VapaaBoomari 1/2021 by Boomi ry

www.boomi.fi

VB 1/2021

Teimme yrittäjäksi ryhtymisen helpoksi Aloita heti kevytyrittäjänä

Perusta toiminimi muutamalla klikkauksella

Laskuta helposti ilman omaa yritystä

Saat samalla kaikki, mitä tarvitset yrittäjyyden alkutaipaleelle

Valitse tapasi: nordea.fi/ yrittäjäksi

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Oletan, että moni meistä jättäisi mielellään jo viime vuoden taakseen, ainakin pallollamme vellovan viruksen ja ikävämpien tapahtumien osalta. Siksi sivuankin aihetta vain pikkiriikkisen. Viime vuosi ja nykyinen maailmantilanne on koetellut meistä jokaista eri tavoin. Minulle se mahdollisti yllättäen poikkeuksellisen paljon aikaa rakkaimpieni kanssa, mutta se myös herätti minussa kaipuun aivan muualle. Vaikka viime vuosi ei ollut kohdallani kohtuuttoman kamala, vaan rehellisesti sanottuna ihan siedettävä, ei yleisfiilis maailmasta kuitenkaan ollut turhan aurinkoinen. Yksi asia pulpahteli kaikesta huolimatta pintaan aika ajoin – toivo. Toivo siitä, että joskus vielä palaamme “normaalimpaan” arkeen kannatteli läpi viime vuoden ja kannattelee edelleen. Toivo siitä, että vielä joskus asiat olisivat paremmin, auttaa jaksamaan ja ponnistelemaan valoisamman tulevaisuuden puolesta. Meillä Pohjolassa kirkas lumi ja vuorokauden pikkuhiljaa pitenevä valoisa aika tuovat mukanaan kaivattua piristystä. Vähitellen mielemme vaeltavat ajattelemaan orastavaa kevättä, joka yleisesti tunnetaan mahdollisuuksien ja kukkaan puhkeamisen aikana. Uudet tuulet puhaltavat myös Boomissa: saamme toivottaa tervetulleeksi uuden kyllin, kaksi projektitoimihenkilöä on aloittanut aherruksen uuden poikkitieteellisen tapahtuman parissa ja korviimme on kantautunut podcast-maailman uunituore tulokas Boomipodi. Kaikki tämä uusi ja ihmeellinen inspiroi myös meitä toimituksessa ja siksipä päätimme suunnata katseemme kohti tulevaa, joka on toivoa täynnä. Vuoden ensimmäisen VapaaBoomarin sivut täyttyvät toivosta ja uusien tuulien tuiverruksesta. Oletko jo pitkään harkinnut uuden harrastuksen aloittamista tai odottanut sopivaa aikaa heittäytyä viimeisimpien kirjauutuuksien vietäväksi? Kutkuttelisiko kuulla vaihtoehtoisista kesätyömahdollisuuksista tai tietää tarkemmin siitä, mitä iki-ihana ainejärjestömme tekee yhdenvertaisemman tulevaisuuden puolesta? Jos vastauksesi on kyllä, niin muun muassa tätä kaikkea on luvassa tulevilla sivuilla. Keep reading. Lehden loppupuolelta löydät myös uuden juttusarjamme: vuoden 2021 bucketlistin. Tästä rennosta listauksesta voit poimia loistavia ideoita ajanjaksoille lehtien ilmestymisen välillä. Seuraava VB tuo mukanaan aina uudet ajankohtaisimmat ideat tuleville kuukausille. Tänä vuonna pääset näkemään myös kasvot juttujemme taustalla, jotta voisimme näin olla edes hieman lähempänä toisiamme. Tämä tarkoittaa siis toimituksen esittelyä, jonka löydät tämän lehden viimeiseltä sivulta. Nyt toivotankin vain mukavia lukuhetkiä ja toiveikasta uutta vuotta, just sulle!

Siiri Arola, Päätoimittaja

SISÄLLYS 10. harrastekerhoista toimintaa opintojen oheen 12. Boomarit uudesta näkökulmasta 17. tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö boomissa 20. elä kuin koronasmurffi 22. erilainen hyvä smurffisyksy 24. lupaa itsellesi rentoutua 26. vb testaa: kirjallisuuden uudet tuulet 30. vaihtoehtona itsensä työllistäminen 32. hyvinvointia ja uusia taitoja vapaaehtoistyöstä 33. vegeresepti: herkulliset kookospallot 34. uskomattoman hyvä maailma 36. bucketlist vuodelle 2021 – osa 1 37. nesun kolumni 38. toimitusjaoston esittely

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Siiri Arola paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Kaisa Raittila viestinta@boomi.fi

TOIMITUS Annu Jaakkola, Maiju Kimpisalo, Pipsa Vuori, Sanelma Uusitalo, Tuuli Toivonen

TAITTO Elisa Parkkinen , Ella Määttänen, Hanna-Maria Räisänen, Jenni Soinila, Riina Vaine, Roosa Uusitalo , Tessa Lahtinen

KANNEN KUVitus Kaisa Raittila

Suurkiitos kaikille avustajille! PAINOS 20 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

opiskeluajan hauskuus Uusi vuosi, uudet tuulet vai miten se nyt menikään? Vaikka vuosi vaihtui, tuntuu että jatkamme siitä mihin viime vuonna jäimme. Korona, se pirulainen, pitää edelleen yliotetta eikä varmaa tietoa tulevasta ole. Tilanne on hankala itse kullekin, ja monia mietityttää, tullaanko enää palaamaan täysin entiseen. Opiskeluajan yksi tärkeä osa-alue on opiskelijaelämä sekä kaikki se hauska, mitä tapahtuu opiskelun ympärillä. Millainen tulevaisuus opiskelijaelämällä tulee olemaan, jos rajoitukset jatkuvat liian kauan eikä mitään voida järjestää? Kuka muistaa Back2Schoolit, Himotukset tai hauskanpidon Ilonan tanssilattialla? Entä milloin pääsee kokemaan sen ensimmäisen opiskelijavapun saati, mikä jää osaltaan opintojen viimeiseksi? Nämä kysymykset ovat monien huulilla ja kyllähän sen ymmärtää. Tilanteen jatkuttua jo melkein vuoden alkaa mitta täyttyä. Vaikutus opiskelijaelämään on suuri, mutta onneksi kaikkea ei ole menetetty. On ollut huikea nähdä, kuinka yhteisöllisyys Boomissa on säilynyt ja innostus toimintaan on kasvussa. Viime aikoina on tullut huikeita avauksia: on perustettu uusi kerho, aloitettu Boomin oma podcast sekä alettu suunnitella uutta suurempaa projektia. Jaostoihin oli ennätyksellisesti hakemuksia ja myös virtuaaliset tapahtumat ovat herättäneet innostusta. Luottamusta tulevaisuuteen on siis yhä. Kokoontumisrajoitusten ollessa voimassa on vaikea luoda kaikille avoimia tapahtumia. On kuitenkin ollut hienoa nähdä, että boomarit ovat tukeneet toisiaan sekä järjestäneet omia pienempiä kokoontumisia. Kenestäkään ei ole kiva olla yksin, mutta kaveriporukan tai esimerkiksi smurffiryhmän kokoontumiset, niin etänä kuin pienellä porukalla, ovat niitä iloisia sosiaalisia kontakteja, joita etäilyn lomaan tarvitsee. Sauna57:n uusi jäsenvuokraus on loistava tapa kokoontua viettämään iltaa yhdessä – toki muistaen ne koronasuositukset myös tässä tilanteessa. Rauhallinen aloitus vuoteen voi olla osaltaan hyvä asia, sillä nyt on jokaisella aikaa opiskella sekä suunnitella ja kasvattaa omaa innostustaan siihen hetkeen, kun päästään taas kaikki yhdessä kokoontumaan Bolaan tai lähtemään tapahtumiin. Boomilaakson vasta pintaremontoidut tilat odottavat jo iloisien boomareiden maagisia bolaefektejä ja kyllin vasta hankkima PlayStation5 pelaajia. Mitään ei ole vielä menetetty vaan pidetään toivo yllä sekä arvostetaan kaikkea, mitä kevät, kesä ja loppuvuosi tuovatkaan tullessaan. Pysytään terveinä ja pidetään toisistamme huolta. Toivon mukaan pian taas nähdään!

Puheenjohtaja, Heli Mäki

Kopon huutiset

Valoa tunnelin päässä – vaiko pelkästään näytön? Lapsena vanhempani olivat hyvin tiukkoja ruutuaikani määrästä. Kuitenkin halu päästä sosiaaliseen mediaan kasvoi lopulta liian suureksi, eivätkä kiellot enää tepsineet. Näin minusta tuli someaddikti, jonka elämä täyttyi välkkyvien ruutujen selailusta pitkin päivää ja yötä – eihän nukkumaan voinut mennä, jos jossakin WA-ryhmässä oli mitä herkullisimmat keskustelut käynnissä! Kulunut vuosi on kuitenkin antanut minulle aivan uudenlaista perspektiiviä meitä hallitseviin näyttöihin. Vuoden 2020 aikana etämahdollisuudet kokivat todella suuren harppauksen, kun ihmisten oli pakko nöyrtyä koronan edessä ja muuttaa tavallisia toimintatapojaan. Jos tietokoneen näyttöä tuli tuijotettua jo ennen koronaakin paljon, niin nyt sitä vasta päästiinkin tuijottamaan. Nykyään etäilyn avulla onnistuu täysipäiväinen opiskelu ja työnteko, kavereiden tapaamiselle verkossa on tullut lukuisia uusia alustoja ja leffailtojakin voi pitää etänä niin halutessaan. Asioiden hoitamisesta on tullut joustavampaa, mikä helpottaa monen elämää. Mutta ei hyvää ilman pahaa. Etäily on tuonut mukanaan myös yksinäisyyttä, stressiä, huolta ja entistä suurempaa epävarmuuden tunnetta huomisesta. Henkilökohtainen kokemukseni on, että oman ajattelun voimalla on suuri merkitys siinä, mitä saamme irti maailmasta ympärillämme. Tiedän, tiedän, tämä kuulostaa varmasti hyvin kliseiseltä, mutta onhan jokaisessa kliseessä jokin totuudenjyvänen – eiväthän ne muuten olisi kliseitä. Pandemian keskellä elämisessä olen oppinut arvostamaan täysin uudella tavalla perhettäni ja ystäviäni. Olen tajunnut myös, kuinka mahtavaa yliopiston tiloissa opiskeleminen olikaan tai kuinka mukavaa Bolaan oli tulla kahvikupposen äärelle. Toisaalta olen koronan aikana päässyt iloitsemaan myös uusista opiskelumuodoista, jotka ovat toimineet ainakin omalla kohdallani todella hyvin. Kriisit ovat olleet ihmiskunnan historiassa aikoja, jolloin ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat olleet vaakalaudalla, mutta toisaalta silloin on myös tehty suuria tieteellisiä läpimurtoja ja kehitys on ottanut muutaman ekstra harppauksen. Vaikka pandemia on aiheuttanut minulle mukaan lukien paljon pahaa mieltä, haluan ottaa kaiken uuden opin ja ymmärryksen mukaan tästä ajanjaksosta. Aionkin tulevaisuudessa pyhittää paljon enemmän aikaa ympäristöön ympärilläni ja siitä nauttimiseen, nimittäin jatkuva kirkkaiden näyttöjen tuijottaminen aiheuttaa ajoittain todella inhottavaa silmäkipua.

Koulutuspoliittinen vastaava, Juha Räsänen

Vapauta potentiaalisi. Suomen Ekonomit on ainutlaatuinen yli 50 000 jäsenen vaikuttajayhteisö. Ekonomeilla on koulutuksensa, osaamisensa ja asemansa ansiosta usein mahdollisuus olla mukana muutoksen tekemisen etujoukoissa. Yhteisön voima on enemmän kuin yksittäisten jäsenten summa. Keskity merkityksellisen elämän ja tulevaisuutesi luomiseen. Me autamme.

ekonomit.fi

Kyllin hyvää

Kyllin hyvät jäähyväiset Tämän lehden teema, toivo tulevasta, sopii myös passelisti tähän kolumniin, sillä uudet tuulet puhaltavat myös Tampereen kylli-skenessä. Minun on nimittäin aika siirtyä seuraaviin haasteisiin ja antaa tilaa uudelle kyllille. Voi juku, tämän lehden julkaisun aikaan meille boomareille onkin juuri valittu uusi, intoa puhkuva kylli. Toivotan uudenkarhealle kylli-tädille tai -sedälle mitä parhaimmat onnittelut valinnasta ja hurjan paljon tsemppiä tulevaan! Meidän yhteisöllämme on paljon tarjottavaa kyllille (ja tietysti vice versa), muista siis ottaa kaikki ilo ja hyöty irti jokaisesta hetkestä. Koska tämä on viimeinen Kyllin hyvää -palstan kirjoitukseni, omistan tämän kirjoituksen jäähyväisilleni. Voin hyvillä mielin sanoa, että kulunut vuosi on ollut kyllille antoisa ja menestyksekäs monella tapaa. Olen saanut seurata näköalapaikalta sitä arvokasta työtä, jota Suomen Ekonomit tekee yhteisömme osaamisen ja hyvinvoinnin sekä paremman työelämän puolesta. Meillä todella on Suomen parhaat asiantuntijat turvaamassa selustamme, nyt ja tulevaisuudessa. Se tuntuu ainakin kyllistä varsin huojentavalta: minä luon itse tulevaisuuteni, ja Ekonomit tukevat minua matkassa mukana. Ja auttaa tämä ajatus myös harmitteluuni kyllin työn päättymisestä. Vaikka kyllinä en enää työskentelisikään, matka jatkuu tässä kylteri- ja ekonomiyhteisössä vielä vuosikymmenten ajan! Olen miettinyt, että muistetaankohan minut ajan hengen vuoksi ”sinä some-kyllinä”, koska jouduin siirtämään kyllin läsnäolon boomareiden arjessa lähes kokonaan someen. No joo, minun kyllivuonna jäi KYPÄt ja monet muut suunnitellut tapahtumat koronan vuoksi kokematta, mutta ei tämä vuosi silti toimettomaksi jäänyt. Vuoden aikana järjestettiin kolme kahden nopan etäkurssia, rellestettiin smurffiviikoilla, koulutettiin boomareista ajankäytön mestareita, pähkäiltiin yhdessä kopo-aiheita ja kesätyöhakua, ja saatiinpa vielä Gasellitkin esiintymään boomareiden kotisohville. Sekä paljon muuta. Aktiivinen vuosi on siis takana! Ja lopuksi, kiitos teille boomareille aktiivisesta osallistumisesta ja yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Toivottavasti kulunut vuosi tämän kyllin matkassa on ollut teillekin mieluisa. Teidän kanssa on saanut kokea paljon, ja minusta on ollut mahtavaa päästä viestimään teille Ekonomien eduista ja palveluista, siis olla teille avuksi. Muistan jokaisen kiitoksen, kohtaamisen ja onnistumisen vielä pitkään. Mutta nyt, sanon viimeiset heipat alter egolleni kyllinä. Later, b…oomarit!

Harrastekerhoista toimintaa opintojen oheen TEKSTI Sanelma Uusitalo

letko miettinyt jonkin uuden harrastuksen aloittamista? Boomi tarjoaa jäsenilleen monipuolisesti mahdollisuuksia päästä mukaan järjestötoimintaan sekä tietenkin laajan tapahtumatarjonnan lajikokeiluista suuriin poikkitieteellisiin tapahtumiin. Myös yliopistoympäristö tarjoaa opiskelijoille erilaisia harrastemahdollisuuksia laidasta laitaan. Tähän artikkeliin olemme listanneet muutamia Tampereen ylioppilaskunta TREYn piirissä toimivia järjestöjä ja kerhoja, joiden toimintaan on jokaisen kiinnostuneen mahdollista lähteä mukaan. Yhteensä ylioppilaskunnan yhteydessä toimii yli 150 erilaista järjestöä, jotka tarjoavat jäsenilleen juuri heitä kiinnostavaa tekemistä samanhenkisten ihmisten kanssa opiskelijaystävälliseen hintaan.

Energiaa urheilusta Mietitkö uuden liikuntaharrastuksen aloittamista tai kenties vanhan harrastuksen jatkamista? Tampereen Akateeminen Mahti on Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun liikuntaseura, joka tarjoaa opiskelijoille monipuolisesti mahdollisuuksia harrastaa eri urheilulajeja. Seuran alaisuudessa toimii kymmenen lajijaostoa, joiden kautta voi päästä mukaan haluamansa lajin pariin. Jaostojen tarjoamat urheilulajit ovat frisbeegolf, futsal, jalkapallo, jenkkifutis, joukkuevoimistelu, koripallo, lentopallo, ratsastus, salibandy ja sulkapallo.

Elokuvien maailma Jos olet kiinnostunut elokuvista, kannattaa tutustua elokuvakerho Monroen toimintaan. Kerho tarjoaa keskusteluseuraa, elokuvanäytösten järjestämistä ja tapahtumia, kuten elokuva-aiheisia pubivisoja. Jos elokuvien maailma vetää sinua puoleensa, lisätietoja Monroesta löytyy kerhon Facebook-sivuilta.

Hullunhauskaa opiskelijateatteria Mikäli monipuolinen ja vauhdikas interaktiivinen opiskelijateatteri voisi tuoda arkeesi piristystä, Nääspeksin toiminta on juuri sinua varten. Näyttävyydestään ja ratkiriemukkaasta opiskelijahuumoristaan tunnettu Nääspeksi tarjoaa niin tekijöilleen kuin yleisölleenkin unohtumattomia teatterielämyksiä ja inspiroivia itseilmaisun muotoja. Nääspeksin toiminta ei kuitenkaan rajoitu vain teatteriin, vaan yhdistyksellä on harrastetoimintaa myös esimerkiksi bändin, tanssin ja meikkitaiteen muodossa.

Tatamin kutsu Judoa pääsee harrastamaan Hervannassa Bommarissa Jurrin, eli Judoa harrastavien teekkarien vuoroilla. Jurri järjestää viikoittaisia treenejä, joissa lajin salat sisäistäneet harrastajat pääsevät rennolla otteella lajin pariin. Jurri järjestää vuosittain myös judon alkeis- ja jatkokurssin, joille kaikki lajista kiinnostuneet ovat tervetulleita oppimaan.

Purjeet ylös ja tuulta päin Purjehduksesta kiinnostuneet korkeakouluopiskelijat löytävät tiensä harrastuksen pariin Purjehduskerho Piin toiminnan kautta. Kerho tarjoaa mahdollisuuden tutustua purjehduksen saloihin taitotasosta riippumatta, muun muassa retki- ja iltapurjehduksilla. Kisaamisesta kiinnostuneet pääsevät Piin kautta osallistumaan myös Näsijärvellä järjestettäviin LYS-kisoihin.

Monipuolista teatterin harrastamista Jos haluat päästä ilmaisemaan itseäsi teatterin keinoin, päästä toteuttamaan omia ideoitasi tai haastamaan itseäsi improvisaatioteatterin muodossa, tarjoaa Tukkateatteri sinulle mahdollisuuden siihen. Tukkateatterin toiminta on jäsenlähtöistä, ja kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä oppimaan teatterityöskentelystä monipuolisissa tehtävissä ja toteuttamaan ideoitaan kokemustasosta riippumatta.

Tiukkaa asiaa taloudesta Lisätietoa ja keskusteluseuraa talouselämän aiheista ja rahoitusalan kiemuroista saa talouskerho Markan tapahtumista ja toiminnasta. Kerhon toimintaan voivat lähteä mukaan kaikki talousasioista kiinnostuneet pääaineesta tai kokemustasosta riippumatta. Markka tarjoaa jäsenilleen muun muassa excursioita, sijoitusiltoja ja sijoituskilpailuja.

Ultimaten pyörteissä Mikäli mielesi tekisi päästä heittelemään kiekkoa porukalla, kannattaa tutustua Freezebeesin toimintaan. Freezebees on Tampereen yliopiston ultimatelajikerho, joka järjestää heittovuoroja aina vuodenajasta riippuen niin sisätiloissa kuin ulkonakin, sekä harrastustoimintana että turnauksissa, vapaa-ajan rentoutumisiltoja unohtamatta. Jos lajin kokeilu kiinnostaa, tarjoaa Freezebees myös lajin alkeiskursseja.

Tanssin iloa Jos tanssijalka vipattaa, kannattaa katsastaa tanssiryhmä UniDancen tarjoama toiminta. UniDancen säännöllisesti treenaaviin ja esiintyviin tanssiryhmiin on mahdollista päästä mukaan osallistumalla hakutilaisuuteen, joita järjestetään aina lukuvuosittain. Mikäli sinua kiinnostaisi käydä kokeilemassa tanssiharrastusta UniDancen johdolla, on heillä tarjolla vuosittain myös tanssikursseja, joille voivat osallistua kaikki tanssista kiinnostuneet lähtötasosta riippumatta.

Kuorolaulua suurella joukolla Tampereen yliopiston laulajat on pääosin Tampereen yliopiston opiskelijoista koostuva sekakuoro, joka on tuonut yhteen musiikkia ja laulamista rakastavia opiskelijoita jo vuodesta 1964. Mikäli siis haluaisit kokeilla suihkussa hoilailun sijaan laulamista aktiivisesti harjoittelevassa harrastekuorossa, on mukaan Tampereen yliopiston laulajien toimintaan mahdollista päästä kuoron järjestämien koelaulujen kautta.

TEKSTI Maiju Kimpisalo KUVAT Sari Jussila, Jonna Heikkinen, Väinö Mettiäinen, Noora Piippo, Jan Heikkilä

Boomarit Uudesta Näkökulmasta

Tässä jutussa katsomme uudesta näkökulmasta boomareita ja laajennamme käsitystämme siitä, millaisia kauppatieteiden opiskelijat oikein ovat. Moni nimittäin ajattelee kauppislaisten olevan yhdenmukainen, rajatuista asioista kiinnostunut joukko opiskelijoita, joilla on samankaltaiset taustat, päämäärät ja mielenkiinnonkohteet. Tosiasiassa moni päätyy kauppikseen hyvinkin erilaisten vaiheiden kautta ja unelmoi mitä mielenkiintoisimmista ja yllätyksellisimmistä asioista. On siis aika murtaa vanhat käsitykset ja jakaa viiden erilaisen boomarin inspiroivat tarinat. 12

Elina Lehtinen, 23 Opintosuunta: Taloustiede, 2. vuosi Sivuaine: Rahoitus Kotoisin Sysmästä

Elina Lehtinen on päätynyt lukemaan kauppatieteitä puhtaan kokeilun kautta, sillä valmistuttuaan lukiosta hän pyrki suoraan opiskelemaan kyseistä alaa. Lukiessaan pääsykokeisiin, Lehtinen huomasikin kiinnostuvansa aiheesta aidosti ja kokeilu vaihtui päämääräksi. Lukiosta valmistumisen ja opintojen aloittamisen väliin mahtui lopulta kolme välivuotta: osa ajasta kului töitä tehden ja vuosi varusmiespalvelua suorittaessa Upinniemessä. Varusmiespalvelukokemus Upinniemessä jätti jälkensä: haave urasta puolustusvoimilla syntyi. Tarkemmin sanottuna Lehtinen unelmoi työtehtävistä puolustusvoimien taloushallinnossa upseerin virassa. “Olisi kiva päästä yhdistämään puolustusvoimat ja kauppatieteet”, hän kuvailee. Puolustusvoimien toiminnassa häntä kiehtoo muun muassa monipuolisuus ja valtion hyvä maine työnantajana. Lehtinen painottaa myös oikeanlaisen johtamisen tärkeyttä sekä niitä ominaisuuksia, mitä puolustusvoimien johtotehtävissä vaaditaan: moniulotteista näkökulmaa, kurinalaisuutta

sekä suunnitelmallista luonnetta. Oman varusmiespalvelukokemuksensa hän kertoo olleen hyvä ja haluaisi muidenkin kokevan saman. Vanha kiinnostus johtamista ja puolustusvoimien toimintaa kohtaan näkyy myös vapaa-ajalla. Lehtinen on osallistunut puolustusvoimien toimintaan niin maankuntakomppaniassa kuin vapaaehtoisissa harjoituksissa kouluttajana. Tulevaisuudessa haaveena olisi työskennellä upseerin tai aliupseerin virassa, riippuen eteen tulevista mahdollisuuksista. Kuluvalle vuodelle Lehtinen on puolestaan asettanut tavoitteeksi jatkaa omaan hyvinvointiinsa keskittymistä. Sen lisäksi hän suunnittelee osallistuvansa ensimmäistä kertaa puolimaratonille toukokuussa. Viime vuodesta Lehtiselle mieleen jäi ainutlaatuinen kokemus tutorina toimimisesta. Hän kertoo tuntevansa olleen etuoikeutettu saadessaan tutustua uusiin ihmisiin erilaisine persoonineen. Lehtinen mainitsee kyvyn tulla toimeen lähes kaikkien ihmisten kanssa ominaisuudeksi, mitä tarvitaan myös tiellä upseeriksi.

”Vaikka oma suunta on hukassa, se ei haittaa ja moni hakee sitä. Se muotoutuu koko ajan ja kannattaa kokeilla rohkeasti eri juttuja.” Mikä on salainen unelmasi? “Lähteä rauhanturvaajaksi ja hankkia oma koira.” Kuvaa itseäsi yhdellä virkkeellä. “Urheilusta nauttiva ja rauhallinen.” Nimeä yksi asia, mikä tekee sinut iloiseksi tällä hetkellä? ”Asia, mistä viimeksi motivoiduin, oli potentiaalisen kandiaiheen keksiminen. Idea sai kehuja ja proffa näytti sille myös vihreää valoa.” Onko jotain vinkkiä tai muuta mitä haluaisit kertoa VB:n lukijoille? ”Vaikka oma suunta on hukassa, se ei haittaa ja moni hakee sitä. Se muotoutuu koko ajan ja kannattaa kokeilla rohkeasti eri juttuja.”

Jonna Heikkinen, 22 Opintosuunta: Markkinointi, 3. vuosi Sivuaine: Psykologia ja yrityksen johtaminen Kotoisin Oulusta Alun perin laulajan, tanssijan ja näyttelijän urasta lapsena haaveillut Jonna Heikkinen opiskelee kolmatta vuotta Tampereen yliopistossa. Tie kauppatieteitä lukemaan kulki Oulun IB-lukion kautta, missä hän kiinnostui business and management -oppiaineesta ja sen myötä kaupallisesta alasta. Kauppatieteiden opiskelu tukee Heikkisen mukaan hänen päämääriään musiikkialalla ja toimii hyvänä pohjana moniin eri tehtäviin, jos haave urasta musiikin parissa ei toteudu. Heikkinen uskoo opintojen auttavan myös itsensä ja oman musiikkinsa brändäämisessä tulevaisuudessa. Heikkinen kertoo pitäneensä pienestä asti laulamisesta ja tehneensä itse kappaleita jo kahdeksan vuoden ajan. Hän luonnehtii elämäänsä tasapainoiluksi opiskelun ja musiikin välillä. ”Se [musiikki] on sellaista, mihin jaksaa

keskittyä ja mihin uppoutuu”, hän kuvailee. Tällä hetkellä Heikkinen toimii lauluntekijänä yksityisessä musiikkikustantamossa, Elements Musicilla, Helsingissä. Siellä hän kirjoittaa biisejä taiteilijanimellä Joanna. Kustannussopimus syntyi viime keväänä pitkäjänteisen ja kovan työn tuloksena. Sopimuksen saamista Heikkinen pitää todisteena siitä, että unelmat voivat todella toteutua. Heikkisen toiveena olisi olla mukana edistämässä Suomen musiikkivientiä. ”En tiedä miten lopulta käy tai missä roolissa”, hän toteaa perään. Varmaa on kuitenkin se, että musiikin tekeminen on Heikkisen kutsumus. Hän unelmoi saavansa toimia laulaja-lauluntekijänä ja markkinoijana musiikin parissa.

Mikä on tähänastisen elämäsi viisain oppi? ”Ehkä elämän kannalta se, että kyllä kaikki järjestyy.” Mikä on suurin unelmasi? ”En halua olla kuuluisa, mutta unelma olisi tehdä sellaista musaa, mistä ite tykkää ja mistä vois olla ylpee. Sellasta, mitä ihmiset kuuntelisi, mitä striimattais tai että kuulisi ihmisten laulavan omia kappaleita. Kuvaa itseäsi yhdellä virkkeellä.” Avoin ihminen, ikuinen unelmoija ja haaveilija.” Onko jotain vinkkiä tai muuta, mitä haluaisit kertoa VB:n lukijoille? ”Jos lähipiirissä joku yrittää jotakin, ja vaikkei se ois sun intohimo, niin miksi pitäis laittaa toinen alas, miksei vois olla vain et ‘do it’. Haastaa omaa ajattelua ja pohtia sitä, miksei Suomesta tule enempää menestyjiä. Silloin, kun joku yrittää jotain, niin respect.”

Nikodemus Nousiainen, 27 Opintosuunta: Yrityksen johtaminen, 2. vuosi Sivuaine: Tuotantotalous ja laskentatoimi Kotoisin Nurmijärveltä

Ennen Tampereelle asettumista ja kauppatieteiden opintojen aloittamista Nikodemus Nousiainen on ehtinyt kokea paljon. Muutettuaan pois kotoa 16-vuotiaana, hän kouluttautui liikuntaneuvojaksi. Sen jälkeen Nousiainen toimi armeijassa laskuvarjojääkärinä, valmistui liikunnanohjaajaksi ammattikorkeakoulusta sekä lähti rauhanturvaajaksi Libanoniin. Mainitsematta ei voi myöskään jättää hänen surffausmatkaansa Sri Lankaan tai kolmen kuukauden pituista reissua Balille. Lisäksi viime vuonna Nousiainen perusti yhdessä ystäviensä kanssa Glendo Investments- nimisen osakeyhtiön, joka keskittyy asuntosijoitustoimintaan.

Kauppatieteiden opintojen pariin Nousiainen hakeutui alettuaan pohtia sitä, miten pystyisi elättämään itsensä ja mahdollisen perheensä tulevaisuudessa sekä sitä, mikä ala toisi mukanaan turvaa ja helpotusta arkeen. Jo ennen yliopisto-opintojen aloittamista häntä kiinnostivat markkinointiin ja johtamiseen liittyvät kysymykset. Lisäksi hän kuvaa ihmisten johtamista ja heidän kanssaan yhteistyön tekemistä luontaisiksi asioiksi itselleen. Opiskeltavan alan lopulliseen valintaan vaikuttivat innostus kasvuyrityksiä, startupeja ja innovaatioiden maailmaa kohtaan.

Samansuuntaisia ovat myös Nousiaisen uraan kohdistuvat unelmat: hän haluaisi toimia pääomasijoittajan tai asiantuntijan roolissa juuri kasvuyrityksissä tai startupeissa. Tällä hetkellä Nousiainen kertoo pyrkivänsä nauttimaan elämästään mahdollisimman paljon. Suunta selkiytyi viime vuoden aikana, jolloin koko maailma joutui kohtamaan pandemian ravisuttelevat vaikutukset. Vuotta 2020

Nousiainen kuvaa monellakin tapaa käänteentekeväksi: opiskeluiden intensiteetti, menestymisen tahto ja kiihtyvä ajatusmalli vaihtuivat hetkessä elämiseen ja ”sitten kun” -ajattelutavasta luopumiseen. Hän asettaa tavoitteekseen elää omien arvojensa mukaista elämää, eli siis sellaista, mitä ei ole tarvetta paeta ulkomaan lomamatkoille ja missä arjen pienistäkin asioista voi iloita.

Mikä on tähänastisen elämäsi viisain oppi? ”Toiminta ei aina tuo onnea, mutta onnea ei ole ilman toimintaa. Se, että riskejä on otettava eikä maailmaa voi hallita.” Mikä on suurin unelmasi? ”Haluan työllistää itseni seuraavan kolmen vuoden sisällä täyspäiväisesti.” Kuvaa itseäsi yhdellä virkkeellä. ”Rentsi hupiukko, jolla on arvot kohdillaan.” Nimeä yksi asia, mikä tekee sinut iloiseksi tällä hetkellä? ”Kihlattu.” Onko jotain vinkkiä tai muuta, mitä haluaisit kertoa VB:n lukijoille? ”Elä elämä, älä suorita sitä.”

Väinö Mettiäinen, 25 Opintosuunta: Laskentatoimi, 3. vuosi Sivuaine: Vero-oikeus ja johtaminen Kotoisin Rovaniemeltä Muutaman vuoden pohdinnan jälkeen ajatus kauppatieteiden opiskelusta vahvistui Väinö Mettiäisen mielessä. Tuolloin hän toimi Rauhanturvaajana Libanonissa. Mettiäinen kuvaa kokemusta rauhanturvaajana kasvattavaksi ja silmiä avaavaksi. Sen lisäksi hän kertoo saaneensa reissusta hyviä ystäviä. Neljän ystävänsä kanssa Mettiäinen on myös perustanut asuntosijoitusyrityksen. Idea sijoitustoimintaan lähtemisestä syntyi yhtenä iltapäivänä porukalla Linnassa, ”nyt tai ei koskaan” -mentaliteetilla. Asuntosijoittaminen kiinnostaa Mettiäistä tosissaan: hän on perehtynyt aiheeseen parin vuoden ajan sekä suorittanut viime marraskuussa kiinteistönvälittäjän tutkinnon. Hän kuvaa LKV-koetta haastavaksi, mutta uskoo yliopistosta kertyneen hyvän pohjatiedon, korkeaan vaatimustasoon tottumisen ja opiskelussa tarvittavan kurinalaisuuden auttaneen. Kokeen läpäisy vaati kaiken kaikkiaan paljon lukutunteja sekä yli tuhat sivuisen lakikirjan tuntemista.

Mettiäinen kertoo omaavansa yrittäjägeenin, jonka vuoksi hän uskoo ryhtyvänsä yrittäjäksi tulevaisuudessa. Muuten hän kuvaa ideaalista työtään sellaiseksi, missä toimitaan ihmisten kanssa ja mikä liittyy tavalla tai toisella kiinteistöihin, esimerkiksi kiinteistörahastoihin. Hän painottaa, että lopulta pelkkä tutkinto ei kanna työelämässä kovinkaan pitkälle, vaan tärkeänä kokemiinsa asioihin tulisi panostaa omalla ajallaan. Tulevaisuuden tavoitteisiin Mettiäinen suhtautuu realistisesti: hän asettaa tietyn tavoitteen parin vuoden säteelle, minkä saavuttamisen jälkeen hän miettii jälleen seuraavia askeleita ja uusia päämääriä. Tulevaisuudessa hän aikoo jatkaa myös meditointiharjoituksien tekemistä ja kirjojen lukemista. ”Ennen viime vuotta en vielä lukenut kirjoja”, hän kertoo. Lisäksi hän jakaa kuulemansa vinkin: ”Jos se kirja, mitä luet, on huono, heitä se pois. Tässä maailmassa on niin paljon hyviäkin.”

Mikä on villein unelmasi? ”Euroviisujen voitto Lordin jalanjäljissä.” Mikä on tähänastisen elämäsi viisain oppi? “Tulee mieleen laajasti elämää koskeva filosofinen lause, joka resonoi. ‘Vähän liian vähän on paljon, paljon enemmän kuin vähänkin liian paljon.’” Nimeä yksi asia, mikä tekee sinut iloiseksi tällä hetkellä? “Loistavaa, että meillä Tampereella on viimeinkin lunta.” Onko jotain vinkkiä tai muuta, mitä haluaisit kertoa VB:n lukijoille? “Iso ilo ostetaan tipalla ikävyyttä.” Lisäksi Mettiäinen vinkkaa kaikille asuntoasioista kiinnostuneille - ja kenties oman asunnon ostoa suunniteleville - Ostan asuntoja -podcastia.

Joonas Kajanus, 27 Pääaine: Vakuutus ja riskien hallinta, 4. vuosi Sivuaine: Rahoitus Kotoisin Lahdesta

Joonas Kajanuksella oli nuoriso-ohjaajan tutkinto jo pohjalla aloittaessaan opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2017. Hän kertoo, ettei ole tehnyt lainkaan tutkintoa vastaavia töitä, mutta nauttineensa koulutukseen sisältyneistä harjoituksista ja toimimisesta Lahden nuorisopalveluissa. Sen sijaan Kajanus ajattelee ideaalityönsä koostuvan johtajatyyppisistä tehtävistä todennäköisesti pankkialalla, sillä hän on työskennellyt jo pari kesää Nordealla. Alun perin idea opiskella kauppatieteitä syntyi vuonna 2015 ja opiskelupaikkakunnan valintaan vaikutti se, että osa perheestä asui Tampereella. Musiikkia Kajanus on tehnyt suunnilleen jo 14 vuotta. Sooloartistina hänet tunnetaan nimellä Blessi ja hän on jäsen myös Peliteoria nimisessä bändissä. Hän kertoo laulavansa, räppäävänsä ja kirjoittavansa tekstejä. Kajanus ajattelee, että musiikinteon tulee olla pääsääntöisesti hauskaa ja mukavaa. Hän kuvaa musiikkia rakkaaksi harrastuksekseen, mihin liit-

tyy tietysti myös tavoitteita. Merkittävimmiksi kokemuksikseen musiikin saralla hän nimittää esiintymisen Summer Upissa vuonna 2011, signaamisen Brandloud Entertainmentille vuonna 2019 sekä saman vuoden marraskuussa Lahden 8-salilla vedetyt keikat ennen paikan sulkemista. Opiskeluiden suhteen merkittävimmäksi saavutukseksi nousee yliopistoon pääsy kovan lukemisen tuloksena.Vaikka teini-ikäisenä Kajanus halusi tehdä musiikkia leipätyönään, luonnehtii hän itseään realistiksi ja pitää nykyään ensisijaisena suunnitelmanaan opiskelua. Hankalan viime vuoden jälkeen hän iloitsee koulutöidensä etenemisestä ja niihin panostamisesta. Tavoitteekseen hän asettaa kandidaatintyönsä valmistumisen. Tulevana vuonna Kajanuksen voi todennäköisesti bongata myös golf-kentiltä: vuodessa kierroksia ehtii kertyä runsaasti, kesäisin jopa 3–5 kierrosta viikossa.

”Ei kannata luovuttaa, jos kokee jonkin asian itselleen tärkeänä.”

Mikä on tähänastisen elämäsi viisain oppi? ”Ei kannata luovuttaa, jos kokee jonkin asian itselleen tärkeänä.” Kerro jokin yllättävä fakta itsestäsi. ”Kasvatan hiuksia tällä hetkellä ja lahjoitan ne syöpäsäätiölle, kun ne on tarpeeksi pitkät.” Kuvaa itseäsi yhdellä virkkeellä. ”Laiska ihminen keksii aina tehokkaimman tavan saada jonkin asian tehtyä.” Onko jotain vinkkiä tai muuta, mitä haluaisit kertoa VB:n lukijoille? ”Kannattaa muistaa, että on mahollisuus käydä kokeileen vaikka minkä näkösii kursseja. Että nyt kun on sisällä [yliopistossa], kannattaa rohkeasti ilmottautuu kursseille muiltakin aloilta.”

Mitä on Boomin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö? TEKSTI Pipsa Vuori

asa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat uutisvirrassamme jokapäiväinen jutunaihe - haaste, joka ei luultavasti koskaan saavuta tavoittelemaansa, vaikka sen eteen tehtävä työ lisääntyy päivä päivältä. Kyseinen aihe on ajankohtainen myös alallamme. Vaikka jo vuosia kauppatieteiden sukupuolijakauma on ollut suhteellisen tasainen, työelämässä stereotyyppistä kuvaa kantaa edelleen valkoinen mies mittatilauspuvussa. Palkkatasa-arvo on edelleen saavuttamaton, perhevapaita pidetään epätasa-arvoisella jakaumalla sekä rakenteelliset ongelmat vaikeuttavat naisten etenemistä korkeampiin asemiin. Suomen Ekonomien tutkimuksen mukaan epätasa-arvo alkaa jo työelämään astuttaessa. Vanhat ja perinteikkäät asenteet ovat juurtuneet syvälle organisaatioiden rakenteisiin, ja ne tarvitsevat rohkeaa ravistelua muun muassa avoimen palkkakeskustelun sekä läpinäkyvyyden avulla. Suomen Ekonomit linjaavatkin, että asennemuutoksen on lähdettävä jo opiskelijaelämästä, jotta jo uran alkuvaiheessa näkyvää epätasa-arvoa saataisiin vähennettyä. Boomi ei julkisesti anna tarkkaa linjausta tasa-arvoon liittyen: säännöissä tuodaan yleisesti yhdenvertaisuus esiin ja tasa-arvoon viitataan toteamalla, että hallituksessa toimii aina vuosittain tasa-arvovastaava. Suurin näkyvä tasa-arvoteko on häirintätukiyhdyshenkilöiden vankka esiintuominen. Tasa-arvotyö jää helposti näkymättömiin, mikä tekee siitä haastavan ymmärtää. Artikkelia varten on haastateltu vuoden 2020 tasa-arvovastaavaa Annika Aurelaa sekä vuoden 2021 tasa-arvovastaavaa Juha Räsästä, jotta Boomin jatkuva tasa-arvotyö avautuisi paremmin ainejärjestön jäsenten tietoisuuteen.

Boomilla ei ole erikseen tasa-arvostrategiaa tai ainejärjestölle ei tehdä vuosittaista tasa-arvosuunnitelmaa, vaan jokainen hallituslainen luo itselleen oman pestinsä suunnitelman sisältäen tasa-arvonäkökulman. Boomin tasa-arvovastaavan tehtävänä on huolehtia, että tasa-arvonäkökanta toteutuu todellisuudessa. Mikäli tasa-arvovastaava havaitsee yhdenvertaisuuteen liittyviä puutteita, väärinkäytöksiä tai saa tietoonsa siihen liittyviä epäkohtia ainejärjestön toiminnassa, hän selvittää tilannetta ja puuttuu mahdollisiin ongelmakohtiin. Näin hallitus yhdessä varmistaa tasa-arvon toteutumisen kaikilla sektoreillaan. Molemmat tasa-arvovastaavat toteavat, että vaikka epäkohtia ja väärinkäytöksiä esiintyy ajoittain, on Boomin pohjarakenteet tasa-arvon kannalta kunnossa. Kun pohjatyö on kunnossa, epäkohtiin on helpompi puuttua. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdenvertaisuusajatus on sisäistynyt ainejärjestön rakenteisiin. Epäkohdat ovat rakenteiden ulkopuolista toimintaa ja väärinkäytöksiin on luotu jo toimivat protokollat. Tasa-arvovastaava 2021 Juha Räsänen painottaa, että Boomilla on tapahtumissaan nollatoleranssi kaikelle syrjinnälle, huonolle käytökselle sekä häirinnälle. Protokollan mukaan tapahtumajärjestäjillä on oikeus poistaa väärin toimivat tapahtumistaan. Jo itsehavaitut, mutta myös jälkeenpäin tietoon tulleet väärinkäytökset käydään läpi hallituksessa: jokainen tilanne käsitellään tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan kuullaan asianosaisia. Mahdollisia sanktioita ovat eripituiset porttikiellot, ja tarvittaessa vakavissa tilanteissa hallitus auttaa asianomaista olemaan poliisiin yhteydessä ja tukee rikosilmoitusprosessissa, mikäli asianosainen tämän haluaa tehdä.

Tasa-arvovastaava on hallituksen jäsen, jolla on myös jokin muu hallituspesti. Molemmat tasa-arvovastaavat kokevat tämän toimivaksi järjestelyksi. Juha Räsänen tuo ilmi, että esimerkiksi hänen pestinsä koulutuspoliittisena vastaavana ja tasa-arvovastaavana sulautuvat hyvin yhteen. “Kopo” on opiskelijoiden edunvalvoja ja kouluttaa muun muassa tulevia tutoreita. Tällöin tasa-arvonäkökulma on jatkuvasti läsnä. Tasa-arvovastaavat kertovat, että työ on monella tapaa itse räätälöitävissä: osa toimii reaktiivisesti ja osa haluaa vaikuttaa itse aktiivisemmin. Tällaisen henkilökohtaisen monipuolisuuden hyöty näkyy muun muassa siinä, että erilaisia epäkohtia ja näkökulmia huomioidaan työssä yhä laajemmin. Tasa-arvovastaava 2020 Annika Aurelan mukaan häirintätukihenkilöt ovat tärkeimpiä Boomin edistysaskeleita ainejärjestön tasa-arvotyössä. Tämä luotettava, matalan kynnyksen kanava luo anonyymin kontaktin jäsenen ja hallituksen välillä. Häirintätukihenkilöihin voi olla yhteydessä häirinnän lisäksi myös havaitusta tai koetusta syrjinnästä, huonosta käytöksestä tai muusta ikävästä toiminnasta. Boomi pyrkii myös jatkuvasti kehittämään yhdenvertaisuutta tukevaa toimintaa palautteiden ulkopuolelta. Esimerkiksi ensi vuonna häirintätukihenkilöitä ja heidän toimintaansa pyritään tuomaan paremmin esiin, ja tukihenkilöt ovat enemmän läsnä esimerkiksi smurffiviikoilla. Yhteistyötä tehdään myös TREYn tukihenkilöiden kanssa. Boomi tulee olemaan myös mukana Ekonomien mielenterveyteen liittyvässä hankkeessa, jossa on tarkoituksena kouluttaa matalan kynnyksen tukihenkilöitä vaikeisiin elämäntilanteisiin.

Tasa-arvovastaavat kertovat, että hallitus käy muutenkin toiminnassaan aktiivisesti läpi Boomin jokapäiväistä toimintaa, kuten perinteitä ja tapahtumia. Ainejärjestön alla tai opiskelijoiden toiminnassa ei ole esimerkiksi herrainkerhoja tai vastaavaa syrjivää toimintaa. Myös systemaattista, yleisesti hyväksyttyä seksuaalista häirintää sekä seksismiä on kitketty vuosien aikana ainejärjestön toiminnasta pois. Muun muassa vuosijuhlilla aikanaan tunnettu ”puhe naiselle” on muutettu muotoon ”puhe rakkaalle”, ja esimerkiksi Carillo-excu on mahdollistettu kaikille halukkaille osallistujille. Annika Aurela myös kertoo, että alkoholin käyttö on ollut Boomilla jo vuosia työn alla: railakkaasta juhlinnasta tunnettu Boomi on pyrkinyt muuttamaan imagoaan vähemmän promillepitoiseen suuntaan. Ainejärjestö on muokannut tapahtumatarjontaansa ja mahdollistaa kaikkiin tapahtumiin osallistumisen myös vesilinjalla. Boomi haluaa painottaa, että tapahtumiin on tervetullut jokainen alkoholinkäytöstä riippumatta. Vuoden 2020 lopussa sosiaalisessa mediassa levisi keskustelu koskien teekkarikulttuurin systemaattista seksuaalista häirintää. Keskustelussa tuli ilmi, että ongelma on koko opiskelijakulttuurin. Myös Boomi oli mukana keskustelussa anonyymeilla kanavilla. Tasa-arvovastaavat painottavat, että Boomi koki tilanteen erittäin vakavaksi, ja hallitus julkaisikin tiedonannon asiasta ainejärjestöön kuuluville opiskelijoille. Juha Räsänen kertoo, että tulevana vuonna tullaan käymään opiskelijatapahtumia läpi, joista erityisesti smurffiviikkojen runsas tapahtuma-, perinne- ja tehtävämäärä ovat suurennuslasin alla: reissuvihkoa päivitetään ja esimerkiksi rastikierroksien tehtäviä muokataan. Tasa-arvovastaavat painottavat, että tapahtumien tulee olla kaikille hyvän mielen tapahtumia, eikä ahdistavaa tai epäsoveliasta toimintaa haluta ylläpitää. Juha Räsänen toteaa, että yksikin inhottava tapaus on liikaa.

Suurena järjestönä Boomilla on yhteiskunnallista vastuuta: ongelmien tiedostaminen sekä keskusteluista oppiminen ovat osa ainejärjestön arkea. Vastuuta ei kuitenkaan kanneta pelkästään omista opiskelijoista, vaan tärkeää on myös poikkitieteellinen yhdenvertaisuus. Boomi järjestää Suomen mittakaavassa suuria, poikkitieteellisiä opiskelijatapahtumia ja kantaa vastuuta niiden tasa-arvoisesta toiminnasta. Sen vuoksi onkin merkittävää, että Boomi seuraa sosiaalisen median keskustelua opiskelijakulttuurista ja tarpeen mukaan ottaa siihen kantaa ja huomioi keskustelun esiintuomat tarpeet omassa toiminnassaan. Yhteiskunnallisesti merkittävää on myös se, että opiskelukulttuurissa opittu yhdenvertaisuuskäsitys usein kantaa myös siirryttäessä työelämään. Annika Aurela ja Juha Räsänen kokevat, että opiskelijayhteisö on tavallaan ensimmäinen työyhteisö oman alan parissa, jolloin opiskeluelämässä opitut käytännöt ja normit siirtyvät kantajiensa mukana myös työelämään. Tällöin ainejärjestössä tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö kantaa pitkälle – ja sillä on valtava merkitys. Voidaankin olettaa - ja toivoa - jokaisen boomarin siirtyessä vuorollaan työelämään, että se muuttuu kerta kerralta yhdenvertaisemmaksi. Tällöin, hitaasti mutta varmasti, kurotaan työelämän epätasa-arvoon liittyviä ongelmia umpeen ja luodaan parempia mahdollisuuksia myös tuleville alan ammattilaisille.

Artikkelin viitteet: Boomi.fi Ekonomit: https://www.ekonomit.fi/tyoelaman-tietopankki/tasa-arvo/#256602f0 Annika Aurelan ja Juha Räsäsen haastattelu 19.1.2021

Elä kuin

koronasmurffi

TEKSTI JA KUVAT Tuuli Toivonen

loitin vuoden 2020 Etelä-Kiinassa, ja peilaankin tähän kaikkea sitä, mitä elämässäni vuoden aikana tapahtui. Ehdin olla Kiinassa työharjoittelussa vajaat neljä kuukautta ennen kuin korona pakotti helmikuun alussa palaamaan Suomeen. Vaikka olikin huojentavaa päästä takaisin kotiin, olin silti palattuani rauhaton. Oli vaikeaa olla yhtäkkiä tyhjän päällä, ensimmäistä kertaa elämässäni ilman suuntaa tai suunnitelmia. Hain opiskelemaan sinne tänne, vaikka olinkin jo löytänyt unelmamaisterinohjelmani (juonipaljastus: se oli Vastuullinen liiketoiminta, Tampereen yliopistossa). Vaikka tiesinkin opiskelupaikan vastaanottaessani, että opinnot alkaisivat etänä, oli uskomattoman huojentavaa päästä tekemään jotakin. Maisemanvaihto yhdestä etätoimistosta toiseen toi sekin paljon kaivattua vaihtelua.

”Ennen koin hieman ulkopuolisuuden tunnetta, mutta nyt juuri erilainen polkuni onkin meitä yhdistävä tekijä.”

Kandidaatintutkintoni tein vuosina 2015–2019 Aberdeenissa, Skotlannissa. Vaikka ulkomailla olikin ihanaa ja opin siellä todella paljon, olen kuitenkin aina toivonut voivani opiskella myös Suomessa. Tämä toive on kiteytynyt pieniin yksityiskohtiin, kuten haalareihin, sitseihin, opiskelijavappuun ja approihin. Nämä ovat asioita, joista olin kuullut jatkuvasti kavereiltani viimeisten viiden vuoden aikana, ja paitsi jäämisen pelko oli suuri, ikään kuin en olisi oikeastaan koskaan opiskelija ollutkaan. En ollut vielä syyskuussakaan ihan varma, mitä nopat olivat. Lisäksi Aberdeenissa ainejärjestöt olivat enemmänkin kuin kerhoja, eikä niiden toimintaa voi mitenkään verrata Suomen ainejärjestöihin. Boomissa yhtäkkiä meillä oli omat jutut, logot ja tapahtumat, jopa kerhoja järjestön sisällä! En sen vuoksi aio koskaan ottaa Boomin olemassaoloa itsestäänselvyytenä.

Smurffiviikot todella olivat ihmisen parasta aikaa. Hetkeksi koronakin vähän hellitti, ja ehdin saada uusia ystäviä, pitää hauskaa, ja ennen kaikkea elää. Jokainen tapahtuma oli ”paras ikinä” sinä päivänä, kunnes seuraavana päivänä jatkettiin taas. Maisterismurffien ryhmässämme kaikki ovat hurjan mukavia, ja on ihanaa, kun omassa opiskelukaveripiirissä on ihmisiä niin erilaisista taustoista. Ennen koin hieman ulkopuolisuuden tunnetta, mutta nyt juuri erilainen polkuni onkin meitä yhdistävä tekijä. Smurffiviikkojen jälkeen oli kuitenkin vaikeampaa. Tapahtumat ja muukin sosiaalinen elämä tuntuivat loppuvan kuin seinään, enkä oikein osannut opiskella tehokkaasti. Olin tottunut käymään luennoilla päivät pitkät, mutta yhtäkkiä suurin osa työstä pitikin tehdä itsenäisesti, näkemättä edes ketään muita. Tästäkin alkujärkytyksestä kuitenkin selvittiin; tapasin uusia ja vanhoja tamperelaisia ystäviäni, etsin itselleni toimivaa päivärytmiä, kävin niissä muutamissa pienissä tapahtumissa, jotka voitiin järjestää. Vaikka lähiaikoina en ole nähnytkään juuri ketään, koen silti löytäneeni Boomista paikan, johon kuulun. Sellaiset ajatukset kantavat rankempinakin päivinä.

”Haluankin tästedes elää jokaista tapahtumaa, hetkeä ja mahdollisuutta niin kuin olisin edelleenkin koronasmurffi.” Kaikesta huolimatta korona on tuonut myös jotakin hyvää. Olen heittäytynyt tilaisuuksiin ja tapahtumiin tavalla, joka on normaalisti ujon luonteeni vastaista, suorastaan vähän pelottavaa. Kaikki tuntuu nykyään niin ainutkertaiselta, ettei mitään voi jättää tekemättä tai kokematta. Joka kerta, kun olen heittäytynyt, olen ollut itselleni jälkikäteen hirveän kiitollinen. Haluankin tästedes elää jokaista tapahtumaa, hetkeä ja mahdollisuutta niin kuin olisin edelleenkin koronasmurffi. Vaikka moni asia oli koronasyksynä vaikeaa, painan mieleeni monia ihania muistoja. Sain vihdoin ommella ensimmäisen haalarimerkkini – ja sain tietää, että se on juuri niin työlästä kuin kaikki aina sanovat. Merkissä lukee ”Sattuma – Palaa takaisin lähiopetukseen.”, joten siinä kiteytyy tämän hetken hartain toiveeni. Koronasyksystä huolimatta sain kokea sitsit, silliksen ja jopa rapujuhlat, sain kavereita, ansaitsin ensimmäiset noppani. Pääsin osallistumaan oman ainejärjestöni toimintaan, ja on tietysti myös ensimmäinen VB, johon sain itse kirjoittaa! Lähetänkin tämän tekstin myötä etähalauksen ja tsemppiä kaikille boomareille – nykyisille ja tuleville ystävilleni.

Erilainen hyvä smurffisyksy TEKSTI Annu Jaakkola KUVAT Annu Jaakkola, Boomin Flickr

iime syksyn mittaan kuulin monen vanhemman opiskelijan suunnalta huolta siitä, jäävätkö vuoden 2020 smurffit kelkasta, kun syksyn opiskelu tapahtui etänä ja useimmat tapahtumat peruttiin. Ennen kuin lähden kiistämään tätä oikeutettua huolta, katson tarpeelliseksi mainita, että olen itse päässyt muuttamaan Tampereelle ja terveyteni on sallinut tapahtumiin osallistumisen. Kaikkien smurffien kohdalla nämä seikat eivät välttämättä päde. Ensimmäinen syksy Boomissa ja kauppatieteiden opiskelijana Tampereella oli oikeastaan juuri sellainen kuin keväällä yhteishaun aikaan kuvittelin, ellei jopa parempi. Kauheimman koronavaiheen aikaan maalis-huhtikuussa tuntui melko itsestään selvältä, että syksy opiskeltaisiin etänä, joten toiveissa oli lähinnä ei-aivan-täydellinen-erakoituminen. Tuloksena olikin vain osittainen erakoituminen aivan syyslukukauden loppumetreillä! Pidän tätä hyvin kiitettävänä suorituksena.

Monelle vanhemmalle opiskelijalle viime syksy oli epäilemättä poikkeuksellinen luentojen siirtyessä kokonaan verkkoon ja tuttujen tapahtumien peruuntuessa yksi toisensa perään. En itsekään ole täysin vailla vertailukohtaa, sillä opiskelin viime vuoden Alankomaissa, missä läsnäoloa vaativaa opetusta oli runsaasti. Muiden osallistavien aktiviteettien ja fuksitoiminnan osalta viime syksy täällä Boomissa oli kuitenkin aivan omaa luokkaansa jopa poikkeusaikana.

Siinä missä edellisvuonna tulin tietoiseksi yliopistoni järjestötoiminnasta ja (vähäisistä) tapahtumista juuri ja juuri ennen joululomaa, täällä sain soiton tutorilta jo ennen smurffiviikkojen alkua. Intensiiviset kolme viikkoa, jotka onneksi järjestyivät kokonaisuudessaan, antoivat ensimmäiset kaverit ja paljon informaatiota sekä opiskelusta että muusta toiminnasta. Smurffiviikkojen jälkeen oli jo helppoa suunnistaa Bolalle hörppäämään kahvit, ja sitten kokoontua Linnaan opiskelemaan porukalla. Peruskurssien toteutus oli yllättävän hyvä yhtä pahamaineista englannin kurssia lukuun ottamatta ja saimme nauttia opiskelijahintaista ravitsevaa ruokaa (tätäkään onnea en saanut kokea ulkomailla). Syyskuun edetessä kävi selväksi, että elo hiljenee jälleen. Alussa syntyneet kaverisuhteet mahdollistivat kuitenkin pienemmällä porukalla näkemisen, ja Bola pysyi auki tarjoten pakopaikan yksinäisestä ruudun tuijottamisesta. Itselläni oli mahdollisuus käydä usein kotonani viettämässä aikaa perheeni kanssa ja kulkemassa luonnossa. Elämä oli melko tasapainoista. Kahmitut kurssit pitivät kiireisenä, eikä marraskuukaan painanut mieltä alas yhtä pahasti kuin potentiaalia olisi ollut. Mieleeni jäi erityisesti Bolalla valvottu pessimistinen yö Yhdysvaltain presidentinvaalien merkeissä. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt asua Bolalla koko vaaliviikko. Ehkä ensi syksynä huomaan, miten poikkeuksellinen viime syksy todella oli, mutta tällä hetkellä olen melko tyytyväinen. Suuri kiitos onnistuneesta yliopistouran alusta kuuluu Boomille, joka otti huomaansa heti, ja opetushenkilökunnalle, joka yhä jaksaa toimistoissaan puhua tuntikaupalla ruudulle vaivautuneiden kysymystaukojen venyessä kiusallisen pitkiksi hiljaisuuksiksi. Toivon, että kevät tuo mukanaan helpotuksen, ja että jo tämän toimituskauden aikana pääsen kirjoittamaan ikimuistoisista tapahtumista. On myös muistettava ja huomioitava ne smurffit, jotka eivät päässeet osallistumaan smurffiviikoille tai Boomin aktiviteetteihin Tampereella viime syksynä tai vielä tänä keväänäkään.

Lupaa itsellesi rentoutua TEKSTI Pipsa Vuori & Sanelma Uusitalo

usi vuosi ja uudet kujeet, sanotaan. Tuliko taas tehtyä kuuluisa lupaus salilla käymisestä ja terveellisemmästä syömisestä? Useimmat uuden vuoden lupaukset liittyvät liikuntaan sekä syömiseen, mutta suorituskeskeisissä toiveissa unohdetaan pyhän kolminaisuuden kolmas osapuoli – lepo. Edessä on kevätlukukausi, kesätyöhaku, kasa syksyllä lykättyjä rästihommia sekä toivottavasti myös kaikki siirretyt opiskelijatapahtumat. Kaiken sen keskellä kannattaa myös levätä: poimi VapaaBoomarin vinkit ja rentoudu sinulle sopivilla tavoilla.

Forest: stay focused Puhelimen jatkuva ilmoitusten tulva väsyttää. Punainen lanka katkeaa, kun puhelin häiritsee joko työntekoa, opiskelua tai läheisten kanssa vietettyä aikaa. Forest: stay focused on yksi lukuisista puhelimeen ladattavista sovellusvaihtoehdoista puhelimen käytön vähentämiseen ja parempaan keskittymiseen. Sovellus kasvattaa omaa metsääsi aina kun keskityt tietyn ajan muuhun tekemiseen.

Power naps Nukkuminen rentouttaa ja vie meidät kauas tekemistä odottavien tehtävien luota. Jos päivän aikana väsymys alkaa kasvaa liian suureksi, voi tehokkaista power napeista olla apua. Huomioi kuitenkin, ettet nuku liikaa: monien tuntien päiväunet haittaavat yöunia eivätkä välttämättä saa oloa ja mieltä virkeiksi. 15–20 minuuttia unta päivällä riittää mainiosti vireystason nostamiseen ja energian lisäämiseen.

Väli-, ilta- ja aamupalat Vaimenna nälkäkiukku, niin mielesi ja kehosi voivat fyysisesti paremmin. Jo sen vuoksi aamu-, väli- ja iltapaloista on hyvä pitää kiinni. Tietyt ruoka-aineet lievittävät ahdistusta ja rentouttavat niin mieltä kuin kehoa: Hunaja sisältää tryptofaani-nimistä aminohappoa, joka rauhoittaa hermoja. Kokeile lisätä lusikallinen sitä esimerkiksi jugurttiisi. Lämpimät juomat kuten glögi, kuuma kaakao, vihreä tee – you name it! Jo lämmin tunne, kun neste kulkee kehon läpi, tuntuu rauhoittavalta. Kookos vähentää stressiä laskemalla verenpainetta. Avokadon suuri B-vitamiinipitoisuus vapauttaa serotoniinia ja dopamiinia kehossa. Sitrushedelmien arvellaan auttavan kehoa palautumaan stressaavasta tilanteesta, sillä C-vitamiini vaikuttaa stressihormoni kortisolin tuotantoon. Pähkinät, mantelit ja siemenet antavat E-vitamiinia. Etenkin saksanpähkinät tasoittavat verenpainetta.

Ohjatut joogat ja meditoinnit Ota hetki itsellesi, laita kuulokkeet korville ja sulje arjen hälinä ulkopuolellesi. Jooga ja meditointi auttavat kehon ja mielen kokonaisvaltaisessa rentoutumisessa. Esimerkiksi Youtubesta ja Spotifysta löytyy ohjattuja jooga- ja meditaatiovideoita niin harrastajille kuin aloittelijoille: sinun ei edes tarvitse poistua kotoa. Toisinaan myös pelkät rentouttavan musiikin harmoniset sävelet kuljettavat kauas arjen stressistä. Tässä muutama kokeilemisen arvoinen Spotifyn podcast: Yogaia – Kohti hyvää unta Sleep and Relaxation Sounds Meditaatiot Suomeksi Mindful Meditations

Luonto Luonnossa liikkuminen saa kehon ja mielen rentoutumaan. Monien terveyttä edistävien vaikutusten lisäksi luontoon lähteminen on helppoa ja lähes ilmaista: vedä kengät jalkaan, muista säänmukainen varustus ja olet valmis lähtemään. Luettelo Tampereen seudun luontoreiteistä löytyy Visit Tampereen retkeily ja patikointi –sivulta.

Puheenaiheet vapaa-ajalla Mikä olisikaan rentouttavampaa kuin ilta ystävien seurassa? Onko se kuitenkaan irtiotto arjesta, jos puheenaiheet liikkuvat stressiä tuottavissa aiheissa? Työ- ja opiskelukavereiden kanssa puheenaiheet siirtyvät helposti juuri töihin ja opintoihin – ovathan ne porukkaa yhdistäviä tekijöitä. Jos kuitenkin tavoitteena on rentoutuminen ja rauhoittuminen kiireen keskellä, nämä aiheet olisi hyvä jättää myös vapaa-ajan keskustelujen ulkopuolelle.

Itsensä hemmottelu Omista hetki itsellesi: oli kyseessä sitten hieronta, saunassa käyminen, kasvohoito tai pelkkä kynttilöiden sytyttäminen, itselleen kannattaa uhrata aikaa. Hemmotteluun kuuluvat myös epäsäännöllisen säännölliset herkkuhetket terveellisten elämäntapojen seassa. Esimerkiksi suklaa sisältää paljon endorfiineja, jotka lisäävät hyvän olon hormoneja. Pähkinät puolestaan sisältävät proteiinia ja hyviä rasvoja, joita keho tarvitsee voidakseen hyvin. Jos leipominen on sinun juttusi, tsekkaa vegeresepti sivulta 33!

Kotona rentoutuminen Etäopiskelun vuoksi kyhjötämme kerrostaloasunnoissamme tuntikausia keskellä kaupunkia - teemme töitä, opiskelemme ja asumme samassa paikassa. Pyhitä kotona jokin paikka, kuten sohva tai sänky pelkästään oleskeluun: älä vie sinne stressitekijöitä. Mielihyvää voi tuoda myös kasvien estetiikka, minkä lisäksi ne parantavat ilmanlaatua puhdistamalla sitä. Myös kasvienhuoltoon keskittyminen pari kertaa viikossa toimii rentouttavana tekijänä - ja saattaa herättää sisäisen viherpeukalosi.

Lepohetket kalenteriin Kalenterit täyttyvät kovaa vauhtia erilaisesta tekemisestä ja deadlineista. Jos tuntuu siltä, että rentoutumiselle ja levolle ei meinaa järjestyä aikaa, merkkaa ylös kalenteriisi myös ne hetket, jotka olet pyhittänyt näille toimille. Kun hetket ovat konkreettisesti merkattuina kalenteriin, on niille helpompi varata aikaa ja noudattaa ennalta suunniteltuja lepohetkiä.

Venyttely Venyttely auttaa lihaksia palautumaan sekä parantaa esimerkiksi nivelten liikkuvuutta ja verenkiertoa. Erityisesti etäopiskelussa niskahartialihakset ja istumalihakset ovat jatkuvalla koetuksella, jolloin niiden huoltaminen vähentää mm. päänsärkyä, lihaskipuja sekä kangistumista.

Lapsuuden lempiasiat Nostalgia herättää meissä vahvoja mielihyvähormoniryöppyjä. Dopamiini, oksitosiini ja serotoniini heräävät, kun muistutamme itseämme lapsuuden hyvistä muistoista. Oli kyseessä sitten lempielokuva, sarja, lautapeli tai se hurjalta tuntunut pulkkamäki, toisinaan kannattaa ottaa pakomatka menneisyyteen ja elää hyviä muistoja uudestaan. Vinkit nostalgiapärinöihin: Disney+. Miten olisi leffailta lapsuutesi lempiherkuilla? Köyhät ritarit, anyone? McLeodin tyttäret - juuri se tylsä sarja, joka pyöri 2000-luvulla aina ennen arki-illan lastenohjelmia ja pikkukakkosta. Kyseinen sarja on palannut Yle Areenaan katsottavaksi. Jos lapsuutesi Muuttuva labyrintti on jo kulunut käyttökelvottomaan kuntoon, niin Tampereen monet kahvilat ja baarit sisältävät kasan tuttuja lautapelejä. Mm. Pelikahvila Taverna sisältää pientä maksua vastaan yli 400 lautapeliä. Tai kenties vierailu Suomen pelimuseossa?

Luovuus Ihmisen aivokuori ja etuotsalohkokuori ovat laajentuneita verraten muuhun eläinkuntaan: ne mahdollistavat luovan toiminnan. Akateemisen toiminnan keskellä kannattaa siis herätellä aivojen muitakin osia. Väritä, tanssi, laula, kirjoita, lue tai upota kätesi kukkapenkkiin – tapoja löytyy pilvin pimein. Luovuus kehittyy tehdessä ja idealistisesta ajatusmaailmasta on hyötyä myös työelämässä, kun kuuluisa out-of-the-box-ajattelu kehittyy.

VB testaa: kirjallisuuden uudet tuulet

Kirja on erinomainen tapa rentoutua ja ravita omaa sielua.. VapaaBoomari testasi kolme viime vuonna julkaistua teosta, joista kutakin voimme lämpimästi suositella. TEKSTI Maiju Kimpisalo, Tuuli Toivonen, Annu Jaakkola KUVAT Gummerus, Atena Kustannus

Eeva Kolu (2020): Korkeintaan vähän väsynyt: eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä. Gummerus. 383 s. ARVOSTELU: Maiju Kimpisalo Eeva Kolun kirja Korkeintaan vähän väsynyt on kirjoittajan omaan elämään perustuva elämäntaito-opas. Kirja käsittelee tämän ajan ilmiöitä ja niiden yhteyttä erilaisiin henkisen hyvinvoinnin haasteisiin. Kolu käy läpi muun muassa suorittamiseen, perfektionismiin, palautumiseen ja onnellisuuden tavoitteluun liittyviä asioita – oikeastaan kaikkia niitä nykypäivän ilmiöitä, mitkä osaltaan selittävät yleistynyttä uupumusta ja masennusta. Eri aiheita käsitellään niin laajasti, että kirjaa voisi oikeastaan kutsua kaikenkattavaksi 2020-luvun selviytymisoppaaksi. Kolu lähestyy asioita niin suoraan ja rehellisesti, että se saattaa jopa ärsyttää. Kirjaa lukiessaan voi ajautua myös puolustuskannalle. Nämä reaktiot johtuvat yksinkertaisesti siitä, että Kolun terävät havainnot osuvat ja uppoavat. Kirjan edetessä joutuukin myöntämään sen, että kirjoittaja todella tietää mistä puhuu ja on tämän lisäksi oikeassa. Kaiken kuvatun vastapainoksi lukukokemusta keventävät huvittavat kielikuvat ja vertaukset, sarkasmi ja ironia, joiden ansiosta saattaa välillä naurahdella itsekseen. Teos onnistuu myös sanoittamaan ajatuksia ja tunteita pysäyttävällä tavalla sekä mahdollistaa jo entuudestaan tuttujen asioiden oivaltamisen uudesta näkökulmasta. Paljon erilaisia elämäntaito-oppaita lukeneena voin todella suositella kyseistä kirjaa. Kolu ei saarnaa tai pidä itseään muita parempana ihmisenä, vaan kertoo silottelematta omista haasteistaan ja samaistuttavista kokemuksistaan. Kirja säilyttää myös otteensa todellisuudesta eikä sorru monien self help -kirjojen tapaan maalailemaan utopistisia kuvia maailmasta. Jos kokee kaipaavansa oman elämänsä objektiivista tarkastelemista ja jopa ravistelua, kannattaa tarttua kirjaan. Uskon, että jokainen löytää kirjasta jotain itsessään resonoivaa tai jonkin sellaisen opin tai ajatuksen, mitä tulee hyödyntämään myös jatkossa.

”Sillä hetkellä, kun alamme suorittaa onnellisuutta, se lakkaa olemasta. Jäljelle jää vain kuva onnellisuudesta. Tässä ajassa on jo riittämiin kauniita kuvia. Tarvitaan jotain muuta.”

”On vain niin, että auttaminen on ikuinen ongelma, joka pitää joka tilanteessa ratkoa aktiivisesti uudestaan.”

Mari Manninen (2020): Hyvät aikeet. Atena Kustannus. 227 s.

ARVOSTELU: Tuuli Toivonen Mari Mannisen tietokirja Hyvät aikeet kertoo auttamisesta – siitä, miksi ihmiset auttavat, ketä, missä ja millä tavoin. Toistuvasti esillä on myös kysymys siitä, onko auttaminen aidosti hyödyllistä, vai voiko siitä olla kohteilleen jopa haittaa. Kirja haastaa lukijansa ajatuksia ja ennakkoasenteita auttamisesta ja tuo esille myös vaikeita aiheita, kuten orpokotiturismin ja Venäjän katukoirien tuomisen Suomeen. Kirjailija on itse myös toimittaja, ja hän on kirjoittanut muun muassa Tieto-Finlandia -palkitun ”Yhden lapsen kansa”-teoksen. Manninen onkin valinnut käsiteltäväksi useita aiheita, joihin hän on päässyt tutustumaan työnsä parissa. Kirjaa on kirjoitettu reportaasinomaisesti, eikä kirjailija edes pyri antamaan suoraviivaisia vastauksia kysymyksiinsä. Hän tiedostaa hyvin myös sen, että hänen taustansa länsimaisessa hyvinvointivaltiossa vaikuttaa vahvasti hänen suhtautumiseensa auttamiseen. Jokainen meistä voisikin varmasti kirjoittaa auttamisesta täysin omanlaisensa kirjan omien kokemustemme muokkaamina. Hyvät aikeet on kirjoitettu osaksi vuoden 2020 aikana, ja on siten hyvin ajankohtainen. Kenties mielenkiintoisinta antia kirjassa onkin korona-ajan ”auttamisinnon” käsittely. Miksi yhtäkkiä olikin täysin mahdollista jutella mukavia ventovieraan kerrostalonaapurin kanssa, ja mihin tämä yhteisöllisyys on sittemmin kadonnut? Kirja auttaa lukijaansa kohdistamaan omaa apuaan, tai ainakin kysymään oikeita kysymyksiä auttamisesta. Kirjan lopputeesissä tärkeintä on se, että meidän tulee auttaa, vaikka se onkin vaikeaa, ja vaikka aina emme täysin onnistukaan siinä. Tärkeitä viestejä sisältävä Hyvät aikeet on kaikesta huolimatta melko lyhyt ja jää osin hieman pintapuoliseksi, eikä osa käsitellyistä ongelmakohdista saa ansaitsemaansa painoarvoa. Toisaalta Manninen myös tarjoaa joka luvun lopussa liudan lähteitään ja lukusuosituksia, joiden avulla lukija voi paneutua syvemmin hänelle itselleen kiinnostavimpiin aiheisiin. Kirjaa voikin parhaiten suositella eräänlaiseksi perusteokseksi matkalla syvällisempään pohdintaan auttamisesta.

Anni Kytömäki (2020): Margarita. Gummerus. 582

ARVOSTELU: Annu Jaakkola Vuoden 2020 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Anni Kytömäen kolmas romaani Margarita on upeasti kirjoitettu kertomus kolmesta nuoresta suomalaisesta 1900-luvun puolivälissä. Teos kuvaa kylpylässä hierojana toimivan Sennin, jatkosodassa taistelevan Mikon ja Suomen metsiä kartoittavan Antin kohtaloita valtion asettamien vaatimusten edessä. Vajaa 600 sivun mittaiseen romaaniin on mahdutettu painavia teemoja sekä näkyvästi että rivien väliin: Kytömäen aiemmistakin teoksista tuttu luonnonsuojelu on läsnä teollisuuden runnellessa vanhoja ikimetsiä, ihmisen kehon ja mielen haavoittuvuus sodan ja sairauden seurauksena ilmenee useassa yhteydessä, ja sattumalta myös ajankohtainen rokoteteema nousee juonenkäänteiden myötä esiin. Romaanin läpi kulkeva helmisimpukkamotiivi antaa tarinalle rungon ja toimii eräänlaisena lisättynä tietoisuuden tasona. Juoni vaikuttaa aluksi melko selkeältä: hahmoja kehitetään, taustaa luodaan, juonen kaari on äidinkielen oppikirjoista tuttu. Sitten hahmojen väliset yhteydet alkavat selvitä, sattumat heittävät heitä yhteen ja lukijalle paljastuu taidokas hämäys. Syntyy peräti sekava ratkaisu kirjan luomiin kysymyksiin ja arvoituksiin, enkä itse ollut varma, miellyttikö tämä ratkaisu minua. Täysin hallitun ja tarkoin mietityn juonen kehittelyn jälkeen sattumia tuntuu olevan yksi tai kaksi liian monta uskottavuuden säilyttämiseksi. On mainittava, että teoksessa on käytetty kerronnan keinoja hyvin vaikuttavasti ja monipuolisesti draaman kaarta väkevöittämään. Näistäkin jäi itselleni tosin paikoin liiallisen kikkailun maku. Margarita tarjoaa traagisuudessaan kaunista historiankuvaa ja ajattelun aiheita nykypäivään. Missä menee raja meidän velvollisuudessamme valtiota kohtaan? Mikä on valtion velvollisuus meidän vapautemme säilyttämistä kohtaan?

”Kirje on pitkä, sanankäänteet tarkkoja kuin tanssin kuviot. Ne piirtävät elämäni kartan tietämättä minusta juuri muuta kuin nimen.”

LähiTapiola Pirkanmaa mukana elämän tärkeissä käänteissä Muistathan kotivakuutuksen ja tärkeimmän, eli itsesi? Boomi ry:n jäsenenä saat 10 % jäsenalennuksen kotivakuutukseesi arvioidun valmistumisvuoden loppuun saakka. Jätä yhteydenottopyyntösi sivulla lyyti.in/Boomiry. Otamme sinuun yhteyttä ja kartoitamme sinulle sopivan vakuutusturvan tarpeesi mukaan. Hyödynnä myös nämä edut: • Kotivakuutuksen muuttoturva 2 kk kodin vaihtuessa • Matkatavaraturva kotivakuutukseen • Tarjoamme laajempaa tapaturma- ja urheiluvakuutusta Lue lisää lahitapiola.fi/pirkanmaa/urheiluvakuutus • Kun keskität asiointisi LähiTapiolaan, voit saada Omaetu-keskittämisalennusta jopa 17 %

Vaihtoehtona itsensä työllistäminen

TEKSTI Annu Jaakkola, KUVAT Saara Unnanlahti ja Krista Ehrnrooth

Suomen Ekonomien tilastojen mukaan boomarit työllistyvät tunnetusti hyvin jo opintojen aikana. Viime kesänä tavallista useammalta työt kuitenkin peruuntuivat tai jäivät kokonaan saamatta koronatilanteen yrityksille aiheuttaman vaikean tilanteen takia. Vaikka ensi kesä näyttää jo valoisammalta, VapaaBoomari haluaa muistuttaa boomareita yrittämisen mahdollisuudesta.

Saara Unnanlahti,

yritysten asiakasvastuullinen johtaja Nordeassa Hämeen yritys pankissa

Mitä asioita yrittäjyyttä harkitsevan opiskelijan tulee huomioida? Yrittäjän osaamispakin tulee olla laaja ja yrittäjyyttä kannattaa harkita monelta kannalta ja selvittää paljon erilaisia asioita. Mikäli itsellä on loistava liikeidea, suosittelisin ensiksi selvittämään liikeidean edellyttämiä taloudellisia resursseja ja kannattavuutta sekä ennakoimaan alan tulevia kehitysnäkymiä. Jos liikeidea on jo olemassa, mitä käytännön asioita on ajateltava? Yrityksen perustamiseen liittyy paljon tutkittavia ja kartoitettavia asioita, esimerkiksi liiketoiminnan ja budjetin suunnittelua sekä muiden raha- ja lakiasioiden selvittämistä. Yrittäjälle verkostot ovat hyvin tärkeitä, joten suosittelisin myös selvittämään liikeidean edellyttämiä verkostoja ja arvioimaan yhteistyömahdollisuuksia.

Miten sanoisitte yrittäjiksi ryhtyneiden nuorten pärjäävän? Meillä on paljon esimerkkejä loistavista nuorista yrittäjistä, jotka ovat menestyneet erittäin hyvin. Yrittämiseen tarvitaan unelman lisäksi paljon, paljon työtä ja sitoutumista, ehkä oikeaa verkostoitumista ja onneakin. Suurelle osalle uurastus ja omistautuminen tuo tulosta, mutta on toki myös todettava, että yritystoiminnassa on paljon riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Millaiset yrittäjävalmiudet näkisitte kauppatieteiden opiskelijoilla olevan? Kauppatieteilijöillä on erinomaiset valmiudet yrittäjyyteen, sillä kauppatieteilijöillä on kykyjä soveltaa eri liiketaloustieteen osa-alueita käytäntöön. Liiketoiminnan kannattavuuden ja likviditeetin varmistaminen on tärkeää. Kauppatieteilijät ovat myös innovatiivisia liiketoiminnan kehittäjiä ja valmiita muutokseen.

Mitä mielikuvaa yrittäjyydestä tahtoisitte purkaa, ja mitä vahvistaa? Mielestäni tällä hetkellä yrittäjyyden mielikuva on positiivinen ja realistinen. On tärkeää, että yrittäjyydestä on esillä mediassa erilaisia tarinoita, niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin. Pidän myös nykyisestä kokeilukulttuurista ja fail fast -filosofiasta. Erityisen iloinen olen Suomen startup-ekosysteemistä ja sen vetovoimasta.

Mitä etuja itsensä työllistämisessä on verrattuna tavanomaisiin kesätöihin? Yrittäjyys tuo vapautta, eli oman työn saa suunnitella ja toteuttaa itselleen sopivalla tavalla. Itsensä työllistäminen tuo monipuolista kokemusta ja vastuuta sillä mm. kirjanpito, investoinnit ja asiakashankinta pitää hoitaa muun työn ohessa.

Nella Leppä,

graafista suunnittelua opintojen ohessa Nella Leppä on 23-vuotias neljännen vuoden boomari. Alkusyksystä 2020 asti hän on toiminut kevytyrittäjänä graafisen suunnittelun parissa. Esimerkkejä hänen töistään löytyy Instagramista käyttäjänimellä @nelllscreative.co. Kevytyrittäjäksi ryhtyminen oli ”sattumien summa” Luovan työn yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut pitkän suunnittelun tulos, vaikka yrittäminen on aina kiinnostanut Leppää. Eräällä lomamatkalla hän kokeili sisarensa iPadilla piirustusohjelmaa, ja innostui ostamaan itselleen oman laitteen. Vapaa-ajalla piirrettyjen ja Instagramissa jaettujen kuvien kautta löytyi ensimmäinen yhteistyökontakti, jonka myötä avautui myös muita projekteja. Alussa Leppä mietti, oliko yrityksen perustamisessa jotakin, mitä hän ei ymmärtänyt huomioida. Hän ei tuntenut ketään vastaavassa tilanteessa ollutta, jolta olisi voinut kysyä neuvoa. Kevytyrittäjyydestä hänellä oli kuitenkin vahva tunne, sillä hän ei kaavaillut yrittämisestä täyspäiväistä työtä itselleen. Kevytyrittäjyys oli vaivattomin ja yksinkertaisin vaihtoehto.

Yrittämisen myötä työ joustaa opintojen suhteen Paras puoli yrittämisessä on Lepän mukaan ollut joustavuus työhön käytettävän ajan ja panoksen suhteen. Viime syksynä hänellä oli yhdessä vaiheessa monta projektia käynnissä kerralla, minkä jälkeen saattoi olla kuukausi vapaata. Yrittäjyys on ollut näin helppo sovittaa opintoihin ja omaan kalenteriin. Siitä saa myös mukavaa lisätuloa, vaikkei Leppä tällä hetkellä teekään työtä elääkseen. Ainoa haaste on luovaan työhön kuuluva satunnainen ”creative block”, jolloin ideoita ei tule, kun projekti pitäisi saada tehtyä. Tällöin yön yli nukkuminen auttaa irtaantumaan aiheesta hetkeksi ja näkemään tehtävän myöhemmin uudesta näkökulmasta. Leppä kannustaa kokeilemaan yrittämistä etenkin, jos resurssit idean toteuttamiseen ovat helposti saatavilla. Luovassa työssä hän on oppinut itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja organisointia, mistä hän uskoo olevan etua tulevaisuudessa, vaikkei tälle yrittäjän polulle jäisikään. ”Kaikesta, mitä tekee, on hyötyä joskus”, Leppä sanoo, ja kertoo itse saaneensa paljon kannustusta kevytyrittäjäksi ryhdyttyään.

Hyvinvointia ja uusia taitoja

vapaaehtoistyöstä

TEKSTI Tuuli Toivonen, KUVA Merja-Liisa Toivonen

Ei kesätöitä, ja itsensä työllistäminen ei houkuta? Vaikka vapaaehtoistyöt eivät ole usealla heti ensimmäinen mieleen tuleva kesätyövaihtoehto, niillä on todella paljon positiivisia vaikutuksia sekä itselle että ympäröivälle yhteiskunnalle.

nsimmäisenä mieleen tulee tietysti yhteiskunnallinen hyöty, sillä vapaaehtoistoimin suojellaan uhanalaisia lajeja, järjestetään kerhoja koululaisille ja järjestetään jopa festivaaleja. Vapaaehtoistöitä on yhtä paljon erilaisia kuin tekijöitäkin, joten kaikille löytyy varmasti oma paikkansa ja tapansa. Voit osallistua esimerkiksi itseäsi kiinnostavien tapahtumien järjestämiseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen tai luonnonsuojeluun. Korona-aika on tuonut monia mahdollisuuksia myös etänä työskentelemiseen. Lisäksi vapaaehtoisena saa tilaisuuden oppia ja harjoittaa monia taitoja, joita voi myöhemmin käyttää hyödyksi sekä palkkatöiden etsinnässä että vapaa-ajalla. Töissä voi verkostoitua erilaisten ihmisten kanssa, ja päästä pois omasta kuplastaan. Vapaaehtoistyö näyttää myös hyvältä CV:ssä ja LinkedInissä – ei vain siksi, että se täyttää muuten tyhjiä ajanjaksoja, vaan myös koska se kertoo henkilön arvoista ja aktiivisuudesta. Myöskään vapaaehtoistyön mielenterveyshyötyjä ei tule aliarvioida, sillä mielekkyyden kokemus, yhteisöllisyys ja muiden auttaminen tuottaa iloa myös työn tekijälle.

Mielekkyyden kokemus, yhteisöllisyys ja muiden auttaminen tuottaa iloa myös työn tekijälle Koska vapaaehtoistoimijoita on hyvin monia, kannattaa tutkia valitsemansa organisaation taustat. Tärkeitä

asioita ovat esimerkiksi seuraavat: mihin sen varat ohjataan, minkälaista ohjausta se tarjoaa vapaaehtoisilleen, onko sen toiminta yleisesti läpinäkyvää? Suurista toimijoista kuten esimerkiksi Punaisesta Rististä tai Suomen Luonnonsuojeluliitosta on hyvä lähteä, mutta myös paikallisiin ruohonjuuritason organisaatioihin kannattaa tutustua. Niillä voi olla parempi ymmärrys paikallisesta ympäristöstään, ja ne kykenevät reagoimaan muutoksiin nopeammin. Omaa vapaaehtoistyötä valitessa kannattaa etsiä sellaista, joka vastaa omaa kiinnostusta ja omia taitoja, mutta huomioida myös se, että joidenkin organisaatioiden on vaikeampi löytää vapaaehtoisia kuin toisten, vaikka tarvetta olisi. Usein on mahdollista olla vapaaehtoisena hyvin joustavasti: esimerkiksi kerran viikossa tai jopa kertaluontoisesti, mutta myös kokoaikaisemmin. Kun itselle sopiva vapaaehtoistyö siis löytyy, sitä ei tarvitse jättää vain tämän kesän kokemukseksi!

Herkulliset kookospallot G, M, VEG Nämä kookospallot ovat todella herkullisia ja toimivat hyvänä lisänä esimerkiksi kahvipöytään. Suosittelen kokeilemaan reseptiä, sillä pallot valmistuvat nopeasti eikä onnistuneeseen lopputulokseen vaadita sen suurempaa lahjakkuutta keittiössä. TEKSTI JA KUVA Maiju Kimpisalo

• • • • • • • •

150 g kaurahiutaleita (tarvittaessa gluteenittomia) 10g vaniljajauhetta 30 g kaakaojauhetta 130g murskattuja taateleita (kannattaa käyttää tuoreita taateleita) 25g kookosöljyä 1,5 dl vettä Halutessa hieman kahvia tuomaan makua 30 g kookoshiutaleita

1. 2.

4. 5. 6.

Sekoita kuiva-aineet keskenään kulhossa. Poista kivet taateleista ja murskaa taatelit käsin tai esimerkiksi tehosekoittimen avulla. Jos käytät teho- tai sauvasekoitinta, kannattaa vesi lisätä taateleiden joukkoon jo tässä vaiheessa, jotta massa sekoittuisi helpommin. Yhdistä kuiva-aineet, taatelimassa ja sulatettu kookosöljy keskenään ja sekoita tasaiseksi. Tässä vaiheessa voit lisätä myös kahvin tuomaan makua. Lisäksi voit lisätä vettä, tai vastaavasti kaurahiutaleita, halutun koostumuksen aikaansaamiseksi. Koostumus on onnistunut silloin, kun massa on riittävän kosteaa, mutta kuitenkin sellaista, mistä pystyy pyörittelemään palloja. Pyörittele massasta haluamasi kokoisia palloja käsissäsi. Kierittele pallot lopuksi kookoshiutaleissa. Laita valmiit kookospallot hetkeksi pakastimeen tai jääkaappiin jähmettymään. Herkuttele ja nauti!

Alkuperäinen resepti Denice Mobergin instagram-tililtä, @deniceemoberg. Reseptiä muokattu.

TEKSTI Annu Jaakkola KUVAT Gapminder.org, Our World In Data

Uskomattoman hyvä maailma

toksia päivän ulkomaanuutisista (HS 15.1.2021): Hollannin hallitus eroaa, kaikilla eurooppalaisilla ei ole varaa kotinsa lämmittämiseen, Indonesian maanjäristyksissä yli 30 kuollutta, Unkari teurastaa yli 100 000 kanaa lintuinfluenssaepidemian vuoksi, tuhansien rohingya-pakolaisten kodit tuhoutuneet tulipalossa pakolaisleirillä. Luen uutisia päivittäin tai vähintään selaan pääotsikot läpi. Kokonaiskuvaksi maailman tilasta jää lähes poikkeuksetta vallitseva ja alati kurjistuva synkkyys. Vaikka suurin osa uutisista raportoi yksittäistapauksista, luovat ne yhdessä, päivä toisensa perään kuvaa todellisuudesta, jossa länsimainen demokratia on matkalla kohti tuhoaan ja onnettomuudet ravisuttavat valmiiksi köyhiä valtioita. Joka päivä tapahtuu onnettomuuksia, jotka mullistavat yksittäisten ihmisten elämän. Jos kuitenkin tarkastelemme maailmaa vain päivä, onnettomuus, tragedia ja yksittäinen ilmiö kerrallaan, emme näe kaiken takana tapahtuvaa kehitystä. Synkkiin uutisotsikoihin tottuneelle voi tulla yllätyksenä, miten paljon maailma on parantunut viimeisen sadan tai jopa kolmenkymmenen vuoden aikana. Hans, Ola ja Anna Roslingin vuonna 2017 julkaisema Factfulness kertoo maailmasta kehityksen, elintason nousun ja toisaalta väärien uskomusten värittämää tarinaa. Erityisesti korkean tulotason ja eliniän maissa, kuten Pohjoismaissa, korkeasti koulutetut ihmiset vastaavat kysymyksiin köyhyyden vähentymisestä, tyttöjen koulutuksesta ja väkivallan uhrien määrästä järjestelmällisesti väärin. Kollektiivina näemme maailman huonompana paikkana kuin se on. Roslingien perustama Gapminder-sivusto tarjoaa informatiivisia tilastoja ja lukuja, joita tutkimalla voi paitsi parantaa käsitysvinoumiaan, myös parantaa omaa mieltään. Tässä mielestäni tärkein poiminta sivuston esittämistä faktoista: suurin osa maapallon väestöstä elää keskimääräisen tulotason maissa. Vain 9 % maailman väestöstä elää enää matalan tulotason maissa, kun vastaava luku oli 58 % vuonna 1990. Enää alle kymmenes ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Tätä selittää se, että suuri osa maapallon väestöstä elää Aasiassa, missä elintaso on noussut uskomattomalla tavalla varsin nopeasti. Toinen hämmästyttävä fakta kertoo ihmisten lukutaidosta. Vielä vuonna 1900 80 % maailman väestöstä oli lukutaidottomia. Vuonna 2014 vastaava luku oli enää alle 20 %. Kiinassa lukutaitoisten osuus on noussut

Ruotsalainen akateemikko Hans Rosling ei mielellään tullut kutsutuksi optimistiksi luennoidessaan maailmantilasta. Hän kertoi faktoja vaurauden, terveyden ja turvallisuuden lisääntymisestä, joita moni korkeasti koulutettu ei tiennyt. Itsekin näistä tiedoista hieman yllättyneenä tahdon jakaa tätä positiivista realismia, jonka avulla kevennän maailmantuskaani.

vuodesta 1982 peräti 30 prosenttiyksikköä. Erinomaisia tilastoja ja kuvaajia löytyy myös Our World In Data -sivustolta. Väestön eksponentiaalinen kasvukin huomioiden on merkittävää, että yli puolet maailman väestöstä elää demokraattisissa valtioissa. ”Niistä, jotka yhä elävät autokratiassa, neljä viidestä elää Kiinassa”, sivusto kertoo.

Roslingit antavat kirjassaan konkreettisia neuvoja virheellisten käsitysten tunnistamiseen ja oikaisemiseen. Yksi tärkeä huomio on lukujen vertaileminen. Uutisissa näemme usein lukuja, jotka tuntuvat suurilta. Vertaileminen esimerkiksi historiallisiin lukuihin tai lukujen muokkaaminen vertailukelpoisiin prosentteihin voi antaa paremman kuvan todellisuudesta. Toinen hyvä neuvo on huonojen uutisten odottaminen. Media uutisoi siitä, mikä myy parhaiten. Onnettomuudet ja katastrofit herättävät huomiota, mutta miljoonien ihmisten elintasoloikkaus on niin valtava ja jatkuva tapahtuma, että sitä on vaikea hahmottaa. Uutisia on hyvä seurata, mutta niiden välittämään synkkään maailmankuvaan on helpompi suhtautua, kun tietää mitä otsikoiden takaa jää kertomatta. Nykymaailmassa riittää haasteita, eikä se ole vielä valmis tai välttämättä edes hyvä. Joissakin suhteissa kehitys todella kulkee väärään suuntaan: Gapminder-sivuston mukaan esimerkiksi biodiversiteetti heikkenee YK:n Kestävän Kehityksen tavoitteiden vastaisesti. Historiaan katsomalla voi kuitenkin nähdä, miten maiden vaurastuminen on ollut suorassa yhteydessä pidempiin elinikiin. Harva kansa köyhtyy, ja nuorempana kuin ennen kuolevat vain elintasosairauksista kärsivät. Huonoja aikoja on tullut ja mennyt, mutta kehitys on kulkenut eteenpäin. Uutisoinnin negatiivinen vinouma ja oma tasaisen korkeana pysynyt elintasomme hämäävät havaitsemasta satojen tuhansien ihmisten kohdalla tapahtuvaa päivittäistä elintason nousua. Kohdatkaamme siis todellisuus: tänään on kaikki paremmin.

A20002fi

Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa työ- ja liike-elämää? EY tarjoaa uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille tilintarkastuksen, konsultoinnin, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden ja liikejuridiikan parissa. Meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä. Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia kasvavaan joukkoomme. Katso avoimet työpaikkamme ja tule mukaan rakentamaan kanssamme parempaa työ- ja liike-elämää! ey.com/fi/careers EY Careers Finland

eyficareers

VAPAABOOMARIN

BUCKETLIST VUODELLE 2021 - OSA 1

änä vuonna VapaaBoomari kokoaa lukijoilleen jokaiseen lehteen to do -tyylisen listan, josta löytyy tekemisideoita arkeen ja juhlaan ajanjaksoille lehtien ilmestymisen välillä. Listat on koottu niin, että niiden sisältämät ideat on mahdollista toteuttaa poikkeusolojen rajoitusten vallitessa. Ota lista talteen ja pidä hauskaa monipuolisen tekemisen parissa seuraavaa lehteä odotellessasi!

Maaliskuu

Osallistu Tulevaisuusareena-webinaariin 2.3. Opettele jokin uusi taito Käy luistelemassa tai hiihtämässä Naistenpäivä 8.3. - Onnittele lähipiirisi naisia! Aloita jokin uusi sarja Minna Canthin päivä 19.3. - Tee jokin tasa-arvoteko Poista tietokoneeltasi turhat tiedostot Kevätpäiväntasaus 20.3. - Käy kävelyllä ja nauti valosta! Kansainvälinen unipäivä 20.3. - Ota päiväunet (Rentoutumisvinkkejä löydät lehden sivuilta 24-25!) Tilaa jotain hyvää ruokaa kotiin Maailman runouden päivä 21.3. - Lue tai kirjoita runo Pidä leffailta herkkujen kera Kuuntele jotain uutta podcastia (esim. Boomipodia!) Vohvelipäivä 25.3. - Tämän Ruotsista alkunsa saaneen juhlapyhän kunnaksi paista vohvelit kotona tai nautiskele sellainen Vohvelikahvilassa Kokeile jotain uutta reseptiä (Reseptivinkin löydät lehden sivulta 33!) Intialainen Holi-juhla 28.3. - Pukeudu värikkäästi!

Huhtikuu

Aprillipäivä 1.4. - Tee aprillipila kaverille tai sukulaiselle Opettele leipomaan jokin pääsiäisherkku Istuta rairuohoa Huolla pyöräsi pyöräilykelejä varten Pitäkää ystävien kanssa etätietovisa Sisusta kotiasi: Vaihda vaikka huonekalujen järjestystä tai piristä kotiasi uusilla tyynynpäällisillä ja verhoilla Päivitä soittolistaasi Pääsiäisen munajahti: Piilottakaa kaveriporukalla suklaamunia ja etsikää niitä yhdessä. Muistakaa myös syödä löytämänne munat Tee kotitreeni Kevätsiivous: Käy kaapit läpi ja kierrätä turhiksi käyneet tavarat Kokoa palapeli Pese ikkunat ja tuuleta matot Kirjan ja ruusun päivä 23.4. - Vietä hetki lempikirjasi parissa tai lue jokin uusi kirja (Kirjavinkit löydät lehden sivuilta 26-28!) Ompele kertyneet haalarimerkit kiinni Juhlista vappua vetämällä haalarit jalkaan ja laittamalla ylioppilaslakki päähäsi!

NESU-Boomin lempimuistoja sitseiltä

”

Ikimuistoisia sitsikokemuksia on monia, mutta semmojen eli NESU-Conferencejen möksäsitsit vievät voiton. Nämä semmaviikon aloittavat sitsit ovat täynnä aivan omaa tunnelmaansa, jota ei löydy muilta sitseiltä.” “Parhaat sitsimuistoni ovat harkkasitseiltä. Parasta niissä on iloisen hämmentynyt tunnelma. Erityisen mukavaa oli seurata viime syksyn harkkasitsejä tutorin näkökulmasta.” ”Tärkein sitsimuistoni on varmasti se, kun olimme vain hetki omien smurffiviikkojen jälkeen matkalla Jyväskylään bussilla ensimmäisille ulkkarisitseille. Itse kyseistä iltaa muistellessani monikin asia jää hämärän peittoon, mutta sitsien alusta muistan sen sähköisen uutuuden tunteen ja lopusta aivan tuntemattomassa porukassa vietetyt vätköt (joilta muuten nappasin sen haalarimerkin, josta olen edelleen eniten ylpeä.) Ehkä kohta pääsee taas ulkkareille!” ”Yksi lempimuistoistani ajoittuu helmikuulle 2020, viimeisimmille ulkkarisitseille, joilla olen käynyt. Paikalla oli puolet vähemmän sitsikansaa kuin yleensä, mutta tunnelma oli sitäkin korkeammalla. Tuttujen näkeminen yllättäen pitkästä aikaa, toinen toistaan hauskemmat proggikset ja tietysti huikeat toastit – niistä on sitsit tehty. ” ”Paras sitsimuistoni on viime vuoden harkkasitseiltä. Pitkän sitsitauon kasvattama juhlafiilis näkyi ja huokui koko sitsikansasta, mikä teki illasta ikimuistoisen.” ”Sitseillä proggikset ja leikit luovat tunnelmaa ja toisinaan pääsee jopa haastamaan itseään iskurepliikeiden keksimisessä. Sitsien parasta antia on kuitenkin se, kun pääsee näkemään ihmisten reaktion heidän kokiessaan ensimmäistä kertaa My Heart Will Go On:in sitsien päättyessä.” TEKSTI Reetta Kiiveri, Lari Alvinen, Tiina Heikkinen, Suvi Pohjola, Petra Valkeinen ja Akseli Lepistö KUVAT Riina Pesälä, Petra Käki, Reetta Kiiveri

Toimitusjaoston esittely TEKSTI Annu Jaakkola, Maiju Kimpisalo, Sanelma Uusitalo, Tuuli Toivonen, Pipsa Vuori ”Hei! Olen Annu Jaakkola, ensimmäisen vuoden boomari ja kotoisin Mouhijärveltä Sastamalasta. Olen kiinnostunut vero-oikeudesta ja EU-opinnoista, mutta hain toimitusjaostoon päästäkseni kirjoittamaan muitakin kuin tenttiesseitä. Vapaa-ajalla harrastan lukemista, kirjoittamista ja luonnossa liikkumista. Haaveilen matkustelusta Itä-Euroopassa ja asumisesta maaseudulla.”

Maiju

“Moikka! Olen Sanelma Uusitalo ja yksi tämän vuoden VapaaBoomarin toimituksen jäsenistä. Olen Boomissa aikaisemmin toiminut aktiivisesti tapahtumasektorilla, joten tänä vuonna halusin kokeilla jotain hieman erilaista. Siispä hain toimitukseen! Pääaineenani opiskelen taloustiedettä ja toimin tänä vuonna myös ainejärjestömme alumnitoimihenkilönä. Opintojen ja boomihommien ohella harrastan urheilua, mökkeilyä ja söpöjen koirien bongailua. Toivottavasti viihdytte tämän vuoden lehtien parissa!”

Tuuli

“Moro! Olen Pipsa, 21-vuotias toisen vuoden boomari. Pääaineeni on yrityksen johtaminen ja erityisesti siinä kiinnostaa johtamispsykologia. Opiskeluiden ohella teen töitä eläinsairaalassa. Vapaa-ajalla minut voi todennäköisimmin löytää tallilta, agilityhallilta, penkkiurheilemasta tai peiton alta päiväunilta. Tällä hetkellä minua lenkittävät kaksi kääpiösnautseria, mutta haaveissa on oma partacollie. Toimitusjaostoon hain, sillä näen sen mahdollisuutena vaikuttaa, luoda uutta sekä kirjoittaa.”

Annu

“Olen toisen vuoden opiskelija markkinoinnin opintosuunnassa. Markkinoinnin lisäksi luen viestintää sivuaineena, mikä kertookin kiinnostuksestani kirjoittamista sekä erilaisia ihmisiä ja vuorovaikutustilanteita kohtaan. Yliopistomaailman ulkopuolella aikani kuluu puolestaan ystävien, CrossFitin, ruuan ja erilaisten elämysten parissa.”

Sanelma

“Olen Tuuli ja opiskelen ensimmäistä vuotta vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelmassa. Harrastan videopelejä, kielten opiskelua ja suunnistusta. Olen Lahdesta, ja olen tehnyt kandidaatintutkintoni (laskentatoimi & rahoitus) Aberdeenissa, Skotlannissa. Lempielokuvani on Inception ja voisin puhua Hamilton-musikaalista koko vuoden. Toivottavasti pidätte lehdestä, kaikki toimituksessa ovat ihania!”

Pipsa

the impact we make.

What impact What do youimpact want do you want your career your career to make? We care deeply about the impact we make.

to make?

We’re recruiting! Check out our open internship positions forrecruiting! a great opportunity We’re Check We’re recruiting! Check out out to your skills and make our open positions ourdevelop open internship internship positions for great to foraaa meaningful great opportunity opportunity to impact.

develop develop your your skills skills and and make make aa meaningful impact. meaningful impact. Find the right position for you:

accenture.com/fi-en/careers

Find Find the the right right position position for for you: you: accenture.com/fi-en/careers accenture.com/fi-en/careers