VapaaBoomari 1/2020 by Boomi ry

www.boomi.fi

VB 1/2020

Korkeakouluopiskelija, liity Opiskelijan K-Plussaan ja nappaa ilmainen Plussa-kortti: plussa.com/opiskelija

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Vuosikymmen on vaihtunut. Kun tämä lehti tulee ulos, olemme eläneet 2020-lukua jo parin kuukauden verran. Uuden alkaneen vuosikymmenen kunniaksi halusimme toimituksen kanssa ottaa lehden aiheeksi menneisyyden ja tulevaisuuden. Tästä innoittuneina kurkistimme Boomi ry:n ja oman rakkaan lehtemme historiaan. Boomi ry:n 50v historiikista sain arvokasta tietoa VapaaBoomarin historiasta. Ainejärjestömme ensimmäinen julkaisu on kantanut ytimekästä nimeä Boomin lehti. Sittemmin boomarit ovat lukeneet Aktiiva-lehteä, ja hetken myös boomareiden ja teekkareiden yhteistyössä toimittamaa Innovaatio-lehteä. Mielenkiinnosta kävin kaivelemassa Boomin varastoja ja seikkailin vanhoilla nettisivuilla löytääkseni vanhoja numeroita. Sain käsiini yhdeksän vuoden takaisen VapaaBoomarin numeron 01/2011. Pääkirjoituksessaan Eero Laitila kertoo, että ensimmäiset nykyisellä nimellä Boomin varastosta löytyneet lehdenriekaleet on päivätty noin 7080 -lukujen taitteeseen. Teen tästä sellaisen johtopäätöksen, että juhlimme tällä hetkellä teemaan sopivasti VapaaBoomarin pyöreitä vuosia eli 40-vuotissyntymäpäiviä. 2020 on lukuna mukavan selkeä ja ytimekäs. Voin kuitenkin olettaa, että näillä sanoilla en tule tätä vuosikymmentä kuvailemaan kymmenen vuoden päästä. Kymmeneen vuoteen mahtuu paljon kokemuksia, oppimista sekä kasvamista. Odotan innolla, mutta samalla olen hieman kauhuissani. On jännittävää nähdä mihin elämä vie henkilökohtaisesti, sekä minkälaisen suunnan Boomi ry ottaa. Mielessäni on pyörinyt myös oman pallomme tulevaisuus. Mediassa ja yliopiston kursseillakin pöhistään murroksen aikakaudesta, ja voi aistia, kuinka ilmapiiri on odottava. Esimerkiksi ilmastonmuutos alkaa konkretisoitua kovaa vauhtia. Tällä vuosikymmenellä tulisi tehdä merkittäviä päätöksiä ja ennen kaikkea tekoja maapallon lämpenemisen hidastamiseksi. Tässä tilanteessa tuntee helposti itsensä pieneksi ja kyvyttömäksi. Lue sivulta 18 alkaen, miten voit konkreettisesti vaikuttaa asiaan itse omassa elämässäsi. Tästä lehdestä löydät pikakertauksen Boomin 2010-luvusta, otteen kymmenen vuotta vanhasta (aikakauden tyyliä noudattelevasta) VapaaBoomarista sekä myös silloisen puheenjohtajan mietteitä. Nostalgiaa tarjoaa myös vanhoista VapaaBoomareista tuttu VB testaa -konsepti, sekä lehden loppupuolelta löytyvä testi, joka vie sinut takaisin nuorisolehtien kulta-aikaan. Käsissäsi olevan numeron sivuilta löytyy lisäksi mielenkiintoista pohdintaa tulevaisuuteen, sen haasteisiin sekä uusiin kehityskulkuihin liittyen. Antoisia lukuhetkiä ja mahtavaa uutta vuosikymmentä!

Pinja Lampinen Päätoimittaja

SISÄLLYS 10. Silloin ja tulevaisuudessa 12. uusi vuosikymmen - uusi yliopistouudistus? 16. boomi nyt 18. kärsitkö ilmastoahdistuksesta? 21. himotus 2020 24. heikkoja signaaleja ja megatrendejä 28. vb testaa: vegehampparit 31. dystopia 33. boomilooks 34. boomi cribs 36. bosa: olutta ja ruokaa! 37. retrotesti

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Pinja Lampinen paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Essi Pullinen viestinta@boomi.fi

TOIMITUS Anniina Terva, Christina Ahola, Emmi Rajala, Nelly Kivinen, Sebastian Yli-Suomu

TAITTO Alisa Hynninen, Kaisa Raittila, Pauliina Sutela, Petra Valkeinen, Selina Kangas-Hynnilä, Sini Välttilä, Veera Pätsi

Suurkiitos kaikille avustajille! PAINOS 125 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

Odottavin mielin Kun pohdin, mitä tähän ensimmäiseen VapaaBoomariin tulisi kirjoittaa, aloin miettimään, mitä muut odottavat minun kirjoittavan. Pohdin asiaa ääneen ja tajusin, että tämä on sopiva aihe ensimmäiseksi nuijapalstakseni. Odotuksethan ovat läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Odotan oppivani uutta laskentatoimen maisterikurssilla, ja minulla on odotuksia muiden päivittäistä toimintaa kohtaan. Tenttituloksia tai kesän festariviikonloppua saatan odottaa viikkokaupalla. Itseeni kohdistuvat odotukset ovat välillä korkealla. Toisissa asioissa ajattelen olevani keskiarvoa parempi ja toisissa en niinkään. Saatan odottaa suoriutuvani jostain kurssista äärimmäisen hyvin, mutta joutua pettymään tarkastellessani NettiOpsuun kirjattua ykköstä. Tärkeää onkin löytää itselle oikeat coping-keinot, mikäli odotukset eivät täytykään haluamallaan tavalla. Tämä auttaa jatkamaan eteenpäin ja ennen kuin huomaakaan, on löytänyt jo uusia odotuksen kohteita. Usein pysähdynkin pohtimaan sitä, mitä muut odottavat minulta. Millaista tukea muut hallituslaiset kaipaavat, ja miten boomarit haluavat minun vievän järjestöämme kohti strategian määrittelemiä suuntaviivoja? Odotukset saattavat välillä tuntua ylitsepääsemättömiltä, eikä aina tiedä miten niitä lähtisi tavoittelemaan. Vaikka muiden odotuksiin voi pyrkiä vastaamaan, kannattaa se kuitenkin tehdä oman jaksamisen rajoissa. Muiden odotuksia tuleekin usein peilattua omaan osaamiseen, taitotasoon ja omiin arvoihin. Odotuksia on hyvä olla ja ne ovat usein merkki asian merkityksellisyydestä. Ne eivät aina käy toteen, mutta kun pitkäaikaisen haaveen saavuttaa, on tunne mahtava. Olen kuitenkin oppinut huomaamaan, että usein kaikkein hauskimpia ja antoisimpia tilanteita saattavat olla juuri ne, joita ei ole odottanut ollenkaan. Mikä voisi mennä pieleen, kun lähtee ystävien kanssa puolen tunnin varoitusajalla kesäperjantaina mökille Mikkeliin? Varmasti monikin asia, mutta se ei haittaa hyvässä seurassa. Mitä sitten odotan tältä vuodelta? Odotan uusia ystäviä, vanhojen ystävyyssuhteiden vahvistamista, uuden oppimista ja uskomattomia muistoja. Niitä siivittävät varmasti epäonnistumiset, stressi ja yllättävät tilanteet, mutta mieleen jäävät onnistumisen kokemukset ja hauskat hetket. Odotan saavani toteuttaa itseäni ja kehittää ainejärjestöämme, sekä kohtaavani uusia haasteita. Odotan muiden yllättävän minut, ja ennen kaikkea, että niin yllätän kuin ylitän itseni. 6

Puheenjohtaja, Santeri Seppälä

Kopon huutiset

katse tulevaisuuteen Aika vierii vauhdilla ja kehitys niin sanotusti kehittyy. Teknologian, muodin ja politiikan trendit muuttuvat nopeammin kuin niihin ehtii edes reagoimaan. Parisen kymmentä vuotta sitten arkipäivän tekoäly oli vain kaukainen haave, leveälahkeiset farkut poistuivat muodista ja poliitikkoja jakoi lähinnä ikuinen kysymys vasemmasta ja oikeasta. Nykyään tekoäly on yleistynyt, muoti tuo leveitä lahkeita takaisin ja poliittinen kenttä on hajautumassa. Kauaa ei tarvitse mennä taaksepäin huomatakseen yliopiston kehityksen. Meille on täysin normaalia käydä tenttimässä Exam-luokassa parhaaksi katsomallamme ajalla. Varaamme tentin kätevästi kotisohvalla istuen, vaihdamme tenttiaikaa, jos valmistautuminen on jäänyt vähiin ja saamme tulokset helposti omaan sähköpostiin kolmen viikon kuluessa tentistä. Uusintaan varautuminen on helppoa, kun tulokset tulevat hyvissä ajoin. Kaikki tentit eivät ole sähköisiä, mutta suhteellisen yksinkertaista on paperitentissä käyminenkin. Monilla kursseilla riittää, jos ilmestyy oikeaan aikaan oikeaan paikkaan kynän ja opiskelijakortin kanssa. Valvovalla opettajalla on varmasti tarpeeksi kysymyspapereita kaikille saapuville. Toista oli ennen. Yliopiston ilmoitustaululta käytiin katsomassa tenttipäivä ja otettiin kirjekuori, jonka päälle kirjoitettiin oleelliset tiedot, kuten nimi, opiskelijanumero, tentittävä kurssi, tentin vastaanottaja ja ties mitä muuta. Kirjekuori annettiin henkilökunnalle ja saatiin lopulta tenttisalissa takaisin tenttikysymykset sisällään. Käytännössä joku on joutunut latomaan papereita kirjekuoriin toivoen, että jokaiseen kirjekuoreen menee kaikki tarpeellinen aineisto, ja tenttisalissa oikeat paperit saavuttavat oikean opiskelijan. Salissa opiskelija kirjailee vastauksensa kirjekuoresta saaduille papereille, laittaa paperit takaisin kuoreen, sinetöi sen ja palauttaa tenttiä valvoneelle henkilölle. Kirjekuori päätyy tarkistavalle opettajalle, ja opiskelija odottelee tuntemattoman ajan kunnes tulokset tulevat. Uusintamahdollisuus saattaa olla jo mennyt tai on liian lähellä. Koskaan ei tiedä. Menneisyyteen ei ole ikävä. Nykyinen systeemi pelittää suhteellisen hyvin ja on suorastaan luksusta entiseen verrattuna. Ongelmia meilläkin silti on. Tenttiluokkia ei aina ole tarpeeksi ja tenttiminen venyy. Positiivista on, että tilanne jatkaa kehittymistään eikä meidänkään tarvitse tyytyä kohtaloomme. Aina on mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen. Kymmenen vuoden päästä meidän kärsimyksemme on jo unohdettua ja silloiset opiskelijat naureskelevat entisaikojen haasteille.

Koulutuspoliittinen vastaava, Amanda Nurminen

Vapauta potentiaalisi. Suomen Ekonomit on ainutlaatuinen yli 50 000 jäsenen vaikuttajayhteisö. Ekonomeilla on koulutuksensa, osaamisensa ja asemansa ansiosta usein mahdollisuus olla mukana muutoksen tekemisen etujoukoissa. Yhteisön voima on enemmän kuin yksittäisten jäsenten summa. Keskity merkityksellisen elämän ja tulevaisuutesi luomiseen. Me autamme.

ekonomit.fi

Kyllin hyvää

goodbye and good riddance “Who am I kiddin’? All this jealousy and agony that I sit in I’m a jealous boy, really feel like John Lennon” Tätä Kyllin Hyvää palstaa kirjoittaessani olen juuri jättänyt virallisen irtisanoutumisilmoitukseni esimiehelleni. Lehden ilmestyessä minulle on valittu seuraaja, olen siirtänyt tärkeimmät oppini eteenpäin ja lentänyt maailman toiselle puolelle Souliin koronavirusta välttelemään. Kuka ikinä nimityksen seuraavaksi Boomin Kylliksi saikaan, on henkilökohtainen luottoni kova, sillä Tampereelta hakijat ovat aina olleet enemmän kuin päteviä. Tällä kertaa lehden teemana on “menneisyys ja tulevaisuus”, vuosikymmenen vaihteen kunniaksi. Allekirjoittaneen kyllikolumnien joutsenlaulu sattuu siis juuri sopivaan paikkaan. Kuluneet kaksi vuotta Suomen Ekonomien palveluksessa ovat olleet hienoa aikaa monella tavalla. Työnantajana kyseinen organisaatio on kautta linjan suorastaan esimerkillinen, joka tietysti onkin edunvalvontaorganisaatiolle ensisijainen tavoite jo pelkästään uskottavuudenkin näkökulmasta. Suomen Ekonomit on ollut itselleni työpaikka, jossa on mukava tehdä töitä. Kiitos siitä niin Suomen Ekonomien johtoryhmälle, hallitukselle, asiakkuustiimin kylliesimiehille Tanjalle ja Sallalle, sekä tietenkin kermana kakun päällä, isot kiitokset kyllikollegoille lukemattomista nauruista. Työmarkkinajohtajamme Riku tiivisti taannoin Suomen Ekonomien relevanssin opiskelijoiden näkökulmasta kahteen lauseeseen: “Tulevaisuuden työelämässä te tulette pärjäämään hyvin. Suomen Ekonomien avulla pärjäätte paremmin”. Tämä kuvaa myös boomareita loistavasti. Valtavasti potentiaalia ja fiksuja ihmisiä, jotka osaavat luoda roppakaupalla arvoa toisilleen Boomin sisällä. On ollut palkitsevaa kantaa oma korteni kekoon ja tuoda tutuksi Ekonomien palvelutarjontaa sekä edunvalvontaa parhaani mukaan. Pallo siitä, haluaako tulevaisuudessa pärjätä hyvin vai paremmin, on nyt kullakin omassa päässä. Ekonomeista löytyy armada valmentajia, jotka auttavat pallon maaliin saamisessa, ja heille kannattaa antaa siihen mahdollisuus. Itse aion näin toimia. Spotifyn viime vuoden kuunnelluimman artistini sekä kappaleeni sanoituksien sanomaa mukaillen jätänkin siis viimeiset terveiset teille kaikille. Näin hyvästä työpaikasta luopuminen tuntuu sydämessä, mutta kahden vuoden jälkeen on myös aika seuraavalle kokelaalle ottaa ohjat. Olen kateellinen seuraajalleni, sillä hän saa kokea nyt vuorostaan paljon, ja enemmän.  Goodbye and good riddance. Valtteri Vapola

Silloin ja tulevaisuudessa TEKSTI ANNIINA TERVA

uosikymmeneen mahtuu lukuisia muistoja, eikä niitä kaikkia voi millään tiivistää muutamalle sivulle, saati yhteen VapaaBoomariin. Jokaiselle meille varmasti muodostui runsaasti sekä omia henkilökohtaisia, että ainejärjestöstämme koostuvia kertomuksia siitä, mitä oli olla boomari 2010-luvulla. Monia niistä muistelemme vielä vanhoina mummoina ja pappoinakin. Joku viisas joskus on sanonut, että jos ei ymmärrä menneisyyttä, ei voi myöskään ymmärtää tulevaa. Joskus onkin perusteltua katsoa myös taaksepäin, jotta voitaisiin oppia menneisyyden virheistä ja onnistumisista. Mikään ei synny tyhjästä. Se mitä Boomi tänä päivänä on, koostuu hyvinkin paljon aiempien vuosikymmenten boomareiden työpanoksesta. Boomi on nyt vaikuttanut seitsemällä vuosikymmenellä. Vuosiin mahtuu lukuisia tarinoita siitä, mitä on olla boomari ja opiskella Tampereen yliopistossa. Boomi koki 2010-luvulla monia sisäisiä, tiedekunnallisia ja koko yliopistoa koskevia muutoksia. 2020-luvulla Boomi jatkaa yhä elinvoimaisena ainejärjestönä ja luo sisältöä Tampereen opiskelijaelämään. Vaikka Boomi varmasti kokee tälläkin vuosikymmenellä monia muutoksia, monet vanhat perinteet pysyvät ennallaan. Juuri boomareiden ylläpitämät perinteet ja tapahtumat, kuten Hämeenkadun Appro, Haalaribileet, Smurffiviikot, ekskursiot ja monet muut, tekevät Boomista Boomin ja auttavat luomaan kuvaa siitä, mikä Boomi on ja millaista on olla mukana sen toiminnassa. Boomi on pysynyt yhtenäisenä, lämpimänä ja monimuotoisena ainejärjestönä, jossa on monien mielestä hyvä olla ja toimia. Yliopistovuosien usein kerrotaan olevan yksi elämän parhaista ajanjaksoista. Juuri opiskeluaikana moni lopulta saa selville, mitä haluaa elämältään ja millainen ihminen haluaa olla. Opiskelukaverit ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa usein vievät elämää eteenpäin ja tekevät siitä mukavampaa. Positiiviset muistot ja kokemukset usein auttavat oikean tien etsimisessä. Vaikka monella meistä katseet ovatkin jo tiukasti tulevaisuudessa, uuden vuosikymmenen juhlistamiseksi VapaaBoomari haluaa ottaa pienen askeleen taaksepäin ja miettiä menneitä. Hauskoja muistoja ja perinteitä kannattaa vaalia, koska monet niistä jaksavat naurattaa vielä vuosienkin päästä, ja antavat puhtia vaikeuksien keskellä. Menneisyys usein myös antaa vinkkejä tulevaisuuteen. Viereisellä sivulla oleva aikajana on koottu tiivistetyksi kiitokseksi vanhemmille boomareille siitä, miten paljon yksi ainejärjestö saikaan aikaan vuosikymmenessä. Vaikka muu maailma ympärillä muuttuu koko ajan, yksi pysyy: Boomi ja boomarit jatkavat omien polkujensa etsimistä ja uusien muistojen luomista. Rottina ja sinisydämellä, tietysti.

2 01 0 - l uvu n B o o m i t i i v i stetysta nako ku l masta

2010

”Viimeinen yö Kanarialla” -jatkokertomus VapaaBoomarissa alkaa. Yleltä potkut saanut Kimmo Wilska palkitaan BOSAn kunniajäsenyydellä. BOSAn kassasta häviää 400 euroa vuodeksi.

2011 MCAK perustetaan. Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta muuttuu Johtamiskorkeakouluksi. Kyläkauppias Vesa Keskinen palkitaan BOSAn kunniajäsenyydellä. ”Tampereen Nuoret Kirjanpitäjät” -salaseura perustetaan.

2012 Boomin ensimmäinen jokavuotinen vaellus alkaa. Hämeenkadun Appro täyttää 30 vuotta. Johtoryhmä perustetaan. Diskonttaus perustetaan. Haalaribileet kotiutuvat Ilonaan.

2013 BOSA viettää kymmenvuotisjuhlia. Haalaribileet täyttävät 20 vuotta.

2014 Uusi Boomilaakso ja Klubi57 avataan. Legendaarinen Carillo-excu täyttää 20 vuotta. BoHu viettää ensimmäistä Raxillistä, jonka seurauksena boomarit saavat jäätelöedun Raxiin.

2015 Boomin ensimmäinen kunniajäsenyys myönnetään ”ikiboomari” Teemu Suoniemelle. Bolassa paistetaan 16 euron munkkeja. Särkän Märkä korvaa PikkuAppron.

2016 Kopo- ja BoomSport-jaostot perustetaan. BoomSport järjestää ensimmäisen SporttiAppron.

2017 Leonid Brezhnev lähtee Boomilaaksosta kotimatkalleen. Golfseura perustetaan. Boomissa tapahtuu organisaatiomuutos. KKKK:lle laaditaan viralliset säännöt. Boomi voittaa Karhu-viestin.

2018 Boomi täyttää 50 vuotta sinisydämellä. VapaaBoomari-lehti täyttää 50 vuotta. Sorin saunan vuokrasopimus päättyy. VOO täyttää 40 vuotta.

2019 Sisä-Suomen Allianssin nimikkopuu nimetään Häämetsään. Pareton Pornobileet täyttävät 10 vuotta. JKK muuttuu MAB-tiedekunnaksi. UTA ja TTY fuusioituvat Tampereen yliopistoksi, ja ns. TUNI-aika alkaa.

KUKA? Jouni Markkanen IKÄ? 32 MILLOIN ALOITIT BOOMISSA? 2008 MITÄ OLET TEHNYT OPISKELUAIKANASI? 2009 NESU-Boomin varapuheenjohtaja, 2010 Boomin puheenjohtaja, 2011 Tamyn varapuheenjohtaja, 2011-2012 Opiskelijan Tampereen puheenjohtaja, 2014-2014 Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja, 2015 ETUC Youth Committeen hallituksen jäsen MITÄ TEET NYKYISIN TYÖKSESI? Koulutussuunnittelija ja poliittinen sihteeri Kokoomuksen organisaatiossa

Uusi vuosikymmen -

uusi yliopistouudistus ? TEKSTI SEBASTIAN YLI-SUOMU KUVAT CHRISTINA AHOLA

uosikymmen on vaihtunut ja tätä juttua kirjoitettaessa tammikuun loppupuolella alkaa vuosiluku tulla dokumentteihinkin oikein. Vuosi 2019 on vaihtunut vuoteen 2020 ja 2010-luku on taaksejäänyttä aikaa. VapaaBoomarin toimitus etsi käsiinsä vuoden 2010 puheenjohtajan Jouni Markkasen kertomaan, miten hänen näkökulmastaan boomarikulttuuri ja opiskelijoiden maailmankuva on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Haastattelun perusteella lienee selvää, että muutosta on tapahtunut. Boomi on kehittynyt omana organisaationaan koko opiskelijakulttuurin kehityksen ohessa. Haastattelua on lyhennetty sen sovittamiseksi lehteen. Jouni Markkanen, olet tullut meille haastateltavaksi VapaaBoomari-lehteen. Aloitetaan kysymällä, milloin olet Boomissa toiminut. Tulin Boomiin vuonna 2008 sen jälkeen, kun olin ensin käynyt kokeilemassa liikunnanopettajaksi opiskelemista. Se ei tuntunut omalta jutulta, joten soitin kaverilleni, joka opiskeli Helsingin kauppakorkeassa ja kysyin, kannattaisiko sinne lähteä. Hän totesi: ”Kai nyt, kun on Suomen paras kauppis kyseessä…Mutta et sinä täällä tykkäisi olla.” Siskoni asui Tampereella ja tiesin kaupungin olevan kiva, joten sinne päätin lähteä ja pääsinkin heti sisään. 10 vuotta sitten olit Boomin hallituksessa. Mitkä olivat silloin Boomille ajankohtaisia asioita? Muistatko, millaisena näitte Boomin tulevaisuuden? Näimme hallitusvuotta aloittaessamme, että olisi tulossa perustoimintojen vuosi. Talous oli juuri saatu kuntoon edellisten hallitusten Haalaribileille solmimien sopimusten toimesta. Toiminnallista puolta oli kuitenkin kunnostettava. Olimme juuri muuttaneet Pinninkadulle, joten päätimme panostaa järjestölliseen kehittämiseen. Kuitenkaan puhtaasti vain siihen ei pystytty keskittymään. Kun vuotta oli kulunut 7 päivää, oli IT-järjestelmät laitettu uusiksi Juha Eerolan toimesta, ja hankimme kassakoneen. Sen jälkeen yliopistouudistus jysähti syliimme ja sain kirjeen, jossa kerrottiin yliopistohallinnon muuttamisesta kaksiportaiseksi. Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta oltiin kirjeen mukaan mahdollisesti lakkauttamassa. Totesimme seuraavassa kokouksessa, että tälle tulisi varmaan tehdä jotain. Näimme tämän lopulta kuitenkin mahdollisuutena vaikuttaa kauppatieteiden opetuksen laatuun Tampereella ja herättelimmekin tiedekunnan tilaisuudessa keskustelua toteamalla, että jos ei opetuksen laatu parane, niin kauppatieteiden opetus Tampereella voidaan lopettaa. Emme me sitä tietenkään halunneet, vaan toiveena oli lähinnä herätellä asiasta päättäviä tahoja. Silloin siis oli Boomin ja kauppatieteiden tulevaisuus vähän hämärän peitossa? Joo. Silloin Boomilla meni hyvin, mutta tämä pisti hieman laajemmin miettimään myös yliopiston puolta. Siinä prosessissa rakennettiin (Kari) Lohiveden kanssa moduulimalli, joka otettiin uudistuksessa koko yliopiston laajuudella käyttöön. Nappasimme uudistuksessa mukaamme politiikantutkimuksen, joka alkuun oli hieman ihmeissään siitä, mitä he tekevät samassa tiedekunnassa meidän ja hallintotieteiden kanssa. Yhteinen sävel löytyi kuitenkin nopeasti ja siitä kokonaisuudesta muotoutui sitten Johtamiskorkeakoulu. Tähän väliin kirjoittajalta kommentti: Yliopistouudistus, josta tässä jutussa puhutaan, ei ole yleisesti T3-prosessina tunnettu tapaus. Kyseessä on aiempi uudistus, jonka lopputuloksena muodostui esimerkiksi nyt jo historiaan jäänyt Johtamiskorkeakoulu.

Vuoden 2010 smurffi-VB:n hallitusesittelyssä olet kommentoinut, että aloittelet kolmatta vuotta markkinoinnin opiskelijana. Tuttujen mukaan olet itsellesi ainoalla oikealla alalla. Nyt olet mukana politiikassa. Oliko markkinointi kuitenkaan se ainoa oikea ala, vai koetko kenties, että markkinoinnilla on ollut osansa sinun päätymisessäsi politiikkaan? Markkinointi on hyvin vahva osa sitä. Ihmisten auttaminen ja myynti yhdistyvät aika hyvin politiikassa. Toisaalta politiikassa ei voi pärjätä ilman, että osaisi myydä. Puhun myynnistä, vaikka koulutusalana onkin markkinointi. On turhaa erotella ne tuolla tavoin. Myynnillä tarkoitetaan tällä hetkellä ehkä suoraan vain myymistä itsessään, ja markkinointi on sama asia laajemmassa kontekstissa. Näitä kahta käsitettä voisi Suomessa vähän lähentää. Kymmenen vuotta sitten olit puheenjohtaja ja sen jälkeenkin opiskelijavaikuttaminen on ollut sinulle tuttua. Oletko nähnyt edellisen vuosikymmenen aikana jotain muutosta suomalaisessa opiskelijakulttuurissa? Se on siistiytynyt. Boomissa on muututtu ammattimaisemmiksi ja varsinkin asiapuolen merkityksessä on tapahtunut tosi iso murros. Koulutuspoliittinen sektori on aivan eri arvossa kuin 10 vuotta sitten. Boomi on myös siinä mennyt vastavirtaan, että monessa paikassa on ollut hankala saada haalittua tekijöitä kasaan, mutta täällä määrä on vain kasvanut jatkuvasti. Myös esimerkiksi Ruotsin excun osallistujamäärät. Voi moro! On ihan käsittämätöntä, että neljännes jäsenistöstä lähtee vuosittain paatille. Viimeisenä kysymyksenä: Näetkö opiskelijakulttuurin kohtaavan jotain haasteita, kun siirrytään seuraavalle vuosikymmenelle? Vaatimukset opinnoissa ja ajankäyttö. Opintoaikoja on rajattu, joten mistä se on pois? Luultavasti oheistoiminnasta. Toisaalta sellainen asia mikä Boomiin ei vaikuta on se, että tietynlaiset sukupuolittuneet kerhot tuovat omat haasteensa, kun keskustelutapa tasa-arvosta on muuttunut mielestäni ihan oikeaan suuntaan. Tuollaista haastetta Boomilla ei ole.

LähiTapiola mukana elämän tärkeissä käänteissä Muistathan kotivakuutuksen ja tärkeimmän, eli itsesi? Boomi ry:n jäsenenä saat 10 %:n jäsenalennuksen kotivakuutukseesi arvioidun valmistumisvuoden loppuun saakka. Jätä yhteydenottopyyntösi lyyti.in/Boomiry ja kerro meille mistä muistakin palveluistamme olet kiinnostunut. Kartoitamme sinulle sopivan vakuutusturvan tarpeesi mukaan. LähiTapiola Pirkanmaan asiakkaana hyödynnät mm. nämä etumme: • 30 % alennus koti-irtaimiston vakuutusmaksusta alle 27-vuotiaille sekä edullisempi 150 €:n omavastuu koti-irtaimiston vahinkoihin • Irtaimistovakuutuksella vakuutat samalla matkatavarasi – ulkomailla ilman omavastuuta • Henkilövakuutuksissa 20 % erityisalennus kaikille LähiTapiola Pirkanmaan asiakkaille • Tarjoamme laajempaa tapaturma- ja urheiluvakuutusta! Lue lisää lahitapiola.fi/pirkanmaa/urheiluvakuutus • Kun keskität asiointisi LähiTapiolaan, voit saada Omaetu-keskittämisalennusta jopa 17 %. Lisäksi vakuutukset kerryttävät sinulle S-ryhmän Bonusta, parhaimmillaan 5 %.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola Pirkanmaa, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

KYMMENEN VUOTTA SITTEN

”

KOMMENTTI:

Haalarihuolista ja poikkitieteellisistä vuorovaikutussuhteista

”

VapaaBoomari 3/2010: Kymmenisen vuotta sitten VB:n mielipidepalstalla pohdittiin rakentavasti haalareiden käyttöön liittyviä etuja ja haittoja.

Kirjoittanut Anniina Terva VapaaBoomarin sivuilla on mielipidepalstan muodossa aina ajoittain tuotu ilmi ja ratkottu boomareiden ajatuksia ja huolia. Vaikka nykyboomarit ovat usein varsin kunnollisia kansalaisia eikä suun saippuapesua vaativaa puhetta juuri ole, toimituksen on silti pakko myöntää, että lehti ei aina ole edustanut samanlaista nuhteettomuutta. Viime vuosikymmenen alussa ainejärjestölehti oli monella tapaa erilainen kuin tänä päivänä. Lehden vanhoista teksteistä pystyy näkemään, että ne on usein kirjoitettu tietynlainen pilke silmäkulmassa. Nyky-VB saattaakin jonkun silmään näyttää kovin sensuroidulta ja puhtaalta versiolta vanhasta ainejärjestölehdestä. Nykyinen VapaaBoomari ei kuitenkaan halua hiljentää tai kiistää aikaisempia lehtiä ja niiden julkaisuja. Osa vanhoista lehdistä on jo kuulemma saattanut kadota kuin tuhka tuuleen, mutta internetin syövereistä voivat oikeanlaiset etsivätaidot omaavat sherlockit vielä löytää vanhoja numeroita. Kymmenisen vuotta sitten vuoden 2010 smurffinumerossa toimitus sai kommentteja boomareiden haalariongelmista. Haalareiden taskujen kerrotaan olleen niin haavoittuvaisia, että ne eivät aina tarjonneet tarpeellista suojaa, kun niitä käytettiin. Boomareilla tunnetusti on aina ollut hyvä huumorintaju (ja se kannattaa pitää mielessä myös tätä juttua lukiessa). Vuonna 2010 uskallettiin väittää, että muiden ainejärjestöjen jäsenet usein pitävät boomareita hyvin viehättävinä henkilöinä. Huhu kertoo, että viehättävyys ei aina johdu pelkästään Suomen seksikkäimmästä ja suurimmasta haalarimerkistä. Koska VB on tänä päivänä puhtaasti tutkittuun tietoon ja objektiiviseen substanssiin perustuva julkaisu, toimitus tilasi eräältä hyvin luotettavalta tutkimuslaitokselta selonteon siitä, ovatko nykyhaalarit edelleen yhtä haavoittuvaisia kuin ennen vanhaan. Toimittajan lähdesuojan suojaamassa tutkimuksessa selvisi, että haalarit valitettavasti ovat yhä riskialttiita eivätkä ne aina välttämättä tarjoa suojaa kanssaopiskelijoilta. Mielenkiintoista tutkimuksessa lienee myös se, että niin kutsutut lääppimistaskut ovat löytäneet tiensä myös muiden tamperelaisten ainejärjestöjen haalareihin. UTA ja TTY muodostivat kauniin ja kaikkien opiskelijoiden rakastaman, ihaileman ja palvoman TUNI-korkeakouluyhteisön reilu vuosi sitten. UTA ja TTY ikään kuin muodostivat eräänlaisen poikkitieteellisen rakkaussuhteen. Poikkitieteellisyys on tämän päivän sana, jota kuulee toitotettavan monesta eri tuutista. Voidaan jopa väittää, että koko Tampereen yliopiston brändi nykyään pohjautuu poikkitieteellisyyteen TUNI-juttujen perusteella. Jo kymmenen vuotta sitten ymmärrettiin, että poikkitieteellisyyteen liittyy myös uhkia, kuten myös mielipidekirjoituksissa selvästi ilmaistaan. Haalarihuolet eivät ole tutkimuksen perusteella kadonneet mihinkään ja monet muut ainejärjestöt kuulemma edelleen kuolaavat innokkaasti lukuisten boomareiden perään. Tilannetta voidaan pitää jopa hyvin ongelmallisena. Ratkaisuna huoliin voidaan tietysti pitää sitä, että boomarit esimerkiksi lopettaisivat haalareidensa käytön tai vaikka ompelisivat ”lääppimistaskunsa” kiinni. Tämä ei kuitenkaan ole oikein, sillä uhrien ei ole tule alistua kohtaloonsa. Koska boomarin charmi usein lumoaa ujoimmankin nopeasti, monen teekkarin tupsulakki monesti lähtee lentoon alta aikayksikön. Seuraamukset tapahtumalle saattavat olla hyvinkin vakavia. Haalarihuolet pitää aina ottaa vakavasti. Epäsopivia ”lääppijöitä” kannattanee pyytää poistumaan niin kohteliaasti kuin humalan hakuinen huominen antaa myöten ja hakea tilanteeseen nopeasti apua. Joskus haalarit kuitenkin saattavat toimia myös positiivisina poikkitieteellisinä stimuloijina. Haalarivuorovaikutuksen myötä eri alojen opiskelijat voivat muodostaa intensiivisiä opintopiirejä, joiden lopputulokset voivat johtaa hyvien arvosanojen lisäksi myös ties minkälaisiin seikkailuihin. Jotkut saattavat kestää jopa loppuelämän – ja tuoda samalla helpotusta Suomen alati kasvavaan vauvapulaan.

KĂ¤rsitkĂś ilmastoahdistuksesta? Teksti: Christina Ahola

n tammikuun loppu, vaikka sitä ei ulkoa katsoessa uskoisi. Nurmikko on vehreämpää kuin monena juhannuksen, lumi sulaa hennoimmastikin kosketuksesta ja Näsijärvi liplattelee avoimena vailla pilkkijöitä. Päivälämpötilat ovat hädin tuskin laskeneet alle nollan tänä talvena. Tuntuu kuin elettäisiin ikuista marraskuuta. Itseäni, tämä hieman ahdistaa. Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan uudenlaisen ahdingon, ilmastoahdistuksen. Suomen Mielenterveys ry, MIELI, määrittelee ilmastoahdistuksen ymmärrettäväksi, vahvaksi ja toisinaan jopa lamaannuttavaksi reaktioksi mittaviin maailman ympäristöongelmiin. Ilmastoahdistusta ei siis luokitella omaksi sairaudeksi. Ilmastoahdistus saattaa olla terminä suhteellisen uusi, mutta ilmiönä ei niinkään. Ilmastoahdistusta kuvaa ehkä parhaiten pelko ja epävarmuus tulevaisuutta ja orastavaa potentiaalisesti traumaattista kokemusta kohtaan. Ei ole sinänsä ihme, että ilmastoahdistuksen nähdään olevan juuri nuorempia sukupolvia vaivaava ilmiö. Sosiaalisen median kautta näkee ja kuulee jatkuvasti uusista uhkakuvista ja seurauksista, joita ilmastonmuutos on mukanaan tuonut. Oli kyseessä sitten Australian metsäpalot, mannerjäiden kiihtyvä sulaminen tai odottamattomat tulvat, kohtaamme vastaavia otsikoita lähes päivittäin. Välillä tuntuu, että koko maailma ympärillämme tuhoutuu ja minä vain selailen kissavideoita sisäistämättä tilanteen todellista vakavuutta.

Tilanne vaatii päätöksiä ja uhrauksia meiltä kaikilta Historia on osoittanut, että kun tilanteet kuumenevat maailmalla, lähdemme etsimään syyllisiä. Ilmastonmuutoksen kohdalla meiltä puuttuu ylellisyys jäädä odottelemaan kenen kohdalle syyttävä sormi lopulta pysähtyy. Kansainvälinen keskustelu ilmastonmuutoksen ympärillä on kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hurjasti. Ilmastonmuutos ei enää ole kaukainen asiantuntijoiden kuvailema maailmanlopun maisema, vaan todellisuus, joka vaikuttaa jokaiseen meistä, välittämättä poliittisesta puolueesta, sosioekonomisesta asemasta tai uskonnollisesta katsomuksesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailmantalous on parhaansa mukaan yrittänyt selviytyä vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkimainingeista. Kapitalismi koki tuolloin kovan kolauksen mutta ei niin kovan, että olisimme lähteneet suuntaamaan kurssia eri polulle. Uutisissa kehotettiin kansaa kuluttamaan kansantalouden parantamiseksi. Ilmaston näkökulmasta tämä tarkoittaa niskalaukausta. 2010-luvulla olemme eläneet kapitalismin ja kertakäyttökulttuurin kulta-aikaa. Vasta nyt alamme heräilemään siihen totuuteen, että nykyinen talous- sekä kulutusjärjestelmämme on täysin kestämätön maapallon resurssien kannettavaksi. Meidän on muutettava elintapojamme sekä ajatusmallejamme. Asiantuntijoiden mukaan ihmiskunnan tulisi siirtyä kertakäyttötaloudesta kohti kiertotaloutta. Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmän mukaan kiertotalouden visiossa jätettä ei synny, vaan ylijäämämateriaalit ova raaka-aineita muille ja tuotteet suunnitellaan käytettäväksi yhä uudelleen. EK kuvailee kiertotaloutta myös uutena talousmallina, jossa kuluttamisen arvontuotanto tapahtuu enemmän aineettomasti, ja tuotteita korvataan erilaisilla palveluilla.

Älä jää ahdistukseen makaamaan Ilmastonmuutos ja sen ympärillä käyty keskustelu on yleisesti melko synkkää. Ilmastoahdistukseen on helppo jäädä vellomaan ja unohtaa, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Opiskelijan budjetti on usein hyvin rajallinen, eikä aina ole varaa tehdä sitä ympäristöystävällistä ratkaisua kuluttaessa. Listattuna alla muutamia arkipäivän keinoja, joita jokainen meistä voi sovittaa arkeensa. Pienistä puroista kasvaa jokia, ja näitä vinkkejä seuraamalla ei ehkä ahdista ihan niin paljon.

1. Äänestä Äänestäminen on tärkeä kansalaisvelvollisuus oli kyseessä sitten ympäristöasiat tai ei. Äänestämällä vaaleissa ehdokasta, joka jakaa samanlaiset arvot koskien ilmastonmuutosta, vaikutat omalta osaltasi ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoprosessiin.

2. Vältä pikamuotia ja tee kestäviä valintoja Vaateteollisuus on suuri päästöjen tuottaja eikä sitä ole vaikea uskoa. Vaatekauppojen valikoima uudistuu muutamien viikkojen välein, tehtaiden tuottaessa merkittäviä määriä päästöjä ja tuhlaten suuria määriä niukkoja luonnonvaroja. Ellen MacArthur -säätiön mukaan yli puolet pikamuodista heitetään pois puolen vuoden käytön jälkeen. Tämä, jos mikä, on resurssien tuhlausta. Vaateostoksilla mieti kaksi kertaa ennen ostopäätöstä. Tutustu vaatteen materiaaleihin ja suosi tekstiilejä, jotka kestävät aikaa ja kulutusta. Osta vain lempivaatteita, joita voit kuvitella käyttäväsi jopa kymmeniä vuosia. Kun vaate on tullut tiensä päähän, ja päätät luopua siitä, älä heitä sitä roskikseen vaan kierrätä!

3. Syö vähemmän eläinperäisiä tuotteita WWF:n mukaan ruokateollisuus aiheuttaa noin viidenneksen päästöistä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Tämä on yhtä paljon kuin liikenne. Eläinperäisillä tuotteilla on suuri hiilijalanjälki, ja ne vaativat paljon maatalousmaata sekä makeaa vettä tuotantoon. Jo pelkästään liha-annosten kokoja pienentämällä voit pienentää hiilijalanjälkeäsi suuresti. Valitse yliopiston ruokaloissa useammin kasvisvaihtoehto ja vaihda pihvi kotimaiseen lähivesistä pyydettyyn kalaan.

4. Käytä tuotteet loppuun ja korjaa mikäli mahdollista Aina ei tarvitse omistaa uusinta ja hienointa hyödykettä. Käytä olemassa olevat tavarasi loppuun asti ja korjaa tarvittaessa. Iso osa tarvitsemistamme ja haluamistamme tavaroista voidaan ostaa käytettyinä. Käy kirppareilla, selaa tori.fi tai surffaa facebook-ryhmiä, ennen kuin suuntaat kaupoille. Suosi laatua määrän sijaan.

Himotus 2020 - tai kuinka valloitetaan lumettomat Alpit?

TEKSTI Sebastian Yli-Suomu KUVAT Essi Pullinen

Uusi paikka, vanhat kujeet?

uvittele tammikuinen talvimaisema, kymmenen astetta poskia kirvelevää pakkasta ja tieto siitä, että pian olet lähdössä kohti Keski-Suomen Alppeja parhaassa porukassa. Edessä on kaksi päivää after ski -menoa ja rentoa yhdessäoloa. Kuulostaa hyvältä, eikö? Monelle lipun lunastaneelle lienee tulleen shokkina, että reissusta puuttui lumi ja pakkanen. Tällaista se voi olla nyt ja tulevaisuudessa 2020-luvulla, ja se tuntui Boomin sisällä saaneen hyväksynnän, vähintäänkin kaikkien reissuun lähteneiden osalta. Reippaalla seikkailumielellä reissuun lähteneet boomarit eivät tuntuneet lumenpuutetta pelkäävän, olihan tiedossa, että vähintään harmaa rinne on auki. Hene Oy:n kauniin siniset bussit odottelivat reissulaisia Tampere-talolla keskiviikkona puoliltapäivin. Useat saapuivat hyvävoimaisina paikalle, joskin muutaman kohdalla edellisen illan beer pong -turnauksessa oli menty finaaleihin asti. Bussit kuitenkin pääsivät starttaamaan ajallaan kohti alkuvuoden kauan odotettua kohokohtaa. Jos jollekin on tässä kohdin vielä epäselvää, mitä tarkoitetaan alkuvuoden kohokohdalla Keski-Suomen Alpeilla, todettakoon tässä, että tapahtuman nimi oli Himotus 2020. Jo perinteeksi muodostunut tammikuussa vuosittain järjestettävä ainejärjestömme laskettelureissu Tahkotus päätettiin tänä vuonna tuoda lähemmäs Mansea. Tahko vaihtui Himokseen ja Tahkotus Himotukseen. Ainejärjestömme ulkopuolisissa henkilöissä nimi saattaa herättää erilaista himoa, mutta Himotukselle osallistujat olivat lähdössä laskemaan erivärisiä rinteitä hyvässä seurassa. Raivokkaan kauppareissun jälkeen bussit saapuivat Himokselle. Yhden ja saman mäen

varrella sijainneet paritalon puolikkaat saivat asukkaansa seuraavien kahden vuorokauden ajaksi. Ruokakasseja kannettiin mökkeihin Via Dolorosa -tyylisesti, jokaisella joku kassi kaulasta roikkuen. Majoittumisen jälkeen ensimmäiset rohkeat lähtivät valloittamaan Himoksen viittä avoinna ollutta rinnettä. Laskettelukeskuksen verkkosivujen mukaan auki oli 10 rinnettä, mutta 5 näistä oli pulkkamäkiä ja siirtymäreittejä. ”Rohkea” lienee oikea sana kuvaamaan näitä pelottomia boomareita, olihan lämmintä ruhtinaalliset seitsemän astetta ja kastuminen taattu. Ne, jotka eivät keskiviikkona rinteeseen uskaltautuneet, jäivät mökkeihin valmistamaan ruokaa. He aloittivat ennakkovalmistautumisen illan perinteikkääseen mökkiapproon, jossa yleisimmin kuultuja lauseita lienevät: ”Kenen mökki tää on?” sekä ”Moi, onks (aseta nimi) tääl?”

Ravintola Monon railakkaan karaoken jälkeen heräiltiin toiseen päivään ympäri mökkikylää. Huhun mukaan jotkut edellisen päivän laskettelijoitakin rohkeammat olivat uskaltautuneet jopa aamu-uinnille. Toinen päivä liikkui eteenpäin omalla painollaan. Mökeissä asustelleet boomarit kuluttivat päiväänsä pelaten korttia tai rinteessä laskien. Tänä päivänä päästiin lämpötilassa lähemmäs nollaa, joten sää oli laskettelulle hieman otollisempi. Erään mökin pihaan oli aamun tai yön aikana ilmestynyt valmiiksi täytetty ja lämmitetty palju. Asianosaiset hehkuivat ylpeyttä kuningasideastaan, josta nautittiinkin kellon ympäri. Päiväsaikaan ohjelmassa oli kyykän peluuta. Toiseksi aktiviteetiksi suunniteltu huskytila-vierailu jouduttiin muutamien murheeksi peruuttamaan. Se ei kuitenkaan tuntunut latistavan tunnelmaa. Kun ilta taas koitti, alkoi edellisen illan tyyliin mökkiapproilu ja uusien ystävyyssuhteiden solmiminen. Vapaaboomari-lehden tutkivan journalismin liikkuva yksikkö otti jalat alleen ja kävi haastattelemassa mökeissään rauhallista iltaa viettäneitä henkilöitä. Tarkoituksena oli saada selkoa siihen, miten boomarit ovat saaneet aikansa kulumaan Himoksella.

Mietteitä reissusta Keskimäärin haastatellut boomarit olivat Boomin laskettelureissulla mukana kolmatta kertaa. Muutama neljä kertaa rinteitä valloittanut vanhempi tekijä oli mukana kuin myös muutama ensikertalainen. Tunnelmaa haastateltavat kuvailivat hyväksi, joskin rinteiden vähäisyys ja heikko kunto aiheuttivat hieman mielipahaa. Kuvailtiinhan menoa myös vain hieman huonommaksi kuin silliksellä, joka tunnetusti on monelle opiskelijalle elämän parasta aikaa. Lumitilanne sai kuitenkin risuja useimmilta osanottajilta.

Yksi haastateltava uskaltautui toteamaan, että Tahkolla lunta olisi ollut enemmän. Keskimäärin kuitenkin haastateltavat tuntuivat asian hyväksyneen, eikä maan tummuus tuntunut pilaavan tunnelmaa. Himoksen useista tarjolla olleista aktiviteeteista boomarit olivat ottaneet ilon irti nauttimalla juomasta ja ruuasta hyvässä seurassa. Iltaisin koko kylää peittävä savuverho kertoi saunojen korkeasta käyttöasteesta ja päivän muhinut paljuvesi tuoksui varmasti Tahkolle asti. Laskettelu, kyykkä ja uiminen keräsivät oman fanikuntansa, joskaan eivät kovin suurissa määrin. Boomareiden lempi after ski / never ski -drinkki vaikutti olevan suurimmalla osalla minttukaakao, joskin myös eräs eksynyt lammas kehtasi todeta Irish Coffeen olevan drinkeistä parhain. Tutkivan journalismin osastomme sai illan aikana tietoonsa myös erikoisen sattumuksen. Boomilla oli illan aikana vuokrattuna rantasauna ja sen yhteydessä palju, joihin useimmat löysivät tiensä helposti. Kuitenkaan kaikki eivät oikeaan paljuun löytäneet. Kaksi boomaria päätyi hieman sivussa olleen vuokratun saunan ja paljun sijaan lähempänä olleeseen, sivullisen muuhun käyttöön vuokraamaan paljuun. Tunnin paljuilun jälkeen erään vartiointiyrityksen henkilöstö oli tullut häätämään Kertun ja Pertun (nimet muutettu) paljusta. Jatkoseuraamuksia ei koitunut ja vartijaa kuvailtiin termillä ”bro”, joten kyseessä voitaneen todeta olleen harmiton sattumus. Kun illan koitoksista oli jälleen selvitty, oli aamulla viimeisen vastustajan kohtaamisen aika – siivoaminen. Kun lattiat kiilsivät puhtauttaan, toivat Hene Oy:n siniset bussit koko porukan lähinnä henkisiä vammoja kärsineenä takaisin Tampere-talolle, josta matkaa jatkettiin kohti uusia seikkailuja.

Heikkoja signaaleja ja megatrendejä Mitä voimme tietää tulevaisuudesta jo nyt? TEKSTI: NELLY KIVINEN, KUVA: EMMI RAJALA Mikko Dufva on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tulevaisuusasiantuntija. Tamperelainen Dufva aloitti yliopisto-opintonsa Tampereen teknillisessä yliopistossa mutta vaihtoi sitten Aalto-yliopistoon opiskelemaan systeemitekniikkaa, mistä hän valmistuikin diplomi-insinööriksi. Hän kiinnostui tulevaisuuden tutkimuksesta maisterivaiheessa ja suoritti siitä perusopinnot Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemian kautta. Dufva väitteli tohtoriksi tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta vuonna 2016. Sitra julkaisi vuoden alussa Megatrendit 2020-selvityksen, jossa valotetaan Suomea koskevia tulevan vuosikymmenen kehityskulkuja sekä niiden taustalla vaikuttavia trendejä. VapaaBoomari haastatteli Sitran ennakoinnin johtavaa asiantuntijaa Dufvaa ja kysyi, mihin maailma on menossa tulevalla vuosikymmenellä.

iten tulevaisuutta oikeastaan voi tutkia? Pitääkö olla aikakone, jolla voi matkustaa kymmenen vuoden päähän? ”Se onkin kiinnostavaa, koska tulevaisuutta ei tietenkään ole olemassa. Loppujen lopuksi se on nykyhetken tutkimista. Voisi ehkä sanoa, että se on muutoksen tutkimista hyvin pitkälti”, Dufva toteaa. Hän jakaa tulevaisuuden tutkimuksen tulevaisuuteen varautumiseen, tulevaisuuksien suunnitteluun ja tulevaisuuksien avartamiseen. Voidaan pyrkiä löytämään trendejä ja kehityskulkuja, ja toisaalta epävarmoja kohtia. Tulevaisuutta voidaan suunnitella esimerkiksi strategiatyössä tai etsiä vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Pääpointtina on nykyisten tulevaisuusoletusten haastaminen ja kyseenalaistaminen. Sitran Megatrendit 2020-selvityksessä on lähestytty tulevaisuutta monilla tavoilla. “Katsoimme paljon aiempia megatrendiraportteja. Niiden pohjalta teimme luonnoksen siitä, mitkä on ne keskeiset trendit, koska megatrendi on määritelmällisesti pitkän aikavälin globaali tai suurta aluetta koskeva kehityksen kaari, eli se ei muutu nopeasti. Megatrendejä on helppo löytää, mutta oleellinen puoli on se, mitä ne tarkoittavat omassa kontekstissaan”, Dufva tarkentaa. “Yksi lähestymistapa on dialektinen tulevaisuuden tutkimus, jossa katsotaan kahden kehityskulun kohtaamista, jolloin yhteentörmäyksessä avautuu tulevaisuustila. Silloin kehitys voi mennä toiseen näistä suunnista tai vaihtoehtoisesti voi löytyä jokin uusi suunta, tai sitten jäädään jännitteiseen tilaan.“ Selvitystä varten järjestettiin työpajoja sekä tarkasteltiin useita tilastoja.

Ekologisella

jälleenrakentamisella

on kiire

Dufva nostaa tärkeimmäksi megatrendiksi ekologisen jälleenrakentamisen. Kuitenkin ilmastokeskustelun rinnalle pitäisi saada konkreettisia toimia ja ratkaisuja. “Me ollaan korostettu, että ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. Tässä ei ole mitään uutta, mutta me nostettiin esiin ratkaisut ja se, että niitä kaivataan yhä enemmän. Jos me tehdään radikaaleja ilmasto- ja ympäristötoimia, niin se tulee vaikuttamaan meihin tällä vuosikymmenellä. Mutta jos me ei tehdä, niin se tulee vaikuttamaan koko loppu vuosisataan.” Dufva pitää mahdollisena, että tulevana vuosikymmenenä saataisiin aikaan kansainvälinen ilmastosopimus. Kuitenkin uhkana hän näkee kansallisvaltioiden lyhytnäköisen politiikan ja omien intressien ajamisen. Tällä hetkellä globaalit päätöksentekojärjestelmät perustuvat kansallisvaltioille, vaikka verkostomainen valta kuuluu nykyään hyvin monenlaisille toimijoille kuten yrityksille ja järjestöille. Monet tahot pyrkivät jo parempaan suuntaan. Esimerkiksi Suomella on tällä hetkellä hyvät ilmastotavoitteet, vaikka toimet vielä puuttuvat.

KASVAVA, KESTÄVÄ VAI KORJAAVA TALOUS? Talouden kehitykselle Sitran raportissa ei anneta selkeää näkymää. Dufva uskoo, että suhtautuminen talouteen tulee muuttumaan. “Nykyistä talousjärjestelmää on jo pitkään kritisoitu, ja nyt ekonomistitkin ovat sitä mieltä, että täytyisi resetoida kapitalismi tai keksiä muu ratkaisu. Mutta sitten se, mitä muutetaan ja missä laajuudessa, on enemmän auki.” Hän nimeää kolme mahdollista talouden skenaariota. “Meillä voi olla talouskasvua korostava malli. Tai sitten meillä voi olla malli, jossa talous sopeutetaan maapallon kantokyvyn rajoihin ja pyritään tuottamaan hyvinvointia. Mutta jos halutaan lähteä radikaalimpaan suuntaan, niin voidaan puhua uudistavasta tai korjaavasta taloudesta, jossa tavoite onkin ympäristön tilan parantaminen eli ympäristö ei ole reunaehto, vaan se on tavoite ja silloin reunaehtona on sosiaalinen hyvinvointi.”

” MEIDÄN PITÄISI MUUTTAA AJATTELUA SIITÄ, MITÄ TIETO ON OSANA PÄÄTÖKSENTEKOA. ” Dufva pohtii myös, että tulevaisuudessa talous voisi toimia mekanismina, joka uudistaa yhteiskuntaa, mutta se tuskin tapahtuu vielä lähivuosina. Muutos lähtee jo olemassa olevien rakenteiden kehittämisestä kuten kiertotaloudesta. Hän pitää todennäköisenä, että tällä vuosikymmenellä on luvassa radikaalimpiakin ajatuksia talouden merkityksestä. Epätoivottavana kehityksenä Dufva näkee eriarvoisuuden lisääntymisen maailmalla. Vaikka Suomessa taloudellinen eriarvoisuus vaihtelevat eri ihmisryhmien ja alueiden välillä. “Voisi ajatella, että onko Suomessa kenties jo niitä ratkaisuja, joita voisi käyttää myös muualla. Meidän hyvinvointivaltio on hyvin pitkälti sellainen hyvällä tavalla tasa-arvoistava, tai ainakin on ollut.”

“FAKE NEWS” VALLANKÄYTTÖVÄLINEENÄ Sitran raportissa puhutaan myös valeinformaation vaikutuksesta valtaan ja yhteiskuntaan. Onko tieteen arvostuksen väheneminen realistinen huoli? “Viime aikoina huolestuttavaa on ollut myös se, että se on tullut osaksi poliittista keskustelua, joka on pitkään ollut vahvasti tietopohjaista päätöksentekoa. Jos siellä ruvetaan vähättelemään tutkimusta, niin se on todella huolestuttavaa”, Dufva vastaa. Hän näkee, että tiedon ja asiantuntijoiden rooli on muuttunut yhteiskunnassa, ja asiantuntijoiden pitää hyväksyä se. “Meidän pitäisi muuttaa ajattelua siitä, mitä tieto on osana päätöksentekoa. Tietoa ei enää vaan ruiskuteta johonkin päätöksentekoprosessiin, vaan se on yhä enemmän sitä, että asiantuntijat, päätöksentekijät ja sidosryhmät kokoontuvat yhteen muodostamaan yhteistä ymmärrystä asiasta.” Erityisen huolestuttavaa Dufvan mukaan on se, jos pyritään tarkoituksellisesti hämmentämään tilannetta tai jopa valehtelemaan. Silloin jo monimutkainen maailma vain monimutkaistuu, ja oikeaa tietoa on vaikea tunnistaa. “Hämmennys on valtaa eikä niinkään, että tieto on valtaa.”

POPULISMI VETOAA KANSAAN Selvityksessä puhutaan myös populismin noususta politiikassa. Populismi pyrkii luomaan usein kuvitteellisenkin vastakkainasettelun niin kutsutun eliitin ja kansan välille. Dufva uskoo, että yksinkertainen tarina vetoaa ihmisiin, kun tulevaisuus on epävakaa. Monet vallitsevat tulevaisuuskuvat tavoittelevat pitkälti vanhassa pysymistä. “Tuntuu, että kaikki toivottavat tulevaisuuskuvat ovat sitä, että pystyttäisiin pitämään tämä nykyinen maailma. Ensinnäkään se ei ole mahdollista, ja toiseksi se ei innosta ihmisiä. Meidän täytyisi ajatella toisenlaisia tulevaisuuksia, jotka ihmiset kokee toivottaviksi ja omien arvojensa kaltaisiksi”, Dufva näkee asian. Maailmanpolitiikka on tällä hetkellä epävakaassa tilassa. Pitääkö tulevana vuosikymmenenä varautua sotiin? Dufva muistuttaa, että sotien määrä on vähentynyt tähän päivään tullessa. Samalla sodankäynti on muuttunut, ja tulevaisuus voi olla hyvinkin epävakaa. Dufva näkee, että vallan muotojen ja omistajien vaihtuessa syntyy aina levottomuutta. Hän on kuitenkin optimistinen. “Samaan aikaan meillä on ruohonjuuritason toimintaa. Meillä tieto liikkuu nopeasti. Mahdollisesti ollaan opittu jotain aiemmasta, eli meillä on kaikki edellytykset kyllä estää sotaisammat vaiheet.”

IHMISTEN VÄLISTÄ VUOROVAIKUTUSTA EI VOIDA AUTOMATISOIDA Sitran Uusi työ-projektissa sanotaan, että tulevaisuuden työ on monimuotoista, mahdollistavaa, verkottunutta, kokeilevaa ja sitä tehdään monessa roolissa yhtä aikaa. Dufva näkee, että tulevaisuuden ammatit linkittyvät megatrendeihin. “Kun toivottavasti ekologiseen jälleenrakennukseen tartutaan kunnolla, niin esimerkiksi meidän energiajärjestelmämme pitää uusia, koska se ei voi enää perustua fossiilisille polttoaineille. Samalla liikennejärjestelmä pitää uusia, tarvitaan korjausrakentamista ja muuta. Siinä on paljon tehtävää työtä.” Myös muut megatrendit kuten väestön vanheneminen ja monimuotoistuminen sekä teknologian kehittyminen muuttavat työtehtäviä. “Meillä on suurempi tarve ymmärtää toisiamme. Tällaisille empatialähettiläille ja kulttuuritulkeille on yhä enemmän tarvetta.” Dufva uskoo, että teknologian kehitys tulee luomaan uusia työpaikkoja, sillä “ihmiseltä ihmiselle -työtä” ei voida automatisoida. Teknologian kehitykseen pitäisi suhtautua positiivisesti, sillä se mahdollistaa keskittymisen oleellisiin tehtäviin, kun rutiinityö automatisoidaan. Silloin oman työnkuvan muovaaminen korostuu. Dufva ei kuitenkaan näe todennäköisenä, että teknologian kehitys aiheuttaisi työttömyysaaltoa tällä vuosikymmenellä. On jopa mahdollista, että työikäisen väestön vähentyessä nähdään työvoimapula. Jatkuva oppiminen on ajankohtainen aihe, ja siitä on puhuttu tulevaisuuden työelämän mullistajana. Poliittinen keskustelu painottuu siihen, kenen vastuulla jatkuva osaamisen kehittäminen on - työnantajan, yksilön vai yhteiskunnan. Dufva näkee jatkuvan oppimisen mallin kehittämisen interaktiivisena prosessina. Ongelmia liittyy myös muuta kautta hankitun osaamisen todentamiseen. Dufva miettii, missä se oppiminen tapahtuu. “Ei se välttämättä tapahdu ainoastaan tällaisissa jylhissä oppitiloissa, vaan myös harrastuksissa ja erityisesti työssä.” Koulutusmallien ongelmat on tiedostettu politiikassa, mutta yhteinen ratkaisu puuttuu.

ONGELMANRATKAISUTAITO, KRIITTINEN AJATTELU JA UTELIAISUUS OVAT ASIANTUNTIJUUDEN AVAIMET World Economic Forum listasi tulevaisuuden työelämätaitoja, ja kärkisijoille valittiin kompleksinen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, luovuus ja sosiaaliset taidot. Dufva pitää kyseisiä taitoja erittäin tärkeinä tulevaisuuden työelämässä. Hän lisää mukaan vielä kyvyn tulkita kriittisesti tulevaisuutta koskevaa tietoa. “Myöskin kyky kuvitella parempia tulevaisuuksia on hyväksi, koska silloin saa enemmän tulevaisuusvaltaa itselleen. Jos ajatellaan vaikka työn muovaamista, niin miettii suunnan, mihin haluaa itseään kehittää. Voi olla proaktiivisempi aiemmin eikä vasta siinä vaiheessa, kun työtehtävät lähtee tai muuttuu.” Kompleksinen ongelmanratkaisu ja kriittinen ajattelu ovat erityisen tärkeitä asiantuntijatyössä, sillä kohdatut ongelmat ovat monimutkaisia, ja niihin on monia ratkaisuja. Dufvan mukaan kompleksista ongelmanratkaisua voi kehittää opiskelemalla systeemiajattelua, ja erityisesti verkostoitumalla ja olemalla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Dufvan mielestä opiskeluaikana kannattaa panostaa siihen, että keskustelee eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa ja pyrkii ymmärtämään muita näkökulmia. Oppimista ja opiskelua ei hänen mukaansa kannata unohtaa valmistumisen jälkeen. “Ihminen on utelias olento, ja oppiminen on sitä uteliaisuuden tyydyttämistä. Se, että me opitaan jokainen yksilönä ja jaetaan sitä oppia, samalla vahvistaa yhteiskunnan uudistumiskykyä, mikä on erittäin tärkeää tällaisena aikana.”

VB TESTAA:

Vegehampparit TEKSTI: Christina Ahola

Kasvisruoka sekä erityisesti vegaaninen ruokavalio on nostanut päätään 2010-luvulla hurjasti. Enää kasvisruokailua ei katsota nenänvartta pitkin, vaan valtavirta on omaksunut kasvisruoan pysyvänä trendinä. Ravintolat, elintarviketeollisuus ja pikaruokaravintolat ovat ryhtyneet vastaamaan tähän kysyntään. Teki mielesi sitten nugetteja, siipiä tai hampurilaista, löytyy nykyään niistä kaikista vegaaninen versio. VB lähti testaamaan kolmen Hämeenkadun varrelta löytyvän pikaruokaravintolan hampurilaistarjontaa kasvisruokailijoille. Mittaa ottivat toisistaan Hesburgerin Veke, Burger Kingin Rebel Whopper sekä McDonaldsin McVegan. Vuoden ensimmäistä VapaaBoomaria varten halusimme testata ikonisen roskaruoan keulakuvan vegeversiot ja selvittää mitä lukioidenkin kannattaisi testata.

McVegan 3,00€

Veke 2,70€

Hinta-laatu suhde juuri eikä melkein paikallaan. Uusi tulokas on odotettu ja tervetullut vegepurilaiden valikoimaan. Hesburgerin Veke-hampurilaista tähdittää suosittujen soijatikkujen kaltainen paneroitu soijapihvi. Briossisämpylöiden väliin mahtuu soijapihvin lisäksi salaattia, vegaanista majoneesia, tomaattia sekä sipulia. Kokonaisuus on tasapainossa ja pihvin rapeus tuo mukavaa suutuntumaa hampurilaista puraistessa. Verrattuna markkinoiden kilpailevien purilaiden pihveihin, Veke vie ehdottomasti voiton kotiin. Täydellisyydestä jäädään kuitenkin uupumaan. Kurkkuun jää hieman kuiva tuntuma muutaman haukun jälkeen, majoneesi ei yksin riitä. Kokemusta olisi täydentänyt ketsuppi tai maustekurkut. Tästä syystä 3/5.

Rebel Whopper 5,95€

Pikaruokaravintoloiden pitkäaikainen kuningas McDonalds lanseerasi vuoden 2017 lopussa ensimmäisen täysin vegaanisen hampurilaisensa. Väki hullaantui, eikä syyttä. Kasvissyöjäkansa oli pitkään odottanut vegeversiota pikaruokajätiltä. Mehevä McVegan koostuu soijapihvistä, salaatista, maustekurkusta, tomaatista, tuoreesta sipulista. Kastikkeissa komeilee vegaaninen majoneesi, ketsuppi ja sinappi. Kolmesta kastikkeesta huolimatta purilainen ei tunnu kostealta. Soijapihvi maistuu ehkä hieman kuivahkolta. Tomaatti ja raikas jäävuorisalaatti tasapainottavat suutuntumaa hyvin, ettei ruoka jätä kuivaa palaa kitalakeen. McVeganista löytyy myös mukavaa etikkaisuutta maustekurkkujen ansiosta, tätä jäin kaipaamaan Hesen Vekehampurilaiselta. Kokonaisuus on tasapainossa ja McVegan saakin arvosanakseen 4/5.

Rebel Whopper on Burger Kingin uusi tulokas ja kasvipohjainen versio pikaruokaketjun klassikkona pidetystä Whopper -purilaisesta. Rebel Whopper on ainesosiltaan lähes identtinen McVeganin kanssa. Seesaminsiemensämpylöiden välistä löytyy tomaattia, rapsakkaa salaattia, majoneesia, ketsuppia, maustekurkkua ja sipuliviipaleita. Selvin ero Hesburgerin Vekeen ja Mäkkärin McVeganiin on koko. Whopper on vaihtoehdoista selkeästi suurin. Hintakin on toisaalta roimasti kilpailijoita kalliimpi, joten kokoakin saa olla. Whopperin maku ei jätä varmasti sekasyöjääkään kylmäksi. Rebel Whopperin kasvispihvi on ehdottomasti kolmesta vaihtoehdosta ‘’lihaisin’’. Pihvi on mehevä eikä maistu kuivalta. Majoneesia sekä ketsuppia on sopivassa suhteessa eivätkä ne peitä burgerin muita makuja alleen. Kuten Vekessä ja McVeganissa, raikkaat vihannekset taittavat mukavasti raskasta kokonaisuutta. Whopper on maultaan kolmikosta paras ja tällä lähtee takuuvarmasti nälkä, jos Haalaribileiden jälkeen eksyt Burger Kingiin kotimatkalla. Miinusta Rebel Whopper saa ei-vegaanisesta majoneesista. VB:n voittaja valinta on siis Rebel Whopper 4.5/5

Boomi ry kiittää yhteistyöstä

Pääkumppanit

Kumppanit

26.2.2030, TYÖPÄIVÄ ”Ojennatko avaimen?” Aava huikkaa. Nostan pienen kuutionmuotoisen metalliesineen lattialta hänen käteensä. Kävelemme eteiseen ja omiin pukukoppeihimme. Kymmenen sekuntia ja päällämme ovat päivään sopivat vaatteet. ”Menetkö töihin tänään?” kysyn. ”Ei tarvitse, Valter pystyy hoitamaan tänään kaiken puolestani.” Olisipa itsellänikin yhtä hyvä tuuri, ajattelen, mutta päädyn vastaamaan hymyillen ”Okei”. Eroamme risteyksessä ja nousen kadun varressa leijailevaan autoon. Ilmoitan määränpääkseni työpaikkani. Kuulen matka-ajan arvion, se on kahdeksan minuuttia. Melko hyvin arkiaamuksi. Joskus olen matkustanut jopa viisitoista minuuttia. Hyppään ulos autosta ja totean heti, että monella muullakin on tänään yhtä hyvä tuuri kuin Aavalla. Vain muutamia työntekijöitä näkyy kävelemässä kohti omaa toimistorakennustaan. Kävelen sisään omaan rakennukseeni ja tervehdin matkalla kymmentä identtisen näköistä työbottia. Kaikille on ohjelmoitu oma puheääni, jonka pyrkimyksenä on yksilöidä niitä. Kävelen työhuoneeseeni ja huomaan heti, että oli erittäin hyvä päätös tulla itsekin tänään paikanpäälle töihin. ”Ai moi, onneksi tulit. Voisitko vähän auttaa?” Kuulen Elsan, oman työbottini äänen pöydän takaa. Huokaan ja menen hänen luokseen. ”En tiedä mikä taas, mutta oikea jalka ei toimi ollenkaan”, Elsa sanoo. Kuulen hänen äänestään, että hän on pahoillaan. Eivät hänen tunteensa ole oikeita, koitan muistuttaa itselleni samalla kun avaan hänen ohjelmointiohjelmansa ja aloitan vianmäärityksen. Kymmenen minuutin kuluttua Elsa on taas täydessä toiminnassa. Hoidamme vian aikana kertyneet työt yhdessä. Elsa vastaa sähköposteihin kolme kertaa nopeammin kuin minä, mutta koitan silti ajatella, että itsestäni on enemmän apua kuin haittaa. Käymme läpi, mitä tehtäviä seuraavina päivinä tulee hoitaa. Suurimpaan osaan minua ei tarvita, mutta myöhemmin viikolla menen tapaamaan yhtä iäkästä asiakastamme. Yleensä Elsa hoitaa asiakastapaamisetkin puolestani, mutta joidenkin asiakkaiden kohdalla olemme kokeneet helpommaksi, että menen itse paikalle. Saan omat hommani valmiiksi jo kolmeen mennessä. Kuten aina lähtiessäni, tuntuu tänäänkin vaikealta jättää Elsa työhuoneeseeni. En haluaisi myöntää, mutta olen muodostanut tunnesiteen robottiini. Työbotit olivat ensin yhden yrityksen pilottihanke, mutta nyt robotit hoitavat lähes kaikki soveltuvat työt. Kuukausimaksu on suuri ja työelämän epätasa-arvoistumisesta on ollut jopa protesteja. Jos sinulla on varaa, voit viettää työaikana vapaa-aikaa, mutta jos ei, joudut edelleen tekemään töitä, ja jopa enemmän kuin ennen. Tehokkuudessa pitäisi yltää työkavereina toimivien työbottien kanssa samalle tasolle. Kotiovella kaivan metallisen avainkuutioni taskusta ja astun valeseinän läpi kotiimme. ”Tein ruokaa, tule heti syömään, ettei jäähdy”, kuulen tutun äänen keittiöstä. Onneksi emme ole ainakaan vielä hankkineet kotibottia huomaan ajattelevani. Säilyy edes pieni tarve omalle työlle.

BOOMILOOKS

A N T T U SY R JÄ

TEKSTI&KUVAT: Emmi Rajala

Tällä kertaa Boomilooksissa luomme silmäyksen ensimmäisen vuoden boomarin, Anttu Syrjän tyyliin. Muistan kiinnittäneeni huomiota Antun pukeutumiseen jo smurffiviikoilla ja ajatelleeni että vau, tosi kivoja ja persoonallisia asuja. Päätin selvittää, miten hän tykkää pukeutua, sekä mistä hän löytää vaatteensa ja ennen kaikkea inspiraationsa pukeutumiseen. Millaisia vaatteita tykkäät käyttää? ”Tykkään, että käyttämäni vaatteet ovat mukavia päällä, mutta lisäksi haluan niiden myös miellyttävän omaa silmää. Tällä hetkellä pidän oversized-tyylisistä ja vintage-henkisistä vaatteista.” Anttu kertoo hankkivansa vaatteita sekä uusina, että käytettyinä. ”Ei ole mitään tiettyä paikkaa, mutta esimerkiksi kirppu-

Asu Kengät: Athlete´s foot Housut: kirpputori Villapaita: kirpputori

toreilta, kuten UFF:lta teen usein hyviä löytöjä. Yksi hyvä paikka tehdä vaatelöytöjä on myös isäni vaatekaappi, josta saan omia hänen vanhoja vaatteitaan. Välillä ostan vaatteita myös uutena, mutta silloinkin milloin mistäkin liikkeestä.” Inspiraatiota pukeutumiseen Anttu hakee rullalautailu-skenestä sekä 90-luvun tyylistä. Lisäksi ideoita saattaa löytyä myös ihmisiltä, joita hän seuraa sosiaalisessa mediassa. Kun kysyn tämän hetken lempivaatteesta, ei vastausta tarvitse kauaa miettiä. ”Ehdottomasti oman kotipaikkakunnan ompelijalla Unikko-kankaasta tehdyt housut!” Tulevia vaatehankintoja ei Antulla ole erityisemmin mielessä. ”Jos jotain kivaa tulee vastaan, saatan harkita sen ostamista.”

BoomiCribs

Teksti ja kuvat: Emmi Rajala

Koulukavereita näkee usein vain tietyssä miljöössä. Yleisimmin yliopistolla, tapahtumissa ja bolassa. Ehkä keskustassa kahvilla tai Atalpalla ryhmäliikuntatunnilla. Oikeastaan pääsemme näkemään vain niiden kaikkein läheisimpien kavereidemme koteja. Boomi cribs antaa mahdollisuuden tutustua myös sellaisten boomareiden koteihin, joissa et itse tule välttämättä vierailemaan.

Elmo Litmanen 2. vuoden boomari kaksio 46m² Pyynikki

Lempipaikakseen kodissaan Elmo mainitsee kulmasohvansa. Sohva sijaitsee asunnon keskiössä ja sen luota on lyhyt matka niin keittiöön kuin makuuhuoneeseenkin. Vastausta siihen, mistä hän saa inspiraatiota sisustukseensa, joutuu hetken odottamaan. Lopulta vastaus on: käytännöllisyydestä. Kodista löytyy kaikki tarvittava, muttei juurikaan mitään turhaa krääsää. Myös pintojen värit vaikuttavat Elmon mielestä siihen, miten kodissa viihtyy ja muun muassa oranssin sävyinen lattia on tarkoitus vaihtaa tulevassa remontissa. Mistä olet hankkinut huonekalusi ja sisustustuotteesi? ”Ikeasta pääosin”. Entä kuinka usein siivoat? ”Mitähän tähän valehtelisin, kahden viikon välein, ainakin suurin piirtein ja yleensä jopa imuroin!” Mitä teet kaikkein mieluiten kodissasi? ”Kaikkein mieluiten löhöän sohvalla ja katson Netflixiä tai jalkapalloa.” Elmo odottaa tällä hetkellä kodissaan tulevaa remonttia, jossa uusitaan lattian lisäksi myös seinäpinnat. Osa vanhoista tapeteista onkin jo revitty pois.

Ella Nurminen 1. vuoden boomari yksiö 34m² Tammela

Mikä on lempipaikkasi kodissasi? ”Ehdottomasti ikkunalauta. Siinä istuskellessa on ihana juoda rauhassa aamukahvia, tehdä kouluhommia tai ihan vain katsella maisemia.” Ellaa inspiroi sisustuksessa ennen kaikkea oma lapsuudenkoti ja omalta äidiltä peritty sisustustyyli. Lisäksi Ella löytää ideoita niin Pinterestistä, kuin erilaisista sisustusliikkeistäkin. Sisustusvinkiksi hän nimeää varsinkin pieniin koteihin neutraalit värit, jotka tuovat tiloihin avaruutta ja rauhallisuutta. Mistä olet hankkinut huonekalusi ja sisustusesineesi? ”Muutamat perustuotteet toki Ikeasta, mutta tykkään suosia paikallisia sisustuspuoteja ja kivijalkamyymälöitä.” Entä kuinka usein siivoat kotisi? Ella myöntää itsensä siivousfriikiksi. ”Siivoan noin pari kertaa viikossa. Toisaalta kun hommaan vaan ryhtyy, se ei vie kovin kauaa näin pienessä kodissa. Pidän siitä, että kotona on siistiä.” Kaikkein mieluisinta kotona on Ellan mielestä rauhallinen oleilu koti-illan merkeissä sohvalla löhöten ja Netflixiä katsoen. Usein siihen kuuluu myös hyvää ruokaa ja juomaa, usein itse kokattuna.

OLUTTA JA RUOKAA!

Kun kaikkien janoisten opiskelijoiden sankari valkoisessa asussaan ja kypärässään oli vielä nuori ja viattomampi 2000-luvun alussa, oli myös olutkulttuuri Suomessa paljon yksipuolisempaa. Monelle olut tarkoitti lähinnä bulkkilagereita. Hauskan Bosasedän kokemuksen karttuessa myös olutkulttuuri on kokenut suuren muutoksen Suomessa. Hauska on saanut tietoonsa, että käsityöläisoluiden buumi on lähtenyt liikkeelle Amerikasta jo 1990-luvulla. Kuten yleensäkin Suomi on hieman jäljessä maailman trendeistä ja niin nytkin huomattavasti myöhemmin on trendi rantautunut tänne pohjolan perukoillekin. Myös oluiden yhdistäminen ruokaan on nykyään erittäin suosittua. Kun oluen ja ruoan aromit osuvat oikein hyvin yhteen, ei enää huomaa, missä yhden maku päättyy ja toisen alkaa. Pienpanimoiden lisääntyessä ja samalla olutvalikoiman kasvaessa yksi suurimmista suosikeista on ollut IPA ja sen eri variaatiot. IPA sopii mainiosti ruokapuolelta esimerkiksi tortilloiden, nyhtöpossutoastin tai vaikkapa kasviskorman kanssa. Oluen katkeruus korostaa ruokien pippurisuutta ja mausteita, mutta samalla sen maltaisuus tasoittaa sopivasti kokonaisuutta. Nykyään pienpanimot tekevät yhä enemmän myös puhtaita pils- ja lager-oluita, mikä vaatiikin jo mestaripanijan taitoja, sillä niissä maistuu heti kaikki pienimmätkin virheet. Pilsnerit sopivat erinomaisesti esimerkiksi blinien kanssa, sillä oluen katkerot toimivat niin etikkaisten kuin rasvaistenkin makujen kanssa. Vehnäoluet sopivat puolestaan hyvin salaattien kanssa Yksi nouseva oluttrendi on hedelmällisyys. Se näkyy esimerkiksi sour aleissa eli hapanoluissa. Ne eivät ole nousseet suureelliseen suosioon, sillä monelle kuluttajalle ne saattavat olla liian suuri shokki makunystyröille. Hauska Bosasetä on kuitenkin kuullut huhua, että sour-oluet sopisivat hyvin yhteen esimerkiksi perinteisen eggs benidictin tai suklaan, sekä muiden makeiden jälkiruokien kanssa. Hedelmällisyyden vastakohtana ovat vahvat imperial stoutit, joihin on lisätty jälkiruokiin yhdistettäviä aromeja, kuten kirsikkaa, vaniljaa, karamellia ja jäätelöä. Hyvä stout on jo jälkiruoka itsessään, mutta ne sopivat myös erinomaisesti tuhdimman suklaakakun kaveriksi. Duppel tai trippel luostarioluet sopivat erinomaisesti juustojen kanssa, sillä tukeva maltaisuus kestää vahvatkin juustot ja hedelmällisyys antaa hyvän makuparin monellekin juustolle. Näihin ja muihin oluttrendeihin pääsee luonnollisesti tutustumaan Bosan maisteluilloissa pitkin vuotta!

TESTAA onko 2020-LUKU sinua varten TEKSTI Nelly Kivinen

Onko uusi vuosikymmen tehnyt sinusta täysin uuden ihmisen vai haikailetko vielä menneitä? Tällä testillä voit helposti selvittää, onko sydämesi vielä 2010-luvun puolella vai jo siirtynyt uuteen aikaan. 1. Tänään on se päivä, kun pitäisi lukea tenttiin ja palauttaa oppimispäiväkirja. Päätät kuitenkin järjestää kaikki lyijykynäsi pituusjärjestykseen, aloittaa uuden Netflix-sarjan ja tehdä itsellesi välipalaa. Mitä välipalalautaseltasi löytyy? a. Linssisipsejä ja hummusta, nam. b. Paahtoleipä avokadolla ja smoothie bowl, tästä saa hyvin energiaa opiskeluun. c. Mikään ei voita mikropitsaa. 2. Olet päättänyt tehdä elämäsi päätöksen ja hankkia lemmikin piristämään päiviäsi. Minkä karvaturrin haluat omaksesi? a. Kummikoalan Australiasta, en pysty sitoutumaan aamukuuden ulkolenkkeihin, vaan autan mieluummin hädässä olevia luonnoneläimiä. b. Kissan - vieläpä sellainen, joka näyttää koko ajan vihaiselta. c. Lassien - ihmisen paras ystävä, jota voi aina käyttää verukkeena myöhästyneisiin esseisiin. 3. Mikä laite kulkee aina mukanasi, minne vain menetkin? a. Neljä kameraa, puhelimessa tietenkin. b. Varavirtalähde, todennäköisesti kännykän akku loppuu kuitenkin kesken päivän. c. Mp3-soitin, lataan siihen aina Youtubesta tuoreimmat hitit! 4. Olet matkalla kotiin yliopistolta. Mihin kulutat matka-ajan? a. TikTokin selaamiseen tietysti, kaikki parhaat videot ovat siellä! b. Pokemon Go:hun! Pian on koko Pokedex täynnä. c. Facebookissa, en todellakaan lähde mihinkään nuorison villityksiin mukaan. 5. Kotiin päästyäsi rojahdat sohvalle ja avaat telkkarin. Minkä sarjan juonikuvioihin syvennyt? a. Rehtori, mikään ei voita suomalaista komediaa. b. Game of Thrones, kukahan seuraavassa jaksossa kuolee. c. Frendit, tämä sarja määritteli sukupolveni!

6. Reality-tv oli ehdottomasti 2010-luvun juttu, mutta mitä tosi-tv-sarjaa tuijotat edelleen myöhäisinä arki-iltoina? a. Marie Kondo: Kodit kuntoon, pitääpä käydä omatkin vaatekaapit läpi! b. Geordie Shore, elämäni vaikuttaa olevan suhteellisen hallinnassa, kun tuijotan tätä. c. Vanha kunnon Big Brother, normaalit ihmiset lukitaan yhteen asuntoon useaksi kuukaudeksi ja katsotaan, kuka selviää loppuun asti. 7. Spotifysta tuli jättimenestys 2010-luvulla. Mitä sinun soittolistaltasi löytyy? a. Billie Eilishiä, musiikin uudet tuulet puhaltavat. b. Despacito, en kyllä edelleenkään tiedä mitä kappaleen sanat tarkoittavat. c. Anssi Kela ja Mikan faijan BMW toimii aina. 8. Tulevaisuus ja elämä voi välillä tuntua epävarmalta. Mikä ahdistaa eniten? a. Ilmastonmuutos, megatrendit, kaikki! b. Vahinko-Super-Liket Tinderissä. c. Että joku puhuu musta IRC:ssä pahaa. 9. Maailma on täynnä muoti-ilmiöitä. Niitä tulee ja menee, mutta osa jää elämään. Mikä on suosikkitrendisi? a. Vastuullisesti tuotetut perusvaatteet. b. Adidas ja kolme raitaa. c. Crocsit, maailman mukavimmat kengät. 10. Ekonomeista on moneksi. Todellisuudessa olet aina haaveillut, että voisit työskennellä täysipäiväisenä: a. Digimuotoilijana. Olisi ihanaa päästä luomaan ja innovoimaan uutta! b. Tubettajana, olen aina halunnut kertoa elämästäni tuhansille seuraajille ja saada yhteistyökumppaneilta ilmaista tavaraa. c. Pop-tähtenä, musiikkivideoni pyörisi päivät pitkät MTV:llä.

Käännä sivua ja katso tuloksesi!

KATSO tuloksesi Eniten a-vastauksia: Olet tehokkaasti unohtanut 2010-luvun ja siirtynyt jo seuraavalle vuosikymmenelle. Ruokakaupassa maksat vain kännykkäsovelluksessa ja ajelet ympäri kaupunkia Uberilla. Olet perillä kaikista uusista trendeistä ja päivität vaatteesi ja tekniikkasi aina niiden mukaan.

Eniten b-vastauksia: 2010-luku on vielä kirkkaana mielessäsi. Vaikka uudet mullistukset kiinnostavat sinua, haikailet vielä vanhojen Muumi-piirrettyjen perään. 2010-luvulla Suomi täytti sata vuotta, limuviinat tulivat ruokakauppoihin ja Suomen jalkapallomaajoukkue selvitti tiensä EM-kisoihin. Siinä on hyvä alku uudelle vuosikymmenelle.

Eniten c-vastauksia: Olet jäänyt pitkälle menneisyyteen. Sinulle saattaa tulla järkytyksenä se, että ylioppilaaksi kirjoitetaan nykyään tietokoneella ja Alko on auki yhdeksään. Vaikka tulevaisuus voi näyttää välillä uhkaavalta, muista että kehitys usein tekee kuitenkin maailmasta paremman paikan.

Muistatko elää — ja juhlia? Näin keväällä moni boomari stressaa kesätyöpaikkaansa tai valmistumista ja vakituisen oman alan työn saamista. Ajattelin pyhittää tämän kirjoituksen luomaan toivoa, että it’s gonna be okey! Hain opiskeluaikanani paljon töitä, usein niitä saamatta. Vietin monta kesää Jyväskylässä opintotuella, kun tyypilliset duunit eivät irronneet. Kaverini pääsivät Hesoohin nimekkäisiin kylteriduuneihin pankkeihin ja mihin kukakin. Tein opiskeluaikana töitä muun muassa pubeissa ovella, Jämsän LähiTapiolan ajanvaraajana ja ManpowerGroupilla asiakaspalvelija-agenttina. Opin siispä paljon asiakaspalvelusta ja myynnistä ja oikeastaan olin niissä hyvä. Nämä ovat ne kylterin ja ekonomin avaintaidot, joita on tärkeää harjoitella, kun se on mahdollista; oli se sitten kaupan kassaa, liittymien myyntiä tai mitä tahansa, josta voit oppia erilaisia ihmistaitoja. Tämän päivän kovat konsultit meilläkin ovat näistä aloittaneet, sillä päivittäin tulee toimia asiakkaiden kanssa ihmisläheisesti ja ratkoa ongelmia rakentavalla tavalla, yksin ja tiimissä. Opintojen loppupuolella hain isolla vaihteella vakituista työtä. Olin hionut eri tahojen kanssa kirjeeni ja CV:ni minttiin. Osasin kehua itseäni oikein ja tuoda onnistumiset ja menestymiset hyvin esille. Esimerkiksi en kertonut, että varasin aikoja vaan kerroin, että olin kesähessuna ajanvarauskisan toiseksi paras kantahenkilökuntaa vastaan. Rekrytoijat kyllä tietävät eri duunit, mutta eivät sinun saavutuksiasi. Sankaritarinat voivat tulla yhtä hyvin myös järjestötoiminnasta tai harrastuksista. Työn hakemisesta tuli rutiini, niin kirjallisesta vaiheesta kuin haastatteluistakin ja ei kiitos -viestien vastaanottamisesta. Rutiini on jotain, missä on hyvä. Vai voiko olla hyvä, jos aina häviää? Tällä hetkellä työskentelen HR People Advisorina eli vastuullani on Technology-puolelta kolme yksikköä, yli 300 henkeä. Sparrailen yksiköiden johtajia ja esimiehiä HR-asioissa, teen työsuhdemuutoksia ja vastaan kysymyksiin, mitä meidän työntekijöillämme voi ikinä olla. Ja niitähän on monenlaista, mikä on virkistävää. Vastuullani on myös työntekijöiden hyvinvointi tietyllä tapaa, kun tietotyöläiset stressaantuvat tai työ ja elämä kuormittavat. Meillä Truly Human -teemat ovat isossa keskiössä. Muistutankin sinua boomari, että muista levätä ja palautua. Työ ja opiskelu eivät ole niin tärkeää kuin sinun terveytesi ja hyvinvointisi. Kaikki aikanaan. Tämän päivän sankareita eivät ole enää ne pankkiirit ja konsultit, jotka tekevät eniten ylityötunteja vaan ne, jotka muistavat elää — ja juhlia. Onnea Boomi ry 52 vuotta!

Jori Hurula HR People Advisor ja Boomin vastuuhenkilö Accenturella