VapaaBoomari 2/2021 by Boomi ry

www.boomi.fi

VB 2/2021

S U TU U U

Raikasta kivennäisvet tä ja aavistus mehua

Ei lisättyä sokeria. Ei keinomakeutusaineita. Ei kaloreita. 100% Fresh

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Usein kadulla kävellessään sitä tulee ajatelleeksi itsekseen, kuinka ventovieraalla on kauniit hiukset ja upea asu tai kuinka vastaan tuli taas yksi maailman söpöin koira. Mutta kuinka usein sitä tulee kuitenkaan sanottua ääneen? Miksi? Ehkä me suomalaiset olemme paikoin tuppisuukansaa, jolle tunnetusti “voittoakin tärkeämpää on, että naapuri häviää”. Miksi emme siis toisi entistä enemmän iloa toistemme arkeen, kun se ei oikeasti vaadi paljoa: soita isovanhemmille, kehu ventovierasta tai jää juttelemaan niitä näitä suloista koiraa ulkoiluttavan naapurin kanssa. Ihan liian usein aliarvioimme hymyn, kosketuksen tai kauniiden sanojen merkityksen. Nämä arjen pienet teot piristävät varmasti ympärillämme olevia ja niiden merkitys korostuu tässä maailmantilanteessa entisestään, kun ihmisten todellinen kohtaaminen on harvemmassa. Meidän ihmisten perustarve on tulla nähdyksi, ymmärretyksi, välitetyksi. Välittäminen on tunne, mutta sen lisäksi se on myös ihan oikeita tekoja. Itsestä välittäminen on oman hyvinvoinnin vaalimista, vastuunkantoa itsestä arjessa ja itsensä tervettä rakastamista virheineenkin. Toisista välittäminen taas voi olla sitä, että kysyt kuulumisia ja oikeasti kuuntelet vastauksen. Annat toiselle tilaa ilmaista itseään haluamallaan tavalla. Se on pieniä eleitä, kuten hymyjä, oven avauksia ja kiitoksia. Se on spontaaneja kehuja, tsemppejä ja toisen auttamista pyyteettömästi. Ystävälliset eleet ja toisista välittäminen eivät koskaan mene hukkaan, oli teko sitten pieni tai suuri. Muistetaanhan siis välittää - niin itsestämme kuin ympärillämme olevista. Kuten pohjustuksestani terävimmät jo päättelivätkin; tällä kertaa VB:ssä pureudutaan välittämisen teemoihin moneltakin eri kantilta. Kansien välistä löydät muun muassa pohdintaa etäelämän tuomista haasteista ja mahdollisuuksista sekä välittämisen merkityksestä erityisesti elämän uuvuttavissa tilanteissa. Haluamme muistuttaa myös sellaisesta välittämisestä, mitä ei välttämättä arjessa usein tule ajatelleeksi: miten EU välittää kansalaisistaan, Boomi jäsenistään ja me yksilöt toisistamme ja luonnostamme? Lehden ilmestymisen aikaan vietetään todennäköisesti jo ajan hengen mukaista vappua, johon löydät toimituksen vinkit sivuilta 18-19. Jos taas kaukokaipuu vaivaa, niin nyt pääset maistamaan lomatunnelmaa - ei kirjaimellisesti, vaan aistillisesti. Anna siis VB:n lennättää sinut makumatkalle jonnekin muualle kuin kotisohvalle. Ota siis nyt viereesi kuppi kuumaa tai kuohuvaa (vappufiilistelijä ilmoittautuu!) ja nauti lukuhetkestä! Ihanaa kesää!

Siiri Arola, Päätoimittaja

SISÄLLYS

10. Boomi välittää 12. Pieniä tekoja luonnon hyväksi 14. Minä uuvuin, mutta myös parannuin 16. hädässä ystävä tunnetaan 18. boomin vappu 2021: Maailman ympäri 20. etäharrastukset ja muut etäilyn mahdollisuudet 22. Tulevaisuusareena 2021 25. vb testaa: maailman maut 28. Riittämättömyyden tunne - huippuna huippujen joukossa 29. Meltwater: yhteistyö on kaiken perusta 30. hyvät eväät kesä(etä)töihin 32. rakasta direktiivejä - katsaus euroopan unioniin 34. Kesko: K-RYHMÄN PAREMMAN TYÖPAIKAN RESEPTI: MONIMUOTOISUUTTA ARVOSTAVA KULTTUURI 36. boomin golfseuran kolumni 37. 2021 bucketlist

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Siiri Arola paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Kaisa Raittila viestinta@boomi.fi

TOIMITUS Annu Jaakkola, Maiju Kimpisalo, Pipsa Vuori, Sanelma Uusitalo, Tuuli Toivonen

TAITTO Elisa Parkkinen , Ella Määttänen, Hanna-Maria Räisänen, Jenni Soinila, Riina Vaine, Roosa Uusitalo , Tessa Lahtinen

KANNEN KUVitus Kaisa Raittila

Suurkiitos kaikille avustajille! PAINOS 20 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

Autetaan toinen toistamme ja välitetään toinen toisistamme Vuosi - suuressa mittakaavassa niin lyhyt aika, mutta opiskelijalle erittäin merkittävä. Tällainen vuosi on koetellut varmasti osaltaan meitä kaikkia. Etäopiskeluun siirtyminen, Bolan sulkeutuminen ja lähitapahtumien järjestymisen esteet ovat vaikuttaneet myös jaksamiseemme. Kevään aikana korkeakouluopiskelijoiden jaksaminen on ollut yksi tärkeä puheenaihe. Eikä ihme, sillä monelle tämä on vaikeaa aikaa. On opiskelijoita, joille etäopiskelu on sopinut hyvin, mutta on myös opiskelijoita, jotka kaipaavat lähiopiskelun luentoja, tarkempaa opiskeluaikataulua sekä yhdessä opiskelua. Eihän se ruudun tuijottaminen ihan sama ole kuin opiskella ihmisiä ympärillä. Sosiaaliset kontaktit ovat jotain, mitä kaipaa ja osaltaan tarvitsee. Boomi on tuonut opiskelijoita paljon yhteen, eikä varmasti ole vain muutamia, jotka kaipaavat yhteisiä hetkiä Bolassa tai ihmisten tapaamista tapahtumissa. Tärkeää on, että tänä poikkeusaikanakin otamme toisemme huomioon, kyselemme toisiltamme kuulumisia ja pyrimme tapaamaan joko pienellä porukalla tai etäyhteyksin. On ollut aivan ihana huomata, kuinka etätapahtumat ovat sytyttäneet ihmisiä ja toivon, että myös jatkossa ne saavat boomareita lähtemään mukaan. Tämä on myös aika oppia uutta ja kokeilla erilaisia tapoja viettää aikaa yhdessä. Apua ja tukea jaksamiseen tai muuhun, mitä kaipaa, löytyy monelta lähipiiristä, mutta myös Boomi on halunnut tuoda uusia henkilöitä opiskelijoidemme tueksi. Mieli ry:n Mielenterveyden ensiapu 2 -koulutuksen kävi kymmenen boomaria ja näistä henkilöistä tuli meille kaikille avuksi olevia opiskelijatukihenkilöitä. Tukihenkilöiltä voi pyytää esimerkiksi keskusteluapua tai vertaistukea erilaisiin kysymyksiin liittyen. Välitämme opiskelijoistamme ja toivomme, että myös opiskelijatukihenkilöt ovat uusi Boomin toiminnan osa, joka tulee auttamaan monia. Boomi on vuosien aikana näyttänyt, että välitämme monesta asiasta. Osallistumme monipuolisesti erilaisiin projekteihin, kuten luovutamme yhdessä verta, teemme turvalonkeroita keskosille tai keräämme lahjoja joulupuukeräykseen. Nyt on kuitenkin aika näyttää se, kuinka välitämme myös toinen toisistamme. Osallistutaan siis mahtaviin etätapahtumiin, ollaan yhteydessä toisiimme ja kuunnellaan, mitä toisillemme oikeasti kuuluu. Emme ole kukaan tässä tilanteessa yksin, vaan toisiimme turvautuminen, toisille avun antaminen ja toisistamme välittäminen ovat asioita, joilla varmasti jaksamme vielä hetken.

Puheenjohtaja, Heli Mäki

Kopon huutiset

välittämisen vaikeus ”Välitetään toinen toisistamme.” Tämä ja monet muut väittämät liittyen välittämiseen eivät ole uusimmasta päästä, mitä tulee hienoihin elämänviisauksiin eikä niitä mitenkään väärinä tai turhina voida pitääkään. Tämä ja edellinen vuosi on kuitenkin todella laittanut pohtimaan välittämisen merkitystä. Mitä kaikkea välittäminen todella on? Mistä minä välitän? Vastauksia on varmasti niin monta kuin on ihmisiäkin, mutta pysähtyminen asian ääreen silloin tällöin voi olla hyväksi. Ihmisten elämässä tuntuu olevan kasvavassa määrin velvoitteita, joista tulisi välittää tai olla kiinnostunut. Työelämässä ihmiseltä vaaditaan aina vain enemmän ja parempaa suoritusta, ja samalla pitäisi muistaa huolehtia suhteistaan perheeseen ja ystäviin puhumattakaan itsensä huolehtimisesta. Itseään tulisi kehittää koko ajan paremmaksi ja paremmaksi oppimisen, harrastuksien ja muiden vapaa-ajan aktiviteettien myötä. Joku voisi väittää puhuttavan jopa superihmisten maailmasta, jossa parhaat yksilöt voittavat ja muut ovat häviäjiä. Miten tässä monimutkaisessa maailmassa voi tietää, mihin oman välittämisensä kohdistaisi? Jokainen päättää itse, kuinka paljon välittää, miten välittää ja mihin asioihin välittämisensä kohdistaa. On olemassa tunnevälittämistä ja asioista välittämistä. Perheen ja ystävien kohdalla välittäminen tulee luonnostaan, ja joihinkin asioihin pitää kerätä tietoisesti motivaatiota, jotta niistä jaksaisi olla kiinnostunut. Useimmat tärkeät asiat elämissämme ovat meille hyvästä, mutta välillä välitämme asioista, joita ilman elämämme voisi kenties sujua helpommin. Itselleni välittäminen merkitsee pysähtymistä. Haluan pyrkiä tuntemaan asiat, joista välitän. Haluan tuntea innon jatkaa tärkeiksi kokemieni asioiden parissa tai päästä tekemään ne uudestaan. Haluan olla osa välittämieni ihmisten elämää ja ottaa heidät osaksi omaani. Välittämisen vaikeus on totisinta totta. Elämme niukkuuden maailmassa eikä välittäminen ole tästä poikkeus. Hyvä tapa on kuitenkin aloittaa välittämällä itsestään. Terveellinen itsensä rakastaminen on taito, joka ei koskaan varmasti ole valmis ja kokee muutoksia elämän varrella. Se on kuitenkin voimavara, jonka avulla jokainen voi löytää itselleen asiat, mistä pitää kiinni ja toisaalta, mistä luopua. Uskon välittämisen olevan yksi peruspilari, joka antaa tarkoituksen elämäämme ja ilman sitä maailma voi tuntua lohduttoman tyhjältä. Hyvä uutinen kuitenkin on, että maailma on täynnä asioita, jotka vain odottavat saadakseen meidän huomiomme ja välittämisemme.

Koulutuspoliittinen vastaava, Juha Räsänen

kokokassa.fi

Kylteri, liity KOKO-kassan jäseneksi! Työttömyyskassan jäsenyys on tärkeä turva työelämässä. Opiskelijana voit liittyä kassaan, jos olet palkallisessa työsuhteessa. Työ voi olla myös osa-aikaista tai määräaikaista, kuten kesätyö. Kassan jäsenen työssäoloehto täyttyy, kun on tehnyt 28 kuukauden aikana 26 viikkoa töitä vähintään 18 tuntia viikossa. Päätoimiset opinnot kuitenkin pidentävät tarkastelujaksoa jopa seitsemällä vuodella. Voit siis kerätä työn lyhyemmissä jaksoissa pidemmällä aikavälillä. Kun kuulut kassaan ja täytät työssäoloehdon, voit saada ansiopäivärahaa työttömyyden osuessa kohdalle. Ero on tuntuva. Jos palkkasi on 2 500 €/kk, on kassan myöntämä ansiopäiväraha 1 475 €/kk (Kelan myöntämä päiväraha on 726 €/kk). KOKOn jäsenmaksu on 66 € vuonna 2021.

Liity osoitteessa jasenpalvelu.ekonomit.fi

Lisätietoa löydät osoitteesta kokokassa.fi Puhelinpalvelu 09 4763 7600

Kyllin hyvää

kaikki lähtee itsestä Viime lehden myötä saimme sanoa ihanalle Milla-kyllille heipat ja päästää hänet kohti uusia haasteita. Kuten teistä moni on jo huomannut, niin tällä kertaa kyllin suuriin saappaisiin pääsin hyppäämään minä, eli Petra Käki. Kylliksi hakeminen helmikuun alussa oli itselleni ilmiselvä tavoite, mutta asia ei kuitenkaan ole aina ollut näin. Itse asiassa Suomen Ekonomien toiminta oli pitkään itselleni vähän epäselvää, johtuen ehkä siitä, että opintojeni alkutaipaleella vapauttelin potentiaaliani enemmänkin kaikkien rakastaman Reissuvihkon parissa kuin elämäni muilla osa-alueilla. Näin ollen parin vuoden takainen ”klubil eka klubil vika” smurffi-Petra ei olisi varmastikaan uskonut, että joskus vielä istuisin koneen ääressä kirjoittamassa juuri tätä palstaa. Päädyn yllättävän usein tekemään asioita, joita en olisi ikinä uskonut tekeväni. Lukioaikoinani olin vahvasti sitä mieltä, että en tulisi ikinä hakemaan kauppakorkeaan ja siinä sivussa uhosin kovasti, että en ikinä lataisi Instagramia. Joskus olin sitäkin mieltä, etten ikinä voisi hakea kylliksi. Hassua, eikö? Näin jälkikäteen voin kuitenkin todeta, että pääasiassa tämä uho on johtunut vain omista ennakkoluuloista ja vääristä mielikuvista sekä suureksi osaksi myös itseni aliarvioimisesta. Olisiko minusta muka kylliksi? Muistuttaisinkin, että meiltä kaikilta löytyvät omat pelkomme ja rajoitteemme, vaikka ne eivät aina jokapäiväisessä elämässämme tulisikaan esille. Muiden elämää on paljon helpompi katsoa Instagram-filttereiden läpi ja näihin kiiltokuviin olen monesti itsekin sortunut omaa elämääni vertailemaan. Pikkuhiljaa olen kuitenkin osannut päästää irti muihin vertailemisesta sekä alkanut keskittymään siihen omaan tekemiseen. Kun siis lehden teeman mukaisesti puhumme välittämisestä, niin muista välittää myös siitä kaikista tärkeimmästä, eli itsestäsi. Se lähtee ihan jokapäiväisestä itsensä arvostamisesta sekä itseensä uskomisesta. Niin kuin vanha koripallovalmentajani aina sanoi: ”Samaa puuroa ne muutkin syö.” Eli kukaan ei ole mikään super-ihminen, eikä sunkaan tarvitse siis olla ensimmäinen. Haasteita tulee toki itse kullakin välillä vastaan, mutta onneksi apua on aina tarjolla. Senpä takia myös minä olen täällä Suomen Ekonomien kanssa juuri sua auttamassa. Meihin kannattaa tukeutua etenkin uusissa tai epävarmoissa tilanteissa ja elämänvaiheissa sekä silloin kun se oma juttu saattaa olla vähän vielä hukassa.

Boomi välittää TEKSTI Maiju Kimpisalo & Tuuli Toivonen

Tempaukset ja yhteistoiminta

Lehtemme teeman mukaisesti haluamme tuoda esiin niitä ehkä itsestäänselvyytenäkin pidettyjä asioita, joiden avulla Boomi osoittaa välittävänsä. Vaikka kerrommekin pääsääntöisesti niistä toimista, mitä ainejärjestömme tekee, on hyvä muistaa, että myös yksilöiden – meidän jokaisen – teoilla on paljon merkitystä. Omalla käytöksellämme voimme osoittaa arvostavamme ja välittävämme muista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta.

Monen pienen ihmisen yhteinen toiminta voi saada aikaan paljon hyvää! Tämän vuoksi Boomi järjestääkin joka vuosi yleishyödyllisiä tempauksia, joiden tavoitteena on rohkaista boomareita auttamaan yhteiskuntaa. Näihin kuuluu esimerkiksi ”Koko Boomi tekee hyvää” -kampanja, jonka aikana boomareita kannustetaan luovuttamaan verta ja liittymään kantasolurekisteriin. Boomin Berttakerho perustettiin myös tämänkaltaisen hyvän tekemisen ajatuksen pohjalta. Berttakerhon toimesta boomareita on tuettu virkkaamaan turvalonkeroita keskosille ja unipusseja ensikoteihin. Aina silloin tällöin Bolassakin saattaa olla tarjolla esimerkiksi laskiaispullia Berttakerhon toimesta.

Tapahtumat

Boomi järjestää ahkerasti erilaisia tapahtumia, niin etänä kuin livenäkin. Oli tapahtumalla sitten viihteellistä tai sivistävää arvoa, on se varmasti hyvin suunniteltu ja toteutettu. Tästä pitävät huolen Boomin jaostot, Rottakopla, Royal Staff sekä BoomSport. Tapahtumat tuovat mukanaan uusia tuttavuuksia, kokemuksia, hauskoja muistoja sekä tasapainoa opiskeluun ja työn täyteiseen arkeen. Vastapaino on kaivattua, sillä yliopistoajassa on kuitenkin kysymys niin paljon muustakin kuin pelkästä puurtamisesta ja tenttien läpäisemisestä.

Yhteistyöt yritysten ja järjestöjen kanssa

Boomin hyvää tekevä vaikutus ulottuu myös ainejärjestön ulkopuolelle. Tapahtumien kautta Boomi tukee monia paikallisia yrityksiä, kuten ravintoloita ja yökerhoja sekä tekee yhteistyösopimuksia esimerkiksi kampaamoiden kanssa vuosijuhlien kynnyksellä. Yhtenä merkittävänä yhteistyönä voidaan pitää Vuoden 2019 Hämeenkadun Approssa ollutta Nyyti ry:n suorituspistettä, missä järjestö kertoi toiminnastaan. Boomi myös lahjoitti järjestölle samassa tapahtumassa olleesta lingosta saadut tuotot opiskelijoiden mielenterveystyön edistämiseksi.

Bola

Aloitetaan näkyvimmistä asioista: normaalioloissa Boomilaakson ovet ovat avoinna muumitalon tapaan. Bolassa boomarit toivottaa tervetulleeksi pehmeät sohvat, mukavat opiskelukaverit sekä höyryävä kupillinen kahvia. Joskus opiskelukavereiden lisäksi Bolassa saattaa tulla vastaan normaalia karvaisempi ystävä – nimittäin bolakoira. Bolakoira levittää ympärilleen hyvää mieltä sekä pitää huolen siitä, etteivät opiskelijoiden stressikäyrät pääse nousemaan liian korkealle.

Yhteishenki

Tampereen kauppatieteilijöiden keskuudessa on tunnetusti ollut hyvä yhteishenki. Alalle ominaisesti voisi kuvitella, että kilpailu opiskelijoiden keskuudessa on kovaa, mutta Boomissa opiskelijat ovat aina valmiita auttamaan ja tsemppaamaan toisiaan. Vallitsevana aikana onkin entistä tärkeämpää pitää huoli itsestään ja muista. Lisää vinkkejä keinoista, joiden avulla voit pitää huolta läheisimmistäsi, voit lukea sivuilta 16 ja 17.

Tukihenkilöt

Boomin opiskelijatukihenkilöt auttavat kaikenlaisissa mieltä painavissa ongelmissa, pienemmissä ja suuremmissa kysymyksissä. Usein jo se, että pääsee keskustelemaan askarruttavista asioista jonkun kanssa, auttaa suuresti. Tukihenkilön kanssa voi jutella matalalla kynnyksellä esimerkiksi WhatsAppissa. Tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet Mieli ry:n Mielenterveyden ensiapu 2 -kurssin. Boomin verkkosivuilta löydät lisätietoa tukihenkilöistä sekä heidän yhteystietonsa.

Psst...Myös toimitus päätti kantaa oman kortensa kekoon tukemalla ja testaamalla paikallisia ravintoloita. Tästä voit lukea lisää lehden sivuilta 25-27. 11

Pieniä tekoja luonnon hyväksi

TEKSTI Tuuli Toivonen KUVA Tuuli Toivonen

un haluaa toimia vastuullisesti ja huolehtia luonnosta, on helppoa häkeltyä kaikesta siitä, mitä pitäisi tehdä ollakseen kunnon ihminen. On niin paljon muistettavaa ja hoidettavaa, ja on mahdotonta olla täydellinen. Myös ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa stressiä on lähivuosina tutkittu paljon, ja sen on todettu vaikuttavan negatiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Tämän vuoksi ei kannatakaan yrittää tehdä kerralla kaikkea, vaan tehdä parempia valintoja arjessa pienin askelin. Tällä tavalla elämäntapamuutoksesta tulee todennäköisemmin pysyvä, ja oikealla polulla on helpompaa jatkaa. Pienet teot, yksi kerrallaan. Tärkeintä on muistaa, että mikään teko ei ole niin pieni, että se kannattaisi sen vuoksi jättää tekemättä.

”Tärkeintä on muistaa, että mikään teko ei ole niin pieni, että se kannattaisi sen vuoksi jättää tekemättä.”

Konkreettisiin tekoihin voi kuulua esimerkiksi kukkien istuttaminen. Erilaiset kukat piristävät mieltä, ja myös pölyttäjät tarvitsevat niitä. Voit myös kasvattaa itsellesi yrttejä ympäri vuoden ikkunalaudalla tai keittiön pöydällä, tai kesäisin muutakin. Maa-alueen pitäminen mahdollisimman luonnontilaisena parantaa myös sen biodiversiteettiä, joten esimerkiksi vanhempien tai muiden sukulaisten pihamaalla on helppoa harrastaa maailmanparannusta. Suomen luonnonsuojeluliitolla on hyvät ohjeet pihaniityn perustamiseen: https://www.sll.fi/2019/05/31/perusta-pihaniitty/. Luonnosta voi välittää myös epäsuorasti. Yritykset, joita tuemme, vaikuttavat yhteiseen ympäristöömme esimerkiksi päästöjensä ja vesi- sekä hiilijalanjälkensä kautta. Tänään voit kysyä itseltäsi, olisitko valmis jättämään jotakin ostamatta tai ostaa sen käytettynä. Voit tutkia eri valmistusmateriaalien vesijalanjälkeä. Yhtenä päivänä kaupassa tavoitteena voi olla ymmärtää, mitä kananmunien eri merkinnät tarkoittavat tai mitkä suklaamerkit ovat sertifioituja. Seuraavana päivänä voit tutkia lempivaatekauppasi tuotantoketjuja. Jos sijoitat, kannattaa myös silloin tutkia yritysten vastuullisuutta. Tämä voi tarkoittaa monia eri asioita eri ihmisille; tukemasi yritykset voivat olla esimerkiksi pienyrityksiä tai suomalaisia yrityksiä. Ne voivat pyrkiä tuottamaan kestävää kehitystä palvelevia ratkaisuja, tai ne voivat olla matalan hiiliriskin yrityksiä. Nykyään on monia eri mittareita ja vastuullisuuden rahastoja, joten ainakin tietoa on laajasti saatavilla.

Minä uuvuin, mutta myös

parannuin

TEKSTI Pipsa Vuori KUVAT Meeri Nikkilä & Pipsa Vuori

ettymys. Se oli päällimmäinen fiilis, kun työterveyslääkäri diagnosoi minulle työuupumuksen. Kaikki oli mennyt niin hienosti: opintopisteitä sateli laariin, keskiarvo nousi kohisten ja työtuntejakin kertyi. Jos läpeensä valvottuja öitä, väsyneitä päiviä, huonoa ruokahalua ja hengästymistä jo lenkin ensimetreillä ei laskettu – elin suorituskeskeisen ihmisen unelmaa. Tosiasiassa en vain tunnistanut työuupumuksen esioireita. Eikä tunnistanut kukaan muukaan ympärilläni. Turhauduin helposti ja keskittymiskykyni oli olematon. Nukahtelin pöydän ääreen luennoilla ja tunsin oloni jatkuvasti väsyneeksi, mutta kun oli aika painaa pää tyynyyn, en oikeastaan nukahtanut. Mieli kävi kierroksilla ja olo oli levoton. Lopulta huolestuin, kun en nukahtanut koko yönä – silloin varasin lääkärin. Hyvistä arvosanoista ja mukavan paksuisesta palkkapussista käteen jäi vain sairaslomalappu sekä syvä itseinho. Jokainen terveysalan ammattilainen yrittää muistuttaa meitä siitä, kuinka meidän pitäisi olla itsellemme armollisempia. Jokainen tasapainon elämäänsä löytänyt mielenfilosofian guru sanoo, että elämää ei pidä suorittaa. Silti suoritamme. Saavutus saavutukselta pelaamme elämää tasohyppelynä huomataksemme, ettei level upista ehdi olla tyytyväinen, sillä seuraava haaste odottaa jo nurkan takana.

Elämäntyylimme ei ole ihme. Elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa ihmisarvomme määritellään saavutustemme kautta. Suoraan lukiosta korkeakouluun, jotta pääsisimme aikaisemmin työelämään, josta eläköidymme kokoajan vain myöhemmin. Vähemmästäkin väsyy. Tällä hetkellä suurin osa korkeakouluopiskelijoista kokee lievää uupumusta. Se on huolestuttavaa. Vielä huolestuttavampaa on se, että siihen tuntuu olevan lähes mahdotonta saada apua. YTHS on resurssipulan vuoksi tukossa ja ajan saa hyvällä tuurilla kahden kuukauden päähän – useimmiten se venyy muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Totuus kuitenkin on, ettei uupumus parane itsestään. Pahimmillaan se voi uusiutua yhä uudelleen ja saatamme joutua vuosien uupumuskierteeseen, mikäli emme saa apua ajatusmaailmamme muuttamiseen. Optimistisinta olisi, että oppisimme ammattilaisten avulla ennaltaehkäisemään uupumusta, tunnistamaan omat uupumusta enteilevät oireemme ja löytäisimme työkaluja ajastusmaailmamme muovaamiseen niin, ettemme ajautuisi enää samoille uupumisen raiteille.

”Hyvistä arvosanoista ja mukavan paksuisesta palkkapussista käteen jäi vain sairaslomalappu sekä syvä itseinho.”

Helpommin sanottu kuin tehty. Kokemani uupumus ei ollut ensimmäinen, mutta toivottavasti viimeinen. Olin aiemmasta kokemuksestani oppinut välttämään sellaisiin tilanteisiin joutumista, joista uupumus oli aiemmin aiheutunut, sen sijaan, että olisin oppinut tunnistamaan omat henkilökohtaiset uupumiseni oireet. Ongelma oli sama kuin lähes kaikilla uudestaan uupuvilla: juurisyihin perehtymisen sijaan käsittelemme uupumiskokemustamme liian pintapuolisesti ja liian vähän. Ihannetilanne uupumuksen hoitoon olisi heti saatavilla oleva keskusteluapu räätälöitynä henkilökohtaisten tarpeiden mukaan, mutta julkisessa terveydenhuollossa se kuulostaa saavuttamattomalta utopialta. Yksityisen terapeutinkin saaminen on hankalaa, oli maksukykyä tai ei. Uupumuksesta voi kuitenkin parantua: sen lisäksi, että teemme omien ajatusmalliemme eteen töitä, meidän pitää myös levätä. Kun keho ja mieli käyvät kierroksilla, ne kaipaavat lepoa. Jouduin priorisoimaan aikaani ennen kaikkea palautumiselle. Suorituskeskeinen paperikalenterini tyhjeni sitä mukaa, kun luovuin kolmeksi kuukaudeksi työtunneista, vähensin opiskelutahtia ja lopetin tiukan aikatauluttamisen. Varmistin, että jokaiselle viikolle tuli päiviä, joissa ei lukenut mitään. Ja aluksi se tuntui hirveältä. Olin elänyt keskellä aikatauluja ja täytin vapaa-aikani erilaisella tekemisellä ja yhtäkkiä minun piti sopeutua toiseen. Aamu ilman herätyskelloa, päivä ilman sähköpostin avaamista.

Sen lisäksi, että luovuin muutamasta kurssista, minun oli vaikea tulla toimeen ajatuksen kanssa, että vähempikin riittää. Jokaiselle kurssille ei tarvinnut antaa itsestään 110 prosenttia, vaan eri kurssit voi fokusoida omassa opiskelussaan eriarvoisiksi. Koin myös voimakasta FOMOa (fear of missing out) sen vuoksi, etten ollut töissä ja perillä siitä, mitä työmaalla tapahtui. Minun piti sisäistää, että osa-aikainen työni ei vaadi sitä, että olisin jatkuvasti kartalla työpaikkani toiminnasta. Kivutonta se ei ole. Oman mielenmaailman muuttaminen tarvitsee niin ulkopuolista apua, kuin myös ympäristön ymmärrystä ja kannustusta sille, että on aika muuttua. Sen vuoksi minun piti puhua tilanteestani ääneen, vaikka vaikeista asioista puhuminen vie minut, niin kuin meidät monet, pois mukavuusalueeltamme. Töissä esimiehelle kertominen oli kynnyskysymys: työmyyränä tuntui pahalta myöntää, että olin antanut töille liikaa itsestäni ja nyt olisi aika pitää taukoa. Mallikkaan työntekijän imagooni tuli voimakas särö ainakin omassa päässäni, vaikka nyt jo ymmärrän uupumukseni kertovan siitä, että olemme kaikki haavoittuvaisia. Kuka tahansa meistä voi uupua, eikä se tarkoita, ettemme olisi enää hyviä työntekijöitä. Ja jos kokemuksesta pitää jotain positiivista irti saada, se voi kasvattaa meitä jopa paremmiksi.

”Juurisyihin perehtymisen sijaan käsittelemme uupumiskokemustamme liian pintapuolisesti ja liian vähän.”

Kuvissa esillä omat palautumiskeinoni.

Se, että välitämme muista, on korvaamatonta Ilman ystävien, läheisten ja työkavereiden ymmärrystä en olisi pystynyt samalla tavalla työskentelemään oman ajatusmaailmani muutoksen eteen. Kun olin jaksanut levätä pahimpien uupumusoireiden yli, omia aiempia preferenssejä vastaan taisteleminen tuntui yhtä uuvuttavalta. Suorituskeskeinen minäni ei ollut tottunut etenemään pienin askelin, vaan halusin ensinnäkin onnistua ensimmäisellä kerralla ja saavuttaa uuden mielen fokusoinnin heti. Sillä tavalla juoksin kuitenkin samaan seinään. Kuinka turhauttavalta se kuulostaakin, omien sisäisten malliemme muuttaminen vaatii pitkäjänteistä vuosien työtä eikä se välttämättä tule koskaan valmiiksi. Tärkeintä mielelle kuitenkin on kulkea turvallisesti oikeaan suuntaan ja pitää kiinni henkilökohtaisista tavoitteista, jotka kannattaa luoda ammattilaisen kanssa. Ennen kaikkea olen ollut häkeltynyt siitä, kuinka paljon myötätuntoa ja välittämistä olen saanut osakseni. Mielenterveyteen ja henkiseen jaksamiseen liittyvät vaikeudet ovat olleet Suomessa jo vuosia tabu, joista puhuminen on ollut hankalaa, vaikkakin ne ovat käsitelleet kaikkien lähiympäristöä tavalla tai toisella. Silti olen saanut pääosin vain ymmärtävän vastaanoton: esimieheni sai järjestettyä työvuorot niin, että pystyin peruuttamaan niitä, ystäväni ovat kyselleet kuulumisiani ja läheisiltä saamani tuki on auttanut sietämään hidasta hyvinvoinnin palautumista. Ehkä se kertookin siitä, että henkisiin vaikeuksiin liittyvät tabut alkavat murentua, kun niitä tuodaan yhä useammin esiin.

Kun puhumme VapaaBoomarissa välittämisestä, haluamme muistuttaa kaikkia huolehtimaan niin ihmisistä ympärillänne, kuin myös itsestänne. On tärkeä oppia tunnistamaan uupumuksen oireet niin itsessämme kuin opiskelu- ja työkavereissa ympärillämme. Meidän tulisi luoda palautumiselle sellaiset puitteet, että työkykymme ei kärsi. Kyse ei ole pelkästään omasta toiminnastamme: Myös yliopiston on mahdollistettava opiskelu niin, että siitä pystyy myös palautumaan. Työpaikan, jolla työskentelemme, tulee ylläpitää työkykyämme. Meidän ystävämme tai me ystävinä emme saa vaatia toisiltamme liikoja. Kaiken tämän vuoksi yliopistot teettävät rasittavan pitkiä hyvinvointikyselyjä, työpaikalle ilmoitetaan sairastumisesta ja kaverilta kysytään, mitä sinulle kuuluu. Huolehditaanhan siis toisistamme ja luodaan kanssaeläjillemme ilmapiiriä siitä, että palautumiselle ja levolle on aikaa. Vaikka uupumus alkaa olla nykypäivän kansansairaus, emme saa silti normalisoida sitä. Meidän on puhuttava näistä aiheista ymmärtääksemme, että uupumuksen oireet eivät ole normaalia väsymystä, kuten minäkin aluksi luulin.

Tunnista uupumuksen oireet: – – – – – – – –

Voimakas työhön ja opiskeluun liittyvä väsymys Riittämättömyyden tunne Kyynisyys ja turhautuminen Keskittymiskyvyn lasku ja hallinnantunteen menetys Levottomuus ja voimakas stressi Kiinnostus vähenee, ilontunne vähenee Unohtelu ja välinpitämättömyys elämän merkityksellisistä asioista Nukahtamis- ja univaikeudet

HÄDÄSSÄ YSTÄVÄ TUNNETAAN TEKSTI Sanelma Uusitalo

un ystävä käy läpi vaikeita aikoja, niin läheisten ihmisten tuki ja läsnäolo nousevat tilanteessa tärkeään asemaan. Halu auttaa toista on suuri, mutta joskus omat auttamisen tavat saattavat olla epävarmoja ja tuntua jopa mitättömiltä. Aina ei tiedä, kuinka toista voisi parhaiten auttaa tai mitä tilanteessa pitäisi sanoa ja tehdä. Suomen mielenterveys ry antaa sivuillaan apua ja neuvoja siihen, kuinka surevaa ihmistä voi lähestyä ja parhaiten auttaa. Näillä kyseisen yhdistyksen listaamilla tavoilla voit näyttää toiselle ihmiselle, että välität hänestä ja olet läsnä myös surun keskellä. »

» » » » » » » » » »

Kerro ystävällesi, että haluat kuunnella. Älä kuitenkaan painosta toista puhumaan, ellei hän sitä itse halua. Riittää, että osoitat olevasi saatavilla, kun ystäväsi on valmis purkamaan tapahtunutta ja tunteitaan siihen liittyen. Kuunteleminen on paras tapa auttaa. Jos olet itse käynyt läpi vaikeita aikoja, muistele mikä toi sinulle lohtua ja helpotti oloasi. Ihmisillä on erilaisia tapoja käsitellä asioita. Kunnioita läheisellesi ominaista tapaa. Muista, että sureva henkilö ei kaipaa päivittelyä tai sääliä. Osoita sen sijaan myötätuntoa ja ole läsnä tilanteessa. Voit myös kysyä kysymyksiä. Jos läheisesi ei halua ottaa tukea ja apua vastaan heti, autat häntä parhaiten tarjoamalla apuasi useammin kuin kerran ja osoittamalla hienovaraisesti kiinnostusta hänen voinnistaan. Sureminen vie aikaa. Muista olla läsnä myös pidemmän ajan kuluttua. Neuvo ainoastaan silloin, kun toinen neuvojasi pyytää. Voit tarjota ystävällesi myös konkreettista apua, esimerkiksi tarjoutua käymään kaupassa hänen puolestaan tai laittamaan ruokaa. Ole ystäväsi luottamuksen arvoinen - älä levitä hänen sinulle kertomiaan asioita eteenpäin. Muista myös huolehtia omasta hyvinvoinnistasi toisesta huolehtiessasi. Auta läheistäsi tarvittaessa hakemaan apua.

äheisen käytöksen muutoksesta voi huomata, että hän saattaa tarvita toisen tarjoamaa tukea ja apua. Suomen mielenterveys ry on sivuilleen listannut myös niitä piirteitä ihmisessä, jotka viittaavat siihen, että hän tarvitsee jonkun toisen tukea. Mikäli huomaat ystäväsi käytöksessä seuraavia piirteitä, kannusta häntä hakemaan apua. » » » » » » » »

M » » » » » » »

Jatkuva väsymys ja unettomuus. Jatkuvat keskittymisvaikeudet ja rauhattomuus, jotka jatkuvat vielä viikkojenkin päästä ikävästä tapahtumasta. Jatkuvat fyysiset oireet, kuten päänsärky tai vatsakivut. Ahdistus ja masentuneisuus. Ystävä eristäytyy yksinään omiin oloihinsa, eikä halua nähdä ketään. Ennen hänelle tärkeät asiat, kuten esimerkiksi jokin harrastus, jäävät taka-alalle tai unohtuvat kokonaan. Huomaat reilusti lisääntyneen alkoholin käytön. Kuulet hänen puhuvan huolestuttavaan sävyyn.

iten ja mistä ystävää voi kannustaa hakemaan apua? Mikäli epäilet, että ystävälläsi on vaikeaa, voit aloittaa asian selvittämisen ottamalla asian puheeksi hänen kanssaan. Kerro, että olet huomannut muutoksen hänen olemuksessaan tai käyttäytymisessään ja kysy, onko jotain ikävää tapahtunut. Kannusta ystävääsi. Apua voi hakea matalalla kynnyksellä, anonyymisti sekä missä ja milloin vain. Suomen mielenterveys ry:n kriisipuhelin päivystää 24/7. Soittaa voi nimettömänä, ja keskustelemaan pääsee kriisityön ammattilaisen kanssa. Päivystäjän tehtävänä on auttaa pohtimaan keinoja apua tarvitsevan tilanteen helpottamiseksi. Kriisipuhelimen lisäksi Suomen mielenterveys ry:n kautta apua voi saada verkossa, yhdistyksen verkkokriisikeskus Tukinetissä sekä Sekaisin-chatissa. Kriisikeskukset ympäri Suomen tarjoavat etätapaamisia videon välityksellä tai puhelimitse. Keskuksissa voi asioida nimettömänä, ja keskuksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia. Tapaamisiin voi osallistua yksin tai yhdessä läheisten kanssa. YHTS tarjoaa erilaisia mielenterveyden palveluita psykologin vastaanotosta erilaisiin kursseihin ja verkkoharjoituksiin. Boomissa toimii opiskelijatukihenkilöitä, jotka ovat käyneet Mieli ry:n järjestämän Mielenterveyden ensiapu 2 –kurssin. Opiskelijatukihenkilöiden yhteystiedot löytyvät Boomin nettisivuilta, ja heihin voi ottaa yhteyttä missä tahansa mieltä painavassa asiassa. Keskustelut opiskelijatukihenkilöiden kanssa ovat luottamuksellisia, ja keskustelut on mahdollista käydä kasvotusten tai esimerkiksi Whatsappilla.

Lähteet: Suomen mielenterveysseura ry

TEKSTI Rottakopla 2021, Pirkanmaan Ekonomit, Berttakerho, BoomSport, Sanelma Uusitalo

Boomin Vappu 2021:

Maailman Boomin Vappu 2021 on vihdoin täällä helpottamassa ilmassa vallitsevaa matkakuumetta! Pakkaa matkalaukkusi, kaiva kaapista suosikkiloma-asusi ja valmistaudu unohtumattomalle matkalle maailman ympäri. Ajalle tyypillisesti matkustaminen tapahtuu tänä vuonna etänä. Ota siis hyvä asento kotisohvalla, parvekkeella tai puistossa, sillä lähtölaskenta lennolle on alkanut!

VAPUN OHJELMA: MA 19.4. SPEED FRIENDING Kaksi viikkoa kestävä matka alkaa tutustumalla toisiin opiskelijakulttuureihin, kun boomarit pääsevät viettämään aikaa Staabin ja Iltakoulun kanssa. Speedfriending tarjoaa erilaisia tehtäviä mukavaan illanviettoon ja tutustumiseen.

TO 22.4. DUMPLING-TAITEILUA BERTTAKERHON KANSSA Tervetuloa makumatkalle Kiinaan dumplingsien merkeissä! Boomin oma Berttakerho opettaa upeiden herkkujen loihtimista ja uusia taitoja keittiössä. Tällä kertaa pöydällä ovat dumplingsit, ja tapahtuman jälkeen osaat valmistaa nämä herkut.

TI 20.4. HALUATKO MILJONÄÄRIKSI? Haaveiletko miljoonasta, jotta voit matkata maailman ympäri? Tässä Boomin ja Indecsin kisailussa pääset testaamaan tietämystäsi. Potissa ei tällä kertaa ole rahaa, mutta palkinnot ovat silti huikeita! Yleisö on myös tervetullut auttamaan pelaajia oljenkorsien parissa.

PE 23.4. LENTOKONE-VAPPUSITSIT Vappusitseillä toastimme miehistöineen toivottavat boomarit tervetulleiksi Boomin vappulennolle unelmien lomakohteisiin. Arvioitu lentoaika on kolme kattausta ja sää kohteessa on luonnollisesti märkä. Kiinnittäkää turvavyönne, asettakaa selkänojanne pystyasentoon ja kytkekää matkapuhelimenne lentokonetilaan, sillä vapun vauhdikkain lento starttaa tuota pikaa!

KE 21.4. VAPPUSUUNNISTUS Vappusuunnistus tarjoaa virkistävää vaihtelua tietokoneen ruudun tuijottamiseen. Päivän aikana pääset nimittäin ratkomaan vihjeitä ja kiertämään Tamperetta yhdessä ystävän tai hyvän podcastin kanssa. Samalla voit myös bongata rakkaan kotikaupungin nähtävyyksiä!

LA 24.4. VAPUN TULEVAISUUSBRUNSSI BY PME + BOOMI Pirkanmaan ekonomit ja Boomi järjestävät yhdessä erinomaisen mahdollisuuden pohtia, miltä tulevaisuus kauppatieteilijälle näyttää. Aiheeseen johdattelee futuristi Ilkka Halava ja brunssitarjoilusta vastaa kahvila Valkoinen puu.

ympäri MA 26.4. THE MAY DAY RACE 5.0 Perinteinen TLK:n kanssa järjestetty The May Day Race tulee jälleen - nyt jo viidennen kerran! Tänä vuonna rasteja ei kierretä ympäri Tamperetta, vaan paikkana toimii etäalusta. Siitä huolimatta pääsemme kisaamaan yhdessä TLK:n kanssa toinen toistaan hauskempien tehtävärastien parissa! TI 27.4. SUOMEN EKONOMIEN VAPPURIEHA Harmittaako KYPÄ:n peruuntuminen? Ei hätää, sillä Suomen Ekonomit täyttävät tyhjiön aivan uudella vapputapahtumalla! Luvassa on mm. viihdyttäviä puhujia, TV:stä tuttuja yllätysvieraita sekä kaiken huipennuksena bileet pystyyn nostattava esiintyjä. KE 28.4. BOOMSPORTIN LIIKUNTAPÄIVÄ BoomSport pitää huolta matkustajien hyvinvoinnista tarjoamalla vauhdikkaan liikuntapäivän vappurientojen väliin. Luvassa muun muassa tutustumista twerk –tanssilajiin sekä menoa ja meininkiä hauskan hyvinvointiin tähtäävän bingon merkeissä!

TO 29.4. MASTER CHEF VAPPU: MUNKKI EDITION Master Chef on tunnettu konsepti ympäri maailmaa. Nyt show rantautuu myös boomarien ulottuville, ja tällä kertaa valmistetaan munkkeja! Bolasta voit käydä hakemassa munkkitarvikkeet ja laittaa taikinan kohoamaan. Munkkeja paistaessa voit samalla seurata Rottakoplan munkinpaistoskabaa Boomin Instagram-livessä. PE 30.4. VAPPU BEER PONG Vappu huipentuu kisaan, jossa ratkaistaan, kuka on Boomin beer pong -mestari. Tiesitkö jo, että beer pong on lähtöisin Uudesta Seelannista? LA 1.5. KLO 13 SKUMPPAJOOGA Tapahtumarikkaan matkan jälkeen on aika rentoutua ja palautua jet lagista rauhoittavan joogan merkeissä. Joogasta tekee haastavampaa, kun mukana on lasillinen kuplivaa!

Tätä hieman perinteisestä poikkeavaa, mutta siltikin huikeanhauskaa vappua vietettäessä muistetaan pitää mielessä voimassa olevat koronarajoitukset ja suositukset. Juhlitaan vappua vastuullisesti ja turvallisesti etänä tai pienissä porukoissa, ja flunssaoireiden iskiessä noudatetaan tunnollisesti annettuja toimintaohjeita. Muistetaan kuitenkin nauttia ja pitää hauskaa, sillä kaikkien meidän onneksemme meillä on mahdollisuus tämänkaltaiseen (etä)vappuun poikkeusoloista huolimatta!

TEKSTI Tuuli Toivonen

Etäharrastukset ja muut etäilyn mahdollisuudet

oronan aikana monet asiat ovat siirtyneet etäältä suoritettaviksi. Vaikeuksien ja teknisten ongelmien lisäksi tämä tuo myös mahdollisuuksia, sillä useita harrastuksia ja kiinnostuksenkohteita voi nyt harjoittaa myös kotoa käsin. Harrastukset tarjoavat vaihtelua opintoihin, mahdollisuuden kehittää itseä vähemmillä paineilla, mielekkyyttä, ilonaiheita ja tilaisuuden sosiaalisuuteen.

Yleisenä vinkkinä: etäharrastuksille kannattaa varata aikaa kalenterista ikään kuin olisi lähdössä jonnekin kodin ulkopuolelle. Muussa tapauksessa harrastuksille tarkoitettu aika katoaa helposti jonnekin muualle. Tässä artikkelissa esitellään erilaisia ideoita kotoa käsin tehtäville harrastuksille, erityisesti sellaisille, joissa saa myös mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin.

Lukupiirit & neulomispiirit Esimerkiksi kirjastoilla ja useilla muilla toimijoilla on erilaisia lukupiirejä. Myös bisnes-kirjallisuuteen liittyviä lukupiirejä löytyy, esimerkkinä Mimmit sijoittaa -yhteisön lukupiiri. Neulomista, joka on ollut selvästi suosittua korona-aikana, on mahdollista tehdä sosiaalisesti, yhteisneulontoina tai viikoittaisina neulontamiitteinä. Mikäli itselle sopivaa harrastepiiriä ei meinaa löytyä, lukupiiri on helppoa perustaa vaikka kaksin kaverin kanssa. Kirjan lukemisesta yhdessä toisen kanssa saa paljon enemmän irti, ja nettitapaamisten yhteydessä on mukavaa vaihtaa muutenkin kuulumisia.

Pidä huolta kehostasi Koska yliopistolle ei tule juurikaan mentyä ja arkiliikunta voi olla monilla muutenkin vähentynyt, on tärkeää huolehtia omasta liikkumisesta. Nettiin on koronan aikana tullut paljon erilaisia ohjattuja liikuntatunteja, kuten tanssia, joogaa tai yleistä urheilua. Useilla YouTube-kanavilla on myös erilaisia treeniohjelmia, joita voit tehdä videon mukana yhtä aikaa, jolloin ei tarvitse tehdä omaa suunnitelmaa. Suosituksena esimerkiksi ThenX-kanava, jolla on paljon eritasoisia videoita. Koska erilaisia vaihtoehtoja on niin paljon, kannattaa seuraamansa videot valita etukäteen, jotta liikuntaan varattua aikaa ei joudu kuluttamaan suunnittelemiseen. Kotiin voi myös rakennella oman pienen urheilusalin, jos tilaa riittää.

Ruoanlaitto Koronan aikaan suuri osa aterioista on syöty kotona, ja on vaara tylsistyä syömään samoja (vaikkakin hyväksi todettuja) ruokia viikosta toiseen. Sen vuoksi voikin olla vaihtelun vuoksi mielekästä opetella kokkaamaan uusia asioita tai etsiä uusia reseptejä. Kavereita voi kutsua syömään, heille voi viedä leivonnaisia, tai kysyä heidän suosikkireseptejään. Jos kaukokaipuu vaivaa, milloin vain voi ainakin lähteä makumatkalle eri maiden ruokakulttuureihin, kuten VB:n toimitus lehden sivuilla 25-27.

Opiskelua huviksi ja hyödyksi Opiskelua vapaa-ajalla? Saattaa kuulostaa omituiselta, mutta välillä muu kuin oman pääaineen puurtaminen vapaa-ajalla muistuttaa siitä, että opiskelu on miellyttävää ja palkitsevaa. Se antaa myös vastapainoa ja vaihtelua. Yliopiston kurssitarjonnan lisäksi netissä on paljon esimerkiksi kielikursseja, MOOC-kursseja ja muuta ohjattua opiskelua. Kaiken opiskelun ei tarvitse myöskään olla ohjattua. Voit tutustua omaksi iloksesi esimerkiksi kaljurottien elämään (ne elävät yhdyskunnissa, niin kuin mehiläiset!) tai opetella tekemään lattetaidetta. Kaikki oppiminen on hyväksi ja arvokasta, ei vain sellainen, josta on selvää hyötyä yliopistolla tai työelämässä. Kielten opiskeluun voi myös ottaa kaverin seuraksi: tavata verkon välityksellä viikoittain, opiskella yhden oppikirjan luvun kerrallaan tai katsoa yhdessä kohdekielisiä TV-sarjoja. Google Chromeen saa myös hyvin hyödyllisen ”Language Learning with Netflix” -lisäosan, jonka avulla ruudulla voi olla kahdenkieliset tekstitykset yhtä aikaa!

Tulevaisuusareena 2021:

etätyö, asiantuntijabrändi ja sisäinen motivaatio TEKSTI Annu Jaakkola KUVAT Noora Myyryläinen, Eija Ranua

ulevaisuuden työelämään liittyy nuorten T osaajien näkökulmasta paljon epävarmuutta, trendikkäitä muotisanoja ja mahdollisesti pelko uupumuksesta. Ensimmäistä kertaa webinaarina järjestetyssä Tulevaisuusareenassa työelämän eri osa-alueiden edustajat kertoivat, miltä tulevaisuus näyttää heidän näkökulmastaan, miten monet ilmiöt ovat läsnä jo nyt ja kuinka välillä on hyvä hiljentyä miettimään omia prioriteetteja. Tähän juttuun VapaaBoomari keräsi webinaarin tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat poiminnat. Koko webinaari on katsottavissa tallenteena YouTubessa.

Etätyö koronan jälkeen ja itsensä johtaminen

orona siirsi työt toimistoilta kotiin, mutta Tulevaisuusareenan panelisteille etätyö oli normaalia arkea jo ennen pandemiaa. Työyhteisövalmentaja Mira Silvonen, Dealsignin toimitusjohtaja Tero Valkiala ja Accenturen HR Partner Jori Hurula keskustelivat juontaja Christina Aholan kanssa etätyön tulevaisuudesta ja siinä vaadittavista taidoista. Etätyön jäädessä todennäköisesti keskuuteemme vielä kokoontumisrajoitusten jälkeenkin, itsensä johtamisen taidot korostuvat. Mira Silvosen mukaan päivittäisten rutiinien luominen ja niissä pysyminen ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisukykyä, mutta toisaalta myös uudenlaista rohkeutta pyytää apua, kun omissa oloissa ei voi nykäistä kollegaa hihasta. Jori Hurula lisäsi itsensä johtamisen taidoksi taidon erottaa työ yhdeksi elämän osa-alueeksi, jonka ei tarvitse hallita kaikkea muuta. Oma-aloitteisuuden ja itsekurin lisäksi tarvitaan myös itsestä huolehtimista. Toiseksi tärkeäksi etätyön teemaksi muodostuivat vuorovaikutustaidot ja niiden uusi korostuminen työssä ilman luonnollisia kohtaamisia. Tero Valkialan mukaan erityisesti selkeä kirjallinen viestintä tulee yhä tärkeämmäksi, kun sähköisessä maailmassa viestit liikkuvat nopeasti. Silvonen puolestaan nosti esiin, miten introvertit saattavat etätyössä helposti vetäytyä yhä enemmän omiin oloihinsa ja ekstrovertit ottaa tilaa kuten ennenkin. Teknologia toisaalta mahdollistaa mielipiteen kysymisen jokaiselta yksilöltä, mikä edesauttaa vuorovaikutusta.

Osaaminen ja sen välittäminen

itä todellisuudessa tarkoittaa paljon hoettu ja haettu asiantuntijabrändi? Mikä merkitys sillä on tulevaisuudessa? Areenan ensimmäisissä puheenvuoroissa kantavaksi teemaksi muodostui oman osaamisen ja asiantuntemuksen välittäminen sekä työssä että työnhaussa. Henkilöstöpalveluyritys HR Sataman toinen perustaja ja startup-yrittäjä Pasi Kovanen kiteytti asiantuntijabrändin ilmenevän itselleen eduksi olemisena ja oman osaamisen markkinointina. Työnhakijan näkökulmasta asiantuntijabrändiä on siis tärkeää pitää esillä, sillä rekrytoinnissa yleistyvän suorahakemisen myötä osaajat haetaan tehtäviin avoimien kanavien kautta. Tällöin löydettävissä olemisen merkitys korostuu, ja LinkedIniin kannattaa panostaa erottuakseen joukosta. Toisaalta Kovanen kannusti harkitsemaan tarkkaan, millaisen kuvan LinkedInin kaltaisissa kanavissa itsestään antaa: jatkuvasti ei tarvitse olla aktiivinen, mutta silloin kun on, kannattaa miettiä mitä jakaa. Kun asiantuntijuus on työnhaussa brändätty ja sen avulla on mahdollisesti saavutettu menestystä, miten asiantuntijuus välitetään työssä? Pitkän uran liikkeenjohdon konsulttina tehnyt emeritusprofessori Klaus af Ursin keskittyi puheenvuorossaan konsultointiin asiantuntijuuden välittämisen keinona asettaen lähtökohdaksi oman asiantuntemuksen tuottaman hyödyn toisille eikä vain sen esittämisen omaksi eduksi. Af Ursin luettelikin pitkän listan tavoitteita asiantuntijuuden toteuttamiselle käytännössä: ongelmalähtöisyys, selkeys, terävyys, tarkentuvuus, osuvuus ja arvioitavuus. Omaa asiantuntijabrändiä ei siten kannata jättää vain LinkedInin kauniiksi titteleiksi, vaan kohdistaa oma osaaminen kulloinkin käsillä olevan tilanteen asianmukaiseen ratkaisuun. Panelistien keskustelussa nousi myös esiin varteenotettavia huomioita asiantuntijabrändistä. ”Kaikki, mitä teet, mitä olet, miten käyttäydyt ja miten olet näkyvillä, on itsesi markkinointia ja brändäystä”, Mira Silvonen korosti. Oman brändin ja ulospäin näkyvän kuvan äärelle kannattaa pysähtyä ja sitä kannattaa suunnitella, ”koska muuten jokin massa tai yleisö tekee sen puolestasi.” Tero Valkiala kiinnitti huomiota asiantuntijabrändin esiin tuomisen tapoihin eri konteksteissa: myynnin asiantuntijan markkinointikanava on hyvin erilainen kuin esimerkiksi koodarin. Jori Hurula puolestaan näki asiantuntijabrändin yhtenä ihmisen monista rooleista, jota on vain ruokittava hieman eri tavalla.

”Hakija ei enää hae työpaikkaa, vaan me haemme hakijan.” – Pasi Kovanen.

”Olemme usein suulaita ja tuomme liian innokkaasti oman näkemyksemme esiin. Joskus voi myös olla hiljaa. Toisaalta asiantuntijalla tulee tarvittaessa olla valmius olla kaikesta eri mieltä.” – Klaus af Ursin

Jori Hurulan kolme vinkkiä asiantuntijabrändin luomiseen: 1. Pohdi alanvalintaasi. Missä olet hyvä jo nyt ja missä haluat olla hyvä tulevaisuudessa? 2. Miten ruokit asiantuntijuuttasi? Miten kehityt? 3. Vapauta potentiaalisi. Opettamalla opit.

Sisäiset motivaattorit hukassa?

un tulevaisuuden työelämä tuntuu vaativan oman itsensä brändäämistä, joustavuutta ja oman asiantuntemuksensa jatkuvaa kehittämistä, miten sen kaiken jaksaa? Työuupumuksen jälkeen taideyrittäjäksi ryhtynyt entinen aktiiviboomari Matilda Hytönen jakoi Tulevaisuusareenan kolmannessa puheenvuorossa oman tarinansa ”Uupumuksesta oman äänen löytämiseen”. Pari vuotta sitten Hytösellä oli hyvä työ arvostetussa yrityksessä, hän oli juuri mennyt naimisiin ja hankkinut ensimmäisen omistusasuntonsa. ”Kaikki näytti ulospäin tosi hyvältä, ja luulin itsekin, että kaikki oli tosi jees”, Hytönen pohjusti kokemustaan. Uuden vastuutehtävän myötä uupumuksen oireet lisääntyivät. Valmistumisen jälkeen työelämään siirtyminen voi usein tuntua raskaalta elämänvaiheelta, ja Hytönen pisti omat tuntemuksensa osittain sen piikkiin. ”Jos alkaa itkemään nähdessään hyväksyttäviä laskuja, niin pitää olla huolissaan”, hän antoi opiksi hälyttävien merkkien tunnistamiseen. Kun lomamatka ei auttanut, Hytönen jäi sairaslomalle, joka sai hänet viimein pysähtymään ja pohtimaan omia motivaattoreitaan. Ketä varten hän oli tehnyt valintoja? Hän tunnisti omassa gradussaan tutkimansa kaavan, jonka mukaan hän oli edennyt urallaan ulkoisten motivaattoreiden, kuten tittelien ja meriittien, vauhdittamana. ”Mutta se ei riitä pitkälle. Pitäisi löytää ne asiat, joista minä sytyn”, Hytönen kertoi. Hän kiinnitti huomiota kauppatieteellisessä yhteisössä usein hallitsevaan työ- ja urakeskeisyyteen, joka voi hämärtää kuvaa todellisuudesta ja vahvistaa huijarisyndroomaa: muut ovat olleet upeissa kesätöissä, eikä minusta ole mihinkään. Hän kannustikin kaikkia käymään rehellisesti läpi omia tarpeita ja toiveita elämässä ja tekemään päätöksiä niiden mukaan.

”Jälkeenpäin olen miettinyt, miten sitä on pystynyt niin hyvin valehtelemaan itselleen.”

Kysy nämä kysymykset itseltäsi (Matilda Hytöstä mukaillen): 1. Missä haluat nähdä itsesi tulevaisuudessa? 2. Kenen vuoksi teet asioita? 3. Mitä tukipilareita sinulla on? 4. Mikä on suhteesi titteleihin ja rahaan? 5. Millaista arkea haluat?

VB testaa:

MAAILMAN MAUT

TEKSTI VapaaBoomarin toimitus KUVAT Pipsa Vuori 25

atkakuume on kova, mutta kotioloissa on pysyttävä vielä jonkin aikaa. Onneksi Tampereella on monipuolinen ravintolatarjonta, jota VB testasi ajan hengen mukaisesti tilaamalla ruoat kotiovelle. Halusimme osoittaa välittävämme ja siksi päätimme pienempiä toimijoita tukeaksemme välttää tunnetuimpia ketjuravintoloita ja samalla tarjota lukijoille (toivottavasti) uusia vaihtoehtoja. Itämaista Italiaan ja Kreikasta pubeihin - anna makujen lennättää itsesikin lämpimiin lomatunnelmiin.

Thai & Laos Näsilinnankatu Gastropub Soho Hapanimeläkastike, erilaiset curry- ja soijakastikkeet, kookosmaito sekä muut Kaakkois-Aasian herkulliset maut ovat saatavilla täällä. Makumatka kostean kuumille rannoille tarjoaa niin pehmeitä kuin kirpakan tulisia ruokia. Valinta on myös ruokaympyrän mukainen: maille tyypillisesti ruoat sisältävät vihanneksia ja pääosin kevyttä lihaa tai lihankorviketta. Autenttisen thairuoan maku sekä hyvin täyttävät kokonaisuudet. Ainakin seuraavat annokset hivelivät sopivasti makunystyröitäni sekä näistä riitti syötävää myös seuraavalle päivälle: Khaang Phed Kai ja Khaang Khiou Waan Phak Ruam.

AAAAA - Pipsa Vuori Ravintola Subham

Nepalilaista ruokaa tarjoavan Ravintola Subhamin Chicken tikka masala oli tyyris ja runsas annos, joka osoittautui kuitenkin syömäkelvottomaksi. Kana oli sisältä vaaleanpunaista, ja ymmärsin yhtäkkiä elävästi kaiken minuun ehdollistetun hysterian ja salmonellanpelon. On surullista nähdä hyvää kastiketta ja mausteita heitettävän hukkaan, kun lihaa ei kypsennetä kunnollisesti. Lopulta ainut syötävä elementti oli erikseen pakattu naanleipä, joka ansaitsi annokselle ainokaisen tähtensä. Se riitti tällä kerralla taittamaan pahimman nälän. Ateriahetkeni oli kokonaisuudessaan suuri pettymys ja aiheutti kuumottavia jälkipelkoja.

AAAAA - Annu Jaakkola Il Siciliano

Perinteistä pubiruokaa tarjoilevan Gastropub Sohon Notting Hill –burgeriateria oli kaikin puolin positiivinen kokemus. Hampurilaissämpylä oli todella maukas, ja kaikki burgerin ainesosat sopivat makumaailmoiltaan hyvin yhteen. Tilattunakin ateria pysyi lämpimänä ja mehukkaana. Burgeri oli laitettu grillitaskuun, mutta syömistä varten suosittelen kuitenkin siirtämään hampurilaisen lautaselle, josta se on varmasti helpompi syödä haarukalla ja veitsellä. Itselleni nimittäin tuotti pieniä haasteita yrittää syödä hamppari siististi paperin välistä. Ateriaan kuului myös ranskalaisia perunoita, joita oli aterian kokoon ja täyttävyyteen nähden mielestäni oikea määrä. Ranskalaiset oli maustettu hyvin ja ne ikään kuin kruunasivat aterian.

AAAAA - Sanelma Uusitalo King Gyros

Kenelle meistä ei kelpaisi Välimeren lämpö ja auringonlasku hyvän aterian parissa? Tämä ravintola tarjoaa perinteisiä kreikkalaisia ruokia, joissa pääset tzatzikin ja pitkään kypsytetyn lihan makuun. Söin kreikkalaisen vakioannokseni, eli Gyros-leivän kanalla. Sen koostumus oli haastava, sillä leipä tuntui hajoavan käsiin. Haarukan käyttö suositeltavaa. Gyros in pita –annoksen maku toi selvästi mieleen Kreikan, ja liha oli herkullista. Vaikka maku onkin hyvä, laatu muistuttaa osittain pikaruokaravintolaa, eivätkä käytetyt raaka-aineet yllä täysin Kreikkaan verrattavaan tuoreuteen ja mehevyyteen niin kurkuissa kuin tomaateissa.

AAAAA- Pipsa Vuori AAA

Finlaysonilla sijaitsevan Il Sicilianon Pasta taorminaa voi hyvillä mielin suositella ainakin sinihomejuuston ystäville. Annos oli juuri sopivan kokoinen, raaka-aineet laadukkaita, ja maut erottuivat hyvin toisistaan. Ateria sopi hyvin makumatkaa Italiaan toivovalle. Kana ei myöskään ollut raakaa, vaikka normaalisti en tästä erikseen mainitsisi! Spaghetti alla carbonara oli melko tavallinen, mutta ihanan kermainen ja juustoinen kombo. Annos oli reilun kokoinen (plussaa tästä!), mutta jotain siitä jäi kuitenkin puuttumaan.

AAAAA - Tuuli Toivonen ja Siiri Arola

Riittämättömyyden tunne huippuna huippujen joukossa TEKSTI Pipsa Vuori

elsingin yliopistossa noin 60 prosenttia opiskelijoista tuntee olevansa täysin uupunut tai uupumusriskissä. Opiskelun imu on laskussa ja moni uupuu jo fuksivuotenaan. Rehellisesti en usko tilanteen olevan sen parempi Tampereellakaan – vaan suoraan verrannollinen. Nopeaan laskuun koetaan syyksi koronan mukanaan tuoma etäopetus ja yksinäisyys. Uupumusta hoidetaan usein ajankohtaisena ilmiönä ja se koetaan syy-seuraus-suhteelliseksi tilanteeksi, joka selvitetään hoitamalla akuuttia syytä ja oireistoa. Pidemmät – vähäpätöisemmiksi koetut – syyt jätetään usein hoitamatta tai niitä pidetään luonteenpiirteinä. Helsingin yliopiston kysely tuo ilmi yhden niistä: riittämättömyyden tunne. Opiskelumaailman ympyröissä vaatimukset kasvavat uuden tiedon myötä samalla, kun resurssit vähenevät. Opiskelija venyy. Myös ne opiskelijat venyvät, jotka ovat venyneet koko ikänsä. Aino-lehti julkaisi taannoin journalistisessa mielessä tehdyn tutkimuksen, jolla viitattiin täydellisten peruskoululaisten uupuvan lukiossa ja yliopistossa yhä voimakkaammin jatkaakseen täydellistä kymppisuoraansa. Toisin sanoen, uuvumme jo lukiossa, kun tavoittelemme täydellisyyttä ja opiskelupaikkaa arvostetussa korkeakoulussa. Tervetuloa kauppikseen. Tai lääkikseen, psykalle, oikikseen – you name it. Opintolinja täynnä itsensä uuvuttaneita ylioppilaita; mikä voisi mennä pieleen? Siinä vaiheessa, kun hyviä arvosanoja ei enää tipu, vieressäsi joku muu osaa yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin sinä, huomaamme olevamme uudessa opinahjossamme keskivertoja. Menestyksen tavoittelusta ja saavutusten keräilystä putoaa pohja, sillä olemme päässeet siihen alakoulusta asti tiedostettuun tavoitteeseen, emmekä erotu enää joukosta. Professori kehuu jotain toista meidän sijaamme ja luokan parhaimman valokeula jättää meidät jälkeensä. Meille ei riitä tyydyttävä, ei puoliksi hyvin tehty. Tavoittelemme erinomaista, ylistystä ja teräviä huomioita. Otamme kursseja yli opintotavoitteen osoittaaksemme ennen kaikkea itsellemme, että pärjäämme edelleen vallan mainiosti. Koettelemme jaksamisemme rajoja puskemalla niitä yhä kauemmas. Itkemme yöllä kello kolmelta tajuttuamme, että meillä olisi vielä kaksi tuntia opiskeltavaa, jotta pysymme aikataulussa. Vaativa täti sanoo viikonlopun kahvipöydässä, että juuri niin sen pitääkin olla, nuorena jaksaa. Isoäiti toteaa, että aina on tiedetty meidän kullannupun olevan nero. Yritäpä pistää niille vaatimuksille vastaan - etenkin jos oma ajatusmaailmasi on samanlainen. Ja auta armias, mikäli se lukion opettaja, joka ihaili ja ylisti taitojasi, tulee kaupassa vastaan ja kysyy, miten siellä yliopistomaailmassa menee. En tiedä, miten se tehdään, mutta meidän pitää laittaa suorituskeskeiselle täydellisyyden tavoittelulle stoppi. Yliopistossa ei ole olemassa enää mitään keskivertoa, sinä olet päässyt jo tänne asti. Meistä kaikista valmistuu yksilöllisiä oman alamme ammattilaisia, kun yhdistelemme kursseja omien mielenkiinnonkohteidemme mukaan. Toisin sanoen: Sinä riität! Sinun ei tarvitse osata ja hallita kaikkea. Sinä olet nero kullannuppu, vaikket aina jaksaisikaan. Ja on ihan okei sanoa vanhalle opettajalle, että yliopistomaailmassa menee hyvin; sinä olet päässyt tänne sisälle ja olet täällä edelleen.

YHTEISTYÖ ON KAIKEN PERUSTA TEKSTI Siiri Arola ja Meltwater KUVAT Meltwater

Meltwater on SaaS-alan ja B2B -myynnin näköalapaikka, jossa kulttuuri on yksinkertaisesti enemmän. Nyt pääsemme tutustumaan hieman pintaa syvemmältä siihen, minkälainen kokonaisuus syntyy, kun yhdistetään hauskuus, kunnioitus ja numero ykkönen.

aikille tuttu sanonta “teamwork makes the dream work” toteutuu Meltwaterilla arjessa joka ikinen päivä. Artikkelia varten pääsin tutustumaan Meltwaterin uusasiakashankintatiimiin. Sales consultant Noora Laaksonen kuvailee tiimin yhteishenkeä seuraavasti: “Meillä jutellaan päivittäin myös työn ulkopuolisista asioista ja pyrimme tuntemaan tiimiläisemme muutenkin kuin työkavereina. Tiukan paikan tullen auttava olkapää ja tsemppaava toveri löytyy aina läheltä.” Meltwaterilla työtä tehdään tiimeissä ja eri tiimit tekevät viikoittain yhteistyötä myös keskenään. “Sparrailemme tiimien sisäisesti ja eri tiimien kesken toisiamme säännöllisesti, sillä ajatusten vaihtaminen ja palautteen saaminen myös oman kuplan ulkopuolelta on virkistävää ja supertärkeää kehittymisen kannalta”, tiiminvetäjä Noora Rahunen kuvailee. Meltwaterin tärkein voimavara on työntekijät. Kannustava ilmapiiri ja kunnioitus ovat konkreettisesti läsnä arjessa: Töitä tehdään päivittäisellä tasolla yhteisten tavoitteiden eteen ja onnistumisia juhlitaan yhdessä ensimmäisistä työpäivistä saakka. On sanomattakin selvää, että työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti ja jokaisen työpanos merkitsee yhtä paljon asemasta riippumatta. “Muistan elävästi, kun aloitin täällä kolme kuukautta sitten yhdessä viiden muun uuden uusasiakashankinnan työntekijän kanssa. Saimme äärettömän lämpimän vastaanoton ja tämä meillä vallitseva yhteishenki on ylläpitänyt motivaatiota ja positiivista energiaa näin etäaikanakin”, kertoo sales consultant Laura Nissi. “Vielä kun toimistolla voitiin käydä, vietimme kuukauden viimeisen päivän kunniaksi closing-päiviä, jolloin kaikki tekevät töitä enemmän kun täysillä. Toimistolla soi musiikki, kaikki ovat täynnä energiaa ja porukan yhteinen ilo on melkein käsin kosketeltavissa. Yhteisöllisyys korostuu arjen yhteistyön lisäksi erityisesti tämän kaltaisissa yhteisissä hetkissä. Yhteisten juhlien tai tiimi-iltojen jälkeen tuntuu, että töihin palatessa on entistäkin yhteenkuuluvampi ote koko organisaation kesken ja tiimeissä ollaan lähennetty entisestään”, Laaksonen ja Rahunen kertovat mieleenpainuvista muistoistaan. Yrityksen arvot Moro, Enere ja Respekt luovat alkukirjaimillaan norjan kielisen sanan ”MER”, joka tarkoittaa ”enemmän”. Meltwater kannustaa uskomaan ihmisten potentiaaliin ja mahdollistaa työntekijöilleen ympäristön, jossa he voivat kasvaa, kehittyä ja löytää itsestään uusia puolia.

{

Moro [‘mo(·)ro] = Hauskuus Enere [‘e nðr’e] = Numero yksi Respekt [re’spekt] = Kunnioitus

Kiinnostaako ainutlaatuinen kulttuuri sekä mahdollisuudet nopeaan uralla etenemiseen? Tutustu Meltwateriin sekä globaaleihin uramahdollisuuksiin täältä: www.meltwater.com/fi/about/careers

Etäajasta huolimatta yhteistyö ja tiimeissä tekeminen on Meltwaterilla keskiössä.

Hyvät eväät

Kesä(etä) töihin

TEKSTI Pipsa Vuori

Etälukukausi on jäämässä toivottavasti menneisyyteen ja nurkan takana odottavat auvoisan aurinkoiset päivät. Uuvuttavan vuoden jälkeen harvalle on kuitenkaan luvassa lomalaisen lepoa. Moni suuntaa keulan kohti kesätöitä, kesäopintoja tai muita ansioluetteloa koristavia tehtäviä. Todennäköisesti edessä on taas uusi yhteisö, johon liittyminen ja tutustuminen voi tuntua jännittävältä. Etenkin tilanteessa, jossa sosiaaliset kontaktit on vähennetty minimiin ja uusien ihmisten tapaaminen on ollut haastavaa, voi tuntua vaikealta ryhmäytyä uuteen työporukkaan. Kun ryhmäytyminen pitäisi vielä toteuttaa etäyhteyksien välityksellä, haaste voi tuntua ylitsepääsemättömältä tai jopa turhalta: miksi ryhmäytyä uuteen porukkaan kolmesta neljään kuukaudeksi, jos heitä ei voi edes tavata?

”Miksi ryhmäytyä uuteen porukkaan kolmesta neljään kuukaudeksi, jos heitä ei voi edes tavata?” Perinteinen vastaus on, että verkostoituminen kannattaa. Tutustumalla työkavereihimme voimme avata tulevaisuuden työelämällemme aivan uusia – jopa odottamattomia – ovia, tai saada myöhemmin hyödyllisiä neuvoja tai apua vaikeisiin tilanteisiin. Jo reilun vuoden ajan olemme opiskelleet lähestulkoon yksin. Ryhmätyöt ja yhdessä opiskelu, sekä luennolla istuminen ruudun toiselta puolelta ei tunnu samalta kuin jatkuva sosiaalinen kontakti yliopistolla: mikäli kesätyömme alkavat täysin yksin ilman niitäkään kontakteja, leipäännymme nopeasti jo alussa innostavalta tuntuneeseen työhön. Siksipä ryhmäytyminen uuteen työporukkaan erityisesti etäaikana kannattaa. Vaikka ryhmäytyminen ja sen mahdollisuudet kesätöissä riippuvat lähestulkoon työnantajan toiminnasta, niin rohkeudella ja luovuudella myös rivityöntekijä – harjoittelijakin – pystyy innovoimaan uusia sosiaalisuuden kanavia työyhteisön käyttöön. Usein ne täysin uudenlaiset ideat syntyvätkin uuden innon siivittäminä.

Nappaa työelämääsi VapaaBoomarin viisaudet niin uuden työporukan jännittämisestä kuin ryhmäytymisen edesauttamisesta etäaikana 1. OLE OMA ITSESI ÄLÄKÄ PELKÄÄ KYSYÄ. Se kuuluisa kliseinen neuvo: totuus on, että meistä kukaan ei ole ikinä valmis siirtyessään työelämään, emmekä koskaan voi oppia tarpeeksi. Töihin mennessä osaamisensa liioittelusta ei ole hyötyä, mutta vielä useammin sorrumme vähättelemään omaa osaamistamme ja omia mielipiteitämme. Arvosta sinulle kertynyttä osaamista; tosiasiassa työnantajatkin kuuntelevat mielellään uusimpia koulutuksen tuulia omalla alallaan, vaikkeivat välttämättä sano sitä ääneen. Tyhmiä kysymyksiä ei myöskään ole, eli toisin sanoen, mikäli et tiedä, kysy. Asiantuntijat usein jakavat mielellään tietotaitoaan ja neuvojaan, jolloin he luultavasti innostuvat enemmän kysymyksistäsi sen sijaan, että torjuisivat sinut. Samalla kun opit, tutustut työkavereihisi ja voit saada kullanarvoista hiljaista tietoa alastasi selville.

2. ÄLÄ PELKÄÄ MOKAAMISTA. Toisinaan välttelemme mokaamista niin paljon, ettemme uskalla antaa itsestämme kaikkea tai jätämme hyviä mahdollisuuksia välistä. Täydellisyyden tavoittelu on meitä kuormittava pahe, josta kannattaa pyrkiä luopumaan. Nimittäin sellaista asiantuntijaa ei olekaan, joka ei olisi joskus mokannut: virhearvioita, hätiköityjä päätöksiä ja huonosti tehtyjä analyysejä löytyy kaikkien komerosta. Myös vanhan kansan viisaus pätee edelleen - mistään ei opi yhtä paljon kuin mokaamisesta. Lähde siis täysillä mukaan haasteisiin ja jos palat matkalla, nouset entistä kokeneempana niin kuin feeniks-lintu tuhkan keskeltä. Mikäli kykenet, puhu myös mokaamisesta ääneen; jos voimme alentaa rimaa mokaamiselle, voimme todennäköisesti saavuttaa parempia tuloksia.

3. JÄNNITTÄMINEN ON TERVEELLISTÄ. Ketäpä ei olisi joskus jännittänyt? Kun menin ensimmäistä kertaa työvuoroon nykyiselle työpaikalleni, perehdyttäjäni kysyi, että miltä minusta tuntuu. Myönsin rehellisesti, että jännittää. Minulle myöhemmin rakkaaksi työkaveriksi tullut perehdyttäjä sanoi, että häntäkin jännittää välillä edelleen, vaikka hän on tehnyt tätä monta vuotta. Olisi paljon kummallisempaa, jos minua ei jännittäisi. Jännittäminen kertoo siitä, että emme usko sokeasti osaamiseemme täysin uudessa tehtävässä, mutta se kertoo myös siitä näyttämisen halusta, että me pystymme tähän. Parhaimmillaan jännittäminen antaa adrenaliiniryöpyn, joka tuo rohkeutta yrittää ja saa onnistumisen tuntumaan paremmalta. Jännitys ei siis kerro siitä, ettet olisi valmis uuteen, vaan siitä, että sinä pystyt vastaamaan uuteen haasteeseen.

4. SANO IDEASI ÄÄNEEN. Kun emme vielä ole kangistuneet organisaatiokulttuurin mukanaan tuomiin kaavoihin, osaamme katsoa sen toimintaa ulkopuolisen silmin. Tällöin meillä voi herätä sellaisia ideoita, mitä kukaan yrityksen sisäpuolella ei osaisi ajatella. Miten olisi yhteiset kahvitauot Zoomissa? Yhteiset iloa herättävät pelailut Discordin puolella? Vanha nolo leikki yläkoulun tutustumispäiviltä? Kuulostaa ehkä hullulta, mutta moni paras idea syntyy lievästä sekopäisyydestä. Ja mikäli ryhmäyttävät pelit ja leikit eivät mene ihan putkeen, niistä voi silti jäädä yhteisiä, hauskoja muistoja, jotka tuovat teitä työkavereiden kanssa yhteen.

Vaikka siis tuleva työntäyteinen kesäkausi on taas kerran vähän erilainen, se kannattaa ottaa vastaan pieni pilke silmäkulmassa. Kun itse aikanaan sanoin kyllä täysin puskista tulleelle työehdotukselle, se muutti lopulta kaikki käsitykseni siitä, mitä haluan tulevaisuuden työelämälläni tehdä. Niinpä avoin mieli, rohkea asenne sekä lupa epäonnistumiselle ovat ehkä parhaat eväät, mitä kesätöihin kannattaa ottaa mukaan.

Rakasta direktiivejä – katsaus Euroopan Unioniin TEKSTI JA KUVA Annu Jaakkola

oukokuun yhdeksäntenä juhlimme Eurooppa-päivää, kun 71 vuotta tulee täyteen Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin visionäärisestä puheesta, jossa hän pohjusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisen. Tänä päivänä Euroopan yhdentymiskehitys on vähintään yhtä kuuma peruna kuin toisen maailmansodan jälkeen, mutta tämän toukokuun juhlan kunniaksi on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten kaunis unionimme on läsnä arjessamme joka ikinen päivä.

lkaessani tätä kirjoittamaan tartun nenäliinapakettiin, jonka olen kaivanut jostakin repun pohjalta. Kas, matkamuisto Brysselistä lähes kahden vuoden takaa. Vannon, että tämä on täysin sattumaa! Paketissa on niin suuri ”EU Ecolabel” -merkki, että sitä on vaikea olla huomaamatta. Merkin alla on myös kryptinen koodi: FR/004/001. Nopea googlaus kertoo, että se on kyseisen nenäliinavalmistajan lisenssinumero, ja samalta Euroopan komission nettisivulta saan selville, että tämä tuotemerkki takaa nenäliinojeni matalat päästövaikutukset, vaarallisten aineiden puuttumisen ja vastuullisten kuitujen käytön. Mukavaa! Pöydälläni sattuu myös olemaan silmätippapullo, etäajan ruutumaratoonarin paras ystävä. Vaikka valmistaja onkin amerikkalaissveitsiläinen, voin huoleti luottaa siihen, ettei silmiini päädy mitä tahansa kuonaa, sillä paketissa on CE-merkintä (Conformité Européenne) vakuuttamassa minut tuotteen EU-direktiivien mukaisuudesta. Laatumerkkien lisäksi energiamerkit ja ruoantuotannon luonnonmukaisuuden takaavat merkit piristävät kummasti kodinkoneita ja pastapaketteja. Onneksi esimerkit eivät rajoitu pelkästään terveys-, laite- ja elintarvikemerkintöihin, vaan saan nauttia eurooppalaisista standardeista myös Studio.21 -saksankirjan muodossa. Vuonna 2001 voimaan tullut Eurooppalainen kielitason viitekehys, eli tutummin CEFR, estää minua huijaamasta olevani parempi saksankielen puhuja kuin olenkaan. C2-tasolle on vielä matkaa, mutta onneksi opiskelua on helppoa jatkaa myöhemmin vaikka Portugalissa tai Maltalla.

Suomalaisen ei siis tarvitse lähteä Erasmus-vaihtoon tai interrailaaman huomatakseen, että EU on olemassa. Roaming-hinnat ovat poistuneet, raha liikkuu mutkattomasti rajojen yli eikä tullimaksuilla tarvitse vaivata päätänsä. Nämäkin ovat upeita asioita silloin, kun pandemia ei sulje rajoja. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin kanssa terveydenhuolto on huomattavasti helpompaa ja miellyttävämpää suomalaisopiskelijana esimerkiksi Alankomaissa. Kuluttajaa suojataan verkkokaupan huijareilta 14 päivän palautusoikeudella ja piilotettujen kulujen kiellolla. Elintarvikkeissa on oltava kattavat merkinnät ainesosista, pienten lasten tulee matkustaa autossa turvaistuimessa ja lentomatkustajalla on oikeus korvauksiin. Suomessa kotimaiset standardit koskien esimerkiksi ympäristöä, elintarviketurvallisuutta ja kuluttajansuojaa ovat yleisesti korkeammalla tasolla kuin EU:n yleiset säädökset, mutta matkustaessa on hyvä tietää, että ainakin unionin alueella tietty laatutaso ja turvallisuus ovat taattuja. Kauniita ajatuksia ja herkkiä tunteita herättää itsessäni myös se ymmärrys, että Euroopan Unioni on päättänyt vuosisataisen verisen nollasummapelin Euroopan maanosassa, jossa rauha oli ennen vapaakauppaa hyvin horjuva käsite. Kiitos Jean Monnet’n ja Robert Schumanin kaltaisten ihmisten oivalluksen, yhden maan hyöty ei ole toiselta pois. Täällä periferiassa tuntuu usein siltä, että jäämme kauas unionista ja sen päätöksenteosta, mutta direktiivit säädetään jokaista unionin kansalaista turvaamaan. Suuri osa EU:n pakottavasta lainsäädännöstä koskee juuri kuluttajansuojaa. Ja jos jonakin päivänä jostakin kumman syystä tahtoisit jättää Euroopan kulttuuripääkaupunkiehdokkaan 2026 (eli Mansen), olisi sinulla Helsingin ja noh, Turun lisäksi yhtä lailla valittavissasi Strasbourg, Salzburg tai Luxemburg. Entä miltä kuulostaisi Firenze? Yhdeksäs toukokuuta nauti siis Eurooppa-päivästä yhteisen unionimme kamaralla. Suo itsellesi myös herkkuhetki VB:n kokoaman Eurooppa-päivän menun äärellä (kenties samalla voit muistaa äitiä äitienpäivän kunniaksi):

VB:n Eurooppa-päivän menu: - Alkuruoka Karjalanpiirakat kylmäsavulohella tai Spanakopita eli kreikkalainen lehtitaikinaan tehty pinaattipiiras

- Pääruoka Wieninleike ja kirkas perunasalaatti tai Minestronekeitto aitoon italialaiseen tapaan (unohda ala-astetraumasi)

- Väliin luonnollisesti Juustot! Appenzeller, Comté, Camembert…

- Jälkiruokaa unohtamatta Belgialaiset vohvelit mansikoilla, suklaakastikkeella ja kermavaahdolla tai Crème brûlée Ethän myöskään unohda, että Eurooppa on alkoholipitoisten virvokkeiden runsaudensarvi, joten menun kylkeen voit ottaa vaikkapa lasillisen Rieslingiä tai hyvän cervezan.

K-RYHMÄN PAREMMAN TYÖPAIKAN RESEPTI: MONIMUOTOISUUTTA ARVOSTAVA KULTTUURI Henkilöstövastuullisuus tarkoittaa paitsi työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimista myös entistä vahvempaa monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen sekä yhdenvertaisuuden vaalimista.

aailman vastuullisin ruokakauppa haluaa olla edelläkävijä myös sosiaalisessa vastuussa. K-ryhmälle se tarkoittaa ennen kaikkea vastuuta omasta henkilöstöstä sekä vahvempaa työtä monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. K-ryhmän työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on huolehdittu aina monipuolisesti ja lainsäädäntöä noudattaen, mutta nyt työtä tehdään entistä vahvemmin sekä tiiviimmin osana yrityksen vastuullisuustyötä. Tekeillä on esimerkiksi koko yritystä koskeva monimuotoisuuden ja mukaan ottamisen ohjelma. Sitä valmistelemassa ollut, K-ryhmän henkilöstöosastolla työskentelevä henkilöstövastuullisuuden asiantuntija Tiina Palmunen sanoo, että sosiaalisessa vastuussa halutaan ottaa ennakoivampi ja aktiivisempi ote. ”Haluamme katsoa asioita laajemmin ja selvittää, missä asioissa voisimme toimia vahvemmin. Toiveenamme on esimerkiksi tarjota entistä enemmän työtä eri kielivähemmistöjen edustajille sekä osatyökykyisille. Tavoitteena on huomioida paremmin myös monimuotoinen asiakaskuntamme.” Palmunen sanoo, että monimuotoisuutta edistävä työ tekee K-ryhmästä paremman ja viihtyisämmän työpaikan. ”Mukaan ottava ja monimuotoisuutta arvostava yrityskulttuuri lisää tutkitusti henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota. Viime kädessä se parantaa myös yrityksen tulosta ja asiakaskokemusta”, Palmunen sanoo. ”Tasa-arvossa ei ole kysymys vain sukupuolten välisestä asiasta, vaan yhtä lailla vaikkapa seksuaalivähemmistöjen huomioimisesta. Yhdenvertaisuudessa on huomioitava myös esimerkiksi osatyökykyiset, syrjäytymisvaarassa olevat sekä eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset, kuten maahanmuuttajat.” ”Monimuotoisuutta arvostavan ja aidosti mukaan ottavan organisaation kehittämiseksi tehtävä työ on sellaista, joka ei tule koskaan valmiiksi. Meidän on jatkuvasti kysyttävä itseltämme, mitä vielä voisimme tehdä, jotta jokainen kokisi olevansa arvostettu. Yhdenvertaisuuden edistäminen on jatkuvaa kulttuurin muokkausta, ja sen toteutuminen jokaisen vastuulla”, pohtii Tiina Palmunen.

Asiakkaatkin pitävät yhdenvertaisuutta tärkeänä Vastuullisesti toimiminen ei ole tärkeää vain omien työntekijöiden kannalta, sillä sitä arvostavat myös asiakkaat. Tämä kirkastui entisestään, kun K-ryhmä teki kyselyn aiheesta sidosryhmilleen ja asiakkailleen. Siinä 81 % asiakkaista piti tärkeänä, että K-ryhmä edistää toiminnassaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja henkilöstön monimuotoisuutta. Asiakkaat pitivät erityisen tärkeänä vaikeasti työllistyvien tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistämistä. Lisäksi olennaisena pidettiin, että henkilöstöä koulutetaan mahdollisten ennakkoluulojen vähentämiseksi erilaisia vähemmistöjä kohtaan. Tiina Palmunen sanoo, että tarve yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävälle vastuullisuustyölle näkyy myös jo käytännön työssä. Päivittäistavarakaupoissa on esimerkiksi tullut eteen tilanteita, joissa asiakas on saattanut sanoa jotakin sopimatonta esimerkiksi toisen asiakkaan etniseen taustaan liittyen. ”Eräällä kassamyyjällä oli vastikään tällainen kokemus ja hän kysyi, miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia. Olemme laatimassa nyt ohjetta, josta olisi apua jatkossa vastaavien tilanteiden sattuessa. On selvää, että teemme aina parhaamme palvellaksemme asiakkaitamme, mutta odotamme myös asiakkailtamme asiallista käytöstä niin muita asiakkaita kuin työntekijöitämme kohtaan.”

Naisia halutaan enemmän ylimpään johtoon Millainen on tasa-arvoisesti toimiva yritys? Missä kaikessa ja miten tasa-arvon pitää toteutua ja näkyä? Vastausten lista on pitkä. Tutuin tasa-arvoon liittyvä aihe lienee palkka, jossa on edelleen Suomessa työstettävää. K-ryhmässä on pitkään seurattu naisten ja miesten pääsyä johtotehtäviin sekä palkka- tasa-arvoa osana vastuullisuustyötä. Viime aikoina K-ryhmän henkilöstöosastolla on käyty keskustelua myös sukupuolittuneista titteleistä ja termeistä. ”Tämä voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta kieli vaikuttaa ajatteluun ja on yhteydessä suurempiin rakenteisiin. Esimies voi siis aivan hyvin olla jatkossa esihenkilö”, Palmunen sanoo.Esihenkilö voisi yhä useammin olla K-ryhmässä myös nainen, ainakin jos puhutaan ylimmästä johdosta. ”Ylin johto on meilläkin miesvaltainen, mutta keskijohdossa naisia on paljon. Tavoitteena on, että naiset etenisivät useammin myös ylimpään johtoon.”

Yhdenvertaisuus on valttia rekrytoinnissa Yrityksen kannalta kyse on myös hyvien ja sopivien työntekijöiden löytämisestä. ”Kilpailu kovimmista osaajista kasvaa koko ajan. Olisi hölmöä, jos sulkisimme ulkopuolelle hakijoita vain, koska emme ole osanneet huomioida kaikkien potentiaalia ja joutuisimme sanomaan ei pelkän kielitaidon tai vaikkapa osittaisen työkyvyn takia”, Palmunen toteaa. Pääkaupunkiseudun K-Citymarketeissa on jo tartuttu kieliasiaan: maahanmuuttajille on käynnistetty suomen kielen koulutusohjelma, ja tavoitteena on saada sen myötä uusia työntekijöitä. K-ryhmässä on myös pyritty työllistämään kehitysvammaisia, ja kehitetty Uusi työ -niminen malli, jossa edistetään osatyökykyisten mahdollisuutta jatkaa työelämässä esimerkiksi lisäkoulutuksen kautta uudessa roolissa.

TEKSTI JA KUVA K-Ryhmä

TEKSTI Selina Sivonen ja Iida Kulju KUVAT Iida Kulju ja Erik Ahola

Golfkausion 2021 täällä!

Tervehdys Boomin Golfseuran puolesta ja mukavaa kevään alkua! Kevään tulon myötä myös golfkausi on alkamassa, joten halusimme jakaa muutamia vinkkejä golfiin liittyen niin vasta-alkajille kuin kokeneemmille konkareillekin. Golfseuran kautta löytyy peliseuraa kaiken tasoisille pelaajille. Järjestämme erilaisia matalan kynnyksen tapahtumia golfaaville boomareille, kuten esimerkiksi golf-harjoituksia, Boomin mestaruuskilpailut sekä muita rennon henkisiä kilpailuja. Suunnitteilla on myös tänäkin vuonna järjestää green card –kursseja boomareille golfkauden alettua.

Golf etiketti: • • • • •

Ole huomaavainen toisia pelaajia kohtaan ja muista kohtelias käytös sekä kentällä että sen ulkopuolella Huuda ”FORE!”, jos on pienikin vaara pallon osumisesta toisiin ihmisiin Noudata ripeästi etenevää pelitapaa ja huolehdi kentän kunnosta korjaamalla jälkesi esimerkiksi nurmen vaurioituessa Älä liiku tai melua muiden lyödessä - puhelin on hyvä pitää äänettömällä Muistathan opetella golfin säännöt, sillä golfia pelataan suurimman osan ajasta ilman tuomaria ja peli perustuu pelaajan tinkimättömään sääntöjen noudattamiseen

Muista pakata golfbägiisi mukaan: • • • •

Riittävästi teetikkuja ja palloja Greenihaarukka Golfhanska Vesipullo ja eväitä

Vaatetus: • • • •

Golfpukeutuminen on nykyisin urheilullista, käytännöllistä ja värikästä. Pukeutumisen ohjeistus vaihtelee eri kentillä ja sopiva vaatetus on hyvä tarkistaa kenttäkohtaisesti. Hyvä yleisohje on pukeutua pikeepaitaan. Alaosassa käytetään housuja, shortseja tai hametta. Neuleet, paksummat puserot ja erilaiset tuuli- ja sadeasut kuuluvat luonnollisesti viileän ja kostean kelin golfpukeutumiseen. Tyypillinen päähine on lippalakki, mutta golfkentillä näkee kaikenlaisia päähineitä pipoista huiveihin ja stetsoneihin.

Muista myös ottaa Boomin golfseuran somekanavat haltuun! @boomingolfseura

Boomin Golfseura

VAPAABOOMARIN

bucketlist VUODELLE 2021 - OSA 2

Tänä vuonna VapaaBoomari kokoaa lukijoilleen jokaiseen lehteen to do -tyylisen listan, josta löytyy tekemisideoita arkeen ja juhlaan ajanjaksoille lehtien ilmestymisen välillä. Listat on koottu niin, että niiden sisältämät ideat on mahdollista toteuttaa poikkeusolojen rajoitusten vallitessa. Ota lista talteen ja pidä hauskaa monipuolisen tekemisen parissa seuraavaa lehteä odotellessasi!

Huhtikuu ia tumiin Kehu kaver vapputapah in m o o B Osallistu ä ään merkkej puradiota Bongaile kev ap W akkauden R le te n u u K ulkona auringosta Nauti kevät emässä Käy pyöräil i-ilta Pidä drinkk n parissa hyvän kirja vä äi p tä ie V

uko

Äit i Eur enpäiv o me oppa ä 9.5. n päi vä - Vie ä Soi ua 9.5 ta i . - idilles Syö sov i anh Ko m keil kukk mit itä em e m äh h a VB ia i l l Kat alu :n at uat -p le s o Eur Syö Eur äivä oop o 11. paSeu kesän viisut 5 päi . r e a k vän Kie a jää a jä Tila rrä kiek tski a t He T a o i a n m r kok sest ää aur peree MMkaa k n ä iha Yllä luon ingon näht isoja n n Piri tä ystä osta noust ävyyks essa iä stä väs i kot ja m iasi piene ene kuk llä la nau kas h ttim illa jalla aan kev äi-

kuu

Kesäkuu suourkki - Lähde sään tä Heitä talvit äivä 18.6. es -p rj jä ik n ti ik es P nen toehtois Kansainväli on tai vaih to is u p le il ik siessa pikn tiloissa sä si ik n ik p ssa sallispuisto an staikoja k Vieraile ee juhannu T – . .6 6 2 .5 2 s u n Juhan ssa Käy museo yö o näkötornilla Valvo kok O lla Pyynikin vi ah ik k k n Käy mu ihta Tee saunav kku kesäinen her ulaiseltasi in k jo vo Lei suk n ai lt misia jo Kysy kuulu