VapaaBoomari 1/2022 by Boomi ry

www.boomi.fi

VB 1/2022

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Uusi vuosi – uudet kujeet? Vuoden vaihtuminen toimii meistä monelle mahdollisuutena uuteen alkuun. Joku aloittaa herkkulakon, toinen uusii salijäsenyytensä ja kolmas puolestaan aikoo vähentää alkoholinkäyttöä ja viettää tipattoman tammikuun. Tässä vaiheessa vuotta monet niistä lupauksista ovat kuitenkin muisto vain, kun kunnianhimoisen saliohjelman noudattaminen kariutui ajanpuutteeseen ja viikoittainen ryyppääminen jatkui samanlaisena kuin ennenkin heti kalenterin käännyttyä helmikuuhun. Kirjoitan tätä ensimmäistä pääkirjoitustani lentokoneessa palatessani kotiin Wienin yliopistossa vietetyn syyslukukauden jälkeen. Ennen lähtöä olin pohtinut pitkään, pystyisinkö todella uhraamaan kaikki syksyn opiskelijatapahtumat ja kaikki ne kurssit, joita vaihdon aikana ehtisin suorittaa Suomessa sen kustannuksella, että reissaisin ympäri Itävaltaa ja naapurimaita tutustuen uusiin ihmisiin. Opintopisteitä tulisi vähemmän, ja Hämeenkadun Appro toteutuessaan jäisi sekin väliin. Jälkikäteen ajateltuna ajatus oli tietysti ihan hölmö, enkä vaihtaisi kokemustani pois mistään hinnasta. Täydelliseen elämäntapamuutokseen tähtääviä uudenvuodenlupauksia ja omaa suorituskeskeistä mentaliteettiani leimaa tietynlainen ehdottomuus: ”nyt en hetkeen edes vilkaise kaupan alkoholihyllyihin päin” tai ”lomaillaan sitten taas jouluna, mutta ensin suoritan 40 opintopistettä ja käyn kaikissa tärkeissä opiskelijatapahtumissa”. Elämää ei kuitenkaan voi suorittaa, enkä usko sen säilyvän mielekkäänä, jos jatkuvasti keskittyy suorituksiin tai asettaa itselleen liian vaativia tavoitteita. Toki jollekin sellainen elämä voi sopia, mutta useimmat meistä hyötyisivät löytäessään arkeensa tasapainon. Tämän vuoden ensimmäinen VapaaBoomari keskittyykin siihen, miten oman elämänsä tasapainoa voi ylläpitää. Näiden kansien välistä löydät vastaukset muun muassa siihen, miten omaa jaksamistaan voi varjella ja miten eräretkeily ja avantouinti voivat toimia palautumisen keinona. Pääsemme myös tutustumaan Boomin alumniin Matilda Kääntään, joka vaihtoi toimistoarjen taideyrittäjyyteen, sekä kolmeen vielä opiskelevaan boomariin, jotka tasapainottelevat opiskeluarkeaan yrittäjyyden, tavoitteellisen kilpaurheilun ja toisen tutkinnon suorittamisen kanssa. Tasapainon säilymiseksi myös tämän kertainen lehti sisältää kevyempää luettavaa, kun iki-ihanat BoomiCribs ja BoomiLooks tekevät paluun. Uusi vuosi toi uuden päätoimittajan lisäksi myös upouuden toimitusjaoston, johon pääset tutustumaan lehden lopussa. Antoisaa lukukokemusta!

Roosa Uusitalo, Päätoimittaja

SISÄLLYS 10. Urapolkua eteenpäin - oma onni edellä 14. miten jaksaa paremmin, silloinkin jos ei jaksa 17. elämää kauppiksen ulkopuolella 23. kaveriksi kännäämällä - kolumni 25. vb-testaa: self help -kirjat 29. euforinen epämukavuus 31. boomi cribs 34. boomilooks 35. boomin golfseuran kolumni 36. toimitusjaoston esittely

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomiry

PÄÄTOIMITTAJA Roosa Uusitalo paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR Annika Aurela viestinta@boomi.fi

TOIMITUS Aada Rouhiainen, Asta Isotalo, Helmi Kullas, Tapio Uotila, Uula Lappalainen

TAITTO Beda Paatelma, Ciia Korkeamäki, Emmi Hautakangas, Essi Sarvilinna, Hanna Nykopp, Reetta Turkki

KANNEN KUVitus Annika Aurela

Suurkiitos kaikille avustajille! PAINOS 125 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

MUISTA NAUTTIA! Taas on vuosi vaihtunut ja on uuden kirjoittajan aika jakaa ajatuksiaan perinteisellä Nuijapalstalla. Neljännen vuoden opiskelijana olen törmännyt usein pohdintaan arjen tasapainosta: mitä se tarkoittaakaan yliopisto-opiskelijalle? Minulle tasapainon merkitys on korostunut opiskelun, osa-aikaisten töiden, Boomin toiminnan ja vapaa-ajan sovittamisella viikoittaiseen kalenteriin. Kalenteri täyttyy opiskeluaikoina yllättävän nopeasti ja Google-kalenteri näyttääkin usein Tetris-peliltä, jossa eri osat pitäisi saada mahdollisimman järkevästi mahtumaan kuvioon. Avain tasapainon löytämiseen on ollut itselleni eri värikoodien käyttäminen kalenterissa, jolloin on helppo huomata jo nopealla silmäyksellä, onko viikko täynnä opiskelua, töitä, urheilua, ystäviä vai näiden tasapainoista jakautumista. Omien opiskeluiden ollessa jo lähes gradua vaille valmiita minulle on konkretisoinut todella kliseinen lausahdus: ”Opiskeluaika menee ohi todella nopeasti, muista nauttia siitä”. Keskellä deadlineja ja kalenterin ollessa täynnä tätä ei ole aina tajunnut arvostaa. Siksi haluaisinkin sanoa kaikille nuoremmille opiskelijoille, että muistakaa nauttia! Kurssien siirtäminen ensi vuodelle ja opiskeluajan venyttäminen vuodella tai puolella on todella lyhyt aika elämästä, mutta voi antaa joustoa tehdä omasta arjesta juuri itselle sopivaa. Itselleni sopivan tasapainon löytäminen antaa voimaa näihin pimeisiin talvipäiviin ja saa minut nauttimaan aidosti arjestani. Haastankin jokaisen lukijan miettimään oman elämänsä tärkeitä asioita: mitkä ovat ne asiat, joista nautin ja jotka tekevät arjesta parempaa? Keskity näihin, äläkä mieti sitä kaikkea mitä yliopisto-opiskelijan pitäisi tehdä. Jokaisella täydellisen arjen ja elämän resepti on nimittäin erilainen. Lähtekää mukaan uuteen, tutustukaa uusiin ihmisiin ja nauttikaa niistäkin aamuista, kun elämän tasapainosta ei ole tietoakaan ja tunnit vierähtävät TikTokin syövereissä. Näitä päiviä huomaa muistelevansa haikeudella aiemmin kuin arvaakaan, kun työelämä kolkuttaa nurkan takana. Jos saisin palata ajassa taaksepäin ja antaa nuoremmalle itselleni vinkin, neuvoisin keskittymään enemmän muuhun kuin suorituskeskeiseen opiskeluun ja todella miettiä, mitkä asiat omassa arjessa tasapainottavat kiireisiä opiskeluviikkoja. Toivon, että pääsemme vielä tänä vuonna palaamaan normaaliin ja nauttimaan näistä ainutlaatuisista vuosista yhdessä, niin luennoilla kuin opiskelijatapahtumissakin. Opiskelu ja erilaiset tapahtumat ovat molemmat tärkeä osa opiskelijan tasapainoista arkea, joiden sopiva suhde jokaisen on kuitenkin määritettävä itse. 6

Puheenjohtaja, Eveliina Aakula

Kopon huutiset

MITEN OLLA VÄHEMMÄN VÄTYS? Oman ajankäytön hallinta ja asioiden aikatauluttaminen on toimivan arjen edellytys. Järkevä ajankäyttö vaatii kuitenkin tahdonvoimaa, jota minulta tämän asian suhteen puuttuu. Olen todennut itselläni itsekuriongelman. Aikatauluttaminen on ollut henkilökohtaisena ongelmanani jo pitkään ja varsinkin yliopiston aloittamisen jälkeen tämä ongelma on konkretisoitunut. Toisin sanoen olen hieman vätys. Jos joku lukijoista on tunnistanut tähän mennessä vastaavia piirteitä itsestään, niin ei hätää! Paljastan teille nyt Flinkin vinkit: Miten olla vähemmän vätys! Olen käyttänyt jo pitkään kolmea eri itsensä jekuttamistemppua, joiden avulla olen saanut asiat tehtyä aina, vaikka ajankäyttö ei olekaan vahvuuteni. Ensimmäisenä ja itselleni parhaimpana keinona on ollut to do -listan käyttäminen. Kirjaan listaan kaiken mitä tulee tehdä, koska pelkään unohtavani asioita. To do -listan avulla pystyy myös asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen, jotta ei ala tekemään esseetä, jonka deadline on kolmen viikon päästä, kun jonkun toisen kurssin harkkapaketin palautus olisi huomenna. Käyttämästäni to do -listasta tekee loistavan se, että valmiiksi saadun tehtävän jälkeen sovelluksesta kuuluu aivan uskomattoman ihana ”blim blom” -ääni. Vaikka tehtävä itsessään ei olisi kovin erikoinen, äänestä tulee erityisen hyvä mieli siksi, että asian on saanut tehtyä. To do -listan lisäksi olen todennut itselleni parhaaksi työkaluksi Pomodoro -tekniikan. Tekniikka sisältää yksinkertaisuudessaan 25 minuuttia laser focus -tekemistä ja 5 minuuttia lepoa. Tätä sykliä toistetaan esimerkiksi kolme kertaa, jolloin on tehnyt puolitoista tuntia hommia. Kompastuskivenä itselläni on ollut puhelimen läsnäolo. Useita kertoja olen vastannut kesken hommien muutamaan viestiin, ja lopulta löytänyt itseni tiktokkeja selaamasta puoli tuntia myöhemmin. Tämän välttämiseksi puhelin kannattaa viedä mahdollisimman kauas itsestään tai laittaa se vähintään lentokonetilaan. Kolmantena arkea ja opiskeluja helpottavana keinona on tehtävien purkaminen pienempiin osiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on tämän kolumnin kirjoittaminen, mitä olen lykännyt viimeiseen mahdolliseen ajankohtaan. Tunti sitten tein itseni kanssa sopimuksen, että kirjoitan kaksi riviä tekstiä, minkä jälkeen voin tehdä mitä haluan. Tällä tavalla sain itseni aloittamaan, enkä lopulta ikinä lopettanut kahden rivin jälkeen. Aloittaminen on usein vaikeinta, mutta ottamalla ensimmäisen pienenkin askeleen pääsee vauhtiin ja homma alkaa helpottumaan huomattavasti. Nyt ensimmäinen ikinä kirjoittamani kolumni on valmis ja siirryn sohvalle selaamaan vaikka niitä tiktokkeja. On tärkeää nimittäin muistaa, että itsensä palkitseminen ja lepääminen on tärkeintä jaksamisen kannalta. Toivottavasti päästään tapaamaan taas toisiamme pian – siihen asti oikein mukavaa kevään jatkoa kaikille!

Koulutuspoliittinen vastaava, Joonas Flink

Hei kylteri,

onhan meidän palvelut sulle tuttuja? Meidän avulla siirryt sujuvasti opinnoista oman näköiseesi työelämään. Saat meiltä: Työnhaun verkkovalmennuksia Juridisia neuvoja työsopimuksen tekemiseen Tuoreimpaan tietoon perustuvat palkkasuositukset Paikkakuntasi kyllin järjestämiä tilaisuuksia Tutustu palveluihimme ja hyödynnä niitä jo tänään.

ekonomit.fi/kyltereille

Kyllin hyvää

pohdintoja kesätyöhausta Töiden hakeminen voi olla todella vaikeaa. Ainakin itselleni vuodenvaihde tuo aina pieniä kauhun väreitä, kun tiedän, että jälleen kerran on aika aloittaa vuosittainen hakemusrumba. Onneksi jokainen vuosi opettaa aina jotain uutta, ja näin ollen takataskusta löytyy ajatus jos toinenkin, joista saan nyt jakaa teille muutaman. Aloitetaan sillä, että saadaksesi työpaikan sinun ei aina tarvitse olla se paras tai osaavin kandidaatti. Voi riittää, että osasit kirjoittaa vähän paremman hakemuksen kuin muut tai tajusit hakea työpaikkaa muualtakin, kuin mistä suurin osa kavereistakin hakee. Jos nyt mietit, että omat taitosi hakemuksien kirjoittamisen kanssa ovat vähän ruosteessa ja olet etsinyt töitä vain Duunitorilta, ei hätää. Apua urakkaan löytyy esimerkiksi Kylterin työnhaun palvelusta, jonne päivitetään jatkuvasti kultaakin kalliimpia vinkkejä työnhakua varten. Voit muun muassa käydä katsomassa esimerkkejä hyvistä hakemuksista tai vilkaista muiden opiskelijoiden vinkkejä siitä, mistä he ovat työpaikkansa löytäneet. Tänä vuonna jo lähes 2000 kylteriä on käynyt vierailemassa palvelussa, ja luku kasvaa päivittäin. Löytyisikö sieltä sinullekin jotain uutta? Työn saaminen voi olla kiinni myös siitä, miten hyvin töitä jaksoi hakea. Mitä teet, kun sähköpostiin kilahtaa taas yksi “valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” tai kun kevät huitelee jo huhti- tai toukokuun puolella? Niin kuin me ihmiset, myös yritykset ovat välillä vähän hölmöjä ja unohtelevat asioita. Isotkin yritykset voivat huomata vasta lämpöasteiden noustessa hellelukemiin, että oho – unohdettiin hankkia kesätyöntekijöitä. Toivosta ei siis kannata luopua heti alkumetreillä. Mutta mitä jos kesätyötä ei lopulta saa ollenkaan? Tutkimuksien mukaan me kylterit ollaan tosi haluttuja työmarkkinoilla, joten on hyvin todennäköistä saada kesätyöpaikka. Kesä ilman töitä ei kuitenkaan ole yhtään sen huonompi vaihtoehto. Mieti, koska saat seuraavan kerran pitää kesälomaa? Olet opiskellut koko pitkän vuoden, joten nyt voisi olla aika pienelle tauolle. Kesällä on myös hyvää aikaa tehdä pari noppaa varastoon kesäkursseilla tai laittaa kandi tai gradu hyvälle alulle. Ja älä huoli, työnantajia ei todellakaan haittaa työtön kesä siellä täällä. Kesätyöt on tosi jees, sillä sieltä saa niitä käytännön oppeja, joita luentotallenteilta on mahdoton saada. Ei kannata kuitenkaan stressata liikaa, sillä meillä on elämässä paljon muutakin kuin kesätyöt. Jos siis kesä menee lopulta aivan lomailuksi, niin mulla on sulle enää yksi neuvo – nauti! Olet sen todellakin ansainnut. Boomin Kylli Petra Käki

TEKSTI Helmi Kullas KUVAT Matilda Kääntä

Alumnihaastattelu: Matilda Kääntä

Urapolkua eteenpäin - oma onni edellä

atilda Kääntä on entinen boomari, nykyinen taiteilija ja taideyrittäjä. Tampereen yliopistossa vuodet 2013–2018 viettänyt Kääntä muistelee opiskeluvuosia lämmöllä. Omien sanojensa mukaan opiskeluaikana tuli ”aika täysillä oltua ja mentyä”. Opiskelujen ohella Kääntä toimi muun muassa vuoden 2014 hallituksessa juhlavastaavana lukuisten muiden ”boomi-hommien” lisäksi. Johtamista pääaineenaan lukenut Kääntä teki töitä pankki- ja henkilöstöaloilla, kunnes siirtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Mitä Kääntä oppi pankkityöstä ja millainen merkitys ensimmäisellä vakituisella työpaikalla on? Entä mistä idea taideyritys Retee Artsin perustamiseen tuli ja miten hän tasapainottaa vapaa-aikaa ja työtä arjessaan?

Kaikki eivät halua tehdä 60-tuntista työviikkoa Big4 -firmassa, että voisi ostaa jahdin.

”

Pohtiessa omaa uraa ja ammatillista tulevaisuutta Kääntä kehottaa miettimään kunnolla omia arvoja ja erottamaan ne ympäristön arvoista; ”kaikki eivät halua tehdä 60-tuntista työviikkoa Big4 -yrityksessä että voisi ostaa jahdin”. Hän neuvoo hahmottelemaan sitä, miltä haluaa arkensa näyttävän, ja näiden pohdintojen myötä raakkaamaan pois sellaisia asioita, mitkä eivät näihin suunnitelmiin sovi. Käännän oman ja hänen ystäviensä kokemuksien mukaan oppiessa ja kasvaessa arvot usein myös muuttuvat, ja työn merkitys ja rooli arjessa ja elämässä voi olla hyvin erilainen eri elämänvaiheissa. Käännän mukaan jokainen työpaikka myös opettaa lisää siitä, mitä haluaa elämältä ja työltä; ”sekin on arvokasta, että oppii, että tämä työ ei ole minua”.

Matilda Kääntää ärsytti opiskeluaikana jo valmistuneiden kehotukset nauttia opiskeluelämästä ja olla kiirehtimättä työelämään. Hän koki samaa paineen ja innostuksen sekaista tunnetta edessä odottavaa työelämää kohtaan, johon voi moni varmasti samastua. Jälkiviisaana hän toivoo, että olisi silloin uskonut vanhempia ja nauttinut opiskeluajasta ehkä vielä enemmän keskittymättä liikaa tulevaisuuteen ja työelämään. Opiskeluaikana Kääntä oli kesätöissä Handelsbankenilla. Pankkityöstä hän mainitsee oppineensa järjestelmällisyyttä ja asiakaspalvelua, sekä ymmärtäneensä identiteettisuojauksen ja tietoturvan merkityksen nykymaailmassa. Kääntä kirjoitti henkilöstöalaan liittyvän Pro Gradu -tutkielmansa Framerylle ja jatkoi siellä työskentelyä valmistuttuaan. Framery oli ensimmäinen vakituinen työpaikka, jossa hän viettikin yli kolme vuotta. Ensimmäinen vakituinen työpaikka oli merkittävä, sillä silloin Käännän kokemuksen mukaan ”oppii oman työn tekemisen mallin”. Hän arvelee ensimmäisen työpaikan painuvan mieleen ja toimivan monella vertauskohtana tuleville työpaikoille. Omien arvojen korostaminen pätee ohjenuorana Käännän mielestä myös kurssivalintoihin. Hänen mielestään kurssivalintoja neuvottaessa korostettiin liikaa sitä, mikä koettiin yleisesti työelämässä hyödylliseksi. Liian harvoin kehotettiin miettimään sitä, mikä itseä oikeasti kiinnostaa ja missä on hyvä. Käännän mukaan ”hyödyllisintä opinnoissa on se, mistä on oikeasti kiinnostunut”.

Yritysidea omista vahvuuksista Tällä hetkellä Matilda Kääntä luo ja myy taidetta sekä järjestää taiteen tekemisen ympärille keskittyviä tapahtumia. Idea lähti työuupumuksen aiheuttamalla sairauslomalla juuri edellä mainitusta omien arvojen ja vahvuuksien pohtimisesta. Kääntä oli ollut kuvaamataitoluokalla ja hänellä oli jo lukiossa ensimmäinen oma taidenäyttely. Sairauslomalla se asia, mitä hän eniten halusi tehdä, oli maalaaminen. Tietynlaiseksi tavoitteeksi muodostui luovuuden ja taiteellisuuden, hyvien ihmissuhdetaitojen ja yrittäjähenkisyyden yhdistäminen. Kääntä maalasi tutuilleen ja ystävilleen ja perusti Instagram -tilin taiteelleen. Omista polttareista syntyi idea ”taidetta ja viiniä” -tapahtumille ja ollessaan kesälomalla päivätyöstään Kääntä järjesti muutamia koetapahtumia. Kun löytyi sopiva studiotila Kalevasta läheltä Käännän kotia, se tuntui merkiltä, joka toimi viimeisenä rohkaisuna palkkatyöstä irtisanoutumiselle.

Palkansaajan roolilla vapaampaa vapaa-aikaa Nykyisessä työssään yrittäjänä Kääntä kokee yhdeksi parhaista asioista vapauden, sen, että hän voi itse määrittää aikataulunsa. Usein vapaus mielletään sekä yrittäjyyden parhaaksi että huonoimmaksi puoleksi, sillä yrittäjä on helposti aina töissä. Kääntä on alusta asti pyrkinyt pitämään tietynlaisen ”palkansaajan roolin” omassa yrityksessään, eli selkeästi rajoittamaan työntekoa tiettyihin kellonaikoihin olematta koko ajan saavutettavissa. Näin hän saa vapaa-ajan olemaan oikeasti vapaata ja palautuminen työstä käy helpommin. Vapaa-aikaansa Kääntä viettää urheillen ja hyvästä ruuasta ystävien ja puolison kanssa nauttien. Hän mainitsee yhtenä palautumiskeinoinaan näiden lisäksi myös ASMR-videot. Käännän filosofia arjen ja ajankäytön hallintaan on ”tunne itsesi ja tunnista tarpeesi”. Kääntä itse nauttii vapaista aamuista, joten aikatauluttaa töitään niin, että vapaa-aika ajoittuu usein aamupäivään. Tämä sopii hyvin myös yrityksen rytmiin, sillä tapahtumat painottuvat luonnollisesti iltoihin ja viikonloppuihin. Tällaisen arkirytmin toteuttaminen on vaatinut opettelua pois perinteisestä ”kahdeksasta neljään” -työrytmistä. Kun työt painottuvat yrityksen toiminnan luonteen takia usein iltoihin ja viikonloppuihin, pitää silti muistaa säilyttää vapaa-aika, vaikka se toteutuisikin aamupäivisin. Kääntä luottaa arjenhallinnassa intuitioon, mutta muistuttaa myös pysähtymisen ja kriittisen ajattelun tärkeydestä. Välillä pitää miettiä kunnolla, pitääkö tiettyä asiaa tehdä, vai onko vauhdissa sokaistunut asian tärkeydelle; ”meneekö bisnes nyt nurin, vaikka en nyt tekisikään tätä juttua”. Yrittäjällä on helposti monta rautaa tulessa, ja tällainen pohdinta auttaa laittamaan asioita oikeaan tärkeys- ja kiireellisyysjärjestykseen. Haasteeksi työelämässä ja yrittäjyydessä Kääntä kokee ajoittaisen riittämättömyyden tunteen ja ”huijarisyndrooman”. Mentaaliset ongelmat jaksamisen tai riittämättömyyden kanssa eivät hänen mielestään ratkea työ- tai opiskelupaikan vaihtamisella, vaan itse ongelman käsittelemisellä. Käännän mielestä ongelman aiheuttajaa tavataan hakea työpaikan kulttuurista, vaikka usein syitä löytyy myös omista toimintamalleista; jos aina sanoo kaikkeen kyllä, ei ole ihme, jos väsyy”.

Tulevaisuuden työkuviot omilla ehdoilla Käännän tulevaisuuden tavoitteena on se, että jaksaminen ja mielenkiinto työtä kohtaan sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino säilyvät. Näiden ehdoilla menee myös Retee Arts -yrityksen kasvu, sillä Kääntä tiedostaa, että toimintatapa, jossa omat prioriteetit kärsivät, on pitkällä aikavälillä kestämätön. Urallaan Kääntä on kiinnostunut esimerkiksi puhekeikoista ja on avoin kaikenlaisille uusille projekteille, joita Retee Arts mahdollistaa. Elämässään hän haaveilee tasaisesta ja mielekkäästä arjesta, läheisten ympäröimänä.

Miten jaksaa paremmin,

silloinkin jos ei jaksa?

Opiskelijoiden liiallinen uupumus ja kuormitus ovat aiheita, jotka ovat entistä useammin esillä nykypäivänä. Tämä maailma on täynnä erilaisia palautumis- ja hyvinvointivinkkejä erilaisista paastoista pätkäuniin, mutta tässä artikkelissa on esiteltynä keinot, jotka olen itse kokenut pelastukseksi hektisen elämän pyörteissä ja joiden toteutus ei vaadi ihmeitä.

TEKSTI Aada Rouhiainen KUVA Aada Rouhiainen

Vanha tuttu klisee: Nuku riittävästi

Puhuttaessa palautumisesta usein ensimmäinen esille nostettava tekijä on riittävä uni; se myös valitettavan usein on tekijä, josta ajanpuutteessa ensimmäisenä karsitaan. Unen määrän tarve on jokaiselle yksilöllinen, mutta yleisellä tasolla puhuttaessa riittävä unimäärä yössä on 8 tunnista ylöspäin, enkä varmasti ole ainut, jolla tämä määrä ei läheskään riittävän usein täyty. Arki kuitenkin tuntuu huomattavasti kevyemmältä hyvin nukkuneena. Sekä keho, että mieli palautuvat unen aikana ja valmistautuvat uuteen päivään. Jos tälle ei anneta tarpeeksi aikaa, emme fyysisellä tai psyykkisellä tasolla kykene suoriutumaan vaadituista asioista samalla tavalla. Silloin tällöin yöunet jäävät varmasti jokaisella lyhyiksi ja tällöinkin päivästä usein selviää kunnialla maaliin. Stressi, to do -listat ja satunnaisen kiireinen arki tuntuvat kuitenkin pitkällä aikavälillä huomattavasti helpommin kestettäviltä, kun öisin saa riittävästi lepoa ja aikaa palautua edellisestä päivästä.

14 14

Tässäkin tapauksessa, liike on lääke

Liikunta on varmasti monessa tapauksessa avainasemassa palautumisesta puhuttaessa. Omalla tavalla fyysinen rasitus tietenkin lisää kuormitusta ja muilla palautumisen keinoilla on pidettävä huoli myös fyysisestä palautumisesta, mutta mitä tulee henkisen rasituksen ja arjen kuormittavuuden korjaamiseen, liikunta pelaa tärkeää roolia. Liikunnan muotoja on yhtä monta kuin sen harrastajiakin ja onkin tärkeää, että jokainen löytäisi itselleen mieleisen tavan helpottamaan arkea. Yhden pää pysyy kasassa kuntosalilla, missä paineet voi purkaa painoihin. Toisen arkea helpottaa tarkkuutta vaativat tekniikkalajit, joissa ei voi keskittyä samanaikaisesti muihin asioihin. Kolmas taas saa päästeltyä höyryjä pitkillä kestävyyssuorituksilla. Keinot ovat monet ja palautumisen kannalta tärkeää on vain saada keho liikkeelle. Sen lisäksi että liikunta itsessään tasapainottaa arkea ja tuo siihen muuta sisältöä mahdollisen opiskelu- tai työstressin ohelle, se edesauttaa myös muuta palautumista esimerkiksi syventämällä unta. Liikunnan huomioiminen viikko-ohjelmassa ei läheskään aina vaadi uutta harrastusta ja monen päivän viikosta uhraamista lajille – jälleen puhutaan yksilöllisistä seikoista ja moni onkin varmasti jo oppinut, mikä määrä riittää tasapainottamaan arjen tuottamatta kuitenkaan lisästressiä.

Tee myös asioita, joista vilpittömästi nautit

Arkeen kannattaa tehdä tilaa myös yleisesti asioille, joista nauttii. Muutkin kuin urheiluun liittyvät harrastukset, kaverien kanssa ajanvietto, sekä pienet säännölliset arjen kohokohdat pystyvät piristämään täydelläkin viikolla ja tuovat tasapainoa kenties muuten kuormittaviin päiviin. Joillakin jopa työ toimii pitemminkin arjesta irrottavana kuin rasittavana tekijänä. Ei siis ole niinkään väliä, millaisilla asioilla arkea keventää – kunhan ne ovat parhaat mahdolliset juuri sinulle. Itse olen pyrkinyt upottamaan arkeeni säännöllisin väliajoin erilaisia rutiineja, jotka piristävät pidempään. Jo tavaksi muodostunut kuukausittainen hierojakäynti on pieni pako arjesta, jota jaksaa odottaa, ja parin viikon välein suoritettava isompi kauppareissu on kuin terapiaa, jonka jälkeinen euforia säilyy täyden jääkaapin myötä monta päivää. Tällaiset konkreettiset irtiotot omasta arjesta kantavat pitkälle ja suosittelen testaamaan, josko jokainen saisi omaan arkeensa upotettua jotakin vastaavaa.

Kun työskentelet, työskentele ja kun palaudut, palaudu.

Aikataulut ja liika suunnitelmallisuus saattavat joskus tuntua vain lisäävän stressiä ja väsymystä arjessa. Oikein aikataulutetut päivät voivat kuitenkin olla suurikin helpotus, varsinkin jos tehtävää ja menoja on paljon. Kun saa kalenteriin ensin ylös pakolliset, tiettyyn aikatauluun sidotut menot, on helpompaa hahmottaa jäljelle jäävä vapaa-aika. Tällöin tämän ajan saa jaettua konkreettisesti esimerkiksi opiskelulle ja harrastuksille, mutta myös vain olemiselle. Kun opiskeluun varatun ajan käyttää siihen tehokkaasti, ei jäljelle jäävällä vapaaksi suunnitellulla ajalla tarvitse stressata enää deadlineista tai tenttikertauksista. On usein kevyempää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, vaikka multitasking onkin nykypäivän polttava sana. Vapaa-aika tuntuu huomattavasti vapaammalta, kun tietää hoitavansa suunnitellut tehtävät alta pois muulla ajalla. Palautuminenkaan ei ole mahdollista, jos velvollisuudet pyörivät päässä vapainakin hetkinä.

Unohda velvollisuudet ja vain ole

Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä nostan esille klassisen sohvaan sulautumisen ja suoratoistopalveluiden kuluttamisen. Tätä niin sanottua passiivista palautumista ei yleensä suositella ensimmäisenä esimerkiksi palautumista käsittelevissä self help -kirjoissa tai artikkeleissa, sillä usein tehokkaampana tapana nähdään aktiivinen palautuminen, kuten urheilu tai itselle mielekkäiden asioiden tekeminen. Suurin osa kuitenkin varmasti tietää omasta kokemuksesta, että joskus tehokkain tapa nollata stressiä on linnoittautua sohvalle, woltata ruokaa ja kaivaa jäätelöpurkki pakkasesta – ja se on enemmän kuin okei. Itse pyrin omistamaan ainakin yhden illan viikosta sille, etten edes yritä olla tehokas. Annan velvollisuuksien, opiskelun ja sotkuisen keittiön olla, enkä pohdi lähtisinkö ensiksi salille vaiko mielenterveyskävelylle nollaamaan kierroksia. Joskus on enemmän kuin tervettä antaa itsensä vain olla.

Siinä tiivistyykin lopulta kenties palautumisen ja arjen tasapainottamisen keskeisin ajatus. Alan ammattilaisilla on loputtomasti vinkkejä, miten maksimoida oma suorituskyky ja elää mahdollisimman tehokkaasti ja samalla onnellisesti. Tärkeintä on kuitenkin pyrkiä löytämään juuri ne keinot, jotka tuntuvat itselle parhailta ja saavat arjen rullaamaan.

15 15

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

grantthornton.fi

ELÄMÄ KAUPPIKSEN ULKOPUOLELLA Opiskelijan arki pyörii usein luentojen, töiden, opiskelijatapahtumien ja harrastusten ympärillä. Kauppatieteen opiskelijalle on Tampereen yliopistossa paljon oman alan kursseja tarjolla ja Boomi puolestaan järjestää paljon tekemistä vapaa-ajalle. Niin paljon, että välillä tuntuu ettei aikaa muulle elämälle jääkään. Opiskeluarjen tasapainoilu esimerkiksi tavoitteellisen urheilun, toisen tutkinnon suorittamisen tai oman yrityksen pyörittämisen välillä on kuitenkin mahdollista – ja tässä jutussa selvitämme miten.

Martina Piira – opiskelua yrittäjyyden ohella TEKSTI Roosa Uusitalo KUVAT Martina Piira Martina Piira oli aina haaveillut muodin ja pukeutumisen parissa työskentelemisestä. Visuaalinen työ kiinnosti, eikä yrittäjyys ollut ajatuksena mitenkään vieras. Juuri koruyrityksen perustaminen ei aina ollut itsestään selvää, mutta Martinan muutettua pois kotoa kiinnostus korualaan heräsi. Osin siksi että korumuoti on ajattomampaa ja näin ollen ekologisempaa kuin vaatemuoti yleensä ja osin koruseppä-isänsä inspiroimana. Haave yrityksestä muuttui todellisuudeksi elokuussa 2020, kun hän perusti yhdessä isänsä kanssa Me & Martinan. Me & Martinan hopeakorut valmistetaan käsityönä Heinolassa Martinan ja hänen isänsä verstaalla. Hopea valikoitui korujen materiaaliksi kahdesta syystä: ensinnäkin siksi, että se ei jalometallina allergisoi, ja toiseksi se on raaka-aineena edullisempaa kuin kulta, jolloin useimmilla on mahdollisuus ostaa yrityksen tuotteita.

Martina Piira

- 22 vuotta - Asuu Heinolassa - 3. vuoden boomari, pääaine markkinointi - Me & Martina -yrityksen perustaja

Opinnoista tukea yrittäjyyteen – ja toisinpäin Yliopistossa Martina lukee pääaineenaan markkinointia ja sivuaineenaan johtamista. Lisäksi kursseja on tullut käytyä muun muassa johdon laskentatoimesta ja ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Martina oli mukana myös y-kampuksen (nyk. HUBS) toiminnassa ja Tribe-yrittäjyysyhteisössä. Nyt opinnoissa kertyneet tiedot ja taidot ovat käytössä yritystä johtaessa: “Markkinoinnissa opitut analyyttiset taidot auttavat yritystoiminnassa: yritän johtaa datan perusteella ja asettaa pitkän aikavälin tavoitteita.”

Martinan mukaan yrittäjänä hyötyy myös siitä, että opiskelijana on tottunut avun kysymiseen, koska koskaan ei osaa kakkea valmiiksi. Opiskelijan ajatusmaailmasta on hyötyä myös yritysmaailmasta: “Jos ajattelee aina, ettei tarvitse kenenkään apua, voi olla että ei pääsekään kovin pitkälle.” Toisaalta myös yrittäjyys on tukenut opintoja, sillä esimerkiksi monet laskentatoimessa opitut asiat ovat konkretisoituneet vasta seuratessa oman yrityksen taloutta.

“Jos ajattelee aina, ettei tarvitse kenenkään apua, voi olla että ei pääsekään kovin pitkälle.”

Jaksamisen salaisuutena oman energiatason kuuntelu Yrittäjän aikataulut ovat vapaat, mutta Martina pyrkii jakamaan töitä niin, että työmäärä pysyy tasaisena vuoden ympäri. Esimerkiksi haastatteluhetkellä tammikuussa Martina kertoo tehneensä paljon pohjatyötä tulevaa vuotta varten, eli esimerkiksi tulevan vuoden aikataulujen suunnittelua, budjetointia ja varastojen täydennystä. Yrityksen alkuvaiheessa työasiat veivät luonnollisesti suurimman osan ajasta, nyt myöhemmin opiskelullekin on ollut enemmän aikaa. Varsinaista kiinteää työaikaa Martinalla ei ole ja hän mainitseekin jaksamisensa salaisuutena työajan joustavuuden ja vapaa-ajan erottamisen työstä. Iltaisin hän ei enää lue sähköposteja ja työasiat hoituvat erillisellä työpuhelimella. Myös oman jaksamisen kuunteleminen on Martinasta tärkeää: “Joskus voi olla sellainen lauantai, että haluaa tehdä töitä ja sitten teen – mutta toisaalta jos on sellainen maanantai ettei huvita tehdä mitään, teen vain pakolliset jutut.” Vapaa-ajalla Martina rentoutuu luonnossa koiransa Niilon kanssa lenkkeillen: “Silloin ei tarvitse ajatella mitään ja koiran kanssa metsässä ei ehdikään vastata puhelimeen.” Myös liikunta ja meditointi lievittävät stressiä ja esimerkiksi kavereiden kanssa hengatessa arki unohtuu. Joskus on hyvä myös vain olla: “Täytyy antaa itselleen joskus vapaus olla tekemättä mitään järkevää. Joskus on myös ok mennä sieltä mistä aita on matalin.”

“Täytyy antaa itselleen joskus vapaus olla tekemättä mitään järkevää.”

Tavoitteena kandi ja yrityksen kasvu Tänä vuonna Martina laajentaa yrityksensä verkkokauppaa Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan ja tavoittelee yritystoimintansa kasvattamista, niin omien kanavien kasvua kuin jälleenmyyjien määrääkin. Suunnitelmissa on myös oman verstaan ja showroomin hankinta, ja siinä yhteydessä paluu Tampereelle. Entäpä mitkä ovat tavoitteet opiskelujen suhteen? “Tämän hetkinen ykköstavoite on valmistua kandiksi ja kirjoittaa kanditutkielma sellaisesta aiheesta, joka oikeasti kiinnostaa minua ja joka hyödyttää minua.”

Elisa Parkkinen – Tuplatutkinnolla tulevaisuuteen TEKSTI Asta Isotalo KUVA Elisa Parkkinen

Elisa Parkkiselle idea oikeustieteellisestä koulutuksesta heräsi yritysjuridiikan opintojen myötä. Viimeistään excursio Helsingissä sai takaraivoon ajatuksen siitä, olisivatko kauppatieteen paperit sittenkään yksinään riittävät lakiuran kannalta. Vaihdon peruuntuessa koronan takia Elisa hyppäsi Elisa Parkkinen mukaan pääsykoeprojektiin. Lakitekstin tuntemisen myötä - Täyttää 24 vuotta valmistautuminen kokeeseen helpottui. Koska Tampereel- Asuu Joensuussa la oli mieluinen koulupaikka valmiina, ei hakeminen ollut - 4. vuoden boomari, 1. vuoden liian stressaavaa, vaan toteutui ”pääsen jos pääsen” -mentalioikkari teetilla. Elisa luki hakuajan täysillä, ja pääsi sisään kouluun. - Pääaine yritysjuridiikka

Arki Joensuussa Syksyllä Joensuuhun muuttaneen Elisan arki on pysynyt suhteellisen samanlaisena. ”Yritän pitää vaihtelevalla menestyksellä yhden kouluvapaan päivän viikossa.” Opinnot ovat etänä, ja Elisa on oppinut työskentelemään parhaiten kotona. Toki opiskelijaelämään kuuluu myös välillä lukea kaverien kanssa. Oikiksen ja kauppiksen kurssien rytmitys eroaa. ”Oikeustieteellisessä käydään periaatteessa vain yhtä kurssia kerrallaan, vähän limittäin seuraavan kanssa.” Elisa tekee opintoja kausittain, pitäen välillä taukoa toisesta alasta. Hänen mielestään alojen yhtäaikainen opiskelu voi toimia,

mutta yhden päivän aikana hän ei suosittele molempien opiskelua. Esimerkiksi viikoittainen vaihtelu voi olla sopiva rytmi. ”Orientoiduin tähän, että arki tulee olemaan superkiireistä. Haluan panostaa kauppikseen, vaikka aloitin oikiksen.” Aikataulutuksella Elisa välttää ylimääräisen stressin määräaikojen lähestyessä. Hän laskee aineiston opiskeluun tarvittavat päivät sivujen perusteella. Monesti kokonainen seinä on vuorattu deadline- lapuilla. Opiskelupäivien keskellä hiihtolenkit auttavat tauottamaan opiske-lua.

Tasapaino palautuessa “Kannattaa pitää aktiivisesti omasta jaksamisesta huolta, ei ole mitään järkeä polttaa itseään jo koulussa loppuun.”

Entinen kilpahiihtäjä palautuu hiihtolenkeillä ja kavereita nähden. ”Olen aika sosiaalinen ihminen, mutta sosiaalisuus myös kuormittaa. Välillä pitää katsoa yksin sohvalla Netflixiä. Koen kuitenkin saavani voimaa ystävistä, joten tasapainottelen näiden välillä.” Kahden tutkinnon myötä arjessa palautuminen on jäänyt vähemmälle. Lomalla palautuminen voi siis kestää kauemmin kuin ennen. Vinkiksi Elisa kertoo: ”Ihan jo vartin happihyppely palauttaa opiskelusta, eli menkää ulos!”. Elisan mukaan tärkeä taito kahta tutkintoa suunnitellessa on aikataulutus ja hyvä suunnittelukyky. Yksi hyvä vaihtoehto on käydä toista tutkintoa tavoitetahtiin ja toista venyttää hitaampaan tahtiin. Lopuksi Elisa muistuttaa jaksamisen tärkeydestä. ”Kannattaa pitää aktiivisesti omasta jaksamisesta huolta, ei ole mitään järkeä polttaa itseään jo koulussa loppuun.”

Aino Sikkinen – Juoksija, joka osaa myös pysähtyä TEKSTI Asta Isotalo ja Helmi Kullas KUVAT Aino Sikkinen

Aino Sikkinen

- 21 - Tampere - 2. vuoden boomari, pääaine laskentatoimi - Kilpailee yleisurheilussa

Aino Sikkisen elämästä ei vauhtia puutu. Opintojen ohella hän kilpailee yleisurheilussa, lajinaan 800-3000 metrin estejuoksu. Aino aloitti uransa Kangasalan urheilijoissa. ”13-vuotiaana sain henkilökohtaisen valmentajan, jolloin meno muuttui puuhastelusta tavoitteellisemmaksi.”

Vahvat rutiinit arjen ydin ”Koulua, urheilua, perheen ja ystävien näkemistä.” On Ainon vastaus kysymykseen arjestaan. ”Vapaa-ajal lani laitan ruokaa ja neulon.” Ensimmäisenä Aino prio risoi urheilua. ”Koulussa osaan ottaa rennommin, jos on tarpeen. Voin ihan hyvin vetää yksittäisen kurssin huolet tomammalla otteella.” Ainolla on vahvat rutiinit. ”Saan perjantaisin seuraavan viikon treeniohjelman, ja rakennan koko viikon sen ympärille.” Yleensä aamulla on lenkki, päivällä koulua ja illalla treenit. Nukkuminen ja lepo on Ainolle tärkeää. ”Yritän saada 9 tuntia nukuttua joka yö. Olen aamuihminen, silloin saan tehtyä asioita. Koska juoksu on yksilölaji, saan yleensä illat hyvin vapaaksi.” Aino aikatauluttaa päivänsä välttyäkseen stressiltä. ”Seuraan kalenterin ohjeita. Onneksi on valmis treeniohjelma, niin voin itse heittää liikkuvat osat valmiiseen pohjaan.”

Suorittajaluonteen kääntöpuoli Ainolla, kuten monilla, on ollut haasteita jaksamisen kanssa. ”Kun on taipumusta suorittajaluonteeseen, on myös riski ylikuormitustilaan. Kärsin aikoinaan ylikunnosta; sykkeet olivat koko ajan korkeat ja energia ei riittänyt mihinkään.” Aino luuli, että huono olo johtui huonosta kunnosta, ja treenasi lisää. ”Oikeasti olisin tarvinnut lepoa. Nykyään osaan arvostaa palautumista ihan eri tavalla.” Aino treenaa neljän viikon sykleissä, joista kolme on ns. kovan treenin viikkoja, ja yksi viikko tehdään kevyempää harjoittelua. ”Palautuminen mahdollistaa kehittymisen. Kun teet treenin, se tallentuu levon aikana lihasmuistiin.”

Aino ei kadu päätöksiään Entä onko urheilija tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa? ”En ole koskaan kyseenalaistanut valintojani. Olen itse tehnyt päätökseni, kukaan ei pakota minua juoksemaan. Siksi myös nautin siitä niin paljon.” Vaativa urheilu pakottaa tekemään päätöksiä prioriteettien suhteen. ”Olen valmis luopumaan asioista, jotta saan jatkaa juoksemista. En tunne ”fomoa” (fear of missing out) muista jutuista, koska teen tätä täysin omasta tahdostani.” Lopuksi Aino antaa omat vinkkinsä urheilun sisällyttämiseen arkeen. ”Kokeile eri lajeja. Jos liikunta on pakko-pullaa, ei se palvele sen tarkoitusta. Treenin pitää olla hauskaa.” Ainolla on myös ehdotus: ”Boomiin oma lenkkikerho!”

Kaveriksi kännäämällä? Alkoholin käytön merkitys suomalaisessa opiskelijakulttuurissa on jokaiselle tuttu. Viina virtaa ja jengi viihtyy. 2010-luvulla on havaittu kuitenkin muutosta alkoholin kulutuskäyttäytymisessä: yhä useampi opiskelija jättää pullon kokonaan avaamatta tai ei ainakaan tyhjennä sitä kokonaan saman illan aikana. Miten tämä vaikuttaa kotipaikkakunnaltaan uuteen kaupunkiin muuttaneiden nuorten opiskelijoiden integroitumiseen uuteen yhteisöönsä ja sitä kautta mielenterveyteen? Syitä alkoholin käytön vähentymiseen on monia, muutama mainitakseni: alkoholiverotuksen kiristyminen, tietoisuuden lisääntyminen alkoholin terveyshaitoista, alkoholittomien tapahtumien määrän lisääntyminen ja juomisen sosiaalisen paineen väheneminen. Erityisesti humalassa tehdyt aivottomuudet ovat olleet viime aikoina kuuma puheenaihe opiskelijakulttuurin alkoholinkäyttöä pohdittaessa. Useammasta kaupungista on kuulunut erilaisia kokemuksia valtakunnallisten sanomalehtien kautta seksuaalisesta häirinnästä, juomiseen pakottamisesta ja alistamisesta. Näissä tapauksissa on yleensä yhteneväistä se, että ne ovat naisiin tai jonkin vähemmistön edustajaan kohdistettuja. Negatiiviset kokemukset tapahtumista ymmärrettävästi vähentävät kiinnostusta osallistua niihin. Erityisesti ensimmäisenä opiskelijavuotena tapahtumat ovat tärkeä väylä verkostoitumiseen, sillä moni muuttaa itselleen tuntemattomaan kaupunkiin ilman minkäänlaista sosiaalista verkostoa. Erityisesti opetuksen ollessa etänä tapahtumissa käymättömyys syystä tai toisesta voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että opiskelija ei löydä ollenkaan uusia ystäviä ja syrjäytyy vasten tahtoaan. Tämän ei pitäisi jäädä kiinni siitä käyttääkö alkoholia vai ei. Etäopiskeluaika on tuonut lisää haasteita sosiaalisten verkostojen rakentamiseen, sillä tapahtumia on jouduttu perumaan ja siirtämään. Kampuksella luentojen seuraaminen paikan päällä ei onnistu, mikä korostaa absolutistien hankaluutta tutustua uusiin ihmisiin. Käytännössä ainoa mahdollisuus on opiskelijatapahtumien kautta, jos niitä saa järjestää. Jos ei ole muita kuin alkoholinhuuruisia bileitä tarjolla tapahtumakalenterissa, on edellä kuvaillun skenaarion todennäköisyys pelottavan suuri. Tämä näkyy opiskelijoista korona-aikana tehdyistä mielenterveystutkimuksista. Kaiken kaikkiaan tilanne on kimurantti, sillä selkeää ratkaisua syrjäytymisen estämiseksi tuskin on olemassa.

TEKSTI Uula Lappalainen KUVA Uula Lappalainen

Juuso Takanen, 1.vsk

Pauli Paakkola, 2.vsk

Käytätkö alkoholia opiskelijatapahtumissa? - En, mutta en ole absolutisti. Humalahakuinen juominen ei vain ole juttuni.

Käytätkö alkoholia opiskelijatapahtumissa? - Käytän.

Miten koet sen vaikuttaneen omaan integroitumiseesi opiskelijakulttuuriin? - Ei oikeastaan mitenkään, sillä osallistun myös alkoholinhuuruisiin tapahtumiin, joissa kyllä viihdyn.

Miten koet sen vaikuttaneen omaan integroitumiseesi opiskelijakulttuuriin? - Kyllä se on helpottanut tutustumista, mutta ei se ole ollut välttämättömyys uusiin ihmisiin tutustumisen kannalta. Tapahtumissa käymisen merkitys verkostoitumisessa on selkeästi korostunut ensimmäisenä opiskeluvuotena ja etäopetusaikana.

Mitä mieltä olet ylipäätään alkoholinkäytöstä opiskelijatapahtumissa? - Jos ihmiset haluavat olla humalassa, niin ei se minua haittaa. Viihdyn niin humalaisten kuin selvin päin olevien seurassa. Olen toki pohtinut syitä tapahtumien kosteudelle, mutta en näe siinä ongelmaa. Onko mielestäsi teennäistä tutustua ihmisiin humalassa? - Ei siinä mitään väärää ole, jos se helpottaa tutustumista. Syrjiikö mielestäsi alkoholin vahva linkittyminen opiskelijatapahtumiin absolutisteja? - Omasta kokemukseni pohjalta ei, sillä mielestäni tapahtumiin voi hyvin osallistua selvin päin. Toivoisitko enemmän alkoholittomia tapahtumia? - Mielestäni niissä on noudatettava kysynnän ja tarjonnan lakia. Mielestäni jaottelu on tavallaan turhaa, sillä alkoholillisiinkin tapahtumiin voi osallistua juomatta. Oletko kokenut syrjintää juomattomuuden vuoksi? - En, olen ainoastaan saanut kuulla hyväntahtoista kuittailua. Smurffiviikoista lähtien on tullut selväksi, että tapahtumiin osallistuminen on täysin ok raittiina. Koetko jääneesi jostain paitsi juomattomuuden vuoksi? - En. Jos kokisin jääväni jostain paitsi, niin silloin joisin. Oikeastaan koen vain voittavani siinä, sillä pystyn pitämään samalla tavalla hauskaa ilman alkoholin käytön tuomia negatiivisia puolia.

Mitä mieltä olet ylipäätään alkoholinkäytöstä opiskelijatapahtumissa? - En näe siinä ongelmaa ennen kuin juomiskäyttäytyminen alkaa häiritä olennaisesti muuta elämää. Tapahtumista on itselleni jäänyt käteen monta hauskaa kokemusta, joita on mukava muistella. Onko mielestäsi teennäistä tutustua ihmisiin humalassa? - En näe olennaista eroa selvin päin ja humalassa tutustumisen kannalta. Tilanteet ja niissä vallitsevat sosiaaliset normit ovat toki erilaisia, mutta ei se muuta asiaa. Syrjiikö mielestäsi alkoholin vahva linkittyminen opiskelijatapahtumiin absolutisteja? - Hankala sanoa, sillä ei ole omakohtaista kokemusta. Voihan tapahtumiin osallistua, vaikka ei käyttäisi alkoholia. Toivoisitko enemmän alkoholittomia tapahtumia? - Omaan tarpeeseeni niitä on riittävästi. Yleisellä tasolla niiden järjestämisessä on mielestäni noudatettava kysynnän ja tarjonnan lakia. Oletko nähnyt painostamista alkoholinkäyttöön? - En. Mielestäni se on jokaisen oma päätös juoko vai ei. On tietenkin mahdollista, että muiden alkoholinkäyttö voi vaikuttaa jonkun omaan juomiseen.

TEKSTI Uula Lappalainen KUVAT Juuso Takanen, Pauli Paakkola

a a t s e T Testaa

self help -kirjat

KUINKA OLLA PIITTAAMATTA P*SKAAKAAN TEKSTI: Asta Isotalo

Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan, Mark Manson, Atena 2018 Mansonin kirja ottaa erilaisen lähestymistavan elämään ja sen parantamiseen; sen sijaan, että se neuvoisi lukijaa parantamaan omaa elämäänsä, se opettaa hyväksymään sen ja itsensä sellaisenaan kuin on ja kaikkine puutteineen.

” Jos

aina tukahduttaa tunteet kiitollisuusharjoituksilla ja olen onnekas -puheilla, ei niitä tule käsiteltyä. ”

Erityisesti viime aikoina suosituksi

kirjallisuusgenreksi on noussut erilaiset self help -kirjat, jotka antavat lukijoilleen avaimet parempaan elämään – tai näin kirjat ainakin lupaavat. VapaaBoomarin toimitus otti tehtäväkseen lukea kolme erilaista self help -kirjaa ja pohtia, voiko kirjojen oppeja soveltaa omassa elämässä ja onko niistä todella hyötyä.

“Kirja oli positiivinen yllätys. Näkökulma oli hyvä; teos ei yritä opettaa menestymään. Sen sijaan se pohtii sitä, miten vastoinkäymiset ovat tärkeä osa elämää, ja kuinka ne voi käsitellä terveellä tai haitallisella tavalla. Mielestäni hyödyllisin ohje kirjassa oli: ”Valitse taistelusi.” Se säästää monelta turhalta harmilta. Kirjan neuvoja pystyy hyödyntämään omassa elämässä. Et voi muuttaa toista ihmistä tai hänen käytöstään, siinä polttaa vain itsensä loppuun. Toisten ihmisten käytös kuvaa aina heidän omia ongelmiaan. Esimerkiksi asiakaspalvelutyöhön lohduttava ajatus: asiakas purkaa omat ongelmansa sinuun, ei raivoa henkilökohtaisesti sinulle. Ei tee käytöksestä hyväksyttävämpää, mutta ehkä helpommaksi suhtautua. Kirja on hyvä muistutus ongelmien oikeaan perspektiiviin asettamisesta. Toisaalta se muistuttaa, että negatiivisten tunteiden hyväksyminen tekee niistä helpommin käsiteltäviä. Jos aina tukahduttaa tunteet kiitollisuusharjoituksilla ja olen onnekas -puheilla, ei niitä tule käsiteltyä. Suosittelen!”

Astan arvio: TEKSTI: Aada Rouhiainen, Uula Lappalainen, Tapio Uotila, Asta Isotalo, Roosa Uusitalo

MIKSI NUKUMME - UNEN VOIMA Miksi nukumme – Unen voima, Matthew Walker, Tammi 2019 Kirjassa Walker, neurotieteen ja psykologian professori, jakaa tärkeää tietoa unesta ja sen vaikutuksista koko elämään, sekä neuvoo miten unta parantamalla voi vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin. TEKSTI: Uula Lappalainen “Kirja on todella syväluotaava teos nukkumisen merkitykseen niin yksilön, kuin yhteiskunnankin tasolla. Pitkän ja ansiokkaan uran unen tutkimisen parissa tehnyt Walker tykittää kirjassaan 15 tuntia tiukkaa faktaa nukkumisen merkityksestä ja sen laiminlyömisen haitoista länsimaisissa kulttuureissa. Viimeisen sadan vuoden aikana ihmisten keskimääräinen nukkumiseen käyttämä aika on vähentynyt radikaalisti, joka on tuonut monia negatiivisia seurauksia yhteiskunnallemme: tahattomia väsymyksestä johtuvia virheitä, esimerkiksi lääkärien ja lentäjien ammateissa, mielenterveysongelmia, ylisuorittamista ja sosiaalisten suhteiden rikkoutumista. Kirjassa käsitellään näitä ongelmia tutkimustulosten pohjalta, joiden tuloksilla pyritään muuttamaan haitallisia yhteiskuntiin juurtuneita toimintatapoja, kuten väsyneenä ajamista. Walker tarjoaa konkreettisia työkaluja yksilöiden ja yhteiskuntien käyttöön näiden haitallisten vaikutusten poistamiseksi, tai vähintään ehkäisemiseksi. Lyhykäisyydessään kirjan sanoma on, että nuku vähintään 7-9 tuntia yössä parantaaksesi elämänlaatuasi monella eri sektorilla. Siinä ei ole mitään sosiaalisesti paheksuttavaa, päinvastoin. Jos kirjaa ei halua kokonaan lukea, kannattaa vilkaista ainakin sen lopussa oleva 12-kohtainen listaus hyvään uneen, jonka on alun perin julkaissut MedlinePlus- verkkosivusto. Vahva suositus kirjan lukemiselle, erityisesti jos kärsit kroonisesta väsymyksestä! ”

”Viimeisen sadan vuoden aika-

na ihmisten keskimääräinen nukkumiseen käyttämä aika on vähentynyt radikaalisti, joka on tuonut monia negatiivisia seurauksia yhteiskunnallemme - -”

Uulan arvio:

Uulan arvio: 26

SUORITUSKYVYN SALAISUUS Suorituskyvyn salaisuus, Hanna Markuksela, Tammi 2021

TEKSTI: Aada Rouhiainen, Roosa Uusitalo

Kirja esitellään ”viisaan itsensä kehittäjän käsikirjana”. Kirja ohjaa lukijoitaan voimaan mahdollisimman hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, mutta sen sijaan että kertoisi mitä kaikkea pitäisi tehdä, se lupaa vastata myös kysymykseen, miten se kaikki tehdään.

”Suorituskyvyn salaisuus upposi melko syvälle ihmisen biologiaan ja psykologiaan. Se ei siis ollut kokonaisuudessaan kevyttä luettavaa, sillä siinä käsiteltiin paikoin tarkkaankin ihmiskehon ja erityisesti hormonien toimintaa. Tästä huolimatta pidin kirjasta; se ei antanut asioista vain pintaraapaisua. Itselleni arvokkaimmat vinkit kirjassa liittyivät vireystilan tarkasteluun. Se antoi hyvät ohjeet oman vireystilan tulkitsemiseen ja lopulta hämmennyin siitä, kuinka paljon vireystilasyklin vaihtelut selittävät omaa toimintaani. Kirjan vahvan tiedepohjan vuoksi se liikkui osin alueella, josta vinkkejä ei voi suoranaisesti soveltaa omaan elämään. Koen kuitenkin, että kirjan tarjoama ymmärrys tietyistä asioista helpottaa oman elämän suunnittelua ja ymmärtämistä jatkossa. Kirjassa oli myös hyödyllisiä harjoitteita, joista osaa tulen käyttämään jatkossakin. Suosittelen jokaista, jota kiinnostaa syvemmällä tasolla ihmiskehon jaksaminen ja suorituskyvyn maksimointi, lukemaan kirjan.”

Aadan arvio:

”Se antoi hyvät ohjeet oman

vireystilan tulkitsemiseen ja lopulta hämmennyin siitä, kuinka paljon vireystilasyklin vaihtelut selittävät omaa toimintaani.”

“Kirjan nimen ja kuvauksen perusteella pelkäsin, että se tulisi olemaan täynnä sellaisia vinkkejä ja ohjeita, joita normaalin ihmisen on täysin mahdoton omaksua osaksi omaa elämäänsä. Yllätyinkin positiivisesti siitä, että kirja korosti nimenoman omien tuntemusten tarkkailua suorituskyvyn salaisuutena. Luottamustani annettuihin vinkkeihin lisäsi myös se, että kirjaa varten oli haastateltu useita eri alojen asiantuntijoita ja kaikki väitteet perusteltiin vahvasti tieteellä. Lopulta en ole kuitenkaan varma, kuinka monta eri vinkkiä hyvinvointiin opin, koska mielestäni ajatus yksilöllisyydestä ja oman kehon kuuntelemisesta oli niin vahva kokoajan. Vaikka suhtautumiseni self help –kirjoihin on ollut kriittinen, oli kirja ehdottomasti lukemisen arvoinen, sillä se antoi paljon ajatuksen aihetta omaan elämään. Uskallankin suositella kirjaa myös niille, joita tämän tyyliset kirjat eivät normaalisti puhuttele. Jos ei muuta, siitä on mahdollista oppia monta mielenkiintoista nippelitietoa kehon toiminnasta. “

Roosan arvio: 27

Euforinen epämukavuus Adrenaliini ja alkukantaisuus tarjoavat vaihtoehdon nollaamiseen

TEKSTI Tapio Uotila KUVAT Touko Kinnunen

Mukavuuden taakka Ihminen on mukavuudenhaluinen olento. Etsimme luontaisesti ympäristöä, jossa syke ei nouse, stressireaktioita ei synny ja olo on raukea. Eräänlaisena hyvinvoinnin ihannetilana voikin pitää sitä, että poistaa kaikki epämukavuudet. Tämänkaltaisessa hyvinvoinnissa ei kuitenkaan ole vastavoimia, eikä sitä kautta varsinaista tarttumapintaa; jos kaikki on mukavaa, niin mikään ei oikeasti voi olla mukavaa. Tämän takia uskon itse siihen, että ihminen kaipaa voimakasta vaihtelua omaan ympäristöönsä. Todelliseen mukavuuteen ja hyvinvointiin kuuluu hyvin vahvasti epämukavuus ja ympäristön vaihtelu. Ihminen etsii myös tiedostamattaan tätä vaihtelua, osa alkoholista ja osa urheilusta. Tämä artikkeli käsittelee muita keinoja vaihdella omaa olotilaa ja ympäristöä.

Extreme-kokemusten tarpeellisuus opiskelijalle Olen itse huomannut varsinkin etäopiskelussa ajatuksen harhailevan muualle. Kun viettää päivän asunnossa ilman selkeää rutiinia tai liikkumista, tuntuu vaikealta selkeästi erottaa vapaa-aika opiskelusta, joka tapahtuu samassa huoneessa, saman tietokoneen ääressä. Tämän takia on hyödyllistä palautua jonkin sellaisen parissa, joka eroaa tietokoneen tuijottamisesta. Kun vapaa-ajalla vaihtaa ympäristöä, on helpompi keskittyä uudelleen taas opiskeluun. On mielestäni väsynyttä ajatella, että pelkästään alkoholi mahdollistaa opiskelijalle irtioton arjesta. Tämän takia haluankin nostaa esille keinoja, jotka eivät linkity päihteiden käyttöön.

Avanto Kylmälle vedelle altistuminen on kiistatta monella tapaa hyödyllistä terveydelle. Jäiseen avantoon astuessa keho lyö päälle shokkitilan, jossa syke nousee ja keho alkaa helposti hyperventiloida. Muutaman avantokäynnin jälkeen tunteeseen alkaa tottua, ja sitä alkaa jopa kaipaamaan. Mielestäni avantokäynnin tärkein aspekti onkin sen henkinen puoli: avantoon mennessä ei voi jäädä aikailemaan, eikä miettimään veden kylmyyttä, vaan on vain pakko toimia. Hengityksen tasaaminen ja itsensä rauhoittaminen kehon shokkitilasta huolimatta on omalla tavallaan terapeuttista ja rentouttavaa. Avannosta noustessa tulee lähes euforinen olo, ja tietynlainen vireystila säilyy pitkään avantokäynnin jälkeen. Avantoon on helppo mennä saunasta, minkä jälkeen voi aina asteittain lisätä kylmäaltistusta, eikä lopulta edes pukuhuone ole enää pakollinen.

Eräkokemukset Vietettyään päivän sisällä saa vastapainon helposti lähtemällä ulos. Oma suositukseni ei ole käydä pelkästään kevyellä päiväkävelyllä, vaan ennemmin hakea hieman rajumpaa luontokokemusta. Maastossa vietettyjen öiden jälkeen osaa todella arvostaa omaa sänkyä. Suomi on täynnä vaelluskohteita: erämaakämppiä, tuntureita, luontopolkuja. Voin suositella jokaista tutustumaan eri vaihtoehtoihin ja hakemaan omannäköistä luontokokemusta. Tärkeintä on rikkoa jokapäiväinen sisällä oleskelun rutiini. Eräkokemukset ja luonnossa samoilu voivat auttaa opiskelijaa hahmottamaan omien ongelmiensa pienuuden. Omasta mielestäni eräkokemukset ovat myös helppo väylä historiallisen ymmärryksen kasvattamiseen. Harvoin esimerkiksi tulee ajateltua, kuinka riippuvainen on teknologiasta, mutta vaellusretken jälkeen sen varmasti ymmärtää selvemmin kuin koskaan.

Mahdollisuuksia avantoon ja eräilyyn Tampereella

1 2 3

Rauhaniemen kansankylpylä

Tämä legendaarinen ranta on toiminut avantouintipaikkana ainakin 1950-luvulta asti, kun Rauhaniemeen saatiin sauna ja lämpimät pukutilat. Loistavat puitteet avantouintiin etenkin saunomisesta kiinnostuneelle.

Hervantajärven retkeilyalue Luontopolun varrelta löytyy uusi ja hieno Viitastenperän laavu, joka voi toimia hyvänä lähtötason retkikohteena.

Saunaravintola Kuuma

Mikäli edellisetkin ehdotukset tuntuvat liian extremeltä, niin myös Saunaravintola Kuuma tarjoaa mahdollisuuden uida jääkylmässä vedessä. Sijainti ydinkeskustassa ja uima-altaan tyylinen avanto tekevät tästä hyvän vaihtoehdon sellaiselle, joka haluaa helpon avantokokemuksen.

Boomi Cribs Oletko koskaan pohtinut, mihin tuttusi suuntaavat lähtiessään Bolan sohvilta? Boomi Cribs on täällä selvittääkseen, missä ja miten boomarit elävät.

Valentina – Joogastudio Tampellassa Toisen vuoden boomari Valentina on asunut Tampellassa lokakuusta lähtien. Hän ehti asua Hervannassa vuoden jonottaessaan samalla asuntoa Espantornista. Uudet kotikulmat ovat olleet Valentinalle mieleiset. ”Tampellan alue on ihana, lähellä keskustaa mutta omassa rauhassa! Keskustaan kävely on hyvää hyötyliikuntaa.” Valentinan mukaan kävely on piristävää verrattuna julkisilla liikkumiseen. Iso plussa on myös lähellä asuvat kaverit. Valentinan Hervannan asunto oli isompi, 40-neliöinen yksiö. ”Kaikki tavarat mahtuivat tänne kuitenkin yllättävän hyvin!” Entä millainen on Valentinan sisustustyyli? ”Kaverini kuvaili kämppää joogastudioksi.” Rauhallinen ja maanläheinen tyyli on Valentinalle lähellä sydäntä: ”Joskus mietin, tarvitsisiko kämppä myös jotain räväkämpää mukaan. Chilli ja rauhallinen fiilis on kuitenkin tärkeintä.” Pienet sisustustavarat ovat kämpän juju, ja niitä tarttuu mukaan sisustuskaupoista. ”Niitä on kertynyt niin paljon, että valitsen aina, mitkä tavarat pidän esillä kerrallaan. Yksityiskohdat pitävät kolkon tunnelman poissa.” Vinkeiksi sisustukseen Valentina mainitsee tunnelmavalot. Kynttilälyhdyt ja lämmittävät tekstiilit tuovat levollisen fiiliksen. Television vierestä löytyy vilteillä täytetty kori. ”Aina voi napata viltin kylmyyteen ja olla mukavasti”. Rauhallinen värimaailma tekee tunnelmasta seesteisen.

Valentina Kusel 2. vuoden boomari Yksiö 28,5m2 Espantorni, Tampella Vuokra: 516 euroa

TEKSTI Asta Isotalo KUVAT Helmi Kullas

Kysyttäessä lempipaikkaa kämpästä Valentina jää mietteliääksi: ”En osaa melkein sanoa, rakastan koko kämppää! Sängyssä saan hyvät kauneusunet, mutta oikeastaan hengailen yleensä ihanalla divaanillani.” Divaanilla Valentina katsoo televisiota ja luentoja, vaikka se ei työergonomian kannalta ole paras ratkaisu. ”Kokonaisuutena kämpässäni vallitsee hyvä feng shui.” Entä sisustusharrastajan lempisisustuselementti? ”Kyllä se on tämä sisustusasetelma, josta löytyy maljakko sekä uusi lamppuni.” Lamppu löytyi Ikean poistonurkasta, ja se suorastaan huusi minua, joten se pääsi tähän.” Päivät Valentina viettää yleensä kaupungilla viilettäen, ja kotiin päästessään hän ottaa rennosti. ”En tee mitään. Makaan divaanilla ja katson Netflixiä. Koti on paikka levolle.” Kavereita Valentina kutsuu kylään tarjoillakseen heille lettuja. Valentinan koti onkin tarkoitettu rentoon hengailuun, yksin ja yhdessä.

Tommi ja Joonas – Kämppiselämää keskustassa Tommi ja Joonas tutustuivat fuksivuotensa smurffiviikoilla, ja muuttivat yhteen marraskuun alussa pari kuukautta myöhemmin. Miten yhteiselo on sujunut? Entä suosittelevatko pojat kämppiselämää? ”Asuntohan on uskomaton, ja sijainti on aivan uskomaton”, Joonas aloittaa. Tommi on samaa mieltä: ”Ei nyt ehkä uskomaton, mutta sijainti on kyllä meille paras asia tässä; 300 metriä koululle ja keskusta lähellä.” Tommi kulkee pidemmät matkat välillä Tier -potkulaudoilla, Joonas kävelee aina. Tommin mielestä se on ihan sairasta. Entä saavatko kämppikset täydet tuet? ”Kyllä saadaan”, kuuluu vastaus. ”Kelalle piti selvittää, ettei olla pariskunta, mutta selvittiin.” Ruokapolitiikka hoidetaan yhdessä. Jompikumpi käy kaupassa ja lasku jaetaan WeShare -sovelluksella puoliksi. Koskematonta aluetta on kuitenkin erikoistuotteet. ”Esimerkiksi toisen Skyr -rahkaan ei kosketa.”, Tommi selventää. Onneksi vielä ei ole päässyt käymään niin, että toisen tuotteet olisi syöty. Joonakselle mehu on pyhä asia, ja Tommi juo Joonaksen mehuja vain, jos hän ei huomaa. Se on Joonakselle okei. Seuraava kysymys: mielipide kämppiksestä? Joonas aloittaa: ”Tommi on aika hyvä. Tosi mukava kämppis. Pieni ärsytyksen aihe on asioiden auki jättäminen. Kaappien ovet ja ulko-ovi jäävät helposti auki.” ”Auki jättäminen on tosiaan mun ongelmakohta, kolme kertaa jäänyt kämpän ovi auki.” Tommi myöntää. Tommin kommentit ovat myös positiivisia. ”Flinkki on myös tosi hyvä kämppis, ei tule ongelmia. Saadaan olla ihan vapaasti täällä.” Myös Tommilla on Joonakselle kuitenkin palautetta. ”Flinkki jättää kahvit keittimeen ja kasaa tiskit huonossa järjestyksessä koneeseen. Huolimatonta.” Ongelmat ovat poikien mukaan kuitenkin kestettävissä ja yhteiselo on sujunut mukavasti. Seuraavaksi keskustellaan sisustuksesta. Millainen on Tuomisto–Flink -talouden tyyli? ”Meidän sisustusta kuvaa ”kirpputori”. Otetaan kaikki mitä saadaan.” kertoo Tommi. ”Joo, kaikki revittiin mukaan mitä lähti.” Joonas komppaa.

Tommi Tuomisto ja Joonas ”Flinkki” Flink 2. vuoden boomarit Kolmio 66m2 Ydinkeskusta Vuokra: 952 euroa sisällyttäen vesi

Tommin muutto kesti 4-5 tuntia, Joonaksen muutossa meni vartti. ”Flinkki toi työpöydän ja sängyn, ja valmista.” Tommilla ja Joonaksella on myös tärkeä vinkki sisustukseen liittyen. ”Valitkaa joku tietty asia, esimerkiksi kädet. Meillähän täällä toistuu sormet. Meiltä löytyy kaksi käsitaulua sekä käsikoristepatsas. Ollaan myös pirun ylpeitä meidän kasveista.” Tommi vinkkaa. Joonas jatkaa: ”Joo, kasvit on meidän yhteinen lapsi!” Joonaksen lempiyksityiskohta asunnossa on isot ikkunat ja valoisuus. ”Näköala on hieno varsinkin iltaisin.” Tommille kysymys lempiyksityiskohdasta on vaikea. Hän jää miettimään vastausta ja palaa asiaan myöhemmin. Entä missä kaverit viettävät aikaa kotona? Joonaksen lempipaikka on olohuoneen sohva. ”Aika mukavaa tehdä läppärillä hommia tai katsoa sarjaa. Yleensä Tommin kanssa makoillaan yhdessä tässä eikä puhuta, ehkä lähetetään Instagram -reelsejä toisillemme ja hymähdellään niille. ” Tommin vastaus on keittiö. ”Siellä on kiva tehdä kaikennäköistä.” Alussa Tommi teki ruokaa molemmille enemmän, nykyään pojat tekevät omat ruokansa ja välillä syödään yhdessä. ”Mutta kumpi sen ruoan tekee silloin?” Tommi kysyy. ”No sinä.” Joonas vastaa. Joonas tarjoaa apua ruoanlaittoon joka kerta, mutta Tommi on tarkka esimerkiksi sipuleistaan, joten haluaa varmistaa asian itse. Homma toimii hyvin näin. Kotona pojat haluavat ottaa rennosti. ”Relaus”, on Tommin ytimekäs vastaus kysymykseen lempipuuhasta. Joonas pitää elokuvamaratoneista. ”Jos aloitetaan, sit kanssa katsotaan.” Kouluhommat tehdään muualla, koska kotoa lähteminen saa aikaan tekemisen meiningin. Illalla kotona odottaa rauhan tyyssija. Miten vastuut jaetaan kahden hengen kodissa? ”Siivouspäivät korostuu aika paljon.” Tommi selittää. ”Toinen ehdottaa, että oiskohan nyt aika siivota. Eikun levyt soimaan, menee ehkä tunti ja se on siinä.” Joonas tarkentaa. Tommi, joka asui yksin ennen yhteen muuttoa, vertailee yksin- ja kämppisasumista: ”Omassa kämpässä saa tehdä ihan mitä vaan, kaikki on sun. Olen kuitenkin tottunut, että on muitakin saman katon alla. Vaikka ollaan yksin omissa oloissa, toinen on aina siinä jos haluaa tehdä jotain tai puhua. Se on kivaa.” Tommi muistaa myös lempiyksityiskohtansa kämpästä: ”Hyvä äänieristys!” Pojat eivät tunteneet toisiaan ennen opiskelun alkua. ”Muutettiin aika randomisti yhteen, ja tosi hyvin on mennyt. Ollaan erilaisia ihmisiä, mutta homma toimii!”

Boomilooks

TESKTI Tapio Uotila ja Uula Lappalainen KUVAT Niko Nilsén ja Emma Rautiainen

Emma Rautiainen Emma Rautiainen on ensimmäisen vuoden boomari, jolle pukeu-

tuminen on merkittävä osa elämää ja tapa ilmaista omaa suunnitelmallisuuttaan. Vaatekaapista löytyy tekstiilikappaleita moneen eri lähtöön, mutta suurimman tilan vievät rennot, ns. oversized vaatteet. Emman pukeutumistyyli ja vaatekappaleiden valinta määrittyvät suurimmalta osin kuitenkin tilanteen ja sen hetkisen fiiliksen mukaan. Inspiraatio pukeutumisen variointiin kumpuaa pitkälti Pinterestistä. Sovelluksesta mielekkään asukokonaisuuden tai vaatekappaleen löydettyään kiinnostavat vaatteet päätyvät Emman käsiin mikä mitäkin reittiä pitkin. Osan hän shoppailee suoraan kivijalkamyymälöistä, mutta määrällisesti suurempi osa tulee postipojan kyydillä verkkokaupoista, kuten Zadaasta, Asoksesta tai Zalandosta. Merkkiuskolliseksi hän ei tunnustaudu, sillä brändiä tärkeämpää hänelle on se, että vaatekappale vaikuttaa ja tuntuu itselle sopivalta.

”Yritän ostaa simppeleitä ja ajattomia vaatteita, jotka kestäisivät pitkään käytössä”

Niko Nilsén ”Tärkeintä on, että vaatteissa tuntee itsensä itsevarmaksi ja mukavaksi.”

Niko

Nilsén on fuksi, jonka tyylissä yhdistyy ajattomuus sekä vaatteiden laatu. Nikon tyylissä keskeisenä elementtinä on se, että Niko ostaa vaatteensa lähes poikkeuksetta käytettynä; Nikon mukaan kirpparilta löytyy itselle mieluisia vaatteita. Niko ei koe, että hän noudattaisi mitään tiettyä tyyliä, ja mainitseekin saavansa inspiraatiota niin bensa-asemilla hengaavilta ukoilta, tyylikkäiltä setämiehiltä, kuin myös Instagramin algoritmin avustamana. Niko kertoo välttelevänsä vaatteita, joissa on näkyvä logo, eikä hän muutenkaan kuvaile itseään merkkiuskolliseksi. Niko kuitenkin myöntää pitävänsä tietyistä brändeistä, ja mainitsee unelmiensa vaatekappaleen olevan Pradan mokkanahkaiset vaelluskengät.

ntia a nvoiinti Hyv Hyviinvo ten aten golf golfa

Golf on noussut todelliseksi hittilajiksi viime vuosina, ja se onkin nykyään yksi Suomen suosituimmista ulkoliikuntalajeista. Golfia pelatessa yhdistyy liikunta, ulkoilu sekä ystävien näkeminen, ja näillä kaikilla on monia positiivisia vaikutuksia keholle ja mielelle. Monelle golfin pelaaminen on myös tapa rentoutua ja irrottautua arjen kiireistä. Haastattelimme golfaavia boomareita ja kysyimme heidän näkemyksiään golfin ja hyvinvoinnin yhteydestä.

Paavo Patja, 2. vuosikurssi iM tä golf merkitsee sinulle? ”Golf on minulle yksi tärkeimmistä harrastuksista. Käytän siihen kesäisin isoimman osan vapaa-ajastani. Aina kun golfkausi alkaa, tuntee elävänsä. Golfilla on siis iso merkitys minulle.” iM tä hyötyä golsta on hyvinvoinnillesi? ”Golfia pelatessa on yleensä hyvä mieli. Kaikki muut huolet unohtuvat viimeistään siinä kohtaa, kun ajomatka kentälle alkaa. Peliseuran kanssa on aina mukava jutella. Lisäksi varusteisiin voi välillä purkaa ärsytyksen tunteita. Se ei ole toki suositeltavaa.”

Arttu Rantanen, 2. vuosikurssi iM tä golf merkitsee sinulle? ”Golf tärkeä harrastus, jonka parissa tulee kelien salliessa vietettyä aikaa lähes päivittäin. Golf on hyvä tapa ulkoilla, tavata kavereita ja halutessa kilpailla. Mulle golf on hyvää vastapainoa opiskelulle ja töille.” iM tä hyötyä golsta on hyvinvoinnillesi? ”Fyysisiä hyötyjä jos mietitään, niin golfin aikana tulee tietysti käveltyä paljon, mikä on hyväksi terveydelle. Lisäksi laji vaatii kehonhallintaa ja jonkin verran liikkuvuutta mikä myös on hyväksi. Mulle isompi hyöty golfista tulee varmasti mentaalipuolelle. Golf on hyvä tapa saada pää tyhjättyä golfkentän ulkopuolisista asioista. Tätä olen hyödyntänyt esimerkiksi pääsykoestressin purkamiseen. Kävin usein kesken päivän pelaamassa, jonka jälkeen sai palata kirjojen pariin freesimpänä.” Boomin Golfseura toivottaa kaikki vanhat ja uudet jäsenet tervetulleiksi tulevan golfkauden tapahtumiin! Järjestämme matalan kynnyksen tapahtumia, joissa on loistava mahdollisuus tutustua golfaaviin boomareihin. TEKSTI KUVT A

Selina Sivonen ja Iida Kulju Iida Kulju ja Serafia Laihorinne

Toimitusjaoston esittely TEKSTI Uula Lappalainen, Helmi Kullas, Tapio Uotila, Asta Isotalo, Aada Rouhiainen KUVA Roosa Uusitalo

Asta Olen Asta, toisen vuoden boomari. Alun perin olen kotoisin Helsingistä. Pääaineenani luen vakuutusta ja riskienhallintaa, sivussa taloustiedettä. Toimitukseen hain, koska olisi siistiä päästä isona kirjoittamaan yhteiskuntaja talousartikkeleita. Hyvää kokemusta siis! Vapaa-ajalla teen omia neulomisprojekteja.

Helmi Olen Helmi, raumalaislähtöinen hyvin tamperelaistunut toisen vuoden boomari. Opiskelen pääaineenani yritysjuridiikkaa ja sivussa käyn tuotantotalouden ja riskienhallinnan kursseja. Vapaa-aikaani tykkään viettää kuntosalilla ja Kaupinojan avannossa. Toimituksessa haluan oppia uutta ja kirjoittaa mielenkiintoisia juttuja huipputiimimme kanssa!

Tapio Olen Tapio ja opiskelen ensimmäistä vuotta. Toimitukseen hain, koska tykkään kirjoittaa tekstejä ja haluan kehittyä siinä monipuolisesti. Kiinnostuksen kohteiksi voisin mainita tynnyrisaunat, sähköautot ja utuisen indie rockin. Pysyvimpänä harrastuksena minulla on musiikki, muuten tykkään tehdä sitä, mikä milloinkin innostaa.

Uula Minua kutsutaan Uulaksi, lempinimiä ei oikeastaan ole. Tästä on se sanonta rakkaasta lapsesta, mutta ei mennä siihen. Olen viihtynyt hyvin ensimmäisen, meneillään olevan vuoteni Boomissa. Toimitukseen halusin mukaan kiinnostuksesta ajatuksia herättävän sisällön tuottamiseen. Harrastuksia löytyy laidasta laitaan, niistä eniten vapaa-aikaa vievät ovat kuntosali, jenkkifutis, retkeily, kalastus ja lukeminen.

Aada Olen Aada, ensimmäisen vuoden boomari. Tällä hetkellä opinnoissa minua kiinnostaa erityisesti vakuutus ja riskienhallinta pääainetta ajatellen. Toimitukseen päädyin, sillä halusin herätellä uudelleen vanhan kirjoitus- ja valokuvausharrastuksen blogiaikojen jäljiltä. Vapaa-aikani kuluu pitkälti ystävien, salitreenin ja uimahyppyvalmennuksen parissa.

Kuvassa (vas.) Uula Lappalainen, Helmi Kullas, Tapio Uotila, Asta Isotalo, Aada Rouhiainen

We about Wecare caredeeply deeply about the theimpact impactwe wemake. make.

What Whatimpact impact do doyou youwant want your yourcareer career to make? to make?

We’re recruiting! Check out our open internship positions our open internships for a great for a great opportunity to opportunity to develop your develop your skills and make skills and kick-start your career. a meaningful impact. We’re recruiting! Check out

Find the right position for you:

Find the right position for you: accenture.com/fi-en/careers

accenture.com/fi-en/careers