VapaaBoomari 4/2019 by Boomi ry

www.boomi.fi

VB 4/2019

Oman talouden suunnittelu kannattaa aloittaa jo nuorena

Voiko menoerien suuruuteen vaikuttaa?

Pienillä valinnoilla voi olla suuri vaikutus omaan hyvinvointiin, liittyivät ne sitten valintoihin ruokalautasella, liikkumiseen tai rahan käyttöön. Rahahuolet aiheuttavat ahdistusta ja häiritsevät keskittymistä, millä on vaikutusta opiskelumenestykseen. Jo opiskeluaikoina on hyödyllistä osata budjetoinnin perusteet.

Jos haluat pienentää menoeriä, voi sen aloittaa tarkastelemalla pieniä yksittäisiä asioita, joihin pystyt vaikuttamaan. Ostaessasi aina aamukahvin kioskilta kulutat suuren määrän rahaa vuodessa verrattuna siihen, että keittäisit kahvin kotona. Myös ruokakaupassa tehdyillä valinnoilla on väliä. Valmisruoat maksavat usein enemmän kuin jos ruoan tekisi itse. Yksi tapa säästää on jättää ravintolassa syöminen väliin ja järjestää kavereiden kanssa kokkausiltoja.

Selvitä tulot ja menot Aloita kiinteistä menoeristä, kuten vuokrasta. Kulujen tarkasteluun ja luokitteluun on olemassa erilaisia sovelluksia, joita voi ladata omaan älylaitteeseen. Menoerien hahmottamiseen soveltuu myös omien tiliotteiden tarkastelu. Tiliotteita kannattaa ladata useamman kuukauden ajanjaksolta, jolloin realistisen kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa. Menot kannattaa luokitella, jotta näet, miten paljon rahaa menee esimerkiksi ruokaan ja ravintoloihin. Kun kuukauden menot vähennetään kuukauden tuloista, näet minkä verran rahaa sinulla jää säästöön. Tämän pohjalta voit asettaa säästämisen tai luoton poismaksun tavoitteita. Suunnitelmissa on tärkeää olla realistinen ja tehdä myös stressitestejä suunnitelmalle: pysytkö edelleen suunnitelmassasi, jos yhtenä kuukautena tuleekin yllättäen suurempi menoerä?

Luottokortin käytössä kannattaa olla tarkkana Luotolla tehdyt ostokset kannattaa ottaa huomioon budjettia laadittaessa ja varmistaa, että ne pystyy maksamaan pois. Vuonna 2017 kahdeksalla prosentilla 18-29-vuotiaista oli rekisteröity vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Yleisimpiä syitä maksuhäiriömerkinnän muodostumiseen ovat kulutusluotot, puhelinlaskut, verkossa tehdyt ostokset ja maksamatta jääneet vuokrat. Oman talouden budjetointi ja siinä pysyminen tuo mielenrauhaa, vaikka alussa voi tuntuakin hirvittävältä ajatella, mihin kaikkeen oma raha menee.

Pääkir joitus

Pääkirjoitus Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry tarjoaa jäsenilleen paljon: vuoden mittaan jokainen boomari pääsee oman kiinnostuksensa mukaan nauttimaan yltäkylläisestä tapahtumakalenterista, edunvalvonnasta, omasta ainejärjestötilasta ja muista jäseneduista. Miten tämä kaikki on mahdollista? Boomin toiminnan selkäranka ovat sen aktiiviset jäsenet, jotka vuodesta toiseen antavat oman panoksensa toiminnan pyörittämiseen, ja Boomissa jokainen jäsen pääseekin osallistumaan järjestömme kehittämiseen, kukin juuri oman mielenkiintonsa mukaan. Olen itsekin monta kertaa päässyt kuulemaan, kuinka joku on sanonut, että vapaaehtoistoiminta Boomissa ottaa paljon, mutta antaa moninkertaisesti enemmän. Mitä siitä muka hyötyy, että uhraa omaa, kallisarvoista vapaa-aikaansa ainejärjestötoimintaan? Kokemusta. Kokemusta sellaisista asioista, joita ei voi päntätä oppikirjoista tai omaksua luentosalien penkeillä. Erästä tämän lehden juttua lainatakseni, ainejärjestötoiminta ei ole pelkkää kaljakerhotoimintaa, vaan paljon enemmän – ja Boomi ry on siitä malliesimerkki. Tänä vuonna olen päätoimittajan pestissäni päässyt vetämään omaa jaostoa, toimitusta. Olen ollut vastuussa siitä, että tämä lehti on saatu jo neljä kertaa tänä vuonna kasaan, ja että jutut ovat olleet ajoissa valmiina. Olen oppinut aikatauluttamaan työskentelyäni, johtamaan jaostoa ja viemään projektin lehti kerrallaan maaliin. Vapaaehtoistyö on siis pelkästään tänä vuonna kehittänyt jo montaa työelämässä vaadittavaa taitoa. Mikä parasta, meitä vapaaehtoisia on Boomissa vaikka kuinka paljon, ja jokainen meistä kehittää itseään ympäri vuoden, samalla vieden myös järjestömme toimintaa aina vain seuraavalle tasolle. Muun muassa tästä syystä Boomi ja boomarit ovat erittäin potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja tulevaisuuden tekijöitä. Sinua, yrityksen tai organisaation edustaja, kehottaisinkin tutustumaan tarkemmin tämän lehden tarjontaan, sillä lukemista jatkamalla pääset tutustumaan meihin ja järjestöömme entistä paremmin. Sinua, arvoisa boomari, muistuttaisin edelleen jatkamaan itsesi kehittämistä ja uuden opettelua – esimerkiksi syksyn hallitus-, toimihenkilö- ja jaostohaut antavat erinomaisen mahdollisuuden oppia taas uusia taitoja!

Essi Pullinen, Päätoimittaja

SISÄLLYS

6. nuijapalsta 7. KOPON Huutiset 9. Kyllin hyvää 11. Yhteistyömahdollisuudet Boomin kanssa 12. Yrpän kuulumiset 17. Miksi palkkaisit boomarin? 21. HISTORIAN HAVINAA 23. You’re FIREd 26. Kun sote-ala vei mennessään 28. Saavut pimeällä, lähdet pimeällä 30. Mahdollisimman monen rahat Kasvamaan 32. Ulkomaanmatkojen uudet tuulet 35. Lisätty todellisuus yritystoiminnassa 36. Boomilooks: Work edition 38. Hevoskaupat

Boomi ry

@boomiry

VapaaBoomari VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

@boomisnap

PÄÄTOIMITTAJA

@boomiry

Essi Pullinen paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Nella Leppä tiedotus@boomi.fi

TOIMITUS Lassi Viljakainen, Niko Pankka, Matleena Inget, Heidi Kärkkäinen, Eero Pitkäsalo

TAITTO Emmi Savolainen, Miina Mäkinen, Sohvi Joensuu, Aino Pukaralammi, Pinja Lampinen

KANNEN KUVitus Nella Leppä

Suurkiitos kaikille avustajille! PAINOS 125 KPL ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA. ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

Nuijapalsta

Meillä on vain yhteistyökumppaneita, ei sponsoreita Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa osakkeenomistajilleen, joten miksi yritys käyttäisi rahaa yhteistyön tekemiseen ainejärjestön kanssa? Siihen on useampiakin vastauksia. Ainejärjestö voi toimia esimerkiksi rekrytointikanavana, uusien tuotteiden lanseeraamista varten tai strategisena kumppanina erilaisissa tapahtumissa ja projekteissa. Ainejärjestön etuihin kuuluu sen ammatillinen ykseys, tiedät mitä saat lähtiessäsi meidän kanssamme yhteistyöhön. Boomi ry on lähes 900-jäseninen Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö. Me olemme aina tahtoneet toteuttaa yhdessä isosti ja kauniisti, toteuttamalla yli sata tapahtumaa vuosittain, joita ovat muun muassa rekrytointitapahtuma Boomi Business Expo, liikuntakokeiluihin panostava Sporttiappro, sekä toki Suomen suurimpia opiskelijatapahtumia, kuten vapun ykköstapahtuma Särkän Märkä sekä yli 10 000 opiskelijaa Tampereen keskustaan keräävä Hämeenkadun Appro. Boomissa teemme tällä hetkellä yhteistyötä eri henkilöasiakastoimialoilla toimivien yritysten kanssa, kuten Unileverin, jonka kanssa teemme tapahtumakohtaista yhteistyötä, ja tarjoamme erilaisia uutuustuotteita jäsenillemme. Usein tuotteet ovat juuri lanseerattavia tuotteita, jolloin yhteistyön ydin painottuu potentiaalisten kuluttajien markkinointiin – toivottavasti me opiskelijat ostamme tuotteita jatkossa. Strategiset kumppanimme ovat pitkäaikaisia kumppaneitamme, joiden kanssa teemme laajamittaista yhteistyötä erityisesti suurempien tapahtumiemme yhteydessä. Esimerkiksi Viking Linen kanssa olemme tehneet jo vuosikymmenten ajan yhteistyötä, kun legendaarinen Ruotsin Excu lähtee taas marraskuussa yhdistämään hauskanpitoa ja asiaohjelmaa. Kolmanteen yhteistyökumppanien kategoriaamme kuuluvat erilaiset kauppatieteellisillä aloilla toimivat yritykset, joille toimimme ensisijaisesti tulevaisuuden potentiaalisina työntekijöinä. Meitä boomareita kannattaa tulevaisuuden tekijöinä arvioidakin, me haluamme ja otamme aina innolla vastaan uusia haasteita. Me harjoittelemme case-tehtäviä niin osana kursseja kuin vapaa-ajan asiatapahtumissakin, ollaksemme valmiita heti työelämän tehtäviin. Haastakaa meitä miten vain – kyllä boomari löytää ratkaisun.

Puheenjohtaja, Mikko Malmström

Kopon huutiset

Sukellus työelämään Harjoittelu on mielenkiintoinen tilaisuus päästä kokeilemaan, millaisia oman alan työt käytännössä ovat. Muun muassa kansainvälisten yritysten tarjoamat trainee-ohjelmat ovat mainio tilaisuus päästä testaamaan omaa osaamistaan tosielämän haasteissa. Harjoittelu on yksi parhaista tavoista saada työelämänäkökulmaa opintoihin. Ulkomailla tehdystä harjoittelusta voi olla hyötyä kansainvälisen uran rakentamisessa. Harjoittelu voi olla myös vastine vaihto-opiskelulle, jos haluaa opintojen sijaan keskittyä työntekoon ulkomailla. Monet harjoittelupaikat ovat erittäin mielenkiintoisia, ja tarjoavat mahdollisuuden kehittyä työelämän asiantuntijana jo opintojen aikana. Opintojen loppuvaiheen harjoittelu voi myös toimia hyvänä ponnahduslautana toimeksiantogradulle, mikä on yksi konkreettisimmista tavoista yhdistää työelämän näkökulmia omaan tutkintoon. Toimeksiantogradu tarkoittaa sitä, että tutkimus tehdään jonkin yliopiston ulkopuolisen yrityksen tutkimusongelmasta. Koska kauppatieteet tutkimusalana nojaa vahvasti ajankohtaisiin talouden ongelmiin, myös tutkimusaiheen valitseminen yritysmaailmasta on hyvä mahdollisuus. Opintoihin sisältyvästä harjoittelusta on mahdollista saada kymmenen opintopistettä. Harjoittelusta ja sen sisällöstä pitää sopia oman opintosuunnan vastuuopettajan kanssa. Harjoittelun päätteeksi kirjoitetaan omaa oppimista reflektoiva harjoitteluraportti. Opintosuorituksen saaminen vaatii harjoittelulta kolmen kuukauden kokopäiväistä työskentelyä, ja sen voi suorittaa opintosuunnan valitsemisen jälkeen. Harjoitteluun on mahdollista saada harjoittelutukea yliopistolta. Jotkut harjoittelupaikat myös edellyttävät sitä harjoittelijoilta. Harjoittelutukea haetaan kerran vuodessa tiedekunnalta, ja sitä on mahdollista saada enintään 1800 euroa. Ensisijalla harjoittelutuen saamiseen ovat opiskelijat, joilleharjoittelu on pakollinen osa opintoja. Kuitenkin kauppatieteilijöille suunnatut harjoittelupaikat ovat monesti palkallisia. Joten vaikka yliopistolta tukea ei saisikaan, se ei vie mahdollisuutta päästä tutustumaan oman alan työhön. Kauppatieteiden tutkinto-ohjelmassa harjoittelu kuuluu aineopintojen pakollisena osana vakuutuksen ja riskienhallinnan sekä vero-oikeuden ja yritysjuridiikan opintosuuntiin. Vaikka harjoittelu ei ole muissa opintosuunnissa opiskeleville pakollinen, sen suorittamisesta on kaikkien alojen opiskelijoille hyötyä.

Koulutuspoliittinen vastaava, Nelly Kivinen

Vapauta potentiaalisi. Suomen Ekonomit on ainutlaatuinen yli 50 000 jäsenen vaikuttajayhteisö. Ekonomeilla on koulutuksensa, osaamisensa ja asemansa ansiosta usein mahdollisuus olla mukana muutoksen tekemisen etujoukoissa. Yhteisön voima on enemmän kuin yksittäisten jäsenten summa. Keskity merkityksellisen elämän ja tulevaisuutesi luomiseen. Me autamme.

ekonomit.fi

Kyllin hyvää

Äidin helmasta maailmalle Ongelmat. Niitä saa eteensä joka päivä. Ongelmien kohtaaminen on todellinen elämän suola, sanan molemmissa merkityksissä. Niiden ratkaiseminen voi olla nopeaa tai hidasta, helppoa tai vaikeaa, ahdistavaa tai palkitsevaa, tai jopa kombinaatio näitä kaikkia. Varmaa on vain, että erinäköisiä ja -kokoisia ongelmia tulemme aina jatkuvasti ratkomaan, niin kuin olemme tähänkin saakka tehneet. Jo hiekkalaatikolla tuli vastaan ongelmia, kun kaivureita ei riittänyt kaikille tai kengännauhat eivät millään pysyneet kiinni. Silloin äiti opetti vuorottelemaan parhaiden lelujen kanssa ja solmimaan itse kengännauhat. Nykyään äiti on monelle edelleen tärkeä neuvojen lähde, kun elämässä tulee eteen sellaisia ongelmia, joihin ei itse vastausta tiedä. Kuitenkin (ainakin näin numeroiden valossa) aikuisten elämää eläessä törmää yhä useammin tilanteeseen, jossa omilla vanhemmilla on vielä itseäkin vähemmän valmiuksia ratkoa niitä haasteita, joita elämä eteen heittää. Pitäisi osata löytää täydellinen balanssi opintojen, töiden ja harrastusten välillä, miettiä millaista uraa tahtoo rakentaa, millaisia opintoja se vaatii, pitäisikö säästää asuntoon vai osakkeisiin, vai ihan johonkin muuhun? Vähemmästäkin menee pää silloin tällöin pyörälle! Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että jokainen tämän lehden lukija omaa kuitenkin valmiudet selviytyä tästä kaikesta kunnialla. Ongelmathan ovat aina kaikessa yksinkertaisuudessaan valintoja kahden tai useamman (joskin usein äärettömän monen) vaihtoehtoisen menettelytavan välillä. Kylterit ovat osaavia tekemään valintoja, ilman tätä taitoahan emme olisi kyltereiksi päässeetkään. Kuitenkin joskus elämässä tuntuu siltä, että haluaisi sparrailla vaikeimpien ongelmien kanssa jonkun “samaa kieltä” puhuvan kanssa. Tähän tarpeeseen vastaus löytyy Suomen Ekonomeilta, joka tarjoaa sekä ammattilaisten urapalveluopastusta, että mitä kattavimmat verkostot. Itse asiassa käyttäjäkokemuskyselyt kertovat, että Ekonomien työelämään liittyviin palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Haastan myös sinut, lukija, kokeilemaan itse näitä monia palveluita, joihin sinulla on pääsy. Tarkastuta vaikka se seuraava työsoppari Ekonomien lakimiehellä, niin ei ainakaan jää mikään sopimuksen outo yksityiskohta takaraivoon kummittelemaan.  Yksin pärjäät työelämässä todennäköisesti hyvin. Mutta Ekonomien palveluita hyödyntämällä pärjäät melko varmasti aina paremmin. Tämän huomaa myös siitä, että mitä korkeammalle korporatistisessa hierarkiassa kiipeää, sitä useampi kollega on Suomen Ekonomien tarjoamia assetteja hyödyntänyt. Päivän vinkkinä siis: opettele ottamaan kaikki apu vastaan jo varhain, se kantaa pitkälle. Niin se äitikin toivoisi.

– sa as hy tena my ti jä lin kii ta re rk en as ke tus sk ell maa ä ilm

Oli syksyinen sunnuntai-ilta 2018, kun tuskailin koneeni ääressä. Olin viimeistelemässä hakemustani EY:n trainee-hakua varten. Vaivannäkö kannatti, sillä eräänä torstaina kesken laskentatoimen luennon sain kuulla aloittavani EY:llä tilintarkastuksen parissa tammikuussa Helsingin pääkonttorilla. Ensimmäisenä varsinaisena työpäivänäni löysin itseni suuren pörssiyrityksen neukkarista ympärilläni koko tilintarkastustiimi työntouhussa. Kiireenkin keskellä työyhteisössä otettiin lämpimästi vastaan ja oltiin kiinnostuneita uusista työkavereista. Aina olen myös saanut apua, kun sitä olen rohkeasti kysynyt. Tilintarkastuspuolella olen nauttinut suuresti työn monipuolisuudesta, tiimityöskentelystä sekä työn projektiluontoisuudesta. Tilintarkastuksen sosiaalisuus on myös yllättänyt minut positiivisesti, sillä tärkeä osa työtä on suhteiden luominen niin asiakkaaseen kuin tiimikavereihinkin. Trainee-jaksoni jälkeen jatkoin EY:llä vakituisesti tilintarkastuspuolen associatena. Aloitin opintoni Tampereen yliopistossa kauppatieteiden puolella syksyllä 2015 ja valitsin melko nopeasti pääaineekseni laskentatoimen. Opiskeluaikanani olen työskennellyt opintojeni ohessa pankissa ja vakuutusyhtiössä. Koulun penkillä oppii teoriaa, jonka päälle työelämässä on helpompaa sisäistää toimintamalleja ja käytäntöjä. Kukaan ei kuitenkaan osaa ennen kuin opettelee, eikä sitä myöskään EY:llä oleteta. Audit associatena pääsee tekemään töitä laidasta laitaan erilaisten tiimien sekä asiakkaiden kanssa. Oppimiskäyrän voisikin sanoa olevan jyrkkä kuin Pispalan portaat. Tampereella on EY:n aluetoimisto lähellä Bolaa, joten tuleva työpaikka voi löytyä aivan kulman takaa. EY hakee joukkoonsa hyviä tyyppejä ympäri vuoden niin aluetoimistoihin kuin pääkonttorille Helsinkiin. Maalis-huhtikuussa 2020 on avautumassa audit associate-haku ja suosittelenkin rohkeasti tarttumaan tilaisuuteen. EY on työpaikkana ainutlaatuinen. Olen oppinut roppakaupalla uutta ja päässyt haastamaan itseäni. Olen päässyt myös tutustumaan ihaniin ihmisiin, joiden hymyt aamuisin saavat itsellenikin hymyn huulille. Matkani EY:llä onkin vasta alussa, mutten voisi olla onnellisempi, että sinä syksyisenä sunnuntai-iltana painoin hakutoiminnon lähetä-nappia.

YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET BOOMIN KANSSA Miksi juuri Sinun yrityksesi pitäisi tehdä yhteistyötä kanssamme – mitä edustamasi taho siitä hyötyisi? Boomin todella aktiviinen toiminta tamperelaisessa opiskelijakentässä tarjoaa yrityksellesi erittäin hyvän tilaisuuden näkyä ja kuulua niin potentiaalisten asiakkaiden kuin tulevien työntekijöidenkin keskuudessa. Olemme keränneet tälle sivulle erilaisia tapoja ja yhteistyön muotoja, jotta voit helposti katsoa, mikä niistä tuntuu omimmalta. Muistutuksena kuitenkin vielä se, että vaikka oheinen lista onkin kattava, se ei suinkaan ole tyhjentävä – Boomin kanssa yhteistyössä edes taivas ei ole rajana, joten ehdotathan rohkeasti myös täysin uudenlaisia tapoja puhaltaa yhteen hiileen!

T A P A H T U M A T

Tapahtumat eivät suinkaan ole ainoa tapa näkyä ja kuulua. Boomin aktiivinen viestintä tarjoaa useita eri mahdollisuuksia näkyvyydelle eri kanavissa, kuten Facebookissa, Twitterissä, nettisivuilla, VapaaBoomari-lehdessä, Instagramissa ja sähköpostilistalla. Esimerkiksi Boomin nettisivujen työpaikkapörssin kautta voitte löytää tulevaisuuden tekijät huippuopiskelijoiden joukosta, ja opiskelijahaalareihin mainoksen ostamalla teette opiskelijoistamme liikkuvia mainoksianne!

Boomi ry on yksi Tampereen aktiivisimmista ainejärjestöistä, ja järjestämmekin yli sata tapahtumaa vuosittain. Esimerkiksi Suomen suurimmassa opiskelijatapahtumassa Hämeenkadun Approssa on jo useampana vuotena ollut yli 10 000 tapahtumakävijää, joten myös yhteistyöyritysten näkyvyys on tapahtumassa huimaa. Massatapahtumien lisäksi järjestämme myös pienempiä, yksittäisiä tapahtumia, kuten yritysvierailuja – ja kaikkea siltä väliltä.

• Hämeenkadun Appro • Särkän Märkä • Vuosijuhlat • Haalaribileet • Ruotsin excu • Vappuviikot • Smurffiviikot • Asiaviikko • Boomi Business Expo • Yritysvierailut eli excut • Sporttiappro • Pikkujoulut

• Nettisivut • Työpaikkapörssi • Boomin muu some • VapaaBoomari-lehti • Opiskelijahaalarit • Jäsenedut

TEKSTI ESSI PULLINEN

M U U T

N Ä K Y V Y Y S M A H D O L L I S U U D E T 11

◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆

Yrpän

KUULUMISET

◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆

”Coming together is a beginning, staying together is progress, and working together is success.” Sanoi muuan Henry Ford - tai näin ainakin internet minulle kertoo. Joka tapauksessa, kuluvan vuoden aikana olen tullut tulokseen, että totta se on: yhteistyö on parhaimmillaan menestystä. Sinisydänlasien läpi on helppo tarkastella Boomia ja ylistää meidän toimintamme ammattimaisuutta, järjestelmällisyyttä sekä laajuutta. Iloksemme kuitenkin yritykset ovat samaa mieltä ja kiinnostusta riittää lähteä kohti yhteisiä projekteja sekä tapahtumia.

Yhdessä pystymme parempaan

oomin yrityssuhdeverkko on laaja leikkikenttä, niin laaja että pestissä aloittaessani tammikuussa ei minulla ollut hajuakaan, miten toinen toistaan erilaisiin projekteihin pääsisikään osallistumaan. Yritysyhteistyö Boomissa ei asetu vain yksien raamien sisään vaan muotoutuu aina yrityksen sekä meidän tarpeidemme mukaan tapauskohtaisesti. Ainejärjestöllämme on mahtavia pitkiä yhteistyösuhteita, joita vaalimme ja kehitämme sekä markkinoiden uusimpia ja kuumimpia tulokkaita, joiden kanssa järjestää hauskoja tempauksia. Vuoteemme mahtuu paljon erilaisia tapahtumia ja tapoja, joiden kautta voi lähteä mukaan toimintaamme. Kaikki lähtee tietenkin vastavuoroisuudesta ja molempien osapuolien tarpeiden kartoituksesta. Tärkeää on, että molemmat osapuolet kokevat yhteisten tavoitteiden sopivan myös oman yrityksen toimintamalleihin ja brändiin. Asiatapahtumista aina vappuviikoille, skaala on laaja ja mahdollisuuksia löytyy rajattomasti!

Oppimista opintojen ohella Smurffina syksyllä 2017 kuulin vanhempien tieteenharjoittelijoiden puhuvan trainee-hauista sekä yri-

tyksistä, joihin toivoivat työllistyvänsä valmistumisen kynnyksellä. Nyökkäilin samalla ihmetellen, että mitä ihmettä nämä ”big4” -yritykset ovat ja mitä se controller oikein työkseen tekeekään. Osallistuin innokkaasti Boomin järjestämille excuille sekä muihin asiatapahtumiin, joiden myötä nämä mystiset yritykset sekä tehtävänimikkeet alkoivat tulla tutummiksi. Mielestäni on äärimmäinen rikkaus boomareille, miten vahvasti läsnä meitä yritysyhteistyökumppanimme haluavat olla opintojen ohella. Boomi tarjoaa monia erilaisia tapoja yrityksille päästä näyttämään opiskelijoillemme, että mitä heillä työnantajana on tarjota boomareille, kun työelämään siirtyminen tulee ajankohtaiseksi. Excut, Asiaviikko ja Boomi Business Expo ovat myös boomareille loistava tapa verkostoitua kiinnostavien yritysten kanssa ja kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä yhteistyökumppaneiltamme. Henkilökohtaisesti koen myös, että yhteiset asiatapahtumat rikastuttavat ja monipuolistavat yliopisto-opintoja suunnattomasti. Yhteistyökumppanimme ovat alansa ammattilaisia, joten heillä on asiantuntevaa tietoa, jota jakaa toimialansa uusiin käänteisiin liittyen. Maaliskuisella Nordean exculla, pureuduttiin muun muassa finanssialan uuteen PSD2 - direktiiviin ja siihen, miten se tulee mullistamaan maksupalvelukentän tulevaisuudessa. Joka exculla oppii siis jotain uutta!

◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆◆

Miten boomin yrityssuhdesektori voi? Todella hyvin, kiitos kysymästä! Kesätöissä ollessani organisaatiossani puhuttiin paljon jatkuvasta parantamisesta. Toimintaa tulee kehittää ja tehdä työt aina vähän paremmin kuin eilen. Havaitsen paljon tätä jatkuvan parantamisen ‘’kaizen’’ -periaattetta myös boomin yhteistyökentällä. Vuoteen on tähän mennessä mahtanut sekä uusia menestyksekkäitä avauksia, kuten keväällä Accenturen tarjoamat välipalahedelmät, jotka saivat jatkoa seuraavaksi vuodeksi suuren suosionsa ansiosta, unohtamatta jo legendaksi muodostunutta perinteisen Ruotsin excun valmistelua yhdessä pitkäikäisen kumppanimme Viking Linen kanssa. Myös ‘’yrityssuhdevastaavan vappu’’ eli Asiaviikko saa tänä vuonna kauan kaipaamansa face liftin ulkoasuunsa.

Yritysyhteistyö molempien vuotemme suurien projektien, Särkän Märkän sekä Hämeenkadun Appron, tiimoilta on kasvanut sekä monipuolistunut. On suorastaan kunnia seurata paraatipaikalta miten myös ulkoiset tahot tunnistavat sen potentiaalin joka meissä boomareissa ja koko Boomissa oikein piilee. Yhteistyö siis voi kuulemma parhaimmillaan olla menestystä ja sitä todella koen boomissa sen olevan. Oli se sitten onnistunut mainoskampanja 10 000 opiskelijan Hämeenkadun Approssa tai työpaikkapörssi-ilmoitus, josta poiki kesätyöpaikka, yksin tähän emme pystyisi! Suuri kiitos ja kumarrus siis kaikille yhteistyökumppaneillemme, toivottavasti tulevat vuodet ovat yhtä menestyksekkäitä kuin tähänkin asti!

Christina Ahola Yrityssuhdevastaava 2019

Get to know us: Boomarit Deloittella 1. 2. 3. 4.

Valmistumisvuosi ja pääaine? Missä tiimissä työskentelet? Mikä on parasta Deloittella? Mieleenpainuvin muistosi Boomi-ajoista?

Ralf Åberg 1. 2013, laskentatoimi 2. Työskentelen riskienhallintapalveluissa ja IT-riskien parissa, eli toimin IT-riskien yleismiehenä. 3. Yksilöllinen urapolku, urapolun ohjaus sekä yhdessä tekeminen. 4. Sinisydämet, harkkasitsit ja ensimmäiset akateemiset pöytäjuhlat (ja siitä alkanut putki…).

Salla-Maaria Raitala 1. 2017, vero-oikeus 2. Olen verokonsulttina tiimissä, joka hoitaa kansainväliseen henkilöverotukseen liittyviä toimeksiantoja. Projektit vaihtelevat globaalista liikkuvuudesta palkitsemiseen ja yritysten työnantajavelvoitteisiin. 3. Työkaverit, joustavuus ja hyvä yhteishenki. Lisäksi monipuoliset työtehtävät, joiden ansiosta opin uutta joka päivä. 4. Boomin yhteishenki oli ensiluokkaista ja opiskeluajoilta on tarttunut mukaan monta hyvää ystävää. Bola-kahvitteluita ja opiskelijatapahtumia muistelen edelleen suurella sinisydämellä. Heta Alanko 1. 2018, laskentatoimi 2. Olen osa konsultoinnin Finance & Performance –tiimiä. Projektit vaihtelevat taloushallinnon kehittämisestä erilaisiin ulkoistusprojekteihin, eikä kahta samanlaista päivää ole vuoden sisään mahtunut. 3. Jatkuva uuden oppiminen, itseni haastaminen sekä mahtavat työkaverit! 4. Tyypit, joiden kanssa olen edelleen päivittäin yhteydessä. Tapahtumista vujut ja Hämeenkadun appro, jota olin järjestämässä. Tiina Valkeapää 1. 2013, markkinointi 2. Toimin projektipäällikkönä yritysjärjestelypalveluissa. Kuulun tiimiin, joka tukee asiakkaita synergiaetujen ja operatiivisten haasteiden arvioinnissa ennen kauppaa sekä tuemme yrityskauppaintegraation tai –separaation toteutuksessa. 3. Kivat ja osaavat työkaverit sekä mielenkiintoiset projektit, joissa pääsen kehittämään omaa osaamistani laajasti. 4. Ensimmäiset opiskeluvuodet, erityisesti uusien ystävien löytäminen ja tietenkin lukuisat tapahtumat ja bileet. Janne Vikman 1. 2019, laskentatoimi 2. Työskentelen Deloittella tilintarkastajana eli käytännössä varmennan asiakkaiden tilinpäätösinformaation oikeellisuutta ja arvioin kontrolliympäristöjä yhdessä tiimin kanssa. 3. Ehdottomasti matala hierarkia ja hyvä johtamiskulttuuri! Työkavereiden kanssa löytyy paljon yhteistä ja asiakasportfolio on monipuolinen. 4. Muistoja löytyy paljon aina vuosijuhlista Pinninkadun remppahommiin ja Appron järjestämiseen. Parasta oli kuitenkin Boomin yhteisö kokonaisuutena – tekemisen meininki, ystävyyssuhteet ja poikkeuksellinen yhteenkuuluvuuden tunne.

Miksi palkkaisit

BOOMARIN? K

orkeakoulutetut ovat Suomessa hyväosaisia. Ilmainen ja todella laadukas koulutus sekä erilaiset tukijärjestelmät takaavat, että kuka tahansa pystyy kouluttautumaan ja kasvattamaan omaa henkistä pääomaansa. Työmarkkinat vetävät, ja kauppatieteilijöille vaikuttaakin olevan runsaasti erilaisia uravaihtoehtoja. Toisaalta rekrytoivilla yrityksillä on aina runsaasti hakijoita, joista valita sopivin kandidaatti. Miksi yrityksesi kannattaisi palkata juuri boomari? Hyville tyypeille ja kovalle osaamiselle on aina kysyntää – sen huomaa esimerkiksi, kun lukee Boomin alumnien uratarinoita. Mutta, millaisen työntekijän saat, kun palkkaat boomarin? Millaisin eväin Tampereen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut siirtyy työelämään? Yliopistoajasta saa paljon irti, ja monelle opiskelijavuodet ovatkin ne elämän parhaat. Jokaisella on omat henkilökohtaiset syynsä, mutta esimerkiksi mahdollisuus päätoimiseen oman henkisen pääoman kasvattamiseen, vaikuttamismahdollisuudet korkeakouluyhteisössä ja etenkin sosiaaliset suhteet ovat varmasti usein esiin nousevia esimerkkejä. Joustavat työmahdollisuudet sekä sosiaaliturvajärjestelmämme takaavat sen, että opiskelija voi keskittyä siihen, mitä varten opiskelemaan on lähdetty: itsensä kehittämiseen.

Miksi kauppatieteet? Kun tekee kyselykierrosta uusille opiskelijoille, kertovat he tyypillisessä vastauksessa valinneensa kauppatieteet seuraavista syistä: moni asia kiinnostaa, halutaan säilyttää laajat mahdollisuudet työelämässä sekä talouden ja bisneksen kiinnostavuus. Kaupalliselle alalle päätyy siis paljon monipuoliset kiinnostuksen kohteet omaavia henkilöitä, joille oman osaamisen laaja kehittäminen on tärkeää. Kauppatieteiden maisterin tutkinto on hyvin työelämärelevantti tutkinto, jolle tilastojen ja empiiristen havaintojen perusteella riittää kysyntää. Suomen ekonomien palkkatutkimuksen mukaan ekonomijäsenen mediaanipalkka on 5000 euroa kuussa, joka on itseasiassa 2000 euroa enemmän, kuin kaikkien suomalaisten mediaanipalkka. 40 vuoden työuralla tämä tarkoittaa noin miljoonaa euroa keskivertoa enemmän. Aikamoinen panostus itseensä! Vaikka arvostuksen mittarina raha on yksipuolinen, antaa se kuitenkin jonkinlaista suuntaa. Jos otetaan vielä huomioon vain Tampereelta valmistuneiden ekonomien palkkataso, yltää se kaikkien kauppatieteellisten yksiköiden listauksessa sijalle neljä. Boomari on siis investointi, joten mitä työnantaja saa takaisin? Vaikka olemme kaikki yksilöitä ja esimerkiksi vapaan sivuaineoikeuden myötä myös tutkintomme ovat yksilöllisiä, voidaan boomareista kuitenkin tehdä joitain yleistyksiä.

aHKERUUS Läpi yli 50-vuotisen historiansa ajan Boomissa on tehty asioita itse. Välillä tekoset kuulostavat järjettömiltä, kuten esimerkiksi saunan kantamisen maailmanennätys, mutta toisinaan kaveriporukan hauskasta ideasta syntyy Hämeenkadun Appron kaltainen menestystarina. Välillä tulee vastoinkäymisiä ja sitä useammin isoja onnistumisia, mutta yksi meitä merkitsevä piirre on se, että emme tyydy siihen, miten asiat nyt ovat, vaan rohkeasti teemme ja kehitymme. Kun vierailet Boomin tiloissa, voi yliopistoa lähellä oleva sijainti hämätä. Tilat eivät ole yliopiston eivätkä edes vuokralla, vaan ne ovat Boomin omat. Tämä onkin yksi konkreettisimmista osoituksista, miten pitkäjänteinen vapaaehtoistyö, rohkea visiointi ja ylisukupolvinen ahkeruus saavat aikaan jotain suurta ja uniikkia. Sinänsä tässä ei ole mitään taikaa taustalla, vaan kyse on siitä itsestään: kovasta työstä.

Osaaminen Jaostot ovat paras ja varmasti tehokkain tapa vaikuttaa siihen, millainen järjestö Boomi on. Hallitus-, toimihenkilö-, toimikunta- ja jaostotoiminta yhdistää, opettaa ja antaa näytönpaikkoja. Kun työhaastattelussa boomari sanoo sinulle olleensa mukana ainejärjestötoiminnassa, älä pidä sitä pelkkänä kaljakerhotoimintana. Todellisuudessa jo ainejärjestötoiminta antaa kompetenssia työelämään, ja vaikka kyseessä on talkootyö, ei sen arvoa pidä väheksyä. On totta, että töitä oppii tekemällä töitä, mutta jaostotoiminta opettaa paljon sellaista, mistä on hyötyä myöhemmin työelämässä. Tässä lyhyt ja rajattu lista siitä, mitä jaostotoiminta mahdollistaa:

Tiimityöskentely Jaostolaiset toimivat vuoden ajan yhdessä, joten heistä tulee tiivis porukka, joka työskentelee yhteisten tavoitteiden eteen. Ryhmätyöskentelytaidot siirtyvät suoraan työelämään. Jokainen yritys tarvitsee tekijöitä, jotka huolehtivat muunkin kuin vain oman tonttinsa.

Toimintakohtaiset taidot Taittaminen, valokuvaaminen, yhdistyksen talouden toiminnot, myyntityö, markkinointi, edunvalvontatyö… Lista on pitkä ja syy on yksinkertainen: Boomissa pääsee tekemään asioita laidasta laitaan ja kaikesta on, vähintään epäsuorasti, hyötyä myöhempää elämää varten.

Aikatauluttaminen ja elämänhallinta

Projektityöskentely

Moni järjestöaktiivi voi samaistua siihen, että välillä elämänhallinta on haastavaa, kun samanaikaisesti pitäisi selvitä opinnoista, töistä, järjestöhommista ja vapaa-aikaakin pitäisi viettää. Vaikka oman kalenterin täyttäminen ei aina ole järkevin tapa suunnitella elämää, opettaa se kuitenkin paljon omista rajoista ja elämän suunnittelusta.

Kaikkien jaostojen toiminta pyörii erilaisten projektien ympärillä: oli se sitten kausiveroilmoitus, Hämeenkadun appro, smurffisilliksen järjestäminen tai VapaaBoomarin juttujen kirjoittaminen. Projektiluontaisuus on tyypillistä työelämälle, jossa samassa toimessa saatetaan tehdä hyvin erilaisia tehtäviä. Saman jaoston jäsenet voivat olla yhtenä päivänä soittamassa myyntipuheluita ja seuraavana päivänä kouluttamassa omia alaisiaan asiakaspalvelutehtäviin.

Johtamiskokemus

Listalle nousee erillisenä vielä johtamiskokemus. Erilaisten jaostojen ja toimikuntien johtaminen antaa todella tärkeää osaamista johtamisesta. Vaikka on epätodennäköistä, että vastavalmistunut siirtyisi suoraan johtajaksi koulunpenkiltä, on näistä taidoista varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Kasvutarinat Boomi on eräänlainen kasvualusta: se mahdollistaa itsensä haastamisen erilaisten projektien ja yhteistoiminnan kautta. Verkostot ovat työelämässä tärkeitä ja niiden kehittymiseen Boomissa halutaankin panostaa. Kun sinä mietit, millainen olit fuksina ja vertaat sitä siihen, millainen olit juuri valmistuneena, on ero ja kasvun määrä melkoinen. Tätä kehitystä Boomikin on ympäristönä tukemassa. Mahdollisuuksia ja haasteita on tarjolla vaikka miten paljon, loppu on kiinni yksilön uskalluksesta. Järjestönä Boomi haluaa tarjota jokaiselle jotakin. Näin jokainen halukas pääsee myös rakentamaan yhteisöä ja viemään Boomia kohti sen parasta olemusta. Virheistä opitaan ja yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa – kliseet ovat täysin totta tässä tulevaisuuden talenttien kasvattamossa!

Miksi valitsisit Boomarin? Olemme yhteisö, joka antaa jäsenilleen laajasti mahdollisuuksia kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Opimme tehdyistä virheistä ja tätä tietoa siirrämme aina seuraaville sukupolville. Näin kehitymme sekä järjestönä että yksilöinä. Boomari on fiksu, rohkea, ahkera, valmis näkemään vaivaa, halukas kehittämään itseään ja aina valmiina auttamaan muita. Hyvä tyyppi ja kova osaaja samassa paketissa, siis.

Historian havinaa:

Boomin yrityssuhteet vuosien varrelta Boomi ry, Yhdistyksen säännöt 2§ Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden etu-, palveluja yhteistyöjärjestönä. TEKSTI HEIDI KÄRKKÄINEN

hdistyksen virallisten sääntöjen mukaisesti Boomi ry on muun muassa yhteistyöjärjestö. Yhteistyötä toteutetaan monien sidosryhmien kanssa, joista eräs merkittävä linkki ovat yhteydet yrityselämään. Yritysyhteistyö on etenkin kaupallisen alan opiskelijoiden opiskeluajan ja luonnollisesti myös tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Tämän vuoksi olemme onnekkaita, kun Boomin yrityssuhteita hoidetaan ammattimaisen osaavasti vuodesta toiseen. Boomissa toiminta on poikkeuksellisen ammattimaista, mutta joskus meidänkin järjestömme on ollut lapsen kengissä, mukaan lukien yrityssuhdesektorin toiminta. Miten tähän pisteeseen on päädytty, mitä historian lehdet osaavat kertoa aiemmasta? Kuten 50-vuotishistoriikkimme osaa aiemmasta kertoa, Boomin yrityssuhteet ovat keskittyneet pitkälti excursioihin aiempina vuosikymmeninä. Tiedetään kertoa, että suosituimpiin

kohteisiin varhaisemmilla yritysvierailuilla kuului muun muassa Pyynikin Panimo, jonka tuotevalikoiman esittelemisessä opiskelijakansalle boomareilla oli merkittävä rooli. Myös perinteet uusien opiskelijoiden ensimmäisestä excursiosta ovat pitkät. Etenkin näiden tutustumisexcujen yhteydessä on ylläpidetty suhteita Boomin pitkäaikaisiin kumppaneihin vakuutus- ja pankkipuolella sekä Big4-yrityksissä jo kauan. Nykyisin Boomin yrityssuhteet ovat keskittyneet yhteistyösopimusten ylläpitoon ja yritysyhteistyösuhteiden vaalimiseen. Yrityssuhdesektori on ollut jatkuvassa muutoksessa, kun esimerkiksi viisi vuotta sitten yrityssuhdevastaavan suuriin projekteihin lukeutunut vuosijuhlayhteistyö sekä Ruotsin excu ovat siirtyneet uusien toimijoiden vastuulle. Muutokset ovat mahdollistaneet sen, että vastaisuudessa aikaa jää enemmänkin yhteydenpitoon, viestintään ja laadukkaaseen yritysyhteistyöhön, josta järjestömme saa olla erityisen ylpeä.

E R ’ U O Y Y MYYNNIN I F E R ’ AMMATTILAISEKSI? U O Y ’ U YO d E R I F e r ’ u Yo

NUOREKAS TYÖYMPÄRISTÖ

JOUSTAVAT TYÖAJAT

KANNUSTAVA PALKKAUS

ENSIASKEL MYYNTIURALLE

”Huippu työympäristö ja upeat tyypit yhdistettynä työn käytännönläheisyyteen myyntitaitojen opettelussa ovat tehneet Distasta parhaan työpaikan opiskelijakiikareiden läpi katsottuna.”

PETRUS, 2 VUOTTA DISTALLA

”Työ on helppo sovittaa yhteen opintojen kanssa, sillä vuoroista voi sopia joustavasti oman opiskelutahdin mukaan.”

ROBERT, VUOSI DISTALLA

DISTA.FI/REKRYTOINTI

TEKSTI Lassi Viljakainen

You’re FIREd

’ U d O E Y R I U E F E FIREd O Y d E R ’ R I U F E YO d R ’ E U R I O F Y E d R ’ E U F IR O E Y R ’ d U E O R Y I F d E E R R ’ I F E R ’ U O Y Viime aikoina sosiaalisen median keskusteluissa on noussut esille nelikirjaiminen elämäntapa, FIRE, joka avattuna muodostaa sanat Financial Independence, Retire Early. Jos opiskelijoiden tulotasosta ja elinkeinosta on viime kuukausina käyty kosolti keskustelua, on ”firettäjien” elämäntapa jopa opiskelijoiden arkea laihempaa. Jotkut firettäjät säästävät parhaimmillaan 75 % kuukauden tuloista, mikä 3000 euron kuukausituloilla tarkoittaa sitä, että käteen jää verojen jälkeen kuussa noin 550 euroa. Ei siis ihme, että elämäntapa on saanut kritiikkiä siitä, että se nähdään mahdollisena vain rikkaille. Tehdään heti yksi asia selväksi: firettämisen perusideologiassa ei ole mitään väärää, edes kriitikoiden mielestä. Koko elämäntyylihän perustuu sille lähtökohdalle, että elämässä voisi olla muutakin kuin työtä ja automatisaatiosta huolimatta normaali työviikko näyttäisi yhä vaativan 40 tunnin työpanoksen. Eikä firettäminen mikään uusi juttu ole. Wikipedian erehtymättömän tiedon perusteella firettämisen perusperiaatteet juontavat juurensa 1990-luvun alkupuolelle.

MEKÖ MUKA LAISKOJA SYÖTTÖPORSAITA? Kun ilmiötä tarkastelee lähemmin, ei kyseessä olekaan vain naiivien milleniaalien ylioptimistinen elämänfilosofia, vaan pikemminkin heidän tyytymättömyytensä työelämää kohtaan. On totta, että useat nuoret sijoittajat, joita lehdet haastattelevat, seuraavat FIRE-liikettä kuin uskontoa ja heidän toimintansa näyttää usein täysin järjettömältä ja tuottovaatimukset aikaisen eläkkeen mahdollistamiseksi ovat täysin epärealistiset. Voisiko kuitenkin olla niin, että myös yritysten olisi syytä katsoa peiliin ja kysyä, olisiko heidän toiminnassaan jotain parannettavaa, jotta nuoret eivät kokisi työelämää uhkana jaksamiselle ja omien unelmien tavoittelemiselle. Lukiessani aiheeseen liittyviä julkaisuja niin suomalaisilta uutistahoilta kuin amerikkalaisiltakin, huomasin selkeän trendin taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa ja siihen johtavissa syissä. Nuorilla vaikuttaisi olevan entistä enemmän huonoja kokemuksia työelämästä. Monet näistä ovat tämänkin lehden lukijoille varsin tuttuja. Määräaikaiset työsuhteet, nollatuntisopimukset ja palkattomat harjoittelut ovat omiaan murentamaan nuoren työntekijän mielikuvan nykypäivän työelämästä. Toki joissain tilanteissa nämä kaikki voivat osoittautua molempia osapuolia hyödyttäväksi toimenpiteeksi. Työsuhteiden luonteen muuttuessa myös odotukset nuoria kohtaan ovat kohonneet, tai näin ainakin moni nuori vaikuttaa uskovan. Monen pelkona onkin, että yhdellä tutkinnolla ei pysty erottumaan riittävän hyvin työelämässä, vaan oma osaaminen pitää todistaa useamman tutkinnon voimalla. Vaikuttaa siis siltä, että nuoriin kohdistuva kasvava paine sekä työelämän rikkoutuneisuus ei herätä nuoremmissa sukupolvissa innostusta.

d E R I F E R ’ U R ’ O Y U O d Y E 23

F IRE REd YO E R ’ U I O F Y E d E O U’R R Y I F d E E R ’ R I U F O E Y R ’ d U O Y d E FIR KRITIIKKIÄ SATAA

FIRE-liike on kerännyt kosolti kritiikkiä – osittain aiheellista ja osittain ehkäpä milleniaalivihaajien loppumatonta huutelua. Käytännössähän nuorena näkkileivällä ja vedellä eläminen mahdollistaa 30-40 -vuotiaana omien haaveiden toteuttamisen. Työn sijasta ”eläkeläinen” voi keskittyä esimerkiksi lifestyle-blogin kirjoittamiseen tai oman kirjan kirjoittamiseen, lasten kanssa olemista unohtamatta. Monen arvostelijan kritiikki on aiheellista ja heidän huolestuneisuuteensa on ymmärrettävää. Jotkut tahot ovat maalanneet jo uhkakuvia kokonaisten ikäluokkien siirtymisestä eläkkeelle neljänkympin krouvissa. Pelko on hieman ennenaikainen, sillä Nordean alkuvuodesta teettämän kyselyn perusteella 18-25 -vuotiaista suomalaisista noin 10 prosenttia kertoo sijoittavansa säännöllisesti. Jos siis olet vastuussa uusien nuorten osaajien rekrytoimisesta, voit vielä huokaista helpotuksesta. Toisaalta samaisessa kyselyssä 53 prosenttia nuorista ilmoitti tavoitteekseen taloudellisen riippumattomuuden.

JÄÄNKÖ YKSIN TYÖELÄMÄÄN NELIKYMPPISENÄ? On kuitenkin täysin ymmärrettävää, että jotkut ovat firettämisestä huolissaan. Kansantalouden luvuissa firettäminen tuskin tulee juurikaan näkymään seuraavien vuosikymmenten aikana. Mikäli olisin keski-ikäinen päättävässä roolissa työskentelevä tuleva eläkeläinen, katsoisin vähintään hieman huolestuneena tulevien esimiesten ja asiantuntijoiden suhtautumista työelämään. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu kun johtuu useilla liikkeen kannattajilla juurikin tyytymättömyydestä työelämään. Tässä kohtaa voisi syyttää sekä nuoria laiskuudesta että yritysmaailman päättäjiä ymmärtämättömyydestä, mutta tuomittakoon tilanne ratkaisemattomaksi pattitilanteeksi, johon tulisi kiireesti löytää ratkaisu. En osaa sanoa, kestääkö firetysbuumi yli tulevien laskusuhdanteiden vai onko kyseessä vain hetkellinen trendi. Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että ilmiön takana on muutakin kuin nuorten halu tehdä mitä tahansa muuta kuin työtä. Oikeastaan kysehän on ennemminkin siitä, että nuoret haluavat tehdä niin paljon töitä, että eläkkeelle jäänti olisi mahdollista jo keski-ikäisenä. Samanaikaisesti eläkeikä yliopistoista valmistuvilla nuorilla on noin viisi vuotta korkeampi kuin vanhemmillamme ja tuo lukema tullee vielä muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana. En yrityksen päättäjänä vielä huolestuisi ilmiön saamasta huomiosta, mutta pyrkisin kaikin keinoin siihen, että ainakaan edustamastani yrityksestä ei haluttaisi jäädä eläkkeelle nelikymppisenä.

F E R ’ U O Y d E R d I E F R I E F R ’ E U R ’ U YO O O Y Y d d E E R I R I F F E IR ’RE 24

FI d E R I F E R ’ OU Uuteen duuniin? Ilmoittaudu head huntattavaksi osoitteessa academicwork.fi

d E FIR e FIREd r ’ u Yo d E R I F E R ’ OU d E R

25 25

Boomin alumni:

Kun Sote-ala vei mennessään TEKSTI Matleena Inget

Tampereen yliopistosta kauppatieteiden kandidaatiksi valmistunut Taneli Tenhovuori päätyi sote-alalle opiskelukaverin kautta. Nyt hänellä on yli 300 henkeä työllistävä vammaisille avustajapalveluita tuottava yritys.

yksy 2014 oli Taneli Tenhovuorelle työntäyteistä aikaa. Pöydällä oli kymmenen kurssia, laskentatoimen kandidaatintutkielma ja uusi vastuullinen työ hoiva-alan yrityksessä. Parikymppisellä Tenhovuorella ei ollut tuolloin aavistustakaan siitä, miten käänteentekevän suunnan työpaikka tämän uralle antaisi.

Med Groupilla hän pisti pystyyn Pirkanmaalle laajentuvan yrityksen Tampereen toimiston. Pestissä Tenhovuori viihtyi, kunnes lähti vuodeksi vaihtoon syksyllä 2015. “Opin siellä paljon startup-henkisestä yrityksestä, kasvamisesta ja johtamisesta”, Tenhovuori summaa.

Kovaa kasvua

Konsultoinnin kautta yrittäjäksi

Viisi vuotta myöhemmin Tenhovuori istuu helsinkiläisessä kahvilassa ja kertoo innoissaan perustamastaan Suomen avustajapalvelut -yrityksestä. Puolitoista vuotta sitten alkunsa saanut firma tuottaa sosiaali- ja hoiva-alan palveluja vammaisille henkilöille. Käytännössä Suomen avustajapalvelujen kautta arjen askareissa apua tarvitsevat ja henkilökohtaiset avustajat kohtaavat. “Toimimme noin 25 kunnan alueella ja meillä on yli 300 työntekijää ympäri Suomen. Meille tulee joka viikko useampi uusi asiakas”, Tenhovuori kertoo. Kasvu on siis ollut kovaa.

Sveitsissä ja Balilla vietetyn vaihtovuoden jälkeen Tenhovuori suuntasi maisteriopintojen perässä Helsinkiin. Hankeniin houkutteli mahdollisuus rahoituksen pääaineopintoihin. “Päätin, että en enää tekisi töitä opiskelujen ohella. Halusin keskittyä täysillä opintoihin”, Tenhovuori kertoo. Päätös piti vain ensimmäinen syksyn. Sen jälkeen Tenhovuori ajautui konsultoinnin pariin – ensin VALOR Partners Oy:lle ja sitten KPMG:lle. Aiemman taustansa vuoksi hän pääsi myös konsultoinnissa tekemisiin sote-palveluihin ja -markkinoihin liittyvien projektien kanssa. “Sain sieltä paljon osaamista niin sote-asioissa kuin muutenkin. Kun heitetään erilaisiin projekteihin, niin ne usein on aika hektisiä ja vaatii paljon, mutta niissä oppii paljon myös”, Tenhovuori kertoo. KPMG:lla ajatus omasta yrityksestä alkoi kypsyä. Marraskuussa 2017 Tenhovuori lähetti paperit Patentti- ja rekisterihallitukseen. Suomen avustajapalvelut oli pystyssä jo seuraavassa tammikuussa.

Tavoitteena laadukkain henkilökohtainen apu Vammaispalvelulain mukaan kuntien tulee järjestää vaikeasti vammaiselle henkilökohtaisen avustajan palvelut ja vastata palvelusta koituvista kuluista. Tämä voidaan toteuttaa kolmella tavalla. Yleisin malleista on sellainen, jossa vammainen henkilö palkkaa itselleen avustajan. Tenhovuoren mielestä tämä on kuitenkin hieman ongelmallinen tapa tuottaa palvelu, sillä kaikki työnantajan vastuut tulevat vammaisen henkilön kannettavaksi. “Apua tarvitseva ei välttämättä ole kykenevä toimimaan työnantajana”, Tenhovuori selventää. Jotkut kunnat päätyvät kilpailuttamaan alueensa palvelut. Palvelua tuottavia yrityksiä arvioidaan hinta- ja laatupistein, mutta Tenhovuoren mukaan harmillisen usein raha on se, joka ratkaisee – laadunkin kustannuksella. Kolmas tapa, jonka puitteissa Tenhovuorenkin yritys toimii, on palveluseteli. Vammainen saa kunnalta palvelusetelin ja hän valitsee, miltä yritykseltä henkilökohtaisen avun palvelut hankkii. Setelin arvo on kaikille sama, joten hinnan sijaan markkinoilla kilpaillaan laadulla. “Toimimme palvelusetelimarkkinoilla, koska uskomme tuottavamme parempaa palvelua. Tavoitteemme on olla Suomen laadukkain henkilökohtaisen avun tuottaja.”

Unelmana yrittäjyyden edistäminen Seuraavaksi Tenhovuoren tavoitteena on laajentaa yrityksensä toimintaa uusille paikkakunnille. Lisäksi firma pyrkii kehittämään palveluseteliä ja toimintatapoja yhdessä vammaisjärjestöjen ja kuntien kanssa. Pitkällä aikavälillä kauppatieteiden maisteri toivoo voivansa edistää yrittäjyyttä. Erityisesti yrittäjyyden alkutaipaleella olevien sparraaminen ja neuvominen kiehtoo. Tenhovuori haluaakin kannustaa yrittäjyydestä kiinnostuneita tarttumaan tuumasta toimeen. Hän kuitenkin painottaa huolellista suunnittelua ennen yrityksen perustamista. “Jotta voit menestyä, niin sulla täytyy aidosti olla jotain annettavaa, mitä muilla yrityksillä markkinoilla ei ole”, Tenhovuori kiteyttää.

Verkostot ovat valttia Miten Tenhovuori päätyi sote-yrittäjäksi? Palataan takaisin vuoteen 2014. Kandidaatintutkielma valmistui kuin valmistuikin kaiken muun ohella ja joulukuussa 2014 Tenhovuori sai kauppatieteiden kandidaatin paperit Tampereen yliopistosta. Vuodenvaihteen jälkeen Tenhovuori keskittyi työntekoon. Hän oli aloittanut edellisenä syksynä hoiva-alan yrityksessä Med Groupilla. Paikka oli auennut pari vuotta vanhemman opiskelukaverin kautta. Hän puhuukin haastattelun aikana useasti verkostojen merkityksestä. “Verkostoilla on paljon merkitystä, vaikka ne eivät olekaan ainoa asia, jonka perusteella saa tai kuuluukaan saada paikkoja”, Tenhovuori sanoo.

Saavut pimeällä, LÄHDET PIMEÄLLÄ Julkisen ja yksityisen sektorin työpaikat sisältävät suuria sekä pieniä eroja. Astutaanko yksityisellä työpaikan ovesta sisään kukonlaulun aikaan ja poistutaan vasta, kun julkiset eivät enää kulje? Kestävätkö julkisen puolen lomat koko kesän? Jo työelämään siirtyneet Fiskarsin Lauri Linnainmaa ja Verohallinnon Jaana Agge ottavat asiasta mittaa.

Nimi: Jaana Agge Työnantaja: Verohallinto Työtehtävä: Prosessivastaava Valmistumisvuosi: 2017 Työkokemus: Verohallinto, henkilö-, kiinteistö- ja arvonlisäverotuksen tehtävät

Hallitustyöskentely, eri yrityksiä Nimi: Lauri Linnainmaa Työnantaja: Fiskars Oyj Työtehtävä: Tax Analyst Valmistumisvuosi: 2017 Työkokemus:

Fiskars Oyj, 4/2018-

EY, 3/2016-4/2018 Verohallinto, kesä- ja osa-aikatyöt 2012-2016

Onko urapolkusi lineaarinen vai pystytkö vaikuttamaan siihen itse? Jaana: Koen, että minua on henkilökohtaiset vahvuuteni huomioiden tuettu upeasti uralla etenemisessä. Olen saanut sopivasti haasteita aina sopivaan aikaan. Toki olen itse toivonut niitä ja kommunikoinut toiveistani aktiivisesti. Tähän mennessä olen kokenut Verohallinnon erinomaisena työnantajana sekä työympäristöni mukavana, vaikka en välttämättä pysy Verohallinnolla ikuisesti. Lauri: Erityisesti konsulttipuolella työkulttuuriin sopeutumisen ja vaadittavan substanssiosaamisen oppimiskäyrä on jyrkkä. Henkilökohtaisesti koen, että konsultoinnissa oma kehitys oli isossa roolissa, koska asiakkaat sekä projektit vaihtuvat usein ja arviointi on jatkuvaa. Inhouse-puolella oma kehittyminen näkyy siinä, että tekee asiat paremmin vaikuttamalla oman työn kehitykseen sekä laatuun ja tätä kautta helpottamaan koko organisaation toimintaa. Julkisella sektorilla palkat jäävät kuitenkin keskimäärin 500 euroa kuukaudessa jälkeen yksityisen vastaavia.

Korreloiko palkan suuruus työn vaativuuden kanssa? Lauri: Työ on yksityisellä stressaavampaa ja kulkee enemmän mukana. Lisäksi odotetaan suurempaa vastuunkantoa omasta työstä. Yksityisellä työtä tehdään joko maksaville asiakkaille tai johdolle sekä erityisesti osakkeenomistajille. Työn hektisyyden vuoksi se vaatii henkilökohtaisen kokemuksen perusteella enemmän venymistä kuin julkisella. Keskustelu työn kuormittavuudesta on kuitenkin yhä avoimempaa. Jaana: Kokemukseni mukaan urapolku valtiolla on muuttumassa dynaamisemmaksi. Verohallinnossa suhteellinen asiantuntijoiden osuus kasvaa, kun helpommat tehtävät jäävät muun muassa robotisaation myötä pois. Luonnollisesti asiantuntijatason tehtävissä on paremmat palkat. Tuntipalkkoja verratessa palkkaerot eivät välttämättä kuitenkaan ole niin suuria. Oman palkkani koen kilpailukykyiseksi, mitä olen keskustellut yksityisellä työskentelevien tuttujeni kanssa. Virkamiesten lomat saattavat olla parhaimmillaan viikon pidemmät vuodessa yksityiseen sektoriin verrattuna.

Onko saamiesi lomien määrä optimaalinen palautumisen kannalta? Jaana: Äskettäin viiden viikon lomalta palanneena voin todeta, että ylimääräinen viikko tekee ihmeitä jaksamiselle ja motivaatiolle. Näissä ruuhkavuosissa, joita nyt vietän, koen lomat erittäin merkittävänä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Meillä lomat ovat myös aidosti lomaa, joiden aikana työasioilla ei pahemmin päätä tarvitse vaivata. Lauri: Palautuminen on paljon omasta asenteesta kiinni. Nykyisessä työssäni lomat ovat sovittavissa hyvin joustavasti. Pidän tänä vuonna vain pari viikkoa kesälomaa, koska lähden syksyksi Yhdysvaltoihin töihin ja haluan säästää komennukseni loppuun vapaita. Nykyinen työnantajani mahdollistaa erilaiset elämäntilanteet ja jopa kannustavat laittamaan perheen etusijalle sekä pitämään huolta omasta vapaa-ajasta. Molemmat haastateltavat kiittelivät mahdollisuutta käyttää työaikapankkia. Lauri ei myöskään malttanut olla mainitsematta rakasta harrastustaan ja kertoi, kuinka pääsi saldojen avulla maaliskuussa irtiottolomalle etelään suunnistusleirille.

Lopuksi saatte vallan siirtää yhden asian toiselta puolelta itsellenne! Jaana: Aktiiviset työajan ulkopuoliset harrastekerhot*. Olisi kiva viettää aikaa enemmänkin omien työkavereiden kanssa. Lauri: Ensimmäisenä tulee mieleen TyKy-tunti**. Siirtäisin myös Ville “Kake” Kaukorannan (Boomin puheenjohtaja 2013, työskentelee Verohallinnolla) julkiselta yksityiselle.

TEKSTI NIKO PANKKA KUVAT JAANA AGGE JA LAURI LINNAINMAA

* Knoppitietona Lauri toimi aikoinaan EY:n juoksukerhon presidenttinä ja nykyään Fiskarsin suunnistusjoukkueen pelaaja-valmentajana. ** TyKy-toimilla viitataan työkykyä ylläpitäviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä, joita saa harjoittaa myös työajalla.

TEKSTI Matleena Inget KUVA Sam Jansen

Mahdollisimman m o n e n r a h at kasvamaan

Mimmit sijoittaa -yhteisรถn perustajat Pia-Maria Nickstrรถm ja Hanna Tikander haluavat jakaa sijoittamisen ilosanomaa, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus sijoittaa.

Kahvilassa käy kesäisenä iltapäivänä kova kuhina. Ihmiset viettävät viimeisiä lomapäiviään kahvitellen, ja nauru raikaa. Yhdessä pöydistä kasvot ovat kuitenkin suunnattuina läppärien näyttöjä kohti ja sormet näppäilevät ahkerasti meiliä toisen perään. Pöydässä istuvat helsinkiläisopiskelijat Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander, jotka muodostavat Mimmit sijoittaa -yhteisön perustajaduon. Nickström alkoi kirjoittaa elokuussa 2018 blogia, jossa sijoittamisen alkeista kerrotaan selkokielellä. Hän halusi luoda aiheesta helposti ymmärrettävää sisältöä, joka ei olisi “hiton tylsää ja harmaata”. Tikander innostui sijoittamisesta ystävänsä blogin kautta. Tämän vuoden tammikuussa Tikander ehdotti Nickströmille, että he järjestäisivät blogin hengessä nuorille naisille suunnatun tapahtuman. Sijoittamisen aloittamiseen keskittynyt afterwork oli supersuosittu: kysyntää oli reilusti, joten kaksikko järjesti aiheesta aamiaisia ja afterworkeja pitkin kevättä.

Tavoitteena mahdollisimman monta uutta sijoittajaa Nyt nuorilla naisilla on suosittu blogi, Instagram-käyttäjätili, tapahtumia ja podcast. “Jotkut ihmiset oppivat lukemalla, jotkut kuuntelemalla. Me jaamme samaa sisältöä kaikissa kanavissa eri muodoissa. Palvelemme kaikkia aisteja niin, että löytyy itselle sopiva tapa”, Nickström selventää. Mimmien tavoitteena on saada mahdollisimman moni kiinnostumaan sijoittamisesta. He eivät kuitenkaan halua tyrkyttää ideologiaansa, vaan ennemminkin tarjota tietoa, jota kukin voi hyödyntää haluamallaan tavalla. Silti puheista välittyy selvästi usko siihen, että sijoittaminen kannattaa. “Jos on mahdollisuus laittaa 10-15 euroa kuussa pörssiin ja saada sillä tavalla raha kasvamaan pitkällä aikavälillä, niin miksi et tekisi niin. Se on mahdollisuus, jonka jätät käyttämättä”, Tikander huomauttaa. Kaksikko haluaa kuitenkin korostaa, että jokaisessa elämäntilanteessa, esimerkiksi opiskeluaikana, sijoittaminen ei ole mahdollista ja se on okei.

Kerrytä rahaa pahan päivän varalle Nickström ja Tikander listaavat kysyttäessä sijoittamisen aloittamista edeltävät askeleet tottuneesti. Aivan aluksi kannattaa hankkiutua eroon veloista. Kavereilta lainatut setelit tai mahdolliset pikavippien kaltaiset korkean kulutusluoton velat kannattaa siis maksaa pois ennen kuin pesämunaa sijoituksia varten alkaa kerryttää. Tämän jälkeen kaksikko kehottaa keräämään niin sanottua puskurirahaa vaikkapa säästötilille. Tätä summaa ei ole tarkoitus sijoittaa, vaan sitä pidetään tilillä pahan päivän varalta. “Elämäntilanteet muuttuvat: voit vaikka menettää työpaikan. Könttäsumman avulla selviät näistä tilanteista, eikä rahoja tarvitse nostaa käyttöön sijoituksista”, Tikander kertoo. Muutaman kuukauden menoihin riittävän rahasumman on siis tarkoitus helpottaa pitkäjänteistä sijoittamista. “Rahan makuuttaminen pankkitilillä on tietysti ärsyttävää, kun korot eivät ole hyvät. Silti on hyvä, että on joku turva”, Nickström komppaa. Jos suuren summan kerryttäminen säästötilille kestää, kannustavat nuoret naiset laittamaan osan ylimääräisestä rahasta kuukausittain puskurirahastoa kasvattamaan ja osan sijoituksiin. “Aloita sijoittaminen aiemmin kuin myöhemmin. Siitä pitkäjänteisyydestä hyötyy. Menetät paljon kasvanutta rahaa, jos jäät odottamaan vaikka jotain tiettyä esimiesduunia ennen kuin aloitat”, Nickström painottaa.

Älä lopeta, vaikka arvo laskee Sijoittamisesta puhutaan aiempaa enemmän. Aihetta käsitteleviä kirjoja ja siitä puhuvia somevaikuttajia on yhä useampia. Mimmien mukaan sijoitushuuma on tyypillistä nousukaudella, mutta siinä piilee myös kääntöpuolensa. Ihmiset ostavat sijoituksia kalliilla ja näkevät niiden arvon nousevan. Homma tuntuu järkevältä ja palkitsevalta. Talous kulkee kuitenkin omaa kiertokulkuaan, ja nousukautta seuraa aina laskukausi. Tämä näkyy myös sijoituksissa: niiden arvo laskee. Huipulla mukaan lähteneet pelästyvät salkkunsa arvon alentumista, myyvät osakkeensa pois ja toteavat, että sijoittaminen ei ole heitä varten. “Kun tulee uusi nousukausi, ihmiset innostuvat taas – ja sama kuvio toistuu. Se ei ole hyvä tapa ajoittaa tätä toimintaa”, Nickström toteaa. Mimmit nostavat esille vielä toisen aloittelijamokan – pankkien tarjoamat yhdistelmärahastot, joiden kulut ovat suuret. Tämäkin on kuitenkin heidän mielestään parempi vaihtoehto kuin sijoittamatta jättäminen, sillä kuluista huolimatta tuloja tulee kyllä. Suurin kaikista virheistä on Nickströmin ja Tikanderin mukaan tietenkin sijoittamatta jättäminen. Heidän mielestään ainakin kokeilla kannattaa. “Uskalla aloittaa. Laita vaikka vain 20 euroa pörssiin ja katso mitä tapahtuu. Sen jälkeen kaikki on helpompaa”, Nickström toteaa.

Ulkomaanmatkojen

uudet tuulet

TEKSTI HEIDI KÄRKKÄINEN KUVAT ANNIKA AURELA

Viimeisimmässä syyskokouksessa Boomin toimihenkilöiden kaartia päätettiin kasvattaa yhdellä roolilla, kun matkatoimihenkilön pesti perustettiin yrityssuhdevastaavan taakkaa helpottamaan. Ei liene kenellekään yllätys, että Boomin yrityssuhteita huolellisuudella ja ammattitaidolla hoitava yrppä on vuodesta toiseen ollut hyvin vaativa rooli, johon pieni kevennys on paikallaan. Uuden järjestelyn saamme innolla odottaa, millaiset matkat uusin ja nuorin toimihenkilömme Annika Aurela toteuttaakaan.

Annika valittiin matkatoimihenkilöksi keväällä ja hänen toimikautensa kestää tulevan vuoden kevääseen saakka. Pestin kuvaan kuuluvat jo legendaarisen maineen ansainnut Ruotsin excu sekä uudempi tulokas ulkomaan excu, jotka kuljettavat boomarit koti-Suomen rajojen ulkopuolelle. Matkatoimarin manttelia ensimmäisenä kantava Annika kertoo, että ainakin alkuun haasteita on tuonut työnjako sen suhteen, mikä kuuluu kenenkin vastuulle. Matkojen suunnittelu on kuitenkin lähtenyt mukavasti käyntiin. Tekeminen on pitkälti ideointia, pohdintaa, suunnittelua, googlailua ja jälleen uutta ideointia. Ainakin Ruotsin excun päälinjat ovat olleet jo pidempään selvillä, sillä yrityssuhdevastaava Christina Ahola on ehtinyt oman toimikautensa alussa olemaan yhteydessä Viking Lineen sopimuskuvioiden merkeissä. Yhteydenpito Viking Lineen tapahtuman alla ja tarkemmat yksityiskohdat kuuluvat kuitenkin Annikan vastuulle. Matkatoimihenkilömme kuvailee, että Ruotsin excu, lempinimeltään Rexcu on pitkälle ”itseohjautuva tapahtuma”. Konsepti on vakiintunut vuosien varrella niin, että osallistujat tietävät mitä odottaa, eikä toimivaa tyyliä tarvitsekaan lähteä muuttamaan. Tapahtumassa näkyy kuitenkin aina järjestäjän käden jälki ja myös tulevana vuonna on pientä muutosta aiempaan tulossa. Ainakin vaihto-opiskelijoille tarjotaan suurempaa kiintiötä. Ainejärjestöjä on määrällisesti lähdössä mukaan ainakin tämän tiedon mukaan vähemmän kuin viime vuonna, mutta osallistujia kustakin järjestöstä on tulossa enemmän. Myös yritysvierailujen kohteilla saadaan vaihtelua ja monipuolisuutta aikaan. Suurempia muutoksia ja uudistuksia on kuitenkin mahdollista toteuttaa ulkomaan excun puitteissa. Reissun

kohdetta Annika ei tietenkään suostu vielä paljastamaan, vaan kehottaa odottamaan kärsivällisesti loppuvuoteen, jolloin tapahtuma ja kohde yritysvierailuineen julkistetaan. Annika kertoi, että hän pyrkii saamaan yritysvierailukohteisiin monipuolisesti kaikille jotakin. Talouden ja analytiikan jättiläisten lisäksi Annika tahtoisi tarjota uusia mielenkiintoisia näkemyksiä esimerkiksi kaupallisesta alasta ja yrittäjyydestä. Yrityskohteiden ideoiminen on ollut aikaa vievää puuhaa, mutta Annika kertoo myös, että ajankulua ei aina edes huomaa kohteita etsiessä ja puntaroidessa. Onneksi työtä ja suunnittelua ei ole tarvinnut tehdä itsekseen, sillä yrityssuhdejaostosta löytyy jäsen, joka on ollut apuna suunnittelemassa tulevien reissujen järjestelyjä. Kokonaisuudessaan Annika sanoo, että tekemistä tuntuu olevan aina. Jokaisen asian voisi tehdä aina paremmin ja täysin uuteen pestiin astuminen on tietysti tuonut oman haasteensa. Tapahtuman suunnittelu on aina tavalla tai toisella takaraivossa, sillä ideointi ei voi jatkuvasti olla aktiivista työtä, vaan vaatii aikaa ja oivalluksen hetkiä. Ulkomaan excu on ollut jo muutaman vuoden vakiintumassa odotetuksi osaksi Boomin kevään toimintakalenteria. Ulkomaille karkaamisessa kesken opiskelukevään on varmasti oma viehätyksensä, mutta tarkemmin ajatellen on varmasti myös ajatuksia herättävää ja äärimmäisen mielenkiintoista päästä näkemään yrityselämää myös pohjoisen kotimaamme ulkopuolella. Vaikka vierailut ovat tietysti vain pintaraapaisu Euroopan ja maailman yrityskulttuurin pintaan, ei ole lainkaan mahdotonta, että vierailulta löytää tulevan unelmatyöpaikkansa. Yrityssuhdevastaavaamme siteeraten: ”Jos excu-kohde ei välttämättä ole se oma unelmien työpaikka, ainakin osaa sulkea yhden oven. Excursioista saa todella paljon ja kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan.”

LIVENÄ LAIVALLA. Viking Grace – Itämeren kovin keikka-areena. 4.10. 5.10. 13.10. 15.10. 25.10. 26.10. 2.11. 8.11. 9.11. 15.11.

Erin Olavi Uusivirta Nelli Matula Vilma Alina JVG Happoradio Eppu Normaali ABREU Popeda Jonne Aaron

22.11. 23.11. 29.11. 1.–2.12. 6.12. 7.12. 13.12. 14.12. 28.–29.12.

Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi/viihde tai soita 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Pete Parkkonen Steve ‘n’ Seagulls Kasmir Arja Koriseva Matt Simons Happoradio Menneisyyden Vangit Provinssiristeily Reino Nordin

Lisätty todellisuus yritystoiminnassa

Kokeile!

AR-teknologiaa voit kokeilla lataamalla esimerkiksi IKEA Place -sovelluksen.

TEKSTI Lassi Viljakainen

Lyhyestä virsi kaunis: lisätty todellisuus eli Augmented Reality (AR) tarkoittaa tietokoneella tuotettua lisäinformaatiota. Siinä missä virtuaalitodellisuus luodaan täysin tietokoneen avulla, lisätyssä todellisuudessa tietokoneen avulla täydennetään oikeaa maailmaa. Jos olet joskus pelannut Pokemon GO:ta, olet varmastikin saattanut kokeilla pyydystää pokemoneja siten, että ne näkyvät esimerkiksi puiston penkillä, kunnes puhelimen rajoitukset astuvat esille ja teknologian hauskuus katoaa. Monelle lisätty todellisuus on varmastikin hyvin tuttu käsite, mutta sitä hyödynnetään vielä hyvin vähän yritystoiminnassa. Tästä syystä keräsimmekin mielenkiintoisimmat yritysmaailman sovellutukset, jotta lisätyn todellisuuden käyttömahdollisuudet tulisivat mahdollisimman selkeästi esille.

MARKKINOINTI

Markkinoinnin näkökulmasta AR-teknologia on hyvinkin mielenkiintoinen. Mieti tilannetta, jossa puhelimen näytöllä näkyisi ruokakaupassa parhaat tarjoukset ja sovellus ohjaisi sinut nuolten avulla tuotteiden hyllypaikoille.

MUOTI

Mikäli olet kyllästynyt testaamaan meikkejä tavaratalojen kosmetiikkaosastoilla ja lähtemään liikkeestä kädet täynnä huulipunien eri sävyjä, voi lisätty todellisuus auttaa sinua tulevaisuudessa. Monet muotitalot kun ovat kehitelleet sovelluksia, joiden avulla esimerkiksi meikkejä voi testailla Snapchat-filttereiden tavoin.

SHOPPAILU

Lisätyn todellisuuden avulla tulevaisuudessa on varmasti mahdollista kuvata kameralla vaikkapa bussissa näkemäsi hauskat kengät ja sovellus kertoo sinulle, mistä löydät esimerkiksi viiden kilometrin sisällä sinun jalkaasi sopivat vastaavat kengät edullisimmin.

LIIKKUMINEN

Nyt kun myös Tampereen kadut täyttyivät kesällä kansalaisissa suurta iloa herättävistä sähköpotkulaudoista, voisi lisättyä todellisuutta hyödyntää myös esimerkiksi näiden käytössä. Sovellukset voisivat potkulautaa kuvaamalla kertoa kuinka paljon matka nykyisestä sijainnista haluttuun maksaisi arviolta ja näyttää suoraan, onko potkulauta varattavissa.

Kuten huomataan, on tulevaisuudessa lisätyn todellisuuden hyödyntäminen etenkin myynnin ja markkinoinnin saralla vääjäämätön kehityssuunta. AR-teknologiaa voidaan jo nyt hyödyntää esimerkiksi lääketieteessä ja opetuksessa, mutta liiketoiminnassa sovellutukset ovat vielä harvassa. Monella toimialalla odotetaan, kuka pystyy ensimmäisenä valjastamaan lisätyn todellisuuden laajamittaiseen käyttöön. Joten mietintämyssyt päähän ja ideoimaan!

BOOMI LOOKS:

n o i t i d e k r o W Juuso Kääriäinen

uuso on toisen vuoden boomari, joka kotiutui Tampereelle Kuopiosta opiskeltuaan siellä ensin kauppatieteiden kandidaatiksi. Hän opiskelee LFC:ssä Sustainable Business Managementia. Tämän kesän Juuso on viihtynyt töissä Fastemsilla Proposal Manager Traineena. Miten kesätyöt vaikuttavat pukeutumiseesi? ”Työpaikallani ei ole virallista dress codea, toisin kuin aiemmissa työpaikoissani. Yleensä pukeudun töihin sen mukaan, onko minulla päivän aikana esimerkiksi tärkeitä kokouksia, joissa pitää edustaa.” Kokouksia tai ei, Juuso kertoo pukeutuvansa töihin kuitenkin aina siististi – kuten hän pyrkii tekemään myös vapaa-aikanaan. Työpaikkapukeutuminen ei siis Juuson kohdalla merkittävästi eroa vapaa-ajan tyylistä. ”Ostan vaatteeni yleensä Zarasta, tai sitten tilaan ne netistä. Sanoisin, että tyyliltäni olen aika massaa, mutta pidän kuitenkin tyylistäni itse.” OOTD: Paita & housut Zarasta

Aino pukaralammi

ino on kolmannen vuoden boomari ja vakuutuksen ja riskienhallinnan opiskelija. Hän on työskennellyt LähiTapiolalla korvausneuvojana irtaimistovahinkojen parissa jo reilun vuoden päivät - ensin kesän ajan ja sitten opintojen ohessa. Ainon työpaikalla ei myöskään ole tiukkaa dress codea, vaan pukukoodiksi määrittyy väljästi “rento, mutta siisti”. Erityylisiä pukeutujia löytyykin laidasta laitaan. Millainen pukeutuja olet, Aino? “Yhdistelen rentoa ja siistiä keskenään, esimerkiksi rentojen farkkujen kanssa siisti bleiseri tai suorien housujen kanssa vaikkapa neule. Lisään mielelläni asukokonaisuuksiin yksityiskohtia, kuten kellon tai laukun.” Aino kertoo panostavansa laadukkaisiin vaatteisiin. Kun hän ostaa uusia vaatteita, ensimmäisenä hän suuntaa Zaraan. Ainon mukaan hän pukeutuu töihin suunnilleen samalla tavalla kuin vapaa-aikanaankin - “tosin töihin en mene juoksuhousuissa ja hupparissa, mikä taas on vapaa-ajalla ykkösasu”, hän kuitenkin lisää. OOTD: Paita Gina Tricot / Housut Zara

Hevoskauppiaat Hevoskauppiaat Hevoskauppiaat Isäntä käveli kohti toria säästöt kukkarossa helisten. Uskollisen työjuhdan, Lento-nimisen suomenhevosen, oli aika päästää eläkkeelle, ja uutta hevosta varten oli säästetty jopa särpimestä tinkien. Isännän huomion kiinnitti vahvan ja hyväkuntoisen näköinen ruskea ori, joka uhkui terveyttä ja tuottoisaa sadonkorjuuta. Hevoskauppias kehui orin olevan hyvää sukua ja harmitteli joutuvansa myymään hevosen aivan alihintaan, vaikka hinta silti hieman hirvitti isäntää. Ollessaan jo lyömässä rahoja kauppiaan kouraan, isäntä katsahti vielä orin suuhun. Ja käveli pois rahat muassaan. Entisaikaan sijoituksesta kävivät pala maata ja hevonen. Nykyajan työhevosia sen sijaan ovat lukemattomat rahastot, sijoitusvakuutukset ja muut tuotteet, joissa hankalin osuus eli sijoituskohteiden valinta on ulkoistettu. Business is business. Korkojen laahatessa lattiarajan tasolla sijoitustoiminnan osuus pankkien rahavirroista on korostunut ja varainhallinnan ulkoistamisesta on tehty helppoa ja houkuttelevaa. Aktiivisesti hallinnoitu rahasto voi olla kelpo vaihtoehto etenkin aloittavalle sijoittajalle, jos salkunhoitaja osaa asiansa ja sijoitusala on hyvin valittu, mutta helppous voi olla myös näennäistä. Lahjahevosen suuhun ei saa kurkistaa, mutta rahaston kulut tulee aina tarkistaa. Monesti menoeriä on

useita, ja erilaisista hallinnointipalkkioista ja provisioista koostuvien kulujen kokonaisuutta voi olla vaikeaa hahmottaa. Kulut ovat kuitenkin vasta ensimmäinen huomioon otettava tekijä, sillä rahaston tuotto tulisi aina suhteuttaa sen riskiin. Paperilla näyttää hienolta, jos rahaston tuottokäyrä peittoaa markkinakehityksen, mutta se ei vielä tarkoita, että rahasto aidosti ”voittaisi markkinat”. Jos rahaston sisältämä riski, jonka kuvaajana voidaan käyttää esimerkiksi volatiliteettia eli tuottojen keskihajontaa, on huomattavasti suurempi kuin markkinoilla keskimäärin, ei salkunhoitajan tulisi turhaan paukutella henkseleitään, ellei myös tuotto ole huomattavasti markkinatuottoa suurempi. Eri portfolioiden (sekä omien että muiden koostamien) vertailussa voidaan käyttää esimerkiksi Sharpen lukua, joka suhteuttaa riskittömän tuoton (esimerkiksi riskitön korko) ylittävän tuotto-osuuden portfolion volatiliteettiin. Jos rahaston tuottoja verrataan johonkin indeksiin, tulee vertailuindeksin riskitason olla samaa tasoa kuin rahastolla, mutta välttämättä vertailuindeksiä ei ole edes saatavilla. Tuottoja analysoidessa kannattaa siis olla kieli keskellä suuta, mutta vink vink: kursseja rahoitukseen ja ekonometriaan on saatavilla omasta kotiyliopistostasi.

TEKSTI Ida Kankaanranta