VapaaBoomari 2/2014 by Boomi ry

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I D E N O P I S K E L I J O I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

Unelmista totta Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus. Sinun myönteinen latauksesi ja tuoreet ajatuksesi. Yhdessä teemme tulevaisuutta. Haku syksyn 2014 traineepaikkoihin käynnistyy pian! Seuraa sivujamme kpmg.ﬁ/rekry kpmg.ﬁ

SISÄLLYS

02/2014 HUHTIKUU ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257 PAINOS 500 KPL, ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA. PAINETTU HÄMEEN KIRJAPAINOSSA. PÄÄTOIMITTAJA Anni Salo tiedotus@boomi.fi TOIMITTAJAT Aapo Kananoja Anni Salo Emma-Lotta Mikkola Esa Juntunen Riikka Uimonen Tytti Kirvesmies Ville Kaukoranta Ville Miettinen

PÄÄKIRJOITUS

NUIJAPALSTA

KYLLINLÄISKÄYS

VB AWARDS

BULBASAUR, SQUIRTLE VAI MARKKINOINTI?

PARAATIPAIKALLA

OPSUTYÖ

VAPPUSPESIAALI >> KANSIJUTTU

NOSTOJA AJAN WARRELTA

VB TESTAA: IT’S PISPALA BITCH

VÄHÄN ERILAINEN URATARINA

NESU-BOOMI

BOSA

BOOMSTOCK

MIELIPITEET

TAITTO Anni Salo Jenni Ilmola Oskari Tuure Riikka Uimonen Tiia Isoviita Ville Kaukoranta Suurkiitos kaikille avustajille! Mainosmyynti, palaute ja mielipiteet osoitteeseen tiedotus@boomi.fi

KAKSI MARJAA VB löytää hämmentävän yhdennäköisyyden boomarin ja kuuluisuuden välillä

Vapaaboomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

Maajussille morsian -ohjelman rumin pariskunta

Vujusilliksen rumin pariskunta

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Anni Salon tärkeilyä. Tai törkeilyä.

ELÄMÄNOHJE NUMERO 2 Viime kevät oli ihan huikea. Syksyllä solmitut ystävyyssuhteet syvenivät ja uusia luotiin jatkuvasti. Vappuviikoilla pyöri samat naamat päivästä toiseen, ja tuntui, että oltaisiin yhtä suurta perhettä. Syksyllä olin vielä vähän hukassa, kun uusia juttuja ja kasvoja tuli joka kulman takaa vastaan, mutta kevät oli puolestaan enemmän vakiintumisen aikaa. Huomasi, ketkä olivat mukana ahkerasti niin klubietkoilla ja -jatkoilla kuin kuluttumassa luentosalin tai excukohteena olevan yrityksen penkkejä – pahimmassa tapauksessa vielä peräkkäisinä päivinä. Ne olivat niitä samoja, edellisillalta tuttuja naamoja. Syksyllä niin innokkaat, mutta kevääksi kadonneet, ne varmaan väsyivät tai kiinnostuivat uusista jutuista. Se oli harmi, että osa tippui pois. Mieluusti tahtoisin boomariperheeni olevan entistäkin isompi – ehkä tulevilla vappuviikoilla? Hannu Saarijärvi, entinen boomari, nykyinen markkinoinnin yliopistonlehtori ja kauppatieteiden tohtori, vastaanotti maaliskuun alussa Boomin vuosijuhlilla Vuoden luennoitsija 2013 –kunniamaininnan, ja juhlapuheessaan kertoi olevansa ensimmäistä kertaa Boomin vuosijuhlilla. Hän kertoi opiskeluelämänsä suurimman virheen olleen se, ettei koskaan osallistunut aktiivisesti Boomin toimintaan, ja katsoo nyt ihaillen sitä yhteishenkeä, voimaa ja oikeita tuloksia, jonka opiskelijat, eli lähes poikkeuksetta nuoret ja kokemattomat ihmiset, saavat aikaan yhdessä. Oikeastaan en edes pidä sanasta virhe. Kun jokin tehty tai tekemätön asia määritellään virheeksi, kirves on jo kaivossa - sitä ei aiota korjata, tai korjaaminen on mahdotonta. Päätoimittajan elämänohje numero kaksi (koska ensimmäinen taisi tulla jo vuoden ensimmäisessä numerossa): vältä virheitä ja tule vappuviikoille. Tule myös kaikkialle muuallekin, missä tutut siniset haalarit edustavat. Voit sitten vanhana jääränä vuosijuhlapuhetta pitäessäsi kiittää niistä lukuisista upeista hetkistä ja elinikäisistä ystävyyssuhteista, jotka tuli vappuviikoilla (ja ehkä vähän muuallakin) solmittua.

// Vapaaboomari 2/2014

NUIJAPALSTA Hämeenkyröläinen eli sinne ja takaisin - Boomin puheenjohtaja Linnainmaan seikkailut.

AASINSILLALLA VAPPUUN Vuodesta 2014 takana on ensimmäiset kolme kuukautta ja toimiston puolella elämä alkaa asettua tuttuihin uomiinsa, ainakin toimiston siisteyden laiminlyönnistä ja postilaatikoiden täyttymisestä päätellen. Olo on vähän samanlainen kuin smurffisyksynä ensimmäisten kuukausien jälkeen. Tuntuu, että alkujärkytyksestä on päästy yli, mutta mieli ei silti rauhoitu, kun ymmärtää kuinka paljon opittavaa ja tehtävää on vielä edessä. Kylteripuheenjohtajaverkoston pj-paikka ja sen suomat lisänatsat ovat kivoja peniksen jatkeita, mutta myös kutistavat vähintään saman verran, kun ymmärtää oman tietämyksensä vähäisen tason. Vuosi on lyhyt, mutta kuitenkin riittävän pitkä aika oppia ja ohjata järjestöä taas hieman parempaan suuntaan. Vaikka henkilökohtaisesti tiettyä maan pinnalle tippumista onkin tapahtunut, niin Boomin toiminnan

kehittämisestä ei tingitä. Ilolla on saanut huomata ainejärjestöjen ja -kerhojen aktivoitumisen erityisesti asiatapahtumien järjestämisessä, ja tämän lisäksi kyseiset tapahtumat keräävät aivan uusia naamoja mukaan toimintaan. Epäaktiivien mukaan innostaminen on ollutkin ikuinen haaste Boomissa, ja myös tässä on menty eteenpäin. Boomi näyttäytyy entistä vahvemmin monipuolisena ainejärjestönä , jossa vuoroin päälle vedetään puku ja vuoroin haalarit. Etten jättäisi väärää käsitystä, niin täytyy todeta, että hallituskin on vetänyt vuoden ensimmäisen kvartaalin upeasti. Asioihin paneudutaan niiden vaatimalla vakavuudella, mutta pilke silmäkulmassa on säilynyt. Uskon, että tämä on välittynyt myös jäsenistön suuntaan, ja parantaa Boomin toiminnan läpinäkyvyyttä. Toimistolla puuhastellaan yömyöhään ja välillä asiat seuraavat yöuniin asti, mutta vastapainoksi urheillaan, herätään saunan vessasta ja teleportataan Jyväskylästä Tampereelle. Tällä kostealla aasinsillalla pääsenkin lempivuodenaikaani eli vappuun. Hoitakaa kouluhommat valmiiksi hyvissä ajoin ennen vappuviikkoja ja muistakaa seuraava lause: ” Whatever you do in this life, it’s not legendary unless your friends are there to see it.” - Barney Stinson

Puheenjohtaja seuraamassa Boomin jääkiekkojoukkeen menestystä Talviklassikossa.

Vapaaboomari 2/2014 //

KYLLINLÄISKÄYS Sampo Juuti

MIELIKUVAT TODEKSI Pysähdy hetkeksi miettimään niitä syitä, jotka saivat sinut kiinnostumaan kauppatieteistä. Itselleni myyty mielikuva kauppiksesta sisälsi mm. hyvän työllistymisen, monipuoliset työtehtävät sekä palkan, josta jäisi myös hieman säästöön. Taidettiin ne hyvät bileetkin mainita jossakin sivulauseessa. Jos itselläsi oli vastaavanlaisia odotuksia, voit olla kohtalaisen luottavaisin mielin, sillä näiden mielikuvien tukena on myös tutkittua faktaa. SEFE ja Aarresaari-verkosto julkaisevat kahden vuoden välein tutkimuksen viisi vuotta työelämässä olleiden ekonomien menestymisestä ja kokemuksista. Mitä tulokset kertovat? Kokopäivätyössä olevien, vuonna 2007 valmistuneiden kauppatieteiden maisterien bruttokuukausipalkan mediaani oli 4200 euroa. Tämä on 140 euroa korkeampi kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa vuonna 2005 valmistuneista. Tämä on positiivinen kehitys, varsinkin kun huomioidaan yleinen taloustilanne. Teollisuusvetoisen Suomen talousluvut rämpivät edelleen pohjamudissa sillä välin kun muut Euroopan valtiot elpyvät edellisestä talouskriisistä. Kyselyn teettämishetkellä 79 prosenttia vastaajista olivat vakituisessa kokopäivätyössä. Seuraavaksi suurimpana ryhmänä yhdeksän prosenttia vastasi olevansa perhevapaalla. Jokaisen kylterin on hyvä kuitenkin muistaa, ettei pelkkä KTM-tutkinto ole työllistymisen tae. Vaikka kyselyssä työttömien työnhakijoiden osuus oli vain yksi prosentti, joka neljäs kyselyyn vastanneista ilmoitti olleensa työtön ekonomiuransa aikana. Työttömyysajan mediaani on ollut kuitenkin vain kolme kuukautta. Yleisimpinä työttömyyteen vaikuttavina seikkoina vastaajat mainitsivat työkokemuksen puutteen, vaillinaiset suhdeverkostot sekä alueellisen työmarkkinatilanteen. Tästä voitaneen vetää johtopää-

Sampo Juuti Kylteriyhdyshenkilö, Tampereen yliopisto

// Vapaaboomari 2/2014

Suomen Ekonomiliitto - SEFE ry +358 445257893 sampo.juuti@sefe.fi

tös, että oman alan kesätyöpaikkoja kannattaa hakea rohkeasti, eikä välttämättä kannata tuudittautua vanhaan, varmaan työpaikkaan mummon kioskilla. Lisäksi kyllästymiseen asti toitotettua verkostoitumista ei kannata vähätellä. Kylteri, muista tämä: Elät hetkessä, jossa luodaan tulevaisuuden kontaktit.

Kylteri, muista tämä: Elät hetkessä, jossa luodaan tulevaisuuden kontaktit. Yleisesti ottaen tutkintoon oltiin tyytyväisiä ja 91 prosenttia vastanneista koki tutkinnon hyödylliseksi työuransa kannalta. Tutkimuksessa nousee kuitenkin esiin eräs huoli: Sekä neuvottelu- että organisointitaidot ovat työelämässä tarvittavia valmiuksia, johon yliopistokoulutus on antanut heikoimmat valmiudet suhteessa koettuun tarpeeseen. Yksi hyväksi havaittu keino näiden taitojen kartuttamiseen on lähteä mukaan opiskelijatoimintaan!

Maailma, jossa pärjää työpaikkojen välilläkin. Tiesithän, että voit kerryttää IAET-kassan työssäoloehtoa jo opiskeluaikana? www.sefe.fi/kesatyo-iaet

Anni Salo, Riikka Uimonen

VB-AWARDS 2014

VB palkitsi Boomin 46. vuosijuhlien ansioituneimmat jubileeraajat erinäisin kunniamaininnoin.

SYKÄHDYTTÄVIN PARI

EDUSTAVIN ILME

Viimeisen päälle huoliteltu pari. Bisse ja siideri kruunaavat koko komeuden.

On aina OK vetää happea, kun muut hymyilevät kauniisti.

#vuosijuhlat @hillakaramaki

@jaakkopihlaja

@sofiaaaaaaaaaa

@saaravain

Tukkahyvinkaikkihyvin

Here we go! Time for

#bf #couple #love

#boomiry #vuosijuhlat #party #time #excellent

!! #vujut #boomiry

the #party of the year! #boomiry

#vuosijuhlat #boomiry

#mydayasaprincess

#boomiry #vuosijuhlat

#boomiry46 #boomi-

#celebration

@anniskelu

#coktail #ball #best-

vujut #musiikkiteatteri

friends

#palatsi

// Vapaaboomari 2/2014

ILLAN HURMURI Ei ollut juhlailtana hetkeä, jolloin herra Kärjellä ei olisi ollut yhtä tai useampaa kaunotarta kainalossa.

TUHLAAJAPOIKA Rumilla miehillä on aika kova tuntipalkka, kun yhdestä biisistä maksetaan 120 euroa. Huhujen mukaan mies itse luuli maksaneensa 1200 euroa.

YLLÄTYSPARI Kaksikko nähtiin ensi kertaa vuosijuhlilla yhdessä. Parivaljakon mukaan kyse ei ole kuitenkaan ystävyyttä syvällisemmästä. Hauskaa heillä kuitenkin näytti olevan.

VIIHDYTTÄJÄPALKINTO Kukaan muu illan esiintyjistä ei saanut koko juhlaväkeä yhtä nopeasti tanssilattialle kuin tämä kaksikko. Fiilis oli huikea!

JURRIPALKINTO Saapumalla juhliin jo valmiiksi kännissä takaat pöytäseurueen viihtymisen ja raikaavan laulun.

@finanssiry

@saaravain

@rjohanna

@miffas

@anniskelu

Boom Boomilaaksosta!

#nymennää #boom-

ahkerin huikein,

#boomfestsillis

#rumatmiehet #true-

Finanssi toivottaa

festsillis #boomiry

innokkain ja ihamin

#boomiry #boomari-

fan #eturivi #keikka

46-vuotiaalle Boomi

#onnellinen

#vujustaff mahdol-

onrotta

#gig #rap #päiväkän-

ry:lle onnea! @boomiry

listi parhaan päivän!

nit #boomfestsillis

#tampere #vuosijuhlat

#boomfestsillis

#huikeeta #huokeeta Vapaaboomari 2/2014 //

Emma-Lotta Mikkola

BOOMFEST2014

Mitä? Vujusillis goes Boomfest 2014

Miksi? Kuka haluaisi maata kotona krapulassa, kun voi aloittaa juomisen alusta hyvässä seurassa? Miten? Edellisiltaiset juhlamekot, puvut ja korkkarit mytyksi lattialle ja herätyskello soimaan tarpeeksi aikaisin. Aamulla samoilla meikellä, hiuksia harjaamatta ja suihkussa käymättä haalarit jalkaan ja festarihenkistä päälle - unohtamatta tietenkään särkylääkettä sekä tasoittavia alkoholijuomia. Vaihtoehtoinen suoritustapa: Toimittaja itse heräsi kahden tunnin yöunien jälkeen noin kello kahdeksalta aamulla kaverin sohvalta pienessä pöhnässä jossain päin Helsingin Haagaa (vajaa 200 kilometriä sillispaikalta) ja lähti puoliksi kontaten vesisateeseen etsimään tietään Huopalahden juna-asemalle päästäkseen kokemaan tämän ehkä jopa vuoden parhaaksi sillikseksi tituleeratun tapahtuman. Mitä sitten tapahtui? Siinä jäätävän tuulen heittäessä puoliksi jäistä tihkusadetta naamalleni ehdin kyllä muutamaan otteseen kiroamaan itseni, ilman, Suomen, vuodenajan, Boomin, silliksen, alkoholin, VBn ja etenkin sen pienen äänen takaraivossani, joka oli vainunnut hyvät bileet ja estänyt kehoani valumasta takaisin sohvatyynyjen väliin nukkumaan. Mieli kuitenkin muuttui, kun heräsin kännikrapulaväsymysunestani junassa hieman ennen Tamperetta, ja ilma hohkasi kevättä, lämpöä, onnellisuutta ja aurinkoa. Ja vielä parempaa oli tiedossa, sillä sillisbussin lähtöpaikalta löytyi myös huolehtivia ystäviä, jotka kehottivat välittömästi aloittamaan nestetankkauksen! Sillispaikan varsinainen sijainti jäi sumuisen, ahtaan ja kuumaan bussimatkan aikana hieman hämärän peittoon. Tärkeintä kai oli se, että paikan päällä oli esiintymislava, palju, paljon ruokaa, juomaa ja kunnon piha, jossa kylpeä auringossa. Festariteeman mukaisesti paikalle oli hankittu DJn lisäksi bändejä esiintymään. Poikatrio Loveboys avasi

// Vapaaboomari 2/2014

päivän erittäin toimivalla yhdistelmällä cover-biisejä, kitaraa, bassoa ja puulatikkoa. Porukka innostui aika pian tanssimaan ja laulamaan mukana, ja tunnelma alkoi pikkuhiljaa kohota riehakkaaksi. Loveboysia vielä kovemman setin veti kuitenkin Rumat Miehet, joiden ainoaksi miinukseksi taisi jäädä se, että pyynnöistä huolimatta paidat pysyivät visusti miesten päällä. Jos joku ei tässä vaiheessa vielä ollut kompuroinut ylös krapulamorkkiksta varten kaivamastaan pimeästä kuopasta, niin Sinisydän-hittibiisin aikana sieltä kuopasta suorastaan pongahdettiin pois. Tässä vaiheessa juhlatunnelma oli tavoittanut jokaisen! Bändien ja wc-tupakka-tupakka-skumppa-tupakkawc-ristiretkien (HUOM! Tupakka tappaa enkä voi suositella sen käyttöä yhdellekään lukijalle) sekä sinnikkäiden gallupintekoyrityksien lomassa muistikuvat alkavat pikkuhiljaa hieman rakoilla. Selvää on se, että Boomin kuumimmat muiat ja äiät -gallup ei tuottanut juuri minkäänlaista tulosta otoksen jäätyä hävettävän pieneksi, mutta hyvin epäselvää on se, miksi Klubijatkoilla tanssilattia huusi tyhjyyttään. Hämärän peittoon myös jäänee se, miksei kirjoittaja kuullut yhtään ainutta vuosijuhlajuorua päivän aikana (jos ei lasketa mukaan sitä, että huhun mukaan eräs herrasmies oli lentänyt kyseisiltä juhlilta pihalle). Loppufiilikset: Kamala olo, edellispäivän vaatteet haisevat tuhkakupilta ja migreeniin ei tunnu auttavan edes paketillinen särkylääkkeitä ja maailmalta piiloutuminen peiton alle. Siltikin pieni hymynkare tuntuu eksyvän kasvoille, koska hyvät bileet ovat aina hyvät bileet; tekisin ja luultavasti teenkin tämän kaiken uudestaan myös kaikkina tulevina opiskeluvuosinani.

KOLUMNI KOLUMNI EsaEsa Juntunen Juntunen

BULBASAUR, SQUIRTLE VAI MARKKINOINTI? 7-vuotiaana olin elämäni tärkeimmän valinnan äärellä – Bulbasaur, Squirtle vai Charmander. Kaverit kuiskuttelivat korvaani milloin mitäkin asiallisia vinkkejä (Bulbasaur on söpöin, Charizard on paras!), mutta pidin oman pääni ja valitsin Squirtlen. Se oli elämäni vaikein valinta – siihen mennessä. Elämän jatkuessa vaikeiden valintojen määrä ei ainakaan vähene ja aloituspokémonin valinta tuntuu yllättävän pieneltä valinnalta, vaikka silloin se tuntui kuin olisi pitänyt valita elämän ja kuoleman väliltä. Koko se minuus, josta rakennumme, on oikeastaan pelkkiä valintoja. Jotkut näistä valinnoista ovat helpompia kuin toiset. Ala-asteella piti valita kieliä, pian sen jälkeen pitikin valita lukio vai ammattikoulu vai jotain ihan muuta. Lukion jälkeen suurin osa ei tiedä mistään mitään. Kuitenkin siinä kohtaan pitäisi tehdä ehkä koko elämän merkityksellisin valinta – mitä haluan tehdä elämälläni. Jotkut pitävät välivuoden ja lähtevät ulkomaille tai jäävät töihin, toiset menevät armeijaan ja kolmannet jatkavat putkessa kohti unelmakoulutusta ja työpaikkaa. Kauppakorkeaan päästessäni olin aivan unohtanut, etteivät valinnat lopu vielä tähän. Kuulun toisen vuosikurssin opiskelijoihin, jotka ovat ihmiskokeen ensimmäinen porukka – tänä keväänä meidän pitää valita pääaineemme.

Huomaan suuria yhtäläisyyksiä pääainevalinnan ja 7-vuotiaan valinnan välillä. Sinulla on tunne, että tämä on oikein, mutta mitä enemmän katselet ympärillesi, sitä epävarmemmaksi tulet. Kaverit usein tekevät asiasta entistä vaikeamman. Tunnen monta tapausta, joissa on menty kaveriporukan mukana, vaikka oma kutsumus on ollut jossain muualla. Fakta kuitenkin on, että ihminen on parhaimmillaan ja onnellisimmillaan, kun saa oikeasti toteuttaa omia, eikä kavereiden mielenkiintoja. Kavereiden mielenkiinnon toteuttaminen on kuitenkin usein turvallisemman tuntuista kuin yksin sooloilu. Nämä henkilöt ovatkin usein tuhlanneet pari vuotta oppiaineen parissa, jota he eivät oikeasti halua opiskella. Vasta tämän parin vuoden (ja mahdollisen ikäkriisin) jälkeen he tekevät mitä haluavat. En usko, että vuodet menevät hukkaan tällaisessa tapauksessa, sillä itsensä oppii parhaiten tekemällä jotain, mistä ei oikeasti nauti – astumalla oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Silloin tajuaa yllättävän nopeasti, mistä oikeasti nauttii. Olit sitten smurffi, toisen vuoden opiskelija tai vanhempikin opiskelija – valitsitko Bulbasaurin, koska sinulle sanottiin niin, vai koska itse halusit? Pian on monen aika tehdä se päätös, joka tulee määrittelemään erittäin suuren osan työelämän suuntaviivoista. On sinusta kiinni, haluatko seurata jonkun muun vai itse viitoittamaasi tietä.

Vapaaboomari 2/2014 //

PARAATIPAIKALLA Eero Laitila, Vesa Nieminen, Ville Miettinen

// Vapaaboomari 2/2014

Boomi ei ole piilotellut kynttiläänsä vakan alla uusista tiloista puhuttaessa. Ja niinhän sen kuulukin olla, ei tässä mistään pikkupeleistä enää ole kyse. Remonttisuunnitelmia ja kaiken maailman kaaviokuvia on jäsenistölle esitelty, mutta todellinen tilojen käyttökelpoisuus on tunnetusti ihan toinen juttu. VB tarttuikin rohkeasti haasteeseen, sillä Pinninkatu-uskottavuuden rakentaminen on aloitettava heti eikä myöhemmin. Seuraavassa siis kokeneiden vanhempien tieteenharjoittajien puolueeton ja viiltävä analyysi Boomin tilojen todellisista mahdollisuuksista. Ennen kuin hommia on mahdollista tehdä pidemmälle, on peruspuitteet saatava kuntoon. Tämä edellyttää parhaim-

man paikan löytämistä ohrapirtelön nauttimiseen. Kuvassa kaikki vanhempien tieteenharjoittajien vaatimukset täyttävä paikka: rauhallinen, yksinäinen, hiljainen sekä keskellä ei mitään. Toteamme kaljan upotuksen onnistuvan myös uusissa tiloissa. Voitte siis huokaista helpotuksesta. Anarkismia oli nähtävissä heti juttua kirjottaessa, sillä boomareille tuttuun tapaan kieltomerkkejä ei pahemmin kunnioitettu. Toki joku fiksumpi olisi voinut kyseenalaistaa merkin tarpeellisuuden alusta alkaen, mutta VB toimitus näki parhaaksi ilmaista mielipiteensä vaatimattomasti kantaaottavalla kuvalla. VB, eli Very Badass.

Vapaaboomari 2/2014 //

Vaikka saunatilat ovatkin nykyisiä pienemmät, on kiveshien pistävän aromin puuttuminen uusissa tiloissa selkeää plussaa. Toimitus totesi myös jalkapelin olevan löylyissä hyvin mahdollista, ja tilanteen kuumetessa perinteisen SSSS:n (kysy tutoriltasi tai Tuomas L:ltä) pariin siirtyminen onnistuu myös luontevasti. VB toivottaa siis kaikki boomarit tervetulleiksi jälkiliukkaille mitä pikimmin. Toimituksen testatessa saunaa löylykiuluna toimi jääkaapin pakastinlokero, mutta kiitos Boomin vuoden 2010 hallituksen vuosijuhlalahjan, jatkossa tiloissa päästään nauttimaan upouudesta (jalluntuoksuisesta) löylykiulusta. Olennaisessa roolissa Boomin tiloissa on tietenkin myös mahdollisuus vanhoihin kunnon nookie-hommiin eli kiusallisiin intiimeihin hetkiin, joista Juha Eerola voi ottaa sopimattomia kuvia. Hämyiset nurkat tiloista löytyvät ja täten viriilin siemenenkylväjän ei tarvitse huolehtia ainakaan tilojen tulevan eritteiden vaihdon tielle. Myös rankempaan menoon mieltyneille tilat tarjoavat mahdollisuuksia,

// Vapaaboomari 2/2014

joten markkinarako tiloissa on myös paikallisten S/Mharrastajien keskuudessa. Viimeisenä mutta ei missään nimessä vähäisimpänä kysymyksenä kantaa on tietysti otettava uusien tilojen nimeämiseen. Yliopiston läheisyys, tuleva Keskusareena/ Kansi sekä opiskelijoille rakkaat ravitsemusliikkeet kuten Passion toimivat varmasti innoittajina boomarien luovuudelle. Toimituskin valjasti keskuudestaan löytyvän ajan hermolla liikkuvan markkinointiosaamisen käyttöönsä ja esittää kahta eri mahdollisuutta tilojen nimeksi. Myös logohahmotelmia on vankalla tietoteknisellä osaamisella hiottu jo huippuunsa. Vanhemmat tieteenharjoittajat luopuvat luomustensa oikeuksista ja antavat ne vapaasti Boomi ry:n käytettäviksi. Tämä olkoon lahjamme teille, ei kestä kiittää. Nähdään 1000000Klubilla!

Ville Kaukoranta

VIISI APINAA JA TIKAPUUT

OPETUSSUUNNITELMATYÖ >> Terävimmät VapaaBoomarin lukijat muistanevat viime numeron hellyttävät eläinvertaukset. Opetussuunnitelma- eli opsutyöllä ja eläinsaduilla on paljon yhteistä: kumpikin voi tuntua vaikeasti lähestyttävältä ja tulkinnanvaraiselta, mutta toisaalta molemmissa on viimein kyse hyvinkin konkreettisista asioista. Toisen johtopäätökset antavat ohjeita opetuksen toteuttamiselle, toisen taas ohjeita elämän toteuttamiselle. MITÄ TEHDÄÄN? Opetussuunnitelmatyössä keskitytään siihen, mitä ja miten eri opintosuunnissa (ja siten myös koko kauppatieteellisessä tutkinnossa) opetetaan. Tarkimmillaan kyse on siitä, mitä kirjallisuutta tentitään: pidempiaikaiseen linjanvetoon kuuluu se, mitä esimerkiksi kurssien osaamistavoitteet ovat. Sisällön lisäksi linjataan siitä, millaisia opetusmenetelmiä käytetään. Laiskasti tehty opsutyö johtaa siihen, ettei opetuksen sisältöä, tavoitteita tai menetelmiä muuteta muun maailman tahdissa. Käytännönläheinen esimerkki saavutetusta muutoksesta oli 2000-luvun alussa kansantaloustieteen kandidaattiohjelmassa oleillut tieteenfilosofian kurssi: muusta opetuksesta liian irralliseksi koettu opintojakso sai lähtöpassit tutkinnosta opiskelijoiden aloitteesta. MITÄ EDELLYTTÄÄ? Opsutyö ei vaadi tekijältään mahdottomia. Mielenkiinto työstettävää opintosuuntaa ja sen kehittämistä kohtaan on tärkein ominaisuus. Konkreettisesti opsutyö velvoittaa kokoustamaan keväällä yhteensä pariin otteeseen ja syksystä

lähtien taas noin kerran kuukaudessa; loppuvuodesta kenties kaksikin kertaa kuussa. Kokoukset eivät ole kuitenkaan tekemisen ainoa paikka, vaan aivosoluja edellytetään käytettävän myös tapaamisten välissä materiaalin pureksimiseen. MILLOIN TÄMÄ TAPAHTUU? Millä aikataululla homma sitten toimii? Veikko taikka sisko hyvä, lukiessasi tätä yliopiston ja johtamiskorkeakoulun yhteiset opsu-startit on jo pidetty. Huoli pois, sillä kauppatieteitä koskeva infotilaisuus pidetään vasta huhtikuun lopussa. Opsuryhmien opiskelijajäsenet valitaan viimeistään ennen tätä tilaisuutta, joten seuraavien parin viikon aikana kuuluu ja tapahtuu. Itse tekeminen käynnistyy syksyllä ja päättyy vuoden lopussa , joten edunvalvontahampaitaan teroittavat joutuvat odottamaan vielä jokusen kuukauden.

”Laiskasti tehty opsutyö johtaa siihen, ettei opetuksen sisältöä, tavoitteita ja menetelmiä muuteta muun maailman tahdissa.” MITEN PÄÄSEE MUKAAN? Opsuryhmien opiskelijajäseniä haetaan sekä Boomin että kauppatieteellisten ainejärjestöjen tiedotuksen kautta. Tarkemmat hakuohjeet kerrotaan boomarit-listan kautta saapuvassa tiedotuksessa. Jokaisen opintosuunnan opsuryhmään valitaan yksi opiskelijaedustaja, ja valinnasta vastaavat ensisijaisesti kyseisen opintosuunnan ainejärjestön taikka -kerhon vastuuhenkilöt. Ennakkoluulot pois, lukija hyvä, on aika kääriä hihat ja tehdä seuraavan kolmen vuoden opetuksesta myös opiskelijoiden näköistä. >> Vieläkö mietityttää? Onko tämä liian hyvää ollakseen totta? Miksei poliisi tee mitään? Kysy lisää kopovastaava Sini Saalastilta, jokapaikan opiskelijaedustaja Ville Kaukorannalta tai opintokoordinaattori Heli Tontilta. PRO TIP: 24.4. on kauppatieteiden opsutyön alkutilaisuus - merkatkaahan kalentereihinne. Asiasta tiedotetaan lähempänä tarkemmin.

Havainnollistava kuva siitä, miten jännää opsutyö on. Vapaaboomari 2/2014 //

// Vapaaboomari 2/2014

VAPPUPASSI Tuntuuko sinusta, ettei urotekojasi arvosteta? Onko hankala saada saavutuksista kunniaa ja mainetta? Enää ei tarvitse masennella – VB:n vappupassiin saat kerättyä vappuviikkojen uroteot ja suurimmat saavutukset. Täydellä vappupassilla on VB:n lettutakuu ja kovimmalle suorittajalle on luvassa aito VB-vappumitali skumppasuihkun kera. Pisteitä voit anoa niin hallituksen kuin Rottakoplankin edustajilta – todisteita vastaan.

____ Hattutemppu PuistoFIFAssa

____ Silitä lehmää

____ Iske teekkari

____ Laulutoive sitseillä

____ Ei yhtään selvää päivää wappuna ____ Pussaa Hauskaa Bosasetää ____ Osallistu kaikkiin tapahtumiin ____ Joudu Juha Eerolan valokuvaamaksi ____ Biliskisoissa jatkoon ____ Tägää jotain #boominvappu ____ IRL CS 1.6 HEADSHOT ____ Seitinohuet päiväkännit silliksellä

BONUSRASTI: SUPERPISTEET!!!!! ____ Kastautuminen teekkarien kanssa

Keksitkö jotain muuta hauskaa vappuhassuttelua? Kirjoita tähän!

Vapaaboomari 2/2014 //

Lasse Carlson & Ville Kaukoranta

Nostoja ajan warrelta Kunnon boomarit vähintään luulevat tietävänsä, mihin ovat menossa. Sitäkin kunnollisemmat boomarit tietävät, mistä ovat tulleet. VB sai käsiinsä erään herrasmiehen muistelmat Boomin ensimmäisten vuosien toiminnasta. Tässä on joitakin nostoja taipaleen alkupäästä – sekä ajatuksia siitä, miltä asiat nykyään näyttävät tai neljän vuosikymmenen päästä muistettaisiin.

Tänä päivänä moiset ajatukset tuntuvat perin kaukaisilta: toisaalta opiskelijoiden rooli muutoksen ajajina on muuttunut vähemmän näkyväksi. Barrikadeille tai ainakin eduskuntatalon edustalle noustaan kuitenkin toisinaan.

1. Taloushallinnolliseen Tampereelle ”[Taloushallinnollisessa] [t]iedekunnassa oli [vuonna 1967] taloustieteiden puolella mahdollista suorittaa joko taloushallinnollinen tutkinto tai taloustieteen maisterin tutkinto. --Tutkinto muuttuikin jo seuraavana vuonna ekonomitutkinnoksi.”

60-luvulla Tampereen yliopiston kauppatieteellisiä oppiaineita olivat markkinointi, yrityshallinto ja kansantaloustiede. Lisäksi oli mahdollista opiskella liiketalous sekä kirjanpito. 2010-luvusta historiaan jää varmasti kansainvälisen vakuutustoiminnan ja riskienhallinnan opintosuunta, joka on Suomen tasolla toistaiseksi täysin ainutlaatuinen.

Tänään tiedekunnat ovat jo unohtuvaa kansanperinnettä: tilalle tulivat vuonna 2011 laajemmat tieteenalayksiköt. Mikäli tiedekuntia laajempi ajattelu leviää muualle Suomeen, tultaneen Tampereen yliopisto muistettavan uranuurtajana. ”Konservatiivisena pidettyjen taloustieteilijöiden ilmestyminen radikaalin yliopistoväen joukkoon oli uusi asia varsinkin liike-elämän piirissä.” Tampereen yliopiston poliittisesti värittynyt tausta oli vielä 60-luvulla aito huoli työnantajakentällä: olivatko valmistuneet luotettavaa työvoimaa, vai oliko syytä epäillä nuorten tehtailevan vallankumousta?

”Opettajankunta oli noina tiedekunnan alkuvuosina varsin kirjavaa. Pääaineiden pääopettajat tulivat Helsingin kauppakorkeakoulusta.”

”Uutena pakollisena oppiaineena oli mukana tietojenkäsittelyoppi, jonka peruskurssiin kuului tutustuminen yliopiston tietokoneeseen. Kahdessa isossa huoneessa ratisi mahtava tietokonekokonaisuus, jonka reikänauhoja operoi useampi reikänauhalävistäjä.” Tänä päivänä aivan moisiin ihmeisiin ei perehdytä, mutta monelle yliopiston tulostimet ja niiden toimintaperiaatteet ovat yhtä mystisiä kuin 60-luvun massiivitietokone. 2. Opiskelijana 1960-luvulla ”Syyslukukauden 1968 alkaessa yliopisto yritti korottaa lukukausimaksuja. Tähän ylioppilaskunta vastasi julistamalla luentolakon.” Keväällä 2013 ylioppilaskunnat aktivoituivat, kun opintotuen muuttaminen tuli ajankohtaiseksi. Tamykin sai ajettua tieteenalayksiköihin ohjeistuksen siitä, ettei opintotukimielenosoituspäivänä järjestettäisi opetusta. ”[Boomarien lisääntyneestä edustajistoaktiivisuudesta] huolimatta ylioppilaskunnan ja Boomin suhteissa oli huomattavissa lisääntynyttä jännittyneisyyttä seuraavalle vuosikymmenelle siirryttäessä.”

>> Boomin monistuspalvelun mainos vuodelta 1968. Nykypäivänä voitaisiin ottaa oppia ns. kunnon markkinoinnista.

// Vapaaboomari 2/2014

Poliittisesti eriävät katsantokannat ovat jossain määrin tuttua myös myöhemmiltä vuosilta. Toisinaan myös Boomin omat tapahtumien aikataulu on ollut päällekkäinen yhteisen päätöksenteon kanssa, kuten myös vuoden 2013 Aviisi-lehden numerossa 15 muistellaan:

”[Edustajiston] [k]okous oli vuoden tärkeimpiä ja hädin tuskin päätösvaltainen. Boomareilla oli kuulemma risteily, muillakin ryhmillä toki päteviä syitä.” Kokonaisuutena kuitenkin hieman vajaat 50 vuotta ovat lieventäneet vastakkainasettelua. 2010-luvun ylioppilaskuntatoiminnassa boomareiden osaaminen onkin ollut haluttua esimerkiksi talous- ja yritysyhteistyöasioita hoidettaessa. 3. Boomi ja boomarit ”Toimintansa alusta lähtien Boomi oli aktiivinen aineyhdistys. --Sen talouden perusteet lepäsivät kahdella jalalla: opiskelijatanssien järjestäminen ja monistuspalvelu. --Varovaisen arvion mukaan Boomissa monistettiin 60-70 % kaikista opiskelijoiden seminaaritöistä.” Kopiointitoiminnan asemesta merkittävää roolia näyttelee nykyisin tilavuokraaminen sekä aktiivisemmat yrityssuhteet. Myöhemmin Poikkitieteellisinä Haalaribileinä tunnettujen opiskelijatanssien maine oli laajakantoinen jo vuosikymmeniä sitten: ”[Boomin] tansseista tuli tamperelaisissa opiskelijapiireissä käsite, ei pelkästään yliopistoväen vaan myös teekkareiden ja kauppaopisto- ja sairaanhoitajaopistoväen keskuudessa.” ”Tuskin lienee Suomenmaassa panimokaupunkia, jonne boomarit eivät olisi tutustumismatkojaan suunnanneet. Alkuvuosina oli myös tärkeää markkinoida boomareita paikalliselle talouselämälle.”

Vuosien mittaan excursiot ovat keskittyneet enenevissä määrin todennäköisempiin tuleviin työpaikkoihin. Panimokulttuuria ei olekaan unohdettu, vaan eritoten 2010-luvun alkupuolella entisestään terästäytynyt Boomareiden Olutseura on pitänyt huolta boomareiden ja muiden tieteenharjoittajien janon sammuttamisesta. ”Boomin ulkomaanmatkat suuntautuivat 1960-luvun loppupuolella lähinnä Puolaan. Varsovassa toimi kansantalousopiskelijoiden yhdistys, joka jostain kautta oli onkinut tietoonsa Boomin olemassaolon. -- Matkasta selvittiin ilman suurempia kolhuja, vaikka erästä opiskelijatoveriamme yritettiin tyrmäystipoilla tainnuttaa hotellin ravintolassa.” 2010-luvulla (ja jo sitä ennen) tunnetuin ulkomaanmatka lienee Ruotsin excursio, josta syntyy omat tarinansa vuosi toisensa jälkeen. Näiden tarinoiden painokelpoisuus on erittäin vaihtelevaa, ja maltillisimpiakin juoruja on julkaistu enimmäkseen nimettöminä. ”Boomin hallitus oli pitkään etsinyt kokoontumistiloja eri toiminnoilleen ja alkusyksystä 1968 ne löytyivätkin kaupungin keskustasta. -- Alivuokralaiseksi talon toiseen päähän tuli alussa Reijo Paukun nuorisoteatteri, joka oli tuonut kohutun Hair-musikaalin Tampereelle.” Myös viime vuosia on värittänyt niin tilojen etsintä kuin kyseenalaiset vuokralaiset. Boomi on päässyt tahtomattaan uutisiin mm. vuonna 2009, jolloin Aamulehti uutisoi ulkopuolisen vuokraajan järjestämistä alaikäisten juhlista Sorin Klubilla. VapaaBoomari vetäytyy näillä sanoin pölyisestä arkistosta. VB toivoo, että 40 vuoden päästä maailmassa on vielä journalistisia lahjoja, sillä tuolloin on määrä avata tämä aikakapseliin laskettava numero, 2/2014.

>> Boomareita iloitsemassa urheilusta talvella 1967.

>> Boomareita iloitsemassa urheilusta talvella 2014.

Vapaaboomari 2/2014 //

VB TESTAA Aapo Kananoja

IT’S PISPALA,

bitch!

VB:n toimitus nappasi bussin alleen ja suuntasi tarkastamaan Pispalan legendaarisimmat illanviettopaikat. Nämä toinen toistaan vanhemmat ja perinteikkäämmät kansallisaarteet sijaitsevat kaikki Pispalan valtatien välittömässä läheisyydessä, vain muutaman minuutin automatkan päässä keskustasta. Rohkaise siis mielesi ja hyppää toimituksen jalanjäljissä tuntemattomaan!

// Vapaaboomari 2/2014

Rajaportin sauna Yli satavuotias, Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna on selkeästi suosittu paikka vielä nykyäänkin. Lauantai-iltana tunnelma oli odotettavasti tiivis, mutta toverillinen. Miesten puolella läheisyyttä sai pyyteettömästi ja samalla täyttyi vuoden kaljamahakiintiö. Kolmen kuution kokoisen, kivestä muuratun kiukaan kupeessa löylyt olivat pitkät, kosteat ja iskivät aina yllättävällä viiveellä. Peseytymisen apuna toimivat klassiset nappo ja vati. Osallistuminen on helppoa - mukaan et tarvitse kuin ennakkoluulottoman asenteen, sillä saunalta on pientä maksua vastaan saatavissa niin pyyhkeet kuin bissetkin. Loistavana ominaisuutena myös omat taikajuomat ovat sallittuja, joka luonnollisesti nostaa statseja boomareiden silmissä. Pukukoodi on naked, mutta harmillisesti miesten ja naisten puolet ovat erikseen. Kokonaisuudessaan viihtyisä ja mielenkiintoinen saunaratkaisu, jossa eri sukupolvet kohtaavat vailla keskinäistä kyräilyä. Karvaisten miesten hellässä syleilyssä sitä tunsi todellakin olevansa kotona.

pispala.fi/rajaportinsauna

Pispalan Pulteri Maankuulu lähiöravintola, joka kuitenkin soveltuu hintojensa vuoksi hyvin opiskelijallekin. Vaikka myös Pulteri oli lähestulkoon täynnä, ohjattiin VB:n toimitus juhlallisesti parhaimmille paikoille, huolimatta siitä, että vieressä olisi ollut vaatimattomampikin loossi, johon olisimme mahtuneet. Palvelu oli nopeaa, ystävällistä ja asiantuntevaa, ja kun olutkin osoittautui perinteisiä ravintolahintoja huokeammaksi, niin ei voi kun hattua nostaa. Nimen perusteella saattaa helposti syntyä mielikuva räkälästä, mutta Pulteria ei todellakaan sellaiseksi voi kutsua. Tällä kertaa toimitus ei jäänyt ruokailemaan, mutta suosittelee silti mielivaltaisesti kokeilemaan kuuluisaa Superpihviä, joka on ilmeisesti paikan lippulaiva. Toisaalta ehkä Jaloviinan näkyvä esillepano päättää väsyneen matkaajan taipaleen jo tiskille.

pispalanpulteri.fi

Vapaaboomari 2/2014 //

Vaakon Nakki

Vastavirta-klubi

City-lehden vuoden parhaaksi nakkikioskiksi peräti kahdesti nimeämä Vaakon Nakki on yksi ensimmäisistä sisätiloissa sijainneista grillikioskeista Suomessa. Tarkoittaen siis sitä, että asiakkaat ovat ulkona, mutta grillintäti kyllä sisällä. Epämääräisen rakennuksen kyljessä majailevasta, melko huomaamattomasta pikaruokapaikasta jäi hyvällä tavalla surkuhupaisa mielikuva. Pienen luukun takana pihvejä paisteleva tehomummo vaikutti osaavan asiansa ja lupasikin pyöräyttää pyynnöstä mitä vain. Jos Pulterin lippulaiva on Superpihvi, Vaakon Nakilla se on Kuuma koira. Tekele poikkeaa perinteisestä hot dogista siten, että tässä erikoisuudessa on laitettu paksu uunimakkara sokerimunkin väliin. Ja kaikki mausteet päälle. Toimituksen värväämä koekaniini testasi tuotoksen, ja piti yllättäen suolaisen ja makean yhdistämistä härskinä ratkaisuna, sekä makkaraa liian isona suuhunsa. Hintatasoltaan loistava snägäri, mutta kannattaa huomioida, että kyseessä on riskisijoitus: yksi viidestä heräili seuraavana aamuna pahoinvoivana.

Lähinnä punk-henkisten kiakkovieraiden ja hipstereiden kansoittama alternative-klubi, joka ei varsinaisesti hurmaa kapitalistikultapossua olemuksellaan. Samaan aikaan toimituksen kanssa klubilla iltaa vietti yli 160 motoristia ympäri Suomen, sillä tapahtumalistalla oli vuorossa motoristien penkkipunnerruskisat. Paikka oli luonnollisesti loppuunmyyty, mutta onnistuimme puhumaan itsemme oluen mittaiselle vierailulle. Bandidosten ja Cannonballien sävyttämien, valtavien nahkaliiviprätkähiirten välissä sitä tunsi itsensä jostain syystä hyvin nöyräksi pojaksi, joten toimitus pysyttelikin suurimman osan ajasta baarin peränurkassa piilossa pahalta maailmalta. Pöytäfutiksen venyttäessä vierailua, portsarin katseet kävivät lopulta sen verran kuumottaviksi, että päätimme seuraavaksi siirtyä Vastavirran yläkertaan, jossa kuulemma olisi tilaa. Yläkerrassa tunnelma olikin jo vapautuneempi, ja ilmaisen kahvin ja lautapelien lomassa sykekin vähitellen palautui normaaliksi. Hinnat olivat alakerran tapaan sitä perinteistä 5 e/tuoppi, mikä nyt ei sinällään houkuttele saapumaan paikalle pelkän huurteisen perässä. Jännitystä kaipaavien kannattaa kuitenkin merkata seuraavaa vastaavanlainen erikoistapahtumailta jo kalenteriinsa!

vaakonnakki.fi

// Vapaaboomari 2/2014

vastavirta.net

As your career accelerates, EY has your back.

We want to make your time at EY the most valuable experience in your career. Therefore, you will be assigned a personal counselor from the first day. A colleague who will help you develop and achieve your goals. This helps us too. The better you get, the better we become. ey.com/fi/careers

URATARINA Anni Salo & Tytti Kirvesmies

VÄHÄN ERILAINEN U RATA R I N A

Tiedättehän, kuinka meidän kaikkien tulisi valmistua kauppatieteiden maistereiksi viidessä vuodessa ja mieluiten tietysti vitosen keskiarvolla. Miten sitten käy, kun tuohon hallitustason haaveeseen ei pysty, tai sitä ei edes halua toteuttaa? Kovalla työllä ja hyvällä tuurilla käy aika mukavasti. Jokainen meistä tietää verkostojen voiman, ja kun niiden sekaan heitetään vielä hyppysellinen intohimoa, ripaus riskinottokykyä ja tilkka yrittäjänasennetta, on toisenlainen menestysresepti syntynyt. Entinen boomari Jari Ikkelä on montaa polkua tallanneena loistoesimerkki siitä, että aikuisuuden ei tarvitse olla niin vakavaa. Kauppatieteilijäksi on monta polkua Jo ennen opiskelujani Tampereella olin valmistunut yomerkonomiksi markkinoinnista Kauhajoelta, mistä olen kotoisin. Olin myös kouluttautunut muutenkin kaupallisella puolella, ja ollut jo jokusen vuoden työelämässä, muun muassa lomaosakekaupan parissa Espanjassa ja Helsingissä. Boomariksi tulin vuonna 1992. Opiskeluaikojen aktiivisuus palkitaan Olin järjestämässä Hämeenkadun Approa vuosina -93 ja -94. Noina vuosina veimme opiskelijakollegani Tolan Jukan kanssa bileet entistä isompiin tiloihin ensin Tulliklubilta Tampere-taloon, ja sieltä edelleen Finlaysonin halleille. Kasvatettiin samalla kävijämäärää oikein kunnolla; noin 1000 opiskelijasta yli 2000:een. Itse vastailin muun muassa ravintolasoppareista ja yhteistyökumppaneista. Kivaa homma oli ja VIP-kortit Tampereen kapakoihin tuli varmistettua moneksi vuodeksi! Olin opiskeluaikana myös baari- ja ovihommissa Yo-talolla, samoin kuin mukana Tamy:n edustajistossa. Välivuodet maailmalla opettavat Opiskelut jäivät aikalailla sivuun vuoden -95 alussa, kun lähdin talveksi Itävallan Alpeille. Lopulta Itävallassa tuli vietettyä pari talvea ja välillä kesällä kokeilin opintoja Saksassa. Vuosi -97 vierähti Jenkeissä Nevadan Renossa, kunnes -98 talvella päätin suunnata hiihdonopettajakurssille Vuokattiin. Omasta intohimostaan voi tehdä itselleen työn Laskeminen on aina ollut lähellä sydäntäni, ja nuorempana tuli myös kilpailtua suksilla aktiivisesti. Lajin merkitys kasvoi taas aikuisemmalla iällä, ja tuona -98 keväänä ajauduin sitten opettajaksi Iso-Ylläksen hiihtokouluun. Käväisin vielä välillä “oikeissa” töissä puhelinkaupan parissa, mutta

taas veri veti vuorille ja toimin hiihtävänä Sun-Ski oppaana kahtena talvena vuosina 98-99 ja 99-00. Palasin Tampereelle viimeistelemään opintojani keväällä 2000, mutta Ylläs ja hiihtokoulun johtajan pesti vetivät minut takaisin Pohjoiseen. Etenin Sport Ylläs Resortin markkinointipäälliköksi, mutta jättäydyin pois hommasta keväällä 2008 ja lähdin Aasiaan pariksi kuukaudeksi reissaamaan. Menestyminen vaatii rohkeutta heittäytyä Syksyllä 2008 tartuin uuteen haasteeseen ja minut palkattiin markkinontijohtajaksi Arctic Sport Centeriin, josta yhteistyökuvioiden kautta tuli sitten Ylläs-Halli. Kyseessä oli valtava hanke, jossa toteutettiin Suomen ensimmäinen sisähiihto- ja talvielämyshalli Helsingin Kivikon liikuntapuistoon. Hanke vähän karkasi käsistä 11 miljoonan euron budjetteineen ja kun vielä talvet eivät olleet sisähiihtohallille suotuisia, jätin hankkeen alkutalvesta 2010. Tuolloin palasin käytännössä Ylläkselle ja olin perustamassa Bar Kaappia Ylläkselle parin muun kaverin kanssa. Tein satunnaisesti hiihdonopetushommia ja vuokrailin paria lomahuoneistoa, mutta enimmäkseen nautin hiihdosta esimerkiksi Lapissa, Ranskan Chamonixissa ja Norjan vuorilla Lyngenin niemimaalla seuraavan 1,5 vuoden ajan. Syksyllä 2011 perustin sitten yrityksen, ja sain myös starttirahaa. Toimenkuvaan kuuluu tällä hetkellä oman osaamisen vuokraaminen niin hiihto- kuin baarihommiinkin, huoneistojen lomavuokraus ja Sport Resort Ylläs -alueen markkinoinnin ja kehittämisen tekeminen resurssien puitteissa. Juuri nyt työn alla on muun muassa 10-väyläisen frisbeegolf -ratamme kehittäminen 18-väyläiseksi.

Vapaaboomari 2/2014 //

Ilta-Sanomien homobaariartikkeli:

Lue lisää Jarin loukkaantumisesta:

Markkinointi vaatii oveluutta Ennen Bar Kaapin avaamista laitoimme baarista liikkeelle huhuja ajatuksella ”pääasia, että puhutaan”. Muun muassa Ilta-Sanomat tarttui levittämiimme homobaari-huhuihin. Kaiken aikaa Facebook on ollut merkittävässä osassa Bar Kaappi-Ylläksen viestinnässä ja markkinoinnissa. Myös Ylläs - Huipulla tuulee -tv-sarja toi kuppilaamme, kuten muutakin touhuamme hyvin esiin. Halusin ostaa myös Napapiirin Sankarit -elokuvan kuvauksissa käytetyn keltaisen TIS-51 auton ajatuksella, että se saa jäädä ”kotiinsa” tunturiin, ja toimiihan auto toki hyvänä pysäyttäjänä baarin edessä. Auto on jokapäiväisessä käytössä, ja siitä on otettu myös kymmeniä tuhansia valokuvia, joten markkinointi toimii! Hyvä tyyppi löytää tekemistä Bar Kaapissa olen siis ollut osakkaana alusta lähtien. Vuodesta 2012 olen ollut mukana baarin päivittäisissä

töissä, ja jälleen ensi kesänä minut löytää tiskin takaa. Omistan pari lomahuoneistoa, joita myös vuokraan. Olen siis yrittäjä, mutta aktiivisesti mukana myös Ylläksen Matkailuyhdistyksessä, jossa toimin hallituksen puheenjohtajana. Matkailuyhdistys vastaa koko Ylläksen brändistä, markkinoinnista ja latureiteistä. Olen myös osakkaana Yllakselle.com -majoitusvälityksessä. Yrittäjän täytyy paiskia hommia, mutta tylsää työn ei tarvitse olla Tällä kevättä on vähän jarruttanut tammikuun lopussa vuorella hajonnut sääriluu, eli joudun parantelemaan jalkaani aina tuonne ensi syksyyn. Jos paikat ovat kunnossa, lasken lähes päivittäin. Pelkkiä hiihtokoulupäiviä kertyi viime talvena kai noin 70. Yleensä suksilla tulee oltua vähintään 100 päivää marraskuusta toukokuulle. Muuten aikani kuluu baarin hommissa, huoneistoja ja baareja siivoillen, luottamustoimissa ja Ylläkselle uusia juonia punoessa.

Ei kauppatieteilijän työn tarvitse olla aina pelkkää toimistossa ja koneen ääressä istumista. Yrittäjänä pääsee tekemään sitä, mitä haluaa, ylimmästä johdosta ruohonjuuritasolle – niin kuin itselle sopii.

// Vapaaboomari 2/2014

NESU-BOOMI Muutakin kuin sitsaamista, vai onko? Ota selvää.

NESU-DAGENIT JYVÄSKYLÄSSÄ

Perjantaina 24.1.2014 kahdeksan rohkeaa boomaria suuntasivat Jyväskylän tienoille, tietämättä yhtään mihin olivat lupautuneet. Tai no, osa tiesi ja osa ei, mutta määränpää oli sama: NESU-Dagenit 2014. Ensimmäisen illan Dagen-etkot vietettiin Club Escapessa, jossa haalarikansa aloitteli viikonlopun iloitteluja. Illan agendalla oli myös NESU-puheenjohtajien kokous, jossa tehtiin suuria päätöksiä. Iloksemme kokouksessa vahvistettiin NESU-Boomin järjestysvastuu perinteisestä NESUn kesämöksästä sekä Tampereen osallistuminen Vappurundille järjestävänä tahona. Nämä vappuiset sitsit tulevatkin olemaan isommat kuin koskaan ennen! Rundi kiertää tänä vuonna Helsingin kautta Tampereelle, josta Vaasan kautta Ouluun – valitse suosikkikaupunkisi tai kierrä vaikka kaikki! Lauantaina alkoivat varsinaiset Dagenit. Kaksi bussia täynnä nesukansaa suuntasivat Majakosken juhlatilalle. Päivä alkoi hallitusten workshopeilla, joissa saatiin hyviä keskusteluja ja kehitysideoita aikaiseksi. Juhlatilalla pidettiin myös NESU-Finlandin maakokous. Tunnelma oli odottava, ensimmäiset availivat jo tölkkejään. Sitten alkoivat sitsit. VIIDEN JA PUOLEN TUNNIN SITSIT – ja ne olivat jotain ennennäkemätöntä. Laulu raikui ja sitsaajien kisakuntoa todellakin koeteltiin näillä maraton-sitseillä. Allekirjoittaneen molemmat vierustoverit sammuivat pöytään, toinen lihapiirakka suussa. Vaikka NESU-Boomin edustuksen proggis sai kummas-

tuneita katseita osakseen, jaksoi joukkomme koko sitsit alusta loppuun, eikä kukaan tippunut kelkasta kesken kaiken. Pikaisten sitsien jälkeen bileet jatkuivat, kun DJ viihdytti juhlakansaa pikkutunneille. Huhu kertoo, että kovakuntoisimmat nesulaiset eivät nukkuneet silmäystäkään tuona yönä. Näky oli kuitenkin herttainen, kun satakunta sitsaajaa nukkui lattialla kylki kyljessä. Sunnuntaiaamuna kysymys kuului: NÄR BÖRJAR SILLIS? Palju oli kuumana ja bändi soitti. Tasoittavat maistuivat krapulaa parannellessa. Kaikki kiva kuitenkin loppuu aikanaan, niin myös NESUDagenit. Paluu arkeen oli tuskainen, krooninen dagen efter. Vaikka uni- ja arkirytmi jäivätkin Jyväskylään, vaihtokauppana saimme paljon uusia ystäviä ympäri Suomen, jotka tiedämme tapaavamme uudestaan – sitähän varten NESU on! Kofeiinipillerin voimalla, Heta Häkkinen Nesu-Boomin Projektivastaava

Vapaaboomari 2/2014 //

BOSA RY Miira Kokkonen

AAMULLA EI OLLUT ENÄÄ HAUSKAA Hauska tupsahtaa sumuisen majatalon kellariin lumimyrskyn siivittämänä. Baaripöytien ääressä väreilee monikulttuurinen eurooppalainen riemuvoitto, espanjalaisuuden ja Saksan maan huuma. Ensimmäisen makeahkon miedon vehnäksen kaatuessa lasiin, Hauska nojaa taaksepäin ja samaistuu hetken Baijerin prinssiin. Voisiko puhtauslain korrekti sanansaattaja olla legendan synnyintarinan esiisä? Etualalla ravintoloitsija Sami Lappalainen julistaa alkoholin evankeliumia: ”1500-luvulla ihmiset joivat lähinnä paikallisia oluita ja merkkejä oli vähäisesti. Kylän panema olut oli ainoa oikea, mutta kirjo oli valtava. Ennen puhtauslain voimaantuloa olutta saatettiin maustaa millä vain”, mies aloittaa. Puhe kääntyy metsänhenkeen, joka tarinan mukaan aiheutti oluen käymisreaktion. Hauskalle tämä on tuttua puhetta – kerrotaanhan, että Bosankin panema olut käy sedän mystisten voimien avulla. Hauskan eteen tuodaan lautasellisen verran naposteltavaa. Yksi bratwursti ei kuitenkaan riitä täyttämään tätä hengen janoa, eikä lisää saa. Vehnästä löytyy seuraavasta suodatetusta tuttavuudesta, joka ravitsee Hauskan aisteja. ”Pintahiivaoluet ovat säilyttäneet Saksassa edelleen suosionsa”, sanansaattaja jatkaa. ”Pinnallisuudessa pinta onkin tärkein, koska sen alla ei ole mitään”, tokaistaan Hauskan seurueesta runollisesti. Setä vaipuu hedonistisen utuiseen tilaan. Tässä tilassa merkitystä on vain seuraavalla savuisella palanpainikkeella ja germaanisella historialla, joka on mallasta Hauskan korville. ”Maaliskuussa tavattiin tehdä isot määrät olutta kesäkuuta varten. Tuotokset vietiin syvälle kellareihin säilymään ja juotiin loppukesällä tai syksyllä. Myöhemmin olutfestareilla tarjottiin suurimmaksi osaksi mietoja, vaaleita bockeja”, Lappalainen opastaa Hauskaa. Hetken ajan

// Vapaaboomari 2/2014

sedän mielikuvia värittää illuusio bosalaisten täyttämästä kellarista ja oluesta vuodenaikojen määrittäjänä. Sellainen Hauskan syklinen kierto tosin on muutenkin. Talvella pannaan, keväällä kilistellään. ”Liikutaanpas sitten setä, nyt lähdetään Mallashoviin”, päättävät Hauskan seuralaiset opiskelijahintaisen oluen kiilto silmissään. Hauska varmistaa visiirin kiinni pysyvyyden ja ottaa muutaman katkoaskeleen keskustoria päin. Mallashovi, tuo olutiltojen sydämenä tunnettu jatkopaikka, värjöttelee puoltayötä kohti siirtyvän tuiskeen keskiössä. Tiedättekö ne paljon puhutut muistikuvat, jotka ovat vain teknonomaisia valonvälähdyksiä suurista nallekarhuista, peilipalloista ja vihertävistä shottijuomista? Niihin takertuen jatkaa Hauska iltaansa Mallashovin akvaarion läheisyydessä. Sedän kerrotaan yrittäneen napata yöpalaksi kultakalaa, jonka vuoksi lojaalit bosalaiset taluttavat hahmon pitämään hovia harhaisen autotallin pimeyteen. ”Du verkar törstig. Vill du ha en öl?”, hahmo töksäyttää Hauskaa herättäen. Meri ja kevätaurinko paljastavat valkoisen takin etumukselle jämähtäneen iloliemen. ”Olen ilmeisesti päätynyt Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin”, pohtii Hauska mielihyvää tuntien. ”WOSU:ssa on aina tilaa Hauskan kaltaisille kulkijoille”, raportoidaan Vaasasta myöhemmin lehdistötiedotteessa. ”Sedän päätyminen tänne on vielä arvoitus, hieman niin kuin hän itse. Lupaamme palauttaa Hauskan viimeistään yhteisiin Olutkarnevaaleihin mennessä”.

BOOMSTOCK RY Arttu Lahdenperä

JULKISOSAKESIJOITTAJAN PAINAJAINEN? Kuinka henkilöstösijoituksien tulokseen voi vaikuttaa? Voiko ulkopuolinen arvioida henkilöstön tuottavuutta? Mikäli jotain jäi käteen Ice Live Business Forumista, on päällimmäisenä se, että ihminen vaikuttaa itse viime kädessä saamaansa tulokseen. Startup-yrityksiin investoivat ammattisijoittajat painottavat yrittäjähenkisyyden, asenteen ja omistautumisen tärkeyttä. Mitkä puolestaan ovat avaintekijöitä, kun arvioidaan julkisia yhtiöitä? Onko kyse vain suhdetoiminnasta ja myyntipuheista, vai voiko henkilöstöhallinnon onnistumista ja johdon innovatiivisuutta oikeasti mitata? Laskennallisia tapoja mittaamiseen löytyy. Kun katsotaan, millä hinnalla esimerkiksi Supercell ostettiin Japaniin, nähdään selvä yhteys innovaatiokyvyn, henkilöstöhallinnon ja puhtaan rahan välillä: kauppasumma oli 1,1 miljardia euroa, johon suurilta osin vaikutti se, että japanilaisten mukaan ”Supercellillä on paras tiimi ja parhaat johtajat”. Edellä mainitun esimerkin mukaan pääsemme tosin päätelmään, että numeroissa ilmaistuna tuottavuuden voi havaita vasta pitkällä aikavälillä, silloin, kun yritys on jo menestyksen aallonharjalla. Nopean aikavälin arviointi on

vaikeaa, ja perustuu lähinnä ihmiskemioiden kohtaamisiin ja toisen arviointiin. Onko olemassa realistista mahdollisuutta laskelmoida yrityksen ja sen henkilöstön innovatiivisuutta sijoitustilanteessa? Onko keinoa mitata johtajien kykyä valita ja organisoida oikeat ihmiset oikeaan paikkaan tuloksen aikaan saamiseksi? Kun on lukenut Nokian henkilöstön paineista ja työympäristössä vallitsevasta epävarmuudesta, kannattaa vertailukohdaksi ottaa Google. Googlen toimintatapoja kuvaava elokuva The Internship tuo hyvin esille pörssiyhtiöille poikkeuksellisen, innovatiivisen työympäristön. Innovatiivisuutta arvioivissa listauksissa ei voi välttyä huomaamasta Googlen innovatiivisuuden heijastumista sen tulokseen ja osakearvoon. Tärkeimpinä menestystekijöinä esiin nousevat henkilöstörakenne, strategiat, työympäristö ja tavat henkilöstön ylentämiseen. Nämä ovat asioita, joita ei niinkään voida luvuin ilmaista, ja mikäli voisikin, saattavat tulokset toimintavasta näkyä vasta vuosien päästä. Yrityksen ratkaisuihin ja toimintamalleihin tutustuminen jää siis sijoittajan haastavaksi tehtäväksi – mutta ajoittain kantaa myös hedelmää. Mikäli onnistut luomaan kuvan yrityksen rakenteista ja työympäristöstä, saatat löytää sateenkaaren päästä pörssiyhtiöiden Rovion.

Vapaaboomari 2/2014 //

ilme.fi

KUNINGASIDEAT SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN.

Markkinointiviestinn채n toimistojen liiton j채sen

MIELIPITEET tiedotus@boomi.fi

Jälleen ne tulevat. Mitään muuta tapahtumaa ei tuolta yläkerran toimistolta taidakaan tulla, mutta naiskulttuuripäivät kyllä. Olisi aika kliseistä ja kovin baanalia kysyä, että missäs helvetissä ne mieskulttuuripäivät sitten ovat, joten pureudutaanpa nyt itse asiaan. Tänä vuonna ao. tapahtuma keskittyy kysymään ”kenelle kehosi kuuluu”, ”millainen keho saa olla, mitä se saa tehdä ja kenen keho kelpaa mihinkin?”. No minäpä vastaan. Jos et ole orja 1800-luvun Yhdysvalloissa tai nykypäivän totalitaristivaltiossa niin kehosi kuuluu ihan itsellesi. Kehon voi pitää jokainen sellaisena kuin ihan itse haluaa ja sitä voi käyttää miten itse lystää, joillain toki on omat standardinsa esimerkiksi pyylevyyden suhteen. Toki läskiä kehoa on vaikea työntää pienestä reiästä sisään, mutta tämän Aku Ankan työhaastattelu -palikkatestin selvittämiseen tuskin tarvitsee ylioppilaskunnan palkattua henkilöstöä ja arvokkaita resursseja tuhrata. Ei mutta ai niin, näinhän todella menetellään. Tätä sillä jäsenmaksulla siis saa. Menkää ja nauttikaa naiskulttuuripäivistä. Me kaikki olemme ne nimittäin maksaneet. Sincerely yours, Bola Elevator Gossip

Arvon Bola Elevator Gossip, Mitäpä jos menisit ja tutustuisit tapahtumaan ennen kuin kohtuuttomasti sitä arvostelet? Tamylla on ainutlaatuisen laajat resurssit, joilla toteuttaa tapahtumia moneen makuun ilman, että ainejärjesöjä turhaan rasitetaan. Niin kuin itsekin sanot: mene, koe ja nauti - niin VB:kin tekee.

Tervehdys, Mikä on kun pyhä kestävyysurheilu ei kiinnosta boomareita. Olen jo kuukausia yrittänyt herättää Bolassa keskustelua juoksusta, hiihdosta ja suunnistuksesta. Kukaan ei tunnu lähtevän mukaan Karhu-viestin tai Jukolan viestin spekulaatioihin. Onneksi sentään parisprintin olympiakulta sai jonkun muunkin itkemään. JKYkin järjestää jotain puistopotkupalloa, missä on vapun maastojuoksukilpailut! Nimim. Göteborg-EM 06 nevö föget

Tervehdys vaan itsellesi Göteborg-EM 06 nevö föget, Suosittelen kääntymään ongelmassasi puheenjohtajamme Lauri Linnainmaan puoleen. Hän tuntuu olevan ainoa, jota kiinnostaa. VB uskoo, että teillä riittää puhuttavaa tunneiksi tai päiviksi, ehkä jopa viikoiksi. Toimitus tosin suosittelee, että tämä tapahtuisi jossain muualla kuin Bolassa. Yksinpuhelu voi vaikuttaa muista boomareista vähän oudolta ja luotaantyöntävältä. Parahin VB:n toimitus, Olen hieman huolissani siitä, mitä yliopistomme rehtori lausuu rakkaalle tieteenalayksiköllemme. Ensin hän toivoo yhteistyön lisäämistä TTY:n kanssa, ja nyt taas kauppatieteiden pääaineita pitäisi vähentää sekä maisteritutkinnoista tulisi tehdä laaja-alaisempia. Helvetti vie, eihän tästä uudesta putkesta ole tullut läpi yhtään kandiakaan, maistereista nyt puhumattakaan. Mihin näistä linjauksista voi valittaa!? Nimim. huolestunut kansalainen

Hei nimimerkki huolestunut kansalainen, VB on juuri oikea kanava valittaa asiasta, sillä arvon rehtorimme lukee tämän laatujulkaisun kannesta kanteen useaan kertaan. Toimituksen mielestä ainoa yhteistyö, mitä TTY:n kanssa kannattaa tehdä, on Herwantapeli.

Tarkoittaako sana naku sinulle lyhennettä naiskulttuuripäivistä? Saunotko kengät jalassa? Onko lempihaalarimerkkisi Paintilla piirretty sorsan perse? Jos osui, älä lähetä sähköpostia osoitteeseen tiedotus@boomi.fi. Meitä ei kiinnosta.

Vapaaboomari 2/2014 //

Lipunmyynti alkaa 9.4., STAY TUNED! wappu.boomi.fi