VapaaBoomari 5/2014 by Boomi ry

5/14

LOTTA BACKLUND T A M P E R E E N Y L I O P I S T O N K A U P P A T I E T E I D E N O P I S K E L I J O I D E N A I N E J Ä R J E S T Ö L E H T I

05/2014 JOULUKUU ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257 PAINOS 500 KPL, ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA. PAINETTU HÄMEEN KIRJAPAINOSSA. PÄÄTOIMITTAJA Anni Salo tiedotus@boomi.fi TOIMITTAJAT Aapo Kananoja Anni Salo Emma-Lotta Mikkola Jenni Ilmola Jouni Sotejeff Niko Pankka Tytti Kirvesmies Ville Kaukoranta Ville Miettinen

PÄÄKIRJOITUS

NUIJAPALSTA

KYLLINLÄISKÄYS

TRENDIKÄS BIG DATA

HALLITUS 2015

VB AWARDS

LOTTA BACKLUND >> KANSIJUTTU

RUOTSIN EXCU SPESIAALI

VB TESTAA: LUOVUUDEN JA KÄNNIN RAJAMAILLA

OPSUTYÖ 2015-2018 - JA SAMA SUOMEKSI

NESU-BOOMI

BOSA

BOOMSTOCK

MIELIPITEET

TAITTO Anni Salo Jenni Ilmola Oskari Tuure Ville Kaukoranta Suurkiitos kaikille avustajille! Mainosmyynti, palaute ja mielipiteet osoitteeseen tiedotus@boomi.fi Vapaaboomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

KAKSI MARJAA VB löytää hämmentävän yhdennäköisyyden boomarin ja kuuluisuuden välillä.

Johannes Paavali II Väsynyt mutta harras kirkonmies

Eero Kiiski Väsynyt mutta harras Tamy-mies

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Anni Salon tärkeilyä. Tai törkeilyä.

Tekemistä ja tuskaa Mihin tää vuosi meni? Tuntuu, että on vain hetki kulunut siitä, kun kaikki alkoi – oltiin ihan pihalla, eikä osattu aavistaakaan, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Kun on hyvää seuraa ja paljon (oikeasti kivaa) tekemistä, aika kuluu nopeasti. Yhtään liioittelematta ja tutun kliseisesti voin sanoa puhuttavan elämäni tärkeimmästä ja huikeimmasta vuodesta. Yksi tärkeimpiä juttuja, mitä vuosi on opettanut, on tekeminen. Ei ehkä heti kuulosta kovin erikoiselta tai hienolta, mutta avataanpa sitä hieman. En tiedä, johtuuko se tästä pimeästä jaksosta tai kylmyydestä, mutta suomalaiset rakastavat valittamista. Aina on jotain huonosti ja sitä kyllä muistetaan murehtia. Niille kurjille jutuille annetaan sijaa ihan turhan paljon. Kaikki murehtiminen ja voivottelu on pois oikeasta tekemisestä. Jos en olisi valittanut, olisin jo tämänkin tehnyt. Koska olen huono sanomaan ei, kalenterini täyttyy aina vaivihkaa kaikista pikkuhommista ja kissanristiäisistä. Jossain vaiheessa vuotta huomasin sen, että ei oikeasti ole varaa valittaa ja stressata hommia, vaan tehdä niitä. Valittamiseen ei ole aikaa. Ja sitä paitsi, jos jää liikaa miettimään, elää inhottavassa stressissä koko ajan – tilassa, jossa tietää, että homma pitäisi tehdä, ja toisaalta kynnys sen tekemiseen kasvaa jatkuvasti. Sen sijaan, kun tarttuu toimeen heti empimättä, säästyy ahdistukselta, saa hommat hoidettua ja jää vielä vapaa-aikaakin: siivu siitä, mikä aiemmin meni siihen stressaamiseen ja ongelman kehittämiseen. Nykyään ainakin yritän innostua ja inspiroitua kaikesta mitä teen. Ei paskahommia olekaan, vaan kaikessa tekemisessä on omat hyvät puolensa. Ne näkee, jos haluaa. Arki on paljon sujuvampaa ja helpompaa, kun tekeminen on kivaa. ”On turhaa stressata jotain asiaa etukäteen: Jos kaikki menee hyvin, olet stressannut turhasta. Jos homma taas ei jostain syystä hoidu, aloita stressaaminen vasta sitten, muuten stressaat asiaa kaksinkertaisen määrän”, totesi eräs fiksu ystäväni kerran maailmanluokan stressikriisiin. Valita vähemmän, tee enemmän, vietä vapaa-aikaa enemmän.

4 //

Vapaaboomari 5/2014

Tämä on viimeinen kerta, kun luette mun tekstiä just tältä sivulta. Tämä saattaa olla myös viimeinen kerta, kun luette VapaaBoomaria just tällaisessa muodossa kun se nyt on – mutta se selviää ajan kanssa. Me ollaan Jennin kanssa juonittu jo hyviä suunnitelmia tulevalle vuodelle. Olen nyt vasta alkanut ymmärtää luopumisen tuskaa. On oikeasti aika haikeaa päästää irti jostain, johon on panostanut täysillä koko vuoden, ja joka on ollut ajatuksissa jatkuvasti. Toisaalta mua ei kuitenkaan huoleta. Jennin käsiin uskallan hyvillä mielin laskea sen, mitä olen saanut aikaan tässä vuoden aikana. Mitä mä nyt teen? En tiedä, karkaan Tukholmaan ja otan selvää. Ja se on siistiä. For the last time, Päätoimittajanne Anni

NUIJAPALSTA Boomin puheenjohtaja 2014 tiedotusvastaavan 2015 tentattavana Perinteinen kysymys: miltä tuntuu, kun kautesi puheenjohtajana lähenee loppuaan? Itkettääkö?

Itkettää. Helpotus on iso, sillä tästä vuodesta on selvitty, mutta päällimmäisenä tunteena on kuitenkin haikeus. Tärkeimpänä mieleen ovat jääneet kaikki ne hetket, joita on päässyt kokemaan tässä pestissä. Ne ovat niitä hetkiä niin hallituksen kuin myös boomiaktiivien kanssa. Vuoden aikana on saanut toimia niin mahtavien tyyppien kanssa aina smurffeista Suomen Ekonomien puheenjohtajaan sekä Restamaxin toimitusjohtajaan asti, etten usko ikinä pääseväni kokemaan vastaavaa. Juurikin erilaisten ihmisten kanssa toimimista ja yhteen hiileen puhaltamista jään eniten kaipaamaan. Listaa kolme asiaa, jotka jäivät päällimmäisenä kuluneesta vuodesta mieleen.

1.Remonttihommat. Ne hetket, kun hallituksen ja muiden remonttiin osallistujien kanssa on tehty remppahommia, tsempattu toisiamme ja nähty oman työn jälki konkreettisesti. Upeimpia hetkiä ovat ne, kun töitä on painettu koko päivä ja sen jälkeen päästy nauttimaan talkookaljaa, -pitsaa ja -saunaa, ja taputeltu toisiamme selälle. 2. Kylteripuheenjohtajaverkosto. Aivan mieletön porukka ja korvaamaton tuki tämän vuoden ajan. KPV on todella ajanut kylterien asiaa kovalla intohimolla niin Suomen Ekonomeissa kuin SYL:ssä ja muissakin kanavissa. Se, että pääsee toimimaan Suomen kovimpien kylterivaikuttajien kanssa, kasvattaa valtavasti ihmisenä. 3. Boomi ry. Se, miten Boomin tapahtumat vetävät porukkaa, mitä kaikkea Boomi saa aikaan. Palkitsevimpia hetkiä ovat ne, kun näkee ihmisten viihtyvän ja tuntevan Boomin kodikseen. Tämän olen todella ymmärtänyt vasta puheenjohtajavuotena ja pelkästään sen ymmärtäminen on mieletön kokemus. Mikä oli haastavinta Boomin puheenjohtajan roolissa toimimisessa ja mikä vastaavasti huikeinta?

Haastavinta oli paineen käsittely. Tehtävää, kysymyksiä ja kyseenalaistuksia tulee jatkuvasti joka suunnalta: omalta hallitukselta, vanhoilta hallituksilta, boomariaktiiveilta, Boomin perusjäsenistöltä, yritysyhteistyökumppaneilta, opetushenkilökunnalta, KPV:lta, muilta ainejärjestöiltä ja SEFE:n toimistolta. Kaikki yhteydenotot kehittävät toimintaa, mutta haastavinta on yöunista huolehtiminen kaiken tämän keskellä. Huikeinta puolestaan on se vastuu, joka Boomin puheenjohtajan tehtäviin kuuluu. Puheenjohtajana pääsee vastaamaan maailman parhaan ainejärjestön toiminnasta ja näkemään, miten mukana olevat nauttivat kaikesta tekemisestä. On hienoa, kuinka omalla toiminnalla pystyy vaikuttaamaan siihen, että jäsenet ja erityisesti

aktiivitoimijat saavat mahdollisimman paljon irti Boomista ja kehittyvät ainejärjestömme ansiosta. Viimeiset kaksi vuotta ovat menneet hallitushommissa. Mitä suunnitelmia sinulla on jatkoa ajatellen?

Vaikuttamistoiminnan osalta haluan olla aktiivisesti mukana Tamyn edaritoiminnassa sekä ylipäätään Tamyn toiminnassa. Todennäköisesti tulen hakemaan edarin puheenjohtajaksi. Suomen Ekonomien hallitus 201617 valitaan syksyllä ja olen vakavasti harkinnut hakevani sinne. Boomin osalta haluan jatkaa tänä vuonna tehtyä työtä toimimalla aktiivisena taustavaikuttajana. Haluan olla mukana koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Boomin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Haluan myös olla luomassa Boomille pitkän tähtäimen strategiaa nyt, kun tämän hullun remonttivuoden jälkeen toiminta vakiintuu. ”Siviilielämässä” keskityn urheiluun. Tavoitteena on nousta suunnistuksessa kansallisen tason viestijyräksi ja vielä joku päivä nousta Jukolan viestin Hiidenkivelle. Haluan panostaa opiskeluun ja hankkia sen osaamisen, mitä ekonomilta työelämässä vaaditaan. Millaisia neuvoja antaisit vuoden 2015 hallitukselle ja ennen kaikkea seuraajallesi?

Muistakaa rakastaa. Rakastakaa toisianne, sillä vuodesta ei muuten selviä. Yhteishenki on tärkein motivaation lähde. Rakastakaa myös sitä, että joku on teidän kanssanne eri mieltä. Se kasvattaa teitä valtavasti ja vie Boomin toimintaa eteenpäin. On äärimmäisen palkitsevaa, että pystyy keskustelemaan eri mieltä olevien ihmisten kanssa ja vakuuttamaan heidät siitä, että sinä teet asiat oikealla tavalla. Vapaaboomari 5/2014 //

KYLLINLÄISKÄYS Sampo Juuti

KYLLI-SEDÄN JOULUTERVEHDYS Syksy on vähitellen paketissa ja on aika siirtyä joululomalle, tietenkin heti tenttisuman jälkeen. Osa saattaa ottaa varaslähdön ja jättää tentin tai pari tammikuun uusintoihin. Kaikille yhteistä on kuitenkin se, että aaton aikaan kukin istuu joulupöytään eikä hevillä hievahda. Paitsi välillä pitää tuijottaa lastenohjelmia ja syödä kinkkua. Itse asiassa kinkkua syödään juhannukseen asti, sillä äiti on varmaan ostanut tänäkin vuonna ylimitoitetun potkan perheen purukalustoon nähden. Ajatukset pyörivät mässäilyn ympärillä, mutta pitäisikö sitä miettiä jotain muutakin? Suosittelen, sillä loman jälkeen starttaa kurssien lisäksi mm. koko kevään stressin aihe eli kesätyöhaku. Muistutan siitä jo nyt, sillä opiskeluajan työpaikkoja ei kannata väheksyä. Näillä luot pohjan ja varmistat kilpailukykysi työmarkkinoilla valmistumisesi jälkeen. Tiedossa on, ettei yliopisto pysty tarjoamaan kaikkia työelämässä tarvittavia taitoja, joten mikset kartuttaisi työkalupakkia jo opiskeluaikana? SEFEn CV-klinikka, webinaarit, palkkasuositukset ja lakimiespalvelut ovat käytössänne ympäri vuoden. Alkuvuodesta on tarkoitus myös järjestää kampuksella työhaastattelusparraus, tästä lisää myöhemmin. Työn-

Sampo Juuti Kylteriyhdyshenkilö, Tampereen yliopisto

6 //

Vapaaboomari 5/2014

haku itsessään on melkoinen prosessi, jonka kanssa tulee olla pitkäjänteinen ja järjestelmällinen. If you don’t have a job, your job is to get a job. Yllättävää kyllä, yleensä lopussa kiitos seisoo. Muista myös SEFEn jäsenpalveluista löytyvä ekonomipörssi, jonka kautta voit päästä kiinni parempaan leivänsyrjään. Onneksi uusi vuosi tuo tullessaan myös rennompaa menoa kun Kylteripäivät aka KYPÄ tulee jälleen tammikuun lopussa. Nähtäväksi jää, loppuvatko liput tänäkin vuonna 12 minuutissa. 500 opiskelijaa kerääntyy yhteen ympäri Suomen kuuntelemaan huikeita puhujia, nauttimaan ensiluokkaisesta kylteriseurasta ja bilettämään pikkutunneille asti. Katso promovideot Kylteripäivien Facebook-sivulta! Ainiin. Vuodenvaihteen jälkeen Suomen Ekonomiliitto (SEFE) ei ole enää SEFE, vaan tulevan brändiuudistuksen myötä virallinen nimi on Suomen Ekonomit, Finlands Ekonomer. Kirjoitan tätä tekstiä parhaillaan Pasilan toimistolta, jossa aamulla oli brandiworkshop Ekonomien työntekijöiden sekä mainostoimiston toimarin kanssa. Ideariihessä saimme hyvää materiaalia minkä pohjalta brändiä tullaan viemään eteenpäin. Uudistus lanseerataan virallisesti ensi vuoden alussa. Vaikka nimi muuttuu, palvelut pysyvät samoina, aurinkolaseja tulee jatkossakin ja meikäläinen jatkaa tehtävässä ensi vuoden puolelle.

Suomen Ekonomiliitto - SEFE ry +358 445257893 sampo.juuti@sefe.fi

Maailma, jossa harjoittelu tuottaa tulosta. Videohaastattelut yleistyvät rekrytoinnissa. Nyt voit harjoitella videohaastattelua ennen aitoa rekrytointitilannetta. Harjoittelemalla opit tuomaan oman osaamisesi ja persoonasi paremmin esiin sekä tiivistämään sanottavasi. Lisäksi saat esitykseesi varmuutta. Harjoittelu tapahtuu verkossa SEFEn jäsenpalvelussa (jasenpalvelu.sefe.fi). Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi.

Trendikäs

BIG DATA Asioita, joita jokaisen kylterin tulisi tietää aiheesta.

Jokainen on varmasti kuullut tällä hetkellä pinnalla olevasta big datasta, mutta monelle käsitteen sisältö on vielä epämääräisen sumun peitossa. Yksi syy tähän todennäköisesti on se, että big data kattaa käsittämättömän suuren määrän tietoa, jota on kerätty monesta eri lähteestä, kuten sosiaalisesta mediasta ja mobiililaitteista. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme tuottaneet enemmän tietoa, kuin koskaan aiemmin. Big data on jatkuvasti kasvavien ja järjestelemättömien, suurikokoisten tietomassojen etsimistä ja keräämistä sekä niiden analysointia, esittämistä ja jakamista tilastotieteen ja tietotekniikan apukeinoin. Slush 2014 –tapahtumassa puhunut Meltwater Groupin toimitusjohtaja ja perustaja Jørn Lyseggen korostaa big datan hyödyntämisen merkitystä yritysten liiketoiminnassa. Hänen mukaansa kyseessä on massiivinen tulevaisuuden bisnes. Meltwater on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on herännyt hyödyntämään alati kasvavaa ulkoisen tiedon määrää. Se on norjalainen pilvipalveluja tarjoava myyntiorientoitunut ohjelmistoalan yritys, jonka liikeideana on auttaa asiakkaitaan rakentamaan yrityksensä brändiä sekä pyrkimään jatkuvaan kasvuun. Yritys perustettiin vuonna 2001, jonka jälkeen se on laajentanut toimintaansa melkein kaikkiin maanosiin – eikä menestystarinalle näy loppua. Aluksi yritys keskittyi digitaaliseen uutisseurantaan, jonka jälkeen laajennettiin sosiaaliseen mediaan. Big data on uusin laajennuksen kohde. Big datan tietoja voi käyttää monin tavoin yrityksen liiketoiminnassa. Sen avulla voi saada tarpeellista tietoa muun muassa asiakkaista, kuten heidän kulutustottumuksistaan ja asiakastyytyväisyydestään. Esimerkiksi seuraamalla asiakkaiden kommunikointia sosiaalisessa mediassa uutta tuotetta lanseeratessa, on mahdollista kuulla asiakkaiden reaktioista reaaliajassa. Yritys voi käyttää keräämäänsä informaatiota myös hyödyksi vaikkapa rekrytoinnissa, päätöksenteossa ja kilpailijoiden seurannassa. Big datasta on hyötyä suurimmalle osalle yrityksiä ja sitä voivat hyödyntää kaikenkokoiset ja eri toimialoilla toimivat yritykset. Meltwaterin palveluita käyttävät muun muassa Apple, IBM, Finnair, Harvard Business School ja jopa katolinen kirkko. Miten big dataa sitten analysoidaan? Se on moninainen prosessi, jossa pyritään asettamaan oikeat algoritmit, joiden avulla tietyt hakuyhtälöt, jotka koostuvat hakusanoista, etsivät tietoa laajalta kentältä. Tuloksista työstetään graafeja, joista halutut tiedot on helppo lukea. Selkokielellä sanottuna, big datan analysointi onnistuu erilaisten pilvipalveluiden avulla. Big datan kanssa tekemisissä toimii työntekijöitä monenlaisista

8 //

Vapaaboomari 5/2014

Jenni Ilmola

koulutustaustoista. Esimerkiksi Meltwaterin porukka koostuu kauppatieteilijöistä, diplomi-insinööreistä, analyytikoista ja taitaapa mukana olla yksi liikuntatieteilijäkin. Meltwaterilla ei niinkään painoteta koulutusta vaan nuorta potentiaalia, myyntihenkisyyttä ja ”drivea”. Loppujen lopuksi big datakin jää vain hienoksi käsitteeksi, ellei sitä osata myydä yrityksille ratkaisuna niiden kohtaamiin liiketoiminnallisiin haasteisiin, kuten myyntiin tai kilpailijaseurantaan. Teknisen osaamisen voi oppia työssä, kunhan löytyy innostusta ja intohimoa. Big data on käsitteenä vielä niin uusi, ettei sen analysointiin ole vielä oikeita käsitteitä ja malleja. Meltwater pyrkii olemaan yksi niistä yrityksistä, jotka rakentavat näitä malleja. Big data on jo itsessään suuri haaste valtavan tietomääränsä vuoksi. Kaikkea informaatiota ei ole ainakaan vielä mahdollista saada seurannan ja analytiikan piiriin, joten on tärkeää osata valikoida yritykselle hyödyllinen tieto ja tämän tiedon keräysjärjestys. On siis löydettävä juuri tietylle yritykselle sopiva konteksti ja järkevät filtterit haluamiensa asioiden seuraamisen avuksi. Yksi haaste on myös saada yritykset ymmärtämään big datan ja mediaseurannan merkitys. Tietojen saanti esimerkiksi sosiaalisesta mediasta on vaivattomampaa kuin samojen tietojen kerääminen pitkällisten haastattelujen ja tutkimusten kautta. Yritykset ovatkin heränneet hyvin ulkoisen tiedon hyödyntämiseen, ja Melwaterilla on pelkästään Suomessa jo noin 1400 asiakasta. Tarkoitus on saada yritykset näkemään Internetissä saatavan tiedon hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisen välineenä. Koska valtava tietomäärä kasvaa jatkuvasti, yritysten tulisi kiinnittää siihen huomiota entistä enemmän. Ne, jotka osaavat hyödyntää tätä tietoa, tulevat menestymään. Kuten Lyseggenkin totesi esityksessään Slushissa, big datan nykyinen hyödyntäminen on vasta pintaraapaisu sen koko potentiaaliin ja tulevaisuuden mahdollisuutena nähdään kaiken saatavilla olevan verkkotiedon analysointi. Haastattelimme artikkelia varten Meltwaterin Tampereen toimiston Managing Directoria Lotta Vehkalaa.

Innostuit ko urasta big datan mediaseu ja rannan p arissa? M rekrytoi y eltwater mpäri vu oden tarp m u k aa n . eidensa Katso ta rkempaa yrityksen tietoa rekrytoin tisivulta, lifeatmelt water.com

HALLITUSVERTAILU Politiikantoimittaja @Miättine

HALLITUS 2015 Boomille on jälleen valittu uusi hallitus. VapaaBoomarin luotettava poliitiikan(tyhjän)toimituksen esimiettinen otti asiakseen tutkailla, onko uuteen hallitukseen ensinkään luottamista ja saammeko parempaa, vai joudutaanko yhdistys näiden uusien töhöjen myötä lakkauttamaan.

Koska tutkiva journalistimme ei hallitse minkäänlaista asiantuntemusta tai toimittajan etiikkaa, päädytään ratkaisuun, jossa asiasisältöosaaminen ei korvaa huumorin puutetta. Ja koska kokonaiset lauseet on niin so last season, arvostelu tapahtuu twiittien muodossa.

Vapaaboomari 5/2014 //

// Vapaaboomari 5/2014

Vapaaboomari 5/2014 //

KOHOKOHDAT 2014 Jenni Ilmola, Niko Pankka, Emma-Lotta Mikkola

VB awards

VUODEN FUCK THIS SHIT, I’M SUPERMAN

VUODEN VESIPETO

VUODEN CALM THE FUCK DOWN, I’M ROYAL

12 //

Vapaaboomari 5/2014

RUMAT MIEHET EIVÄT KUOLE KOSKAAN

VUODEN KALJU

#TAHDON2014 VUODEN PARAS PERSE

VUODEN REACH AROUND

VUODEN SEKSIBASSO

VUODEN VERGIASIANTUNTIJA Vapaaboomari 5/2014 //

Anni Salo

14 //

Vapaaboomari 5/2014

â&#x20AC;?

No toimittajan duuni ja journalistiikka kiinnosti, mutta tiesin, ettĂ¤ jos musta tulee ekonomi, niin voin silti kirjoittaa artikkeleita. Sit mĂ¤ menin opiskelemaan Hankenille.

Hankenilla hommat ajautuivat vähän sivuraiteille opiskelusta – vuonna 2003 tie vei ensin SYL:n

hallitukseen, josta ylioppilaskunnan päätoimittajaksi ja edelleen puheenjohtajaksi. Koulutuskentän kuuma peruna oli silloin Bolognan prosessi, jossa koulutuksesta tuli kaksiportainen: ensin kandidaatintutkinto, sitten maisterivaihe. Myös ammattikorkeakoulut olivat juuri vakiinnuttaneet asemansa Suomen korkeakoulutuksessa, ja ne saivat rahoitusta sisäänottomäärän perusteella – ei valmistuneiden määrän perusteella, niin kuin yliopistoissa. Kyltereitä huolestutti etenkin ekonomin ja tradenomin välinen rajanveto. Opiskelijapolitiikan lisäksi Lotta oli Kokoomusnuorten liittohallituksessa ja Nuorten Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana. Kunnon poliittinen broileri –CV, ja siinä vaiheessa Lotta ajatteli, että hänestä tulee poliitikko tai vastaava. Samaan aikaan Lotta kuitenkin kiinnostui stand up – komiikasta, hänestä se oli aina ollut mielenkiintoista: miten tyyppi vaan menee lavalle, ilman hassuja hattuja tai banaaninkuoria, ja jengi ulvoo naurusta. Ruotsissa stand up –komiikkaa oli ollut jo pidempään, ja kun laji vihdoin rantautui Suomeen, Lotta bongasi Suomen Stand Up Clubin viikonloppukurssin. ”Siellä kurssilla klubin toimari tuli kysymään, että milloin tuut oikeasti lavalle, ja siit se sit lähti.” Stand up ei välttämättä ole sellaista, että siihen kasvetaan; sen voi oppia, jos on luonteeltaan hauska. Ajattelutavan pitää olla vähän vinksahtanut. Suomalainen huumorikulttuuri on perinteisesti tarinankerrontaa – hauskoja tarinoita joo, mutta se ei toimi stand upissa. Lotta onkin vinkannut aloitteleville koomikoille, että kirjoita materiaalisi paperille ja ota siitä välistä kaikki ne turhat sanat pois, jota kuulija ei tarvitse jutun ymmärtämiseen. Stand up –komiikka on tiivistä ja nasevaa. Lotta alkoi tekemään stand uppia, ja oli samaan aikaan kesätöissä eduskunnassa. Eduskuntaan tuli avoimeksi sijaisuus, johon Lottaa kysyttiin. Tuolloin Lotta piti

myös siviilielämässä blogia, johon hän kirjoitti elämästään ja työstään - eduskunnan arjesta. ”Kirjoittelu johti sitten pieneen myrskyyn vesilasissa, ja irtisanouduin eduskunnasta.” Kokoomuksen avustajaverkostoissa tapausta luonnehdittiin sananvapausskandaaliksi: Eduskunnan virkamies on joutunut irtisanoutumaan, koska ei saa kirjoittaa blogissaan vapaasti! Toimittajat tarttuivat tapaukseen, ja se pääsi iltapäivälehtien otsikoihin. Sami Tenkanen NRJ:ltä tarttui tähän myös, ja lähetti Lotalle tekstarin: ”Sami Tenkanen moi! Luin että otit loparit eduskunnasta, miten komiikka taipuis radioon?” Skandaali vei Lotan juontamaan NRJ:n aamuohjelmaa muutamaksi vuodeksi, josta hänet bongattiin Nelosen B-studioon. ”Sitä tehtiin useamman tuotantokauden ajan, joka arkipäivä kuvattiin uusi jakso, ja se oli älyttömän hauskaa.” Lotta teki myös stand up –kiertueen ja jäi sen jälkeen äitiyslomalle. Äitiyslomalla oli hyvä miettiä, mitä haluaisi tehdä. Lotalla on aina ollut tietynlainen lineaarinen urakäsitys, ajatus siitä, että pitää aina päästä uralla eteenpäin: stand up on kuitenkin Suomen kokoisessa maassa nopeasti läpikoluttu. ”No mitähän sit seuraavaksi? Olihan mulla onneksi kaikennäköistä muutakin taustaa ja kykyjä.” Lotta siirtyi tv-tuotannon puolelle, ja työskentelee nyt Warner Brosin Eyeworks Finland Oy:llä. Siellä hän kehittelee uusia tv-ohjelmia, kotimaistaa KV-formaatteja Suomen televisioon sopivaksi, pitchaa ohjelmia, scouttaa mitä maailmalla on meneillään ja tapaa ihmisiä, joilla on hyviä ideoita tai jotka voisivat olla hyviä televisiossa. Tämän lisäksi Lotta vastaa vielä suomalaisten televisioformaattien myynnistä ulkomaille. Vaikka Lotta ei enää tee keikkoja ammatikseen, sitä ei voi ottaa hänestä pois: hän on hengeltään koomikko. Sosiaalisessa mediassa äänessä oleminen on ikään kuin luonnollinen jatkumo stand upille. ”Sitä valtavaa aivoripulia tulee koko ajan, ja Twitter on hyvä outletti sille.”

Vapaaboomari 5/2014 //

Sosiaalisen median kanaviahan on hirveän monta, mutta Lotta uskoo, että jokaiselle on se oma kanavansa. Hän on itse kirjoittajatyyppiä – vaikka Lotta on Instagramissa ja tietää miten se toimii, ei hän saa sieltä niin paljon irti, sillä hän ei näe maailmaa kuvien läpi. ”Kaikki lähtee siitä, että sun pitää rakastaa olla siellä ja sen pitää tulla luonnostaan. Sisältö ei ole mielenkiintoista, jos sitä pitää hakemalla hakea ja homma on pakottamista.” Kannattaa panostaa siis siihen, mikä on luonnollisin tapa tuoda itseään esille, sillä on mahdotonta olla kaikkea kaikille. Sosiaalisessa mediassa tärkeintä on aitous. Lotta

ei itse mieti sitä, minkä kuvan jokin twiitti hänestä antaa – hän kirjoittaa asioita, joita voisi sanoa kasvokkainkin kenelle vaan. ”Se on varmaan vähän sama kun BB:ssä, sä voit ajatella että meet sinne BB-taloon ja sit esitän tällaista, mut kun ne kamerat kuvaa sua 24 tuntia vuorokaudessa niin kukaan ihminen ei kykene pitämään mielessä et mun pitäis erilainen kun mä oikeasti oon, vaan jossain vaiheessa alkaa lipsahtelemaan se oikea luonto. Mä luulen, että Twitter on hirveän samanlainen, jos sä meinaat siellä olla niin et sä pysty feikkaamaan sitä kaikkea materiaalia.” Sosiaalisessa mediassa on erilaisia tapoja olla. Siellä on muun muassa paljon asiantuntijoita, jotka käytännössä vain keskustelevat siitä omasta alastaan ja osaamisestaan, ja siksi heitä seurataankin. ”Persoonallisuus somessa älyttömän tärkeetä. Pakko antaa persoonaa peliin. Amerikkalaiset brändit, ne jotka pärjää parhaiten ja joilla on miljoonia seuraajia, ne on niitä jotka antaa paljon vapaammat kädet ja toimii pienellä humoristisella otteella. Oreo ja Delta on näistä hyviä esimerkkejä.” Maassa maan tavalla – niin myös sosiaalisessa mediassa. ”Ihmiset ei aina ymmärrä sitä, että jokaisessa

somessa pitäisi olla sen somen tavoin, ja se mikä toimii yhdessä paikkaa, ei välttämättä toimi muualla.” Nettisivu voi olla yritykselle yksisuuntaista tiedottamista varten, ja sinne menevät ne ihmiset, jotka nimenomaan kaipaavat sitä tietoa, mutta sosiaalinen media ei toimi niin. Nimensä mukaan sosiaalinen media on sosiaalista, siellä viestintä on kaksisuuntaista ja siellä on pakko olla läsnä. Somessa ei voi harjoittaa vaan yksipuolista tiedottamista, vaan pitää tarjota jotain lisäarvoa, jota esimerkiksi sieltä yrityksen nettisivuilta ei saa. Yritykset ovat pikkuhiljaa alkaneet ymmärtää myös sen, että sosiaalisessa mediassa tarvitaan persoonia. ”Ihmisillä pitää olla joku syy seurata sua. Läsnäoloon ei riitä teknologia tai jokin julkaisualusta, vaan homma on käsipeliä, siellä pitää oikeasti jonkun olla istumassa, kirjoittamassa ja vastaamassa. Se on yrityksille toisaalta tosi raskas prosessi, koska sitä ei voi automatisoida.”

// Vapaaboomari 5/2014

”

Sosiaalisessa mediassa tarvitaan persoonia. Ihmisillä pitää olla joku syy seurata sua.

Lotta tietää ja tekee ihan valtavasti. Miten hän pystyy siihen? ”Joku kärsii aina, ja jotain asioita pitää

jättää joskus tekemättä. Olen huono sanomaan ei. Mutta oon myös fiksu ja tehokas. Sit kun pitää tehdä jotain, saan sen tehtyä, ja uusien asioiden omaksumiseen ei mee paljonkaan aikaa. Aikataulutan tosi tarkasti. En tee hirveästi ylitöitä, sillä oletan, että ne työt pitää pystyä hoitamaan työajan puitteissa, muuten on jotain pielessä. Toki on iltatilaisuuksia ja työmatkoja, mutta ne otetaan sitten muualta pois. Pyrin siihen, että kun haen lapsen päiväkodista, olen läsnä hänelle siihen asti, että hän menee nukkumaan. Silloin ei olla koneella tai tehdä muita juttuja. Viime syksynä mä jouduin tekemään niin, että menin aina ajoissa nukkumaan ja heräsin kello 5.30 lenkille. Se oli kaikista helpointa, ei tarvinnut järjestää lapsenvahteja tai muuta. Juokseminen on helppoa, sitä voi tehdä silloinkin kun salit on kiinni. Pitää vaan keksiä tapoja järjestellä asioita. Teknologia auttaa, mä käytän hirveästi eri laitteita ja sovelluksia, laitan esimerkiks muistutuksia. Ei se aina helppoa oo, mutta se on asenne ja elämäntapa. Ja jos asioita viitsii vähän edistää, ne usein alkavat etenemään kuin itsestään. Jos mulla on vaikka joku idea, soitan tutulle joka tietää asiasta ja sovin lounaan sen kanssa, koska lounasta pitää syödä joka tapauksessa. Sit taas saan lounaalla aiheeseen liittyvän seuraavan kontaktin ja sovin lounaan, ja niin se asia etenee. Onhan mulla kaiken näköisiä ideoita ja haaveita, esimerkiksi just mietin et pitäisi kirjottaa tästä someaiheesta kirja, ja on mulla muitakin kirjaideoita, jotka on nyt vaan jääny. Työmäärä töissäkin on lisääntynyt eli ei ole just nyt aikaa tällaisille harrastuksille. Toisaalta ajattelen nyt myös tulojen maksimointi -näkökulmasta, etten nyt lähde puolen vuoden virkavapaalle kirjottamaan kirjaa. Hirveästi olis kaikkia ideoita, haluisin tehdä esimerkiksi videoblogia, kirjottelen aina kännykkään aiheita. Pitäisi vaan jostain keksiä se tunti että istuisi ja tekisi vaan sitä. Mutta jonain päivänä vielä.”

lotta # somekokki’na >>

Lotan vinkit kyltereille All in. Todella harvassa työpaikassa positiivista on se,

että susta ei jää oikein mitään mieleen. Kukaan työelämässä ei oleta, että sulla ei olisi persoonaa ja elämää työn ulkopuolella – somessa tulee esiintyä toki järkeä käyttäen. Suomen televisiomediassa on lähiaikoina pohdittu sitä, että alkaako castingiin, juontajavalintoihin yms. vaikuttaa se, miten aktiivisia ehdokkaat ovat somessa: On helpompi luoda ohjelman ympärille ennakkopöhinää, kun mukana on ihmisiä, joilla on jo nimeä kansan keskuudessa. Se, että tällä hetkellä isoissa teollisuusyrityksissä toimitusjohtajina työskentelevät vuorineuvokset eivät halua someen, ei tarkoita sitä, etteikö muutaman vuoden sisällä siellä olisi jo aivan eri ihminen päättämässä. Kaikki tietävät, että some on nykyään kansalaistaito – enää ei ole sellaista, kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten, että ei vaan halua mennä Facebookiin – ei ole vaihtoehtoja. Tietenkään somessa oleminen ei tarkoita, että sinne pitäisi laittaa koko elämä, mutta on pakko ymmärtää eri sosiaalisten medioiden toimintamekanismit. Kaikessa ei tarvitse olla mukana, mutta ainakin suurimmat pitää hallita ja ymmärtää, koska nykyään työssä kuin työssä niihin törmää. ”Persoonaa peliin, ole oma itsesi ja ole kaikessa mukana.” Ennen kuin täytät 30, älä koskaan kieltäydy mistään (järkevästä). Tämä ei tarkoita, että kaikki pi-

siis mahdollisimman paljon juttuja. Lotta on aina mennyt kun on pyydetty, ja tehnyt keikkoja ilmaiseksikin. ”Vasta sitten, kun sulla alkaa olemaan uraa, niin osaat vähän hahmottaa mistä voi kieltäytyä. Mutta siihen asti, pitkän aikaa, niin mee ja tee aina kun pyydetään.” Reippaus. Koulutus on hieno asia ja hyvä juttu, mutta

reippaus on aina se ykköskriteeri. Sitä ei opeteta koulussa, mutta se on ihan älyttömän tärkeä ominaisuus. Reippaat ihmiset pääsee aina uudestaan töihin. ”Tää on yks tärkeimmistä asioista, jota opiskelijatoiminta on opettanut. Siellä ei oo töissä siivoojia ja tapahtumajärjestäjiä, vaan asiat tehdään itse. Jos me haluttiin järkkää joku tapahtuma, se alkoi aina sillä et siivottiin keittiö ja tehtiin ruokaa vieraille, ja sit siivottiin vielä sen jälkeen kun vieraat oli lähteny. Ei ole sellaista budjettia jonka varjolla saisi kaikki hoidettua ostamalla. Se opettaa sitä reippautta ja se on tärkeetä. Tietenkään sun suunnitelma ei ole siivota tai järjestää bileitä koko loppuelämääsi, ja paskaakin se voi olla, mutta se asenne, mikä siitä tulee, on sairaan hyvä. Sen huomioin rekrytoidessakin, että jos on ollut vuoden tai kaks opiskelijatoiminnassa mukana, pääsee ehdottomasti aina haastatteluun. Silloin on osoittanut sen, että on valmis tekemään asioita yhteisen hyvän eteen.”

täisi tehdä ilmaiseksi, mutta ihan hirveästi asioita oppii kun pääsee katselemaan lähempää, kulissien takaa. Tee

Vapaaboomari 5/2014 //

RUOTSIN EXCU SPESIAALI Emt. Vanha puheenjohtaja yliarvioi itsensä

Ruotsin excu vaatii tunnetusti vahvaa suorituskykyä, eikä se ole välttämättä helppo kokeneimmillekaan konkareille. Muuan vanha puheenjohtajakin erehtyi yliarvioimaan taitojaan ja tuli loppujen lopuksi llöydetyksi sammuneena laivan peliluolasta. Kyseinen henkilö oli käynyt ottamassa lisävauhtia iltaan autopeli Sega Rallyn parissa, mutta väsähtänyt totaalisesti, vieläpä kesken pelin.

Ostoskärryt aiheuttivat hämminkiä kakkoskannella Muutama sankari sai ympäri laivaa seikkaillessaan suorastaan johtavan tason idean ottaa kaikki ilo irti yläkerroksista löytämistään ostoskärryistä. Ostoskärryt kiersivät näiden kahden päivän aikana vähintäänkin jokaisen alakannen hytin läpi ja aiheuttivat yleistä sekasortoa käytävillä. Viimeisenä iltana niiden sijainniksi oli vakiintunut eräiden tutoreiden hytin yläsänky.

Ei oo rahast kii Reportterimme kertoi erään nimeltämainitsemattoman talousvastaavan tiputtaneen linssit silmälaseistaan. Tilanne aiheutti etsintäpartion tanssilattialla, ja kun arvon reportterimme vihdoin onnistui noukkimaan tamppaavien jalkojen joukosta kaksi kirkasta linssiä, tempaisi Tasavallan Pressa linssit lattialle todeten, että niillä ei tee enää mitään. Jäi sitten Tukholman nähtävyydet näkemättä.

18 //

Vapaaboomari 5/2014

Romanttinen nuuskanvaihto Tiedotusvastaavamme hankki Ruotsin reissulta vuosipäivälahjaksi kumppanilleen sitä ruotsalaista vientivalttikorttia, nuuskaa. Hän ei tosin osannut aavistaa, että saisi itse täsmälleen saman vastalahjan. Ehkä kyseisen pariskunnan olisi ensi vuonna parempi vain sopia suoraan, että lahjoja ei osteta, jos se on aina tällainen plusmiinusnolla -tapaus.

Yö tropiikissa

Maailmanvalloitukselle lähtenyt Raimo-kissamaki (jutun kuvituksena) käytti erästä boomaria välikappaleenaan maailmanvalloitussuunnitelmiensa toteutukseen. VB ei tiedä, mitä koukuttavaa kyseinen maki eritti, sillä tämä boomarineitokainen ei olisi millään tahtonut luopua hellyyttävästä makista. Juuri palautusoperaation aikoihin eräs muuan suhdevastaava löysi taloyhtiönsä roskiksesta tismalleen samanlaisen kissamakin. Sattumaako? I don’t think so.

Case 10 tamponia Keneltäkään tuskin jäi huomaamatta alakerran ongelmat putkien toimivuuden suhteen. Jossain vaiheessa iltaa melkein kaikkien hyttien vessat olivat tukossa ja tunnelma sen mukainen. Onneksi Viking Line luovutti yläkansien hyttejä käyttöön, joten risteilykansa pääsi evakuoitumaan pahimman edestä. Syyksi paljastui myöhemmin putkistosta löytyneet kymmenen tamponia. Respectit neitokaiselle, joka ei osannut käyttää roskakoria.

Purjoa laivakeittiössä Eräs kaikkien tuntema laulamisessa kunnostautunut neljännen (?) vuoden boomari taisi innostua buffetin ilmaisista tarjoiluista vähän liiaksi. Jossain vaiheessa iltaa hän oli niin vauhdissa, että erehtyi sekoittamaan laivan keittiön ja miestenhuoneen keskenään, ja liversi kaikkien tunteman norjalaisen kansallissävelmän ilmoille. Laivakokkien arvostus taattu: purjoa, jota ei tarvitse pilkkoa, jee.

VB:n tietojen mukaan myös ananas aiheutti rakkautta ja vihaa hytissä X. Emme halunneet tietää lisää.

Vapaaboomari 5/2014 //

VB TESTAA

Luovuuden ja kännin rajamailla

>> Kolme kauppatieteilijäurosta, mielivaltainen määrä alkoholia ja kirjoitusvälineet: Näistä aineista on koottu tämänkertainen osamme sarjassa “VB testaa.” Luvassa on matka ihmisen sielun ytimeen, jonka edestä alkoholi on poistanut viimeisetkin luovuutta hillitsevät esteet.

Kät Terminathorilla, tuhoajan ja ukkosen jumala Thorin kyisellä risteytyksellä on hyvä päivä. Ukkospilvien tummentaman taivaanrannan alla tämä kaiken eloisan ja elottoman tuhoaja on saanut koko kaupungin polvilleen tämän eteen kerjäämään armoa armottoman tuhon edessä. Valitettavasti Terminathor ei tunne armon käsitettä. Hän on haistattanut pitkät yläkoulun uskonnon moraalioppitunneille ja vähät välittää siitä, mitä joku voisi kutsua armoksi. Tuhoan, siis olen.

20 //

Vapaaboomari 5/2014

Määrätietoisesti tuhoten kaiken eteensä sattuvan Terminathor etenee. Tuo puu, tuo roskis ja se vaja; kaiken tuhoan. Ukkosen säestäessä jylhää jylisevää sinfoniaansa Terminathor tuhoaa jättäen jälkeensä vain silppua, pölyä ja – tuon eläimen? Mikä se tuo on, tuo jumalainen tuhoaja pohtii. Tämä eräs elävä olento jäi tuhoamistyön jäljiltä elämään, kuikuilemaan Terminathorin perään. Hän katsoo eläintä. Kissa. Punavihreä kissa. Voi kuinka suloinen! Terminathor, tuo ukkosenjumalainen tuhoaja jähmettyy paikoilleen katsomaan, kuinka tuo punavihreä kissa kävelee häntä kohti. Mitä tuo mahdottoman suloinen olento tahtoo? Kissan saavuttaessa jo melkein kyynelehtivän Terminathorin kulman takaa yläilmoista pakkaa sekoittamaan pöllähtää Teräsmies. Teräsmiehellä on pahemmat jutut mielessään, aistii punavihreän kissan söpöydestä pakahtunut jumalainen tuhoaja. Teräsmiehen silmät ovat läpeensä karmaisevan kirotun mustat, kuin koko maailman pahuuden itseensä ime-

neet soikiopallot valmiina kiroamaan kaiken kiroamattoman maan päällä. Jo hyvän puolelle kääntynyt Terminathor säikähtää tätä järkyttävää näkyä ja pelkää viattoman punavihreän kissan puolesta. Elä kiroa häntä! Kaikkien onneksi oikeaa laitaa pitkin viilettää maailman kaikkien aikojen paras urheilija, jääkiekkoilija Teemu Selänne miehekkäine leukoineen. Maailman paras Teemu virittää hirmuisen tykkilämärin kohti kirottua Teräsmiestä, joka iskun voimasta lentää kauas Plutoon saakka kryptoniittilammikkoon ja kuolee. Jälleen kerran Teukka korjasi potin kotiin. Sen pituinen se. Jouni S. (Nimi muutettu) Nigerian prinssi

Mies ja Murmutti Lumi narskuu saappaiden alla. Halkopino oli taas vinossa. ”Saatanan halkopino”, miettii Sakari Sikaflex. Marraskuinen ilta on yhtä perseestä kuin kaikki muutkin talvi-illat; lunta tupruttaa, emäntä on kusipää ja uusi kissa on nössö. Baikal ysiviisseiska lepäsi Sakarin harteilla. Tuomassa turvallisuutta, Sakari perusteli vaimolleen. Tupakka ja siilijahti. Sakarin ainoat keinot saada itselleen siemaus omaa aikaa kaiken hässäkän keskellä. Tänään hän joutui kuitenkin palaamaan kotiin tyhjin käsin. Jostain syystä siilit pysyttelivät erityisen hyvin piilossa juuri talvella. Porstuan valo värisee, vaimo huutaa hakevansa perunoita kellarista. ”Vitun muija”, tuhahtaa Sakari ja hotkaisee savukkeensa. Vaari oli opettanut tumppien ehkäisevän homogeeniä. Mietiskelyn keskeyttää rahina pusikossa. ”Oisko, oisko murmutti?” Sakari pohtii innoissaan, poistaen samalla tottuneesti varmistimen. Odotus. ”Meniköhän se jo? Ei. Nyt, nyt näkyy, nyt on hollilla.” *chak-chak, blam!*. Laaki ja vainaa. ”Oot sä Sakke helevetin kova äijä!” mies toteaa itselleen. Taas yksi murmutti vähemmän. Syövät aina eukon porkkanatkin. Mies kävelee, potkaisee viime syksyn rapumertaa. Naapurin Läski-Jussi oli ehdottanut laittamaan tänä vuonna kanan sijaan kissanlihaa. ”Tais olla paras rapuvuosi tällä vuosikymmenellä”, tuumii Sakari ja astuu sisään tupaan. ”Joko on muussi pöyräs?!” huutaa hän ja marssii keittiöön naureskellen. Mies istuu paikalleen. Murmutti. Ihka elävä murmutti istuu jumalauta Sinikan paikalla. Mies laskee housunsa. Tuoksukynttilät täyttävät illan, lootuksenkukat tanssivat symbioosissa, pajapäinen metsämäyrä hyväilee itseään. Ja nämä kaksi, nämä kaksi niin erilaista olentoa yhtyvät. Väkisin. Aapo K. (Nimi muutettu) 2,83 ‰

Murmutti. Myönnä pois, laittasit itekkin. Nimetön Kaiken hävityksen keskellä, hän näki vain minut. Tuijotin tyhjyyteen, enkä tuntenut muuta kuin pelkoa. Kaikki ympärilläni oli murentunut sekunneissa. Kukaan ei ollut uskonut niin tapahtuvan. Ei hänkään, vaikka hän oli vastuussa. Ottaessani askeleita eteenpäin lasinsirpaleet vilisivät jalkapohjiani. Hän antoi minuun vielä viimeisen katseen, kunnes käänsi päänsä tylysti poispäin ja katosi savuverhon sekaan. Otin revolverin taskustani ja lähdin hoipertelemaan eteenpäin tukien oikeaa kättäni, joka oli vahingoittunut räjähdyksessä. Vauhtini kiihtyi, vaikka kipu viilsi tuntoaistieni läpi kuin veitsi. Loppujen lopuksi tunne oli niin sietämätön, että tuska hävisi kokonaan. Nousin ylös kukkulalle ja huomasin hänet noin sadan metrin päässä edessäni. Hänkin oli vahingoittunut, liikkeet eivät olleet vakaat. Yllätyksekseni saavutin häntä nopeammin kuin odotin. Paholaisen kujanjuoksu jatkui muutaman kilometrin ajan, kunnes vastaan tuli länsitunneli, joka oli romahtanut kokoon. Hän kaatui polvilleen kivimassan edessä ja kääntyi puoleeni. Kyyneleiden virratessa erotin sanoja, kuten luottamus ja sattuma. Sattuma, kyllä, se olisi aivan yhtä hyvin voinut olla minä. Tarkistin revolverini. Yksi luoti. Pyöräytin rullaa kerran päättäväisesti ja osoitin sen vasten hänen kasvojaan. Sattuma oli tämän aloittanut, se myös saa tämän lopettaa. Jos kohtalo niin päättää. Painoin liipaisinta. Kaikki pimeni. Niko P. (Nimi muutettu) ‰ positiivinen ääretön

>> Novellin “Nimetön” päähenkilö useista kuvakulmista. Totally not John McClane.

Vapaaboomari 5/2014 //

OPINTOASIAA - JUTTUJA 55 OPINTOPISTEESTÄ JA MOKKAPALOISTA Tytti Kirvesmies, Ville Kaukoranta

OPSUTYÖ 2015-2018 - JA SAMA SUOMEKSI >> Kolmen vuoden välein uudistettava opetussuunnitelma eli curriculum on jälleen päivittämisen kynsissä. Haastattelimme opsutyön parissa työskennelleitä opiskelijoita sekä erästä henkilökunnan jäsentä. Lue, miten työtä on tehty ja mitä tuleville vuosille on luvassa!

Johtaminen: Riku Jokinen Miten ja milloin?

Olemme kokoustaneet henkilökunnan kanssa kahdesti syksyn aikana ja myös kopomme Sini on ollut mukana edustamassa myöhemmin aloittaneiden opiskelijoiden näkökulmaa. Mitä?

Kolme vuotta sitten muuttui paljon, joten nyt ei ollut suuria muutostar peita. Muutokset, kuten uudet kirjat, ovat lähinnä kosmeettisia. Selkeyden vuoksi olemme koonneet yhteen teemakokonaisuuksia. Strategian ja yrittäjyyden moduuli muodostuu TTY:n, Tamkin ja meidän yhteisistä kursseista. Täysin uusi kurssi on kandivaiheen liiketoiminnan tietojärjestelmät, jota ollaan opiskelijoiden puolelta toivottu jo kauan. Boomin hankkimat puhujat tulevat kertomaan yrityksen tietojärjestelmistä kuten reskontrasta. Maisterivaiheeseen tulee kaksi uutta kurssia, Henkilöjohtamisen ajankohtaisia teemoja sekä Palveluliiketoiminnan ansaintamallit ja arvoverkot. Miksi?

Uudet kurssit paikkaavat aukkoja, joita kurssitarjonnassa on ollut, ja toisaalta tuovat opetukseen ajankohtaista otetta. Uudet kirjat edesauttavat etteivät kurssit toistaisi itseään.

22 //

Vapaaboomari 5/2014

Taloustiede: Samuli Mäkelä Miten ja milloin?

Työmme on ollut suoraviivaista, sillä arviolta 2/3 taloustieteen kursseista on universaaleja kaikkialla maailmassa samanlaisina toistuvia eikä niitä voi muuttaa. Kolme vuotta sitten keskusteltiin siitä jatkuuko taloustieteen opetus ylipäänsä Tampereella, nyt selvittiin muutamalla kokouksella syksyn aikana. Mitä?

Erityisalojen (rahatalous, julkistalous jne.) opetuksen päällekkäisyydet pyritään poistamaan. Tälle hetkellä erityisalojen kursseja tarvitsee lukea kandivaiheessa yksi, ensi syksystä lähtien kaksi. Taloustieteeseen sopisi paremmin rakenne 100 op+200 op. Nyt haasteenamme on saada uudet opiskelijat kiinnostumaan taloustieteestä riittävän aikaisin, mieluusti heti ekana vuonna, jotta he ehtivät käydä kaikki pakolliset kurssit. Täysin uutena kurssina jo tänä syksynä alkoi Talouden ajankohtaisaiheita, jolle tervetulleita ovat muidenkin opintosuuntien opiskelijat. Miksi?

Haluamme tehdä taloustieteestä seksikkäämmän.

Vakuutustiede: Niko Vornanen Miten ja milloin?

Aloitimme työn jo käymällä läpi pitkäaikaisimpia ongelmia, joita vakuutustieteiden ja riskienhallinnan opinnoissa on tullut vastaan.

Opsu eli opetussuunnitelma? Tarjolla olevan opetuksen kokonaisuus, sisällöt ja näiden perustelut. Arkikäytössä opsu on se, mitä kaikkea tietyssä tutkinnossa voi/ tulee opiskella.

Mitä?

Uusia kursseja ei ole suunnitteilla. Kandikurssien päällekkäisyyksiä järkevöitämme yhdistämällä kursseja. Vakuutustieteen kandiin kuuluu pakollinen harjoittelu. Sen suhteen mietimme kriteerejä harjoittelupaikan saamiseen, kun opintosuunnat valitaan vasta toisena vuonna. 35 opintopistettä vakuutustieteestä taisi olla raja, jolla harjoittelupaikan voi saada yliopiston kautta. Miksi?

Suuria muutoksia ei tarvita. Saamme kursseillemme finanssialan henkilöitä luennoimaan, ja vakuutustiede opintosuuntana kiinnostaa vahvan työelämänäkökulmansa puolesta.

Vastuullinen liiketoiminta: Topias Takkinen

>>>

Miten ja milloin?

Olemme kokoontuneet muutaman kerran ja keskittyneet lähinnä kandisysteemin uudistukseen. Mitä?

Vastuullisen liiketoiminnan voi tulevaisuudessa valita pääopintosuunnaksi vasta maisterissa. Kandiin olemme muodostaneet moduulin, josta tulee vastuulliseen liiketoimintaan halutessaan lukea 20-35 opintopistettä. Ylhäältä käsin olemme saaneet pyynnön toteuttaa kaikki kandin kurssit englanniksi ja näin teemme. Uusia kursseja kandissa ovat ympäristöön keskittyvä business nature society –kurssi sekä vastuullisuutta osuuskunnissa käsittelevä kurssi. Lisäksi opintoja voi täydentää valtakunnallisilla verkkokursseilla. Miksi?

Olemme uusi opintosuunta, ja haemme vielä muotoamme.

Laskentatoimi: Jani Pekkola Miten ja milloin?

Laskentatoimen opsutyötä varten ajatuksia ja ideoita on kerätty mm. eräiden kurssien palautteen ja henkilökohtaisten keskusteluiden kautta. Itse kokouksiin ja niihin valmistautumiseen aikaa on mennyt syksyn aikana noin 12 tuntia. >> Vapaaboomari 5/2014 //

Mitä?

Tilinpäätösraportoinnin perusteet -kurssi poistetaan nykymuodossaan. Kurssissa on havaittu olevan melko paljon päällekkäisyyttä esimerkiksi liikekirjanpidon perusteiden kanssa: uusi ajatus on toteuttaa laskentatoimen perusteet -kurssi, jonka ydinsisältö on johdon laskentatoimessa sekä tilinpäätösraportoinnissa. Toinen keskeinen, suunniteltu muutos on laajempi kirjanpitoja ohjausohjelmiston käyttöönotto opetuksessa. SAPjärjestelmään tutustumista on ollut jo johdon laskentatoimen jatkokurssilla ja Econettiä taas yksittäisessä kurssiharjoituksessa. Seuraavassa opsussa laskentatoimen osalta mm. näihin ohjelmiin on ajatus kiinnittää hieman lisää huomiota. Miksi?

Tehtävillä uudistuksilla pyritään karsimaan päällekkäisyyttä, jota opintojaksojen sisällöissä on saattanut toistaiseksi esiintyä. Lisäksi nykyisen opsun mukainen eteneminen laskentatoimen opintosuunnassa ei ole ollut kovinkaan helppoa, sillä jatkokursseja edeltävien kurssien suorittaminen säntillisessä ajassa on toisinaan ollut haastavaa. Ohjelmistojen näkyminen opinnoissa taas antaa kosketuspintaa todellisuuteen – tietojärjestelmät ovat työelämässä tärkeässä asemassa, eikä tarjonta ole toistaiseksi ollut kovin runsasta. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan kouluttaa nimenomaisesti käytäntöorientoituneita maistereita, vaan teorialla ja tutkimuksella on edelleen vahva merkitys.

// Vapaaboomari 5/2014

Vero-oikeus & yritysjuridiikka: Salla Raitala Miten ja milloin?

Opsuasioista on puhuttu hieman jo säännöllisissä tapaamisissa henkilökunnan ja VOO ry:n hallituksen välillä n. kerran periodissa, joten keskustelun voitaisiin sanoa tapahtuneen erittäin matalan kynnyksen tasolla. Opsutyötä tehneiden kanssa tavattiin kolmisen kertaa, pari tuntia kerrallaan. Mielipiteitä selvitettiin myös muilta opiskelijoilta epävirallisissa tilanteissa. Tarkkaa tuntimäärää on vaikea arvioida, mutta aika-hyöty – suhde on varmasti ollut kohdillaan. Mitä?

Muutokset ovat hyvin maltillisia: kriteeriopintojen kaventaminen on ehkä keskeisintä, sillä ajatuksena kauppatieteissä on siirtää opintosuunnan valinta jo toisen vuoden puoleenväliin. Ainakin arvonlisäverotukseen on toive saada harjoitukset mukaan opetuksen muodoksi: nämä on koettu erinomaisen hyviksi yritysverotuksen ja henkilöverotuksen puolella. Muilta osin toistaiset muutokset ovat enimmäkseen otsikkotason täsmennyksiä kursseihin. Miksi?

-Koko opsua koskevien säännönmukaisuuksien kanssa eläminen, tarkempi kuvaus opintojaksosta jo nimitasolla, hyväksikoettujen käytäntöjen lisääminen opintosuunnan sisällä.

Markkinointi: Vesa Nieminen Miten ja milloin?

Olemme muutaman kerran tavanneet opsuryhmän kanssa hyvässä hengessä ja pitkälti samoja asioita haluamme uudistaa. Mitä?

Asian Studies kokonaisuus siirtyy markkinoinnin alta JKK:n alle. Hannu Saarijärvi alkaa vetämään uutta kaupan ja palveluiden moduulia yhteistyössä TTY:n kanssa. Digitaalisen markkinoinnin kurssi aiheutti eniten erimielisyyksiä, mutta opiskelijoiden toiveita kuunneltiin, ja teema saatiin mahtumaan maisteriin markkinoinin erityiskysymyksiä -kurssin alle. Markkinoinnin johtamisen tueksi kandivaiheeseen tulee markkinoinnin tuottavuus ja taloudellinen ohjaus -kurssi. Miksi?

Meillä on selkeä yhteinen tavoite siitä, millaista markkinoinnin opetuksen tulisi olla Tampereella tulevaisuudessa.

Mitä?

Kauppatieteissä olennaisia muutoksia tulevalla opsukaudella on kolme: Kauppatieteen perusopinnot tiivistetään 6 kurssiin – siis yksi kultakin kandiopintosuunnalta. Osin tämän seurauksena ja mahdollistamana tarkoituksena on aikaistaa opintosuuntahakua toisen vuosikurssin joulukuulle. Siksi toisekseen kandin opetustarjontaan otetaan ns. liiketaloustieteiden metodikurssi, jota käyttävät laskentatoimi, vakuutustiede, johtaminen ja markkinointi. Viimeisenä muttei vähäisimpänä kandivaiheen valinnaisuus lisääntyy hieman. Miksi?

Perusopintokokonaisuuden suoraviivaistaminen auttaa varmistamaan, että kaikki opiskelijat saavat kattavan ja laajan kuvan kauppatieteistä, minkä perusteella mielenkiinnon kohteetkin hahmottunevat helpommin. Suoraviivaistaminen mahdollistaa myös osaltaan perustellusti sen, että opintosuunnan valintaa voidaan esittää aikaistettavaksi toisen vuoden puoleenväliin. Nykyisten menetelmäopintojen kehittäminen on taas kummunnut palautteesta, jonka perusteella nyt voimassa olevat opintojaksot eivät ole palvelleet kaikkia opintosuuntia aivan halutulla tavalla.

Kauppatieteiden kehittämisryhmä: Pekka Nykänen, yliopistonlehtori Miten ja milloin?

Työskentely on ollut huomattavasti rauhallisempaa kuin kolme vuotta sitten, jolloin pääainepohjaisista tutkinnoista siirtymisen takia järjestelmää muutettiin merkittävästi kokonaisvaltaisemmin. Opintosuunnat ovat olleet hyvin itseohjautuvia: liian tarkkoja ohjeita ei ole vaadittu. Muutosehdotuksia ja niiden perusteluja tuli jopa enemmän kuin odotin. Myös opiskelijoiden panos on ollut hyvä kaikilla kehittämisen tasoilla. En ole laskenut työhön menneitä tunteja, mutta niitä on paljon. Tutkimustyö on kyllä kärsinyt tästä, mutta kehitystyötäkin on tulevaisuutta varten tehtävä. Olen opsutyön yhteydessä osallistunut myös JKK:n teemakokonaisuusopintojen kehittämiseen.

Vapaaboomari 5/2014 //

NESU-BOOMI Jouni Sotejeff

SEMMAJÄNNÄÄ, JUHLAHUMUA JA KIITOSTA Boomareiden retki kohti tuntematonta: NESU Autumn Conference Reykjavík 2014

Pohjoisen pallonpuoliskon jäinen tulivuorisaari Islanti toimi tämän syksyn NESU-konferenssin järjestäjänä. Joka puolivuosittain järjestettävä legendaarinen viikon mittainen konferenssi, tuttavallisemmin semma, on kylterille hyvinkin sopivassa suhteessa oleva sekoitus kansainvälisyyttä, bileitä, rientoja, juhlia, työskentelyä ja sitä kuuluisaa verkostoitumista pohjoismaalaisten kyltereiden kesken. Kun tämä sekoitus tuodaan Islannin jääperälle ja annetaan jyllätä siellä viikon verran, ei kukaan eikä etenkään mikään ole enää entisellään. Boomariedustus semmassa tänä syksynä oli tiivis kahden valioyksilön pakkaus: juuri markkinointilasiensa sangat kiillottanut 2. vuotilainen Otto Vainio ja smurffivuodestaan nauttiva Jouni Sotejeff, yours truly.

semma on matkailualan isoimpien segmenttien, businessin ja pleasuren mitä oivallisin sekoitus. Vaikka painotus tämän syksyn konferenssissa kallisti vaakaa hieman jälkimmäisen puolelle, oli businesspuolikin hyvin edustettuna. Viikon aikana suunnittelimme workshopeissa kasvustrategiaa uusille sosiaalisen median mobiilisovelluksille ja sosiaalisen median markkinointistrategiaa islantilaiselle matkailuyhtiö Reykjavik Excursionsille sekä kuulimme luentoja koskien esimerkiksi Islannin pankkikriisiä ja personal brandingia. Jokaisella konferenssilla on myös teema ja tänä syksynä se oli ajankohtainen International Image. Teema näkyi viikon aikana workshopeissa ja luennoilla sekä esimerkiksi siinä, että semmaperinteitä noudattaen koko viikko puhuttiin vain englantia.

Sanonta kuuluu, että what happens in conference, stays in conference. Vaikka VB kunnioittaa syvimpien salaisuuksien pyhää sinettiä, avaamme silti teille, rakkaat boomaritoverit, konferenssin parasta antia. Mikä se semma on? Sattuuko se? Voiko sen haistaa? Suljetaanko semmalaiset häkkiin, jossa heitä tökitään terävillä kepeillä? Selvitetään! Salaisuuksien verhoa vain hieman raottamalla selviää, että

Vaa’an toisella puolella haluan siteerata maineikasta suomalaista taiteilijaduoa, Fintelligensiä: ”kato rankat duunit vaatii rankat huvit”, – semma ei ollut tästä poikkeus. Tylsäähän semmassa ei yksinkertaisesti ollut yhtenäkään päivänä. Viikon aikana järjestetyt kahdet englanniksi läpi viedyt pohjoismaiset sitsit täyttivät janoisimmankin sitsaajan toiveet, unohtamatta Reykjavíkin anniskeluravin-

26 //

Vapaaboomari 5/2014

tolakulttuuriin perinpohjaista tutustumista maagisella city runilla huolellisesti suunniteltujen rastitehtävien merkeissä. Lisäksi huhutaan, että karaokeillan Boomari on rotta kaikuu edelleen Islannin tuulisilla kaduilla ja vuorilla tuoden aitoa ja puhdasta iloa paikallisten elämään. Viikon tyylikkäimmästä tapahtumasta vastasi lauantain gaalailta, jossa edustimme kylterityyliin ykköset yllä kolmen ruokalajin erinomaisen illallisen ja open barin hemmottelemina. ”Ei huono,” sanoisi eräs paksusankainen performanssitaiteilija. Tiivistäen viikon jälkeisiä fiiliksiä totean, että what happens in conference, should be experienced. Kuvat, puheet ja teksti eivät riitä kuvaamaan semman todellista loistoa, se on koettava. Kymmenet uudet ystävät ja lukemattomat kokemukset tekevät semmasta elämyksen, joka kuuluu jokaisen kylterin ainakin epäviralliseen ansioluetteloon (lue: haalareihin), ellei semmajärjestäjänä jopa viralliseen. Pääviikko, sitä se on. Ei ollut sattumaa, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili samaan aikaan Islannissa ”tapaamassa pääministeriä”. #salesitsaa Mutta suljetaanko semmalaiset häkkiin, jossa heitä tökitään terävillä kepeillä? Annetaanko semmalaisille kasoittain riihikuivaa käteistä, ihan vain huvin vuoksi? Ota herranjumala selvää! Seuraava konferenssi järjestetään keväällä Turussa. Hae ja valaistu!

Tuleva vuosi on jännittävää aikaa NESU-Boomille! NESU-Boomi ry täyttää ensi vuonna pyöreät 10 vuotta. Juhlavuosi tuo mukanaan juhlahumua, hulppeat 10v pippalot sekä syksyn 2015 NESU-seminaarin. Reilun kahden vuoden hiljaiselon jälkeen NESU-Boomilla on ilo ja kunnia järjestää mitä huikein syyssemma 2015, jolloin esimerkiksi tutustuminen islantilaisiin kauppateiteiden opiskelijoihin on mahdollista! Tuleva vuosi tulee siis olemaan tapahtumarikas, jonka onnistumiseen vaaditaan hyvin monen boomarin apua. Eli rohkeasti mukaan vaan, sillä sitä et tule katumaan! NESU-Boomin toiminnassa on tänä vuonna tapahtunut lukuisia parannuksia, sääntö- ja toimintatapamuutoksista lähtien, aina sitsipaikan vaihtamiseen asti, joka mahdollisti osallistujamäärän ajoittain jopa kaksinkertaistumisen. Vuoden aikana on tapahtunut paljon ja tästä olemme kiitollisia ihanille ja innokkaille osallistujimmelle. Ilman teitä nämä eivät olisi olleet mahdollisia! NESU-Boomi ’14 kiittää huikeasta vuodesta ja odottaa innolla tulevaa vuotta, joka on varmasti tätäkin vuotta tapahtumarikkaampi.

Vapaaboomari 5/2014 //

BOSA RY Miira Kokkonen ja Aino Sutinen

Panopäiväkirja

Otteita Hauskan Bosasedän tajunnanvirrasta deliriumin aikana

30.10. - Luultavasti nukuin tosi sikeästi. Näin nimittäin unta, jossa nukuin ja heräsin vähän väliä. Oli tosi pöhköä herätä aamulla, kun en ollut varma, että nukunko todellisuudessa edelleen. Päätin pestä hampaat ja tarkistaa, olenko todella hereillä. Työnsin harjan syvälle kurkkuun, joka sai aikaan akuutin oksennuskohtauksen. Olin hereillä. Vittu, olen ollut 10 päivää ilman panemista. Pengoin kuivakaappiani löytääkseni edes jotain etäisesti maltaita, humalia, vettä tai hiivaa muistuttavaa. Aloin rouhia manuaalisesti ohraa käsieni välissä, kunnes olutseuralainen toi sisältöä merkityksettömään päivääni lähettämällä hakulaitteeseeni tusinan verran kuvia kaula-aukoista edellisillan Oktobereilta. ”Olis neljä viikkoa käynyttä ruiskiljua tarjolla, tuletko setä apajille”, hakulaite jatkaa visuaalista huutoaan. 3.11. - Erilaisten panotuotteiden kittaaminen sekaisin saa mielen vikkeläksi. Odotin vergikrampeissa mäskäysvaihetta ja pommitin panimomestaria tuskistani. Kerroin ottavani vain pientä luontaiseduissa mitattavaa palkkaa uhrauksistani panimokisällin paikan eteen. Oluen amanuenssi kelpuutti minut lopulta osallistumaan panokouluun ja alusti mäskäyksestä: ”Rouhitut jyvät mäskätään, eli ne lisätään noin 60-70 asteiseksi lämmitettyyn puhtaaseen veteen, jossa niitä sekoitellaan noin tunnin ajan sokereiden irrottamiseksi. Tarkka lämpötila riippuu siitä, minkä tyyppinen olut halutaan; lähempänä 60 astetta mäskätessä lopputuloksena on täyteläisempi olut ja lähempänä 70 astetta kuivempi olut. Mäskäyksen lopuksi erotetaan jyvät ja kuoret sokerisesta nesteestä.” Livahdin nauttimaan panokoulun lieveilmiöistä, Saimaan juomatehtaan antimista, joilla

n äiväkirja Panopäiv Bosan n a a aistell m ia s k to tuo . jolloin ssa 10.12 lu u o J a s Isos hallitukn Bosan a ta li a v myös imomesudet pan u 15 0 2 selle isällit. tarit ja -k

28 //

Vapaaboomari 5/2014

olin hälventänyt neuroottisuuttani pitkin vuotta. ”Pulloja pesemään siitä ennen kuin aletaan keittämään”, minut ohjeistettiin keittiön puolelle. Pian panimomestari kuumensi vierteen kiehuvaksi, lisäsi siihen humalaa ja vartioi bakteerien kuolemista hartaudella. Ilmassa leijuva maltaan tuoksu hillitsi toista päivää tyhjyyttään ammottavaa vatsanalustani. Loputtomalta tuntuneen määrittelemättömän ajanjakson jälkeen panimomestari kääntyi puoleeni ja käski minua desifioimaan itseni. ”Nyt vierre jäähdytetään mahdollisimman nopeasti, jotta ilmassa olevat bakteerit ja villihiivat ei ehdi pesiytyä siihen. Kaikkien välineiden on oltava desinfioituja, koskee myös sinua”. Tuomio: paneminen ei ole hauskaa, koska sen täytyy olla puhdasta. 4.11. - Pääni oli aamulla niin turvoksissa ettei se mahtunut peiliin. Jostain syystä mieltäni maalasi lähtemätön renkutus: ”Pillu tuoksui tuoreelta kuin viikon käynyt mäski/ Siitä laatu enää tuskin paranee”. Sen täytyi johtua edellisillan mäskäyksestä. Viimeisessä katkelmassani olin yrittänyt kantaa Bosan Braumeisteria sisään bunkkeriini, siinä ilmeisesti onnistumatta. 19.11. - Tänään on suuri finaali ja kymmenet kauniit pullot odottavat täyttymystään. Pullotusvaihetta väitetään kusisimmaksi. Tein sosiaaliseen mediaan pahaa aavistamattomille ryhmän, jossa hain seuraa aktiviteetteihin ”joissa ollaan tekemisissä pullonmuotoisten objektien kanssa” ja jotka edellyttävät osallistujiltaan kykyä ”panemiseen sekä nopeatempoiseen nielemiseen”. Rintaan pisti, kun kuurasimme jälleen tutuiksi käyneitä vihreitä lasipulloja vanhoista nesteistään. ”Suurin osa panimotoiminnasta on pesemistä”, tokaisi olutseuralainen motivaatiolauseeksi.

BOOMSTOCK RY Arttu Lahdenperä

MOBIILIMARKKINOIDEN OS-KILPAILU SAA UUDEN HAASTAJAN Jokaiselle kauppatieteilijälle pitäisi sanojen Android ja iOS sanoa jotain. Kolmantena ja suinkin vähäisimpänä myös Windows Phonen pitäisi herätellä päässä raksuntaa. Globaali markkinaosuus on tällä hetkellä kutakuinkin kuten oheinen taulukko osoittaa. Suurimmat kilpailijat ovat tällä hetkellä Android ja Applen tuttu iOS-käyttöjärjestelmä. Mikä saisi näin radikaalin markkinatilanteen muuttumaan tulevina vuosina? Kuten tuttua PC puolelta, Windows on käyttöjärjestelmä, sekä Applen OS X. Windowsin voi lisensoida koneeseen kuin koneeseen ja valmistajia on monia. Apple OS X taas löytyy vain Applen valmistamista laitteista kuten puhelinpuolella iOS. Mitäpä jos PC-markkinoille tulisi uusi käyttöjärjestelmä, joka pelaisi täydellisesti yhteen Windows ohjelmien kanssa? Moni on tottunut valittelemaan Windowsia ja sen ominaisuuksia, haluamatta kuitenkaan siirtyä UNIXympäristöön (OS X, Linux, etc.). Mikäli sinulla olisi mahdollisuus, kokeilisitko? Mobiilimarkkinoilla tilanne on muuttumassa, silllä Jolla on julkaisemassa käyttöjärjestelmänsä muidenkin valmistajien valikoimaan. Tulevaisuudessa, kun käynnistät Android-puhelimesi, saattaa valittavissa olla, että asennatko siihen Jollan Sailfishin vai tutun Androidin? Valinta olisi sinulla.

mitä muut käyttöjärjestelmät eivät pysty tarjoamaan. Sailfish on vapaaseen lähdekoodiin perustuva ja valmistajat voivat muokata sen millaiseksi haluavat. Mikäli valmistaja haluaisi tuoda E Ink* näyttöön kännykän huomautukset, menisi tämän moduulin liittäminen Androidiin Google kautta, ja he lopulta joutuisivat jakamaan ominaisuuden muiden valmistajien kanssa. Mikäli yritys valmistaa huippulaatuisen kameran tai sormenjälkitunnistimen, jota Android ei tue, joutuu laitevalmistaja luovuttamaan koodin Googlelle ja muille kilpailijoille, jotta ominaisuus saadaan toimimaan. Mikäli Sailfish olisi puhelimen käyttöjärjestelmänä, olisi valmistajien helpompi valmistaa puhelimia, jotka eroavat muiden malleista, ja saada näin huomattavaa markkinaetua, sillä tietoja ei tarvitsisi jakaa muiden valmistajien kesken. Näin avoimen lähdekoodin kannattajana sekä käyttäjäkokemuksen kannalta voin sanoa, että Sailfish on kehitetty ihmisten toiveiden ja mielipiteiden pohjalta. Yrityksenä he ovat kuunnelleet hyvin asiakkaita ja yrityksen ulkopuolisia kehittäjiä. Sailfish on joustava ja sulavaliikkeinen, johtuen nuoruuudestaan ja markkina-asemastaan. Tulevatko markkinat muuttumaan seuraavan kahden vuoden aikana? Jääkäämme siis odottamaan Jollan listautumista.

Miksi laitevalmistajat sitten suosisivat Jollan Sailfish-käyttöjärjestelmää ja miksi se yleistyisi? Lyhykäisyydessään Sailfish tarjoamaa laitevalmistajille vapaammat kädet, *E Ink eli sähköinen muste tai sähköinen paperi on lukulaitteissa käytettävä näyttöteknologia.

Vapaaboomari 5/2014 //

Nordea Pankki Suomi Oyj

Pistä vilkas rahasi aisoihin. Tuntuuko sinusta, että et ehdi säästää, kun elämä vie ja eurotkin vain vilisee silmissä? Älä huoli, sillä SiSu auttaa sinua pistämään rahasi aisoihin. Tule juttelemaan, miten voisit säästää paremmin ja saada rahoistasi enemmän irti. Tehdään sinulle oma SiSu – sinun suunnitelmasi säästämiseen. Tutustu tarkemmin osoitteessa nordea.fi/sisu

Teemme sen mahdolliseksi

Tampereen konttorit 0200 3000 nordea.fi

MIELIPITEET tiedotus@boomi.fi

Mielipiteeni. Paljon kohuttu kissakahvila on hyvä chillailupaikka. Ainakin pikkujoulujen jälkeisenä perjantaina eläinterapia on todella siisti konsepti ja vaihtoehto kissavideoiden katsomiselle. Suosittelen. - Fuzzhead

#boomiry #boomiry #boomiry #boomiry #boomiry

耶我们是从布米耶正在对我们说各种各样的事情检查了这一点它是所有真正的耶一个人从布米是大鼠一个人从布米是老鼠 T. MIATTINE

#boomiry #boomiry #boomiry #boomiry #boomiry

Vierailetko liskojen yössä säännöllisesti? Etkö erota nautaa ja härkää toisistaan? Onko lompakossasi 15 euroa? Teetkö laivabuffetissa väritystehtäviä? Jos osui, älä lähetä sähköpostia osoitteeseen tiedotus@boomi.fi. Meitä ei kiinnosta.

TAHKOTUS TULEE TAAS

stay tuned...