VapaaBoomari 2/2022

www.boomi.fi

VB 2/2022

Yhdistämme rohkeasti ideat, osaamisen ja teknologian. Aloita urasi PwC:llä.

Tule osaksi ratkaisijoiden yhteisöämme ja lue lisää avoimista työpaikoistamme osoitteesta pwc.fi/rekry.

It all adds up to The New Equation.

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia.

Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan.

Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut.

Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.

PwC toimii 156 maassa yli 295 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö.

Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Lapsuudessa lähipiirissäni ei juuri ollut yrittäjiä, vaan oikeastaan kaikki tuntemani aikuiset olivat töissä jossakin isossa firmassa.

Ennen kauppatieteiden opiskelun aloitusta yrittäjyys näyttäytyi minulle aiheena lähinnä lukiolleni pyydettyjen yrittäjien puhetilaisuuksissa ja yläasteen teemapäivinä 4H-yhdistyksen vierailuissa.

Ajattelin, ettei yrittäjäksi ryhtyminen ole ainakaan minua varten.

Kanssaboomareiden yrittäjäpolkuja jo tovin seurattuani huomaan kuitenkin nykyään välillä pohtivani, olisiko minusta yrittäjäksi.

Kun Googleen kirjoittaa: ”millaista on olla yrittäjä?”, päätyy yksi hakutuloksista suomalaisen pienten ja keskisuurten yritysten etujärjestö Yrittäjien sivuille. Sivuille on kerättynä tietopankki yrittäjyydestä ja siitä, mitä yrittäjyys vaatii. Ensisilmäyksen perusteella uravalinta vaikuttaa aika kauhistuttavalta: ” Yrittäjänä oleminen on kokonaisvaltaista. – – Menestys tulee harvoin helposti: pikavoittoja ei kannata tavoitella.” Toisaalta sivu kertoo myös houkuttelevammista puolista: ”Yrittäjänä pääset toteuttamaan omaa visiotasi” ja ”saat päättää omasta tekemisestäsi ja koko yrityksesi toiminnan laajuudesta.”

Yrittäjyys voi mahdollistaa vapauden toteuttaa omaa intohimoaan ja tienata elanto olemalla oman itsensä pomo. Toisaalta mitä enemmän listattuja yrittäjyyden vaatimuksia pohdin, sen selkeämmäksi käy myös se, ettei yrittämisen ei tarvitse yrittäjien yksinoikeus. Uskon nimittäin, että jokainen voi hyötyä yrittäjämäisestä mentaliteetista. Palkkatyössä menestyminen ja uralla eteneminen vaatii yhtä lailla ponnisteluja ja kesätyönhaulla ja yliopisto-opinnoilla on niilläkin kosketuspintaa yrittämisen teemoihin. Onnistuminen, epäonnistuminen ja taas uudelleen yrittäminen ovat läsnä meidän kaikkien elämässä.

Jos et minun laillani kuitenkaan koskaan ole pohtinut yrittäjyyttä vaihtoehtona itsellesi, anna sille mahdollisuus ja lue tämä lehti avoimin mielin. Tämänkertaisen VapaaBoomarin teemana on nimittäin yrittäjyys ja yrittäminen. Jo lehden ensimmäinen juttu ”Yrittäjä, muusikko, boomari?” johdattelee meidät pohtimaan rohkeutta seurata omia intohimoja, kun vuoden 2021 smurffit Kim Riuttamäki ja Lauri Laihonen kertovat elämästään luentojen ulkopuolella. Alumnihaastattelussa puolestaan pääsemme tällä kertaa tutustumaan toiseen Sori Brewingin perustajaan Pyry Hurulaan.

Ennen kesälaitumille karkaamista on lisäksi hyvä pysähtyä fiilistelemään mennyttä kevättä, ja näin ollen tässä numerossa palaammekin vielä ainejärjestömme 54. vuosijuhlien tunnelmaan ja kuvamatkalle BoomSkin Alppireissulle. Kurkkaa lehdestä myös pohdintaa yliopiston vaikeudesta, uusien lajien kokeilemista sekä toimituksen kesälomavinkit!

Onnea siihen mitä ikinä yritätkään ja ihanaa kesää!

Roosa Uusitalo, Päätoimittaja

3

SISÄLLYS 10. yrittäjä, muusikko, boomari?

14. pyry hurula - innolla kohti uutta ja tuntematonta 18. onnea epäonnistumiseen - kolumni 20. yliopiston vaikeus vai helppous 25. vb-testaa: padel ja jooga 24. boomi ry 54. vuotta 29. bosan kolumni 30. boomski-reportaasi 32. boomilooks 35. kiva kesä – kesätyöstä riippumatta 36. toimituksen kesälomavinkit

4

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomiry

PÄÄTOIMITTAJA Roosa Uusitalo paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR Annika Aurela viestinta@boomi.fi

TOIMITUS Aada Rouhiainen, Asta Isotalo, Helmi Kullas, Tapio Uotila, Uula Lappalainen

TAITTO Beda Paatelma, Ciia Korkeamäki, Emmi Hautakangas, Essi Sarvilinna, Hanna Nykopp, Reetta Turkki

KANNEN KUVitus Annika Aurela

Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 70 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

ONNISTUMINEN VAATII JOSKUS EPÄONNISTUMISTA Kesä on täällä jo tuota pikaa! Takana on vauhdikas kevät täynnä mitä erilaisempia tapahtumia. On ollut ihanaa nähdä ihmisiä taas poikkeuksellisten vuosien jälkeen, ihan ensiksi kiitos kaikille siitä!

Yrittäminen, onnistuminen ja epäonnistuminen – nämä kolme sanaa kulkevat usein yhdessä. Joka kerta kun yrittää jotakin, voi onnistua siinä täydellisesti tai puolestaan pettyä ja kokea epäonnistumista. Itselleni näistä kolmesta teemasta tulee Boomissa etenkin mieleen erilaiset haut, joiden myötä on mahdollista päästä mukaan Boomin toimintaan, vaikkapa jaostoihin tai tutoriksi.

Rakas ainejärjestömme tarjoaa hurjasti mahdollisuuksia tehdä ja kokea, mutta osa näistä mahdollisuuksista vaatii myös itseltä yrittämistä, eli suomeksi sanottuna hakemusten kirjoittamista.

Hakemuksen kirjoittaminen on toisille maailman helpoin asia, joka hoituu vaikka Boomilaakson sohvilla istumisen lomassa, mutta toisille jo sana ”hakemus” nostattaa pintaan epävarmuuden ja pelon epäonnistumisesta. Itse olen se, kuka kirjoittaa hakemukset aina viimeisenä hetkenä pakon edessä, niin Boomissa kuin työelämässäkin.

Boomin suurimmat haut ovat aiemmin mainitsemani tutorhaku keväällä sekä jaostohaku syksyllä. On ihanaa, että meillä on valtavasti aktiivisia opiskelijoita, mutta siitä syystä osa boomareista myös saavat joka haun jälkeen viestin, jota kukaan ei haluaisi saada eikä varsinkaan lähettää: ”Valintamme ei valitettavasti kohdistunut sinuun”. Pettymyksen jälkeen on kuitenkin hyvä muistaa, että hakuja tulee uusia ja paikkansa voi löytää vielä myöhemmin. Pahinta on, jos toiminnasta innostunut ei uskalla enää yrittää ensimmäisen hylkäämisen jälkeen.

Elämässä tulee väkisin vastaan tilanteita, jossa on uskallettava mennä epämukavuusalueelle ja yrittää vaikkei lopputuloksesta ole tietoa. Suuria mahdollisuuksia voi mennä täysin ohi, mikäli täyttää ajatuksensa pelkästään pelolla, eikä siksi uskalla yrittää.

Minulle suurimpia epäonnistumisen pelkoja ovat olleet Boomin syyskokoukset: mitä jos olenkin kaikkien mielestä huono ja täysin väärä ihminen seisomaan kaikkien edessä? Onnekseni uskalsin aikoinaan kohdata myös mahdollisen epäonnistumisen, ilman sitä en kirjoittaisi nyt tätä tekstiä.

Suurimmat onnistumisen hetket saavuttaakseen on siis uskallettava kohdata myös epäonnistumista. Seuraavan kerran kun mietit kannattaako edes yrittää, mieti mahdollisen epäonnistumisen sijaan mieluummin kuinka hyvän fiiliksen onnistumisesta voikaan saada. Tämä pätee niin unelmien työpaikan, Boomin tutorhaun kuin vaikka uuden harrastuksen aloittamisen kanssa. Elä ja yritä rohkeasti, elämä on liian lyhyt jatkuvaan jossitteluun eikä koskaan kannata luovuttaa!

6

Puheenjohtaja, Eveliina Aakula

Kopon huutiset

ÄLÄ JÄÄ YKSIN ”Koittakaa jaksaa”, kuului eräs surullisenkuuluisa lausahdus noin vuosi takaperin. Lause jäi mieleen, sillä meillä opiskelijoilla on jokapäiväisessä elämässämme hyvin paljon erilaisia asioita, joissa pitäisi jaksaa.

Pitäisi jaksaa keskittyä, tai käydä edes luennoilla. Pitäisi jaksaa tehdä vaadittavat viikkotehtävät, tai ihan vaan jaksa nousta sängystä aamuisin – pitäisi ainakin jaksaa yrittää.

Peruskouluun ja toisen asteen opintoihin verrattuna yliopistossa omista opinnoistaan joutuu ottamaan paljon enemmän vastuuta.

Opintojen suunnittelu voi olla vaikeaa: olkoon se sitten seuraavan periodin kurssien valitseminen, pääaineen miettiminen tai ylipäätään sen pohtiminen, minkälaisella alalla haluaa toimia tulevaisuudessa. Muistan itse ainakin smurffina miettineeni tulevaa pääainettani paljon.

Valinta tuntui hirveän isolta ja mielessä pyöri ajatus siitä, etten pääsisikään ensimmäiseen hakutoiveeseeni. Noppien kertymää laskettiin ja rukoiltiin, että viimeistenkin kurssien suoritukset tulevat näkyviin ennen hakuajan päättymistä. Lopulta vuosikurssiltani kaikki pääsivät haluamaansa pääaineeseen.

Korona-aika ei ole tuonut myöskään helpotusta opiskeluun, ja tämä on näkynyt myös tehdyissä kyselyissä sekä tilastoissa. Nolla opintopistettä suorittaneiden määrä on kasvanut suuresti ja samaan aikaan yleinen opintopistekertymä laskenut huomattavasti. Koulutuksessammekin on kehitettävää, mutta asioita pystyy muuttamaan parempaan.

Muutos vaatii kuitenkin sen, että kehityksen paikkoja tuodaan esiin.

Uskokaa tai älkää, mutta meitä kuunnellaan yliopiston henkilökunnan puolella. Olen tämän itse kokenut, kun pääsen toimimaan heidän kanssaan läheisessä yhteistyössä.

Suorittamisesta on helppo ottaa paineita. Itse opinnot aloittaessani luulin, että nuorena kylterinä pärjätäkseni minun on aloitettava uusi elämäntapa, jossa aamulla herätään 3:30, mennään sen jälkeen 10 kilometrin lenkille ja perustetaan kolme uutta yritystä. Lopulta kahdeksalta ollaan raapimassa Linnan ovia, jotta päästään hyvissä ajoin opiskelemaan. Muutaman kuukauden täällä pyörittyäni kuitenkin totesin, että ristiseiskan pelaaminen Bolassa ei myöskään ole huono vaihtoehto.

Kertaakaan en ole herännyt 3:30 ja silti opinnot ovat sujuneet.

Jos kuitenkin ristiseiskankin kokeilemisen jälkeen koet, että mistään ei tule oikein mitään, muista, kysymysten tai huolien äärelle ei kannata jäädä yksin. Minun lisäkseni meillä on koulutusasiantuntija, tukipalveluita sekä opiskelijatukihenkilöitä juuri sinua varten. Boomin kopona haluan henkilökohtaisesti päästä kuulemaan opiskelijoiden mietteitä ja ehdotuksia siitä, miten tehdä opiskelustamme mieluisampaa. Joten kun seuraavan kerran törmäät umpikujaan, etkä tiedä mistä pyytää apua, tule kertomaan minulle!

Koulutuspoliittinen vastaava, Joonas Flink

7

Enemmän jäseniä, lisää

vaikutusvaltaa Me Ekonomeilla edistämme kauppatieteellisen koulutuksen laatua ja arvostusta.

Vaikutamme lainsäädäntöön ja pyrimme poistamaan menestystäsi haittaavia työelämän käytäntöjä, kuten kilpailukieltosopimuksia. Lisäksi edistämme tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työelämässä.

Jäsenenämme edesautat sitä, että kauppatieteiden osaajien näkemyksiä kuullaan yhteiskunnassa.

ekonomit.fi/vaikuttamistyo

Kyllin hyvää

Who run the world?

“Naisille maksetaan vähemmän palkkaa, koska he tekevät vähemmän töitä”, “miehet haluavat enemmän vastuuta” ja mitä vielä. Nämä legendaariset lausahdukset nousevat esiin joka kerta, kun aletaan puhumaan työelämän tasa-arvosta – tai oikeastaan sen epätasa-arvosta. Epätasa-arvo elää ja voi hyvin, etenkin ekonomien keskuudessa. Välillä sitä voi olla vähän vaikea huomata, sillä moni uskoo tasa-arvon toteutuvan Suomessa jo erittäin hyvin. Se on onneksi totta, mutta joskus totuus voi silti päästä yllättämään.

Vuonna 2015 Naisasialiitto Unioni kävi läpi suomalaiset pörssiyhtiöt ja huomasi, että kyseisiä yrityksiä johtaa useammin Juha kuin nainen. Tällä tarkoitetaan sitä, että pörssiyhtiöiden johdossa on kirjaimellisesti enemmän Juha-nimisiä miehiä, kuin naisia yhteensä. Itse asiassa tilastoissa tulee vastaan ensin nimet Juha, Heikki, Matti ja kahdeksan muuta miestä, ennen kuin vasta päästään kaikkien naisten osuuteen pörssiyhtiöiden johdossa.

“No naiset eivät vain halua johtotehtäviin”. Itse asiassa uran alkuvaiheissa naisilla on yhtä suuri, ellei jopa korkeampi, halu edetä uralla ylimpään johtoon kuin miehillä. Myös usko tämän toteutumiseen on yhtä suuri kuin miehillä. Ikävä kyllä naisten ei tarvitse olla työelämässä kahta vuotta pidempään, kun sekä halu että usko edetä johtoon romahtavat.

Jopa yli puolet johtoon halunneista naisista ei enää halua edetä ylimpään johtoon asti tai usko sen olevan mahdollista. Miehillä vastaavaa romahdusta ei tapahdu. Jostain syystä vain naiset lannistetaan jo heti työuran alkumetreillä. (Dialogi-hanke, 2015.)

Mites sitten se palkka? Ekonomien palkkaerot (2020) ovat korkeakoulutettujen keskuudessa suurimpien joukossa, sillä miesten ja naisten välinen palkkaero on jopa 25 %. Ja kyllä, tähän lukuun vaikuttavat mm. asemataso, kokemus, työn vaativuus, tehdyt työtunnit ja niin edelleen.

Kuitenkin kun kaikki edellä mainitut selittävät tekijät poistetaan, jää jäljelle selittämätön 11 % palkkaero. Tämä palkkaero tarkoittaa käytännössä sitä, että mies saa täysin samalla kokemuksella samasta työstä 11 % enemmän palkkaa kuin nainen.

Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Suuria muutoksia harvoin saadaan aikaan olemalla hiljaa ja tekemättä mitään, ja siksi asiasta puhuminen on erittäin tärkeää. Onneksi saamme välillä juhlistaa pieniä voittoja: esimerkiksi vakuutusyhtiö If toteutti vastikään oman palkka-analyysinsä, jonka seurauksena korjattiin 50 ihmisen palkkaa, sillä palkkaeroa ei voitu selittää luonnollisilla syillä. Lisäksi tietoisuuden lisäämisellä, palkka-avoimuudella ja perhevapaiden uudistamisella voidaan vaikuttaa näihin ongelmakohtiin ja mennä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Siksi myös meillä Ekonomeilla paiskitaan hommia edunvalvonnan parissa, jotta tulevaisuus olisi vieläkin kirkkaampi meille kaikille. Johtopöydässä tavataan!

Boomin Kylli Petra Käki

9

Yrittäjä, muusikko, boomari?

Tavoitteellista harrastamista ja yritystoimintaa kauppatieteiden opiskelun ohella TEKSTI Aada Rouhiainen KUVAT Aada Sainio ja Vilma Kotro

Yrittäjyyttä ja rullajäätelöä Ensimmäisen vuoden boomarilla, Kim Riuttamäellä, on opintojen alusta asti ollut monta rautaa tulessa työelämässä opintojen ohella. Kim toimii kolmatta vuotta yrittäjänä omassa rullajäätelöfirmassa, Rulliksessa, on mukana osakkaana ensi syksynä toimintansa aloittavassa parturi-kampaamossa Vimma Hair:ssa ja tekee myyntiä Idea Markkinoinnille.

Idea ensimmäiseen omaan yritykseen, Rullikseen, heräsi syksyllä 2019. Kim oli törmännyt tällöin netissä vielä Suomessa melko tuntemattomaan konseptiin, rullajäätelöön, jossa jäätelö muotoillaan tarjoilua varten rulliksi kylmän levyn päällä. Kun Kim kerran pääsi maistamaan rullajäätelöä, päässä alkoi välittömästi muodostua kehitysidea; miten yhdistää tuotteeseen tuoreet ja laadukkaat suomalaiset raaka-aineet, luoda uusia makuja ja luoda konsepti, jollaista Suomessa ei ennen ollut ollut. Kimiä oli aina kiinnostanut yrittäjyys ja liiketoiminta ja Rullis vaikutti helpolta tavalta lähteä kokeilemaan liiketoiminnan pyörittämistä ja yrittämistä.

Kuka: Kim Riuttamäki Ikä: 21 Vuosikurssi: 1. vuoden boomari Pääainetoive: Johtaminen tai markkinointi

Idea lähti etenemään nopeasti ajatuksen tasolta käytäntöön. Kim laittoi palkkansa toiminnan aloittamiseen, osti kalusteet ja rakensi ensimmäisen kioskin omin käsin. Hän myös suunnitteli reseptit itse alusta asti. Jo seuraavana kesänä 2020 Mikkelin torille aukesi Rulliksen ensimmäinen kioski. Ensimmäisen kesän sujuessa hyvin Rullis laajensi toimintaansa ja toimi kesällä 2021 kolmella toimipisteellä eri puolilla Suomea. Tulevana kesänä jäätelöä myydään taas kolmen kiinteän kioskin, sekä eri tapahtumia ja festareita kiertävän kioskin voimin ja Rullis on varautunut uuteen kesään noin viidellätoista työntekijällä.

Usean projektin hoitaminen samaan aikaan näkyy Kimin ajankäytössä. ”Ehkä 60% ajasta menee kaikkeen yritystoimintaan, ehkä 20% opiskeluun. Ja saman verran, 20%, käytän sitten kaikkeen muuhun ylimääräiseen”, arvioi Kim häneltä kysyttäessä, miten eri tehtävät yleisesti jakautuvat arjessa. Kim toteaa, että kun on monta rautaa tulessa, menee niihin paljon aikaakin.

Erityisesti kuitenkin Rulliksen suhteen työmäärä vaihtelee vuoden mittaan: suurin työ on keväisin, sillä tällöin edessä on suunnittelutyö tulevalle kesälle, sisältäen esimerkiksi markkinoinnin, rekryt, sekä liikepaikkojen hankkimisen. Syksyisin töitä yrityksen parissa on taas vähemmän ja tällöin jää enemmän aikaa keskittyä opintoihin ja edistää niitä tehokkaammin.

Tärkeintä usean asian yhteensovittamisessa on tehokas ja hyvin suunniteltu ajanhallinta. Kim kertoo Google kalenterin olevan hänellä kovassa käytössä; sinne hän laittaa ylös kaikki tärkeimmät menot kellontarkasti. ”Mihinkään ylimääräiseen ei käytetä aikaa”, toteaa Kim naureskellen. Jos esimerkiksi tarjouspohjaan on ajateltu käytettävän kolme tuntia ja se on merkattu kalenteriin, ei sitä jäädä hiomaan ylimääräistä vaan mennään sen hetkisellä parhaalla mahdollisella versiolla ja siirrytään seuraavaan asiaan. Tärkeää Kimille on myös delegointi: ”Kaiken minkä pystyy teettämään muilla kustannustehokkaasti, kannattaa teettää. Kannattaa keskittyä siihen, mikä on se sun oma erityisosaaminen”, toteaa Kim. Kimille tärkeää on myös se, että yritystoiminta on hänen intohimonsa, eikä se tunnu varsinaiselta työltä. Ajatusprosessit yritystoimintaan liittyen ovat myös käynnissä koko ajan: uusi idea saattaa tulla vaikkapa kesken salitreenin ja sen voi nopeasti kirjoittaa ylös siinä hetkessä. Ideaan voi palata sitten myöhemmin paremmalla ajalla lähteä edistämään suunnitelmaa.

Opinnoissa Kim arvostaa pelkkää tutkintoa enemmän itse oppimista, uusia kokemuksia, sekä kavereita. Tämän takia Kimistä ei tunnu pahalta välillä priorisoida hetkellisesti töitä opiskelun ohi.

Kim on tehokkaasti valinnut juuri häntä itseään kiinnostavia kursseja opintosuunnan ja vuosikurssirajojen ulkopuoleltakin, sen mukaan mistä hän kokee itse hyötyvän eniten.

Kimin tavoitteena on kehittää Rullista mahdollisimman paljon kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla ja laajentaa yritystä. ”Oikeastaan ihan kaikki minkä voit kuvitella liittyvän liiketoimintaan olisi tavoitteena kehittää mahdollisimman hyväksi ja toimivaksi konseptiksi”, Kim summaa. Tulevaisuudessa Kim näkee itsensä yritysmaailmassa ja haluaisi tähdätä kansainvälisille markkinoille – tämän väylän suhteen tarkat suunnitelmat ovat tosin vielä auki.

TEKSTI Uula Lappalainen KUVAT IG: @rvrsd_band

Intohimona musiikki Tavoitteellisen harrastustoiminnan ja kauppatieteiden opiskelun yhdistäminen ei ole mahdottomuus, tästä elävänä esimerkkinä toimii ensimmäisen vuoden boomari Lauri Laihonen, joka soittaa bassoa RVRSD-nimisessä bändissä. Basson lisäksi Lauri soittaa myös kitaraa, mutta vain omaksi ilokseen. Yhtyeen nimi tulee Riverside-sanasta, josta on poistettu vokaalit. Nimellä on syvempi merkitys, sillä se tulee bändin kotikylästä Eurajoesta, josta myös Lauri on kotoisin. Tuplamerkityksen nimelle tuo ensimmäisten musisointitilojen sijainti joen varrella.

Bändin ensiaskeleet otettiin vuonna 2017, jolloin Lauri ja hänen pitkäaikainen kaverinsa, bändin laulaja-kitaristi Riku-Pekka päättivät alkaa soittamaan tavoitteellisesti.

Vielä tässä vaiheessa keikkoja ei ollut, mutta omia biisejä ryhdyttiin tuottamaan. Pian mukaan liittyi rumpali, pianisti ja perään vielä toinen kitaristi. Jäsenistö on matkan varrella vaihdellut muun elämän vuoksi, mutta kokoonpano on vakiintunut viime aikoina kuvassa esiintyviin henkilöihin.

Kuka: Lauri Laihonen Ikä: 21 Vuosikurssi: 1. vuoden boomari Pääainetoive: Vakuutus ja riskienhallinta

RVRSD-bändin ensimmäisen albumin kappaleet:

Bändin kokoonpano vasemmalta oikealle: Armi Soukainen (pianisti-laulaja), Lauri Laihonen (basisti), Riku-Pekka Nieminen (laulaja-kitaristi) ja Elias Kemppainen (rumpali)

Panic Attack Toxic Security Today I’ll Be Lonely Hearts Killer Nightmare Cage Hurricane UNSTABLE

”Debyyttialbumi tuli ulos tammikuussa ja lisää on tulossa!”

Laurin mielestä yhtyeen musiikki on hankala sijoittaa mihinkään tiettyyn genreen. Jos muottiin ahtaminen on pakko suorittaa, niin tyyli sujahtaa ”alternative rock”-laatikkoon, jossa on sivulokerot myös popille ja punkille. Bändin biisit ovat pitkälti laulaja-kitaristi Riku-Pekka Niemisen käsialaa.

Inspiraatio kumpuaa yleensä jonkun löytämästä elementistä, jonka pohjalle kappale rakennetaan.

Tällaisia elementtejä voi olla esimerkiksi tietty sana, riffi, rumpukomppi tai sointu. Näistä elementeistä hiotaan mestariteoksia bändin Eurajoella sijaitsevassa kunnalta saadussa treenitilassa, jossa kokoonnutaan yleisimmin yhteisiin harjoituksiin. Muuten soittaminen, etenkin Laurin osalta on omatoimista, sillä bändin muut jäsenet asuvat lähempänä Eurajokea.

Kysyessäni Laurin taustoista musiikin parissa hänen vastauksensa kuuluu näin: ”En ole saanut mitään musiikkiteoreettista koulutusta, vaan olen käytännössä kaikki itse opetellut. Pappa opetti minua soittamaan pianoa kuusivuotiaasta yläasteelle asti. Yläasteella tuli kitara mukaan kuvioihin ja bändin perustamisen jälkeen pääsoittimeksi vakiintui basso.” Musiikkiteorian pänttäämisen ja ohjattujen perheen ulkopuolisten soittotuntien väliin jättäminen ei ole kuitenkaan syönyt kiinnostusta soittamista kohtaan, vaan musiikki ja sen tekeminen on todella merkittävä osa Laurin elämää.

Vaikka Laurilla musiikin tekeminen on tavoitteellista ja halu kehittyä on kova, ei hänellä ole tällä hetkellä tarkoitus elättää itseään kyseisellä taiteen alalla. Tilaisuuden tullessa ei hän kuitenkaan epäröisi tarttua mahdollisuuteen leivän tuomisesta pöytään musisoimalla. Ensimmäinen opiskeluvuosi on kuitenkin osoittanut, että rakkaan harrastuksen ja opintojen yhdistäminen ei ole lainkaan mahdottomuus, vaikka maantiede tuo osaltaan oman ikävän realiteettinsa peliin koulun ja harrastuksen eri paikkakunnilla sijaitsemisen vuoksi.

Tätä yhtälöä on onneksi osaltaan helpottanut huomattavasti opintojen Zoom- ja tallennekulttuuri, joka on mahdollistanut pidemmät ja joustavammat visiitit kotiseudulla.

Alumnihaastattelu: Pyry hurula

Innolla kohti uutta ja tuntematonta TEKSTI Helmi Kullas KUVAT Pyry Hurula Pyry Hurula on omistajayrittäjä, neuvonantaja, Boomi Ry:n entinen juhlavastaava ja ennen kaikkea uudesta innostuja. Hän aloitti yrittämisen jo opiskeluaikanaan. Hän keräsi yhtiökumppaninsa kanssa kurssitehtävänäkin toteuteulla liiketoimintasuunnitelmalla ja teoriapohjalta laaditulla osakeannilla yli miljoonan euron pääoman ideansa taakse. Sain Hurulan vieraakseni tutuille kulmille Boomilaaksoon kahvikupposen ääreen ja pääsin tenttaamaan häntä Sorista, yrittäjyydestä ja opiskeluelämän annista.

Pyry Hurula pitää edelleen pääsyä Tampereen yliopistoon lukemaan kauppatieteitä yhtenä isoimmista onnistumisistaan.

Opiskeluvuosiensa aikana Hurula toimi Boomissa tutorina sekä vuoden 2009 hallituksen juhlavastaavana. Järjestöistä Boomin lisäksi Boomareiden Olutseura Bosa Ry oli Hurulalle merkityksellinen yhteisö sekä opiskeluaikana että sen jälkeen.

Toinen merkittävä saavutus Hurulan uralla oli ensimmäinen ”kauppisduuni”, kesätyö Metsä Groupilla controllerin työnimikkeellä. Ensimmäisen kesätyön saaminen itsessään oli Hurulan mukaan iso juttu, ja vastuu kyseisessä työpaikassa opetti paljon. ”Aika isot saappaat sai siellä heti jalkaan”, hän muistelee. Metsä Groupilla Hurula koki, että häneen luotettiin paljon heti alusta asti, mikä antoi ”boostia” omalle itsetunnolle. Seuraava työpaikka olikin hyppy tuntemattomaan, kun Hurula aloitti salkunhallinnan tehtävät johdannaiskaupassa Helsingin Energialla. Sekä Metsä Groupilla että Helsingin Energialla oli kiinnostavaa nähdä läheltä, miten suuret yhtiöt todellisuudessa toimivat. ”Loppujen lopuksi ne eivät ole niin erilaisia kuin pienemmät yritykset, ihan vain ihmisistä nekin koostuvat”.

Sori not sori Työskennellessään vielä Helsingin Energialla Hurulaa ja hänen nykyistä yhtiökumppaniaan, kanssaboomari Heikki Uotilaa alkoi houkuttaa ajatus ihan omasta ja yhteisestä jutusta. Kasvoi halu perustaa yhteinen yritys, ja markkinointi- ja liikesuunnitelmaosaamistakin kaveruksilta löytyi. Kumpikin miehistä oli aktiivisia Bosan jäseniä, ja yhteisestä kiinnostuksen kohteesta tuli yhteisen yrityksen tarjoama: ”Tajuttiin, että onhan meillä tässä jo tuotekin!”

Kaverukset lähtivät hahmottelemaan liiketoimintasuunnitelmia, kävivät läpi business caseja ja markkinoinnin kurssitehtävästäkin tehtiin realistinen liikesuunnitelma. Hurulan mukaan homma niin sanotusti eskaloitui: ”Alettiin miettimään, miten tehdään ja mihin tehdään”. Yksi päätavoitteista oli kan-

sainvälisyys, mikä oli yhtenä syynä yrityksen sijoittumiseen Tallinnaan. Kontakteja ei pahemmin ollut: ”Yksi nesulainen tiedettiin Virosta, mutta se ei hirveästi auttanut”. Kun yhtiökumppaneilla oli kasassa idea, lokaatio ja suunnitelmat, ainoa

puuttuva palanen oli raha. Hurula kertoo todenneensa yhtiökumppanilleen, että teoriassa osaisi kyllä tehdä osakeannin.

Siispä näin tehtiin, ja kyseinen osakeanti keräsikin yli miljoonan euron potin.

Kun Golf-osakkeet eivat enaa riita Hyvin onnistuneesta osakeannista alkoikin aikamoinen lumipalloefekti. Sori Brewingistä ja sen perustajista uutisoitiin useasti ja valtakunnan suurimmissa taloussanomissa. Näin sana levisi edelleen ja kiinnostuneita sijoittajia tuli aina vain lisää. ”Oli outoa, kun yhtäkkiä Suomen rikkaimmat tyypit soittelee kasuaaleja puheluita keskellä päivää kysellen meidän yrityksestä”. Hurulan mukaan ravitsemusala ja pienpanimot ovat viimevuosina olleet kovassa nosteessa, ja alan mielenkiintoisuus ja erilaisuus kiinnostaa usein liikemaailmassa paikkansa jo vakiinnuttaneita hahmoja. ”Tälle alalle hakeudutaan helposti, kun tulee tylsää ja Golf-osakkeet eivät enää riitä”, Hurula naurahtaa.

Sijoittajien hankkimisen myötä Hurula tutustui paljon myös entisiin Tampereen yliopistossa kauppatieteitä opiskelleisiin. Tamperelainen, kahden boomarin perustama panimoyritys houkutteli paljon muita entisiä Boomin ja Bo-

Rekrytointia Bolan sohvilta ”Yrittäjänä oppii pakostikin tuntemaan itsensä, kun on paljon itsensä kanssa tekemisissä ja johtaa itse itseään ilman korporaation antamaa rakennetta”, Hurula kertoo. Hyvän yrittäjän piirre hänen mukaansa onkin kyky asettaa ja tunnistaa omat rajansa, sillä kun kukaan muu ei aseta rajoja, voi helposti mennä yli: ”Itsekin olen yhden burnoutin sairastanut, enkä kyllä suosittele kenellekään.”

Toiseksi hyvän yrittäjän piirteeksi Hurula mainitsee innokkuuden ja sen mukana tulevan ”can do” -asenteen. Ainoa motivaatio yrittäjyyteen ei voi olla raha, sillä onnistuminen ja rikastuminen ei ole taattu. Näin ollen intoa täytyy löytää muualta, ja kipinä yrittäjyyteen löytää itsestään. Hurula painottaa myös muiden ihmisten tärkeyttä välillä yksinäisessä yrittäjyydessä: ”Melkein kuka vain voi olla yrittäjä, mutta se on kuitenkin erilainen polku, joka vaatii hyvät ihmiset ympärille.”

Ihmisten merkitystä Hurula korostaa myös yrityksen menestymisen kannalta. Oikeiden ihmisten löytäminen ympärille on ollut hänen mielestään yksi haastavimmista asioista yrittäjyydessä, ja samalla avain onnistumiseen. Hän kannustaa luomaan aitoja kontakteja ja tekemään yhteistyötä ihmisten kanssa, jotka tuntee hyvin ja joihin voi luottaa sekä tosielämässä että liike-elämässä: ”Olen tainnut tehdä pari rekryä muun muassa Bolan sohvilta”.

Yrittäjyys luonnollisesti vaatii myös rohkeutta yrittää, epäonnistua ja yrittää uudestaan. Hurula kuvaa

san jäseniä. Hurulan mukaan suunnilleen yksi neljäsosa Sori Brewingin nykyisistä noin 400:sta osakkeenomistajasta on entisiä boomareita, ja yhtiökokoukset ovat hauskoja jälleentapaamisia opiskeluhistorian yhdistämien vanhojen tuttujen kesken.

”Oli outoa, kun yhtäkkiä Suomen rikkaimmat tyypit soittelee kasuaaleja puheluita keskellä päivää kysellen meidän yrityksestä”

yrittämisen, epäonnistumisen ja onnistumisen merkitystä ”iteraatiokierteenä”. Kierteessä onnistumisia tarvitaan, ja onnistumiset tulee tunnistaa, jos ei ylemmältä taholta tulevasta positiivisesta palautteesta, niin omien tavoitteiden saavuttamisesta. Epäonnistuminen taas on rakentavaa palautetta, josta opitaan ja joka kasvattaa.

Vaikka epäonnistuminen on aina yhtä epämukavaa, epäonnistumisista yli pääseminen helpottuu kokemuksen myötä: ”Mitä enemmän epäonnistuu, sitä enemmän alkaa nähdä sen kauneuden”.

”Mitä enemmän epäonnistuu, sitä enemmän alkaa nähdä sen kauneuden”

Innolla itsensa ylittamista Yrittäjyyden vaatimaa innostusta ei Hurulalta puutu. Hän tarttuu tilaisuuksiin, jotka ovat asteen haastavampia kuin mihin sillä hetkellä kykenee pystyvänsä. ”Mukavuusalueelta ei tarvitse poistua, mutta sitä on hyvä laajentaa”, hän neuvoo. Oman mukavuusalueensa Hurula kertoo löytävänsä uuden ja erilaisen parista. Tämä asenne ja yrittäjyys ovat vieneet Hurulan moniin seikkailuihin ja sattumuksiin. Hänen kuvailunsa Sori Brewingin perustamisesta pätee kuvaa yrittäjän elämää hyvin: ”Välillä ollut enemmän vauhtia kuin järkeä, mutta onneksi lopulta kaikki mennyt hyvin”.

Hurula neuvoo myös vielä koulun penkillä olevia boomareita ottamaan rennosti. Hän kehottaa seuraamaan omia intohimoja ja unelmia kiirehtimättä liian nopeasti työelämään: ”Nuorena kannattaa tehdä kaikkea muuta kuin liukuhihnaa, koska sinne kyllä ehtii.”

Tätä ohjenuoraa Hurula aikoo noudattaa myös omalla urallaan: ”Vähemmän asioita CV:n ja enemmän ilon vuoksi.”

Onnea epÄonnistumiseen Elämme onnistujakulttuurissa, jossa epäonnistumiset jäävät usein vähemmälle huomiolle. Mokaaminen nähdään lähinnä välivaiheena, josta parhaimmassa tapauksessa opittiin jotain ja jatkettiin eteenpäin. Asetelma on sinänsä nurinkurinen, sillä epäonnistuminen kuuluu yrittämiseen yhtä lailla kuin onnistuminenkin. Vaikka epäonnistuminen olisikin esillä, se on esillä vain onnistumisen kautta; lapsille opetetaan, että uudelleen yrittäminen mahdollistaa onnistumisen ja iltapäivälehti esittelee sarjayrittäjää, josta lopulta tuli miljonääri. Mutta entä jos ei vaan jaksa yrittää, eikä kyseisessä tilanteessa edes kannattaisi? Tai voiko epäonnistumisesta itsessään saada jotain oikeasti hyödyllistä irti? Epäonnistumisen pohtimisessa on mielestäni suuri potentiaali.

Epäonnistuminen tarjoaa hyvin syväluotaavan katsauksen mihin tahansa tilanteeseen, ja se lähes pakottaa ihmisen analysoimaan tilannettaan tarkasti. Tämä analysointi on hyödyllistä oman toiminnan ohjaamisen kannalta, kun pystyy kiinnittämään huomioita asioihin, joita kehittää. Epäonnistumista on silti vaikeaa olla demonisoimatta, sillä siihen sisältyy niin vahvoja tunteita.

Epäonnistumisessa kannattaisikin pyrkiä kanavoimaan negatiivisia tunteita joko seuraavaan yritykseen tai siihen, että lyö hanskat voimalla tiskiin. Epäonnistuminen voikin parhaimmillaan toimia hyvin merkittävänä voimavarana.

Epäonnistumisen hyödyntäminen onnistuu toisaalta myös ilman epäonnistumista. Tulevaan haasteeseen voi suhtautua analyyttisellä pessimistisyydellä, ja miettiä ennalta kohdat mahdollisille mokille. Tiedostamalla nämä mahdollisuudet voi oppia olemaan pelkäämättä niitä, ja sitä kautta lähestyä tilannetta analyyttisen kylmästi.

Pelkästään epäonnistumisen kuvittelu voi siis myös auttaa hahmottamaan tilannetta uusista näkökulmista.

Loppujen lopuksi epäonnistuminen kuuluu yrittämiseen yhtä lailla kuin onnistuminenkin, eikä sitä tulisi pelätä. Voi olla vaikeaa poistaa negatiiviset tunteet epäonnistumisesta, mutta ehkä se ei ole tarkoituskaan.

Epäonnistumisessa voi jälkeenpäin nähdä vähintään meemiarvoa, ja sekin on jo tarpeeksi.

Toivotan kaikille boomareille onnistumisen ja epäonnistumisen täyteistä kesää!

TEKSTI Tapio Uotila KUVA Tapio Uotila

Mokagallup Pyry Hurula Mikä on isoin epäonnistumisesi?

Lukuisia kertoja on tullut epäonnistumisia. Iso osa virheistä on ollut henkilöstövalintoja, mitkä ovat johtuneet omista päätelmistä ja odotuksista, jotka taas eivät vastanneet todellisuutta.

Opitko epäonnistumisesta jotain?

Olen tosi aktiivinen käsittelemään epäonnistumiset nopeasti. Epäonnistumisista ei saa syyttää itseä, koska itsellä ei ole ikinä pääsyä kaikkeen tietoon. Pitää vain parantaa ensi kerralla.

Lauri Laihonen Mikä on isoin epäonnistumisesi?

Pahimpia epäonnistumisiani ovat ehdottomasti olleet huonosti valmistautuminen erinäisiin tentteihin ja kokeisiin. Harvoin siitä on hyvää tulosta tullut.

Opitko epäonnistumisesta jotain?

En ole oppinut näistä juuri mitään ja teen edelleen samoja virheitä.

Kim Riuttamäki Mikä on isoin epäonnistumisesi?

Yrittäjyyshän on sarja epäonnistuneita kokeiluja, jotka kuuluvat asiaan. Itselle suurin yksittäinen epäonnistuminen liittyy ajanhallintaan. Työajan kasvattaminen vähentämällä taukoja sekä unta ei ole pitkässä juoksussa voittava taktiikka.

Opitko epäonnistumisesta jotain?

Yrittäjän ei kannata tehdä kaikkia asioita itse, vaan keskittyä vain niihin asioihin, joita kukaan muu ei voi tehdä.

Delegointi, ajanhallinta ja hyvät suhteet ovat menestyvän yrittäjän parhaimmat työkalut.

TEKSTI Tapio Uotila

27 vai 2,7 tuntia?

TEKSTI Uula Lappalainen

”Yliopistossa opintojen mitoitukseen käytetään opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä. Opintojaksot pisteitetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Suorittaakseen tutkinnon tavoiteajassa yhden lukuvuoden aikana tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä, jolloin vuosittaisen työn määrä olisi 1600 tuntia eli noin yhdeksän kuukautta täysipäiväistä työskentelyä.”

Lainaus on otettu suoraan Tampereen yliopiston verkkosivuilta osoitteesta tuni.fi.

Kun yllä olevat luvut laskee päivittäiselle (viisi työpäivää viikossa) työmäärälle, saadaan tuntimääräksi 8,88 (1600 tuntia/ 9 kuukautta/ 4 viikkoa/ 5 päivää). Tuntimäärässä ei ole huomioitu opiskelun keskellä olevia taukoja, eikä monien pitämiä syys-, joulu- ja hiihtolomia. Tämän lisäksi monet aloittavat kesälomansa toukokuun alusta ja päättävät sen elokuun loppuun. Näin ollen opiskelukuukausia olisi kahdeksan laskukaavassa käytetyn yhdeksän sijaan.

Jos laskelmaan otetaan mukaan viikon hiihto- ja syysloma, kahden viikon joululoma, ja venytetään kesäloma kestämään neljä kuukautta (joka lienee yleisempää, kuin kolme kuukautta), saadaan vuoteen seitsemän kuukautta täysipäiväistä työskentelyä.

Seitsemän kuukauden laskutavalla päivittäinen tuntimäärä kipuaa 11,43 tuntiin ilman taukoja. Oman subjektiivisen, ensimmäisen yliopistovuoden kokemuksen pohjalta, lukemat kuulostavat todella absurdeilta. En tunne ketään, joka käyttäisi oikeasti keskimäärin 27 tuntia aikaa opintopistettä kohden.

Luonnollisesti ajankäytön tehokkuus, opiskelijoiden yksilöllisyys ja kurssien väliset vaatimustasoerot vaikuttavat tähän huomattavasti. Opiskelijoiden yksilöllisyydestä karrikoitua suuntaa antaa anekdootti Lotta Yli-Hukkala-Siirasta. Ylen haastattelema kahdeksan laudaturin ja kahden eximian ylioppilas suoritti oikeustieteen maisterin tutkinnon puolessatoista vuodessa tehden 583 opintopistettä.

583 opintopistettä kerrottuna viitteellisellä 27 tunnin työllä jaettuna 18 kuukaudelle tarkoittaa 32,4 työtuntia vuorokaudessa ilman lomia, viikonloppuja tai taukoja. Yli-Hukkala-Siira kertoi etäkoulutuksen helpottaneen suoritusta, sillä läsnäolopakkoja ei ollut juurikaan. Jutussa ei ollut hänen keskiarvostaan mainintaa, mikä on suhteellisen olennainen osa käytettyjen tuntien suhteen, sillä ykkösen ja vitosen arvosanan välillä tehty työmäärä on monissa kursseissa huomattava. Joka tapauksessa suoritus on uskomaton.

27 tunnin viitteellinen sääntö kumpuaa niin sanotusta Bolognan prosessista vuodelta 1999, jossa 29 eurooppalaista opetusministeriä sopi maanosan korkeakoulujärjestelmän yhtenäistämisestä. Osa prosessia oli opintopisteen määritteleminen kattamaan 25–30 tuntia opiskelua. Suomessa päädyttiin ohjeistukseen 27 tunnista. Perusteluja tai laskukaavaa tuntimäärille en löytänyt internetin syövereistä. Voi olla, että lukema pitää paremmin paikkansa jossain muualla kuin Suomessa.

Se siitä viitteellisestä tuntimäärästä, viime kädessä sillä ei ole mitään merkitystä mikä se on. Ainakin kauppatieteiden kurssien työmäärän välillä on suurta vaihtelua, jota löytyy jo peruskurssien väliltä. Osassa kursseista on viikkotehtäviä, toisessa useampi kirja luettavaksi ja jossakin pelkkä tunnin monivalintatentti.

Kurssivaatimuksena pelkän hyväksytyn tunnin monivalintatentin suorittaminen ei välttämättä kerro koko totuutta kurssin työmäärästä, sillä monivalintatentti voi olla todella hankala spesifien kysymyksien vuoksi. Kaiken kaikkiaan monet kurssit, etenkin peruskurssit, pääsee läpi suhteellisen helposti. Vitoseen joutuu kuitenkin panostamaan keskimäärin huomattavasti enemmän joka kurssissa. Tässä kohtaa moni opiskelija joutuu tasapainottelemaan hyvien arvosanojen ja ”noppien” keräämisen välillä.

Paljon käytettyyn tuntimäärään vaikuttaa yksilöllisyyden lisäksi myös opiskeltava ala ja arvosanatavoite kurssista. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa AMK:ssa opiskeleva kaverini upottaa huomattavasti enemmän tunteja opintopistettä kohden kuin minä. Toisaalta tämä eroavaisuus näkyy myös meidän kurssien arvosanoissa, eikä mitenkään minua mairittelevasti. On hankala sanoa tutkimusdatan ja empiirisen otannan puutteen vuoksi näkemystä yleisesti siihen, kuinka työmäärät vaihtelevat valtakuntien, korkeakoulujen ja koulutusalojen välillä. Oikeastaan kurssiin käytettyjen tuntien määrällä ei ole itseisarvoa, vaan ainoastaan sillä miten hyvin asiat lopulta oikeasti sisäistää.

En tunne ketään, joka käyttäisi oikeasti keskimäärin 27 tuntia aikaa opintopistettä kohden.

A A T S E T VB ILMAJOOGA

TEKSTI Helmi Kullas ja Asta Isotalo KUVAT Helmi Kullas ja Asta Isotalo

Lähdimme yrittämään uutta Tampereen Studio Movella ilmajoogan parissa.

Ilmajooga tapahtuu nimensä mukaisesti ilmassa, katosta roikkuvista kankaista roikkuen. Kankaiden tarkoitus on helpottaa liikkeitä ja tukea niiden toteutusta.

Tunti alkoi kankaiden käytön ohjeistuksella ja alkurauhoituksella kankaiden sisällä. Tunti eteni asteittain haastavampiin liikkeisiin, joissa availtiin kehoa, venyteltiin, keskityttiin ja harjoitettiin tasapainoa ja keskivartalon lihaksia. Miten meni noin omasta mielestä?

Helmi: Ilmajooga oli itselleni todellakin uutta, sillä en ollut koskaan ennen ollut edes maassa suoritettavalla joogatunnilla. Heti alun hengittelyharjoitukset tuntuivat itsestä todella vieraalta, enkä oikein saanut koko tunnin aikana homman jujusta kiinni. Kankaan kanssa venyttely ja core-harjoitukset olivat mielestäni kivoja, aktiivisempi puoli tunnista oli enemmän minun juttuni. Oli myös hauska katsella, miten tunnilla olleet kokeneemmat ilmajoogaajat tekivät hienoja liikkeitä ja temppuja kankaan varassa.

Tunnin rakenne oli hyvä liikkeiden vaikeutuessa tunnin edetessä, ja näin ensikertalaisenakin pysyi hyvin mukana. Kaikki otettiin huomioon ja joka liikkeestä oli hyvät variaatiot keltanokille ja kokeneemmille. Kaiken kaikkiaan kokemus oli hauska ja mielenkiintoinen, vaikka en välttämättä uusiksi menisikään.

Asta: Jooga on yksi lempi liikuntalajeistani, joten oli virkistävää päästä kokeilemaan uutta ja oppimaan lisää. Mielestäni parasta joogassa on rauhoittuminen. Siksi alun hengittelyharjoitukset ja makoilu kankaissa oli parasta tunnilla, ja olisin voinut jäädä kankaisiin päiväunille. Myös toiminnallinen osuus oli hauska; omalla tekemisellä pystyi vaikuttamaan tunnin sisältöön. Temput oli varioitu hyvin, eikä niitä tehdessä tullut kiire, vaan pystyi rauhassa yrittämään tai halutessaan siirtymään eteenpäin. Ilmajooga voisi sopia liikkujalle, joka haluaa kehittyä joogassa, mutta kaipaa mukaan vähän jännitystä. Jos venyttely ja rauhoittumisharjoitukset tuntuvat yksinään tylsiltä, ilmajooga tarjoaa haastetta ja visuaalisuutta seuraksi. Toisaalta kankaat myös helpottavat liikkeitä, ja niiden kanssa venytysliikkeet voivat olla kivuttomampia kuin perinteisessä joogassa.

”

Alun hengittelyharjoitukset ja makoilu kankaissa oli parasta tunnilla, ja olisin voinut jäädä kankaisiin päiväunille.

(YRITTÄÄ) padel

TEKSTI Uula Lappalainen KUVA Uula Lappalainen

Päätin testata 2020-luvun hittilajia ja lähdin selvittämään, kuinka tämä onnistuu. Onnistuuhan se, sillä Padel Tampere tarjoaa keskiviikkoisin opiskelijahintaisia lajin kokeilutunteja, ainakin jutun kirjoitushetkellä.

Uula: Kuudella eurolla per henkilö saa tunnik-

si kenttävuoron, johon sisältyy lainamaila. Jos kassalle pinoaa euron kolikoita neljä lisää, niin kentälle saapuu lisäksi valmentaja ohjeistamaan mailapelin saloihin. Ilmoittautuminen onnistuu PadelFam-nimisen applikaation tai Padel Tampereen nettisivujen kautta, jota itse käytin.

Padelia pelataan kahdella kahta vastaan, joten ilmoittauduin tunnille, jossa oli valmiiksi kolme neljästä paikasta täytettynä itselleni entuudestaan tuntemattomilla ihmisillä.

Keväisen keskiviikon aamuauringon innoittamana hyppäsin bussiin suuntana Messukylän padelkeskus. Sisälle saavuttuani sain kassalta ystävällisen ohjeistuksen pukuhuoneista ja kentistä. Pukkarin kautta kentälle numero kaksi läiskimään palloa lasiseinään, kieltämättä herättelevä päivän aloitus. Vuoron alussa otimme lämpöä pallottelemalla ja sain pelikavereilta tiiviin, mutta kaiken olennaisen kattavan pikaopastuksen säännöistä ja tekniikoista. Lämmittelyn jälkeen pelasimme lyhyitä otteluja pisteyttämällä ja vaihtamalla pareja ottelujen välissä.

Harrastetasolta löytyvä tausta sulkapallosta ja tenniksestä auttoi tutustumisessa, sillä padelissa yhdistyy mielestäni piirteitä molemmista edellä mainituista lajeista. Padelin etuna etenkin tennikseen nähden on aloittamisen helppous, sillä pallon saa pysymään pelissä suhteellisen helposti. Pallon lyöminen ja sen palauttaminen seinien vuoksi pidentää ”palloralleja” huomattavasti. Tämä tekee lajiin tutustumisen mielekkäämmäksi, sillä siinä saa halutessaan hien pintaan, vaikka ei osaa teknisesti puhdasta oppikirjasta löytyvää lyöntitekniikkaa.

Kokeilukerta oli innostava ja aion käydä toistekin pelaamassa. Kaiken kaikkiaan voisi todeta, että laji on noussut syystäkin hittilajiksi sen aloittamisen helppouden vuoksi. Eri asia on kuitenkin osata oikeasti pelata lajia, mutta siihen tutustuminen on helppoa ja opiskelijahinnalla halpaa. Vahva suositus!

Padelin herrasmiesetikettiin kuuluu hyvän pallorallin ja ottelun jälkeen mailan kopauttaminen vastustajan kanssa.

Boomi ry

54 vuotta

TEKSTI Roosa Uusitalo KUVAT Sami Lamminen ja Patrik Parviainen

Kahden vuoden odotus päättyi maaliskuun alussa, kun pääsimme juhlistamaan rakkaan ainejärjestömme 54-vuotista matkaa Scandic Rosendahlin upeissa puitteissa. Seuraavana päivänä juhlinta jatkui Aitoossa after ski -tunnelmissa Harmaa Rinne -silliksellä.

Cocktailtilaisuudesta ja arvokkaasta iltajuhlasta ei pukuloistoa ja säihkettä puuttunut, ja ennen illan kruunannutta Torvikoplan keikkaa ja tanssiaisia saimme nauttia herkullisesta ruuasta ja upeista juhlapuheista. Harmaa Rinne -silliksen aurinkoinen sää ja mahtava tunnelma karkotti edellisen päivän väsymyksen, ja bileet saivat jatkua Klubi57:ssa aamun tunneille asti.

Palataan vielä näiden upeiden kuvien siivittämänä hetkeksi vuosijuhlaviikonlopun tunnelmaan. Kuvaajina toimivat taitavat Sami Lamminen ja Patrik Parviainen.

Uusia juomakokemuksia etsimässä TEKSTI Mona Kunnas KUVAT Aleksi Syrjä

Olutseura Bosassa järjestämme monipuolisesti tapahtumia vuoden ympäri, mutta yksi toimintamme kulmakivistä on maisteluillat. Pidämme maisteluiltoja perinteisistä olut-, siideri ja viiniteemoista kuten punaviinit ja tummat oluet, mutta lisäksi illoissa voidaan tutustua myös erikoisempiin teemoihin, sekä kiinnittää erityistä huomiota ruoan ja juoman yhdistämiseen. Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet maistelemaan muun muassa bolivialaista väkevää alkoholijuomaa Singania sekä poikkeuksellisen historian omaavaa absinttia. Uuden kokeilemiselta ja oppimiselta ei välty perinteisemmissäkään maisteluissa, sillä paikalla on aina alan ammattilainen kertomassa juomien historiasta sekä valmistuksesta monipuolisesti, jopa tarinankerronnallisesti.

Mikäli et ole näihin maisteluihin päässyt osallistumaan, tässä pieni pala oppimastamme. Tiesitkö esimerkiksi Singanin olevan yhtä tarkasti määritelty tuote kuin samppanja? Sitä saa valmistaa vain tietyn lajikkeen rypäleistä, joiden tulee olla kasvatettu 1600–3000 metrin korkeudessa. Lisäksi tislaus tulee suorittaa vähintään 2000 metrin korkeudessa merenpinnasta.

Aniksisen absintinkin valmistus ja määritelmä on mielenkiintoinen, mutta erityisesti sen historia on värikäs kuten itse juomakin. Sitä käytettiin alun perin lääkkeenä, kunnes juoman makuun ja päihdyttävään vaikutukseen tykästyttiin enemmän ja Absinttia alettiin nauttia ilman lääkinnällistäkin tarkoitusta. Myöhemmin Absintti kiellettiin jopa sadaksi vuodeksi sen sisältämän koiruohon vuoksi. Tämä ei edes johtunut koiruohon myrkyllisyydestä, vaan sen molekyylirakenteesta, joka muistuttaa sattumalta kannabiksen rakennetta.

Jos olet kiinnostunut uusen juomakokemuksien etsimisestä, ovat maisteluillat oiva paikka tutustua juomakulttuureihin opiskelijaystävälliseen hintaan ammattilaisen ohjaamana.

Pääset myös vierailemaan erilaisia ruoka- ja juomakulttuureita edustaviin pubeihin ja ravintoloihin Tampereella, sillä teemme tiivistä yhteistyötä Gastropub-ketjun ravintoloiden kanssa.

Maisteluiltoja järjestetään noin kahden viikon välein, joten erilaisiin juomateemoihin päästään tutustumaan laajalla kattauksella, joka sekin on vasta murto-osa koko juomien kirjosta.

BOOMSKIN HISTORIAN ENSIMMÄINEN ALPPIMATKA NOKKA KOHTI ALPPEJA! Matka kohti Alppeja starttasi Henen sinisellä bussilla eräänä raikkaana lauantaina viideltä aamulla. Pörssin pyrkyrit olivat meitä vastassa lentokentällä ja yhdessä tuumin lähdimme kohti historian ensimmäistä BoomSki x PörSki Alppimatkaa. Perillä kohteessa meitä oli vastassa upea aurinko sekä mahtavat vuorenhuiput, ja huikea reissu sai mahtavan alun!

SKIBIDI SKIMBAAMAAN! Matkakohteeksi valikoitui Bad Gastein monipuolisten rinteiden ja maailmankuulun after skin perusteella. Bad Gasteinin alueelta pääsi helposti liikkumaan ski-busseilla sekä laskettelemalla myös muihin lähistöllä oleviin kohteisiin. Viikon aikana laskupaikoiksi valikoituivat esimerkiksi Bad Hofgastein, Dorfgastein, Angertal ja Sportgastein. Rinteet olivat toinen toistaan mahtavampia, joista huikeimpana 10,4 kilometrin mittainen rinne Bad Hofgasteinissa. Laskettelun lomassa nautimme yhteisistä lounashetkistä, gulassikeitosta sekä aurinkoisista terassikeleistä.

LUMIVYÖRYVAARA! Aurinkoiseen viikkoon mahtui myös lumimyrsky, paljon puuterilunta sekä ennennäkemättömiä offareita. Osa säikähti lumivyöryvaaraa ja vietti sen sijaan ikimuistoisen päivän Bad Gasteinin kuuluisassa kylpylässä, jossa oli aivan oma kulttuurinsa. Osa porukasta päätti hypätä junaan kohti Salzburgia ja viettää kaupunkipäivän shoppailemassa sekä ihastelemassa paikallisia nähtävyyksiä.

G @boomskiclub I in k S m oo B n ikkailuista, se a st vi le u t Ota seurantaa ot d llisille sekä tie e e t a k a sa t on yy k IG:stä löeyt ! d n stay tu FONDUETA JA KOLMEN RUOKALAJIN ILLALLISIA! Saimme nauttia hotellin ravintolassa kuutena iltana herkullisen kolmen ruokalajin illallisen. Ruoka oli monipuolista ja jokaiselle löytyi jotakin. Viikon aikana vietettiin useat syntymäpäiväjuhlat, joita juhlittiin asianmukaisin menoin. Yhtenä iltana nautimme perinteisen keskieurooppalaisen illallisen eli liha- ja juustofonduen tunnelmallisessa ravintolassa.

Ravintolaan noustiin pienellä ja huojuvalla tuolihissillä, ja illan kruunasi kelkkalasku ravintolasta takaisin kylään. Illallisten jälkeen yhdessäoloa jatkettiin kantapaikaksi muodostuneessa Stazionessa. Rajoitusten vuoksi after ski sulkeutui kello kymmeneltä, mutta illanvietto jatkui hotellin penthousessa aina aamun pikkutunneille saakka!

UUDET TUULET PUHALTAA! Mahtavan ja ikimuistoisen viikon jälkeen kotiinpaluu tuntui haikealta. Sisä-Suomen allianssi oli tälläkin kertaa suuri menestys! Uusien tuttavuuksien ja kokemusten jälkeen siirretään katse jo kohti ensi vuoden Alppimatkaa. Ensi vuonna mennään taas, mutta minne??!!

TEKSTI BoomSki KUVAT BoomSki

Boomilooks TEKSTI Asta Isotalo KUVAT Asta Isotalo

Tyyli asiallisempi kuin luonne

Kuka: Emilia ”Emmi” Anttila Ikä: 21 Kotipaikkakunta: Ylöjärvi Minkä vuoden boomari: 2.

Ylöjärveltä kotoisin oleva boomari Emmi Anttila kääntää katseet siistillä tyylillään. Miten Emmi itse kuvaa tyyliään? ”Hiton nätti. Ei, vaan helppo. Ei, en mä voi sanoa helppo. Ehkä hullu? Hullu! Se se on, voinko sanoa niin?”

Selitys jää hieman epämääräiseksi, joten yritetään toista kautta; miten kaverisi kuvailisivat tyyliäsi? ”Ne sanoisi varmaan, että tanskalainen influencer.

Mutta mä sanon kyllä, että wannabe tanskalainen influencer.”

Emmin mukaan tanskalaiseksi nimitys johtuu pääosin hänen klassikkotakistaan. ”Musta pitkä talvitakki on pakko olla jokaisella. Se on mun tyylin kulmakivi. Nytkin mulla on collegehousut päällä, ja asu on silti pelastettu.” Takki ja asut saavat inspiraationsa trendikkäiltä tanskalaisilta muotibloggaajilta.

Emmillä on tyylivinkki kaikille: “Jos et omista tanskalaistakkia, osta se heti.”

Nuorempana Emmin tyyli ei perustunut samoille pilareille kuin nykyään. ”Olin poikatyttö. Käytin pelkkiä huppareita ja collegehousuja. Yläasteella tajusin, että oon kai tyttö ja saan pukeutuakin niin. Silloin aloin muuttaa tyyliä.”

Emmi teki hypyn rennosta tyylistä klassisempaan tyyliin. ”En kyllä ole ylpeä niistäkään ajoista. Siihen aikaan kaikkien nuorten tyyli jäljitteli jotain aikuisten ihmisten toimistoasuja. Perusasuni oli napitettava farkkukauluspaita sekä neuleliivi päällä.” Nykyään Emmi on löytänyt ääripäiden väliltä kultaisen keskitien.

Emmin tämänhetkinen projekti on vaatekaapin selkeyttäminen. ”Yritän yksinkertaistaa sitä. Ennen ostin ihan liikaa vaatteita, ja niitä on kertynyt. ” Selkeytys tapahtuu viemällä osa vaatteista kirpputorille. ”En tee uusia ostoksia paljoa, ennen kuin olen selvittänyt vanhojen kohtalon.”

Entä mitkä kaupat ovat Emmin suosiossa tällä hetkellä? ”Uff on kyllä hyvä. Se ja Zalando on nykyään aika 50/50. Zalandossa on myös hyvä looks-osio inspiraation etsimiseen. ” Vinkeiksi tyylin piristämiseen Emmi mainitsee asusteet. ”Simppeli asu, raikastavat yksityiskohdat. Oon yksiväristen vaatteiden fani, en oikeastaan käytä kuoseja.

Lempivärini on musta.” Emmi tiivistää.

Emmi on luonteeltaan luova, ja häneltä eivät ideat lopu kesken. ”Ideat tulee mun päästä. Ja TikTokista.

Esim. ”Paljon sun outfit maksaa”, ”Siisti tyyli, mitä teet työksesi” sekä Valtteri Rantasen ”Tyylimokat” -videot ovat tosi hyviä. Huippuvinkkejä.”

Emmi ei koe tyylinsä kuvaavan luonnettaan. ”En oikeastaan mieti pukeutumista tota kautta, en oo tunnepukeutuja. Mun tyyli on asiallinen, mä en. Mua saatetaan pitää asiallisena ihmisenä siihen asti, että avaan suuni.

Ehkä sitten aikuisena mun tyyli vastaa enemmän mun luonnetta!”

”Jos et omista tanskalaistakkia, osta se heti.”

Lilja ei juokse trendien perässä Ensimmäisen vuoden boomari Lilja kuvaa tyyliään klassiseksi vintagevivahteella. ”Rakastan 50- ja 60 -luvun tyylejä, joissa keskeisessä on ovat ajattomuus. ” hän kertoo.

Lilja suosii tyylissään luonnonmateriaaleja, sillä vaatteen täytyy kestää käyttöä ja aikaa. ”En seuraa trendejä, vaan kerään vaatekaappiini ajattomia ja helposti yhdistettäviä vaatteita. Vältän pikamuotia.”

Välttääkseen turhia ostoksia Lilja harkitsee tarkkaan ostoksiaan. ”Kun näen kivan vaatteen, mietin, minkä kanssa se sopisi yhteen. En halua ostaa vaatteita, jotka eivät sovi jo valmiiksi omistamiini vaatteisiin.”

Entä mitkä tekijät tekevät vaatteista helposti keskenään yhdistettäviä? ”Pitää olla elementtejä, jotka yhdistyy keskenään. Värimaailma tekee paljon; vaatteeni ovat suhteellisen hillityn värisiä.”

Kesä tuo persoonan esiin

Kuka: Lilja Kangassalo Ikä: 21 Kotipaikkakunta: Helsinki

”Olen ehdottomasti kesäihminen, ja silloin persoonani näkyy tyylissäni eniten esimerkiksi värikkäiden kukkamekkojen muodossa.

Lähiaikoina olen yrittänyt rohkaistua värien käytössä myös talvella. ” Lilja kertoo.

Liljan tyyli on muotoutunut vuosien aikana. ”Tyylini on aina ollut aika klassinen, mutta välillä on menty myös harhapoluille.

Hippivaiheeseeni kuuluivat lyhyet hiukset ja farkkutakit. Nykyään tyylini on palannut klassiseen suuntaan.”

Vaikka omannäköiset vaatteet tekevät tyylistä persoonallisen, voivat ne johtaa myös epämukavuuteen. ”Tykkään pitää matalaa profiilia, joten pukeutuminen on kaksipiippuinen juttu. Näyttävistä vaatteista voi tulla fiilis, että ihmiset tuijottavat. Tunne on kuitenkin yleensä oman pään sisällä, ja kivat vaatteet boostaavat itsetuntoa.”

Minkä vuoden boomari: 1.

Tässä asussa näkyy kupliva ja pirteä luonteeni. Värikkään hameen punaiset kukat korostuvat, kun yläosa on punainen. Toisaalta saman hameen vihreät kohdat korostuvat, kun yläosa on vihreä.

Laadukkaat merkkilöydöt Laadukkaiden merkkien, kuten Filippa K:n ja Samsoe & Samsoen löytöjä Lilja tekee esimerkiksi Zadaa -sovelluksen kautta. Myös Uff, Relove sekä Fida saavat Liljan suosituksen. ”Treyn pakun kanssa oli helppo käydä Lielahden Fidassa tekemässä niin vaate- kuin huonekalulöytöjä. ” Tyyli-inspiraation ja vinkkien etsimiseen Lilja suosittelee Instagramia ja Pinterestiä. ”Saan inspiraatiota esimerkiksi bloggaaja Sofia Ruudulta. Myös Audrey Hepburn on idolini.”

Vinkiksi Lilja antaa uusien tyylien testaamisen. ”Ei kannata lähteä liikkeelle kauhean kriittisellä otteella tai rajoittaa, mitä itse voi tai kannattaa pukea, vaan rohkeasti lähteä kokeilemaan!”

Tässäkin asussa yhdistävänä tekijänä on värit; huivissa on samaa ruskeaa kuin kellossa ja kengissä.

Meltwaterin All-In-One -ratkaisu markkinointi- ja viestintätiimeille Mediaseuranta - Sosiaalisen median hallinta - Tiedotejakelu - Vaikuttajamarkkinointi

https://meltwaternordics.com

Kiva kesä – kesätyöstä riippumatta TEKSTI Roosa Uusitalo Puheet kesätöiden hakemisesta alkavat vuosittain jo ennen joulua ja hakuprosessit kestävät välillä pitkälle kevääseen.

LinkedIn täyttyy inspiroivista uratarinoista, sukulaiset kyselevät kesätyösuunnitelmista ja jopa opettajat muistuttavat töiden hakemisesta. Työnhakustressiltä ei voi välttyä nykyisin enää Instagramissakaan, kun työnantajien mainokset ilmaantuvat vähän väliä etusivulle. Mutta entä jos ei saakaan töitä? Tai mitä jos haluisikin koko ajan vain lomailla?

Kesätyöt ovat paitsi tapa ansaita rahaa, mutta myös tapa kartuttaa ah-niin-tärkeää työkokemusta tulevaisuutta varten. ”Oletko varma? Aukot ansioluettelossa eivät ole hyvästä”, saatetaan sanoa ihmiselle, joka ei saanutkaan unelmiensa työpaikkaa ja pohdiskelee loman pitämistä vanhan tylsän työn tekemisen sijaan. ”Mikset hakisi oman alan töitä? Valmistumisen jälkeen on helpompi työllistyä, jos on oman alan kokemusta”, voidaan taas kommentoida kylterille, joka nauttii stressivapaasta kesätyöstään hautausmaan puutarhurina. Välillä tuntuu, että lataamme hirveästi odotuksia kesätöitä ajatellen, vaikka opiskeluvuosina tehdyt kesätyöt ovat jäljellä olevasta työurasta vain pieni murto-osa.

Kaiken kesätyöstressin keskellä on hyvä muistaa, että yhden kesän tekemisillä ei ole koko elämän mittakaavassa suurtakaan merkitystä. Tiedän boomareita, jotka ovat lomailleet yhden kesän ja silti päässeet seuraavana kivaan työpaikkaan.

Tiedän myös ekonomin, joka oli jokaisen opiskeluaikansa kesän töissä huoltoaseman kahvilassa ja on nyt isossa konsernissa johtotehtävissä matkustellen työssään ympäri maailmaa. Sanna Marinkin on ollut töissä Sokoksen kassalla ja on nyt Suomen pääministeri. Jotkut ovat toki häntä siitä syystä kritisoineet, mutta se taas on ihan oma keskustelunsa, joka liittynee ennemmin politiikkaan kuin kesätöihin. Pääpointti on se, että kesätyö tai kesätyöttömyys ei pilaa elämääsi. Päinvastoin jokainen kesä voi olla edellistä parempi, työtilanteesta riippumatta.

Siinä missä oman uran kannalta mielenkiintoisen ja haastavan kesätyöpaikan saaminen on huippujuttu, on siis myös ihan okei valita pysyä tutussa ja turvallisessa työpaikassa tai lomailla koko kesä. Jos tarkoituksena oli olla töissä, mutta kesätyö jäi saamatta – älä huoli, ei sekään tarkoita epäonnistumista elämässä vaan voi olla mahdollisuus ihanaan ja rentouttavaan kesään. Kesän aikana voi opiskella tai vaikka aloittaa uuden harrastuksen, johon ei aiemmin ole ollut aikaa. Ja sinulle, joka olet töissä koko kesän: muista pyhittää aikaa myös levolle ja nauttia!

Toimituksen kesälomavinkit Kotimaan matkailusta jokaiselle jotakin

TEKSTI Helmi Kullas KUVAT Helmi Kullas

Ol niingon gotonas!

Yksi niistä Suomen kuuluisista "kesäkaupungeista" löytyy länsirannikolta, saaristomeren kansallispuiston rannasta. Kaupunki on tunnettu pitsiperinteestä, pastellisävyisten puutalojen ja mukulakivikatujen muodostamasta vanhasta kaupungista, ja vuoden 2021 SM-Liigan mestaruudenkin voittaneesta jääkiekkojoukkueesta. Tämä sinikeltainen kaupunkihan on tietenkin rakas kotikuntani Rauma.

Suomen kolmanneksi vanhimmassa kaupungissa viihtyy sekä aktiivisempi sporttilomailija, taiteen ja kulttuurin hyvä ystävä, että herkkusuinen kulinaristituristi. Urheilua kesälomaansa kaipaavalle löytyy pelikenttiä lajiin kuin lajiin, vesiurheilua ja ahkeraa saunomista unohtamatta. Katsomonkin puolelta saa Raumalla nauttia urheiluhuumasta Feran pesispelien ja Lukon vuotuisen Pitsiturnauksen parissa.

Kulttuuritapahtumiakaan ei Rauman kesästä puutu, sillä läpi kesän ohjelmassa on konsertteja laidasta laitaan, paikallisten taiteilijoiden ja museoiden näyttelyitä sekä tunnelmallisen kesäteatterin tuotannot. Tapahtumakesä Raumalla huipentuu perinteikkääseen Pitsiviikkoon sekä Raumanmeren Juhannukseen.

Jos lomallasi kaipaat hyvää ruokaa, juomaa ja tunnelmaa, suuntaa suoraan Vanhan Rauman kauniiseen maailmanperintökohteeseen ja sieltä löytyviin ravitsemusliikkeisiin. Sieltä takuulla löytyy jokaiselle kuivalle suulle ja tyhjälle mahalle jotakin.

Lappi – mahdollisuuksien maa Mikäli haluaa mahdollisimman monipuolisen kotimaanmatkailukokemuksen, on ilmiselvä valinta lähteä Lappiin. Pohjoisen karuissa maisemissa on mahdollisuus niin vaeltamiseen tunturissa, rauhoittumiseen kylpylässä kuin vuokramökkikylissä seikkailuunkin. Lappi pystyy varmasti antamaan jokaiselle reissaajalle jonkin sykähdyttävän kokemuksen.

Jännitystä hakeva matkaaja voi suunnata esimerkiksi koskenlaskuun Muoniojoelle. Koskenlasku tehdään valvotussa ympäristössä turvallisesti, joten varsinainen vaaran elementti on minimoitu. Koskenlasku tarjoaa kuitenkin uniikin näköalapaikan Lapin maisemiin veden ääreltä.

Erakoitumista ja luonnon rauhaa etsivän matkailijan kannattaa suunnata kohti vaellusmaastoja, ja autiotupia. Esimerkiksi klassinen Hetta-Pallas vaellusreitti tarjoaa mahdollisuuden kokea vaeltamisen parhaat puolet, ilman että tarvitsisi olla aiempaa vaelluskokemusta.

Teltta kannattaa olla mukana, mutta reitin varrella on myös autiotupia, joissa voi yöpyä.

Rauhallisemman lomakohteen haluava voi suunnata esimerkiksi Saariselälle. Hyvä vaihtoehto on kerätä kaveriporukka, jonka kanssa suunnata esimerkiksi vuokramökkiin. Lomakylissä mahdollisuudet aktiviteetteihin ovat käytännössä rajattomat.

TEKSTI Asta Isotalo KUVAT Asta Isotalo

TEKSTI Tapio Uotila KUVAT Otto Paatero

Koe koko Helsinki Kuulostavatko Linnanmäki, shoppailu keskustassa sekä Tuomiokirkon portailla hengailu jo nähdyiltä loma-aktiviteeteilta? Tämä on merkkisi kokea Helsinki myös ydinkeskustan ulkopuolella. Olit sitten käymässä vain lyhyellä piipahduksella tai pidemmällä reissulla, kesä-Helsinki tarjoaa jokaiselle jotakin. Poimi tästä itsellesi sopivat menovinkit ja koe Helsingissä elämäsi lomapäivät!

Kaipaatko kesääsi luontoa ja aktiviteettia? Paloheinän portaat sekä lähistöllä sijaitseva seikkailupuisto Korkee sopivat sporttisimmille lomailijoille. Rauhallisempia luontokokemuksia kaipaavien kannattaa tutustua siirtolapuutarhoihin, joita sijaitsee ympäri Helsinkiä. Tunnelmallisten kävelyiden lisäksi kannattaa tarkistaa tapahtumat; testaa esimerkiksi kaupunkijuhannusta joka vuosi järjestettävässä Kumpulan siirtolapuutarhan juhannusjuhlassa!

Tapahtumista innostuvan kannattaa tsekata 12.6. järjestettävä Helsinki -päivä. Koko päivän jatkuvat ilmaiset tapahtumat sopivat niin taiteen, urheilun, kuin ruoan ystäville! Loppukesä Helsingissä huipentuu elokuussa järjestettäviin Flow-festivaaleihin.

Alkukesään painottuvat kyläjuhlat ovat Helsingin helmiä. Arabian katufestivaaleilla pääset nauttimaan musiikista, katutaiteesta sekä kirppistelystä tuhansien muiden kävijöiden kanssa.

Samaa tunnelmaa löydät myös Kumpulan ja Käpylän kyläjuhlista, joissa livemusiikki ja ruokakojut eivät varmasti jätä ketään kylmäksi.