VapaaBoomari 4/2021 by Boomi ry

www.boomi.fi

VB 4/2021

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Kesälomat ja kesätyöt on nyt monen osalta taputeltu, ja paluu syksyn opintojen pariin on käsillä. Omalla kohdallani onni työelämän puolella on tänä vuonna potkaissut lujaa. Minulle avautui mahdollisuuksia, joihin tarttuessani tiesin, että nyt on nipistettävä opinnoista. Tein keväällä harjoittelun pääaineeni markkinoinnin työtehtävissä ja suoritin vain kaksi kurssia koko keväänä. Lisäksi minulle tarjoutui mahdollisuus kesän alussa ottaa aikamoinen vastuutehtävä hoitaakseni markkinointikoordinaattorina, kun entinen työnantajani otti minuun yhteyttä. Jatkan molemmissa tehtävissä myös syksyllä osa-aikaisena. Aika ajoin on ollut kovakin kiire, ja olen pelännyt haalineeni liikaa tehtäviä työpöydälleni. Asiat ovat kuitenkin aina selkeytyneet ja olen voinut tarvittaessa keventää työtaakkaa - erityisesti siitä syystä, että molemmat työnantajani ovat olleet todella joustavia. Olen oppinut, että joustavuus, luottamus ja avoimuus työntekijän ja työnantajan välillä ovat itselleni yhtiä tärkeimmistä asioista työsuhteessa. Toivonkin, että työsuhteissa joustavuus korostuisi tulevaisuudessa entistä enemmän. Meillä kyltereillä oman alan töiden hakeminen on todella yleistä, ja kilpailu työ- ja harkkapaikoista on kovaa. Siksi haluaisinkin tämän työelämäpainotteisen VB:n alkuun muistuttaa jokaista, että vaikka se oman alan työpaikka ei olisikaan kuluneena kesänä napannut – ei huolta. Kaikki työkokemus, mukaan lukien kaikki vapaaehtoistyö tai järjestötoiminta omassa ainejärjestössä, ovat tärkeää ja arvostettua kokemusta. Vaikka tämä kliseiseltä lausahdukselta varmasti kuulostaakin, niin sanon sen silti: Tärkeintä ei loppupeleissä ole CV:hen kerrytetyt mahtipontiset ja hienot tittelit, vaan aktiivinen ja innokas ote työhön. Halu kehittyä ja oppia uutta. Boomi on tunnettu tekemisen meiningistä ja aktiivisuudestaan. Moni haluaa kantaa kortensa kekoon ainejärjestömme hyväksi tekemällä työtä jaostoissa, vastuutehtävissä ja erilaisten tapahtumien ja projektien parissa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan matalalla kynnyksellä esimerkiksi jaostotoimintaa. Jaostoissa oppii erityisesti yhteistyö- ja ajanhallintataitoja sekä vastuunkantoa. Nämä taidot eivät varmastikaan työelämässä koskaan poistu muodista. Vastaavasti tätä lehteä lukeville yhteistyökumppaneille tai potentiaalisille työnantajille haluaisinkin muistuttaa, että meissä boomareissa on paljon potentiaalia tulevina työntekijöinä. Voin varmasti puhua kaikkien meidän boomareiden puolesta sanoessani, että olemme kiitollisia kaikista oppimiskokemuksista, joita te meille mahdollistatte. Lehden alkupuolelta löytyy tietoa yhteistyömahdollisuuksista Boomin kanssa sekä tietenkin Boomin yrityssuhdesektorin kuulumisia yrityssuhdevastaavamme silmin. Tuttuun tapaan lehdestä löytyy myös alumnien uratarinoita ja pohdiskelemme työelämää monesta eri näkövinkkelistä.

Siiri Arola, Päätoimittaja

SISÄLLYS 10. tunnetko raha-asiasi? 11. yhteistyömahdollisuudet boomin kanssa 12. yrpän kuulumiset 16. sivuainesäpinää 18. alumnien uratarinat 22. brightlife – ideasta startupiksi 26. VB testaa: työelämäpodcastit 27. kaikessa ei tarvitse olla paras 30. sijoittamisen alkuun syksyn kunniaksi 32. miten toimia vaikeassa tilanteessa työpaikalla? 35. työpaikkakiusaaminen 37. boomin jäsenedut 39. bosan kolumni 40. 2021 bucketlist

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Siiri Arola paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Kaisa Raittila viestinta@boomi.fi

TOIMITUS Annu Jaakkola, Maiju Kimpisalo, Pipsa Vuori, Sanelma Uusitalo, Tuuli Toivonen

TAITTO Elisa Parkkinen , Ella Määttänen, Hanna-Maria Räisänen, Jenni Soinila, Riina Vaine, Roosa Uusitalo , Tessa Lahtinen

KANNEN KUVitus Kaisa Raittila

Suurkiitos kaikille avustajille! PAINOS 125 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

YHDESSÄ LUOMME UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Boomi muistetaan usein loistavista tapahtumista ja aktiivisesta toiminnasta. Eikä mikään ihme, sillä järjestämmehän me Suomen suurimpia poikkitieteellisiä tapahtumia mm. sen suurimman ja kauneimman eli yli 10.000 kävijän Hämeenkadun Appron, vapun hurjimman tapahtuman Särkän Märkän sekä uutena aluevaltauksena ja vielä debyyttiään odottavana syksyn aloittavan KiskoFestin. Joka kuukauden alun Poikkitieteelliset Haalaribileet keräävät opiskelijat Ilonaan ja Boomin omat tapahtumat kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta. Toimintamme tässä järjestössä on erittäin aktiivista ja monipuolista. Vaikka usein ne tapahtumat muistetaan ensimmäisenä, tekee Boomi myös paljon muuta. Ajamme opiskelijoidemme etuja, teemme paljon erinomaista sidosryhmätyötä ja pyrimme tuottamaan jäsenistöllemme etuja ja palveluita. Toimintamme aktiivisuuden lisäksi voimme pitää sitä myös erittäin ammattimaisena. Toimijat todella osaavat asiansa eikä määrä ole korvannut laatua. Teemme asian kuin asian isolla sydämellä ja annamme jokaisen kokeilla omia taitojaan ja ideoitaan käytännössä. Tämä tekeekin Boomista arvokkaan tulevaisuuden työelämääkin silmällä pitäen eikä ilman mahdollisuutta kokeilla olisi syntynyt ideaa uudesta tapahtumasta ratikan ympärille tai uutta yritysmaailmaan sidoksissa olevaa Boomipodia. Boomipodi onkin erinomainen esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä yritysmaailman kanssa. Podcastit ovat jo jonkin aikaa keränneet suurta suosiota, ja Boomi yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on vastannut myös tähän haasteeseen. Vuoden aikana on julkaistu viisi jaksoa, jotka löytyvät kaikkien kuunneltavina Spotifysta. Podit ovat olleet oikein onnistuneita ja käsitelleet mitä mielenkiintoisimpia aiheita niin työelämästä, yrityksistä kuin urapoluistakin. Toinen loistava uudistus yritysyhteistyön saralla on tänä vuonna käyttöön otettu Boomibusiness instagram-tili. Se tuo esimerkiksi työpaikkapörssin lähemmäs käyttäjien muutenkin arkista selailua sekä antaa hienon kanavan esitellä mm. boomareiden kesätöitä, yritysten kanssa yhteistyössä olevia tapahtumia sekä yhteistyökumppaneidemme boomareille tarjoamia etuja. Ilman yhteistyötä emme voisi kehittyä, emme löytäisi helposti työpaikkoja opiskelijoillemme tai saisi yhteistyössä hienoja tapahtumia, podeja tai yritysvierailuja onnistumaan. On aina hienoa jatkaa hyvää yhteistyötä eteenpäin tai saada uusia kumppaneita luomaan uusia mahdollisuuksia. Kiitos siis meidän aivan loistaville yritysyhteistyökumppaneillemme!

Puheenjohtaja, Heli Mäki

Kopon huutiset

Uteliaan akateemisesti kohti työelämää Kauppatieteitä sanotaan toisinaan opinahjoksi, jonne lukionkin jälkeen tulevaisuuden suunnitelmistaan epävarmat yksilöt päätyvät opiskelemaan. En tiedä väitteen totuusperiä sen tarkemmin, mutta voisin kuvitella siinä olevan jonkinlaista totuuden siementä. Jotkut ovat tietysti tulleet opiskelemaan tarkat tulevaisuuden suunnitelmat mielessään, mutta toiset suurpiirteisemmin ajatuksin. Joka tapauksessa kaikki meistä tulevat saamaan koulutuksen, joka on äärimmäisen yleissivistävää ja työmarkkinoille haluttua osaamista tuottavaa. Tampereen yliopistossa voi opiskella laaja-alaisesti kuudessa eri opintosuunnassa ja vapaan sivuaineoikeuden ansiosta omasta osaamisen paletistaan voi tehdä todella ainutlaatuisen ja uniikin kokonaisuuden. Vaikka yliopistossa voikin siis kehittää osaamistaan hyvin moneen suuntaan rajana vain mielikuvitus erilaisten opintojen yhdistämisestä, on jo itsessään yliopisto-opintojen tuoma akateeminen osaaminen tärkeää tietotaitoa työelämää ajatellen. Joku viisas sanoi kerran, että tulevaisuudessa ei pian enää muita tarvitakaan kuin tutkijoita, kun tekoäly ja automatisaatio valloittavat entistä enemmän suorittamista vaativat työt ihmisiltä. Oma kristallipalloni ei näin radikaalia muutosta vielä ainakaan aivan lähitulevaisuudessa näe, mutta tähän päin menevää suuntaa ei voida kieltää eikä pysäyttää. Siksipä jokaisen tulisikin arvostaa sitä mahdollisuutta, miten paljon yliopistossa pääsee oppimaan jo itsessään akateemisia taitoja, mm. analyyttisuutta, itseohjautuvaa työotetta ja kykyä ottaa haltuun laajoja kokonaisuuksia. Kyky valjastaa jokaisessa piilevä uteliaisuus täyteen potentiaalinsa näillä taidoilla voi olla jopa tärkeämpää mitä ajattelemme. Elämme maailmassa, jossa ei voi olla liian varma tulevaisuudesta ja innovaatiot, luovuus ja uudet tavat ajatella asioista voivatkin koitua jopa tärkeämmäksi osaamiseksi kuin piinkova osaaminen tietystä substanssista – sitä mitenkään vähättelemättä. Opiskelija, olit sitten edelleen hukassa tai selvillä vesillä siitä, minne matkasi vie, muista nauttia ja ottaa kaikki irti opiskeluistasi ja kaikesta ohessa tulevasta extrasta, esim. ainejärjestöstäsi tai harrasteryhmästäsi. Kauppatieteilijöinä olemme etuoikeutetussa asemassa saadessamme loistavaa oppia alansa parhaimmilta mieliltä heidän muovatessa meistä tulevaisuuden muutosvoimia unohtamatta tieteenkään kaikkea vertaisoppia, mitä saamme toinen toisiltamme. En epäile hetkeäkään, etteikö boomareilla olisikaan omaa paikkaansa tehdä muutosta tässä maailmassa – mihin suuntaan, sen päättäköön kukin itse.

Koulutuspoliittinen vastaava, Juha Räsänen

Kyllin hyvää

Äänitorvesi työelämässä Me kylterit tunnemme Suomen Ekonomit parhaiten upeista palveluistaan, kuten tapahtumista, koulutuksista, Kauppalehti-edusta sekä tietenkin hullun halutuista haalarimerkeistä. Kulissien takana tapahtuu kuitenkin myös paljon muuta, mitä ei aina kaiken tohinan keskellä ehdi edes huomata. Yksi Ekonomien tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia niin valmistuneiden kuin meidän opiskelijoidenkin edunvalvonnasta. Mutta mitä edunvalvonta oikeastaan on, ja mihin kylterit ja ekonomit sitä oikein tarvitsevat? Ensinnäkin Ekonomit pitää huolta siitä, että kauppatieteellinen koulutus pysyy laadukkaana, kilpailukykyisenä sekä arvostettuna työmarkkinoilla. Ekonomit mm. ottaa kantaa siihen, mihin suuntaan kauppatieteellistä koulutusta tulisi kehittää ja kuinka paljon ekonomeja tulisi ylipäätään kouluttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valmistuessasi - tai jo kesken opintojen - olet varmasti haluttua kamaa työmarkkinoilla, eikä sinun tarvitse kantaa huolta tulevaisuutesi työllistymisestä! Työelämän puolella Ekonomit neuvottelee työehtosopimuksista (TES) ja ekonomien palkkakehityksestä, jotta sinäkin saat oikeudenmukaiset edut ja korvaukset työpanoksestasi. Lisäksi tehdään paljon vaikuttamistyötä mm. työhyvinvoinnin ja tasa-arvoisemman työelämän puolesta, monien muiden teemojen lisäksi. Tiesitkö, että esimerkiksi lomarahaa ei löydy ollenkaan laista, vaan se tulee täysin neuvoteltujen TESsien kautta? Tai että Ekonomit pyrkii tasa-arvoisempaan työelämään vaikuttamalla perhevapaajärjestelmän uudistamiseen sekä palkkatasa-arvon toteutumiseen. “Selittämätön palkkaero (ero, jota ei voida selittää työn vaativuudella, työtunneilla, kokemusvuosilla tai muilla vastaavilla) nais- ja miesekonomien välillä on Ekonomien tutkimuksen (2018) mukaan yksityisellä sektorilla edelleen noin 11 %.” Ekonomit pyrkii poistamaan esteitä meidän menestyksemme tieltä, oli kyseessä sitten työmarkkinoilla liikkuvuutta hankaloittavan kilpailukiellon poistaminen tai työpaikan riitatilanteessa henkilökohtainen neuvonta. Vaikka meillä on usein pyrkimys pärjätä yksin, joukossa on kuitenkin voimaa ja useampi ihminen kuuluu paremmin kuin yksi. Suomen Ekonomeilla on taustallaan yli 50 000 jäsenen ääni sekä keskusjärjestömme Akavan kautta jopa 600 000 ääntä lisää, joiden voimalla Ekonomit vaikuttaa. Mitä enemmän jäseniä on, sitä paremmin meidän - tulevien ekonomien - ääni kuuluu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Nauti siis opiskelijaelämästäsi, sillä Ekonomien jäsenenä voit olla varma siitä, että sinusta ja arvostasi työmarkkinoilla pidetään huolta. Boomin Kylli Petra Käki

Tunnetko raha-asiasi? Kun tiedät, paljonko voit käyttää rahaa kuukauden aikana, rahan riittäminen ei ole jatkuva huoli. Nordean keväällä julkaistun Rahataitotestin tulosten mukaan suomalaiset tietävät kyllä tulonsa, mutta menojen määrä yllättää joka kuukausi yli 60% Rahataitotestin vastaajista. Kymmenen minuutin talousarvion avulla voit nopeasti selvittää omat menot ja tulot. Laskelman tekeminen on helppoa ja se kannattaa tehdä aina, kun menot tai tulot merkittävästi muuttuvat. Tee laskelmat vaikkapa puhelimesi laskimella ja kirjaa tiedotpaikkaan, josta löydät ne helposti. Toimi näin: 1. Mieti, paljonko sinulla suunnilleen on rahaa käytettävissäsi kuukaudessa. Laske opintotuki, asumistuki, palkat ja muut tulot yhteen. Jos opiskelet ja nostat opintolainaa, jaa nostamasi lainamäärä opintokuukausien kesken ja lisää tämä erä kuukausituloihisi. 2. Arvioi pakollisten menojen määrä kuukaudessa: vuokra ja muut asumiskulut kuten vesimaksu tai sähkö, kännykkäliittymä, bussi- ja muut liput, vakuutuksetja muut säännölliset menot, esimerkiksi kuntosalin jäsenmaksu tai suoratoistopalvelut. 3. Laske: tulot miinus menot. Näin saat selville kuukausittaisen käyttörahasi. Käyttörahan pitää riittää ruokaan ja kaikkiin hankintoihin kuukauden aikana. Ruokakuluja kannattaa myös tarkkailla, sillä ne ovat heti asumiskulujen jälkeen toiseksi suurin kuluerä. 4. Jos laskelma meni miinukselle, mieti uudelleen, voitko vaikuttaa menoihin. Jos niitä ei voi vähentää, mieti, onko mahdollista hankkia lisätuloja. 5. Älä käytä enempää rahaa, kuin käyttörahasi mahdollistaa. Vältä heräteostoksia ja pysy kaukana pikavipeistä. 6. Kun pitää tehdä isompia hankintoja, suunnittele ne erikseen ja tee säästösuunnitelma. Muista, että pienikin säästöpuskuri tuo turvaa taloudellesi.Kartoita omat rahataitosi ja tee Nordean Rahataitotesti www.rahataitotesti.fi. Rahataitotestin avulla selvität oman rahataitosi tason ja saat lisää vinkkejä raha-asioiden hoitoon.

Liity Nordean korkeakouluopiskelija-asiakkaaksi ja nauti kattavista eduista: • Maksuton arjen pankkiasiointiopiskelijalle, sisältäen mobiili- ja verkkopankin käytön, käyttötilin ja Nordea Gold -kortin. • Saat käyttöösi uusimmat mobiilimaksamisenpalvelut, Apple Payn ja Google Payn. • Neuvoja pankkiasiointiin chatissa Nordea 24/7 asiakaspalvelussa vuoden jokaisena päivänä. • Opintolainaa edullisella korolla ja joustavalla maksuajalla. Hae opintolainaa helposti verkko- tai mobiilipankissa. • Digitaalisen sijoitusneuvoja Noran avulla aloitat säästämisen ja sijoittamisen helposti. • Neuvoja ensimmäisen asunnon hankintaan ja ASP-lainan hakuun opiskelijalle. • Voit hakea opiskelijan Nordea Gold -luottokorttia 2000 euron luottolimiitillä heti korkeakoulun opiskelupaikan saatuasi.

TEKSTI: Maiju Kimpisalo

Yhteistyömahdollisuudet Boomin kanssa

Näkyvyyttä, potentiaalisia asiakkaita tai tulevaisuuden työntekijöitä? Laaja yleisö, mahdollisuus brändimielikuvan muokkaamiseen, erilaiset yhteistyömuodot ja räätälöinti? Kuulostaa hyvältä, vai mitä? Yhteistyö Boomin kanssa on näiden ja monien muiden syiden ohella tilaisuus, johon kannattaa tarttua. Boomi on yksi Tampereen aktiivisimmista ainejärjestöistä sekä paikallisen että kansallisen opiskelijakulttuurin muovaajista. Jotta sopiva yhteistyömuoto löytyisi tai idea uudesta toteutustavasta syntyisi, olemme listanneet tällä sivulle eri yhteistyövaihtoehtoja Boomin kanssa. Ei ole kuitenkaan syytä huolestua, jos sopivaa tapaa yhteistyölle ei löydy listalta: olemme valmiita uusiin kokeiluihin ja voimme yhdessä muovata juuri sinun yrityksellesi toimivan kokonaisuuden!

Tapahtumat Boomi ry:llä on vahva jalansija Tampereen opiskelijayhteisössä, sillä ainejärjestömme järjestää lukuisia opiskelijatapahtumia vuosittain. Yksi Boomin järjestämistä merkittävimmistä ja tunnetuimmista tapahtumista on Hämeenkadun Appro. Tämä Suomen suurin opiskelijatapahtuma tavoittaa joukon opiskelijoita eri aloilta koko maan laajuisesti. Tapahtumakävijöitä onkin viime vuosina ollut yli 10 000, mikä tarkoittaa loistavaa näkyvyyttä yhteistyökumppaneillemme. Boomi järjestää myös pienemmän mittakaavan tapahtumia esimerkiksi oman ainejärjestön jäsenten kesken, kuten vaikkapa yritysvierailuja tai yhteisiä aamupalahetkiä. • • • • • • • • • • • •

Hämeenkadun Appro Särkän Märkä Vuosijuhlat Haalaribileet Ruotsin excu Vappuviikot Smurffiviikot Asiaviikko Boomi Business Expo Yritysvierailut eli excut Sporttiappro Pikkujoulut

Muut näkyvyysmahdollisuudet Yhteistyömahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään tapahtumiin, sillä Boomi näkyy ja kuuluu myös eri viestikanavissa. Esimerkiksi nettisivujemme työpaikkapörssistä yritykset voivat bongata tuoreella tiedolla varustettuja työntekijöitä opiskelijoidemme joukosta. Ainejärjestömme oman lehden, VapaaBoomarin, kautta tavoitat puolestaan lukijakuntamme. Somea ei ole tietenkään unohdettu, ja yhteyden saaminen someseuraajiimme onnistuu tiuhaan päivittyvien Instagram ja Facebook-sivujen avulla. Myös opiskelijahaalareissa olevien mainoksien avulla yritykset saavat näkyvyyttä aina siellä, missä opiskelijamme ikinä liikkuvatkaan. • • • • • • •

Nettisivut Työpaikkapörssi Boomin some BoomiPodi-podcast VapaaBoomari-lehti Opiskelijahaalarit Jäsenedut

Yrpän TEKSTI Merete Wasz

kuulumiset

Enpä olisi viime syksynä pestiin hakeutuessani arvannut, että eläisimme yhä edelleen poikkeusoloja näin vuotta myöhemmin. Tietenkin sen mahdollisuuden tiedosti, mutta ehkä sitä ei halunnut hyväksyä. Näin siinä kuitenkin kävi, mutta yritämme parhaamme mukaan ottaa poikkeusajoista kaiken irti.

Mahdollisuuksien aika

o tammikuussa oli selvää, ettei alkava vuosi tule olemaan tavanomainen ja helppo. Kenelläkään ei ollut tietoa siitä, kuinka kauan joutuisimmekaan elämään poikkeuksellisissa oloissa. Tämä haastava aika ei kuitenkaan ole ollut totaalinen katastrofi yrityssuhteiden kannalta, vaan se on toisaalta tuonut mukanaan myös paljon uusia mahdollisuuksia - livetapahtumien peruuntuessa olikin yhtäkkiä tilaa ja tarvetta täysin uudenlaisille konsepteille ja innovaatioille. Tapahtumien peruuntumisen myötä myös osa yrpän tyypillisistä työtehtävistä karsiutui ja näin ollen aikaa jäi ideoinnille ja suunnittelulle. Aiempien vuosien aktiivit ovat nähneet valtavan vaivan kehitellessään vuosien saatossa Boomista niin mahtavan järjestön, kuin se tänä päivänä on. Olen opintojeni alkuvaiheesta asti pitänyt Boomia verrattain edistyksellisenä ainejärjestönä, mutta vasta tämän vuoden aikana minulle on todellisesti valjennut, kuinka ammattimaista toimintaa ja huikeita tyyppejä meillä täällä onkaan. Meillä on paljon hyvää osaamista ja ennen kaikkea intoa tehdä työtä meille kaikille niin rakkaan järjestön eteen - näin hyvälle pohjalle on helppoa rakentaa uutta.

Uudistusten vuosi

o viime vuoden puolella päätettiin keksiä vaihtoehtoisia ratkaisuja siihen, kuinka saisimme opiskelijoitamme lähemmäksi yritysmaailmaa nyt, kun yritysvierailuja ei voida järjestää. Heti alkukeväästä lanseerattiinkin Boomin oma podcast, eli tietysti Boomipodi. Podcast sai heti valtavan hyvän vastaanoton sekä jäsenistöltä, että yrityksiltä. Saamme toivon mukaan nauttia vielä lukuisista Boomipodi-jaksoista tulevaisuudessa. Aina ei kuitenkaan pyörää tarvitse keksiä uudelleen, sillä Facebookista tuttua Boomi Business -konseptia laajennettiin menestyksekkäästi Instagramin puolelle ja työpaikkapörssikin sai täysin uudenlaista näkyvyyttä Instagramin storyissa. Instagramiin laajentaminen oli uudistuksena varsin menestyksekäs, mutta ehkä myös sellainen, jota normaalioloissa ei olisi tullut ajatelleeksi. Loppukeväästä pohdimme, että jotain kuitenkin tuntui vielä yhteistyömahdollisuuksistamme uupuvan ja kesän aikana valmistelimmekin Boomin Gradutoimeksiantopörssin, joka toivottavasti hyödyttää jäsenistöämme jo tämän syksyn gradupohdinnoissa. Pörssin perimmäinen tarkoitus on toimia yhdistävänä alustana toimeksiantoa tarjoaville ja niitä kaipaaville tahoille. Yhteistyökumppanimme ovat suhtautuneet äärimmäisen myötämielisesti uudenlaisiin yhteistyömuotoihin ja lähteneet uteliain mielin kokeilemaan täysin uudenlaisia konsepteja, kuten esimerkiksi tammikuussa pidettyä Boomi Business -Kesätyöviikkoa. Yllätyksekseni olen huomannut, kuinka joustavia ja ketteriä jopa suuret multikansalliset organisaatiot voivat olla tarpeen tullen. Kaikki ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaiseen aikakauteen ja yhdessä olemme voineet tehdä tästä ajasta varsin mukavaa, tehokasta ja hyödyllistä.

Upeat, monipuoliset yrityssuhteet

oomin yrityssuhdekenttä on aina ollut laaja ja tänä vuonna se on yhä entistä laajempi. Tämän mahdollistaa se, että Boomissa on valtava potentiaali, laajat yhteistyömahdollisuudet ja ennen kaikkea uskomattoman mahtava jäsenistö. Kiitos siis teille kaikille, jotka olette osana tätä yhteisöä. Laajasta yhteistyömahdollisuuksien valikoimastamme pystymme räätälöimään kunkin yrityksen tarpeisiin soveltuvan yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimustemme päätavoitteena onkin aina saavuttaa molemminpuolinen hyöty sekä madaltaa kynnystä jäsenistömme ja yritysten välillä. Koen, että näihin tavoitteisiin olemme päässeet varsin kiitettävästi, joskin aina on tilaa kehitykselle. Olemme äärimmäisen kiitollisia kaikista niistä yhteistyötahoista, joiden kanssa yhteistyömme on jatkunut jo vuosien ajan, mutta myös niistä, jotka tällaisena aikana ovat luottavaisin mielin lähteneet yhteiselle taipaleelle kanssamme. On uskomattoman hienoa päästä aitiopaikalta seuraamaan, kuinka suuresti Boomareita arvostetaan työmarkkinoilla ja kuinka paljon meihin luotetaan järjestönä.

Suunta eteenpäin

oikkeusolojen päättyessä koittaa todennäköisesti jälleen jonkinnäköinen uudistusten ajanjakso, sillä livetapahtumien tullessa taas mahdollisiksi, saattaa osa etäajan ratkaisuista jäädä tarpeettomaksi. Jännityksellä odotan, mitä tuleva tuo tullessaan, mutta olen kuitenkin kovin luottavaisin mielin, sillä Boomissa on niin runsain määrin aktiivisia ja osaavia jäseniä valmiina kehittämään toimintaamme jatkossakin. Uudistusten ohella haluamme kuitenkin pitää kiinni myös vuosia jatkuneista perinteistä, kuten jo legendaariseksi muodostuneesta Ruotsin Excusta, Boomi Business Exposta ja Asiaviikosta. Uskonkin, että tulevaisuudessa Boomin asiatapahtumapaletti on hieno kattaus uusia innovaatioita ja arvokkaita perinteitä. Vaikka etäaika on ollut erittäin tehokasta, kun kaiken voi hoitaa kotisohvalta, haikailen kuitenkin jo paluusta normaaliin ja toivon, että pian pääsisimme excuille upeiden yhteistyökumppaneidemme luokse. Toivottavasti näemme pian!

Merete Wasz, yrityssuhdevastaava 2021

TEKSTI Maiju Kimpisalo

Sivuainesäpinää E

rikoistuminen ja erottautuminen ovat muutamia valttikortteja, mitä tulee henkilöbrändin rakentamiseen sekä mahdollisuuksiin työmarkkinoilla. Tutkinto-ohjelmaan kuuluvien pakollisten perus- ja aineopintojen rinnalla se, millaisia sivuainevalintoja tekee, voi hyvin avata ainutlaatuisia urapolkuja. Vapaasti valittavat opinnot myös kertovat aina jotain opiskelijasta: millaisista asioista hän on kiinnostunut sekä millaisia unelmia ja tavoitteita hänellä on elämässä. Sivuainevalinnat eivät ole yhdentekeviä myöskään siitä syystä, että ne kattavat huomattavan osan, enintään 90 opintopistettä, kandidaatin tutkinnosta. Myös maisterivaiheessa valinnaisille opinnoille jää tilaa maksimissaan 30 opintopisteen edestä. Sivuainevalintoja kannattaa siis pysähtyä pohtimaan rauhassa ja perehtyä eri vaihtoehtoihin. Tampereen yliopiston tarjoama mahdollisuus vapaaseen sivuaineoikeuteen on syytä hyödyntää: sen myötä voit muovata tutkinnostasi juuri oman näköisesi. Mitä vaihtoehtoja sitten löytyy? Vaihtoehtoja voi lähteä kartoittamaan joko tutkinto-ohjelmien omia opintokokonaisuuksia tutkailemalla tai erilaisiin, tiettyihin

teemoihin, keskittyviin kokonaisuuksiin perehtymällä. Tarjontaa löytyy niin hallinto- ja kauppatieteiden, humaanisten alojen, kuten filosofian ja viestinnän, kasvatustieteiden, luonnontieteiden, kuten matematiikan ja tilastotieteen, psykologian ja terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden ja tekniikan alojen saralta. Näiden mahdollisuuksien lisäksi kielikeskuksessa voi parantaa nykyistä kielitaitoaan tai vaikkapa aloittaa kokonaan uuden kielen opiskelun. Yrittäjyyden eri puolista kiinnostuneet puolestaan löytävät varmasti mielenkiintoisia projekteja HUBSin kautta. Jos mielessä on selkeänä jokin mielenkiintoinen aihealue, kannattaa silmäillä opintokokonaisuuksia teemoittain. Teemakokonaisuudet ovat yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto, sillä ne ovat valmiiksi koottuja paketteja, jotka yhdistelevät eri tieteenalojen kursseja. Esimerkiksi talouden ja terveyden osaamiskokonaisuus pitää sisällään kursseja niin kauppatieteiden kuin hallintotieteiden tutkinto-ohjelmien alle sijoittuvista opinnoista. Tärkeitä ja ajankohtaisia asioita käsitellään myös kestävän kehityksen sekä henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin opintokokonaisuuksissa, mitkä varmasti tuovat lisäarvoa tutkintoon.

“

Kaikki valinnaiset opintoni pohjautuvat sataprosenttisesti omiin intresseihini. Sivuaineiksi suunnittelen viestintää ja psykologiaa. Lisäksi olen käynyt mm. kiinan ja korean kieliopintoja, sillä tähtään työskenteleväni tulevaisuudessa itäaasialaisen kulttuurin parissa. Mielestäni on tosi siistiä, että pystyn opiskelemaan myös muiden yliopistojen kursseja, koska se mahdollistaa monia yksilöllisiä erikoistumispolkuja!” – Marika Kohtamäki, 3. vuoden opiskelija markkinoinnin opintosuunnassa

“

Opiskelen pääaineenani markkinointia viidettä vuotta. Kun lähdin kandivaiheessa miettimään sivuaineita, pohdin kokonaisvaltaisesti opiskeluani ja tulevaa työuraa. Markkinointi on hyvin teoriapainotteista, joten halusin sen rinnalle jotain käytännön tekemistä. Kandiini luin laskentatoimea, olen aina pitänyt laskemisesta, ja haastavat laskutoimitukset toivat toivottua tasapainoa markkinoinnin artikkeleihin. Maisterivaiheeseen sivuaine ei ole pakollinen, mutta kiinnostuin teknillisen yliopiston tarjoamasta mahdollisuudesta lukea ohjelmointia ja tietojenkäsittelytiedettä. Sivuainevalinta perustui sekä omaan mielenkiintoon, että toiveeseen erottautua muista markkinoinnin pääaineopiskelijoista työmarkkinoilla. Vaikka minusta ei koskaan tule koodaajaa, uskon, että on hyödyllistä tietää, mitä kaikkea ohjelmoinnilla on mahdollista saada aikaan. Toivon joskus pääseväni yhdistämään markkinoinnin teoreettiset opit ohjelmoinnin käytäntöön. Ristiinopiskelu on tehty todella helpoksi, ja näin etäaikaan kursseja on helppo käydä kotoa käsin ilman, että tarvitsee matkustaa Hervantaan.” – Ella Määttänen, 5. vuoden opiskelija markkinoinnin opintosuunnassa

Jos kaipaat vieläkin enemmän erilaisia vaihtoehtoja, voit selvittää mitä esimerkiksi ristiinopiskelu, JOO-opinnot, verkosto-opinnot ja ECIU-yliopiston tarjoamat opinnot oikein tarkoittavat ja pitävät sisällään.

Alumnien TEKSTI Sanelma Uusitalo, Annu Jaakkola KUVAT Fiskars Group, Valtioneuvosto

urata

Lauri Linnainmaa - Tax controller, Fiskars Group Vuonna 2017 kauppatieteiden maisteriksi Tampereelta valmistunut Lauri Linnainmaa työskentelee tällä hetkellä Fiskars Groupilla tax controllerina. Vero-oikeutta pääaineenaan opiskellut Linnainmaa aloitti työuransa vuonna 2016 ollessaan traineena EY:llä. “Opinnoissa vierähti kuusi vuotta ja nyt niin sanotuissa oikeissa töissä olen ollut noin viisi vuotta. Siitä lähtien, kun aloitin EY:llä traineena. Sitä ennenkin olin opiskeluaikana kaikki kesät töissä verohallinnolla, ja syksyisinkin osa-aikaisena”, Linnainmaa kertoo. Linnainmaan tax controllerin tehtäviin kuuluu kolme suurempaa osa-aluetta. Hän vastaa Fiskars Groupin eri maassa sijaitsevien tytäryhtiöiden siirtohinnoittelusta ja yhtiön verojen raportoinnista sekä toimii projektipäällikkönä globaalissa ulkoistusprojektissa.

arinat “Fiskarsilla on tytäryhtiöitä n. 30 maassa, ja tehtäviini kuuluu huolehtia siitä, että jokaisesta maasta maksetaan oikea määrä veroja. Lisäksi työhöni kuuluu verojen konsernitason raportointi ja aika paljon myös maayhtiöiden paikallisista verokysymyksistä.” Linnainmaa on toiminut nykyisessä tehtävässään nyt kolme ja puoli vuotta. Vaikka hänen urakehityksensä verohallinnon kautta Big four –yhtiöön ja siitä eteenpäin onkin vero-oikeuden opiskelijalle hyvin tavanomainen, tarina juuri Fiskarsille päätymisestä onkin sitten hieman tavallisesta poikkeava. “Olin toiminut verokonsulttina ja ajattelin, että olisi kiva kokeilla jotain uutta ja toimia niin sanotusti pöydän toisella puolella in-house-hommissa yrityksessä. Hainkin siinä muutamaan paikkaan ja sitten huomasin Fiskarsin ilmoituksen.” Linnainmaa haki kyseistä paikkaa pikahakuna suoraan LinkedInin kautta ja huomasi vasta myöhemmin, että hakemuksessa vaadittiinkin viiden vuoden työkokemusta. “Sain kuin sainkin siitä huolimatta kutsun haastatteluun, ja he haastattelivat minua kahteen kertaan.” Toisen haastattelun jälkeen oli pitkään hiljaista. Lopulta kuitenkin Linnainmaalle tuli vielä kutsu kolmanteen haastatteluun. “Siellä he sanoivat, että työkokemukseni ei riitä tähän hakemaani tehtävään. Mutta heidän mielestään olin hyvä tyyppi, ja että he haluavat minut töihin ja ovat räätälöineet minulle oman työtehtävän.” Linnainmaa aloitti työt uudessa tehtävässään, mutta päätyikin loppujen lopuksi tekemään juuri niitä töitä, joihin alun perin haki. “Hakemaani pestiin ei palkattukaan ketään, joten siinä sitten opettelin uusia työtehtäviä.” Tästä rekrytointikokemuksesta oppineena Linnainmaa haluaakin lähettää kaikille boomareille yhden neuvon: “Kannattaa vaan rohkeasti hakea kaikkiin kiinnostavilta tuntuviin tehtäviin ja kokeilla myös uutta. On täysin sattumanvaraista, että mihin uran alkuvaiheessa päätyy. Ei myöskään kannata vähätellä omaa osaamista tai pelätä uusia työtehtäviä, koska kaikkeen oppii.” Oman tähänastisen uransa mieleenpainuvin kokemus on Linnainmaan mukaan ollut ehdottomasti ulkomaankomennus Yhdysvalloissa, jossa hän vietti kolme kuukautta töissä Fiskarsin tytäryhtiössä. “Siellä pääsi haastamaan itseään ihan uudella tavalla jopa uupumisen rajamaille. Oli raju kokemus lähteä sinne tekemään mahdotontakin tehtävää, mutta nyt siitä on toivuttu ja olen valmis lähtemään uudestaan ulkomaille. Onneksi Fiskarsilla on siihen hyvät mahdollisuudet.” Entä millaisia urahaaveita Linnainmaalla on tulevaisuudelle? “Haluaisin siirtyä pois verojen parista erilaisiin tiimeihin kohti bisnespuolta. Ottaa mukaani niitä oppeja, joita olen näissä töissä saanut ja niitä toimintatapoja, jotka olen saanut verotiimeissä toiminaan, ja viedä niitä toisiin tiimeihin. Tämä on tällainen keskipitkän ajan tavoite.”

Satu Keskinen - EU-asioiden alivaltiosihteeri valtioneuvoston kansliassa Pääsin haastattelemaan Satu Keskistä, joka on luonut uransa EU-asioiden parissa ja päässyt valtioneuvostossa aivan EU-päätöksenteon ytimeen. Hän valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi vuonna 1995 pitkänä sivuaineenaan yhtiöoikeutta. Mitä nykyinen työnimikkeesi pitää sisällään, Satu Keskinen? ”Meidän tehtävämme valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolla on huolehtia siitä, että Suomella on koordinoidut kannat EU-asioihin. Toinen tehtävä on olla pääministerin ja eurooppaministerin työrukkasena, eli esimerkiksi valmistella EU-kokouksia ja -tapaamisia. Kolmantena tehtävänä on EU-ministerivaliokunnan sihteeristönä toimiminen. Toimin myös valiokunnassa pysyvänä asiantuntijana.” Keskisen henkilökohtaiselle vastuualueelle EU-asioiden alivaltiosihteerinä kuuluvat pääsääntöisesti COREPER II-komitean asiat, eli mm. talouskysymykset sekä laajat oikeus- ja sisäasiat. Hän tekee valmistelutyötä pääministerille ja eurooppaministerille, sekä koko hallitukselle EU-ministerivaliokunnassa. Keskinen myös matkustaa pääministerin ja eurooppaministerin mukana EU-kokouksiin. Keskinen aloitti nykyisessä tehtävässään heinäkuussa, mitä ennen hän veti yksikköä samalla osastolla kahdeksan vuotta. Tätä ennen hän toimi silloisen eurooppaministeri Alexander Stubbin kabinetissa virkamiessihteerinä kaksi vuotta. Kabinettiin hän päätyi työ- ja elinkeinoministeriöstä, jonka hän yhä kokee sektoriministeriöistä omaksi ministeriökseen. ”Kaikki työtehtäväni ovat liittyneet EU-asioihin. Yksi henkilökohtainen missioni on ollut saada ymmärrystä sille, miten olennainen EU:n sisämarkkina on Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle. EU on alun perinkin ollut Suomelle pitkälle taloudellinen ratkaisu. Ajoittain tuntuu, että tämä on unohtunut.”

Keskinen kertoo pitäneensä EU-asioiden parissa työskentelyä selvänä tavoitteenaan jo opiskeluaikoina, kun oli valittava syventäviä opintoja. Hän opiskeli Tampereella 1990-luvun alussa pääaineenaan julkisoikeutta ja pitkänä sivuaineenaan yhtiöoikeutta. ”Ajattelin itseäni aina virkamiehenä, mutta kauppatieteiden opinnot kyllä muokkasivat ajatteluani tietyllä tavalla opiskelijana. Ehkä jo aikaisemminkin omaksuttu ajatus siitä, että markkinat pyörittävät maailmaa, vahvistui.” Keskinen oivalsi entistä selkeämmin markkinatalouden ja julkistalouden yhtymäkohdat, eli miten rahaa luovaa yritystoimintaa tarvitaan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, ja julkistalouden tehtävä on käyttää rahat mahdollisimman järkevästi. Lisäksi hallinnon tehtävänä on luoda edellytykset yrityksille syntyä, kasvaa ja voida hyvin. Paljon vastavalmistuneita rekrytoineena Keskinen tahtoo painottaa valmiin tutkinnon olemassaolon merkitystä, ja sitä, että on tehtävään sopiva ”hyvä” tyyppi. Tutkinnon alalla ei sinänsä ole niin paljon väliä. ”Meille tulee esimerkiksi hallintotieteilijöitä, kauppatietelijöitä, juristeja, valtiotieteilijöitä ja diplomi-insinöörejä. Henkilökohtaisesti olen onnellisesti kokenut lukemattomia kertoja, että oma tutkintoni on juuri tähän tehtävään hyvä. Tärkeää on ymmärrys juridiikasta ja politiikasta, mutta myös markkinalogiikasta.” Vastavalmistuneille nuorille ja työnhakijoille Keskinen sanoo, että häneen vaikutuksen tekee aktiivisuus ja luontevuus työhaastattelussa. ”Joskus tulee vastaan ehkä hiukan yliviritettyjä työnhakijoita. Minuun ei tee suurinta vaikutusta automaattisesti se, että on esimerkiksi kaksi tutkintoa tai että yrittää vakuuttaa heti urapolun alussa jo osaavansa lähes kaikkea erinomaisesti.” Kielitaidon merkityksestä omassa työssään Keskinen kertoo, että todellisuudessa erinomainen englannintaito on se tärkein. ”Muut ovat lisukkeita. Kohteliaisuuksia voidaan vaihtaa muillakin kielillä, mutta nopeasti vaihdetaan englantiin, sillä käydään kuitenkin sisältökeskustelut. Toki ranskaa on hyvä osata edes vähän ja virkamiehenä ruotsia tulee satunnaisesti käytettyä. Jos Keskinen olisi nyt opiskelija, hän opiskelisikin vähän enemmän ruotsia. Muuten hän on tyytyväinen opiskeluaikaisiin valintoihinsa. ”Tämä aineyhdistelmä on erinomainen ja opiskelijaelämääkin tuli sopivasti vietettyä. Olin aktiivinen ainejärjestöissä. Puhe- ja viestintäopintoihin kannattaa satsata, sillä tämä maailma on aika viestinnällinen. Työn myötä kuitenkin oppii, koska ei koulunpenkillä voi tietää tarkasti, mitä tulee tarvitsemaan.” Kauppatieteiden opiskelijoille Keskinen tahtoo muistuttaa, että julkisella sektorilla on hyvin monenlaisia tehtäviä, kuten yksityiselläkin. ”EU-tehtävien kaltaisia laajasti kansainvälisiä tehtäviä ei kuitenkaan bisnespuoleltakaan kovin helposti tavoita. Näissä tehtävissä pääsee kontaktoimaan ja työskentelemään todella laajasti eri kansallisuuksien kanssa, ja Bryssel on ehkä omanlaisensa kupla.” Julkinen ja yksityinen sektori eivät myöskään sulje Keskisen mukaan toisiaan pois, vaan superosaamista voi saada näiden kahden yhdistelmän seurauksena. ”Tahtoisin sanoa, että hei, virkamiespuolellakin on todella dynaamista elämää!” Keskinen kertoo, että päivät ovat usein hänen työssään todella pitkiä, mikä on toisaalta ollut suurin haaste viime vuosina. Palkkakin on tehtävästä riippuen kilpailukykyinen. Perheen ja työelämän yhteensovittamiseen on aina suhtauduttu hyvin ja lomat ovat suhteellisen pitkiä. ”Kannattaa tulla, jos on kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.” Omaan uraansa Keskinen on varsin tyytyväinen. ”Pari kertaa olen ajatellut, että nyt tuli oman uran huippuhetki koettua, mutta sitten on tullut vielä uusia hienoja tilaisuuksia. Kaiken todennäköisyyden mukaan jatkan tällä urapolulla. Olen vakaumuksellinen virkamies, koen olevani Suomella töissä ja se on minulle kunnia-asia.”

TEKSTI Siiri Arola KUVAT Veeti Martikainen

Brightlife

– Ideasta startupiksi

Brightlife on viiden kaveruksen kehittämä tuore startup Tampereelta, jonka tavoitteena on vähentää stigmaa mielenterveyshaasteiden ympärillä ja nopeuttaa hoitoon pääsyä digitalisaation avulla. Nuori startup on ottanut reippaasti tuulta alleen jo puolen vuoden sisällä sekä Suomessa että maailmalla. “Tulen yrittäjäperheestä ja olen aina ollut yrittäjähenkinen ihminen. Kun vuosi sitten aloitin opinnot Tampereen kauppatieteellisessä, löysin HUBSin tarjonnasta Startup Experience -kurssin. Kurssille osallistumisen vaatimuksena oli, että olemassa on yritysidea ja tiimi, jonka kanssa ideaa voisi lähteä työstämään kurssilla. Siitä tämä kaikki lähti liikkeelle”, kuvailee Elias Palpatzis Brightlifelta. Brightlife on viiden nuoren perustama startup, joka on puolen vuoden sisällä saanut huimasti tuulta purjeisiinsa. “Tiedättehän te, miten saunanlauteilla tulee juteltua mitä hauskimmista ja villeimmistä ideoista yhdessä kavereiden kanssa. Tai miten parin ölppösen jälkeen uusia, leikkimielisiä bisnesideoita pyöritellään ihan vain huvin vuoksi. Aluksi tämäkin oli jotain sellaista”, muistelee Elias. “Kun aloimme kehitellä ideaa hieman totisemmin, lähdimme liikkeelle siitä, että haluaisimme tehdä jotakin merkityksellistä ja ajankohtaista. Mielenterveyshaasteet ovat olleet kasvava ongelma viime vuosina ja hoitoon pääseminen on vieläkin aivan liian hidasta. Monilla eri aloilla on myös otettu hurjia digiloikkia lyhyen ajan sisällä. Päätimme yhdistää nämä kaksi ajankohtaista ja tärkeää asiaa”, Brightlifen loput jäsenet jatkavat. Brightlife on mobiili- ja webalusta, jonka avulla mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat voivat löytää tarvitsemaansa ammatillista apua entistä helpommin ja matalammalla kynnyksellä. Tavoitteena olisi, että alustalla olisi mahdollisimman paljon hyödyllisiä työkaluja niitä tarvitseville. Tuote itsessään on vielä idean tasolla ja kehitteillä yhdessä psykoterapeuttien kanssa, mutta jo tähän mennessä Brightlifen liikeidea on saanut kerrassaan upean vastaanoton, niin Suomessa kuin maailmallakin.

HUBS Startup Experience

GISU Urban Innovation and Entrepreneurship -kilpailu

Internet+ -kilpailu

Red Brick Pre-Accelerator

Red Brick Accelerator

Platform6

Tampereelta hyvät eväät maailmalle Kaverukset Elias Palpatzis, Eero Haikonen, Timo Hartikainen, Antti-Ville Räisänen ja Eetu Harmoinen osallistuivat ensin Tampereen korkeakoulujen kestävän yrittäjyyden yksikön, HUBSin, Startup Experience -kurssille. Kyseinen kurssi kulkee nykyisin nimellä From Idea to Startup. Kurssilla he aloittivat yritysidean kehittämisen aivan juurta jaksaen. Tämän jälkeen he osallistuivat GISUn (the Alliance of Guangzhou International Sister-City Universities) Urban Innovation and Entrepreneurship -kilpailuun ja etenivät kilpailun finaaliin, joka järjestetään tänä syksynä. Brightlife on kilpailun ainoa finalisti Tampereelta ja Suomesta. Tämän kilpailumenestyksen myötä Brightlife kutsuttiin myös maailman suurimpaan yliopistojen yrittäjyys- ja innovaatiokilpailuun nimeltään Internet+. Seuraavana he jatkoivat Tampereella Red Brickin Pre-Accelerator startup esikiihdyttämöön, ja sieltä vielä Red Brickin Accelerator –ohjelmaan. Brightlife hyväksyttiin myös Tampereen startuptalo ja -yhteisö Platform6:iin. Brightlifen porukka on yhtä mieltä siitä, että Tampereella on erittäin hyvät tukiverkostot aloitteleville startupeille. Aloittaminen ei välttämättä vaadi valmista ammattitaitoa, erityistä ennakkotietoa tai edes paljoa rahaa. Brightlifen porukka toivookin toimivansa hyvänä esimerkkinä tästä myös muille opiskelijoille. He suosittelevat jokaista yrittäjyydestä haaveilevaa kokeilemaan siipiään - yksin ei nimittäin tarvitse jäädä.

Tiimin jäsenet vasemmalta oikealle: Timo, Elias, Antti-Ville, Eetu ja Eero.

Työn ja opiskelun yhdistäminen Brightlifen jäsenet ovat kokeneet koulun tai muiden töiden sekä startupin yhdistämisen toistaiseksi melko helppona. Ne, jotka heistä opiskelevat, voivat myös hyödyntää startup kokemustaan osana vapaavalintaisia opintojaan. Elias, Eero ja Timo opiskelevat Tampereen yliopistossa. Elias opiskelee kauppatieteitä, Eero ja Timo lääketiedettä. Timo on myös tekniikan kandidaatti. Eetu opiskelee kasvatustieteitä Itä-Suomen yliopistossa ja Antti-Ville on jalkapalloilija. Aluksi yrityksessä mentiin “kaikki tekee vähän kaikkea” -mentaliteetilla, mutta pikkuhiljaa roolijaot porukan kesken ovat alkaneet luonnollisesti muovautua. Jokainen heistä voi hyödyntää koulussa oppimiaan asioita myös startup maailmassa. Eliaksen bisnesorientoituneisuus, Eeron ja Eetun empaattisuus, Antti-Villen urheilijan päämäärätietoisuus sekä Timon taidot ohjelmistokehittämisen puolella ovat tähän mennessä olleet oikein toimiva kombo. Monialaisuus on tuonut paljon hyvää yhteiseen tekemiseen, ja jokaisen erityisosaamiselle ja erilaisille luonteenpiirteille on tarvetta.

Toiveikkaana tulevaan Brightlifen jäsenet kertovat, että erityisesti jatkuva epämukavuusalueella oleminen ja keskeneräisyyden sietäminen ovat kasvattaneet ja kehittäneet. He uskovatkin, että tämä startup-kokemus on todella kovaa valuuttaa tulevaisuudessa työmarkkinoilla. Brightlifella on myös kunnianhimoisia tavoitteita. Loppuvuosi kuluu itse tuotteen kehittämisessä, mutta toivottavasti jo ensi vuoden puolella valmis tuote saataisiin markkinoille. Sen jälkeen voitaisiin odottaa jo jonkinlaista liikevaihtoa ja mahdollisesti rahoitustakin. Yksi suurimpia tavoitteita yrityksen tulevaisuudelle on kuitenkin se, että stigma mielenterveyshaasteiden ympäriltä hälvenisi ja hoitoon pääsy helpottuisi.

TEKSTI Tuuli Toivonen ja Annu Jaakkola

VB testaa: työelämäpodcastit

yksy on usein uudelleensuuntautumisen aikaa, jolloin on hyvä hetki pohtia omia urasuunnitelmia tai muita elämän tärkeitä tavoitteita. Motivaatiolatausta löytyy kätevästi podcast-muodossa, mutta audiosisältöjä tulvivassa maailmassamme valinnan vaikeus voi aiheuttaa turhautumista. VB päättikin testata muutaman podcastin lukijoidemme puolesta.

Ysistä viiteen Ysistä viiteen – Työmatkan pituinen podcast työelämästä ja bisneksestä on parin vuoden takainen keskustelupodcast, jonka aiheet ovat yhä varsin relevantteja. Mainosalalla työskentelevä Vivian Valpuri ja yrittäjä-bloggaaja Natalia Salmela vaihtavat mielipiteitä ja kokemuksia monipuolisesti työelämään liittyvistä trendeistä ja haasteista. VB:n kuuntelussa olivat urasuunnittelua, työharjoittelua ja opiskelun merkitystä käsittelevät jaksot, joista erityisesti työharjoittelujakso voi tarjota monelle boomarille henkistä tukea. Podcast soveltuu esimerkiksi työpäivän inspiroivaan käynnistämiseen.

Ina Mikkola: Tilipäivä Ina Mikkolan Tilipäivä-podcast kääntää kiiltokuvamaiset uratarinat ylösalaisin. Erittäin mielenkiintoisissa haastatteluissa kuullaan muun muassa huijarisyndroomasta kärsivää miestä, näkövammaisen kohtaamasta työsyrjinnästä ja alkoholisminsa salanneesta uraohjuksesta. Aiheet ovat melko vähän käsiteltyjä julkisuudessa ja kiinnostavuudessaan lähes koukuttavia, mutta erinomaisena haastattelijana Mikkola välttää aiheilla retostelun. Haastateltavat kertovat hämmästyttävän avoimesti teoistaan ja tunteistaan herättäen kuulijassakin uusia mietteitä. Työyhteisö nousee monessa jaksossa henkilötarinoiden keskiöön.

Ratkaisujen tarpeessa Vuoden 2021 aikana tuotetussa podcastissa on seitsemän jaksoa, joista jokaisessa Aalto-yliopiston opiskelija Lumi Ketola haastattelee europarlamentaarikkoa ja Aallon tutkijaa jostakin meitä 2020-luvulla kohtaavasta haasteesta. Aiheina ovat esimerkiksi tietoturva, energiantuotanto sekä työnantajien vastuullisuus. Parasta podcastissa on sen kolmiosainen näkökulma käsiteltyihin aiheisiin sekä se, että juontajana toimii opiskelija. Hyvin tuotettua ja tarkoin harkittua podcastia on ilo kuunnella, ja monimutkaisetkin jargonit on selitetty kuulijalle kiitettävällä tavalla.

#taloudentekijät Suomen Ekonomien podcastissa keskustellaan monipuolisesti Suomen taloudesta sekä haastatellaan siihen vaikuttavia henkilöitä. Jaksot ovat osittain uratarinoita ja osittain talouden tutkimusta, ja niissä on jokaiselle jotakin. Tässä podissa parasta ovat tietenkin juuri nuo taloudentekijät: VB:n kuuntelemissa jaksoissa haastateltiin Peter Vesterbackaa Suomen talouden haasteista ja Sitran Mari Pantsaria kestävästä talouskasvusta.

KAIKESSA EI TARVITSE OLLA PARAS

TEKSTI Pipsa Vuori

MEIL EI OO KIIRE, MEIL ON VAA FIILIS

iinä vaiheessa, kun teini-ikä vaihtuu parikymppisen nuoren elämään, päämme täyttyy röykkiöstä velvoitteita, kun me itse sekä ympäristömme painostavat meitä niin sanotusti etenemään elämässä. Joten; muuta omillesi, hanki opiskelupaikka, aloita uranluonti sopivalla työpaikalla, sisusta, matkustele, verkostoidu, juhli, treenaa, syö järkevästi, pidä yhteyttä vanhoihin ystäviin ja hanki uusia, pidä yllä kulissia somessa ja harrastukset tavoitteellisina. Myös joku vapaaehtoistyö näyttää hyvältä CV:ssä ja sitäkin pitää muistaa päivittää tasaisin väliajoin. Nuorena jaksaa, minulle sanottiin, kun söin kolmatta päivää putkeen nuudeleita ja woltitin pikaruokaa asuntoon, jonka huonekalut eivät sopineet yhteen ja seiniä koristivat Ikean taulut. Emme kuitenkaan koe sen riittävän, että teemme jo pelkästään sen kaiken itse ja yksin: haluamme olla parhaita, vaikka totuus on, ettei kukaan voi olla kaikessa paras. Vaikka yhteiskunta ja erilaiset elämäämme vaikuttavat tahot kannustavat meitä koko ajan parempaan, emme voi suorittaa samanaikaisesti elämän jokaisella osa-alueella. On siis priorisoitava – tai eipä oikeastaan, kannattaa tehdä se, mikä itsestä hyvältä sillä hetkellä tuntuu. Välillä on hyvä antaa itselleen hetki pohtia sitä, mikä on sen parhaana olemisen tavoitteen takana. Mikäli suorituksemme on vain välinearvo jollekin toiselle tavoitteelle, kaikkien paukkujen lataaminen sille ei ole tarpeen.

”Välillä on hyvä antaa itselleen hetki pohtia sitä, mikä on sen parhaana olemisen tavoitteen takana.” Ihminen ei voi hallita kaikkia elämän osa-alueitaan. Suurin osa asioista tapahtuu lähinnä sattumankaupalla: on turhaa stressata siitä, onko oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä yhtä lailla väärässä paikassa oleminen – ja vielä myöhässä! – voi poikia yhtä mielekkään sivupolun. Maailmamme on monipuolinen, jolloin nykyinen sana ”opeteltaville työelämätaidoille” on lähinnä korulause: tulevaisuuden monimuotoisessa työelämässä tullaan tarvitsemaan niin montaa erilaista persoonaa ja piirrettä, että sinulla varmasti on osa jo luonnostaan plakkarissa. Sen vuoksi valitsemasi kurssikokonaisuus, harrastuksesi ja työpolkusi ovat autenttisia ja persoonallisia sellaisenaan, ja taidoillesi löytyy tarve. Ei ole kiire saavuttaa yhtään mitään, joten kokeile siis haluamaasi sivupolkua, vaikkei siitä olisi sinulle ”mitään hyötyä”. Kuinka kliseiseltä se kuulostaakin, elämä kyllä lipuu eteenpäin ajallaan. Jos kuitenkin jatkuvasti ajattelemme tulevia saavutuksia, unohdamme nauttia kiireettömistä hetkistä, jotka ovat todella niitä asioita, mitkä merkitsevät. Kukaan ei kiikkustuolissa muistele, että onneksi työskentelin jo nuorena ylityötunteja tai sain aina kurssiarvosanaksi vitosen. Kukaan ei muistele, että onneksi tuli saavutettua urahuippu jo 25-vuotiaana ja omakotitalo remontoitua ihan yksin, omin käsin. Sen sijaan sitä ajattelee lämmöllä (tai selaa eläkkeellä yli 50 vuoden takaisia snäppimuistoja?), kuinka aamuviideltä nuokuttiin mäkkärin pöydässä haalarit kaatuneesta alkoholista tahmeina. Kuinka naurettiin, kun yhteisissä opiskelutreffeissä kukaan ei lukenut sivuakaan. Ei siis tarvitse rientää ajan mukana, vaan pikemmikin fiilistellä matkaa.

TEKSTI Sanelma Uusitalo

MUN TÄYTYY LÄÄKETTÄ NÄIHIN PAINEISIIN ETSII - ASIANTUNTIJAN VINKIT AIHEESEEN Riitta-Liisa Larjovuori työskentelee Tampereen yliopistossa työhyvinvoinnin tutkimusryhmässä. Hän uskoo suorittamisen halun nousevan ihmisen perustarpeesta tuntea turvallisuutta, muiden hyväksyntää ja arvostusta. Suorituskeskeisyys voi myös hänen mukaansa juontua tarpeesta liittyä yhteisöön, tai sitten motiivina voi olla puhdas itsensä toteuttaminen.

Itseensä tutustuminen avaintekijänä

Paineiden käsittelyssä Larjovuori kannustaa oman toiminnan analysointiin. “Kannattaa pyrkiä erittelemään ja arvioimaan kokemiaan vaatimuksia ja paineita. Miksi koen, että virheitä ei saa tehdä, että täytyisi olla paras? Tai että pitäisi saada juuri tietynlainen työpaikka tai palkkataso? Ovatko asettamani tavoitteet oikeasti itselleni tärkeitä?” Jos tavoitteet koetaan tärkeiksi, niitä kannattaakin tavoitella. Jos taas huomaa asenteiden tulevan ulkopuolelta, kannattaa tilannetta pohtia tarkemmin. “Usein tällöin taustalla ovat omat tulkinnat muiden odotuksista tai omaksuttu ajatus siitä, että ihmisen kuuluu tavoitella tai saavuttaa tietynlaisia asioita. Eihän asia kuitenkaan näin ole”, Larjovuori muistuttaa. Hänen mukaansa oman kehon ja mielen lähettämien viestien tunnistaminen auttaa huomaamaan, kun suorittaminen alkaa mennä liiallisuuksiin. “Itseensä tutustuminen kannattaa, jotta oppii tunnistamaan, milloin on kuormittunut ja stressaantunut. Näin pystyy reagoimaan ennen kuin tilanne etenee liian pitkälle.” Tärkeässä asemassa ovat myös omista tuntemuksista puhuminen ja työrupeamista palautuminen. “Palautuminen on tosi tärkeää, ja siihen kannattaa varata aikaa joka päivä ja jokaisen työpäivän sisälläkin.” Jos yhdistää työn ja opiskelun, voi vapaa-aika olla kortilla. Tällöin on tärkeää raivata kalenterista tilaa myös rentoutumiselle. “Kannattaa varata itselleen hetkiä, jolloin vain lepää ja tekee palauttavia, ei-suorittavia asioita.”

Hyväksy taitosi ja piirteesi

Moni kokee riittämättömyyden tunnetta opinnoissa tai työelämässä. Onko tästä mahdollista päästä eroon? “Korkeakouluopiskelijat ovat jo lähtökohtaisesti varsin valikoitunutta joukkoa. Erityisesti tämä korostuu aloilla, joihin karsinta on kovaa. Tämä kannattaa muistaa! Usein itsensä vertaaminen muihin ei ole kovin hyödyllistä, ja tällaisessa ympäristössä se voi olla erityisen vahingollista.” Larjovuori muistuttaa kuitenkin, että omaa osaamistaan voi aina kehittää. “Omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohtiminen, ja osaamisen kehittäminen eteenpäin niihin pohjautuen on mielekästä ja motivoivaa.” Opiskelijoilla opinnot ja työelämään suuntautuminen alkavat olla iso osa elämää. Larjovuori kuitenkin huomauttaa, ettei työ tai opiskelu ole koko elämä. “Ihminen on paljon muutakin, kuin vain noppia keräävä opiskelija tai tuottava työntekijä. Elämän muista rooleista voi löytää tasapainoa suorituskeskeisyyden vastapainoksi.” Taipumus suorittamiseen ja perfektionismiin ei kuitenkaan ole välttämättä huono asia. Larjovuori kannustaa opiskelijoita myös tämän piirteen hyväksymiseen ja sen hyvien puolien etsimiseen. “Sen avulla jaksaa esimerkiksi viedä tehtävät loppuun saakka riittävän huolellisesti ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin.” Tärkeään asemaan nousee omien rajojen asettaminen. “Kannattaa miettiä, millaiset rajat omalle perfektionismille haluaa vetää, ja missä tilanteissa siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.” Huomiota on syytä kiinnittää myös muiden asettamiin odotuksiin ja vaatimuksiin. Esimerkiksi työelämässä ne eivät aina ole kohdallaan. “Esihenkilö ei aina ole oikeassa tai osaa mitoittaa tavoitteita tai työmääriä oikein. Jos sinusta tuntuu, että työssä vaaditaan kohtuuttomia, voit olla oikeassa. Työelämässä haluaa toki tehdä parhaansa ja venyäkin, mutta myös rajoja saa ja kuuluu vetää.” Larjovuori sanoo. Tällaisessa tilanteessa apua saa esimerkiksi työpaikan työsuojeluvaltuutetulta ja keskustelusta esihenkilön kanssa.

Sijoittamisen alkuun syksyn kunniaksi TEKSTI: Tuuli Toivonen Vaikka niin usein luullaankin, kaikki kauppatieteiden opiskelijat eivät sijoita. Se voi tuntua tylsältä, monimutkaiselta tai yksinkertaisesti jonkun muun jutulta, tai sen aloittaminen voi tuntua vaikealta. Olet tällöin oikeassa paikassa! Sijoittaminen kannattaa aloittaa jo tänään, sillä pidemmällä ajalla sijoitus ehtii kerätä korkoa korolle. Alkuun pääsemiseen ei vaadita suuria summia: esimerkiksi monien rahastojen minimisijoitus on 15 €. VB on koonnut tähän artikkeliin vinkkejä sijoittamisen aloittamiseen sekä vastuulliseen sijoittamiseen, uuden lukuvuoden kunniaksi.

Alussa oli tyhjä osakesalkku

Alku on aina vaikeinta, mutta sijoittamisen aloitat helposti. Ensin avataan osakesäästötili pankissa tai arvo-osuustili rahoituslaitoksella. Tämän voi tehdä helposti netissä viidessä minuutissa! Näillä tileillä on muutama ero, ja tili kannattaakin valita oman sijoitusstrategian mukaan. Loppujen lopuksi kummalla tahansa pääsee kuitenkin sijoittamaan osakkeisiin. Voit avata halutessasi myös molemmat hyötyäksesi niiden eroista. Aloittaessa on hyvä miettiä, miten pitkäksi aikaa on valmis sijoittamaan rahansa ja kuinka paljon odottaa saavansa niille tuottoa. Netistä löytyy paljon sijoituslaskureita, joiden avulla tuotto-odotuksia sekä korkoa korolle -ilmiötä voi tutkia. Myös oma riskinnälkä kannattaa tässä vaiheessa huomioida. Nämä kolme asiaa vaikuttavat sijoituskohteen valintaan.

Mihin sijoittaa?

Riskien pienentämiseksi kannattaa muistaa hajauttaminen, eli valita sijoituksia esimerkiksi eri teollisuudenaloilta tai maantieteellisiltä alueilta. Tällöin yksillä markkinoilla tapahtuva yhtäkkinen laskusuhdanne ei pudota kaikkien sijoitusten arvoa samalla kertaa. Myös ajallinen hajauttaminen on usein suositeltavaa: mikäli sijoittaa pienempiä summia pidemmällä aikavälillä, eivät hetkelliset pörssikurssien vaihtelut vaikuta salkkuun yhtä paljon. Sijoittaa voi tietenkin suoraan yksittäisiin osakkeisiin, mutta niissä kertainvestointien kannattaa usein olla suurempia välityspalkkioiden vuoksi, mikä hankaloittaa myös hajauttamista. Siksi vaihtoehtona voi erityisesti opiskelijan budjetilla harkita rahastoja, joihin osakkeet valitaan esimerkiksi jotakin indeksiä seuraten tai rahastonhoitajan toimesta. Tämä säästää myös aikaa ja vaivannäköä, kun ei tarvitse itse kytätä pörssikurssien vaihteluja tai valikoida omia osakkeitaan. Kuukausisäästösopimus on helppo tapa automatisoida sijoittaminen erilaisiin rahastoihin ja hajauttaa ajallisesti.

Vastuullinen sijoittaminen – hyödyksi kaikille? Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat nykyään muodissa, ja niistä kuuleekin paljon. Sijoittaessasi vastuullisesti voit osaltasi varmistaa, että rahat menevät esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tai yrityksiin, jotka eivät käytä lapsityövoimaa. Vastuullisuus on myös megatrendi, jonka merkitys oletettavasti vain kasvaa tulevaisuudessa, jolloin sitä harjoittavat yritykset todennäköisesti hyötyvät. Lisäksi esimerkiksi Corporate Knightsin listasta maailman sadasta vastuullisimmasta yrityksestä nähdään, että niiden tuotto sijoittajille on jatkuvasti parempaa tai yhtä hyvää kuin vähemmän vastuullisten. Vastuullisesta sijoittamisesta voi näin ollen yhteisen hyvän lisäksi olla myös rahallista hyötyä.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – tärkeintä on aloittaa. Vastuullisessa sijoittamisessa on heti aluksi tietenkin tärkeää kysyä, mitä vastuullisuus oikeastaan on. Kuuluisia mittareita on useita, muun muassa juuri Corporate Knightsin vuosittainen listaus, Morningstarin vastuullisuusluokitus ja erilaiset ESG (ympäristö, yhteiskunta & hallintotapa)-indeksit. Eri pankeilla on omia mittareita ja indeksejä, ja myös Helsingin pörssillä on oma vastuullisuusindeksinsä. Näissä voi olla suuriakin eroja, erityisesti vastuullisuuden trendikkyyden vuoksi. Mittareiden määrä voi tuntua huimalta, mutta niitä ei tarvitse säikähtää – ne kertovat oheistiedoissaan myös, millä perustein yritykset on niihin valittu, ja niitä voi aina verrata keskenään. On myös vastuullisia rahastoja, jotka voivat hoitaa valikoimisen puolestasi. Näiden rahastojen sisältämistä osakkeista voi myös poimia ideoita omaan osakesalkkuun! Usein vastuullisissa rahastoissa harjoitetaan myös poissulkemista, mikäli on tiettyjä aloja, joilla operoiviin yrityksiin ei haluta sijoittaa. Tätä voi tehdä myös itse osakkeita valitessa. Vastuullisuutta voidaan lähestyä myös vaikuttavuussijoittamisella. Tällöin pyritään sijoittamaan yrityksiin, jotka tuotteillaan ratkaisevat yhteiskunnallisia ongelmia. Vastuullista sijoittamista voi siis harjoittaa hyvin monella tavalla, eikä yksi niistä ole toista parempi. Aloittaminen voi olla helpointa esimerkiksi vastuullisista rahastoista tai vastuullisten yritysten listoilta. Sama sääntö pätee sijoittamiseen ja kestävään kehitykseen yleensäkin: kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – tärkeintä on aloittaa.

Miten toimia vaikeassa tilanteessa työpaikalla? TEKSTI Pipsa Vuori

uoren siirtyessä ensimmäisen kerran työelämään, mieli on yleensä jännitystä ja toivoa täynnä. Omasta ensimmäisestä työyhteisöstä tulee merkittävä yhteisö, jonka toiminnalla on kauaskantoiset vaikutukset nuoren hahmoteltavaan työidentiteettiin. Kun odotukset työpaikan kanssa eivät kohtaa, toiveikas mieli muuttuu helposti hämmentyneeksi. Työelämä on iso osa meidän elämäämme, ja sen haastavat tilanteet vaikeuttavat entisestään jo rämpimistämme uuden elämänvaiheen tiellä. Minäkin hämmennyin, kun minua kohdeltiin työpaikallani ensi kertaa huonosti kuin se olisi ollut täysin normaali toimintatapa: miten minä jaksan olla työelämässä seuraavat 50 vuotta, jos tämä on tällaista? Työelämä kattaa noin kolmasosan aikuisen ihmisen elämän ajankäytöstä, jonka vuoksi sille on luotu tarkat säännöt lakipykäliä myöten. Työpaikan tulee olla turvallinen. Totuus on myös se, että työelämästä ja sen toiminnoista ymmärtämättömiä nuoria on helppo hyväksikäyttää, sillä heidän tietotaitonsa työelämän oikeuksista, mahdollisuuksista ja väärinkäytöksistä on heikko.

“Miten minä jaksan olla työelämässä seuraavat 50 vuotta, jos tämä on tällaista?” Ja syystäkin: he eivät ole vielä ehtineet oppia. Sen lisäksi nuoret ovat usein miellyttämishaluisia, verkostoitumisintoisia ja haluavat pitää kaikki ovet avoinna: työkavereiden – saati työnantajan kanssa ongelmiin joutuminen voi vaikeuttaa tulevaisuuden uraa sekä nuorelle tarpeellista rahanlähdettä. Nuoret palkataan myös usein pätkätöihin määräaikaisilla tai nollatuntisopimuksilla, jolloin nuoren oikeudet työelämässä eivät ole järin häävit. Ahdistuin työpaikalla saamastani kohtelusta, joten tein sen, mikä on jokaisen nuoren henkireikä: itkin äidilleni ja istuin tolkuttoman kauan kahvilla ystävieni kanssa puiden läpikäymääni tilannetta. Minulle kerrottiin se, mikä minun olisi pitänyt tietää jo kiusaamistilanteessa: tämä ei ole oikein. Tiedot vaihtelevat työpaikkakohtaisesti siitä, miten työntekijän pitäisi edetä tilanteessa, jossa kohtaan häntä on toimittu epäasiallisesti. Toisinaan näitä tietoja on erittäin haastava työntekijänä saada käsiinsä. Suomen lakipykälät ja yleinen organisaatiokulttuuri luovat kuitenkin selkeän hierarkian, miten edetä haastavassa tilanteessa.

Tunnista työpaikkakiusaaminen ja omat oikeutesi Työpaikkakiusaaminen määritellään toistuvaksi, pitkään jatkuvaksi systemaattiseksi kielteiseksi kohteluksi, loukkaamiseksi, alistamiseksi ja mitätöimiseksi. Tällöin kiusatuksi joutunut päätyy usein puolustuskyvyttömään tilanteeseen. Työpaikkakiusaaminen voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen tai työkyvyttömyyteen, jolloin tilanteen huomioiminen ajoissa on ensiarvoisen tärkeää. Näin etenet työpaikkakiusaamistapauksessa: Kerro häiritsijälle, että koet hänen käytöksensä ikävänä ja sen olevan häirintää. Tarvittaessa voit ottaa tilanteeseen työkaverisi tueksi. Mikäli häirintä jatkuu, ole yhteydessä esimieheesi. Mikäli häiritsijä on esimiehesi, saata häirintä hänen esimiehensä tietoon. Valmistaudu mahdolliseen yhteiskeskusteluun. Tarvittaessa keskustelu voidaan kirjata kirjallisena muistiona ylös. Mikäli häirintä jatkuu, ole yhteydessä työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun, mikäli työpaikallasi on sellainen. Mikäli ei, voit saada apua työterveydestä. Mikäli tilanne ei etene ja esimies ei puutu kohdattuun häirintään, voit olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen. Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen eLakipalvelun sekä virtuaalilakimiespalvelun, josta voi tarvittaessa saada apua haastaviin tilanteisiin työpaikalla. Älä jää kiusaamistilanteessa yksin, ja muista huolehtia itsestäsi jälkeenpäin. Mielekäs arki, onnistumisen tunteet, ystävien ja läheisten tuki sekä motivoivat harrastukset ovat usein tärkeä tekijä muutoin ikävässä tilanteessa. Ne huolehtivat palautumisesta muuten raskaassa tilanteessa. Tarvittaessa on kuitenkin hyvä kääntyä työterveyshuollon puoleen: asiantuntijan tuoma tuki ja apu tilanteeseen helpottaa työn mielekkäänä pitämistä sekä vahvistaa työidentiteettiä, jolloin kiusaaminen ei vaikuta työsuoritukseen tai luo uusia haasteita työhön.

Työpaikkakiusaamista ovat mm. • henkilön mustamaalaaminen • ammatillisen osaamisen vähättely • työyhteisön ulkopuolelle jättäminen • uhkailu • fyysinen väkivalta • seksuaalinen häirintä • esimiesaseman väärinkäyttö Se on huonoa työkäyttäytymistä: • mykkäkoulua • ivallisia kommentteja • eristämistä • mustamaalaamista • mielenterveyden kyseenalaistamista • piikittelyä • hyökkäämistä • nöyryyttämistä ja muuta työntekoa haittaavaa käyttäytymistä.

Haastavakin konflikti täytyy käsitellä Konfliktissa ihmisten välinen viestintä ajautuu kriisiin; kyse on yleensä näkemyseroista, joka haittaa työn tekemistä. Usein konfliktin takana ovat myös työyhteisön ja työpaikan rakenteelliset ongelmat, jotka ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia myös ihmisten välille. Tai sitten työkaverilla on huono päivä, jonka hän purkaa ympärillään oleviin. Useimmiten tilannetta nopeuttaa työlle omainen kiire ja stressi. Oli tilanne mikä tahansa – työpaikan tulee olla kaikille turvallinen, jolloin jokainen tilanne on käytävä läpi. Mikäli konfliktitilanne ei ratkea osapuolten kesken, esimies on avainasemassa tilanteen ratkaisemiseen. Toisinaan konflikti on kuitenkin niin tulehtunut, että esimieskin tarvitsee apua. Näin toimit konfliktissa: Kaikkien osapuolten näkemykset on tultava kuuluviin, eikä erilaisia näkemyksiä saa tukahduttaa. Tilanteessa voidaan käydä ulkopuolisen johtama keskustelu, jossa ulkopuolinen jututtaa ensin molempia konfliktin osapuolia, jotta pääsee kärryille tilanteesta. Usein konflikti sisältää oletuksia, huolta ja väärinkäsityksiä. Näiden selvittäminen on usein jo puoli voittoa. Konfliktinratkaisussa ei tule etsiä syyllistä, vaan käydä konkreettisesti läpi tilanne ilman yleistyksiä. Käy läpi työn säännöt ja tavoitteet, sekä tarvittaessa muokatkaa käsityksiä niistä oikeaan, ratkaisukeskeisempään suuntaan. Usein Havaitse-Selvitä-Määritä-Toteuta-Tarkista asia – taktiikka toimii.

”Kun puhumme ja puutumme, epäasiallisen käytöksen kynnys nousee.” Kaikista ei tarvitse tykätä – mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen Kyseessä on ensimmäinen opetus, jonka muistan vanhemmilta saaneeni. Tulevaisuuden työelämässä törmää monenlaisiin ihmisiin – eikä kaikista saa sydänystäviä. Hyvä työelämätaito onkin pystyä työskentelemään erilaisten persoonien kanssa yhdenvertaisesti, vaikka näkemyserot tuntuisivatkin joskus mahdottomilta. Ketään ei kuitenkaan saa kohdella väärin. Sen vuoksi meidän pitää puhua ääneen väärinkäytöksistä, vaikka ne osoittaisivatkin ei-niin-ruusuisen puolen työelämästä. Kun puhumme ja puutumme, epäasiallisen käytöksen kynnys nousee. Myös konfliktitilanteisiin puuttuminen ajoissa ylläpitää työpaikan hyvää ilmapiiriä. Useimmiten virheen myöntäminen ja anteeksipyyntö riittää tasoittamaan tulehtuneet välit. Kaunopuheisuudestani huolimatta kokemani epäasiallinen kohtelu työpaikalla ei ikävä kyllä päättynyt hyvin: asiaa ei saatu ratkaistua. Toiveikkaat työsuunnitelmat sekä intohimo työhön lopahtivat ja jouduin rakentamaan työidentiteettini uudelleen. Epäreilulla toiminnalla voi olla pitkäaikaiset vaikutukset niin tulevaisuuden työelämään kuin vapaa-aikaan. Sen vuoksi asian kanssa ei saa jäädä yksin. Kokemuksen jakaminen ja tarvittaessa avun pyytäminen on oikea tapa edetä tilanteessa, jonka lopputulema tuntuu pahalta. Vaikka kuinka absurdilta tuntuukin etsiä ikävästä kokemuksesta jotain hyvää, voin röyhkeästi ottaa ”oppirahat” kokemastani: näin en tule itse ainakaan toimimaan tulevaisuuden työelämässä. Ennen kaikkea siksi koin myös tarpeelliseksi kirjoittaa aiheesta, jotta työuraansa aloittavilla olisi paremmat eväät reagoida haastaviin tilanteisiin työpaikalla. Vaikka tietysti sitä aina toivoisi, ettei kenenkään tarvitsisi kokea vastaavaa. Lähteet: https://www.ekonomit.fi/ https://www.tehylehti.fi/fi https://ttk.fi/ Työterveyslaitos https://www.ttl.fi/ Työturvallisuuskeskus

TEKSTI Annu Jaakkola

Vanhemmat kollegat huomasivat työpaikkakiusaamisen ja

puuttuivat

TEKSTI Annu Jaakkola

yöskentelin vuoden ajan kotipaikkakuntani ruokakaupassa, jossa työntekijöiden ikäjakauma oli laaja. Aloitin itse yhtenä nuorimmista työntekijöistä, ja sain nopeasti uusia työtehtäviä, joten loppukevät ja kesä olivat kiireen ja vastuiden myötä stressaavia. Tulin kuitenkin hyvin toimeen muiden työntekijöiden ja kauppiaan kanssa, jotka luottivat minuun ja olivat aina valmiita neuvomaan. Ainoastaan yksi nuoremmista työntekijöistä, minua muutaman vuoden vanhempi, mutta monin verroin kokeneempi työntekijä ei tuntunut pitävän minusta. Usein työvuoroni loppupuolella hän antoi hoidettavakseni valtavan työurakan, jonka yleensä olisi hyvin ehtinyt tehdä seuraavaan vuoroon saapuva. Tein kiireellä ja vauhdilla työn, enkä siltikään saanut tehtävää aina valmiiksi, mistä kollegani kommentoi. Hän antoi myös enemmän negatiivista palautetta työstäni kuin muut työntekijät, joilla harvemmin oli minulle sanomista. Ajattelin itse, että on hyvä oppia ottamaan vastaan myös kielteistä palautetta, ja että hänellä paljon kokeneempana työntekijänä on täysi oikeus ja auktoriteetti antaa palautetta, sillä tein joskus virheitä (mikä on normaalia). Soimasin itseäni kuitenkin hyvin raskaasti ja tsemppasin itseäni tekemään kaiken mahdollisimman hyvin ja huolellisesti aina, kun tiesin tämän työntekijän olevan kanssani samassa työvuorossa. Huomasin hänen poikkeavan suhtautumisensa minuun myös tavasta, jolla hän jutteli vapaammin muiden työntekijöiden kanssa, myös nuorempien. Minun kanssani hän lähinnä kommunikoi antamalla työtehtäviä. En pahastunut siitä, ei minulla ollut tarvetta olla kaveri kaikkien kanssa. Kesän mittaan vanhemmat työntekijät huomasivat, että kyseinen minusta vähemmän välittävä työntekijä lähetti minut aina kassalle, kun olin vuorossa. Kaupanalan hierarkioita tuntevat tietävät, että kassakomennus on yleensä kaikista puuduttavin ja varattu kokemattomimmille työntekijöille. Tässä vaiheessa tein kuitenkin sujuvasti jo lähes kaikkia muita töitä, ja nuoremmat kesätyöntekijät saivat yleensä olla kassalla. En itse pahastunut tästäkään. Oikeastaan olin tyytyväinen, ettei minun tarvinnut olla kaupan takaosassa kollegani kanssa, jota jännitin ja jonka kanssa tunsin oloni epämukavaksi. Vanhemmat työntekijät kertoivat tästä kauppiaalle, joka antoi palautetta simputtajalleni. En tiennyt tästäkään ennen kuin tämä vanhempi ystävällinen nainen kertoi minulle asiasta. Olin siis käytännössä tullut työpaikkakiusatuksi, mutten itse ollut osannut tunnistaa sitä. Kollegani pikkumaisuus oli niin tuttua koulumaailmasta ja ajattelin useimpien ikävyyksien olevan asiallisuuden rajoissa. Simputus loppui ja lopulta tilanne rauhoittui, mutta olin yhä varuillani. Kollegani oli minulle lopun vuotta hyvin kylmä, mutta onnekseni minulla ei ollut usein vuoroja hänen kanssaan. Siitäkin ehkä saan kiittää kauppiasta, joka onneksi piti puoliani. Nuorena työntekijänä ensimmäisessä oikeassa työyhteisössä voi olla lähes mahdotonta tunnistaa, saati itse puuttua omaan epäasialliseen kohteluunsa, joten muiden työntekijöiden ja esimiehen tuki on tällöin ensiarvoisen tärkeää. Nyrkkisääntönä: jos 99 % työyhteisöstäsi pitää sinua hyvänä työntekijänä, mutta 1 % ei, usko enemmistöä ja etsi tukea. Vika on yleensä siinä yhdessä prosentissa, jonka antipatioiden syyt ovat luultavasti täysin omaan työpanokseesi ja -laatuusi liittymättömiä.

BOOMIN JASENEDUT 10% alennus Boomin jäsentarraa näyttämällä. Käy nappaamassa liikkeestä uusi viherkasvi, ruukku tai kukkakimppu itsellesi tai kaverillesi!

Boomi ry:n tarralla opiskelijakortissa hanatuotteet (olut, siideri, lonkero) 4€, Fisu-shotti ja Salmari-shotti 4 €, Kelkka, Valkovenäläinen ja Koskenkorva-mix 4 €.

Huonepakopeli ma-to -25%. Ilmoita varauksen yhteydessä lisätietoja-kenttään ”Boomi”. Kaikkien osallistujien tulee olla boomareita. Osoite: Åkerlundinkatu 3B

Ravintola Mylläreiden laadukkaasta à la carte -ruokalistasta -10 prosentin alennus sinulle ja yhdelle seuralaisellesi Boomin jäsentarralla.

Bolan vieressä sijaitseisevasta Pizzeria Basilikòsta 15% alennus Boomin jäsentarraa näyttämällä.

Huljuttelu vaatii kunnolliset fasiliteettinsa eli paljun, jonka voit vuokrata -10 prosentin alennuksella (pl. juhlapyhät) boomareille koodilla BOOMI10.

Boomareilla on oikeus varata Sauna 57 ilmaiseksi käyttöönsä silloin, kun se ei ole muussa käytössä. Varauksen voi tehdä enintään kahden viikon päähän varauspäivästä. Mikäli samalle päivälle tuleekin vuokralainen, jäsenvaraus siirretään.

Boomi ry:n jäsenenä saat 10 %:n jäsenalennuksen kotivakuutukseesi arvioidun valmistumisvuoden loppuun saakka. Jätä yhteydenottopyyntösi lyyti.in/ Boomiry ja kerro meille mistä muistakin palveluistamme olet kiinnostunut.

Rata- ja kenkävuokran tunniksi hintaan 18€ tiistaisin. Rata- ja kenkävuokran tunniksi hintaan 25€ su-to. -1€ kaikista hanajuomien normaalihinnoista Su-To

20% alennus arkisin viimeistään kello 13 alkavasta palvelusta. Alennus koskee vain yhtä palvelua, eikä sitä voida yhdistää erikoisvaalennustöihin, tyvivaalennukseen, hiustenpidennyksiin tai hääkokonaisuuksiin.

Tampereen uudesta kauneushoitolasta Boomin jäsentarraa näyttämällä -10% palveluista. Osoite: Kalevan puistotie 7, 33500 Tampere

Kuka tukisi puuhastelua? Yrityssuhdeteemaisen Vapaaboomarinumeron hengessä ryhdyin pohtimaan yrityssuhteiden merkitystä harrastejärjestöjen kontekstissa. Yritysten ja sisäänotollisten opiskelijajärjestöjen (esimerkiksi Boomi, Staabi) yhteistyön logiikka lienee melko selkeä: opiskelijat tutustuvat yrityksiin jo opintojensa aikana ja saavat näin kuvan yrityksistä sekä niiden kulttuurista. Yritykset taas saavat tulevaisuuden työelämäpotentiaalia sidottua itseensä jo ennen virallista valmistumista ja näin onnistuvat parhaassa tapauksessa ottamaan opiskelija-aineskakun kirsikat päältä. Mutta mitä hyötyä yrityksille on tai olisi harrastejärjestöjen kuten musiikki-, liikunta- tai olutseurojen tukemisesta?

”Ammatti on optimointiratkaisu oman mielenkiinnon ja rahanhimon janalta.” Toivottavasti ei ainakaan jokaisessa tapauksessa. Nykyaikaisilla työmarkkinoilla urapolkuja on yhtä monta kuin niiden kulkijoita. Yhden ”oikean” tavan puuttuessa mahdollisuus yhdistää oma koulussa opittu tieto esimerkiksi vapaa-ajan harrastukseen on varmasti monella opiskelijalla tälläkin hetkellä mielessä. Tässä piileekin syy yrityksille hypätä mukaan myös erikoisempiin opiskelijaprojekteihin. Rohkea yritys voikin etsiä tulevaisuuden tekijöitä paikoista, joita työ- ja elinkeinotoimistot eivät osaisi kuvitellakaan. Esimerkiksi kauppatieteilijöiden golfseuran tapahtumista voi finanssialan yhtiö löytää itselleen erinomaisia kesätyöntekijöitä. Tai poikkitieteellisen olutseuran tapahtumasta panimo voi löytää viestinnän tulevan huippuammattilaisen. Kun myös vapaa-ajan toimintoihin keskittyvät järjestöt ovat täynnä tulevaisuuden moniosaajia, työnantajien läsnäolo on kohtaannon toinen osapuoli. Tangoon tarvitaan kaksi. Järjestösektorin moninaisuus on todellinen rikkaus, ja järjestökentän moninaisista tapahtumista löytyvät samat osaajat, jotka keväisin päivittävät Duunitorin sivuja etusormet kipeänä. Onnistunut yhteistyö erilaisissa projekteissa voi synnyttää yllättäviä onnistumisia sekä kohtaamisen iloa. Myös opiskelija voi tietämättään peitellä vapaa-ajalla kerryttämäänsä osaamista. Siksi sinä, lukija siellä: uskalla nähdä taitosi myös perinteiset alajaot ylittävällä tasolla. Tositapahtumiin perustuvan Moneyballin (vahva leffasuositus!) Peterinkin koulutus oli taloustieteistä. Yritys: uskalla laajentaa näkökulmaa niin rekrytoinnin kuin maineenkin kannalta. Hyvän tapahtuman sponsoroinnista on tutkitusti hyötyä yrityksen brändinhallinnan kannalta. Lisäksi se pallohallilla tai paikallisessa kävijä voi olla ratkaiseva pala organisaation pulmaan. Mikä estää ottamasta asiasta selvää? Aaro Pöyhönen, Bosa ry - Kirjoittaja ei myynyt smurffiviikoillaan yhtäkään haalarimainosta

Vapaaboomarin bucketlist vuodelle 2021 – osa 4

Tänä vuonna VapaaBoomari kokoaa lukijoilleen jokaiseen lehteen to do -tyylisen listan, josta löytyy tekemisideoita arkeen ja juhlaan ajanjaksoille lehtien ilmestymisen välillä. Listalla olevien tapahtumien kohdalla on huomioitava pandemiatilanteen mahdolliset muutokset vaikutuksineen. Ota lista talteen ja pidä hauskaa monipuolisen tekemisen parissa seuraavaa lehteä odotellessasi!

SYYSKUU

Kuuntele podcast Osallistu SporttiApproon 14.9. Osallistu Asiaviikolle Lähde marjametsälle Tee ruskaretki Osallistu syyslukukauden avajaisiin Tee oma bucketlist asioista, jotka haluat työurallasi saavuttaa Aloita uusi kerho- tai järjestöharrastus Testaa kaverin kanssa uusi ravintola tai kahvila Käy Kansainvälisillä Suurmarkkinoilla Hämeenpuistossa 9.-12.9. Osallistu Sijoitusmessuille 21.9. Suunnittele itsellesi loma, jos mahdollista

LOKAKUU

Luo LinkedIn-profiili, jos sinulla ei sitä vielä ole Päivitä LinkedIn-profiilisi Käy Vapriikissa Ompele uudet (ja vanhat) haalarimerkit kiinni Juhlista Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää 10.10. lukemalla kotimaista kirjallisuutta Lähde sienimetsälle Päivitä CV:si Hae jaostoihin Osallistu Hämeenkadun Approon 21.10 Pidä taukojooga Käy Karmivalla Karnevaalilla tai juhlista Pyhäinpäivää muulla soveltuvalla tavalla