VapaaBoomari 1/2015

1/15

VUOSIJUHLAT TAMPERE3 -UUDISTUS SÄRKÄN MÄRKÄ

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I D E N O P I S K E L I J O I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

Meltwater on globaali toimija dynaamisella ja nopeasti kasvavalla toimialalla. Tarjoamme mielenkiintoisia ja haastavia uramahdollisuuksia kansainvälisessä organisaatiossa. Olemme nuoria, korkeakoulutettuja ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä.

Tuotamme SaaS -ratkaisuja sosiaalisen median, uutismedian sekä Big Data ja Market Intelligence –informaation seurantaan, analysointiin sekä hallintaan.

Ura Meltwaterilla

Etsimme tulosorientoituneita uransa alkuvaiheessa olevia ammattilaisia, jotka ovat valmiita tekemään työtä oman kehittymisensä ja menestymisensä eteen sekä haluavat edetä urallaan.

Panostamme ihmisiin ja annamme vastuuta heti ensimmäisestä päivästä lähtien– ehkä siksi meidät on myös valittu yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista. Osoitettuasi onnistuneita tuloksia, liiketoiminnan ymmärrystä sekä potentiaalia esimiestyöhön, saat vastuun omasta tiimistä.

Viimeisen 10 vuoden aikana kaikki yrityksemme avainhenkilöt on kehitetty saman urapolun kautta.

http://www.meltwater.com/fi/

2 // Vapaaboomari 1/2015

PÄÄKIRJOITUS Jenni Ilmola

AJANHALLINTA 0/5

H

allitusvuoden sanotaan olevan elämän paras vuosi ja ainakin tähän mennessä lausahduksen paikkaansapitävyys on näyttänyt lupaavalta. Hallitusvuoteen sisältyy kuitenkin paljon vastuuta ja stressiä, jolloin oman ajanhallinnan merkitys korostuu. Pudotus vuoteen 2015 on ollut kaikkea muuta kuin rauhallinen ja rentouttava kaikkien uudistusten, tiedotustehtäviin perehtymisen, tapahtumiin osallistumisen ja koulunkäynnin lomassa. Myös tilaprojekti ja kesätyönhakuprosessi ovat vieneet huomattavasti aikaa allekirjoittaneen arjesta.

Lisäksi saamieni ilmoitusten, viestien ja sähköpostien määrä on tuplaantunut vuoden alusta lähtien ja toisinaan pahimman kiireen keskellä kaikille tuttu punainen somelaatikko, joka kertoo huomiotta jääneiden ilmoitusten määrän, onkin enemmän vihollinen kuin kaveri. Vaikka sosiaalinen media onkin yksi mielipuuhistani, heikentää se tutkitusti tehokkuutta ja tätä kautta lisää stressiä huomattavasti. Kun pitäisi kirjoittaa se jonkin aikaa venynyt oppimispäiväkirja alta pois, tuntuukin sopivammalta hetkeltä uppoutua somen maailmaan, tarkistaa juuri nämä aiemmin ignooratut ilmoitukset tai postata uusi kuva Instagramiin Boomi ry:n tunnuksilla. Tämän vuoksi olen alkanut viljellä lausahdusta ”ajanhallinta 0/5”.

Minun onkin täytynyt opetella kantapään kautta ajan jakaminen eri tehtäville tasapuolisesti. Multitaskaus ei mielestäni ole paras tapa työskennellä, vaan suosin yhteen asiaan keskittymistä kerrallaan.

Jokainen keskeytys pidentää suoritettavaan tehtävään käytettyä aikaa ja varsinkin flow-tilaan pääseminen on vaikeaa keskeytysten jälkeen. Lisäksi itsekuri on tärkeää ajanhallinnassa ja vaikka tiedotusvastaavan arkeen kuuluukin olla jatkuvasti tavoitettavissa, on toisinaan hyvä laittaa älypuhelin pöytälaatikkoon ja keskittyä täysillä muihin tehtäviin - vaikka sitten punaisen laatikon ilmoitusten määrä kasvaisikin hetkellisesti. Tämän lehden tekoprosessi on yksi esimerkki ansiokkaasta ajanhallinnasta, koska VB valmistuikin päivää ennen suunniteltua deadlinea.

Nauttikaa siis vuoden ekasta VB:stä, se on rakkaudella tehty!

Päätoimittajanne,

Jenni

Vapaaboomari 1/2015 // 3

SISÄLLYS 3 5 6 7 8 10 14 16 18 19 20 22 24 25 26 28 30 32 34 36 37 38 39 KANNEN KUVAT

PÄÄKIRJOITUS MEDIATIIMI NUIJAPALSTA

”Suomen alkoholipolitiikka on outo, eikä selvästikään toimi.”

KYLLINLÄISKÄYS BISNEKSESTÄ BISNEVIIDAKKOON TAMPERE3

MITÄ AJATUKSIA SUOMEN ALKOHOLIPOLITIIKKA HERÄTTÄÄ PIENPANIMOYRITTÄJÄSSÄ? LÖYDÄT AIHEESTA LISÄÄ SIVULTA 30.

VB TESTAA: BOOMARIN JÄSENEDUT VUOSIJUHLAVIIKKOREPORTAASI HEV, BOHU JA KAIKENLAISTA HARMIA VUOEN BOOMARI 90’S FLASHBACK DA BOB - BOOMIN OMA BÄNDI PIENI VAALITENTTI URATARINA: JANNE ROSSI KOLUMNI

Kannessa TAMPERE3 – KOULUTUSPOLITIIKAN PAIKALLINEN SEXIWAU S.10 VUOSIJUHLAVIIKKOREPORTAASI S.16 SÄRKÄN MÄRKÄ TÄRÄYTTÄÄ VAPPUAATONAATTONA S.28

SÄRKÄN MÄRKÄ SUKUPOLVEMME MURTAA OLUTPADON VIERAILEVA KOLUMNISTI KOKEILE JOTAIN UUTTA KUUKAUDEN AJAN

Mainosmyynti, palaute ja mielipiteet osoitteeseen tiedotus@boomi.fi

BOOMSTOCK BOSA NESU-BOOMI MIELIPITEET

Bilekuva:Dani Warnicki Muotokuva: Jenni Ilmola

”Mieli vastustaa muutosta.”

SUOMEN EKONOMIEN RASMUS SAVANDER KERTOO PROSESSISTA UUDEN BRÄNDIN TAKANA SIVULLA 32.

MEDIATIIMI

VAPAABOOMARI Vapaaboomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

MUISTA MYÖS SOME! VAPAABOOMARI @VAPAABOOMARI @VAPAABOOMARI ISSUU.COM/ VAPAABOOMARI

PAINOS 250 KPL ILMESTYMISKERTOJA 4 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA.

Mediatiimi hoitaa VapaaBoomarin tekemisen, huolehtii Boomin sosiaalisesta mediasta sekä sisällöntuotosta sähköisiin kanaviin, kuten VerkkoVapaaBoomariin ja Boomin blogiin blogi.boomi.fi

ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

01/2015 MAALISKUU PÄÄTOIMITTAJA Jenni Ilmola tiedotus@boomi.fi TOIMITTAJAT Aapo Kananoja Jenni Ilmola Niko Pankka Topi Ranta Juulia Joroinen Sofia Koskelainen Sari Nevanpää Aku Miikkulainen Joel Passoja VIERAILEVAT TOIMITTAJAT Ville Kaukoranta Pyry Hurula Rasmus Savander TAITTO Jenni Ilmola Oskari Tuure Sofia Koskelainen Niko Pankka Suurkiitos kaikille avustajille!

Mediatiimi vasemmalta oikealle: Topi, Sari, Niko, Osakri, Joel, Sofia, Aku, Juulia,Jenni, Aapo.

Kuvasta puuttuu vaihdossa oleva ex-päätoimittajamme Anni.

NUIJAPALSTA Heta Häkkinen

UUSI VUOSI, UUDET TILAT

H

elmikuussa Pinninkatu 57:n remppa lähti loppusuoralle. Vuoden päivät kestänyt projekti on pääpiirteissään valmis ja vähän aikaa sitten pääsimme juhlimaan Boomin 47. vuosijuhlia uusissa tiloissa. Ponnisteluja oman tilan eteen on tehty kauan ennen varsinaista remonttia – mainitsemattakaan niitä työtunteja, jotka varsinaiseen vasaran ja naulojen käsittelyyn on mennyt. On todettavissa, että kyseessä on kaikkiaan Boomin historian yksi suurimpia yksittäisiä projekteja ja voimme ilolla julistaa, että työn tuloksessa näkyy boomarien kättenjälki – ja lopputulos on sen mukainen. Tilat, jotka ovat meidän

näköisemme – hyvältä siis näyttää. En voi muuta kuin kiittää jokaista, joka on antanut oman ”lähteensä” Juha Eerolan ”graduun” käytettäväksi. Tämä gradu ansaitsee erinomaisen arvosanan.

On hienoa päästä jatkamaan Boomin toimintaa uusissa tiloissa. Omat tilat antavat paljon mahdollisuuksia Boomin toiminnalle, mutta samalla omat tilat tuovat enemmän vastuuta. Pinninkatu 57 ei ole ilmestynyt tyhjästä, eivätkä omat tilat ole mitenkään itsestäänselvyys. Niitä pitää vaalia – kaikkien meidän. Jokainen Boomin jäsen on samalla tilojen omistaja, ja pyydänkin sinua toimimaan sen mukaan. Pidä hyvää huolta näistä tiloista, joihin on nähty suuri vaiva. Pidetään tilat hyvässä kunnossa, jotta myöhemmätkin vuosikurssit saavat pitää hauskaa laadukkaissa puitteissa.

Elämme uutta aikakautta Boomissa. Otetaan siitä kaikki irti ja aletaan tekemään sitä historiaa, jonka vain Pinninkadun strippitanko osaisi ihan tarkalleen kertoa jälkipolville. Home is where your heart is - mine is at Pinninkatu 57.

Rakkain terveisin,

Heta 6 // Vapaaboomari 1/2015

KYLLINLÄISKÄYS

ALKUVUODEN TUNNELMOINTIA

K

ylteripäivät järjestettiin jälleen kerran tammikuun lopussa, ja mielestäni tällä kertaa ylitettiin kaikki odotukset! Seminaarissa oli puhujina mm. KONE Oyj:n henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas sekä Madventuresista kaikille tuttu Riku Rantala.

Kertun viesti oli, että suotavampaa on panostaa osaamisen suunnitteluun ja kehittämiseen kuin itse uraan. Lisäksi hän mainitsi, että työhaastattelussa kannattaa vastata niin kuin itse uskoo eikä niinkään minkä olettaa olevan ”oikea vastaus”. Kuitenkin päivän vakuuttavin puhuja oli mielestäni maailmantaloudesta sujuvasti aloittanut Leena Mörttinen, joka toimii Elinkeinoelämän Keskusliiton kilpailukyky ja kasvu -vastuualueen johtajana. Milloinkapa kansislaisen sydän ei lämpenisi käppyröille.

KYPÄ ei tietenkään ole pelkkää pönötystä, vaan samalla oiva tilaisuus tutustua uusiin ystäviin. Jatkona seminaarille oli luvassa iltajuhla Radisson Blu Plazassa, jonka karaokepuolella nähtiin Voice of Finlandiin verrattavia huippusuorituksia. Niin ikään toisena päivänä suunnattiin jo perinteeksi muodostuneelle biitsi-sillikselle, missä Boomi vei köydenvetomestaruuden jo toisena vuonna peräkkäin!

Voittokarkelot eivät suinkaan päättyneet tähän vaan mikä parasta, Boomin Huljuttelijat voittivat #kypä-kuvakilpailun. Tästä palkinnoksi lävähti Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon saanut Sixten Korkmanin Talous ja utopia -teos. Palkinto on mitä todennäköisimmin pyörimässä Bolan pöydillä ja vapaasti kaikkien luettavissa.

Sampo Juuti

Miksi liittyisin IAET-kassaan jo opiskeluaikana?

• Voit jo opiskeluaikana vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta.

• Nykyisen työttömyysturvalain mukaan madallettu työssäoloehto on 26 viikkoa työtä (vähintään 18h/vko), viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana.

• Opiskeluaika on ylihypättävää aikaa eli se pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tämä tarkoittaa, että voit koko opiskeluajan kartuttaa työssäoloehtoa.

• IAET-kassan jäseneksi voit liittyä jo opiskelun aikana, kun olet liittymishetkellä palkkatöissä.

• Jos työskentelet 3kk/kesä, täyttyy työssäoloehto jo lähes kahdessa kesässä.

Muistutuksena vielä jäsenpalveluista. Palvelut löytyvät menemällä osoitteeseen www.ekonomit.fi ja kirjautumalla jäsenpalveluun. CV:n ja työhakemuksen tekemisen osalta löytyy valmiita webinaareja ja pystyt halutessasi tarkistuttamaan ne Ekonomien urapalvelijoilla ura@ekonomit.fi. Niin ikään työsopimuksien tarkistuttaminen onnistuu olemalla yhteydessä Ekonomien juristeihin.

Onnea kesätyöhakuun ja tsemppiä kevääseen!

Kylli-setänne,

Sampo

MITENKÄS NE VAKUUTUKSET; MYÖS TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS? Osalla tilanne kesätöiden puolesta on jo melko valoisa. Suosittelenkin miettimään, josko IAET-työttömyyskassaan liittyminen tuntuisi tilanteessanne järkevältä? Vuoden 2015 vuosimaksu on 105€.

Sampo Juuti Kylteriyhdyshenkilö Suomen Ekonomit p. 044 525 7993 sampo.juuti@ekonomit.fi Vapaaboomari 1/2015 // 7

KYLTERIPÄIVÄT Topi Ranta

VIIDAKKOBISNEKSESTÄ Madventuresin Riku Rantala kohtasi kylterien heimon silmästä silmään.

P

äivän mittaan Bio Rexissä on kuultu paljon loistavia puhujia. Monisatapäinen yleisö on innostunut puheesta toiseen, kun lavalle on astellut taitavia provokaattoreita, yrittäjiä sekä yksi filosofikin.

Tunnelma on kuitenkin edelleen odottava, sillä vuoden 2015 Kylteripäivien päiväohjelman päättää Madventures-matkailuohjelmasta tunnettu Riku Rantala.

Suuren suosion saanut, kolme tuotantokautta pitkä sarja on levinnyt ympäri maailman. Rantalan mukaan sarja on myyty jopa Pohjois-Koreaan, mutta hieman ironisesti länsinaapuri Ruotsiin sarja ei vielä ole päätynyt. Rantalan kanssa sarjaa on juontanut ja kuvannut lukiokaveri Tuomas Milonoff, tutummin Tunna. Kaksikko on myös tehnyt dokumenttielokuvia käsittelevän televisiosarjan Docventures, jota on sitäkin esitetty Suomessa jo kaksi tuotantokautta.

Lavalla puhuu tutunnäköinen mies. Hiuksia on ehkä enemmän kuin telkkarissa, ja kuumien viidakko-olojen rennommat vaatteet ovat vaihtuneet nahkakenkiin, farkkuihin ja tweed-takkiin, mutta mies on sama. Nyt hän seisoo lavalla ja tähyilee yleisöön. ”Silmästä silmään kylterien heimon kanssa”, Rantala aloittaa.

Luento jatkuu videoklipillä Madventures-sarjan kolmannelta kaudelta. Kaksikko on oppaineen ja avustajineen Papua-Uuden-Guinean viidakoissa matkalla ihmissyöntirituaaleista tunnetun heimon luokse. Englanninkielisestä videosta paistaa jännitys; viikkojen mittainen viidakkomatka on saavuttamassa kohteensa. Vastaan tulee alkuasukasheimon nainen ja kohta tulijoiden ympärillä pyörii heimon sotilaita aseineen.

8 // Vapaaboomari 1/2015

Rantala kysyy, kuinka moni yleisöstä arvioi tilanteen olevan lavastettu. Kun osa käsistä nousee ylös, hän toteaa heidän olevan osittain oikeassa, sillä kyseessä oli rituaalihyökkäys, eräänlainen testi tulijoille. Sitä osattiin odottaa. Tunteet, reaktiot ja jännitys oli kuitenkin aitoa, josta päästäänkin siihen, mistä Rantala aikoo kyltereille kertoa. ”Ihmisiä voi kusettaa tasan kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen kerran”, hän lataa.

BISNESVIIDAKKOON Madventuresin viidakkobisnes perustuu Rantalan mukaan tekijöidensä aitoon ja vilpittömään intohimoon.

Fiiliksen menetys johtaisi automaattisesti väkisin tehtyyn työhön, joka puolestaan näkyisi katsojille, jotka kaikkoaisivat. Koko sarjan ja sen ympärille perustuvan bisneksen perusta on Rantalan ja Milonoffin halu matkustaa sekä kokea ja kertoa tarinoita. Menestystekijät hän tiivistää neljään I-kirjaimeen: intohimoon, intensiteettiin, intuitioon sekä itseensä uskomiseen.

Rantalan puhe istuu kokonaisuudessaan erinomaisesti jo muutenkin Kylteripäivien korkealuokkaiseen tarjontaan. Se kuitenkin päättyy hieman epädramaattisesti, kun viestiseinän sensuurin läpi on lipsahtanut nimimerkki ”huljuttelijan” viesti, jossa Rikua pyydetään saunaan hotelliin, jossa Kylteripäivien ohjelman on myöhemmin määrä jatkua. Toimittaja jää ihmettelemään, mistä kylteriyhteisöstä moisia viestejä tulee, ja miksi Rantalaa ei saunassa myöhemmin näkynyt.

Kameran edessä sujuvaa slangia bamlaava ja maailman valtainstituutiota moittiva Rantala on kuitenkin liiketalous- ja taloustieteilijöiden edessä yhtä sujuva kuin matkoillaankin. Puheenparsi on kylterille yllättävän tuttua.

Viidakko on Rantalan mukaan periaatteessa hyvinkin samanlainen kuin kyltereiden kansoittama bisnesviidakko. Molemmat ovat muuttuvia nopeasti toimintaympäristöjä. Liiketoiminnan strategia on osattava jalkauttaa oikein. Tuntuu, ettei loppujen lopuksi olla kovin kaukana yliopistojen luennoista, joskin välissä katsellaan lisää pätkiä Madventuresin viimeisimmältä kaudelta.

Madventuresin luovuus on vaatinut Rantalan sanoin ”paljon persettä”. Ideointia on pystyttävä tekemään vapaasti ja on hyväksyttävä se, että vain murto-osa ideoista on hyviä ja toteuttamiskelpoisia. Hän siteeraa Yleisradiolle Pasilaa käsikirjoittanutta ja ohjannutta Atte Järvistä, jonka mukaan ideoita tulee periaatteella ”viisi paskaa ideaa ja kuudes on hyvä”. Ideointia pitää tehdä suunnattomia määriä, sillä hyviä ei koskaan tule, jos lopettaa jo kolmannen huonon idean kohdalla.

Rantala kuitenkin myöntää, ettei Madventuresin menestys ole perustunut vain tekijöidensä loputtomaan innostukseen. Ajoitus digivallankumouksessa on ollut avainasemassa. Ja kun Madventures on lyönyt itseänsä läpi, se on samalla blokannut monta muuta potentiaalista tekijää. Kasvu on haettu kylterille kliseeksi muodostuneelta epämukavuusalueelta. Vaikka sarjan kehitys on aina perustunut siihen, ettei maailman kulttuurien kokeminen ole aina mukavaa, on rajatkin itselle osattava asettaa.

Vapaaboomari 1/2015 // 9

TAMPERE3 Ville Kaukoranta

KOULUTUSPOLITIIKAN PAIKALLINEN SEXIWAU! ”Ammattisurkeakoulu, postilokero, mitä sen on väliä” ja ”siellä teekkari ei solussansa saa.”

Muun muassa näitä ralleja on laulettu vuosia Boomissa ajatellen, että meillä asiat ovat paremmin kaikin puolin. Nämä stereotypiat ovat lähteneet liikenteeseen (todennäköisesti) vitseinä, mutta ne ovat sittemmin vaikuttaneet boomarien käytökseen paikoin ylimielisinä ylilyönteinä.

Artikkelin ydin ei ole kuitenkaan nöyryyden oppitunti, vaan koulutuspolitiikka. Miten siis teekkarit ja tradenomiopiskelijat liittyvät tähän mitenkään? Lue ja tiedä!

T

TAMPERE3

ampereella käynnistyi vuoden 2014 aikana niin sanottu T3-selvitystyö, jonka tarkoituksena oli hahmottaa ne tutkimuksen ja opetuksen alueet, joissa Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu voisivat tehdä yhteistyötä.

Yhteistyön tarkoituksena on korkeakoulujen vararehtorien sanoin ”saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö.” Tässä artikkelissa esitetään eräitä skenaarioita, jotka voivat toteutua Tampere3-selvitystyön tuloksena ja jotka vaikuttaisivat siihen, miltä kauppatieteiden opiskelu Tampereen yliopistolla näyttäisi tulevaisuudessa. Korostettakoon, että seuraavat esitykset ovat vielä teoreettisia, eikä niitä tulisi tulkita totuuksina tai varsinkaan päätettyinä asioina.

Kevät. Stig Gustavson saa toimeksiannon selvittää tamperelaisten korkeakoulujen yhteistoiminnan mahdollisuuksia.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto ja tradenomitutkinto yhdistetään Liiketoiminta, johtaminen ja yrittäjyys –alatyöryhmä esittää vararehtorien työryhmälle, että kauppatieteiden kandidaatin ja tradenomin tutkinnoissa olisi mahdollista yhdistää joitakin yleisliiketaloudellisia opintojaksoja, kuten peruskursseja ja kieliopintoja. Vararehtorityöryhmä vie esitystä pidemmälle, ja esittää ktk- ja tradenomitutkinnon yhdistämistä. Sisäänottovaiheessa myönnettäisiin oikeus alempaan tutkintoon, ja ylemmän tutkinnon mahdollinen suoritusoikeus saataisiin erillisessä haussa opintoaikana hieman samaan tapaan, kuin opintosuuntiin hakeudutaan. Alemmassa tutkinnossa olisi mahdollista suorittaa tutkimusorientoitu-

Lokakuu. TaY julkaisee tiedotteen ”Tampereelle rakennetaan täysin uudenlaista korkeakoulua”.

2014

Lokakuun loppu. Tamy järjestää ylioppilaskunnan kokouksen käsittelemään korkeakoulujen yhteistyötä ja ylioppilaskunnan suhtautumista siihen.

10 // Vapaaboomari 1/2015

neeseen maisteriin liittyviä menetelmäkursseja tai opiskella yksinomaan sillä ajatuksella, että alemman tutkinnon suorittamista seuraisi siirtyminen työelämään. Ylemmän tutkinnon opinto-oikeus olisi haettavissa myöhemmin hieman nykyisen erillisvalintajärjestelmän mukaisesti.

Tämänkaltaista skenaariota tukee alustava tutkintomalli, joka jaettiin alatyöryhmille: sen mukaan pyrkimyksenä on yhdenmukaistaa tutkintorakenteita ja kolmiportaista bachelor – master – doctor –jakoa korkeakoulujen kesken siellä, missä se on mahdollista. Kauppatieteiden osalta tällaista fuusiota vastustavaksi tekijäksi voidaan katsoa se, etteivät kaikki nykyiset KTK-koulutusta Suomessa tarjoavat yliopistot keskustele aivan aukottomasti keskenään.

Yhden tutkinnon harmonisointi valtakunnallisesti saattaa olla järkevämpi toimenpide ennen kahden eri tutkinnon yhdistämistä.

Tuotantotalous ja tietojohtaminen tuodaan osaksi kauppatieteiden koulutusta

Toukokuu. Valtakunnallisen tason päätöksiä siitä, miten tärkeässä asemassa korkeakoulupolitiikka on tulevalla hallituskaudella.

Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden ja tietojohtamisen opetuksessa havaitaan yhteistä rajapintaa laskentatoimen, markkinoinnin ja yrityksen johtamisen kanssa. Lisäksi Tampereen >>

Vapaaboomari 1/2015 // 11

”Kauppatieteiden parissa on aprikoitu, voisiko työnjaon yhdistyminen teekkareiden kanssa johtaa muuttamiseen Hervantaan.” yliopistolla verrattain vähäiseksi jääneisiin, johtamisen tietojärjestelmiin keskittyviin kursseihin voidaan tarjota yhteistyön kautta enemmän sisältöä.

Yrityksen johtamisen maisteriopiskelija Mika Tala on opiskellut myös TTY:n tuotantotaloutta. Selvitimme, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kauppatieteissä ja tuotantotaloudessa on opetussubstanssin, opiskelijakulttuurin ja opintojen toteutuksen kannalta.” ”Opintojen suorittamisessa merkittävä ero on, että tutalla opinnoissa esiintyy alusta paljon laskuharjoituksia ja ryhmätöitä. Esimerkiksi taas yrityksen johtamisen opintosuunnassa esiintyy jo opintojen alkuvaiheessa runsaasti oppimispäiväkirjoja, esseitä sekä kirjojen lukemiseen perustuvaa suoritustapaa. Tutalla lukuorientoitunut suoritustapa korostuu vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa.

TTY:llä assistentit (= yleensä ylempien vuosikurssin opiskelijoita)tekevät resurssitehokkaasti opetusorientoitu-

neita tehtäviä, kuten tentinvalvontaa, ryhmätöiden tarkastusta ja moodlen ylläpitämistä: vastaavanlainen käytäntö näyttäisi puuttuvan melkein kokonaan kauppatieteistä.

Toisaalta TaY:n sähköisiä tenttejä koskevat käytännöt ovat TTY:tä merkittävästi pidemmällä.” ”Opintojen sisällössä kauppatieteet ovat enemmän ihmiskeskeisiä, ja yhteistä rajapintaa löytyy ainakin sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden kanssa. Tuotantotaloudessa ajattelumalli on teknologiakeskeisempää. Tämä näkyy myös tieteenhistorian huomioinnissa – ainakin johtamisessa nostetaan esille teorioiden luojat sekä taustat, kun taas tuotantotaloudessa nimet jäävät mallien ja niiden soveltamisten varjoon.

Liiketaloudellisessa substanssissa kauppatieteissä mennään toistaiseksi hieman syvemmälle, kun taas tuta antaa yleisiä valmiuksia leveämmällä otteella.” ”Opiskelijakulttuurin puolesta TTY:n opiskelijat ovat yhtenäisempää ja teekkarikulttuurin sitomaa. Tampereen

Vapaaboomari kysyi kolmelta aktiiviboomarilta fiiliksiä ja kommentteja Tampere 3 –projektiin liittyen. Vapaan kommentin lisäksi fiiliksen haastateltavat saivat valita kolmesta vaihtoehdosta: Tosi jees, No en nyt tiedä ja En halua!

Lauri Linnainmaa, Boomin puheenjohtaja 2014, edaattori: "Tosi jees. Muutokseen pitää suhtautua positiivisesti ja nähdäkseni tämä tulee tapahtumaan, joten mukana pitää olla. Ekonomikoulutuksen tulevaisuus tulee muutoksessa miettiä tarkkaan."

Ville Kaukoranta, Boomin puheenjohtaja 2013, Alatyöryhmän 7. (Liiketoiminta, johtaminen ja yrittäjyys) TaY:n varsinainen opiskelijajäsen: ”Tosi jees. Selvitykseen osallistuvat liiketalous-alatyöryhmän toimijat ovat avoimin mielin liikkeellä. Lisäksi opiskelijoiden keskuudessa on päästy mielenkiintoisten ja perusteellisten keskustelujen äärelle esimerkiksi Johtamiskorkeakoulun tulevaisuudesta.”

Jaana Agge, edaattori: "En nyt oikein tiedä. Aluksi olin vastaan, sitten puolesta ja nyt mielipiteetön. Päällimmäiset ajatukset liittyvät siihen, mitä tapahtuisi valtakunnallisesti ja kuinka nopeasti. Haluan uskoa kehityksen tuovan mukanaan positiivisia tuulahduksia."

12 // Vapaaboomari 1/2015

yliopiston opiskelijatoimintaa kuvaa mielestäni hyvin eräänlainen individualismi ja alakulttuurien merkitys. Esimerkiksi kauppatieteilijöillä on vahva järjestöidentiteetti ensisijaisesti oman organisaationsa kautta.”

Tiedustelimme aiheeseen liittyen Pareto ry:n puheenjohtaja Peetu Keskisen näkemyksiä siitä, mitä hyvää taloustieteen läheisyydessä kauppatieteen ja toisaalta yhteiskuntatieteen kanssa on.

Kuvatun perusteella aloilla on vielä melko suuria eriäväisyyksiä – etenkin kulttuurierot ovat vielä merkittäviä. Tamperelaisten yliopistojen opiskelijoiden välisissä keskusteluissa on ollut aiheellinen huoli siitä, miten tutan ja tijon teekkarikulttuurin kävisi, mikäli ne irrotettaisiin teknillisen alan viitekehyksestään. Niin ikään kauppatieteiden parissa on aprikoitu, voisiko työnjaon yhdistyminen teekkareiden kanssa johtaa muuttamiseen Hervantaan.

”Taloustieteiden opiskelu antaa vahvat matemaattiset ja tilastolliset valmiudet, joita ei korosteta niin vahvasti muissa kauppatieteen opintosuunnissa. Taloustiede tuo kauppatieteisiin monipuolisuutta. Monipuolisuus on esimerkiksi sitä, että yksityisen ja julkisen sektorin näkökulmien tarkastelua voidaan laajentaa myös näiden sektorien rajapinnalle. Toisaalta taloustiede on yhteiskuntatiede. Nykyiseen taloustieteen opetukseen pitäisi ottaa paljon vahvemmin mukaan yhteiskunnallinen aspekti, jossa otetaan huomioon myös eettiset ja normatiiviset pohdinnat, jotka vaikuttavat ihmisten valintoihin taloudessa.”

Taloustiede irtoaa kauppatieteiden tutkinto-ohjelmasta Taloustieteitä on tutkimuksen (UTA Research Assessment Exercise 2014, luettavissa TaY:n intrasivustoilta) saralla pidetty muista kauppatieteistä poikkeavana alana. Sen tutkimuksen vahva kytkeytyminen yhteiskuntatieteisiin sekä tutkimuksellinen erottautuminen muista kauppatieteistä aiheuttaa liikehdintää, ja taloustiede uudelleenorganisoidaan yhteiskuntatieteiden yksikköön. Käytännössä muut kauppatieteelliset opintojaksot saattaisivat muuttua taloustieteen opiskelijoille vaikeammin saavutettaviksi, ja johtamiskorkeakoulu joutuisi löytämään jostain korvaavaa vaikuttavuutta – ellei taloustiede jakaudu esimerkiksi kahtia kauppa- ja yhteiskuntatieteellisiin osiin.

”Tulevaisuudessa voitaisiin luoda kaksi erillistä taloustieteen painotusaluetta: Toisessa keskityttäisiin julkistaloudellisiin ja yhteiskuntatieteellisiin kysymyksiin, ja toisessa rahoitus- ja finanssialan sekä yksityisen sektorin kysymyksiin.”

Edellä esitetyt skenaariot ovat vain pieni osuus siitä kattauksesta, mihin Tampere3 voi johtaa. Parhaiten pysyt kärryillä osallistumalla Tamyn T3-viikkopalavereihin (pääsääntöisesti maanantaisin 12-13 Tamyn toimistolla) sekä keskustelemalla Facebookin ”Boomin T3-kanava”-ryhmässä.

Vapaaboomari 1/2015 // 13

VB TESTAA Juulia Joroinen, Aapo Kananoja, Sofia Koskelainen, Aku Miikkulainen

VB

testaa

BOOMIN VALIKOIDUT JÄSENEDUT

Boomin (antiikkisilta) nettisivuilta löytyy niin arkisia, kuin vähän mystisempiäkin boomilaakson palveluita ja jokaisen Boomarin etuja, joista osan VapaaBoomarin toimitus päätti laittaa testiin ennen uusien nettisivujen ja päivitetyn jäsenetulistan käyttöönvihkimistä.

Fat Lady eli Fädäri Huhu kertoo, että Boomin tarralla tulisi päästä kyseiseen yökerhoon perusiltoina heittämällä sisään ennen kello kahtatoista. Toisin sanoen siis ilmaiseksi ja jonon ohi.

Kolme kaveriakin pitäisi saada samalla mukaan (eli siis 1+3). Näinhän se tosiaan onkin, mutta tästä eivät välttämättä ovipoitsut ole aina tietoisia.

Eivätkä myöskään lipunmyyjät, vaikka heitä päällystön kommenttien perusteella onkin ohjeistettu tästä tärkeästä asiasta. Nopean neuvottelun jälkeen

epäkohta kuitenkin yleensä korjaantuu ja boomarirotta kumppaneineen saa astella ylpeänä sisään muiden jäädessä sateeseen. Joku on kuulemma saanut alennusta myös shoteista! Huomioi silti ennen järkkäreiden pieksemistä, että etu ei kata erikoisiltoja.

Stadium VapaaBoomarin tiukkaakin tiukempi asiantuntijaraati kävi testaamassa myös boomarin liikunnallisia etuja. Boomarithan ovat tunnetusti hyvin treenattua porukkaa ja kunnolliset liikuntavälineet ehdottoman tärkeitä tyypillisen boomarikropan saavuttamiselle. Myös Stadiumilla on huomattu Boomareiden urheiluinnostus ja jäsentarraa näyttämällä saa 15% alennuksen ostoksista.

VapaaBoomari arvosteli myös kyseisen puljun asiakaspalvelua ja pirtsakan Jannen ja pontevan Heidin reipas palvelu ei jättänyt kylmäksi. Palvelu oli hyvin asiantuntevaa ja avuliasta. Jos tyylikkäät lenkkarit kevääksi haluaa, niin näiltä kahdelta saa tuiki tarpeellista tulitukea oikeanlaisen tossun löytämiseen. On pronaatiota, geelivaimennusta ym. Kysykää niiltä kahdelta, ne tietää.

14 // Vapaaboomari 1/2015

Boomilaakso, tuo jokaisen boomarin tuttu ja turvallinen kotikolo. Sinäkin olet mahdollisesti joskus kokenut maagisen bolaefektin, mutta mitä kaikkea boomilaaksolla onkaan tarjottavana kuin vain lokoisat sohvat ja leppoisa juttuseura?

KAHVI – palveluista tutuin + Ilmainen, 20snt take away + Useimmiten onnistuneita makuelämyksiä - Suuri todennäköisyys, että pannu on tyhjä tai se sisältää taktisesti vain kahvilirut Muuta: Kahvikupin ääressä on suosittua parantaa maailmaa.

POHJANOTTAJAISET BILEISIIN – toimii

LEHDET – monipuolisesti luettavaa

+ Hyvää seuraa + Takuuvarma pääpäivä

+ Laaja valikoima + Asia- ja viihdelehtiä + Aina myös uusimmat numerot - Halutun lehden löytäminen saattaa välillä vaatia pienen etsintäsession

- Ei mitään – pohjanottajaisissa on vain noususuunta Muuta: Klubijatkot kruunaavat sinnikkäimpien Boomareiden pohjanottajaiset. Tule, näe ja koe - et voi pettyä.

TULOSTUS JA KOPIOINTI – kaikki onnistuu GRADUNNIDONTAKONE – siis mikä? + Tällä kysymyksellä voit hämmentää päivystäjää

+ Ei jonoja + 5snt per paperi

- Olemassaolo kyseenalainen

- Yliopistolla ilmaista, jos tulostuskiintiötä jäljellä

Muuta: Empiirisen tutkimuksen mukaan kukaan ei tiennyt a) mikä on gradunnidontakone b) mistä sellaisen voisi löytää. Havaintoja otetaan vastaan tästä mystisestä ja äärimmäisen tärkeästä laitteesta.

Muuta: Boomilaaksossa tulostamisen suosio on arvoitus.

Vapaaboomari 1/2015 // 15

47. VUOSIJUHLAT Niko Pankka ja Jenni Ilmola

Kaikkien odottama, kaikki parhaat juorut kattava

VUOSIJUHLAVIIKKOREPORTAASI

B

oomi ry:n 47. vuosijuhlat järjestettiin tänä vuonna Sokos Hotel Ilveksessä ja tilaisuuden jälkeiset tanssiaiset hotelli Tornissa. Cocktail–tilaisuus pidettiin vasta valmiiksi saadussa erittäin tyylitellyssä Pinninkatu 57:ssa. Kokkareiden jälkeen noin kello kuuden maissa Ilveksen sali täyttyi frakkipukuisista ja pitkissä mekoissaan sädehtivistä kutsuvieraista. Samppanjan ja juhlapuheiden lomassa myös vuoden 2015 hallitus pääsi esittelemään itsensä sekä Pohjolan pidot saivat ansaitsemaansa huomiota Boomin klassiseen tyyliin. Huomionarvoista on myös Boomin huljuttelijoiden (BoHu, ei vielä ry) saama kunnianosoitus puisen pesuharjan muodossa. Ohjelman loppupuoliskolla Simo Frangénin vetämä hyväntekeväisyyshuutokauppa oli jymymenestys, ja jopa Bosan laadukas olutkin kaupattiin kiitettävään hintaan.

Kaikesta sikarinkatkuisesta juhlahumusta huolimatta myöskään ekonomeille tutulta kaikenlaiselta harmilta ei päästy välttymään. Kokonaisuudessaan vuosijuhlat ovat hyvin arvokas tilaisuus, joissa tulisi muistaa käyttäytyä. Joillakin vanhemmilla tieteenharjoittelijoilla tämä kuitenkin saattoi unohtua, ja muutkin kutsuvieraat saivat kummastella kyseisen (herras)miehen käytöstä. Edellä mainitun seuralainen varmasti arvosti toistuvia keskisormen näyttöjä muiden miesten laulaessa nätisti avecilleen.

Preemion vuosijuhlaedustukselle ei riittänyt kokkareiden puheenvuoro lahjanannon yhteydessä, vaan toinen kutsuvieraista osoitti hämmästyttävää esiintymisinnokkuutta hotelli Ilveksessä. Iltajuhlan aikana toistuvasti pyydetyt puheenvuorot saivat jopa vuosijuhlamarsalkan otsasuonen kiristymään, sillä kesken pääruuan aloitetun puheen marsalkkamme lopetti lyhyeen.

VUOSIJUHLASITSIEN KUNNIAMAININNAT VUODEN NUKKUMAANMENOPÄÄTÖS: Janne Vikman

VUODEN BOLAHENGAAJA: Niko Pankka

VUODEN AINEKERHO: Boomin Huljuttelijat

VUODEN KONSEPTI: Perjantain Bolaoluet

47. VUOSIJUHLAT

Luonnollisesti myös vuosijuhlien jatkot vaativat veronsa sekä juhlijoilta että Boomin vasta remontoidulta tiloilta.

Rautaista osaamista näkyi jokaisen ainejärjestön toiminnassa, ja lopulta Bolan vessan seinä antoi periksi lähtien hetkellisesti paikoiltaan. Muuan talousvastaava vuosimallia 2015 sai sitä sitten korjailla kesken bilehuuruisen illan. Onneksi Boomin tilojen vetovoima ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään, vaan erittäin pehmeät ja kutsuvat sohvat täyttyivät muutamista nukkujista, jotka pysyivät paikoillaan aina sillikseen asti.

selle vujustaffille. Ensi vuonna arvokas tunnelma pidetään vähintään ennallaan, sillä kuten sanottua, huljuttelu on ikuista!

Kaikesta vauhdista huolimatta vuosijuhlat olivat erittäin onnistuneet, jossa kaikki palaset loksahtivat lopulta kohdalleen. Iso kiitos kuuluu kaikille osanottajille sekä erinomai-

BoHu vastaanottamassa saamaansa huljutteluharjaa,

Simo Frangen hauskuuttamassa yleisöä.

Ylpeät vuosijuhlamarsalkat ihastelemassa kättensä jälkeä.

#VUOSIJUHLAT @vikmanj #vuosijuhlat #boomiry #sokoshotelilves

@mcakmoi #markkinoinninblondit #vujut#lisääskumppaa

@ainokaroliinak #boomiry #pörssiry #allianssi #sikaosasto

@enklaavi #deträckerföross #petoonirti #värisuora

47. VUOSIJUHLAT Niko Pankka

ROSVO-SILLIS HEV, BoHu ja kaikenlaista harmia

V

uosijuhlien jälkeisen lauantain sillis kirvoitti tunteita moneen suuntaan. Siinä missä entisen puheenjohtajamme #91:n kyyneliin herkistyminen sillisjatkoilla koettiin samaan aikaan sekä suloiseksi että kiusalliseksi, jälkimmäistä löytyi varsinaiselta sillikseltä sitäkin enemmän.

Muuan koulutuspoliittinen vastaava Wolmar Nojanen (nimi muutettu) osoitti ennennäkemätöntä nopeutta porkkanahatussaan, jonka vauhti vetää vertoja melkein jopa liekkipipolle. Oranssin värinen lätsä kirvoitti H15:n jäsenen romanttisesta kosinnasta ja allianssisuhteiden vahvistamisesta lepäilemään Bolan keittiön sohville naama värjättynä alta aikayksikön.

Boomin hallituksen talousvastaavan HEV – tauti aiheutti huolta tartunnan mahdollisuudesta huljuttelijoiden keskuudessa. Syrjinnästä kimpaantuneena ikioma blondi vauhtiveikkomme kehitteli oman paljuviritelmänsä, jonka elinikä hatarasta tasapainosta johtuen kutistui alle kahteen minuuttiin. Onneksi ilkeät juoruilut loppuivat erittäin lämminhenkiseen kikkelit kiipelissä – otteluun, jonka vetäjinä Royal Staff vuodelta 2014 kunnostautui.

18 // Vapaaboomari 1/2015

Alastomuutta ei myöskään puuttunut erään naispuolisen Bosamuian touhuista, joka sirklasi edestakaisin paljun, keittiön ja pihamaan väliä useampaan kertaan kuin ihminen voi kohtuudella laskea. Vastaavanlaista tilannetta varten on hyvä nostaa yleiseen tietoisuuteen pari käytännön ohjetta: 1)Bikinit on tehty käytettäväksi, varsinkin niiden ollessa mukana ja 2) Kun niitä bikineitä viimein laitetaan päälle, niin alusvaatteet kuuluu ottaa alta pois.

Kisakuntoa omattiin ihailtavan paljon alkoholipitoisten juoma-annosten nauttimisen lomassa, mutta allianssin vahvistumisesta huolimatta muutama pörssiläinen koki välikuoleman tarpeelliseksi Spinnin eeppisen sillismusiikin pauhatessa bassoista. Kaiken huipuksi puolet Jyväskylän edustajista koki sillisjatkoilla poistumisen kello kahdeksan aikoihin olevan ihan ok. Näin jälkeenpäin voi kuitenkin todeta, että tämä ei todellakaan ole ok, vaan samanlaista käytöstä ei missään nimessä hyväksytä vastaavanlaisissa tapahtumissa.

47. VUOSIJUHLAT Sofia Koskelainen

VUODEN BOOMARI Ville Kaukoranta

Klassinen kysymys, miltä nyt tuntuu?

Nyt tuntuu kerta kaikkiaan hyvältä. Merkittävän tunnustuksen saaminen ei ole ensisijainen ajuri missään tekemisessä, mutta kyllä sellaista saadessaan tulee todella hyvälle päälle.

Mikä sai sinut innostumaan järjestöhommista ja erityisesti koulutuspolitiikasta?

Boomin toiminta ja sen monipuolisuus sai mut kiinnostumaan järjestötoiminnasta. Smurffiviikkojen jälkimainingeissa oman smurffiryhmän kesken oli puhetta, että hallitukseen hakeminen voisi olla hauska rasti suoritettavaksi, vaikkei valinta itseen kohdistuisikaan. Oman tarkemman mielenkiinnon kohteen, koulutuspolitiikan löytyminen johtui osin vuoden 2011 kopovastaavan palopuheista ja osin opportunismista - kopo ei näyttänyt kiinnostavan ainakaan nuorempia opiskelijoita, joten päätin ottaa selvää, onko vika aihepiirissä itsessään. Muutama vuosi myöhemmin voinen todeta, ettei vika ainakaan itse kopossa ole - ehkä pikemminkin siinä, miten siitä viestitään.

Miltä tulevaisuuden suunnitelmat tällä hetkellä näyttävät?

Opiskeluissa menee vielä pari vuotta, mutta suhde Boomiin kestänee yli opiskeluaikojen. Roolini Boomissa lienee enimmäkseen palveluiden loppukäyttäjänä ja taustahäärääjänä, eli mitään ihmeempää seniorivallankaappausta en ole miettinyt.

Toisaalta eräs Tamy-yhteyksistä tunnettu boomari tiedusteli halukkuuttani lähteä hänen tutorparikseen vuoden päästä ; )

Onko mielessäsi jotain muuta mitä haluaisit välittää Boomareille?

Tätä lukeville boomareille - menkää ja antakaa Boomille se, minkä vain itsestänne irti saatte. Hämmentävää kyllä tämä on yleensä se tapa, jolla Boomista saa eniten irti omaa tulevaisuuttaan varten. Siksi toisekseen kannattaa muistaa, ettei ota mitään ihan liian vakavasti - varsinkaan itselleen nauramisen kyvystä ei ole koskaan ylitarjontaa.

Vapaaboomari 1/2015 // 19

#VAINYSÄRIJUTUT Jenni Ilmola ja Aku Miikkulainen

90’S FLA 1990 1991 1992

1993

1994

1990 VapaaBoomarin taitto oli vielä hieman eritasoista kuin nykyään, esimerkiksi kirjoitusvirheiden korjaaminen kynällä ennen painoon menoa oli täysin hyväksyttävää.

Tärkeimmät vinkit 1990-luvun ekonomille: ”Kenkäpuhelimen soidessa luennolla, tarkista salkkusi, ikään kuin puhelu olisi sinulle.”

Synnyttävien naisten keski-ikä se vain nousee ja nousee, eikä ihme, jos nykymenoa vertaa 90-luvun meininkiin. Sillon osattiin iskeä nainen, suorastaan tyrmätä. VB:n vinkit boomaritytön iskemiseen 90-luvulla menivät pääpiirteissään seuraavasti: Ensimmäinen vaihe oli tarjota juotavaa. Ja seuraava vaihe oli tarjota lisää juotavaa. Jokaisen juoman välissä oli noin 10 minuuttia aikaa kehua boomaritytön seksikkäitä huulia ja eroottisia sääriä. Ylimääräisiä pinnoja sai jos oli muistavinaan tytön yliopistolta. Ja jos näytti siltä, että tyttö meinasi tanssia pojan tainnoksiin, oli parasta tarjota lisää juotavaa. Illan kruunasi kokonainen pullo ”libistä” (ilmeisesti 90-luvulla suosittu Liebfraumilch-niminen valkoviini). Lukemamme mukaan yhteisellä taksimatkalla boomaripoika viimeistään huomaa, kuinka illan aherrus alkaa tuottamaan tulosta. Ottakaahan pojat mallia siitä!

1990-luvulla kiisteltiin kovasti siitä, tulisiko opintojen venymisestä antaa sanktioita ajanhallintansa kehnosti hoitaneille opiskelijoille. Myös Tampereen yliopiston yleisten lukukausimaksujen toteuttaminen oli tapetilla ja vuoden 1993 keväällä lukukausimaksut olivat VapaaBoomarin mukaan torjuttu kokonaan. Nykyhetken maksujen tilanteesta voi päätellä, mihin päätökseen loppujen lopuksi 90-luvulla tultiin maksujen suorittamisen suhteen.

VapaaBoomari testasi valikoidut boomariopiskelijan edut tässä numerossa, mutta millaisia etuja 1990-luvun booomarilla oli ainejärjestönsä kautta? Eduiksi luetellaan muun muassa oikeus Boomilaakson etuihin (mm. faXi, suuressa huudossa ollut kopiokone, lankapuhelin, laserprintteri ja tietokone), mahdollisuus yritysvierailuihin, illanvietot ja yhteistyö muiden ainejärjestöjen kanssa.

Yhteistyöainejärjestöistä mainitaan erityisesti Pörssi ja Warrantti sekä heidän järjestämänsä tapahtumat. Ysäriboomarin eduissa on siis pohja tämän hetken jäsenetuihin, sillä huomattavia eroja ei ole havaittavissa.

VapaaBoomarin kansikuvakokoelma 1980-2010 20 // Vapaaboomari 1/2015

ASHBACK 1995

21.1.1995 POIKKITIETEELLISET HAALARIJUHLAT: Pilkkikauden avajaiset Olisiko tässä benchmarkkauksen aihetta vuoteen 2015?

Vuosi 1996 on ollut boomareille erityinen vuosi, sillä firman WWW-sivut ovat avautuneet tällöin yleisölle ensimmäistä kertaa. Hyvästi ilmoitustaulutiedottaminen!

1990-luvulla digitaalinen tenttiarkisto oli vielä lapsenkengissä, sillä VapaaBoomari kehottaa boomareita hyödyntämään Boomin kattavaa tenttiarkistoa, joka luonnollisesti oli tällöin vielä fyysisessä muodossa.

Vuoden 1998 vappu järjestettiin VapaaBoomarin artikkelien mukaan vielä yksipäiväisenä ja kotibileinä. Kukahan raukka on asuntonsa bilekäyttöön joutunut lahjoittamaan..

Mitä buumarin päässä liikkui 90-luvulla? Noh, ainakin VB:n nousussa/laskussa-palstan mukaan exhibitionismi alkoi olla jo väistyvä trendi. Sen sijaan aamuheijari ja meriaamiainen olivat vahvassa nousussa. Suosittuja olivat myös ”pesäveikkojen pervonurkka”, joka tuotti makeat naurut lukijalleen: ”Mikä ei värise eikä työnny perseeseen? -Kuollut epileptikko” sekä horoskooppipalsta, joka... miten sen nyt sanoisi... piti jalat maassa ylpeimmälläkin boomarilla: vaa´at kuolevat sukupuolitauteihin, leijonat ovat varastelivia persereikiä, kaksoset harrastavat insestiä ja oinaat ovat muuten vain kusipäitä, ihan näin esimerkiksi. Vitsit olivat selvästi parempia ja horoskoopit totuudenmuikaisempia 90-luvulla kuin nyt 2010-luvulla. Kyllä 90-luvulla kaikki oli vaan niin paljon paremmin!

1980-luku

1990-luku

2000-luku

1996 1997 1998 1999

2010-luku

Vapaaboomari 1/2015 // 21

Sari Nevanpää

BÄNDIN KOKOONPANO Ella Lähteenmäki – laulu Sampo Juuti – kitara Ville Tiirikainen – rummut Aapo Huotarinen – basso Riikka Kannisto - koskettimet dabobmusica@gmail.com

- Boomin oma bändi

D

A BOB on tamperelaisista opiskelijoista kasattu, bilemusiikkia soittava bändi, jonka musiikkitarjonta kattaa niin menneiden vuosikymmenten ikivihreät, kuin nykypäivänkin radiohitit. Bändin ideana on olla koko ainejärjestön bändi, jonka kautta mahdollisimman moni boomarimuusikko voisi jatkossa saada keinon harrastaa musiikkia.

VapaaBoomari päätti käydä selvittämässä lisää ja esitti bändin jäsenille muutaman kysymyksen!

Miten DA BOB sai alkunsa?

Sampo: Olin jo pidemmän aikaa ajatellut, että Boomille olisi kiva saada bändi ja Villen kanssa useampaan otteeseen keskustelimme, että pitäisikö sellainen perustaa.

Ville: Viime syksynä smurffiviikoilla ainekerhoillan yhteydessä esittäydyimme Sampon kanssa, vaikka me ei mikään ainekerho ollakaan ja sen jälkeen laitettiin boomarit- listalle viestiä, että haemme bändiin jäseniä. Siitä se kaikki oikeastaan kunnolla alkoi.

Sampo: Siinä kävi itseasiassa niin, että moni kitaristi ja rumpali olisi ollut valmis lähtemään mukaan, mikä oli harmi, sillä kitaristi ja rumpali meillä jo oli. Lopulta bändin jäsenet löytyivät pitkälti omasta kaveripiiristä. Esimerkiksi basistin saimme bändiimme kun kysyin teekkarikaveriani Aapoa mukaan.

Mistä nimi DA BOB tulee?

Ella: Mä taisin ehdottaa nimen alkuun ”Da”. Se on vähän niin kuin ”The”, mutta se on vähän gangstampi.

Sampo: Mä kotona mietin ”Boomin oma bändi” nimeä ja siitä tuo Bob oikeastaan tuli.

Millainen musiikkitausta teillä on?

Ella: Olen käynyt Pirkanmaan musiikkiopistoa ja soittanut viulua sekä pianoa. Olen lisäksi soittanut eräässä instrumentaalibändissä ja laulua olen harrastanut noin kaksi vuotta.

22 // Vapaaboomari 1/2015

Sampo: Ala- ja yläasteen suoritin musiikkiluokalla ja kitaran lisäksi olen soittanut klarinettia. Myös muutamissa bändeissä on tullut oltua mukana.

Ville: Musiikkia on tullut harrasteltua ahkerasti ja välillä niinkin paljon, että kouluhommat ovat meinanneet vähän kärsiä. Saa nähdä miten kauppiksen kanssa käy (nauraa).

Sampo: Myös Riikka ja Aapo ovat harrastaneet musiikkia ahkerasti. Aapo on bassonsoiton lisäksi laulanut lukioaikanaan hevibändissä ja sittemmin tehnyt mm. hääkeikkaa.

Riikka taas on mukana Micro nimisessä bändissä.

Oletteko miettineet levyn julkaisemista?

Ella: Olemme lähinnä bilemusaa soittava coverbändi, joten levyn julkaiseminen ei ole se ykkösjuttu.

Ville: Joo, vielä emme ole tehneet omaa matskua ja olemme vielä aika alkutaipaleella bändimme kanssa, mutta saa nähdä, miten tämä projekti lähtee kehittymään.

Miltä kevään keikkakalenterinne näyttää?

Sampo: Seuraava keikka on vujujen aikaan, mitkä tosin ovat jo ohi tämän lehden ilmestyttyä.

Ville: Me ollaan Boomin lisäksi lähestytty Tampereen muita ainejärjestöjä, sillä me ollaan ajateltu, että myös muilla tahoilla voisi olla kysyntää meidän kaltaiselle bilebändille.

18-28 -vuotiaille Venytä enemmän irti rahoistasi

Nordean Check-in – asiakkaana saat hyviä vinkkejä ja tuntuvia etuja. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–su 24h/vrk tai lue lisää osoitteessa nordea.fi/checkin

Teemme sen mahdolliseksi

Sata-Hämeen konttorit 0200 3000 nordea.fi

Vapaaboomari 1/2015 // 23

EDUSKUNTAVAALIT Ville Kaukoranta

PIENI VAALITENTTI

Kiinnostuitko? Lue ehdokkaista lisää osoitteessa blogi.boomi.fi!

JAAKKO MUSTAKALLIO 1. Kuka olet ja mitä olet tehnyt Boomissa?

Moro! Olen juuri valmistunut ekonomi sekä ikuisesti Boomari. Olen paljasjalkainen mustanmakkaran purija Tampereelta sekä toimin Opiskelijan Tampere ry:n toiminnanjohtajana. Meikäläinen lähti smurffina Boomin hallitukseen vuonna 2009 ja päädyin vetämään Klubimestarina yhtä vuoden suurimmista projekteista, eli edellistä tilaprojektia. Tämän jälkeen olen istunut VB:n edustajana Tamyn hallituksessa ja edustajistossa. Nykyään toimin mm. Tampereelta kaupunginvaltuutettuna ja valtuustoryhmämme varapuheenjohtajana.

Valtakunnan politiikassa puheenjohdan puolueen talouspoliittista työryhmää.

2. Mikä on puoluetaustasi? Miksi tämä puolue, ja miksi asetut ehdolle?

Puolueeni on vihreät. Politiikassa puolueet muodostuvat monista mielipiteistä ja koska aivan kaikesta et voi olla samaa mieltä minkään puolueen kanssa, valitsin puolueen jonka kanssa olen vähiten eri mieltä. Tätä pohdintaa suosittelen kaikille. Vihreät kokonaisuutena edustavat minulle aidosti arvoliberaalia ja yhteiskunnan rakenteita ravistavaa puoluetta, joka ajaa kokonaisuuden etua, ei yksittäisten toimijoiden.

3. Olet ollut jo mukana kunnallispolitiikassa. Mitä olet oppinut Boomissa, mitä politiikassa et olisi voinut koskaan oppia?

Boomi on opettanut vaikka mitä! Erityisesti Boomissa on oppinut hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä laittaa kädet saveen ja tarttua toimeen sekä ymmärrystä, kuinka pieneltäkin tuntuva asia voidaan saada kasvamaan valtavaksi ilmiöksi hyvällä asenteella ja tekemisen meiningillä.

4. Jos päättäisit näistä kysymyksistä, mitä haluaisit itseltäsi kysyttävän?

Kysyisin perustelua sille, miksi ilmastonmuutoksen torjunta on itse asiassa Suomen suurimpia liiketoimintamahdollisuuksia. Emme pysty kilpailemaan massatuotannossa Aasian kanssa, vaan meidän on oltava jatkuvasti aallon harjalla luoden ratkaisuja. Ympäristö- ja resurssitehokkaat teknologiat ovat se aallon harja. Sitten kysyisin myös mieleenpainuvimmasta sitsimuistosta, joka oli harkkasitseillä, kun jouduin punishmenttinä silloisen Boomin puheenjohtajan kanssa kisaamaan kumpi juo nopeammin tuopillisen salmaria. Ja sitten laulettiin yöhön asti.

JOUNI MARKKANEN 1. Kuka olet ja mitä olet tehnyt Boomissa?

28 v. markkinoinnin KTK, Boomissa smurffipappa 2008, NESU vpj 2009, Boomi pj 2010, vuoden boomari 2010, hopeinen ansiomerkki 2013. Mukana vähän kaikessa eilen, tänään ja huomenna.

2. Mikä on puoluetaustasi? Miksi tämä puolue, ja miksi asetut ehdolle?

Kokoomus, siksi, että järki voittaa. Puoluevalinta ei ollut helppo, koska kaikissa puolueissa on omat ongelmansa. Kokoomuksesta löytyi kuitenkin itselle oikea paikka, koska talousrationaalinen ajattelu ja kehittäminen ovat vahvasti sisällä puolueen tekemisessä. Lähdin mukaan politiikkaan, koska ihmisten auttaminen on se, mitä haluan elämässäni tehdä. Politiikan kautta pystyy auttamaan isoa joukkoa ihmisiä. Lisäksi osaaminen näyttäisi olevan aika sopiva politiikan tekemiseen.

3. Olet ollut jo mukana kunnallispolitiikassa. Mitä olet oppinut Boomissa, mitä politiikassa et olisi voinut koskaan oppia?

Boomissa olen tutustunut huikeaan määrään ihmisiä, jotka ovat nyt ja tulevaisuudessa uskomattoman tärkeitä osia elämää. Vuosi 2010 boomin puheenjohtajana oli opettavaisin vuosi elämässäni.

Saimme kokeilla ja tehdä ilman pelkoa epäonnistumisesta. Vuoden aikana tajusin myös esimerkiksi sen, että statuksesta riippumatta kaikki ovat ihmisiä. Asemasta riippumatta kaikkia pitää arvostaa, mutta toisten ihmisten nostaminen korokkeelle on tarpeetonta. Melkein kaikki meistä on aika huikeeta porukkaa, joten ollaan mielummin ihmisiä toisillemme.

4. Jos päättäisit näistä kysymyksistä, mitä haluaisit itseltäsi kysyttävän?

24 // Vapaaboomari 1/2015

Mikä olisi vinkkisi boomareille? Ja vastaus: Elämässä pitää olla enemmän kivaa kuin tyhmää. (lainaus Eero Laitilalta).

URATARINA

JANNE ROSSI

EY Assurance services

N

imeni on Janne Rossi ja työskentelen EY:n tilintarkastuspalveluissa Tampereen toimistossa. Olen valmistunut Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelmasta vuonna 2013. Pääaineeni oli tilintarkastajalle sopiva laskentatoimi. Sivuaineina luin vero-oikeutta ja yritysjuridiikkaa. Olen pelannut lähes koko elämäni jalkapalloa ja yliopiston pääsykokeisiin lukiessani mietin pitkään ja hartaasti minkä pääaineen valitsisin. Silloisessa joukkueessani oli pari vanhempaa, jo urallaan pidemmälle edennyttä tilintarkastajaa, jotka kannustivat valitsemaan pääaineeksi laskentatoimen. Tässä vaiheessa minulla ei ollut vielä minkäänlaista käsitystä siitä mitä haluaisin tehdä valmistumisen jälkeen, mutta näin jälkikäteen on helppo todeta, että joukkuekavereideni kanssa käymieni keskustelujen myötä alitajuntaan oli iskostunut ajatus siitä, että tilintarkastus voisi olla yksi mahdollisuus.

Aloitin EY:llä työt trainee-ohjelmassa joulukuussa 2012, vajaa vuosi ennen valmistumistani kauppakorkeakoulusta. Mahdollisuus päästä työskentelemään isossa kansainvälisesti arvostetussa yrityksessä jo opiskeluaikana olikin yksi suurimmista syistä miksi kiinnostuin tilintarkastusalasta. Trainee aika oli samaan aikaan sekä erittäin haastavaa, että mielenkiintoista. Väittäisin, että yhtä haastavat työtehtävät, joihin olisi mahdollista päästä suoraan koulun penkiltä, ovat melko harvinaisia. Ennen EY:lle siirtymistä minulla oli työkokemusta taloushallinnon alalta kahden kesän ajalta rutiini tilitoimistotehtävistä. Aikaisempaa työkokemusta ei siis juurikaan ollut ja täytyy myöntää, että aluksi tuntui hieman siltä kuin olisi heitetty suoraan uimakoulussa altaan syvään päähän. Heti ensimmäisellä viikollani pääsin mukaan erään suuren pörssiyrityksen tarkastustiimiin. Olin jopa hieman yllättynyt siitä, että pääsin heti niin sanotusti kentälle osana tiimiä. Työuran alussa oppimiskäyrä onkin melko jyrkkä ja uusia asioita tulee vastaan jatkuvalla syötöllä. Tämä tekee työstä toisaalta haastavaa, mutta myös äärimmäisen palkitsevaa, kun kehityksen omassa osaamisessa huomaa nopeasti. Tietysti tarkastustiimin kokeneemmat jäsenet ovat tukena ja heiltä voi (ja tulee) kysyä asioista, joihin oma osaaminen ei vielä riitä. Trainee-ohjelman päätyttyä maaliskuussa 2013 minulle tarjottiin vakituista työtä associatena eli ”assarina”.

edelleen varsin kuivahtava mielikuva, johon sisältyy lähinnä mappien selaamista ja numeroiden pyörittelyä pimeässä toimiston nurkassa. Tämä mielikuva on kuitenkin erittäin kaukana todellisuudesta ja käytännössä työskentelemme selkeästi suurimman osan ajastamme asiakkaidemme tiloissa. Parasta työssäni onkin erilaisten asiakkaiden kanssa työskenteleminen. Harvassa työssä saa mahdollisuuden keskustella erilaisten yritysten avainhenkilöiden kanssa heidän liiketoiminnastaan, mahdollisista ongelmista ja menestystekijöistä. Tämä tarjoaa myös loistavan mahdollisuuden oppia ymmärtämään erilaisia tapoja menestyä liike-elämässä.

Tämänkaltainen kokemus voi olla korvaamatonta omaa urakehitystä ajatellen. Tilintarkastusta ei tarvitsekaan ajatella lopullisena uravalintana, vaan se voi olla myös loistava ponnistuslauta muihin uramahdollisuuksiin. Ei olekaan täysin tavatonta, että asiakkaamme ovat tarjonneet tilintarkastustiimimme jäsenelle mahdollisuuden työskennellä heidän organisaatiossaan. Osa on tarttunut tilaisuuteen ja työskentelee nyt asiakkaidemme palveluksessa esimerkiksi talousjohtajina.

Mikäli tilintarkastus alana kiinnostaa, niin sosiaalista kanssakäymistä kannattaa harjoitella jo opiskeluaikana. Sopivalla tavalla uteliaasta luonteesta on tilintarkastajan työssä apua samoin kuin hyvästä yleissivistyksestä. Itse pidän työn vaihtelevuudesta, harvoin sattuu kahta samanlaista päivää peräkkäin. Myös työn tekopaikka vaihtelee, koska merkittävä osa työstämme tapahtuu asiakkaiden luona. Työtä saan tehdä pätevien ja samalla koulutuspohjalla olevien kollegojen kanssa. Laskentatoimen ja esimerkiksi yhtiöoikeuden perustiedot on tietysti tärkeää hallita, mutta tässä työssä oppiminen tapahtuu kuitenkin pääasiassa tarkastustyötä tekemällä.

Opiskelija, jos haluat olla mukana rakentamassa paremmin toimivaa yritysmaailmaa rennossa mutta haastavassa työyhteisössä, hae töihin EY:lle!

Janne Rossi Associate, Assurance Services

Tällä hetkellä olen siis työskennellyt EY:llä reilut kaksi vuotta ja olen viihtynyt talossa hyvin. Tilintarkastuksesta on monella

Vapaaboomari 1/2015 // 25

KOLUMNI Topi Ranta

#LUPAUS, JOKA RIKOTAAN

E

duskuntavaalien johdosta edunvalvontajärjestöissä on alkanut vaalikiima. Oma Twitter-feedini on täyttynyt muun muassa Tamyn #koulutuslupaus-twiiteistä. Kun otetaan huomioon, millaisessa opiskelijakuplassa elän, voin vain kuvitella, millainen määrä muita hashtageja erilaisille lupauksille on tehty.

Mitä enemmän ehdokas tekee lupauksia, sitä todennäköisimmin hän joutuu niitä rikkomaan. Ei ole mahdotonta, että päätöksenteossa yksittäiselle kansanedustajalle tulee vastaan tilanteita, joissa annetut lupaukset ovatkin keskenään ristiriidassa tai että puoluekurin takia on äänestettävä toisin kuin olisi itselle mieleen.

En halua olla kyyninen mulkku, mutta joudun sellainen vähän luoteenomaisesti olemaan. Suurin osa näistä lupauksista rikotaan niiden ehdokkaiden osalta, jotka pääsevät läpi.

Eikä siitä ole syyttäminen tulevaa kansanedustajaa, vaan lupauksen vaatijaa.

”Mitä enemmän ehdokas tekee lupauksia, sitä todennäköisimmin hän joutuu niitä rikkomaan.”

Vaalilupausten ongelma on, että ne ovat absoluuttisia, eivätkä ne koskaan huomioi muutoksia, jotka ympäröivissä olosuhteissa tapahtuvat. Olisi naiivia kuvitella, että koulutus ja opintotuki elävät irrallaan muusta politiikasta. Viimeistään eduskunnalle päätettäväksi tuleva talousarvioesitys pitää huolen siitä, että näin ei ole, vaan koko valtion toiminta on yksissä kansissa euroiksi yhteismitallistettuna.

26 // Vapaaboomari 1/2015

Päätöksenteon tulevaisuutta on mahdotonta tarkasti ennustaa. En aio vaatia ehdokkailta vaalilupauksia vaan samanlaisia arvoja ja käsityksiä oikeudenmukasesta tavasta järjestää yhteiskuntaa.

Haluan, että äänestämäni ehdokas pystyy tekemään järkeviä päätöksiä myös niissä suuressa osassa tilanteita, joita en ole voinut ennustaa etukäteen.

Lupausten väkinäisyys ja sopeutumattomuus eivät tietenkään tee kampanjoinnista turhaa. Koulutus on tärkeä aihe ja käyty keskustelu avaa äänestäjille mahdollisuutta tutkailla ehdokkaiden ajatuksia ja teemojen tärkeysjärjestystä. Mutta älä ihmettele, jos #lupauksen antanut kansanedustaja toimiikin toisin kuin vaalien alla luvattiin. Jos olet valinnut ehdokkaasi hyvin, hän on luultavasti tehnyt sen hyvästä syystä ja ehkä kärsitty vääryyskin oli hänen takiaan pienempi.

M/S VIKING GRACE – TÄYDELLINEN IRTIOTTO Lähde upealle Viking Gracelle nauttimaan ylellisestä vuorokaudesta merellä.

Tutustu samalla maailman suurimpaan kelluvaan tax-free-myymälään, ihastuttavaan Spa & Wellness -osastoon ja nauti lasillinen kuohujuomaa Seamore-samppanjabaarissa. Illan kruunaa Itämeren paras viihde.

Tiedustelut & varaukset: vikingline.fi tai myyntipalvelu 0600 41577 (1,75 e/vastattu puhelu + pvm./mpm.)

SÄRKÄN MÄRKÄ Joel Passoja

Särkän Märkä täräyttää vappuaatonaattona

K

oko Tampereen opiskelijayhteisö pääsee vapun korvilla osaksi aivan uudenlaista huikeutta, kun Pikkuappron korvaava Särkän Märkä järjestetään ensimmäistä kertaa 29. huhtikuuta.

Nimensä mukaisesti luvassa on Särkänniemen puitteista nauttimista hyvän seuran ja juoman kera jatkobileitä unohtamatta.

28 // Vapaaboomari 1/2015

Boomin Projektivastaava 2015 Karoliina Keskinen uhkuu intoa päästessään ensimmäisenä järjestämään näin hienoa tapahtumaa ja tekemään suunnitelmista totta.

- Omat haasteensa tässä tietysti on, kun ei voi ottaa aiemmasta mallia, mutta samalla tämä on huikea mahdollisuus ja itse tapahtumaideahan on aivan loistava, Karo toteaa.

Luottotiiminsä, vuoden 2015 Royal Staffin, Karo on jo valinnut ja mukaan on tarttunut idearikkaita luottotyyppejä, joilta löytyy tekemisen meininkiä. Särkän Märkä tullaan tietysti jo ensiesiintymisellään hoitamaan alusta loppuun täysillä. Kyseessä on mainio näytön paikka paitsi Royal Staffille myös itse tapahtumalle, josta on tarkoitus tehdä jokavappuinen perinne.

Hauskaa tulee siis olemaan keleistä riippumatta, vaikka kaikki toivommekin kevään näyttävän kyseisenä iltana niitä parempia puoliaan.

Huvi ei kuitenkaan pääty puistoon, vaan illan tullessa tiettyyn pisteeseen saapuvat nysset kuljettamaan juhlakansaa keskustaan jatkobileisiin, joita tulee olemaan vähintään kaksi kappaletta Monet muistanevat smurffiviikoiltaan ainakin hyvin hämärästi eturivin artisteilla höystettynä. Kaikien tuntema suomirapartiskiertoajelun ja sen huipentaneen Särti Uniikki esiintyy Unionissa ja ihana känniemi-visiitin Tornadon pyöritykAurora Viihdemaailma Ilonassa. Rasineen. Tänä vuonna pitkäaikainen hoillensa saa todellakin vastinetta, sillä ”Monet muistaneyhteistyö Särkänniemen huvipuiston viidentoista euron lipun hintaan sisälvat smurffiviikoiltaan kanssa on päätetty viedä aivan uudelle tyy paitsi pääsy Särkänniemen alueelle ainakin hyvin hätasolle. Särkän Märän idea sai alkunsa ja sen laitteisiin ja kilpailuihin, myös märästi kiertoajelun viime vuonna Boomin silloisen puheenjatkolippu sekä tietysti haalarimerkki. ja sen huipentaneen johtajan Lauri Linnainmaan päässä.

Särkänniemi-visiitin Yhteistyön syventäminen oli jo pitkään Vapun aika on kiireistä ja kosteaa aiTornadon pyörityksiollut tavoitteena, ja kun konkreettinen kaa kaikille Tampereen opiskelijoille, neen.” idea sitten löytyi, ei Särkänniemen edusmutta tämän volyymin tapahtumaa ei tajia ollut vaikeaa suostutella mukaan. ainakaan Tampereella toista tule olemaan. Jo ensimmäisellä kerralla Särkän Mitä Särkän Märkä sitten pitää sisällään? Iltaviideltä au- Märkään pyritään saamaan tuhansia osallistujia kaikista korkeavat opiskelijaväelle portit niemenkärkeen, jossa rajatun keakouluista ja opintosuunnista, ja tulevina vuosina laajentualueen sisäpuolella olevat laitteet ja muut vempaimet ovat mismahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. Markkinointi säävarauksella käytössä. Lapsiperheiden onneksi koko huvi- ja tapahtuman tykittäminen kaikkien tietoisuuteen vaatii kuipuisto on kyseisenä iltana avoinna ainoastaan Märän osalta. tenkin periksinantamatonta työtä. Siispä Karo kutsuu Sinutkin Särkästä saa märkää opiskelijaystävälliseen hintaan, ja lait- tykkäämään Särkän Märästä Facebookissa ja jakamaan ilosanoteiden ja ravintoloiden lisäksi paikalla tulee olemaan yri- maa vapun tajunnanräjäyttävimmästä tapahtumasta eteenpäin. tysyhteistyötä sekä monenlaista kilpailua ja hupailua.

SÄRKÄN MÄRKÄ keskiviikkona 29.4.2015 www.sarkanmarka.fi Lipunmyynti Tampereen kampuksilla TAY 23.3.

TTY 24.3.

TAMK 25.3.

Nettilipunmyynti 26.3. liput.sarkanmarka.fi

Vapaaboomari 1/2015 // 29

VIERAILEVA KOLUMNISTI Suomen Ekonomien Rasmus Savander

Seikkailuni brändin parissa

M

inulla on ollut ilo ja kunnia työskennellä viimeisen vuoden aikana Suomen Ekonomien brändi- ja nimiuudistuksen ytimessä. Tämä pitkähkö prosessi saatiin kuin saatiinkin vietyä kunnialla maaliin tammikuussa 2015 ja alla on nyt uusi nimi, logo ja visuaalinen ilme. Haluisin tässä kolumnissa tuoda esiin uuden brändin keskeisiä teemoja sekä hieman niitä asioita, joita opin matkan varrella.

Brändi ei ole mikään yksiselitteinen käsite. Googlettamalla löytyy takuulla yli kaksikymmentä eri määritelmää.

Tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen brändi on luultavasti se yleisin määritelmä, mutta ei sekään kerro koko totuutta. Suomen Ekonomien brändiuudistuksen myötä olen oppinut kaksi tärkeää brändin ominaispiirrettä, joita ei välttämättä kerrota koulun penkillä.

Hyvä brändi herättää tunteita Uusi nimi, liitto-sanasta luopuminen, SEFE-lyhenteestä luopuminen, uusi logo ja brändin henkilöityminen tiettyjen tunnettujen ja mielenkiintoisten ekonomien avulla ovat kaikki asioita, jotka vuoden mittaan ovat herättäneet vahvojakin tunteita, mutta samaan aikaan luoneet positiivisen pöhinän meidän toimintamme ympärille.

Lainatakseni Timo Jutilaa, Suomen Ekonomeissa ollaan menty eteenpäin! Jaksan väittää, että nykyinen Ekonomit-brändi kuvaa meidän toimintaamme paremmalla tavalla kuin aiempi nimi Suomen Ekonomiliitto, ja että uusi

30 // Vapaaboomari 1/2015

brändi on paitsi raikas myös selkeä - SEFE ei lyhenteenä kertonut ulkopuoliselle, mistä yhteisöstä on kyse. Nykyisessä nimessä ja ilmeessä välittyy heti, mistä porukasta on kyse.

Uudessa logossa välittyy myös oivallisesti sekä yhteisömme ruotsinkielinen että suomenkielinen nimi. Samalla uusi logo leikittelee tunnuslauseella ’Ekonomit on enemmän’ (enemmän ruotsiksi = mer). Suomen Ekonomeissa on edustettuna yli 4000 eri ammattia ja uutta brändiä haluttiin henkilöidä tunnettujen ja mielenkiintoisten ekonomien sekä kyltereiden avulla.

Mieli vastustaa muutosta Toinen iso opetus on, että muutos herättää ihmisissä yleensä vastustusta ja vihaa. Paras tapa taistella tätä muutosvastaisuutta vastaan on osallistaa heidät muutokseen. Jos ja kun he osallistuvat muutokseen, osa ”muutoksen omistajuudesta” siirtyy myös heille. Ja silloin muutos ei olekaan enää niin kamalaa. Tämä on ollut tärkeä osa Suomen Ekonomien brändiuudistusta, mutta samalla ajoittain haasteellista yhteisössä, jossa on melkein 50 000 jäsentä ja ainakin yhtä monta mielipidettä.

Suomen Ekonomeilla on nyt alla uusi raikas ilme, joka kuvaa meidän toimintaamme - yhteisö, jossa jäsen on keskipisteessä. Brändiuudistus oli rohkea askel oikeaan suuntaan ja toivon että uudistus on lähtölaukaus isommalle uudistukselle, jonka myötä myös nuoret, tulevat jäsenet, kokevat Suomen Ekonomit yhteisöksi, jonne haluavat kuulua.

Etsimme ekonomia.

Löysimme kolumnistin.

SUKUPOLVEMME MURTAA OLUTPADON!

P

ian seitsemän vuotta opiskelijaelämässä ja siitä sivussa seurannut juomakulttuurin kehittymistä.

Kauppatieteilijänä olen viettänyt opiskelijaelämäni enimmäkseen sellaisten ihmisten ympärillä, jotka eivät mukiin sylje. Näitä viinakauppatieteilijöitä ei kuitenkaan enää liiemmin näe, kuten muutamia vuosia sitten. Yökerhot valittelevat asiakaskatoa ja oireilevat siitä. Samaan aikaan olutravintoloita ja pienpanimoita syntyy koko ajan lisää. Mikä hassuinta, opiskelijoita löytyy yhä enenevissä määrin jälkimmäisistä, seurustelemasta, pelejä pelailemasta ja hyviä oluita tai viinejä nauttimasta. Mitä täällä tapahtuu?

Rinnakkaistodellisuus nimeltä hyvinvointivaltio Samaan aikaan toisaalla sosiaali- ja terveysministeri tai jokin puolue vuorotellen ehdottavat oluen laimentamista entisestään ja siirtämistä kyseenalaiseen monopolikauppaan, Alkoon. Keskustelua vetävät taustalla taitavat lobbarit, kuten Ehyt ry ja monet muut raittiusaatteelle vihkiytyneet tahot. Vastapuolella koittaa piipertää vain Panimoliitto ja ravintoloitsijat, muuten järjen ääni onkin enemmän meidän kansalaisten käsissä. Meidän sukupolvellemme tämä on omituinen ja hieman jopa huvittava keskustelu käytäväksi.

Olemme kasvaneet kansainvälisyyteen ja tiedämme, että Suomen alkoholipolitiikka on outo, eikä selvästikään toimi.

Sama huvitus ehkä aiheuttaa sen, että emme oikeastaan viitsi puuttua siihen, vaikka nyt pitäisi.

Suomalaista alkoholipolitiikkaa johdetaan sekä valheella siitä, että Suomi olisi jotenkin ongelmamaa ja että alkoholihaitat olisivat poikkeuksellisen suuria. Kansainvälisessä vertailussa näin ei kuitenkaan ole, ei me mitenkään hännillä olla. Lyhyesti sanottuna Suomessa tulkitaan tilastoja hieman oudolla tavalla verrattuna muuhun maailmaan. Nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt ja ihmiset nauttivat laadusta määrän sijaan. Mutta miksi silti halutaan tiukennuksia?

Valhe nimeltä suomalainen alkoholipolitiikka Sen sijaan totta on, että puolet litroiksi muutetusta alkoholista Suomessa kuluttaa pieni vähemmistö. Ei, se et varmastikaan ole sinä (paitsi ne pari ensimmäistä opiskeluviikkoa).

Tätä vähemmistöä ovat muun muassa ne syrjäytyneet, joiden katsekontaktia koitamme välttää Tampereen Kuninkaankadulla. Se toki oli kärjistys, ongelmia on aina kodeista puutarhaan ja ongelmakäyttäjiä on eri ikäisiä. Mutta koko kansa ei ole syypää, vaikka sormi meitä osoittaa. Poliitikoiden ja virkamiesten lääke on manipuloida tilastoa. Pis-

32 // Vapaaboomari 1/2015

tetään ravintolat aiemmin kiinni ja vaikeutetaan vaikkapa pienpanimoiden arkea, silloin litroja myydään Suomessa vähemmän ja ne siirtyvät tilastojen ulkopuolelle. Keskustelu velloo näistä syistä aivan oudoissa sfääreissä ja retoriikka on sen mukaista. Ei ihme ettei juomakulttuuri kehity ja ihmiset luulevat, että Alko on kauppa päihteille. Nippelitieto: ei ole oluttyyliä nimeltä III-olut. Kyseessä on vanha veroluokka. Kyllä, retoriikkaa myöten julkinen keskustelu on jo vuosikymmeniä ajanut kulttuuriamme syrjään Euroopasta.

Tilaamme ravintolassa olutta veroluokittain, emme oluttyyleittäin. Näin ei kuitenkaan Suomessakaan ole aina ollut, vaan pienpanimoitakin oli joskus satoja. Sitten tuli kieltolaki ja toipuminen alkaa näkyä vasta nyt.

”Nippelitieto: ei ole oluttyyliä nimeltä III-olut. Kyseessä on vanha veroluokka.”

Monopolikauppa Alkossa on keskimäärin vuosittain noin parinsadan oluen valikoima, joista liiankin iso osa suomalaista bulkkia. Erikoisempiakaan ei paljoa isojen Alkojen lisäksi muualla näe. Samaan aikaan Ruotsin monopolissa Systembolagetissa valikoima on yli kymmenkertainen, vaikka markkina ei ole radikaalisti isompi. Esimerkiksi Kaliforniassa voit tavaratalon kokoisen olutkaupan valikoimasta löytää 2000 eri olutta. Alko perustelee valikoiman pienuutta sillä, että kysyntää ei olisi kuitenkaan. Ei sitä myöskään pääse syntymään. Alko onkin laiminlyönyt tehtävänsä juomakulttuurin sivistäjänä, eikä monopolin olemassaololle muutenkaan olisi enää perusteita. Aika on kypsä eurooppalaistumiselle.

Olut ja nautinto pyörittävät myös kansantaloutta Samaan aikaan muualla tapahtuu nopeaa kehitystä. Juomakulttuuri kehittyy pois siitä, että olutkin on vain standardi elintarvike. Ihmiset ovat alkaneet suosia makua ja elämystä määrän sijaan, samoin kuin elämyksiä materian sijaan. Tämä näkyy siinä, että pienpanimoita syntyy ympäri maailman tiuhaan. Sitä ei ehkä ajattele, mutta tällainen saturaatio ja pienpanimoiden syntyminen ruokkii myös kansantaloutta. Kilpailu elpyy ja valta siirtyy kuluttajille. Suomessakin markkinat ovat olleet pitkään isojen hallinnassa, jotka pystyvät sanelemaan ehdot ja suunnan myös koko juomakulttuurille. Nyt sinullakin on valtaa tiskillä valita.

MIELIPITEET Pyry Hurula

Pienpanimoiden syntymisen vaikutuksia on tutkittu Yhdysvalloissa ja näyttääkin siltä, että uudet pienpanimot vapauttavat kilpailua monella eri tasolla. Samaan aikaan pienpanimot luovat ympärilleen työtä, panimoiden tuodessa ympärilleen uusia ravintoloita, kauppoja sekä viihdepuolen toimijoita. Panimon synty työllistää ihmisiä aina markkinoinnista metallintuotantoon ja rakentamisesta jakeluun asti, puhumattakaan itse panimossa työllistyvistä. Tämän vuoksi Yhdysvalloissa monet osavaltiot ovat alkaneet purkaa pienpanimoiden syntyä jarruttavaa vanhaa lainsäädäntöä radikaalisti. Löytyy jo useampia yliopistoja, jotka tarjoavat vähintään sivuainetta craft beeristä (ja kyllä, siinä on ihan kirjat ja kaikkea). Oluella on kautta aikojen ollut iso merkitys kansantaloudelle, taantuman jälkeen tuohon totuuteen on herätty jälleen.

Nyt, ota lasi käteen ja pelasta Suomi!

Olet lukenut jo tänne asti, joten eiköhän mennä vielä pidemmälle? Aloitetaan siitä, että äänestetään eduskuntaan parhaat mahdolliset parantamaan kulttuuria. Osallistutaan keskusteluun, vaikka se välillä tuntuukin tyhjänjauhannalta.

Hiljaiset joutuvat tyytymään siihen mitä muut sanovat, oli se mielipide sitten puolesta tai vastaan. Panimot ja raittiusseurat ovat ääripäitä ja jäävejä puhumaan kansalaisen äänel-

lä, joten sano sinä mitä ajattelet. Oletko sinä valmis vapaampaan kulttuuriin?

Sivistetään itseämme, vaikkapa BOSA:n olutilloissa tai kysymällä olutravintolassa lisää siitä, mitä löytyy lasista. Viinit, oluet ja muut ovat osa kulttuuria ympäri maailman. Vaikka se ei ole sallittua sanoa, meille juroille suomalaisille se on ollut tärkeä voiteluaine sosiaaliseen kanssakäymiseen. Niin kauan kuin alkoholijuomat ja niistä puhuminen ovat Suomessa tabu, on vielä pitkä matka kuljettavana. Vielä ehkä kaksin käsin juominen ja katseilta piilossa juominen ovat arkea, mutta jonain päivänä kesäterassilla työpäivän lomassa nautitulle yhdelle lounasoluelle ei tarvitse naureskella. Ongelmakäyttöön pitää puuttua, mutta nykyiset keinot voivat vain pahentaa sitä. Olemme murroksessa ja siinä on meidän sukupolvella mahdollisuus vaikuttaa, jaammeko isiemme ja äitiemme traumat, vai olemmeko valmiita terveempään suhtautumiseen hyssyttelyn ja kieltojen sijaan? Annetaan asennemuutoksen näkyä, muuten pian nautimme oluet ja viinit ikkunattomissa huoneissa etiketittömistä pulloista.

Kirjoittaja on boomari, joka äänesti jaloillaan ja perusti joukkorahoitetun Sori Brewing -panimon Tallinnaan. Lisätietoa SoriBrewing.com.

Vapaaboomari 1/2015 // 33

LIFESTYLE Antti Poikolainen

KOKEILE JOTAIN UUTTA kuukauden ajan

J

okaisella meistä on jotain mitä olemme aina halunneet kokeilla: oli se harrastus, elämäntapamuutos tai jotain ihan muuta.

Kävikin ilmi, että kuukausi on juuri oikean mittainen aika jonkin uuden asian kokeilemiseksi; ei liian lyhyt eikä pitkä.

Näiden 30 päivän mittaisten haasteiden ansioista muutut itsevarmemmaksi, löydät uusia harrastuksia, intohimoja ja jopa ystäviä.

Tähän aikaan vuosi sitten haasteenani oli aloittaa blogin kirjoitus: pidin huolta, että julkaisin uuden kirjoituksen joka toinen päivä koko tammikuun ajan. Vinkkinä kannattaa muuten pitää jokunen kirjoitusaihe reservissä, siltä varalta jos valkoisen paperin kammo sattuisi iskemään. Samalla vältyt unettomilta öiltä; toisin kuin minä. Blogihaasteesta selvisin kunnialla, ajoittain saatoin jopa nauttia siitä ja nyt vuosi myöhemmin on kirjoittamisen halu saanut minut palaamaan sen ääreen.

Kaikki haasteet eivät ole olleet bonsailla tanssimista: voisin vaikka vannoa, että tipattomat ja herkuttomat kuukaudet kestivät muita pidempään. Ikimuistoisimpia haasteita lienevät ne, jolloin kuukauden ajan tutuistuin päivittäin uusiin ihmisiin (syyskuu/14) tai uusiin sijainteihin Tampereelle (toukokuu/14).

Vaikka monet haasteet kestivät vain ja ainoastaan kuukauden verran, olen saanut muista pienistä tavoista tehtyä kestäviä elämäntapamuutoksia: vuoden 2013 syyskuussa aloitin päiväkirjan pidon, johon listasin päivittäin yhden onnellisen hetken, yhden hyvän teon ja kolme kiitollisuuden aihetta. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin olen kirjannut yli 500 onnellista hetkeä, yhtä monta hyvää tekoa ja yli 1500 asiaa, joista olla kiitollinen.

Samaisena syksynä aloitin meditoinnin harrastuksena: meditoin aamuisin heräämisen jälkeen 10 minuuttia kuunnellen samaa hyväksi todettua nauhoitetta. Meditointi on jatkunut onnistuneesti ja muotoutunut päivittäiseksi rutiiniksi tähän hetkeen saakka. Suorittamasi haasteet eivät pelkästään paranna oloasi, vaan ovat osaltaan rakentamassa parempaa huomista meille jokaiselle.

Seuraava kuukausi tulee kulumaan ja viilettämään ohitsesi kaikesta huolimatta; olit missä tahansa, teit mitä hyvänsä.

Mikset siis tekisi ajastasi ikimuistoisempaa ja ottaisi samalla askeleen kohti sitä parasta mahdollista versioita omasta itsestäsi; minä ainakin olen.

Joten kokeile jotain uutta kuukauden ajan.

Bonsaiharrastuskin on lähtöisin kuukauden kokeilusta.

34 // Vapaaboomari 1/2015

PS. Mikä voisi olla "valkoisen paperin kammon" (eng. writer's block) nykyaikainen suomennos: välkkyvän kursorin pelko?

Unelmista totta Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus.

Sinun myönteinen latauksesi ja tuoreet ajatuksesi. Yhdessä teemme tulevaisuutta.

Rekrytoimme trainee-ohjelman kautta harjoittelijoita kaikille palvelualueillemme aina keväisin ja syksyisin. kpmg.fi/rekry

Vapaaboomari 1/2015 // 35

BOOMSTOCK Ville-Veikko Ruohomäki

SIJOITTAMISEN PERUSTEET

S

ijoittamisessa yleensä vaikeinta on aloittaminen. Vastoin stereotypioita, sijoittamisen aloittamiseen ei tarvita huimia summia, vaan sen voi aloittaa myös ihan pienestä. Esimerkiksi S-Pankki tarjoaa palvelua, jossa S-ryhmältä tulevat bonukset menevät suoraan rahastoon. Onko noin pienillä summilla sitten turha lähteä sijoittamaan? Tässä vaiheessa esittelen parhaan ystäväni ”korkoa korolle -periaatteen”. Janne sijoittaa 3 € joka kuukausi 45 vuoden ajan ja saa vuodessa 10 % korkoa. 45 vuoden päästä Jannella on 27 000 €. Sijoittamisessa kärsivällisyys ja järjestelmällisyys ovat siis ainoat hyveet, jotka tekevät sinusta varakkaan.

Kuinka pärjään helposti ja hyvin markkinoilla? Indeksisijoittaminen on helppoa sijoittamista eikä vaadi paljon taitoa. Indekseihin sijoittamalla pärjäät jo paremmin kuin yli puolet sijoittajista markkinoilla!

Mitä jos sijoitan osakkeiden ollessa huipussaan ja menetän rahani? Tähänkin on keksitty keino, nimittäin vähittäin sijoittaminen ja hajauttaminen. Sijoittamalla vähän kerrallaan ja järjestelmällisesti esimerkiksi, joka kuukausi, ostat osakkeita vuosien varrella kalliilla ja halvalla. Täten halvalla ostetut tasoittavat kalliilla ostettuja, jolloin jäljelle jää keskiarvohinta. Hajauttamisen ideana on, että sijoitat eri toimialoille, maihin, maanosiin jne. Näin toisten menestys tasapainottaa toisten tappioita.

Haluan oppia sijoittamaan, mitä teen? Aloitan puhumalla arvosijoittamisesta, koska se on yksinkertaisempaa ja arvosijoittamisen on todettu olevan pitkällä aikavälillä tuottavampaa. Arvosijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista, suhdanteista riippumatta historiallisesti hyvin tuottaneisiin ja vakavaraisiin yhtiöihin. Arvosijoittamisessa erotan yleensä yrityksen arvon ja hinnan. Näiden selittämiseen käytän 10€ arpaan, jossa on 5€ voitto. Arvan hinta on siis 10€ ja arvo 5€. Arvoa voi lähteä tutkimaan helposti yrityksen tunnulukujen avulla. Sijoittajien käytetyimpiä tunnuslukuja ovat P/E, P/B, P/S, ROE, ROA, osinko%, NPV, Net gearing ja Sharpe. Tunnuslukuja tarkastaltaessa pitää muistaa, että koskaan yksi tunnusluku ei kerro koko totuutta, eli pitää katsoa kokonaisuutta.

P/E tarkoittaa markkinahintaa jaettuna yrityksen tuloksella, saaden niin sanotun takaisinmaksuajan, eli montako vuotta kestää, että yritys tienaa osakkeen hinnan takaisin nykyisellä tulotasollaan.

ROE tarkoittaa oman pääoman tuottoa, eli yrityksen tulosta jaettuna sen omalla pääomalla. Periaatteessa mitä korkeampi ROE sitä parempi mutta taas pitää ottaa huomioon esimerkiksi yrityksen velkaisuus. Yritys voi helposti kasvattaa ROE:ta kasvattavamalla riskiä esimerkiksi velkavivulla.

Muistakaa seurailla Boomstockin sivuilta artikkeleita, joissa avataan enemmän tunnuslukuja ja kerrotaan yksityiskohtaisemmin kuinka sijoittaminen käytännössä onnistuu.

Viisi askelta sijoittamiseen 1. Aloita!

2. Ole järjestelmällinen.

3. Hajauta.

4. Tunne yhtiö.

5. Vertaa tunnuslukuja.

36 // Vapaaboomari 1/2015

BOSA RY

Bosasedän varjona Hauska Bosasetä pysähtyy miettimään.

A

rmon vuosi 2015 iski Hauskan Bosasedän paljon nähnyttä ja kokenutta kypärää vasten kuten niin monet muutkin vuodenvaihteet. Osasyynä tähän voidaan pitää Isojouluista alkanutta joulun juhlintaa, mikä luonnollisesti päättyy vasta tammikuun puolella.

Alun shokista toivuttuaan ja paikannettuaan itsensä jostain Tesoman liepeiltä mukanaan puolen tusinaa tutunoloista vihreää lasipulloa sievästi lastattuina ostoskärryihin, oli Hauskan seuraavana kohteena luonnollisesti vuoden ensimmäinen olutilta.

Ennen kuin matkan kohde häämötti tärisevän ja tyhjäkatseisen Hauskan edessä, sai hän kypäräänsä asennetun viestintävälineen kautta tietää Bosan jäsenistön levittäytyneen uudelle mantereelle!

Oli nimittäin käynyt niin, että Seattlessa asuvalle Dale-nimiselle henkilölle oli lahjoitettu seuran jäsenyys.

Kuultuaan uudesta jäsenestä, Hauskan mielen valtasivat näkymät Space Needlen korkeuksista, Microsoftin ja muiden IT-yritysten konttoreista, puhumattakaan alueen elinvoimaisesta pienpanimokulttuurista. Mutta ennen kuin Hauska ehti varata lentoja kaupunkiin, olivat hänen jalkansa tuoneet hänet huomaamatta vuoden ensimmäisen olutillan pääkallopaikalle.

Paikkana toimi uutuuttaan hehkuva Kievari Kahdet Kasvot, jossa teemana olivat suomalaiset pienpanimot. Osallistujamäärä oli totuttuun tapaan huikea ja Hauskan Tetriksen peluulla hankitut organisatoriset taidot joutuivatkin tiukkaan testiin, mutta lopulta kaikille löytyi istumapaikka ja, mikä tärkeintä, olutlasi jos viideskin.

Olutillan lähestyessä loppuaan, ilmoille heitettiin ajatus illan jatkamisesta Mallashovissa. Ajatuksen saavuttua Hauskan kyberneettisesti muokattuihin pikkuaivoihin, otti hän totuttuun tapaan haltuunsa etujoukon ja lähti varmistamaan loosien saatavuuden.

Kuninkaankadun kohdalla Hauskan mielen valtasivat toisenlaiset mielikuvat: puoliksi unohdettuja ja hämärän peitossa olevia välähdyksiä liittyen Mallashovin akvaariokaloihin, höyrymakkaroihin ja niiden käyttämistä rekvisiittana jonkinlaisessa burleskimaisessa show'ssa. Onneksi Hauskan laajaan juoma-arsenaaliin kuului juuri tällaisten tilanteiden varalle kehitetty salainen ase, minkä koostumusta ei kehdata painaa mihinkään julkaisuun.

Tämän nestemäisessä muodossa olevan joukkotuhoaseen avulla Hauska sai selvitettyä mahdolliset kiistakysymykset, joita ravintolan henkilökunnalla saattoi olla. Toinen ja arvaamattomampi seuraus ko. substanssin käytöstä oli spatiaali-temporaalinen teleportaatio, mikä toi Hauskan panosessioihin kärsien vain lievästä tyhjyyden tunteesta ja massiivisesta krapulasta.

Nämä tuntemukset haihtuivat välittömästi Amarillo- ja Ella-humalalajikkeiden huumaaviin tuoksuihin niiden sekoittuessa Braumaisterissa luoden American Pale Alea. Katsellessaan tuohon jumalten juoman tummiin syvyksiin, Hauskan mielen valtasi tyyneys ja universaalinen harmonia, tavalla josta Zen-mestarit olisivat kateuksissaan syöneet partansa.

Totta se on, Hauska tuumi, panoissa mieli lepää ja universumin salat aukeavat niille, jotka ovat niille valmiita.

Vapaaboomari 1/2015 // 37

NESU-BOOMI

N

NESU-BOOMIN HALLITUS 2015

ESU-Boomin hallitus 2015 on aloittanut toimintansa täydellä tohinalla. Vuoden ensimmäiset sitsit, Mafiasitsit Messukylässä, olivat menestys. Saimme ennätysmäärän ulkkareita sitsaamaan ja Boomareitakin saapui paikalle ihanan sankoin joukoin! Kehtaamme väittää, että kaikilla oli superhauskaa. Ainakin meillä oli! Vappurundisitsejä 23.4. siis odotellessa, pistäkäähän jo päivämäärä kalenteriin, sillä silloin tapahtuu! Ja jotta kaikki pääsisivät tutustumaan paremmin uuteen NESU-Boomin hallituksen kokoonpanoon, päätimme heitellä hallituslaisille seuraavat kysymykset: Kuka sä oot? Mistä sä tuut? Ooks sinkku? Monilla NESUn sitseillä oot ollu? Mäkki vai Hese?

JARNO HÄKKINEN Sitsivastaava Moi oon Jarno, sinkku Helsingistä joka tykkää vergistä. Noin 15 sitsit takana ja monet vielä edessä.

Darrassa Hese on ihan jees.

MARIA HYARTT Tiedottaja Oon toisen vuoden boomari Maria, Kuopiosta kotosin (eikö sitä muka kuule puheesta?!). Ja kyllä, oon sinkku. NESUn sitsejä taitaa olla tällä hetkellä kasassa 11, veikkaisin että tänä vuonna tää luku tulee kasvamaan vähän turhankin isoksi opintopistesaldoon nähden..

Ja Hese totta kai, paitsi Mäkkärin ranskikset!

KRISTIAN VÄTTÖ Puheenjohtaja Oon Vättö, Helsingistä, sinkku ja sitsejä takana about 45 kappaletta.

Kaikki rasva maistuu alkoholin kanssa.

LAURA HAUTALA sihteeri/yrityssuhdevastaava Moikka! Mää oon Laura, smurffi ’14. Oulusta oon ja kehtaan sanua. Tää pohojosen tyttö vielä oottelee, että kävelis pahki siihe rinssiin, joka kyssyis: ”Alakkonäämua?”. Meleko ölövisti voin sanua, että sitsannu oon kaheksan kertaa ja hyvin tuntuu kulukevan sitsipulukka eli eiköhän tuu sitsattua vielä muutaman kerra tälleki vuojelle. Autolla pittää ajjaa kovvaa ja sillä ajetaa Mäkkärii, vaikka melekee parhaiten mulle maistuu känkky.

NOORA FINNE Projektivastaava Moikka! Mä oon Noora, Savon sydämestä kotosin oleva smurffilikka. Kotona odottaa vaan omat sotkut ja molemmat nilkatkin on vapaana, eli edustan siis hallituksemme siviilisäätyenemmistöä. Oon sitsannut vasta 5 kertaa, mutta tän vuoden aikana luvun pitäis kivuta tuonne parinkympin paremmalle puolelle. Ja viimesimpänä Hese tottakai, koska Suomi ja paprikamajoneesi!

SOFIA KAUPPILA Seminaarin pääjärjestäjä Mä oon Sofia, kolmannen vuoden boomari ja paljasjalkainen tamperelainen.

Idyllisessä Iidesjärven rannassa asustelen yhdessä boomarirottani kanssa. Sitsejä on kasassa 25, toivottavasti tän kevään aikana kandissa sivuja saman verran. Ja Hese on voittamaton, koska kurkkumajoneesi<3

JENNI KAIPAINEN Rahastonhoitaja Heip! Mä oon Jenni, hieman sivistyneempi sinkkuneiti Suomen Ateenasta. Löydyn sitsaamasta aina vähän mistä sattuu, mutta nimenomaan NESU-sitsejä takana nyt 14. Roskaruokavalintana sanotaan Mäkkäri, talousvastaavana kun pitää valita edullisempi.

MIELIPITEET Hei,

Hyvä päätoimittaja,

Miksi sen kaljun boomarin täytyy rempata koko ajan Bolassa ja häiritä jäsenten keskittymistä? Esimerkiksi poran ääni häiritsee jatkuvasti änärin pelaamistani. Voisi vähän ajatella jäsenistöäkin. Myös hallitukselle ja klubimestarille voisi antaa noottia Bolan siivouspalveluista, sillä olen usein joutunut odottamaan melkein tunnin sitä, että tyhjäksi juotu kahvimukini viedään pesukoneeseen oleskelutilan pöydältä. Olen maksanut jäsenmaksuni ja oletan saavani nauttia nyt Boomilaakson eduista häiriöttä.

Olen sitä mieltä, että mielipidepalstalla on ollut viime aikoina todella vähän asiallista palautetta. Melkein voisi luulla, että päätoimittaja kirjoittaa mielipiteet itse niiden kehnon laadun vuoksi?? Pitäisikö tälle asialle tehdä jotain? Esimerkiksi mielipidepalstan kehoitus olla lähettämättä palautetta, koska ketään ei kiinnosta, ei rohkaise juurikaan palautteen antamiseen. Suosittelelisin vahvasti päätoimittajalle toimiin ryhtymistä, jotta mielipidepalsta saataisiin jälleen kukoistamaan!

Terv. Pettynyt

Nimim. Huolestunut

Hei Pettynyt, Suosittelisin vahvasti peiliin katsomista, jolloin moni ongelma saattaisi ratketa itsestään.

Moi Huolestunut!

Valita vähemmän, nauti elämästä enemmän.

T. päätoimitaja

KAKSI MARJAA VB löytää hämmentävän yhdennäköisyyden boomarin ja kuuluisuuden välillä.

Two-Face Rujokasvoinen sarjakuvahahmo

Volmari Ojanen Rujokasvoinen kopohahmo

Onko sinulla vieläkin darra vuosijuhlien jäljiltä? Onko huljuttelu lempipuuhaasi vai nautitko enemmän rapujuhlista? Aina kun flippaat, onko peto irti?

Jos osui, älä lähetä palautetta osoitteeseen tiedotus@boomi.fi. Meitä ei kiinnosta.

Vapaaboomari 1/2015 // 39

SALALIITTOVA??U THE TRUTH IS OUT THERE