VapaaBoomari 4/2015

4/15 YRITTÄJYYSNUMERO

YRITTÄJYYSTARINAT

Millaisia urapolkuja yrittäjyys voi tarjota?

URA NOUSUUN PK-YRITYKSESSÄ Onko big fourin ulkopuolella vaihtoehtoja?

SMURFFIVIIKKOJEN JUORUT Mitä smurffiviikoilla oikeasti tapahtuikaan?

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I D E N O P I S K E L I J O I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

Meltwater on globaali toimija dynaamisella ja nopeasti kasvavalla toimialalla. Tarjoamme mielenkiintoisia ja haastavia uramahdollisuuksia kansainvälisessä organisaatiossa. Olemme nuoria, korkeakoulutettuja ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä.

Tuotamme SaaS -ratkaisuja sosiaalisen median, uutismedian sekä Big Data ja Market Intelligence –informaation seurantaan, analysointiin sekä hallintaan.

Ura Meltwaterilla

Etsimme tulosorientoituneita uransa alkuvaiheessa olevia ammattilaisia, jotka ovat valmiita tekemään työtä oman kehittymisensä ja menestymisensä eteen sekä haluavat edetä urallaan.

Panostamme ihmisiin ja annamme vastuuta heti ensimmäisestä päivästä lähtien– ehkä siksi meidät on myös valittu yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista. Osoitettuasi onnistuneita tuloksia, liiketoiminnan ymmärrystä sekä potentiaalia esimiestyöhön, saat vastuun omasta tiimistä.

Viimeisen 10 vuoden aikana kaikki yrityksemme avainhenkilöt on kehitetty saman urapolun kautta.

http://www.meltwater.com/fi/

2 // Vapaaboomari 4/2015

PÄÄKIRJOITUS Jenni Ilmola

IHANTEENA YRITTÄJYYS

V

apaaBoomarin syysnumeron teemana on yrittäjyys, josta kuulee puhuttavan aina vain enemmän. Yrittäjyyteen liittyvät näkökulmat ovat muuttuneet koko ajan myönteisimmiksi ja varsinkin yhä useampi nuori haaveilee omasta yrityksestä. Yrittäjähenkisyys ja innovatiivisuus tuntuvatkin olevan tämän hetken ihanneluonteenpiirteitä.

Yrittäjyys on aina kiehtonut minua.

Olen aina nauttinut siitä, että saan luoda jotain alusta asti ja nähdä lopputuloksena omien kätteni jäljen. Tavallaan ajatus yrittäjyydestä ruokkii sisäistä kapinallistani, sitä kun on itse vastuussa itsestään ja menestyksestään.

Jossain vaiheessa huomasin, että yhä useammalla tuttavallani on oma yritys. He eivät ole mitään superihmisiä vaan täysin normaaleja opiskelijoita siinä missä muutkin – tosin ehkä tavallista rohkeampia ja heittäytymiskykyisempiä. Kyllähän oman yrityksen perustaminen vaatiikin paljon viitseliäisyyttä ja ennen kaikkea uskallusta, varsinkin nuorella iällä. Toisaalta yrittäminen opiskeluaikana on fiksua, sillä silloin pelissä ei välttämättä ole vielä niin paljoa muilla elämän osa-alueilla,

ja on tietyllä tavalla vapaa kokeilemaan ja myös epäonnistumaan.

Muun yrittäjyyspöhinän lisäksi olen tyytyväinen siihen, kuinka yrittäjyyteen on alettu kannustaa enemmän myös yliopiston puolelta. Kurssitarjonta on laajentunut ja Tampereen yliopistossa on mahdollista lukea vaikkapa strategian ja yrittäjyyden teemakokonaisuus. Myös uusi Kampuskamari-konsepti tuo kauppatieteiden kurssitarjontaan oman käytännöllisen puolensa ja läheisemmän yhteyden elinkeinoelämään.

Tämän kirjoituksen siivittämänä päästän teidät nauttimaan syksyn VB:n yrittäjyysnumerosta. Toivottavasti se inspiroi ja innostaa teitä lukijoita - jos ei yrittäjyyteen niin ainakin ylipäätään!

Päätoimittajanne,

Jenni

Vapaaboomari 4/2015 // 3

SISÄLLYS

”Opiskelijayrittäjät pitävät työtään

luovempana ja haastavampana kuin palkkatyötä tekevät toverinsa.”

LUE LISÄÄ OPISKELIJAYRITTÄJYYDESTÄ VIERAILEVAN KOLUMNISTIN PALSTALTA SIVULLA 33.

3 5 6 9 10 12 17 20 22 26 27 30 33 34 36 37 39

PÄÄKIRJOITUS MEDIATIIMI NUIJAPALSTA KYLLIN HYVÄÄ TAMPERE ES YRITTÄJYYSTARINAT URA NOUSUUN PK-YRITYKSESSÄ LIFESTYLE SMURFFIVIIKKOJEN JUORUT

Kannessa YRITTÄJYYSTARINAT S.12 URA NOUSUUN PK-YRITYKSESSÄ S.17 SMURFFIVIIKKOJEN JUORUT S.22

KOLUMNI

Mainosmyynti, palaute ja mielipiteet osoitteeseen tiedotus@boomi.fi

VB TESTAA ASIAVIIKKO VIERAILEVA KOLUMNISTI NESU BOOMSTOCK BOSA MIELIPITEET

ALA SEURAAMAAN BOOMIA SNAPCHATISSA:

MUISTA BOOMIN MUUTKIN KANAVAT: BOOMIRY @BOOMIRY @BOOMIRY WWW.BOOMI.FI

KANNEN KUVA

Jenni Ilmola

MEDIATIIMI

VAPAABOOMARI Vapaaboomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

VAPAABOOMARI

PAINOS 250 KPL ILMESTYMISKERTOJA 4 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA.

@VAPAABOOMARI @VAPAABOOMARI ISSUU.COM/ VAPAABOOMARI

ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257Mediatiimi hoitaa VapaaBoomarin tekemisen, huolehtii Boomin sosiaalisesta mediasta sekä sisällöntuotosta sähköisiin kanaviin, kuten Boomin nettisivuille www.boomi.fi

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

04/2015 MARRASKUU YRITTÄJYYSNUMERO PÄÄTOIMITTAJA Jenni Ilmola tiedotus@boomi.fi TOIMITTAJAT Aapo Kananoja Jenni Ilmola Niko Pankka Topi Ranta Sofia Koskelainen Sari Nevanpää Aku Miikkulainen Joel Passoja TAITTO Jenni Ilmola Oskari Tuure Sofia Koskelainen Anni Salo Suurkiitos kaikille avustajille!

Mediatiimi vasemmalta oikealle: Topi, Sari, Niko, Oskari, Joel, Sofia, Aku, Juulia,

Jenni ja Aapo. Kuvasta puuttuu Anni.

NUIJAPALSTA Heta Häkkinen

HAALARIT TÄYNNÄ MUISTOJA

O

mpelin pitkästä aikaa jo suhteellisen täysiin haalareihini lisää merkkejä, jotka olivat odottaneet laatikossa jo liiankin kauan. Merkkejä ommellessa on tullut tavaksi hieman muistella merkin taustoja: mistä se on saatu, millainen tapahtuma oli, mitä jäi erityisesti mieleen ja ketä kaikkia silloin tapasi.

Jokainen haalarimerkki kätkee taakseen jotain muistoja. Haalarimerkit ovatkin kuin pieniä muistipaloja, jotka voi kätevästi laittaa talteen.

Omiin haalareihini onkin jo kertynyt hyvin paljon erilaisia muistoja. Viimeisin ompelukseni muistuttaa minua parin viikon takaisesta Suomen Ekonomien puheenjohtajatapaami-

6 // Vapaaboomari 4/2015

sesta Berliinissä, viikonlopusta joka oli täynnä asiaohjelmaa ja hyviä keskusteluja, kulttuuria kuin hauskanpitoa dirndl päällä. Tahkotus-merkki muistuttaa kaikista tapahtuman sattumuksista ja vuoden 2014 vappusitsien merkki siitä, kuinka hukkasin reppuni. Viime vuoden Ruotsin Excu –merkki tuo ensimmäisenä mieleen aamuun asti ulottuneet kreisibailut DJ Roddy Leen vauhdittamana, jolloin muu henkilökunta joutui keskeyttämään porukkamme tanssit, kun DJ ei sitä halunnut tehdä. Parhaimpia merkkejä ovat myös ne, jotka edustavat tapahtumia, joiden järjestämisessä on itse ollut tavalla tai toisella osallisena.

Niitä jos mitä on mukava muistella jälkikäteen.

NUIJAPALSTA

Kun asiaa enemmän miettii, haalarit symboloivat montaa asiaa. Ensinnäkin ne tuovat esille opiskelijastatusta ulospäin – hyvässä ja pahassa. Aamuiset kävelyt Bolasta kotiin ihmisten tullessa vastaan työvaatteissa ovat hieman hämmentäviä, vaikkakin menevät niin sanotusti opiskelijuuden piikkiin. Toisaalta etenkin muille opiskelijoille haalareiden väri tekee sinut tunnistettavaksi: se kertoo, mistä sinä olet ja mihin porukkaan kuulut. Onkin miettimisen arvoista, että aina kun kuljet haalareissa, edustat omaa opiskelijajoukkoasi. Me sinisissä haalareissa edustamme ensinnä Boomia, toiseksi kauppatiedettä, kolmanneksi Tampereen yliopistoa. Vaikka haalarit jalassa voi usein saada paljon anteeksi, on jokainen kuitenkin tällöin luomassa sitä mielikuvaa, mikä muilla ihmisillä on sitten boomareista, kauppatieteilijöistä tai Tampereen yliopiston opiskelijoista. Edustustehtävä, siis!

Haalareista me tunnistamme toisen opiskelijan ja joskus osaamme jopa tunnistaa, mistä ainejärjestöstä haalarien kantaja tulee. Etenkin muiden kylteriainejärjestöjen haalarien värit oppii suhteellisen nopeaa, mutta jos et

jotain väriä tunnista, kannattaa kysyä – tämä on erittäin helppo small talkin aihe! Enkä tarkoita, että tämä rajoittuisi vain kyltereihin, vaan rohkaisen teitä tutustumaan muidenkin tieteenalojen ihmisiin. Verkostoitumista ja poikkitieteellisyyden tärkeyttä ei toitoteta nykyään turhaan. Eikä sillä, että verkostoituminen olisi mikään itseisarvo, jonka vuoksi hankkia mahdollisimman paljon LinkedIn-kontakteja, vaan tapahtumistakin saa aina paljon enemmän irti, jos on avoin. Ja se tekee elämästä mukavampaa! Itse olen tutustunut opiskelijatapahtumissa huikeisiin tyyppeihin ympäri Suomen ja uskon, että nämä ystävyydet kyllä pysyvät opiskelun jälkeenkin.

Tärkeintä kuitenkin on, että haalarisi ovat juuri sinun näköisesi ja sinulle spesiaalit. Niissä näkyy aina tämä elämän paras aika, jota me juuri nyt eletään, ja se kannattaa elää täysillä.

Puheenjohtajanne,

Heta

Haalarimerkkien ompelu on itsessään enemmänkin Tetristä kuin muistipalapeliä. Vaikka se kuulostaa helpolta, on siinä tiettyjä ongelmakohtia. Tämän vuoksi olen koonnut pro tipsit smurffeille ja miksei vanhemmillekin haalarimerkkien ompeluun: • Käytä Boomin selkämerkin ompeluun aikaa. Sillä on arvoa ja se EI SAA LÄHTEÄ IRTI. Kandee muutenkin käyttää aina kaksinkertaista lankaa.

• Kaikkia mainosmerkkejä ei välittömästi kannata ommella täytteeksi, etenkään paraatipaikalle haalarien etupuolelle. Myöhemmin harmittaa, kun olisi kiva, että parhailla paikoilla olisi parhaat merkit. Tästä kuulee jatkuvasti jupinaa vanhempien tieteenharjoittajien keskuudessa.

• Älä jätä merkkien väliin tyhjää tilaa, ompele ne vieri viereen. Muuten olet n. vuotena ongelmissa, kun merkkejä ei mahdu vaikka niiden välissä olisi paljon tilaa.

• Moni liimaa, itse en, enkä myöskään suosittele. Tällöin

merkit repeilee kuitenkin lopulta ja lähteneistä merkeistä jää ruma liimaläntti.

• Personoi, jos huvittaa. Haalareihin voi laittaa kiinni melkein mitä vain. Oma henkilökohtainen suosikkini on joskus smurffisyksynä löydetty avaimenperä Patrick Star, joka on alusta asti uskollisena ystävänä nähnyt menossani mukana kaiken minkä minäkin haalarit jalassa. Voin sanoa, että jos Patrick siitä joskus tipahtaa, ottaa se koville – onneksi sillä on kuitenkin vaitiolovelvollisuus.

• Jos esimerkiksi ulkkarisitseillä lähdet vaihtamaan hihaa toisen kylterin kanssa, älä käytä leipäveistä.

Vapaaboomari 4/2015 // 7

KYLLIN HYVÄÄ Mira Ala-Kantti

RIEHAKASTA SYKSYÄ!

S

murffiviikoista selvitty enemmän tai vähemmän hengissä ja hauskaa oli taas! Eikä vähiten uusien, innokkaiden smurffien ansiosta, joiden into ja ilo oli viikkojen aikana melkein yhtä tarttuvaa kuin smurffiflunssakin. Kiitokset omasta puolestani kaikille, joiden ansiosta smurffiviikot olivat menestys! Vaikka syksy alkaakin jo synketä, niin ei mieliala sentään, sillä kyltereille löytyy aina ohjelmaa ja Suomen Ekonomit ovat menossa ja meiningissä mukana.

Nyt sitä asiaa!

Smurffiviikkojen jäätyä taakse oli mainio tilaisuus osallistua hieman erilaiseen ohjelmaan, nimittäin Boomin Asiaviikolle. Asiaviikko huipentui perjantaina 25.9. Ekonomit-iltaan, joka houkutteli paikalle mainion määrän boomareita kuuntelemaan puhujia ja maistelemaan mainioita muonia. Ohjelmassa oli myynnistä haastelua, tuon kaiken liiketoiminnan perustana olevan, mutta usein liian pienelle huomiolle jäävän seikan puimista.

Jounin jälkeen lavalle astui Tero Ylönen, monialayrittäjä Mansesta, jolta löytyy kokemuksia aina sisustussuunnittelun innovoinnista energiajuomien myymiseen Afrikkaan. Tero nivoi myynnin kokemuksiaan yhteen kolmen yritystarinan kautta. Kuluttajatutkimuksen tuloksia ei kannata sokeasti seurata, vitutus on hyvä motivaation lähde toiminnalle ja innovaatioille, eikä verkostoituminen kannata, vaan ihmisiin aidosti tutustuminen. Muun muassa nämä viestit välittyivät Teron viihdyttävästä esityksestä, jota kuunnellessa pääsi yleisöltä naurun remahdus jos toinenkin.

Boomin Asiaviikko on hyvää vauhtia muodostumassa perinteeksi ja mahtava niin! Asiaviikko monipuolistaa mainiosti Boomin tapahtumapalettia ja osallistujamääristä päätellen muutkin ovat todenneet saman. Ekonomit-illan järjestäjänä kiitän kaikkia osallistujia ja kanssajärjestelijöitä mahtavasta päätösillasta Asiaviikolle. Otan osallistujilta illasta mielelläni vastaan palautetta ja ideoita ensi vuotta ajatellen, eli jos hehkulamppu syttyi pääsi päällä, niin otahan yhteyttä!

Ensimmäisenä puhujana myynnin haltuun otti Jouni Markkanen, näkökulmalla ”mitä olisin halunnut tietää kymmenen vuotta sitten”.

Jouni avasi saloja B2C-myyntiin omakohtaisten tarinoiden kautta ja muisti mainita, että ei sitä moraalia tarvitse myyntihommissa maton alle lakaista. Moraalin lisäksi omat rajat on syytä huomioida, sillä niiden ylittämisen seuraukset saattavat olla hyvinkin pitkäkestoisia.

Jounin kokemuksen mukaan isojenkin pamppujen kanssa pitää muistaa, että mielistely ei ikinä kannata ja asiantuntevalta voi vaikuttaa asiaa tuntemattakin.

WWW.EKONOMIT.FI SUOMEN EKONOMIT

@SUOMENEKONOMIT

@SUOMENEKONOMIT

SUOMEN EKONOMIT

Mira

Tampereen kylli

Mira Ala-Kantti Kylteriyhdyshenkilö Tampereen yliopisto Suomen Ekonomit +358 (0)440771243 mira.ala-kantti@ekonomit.fi

TAMPERE ES Aapo Kananoja

Onko sinulle yhtäkkiä alkanut sadella Facebookissa kutsuja erilaisiin tapahtumiin, joita järjestää joku Tampere ES? Mikä tuon mystisen jengin tarina on ja mitä se tekee? Pysy pinnalla ja lukaise alta.

T

ampere Entrepreneurship Society eli tuttavallisemmin Tampere ES on toimintansa vuonna 2014 aloittanut opiskelijavetoinen yrittäjyysaatetta tukeva yhdistys.

Yhdistyksen perimmäisenä tarkoituksena on toimiminen linkkinä opiskelijoiden ja erilaisten yrittäjyyttä tukevien toimijoiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että Tampere ES auttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita ja jo yritystoiminnan aloittaneita henkilöitä verkostoitumaan samanhenkisten ihmisten kanssa, tavoitteenaan ideoiden ja oppien välittyminen verkoston sisällä.

Kohtaamispaikkoina ajatustenvaihdolle toimivat erilaiset tapahtumat, joita Tampere ES järjestää itse muutaman vuodessa. Pääosan tapahtumista organisoivatkin muut yrittäjyyden ympärillä toimivat tahot, mikä osaltaan takaa yritysmaailman tekijöiden vahvan läsnäolon.

Tällaisissa tilaisuuksissa Tampere ES:n rooli on toimia markkinointiyhteistyökumppanina opiskelijoiden suuntaan. Tapahtumien teemat vaihtelevat laidasta laitaan, aina start-up-yrittäjyydestä myyntikoulutuksiin ja liikeideahautomoihin. Lisäksi yhdistys järjestää aktiivisesti eksursioita bisnesmaailman polttavimpiin tapahtumiin ja yrityksiin. Jokaiselle löytyy siis varmasti jotain, ja mikä parasta – ilman jäsenmaksua.

Kuka sitten voi osallistua ja miten? Vastaus on selkeä: kaikki opiskelijat Tampereella oppilaitoksesta riippumatta.

10 // Vapaaboomari 4/2015

Mukana onkin jo opiskelijoita oman yliopistomme lisäksi niin TTY:ltä kuin TAMKiltakin. Myös alumnit ja yrittäjät ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Osallistuminen on niinkin vaikeaa kuin vain marssia oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Jotain toiminnan merkityksellisyydestä kertoo se, että nyt myös yliopistomme hallinto on herännyt ja aloittanut panostamisen opiskelijoiden yrittäjyyden tukemiseen. Tämän seurauksena yliopistolle onkin loppuvuodesta 2015 valmistumassa uusi yrittäjyystila Juvenes-kirjakaupan entisiin tiloihin. Eli siis ihan pian!

Tilat ovat avoinna kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille. Tampere ES tuleekin olemaan yksi tilojen aktiivisista käyttäjistä. Tapahtumien järjestäminen ja verkostoitumisen edesauttaminen on näin ollen jatkossa entistä vaivattomampaa, mikä näkyy varmasti myös tapahtumatarjonnassa.

Haluatko siis jalostaa liikeideaasi tai oppia muuten vain lisää yrittäjyydestä? Kadehditko kaverisi uutta start-upia?

Tampere ES kasvaa kovalla tahdilla jatkuvasti, joten on selvää, että yhdistys on tullut jäädäkseen. Älä siis viivyttele, vaan tsekkaa tapahtumakalenteri osoitteesta tampere.es/ events ja lähde rohkeasti mukaan. Saatat löytää vaikka sijoittajan!

Vapaaboomari 4/2015 // 11

YRITTÄJYYSTARINAT Jenni ilmola, Sari Nevanpää, Sofia Koskelainen ja Aku Miikkulainen

YRITTÄJYYSTAR 1. DISTA OY

D

ista on tamperelainen etämyyntiyhtiö, joka on perustettu keväällä 2014. Dista on ulkokohtaisesti tarkasteltuna buukkausyritys, mutta asiakkailleen paljon enemmän. Yritys on erikoistunut sopimaan asiakkailleen vartin etätapaamisia ja optimoimaan noiden asiakkaidensa vetämien tapaamisten onnistumisen siten, että kevyt ja tehokas myyntimalli mahdollistaa myyntivolyymin merkittävän kasvattamisen ilman välittömiä lisärekrytointeja, myyntiputken lyhentämisen ja myynnin matkakulujen vähentämisen jopa viidesosaan aikaisemmasta. Lisäksi live-tapaamisista saadaan karsittua pois ns. turhat käynnit, jotka ainakin jossain määrin ovat tuttuja kaikille myyntiä tekeville.

Tamperelainen sarjayrittäjä ja entinen boomari Antti Seppälä on siirtänyt yrityksiä myymään etänä jo useamman vuoden ja etämyyntiä konsultoidessaan kohdannut usein asiakkaidensa tarpeen saada tukea kylmäsoittoihin nimenomaan etätapaamisten osalta. Yhdestä tällaisesta konsultoitavasta asiakkaasta löytyi halu ja kyky pystyttää uutta kasvavaa liiketoimintaa Antin mielessä olleen mallin mukaisesti.

Tuolloin mukaan tuli upseeritaustainen tamperelainen Juha-Matti Raukola. Distan liikeideaa koekäytettiin noin puoli vuotta toisen yrityksen liiketoiminnan osana ja kun toimivuus tuli testattua, Dista virallistettiin.

Tätä kirjoitettaessa takana on ensimmäinen tilikausi, joka oli heti voitollinen ja Dista on saatu voimakkaaseen kasvuun. Toisella tilikaudella liikevaihto kolminkertaistuu.

Liiketoiminnan malli on edelleen täysin sama kuin yritystä perustettaessa, mutta palveluprosessia on toki jatkuvasti hiottu tiukemmaksi paketiksi. Yrityksen työntekijöiden määrä on kasvanut alun yhdestä ja puolesta työntekijästä yli kymmeneen ja lisää rekrytoidaan jatkuvasti. Samoin Distan soittamat puhelut suuntautuvat yhä enenevissä määrin myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

12 // Vapaaboomari 4/2015

Dista ei ole osakkaidensa ensimmäinen eikä ainoa yritys, joten mitään shokkia yrityksen pyörittämisestä ei ole tullut.

Yrityksen alkua on merkittävästi helpottanut myös syntyminen valmiiseen yritysten ekosysteemiin, joka on tuonut mukanaan paitsi eri alojen osaamista ja synergiaa, myös paljon asiakkaita. Tämä kaikki on mahdollistanut toiminnan paineettomasti erittäin kevyellä kulurakenteella.

Yrityksen onnistunut käynnistäminen vaatii tekijöiksi oikeat ihmiset, jotka luottavat toisiinsa, joilla on selkeä roolitus ja ehkä tärkeimpänä yhteinen päämäärä yrityksen tulevaisuuden osalta. Kaikki nämä asiat Distassa sovittiin jo ennen aloittamista. Olisi haasteellista suunnitella samanaikaisesti omistajille eläkevirkoja ja nopeaa irtautumista. Oikein tehdyt asiat ja onnistumiset ruokkivat motivaatiota ja yritys pääsee jatkuvasti keskittymään kaikken tärkeimpään, eli asiakkaidensa palvelemiseen ja kasvamiseen.

Yrityksen kasvu tuo tietysti haasteensa, mutta rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin, jolloin osaamista voidaan siirtää yrityksen sisällä, eikä Distan arvo ole jatkossa enää sidottu avainhenkilöiden osaamiseen ja tekemiseen. Kovassa kasvussa on pystyttävä optimoimaan ratkaisut esimerkiksi toimitilojen ja johtamisen osalta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat paitsi etätöiden sujuva hyödyntäminen, myös ulkoistetun controllerin käyttäminen.

Distaa johdetaan voimakkaasti lukujen kautta ja operatiivinen tekeminen keskittyy oikeanlaiseen ajankäytön optimointiin ja tietysti vain oikeisiin, eteenpäin vievien asioiden tekemiseen. Näin nuoren yrityksen on turha tuijottaa edellisen ja seuraavan tilikauden liikevaihtoa, vaan tärkein trendi on edellisten kuukausien liikevaihdon taso ja suunta.

Liikevaihdollisesti Distan tavoitteena on saavuttaa 80.000€ kuukausitaso joulukuussa 2016 siten, että nykyinen kannattavuuden taso säilytetään.

YRITTÄJYYSTARINAT

RINAT 2. PINEAPPLE PATH OY - Blokess

B

lokess on Pineapple Path Oy:n toistaiseksi ainoa tuote, jonka ovat perustaneet Matti Roth, Jussi Pulkkinen ja Martin Kalliola. Blokess on huumorikanava, joka toimii noin 7-15 sekuntin pituisilla videoilla.

Sen pääalustat ovat Instagram ja Facebook. Instagramissa Blokessilla on n. 22 tuhatta seuraajaa. Facebookissa tykkäysten määrä on n. 12 tuhatta.

Idea Blokessiin syntyi Kuopiossa, kauppatieteiden talousmatematiikan luennolla lokakuussa 2014. Jussi ja Martin miettivät, että olisi hienoa tehdä jonkinlaisia videoita ja oppia editoimaan niitä. Heti alkuunsa oli selvää, että videot ratsastaisivat huumorilla. Jussi ja Martin tekivät muutamia videoita kahdestaan, ennen kuin Blokessin kolmas ritari – Matti – saapui kuvioihin mukaan. Tämän jälkeen lähes kaikki videot on tehty porukalla.

Idea yrityksen perustamiseen syntyi siitä, kun erilaiset yritykset alkoivat olemaan kiinnostuneita Blokessin toiminnasta. Kun Blokess alkoi tuottaa tuloja, päättivät pojat perustaa Pineapple Path Oy:n. Tähän mennessä he ovat toimineet yhteistyössä muun muassa Fressin ja Aamulehden kanssa.

Blokessin jäsenet opiskelevat kaikki Kuopiossa Itä-Suomen Yliopistossa kauppatieteitä ja ovat aloittaneet opiskelut samalla vuosikurssilla. Matti on entuudestaan kuopiolainen, vaikkakin syntynyt Tampereella. Jussi on syntynyt Kuopiossa, mutta asunut koko ikänsä Tampereella. Martin taas on kotoisin Lapualta ja tullut savolaiseksi Helsingin kautta.

Videoiden suunnittelu ja kuvaaminen onnistuvat poikien mukaan hyvin opiskelujen ohessa. Heille se on ikään kuin harrastus, joka saa ajatukset muualle esimerkiksi juuri koulusta. Videoita kuvatessa on aina hauskaa ja niiden tekeminen vie eri tavalla aikaa videosta riippuen. Joskus idea ja video toteutuvat erittäin nopeasti, joskus taas se vaatii hieman yhdessä pohdiskelua.

Palaute videoista on ollut pääsääntöisesti positiivista. ”Jengi on tykännyt paljon huumoristamme ja myöskin videomme ovat jo rutiinia monen fanin päivään. Milloin aamupaskalla tai bussissa/metrossa”, Blokessin palautetta kuvaillaan. Löytyy kuitenkin myös ihmisiä, jotka eivät tykkää niin paljoa heidän tuotannostaan.

Blokessin ja Pineapple Path Oy:n tulevista projekteista puhuttaessa Blokessin pojat paljastavat vain sen, että Aamulehden ja Fressin lisäksi heillä on muitakin projekteja työn alla. Ne pidetään kuitenkin toistaiseksi vielä salassa. Tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa samojen videoiden tekemistä, mutta myös kehitellä uudenlaista konseptia esimerkiksi Facebookkiin. Myös erilaiset yritysyhteistyöt kiinnostavat.

Blokess haluaisi olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa markkinointikampanjoita sekä konsultoida sosiaalisen median mahdollisuuksista yrityksen tukena. Myös koulutustoiminta on yrityksen suunnitelmissa mukana tulevaisuudessa.

Mikäli yrityksesi on kiinnostunut Blokessin tyylisestä markkinoinnista (sisällytettynä tarinoihin ja sketseihin), ota rohkeasti ottaa yhteyttä!

Instagram @Blokess, www.facebook.com/instablokess

Vapaaboomari 4/2015 // 13

YRITTÄJYYSTARINAT

3. FINNOFY

F

innofy on Internet-alusta, jonne kuka tahansa voi lisätä ideansa uudesta mobiiliapplikaatiosta tai Internet-alustasta. Alustassa ihmiset voivat myös vaikuttaa toistensa ideoihin. Tärkein kysymys oli, kuinka saada ideoita ihmisiltä, koska niitä on aivan valtavasti. Luotiinkin Finnofyn asiakaslupaus: idean lisääjä saa toteutuneesta applikaatiosta 15 % omistusosuutta vain lisäämällä ideansa.

Koska haluttiin saada myös muiden mielipiteitä applikaatioista, päätettiin jakaa myös ideaan vaikuttaville henkilöille omistusosuutta ideasta.

Kahden boomarin, Tomi Laitilan ja Lauri Alasaukko-ojan, liikeideasta on kasvanut tässä vaiheessa kuuden henkilön tiimi. Tiimiin kuuluu heidän lisäkseen ohjelmistotekniikan

”Finnofy on Internet- alusta, johon kuka tahansa voi lisätä ideansa mobiiliapplikaatiosta. Kuka tahansa voi olla myös vaikuttamassa ideoihin Finnofy-alustassa.”

DI Roope Hakulinen, joka toimii vanhempana ohjelmistosuunnittelijana Surveypal Oy:ssä, Jussi Reijonen; rahoituksen osaaja, Mika Suominen, helsinkiläisen ohjelmistotalon toimitusjohtaja sekä Ilkka Kaikuvuo, startup-yrittäjä ja Surveypal Oy:n perustaja ja toiminnanjohtaja. Startup-idea syntyi tampereelaisille opiskelijoille rakkaan kirjaston Linnan ruokalassa. Tomin ja Laurin lounastauot venyivät usein yli tunnin mittaisiksi, koska aina jollain oli jonkinlainen idea uudesta mobiiliapplikaatiosta. Ongelmana oli kuitenkin se, että koskaan nämä ideat eivät päässeet ruokapöydästä eteenpäin, koska heillä ei ollut rahaa, tarvittavaa teknistä osaamista, aikaa tai kontakteja tuotteen tekemiseen. Kun tämä oli tapahtunut useita kertoja, ryhtyivät Lauri ja Tomi kehittämään ongelmalle ratkaisua. Näin syntyi Finnofy.

Liikeidean luomisen jälkeen tärkeää oli tietenkin kerätä puuttuvat palaset: kontaktit, raha ja osaaminen. Tiimiin kasaantuikin monipuolista osaamista eri aloilta. Itse alusta on tällä hetkellä melkein valmis. Tärkeintä on kuitenkin tässä vaiheessa saada referenssejä osaamisesta, joten Finnofy-tiimi on tehnyt yhtä mobiiliapplikaatiota sekä yhtä Internet-alustaa. Näiden ideat ovat tulleet Finnofylle offline-vaiheessa.

14 // Vapaaboomari 4/2015

Yrittäjänä oleminen on hyvin aikaa vievää ja on selvää, ettei koulunkäynti onnistu yhtä tehokkaasti. Fiinofy-tiimi on myös huomannut erilaisten projektien myötä, kuinka vaikeaa on keskittyä yhteen asiaan ja hoitaa se loppuun asti.

Kuitenkin erilaiset haasteet sekä yhdessä ongelmien ratkaiseminen on ehdottomasti yrittäjyyden parhaita puolia. Ehdottoman tärkeäksi tiimi tahtoo nostaa myös illanvietot ja näiden kautta tapahtuvan toisiin tutustumisen. Epävirallisten tilaisuuksien kautta pääsee luomaan yhteisiä muistoja, jotka parantavat yhteishenkeä.

Tulevaisuuden näkymät ovat tietenkin optimistiset. Niiden on pakko olla, jotta tiimi jaksaisi tehdä töitä. Finnofyn tiimi uskoo olevansa uudenlaisen liiketoiminnan edelläkävijä, jossa kuka tahansa voi ainoastaan omalla ideallaan ryhtyä ”yrittäjäksi”, koska kaikki muut ml. riskin kanto hoidetaan hänen puolestaan.

YRITTÄJYYSTARINAT

K

auppakorkeaan.fi on verkkovalmennuskurssi, joka on suunniteltu opiskelun tueksi kohti yliopisto-opintoja. Valmennuskurssi sisältää pelin, jota pelaamalla opiskelija pystyy harjoittelemaan aihealueittain kauppakorkeakoulun pääsykokeita mukailevia kysymyksiä. Vuonna 2015 peli sisälsi yli 900 kysymystä ja tulevana vuonna yritys aikoo laajentaa valikoimaansa tarjoamalla verkkovalmennusta myös muihin tiedekuntiin pyrkiville.

”Yrittäjyydessä on kaksi puolta. On vapaus tehdä mitä haluaa, mutta samalla on vastuu tekemästään työstä. Yrittäjällä on paine saada liikevaihtoa ja myyntiä aikaan, koska ainoastaan siitä muodostuu yrittäjälle maksettava tulo. Juuri nämä kaksi asiaa, vapaus ja vastuu, muodostavatkin sen yrittäjyyden trapetsin, jolla yrittäjä tasapainottelee.”

Yr i t y k s e n taustalla toimii kahdeksanhenkinen opiskelijoista koostuva tiimi, johon kuuluu eri tieteenalojen edustajia. ”Alussa yritys toimi hyvinkin start-up –henkisesti. Pienellä porukalla kaikki tekivät kaikkia askareita ja asioita ikään kuin työnnettiin vauhdilla eteenpäin. Pikkuhiljaa jokaiselle on löytynyt oma roolinsa ja tällä hetkellä vastuut ovat jo selvillä,” Juuso Pelkonen, yrityksen koordinaattori ja strategiavastaava toteaa.

Pelkonen kuvailee yrittäjyyden ja opiskelun yhdistämisen olleen hyödyllistä sekä samalla myös kiinnostavaa ja mieltä ravitsevaa. Hänen mukaansa mahdollisuus päästä tekemään oppitunneilla opetettujen asioita käytännössä, antaa opiskelulle paljon lisää. Opinnot ovat auttaneet häntä myös ajattelemaan oikealla tavalla. ” Opiskelen tuotantotaloutta, jossa keskeisenä teemana ovat prosessit, niiden tehokkuus ja turhien prosessien karsiminen. Olemmekin pyrkineet saamaan palveluprosessistamme mahdollisimman yksinkertaisen.”

Pelkosen mukaan idea kyseiseen palveluun syntyi kuin itsestään. ”Koimme nykyiset valmennuskurssit turhan kalliiksi. Samalla totesimme, että ratikassa ja bussissa istumiset veivät turhan paljon aikaa lukemiselta. Halusimme kehittää jotain, joka olisi a) kaikkien saatavilla, b) kaikkien mahdollista ostaa ja c) missä tahansa käytettävissä.” Pelkonen kuvailee saaneensa ystävänsä mukaan uuden yrityksen perustamiseen ilman sen suurempia suostutteluja. ”Nyt voimme olla ylpeitä palvelustamme, jota moni kauppakorkeakouluun sisään päässyt käytti”, hän toteaa.

Omiin kokemuksiinsa nojaten Pelkonen haluaakin kannustaa opiskelijoita lähtemään rohkeasti mukaan yrittäjyyteen, mutta muistuttaa kuitenkin samalla yrityksen toimikentän ymmärtämisen tärkeydestä. ”Ennen kuin aloittaa yritystoiminnan, täytyy tuntea markkinat ja ymmärtää niiden realiteetit. Kun realiteetit ja yrityksen potentiaalin on ymmärtänyt, voidaan miettiä yrityksen prosesseja: Mitä tehdään itse, mitä mahdollisesti ulkoistetaan. Kun prosessit ovat selvillä tarkastellaan vielä riskit ja mahdolliset sääntelyt, joita ala sisältää.”

Yrityksen perustaminen Suomessa ei Pelkosen mielestä ole haastavaa vaan vaatii ainoastaan vaivannäköä asiaa kohtaan.

”Tärkein neuvo aloittavalle yrittäjälle on kuitenkin se, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin”, Pelkonen kertoo.

4. KAUPPAKORKEAAN.FI

Pelaamalla kauppakorkeakouluun

Vapaaboomari 4/2015 // 15

YRITTÄJYYSTARINAT

5. MM CARCENTER -

H

enri Mäkelä, 24-vuotias toisen vuoden boomari, perusti MM Carcenter -nimisen yrityksen vuonna 2010. Yritys työllistää tällä hetkellä kolme henkilöä, joista yksi on Henrin yhtiökumppani Janne Kulmala.

Vaikka yritys on kasvanut viime vuodet, on viiteen vuoteen mahtunut myös suuria haasteita. Henri kertookin käyneensä läpi tosielämän kauppakorkeakoulun.

Idea oman autokaupan perustamiseen lähti siitä, että autot ovat aina olleet lähellä Henrin sydäntä. Ennen varsinaisten autohommien aloittamista hän oli jo hakenut ulkomailta pari autoa itselleen, mistä syntyikin idea lähteä autoalalle.

Ennen oman yrityksen perustamista Henri oli hetken aikaa töissä kummisetänsä autokaupassa. 19-vuotiaana hän perusti oman yrityksen toimien kuitenkin vielä tuolloin kummisetänsä tiloissa. Henrin suvussa on ollut paljon yrittäjyyttä, joten kynnys oman firman perustamiseen ei ollut kovin korkea.

Yrittämiseen on liittynyt haasteita, mutta yrittäjyys on Henrin mukaan kuitenkin todella antoisaa. “Oman yrityksen pyörittäminen on välillä todella hienoa ja palkitsevaa, mutta välillä se on kamalinta mitä voi tehdä”, hän toteaa. Kaikki on tullut oppittua kantapään kautta. Henri myöntää, ettei

16 // Vapaaboomari 4/2015

Intohimosta ammatti hän aluksi ehkä ymmärtänyt koko kuvaa siitä, mitä yrittäminen käytännössä on ja firma olikin kaatua jo kahden vuoden jälkeen. Alamäen alkaminen oli raskasta ja Henrin sanojen mukaan se tuntui siltä, että kaikki menee metsään, eikä loppua näy. Hänestä yrittämisessä parasta on kuitenkin onnistuminen, joka tuo valtavasti hyvän olon tunnetta. Onnistumisen myötä pääsee tiettyyn flow-tilaan ja se inspiroi tekemään ja kehittämään koko ajan uutta.

Yrittämiseen kuuluu myös vapaus: saa tehdä asiat miten haluan ja omia ideoita voi vapaasti toteuttaa. Yrittäjänä ei kuitenkaan pääse koskaan töistä irti, mikä saattaa toisinaan herättää jopa kateutta ihmisiä kohtaan, joilla on kunnon työajat.

Tulevaisuuden suunnitelmistaan Henri toteaa sen verran, että on viiden vuoden aikana tottunut johtamaan omaa yritystään eikä palkkatyöhön meno tunnu enää luontevalta.

Hän näkeekin itsensä aina yrittäjänä. “Sen voin tosin sanoa, että käytettyjä autoja en tule lopun ikääni myymään, joten jossain vaiheessa alan vaihto on varteenotettava vaihtoehto”, lopettaa Henri.

Suomessa oli vuonna 2013 Tilastokeskuksen Yritysrekisterin mukaan 283 290 yritystä, joista jopa 98,9% on pieniä, alle 50 hengen yrityksiä. Vuosina 2001-2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä, kun pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle.

Unohda big four -

URA NOUSUUN PK-YRITYKSESSÄ

S

iitä faktasta huolimatta, että viimeisen vuosikymmenen ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet nimenomaan näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, uskallan väittää, että kyltereiden kesken pk-yrityksiä ei nähdä niin potentiaalisena ja haluttuna työnantajana kuin yli 250 hengen suuryrityksiä.

Tilanne on varmaan tuttu jokaiselle, joka on joskus hakenut töitä. Prosessi menee jotakuinkin näin: avoimet hakemukset vetämään isoihin, tunnettuihin (teollisuus)yrityksiin ja työpaikkasivustojen kautta löytyviin avoimiin paikkoihin. Seuraavaksi odotellaan, josko jostain kuuluisi. Toivotaan ehkä, että jos saa kesätyöpaikan, se poikii jotain pidempiaikaistakin työtä. Toisaalta ehkä mietitään, voisiko yrittäjyys olla vaihtoehto – jos en löydä työtä, voisinko työllistää itse itseni?

Edellä kuvailtu tapahtumaketju on ymmärrettävä ja looginen lähestymistapa työnhakuun, koska näin meille on opetettu. Tehdä niin kuin kaikki muutkin tekevät. Perinteisen työnhaun lisäksi yrittäjyys on nosteessa, ja siitä tunnutaan puhuttavan kaikkialla, joten on loogista pohtia myös sitä, olisiko juuri minusta yrittäjäksi. Mutta on myös vaihtoehto ”perinteisen” työnhaun ja yrittäjyyden väliltä.

Se, että et välttämättä löydä pk-yrityksiä rekrysivustoilta, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi työvoimalle tarvetta. Päin vastoin – tarve voi olla kovakin, mutta heillä ei ehkä ole resursseja, aikaa ja osaamista tehdä monimutkaista rekryprosessia. Rekrytoinnin onnistuminen eli oikean tyypin löytäminen on kriittistä, sillä luonnollisesti työntekijän palkkaaminen on isompi juttu 30 hengen kuin 300 hengen yrityksessä. »

FA SOLUTIONS Anni Salo

Miten löytää sopiva yritys ja lähestyä sitä?

Aloita itsestäsi: Mikä sinua kiinnostaa, millaisessa yrityksessä haluaisit olla töissä? Voisiko mielenkiintoinen työpaikka löytyä harrastuksen tai muun sinua kiinnostavan aiheen kautta? Yritä ajatella boksin ulkopuolelta - ei kaikkien markkinoijien tarvitse mennä mainostoimistoon töihin tai laskislaisten toimia kirjanpitäjänä.

Etsi aloja, joista olet kiinnostunut, ja näillä aloilla toimivia yrityksiä. Kenties sinulla on jo kontakteja joihinkin alan toimijoihin – tai sitten vain mietit, missä voisit tavata tällaisten yritysten edustajia ja mennä rohkeasti esittäytymään. Kun teet aloitteen, viestit jo siinä vaiheessa yritykselle, että olet kiinnostunut juuri heistä.

Kannattaa tutustua etenkin B2B-kenttään; nämä yritykset eivät välttämättä ole niin näkyviä perusopiskelijan arjessa. Siitä huolimatta Suomessa on paljon menestyviä, kasvavia ja kansainvälistyviä B2B-yrityksiä huikeine uramahdollisuuksineen!

Mieti, millainen sinun roolisi voisi olla yrityksessä.

Mitä voit tuoda yritykseen? Voitko hyödyntää harrastuneisuuttasi, opintojasi, aikaisempaa työkokemusta tai tuoda tuoreita ideoita?

Mieti lisäksi ainakin seuraavia juttuja: Miten voit näyttää yritykselle, että olet just se oikea tyyppi heille?

Miten brändäät ja myyt itsesi sisään? Olisiko vaikkapa jostain koulun liittyvästä apua: Voisitko tarjoutua ensin harjoittelijaksi harjoitteluapurahan turvin, käyttää yritystä kandin case-esimerkkinä tai tehdä kurssityön yritykseen liittyen?

Miten se käytännössä meni?

Olin tarjoutunut syksyllä 2014 avuksi järjestelemään Boomin alumnitapahtumaa, jossa tutustuin nykyiseen esimieheeni. Lyhyen keskustelumme perusteella yrityksen toimiala vaikutti todella mielenkiintoiselta.

Otin tilaisuuden jälkeen rohkeasti yhteyttä, ja sovimme tapaamisen.

Tapaaminen ei ollut mikään perinteinen työhaastattelu. En itseasiassa missään vaiheessa edes lähettänyt työhakemusta tai ansioluetteloa (sellaiset kannattaa kuitenkin lähettää...). Tapaamisessa lähdettiin liikkeelle siitä, mitä minä haluan tulevaisuudelta, eli kartoitettiin sitä, olenko oikeanlainen tyyppi yritykseen.

Valmistelin aika rohkeasti oman näkemykseni yrityksestä ja sen nykytilasta, ja mihin asioihin itse tarttuisin, jos olisin heillä töissä. Tässä käytin hyödyksi niin koulussa kuin muuallakin oppimaani sekä kysyin neuvoja ja preppausta muilta, jopa äidiltäni! Kyllähän mua jännitti, että kuinka metsään tässä nyt mennään ja nolaanko itseni ihan täysin. Riskin ottaminen kuitenkin kannatti. On tärkeämpää näyttää, että on sitoutunut, innostunut ja oma-aloitteinen, kuin murehtia sitä, että pitäisi olla aina 100-prosenttisesti oikeassa.

Ensimmäisestä tapaamisesta meni vähän reilut puoli vuotta, kunnes sain kirjoitettua nimen työsopimukseen. Työpaikan saaminen vaati muutaman tapaamisen ja reippaasti omaa aktiivisuutta. Mutta kaikki on ollut ehdottomasti sen arvoista. Olen saanut paljon enemmän, kuin osasin kuvitellakaan. Samalla, kun mun tekemiseen luotetaan ja saan paljon vastuuta, myös ymmärretään se, että en voi osata vielä kaikkea.

Ohjelmistoratkaisuja finanssialalle: sijoitustenhallinta, -analytiikka, raportointi, CRM ja sijoitustuotteiden myynti.

Asiakkaina esimerkiksi pankkeja, säätiöitä, rahastoyhtiöitä ja pankkiiriliikkeitä.

Referenssejä Suomessa mm. S-Pankki, LähiTapiola, Alexandria ja Taaleritehdas.

Perustettu vuonna 1999 Helsinkiin.

Henkilöstömäärä 24. 2015 liikevaihdon ennuste yli 1 800 000 €. 2014 vuoden nettotulos 160 000 €. www.fasolutions.com.

18 // Vapaaboomari 4/2015

SMURFFIVIIKOT

Työtehtäväni sisältävät kaikenlaista markkinointiin ja viestintään liittyvää. Työskentelen joustavasti silloin, kun mulle itselle sopii, ja aika pitkälti saan myös itse miettiä, millaisia asioita mun on järkevä tehdä. Aiempaan työkokemukseeni verraten pienessä yrityksessä työskentely on ihanan joustavaa ja vapaata. Tarkoituksena on jatkaa yrityksessä sen jälkeen kun saan koulusta paperit ulos – kansainvälistyvässä kasvuyrityksessä ei tekeminen ja mahdollisuudet ihan heti lopu!

Esimerkki työviikostani Maanantaina täysi koulupäivä. Tiistain vietin Helsingissä, aamupäivällä Markkinointiviestinnän viikko -tapahtumassa, iltapäivällä hiottiin kollegoiden kanssa tulevien koulutusvideoiden käsikirjoituksia. Keskiviikkona olin Tampereella koulussa, mutta tein myös vähän töitä: Muutama pikainen videopalaveri, blogitekstin kirjoittamista ja uuteen asiakasprojektiin perehtymistä. Torstaina tein täyden työpäivän Helsingissä toimistolla asiakasprojektin parissa.

Myöhemmin Ruotsin kollegoiden kanssa illalliselle.

» Rahoitusalalla suhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yksi tapa pitää yhteyttä nykyisiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin on järjestää erilaisia tapahtumia. Kuva Tukholman toimiston aamiaisseminaarista kesäkuussa 2015. Tapahtumaan liittyvä viestintä oli ensimmäisiä työtehtäviäni.

Perjantaina edelleen Helsingissä toimistolla, kokoustettiin aamupäivä ruotsalaisten kanssa myyntiin ja markkinointiin liittyen. Puolitapäivin toimittaja kävi tekemässä meistä juttua, sen jälkeen työporukalla perinteinen perjantailounas Hard Rock Cafessa, ja iltapäivällä sisäinen koulutuswebinaari (meillä on työntekijöitä Suomen ja Ruotsin lisäksi Tanskassa ja Kiinassa). Viikonloppu meni rentoutuen ja kouluhommia tehden, sillä tein viikolla vähän enemmän töitä kuin normaalisti.

Vapaaboomari 4/2015 // 19

LIFESTYLE Antti Poikolainen

3 must-know elämänhallinta E

lämänhallinta – kuinka usein kuulet tuon sanan? Arkikielessä se tuntuu olevan tabu – oletetaan, että kaikkien elämä ON hallinnassa. Elämää ei voi koskaan kuitenkaan täysin hallita, on vain keinoja pitää se hallinnassa niin, että odottamattoman tapahtuessa ei oma palapeli murene täysin. Tutustu kanssani kolmeen parhaaseen keinoon sinun oman polkusi rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi.

1. Bucket list Monella meistä varmasti on jonkinlainen käsitys siitä, mitä haluamme rajatun aikamme aikana saada aikaiseksi – mistä haluamme tulla muistetuksi. Joillekin nämä ovat toteutuneita elämän arvoja tai suuria yksittäisiä suorituksia. Bucket list on tähän loistava ja myös visualisointikeino, jolla voit leikkiä ajatuksilla erilaisista tulevaisuuksista ja käyttää tätä tietoa oman elämän suunnitteluun.

Tehtävänä on yksinkertaisesti asettaa itsellesi joskus hyvinkin suuria päämääriä, joihin haluat päästä ennen aikasi päättymistä.

Esimerkiksi maratonin tavoitteeksi asettaneena haluan saada elämäntavoistani terveellisemmät ja aktiivisemmat tavoitteen saavuttamiseksi. Listan asiat eivät pelkästään ohjaa päivittäistä arkeasi, vaan toimivat sekä erinomaisena jäänrikkojana, auttavat elämän risteyskohtien päätöksenteossa että ovat tietenkin hienoja itsekehun aiheita ne suoritettuasi. Tarvitsetko sinä omaan elämääsi bucket listiä? Mieti, mitä mielestäsi listapaikan ansainneita tavoitteita olet tehnyt viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jokainen meistä tulee kuolemaan ennemmin tai myöhemmin – kaikki eivät sen hetken koittaessa ole kuitenkaan vielä eläneet.

2. Mennyt, nykyinen ja tuleva minä Kuka on sinun paras ystäväsi? Tähän kysymykseen useimmat vastaavat heille läheisen henkilön nimellä, vaan jäikö kukaan miettimään, että tähän voisit myös vastata ”minä”? Kaksi parasta ystävääni on ajatusmalli, jossa mennyt ja tuleva minä auttavat tämän päiväistä minää oman elämän hallinnassa. Ajatuksen ydin: tänä päivänä omaa elämää elellessäsi keskityt aina kun mahdollista helpottamaan tulevaisuuden elämääsi tekemällä palveluksia. Ne voivat olla yksinkertaisia tai monimutkaisia asioita, jotka voidaan tiivistää helposti yhden säännön alle: jos mieleesi juolahtaa jokin tehtävä asia ja arvioit sen tekemisen kestävän alle viisi minuuttia – tee se heti. Miksi turhaan lykätä laskun maksua, vaatteiden viikkaamista tai pikaista siivousta myöhemmäksi, kun se kuitenkin pitää tehdä. Tätä ajatusmallia hyödyntämällä huomaamatta näet, että

20 // Vapaaboomari 4/2015

sinulla on ystävä, oma itsesi menneisyydestä, joka helpottaa elämääsi tekemällä näitä asioita jo valmiiksi. Sänky on pedattu jo ennen kuin tarvitsee käydä nukkumaan, maksuhuomautukset jäävät historiaan ja voit keskittyä hetkessä elämiseen – juuri nyt. Kiitos, eilisen minä.

3. Kiitollisuuspäiväkirja Olen parina viime vuotena kiinnittänyt aikaisempaa enemmän huomiota sekä omaan onnellisuusasteeseeni että elämän dokumentointiin. Kiitollisuuspäiväkirja on erinomainen tapa parantaa molempia aspekteja. Sen täyttäminen on yksinkertaista: kirjaat siihen jokaisen päivän päätteeksi yhden onnellisen hetken, yhden hyvän teon ja kolme kiitollisuuden aihetta. Voit tehdä nämä kirjaukset juuri niin yksikohtaisesti kuin haluat – tärkeintä että teet ne. Lyhyellä aikavälillä on jo ajatuksen tasolla mukava tietää, että huonoina päivinä sinulla on aina optio palata päiväkirjasi ääreen ja muistella niitä hyviä asioita elämässäsi, joihin olet kohdannut.

Pitkällä aikavälillä koko paradigmasi kääntyy negatiivisesta positiiviseen – unohdat haikeat ja vaikeat ajatukset keskittyen onnellisuuteen - siinä ajatuksesi pyörivät oikeasti. Omaa päiväkirjaa olen täyttänyt jo kaksi vuotta ja on äärimmäisen kaunis ajatus tietää että näihin kahteen auringon kiertomatkaan on sisältynyt yli 2000 eri käsinkirjoitettua asiaa, joista olen kiitollinen.

Lopuksi Elämänhallinta kuvaa ihmisenä olemista ja yhteisön jäsenenä elämisen onnistuneisuutta – se on tärkeä taito sekä niin opiskelijalle, työntekijälle kuin yrittäjälle. Se ei pelkästään helpota arkeasi, vaan tekee sinusta onnellisemman. Listatut keinot ovat vain esimerkkejä – hyödynnä luovuuttasi, kokeile jotain uutta ja ota elämäsi haltuun!

Antti Poikolainen lisää elämänhallintaa & muuta anttipoikolainen.wordpress.com

LIFESTYLE

akeinoa

Vapaaboomari 4/2015 // 21

SMURFFIVIIKOT

SMURFFIVIIKKOJEN

Oletko....?

JUORUT

Boomin jokavuotiseen suureen smurffikyselyyn saatiin tänä vuonna 121 vastausta. Lue ja selvitä, miten hurjaa Smurffiviikoilla oli tänä vuonna!

Olitko tutorin luona yötä?

”Ihan mahtavat Smurffiviikot! Miks ne loppu?”

Sairastuitko smurffiflunssaan?

”Nukahditko” Bolaan kertaakaan?

Otin välikuoleman 9%

Toimitus suosittelee kaikille smurffeille Bolassa nukkumisen testaamista.

Kyllä 9%

En 82%

22 // Vapaaboomari 4/2015

SMURFFIVIIKOT

Menikö muisti?

Joitko liikaa?

Kyllä 64% Valitettavasti 9%

Ei 36%

En 24%

Oksensitko?

Kyllä 67%

En 33%

KOOTUT JUORUT:

Kyllä 67%

”Joku taisi laatoittaa Tampere-talon etupihan.” ”Lassi joi kaljaa.” ”Näin, kuulin, mutten muista.” ”Smurffiviikoilla tehtiin havaintoja harvinaisesta lajista nimeltä Känni-Olli.” ”En uskaltanut puhua kenellekkään, joten juoruista ei ole tietoa.”

”Oli huippuhauskaa mutta toisaalta on myös ihanaa kun smurffiviikot ovat ohi ja pääsee taas nukkumaan” Vapaaboomari 4/2015 // 23

SMURFFIVIIKOT

Yli puolet piti Boomin projektivastaavaa törkeän hyvännäköisenä.

Missä kohtaa kiertoajelua lähti muisti?

Toimitus on hyvin huolestunut uusien smurffien märänottohalukkuudesta tai vaihtoehtoisesti toleransseista. Oletettavasti kyse on jälkimmäisestä.

Projektivastaava 23 % ei tiennyt kuka on Boomin tiedotusvastaava ja 35 % ei tiennyt kuka on projektivastaava.

Huolestuttavaa.

Mikä on JJJ? ”se on se mitä kaikki kyselee” ”Laskuhumalan parantamiseen käytettävä hoitokeino, ’Juo juo ja juo’. En tiiä” ”Jaakon juoma jano” ”JokaJatkoillaJurrissa” ”En tie mutta KKK on tuttu juttu” ”Kyllä mä sen jossain klubi jatkoilla tiesin, mutta smurffiviikot on aika tehokkaasti tyhjentäny pään.”

Itse Tiedotusvastaava

24 // Vapaaboomari 4/2015

SMURFFIVIIKOT

Smurffit luontaisessa elinympäristössään nauttimassa toistensa ruumiinlämmöstä.

Anneloitko / ”Anneloitko” ?

Viisi vastaajaa myönsi tai väitti smurffiviikkojen aikana anneloineensa/”anneloineensa”. Toimituksella on vaikea uskoa tätä todeksi, mutta koska on kyse näin luotettavan kyselyn kautta saadusta tutkimustuloksesta, ei varmaan auta muu kuin hattua nostaa.

Kyllä: 5kpl

”Opin mitä kamala darra oikeasti tarkoittaa. Kiitos siitä!”

Odota niitä liskoja..... t. toimitus

Vapaaboomari 4/2015 // 25

KOLUMNI Topi Ranta

KAKKAA HANSKAAN ÄMPÄRIKAUPALLA -

OPISKELIJALIIKKEEN SURKEA VUOSI

K

evät, eduskuntavaalit sekä hallitusneuvottelut tulivat ja menivät. Tunnetusti hallitusneuvotteluissa rikottiin kaikki annetut lupaukset. Mutta vaikka kevään kolumnissa ennustinkin, ettei esimerkiksi annettuja koulutuslupauksia vaalien jälkeen pidetä, tipahti itseltäkin leuka ensimmäisiä lukuja näytettäessä. Shieeet.

Kuka tahansa, joka on lukenut Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirjan ymmärtää, että talouskasvu syntyy perimmiltään teknologiasta. Ja teknologia syntyy tutkimustyöstä. Politiikka ei kuitenkaan perustu tieteeseen, joten oletetaan, ettei tulevia suuria säästötoimenpiteitä koulutuksessa ja tutkimuksessa olla purkamassa. Mitäs nyt sitten tehdään?

Ensin on tutkittava omaa toimintaa, ja tällä tarkoitan siis opiskelijaliikkeen toimintaa.

Koulutuslupauskampanjaan uhrattiin paljon rahaa ja vaivaa, ja vaikuttamistyön tulokset olivat katastrofaaliset. Kaikella uhratulla vaivalla ja rahalla ei saatu ostettua pätkääkään sitä vaikutusvaltaa tai niitä tavoitteita, joita haluttiin saada. Tulos lienee historiallinen.

26 // Vapaaboomari 4/2015

Olisivatko tulokset sitten olleet vielä karmeammat ilman opiskelijoiden vaikutustyötä? Sitä on vaikea arvioida, mutta epäilen vahvasti. Hallitusohjelma näyttää kootun niin, ettei mistään aikaisemmin sanotusta ole välitetty tippaakaan. Tämä tarkoittaa sitä, että koko kevään kampanja menee täysin hukkaan. Opiskelijaliike on kuitenkin jättänyt tekemättä kokonaan jälkipuinnin kevään kampanjasta. Omaan korvaan ei ole kuulunut yhden yhtä ihmettelevää kommenttia siitä, missä, miten ja miksi mentiin näin raskaasti pieleen.

”Koulutuslupauskampanjaan uhrattiin paljon rahaa ja vaivaa, ja vaikuttamistyön tulokset olivat katastrofaaliset.”

En ole syyttämässä maan hallitusohjelmasta Suomen ylioppilaskuntien liiton tai ylioppilaskuntien hallituksia, mutta opiskelijaliike tarvitsee nopeasti, ja korostan todella nopeasti, realistisen tilannekuvan siitä, mikä liikkeen tilanne on nyt, ja millaista vaikutusvaltaa sen on mahdollista jatkossa käyttää. Toivon hartaasti, että tulevassa SYL:n liittokokouksessa käytäisiin pitkä ja avoin keskustelu siitä, mitä SYL merkittävämpänä osana opiskelijaliikettä voi ja mitä sen kannattaa tulevaisuudessa tehdä. Opiskelijoiden heikentyvstä toimeentulosta maksettavaa vaikuttamistyötä kun ei kannata tehdä, jos se onkin vaikuttamattomuustyötä.

VB TESTAA

VB TESTAA

T

untuuko joskus siltä, että ei vaan millään nappaa?

Onko oma iskurepliikkivarastosi ehtynyt tyhjiin? Ei hätää! VB:n testiryhmä laittoi kaikkensa peliin ja testasi kasan iskurepliikkejä - ota parhaat talteen, niin et enää koskaan joudu lähtemään bileistä yksin kotiin.

T

I K I I L P KURE

IS

Yhteenveto: Testaaja 1

Kaikki vanhat jääräthän sen tietää, että on loppupelissä aivan sama millaisella iskurepliikillä yrität naista kaataa, koska kyseessä on pelkkä rimakysymys. Mutta koska itse olen täydellinen, vaadin täytellisyyttä myös naiselta. Eli haastetta täytyy olla! Siksi valitsinkin paikaksi Lahden Jackalopen. Tuon väkivallan pääkaupungin naisethan eivät tunnetusti ole helppoja. Kilpailu on kovaa ja kovenee entisestään.

Valitsin uhriksin blondin, jolla oli musta mekko. Kuha nyt sattui ensimmäisenä silmään. Menin hänen luokseen ja kysyin: ”käytsä usein täällä?” Nainen katsoi minua ilmekään värähtämättä ja vastasi: ”ööö.. En mä kauheen usein. Käytsä?” Koska itselläni ei ollut juotavaa puhalsin kuplia naisen juomaan ja sanoin: ”Tiiätsä, oot niin kuuma, et tää juomaki kiehuu.” Nainen

punastui ja alkoi hihittää kuin pikkutyttö. Itse ajattelin tuolla hetkellä, että mitä kaikkea sitä joutuukaan tällaisen tutkivan laatujournalismin eteen tekemään. Noh, miten ilta jatkui tästä eteenpäin. Meidän kaaveriporukalla oli hauskaa, kuten myös hauskaa tuntui olevan tämän mustamekkoisen naisen kavereilla. Hauska ja onnistunut ilta kavereiden ja näiden muutaman uuden tuttavuuden kesken kaikin puolin ja kebabillehan sekin päättyi. Niin, tiedän mitä ajattelette...

Jos jotain vinkkejä täytyy antaa, niin pitäkää aina pilke silmäkulmassa. Tosissaan ei kannata mitään kliseisiä repliikkejä lähteä laukomaan, ellei sitten halua karkottaa kaikkia naisia ympäriltään! Naamalla, ihan perus läpändeeruksella ja sillä niin sanotulla ”swägällä” nämä hommat hoidetaan!

Testaaja 1:n silmiin ensimmäisenä osunut yksilö.

Vapaaboomari 4/2015 // 27

VB TESTAA

Yhteenveto: Testaaja 2 Kunnon kylterihän ei iskurepliikkejä tarvitse – käyntikortti riittää. Tinderissä keskustelun aloittamisen jalo taito on kuitenkin enemmän tai vähemmän välttämätöntä. Oppia ikä kaikki – kuvat puhukoot puolestaan.

Koskaanhan en vastausta kysymykseen saanut mutta sentään yhdet rehvit eventually

Selvää vihjailua havaittavissa 28 // Vapaaboomari 4/2015

VB TESTAA Mitä tulee baarilaineihin, päätin pyhittää muuan vaihtaribileet Fat Ladyssa VBTestaalle. Asiaa helpotti se, että iltaan sisältyi muun muassa iskurepliikkikilpailu. Koska bileiden virallisena sloganina oli #HaveYouMetXchange, varustauduin lähinnä joillakin Barney Stinson -sitaateilla (”POOF! I’m here, where are your other two wishes?” jne.) sekä muilla päissäni pähkäillyillä viisauksilla. Konsultoin myös omia kv-tutoroitaviani, saamatta mitään ennenkuulumattomia gamechangereita repertuaariini (”Sind deine Eltern terroristen? Denn du bist scharf wie eine Bombe”).

Huomasin kuitenkin nopeasti, että kun jo äidinkielelläkin lausuttujen valmiiden repliikkien muisteleminen ja tarpeen tullen käyttäminen flow’ssa menemisen sijaan on hankalaa, niin vieraalla kielellä homma on kahta kauheampaa. Melutasokin oli sellainen, että yhtä hyvin olisin voinut heitellä ”Missä on jatkot?” vakioreplaani.

Vuorovaikutuksen painopiste siirtyi kuitenkin varsin vauhdikkaasti haalareihini, joka oli monelle paikallaolijalle vielä lähes ennennäkemätön ilmestys ainakin lähietäisyydeltä.

Haalarit osoittautuivat tyylikästä pukuakin vetovoimaisemmaksi vaatekappaleeksi, ja pian keskustelut koskettivat haalarien monipuolisuutta muun muassa makuuhuoneen lattian koristeena.

Käynnissähän oli todellakin kilpailu, ja tapahtuman kuvien perusteella ilmoille oli heitetty aktiivisesti sellaisia neron-

leimauksia kuten ”Keep calm and follow me to my place” sekä ”My name may not be Luna but I sure know how to Lovegood” (tämä tuli vastaankin). Mutta mikäpä minä olen sanomaan, kun en koko valokuvauspistettä tajunnut etsiä ja bileissä tuntui kaikesta huolimatta tapahtuvan yleistä ”verkostoitumista” jopa niin paljon, että Pohjolan pidotkin meinasivat jäädä kakkoseksi.

Oli taustalla sitten valmiiden iskurepliikkien epäkäytännöllisyys, yleinen irstaus, ylvään 174-senttisen fennoskandikauppatieteilijäuroon vahva markkina-asema tai tummansiniset opiskelijahaalarit, jäi iskurepliikkien viljely loppuillasta vähälle. Epäonnistuminen siis, ainakin mitä testin tarkoitukseen tulee…

Mutta kaipa voidaan päätellä, ettei ole väliä mitä sanoo, kunhan saa jotenkin huomion itseensä ja olemukseensa.

Tinderissä on oltava lainien kannalta laadukkaampi, mutta mieluummin jotain todella tyhmää kuin moihymiötä tai muuta mikä on nähty jo kymmeniä kertoja aiemmin.

Kai muuten oli yleisessä tiedossa, että Windows Phonelle todellakin saa Tinderin? Kyseessä on client-sovellus 6tin, joka toimii täysin samalla tavoin ja samoilla käyttäjillä. 6tin sisältää uniikisti jopa katumuslistan, jossa kymmenelle viimeksi ruksitulle voi vielä sittenkin antaa sydämen! Ohessa esimerkki:

Yhteenveto: Testaaja 3 Iskurepliikki: ”Kuinka paljon jääkarhu painaa?”

7/16 tiesi jo vastauksen kysymykseen - what??

5/16 testikohteista päätyi lähinnä tuijottamaan ihmeissään.

3/16 sai aikaan hyvinkin hämmentävän keskustelun.

1/16 sanoi vastaukseksi tarkkoja lukuja, joiden oikeellisuutta toimitus ei tarkistanut jälkeenpäin.

Lopputulos: Repliikki vaikutti suunnitteluvaiheessa lupaavammalta, kuin mitä se käytännössä oli. Testaaja on todennäköisesti elänyt tynnyrissä, koska oli ”uudesta” repliikistä innoissaan, mutta surullista kyllä, suurin osa testin kohteena olleista tiesi sen jo ennestään. Toisaalta repliikillä saa aikaan mitä oudoimpia keskusteluja - suosittelen jokaista testaamaan.

Toim. huom. Kuva manipuloitu.

Oikea vastaus, jos olet elänyt yhtä pimennossa kuin testaaja: ”Tarpeeksi rikkoakseen jään meidän väliltä.”

Vapaaboomari 4/2015 // 29

ASIAVIIKKO Jenni Ilmola

B

oomin Asiaviikko järjestettiin 21.-25. syyskuuta ja tarjolla oli monenlaista asiapitoista ohjelmaa EY:n konsultti-workshopista mainostoimisto Radikal Marketing Groupin brändityöpajaan ja Suomen Ekonomien järjestämään myyntikoulutukseen. Asiaviikon aloitti kuitenkin yksi viikon mielenkiintoisimmista illoista: yrittäjyysilta, jossa neljä eri yrittäjää jakoi tietämystään ja kokemuksiaan yrittäjyydestä. Käteen yrittäjyysillasta jäi muutamia tärkeitä pointteja yrittäjyyteen liittyen:

1. YRITTÄJÄHENKISYYS Yrittäjän kannattaa miettiä syvällisesti millainen on ominaisuuksiltaan ja luonteeltaan. Yrittäjän tulee olla ominaisuuksiltaan sellainen, että pärjää kovassa maailmassa ja ilman riskinottokykyä ja uskoa omiin kykyihin voi yrittäjyyden unohtaa. Yrittäjän kannattaa ajatella heti alusta alkaen isosti, sillä sitä kautta luodaan menestystä. Joka tapauksessa joutuu kohtaamaan samat haasteet, joten voi olla kannattavampaa tavoitella isompaa saalista heti alusta alkaen. Lisäksi keskittyminen on yrittäjälle tärkeää. Oman erityisosaamisen rajaaminen, sen paljon puhutun ”oman jutun” löytäminen ja siihen fokusoituminen on usein avain menestykseen.

2. VERKOSTOJEN TÄRKEYS Yrittäjän täytyy myös ymmärtää myynnin päälle ja osata markkinoida palveluitaan. Tärkeää on kysyntään mukautuminen ja verkostojen luominen. Asiakkaita löytää usein sitä kautta, että aktiivisesti tuo itseään esille niin monessa tilanteessa kuin mahdollista. Mikään kontakti ei ole turha!

3. EPÄONNISTUMISTA EI SAA PELÄTÄ Epäonnistumisia ei saa pelätä, vaan ne tulee kohdata haasteina ja yrittää uudelleen epäonnistumisen jälkeen. Useinkaan ”kaikki-heti-nyt” –ajattelu ei sovi yrittäjyyteen ja on ymmärrettävä, ettei kasvu tapahdu välttämättä kovinkaan nopeasti. Yrittäjyyden valitseminen urapoluksi voi olla pelottavaa, mutta usein tulee mietittyä liikaakin sitä, kannattaako yrittäjäksi lähteä. Myöhemmin sitten ymmärtää, että omilleen olisi voinut lähteä jo paljon aiemmin.

4. YRITTÄJÄN ARKI Yrittäjyys tuo vapautta, mutta toisaalta töitä on tehtävä silloin, kun niitä on. Sunnuntaivapaat on silloin jätettävä toiselle sijalle.

Yrittäjyys onkin tavallaan elämäntyyli, jossa toisinaan vapaa-ajan ja työajan rajat hämärtyvät. Omaa työtä kannattaa opetella arvostamaan heti alusta alkaen. Esimerkiksi Koivuaho Oü:n Salla Koivuaholla tunteet tulivat alussa vastaan ja hän kertoikin, että laskutti asiakkaitaan kauan alakanttiin. Vasta 1,5 vuoden jälkeen hän oppi todella arvostamaan työtään ja ottamaan täyden hinnan palveluistaan.

30 // Vapaaboomari 4/2015

ASIAVIIKKO:

YRITTÄJY

YYSILTA

#ASIAVIIKKO

KUNTOILIJA –

LIIKU JA NAUTI

Uusi Kuntoilijaturva, Dextra Urheilu- ja tapaturmaklinikka sekä TerveysHelppi nyt käytössäsi.

Lue lisää: lahitapiolapirkanmaa.fi/kuntoilija

32 // Vapaaboomari 4/2015

VIERAILEVA KOLUMNISTI Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät

OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI

N

uorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan näyttää 2000-luvun aikana kasvaneen. Suhteessa eniten kasvua on tapahtunut korkeakouluopiskelijoiden piirissä. Suomen Yrittäjien kesällä julkaiseman selvityksen mukaan yrittäjyys on nosteessa myös kauppatieteilijöiden piirissä: talouden ja hallinnon alan opiskelijoista 26 prosenttia pitää yrittäjyyttä todennäköisenä uravaihtoehtona. Kaikkien opiskelijoiden piirissä luku on 21 prosenttia.

Muutama prosentti opiskelijoista on selvityksen mukaan hankkinut yrittäjyyskokemusta jo opiskellessaan. He myös suuntaavat yrittäjäksi huomattavasti todennäköisemmin kuin muut. Opiskelijayrittäjät pitävät työtään luovempana ja haastavampana kuin palkkatyötä tekevät toverinsa. Yrittävät opiskelijat näyttävät lisäksi hyödyntävän työssään opintojaan ja päinvastoin selvästi paremmin kuin muut.

K Jarkk uva: o Öv e Tosi kuva rsti, Oy

Yhä useampi kauppatieteilijäkin päätyy jossain vaiheessa uraansa täysipäiväiseksi tai vähintään sivutoimiseksi yrittäjäksi. Yrittäjyyskokemuksen kartuttaminen kannattaakin aloittaa jo opiskeluaikana. Yrittäjyyttä voi harjoitella omassa yrityksessä, oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vaikkapa laskutuspalvelun kautta kevytyrittäjänä. Monille kyse on myös aidosta mahdollisuudesta tulojen hankkimiseen esimerkiksi kesätyöpaikan uupuessa. Tulevat työnantajatkin osaavat arvostaa ansioluettelon yrittäjämerkintää.

Kampuksille rantautunut startup-kulttuuri tarjoaa myös innostusta ja aihioita yrittämiseen. Tampereellakin toimii opiskelijavetoinen entrepreurship society, Tampere ES, jonka tarkoituksena on edistää eritoten innovatiivista kasvuyrittäjyyttä. Finlaysonin tiloista löytyvä Demola taas tarjoaa opiskelijatiimeille mahdollisuuksia yrittäjämäiseen ongelmanratkaisuun.

Myös Suomen Yrittäjät tukee yrittäviä opiskelijoita eteenpäin urallaan. 115 000 jäsenyrityksen yhteisömme ja Nuorten Yrittäjien verkostomme on nyt uuden opiskelijajäsenyyden muodossa avoin myös yrittäjyydestä haaveileville tai yrityksen vasta perustaneille opiskelijoille. Jäsenyys tarjoaa ainutlaatuisia etuja ja palveluita, joita ilman ei yritystoiminnan alkuvaiheessa kannata jäädä.

Joonas Mikkilä Kirjoittaja on Tampereen yliopistosta valmistunut Suomen Yrittäjien nuorten palveluista vastaava järjestöpäällikkö, jonka edustamaan organisaation voi tutustua osoitteissa www.yrittajat.fi ja www.nuoretyrittajat.fi.

Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenenä pääset mukaan Nuorten Yrittäjien verkostoon ja saat käyttöösi yritystoiminnan suunnittelua ja käynnistämistä vauhdittavan starttipaketin. Paketti sisältää rahanarvoisia jäsenetuja, hyödyllisiä koulutuksia ja vaikuttavia tapahtumia. Jäseneksi voit liittyä, vaikka et vielä olisi perustanutkaan omaa yritystäsi.

Lue lisää: www.nuoretyrittajat.fi.

NESU-BOOMI

Hyötyä ja Hupia

NESU-SEMMASSA NESU-seminaari on nyt täällä! Seminaari kerää yhteensä noin 70 kylteriä ympäri Pohjoismaita viikoksi kokoon, jossa päivät kuluvat yritysten järjestämien case-tehtävien ja illat sekä sitsien että rennon yhdessä olon parissa. Yksi seminaarin yrityksistä on Tampereella päämajaansa pitävä ohjelmistoyritys Flockler. Kysyimme Flocklerin markkinointijohtaja Janne Gyllingiltä muutaman kysymyksen yrityksen toiminnasta.

1. Mikä on teidän liikeideanne? Ketkä ovat asiakkaitanne?

Ideana on mahdollistaa sosiaalisen sisällön hyödyntäminen osana asiakkaiden omia verkkopalveluita ja helpottaa sisällöntuotannon joukkoistamista. Kehitämme julkaisualustaa joka mahdollistaa automaattisten sisältönostojen tekemisen ja kuratoidun sisällön hyödyntämisen osana sisältövirtoja.

Asiakkaina kotimaassa on esim. Alma Media, YLE, Sanoma, Kesko, Kauppalehti ja monta muuta. Ulkomaisista voisi mainita Penguin Randon Housen, joka on yksi maailman suurimmista kirjakustantamoista, ja julkaisee mm. Jamie Oliverin keittokirjat.

2. Mistä idea lähti?

Idea syntyi alkujaan eräästä Aamulehdelle tehdystä projektista, mutta on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana siitä aika paljon. Ihmiset uskovat enemmän toisia asiakkaita kuin yrityksiä ja brändeja, joten sosiaalisen sisällön hyödyntämiselle on markkinaa.

www.flockler.com

34 // Vapaaboomari 4/2015

3.

Miten

käynnistitte

liiketoiminnan?

Alkuun rahoitusta haettiin mm. enkelisijoittajilta. Kun liikevaihto alkoi kasvamaan, on suurin osa kehityksestä ja laajentumisesta tehty tulorahoituksella. Ihan ensimmäisenä asiana toimitusjohtajamme muutti Lontooseen, sillä siellä on huomattavasti paremmat markkinat tehdä, kehittää ja menestyä.

4. Miten ja minne olette laajentaneet toimintaanne?

Tällä hetkellä meillä on asiakkaita mm. Australiasta ja Yhdysvalloista. Lähes kaksisataa asiakasta ja kohta melkein tuhat projektia mahdollistavat, että tuotekehitys ja laajentuminen muihin maihin tulee varmasti korostumaan. Keski-Euroopassa on valtavat markkinat, jonne pitää vain rohkeasti mennä mukaan.

5. Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmat?

Tulevaisuudessa tuotetta pyritään kehittämään entistä paremmaksi. Meidän käyttökoulutuksemme tuotteeseen kestää n. seitsemän minuttia ja haluamme, että se on jatkossa yhtä helppoa ja nopeaa. Varmasti uusien sosiaalisen median palveluiden myötä meidänkin tulee lisätä niitä osaksi palveluamme.

Unelmista totta Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus.

Sinun myönteinen latauksesi ja tuoreet ajatuksesi. Yhdessä teemme tulevaisuutta.

Rekrytoimme trainee-ohjelman kautta harjoittelijoita kaikille palvelualueillemme aina keväisin ja syksyisin. kpmg.fi/rekry

Vapaaboomari 4/2015 // 35

BOOMSTOCK

TIETOA OPINTOLAINASTA

O

pintolaina on erinomainen valtion takaama laina, joka muidenkin lainojen lailla on valitettavasti maksettava takaisin. Opintolainaan liittyy kuitenkin huomattavia etuja, jotka kannattaa käyttää riippumatta siitä, tarvitseeko lainaa jokapäiväiseen elämiseen vai ei.

Opintolainan hakeminen tapahtuu valitsemastasi siitä pankista, jonne opintotukesi tilitetään. Hakemus vaaditaan yleensä tehtävän verkkopankissa.

Jos sinulle on jo myönnetty opintotuki, valtion takaus lainalle on jo automaattisesti olemassa. Riittää siis, että jätät pankille opintolainahakemuksen.

Pankki määrittää lainan koron, kannattaa siis hieman tarkastella eri pankkien kuluja, mutta suurta eroa niiden välillä ei tunnu olevan. Opintolainan korot pääomitetaan, eli jos lainasi määrä on 1000€ ja korko 1%, niin 10€ korko lisätään lainapääomaan. Opintolainan määrä on kuukausittain 400€ Suomessa ja 700€ ulkomailla opiskelevalle (ennen 1.8.2014 aloittaville määrät ovat 300€ ja 600€). Lainaerät tilitetään opiskelijalle puolivuosittain; syyslukukauden erän nostopäivä on aikaisintaan 1.8. ja kevätlukukauden 1.1.

Yksi suurimmista opintolainan eduista on opintolainahyvitys. Jos opintonsa 1.8.2014 jälkeen aloittanut opiskelija valmistuu määräajassa, hän on oikeutettu 40 %:n hyvitykseen lainapääoman 2500 €:n ylittävästä osasta. Määräajat tutkintojen laajuuksille löytyy Kelan sivuilta, mutta esimerkiksi 300 opintopisteen tutkinnon määräaika on kuusi vuotta.

Ennen 1.8.2014 opintonsa aloittava on oikeutettu opintolainavähennykseen, johon tässä ei paneuduta sen kummemmin, mutta sanottakoon, että sen määrä vastaa 30%:a pääoman 2500 €:a ylittävästä osasta.

Jos opintolainaa ei tarvitse kokonaisuudessaan elämiseen se kannattaa silti nostaa ja hyödyntää opintolainahyvitys. Laina-aikana rahat kannattaa myös sijoittaa pienellä riskillä kasvamaan esimerkiksi rahastoihin. Sanomattakin selvää, ettei rahoja kannata laitta yhteen koriin vaan huolellinen hajauttaminen toimialojen ja maanosien kesken on järkevää. Lainarahan riskisijoittaminen näin opiskeluaikana lienee myös hieman kyseenalaista.

Jos opintolainan nostaminen ja sen sijoittaminen kiinnostaa, niin otahan toki yhteyttä Boomstockiin ja liity jäseneksi, jos et vielä ole. Yhteyttä voi pitää vaikka Facebook-sivujen kautta tai laittaa sähköpostia osoitteeseen puheenjohtaja@boomstock.fi.

36 // Vapaaboomari 4/2015

BOSA RY

PANIMOYRITTÄMISESTÄ

H

auska Bosasetä kaivettiin Näsijärvestä lukukauden alkaessa ja hän sai perinteiseen tapaan hyvinkin lämpimän vastaanoton Smurffien kastajaisissa. Tapahtuman jälkeen päätti Hauska perehtyä mitä maailmassa on tapahtunut hänen kesähorroksensa aikana.

Kahlattuaan läpi kymmeniä lehtiä oluttuoppinsa äärellä, Hauskan silmiin osui uutinen Stadin Panimolle määrätyistä jälkiveroista, jotka voivat johtaa panimon toiminnan loppumiseen. Supertietokone Hauskan päässä uhkasi tämän johdosta ylikuumentua; miten voikaan olla, että Suomen viranomaiset ja alkoholilait voivat vielä nykyäänkin olla kuin suoraan kieltolain jälkeisiltä vuosilta.

Suomen valtiovarainministeriö oli nimittäin päättänyt perua Stadin Panimon valmisteverohuojennuksen, sillä panimo oli ministeriön mielestä rikkonut huojennuksen ehtoja vuokraamalla laitteistoa ja tekemällä oluterän Olvin panimossa Iisalmessa. Jos asiaan ei saada ratkaisua hallinto-oikeuden käsittelyssä, joutuu Stadin Panimo mitä todennäköisimmin sulkemaan ovensa.

Surumielisenä Hauska alkoi laahustaa Tampereen katuja, seuranaan vain sateen rummutus ja kolme pulloa belgialaista luostariolutta. Alitajuisesti hänen jalkansa kuljettivat sankarimme Bosan vanhan kodin liepeille, Sorin Klubille. Täältä, normaalilta näyttävän talon hämyisästä keittiöstä, se kaikki alkoi.

BOSA edariin!

BOSA on päättänyt ottaa osaa Tamyn edustajistovaaleihin armon vuonna 2015. Tärkeimpinä vaaliteemoina ovat pienempien toimijoiden, Tamyn alaisuudessa olevien aine- ja harrastejärjestöjen, äänien kuuluviin saattaminen ja näkyvyyden lisääminen. BOSAn ehdokkaat lupaavaat vakaasti pyrkiä lisäämään sivistynyttä nauttimista kampuksilla Hervannan tapaan ja tuoda nyt vähälle edustukselle jääneiden opiskelijoiden äänet kuuluviin Tamyn päättävissä elimissä! Muista siis käyttää oikeuttasi äänestää edustajistovaaleissa 3.-4.11. tai ennakkoon 26.-30.10.

Melankolian kourissa ja oluiden loppumisesta johtuvan humalatilan tasoittuminen johtivat Hauskan ajatukset Etelä-Helsinkiin, a.k.a.

Tallinnaan ja siellä toimivaan Sori Brewingiin.

Hauskan päässä sekoittui muistoja siitä, miten kaksi vanhaa Bosalaista päätti paeta Suomen drakonisia alkoholilakeja ja perustaa panimonsa Viroon.

Ottamalla käyttöön crowdfunding-metodin, onnistui Sori Brewing tavoitteesaan kerätä riittävästi pääomaa panimon perustamiseen ja sen voittotaival jatkuu vieläkin. Hauskan suuta muistuttavalle aukolle muodostuu hymynkaretta muistuttava kuvio hänen muistelleensa sitä taivalta, jonka Sorin Brewing perustajat ovat kulkeneet.

Vapaaboomari 4/2015 // 37

MIELIPITEET

Hyvät Boomi ry:n nohevimmat, Olen viime aikoina todistanut kauppatieteiden opiskelijoiden särmikkyyden tason huomattavaa laskua. Minne ovat hävinneet varusmiespalveluksen kultaiset ja hyödylliset opit, jotka todistetusti tekevät sinusta paremman henkilön ihmisenä, ystävänä ja johtajana? Esimerkiksi sitseillä ulkkareiden pitäessä proggiksiaan voisi olla tarpeellista jäpittää esityksen ajan. Tällaiset käytännöt saattaisivat eskponentiaalisesti parantaa opiskelijoidemme yleistä habitusta.

Nimim. #monnithommiin Hei #monnithommiin, Toimitus ehdottaa, että näytätte esimerkkiä heti seuraavilla sitseillä ja opastatte muitakin näissä särmikkyyttä lisäävissä toimissa, jotta maailmasta tulisi parempi paikka elää.

Toimituksen näkemys särmikkäästä habituksesta.

KAKSI MARJAA VB löytää hämmentävän yhdennäköisyyden boomarin ja kuuluisuuden välillä.

Markoboy87 Tofi-kissan kanssa asuva some-ilmiö

Eero Kiiski Tofi Rannan kanssa asuva Tamy-ilmiö

Tahdotko parantaa maailmaa? Onko jalmari soitellut? Osaatko jo RAXimoida hyötysi (RAX {u})? Lipsahtiko eilen jälleen ypp:n puolelle? Ovatko PR-hommat tuttuja?

Jos osui, älä lähetä palautetta osoitteeseen tiedotus@boomi.fi. Meitä ei kiinnosta.

Vapaaboomari 4/2015 // 39