen osallistujakaupunki tuo jotain kotimaista alkoholijuomaa. Setti sekoitetaan graaliin, minkä jälkeen järjestäjät pääsevät tyhjentämään sen. Gaalan jatkot jatkuivat aina aamun pikkutunneille KY:n tiloissa.

SUNNUNTAI

Kaiken hyvän pitää loppua aikanaan, niin myös NESUn syyssemman. Sunnuntain ohjelmaan kuului sillis, johon kaikki eivät valitettavasti päässeet osallistumaan aikaisista lennoista johtuen. Haikeiden jäähyväisten jälkeen porukka hajautuikin ympäri Pohjoismaita, luvaten kuitenkin tapaavansa keväällä Islannissa.

VapaaBoomari 01/08

117

Ainekerhot

I

so ja mahtava Boomi ry nielaisee sisäänsä varsin monenlaista pienempää tekijää. Opintosuuntauksilla on oma ainejärjestönsä tai -kerhonsa. Ne järjestävät kohdistetumpaa ja yleensä asiapitoisempaa ohjelmaa alan opiskelijoille tai muille aihepiiristä kiinnostuneille. Osalla kerhoista on taivalta takanaan enemmän, osalla vähemmän. Samoin kerhojen koko ja aktiivisuus vaihtelee. Vuoden 2012 koulutusuudistuksen tienoilla perustettiin ainekerhoja suoraan Boomin alaisuuteen, ilman yhdistysasemaa, järjestämään toimintaa eri opintosuunnista kiinnostuneille opiskelijoille. Näihin aikoihin perustettiin Johtoryhmä, MCAK ja Diskonttaus.

PARETO RY

Pareto ry on Tampereen yliopiston taloustieteen opiskelijoiden ja taloustieteestä kiinnostuneiden opiskelijoiden ainejärjestö. Toiminnan ytimessä on taloustiedettä käsittelevien tilaisuuksien järjestäminen, opiskelijoiden äänen kuulumisesta huolehtiminen opetusja kehittämistyössä sekä aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoiden yhteen saattaminen.

Nimensä yhdistys on saanut Vilfredo Paretolta, joka tunnetaan kehittämästään Paretotehokkuuden käsitteestä.

PARETO RY:N PUNAINEN HISTORIA

Ennen Tampereen yliopistossa opiskeltiin kansantaloustiedettä, ja sen opiskelijoiden ainekerho oli aluksi nimeltään Lisäarvo. Kolmasosa kansantaloustieteen opiskelijoista tuli yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan suorittamaan yhteiskuntatieteellistä tutkintoa ja loput kaksi kolmannesta tuli taloudellis-hallinnolliseen tiedekuntaan suorittamaan kauppatieteellistä tutkintoa. Näin meneteltiin vuoteen 1997 saakka. Ensiksi mainitut eivät voineet, eivätkä liene halunneetkaan kuulua Boomiin. Lisäarvo perustettiin sitten ideologisista syistä vuonna 1973, ja se todella nojasi vasemmalle. Yhdistys päätti liittyä muun muassa Suomi-Chile-seuraan ja Tampereen seudun EEC:n vastaiseen kansanrintamaan. Se esitti vuonna 1974, että imperialismia ihannoiva ja neuvostovastainen kirjallisuus on poistettava kurssivaatimuksista, ja vastaavasti marxilaisen kirjallisuuden osuutta on lisättävä kaikilla tasoilla.

118

Leo varmistaa boolin riittävän määrän ja vahvuuden Pareton kevätkokouksessa vuonna 2013.

Poliittisen ilmapiirin liennyttyä yhdistys vaihtoi nimensä 1970-luvun lopulla muotoon Tampereen Kansantaloustieteen Opiskelijat (TKO). Tosin tämäkin yhdistys oli jäsenenä Suomi-Neuvostoliitto-seurassa ja teki Kiinan hyökkäyksestä Vietnamiin kannanoton, joka toimitettiin valtioneuvostolle ja lehdistölle.

Syksyllä 1990 ainejärjestön nimeksi vaihdettiin Pareto ry. Vuonna 2012 oppiaineen nimeksi tuli taloustiede.

PARETO RY NYKYÄÄN

Olli Ruotsalainen, Pareton puheenjohtaja vuodelta 2013 muistelee, kuinka koulutusuudistuksen jälkeen jäsenmyyntiin piti alkaa tosissaan panostamaan, ja ylipäänsä oppiaineen houkuttelevuudesta pääaineena sai pitää huolta. Koulutusuudistuksen jälkeen opiskelijoita ei tullut enää automaattisesti sisään pääaineisiin, kuten ennen. Pareton jäsenyys päätettiin samana vuonna pitää viiden euron hintaisena, vaikka useimpien ainekerhojen toiminta on ilmaista. Pareton asiapuoli pidettiin edelleen ilmaisena vailla jäsenyysvaatimusta. Viisi euroa kustantava jäsenyys on nykyään kymmenvuotinen.

Perinteinen Pareton tapahtuma on ainakin politiikan opiskelijoiden Iltakoulu ry:n kanssa järjestettävät Pornobileet. Ensimmäistä kertaa ne järjestettiin vuonna 2009, ja vuosien varrella Pornobileet ovat olleet esimerkiksi Bricksissä ja Fat Ladyssä. Porno yhdistettynä herra Pareton nimeen on hellyyttävä yhdistelmä, ja perinne onneksi voi hyvin. Juhlissa on leikitty aikuisten leluilla ja tietysti pukeuduttu näyttäviin sekä niukkoihin asukokonaisuuksiin. Toinen Pareton perinteinen tapahtuma on IWB, eli Ilmaisen Wiinan Bileet. Ne ideoitiin 1990-luvun alussa kotiviiniboomin ollessa kuumimmillaan, uusien ainaisjäsenten houkuttelemiseksi.

VERO-OIKEUDEN OPISKELIJAT VOO RY

Vero-oikeuden Opiskelijat ry on vuonna 1978 perustettu ainejärjestö. Se kerää yhteen vero-oikeuden opiskelijat. Tampereen yliopisto on Suomen ainoa kauppatieteiden tutkinto-ohjelma, jossa vero-oikeutta voi

opiskella pääaineena. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää opiskelijoille vapaa-ajan ohjelmaa ja toisaalta osallistua tutkinnon ja opetuksen kehittämiseen. Ainejärjestö on pieni mutta sen porukka aktiivista. Tapahtumia järjestetään säännöllisesti, ja ne ovat yleensä avoimia kaikille. Helsingin ekskursio järjestetään vuosittain.

Vuonna 2018 järjestettiin ensimmäisen kerran Pykäläpäivät yhdessä Tampereen yliopiston julkisoikeuden opiskelijoiden JuJu ry:n kanssa. Tapahtumassa tarjolla oli oppia tiedustelulainsäädännön ja perustuslain muuttamisesta sekä verotuksen muutoksenhakumenettelystä.

Asiantuntijaluentojen jälkeen pääsi verkostoitumaan saunalla ja myöhemmin yökerhossa. Asiapitoisempien tapahtumien lisäksi järjestetään useamman kerran vuodessa HuVi-klubi -nimisiä iltamia, joissa maistellaan sivistyneesti kyykkyviinejä pikkupurtavan kera. Viinejä maistellaan yksi kerrallaan, ja niille annetaan sen jälkeen arvosana. Tavoitteena on napata hyllystä mahdollisimman halpa viini, mieluiten alle 10 euron arvoinen.

TARIFFI RY

Tariffi ry on vakuutusta ja riskienhallintaa opiskelevien ainejärjestö. Tariffilaiset ovat haluttua työvoimaa, sillä he opiskelevat ainoina Suomessa vakuutustiedettä pääaineenaan. Työllistymisprosentti pääaineen opiskelijoilla on jopa 97 %. Ainejärjestö järjestää ohjelmaa vakuutusalasta kiinnostuneille.

Sen tehtävänä on toimia yhdysjärjestönä opintosuunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Tämän lisäksi Tariffi pyrkii pitämään huolta siitä, että tutkinnon arvostus pysyy edelleen korkeana työelämän toimijoiden silmissä. Ekskursioita järjestetään, ja opiskelijoita saatellaan yhteen alan ihmisten kanssa myös rennommissa merkeissä.

Perinteeksi on jo muodostunut Vakuutuskeissi, jossa vakuutusalan yritykset ja muut toimijat heittävät pallon hetkeksi opiskelijoille, eli antavat heidän ratkaistavakseen kohtaamiaan ongelmatilanteita. Huvitellakin osataan, kuten kesän Mökkifesteillä, jonne vuonna 2017 oli houkuteltu kaveriksi myös VOO ry. Ainejärjestölehti Premium julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.

119

MCAK

JOHTORYHMÄ

”Opiskelen markkinointia, koska haluan löytää viehättävän ja älykkään tytön, jolla on hyvä huumorintaju. Markkinoinnin pääaineen laadun takaavat korkeatasoiset jäsenemme. Valitse markkinointi nyt ilmaiseksi ja tapaa ihmisiä, jotka vastaavat odotuksiasi.”

Markku, markkinointikylteri VapaaBoomarissa vuonna 2013 MCAK on vuonna 2011 perustettu markkinoinnin ainekerho, joka tarjoaa markkinointihenkisille tapahtumia niin hyöty- kuin hupimielessäkin. Molempia kategorioita yhdistelevät Loskatorstait, eli etkotyyliset bileet, joissa keräännytään vuoden pimeimpinä aikoina yhteen nauttimaan jäähilejuomia, oppimaan markkinoinnista alan taitajilta ja verkostoitumaan. Paikalla saattaa olla huippuluokan markkinoinnin taitajia kertomassa yrityselämästä sekä oppiaineen henkilökuntaa. Loskatorstaita on vietetty erilaisilla teemoilla, kuten Frozen-leffan innoittamana.

Lisäksi kerho pitää yhteyttä oppiaineen henkilökuntaan ja auttaa opiskelijoita luomaan suhteita alan osaajiin.

Johtoryhmä on Tampereen yliopiston yrityksen johtamisen opintosuunnan ainekerho. Sen toimintaan ovat tervetulleita tietysti muutkin aihepiiristä kiinnostuneet. Yhdistys järjestää esimerkiksi excuja ja asiailtoja. Se on perustettu vuonna 2012.

Johtoryhmän vuodesta 2011 järjestämä tapahtuma on Hallinnon Appro. Siinä hämyisten kapakoiden sijaan kierretään johtoryhmäläisten, eli tulevaisuuden johtajien, lukaaleissa, eli TOASin soluissa. Kussakin kämpässä suoritetaan luukun emännän tai isännän keksimiä rasteja. Vuonna 2018 kerho järjesti tarunhohtoisen ekskursion Kansallisoopperaan, jossa päästiin konsultoimaan arvostetun kulttuuriorganisaation toimintaa.

Ekskursiopäivä huipentui Don Quijote -balettiesitykseen.

120

DISKONTTAUS

SHANGRI-LA

Diskonttaus on laskentatoimen ainekerho, joka järjestää urailtoja ja yritysvierailuja sekä esimerkiksi informoi mielenkiintoisista työmahdollisuuksista. Laskislaisille järjestetään myös verkostoitumiseen keskittyviä saunaja mökkireissuja. Diskonttaus perustettiin vuonna 2012. Nimi oli aluksi työnimi, mutta vakiintui sittemmin.

Tarunhohtoisen Shangri-Lan mukaan on nimetty vastuullisen liiketoiminnan ainekerho.

Kerhon oman kuvailun mukaan sen kautta voi ”yhdistää piilevän ituhippinsä kapitalismin koviin arvoihin”. Vastuullinen liiketoiminta on maisterivaiheen opintosuunta, jonka kursseja voi ottaa valinnaisena kandivaiheessakin. Yritysvastuuta käsitellään niin taloudelliselta, sosiaaliselta kuin ekologiseltakin kantilta. Ainekerho järjestää erilaisia asiatapahtumia ja tekee yhteistyötä opetushenkilökunnan kanssa. Lisäksi se pyrkii pitämään yllä keskustelua yritysvastuun ajankohtaisista teemoista.

LAB

”Law and Business eli LAB yhdistää Tampereen yliopiston juridiikan ja liiketoiminnan osaamisen ja tarjoaa kohtaamispaikan opiskelijoille ja yrityksille”, kuvailee ainekerho itse itseään. LAB tarjoaa sekä asiapuolen että vapaa-ajan tapahtumia kiinnostuneille.

121

B

Boomin kerhot, kuppikunnat ja traditiot

oomiin on aina mahtunut monenlaista pikku kerhoa ja porukkaa – erikoisista perinteistä puhumattakaan. Osa seuroista on kuitenkin niin salaisia, ettei niistä ottaisi selvää edes mestarietsivä Poirot, saati Da Vinci -koodia ratkova seikkailija, professori Robert Langdon. Seuraavassa kuitenkin harvinaislaatuinen katsaus Boomin pieniin ja salaperäisiin kerhoihin ja outoihin riitteihin.

TUSKA-KLUBI

Vuonna 1997 opiskelijoiden työllisyystilanne oli Tampereella nihkeä. Tilanteessa ei auttanut aikalaismuisteloiden mukaan muu kuin ”olla lukevinaan kesätentteihin ja tulevinaan toimeen”. Vertaistuen tarpeen vuoksi vaikeassa tilanteessa päätettiin perustaa Tuskaklubi. Sen perustajajäseniä olivat ”Ritis, Tapsa, Nöpö ja Maikki”. Tuskan tarkoituksena oli lievittää työttömyyden aiheuttamaa ahdistusta pelaamalla biljardia Bolassa ja viettämällä terassi-istujaisia.

Klubin suurin saavutus oli Visulahden vahakabinetista lainatun (huom! ei varastetun) Leonid Brezhnev -nuken muutto tuo-

na kesänä Boomilaaksoon. Kommunistisen puolueen pääsihteeri viihtyi sitten Bolassa hieman pidempään, sillä herra palasi kotikonnuilleen Mikkeliin vasta vuonna 2017, kaikkiaan 20 vuotta jatkuneen exoduksen jälkeen.

MATKARYHMÄT

Boomin ensimmäinen matkaryhmä lähti tien päälle vuonna 1988. 1990-luvun puolivälin paikkeilla toimi Pacific-niminen matkaryhmä, joka keräsi puolitoista vuotta rahaa kuukauden Aasian reissua varten. 1990-luvun lopulla vaikutti matkaryhmä nimeltä Orient-99, joka aikaisempien ryhmien tavoin suuntasi kulkunsa Kaakkois-Aasian aurinkoon. Rahaa matkoihin kerättiin esimerkiksi mainosmyynnillä ja joulupukkivälityksellä.

Orient-99 pääasiallisesti myi mainokset Boomi ry:n 30-vuotishistoriikkiin, joka ilmestyi vuonna 1998.

BOOMIN HULJUTTELIJAT ELI BOHU

Paljut kuuluvat silliksiin. Huljuttelijat ovat erityisen innokkaita paljussa uiskentelijoita, mutta he eivät rajoita katsantoaan noihin puisiin pyttyihin. BoHun eli Boomin Huljut-

122

telijoiden tarkoituksena on järjestää huljuttelutapahtumia, joissa voi huljutella paljun lisäksi esimerkiksi ammeessa tai uima-altaassa. BoHu on kaikille avoin, huljuttelijat yhteen keräävä yhteisö, johon liittyminen on helppoa ja ilmaista. Sen motto on: ”Huljuttelu on ikuista.”

Vuonna 2015, osana vappuviikkoja, vietettiin Vapaahuljuttelijat-nimistä tapahtumaa Pyynikin uimahallissa. Huljuttelun jatkoina toimi Raxin buffet eli Raxillis. Vuonna 2016 vappuviikkojen aikana vietettiin jälleen samaisessa uimahallissa Välimeren risteily -nimistä tapahtumaa. Sen jälkeen mentiin tuttuun tapaan Raxiin nauttimaan buffetin antimista. Tapahtumaa mainostettiin ”vapun toiseksi märimpänä”, koska Särkän Märkässä oli edellisvuonna raivonnut suoranainen tuhotulva.

Yksi kauneimmista muistoista BoHun taipaleella oli kolmesta kuopiolaisesta kauppatieteiden opiskelijasta koostuva somesensaatio Blokessin vuosijuhlilla lahjoittama kultakirjailtu kylpyharja, merkiksi huljutteluaatteen eteen tehdystä pyyteettömästä työstä.

KKKK

Kyseessä ei ole poliittinen ääriliike vaan juomakilpailu Kovin Känni Kokkareilla -Kisa. Lajissa mitellään vuosijuhlien cocktailtilaisuudessa. Osanottaja ilmoittaa halukkuutensa otteluun nostamalla neljä sormea pystyyn, ja samalla haastaa itselleen kilpakumppanin.

Jos valittu henkilö nostaa myös omat neljä sormeaan pystyyn, voi ottelu alkaa. Suorituksen tulee olla hallittu, koska kokkarit ovat arvokkaita tilaisuuksia eivätkä pöydän alla konttaukseen keskittyviä tapahtumia.

RAXILLIS

Raxillis ei ole kerho tai salaseura vaan perinne ja varsin omalaatuinen sellainen. Käytännössä se tarkoittaa erityistä kiinnostusta Rax Buffet -ravintolaan ja kollektiivisten krapulapäivien viettämiseen boomarikollegojen kanssa tässä perheravintolassa. Ensimmäistä Raxillista vietettiin vuonna 2014, ilmeisesti dagen efterin kyllästämissä olosuhteissa. Raxilliksella määrä korvaa laadun. Jäätelö on muuten Boomi ry:n jäsenille ilmainen, kiitos neuvotellun jäsenedun.

VapaaBoomarissa vuonna 2016 nimeltä

”HISTORIAAN LIITTYVÄT OPIT LÖYDÄMME VANHASTA RAXTESTAMENTISTA ELI RAXIMENTISTA. ESIMERKIKSI 23.

PYKÄLÄN MUKAAN TILAISUUDESTA EI SAA POISTUA MAISTAMATTA LASAGNEA.” mainitsematon ”Jäärä”, Raxillis-veteraani ja rax-expertti eli raxpertti, kommentoi omalaatuista perinnettä ja sen kieroja kuvioita seuraavasti: ”Raxillista luonnehtii suunnitelmallisuus. Etenkin vuosijuhlien yhteydessä on Raxilliksellä automaattisesti paikka silliksen jälkeisellä päivällä. Tapahtumaa usein tuetaan omalla Facebook-eventillä, WhatsAppryhmäkeskustelulla ja aktiivisella Wordof-Mouth-markkinoinnilla. Nämä tehtävät ovat kollektiivisia vastuultaan, mutta lopulta jäävät Rax-marsalkan eli Raxalkan harteille.

Hän myös huolehtii, että kaikki kävijät muistavat hyödyntää sekä Boomin jäsenedun että yleisen opiskelija-alennuksen asioidessaan pizzabuffetissa.

Pyhän Rax-testamentin skriptuura kertoo meille, kuinka oikeaoppisesti kunnioitamme Raxilliksen perinnettä. Historiaan liittyvät opit löydämme vanhasta Rax-testamentista eli Raximentista. Esimerkiksi 23. pykälän mukaan tilaisuudesta ei saa poistua maistamatta lasagnea. Kriittisessä roolissa on myös kuudennen jakeen tuoma viisaus Välijäätelöstä. Leikkimielisimmin nimetyn Väätelön tehtävä on estää makuväsymys (eng. flavor fatigue). Vuorottelemalla jäätelöä ja suolaisia eväitä on mahdollisuus pitkittää Raxilliksen kestoa ja näin nostaa siitä saatua kokonaishyötyä.”

123

KKKK:N VIRALLISET SÄÄNNÖT

Hyvät ystävät, Nyt kun olemme vain muutaman tunnin päässä päätapahtumasta, niin on aika kertoa teille konseptista, jota olemme pitkin vuotta levittäneet kylterien keskuuteen eri puolilla Suomea.

Tietäjät tietävät, että kyseessähän on KKKK eli tuttavallisemmin Kovin Känni Kokkareilla -Kisa. Kilpailun tavoitteena on, ei enempää eikä vähempää, juoda kovin mahdollinen humalatila vuosijuhlien cocktail-tilaisuudessa. Osallistujat saavat tavoitella pääpalkintoa haluamallaan välineistöllä, mutta on suositeltavaa reilun pelin hengen mukaisesti käyttää ainoastaan tilaisuudessa tarjottavaa kuohuviiniä.

KKKK:n tuomarointi tapahtuu kollektiivisesti osallistujia tarkkaillen ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella voittaja on yleensä helppo tunnistaa, eikä maalikameraa ole tarvinnut käyttää.

Miten te kanssajuhlijat sitten pystytte osallistumaan tähän vaativaan ja kylteriyhteisöä mullistavaan koitokseen? KKKK:n tunnuksena ja osallistumissitoumuksena toimii käsimerkki, jossa osallistuja nostaa neljä sormeaan (KKKK) pystyyn. Kun toinen kanssajuhlija huomaa tämän, on kohteliasta nyökätä hyväksynnän merkiksi ja vastavuoroisesti nostaa neljä sormeaan pystyyn. Englannin kielessä tämä sanaton kommunikaatio tunnetaan ilmaisuilla ”it is on” tai ”challenge accepted”.

Luonnollisesti viikonlopun mittaan KKKK:ta on mahdollista laajentaa esimerkiksi KKIJK:ksi tai KKSK:ksi. Osaatte varmasti päätellä, mitä muita vuosijuhlaviikonlopun tapahtumia lyhenteet koskevat.

Näin ollen ystävät, pyydän teitä osallistumaan kanssamme tähän tahtojen taisteluun. Me olemme rehtimielisen kisailun ansainneet ja me pystymme siihen vain yhdessä. Kun joku nostaa neljä sormeaan pystyyn, tue toveriasi, äläkä jää tuleen makaamaan. Ele ei vaadi sinulta paljon, mutta antaa sitäkin enemmän.

Jos teillä on kysyttävää, ottakaa yhteys allekirjoittaneeseen tai johonkin toiseen Boomi ry:n vuoden x hallituksen jäseneen.

Niko Pankka Tiedotusvastaava 2017 Boomi ry

124

BOOMI ORIENTEERING TEAM

Boomin suunnistusjoukkueen starttasi Lauri Linnainmaa, Boomin puheenjohtaja vuonna 2014 ja innokas suunnistaja. Vuonna 2013 Linnainmaa tilasi porukalle ainejärjestön ensimmäiset colleget tekstillä ”BOOMI ORIENTEERING TEAM”. Ne päällä edustettiin pohjoismaisissa opiskelijoiden suunnistuksen mestaruuskisoissa.

BOOMI POLAR BEARS – BOOMIN AVANTOUINTIJAOSTO

Huimapäinen seura, joka uhmaa pohjoisen karua talvea uimalla jäähän tehdyssä reiässä. Lauri Linnainmaan epäiltiin hallituksen valinneessa yhdistyksen syyskokouksessa vuonna 2013 luulleen hakevan tämän jaoston tilintarkastajaksi, mutta päätyikin lopulta aivan muihin hommiin.

BOOMIN KESTÄVYYSJUOKSUJOUKKUE

Lauri Linnainmaa on ehtinyt laittaa lusikkansa soppaan myös Boomin kestävyysjuoksujoukkueen synnyssä. Aktiivinen mies kuvailee joukkueen tarua ja menestystä Porin Kuntoilijoiden Karhuviestissä seuraavasti: ”Boomi on koonnut riveihinsä eri lajien taitajia, mutta suurelle yleisölle voi tulla yllätyksenä, että menestystä on tullut myös kes-

tävyysjuoksussa. Menestys huipentui vuonna 2017, jolloin Boomi saavutti todellisen jättipotin voittamalla Karhu-viestin työpaikka- ja oppilaitossarjan usean vuoden yrittämisen jälkeen.

Karhu-viesti on kestävyysjuoksun legendaarisin viestikilpailu ja se juostaan seitsemän juoksijan voimin valtatie 8:aa pitkin Raumalta Poriin osuuspituuksien vaihdellessa 5 ja 10 kilometrin välillä. Voittoisana vuonna 2017 Boomin joukkue käytti 50 kilometrin mittaiseen viestiin 2 tuntia 59 minuuttia, mikä tekee keskivauhdiksi 3.35 minuuttia kilometrille!

Joukkue koostui niin huippu-urheilijoista, kilpauraansa jäähdyttelevistä kuin vasta juoksun pariin siirtyneistä boomareista akateemisen iän vaihdellessa smurffista kuudennen vuoden opiskelijoihin. Alle kolmen tunnin aika 50 kilometrin viestissä on osoitus boomareiden taisteluhengestä raastavassa ja äärimmäistä sitkeyttä vaativassa lajissa, mutta myös kovasta joukkuehengestä.”

VAELLUS

Boomarit eivät pelkää raitista ilmaa. Boomin vaellus on jokavuotinen perinne, joka on järjestetty jo vuodesta 2012 – lukuun ottamatta vuotta 2013, jolloin lumi yllätti retkeilijät ja täytti vaellusreitit. Reissu järjestetään yleen-

Kuvassa vuoden 2017 voittoisa viestijoukkue: Elmo Koivula (vas.), Lauri Linnainmaa, Toni Shnoro, Teemu Toivonen, Viljami Vappula, Konsta Vanhanen ja Anssi Huostila.

125

sä Staabin eli hallintotieteilijöiden kanssa.

Vuonna 2016 vaellettiin vaihteeksi pörssiläisten kanssa. Boomarit ovat vaeltaneet esimerkiksi Helvetinjärvellä, Kolilla, Seitsemisessä ja Nuuksiossa.

BOOMIN GOLFSEURA

Boomin Golfseura on syksyllä 2017 perustettu harrastekerho. Perustajajäsenet ovat Maarit Heikkinen, Meri-Tuuli Marttala, Jasmiina Kivini, Kalle Jämsén ja Jon Sorri. Seuran tavoitteena on innostaa uusia boomareita lajin pariin ja aktivoida jo Green Cardin suorittaneita tai muuten pidempään golfia harrastaneita boomareita jatkamaan lajia myös opiskeluaikoina. Golfseura on matalan kynnyksen golfyhteisö, ja sopii eritasoisille golffareille. Se toivoo innostavansa mahdollisimman monia lajin pariin.

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Boomin Golfseura ehti järjestää kahdet talvitreenit Golf Daddyn sisäharjoitteluhallissa Messukylässä sekä toukokuussa ensimmäiset yhteiset range-treenit Tammer-Golfissa. Toukokuun 22. päivä vuonna 2018 Golfseura järjesti yhdessä Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan Ekonomien kanssa yhteisen verkostoitumisgolfin Tammer-Golfissa. Tällöin samassa peliryhmässä pelasi kaksi boomaria ja kaksi yrityksen edustajaa. Tapahtuma oli Boomin Golfseuran mukaan loistava esimerkki siitä, kuinka laji antaa mahdollisuuden verkostoitua rennosti pelin merkeissä. Myöhemmin samassa kuussa järjestettiin Green Card -kurssi boomareille Nokia River Golfissa.

JA SOKERINA POHJALLA… OMA NÖRTTIKERHO BOOM BITCH

Boomareita löytyy moneen junaan ja ainejärjestöstä toimintaa monenhenkisille ihmisille.

Boom City on Boomin nörttikerho BOOM Bitchin yleensä pari kertaa vuodessa järjestämä viikonlopun mittainen tapahtuma. Nörttifestarit pitävät sisällään kaikkea mitä niiden voi kuvitellakin sisältävän: lanitusta, video- ja lautapelejä, rasvakeittimen käryä, roiskeläppiä ja energiajuomaa. Tällöin Boomilaakso on luonnollisesti auki ympäri vuorokauden.

Vuonna 2013 kisailtiin saman vuoden NHL-videopelissä ja Crash Team Racingin sekä Donkey Kongin kaltaisissa retropeleissä. Legendaarisessa DOOM-pelissä taisteltiin FPS-räiskinnän kuninkuudesta. Leffamaratonissa katseltiin muun muassa Arska-klassikko Total Recall. Boom City -tapahtumassa Bola täyttyy hien katkusta, katkerasta sadattelusta sekä ennen kaikkea rennosta meiningistä.

126

TL;DR

Too long; didn’t read Tiivistelmä Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat Boomi ry:n 50-vuotisesta historiasta.

B

oomi perustettiin vuonna 1965 Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omaksi yhteisöksi. Boomin nimi juontaa juurensa nimikilpailuun, ja sen on kerrottu kuvaavan kauppatieteiden nopeaa nousukautta. Ry-nimike saatiin nimen perään yhdistyksen rekisteröityessä 13.9.1968. Tästä päivästä tuli Boomi ry:n syntymäpäivä.

Historian saatossa olemme esimerkiksi tehneet maailmanennätyksen saunankannossa, lainanneet vahanuken näyttelystä 20 vuodeksi tiloihimme, tehneet ostotarjouksen öljynporauslautasta, perustaneet akateemisen olutseuran tukemaan aiheeseen liittyvää harrastetoimintaa sekä tukisäätiön kannustamaan kauppatieteiden tutkimukseen.

Tänä päivänä olemme Tampereen suurimpia ja aktiivisimpia ainejärjestöjä. Toiminnan tunnusmerkkejä ovat ikiomat tilat, Suomen suurin opiskelijatapahtuma Hämeenkadun Appro yli 10 000 kävijällään sekä tiivis ja välittävä jäsenten yhteisö. Huomionarvoista on se, että tämä kaikki on rakennettu tyhjästä, yksinomaan boomareiden vapaaehtoistyön voimin.

Vaikka Boomi ry onkin ainejärjestö, joka jatkuvasti koettelee rajojaan sen suhteen, mitä kaikkea ainejärjestö voi nimensä alla sisällyttää, ei se koskaan ole unohtanut sitä kaikista tärkeintä – yhteisöä toiminnan keskiössä.

Olemme saavuttaneet tämän kaiken yhdessä.

Sinisydämellä 50 vuotta.

127

Lähdeluettelo YHDISTYS

re, 2013.

”Alumnit Boomilaaksossa”, Lauri Linnainmaa, Tampereen yliopiston opiskelijablogi, http://opiskelijablogi.uta.fi/?p=2218/.

Aviisi 12/2009, 8/2016.

Boomi, www.boomi.fi/.

Boomi ry:n aikajana.

Boomi30historiikki eli tamperelaisen ekonomikoulutuksen lieveilmiöiden historia.

Boomi ry: Tampere, 1998.

Eiranen, Reetta, Hyvässä nousussa – Boomi ry:n neljäs vuosikymmen 1998—2007. Boomi ry: Tampere, 2008.

Haastattelut: Juha Eerola, Karoliina Keskinen, Tapio Kiiskinen, Jarno Lahtinen, Olli Ruotsalainen, Timo Soini, Heikki Soininen, Teemu Suoniemi, Vesa Vilanen, Sebastian Yli-Suomu.

Huomionosoitusohjesääntö.

Kaarninen, Mervi & Harjula, Minna & Sipponen Kauko, Murros ja mielikuva – Tampereen yliopisto 1960—2000. Tampereen yliopisto, Osuuskunta Vastapaino: Tampere, 2000.

Klubi57, http://www.klubi57.fi/.

Kuukausikatsaus: Lokakuu Boomissa, 2013.

Kuukausikatsaus: Marraskuu Boomissa, 2013.

Kvartaalikatsaus 3/2016, 4/2016.

Palkitsemisperusteet 2015.

Royal Staff -perehdytys 2018.

Rottakopla-info 2015.

Tilannekatsaus 1/2015, 3/2015, 3/2016.

Toimintakertomus 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017.

VB Vuosijuhlaliite 2008, 1/2008, 1/2009, 4/2009, 5/2010, 2/2011, 5/2011, 5/2013, 3/2014, 4/2014, 5/2014, 5/2017, 1/2018, 2/2018.

Vartiainen, Vesa & Kaarninen Mervi, Elämää ja taistelua. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja sen edeltäjät 1925–2010.

Tampereen yliopiston oppilaskunta: Tampe-

OPISKELU JA EDUNVALVONTA

Aamulehti, https://www.aamulehti.fi/ 9.2.2018, 8.5.2018, 30.4.2018.

Acatiimi 5/2014.

Aikalainen, https://aikalainen.uta.fi/ 17.5.2013.

Aviisi, http://www.aviisi.fi/.

Aviisi 2/2008, 15/2009, 16/2009, 13/2010, 14/2011, 4/2014.

Boomi, www.boomi.fi/.

Boomi ry:n kannanotto Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun kehittämiseksi.

Boomi ry:n Tampere3-toimintasuunnitelma.

Boomi30historiikki eli tamperelaisen ekonomikoulutuksen lieveilmiöiden historia.

Boomi ry: Tampere, 1998.

Eiranen, Reetta, Hyvässä nousussa – Boomi ry:n neljäs vuosikymmen 1998—2007. Boomi ry: Tampere, 2008.

Haastattelut: Jarno Lahtinen, Eero Kiiski, Jouni Markkanen, Antti Poikolainen, Riku Rokala, Olli Ruotsalainen, Heikki Soininen, Heli Tontti.

Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat, jkyry.fi/.

Juvenes, http://www.juvenes.fi/fi-fi/opiskelijatjakampukset/ylioppilaskunnat.aspx.

Kaarninen, Mervi & Harjula, Minna & Sipponen Kauko, Murros ja mielikuva – Tampereen yliopisto 1960—2000. Tampereen yliopisto, Osuuskunta Vastapaino: Tampere, 2000.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta, http://www.kauppatieteet.fi/.

Kvartaalikatsaus 2/2016, 3/2016.

Maisterien uraseuranta 2016, Aarresaari, http://www.aarresaari.net/uraseuranta/ maistereiden_uraseuranta.

Rajapinta 2/2009.

Sijoittumisseuranta 2016, http://www.uta. fi/rekrytointi/index/sijoittumisseuranta%20 2016.pdf.

Staabi ry, http://staabi.fi/.

128

Suomen Ekonomit, https://www.ekonomit. fi/etusivu/.

Tampere3, https://www.tampere3.fi/.

Tampereen yliopisto, www.uta.fi.

Tamy, https://tamy.fi/.

Tilannekatsaus 2/2015.

Toimintakertomus 2011, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017.

Vapaaboomarit, www.vapaaboomarit.fi.

Vapaaboomarien Facebook-sivu, https:// www.facebook.com/vapaaboomarit/.

Vartiainen, Vesa & Kaarninen Mervi, Elämää ja taistelua. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja sen edeltäjät 1925–2010.

Tampereen yliopiston oppilaskunta: Tampere, 2013.

VB 1/2008, 2/2008, 3/2008, 4/2008, 1/2009, 2/2009, 5/2009, 1/2010, 5/2011, 2/2011, 2/2012, 5/2012, 3/2013, 4/2013, 5/2014, 1/2018, 2/2018.

TAPAHTUMAT

”Alumnit Boomilaaksossa”, Lauri Linnainmaa, Tampereen yliopiston opiskelijablogi, http://opiskelijablogi.uta.fi/?p=2218/.

Boomi, www.boomi.fi/.

Boomi ry:n aikajana.

Boomi ry:n lipputoimikunnan kokous II 2005, pöytäkirja.

Boomi30historiikki eli tamperelaisen ekonomikoulutuksen lieveilmiöiden historia.

Boomi ry: Tampere 1998.

Boomiry50, http://vuosijuhlat.boomi.fi/.

BOSA ry, www.bosa.fi/.

Eiranen, Reetta, Hyvässä nousussa – Boomi ry:n neljäs vuosikymmen 1998—2007. Boomi ry: Tampere, 2008.

Haastattelut: Karoliina Keskinen, Jarno Lahtinen, Anna Nulpponen, Niko Pankka, Valtteri Perämäki, Olli Ruotsalainen, Teemu Suoniemi.

Herwantapeli, TiTeWiki, https://tite.cs.tut. fi/wiki/herwantapeli/.

Huomionosoitustoimikunnan kokouksen pöytäkirja 3.12.2017.

Hämeenkadun Appro, http://www.appro. fi/.

Juhlanauhaohjesääntö, http://www.boomi. fi/yhdistys/saannot/juhlanauhat/.

Jylkkäri 2/2013.

Kvartaalikatsaus 2/2016, 3/2016.

Särkän Märkä, http://www.sarkanmarka. fi/.

Tilannekatsaus 2/2015.

Toimintakertomus 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017.

Toimintasuunnitelma 2016.

Perehdyttämisasiakirjat 2010, 2011, 2013, 2015, 2016, 2017.

Pörssikurssi 2/2012, 1/2016.

Reissuvihko 2017.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas, https:// www.uljas.net/frakeista-haalareihin-opiskelijahaalareiden-historiaa/.

VB Vuosijuhlaliite 2008, 2/2008, 3/2008, 6/2008, 2/2011, 3/2011, 1/2012, 2/2012, 1/2013, 3/2013, 4/2013, 5/2013, 1/2014, 3/2014, 4/2014, 4/2015, 2/2016, 3/2016, 5/2016, 1/2017, 2/2017, 1/2018.

BOOMIN AKTIIVIRYHMIÄ

AIESEC, www.aiesec.fi/.

BOSA ry, www.bosa.fi/.

Boomi, www.boomi.fi/.

Boomi30historiikki eli tamperelaisen ekonomikoulutuksen lieveilmiöiden historia.

Boomi ry: Tampere, 1998.

Eiranen, Reetta, Hyvässä nousussa – Boomi ry:n neljäs vuosikymmen 1998—2007. Boomi ry: Tampere, 2008.

Haastattelut: Boomin Golfseura, Ida Kankaanranta, Jarno Lahtinen, Lauri Linnainmaa, Antti Poikolainen, Riku Rokala, Olli Ruotsalainen, Teemu Suoniemi, Timo Soini.

NESU, www.nesu.net/.

Pareto ry, https://paretory.wordpress.com/.

Sori Brewing, http://soribrewing.com/.

Tariffi ry, https://tariffiweb.wordpress.com/ esittely/.

Toimintakertomus 2012.

VB 4/2007, Vuosijuhlaliite 2008, 1/2008, 2/2011, 5/2011, 5/2012, 3/2013, 1/2014, 2/2014, 3/2015, 3/2016, 5/2016, 3/2017.

129

Boomi ry:n hallitukset 1965–2018 HALLITUS 1965–66

HALLITUS 1971–72

Kari Helin Pentti Vepsäläinen

Matti J. Vuoristo Hannu Pirkola Martti Sinkkonen Jarmo Lehtinen Kari Ojala Juhani Koskinen Pekka Selimaa Kristiina Kyyrö Jukka Lauttamäki

HALLITUS 1966–67

Pentti Vepsäläinen Vesa Mäkinen / 26.1.1967 lähtien Markku Artkoski Mauno Kossila / 26.1.1967 lähtien Harri Lundin Hannu Pohjonen Timo Toivonen Vesa Vilanen Matti Säde / Kyösti Lallukka HALLITUS 1967–68

Kyösti Lallukka Markku Artkoski Riitta Järvisalo Timo Soini Matti Heimonen Pekka Hentilä Irma Aro HALLITUS 1968–69

Timo Soini Lauri Prepula Irma Aro Maija-Leena Tanner Ilpo Siitonen Erkki Lounamaa /13.2.1969 lähtien Kari Anttilainen Tapio Kiiskinen Matti Ranta Juha Granberg Seppo Laakkonen HALLITUS 1969–70

Maija-Leena Tanner HALLITUS 1970–71

HALLITUS 1972–73

Martti Sinkkonen Jukka Lauttamäki Voittis Kari Ojala Eero Seppälä Kristiina Kyyrö Seppo Suuronen Hannu Weijo HALLITUS 1973–74

Keijo Aaltonen Hannu Weijo Risto Huttunen Maarit Hirvonen Jukka Valli Eero Lehto Markku Leppäalho Pekka Uusitalo Heljä Arponen HALLITUS 1974–75

Raimo Jaatinen Keijo Aaltonen Sinikka Isohanni Jukka Valli Pentti Tamminen Esko Tammenpää Tenho Kärkkäinen Allan Ahonen Lasse Kärki

Matti Sandelin Jukka Lahtinen 130

HALLITUS 1975–76

HALLITUS 1979–80

Heikki Holma Pentti Mustalampi Auli Hietala Matti Humppi Jorma Lehtinen Kari Alatalo Ulla Berner

Matti Ahtomies Martti Paunu Raija Seppälä Jukka Vesanto Kari Ora Timo Siren Paula Vesanto Keijo Torniainen Riitta Ahlholm

HALLITUS 1976–77

Kari Tiili Olli Hakala Tuomo Rintamäki Lauri Niemi Veli Kronqvist Liisa Uski Timo Lehto Paula Aaltonen Seppo Sammalisto HALLITUS 1977–78

Jari Löfroos Olli Hakala Timo Lehto Seppo Sammalisto Mirja Tonteri Seppo Hiltunen Tytti Thuren Raimo Ahola Pauli Salminen Piia-Riitta Posti Marita Helminen HALLITUS 1978–79

Timo Lehto Martti Paunu Hanna-Leena Makkonen Ulla Urhonen Paavo Ahosola Jarmo Repka Pauli Salminen Matti Ahtomies Pekka Nieminen

HALLITUS 1980–81

Keijo Torniainen Raija Seppälä Ari Vainio Paula Vesanto Timo Siren Jouko Lahti Riitta Ahlholm Jukka-Pekka Laakso Sakari Tamminen Tiina Aho HALLITUS 1982–83

Ilkka Räisänen Risto Keskiruokanen Simo Susi Ari Jaskari Jorma Jortikka Kari Jaanila Kari Ahtiala Kari Kallonen Liisa Välikangas Kristiina Suihko HALLITUS 1983–84

Kari Kylkilahti Antti Rytövuori Taina Arvola Kaija Pyykkö Juha Kervinen Kari Ahtiala Tiina Järvimäki Riitta Huuhtanen Matti Nevalainen

131

HALLITUS 1984

HALLITUS 1988

Jari Sihvonen Juha Kervinen Timo Kukkonen Kyösti Koskela Jussi Räty Martti Toivanen Pirkko Haavisto Pekka Pirhonen

Johanna Laurila Kari Mäkelä Timo Ekdahl Riitta Rahunen Vuokko Hirvikoski Kari Sikkinen Mikko Mattila Kimmo Kauhanen Iiro Jokinen Jan Lehtinen Timo Yrjänä

HALLITUS 1985

Tarja Pynnönen Jussi Räty Seija Nyman Sanna Rytövuori Pekka Salokangas Pirkko Haavisto Kyösti Koskela Pauli Mesiö Juha Marjamaa Juha Kervinen HALLITUS 1986

Juha Marjamaa Timo Jantunen Seija Nyman Soile Peltoniemi Pia Rautiainen Anne Järvenpää Jaakko Ollikainen Vesa Leppänen Lila Holmberg Pekka Lehikoinen HALLITUS 1987

Petteri Honkonen Timo Mäkinen Johanna Laurila Teija Miettinen Sanna Sipilä Anu Karjalainen Pekka Arpiainen Jukka Pöyhönen Heikki Halonen Iiro Jokinen

HALLITUS 1989

Pasi Puputti Tarja Nissinen Katariina Ohtola Satu Salminen Annikki Repola Jussi Tallgren Niina Koivunen Kim P. Poulson Sanna Koivunen Antti Lauslahti Jan Lehtinen Sari Harju HALLITUS 1991

Minna Salmi Janne Kauppinen Satu Kouhia Petri Lehvä Jouko Riihimäki Hanna Ylinen Risto Ollikainen Nina Nyberg Heikki Rouhesmaa Jani Ruohola Anna Lannetta

132

HALLITUS 1992

HALLITUS 1995

Tero Viitanen Heikki Rouhesmaa Sanna Äikäs Nina Nyberg Sanna Puttonen Päivi Laurila Tuomas Sahi Aino Järvi Kai Koponen Mika Paappanen Minna Salmi Tiia Lillia

Kai Koponen Pekka Tola Petri Villenheimo Mika Kaaja Satu Mönkkönen Sirkku Piirainen Paula Verho Janne Oksanen Mike Katajamäki

HALLITUS 1993

Tero Viitanen Aino Järvi Timo Hinkkanen Kai Koponen Sari Tirronen Sanna Äikäs Maija Järvi Minna Virtanen Lauri Lammivaara Nina Oksanen HALLITUS 1994

Kari Taura Jukka Tola Pekka Karukka Antti Koivula Lauri Lammivaara Arto Raivio Johanna Saarinen Jani Mikkola Mari Tossavainen Jarkko Ahokas Annika Kahiluoto Susanna Uppa

HALLITUS 1996

Sirpa Mali Hannu Kari Tommi Karlsson Maija Liukkonen Lotta Jääskivi Noora Alander Markku Jussila Jukka Alajoutsi Miikka Seppälä HALLITUS 1997

Jukka Alajoutsi Tapani Nenonen Riku Nevasalo Erkko Koskela Jussi Jyrinki Marjo Lahtinen Juuso Vuorinen Riku Rokala Nina Granqvist HALLITUS 1998

Tapani Nenonen, puheenjohtaja Jyrki Pennanen, vpj, talousvastaava Mika Kärkkäinen, vapaa-aikavastaava Tomi Viitasalo, vapaa-aikavastaava Teemu Suoniemi, klubimestari Risto-Matti Helminen, opintovastaava Jonna Talonen, suhdetoimintavastaava Johanna Kantokari, tiedotusvastaava Tommi Heinonen, liikuntavastaava Jukka Muhonen, kv-vastaava, AIESEC (toukokuusta alkaen)

133

HALLITUS 1999

HALLITUS 2002

Sampo Lehtiniemi, puheenjohtaja Katja Lamminpää, vpj, talousvastaava Tomi Tulonen, suhdetoimintavastaava Marko Maaniitty, klubimestari Katja Peltoniemi, tiedotusvastaava Tiina Skogberg, opintovastaava Ville Toivakainen, tietohallintovastaava Johanna Ania, vapaa-ajanvastaava Laura Jokisalo, vapaa-ajanvastaava Antti Tammivuori, kv-vastaava, AIESEC (toukokuusta alkaen)

Kristian Hiljander, puheenjohtaja Niilo Järkäs, vpj, talousvastaava Jessi Koivukoski, suhdetoimintavastaava Kai Talonen, klubimestari Toni Juvonen, tiedotusvastaava Katja Karhia, opintovastaava Johanna Tommila, tietohallintovastaava Niina Alander, vapaa-aika- ja liikuntavastaava Mikko Hirvonen, projektivastaava Hanna Riihimäki, kv-vastaava

HALLITUS 2000

HALLITUS 2003

Sanna Ruokola, puheenjohtaja Jouni Alho, vpj, talousvastaava Janne Ruola, suhdetoimintavastaava Olli Gestranius, klubimestari Ilona Palin, tiedotusvastaava Tero Pajunen, opintovastaava Janne Suomalainen, tietohallintovastaava Johanna Ania, vapaa-ajanvastaava Markku Kosonen, vapaa-ajanvastaava Tuuli Ahonen, kv-vastaava (toukokuusta alkaen)

Jussi Lehtonen, puheenjohtaja Tero Ylönen, vpj, talousvastaava Johanna Pystynen, suhdetoimintavastaava Olli Kärkkäinen, klubimestari Freija Kukkonen, päätoimittaja Elina Hölli, opintovastaava Kaia Hannolainen, tietohallintovastaava Johanna Bäckman, juhlavastaava Aki Kuusisto, projektivastaava Marjut Hiekkanen, kv- ja vapaaaikavastaava

HALLITUS 2001

HALLITUS 2004

Jussi Leskinen, puheenjohtaja Esko Sutelainen, vpj, talousvastaava Mari Männistö, suhdetoimintavastaava Harri Retkin, klubimestari Markus Kari, tiedotusvastaava Maria Saarikoski, opintovastaava Ilari Kosonen, tietohallintavastaava Suvi Leppämäki, vapaa-aikavastaava Karri Ahonen, projekti- ja liikuntavastaava Eeva Panula, kv-vastaava

Jarno Lahtinen, puheenjohtaja Valtteri Tiensuu, vpj, talousvastaava Jennifer Kokko, suhdetoimintavastaava Olli Kärkkäinen, klubimestari Marko Lahtinen, päätoimittaja Jenni Erling, opintovastaava Ville Hirvelä, tietohallintovastaava Kirsi Mäki-Kuutti, juhlavastaava Tuomas Matikka, projektivastaava Terhi Lohtander, vapaa-aika- ja kv-vastaava HALLITUS 2005

Juhana Tikka, puheenjohtaja Kristian Valkama, vpj, talousvastaava Heini Nurmi, suhdetoimintavastaava Jukka Piitulainen, klubimestari Kaisa Rankinen, päätoimittaja Senja Molotova, opintovastaava Antti Rönkkö, tietohallintovastaava Tiina Lehto, juhlavastaava Olli Pöyry, projektivastaava Jukka Kyyrö, vapaa-aika- ja kv-vastaava 134

HALLITUS 2006

HALLITUS 2009

Jarkko Forsberg, puheenjohtaja Terhi Jutila, vpj, talousvastaava Martin Härmälä, yrityssuhdevastaava Tuomas Räsänen, klubimestari Henna Nummi, päätoimittaja Heikki Soininen, opintovastaava Ville Hirvelä, tietohallintovastaava Noora Petro, juhlavastaava Juuso Mustonen, projektivastaava Jukka Pulkkinen, vapaa-aika- ja kv-vastaava

Anneli Klinga, puheenjohtaja Leo Glad, vpj, talousvastaava Piia Pohjoismäki, yrityssuhdevastaava Jaakko Mustakallio, klubimestari Niko Koivuniemi, päätoimittaja Mikko Kutinlahti, opintovastaava Paavo Tawast, tietohallintovastaava Pyry Hurula, juhlavastaava Jari Salminen, projektivastaava Nelli Tamminen, kv- ja vapaa-aikavastaava Joni Koro, excu- ja tapahtumavastaava

HALLITUS 2007

HALLITUS 2010

Tuomas Räsänen, puheenjohtaja Timo Riikonen, vpj, talousvastaava Laura Huhtiniemi, yrityssuhdevastaava Tuomas Tyrkkö, klubimestari Milla Asikainen, päätoimittaja Riikka Nieminen, opintovastaava Jutta Jokela, tietohallintovastaava Marja Yli-Kaatiala, juhlavastaava Anna-Maria Halonen, projektivastaava Veli-Pekka Toiviainen, kv- ja vapaaaikavastaava

Jouni Markkanen, puheenjohtaja Piia Pohjoismäki, vpj, yrityssuhdevastaava Katariina Joki, talousvastaava Jori Mylläri, klubimestari Jaakko Pihlaja, päätoimittaja Ossi Luoma, opintovastaava Juha Eerola, tietohallintovastaava Annika Ollila, juhlavastaava Heidi Kivelä, projektivastaava Sonja Soininen, kv- ja vapaa-aikavastaava Topias Nurminen, excu- ja tapahtumavastaava

HALLITUS 2008

Antti Nikkanen, puheenjohtaja Miikka Vartiainen, vpj, talousvastaava Ville Korpinen, yrityssuhdevastaava Viveka Krokfors, klubimestari Pete Pokkinen, päätoimittaja Miia Matinolli, opintovastaava Tomi Erävaara, tietohallintovastaava Katri Sten, juhlavastaava Anneli Klinga, projektivastaava Anni Anttonen, kv- ja liikuntavastaava Janica Lamberg, excu- ja tapahtumavastaava

HALLITUS 2011

Topias Nurminen, puheenjohtaja Joni Larvanto, vpj Sonja Saarenpää, talousvastaava Anni Pesonen, yrityssuhdevastaava Riku Jokinen, yrityssuhdevastaava Juuso Kiiveri, klubimestari Eero Laitila, päätoimittaja Jarkko Louhelainen, koulutuspoliittinen vastaava Juha Eerola, tietohallintovastaava Vesa Nieminen, juhlavastaava Hanna Hytönen, projektivastaava Saila Suoranta, kv- ja vapaa-aikavastaava

135

HALLITUS 2012

HALLITUS 2016

Riku Jokinen, puheenjohtaja Juha Eerola, vpj, tilavastaava Santeri Ojala, talousvastaava Teemu Savolainen, yrityssuhdevastaava Ville Miettinen, tiedotusvastaava Ville Kaukoranta, koulutuspoliittinen vastaava Suvi-Tuuli Hakala, juhlavastaava Vilma Järvinen, projektivastaava Tommi Kostilainen, tapahtumavastaava

Janne Vikman, puheenjohtaja Ella Lähteenmäki, vpj, talousvastaava Tuuli Reko, yrityssuhdevastaava Eero Pitkäsalo, tiedotusvastaava, sihteeri Laura Hautala, koulutuspoliittinen vastaava Valtteri Perämäki, juhlavastaava Joonas Ryynänen, projektivastaava Helmi Mäntysaari, tapahtumavastaava Pyry Paavola, klubimestari

HALLITUS 2013

Ville Kaukoranta, puheenjohtaja Kaarle Vähämartti, vpj, talousvastaava Tuomas Lahti, yrityssuhdevastaava Giuseppe Coco, tiedotusvastaava Eero Kiiski, koulutuspoliittinen vastaava Riikka Uimonen, juhlavastaava Lauri Linnainmaa, projektivastaava Sanna Nurmi, tapahtumavastaava Pekka Hyvönen, klubimestari HALLITUS 2014

Lauri Linnainmaa, puheenjohtaja Topi Ranta, vpj, talousvastaava Niko Karhapää, yrityssuhdevastaava Anni Salo, tiedotusvastaava, sihteeri Sini Saalasti, koulutuspoliittinen vastaava Matilda Hytönen, juhlavastaava Joonas Vikström, projektivastaava Saara Sääski, tapahtumavastaava Jussi Järvenpää, klubimestari Juha Eerola, tilaprojekti HALLITUS 2015

Heta Häkkinen, puheenjohtaja Janne Vikman, vpj, talousvastaava Teemu Toivonen, yrityssuhdevastaava Jenni Ilmola, tiedotusvastaava, sihteeri Volmari Ojanen, koulutuspoliittinen vastaava Antti Poikolainen, juhlavastaava Karoliina Keskinen, projektivastaava Iida Jäykkä, tapahtumavastaava Viljami Vappula, klubimestari

HALLITUS 2017

Antti Poikolainen, puheenjohtaja Jenni Hakkarainen, vpj, talousvastaava Jutta Töytäri, yrityssuhdevastaava Niko Pankka, tiedotusvastaava, sihteeri Tanja Väisänen, koulutuspoliittinen vastaava Aino Järvenpää, juhlavastaava Valtteri Perämäki, projektivastaava Valtteri Vapola, projektivastaava Henriikka Arolaakso, tapahtumavastaava Mikko Malmström, tilavastaava HALLITUS 2018

Niko Pankka, puheenjohtaja Eero Pitkäsalo, vpj, koulutuspoliittinen vastaava Lari Alvinen, talousvastaava Sonja Korpela, yrityssuhdevastaava Selina Kangas-Hynnilä, tiedotusvastaava, sihteeri Heidi Kärkkäinen, juhlavastaava Maria Suutala, projektivastaava Sanna Meriläinen, projektivastaava Senni Haajanen, tapahtumavastaava Sebastian Yli-Suomu, tilavastaava

136

Yhdistyksen säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 23.11. ja 7.12.2004 1§. NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

2§. YHDISTYKSEN TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden etu-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä.

3§. TOIMINNAN LAATU

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää koulutus-, huvi-, opintoneuvonta- ja keskustelutilaisuuksia sekä harjoittaa koulutus-, palvelu-, julkaisu- ja ravitsemusliiketoimintaa jäsentensä hyväksi sekä toimintansa tukemiseksi. Lisäksi se luo yhteyksiä elinkeinoelämän ja yliopiston välillä sekä harjoittaa yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen ja sidosryhmien kanssa sekä toimii muillakin tavoin jäsentensä parhaaksi.

4§. JÄSENET

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Tampereen yliopistossa kauppatieteiden maisterin tai kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavat ja varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan hallituksen perustellusta esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi.

5§. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi hänen jätettyään erääntyneen jäsen-

maksunsa kahden viikon ajan maksamatta.

Yhdistyksen varsinainen jäsen on velvollinen eroamaan pysyvästi hänen lopetettuaan opiskelunsa Tampereen yliopistossa kauppatieteiden maisterin tai kandidaatin tutkintoa varten. Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen joko määräajaksi tai kokonaan, jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti aiheuttanut vahinkoa yhdistykselle. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamista koskeva hallituksen päätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla siitä hallituksen puheenjohtajalle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksestä todisteellisen tiedon saatuaan.

6§. JÄSENMAKSU

Yhdistyksen jäsenmaksujen suuruudesta päättää yhdistyksen kevätkokous erikseen varsinaisille ja kannattaville jäsenille. Jäsenmaksut ovat lukuvuosikohtaisia. Lukuvuosi alkaa syyskuun ensimmäinen ja päättyy elokuun viimeinen päivä. Kunniajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksuvelvoitteesta.

7§. HALLITUS

Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita ja edustaa yhdistystä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään yksitoista (11) muuta jäsentä. Tämän lisäksi voidaan valita yksi konsulttitoimihenkilö, joka osallistuu tarvittaessa hallituksen toimintaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Konsulttitoimihenkilön valitsee syyskokous hallituksen esityksestä. Hallitus valitsee keskuudestaan yhdistyksen varapuheenjohtajan ja sihteerin.

Yhdistyksen hallituksen toimikausi on sama kuin yhdistyksen tilikausi alkaen tammikuun 1. päivänä ja päättyen saman vuoden joulukuun 31. päivänä.

8§. HALLITUKSEN KOKOUKSET

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen

137

kokous on laillinen, jos siitä on tiedotettu hallituksen keskuudessaan sopimalla menettelyllä. Kokous on päätösvaltainen kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on saapuvilla. Äänestystilanteessa äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

9§. HALLITUKSEN JÄSENEN EROAMINEN

Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikautensa ilmoittamalla siitä hallitukselle taikka on jatkuvasti estynyt osallistumasta hallituksen toimintaan, yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

10§. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kumpikin yksin. Hallitus voi päätöksellään myöntää henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden myös muulle hallituksen jäsenelle.

11§. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen syyskokous valitsee kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat. Tilintarkastajana voi toimia luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien lausunto on annettava hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta.

12§. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksia ovat syyskokous, kevätkokous ja ylimääräiset kokoukset. Yhdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tiettyä ilmoitettua asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle. Yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja avaa yhdistyksen kokouksen ja johtaa sitä kunnes kokoukselle on sen keskuudesta

valittu puheenjohtaja. Yhdistyksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa allekirjoittavat. Kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

13§. YHDISTYKSEN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla Tampereen yliopistolla tai yhdistyksen virallisella verkkosivulla esitetyllä kutsulla, jolloin se on laillisesti koolle kutsuttu. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja käsiteltävät asiat.

14§. PÄÄTÖKSENTEKO YHDISTYKSEN KOKOUKSISSA

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä yksi ääni.

Päätökset kokouksissa tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä, jos näissä säännöissä ei muuta määrätä. Jos vaaleissa kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

15§. YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS

Kevätkokous on pidettävä maaliskuun 31. päivään mennessä. Sen tehtävänä on: – Käsitellä yhdistyksen hallituksen laatima toimintakertomus ja päättää sen mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä.

– Vahvistaa yhdistyksen tilinpäätös ja päättää tilintarkastajien lausunnon perusteella vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle tai niistä toimenpiteistä joihin yhdistyksen tilintarkastajien lausunto mahdollisesti antaa aihetta.

– Päättää varsinaisten jäsenten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruudesta seuraavalle lukuvuodelle.

– Vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio meneillään olevalle tili- ja toimintakaudelle.

– Lisäksi voidaan päättää niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa.

138

16§. YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS

21§. YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Syyskokous on pidettävä marraskuun 30. päivään mennessä. Sen tehtävänä on: – Valita yhdistykselle hallitus seuraavaksi kalenterivuodeksi.

– Valita kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat seuraavaksi tilikaudeksi.

– Lisäksi voidaan päättää niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa.

– Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

17§. Toimikunnat ja toimihenkilöt Yhdistyksen kokous ja hallitus voivat erityisiä tehtäviä varten nimetä hallituksen alaisia toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikunnan ja toimihenkilön toimikausi ja toimivalta.

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kuuden (6) kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen ¾-enemmistö annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu, sen varat luovutetaan Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukemiseen jälkimmäisen purkamisesta päättäneen kokouksen määräämällä tavalla.

18§. HUOMIONOSOITUKSET

Yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneille jäsenille ansiomerkkejä, joista säädetään tarkemmin ohjesäännössä. Sääntöjen 4§:ssä mainituin perustein voidaan yhdistykseen kutsua kunniajäseniä. Ehdotuksen kunniajäseneksi kutsumisesta ja ansiomerkin saajasta voi tehdä jokainen yhdistyksen jäsen yhdistyksen hallitukselle. Kunniajäseneksi kutsuminen on yhdistyksen korkein huomionosoitus.

19§. YHDISTYKSEN JUHLANAUHA

Yhdistyksellä on akateemisissa tilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa käytettävä juhlanauha, josta säädetään tarkemmin juhlanauhaohjesäännössä.

20§. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on hyväksyttävä kahdessa perättäisessä vähintään neljäntoista (14) vuorokauden välein pidetyssä yhdistyksen kokouksessa. Ensimmäisessä kokouksessa esityksen on saatava taakseen ¾-enemmistö annetuista äänistä ja toisessa kokouksessa esitys on hyväksyttävä muuttumattomana ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä.

139

Tunnustukset KUNNIAJÄSENET

Teemu Suoniemi, 2015 KULTAINEN ANSIOMERKKI

Juha Eerola, 2015 Heikki Soininen, 2014 Tuomas Räsänen, 2011 Jarno Lahtinen, 2007 Olli Kärkkäinen, 2007 Toni Juvonen, 2005 Teemu Suoniemi, 2003 HOPEINEN ANSIOMERKKI

Olli Ruotsalainen, 2017 Ville Kaukoranta, 2016 Lauri Linnainmaa, 2016 Riku Jokinen, 2015 Topias Nurminen, 2013 Jouni Markkanen, 2012 Antti Johansson, 2011 Juuso Mustonen, 2010 Ville Hirvelä, 2009 Heikki Soininen, 2009 Valtteri Tiensuu, 2008 Tomi Tulonen, 2007 Tero Ylönen, 2007 Mika Stenman, 2006 Elina Järkäs, 2006 Niilo Järkäs, 2004 Ville Toivakainen, 2004 Katariina Lappalainen, 2002 Ilari Kosonen, 2002 PRONSSINEN ANSIOMERKKI

Vesa Nieminen, 2017 Sanna Nurmi, 2017 Heidi Pihlaja, 2017 Heta Häkkinen, 2017 Teemu Toivonen, 2017 Pekka Hyvönen, 2016 Vilma Järvinen 2015 Eero Laitila, 2014 Annika Ollila, 2014 Piia Pohjoismäki, 2013 Jaakko Pihlaja, 2013 Mikko Kutinlahti, 2012 Jaakko Mustakallio, 2011 Jarkko Forsberg, 2010 Jukka Kyyrö, 2009 Kai Talonen, 2008 Esko Sutelainen, 2008

Kyösti Koskela, 2007 Jennifer Kokko, 2007 Jukka Alajoutsi, 2006 Arttu Lehti, 2005 Tuuli Ahonen, 2005 Martti Nurminen, 2004 Mikko P. Lahtinen, 2003 Maria Saarikoski, 2002 BOOMIN STANDAARI

Milla Sairanen, 2017 Jaakko Hämäläinen, 2017 Jaana Agge, 2017 Sami Remes, 2017 Hanna Hytönen, 2017 Aapo Kananoja, 2017 Aleksi Patana, 2017 Olli Mononen, 2016 Veikko Vahtera, 2016 Restamax Oyj, 2016 Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden tukisäätiö, 2016 Kenzo Tomida, 2015 Hannu Saarijärvi, 2015 NESU-Boomi ry, 2015 Ville Heinonen, 2014 Pekka Nykänen, 2014 Olli Ruotsalainen, 2014 Boomareiden Olutseura BOSA ry, 2013 Heli Tontti, 2013 Rumat Miehet, 2013 Anni Anttonen, 2012 Anneli Klinga, 2012 Kansainvälisen vakuutustoiminnan ja riskienhallinnan opintosuunta & Ville Korpinen, 2012 Tomi Erävaara, 2011 Gylling Accounting Oy, 2011 Markus Nieminen, 2010 Sirpa Simpanen, 2010 Hannu Kuusela, 2010 Jukka Lahtinen, 2009 Martin Härmälä, 2009 Mikael Mäkinen, 2009 Kari Lohivesi, 2008 Helena Meurman, 2008 Janne Ruohonen, 2008 Kari Neilimo, 2007 Titta Partanen, 2007 Markku Konttinen, 2007 140

Inkeri Hautamäki, 2007 Emmi Penttilä, 2007 Simo Susi, 2007 Jukka Tola, 2007 Markku Kosonen, 2007 Pirkanmaan ekonomit ry, 2006 Katja Lassila, 2006 Laura Sorva, 2006 Markus Ala, 2005 Matias Jokinen, 2005 Jussi Jyrinki, 2005 Frans Kärki, 2005 Tomi Tulonen, 2005 VUODEN BOOMARI

2017 Janne Vikman 2016 Lassi Viljakainen 2015 Aleksi Patana 2014 Ville Kaukoranta 2013 Eero Laitila 2012 Juha Eerola 2011 Jarkko Louhelainen 2010 Jouni Markkanen 2009 Anneli Klinga 2008 Mikael Mäkinen 2007 Juuso Mustonen 2006 Heikki Soininen 2005 Jarno Lahtinen 2004 Marko Lahtinen 2003 Johanna Pystynen 2002 Toni Juvonen 2001 Maria Saarikoski 2000 Johanna Pietiläinen 1999 Jani Ritaranta 1998 Tero Pajunen VUODEN LUENNOITSIJA

2017 Mika Yrjölä 2016 Pasi Leppänen 2015 Janne Ruohonen 2014 Pekka Nykänen 2013 Hannu Saarijärvi 2012 Pekka Nykänen 2011 Pekka Nykänen 2010 Risto Väntsi 2009 Kari Lohivesi 2008 Kari Lohivesi 2007 Kari Lohivesi 2006 Risto Väntsi 2005 Helena Meurman 2004 Helena Meurman 2003 Juha Salonen 2002 Juhani Kauhanen

2001 Risto Väntsi 2000 Risto Väntsi 1999 Risto Väntsi 1998 Päivi Eriksson BOOMIN PINSSIT

2017 Lotta Maltolahti Sofia Lindström Noora Kinnunen Kalle Laitinen Annika Wester Kaius Tirronen Markus Perämäki Akusti Koskinen Hannakaisa Keskinen Ella Pekki Iiro Säilä Aino-Elina Alaperä 2016 Ainolaura Oksman Anni Paavilainen Attila Molnar Emmi Mäenpää Jutta Töytäri Mia Mustonen Senni Haajanen Tanja Väisänen Teemu Toivonen Valtteri Vapola 2015 Ella Lähteenmäki Pyry Paavola Aleksi Patana Hanna Järvi Heta Alanko Sofia Koskelainen Niko Pankka Mira Ala-Kantti Helmi Mäntysaari Dani Warnicki 2014 Milla Sairanen Janika Kallio Tatu Sahrman Jenni Ilmola Aapo Kananoja Janne Vikman Heta Häkkinen Jaana Agge Maria Inha Linda Liukkala 141

Nordea ja Boomi ry yhteisellä matkalla Nordea on kulkenut Boomi ry:n kanssa pitkään yhteistä matkaa ja meillä on ollut ilo olla mukana yhteistyökumppaninanne.

Toivotamme onnea 50-vuotiaalle Boomi ry:lle ja kauppatieteen opiskelijoille paljon hyviä vuosia jatkossakin.

N O R D E A TAM PER E 0 2 0 0 3 0 0 0 HE NKI LÖA S. TA I 02 00 2 1 2 1 Y R I T YSAS. ( PV M / M PM ) M A- SU 24H/ V R K Nordea Bank AB142 (publ), Suomen sivuliike

BOOMAREIDEN MENESTYKSESSÄ MUKANA!

ACCENTURE.FI/TYOPAIKAT Accenture Suomi Social icon

Rounded square Only use blue and/or white.

For more details check out our Brand Guidelines.

@AccentureFI @accenturefi 143

144

OSCAR LIIKETOIMINTA-ALUSTA KAIKKI YRITYKSESI LIIKETOIMINTARATKAISUT YHDELTÄ TOIMITTAJALTA

OSCAR SOFTWARE

ONNITTELEE 50-VUOTIASTA

BOOMI RY:TÄ!

BOOMARI HANKKII LIIKETOIMINTA-ALUSTANSA BOOMARILTA - OTA YHTEYTTÄ!

JARNO LAHTINEN, KTM, osakas jarno.lahtinen@oscar.fi Puh. 010 820 1004

JUUSO MUSTONEN, KTM, osakas Juuso.mustonen@oscar.fi Puh. 010 820 1051

Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Olemme Suomen nopeimmin kasvava toiminnanohjauksen palvelutalo. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollam- me. Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja teollisuuden, tukkukaupan, verkkokaupan, huollon ja palveluiden toimialoille. Luotettavana kumppanina tuemme liiketoimintasi kehitystä. Tavoitteemme on sinun yrityksesi menestys.

www.oscar.fi | myynti@oscar.fi