Museoon 1 / 2010

museoon!

Tampereen taidemuseo

H.R. Giger TR1

Art – Design – Film

Echoes of Light / Valon kaikuja

Sara Hildénin taidemuseo

Wilhelm Sasnal Vapriikki

Karhun vuosi

Inrō

Rupriikki

TAMPEREEN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUT 1/2010

Uudistuu

1

JUHLAVUOSIA

Kansi: Milla Laitinen: Mekkokaappi, 2009. Kuva: Mikko Marjamäki

Tässä lehdessä: 1 Pääkirjoitus 2 Karhu – myyttinen metsän kuningas 4 Inrō – avain samuraiden aikaan 6 Wilhelm Sasnal – taidemaalari ja elokuvantekijä 8 H.R. Giger Art – Design – Film 10 Mitalin muodonmuutos 11 Vuoden nuori taiteilija 2010 Anni Leppälä 12 Valoa, väriä ja vetovoimaa. TR1:n värikäs vuosi 2010 14 Taidetta sähkönjakokaapeissa 16 Uudet viestintäkulttuurin ilmiöt Rupriikin perusnäyttelyssä 17 Uutisia 18 Ajattelun ja kätten jälkiä 20 Musti-kerho 21 Näyttelykalenteri 22 Tapahtumakalenteri

T

Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2010 Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi Taitto: Timo Lehtinen Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2010 Museoon! –lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Kuva: Marika Tamminen

ampereen kaupunki täytti viime vuonna 230 vuotta. Samalla Sara Hildénin taidemuseo vietti 30-vuotisjuhlaansa. Tampereen kunnallinen museotoiminta täytti 40 vuotta, mitä juhlittiin työn merkeissä kuten juhlittiin taannoin myös Tampereen museotoiminnan 100-vuotista taivalta. Sen juhlan perusteena olisi voinut olla joko Hämeen museon perustaminen 1904 tai avaaminen 1908. Mutta juhlan pääkohde Näsilinna ei ollut juhlakuosissa. Tulossa on isoja juhlia kun Tampereen taidemuseo ja Hiekan taidemuseo täyttävät 80 vuotta 2011, museoiden Kokoelmakeskus valmistuu 2012 ja Näsilinnakin avautunee vihdoin 2012–13.

Värikäs näyttelyvuosi 2010 Tampereen näyttelyvuosi 2010 sisältää mielenkiintoisia ja jännittäviä aiheita Suomesta ja maailmalta.

Tampereen taidemuseo avaa vuoden maailmankuulun sveitsiläisen taiteilijan H.R. Gigerin näyttelyllä Art – Design – Film. Vuonna 1979 ensi-iltansa saanut elokuva ”Alien – kahdeksas matkustaja” yhdisti scifin ja kauhun, ratkaisevassa roolissa oli moniselitteinen hirviö Alien. Yhdessä muiden Gigerin karmivien olioiden kanssa se toivottaa vieraat tervetulleeksi taidemuseoon tammikuun lopulta alkaen. Kotoinen karhumme on Alieniin verrattuna vihaisimmillaankin säyseä otso. Vapriikin ”Karhun vuosi” esittelee suomalaisten erityissuhdetta karhuun, karhua luonnossa, myyttisenä hahmona, kotien nallekarhuna ja moninaisten tuotteiden ja paikkojen symbolina. Tärkeä kevään tapaus on Sara Hildénin taidemuseon näyttely puolalaisesta taidemaalarista ja elokuvantekijästä Wilhelm Sasnalista. Sasnal yhdistää taiteessaan Puolan historian ja nykyisyyden. Kommunistisen järjestelmän jälkeen koittanut kapitalismi, muisto sodasta, miehityksestä, holokaustista ovat toistuvia aiheita Sasnalin taiteessa, jossa ”yksityinen ja yleinen yhtyvät jaetun muistin virraksi.”

Tampereen nykytaiteen museo on vienyt taiteen katujen varsille sähkönjakokaappeihin. Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä tuo valokuvissaan tarinat Tampereen taidemuseoon.

Elokuva, video, valokuva, sarjakuva, muotoilu, internet, pelikulttuuri ovat vahvasti esillä Taiderakennus TR1:n ja Rupriikin värikkäässä ohjelmistossa. Museot vastaavat visuaalisen kulttuurin ja taiteen monipuolistumisen haasteeseen ja etsivät samalla uutta yleisöä erityisesti nuorista.

Vapriikin näyttely ”Inrō – avain samuraiden maailmaan” kertoo samuraiden vyöllään kantamien rasioiden kautta Edo-kauden (1603–1868) Japanista. Inro oli samurain statussymboli, äärimmäisen upea kädentaidonnäyte – kuin maailma pienoiskoossa. Näyttelyesineiden pienuus asettaa todellisen haasteen näyttelysuunnittelulle: miten saada esiin esineiden kauneus ja informaatio. Tavoitteena on näyttely, joka valottaa Japanin rikasta historiaa, mutta myös historian yhteyksiä nykypäivään. Aivan yhtä vaikean tehtävän edessä on Tampereen taidemuseo toteuttaessaan näyttelyä mitalitaiteesta. Mitali on paljon muuta kuin urheilukilpailun palkinto. Tällä ikivanhalla rikkaalla taidemuodolla on vakaat kannattajansa, ja mitalitaide elää vahvasti nykyajassa uusine tekniikoineen ja muotoineen. Epäröinti sikseen ja ennakkoluulottomasti kesällä taidemuseoon ja sen jälkeen mitalikahville Amurin Helmeen.

2010 on Tampereella myös museokongressien vuosi. Euroopan museofoorumi toukokuussa (EMF), Kansainvälinen mitalitaiteen kongressi kesäkuussa (FIDEM), Teollisuushistorian ja tekniikan historian kongressi elokuussa (TICCIH, ICOHTEC, WORKLAB) kokoavat Tampereelle satoja tutkijoita ja museoalan asiantuntijoita kaikkialta maailmasta. Tämä on erinomainen mahdollisuus tehdä tunnetuksi tamperelaista museo-osaamista ja samalla laajemminkin Tamperetta.

TOIMI JAATINEN, MUSEOTOIMENJOHTAJA

2

1

Karhu

myyttinen metsän kuningas MARJO MERILUOTO-JAAKKOLA

Helmikuun 24. päivä, Talvi-Mattina, talven selkä taittui. Silloin Karhu käänsi kylkeä pesässään ja huokaisi: “Yö puolessa, pikipalli peräsuolessa”. Sitten se alkoi taas imeä käpäläänsä ja nukahti. Talvi-Mattina 2010 avautuva Karhun vuosi -näyttely tuo Vapriikkiin karhun, Suomen kansalliseläimen. Näyttely vie museokävijän karhumetsään vuodenkierron ajaksi. Karhun vuoden kuluessa tulee tutuksi karhu myyttisenä metsän kuninkaana, muinaisten suomalaisten palvomana jumalana ja esiisänä. Toisaalta esiin nostetaan karhun nykyinen asema kiisteltynä suurpetona ja metsästäjän tavoitelluimpana saaliina. Myyttisen karhun rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena.

Yksi Karhun vuosi -näyttelyn keskeisistä teemoista on suomalaisten erityinen, muista eläimistä poikkeava suhde karhuun. Sen taustalla on karhun tärkeä asema muinaissuomalaisessa mytologiassa.

Karhujumala

Karhun syntymä talvipesässä piilossa ihmisen silmiltä kiehtoi ihmistä. Uskottiin, että karhu syntyi taivaassa, Otavassa,

2

mistä se laskettiin maan päälle hongan latvaan. Se kuoli syksyllä pesäänsä ja syntyi uudelleen keväällä niin kuin luonto talven jälkeen heräsi uuteen kukoistukseensa. Karhun talviuni ja ylösnousemus vuodenkierron mukaisesti nostivat karhun jumalalliseen asemaan osana ihmiskunnan vanhinta uskomusta, hedelmällisyyskulttia. Karhun syntytarinaa toistaneet karhulaulut ja -riitit

säilyttivät yhteisön elinvoimaa ja torjuivat, epäonnet ja sairaudet. Tänä päivänä karhulaulut ovat runsaslukuinen todistusaineisto suomalaisten aina 1800-luvulle asti harjoittamasta karhukultista.

Karhu kantaisä

Monet pohjoisen kansat pitävät karhua kantaisänään. Esiisäuskomusten taustalla ovat lukuisat, koko pohjoisella

alueella tunnetut kertomukset karhusta, joka otti puolisokseen pesästään turvaa hakeneen nuoren naisen. Heidän pojastaan sikisi ihmisen suku.

Myös pyyntikulttuurin suomalaisille karhu oli totemistinen esi-isä ja patriarkka.

Sitä ei saanut tappaa, vaan se herätettiin talvipesältä ja kaadettiin tarkkojen rituaalien mukaisesti. Karhun suhde yhteisöönsä varmistettiin, kun se kaadon jälkeisissä peijaisissa - karhun häissä - naitettiin sukuun. Karhun sukulaisena metsästäjät saivat karhun tiedon ja pääsivät erityisasemaan ympäröivässä luonnossa. Karhun puolisona naisilla oli karhuun aivan erityinen suhde.

Naisen tulikin karhun kohdatessaan vain nostaa hameensa ja karhu kääntyi pois.

Kuvat: Antti Leinonen

ihmisen piirteitä ja sen silmien suora katse on sielukas. Karhu Mesikämmen on myös ihmisen kaltainen herkkusuu - nykykarhujen tiedetään pitävän dominokekseistä, mutta ei mintun makuisista! Kun metsän rauha syksyllä häiriintyy metsäautoteillä alkavan rallin, huutojen ja koiranhaukunnan vuoksi, osaavat rajan pinnassa elävät karhut siirtyä Venäjän puolelle turvaan metsästäjien aseilta. Karhumyytti elää voimakkaana.

Karhu vai ihminen?

Suomalaiset ovat kautta vuosituhansien nähneet karhussa inhimillisiä piirteitä. Karhu nousee kahdelle jalalle kuin ihminen ja katselee ympäristöään kannoillaan keinuen. Se metsästää, kalastaa ja marjastaa. Se osaa viheltää, ilmehtiä ja kyynelehtiä. Karhun jalanjälki muistuttaa ihmisen jalanjälkeä, sen kasvot muistuttavat

3

INRŌ – avain samuraiden aikaan

MARJO-RIITTA SALONIEMI

Heti pääsiäisen jälkeen Vapriikki siirtyy samuraiden aikaan.

Näyttely Inrō – avain samuraiden aikaan esittelee Edo-kauden Japania, sen elämää, kulttuuria ja ajatusmaailmaa, jolloin Japania hallitsi Togukawa shogunaatti.

Inrō on pieni, monista osastoista koostuva rasia, jota vain miehet saivat kantaa vyöllään. Se oli käyttöesine, jossa säilytettiin esimerkiksi lääkkeitä. Aluksi se oli pelkästään samurailuokan statussymboli, mutta myöhemmin myös rikas kaupunkiväestö alkoi sitä käyttää. Inrō oli muotiesine, joka heijasteli omistajansa varallisuutta, persoonallisuutta, tyyliä ja makua.

Ylellisesti koristellut inrōt ovat todellisia taideteoksia ja ne ovat loistava esimerkki japanilaisesta käsityötaidosta. Samurait ja rikas chōnin-kaupunkiväestö olivat Edo-kauden (1603–1868) kulttuurielämän suunnannäyttäjiä, joten inrō toimii oivallisesti avaimena tuon aikakauden estetiikan sekä sosiaalisten ja kulttuuristen olojen ymmärtämiseen.

Shogunaatin kaaduttua ja samuraiden valtakauden loputtua inrō unohtui pitkäksi aikaa. Nyt kiinnostus niitä kohtaan on virinnyt uudelleen. Inrō on ainutlaatuinen japanilainen esine: Se heijastelee japanilaista kulttuuria ja mentaliteettia – ei pelkästään samuraiden aikaa, vaan myös nyky-Japania.

Vapriikin näyttely Inrō – avain samuraiden aikaan tuo nähtäville pari sataa ennen näkemätöntä, toinen toistaan upeampaa inrōa suomalaisesta yksityiskokoelmasta. Niiden kautta avautuu näkymä kiehtovaan ja eksoottiseen Japaniin.

4

5

Wilhelm Sasnal Taidemaalari ja elokuvantekijä

VIRPI NIKKARI

Puolalainen Wilhelm Sasnal on nuoren itäeurooppalaisen taiteilijapolven tunnetuimpia edustajia.

Sasnal alkoi herättää kansainvälistä kiinnostusta 1990-luvun lopulta lähtien, ja viime vuosina hänen maineensa on kasvanut nopeasti. Sara Hildénin taidemuseossa helmikuussa 2010 avautuva Wilhelm Sasnalin näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Pohjoismaissa. Se käsittää sekä maalauksia että lyhytelokuvia.

Wilhelm Sasnal syntyi joulukuussa 1972 Tarnówissa. Hän opiskeli arkkitehtuuria Krakovan teknisessä yliopistossa 1992–94 ja maalausta Krakovan taideakatemian maalaustaiteen linjalla 1994–99. Vuonna 2006 Sasnal voitti arvostetun Vincent van Gogh -palkinnon. Sasnalilla on ollut useita yksityisnäyttelyitä eurooppalaisissa museoissa ja gallerioissa, ja hän on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja kansainvälisen taiteen suurkatselmuksiin eri puolilla maailmaa. Wilhelm Sasnal asuu ja työskentelee Krakovassa.

Wilhelm Sasnal on ennen kaikkea maalari, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös lyijykynä- ja mustepiirroksia, valokuvia, videotaidetta ja elokuvia.

Hän risteilee taiteessaan ennakkoluulottomasti paitsi eri välineiden, myös eri aiheiden

ja tekniikoiden välillä. Sasnalin kuvallinen maailma on runsas, vaihteleva ja vaikeasti luokiteltava. Aiheeksi soveltuu yhtä lailla kalkkiviivoilla juokseva huippu-urheilija kuin niityllä lepäävä cowboy, kalliomaisema, rannalle hylätyt autonrenkaat tai tyynypino. Sasnal ei aseta rajoja sille, mikä aihe on kuvattavaksi kelpaava. Hän tarkastelee rinnatusten arkipäiväisiä banaaleja esineitä, valokuvajournalistisia ja poliittisia propagandistisia kuvia, mainosten ja populaarikulttuurin maailmaa. Yhtä mielellään hän kuvaa näkymiä kotikaupungistaan Krakovasta tai katkelmallisia tuokiokuvia ystävistään ja perheenjäsenistään. Yhteistä Sasnalin erilaisille aiheille on tietty katkelmallisuus ja hetkenomaisuus.

Wilhelm Sasnal yhdistää taiteessaan Puolan historian ja nykyisyyden. Toistuvana teemana hänen teoksissaan on niistä

luo siveltimellä ja maalilla eläviä pintoja. Sinisen ja mustan yhdistelmä esiintyy monissa Sasnalin teoksissa. Hän sivelee toisinaan öljyväriä tasaisina värikenttinä tai läpikuultavan ohuelti, toisinaan taas paksuin, siveltimen jäljet näkyviin jättävin vedoin. Yhtä lailla hän valuttaa väriä kankaalle näennäisen sattumanvaraisesti.

Sasnal on hyödyntänyt maalaustensa osana myös kollaasitekniikkaa. Maalatessaan Sasnal käsittelee kaikkia tekniikoita samanvertaisina ja rinnakkain aivan kuten aiheitaankin.

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyssä nähdään maalausten ohella Wilhelm Sasnalin

lyhytelokuvia. Elokuva ja maalaus liittyvät Sasnalin taiteessa kiinteästi toisiinsa. Elokuvissa on materiaalisia, maalauksellisia piirteitä, ja maalauksissa kuvan rajaukset ja katkelmalliset kohtaukset ovat kuin kameran linssin lävitse nähtyjä.

Sasnalin tunnetuin kokoillan elokuva Sikopaimen (Swineherd) (2009) esitetään taiteilijan toivomuksesta Tampereen kansainvälisillä elokuvajuhlilla maaliskuun alussa. Elokuvan lähtökohtana on Hans Christian Andersenin samanniminen klassikkosatu, josta Sasnalin sodanjälkeisen Puolan maaseudulle sijoittuva elokuva kuitenkin radikaalisti

poikkeaa. Pääosassa on maanviljelijän tyttären ja tämän lesborakastajattaren välillä kirjeitä välittävä sikopaimen. Tärkeintä ei kuitenkaan ole itse tarina, vaan se surrealistinen kuvamaailma, joka syntyy erilaisten yhteen sopimattomien elementtien ja vaikutelmien hämmentävästä yhdistymisestä – samaan tapaan kuin Sasnalin maalauksissa.

Sara Hildénin taidemuseossa helmikuussa 2010 avautuva Wilhelm Sasnalin näyttely on toteutettu yhteistyössä taiteilijan, Centro de Arte Contemporàneo, Málagan (CAC Málaga) sekä galleria Hauser & Wirth, Zürichin kanssa.

välittyvä pyrkimys etsiä omaa henkilökohtaista paikkaansa keskellä uutta kapitalistista kulttuuria, joka virisi itäisessä Euroopassa kommunismin kaatumisen jälkeen. Samalla hänen taiteensa on niiden muistikuvien läpäisemää, jotka edelleen määrittävät puolalaisten kollektiivista tietoisuutta, johon sota, miehitys, holokausti ja stalinismi ovat jättäneet jälkensä. Wilhelm Sasnalin maalaustaide on tutkimusmatka ei kenenkään maalla, missä yksityinen ja yleinen yhtyvät jaetun muistin virraksi.

Wilhelm Sasnalin tapa maalata on yhtä moniulotteinen ja yllätyksellinen kuin hänen aihepiirinsä. Hänen tekniikkansa vaihtelee graafisesta ja julistemaisesta pelkistämisestä sarjakuvamaiseen kaksiulotteisuuteen. Värityksenä Sasnal suosii usein mustavalkoista väriskaalaa, mutta yhtä lailla hän on hienostunut ja vivahteikas värienkäyttäjä, joka

WILHELM SASNAL 20.2.–30.4.2010 Sara Hildénin taidemuseo, Särkänniemi

6

7

Tampereen taidemuseossa avautuu 30.1.2010 ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua sveitsiläisen H.R. Gigerin taiteeseen laajassa H.R. Giger: Art – Design – Film elokuvaretrospektiivinäyttelyssä.

Art – Design – Film LAURA KÖÖNIKKÄ

Vuonna 1979 elokuvayleisö sai kokea kauhun hetkiä, kun Ridley Scottin ohjaama Alien – kahdeksas matkustaja -elokuva piirtyi valkokankaalle. Gigerin luomassa hirviön hahmossa yhdistyivät ihminen ja kone, otuksen alkuperä oli tuntematon ja sen liikkeet, äänet ja olemus karmivat todenmukaisuudessaan. Elokuvan kauhua ja scifiä yhdistelevä maailma on edelleen yksi alan elokuvien esikuvista ja legendoista.

Vuonna 1940 syntyneen monitaitoisen taiteentekijän tuotantoa esitellään piirrosten, videoiden, veistosten ja kuvadokumentaatioiden muodossa. Näyttelyssä on omistettu osa-alueita ALIEN, ALIEN 3, POLTERGEIST II ja SPECIES -elokuville, joihin Giger on luonut maailmanlaajuisesti tunnettuja olioitaan. Näyttely on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä H.R. Gigerin kanssa ja näyttelyn on tuottanut Deutsches Filminstitut / Deutsches Filmmuseum.

Yleisöllä on ensiluokkainen mahdollisuus tutustua taiteilijan luonnoksiin ja suunnitelmiin, joiden pohjalta elokuvahistorian tunnetuimman hirviöt toteutettiin. Gigerin taiteessa ominaista on hänen itsensä kehittämät biomekaaniset figuurit, joissa yhdistyy ihminen ja kone. Giger tunnetaan myös levynkansitaiteestaan sekä hänen nimeään kantavasta, Sveitsissä sijaitsevasta museosta.

H.R. Giger: Art – Design – Film Tampereen taidemuseossa 5.4.2010 saakka

8

9

Vuoden nuori taiteilija 2010

MUODONMUUTOS

Ensi kesänä mitalinäyttelyssä esillä oleva Otakar Dušekin teos on omistettu toisen maailmansodan kaikkien aikojen suurimmalle panssaritaistelulle Kurskissa 1943. Siinä venäläiset löivät T-34 tankkiensa avulla saksalaiset. Mitali on valmistettu alkuperäisen tankin materiaalista. Otakar Dušek: Kursk-1943, kuva: Ilona Sochorová.

Anni Leppälä

TAPIO SUOMINEN

Mitalitaide on kätevä laji. Mitali on pienikokoinen ja helppo kuljettaa. Lisäksi se on monistettu ja siksi halpa. Mitalilla on siis hyvät edellytykset löytää paikkansa taiteen ystävän majatalossa. Vastassa on kuitenkin ennakkoluuloinen asukas, jonka mieleen mitali-sana tuo ensinnä urheilupalkinnot ja ansiomerkit, joillekin jopa rahan ja kolikot. Tämä ikivanha taidemuoto on kuitenkin sitkeästi säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja uskollisen kannattajakuntansa.

Olisiko mitali sittenkin oivallisempi taiteellisen ilmaisun väline kuin mielikuvat antavat ymmärtää? Ensi kesänä on tilaisuus ottaa siitä selvää, kun Tampereen taidemuseossa esitellään uusinta mitalitaidetta koko maailmasta näyttelyssä Art Medal in a Global World. Tapahtuma alkaa Tampere-talossa kansainvälisellä mitalitaiteen kongressilla, johon odotetaan keräilijöitä, taiteilijoita, alan asiantuntijoita ja muita mitalitaiteesta kiinnostuneita noin 40 maasta. Kongressin suojelija on Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Taidemitalia ei ole helppo määritellä. Mitali ymmärretään yleensä pienenä, pyöreänä kaksipuoleisena esineenä, joka on valmistettu pronssista joko lyömällä tai valamalla. Nämä ehdot on kyseenalaistettu jo moneen kertaan. Edellisessä mitalitaiteen maailmankatselmuksessa Colorado Springsissä 2007 noin puolet teoksista oli valmistettu sekatekniikoin. Perinteisten mitalien lisäksi tarjolla oli yksipuolisia, moniosaisia ja kolmiulotteisia esineitä, jotka oli valmistettu melkein mistä materiaalista tahansa. Tämä linja tullee jatkumaan Tampereella, ja se kielii siitä, että nykymitalit ovat monin tavoin kiinni oman aikansa taiteellisessa orientaatiossa. Tätä taidemuseo havainnollistaa tuomalla samassa yhteydessä esiin veistotaidetta Pirkanmaan alueen taiteilijoilta.

Mitalitaide esitetään luonnollisena osana kuvanveiston kenttää, ja pyrkimyksenä on synnyttää vuoropuhelu globaalin ja paikallisen välillä.

Kongressin järjestäjät ovat Tampereen taidemuseo ja Suomen Mitalitaiteen Kilta, jonka mitalikokoelma on talletettu Tampereen taidemuseoon. Kolmas yhteistyötaho on alan kansainvälinen kattojärjestö Fidem (Fédération Internationale de la Médaille d’Art), joka perustettiin vuonna 1937 Pariisissa. Sotavuosia lukuun ottamatta kongresseja ja näyttelyitä on pidetty siitä lähtien joka toinen tai kolmas vuosi. Perinteeseen kuuluu myös kongressia varten suunniteltu mitali, jonka nyt muovailee tamperelainen kuvanveistäjä Assi Madekivi.

Hylätty talo. Lumen peittämä nurmi. Tummunut tapetti.

Auki jätetty esirippu. Tunnelmia, joita vuoden 2010 Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä on vanginnut valokuviinsa.

Teoksissa näkyy hetkiä, paikkoja ja tilanteita, jotka kätkevät sisäänsä tarinan. Kuvissa yhdistyy vanhojen albumivalokuvien haikeus sekä voimakas tunnelman ja hetken taltiointi.

Kuvien tarina ei kuitenkaan kerro kaikkea, vaan jättää paljon katselijan tulkinnan ja mielikuvituksen varaan.

Valokuville yleensä olennaista on niiden tunnistettavuus, kuva jäljittelee todellisuutta ja tallentaa hetken.

Digitaalisen valokuvan aikana ympäristömme tulvii muuttuvia kuvia ja kuvien tutkimiselle ei jätetä aikaa. Kuvatulvassa katse harhailee ja ympärillämme olevien kuvien lähes rajaton määrä heikentää sisältöön keskittymistä. Valokuvaaja Anni Leppälän kuvissa vastavuoroisesti on jotain pysyvää.

Kuvat kutsuvat katsomaan ja pysähtyneisyydellään hidastavat myös katselijan tutkimaan kuvaa ja sen tarinaa.

Taidemuseolla 17.4.2010 yleisölle avautuva näyttely on esillä aina toukokuun lopulle asti. Näyttelyn yhteydessä taidemuseo julkaisee kirjan, jossa mm. kirjailija Bo Carpelan tulkitsee Leppälän valokuva.

Anni Leppälä, kuva: Jari Kuusenaho

Anni Leppälä: Flora (esiäidin muotokuva), 2008

Anni Leppälä (s.1981) on järjestyksessä 26. Vuoden nuori taiteilija. Hän on valmistunut vuonna 2004 Turun Ammattikorkeakoulusta / Taideakatemiasta ja opiskelee Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen koulutusohjelmassa (Master of Arts).

Art Medal in a Global World Mitalitaidetta maailmalta – kuvanveistoa Suomesta Taidemuseossa 17.6.–29.8.2010

10

FIDEM-kongressi 16.9.–19.6.2010 www.tampere.fi/fidem

11

Valoa, väriä ja vetovoimaa!

TR 1:n värikäs vuosi 2010

TR1:n ohjelmavuoden 2010 avaavat suomalaisen nykyvalokuvan uudet huiput. Neljän taiteilijan Sandra Kantasen, Ea Vaskon, Nanna Hännisen ja Rita Jokirannan yhteisnäyttelyn teokset tutkivat valoa ja liikettä. Taiteilijat tuovat taiderakennuksen suureen näyttelyhalliin valokuvia sekä videoteoksia. Näyttelyn järjestäjänä toimii Valokuvakeskus Nykyaika.

Vuoden alussa TR1:seen mahtuu myös supersankareita. Supersankari kuvassa! -näyttely esittelee amerikkalaisten sarjakuvapiirtäjien portfolioita, joissa seikkailee elokuvistakin tuttuja hahmoja.

Helmikuussa liikkuvan kuvan tutkimus jatkuu kun Tampereen Elokuvajuhlat ja Tampereen Nykytaiteen museo juhlistavat TR1:ssä järjestyksessään toisessa FestArt -näyttelyssä videotaiteen ja elokuvan voittokulkua.

Elokuva muuttuu sarjakuvaksi, kun Tampereella neljättä kertaa järjestettävä sarja­ kuvafestivaali Tampere Kuplii täyttää TR1-näyttelyhallin sarjakuvilla. Maaliskuussa on samanaikaisesti Ruutukaava kuplii -näyttely, jonka ovat koonneet arkkitehti Kalervo Pulkkinen ja sarjakuvatoimittaja Juhani Tolvanen. Suomen Pariisin-instituutissakin esillä ollut näyttely esittelee arkkitehtuuria suomalaisessa sarjakuvassa.

Liikkuvan kuvan ja sarjakuvan jälkeen TR1 antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua lehtikuvien kautta vuoden uutistapahtumiin ja lehtikuvauksen huippuihin. Suomen Lehtivalokuvaajien ja Mediamuseo Rupriikin järjestämä Vuoden

lehtikuvat 2009 -näyttely esittelee lehtikuvien parhaimmistoa. Kolmatta kertaa TR1:ssä esiteltävä kisa on toiminut jo vuodesta 1962.

TR1:ssä taide ei elä vain kuvissa. Kevät tuo tulleessaan myös Kaj Franck -muotoilupalkinnon 2009 saajan, muotoilija, taiteilijaprofessori Hannu Kähösen tuotannon näyttelyn. Kaj Franck -muotoilupalkinto tukee muotoilijaa tai työryhmää, joka uutta luovalla tavalla on suunnitellut korkeatasoisia teollisesti valmistettuja tuotteita tai teoksia. Suomen tärkein muotoilulle annettava tunnustuspalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1992. Suomalaisen muotoilun keskeisen hahmon, Kaj Franckin, nimeä kantavan palkintonäyttelyn antia Tampereelle tuo Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry yhteistyössä Design Forum Finlandin kanssa.

Toukokuussa TR1 täyttyy nuoresta innosta kun hallin täyttää Tampere Art Factory – Kuvataiteen koulutusohjelman lopputyönäyttely.

Uusien, vastavalmistuneiden taiteen tekijöiden näyttelyssä voi haistella tulevien vuosien tuulia taiteen alalla.

TR1:sen kesässä ei kulmia kurtisteta vaan annetaan kesätuulen ja villin nykytaiteen hivellä hipiää. 8140kg-kesänäyttely tuo Tampereelle Jani Leinosen, Anssi Kasitonnin ja Katja Tukiaisen taidetta. Kolmikko toteuttaa teoksensa suoraan suureen näyttelyhalliin. Samaan aikaan TR1:ssä on esillä Juice, Juankoskelta lähtöisin olevan runoilijan, laulajan ja kirjailijan elämää valokuvin.

Sandra Kantanen: Untitled (Lake 2, fishpond), 2009

Kaj Franck –palkitun Hannu Kähösen Abloylle suunnittelemat Ava-lukot

12

Vuoden lehtikuvat 2008 -näyttely.

13

TAIDETTA SÄHKÖNJAKOKAAPEISSA SIRPA JOENNIEMI

Sähkönjakokaapit, nuo katujen välttämättömät rumilukset, kuuluvat niihin kadunkalusteisiin, joiden ulkonäköön jokainen haluaisi tavalla tai toisella puuttua. Ja monet sen myös tekevät käyttämällä niitä ilmoitustauluina ja graffitialustoina, mikä ei tilannetta ainakaan esteettisessä mielessä paranna.

Ympäristötaiteilijat ovat jo pitkään olleet jakokaapeista kiinnostuneita ja erilaisia yrityksiä kaappien muuttamiseksi taideteoksiksi on tehty niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Tampereella ensimmäisen kerran asialla oli taiteilija Anna Alapuro, joka kesällä 1998 teki neljästä Hämeenpuistossa olevasta jakokaapista uniikkeja taideteoksia.

Valokuvaus- ja painotekniikan kehittyminen on viime vuosina tehnyt mahdolliseksi taiteen tuomisen kadunkalusteisiin entistä laajemmassa mitassa. Helsingissä on jo neljänä peräkkäisenä vuonna toteutettu taiteilija Magdalena Åbergin ideoima Katugalleriaprojekti, jossa Museokadun ja Eerikinkadun jakokaappeihin on kiinnitetty digitaalisessa muodossa olevia pleksille tulostettuja taideteoksia. Teknisestä

Tampereen nykytaiteen museo on valinnut teokset Tampereen taiteilijaseuran jäsenten lähettämistä ehdotuksista. Tampereen Sähköverkko Oy puolestaan on vastannut kuluista, joita on aiheutunut pleksien painatuksesta ja kiinnityksestä, ja Tampereen Vera Oy on suorittanut asennustyön.

Teokset ovat esillä elokuuhun 2010 saakka ja sen jälkeen hanke arvioidaan. Mikäli projektia päätetään jatkaa, toiveena on saada käyttöön lisää kaappeja. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana ilmoitusten kiinnittäjät ja

graffitien tekijät ovat jättäneet kaapit rauhaan ja näin kunnioittaneet taidetta ja yhteistä yritystämme kohentaa kaupunkiympäristön esteettistä ilmettä.

Taiteilijoiden ja yleisön reaktiot ovat olleet myönteisiä ja toivomuksia ja ideoita projektin jatkamiseen on esitetty. ”Eloani on suuresti ilahduttanut sähköjakokaappeihin kiinnitetyt taidekuvat. Ihanaa!

Juuri tuolla taidetta tarvitaan, työmatkalla, ruokakassien raahaamisen keskellä… Hyvä idea ja toivottavasti saadaan lisää.

Kiitos!”, kirjoittaa Elina Harju palautteessaan.

Marja Pirilä: Herbaario / Juudaksen kyynel, 2009

toteutuksesta kustannuksineen on vastannut Helsingin energia. Helsingissä saatujen hyvien kokemusten innoittamana ja samaa mallia noudattaen Tampereen nykytaiteen museo ja Tampereen Sähköverkko Oy ovat yhdessä toteuttaneet Taidetta jakokaapeissa I -projektin 15 jakokaapissa kaupungin ydinkeskustassa rautatieaseman ja Hämeenpuiston välisellä alueella.

1. Milla Laitinen: Mekkokaappi, 2009 2. Aimo Hyvärinen: Vaahtera 3. Jari Arffmann: Bart, Ata Gears Oy, Tampere, 9.8.2006 4. Tuomo Rosenlund: Otetaanpa rauhallisesti / Keep your hats on, 2008 5. Lars Holmström: Metropolis I, 2009 6. Leena Pukki: Paluu hiljaiseen maahan, 2008 7. Kirsti Tuokko: Mummo ja iltapuku, 2008 8. Sirpa Hirvikoski: Onnellisten maa, 2009 9. Marja Pirilä: Herbaario / Juudaksen kyynel, 2009 10. Anna Alapuro: Villisika, 2007 11. Merja Miettinen: Vastaantulijat, 2009 12. Kaija Papu: Nimetön, 2008 13. Helena Pokkinen: Seitsemän syvyyttä II, 2003 14. Julia Prusi: Taina, 2008 15. Hanna Mélart: Suudelma, 2006

Hanna Mélart: Suudelma, 2006

14

15

Uuden viestintäkulttuurin ilmiöt esille Rupriikin perusnäyttelyssä OUTI PENNINKANGAS & HENRIK SAARI

Mediamuseo Rupriikin perusnäyttelyyn avautuu syyskuussa uusi osa, jossa keskiössä ovat uudet mediat ja niiden vaikutukset ihmisten väliseen kommunikaatioon. Internet, verkkojen verkko, on vaikuttanut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana viestintäkulttuuriin mullistavasti.

Näyttelyn ensimmäisessä kokonaisuudessa tarkastellaan Internetin varhaisvaiheita ja Suomen liittymistä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon. Netin nykytila ja uudet ilmiöt kuten sosiaalinen media tulevat esille tamperelaisen Mediaskooppi-verkoston toteuttamassa osuudessa. Museovieraat pääsevät keskelle nuorten nettimaailmaa. Sosiaalisesta mediasta puhumalla viitataan uusiin verkkopalveluihin, jotka hälventävät tuottamisen ja kuluttamisen välisiä rajoja. Ne antavat mahdollisuuden käyttäjille tuottaa omia sisältöjään ja jakaa niitä. Lisäksi sosiaalisen median palveluissa korostuu tiedon jakaminen ja yhteydenpito sekä verkostoituminen. Tässä yhteydessä esitellään muutamia suomalaisia vuorovaikutteisen median menestystarinoita, esimerkiksi IRC ja Mobiles Disco (Habbo Hotel).

Toinen kokonaisuus perusnäyttelyn uudistuksesta käsittelee digitaalista pelikulttuuria. Digitaalisten pelien historiaa esitellään muutamien merkittävien pelilaitteiden kautta. Museossa pääsee klassikkopelien ääreen näyttelyä varten rakennettavan pelilaitteen avulla. Historia lisäksi pelitaide on myös tarkoitus nostaa esiin kiinnostavana, mutta usein unohdettuna elementtinä digitaalisista peleistä. Niin musiikki kuin visuaalinen taide herättävät usein nostalgisia tunteita pelaajissa ja vaikuttavat laajemmin populaarikulttuuriin. Toisen kokonaisuuden tavoitteena on tuoda esiin museokävijälle pelikulttuurien moniulotteisuus kuitenkin tiiviissä paketissa.

Kolmas kokonaisuus tarkastelee mediayhtiöiden asemaa muuttuvassa viestintäkulttuurissa. Perinteisen journalismin rinnalle haastajaksi on noussut kansalainen, joka bloggaa, keskustelee verkossa, julkaisee aineistoa ja perustaa ryhmiä.

Muumilaaksolle oma verkkokauppa!

UUTI

SIA

Moominvalleyshop.com on Tampereen taidemuseon Muumilaakson oma verkkokauppa, joka tarjoaa laajan valikoiman muumituotteita niin lapsille kuin aikuisillekin. Moominvalleyshop.com myy ja toimittaa muumitavaraa kaikkialle maailmaan, ja maksutapoina käyvät kansainvälisten luottokorttien ja Paypal-maksun lisäksi myös suomalaiset verkkopankit!

Tammerkosken kaupunki –3D avautuu virtuaalimaailmassa!

Koe koskimaisema uudesta kulmasta! Tampereen kaupungin museopalvelut on tuottanut verkkosivuston, joka kertoo Tammerkosken kansallismaisemasta. Tammerkosken kaupunki -sivuilla pääsee liikkumaan kosken yllä ja tutustumaan tehtaiden elämään vanhojen kuvien välityksellä. Sivut aukeavat osoitteessa www.vapriikki.net/tammerkoskenkaupunki ja niihin voi tutustua myös Vapriikin Tammerkoski-näyttelyssä.

Museoiden yö 2010 Tampereella 15.5.

Museoiden yö on huippusuosittu tapahtuma eurooppalaisissa museoissa. Toukokuinen iltayö houkuttelee museoihin joukoittain kävijöitä, joten Berliinissä, Pariisissa, Wienissä ja Frankfurtissa joukkoliikenteessä kulkee erityisiä museovuoroja. Entä Tampereella? Lauantaina 15.5. museolinja-auto, entinen turistibussi, kuljettaa kävijät kohteesta toiseen. Yhteistä eurooppalaisilla tapahtumilla Tampereelta Pariisiin on innostava ilmapiiri, kevätyön lumo ulottuu museoiden näyttelysaleihin. Öiseen museoon pääsee tutustumaan Tampereen taidemuseossa, Muumilaaksossa, Mediamuseo Rupriikissa, Taiderakennus TR1:ssä, Työväenmuseo Werstaalla, Lenin-museossa, Emil Aaltosen museossa, Grafiikanpaja Himmelblaussa ja Vapriikissa. Museot tarjoavat näyttelyiden lisäksi kävijöilleen erikoisohjelmaa mm. elokuvia, kirjatoreja, opastettuja kierroksia, musiikkia ja performansseja. Museovieraille avataan ovia myös kokoelmatiloihin, konservaattorin työhuoneeseen ja kuva-arkistoon.

Museoiden yö -tapahtuman taustalla ovat Ranskan kulttuuriministeriö, Unesco ja kansainvälinen museoalan järjestö ICOM. Euroopan laajuisessa tapahtumassa on havaittu, että Museoiden yö kiinnostaa erityisesti nuoria. Paikallisesti museoita yhdistävä, vetovoimainen tapahtuma muistuttaa museoiden arvokkaasta tehtävästä. Arvokkuuden ohella mukana on annos seikkailumieltä, onhan öinen museo elokuvistakin tuttu kiehtova paikka. http://nuitdesmusees.culture.fr/ http://www.tampere.fi/museoidenyo

Opiskelijoista koostuva työryhmä toteuttaa Demolassa Mediamuseo Rupriikin näyttelyyn sovelluksen klassikkopeleistä. Kuvassa Tampereen yliopiston Hypermedian laitokselta Vilja Heinonen (vas.) ja Henrik Saari sekä Juho Korhonen vuorovaikutteisen median linjalta TAMKista. Ryhmään kuuluu myös Mikko Kähäri vuorovaikutteisuuden suunnittelun linjalta TAMKista. Kuva: Marika Tamminen

Konekuvat: Reetta Tervakangas

16

17

Ajattelun ja kätten jälkiä – museopedagoginen toiminta tuottaa lasten omia näyttelyitä

Museot ovat mukana tamperelaisessa Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmassa esikoulusta alkaen. Ohjelmaa tuottavassa TAITE-yksikössä uskotaan vahvasti kaupungin museoiden näyttelyiden opetukselliseen arvoon ja museon tehoon erilaisena oppimisympäristönä. TAITE tarjoaa museokäyntejä ja työpajoja koulupolun taitekohdissa eli esikoulussa ja 1. luokalla sekä jälleen 6. ja 7. luokalla. Muille vuosiluokille on omat taiteenlajinsa. Esimerkiksi 2. -luokkalaisille on valittu tutustumiskohteeksi tanssitaide.

Tänä lukuvuonna Taidekaaren kulttuuri kasvattaa yli 11 000 tamperelaiskoululaista. Vuonna 2014 se koskettaa kaikkia Tampereella koulua käyviä lapsia ja nuoria.

Otetaan esimerkiksi Sara Hildénin taidemuseon FLASH! -näyttely. TAITEn kulttuuriohjaaja Janina Ahlforsin käsikirjoittamalla museokäynnillä kävi yhteensä 900 lasta. Näyttelyssä katseltiin ja kummasteltiin, tunnusteltiin, maisteltiin ja haisteltiin. Toisin sanoen siellä tutustuttiin aisteihin taiteen ohella ja avulla. Särkänniemessä sijaitseva taidemuseo oli täynnä moottoreita, lamppuja ja valonheittimiä. Kun opas kysyi lapsilta, oliko Huonekasvi-teoksen tehnyt Petri Eskelinen taiteilija vai keksijä, lapset vastasivat: ”Hän on molempia!”

Näyttelyssä käynnin jälkeen ryhmät osallistuivat valitsemaansa työpajaan. Kuvataidetyöpajassa luotiin askarrelluista puista valoisa ja varjoisa maisema.

FLASH! -näyttely antoi tällaiseen työskentelyyn nimensä mukaisesti loistavat edellytykset.

Työpajan päätteeksi on tapana tarkastella omaa ja luokkakaverin kädenjälkeä ja keskustella teoksista. ”Miltä puista syntynyt maisema näyttää valmiina?”

18

TIINA HEIKKINEN

Tamperelaiset koululaiset teoksiaan tutkimassa.

Rullan kävijä ihailee koululaisteoksia pienoisnäyttelyssä.

Esikoululaiset ihmettelevät suuresti Nicolas Schöfferin Suurta prismaa.

kysyy Sara Hildén -akatemiassa kuvataidetyöpajaa ohjaava Merja Miettinen. ”Ihan kuin se puu joisi pillimehua”, vastaa lapsi. ”Minusta se on ukkipuu!” kiljahtaa toinen pieni taiteilija. ”Vai onko se sittenkin äitipuu?” jatkaa kolmas koululainen ajatusta. Miettinen nyökkää hyväksyvästi: nämäkin

tulkinnat ovat tietenkin oikeita.

Taidekaaressa syntyneitä lasten ja nuorten teoksia asetetaan esille museoihin ja muihin ympäristöihin. Jokaisen lapsen teoksella on arvonsa. Vapriikissa syksyllä 2009 nähdyn Sitting Bull -näyttelyn yhteydessä esiteltiin Taidekaaren työpajoissa synty-

neitä riipuksia. FLASH! –näyttelyssä käynti ja työpajaan osallistuminen poiki pienoisnäyttelyn Lastenkulttuurikeskus Rullaan.

Kevätlukukaudella Taidekaaressa tutustutaan Karhun vuoteen, Tammerkoski-näyttelyyn, Muumilaaksoon, vuoden 2010 nuoreen taiteilijaan Anni Leppälään ja H.R.

Gigerin sekä Wilhelm Sasnalin taiteiseen. Ja käydään työpajoissa.

Ja tehdään tietysti omia teoksia.

Ja näytetään töitä muillekin. Näin syntynyt kaari, joka alkaa käynnistä näyttelyssä päättyen omien teosten näyttelyyn on tamperelainen kulttuurikasvatusmalli. Ja sitä kutsutaan Taidekaareksi.

Kuvat: TAITE, Janina Ahlfors ja Tiina Heikkinen

19

NÄYTTELYKALENTERI Mediamuseo Rupriikki

Paljastavat kuvat 6.2.–30.5.2010 Hannu Vanhasen kokoama näyttely esittelee suomalaisen kuvajournalismin suuria draamoja ja julkkisten tähtihetkiä.

Hau!

Olen museoiden opaskoira Musti. Minulla on oma kerho, jonne ovat tervetulleita kaikki 7-12-vuotiaat tytöt ja pojat, jotka haluavat olla ensimmäisten joukossa nuuskimassa tiensä uusiin näyttelyihin! Luvassa on jännittäviä opastuksia, hauskoja työpajoja ja paljon muuta. Tule mukaan!

Mustin museot: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1.

Mukana toiminnassa museopedagoginen yksikkö TAITE.

Kuinka liityt: Musti-kerhoon voi liittyä maksamalla vuosimaksun 20€ Vapriikin kassalle. Kerholaisilla on oma Musti-passi, jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin sekä kerhon tapahtumiin. Liittymislahjana saat myös hienon kerhopaidan.

Kerhotapaamiset keväällä 2010 Tammikuu: vierailu Poliisimuseoon 13.1. klo 16.30 ja 17.30

Muumilaakso

koko vuodenTanssiva Muumilaakso Yli 30 teoksen näyttely käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa.

Sara Hildénin taidemuseo

Wilhelm Sasnal 20.2.–30.4.2010 Kansainvälisesti tunnetun puolalaisen taiteilijan maalauksia ja lyhytelokuvia.

Kesänäyttely 19.5–5.9.2010 Valikoima Sara Hildénin säätiön kokoelman teoksista. Esillä modernismin klassikoita sekä uusimpia taidehankintoja. Kokoelman keskeisistä taiteilijoista esitellään turkulainen taidemaalari ja piirtäjä Kauko Lehtinen.

Tampereen Taidemuseo

Kaj Franck -muotoilupalkintonäyttely 2009 – Hannu Kähönen 27.3.–2.5.

Järjestäjä Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry Tampere Art Factory 8.5.–30.5.

Kuvataiteen koulutusohjelman lopputyönäyttely / TAMK Artist´s head / Taiteilijan pää 5.6.–20.6.

Video- ja performanssi-installaatio Pekka Kainulainen ja Ami Hyvärinen 8140kg: Kasitonni, Leinonen, Tukiainen 5.6.–15.8.

Anssi Kasitonni, Jani Leinonen ja Katja Tukiainen yhdistävät voimansa TR1:n kesänäyttelyssä.

Juice 5.6.–15.8.

Juankoskelta lähtöisin olleen muusikon, kirjailijan ja runoilijan elämä valokuvin. Yhteistyössä VB -valokuvakeskus.

Be your Enemy - idoli/minä/inhokki 30.1.–5.4.

Nuorten omakuvia Suomesta ja Venäjältä Kuraattorit Teemu Mäki ja Arja Elovirran kanssa.

Vapriikki

Eräänlaisia sidoksia, Marko Lampisuo ja Elina Relander 30.1.–5.4.

Dokumentaarinen näyttely pureutuu syvälle sisimpään ja identiteetin kiemuroihin.

Vuoden nuori taiteilija 2010 – Anni Leppälä 17.4.–30.5 Art Medal in a Global World 17.6. – 29.8.

Mitalitaidetta maailmalta – kuvanveistoa Suomesta

TR1

Maaliskuu 21.3. Vapriikki: Filmin katselu ja lasten museopäivä Huhtikuu 25.4. Tampereen taidemuseo: Vuoden nuori taiteilija

Supersankari kuvassa! 9.1.–7.2.

Amerikkalaisten sarjakuvapiirtäjien portfolioita 80-luvulta

Toukokuu 23.5. Maakuntamuseon arkeologit vievät kerholaiset maastoretkelle.

Ruutukaava kuplii 13.2.–21.3.

Arkkitehtuuria suomalaisessa sarjakuvassa Järjestäjä Tampere kuplii

Tiedustelut puh. 03 5656 6966, vapriikki@tampere.fi

Vuoden lehtikuvat 2009 27.3.–2.5.

Järjestäjät Mediamuseo Rupriikki, Suomen Lehtivalokuvaajat ja Valokuvakeskus Nykyaika

H.R.Giger: ART – DESIGN – FILM 30.1.–5.4.

Elokuvaretrospektiivinen näyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua H.R. Gigerin taiteeseen.

Echoes of Light / Valon kaikuja 9.1.–7.2.

Suomalaista valokuva- ja videotaidetta, Sandra Kantanen, Ea Vasko, Nanna Hänninen, Rita Jokiranta Järjestäjä Valokuvakeskus Nykyaika

Helmikuu 20.2. Mediamuseo Rupriikki: Filmityöpaja

20

Mediamuseo Rupriikin perusnäyttelyssä median historiaa ja nykypäivää.

Film Festival: Festart010 13.2.–14.3.

Video- ja elokuvataidetta Suomesta ja muualta Järjestäjät Tampereen Elokuvajuhlat ja Tampereen Nykytaiteen museo

Karhun vuosi 24.2.2010–9.1.2010 Karhun vuoden kuluessa mesikämmen tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana ja pyyntiyhteisön jatkuvuuden turvanneena jumalana. Rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena.

Inrō – avain samuraiden aikaan 8.4. 2010–9.1.2011 Vapriikin näyttely Inrō–avain samuraiden aikaan tuo nähtäville pari sataa toinen toistaan upeampaa inrōa. Niiden kautta avautuu näkymä kiehtovaan ja eksoottiseen Japaniin.

Aika leikkiä - Lelulaatikon aarteita Leikkikalujen ja leikin historiaa.

24.3. alkaen Nukkemuseossa esitellään peltileluja Hannu Pekkarisen kokoelmasta.

Tammerkoski ja kosken kaupunki Tampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

Jääkiekkomuseo Kenkämuseo

Poikkeukset avoinnaoloon: Museot suljettu 2.4., 25.–27.6., 6.12., 23.–26.12.

Avoinna 1.4., 30.4., 5.12., 31.12. klo 10–16 Sara Hildénin taidemuseo suljettu 18.1.–19.2., 2.4. ja 5.4., 1.5.–18.5., 25.–27.6. ja 6.9.–17.9.

21

TAPAHTUMAKALENTERI Maaliskuu Muumilaakso

Taittele tipu! -origamityöpaja 28.3. klo 12–16

Helmikuu Muumilaakso

Ystävänpäivä-sunnuntai 14.2. Kaksi yhden hinnalla näyttelyihin.

Sara Hildénin taidemuseo

Rupriikki suljettu 2.–5.2.2010 näyttelyvaihdon vuoksi Sanomalehtiviikko Rupriikissa 9.–12.2.

Maksuttomat yleisöopastukset Wilhelm Sasnalin näyttelyssä sunnuntaisin 21.2.–25.4.

Ystävänpäivä-sunnuntai, kaksi yhden hinnalla näyttelyihin 14.2.

Taidetorstait senioreille ja työttömille 25.2., 18.3. ja 22.4. Sisäänpääsy 1 €. Maksuton näyttelyn esittely klo 14.00, johon myös muut museovieraat ovat tervetulleita.

Open house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjantaisin vapaa pääsy.

Tampereen taidemuseo

Tammerkoski-luennot keskiviikkoisin Vapriikin auditoriossa. Klo 17 opastus Tammerkoski-näyttelyyn pääsylipun lunastaneille. Luennoille on vapaa pääsy.

3.2. klo 18 Professori Pertti Haapala: Miksi Tampere on tehtaiden kaunis kaupunki?

10.2. klo 18 Toimittaja Hannu Hyttinen: Pipa päähäj ja Tampereelle! Kuinka murteesta tulikin muotia?

17.2. klo 18 Arkkitehti Jorma Mukala: Arkkitehtuurin tamperelaisuus

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15.

Ope-iltapäivä 2.2. klo 16

Keskustelutilaisuus 13.2. klo 14.

Be Your Enemy -näyttelyn kuraattorit Teemu Mäki ja Arja Elovirta keskustelevat yhdessä yleisön kanssa nykyihimistä ympäröivistä erilaisista roolimalleista.

Ystävänpäivä-sunnuntai 14.2. Kaksi yhden hinnalla näyttelyihin, opastus klo 15 Yleisöopastus 18.2. klo 17, tulkataan viittomakielelle Vauvan kanssa taidemuseoon! 24.2.

Opastukset klo 10 ja klo 13. Hidastempoisella kierroksella pienten lasten kanssa liikkeellä olevat vanhemmat saavat tilaisuuden tutustua taiteeseen omassa tahdissaan oppaan johdolla.

Tallipiha

Laskiaisrieha 14.2.2010 klo 11–17 Koko perheen ulkotapahtuma. Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17. Koirareki klo 11.30–14.30. Säävaraus: pakkasraja -15°. Riesa-Pelle hauskuttaa lapsia klo 12–15.

Aidossa kodassa, nuotion äärellä makkaraa, muurinpohja­ lättyjä. Hernerokkaa tarjolla. Kädentaitajien tuotteita ja herkkuja myynnissä useissa eri pisteissä. Vapaa pääsy!

Kuva: Tallipiha

TR1 ja Rupriikki

Vapriikki

Tamperelaisuuden syvin olemus -erikoisopastukset Tammerkoski-näyttelyyn 7.2. klo 14, 7.3. klo 14 Draamallinen opastus. Opastukset vetää Arttu Haapalainen Tutkivan teatterityön keskuksesta sekä Markus Henriksson Vapriikista. Draamalliset opastukset ovat osa Vapriikin ja Tampereen Työväen Teatterin yleisötyö-projektia.

Pääsylipun lunastaneille.

20.2. Manserock-iltapäivä Elävää musiikkia. Tarjolla tietoa Vapriikin uudesta Manserocktallennushankkeesta. Yhteistyössä Hype Recordsin kanssa.

Kalevalanpäivä sunnuntaina 28.2.

Uusi Kalevala täytti 160 vuotta vuonna 2009 ja Vanha Kalevala täyttää 175 vuotta vuonna 2010. Juhlavuoden kunniaksi luennot: klo 15 FT Lassi Saressalo: Kalevan tarinoita Luennolla tarkastellaan Lönnrotin Kalevalan tarjoamaa kuvaa Suomen historiasta klo 16 FM Soila Kaipiainen: Ekmanista Väisäseen – Kalevalaaiheista taidetta Tampereen taidemuseosta

Sara Hildénin taidemuseo

Maksuttomat yleisöopastukset Wilhelm Sasnalin näyttelyssä sunnuntaisin 21.2.–25.4.

Wilhelm Sasnalin elokuva Swineherd (Sikopaimen) 13.3. klo 16.00 elokuvakeskus Niagara, Kehräsaari. Elokuva ei sovellu lapsille.

Tampereen taidemuseo Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

Vauvan kanssa taidemuseoon! 31.3.

Opastukset klo 10 ja klo 13. Hidastempoisella kierroksella pienten lasten kanssa liikkeellä olevat vanhemmat saavat tilaisuuden tutustua taiteeseen omassa tahdissaan oppaan johdolla.

Tallipiha

Maalismarkkinat 27.–28.3. la klo 10–17, su klo 11–17 Käsityöläisten tori: taidetta, käsitöitä, herkkuja. Lammastuottajia alueella myymässä ja esittelemässä tuotteitaan. Vanhassa tallissa pikkuiset pupujussit tuovat keväisen tervehdyksensä 3.4. asti.

Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17. Pihalla paistetaan muurinpohjalättyjä.

Myymälät ja kahvila avoinna. Vapaa pääsy!

TR1 ja Rupriikki

Sarjakuvafestivaali Tampere Kuplii 20.–21.3.

Open house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjantaisin vapaa pääsy.

Vapriikki

Karhumetsä kutsuu: lasten museosunnuntai 21.3.

Ohjelma yli 5-vuotiaille, liput 5 € / alle 12-vuotiaat maksutta. klo 12.30–16.30 kasvomaalausta nalletyyliin lapsille ja karhujen ystäville klo 14 ja klo 15.30 Mesikämmen kädentaitopaja. Kesto noin 60 min. Pajan vetää Näpsäkäsityökoulu. Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan, rajoitettu osallistujamäärä. klo 14 ja 15.30 Karhun kierros -opastukset Karhun vuosi -näyttelyyn. Kierrokset vetää TAITE. klo 14 ja klo 15.30 Nallen maalauspaja Tutustutaan karhusatuun ja kuvitetaan satua. Maalauspajan vetää kuvataiteilija Noora Westerberg, kesto noin 45 min.

Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan, rajoitettu osallistujamäärä.

Yhteistyössä: TAITE, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut sekä Taidekaari ja Taikalamppu-verkosto.

Piirrokset: Outi Virtanen

Karhun vuosi -luennot keskiviikkoisin Vapriikin auditoriossa. Klo 17 opastus näyttelyyn pääsylipun lunastaneille. Luennoille on vapaa pääsy.

17.3. klo 18 TT Risto Pulkkinen: Mitä paikannimet kertovat Suomen karhusta?

24.3. klo 18 FT, YTT Osmo Pekonen: Karhuja ja pyhimyksiä 14.4. klo 18 FL Riku Hämäläinen: Mustaa ruokaa ja kaksijalkaisia – Pohjois-Amerikan intiaanien karhurituaalit Sunnuntai 14.3. Luentoja: Karhu Suomen kalliotaiteessa.

Klo 13 yleisöopastus Karhun vuosi -näyttelyyn pääsylipun lunastaneille. klo 14 Avauspuheenvuoro professori Juha Pentikäinen: Pyhän merkit kivessä?

Luennoimassa ja kommentoimassa: Arkeologi Timo Miettinen: Karhut Euroopan vanhimmassa kalliotaiteessa Tietokirjailija Pekka Kivikäs: Kalliotaiteessa kohtaamani karhut Tilaisuus kestää alle kolme tuntia. Luennoille on vapaa pääsy.

Joseph Alanen Lemminkäinen ja suuri käärme, 1919–20 Tampereen taidemuseo Kuva: Jari Kuusenaho

22

23

Huhtikuu Sara Hildénin taidemuseo

Maksuttomat yleisöopastukset Wilhelm Sasnalin näyttelyssä sunnuntaisin 21.2.–25.4.

Tampereen taidemuseo Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

Senioripäivät

Toukokuu Muumilaakso

Äitienpäivän Muumimamman esiliina –työpaja 8.5. klo 10–14, materiaalimaksu 3 euroa Äitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyyn Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo

Päivien aikana seniorit pääsevät eurolla museoon ja voivat halutessaan osallistua maksuttomaan näyttelyopastukseen.

Kivimuseo

17.4 Arvoituskuvia - Perhepäivä. Lyhyt opastus, pieni konsertti ja työpaja, yhteensä noin 60 minuuttia, klo 13 ja 15.

Liput 8€/perhe (2 aikuista ja 2 lasta). Yhteistyössä: Tampere Biennale ja TAITE.

Tampereen taidemuseo Äitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyyn. Opastus klo 15.

Toven torstai 8.4. Opastus klo 14

Yleisöopastus 29.4. klo 17, tulkataan viittomakielelle

Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo

Sara Hildénin taidemuseo:

Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä kertoo näyttelystään 23.5. klo 15

Tampereen taidemuseo

TR1 ja Mediamuseo Rupriikki Open house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjantaisin vapaa pääsy.

Tallipiha

Tallipihan lankalauantai 3.4. klo 10–17 Käsityöläisten tori: suomalaista käsityötä, taidetta, herkkuja.

Vanhassa tallissa pupuja (20.3.–3.4.). Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17. Koirareki klo 11.30–14.30. Säävaraus: pakkasraja -15°. Tallipihan noita tekee kolttosiaan klo 12–16.

Aidossa kodassa, nuotion äärellä herkutellaan lätyillä, makkaralla, hehkuvilla juomilla. Tallipihan myymälät ja kahvila avoinna. Vapaa pääsy!

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

TR1 ja Rupriikki

Äitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyihin.

Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo Open house! TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin perjantaisin vapaa pääsy.

Vapriikki Äitienpäivä 9.5. Äidit maksutta näyttelyihin. Opastus klo 15 Museoiden yö 15.5. www.tampere.fi/museoidenyo

Kesä 29.6.–31.8. Opastukset Vapriikissa päivittäin 16.–23.6 Gerberalabyrintti. Taiteilija Kaisa Salmen kymmenistä tuhansista gerberoista koostuva labyrintti on esillä viikon ajan keskustorilla.

Perjantai 5.2., 5.3., 7.5. ja 28.5. Opastus klo 12

Muumilaakso

Taidetorstait senioreille ja työttömille 7.1., 25.2., 18.3. ja 22.4.

Tiistai 16.2., 27.4. ja 18.5. Opastus klo 14

TR1 ja Mediamuseo Rupriikki

Torstai 21.1., 18.2., 8.4. ja 20.5. Opastus klo 13 Rupriikissa ja klo 14 TR1:ssä

Vapriikki

Perjantai 29.1.

Opastus Tammerkoski-näyttelyyn klo 12 Oppaana Markus Henriksson Perjantai 26.2.

Opastus Tammerkoski-näyttelyyn klo 12 Oppaana Markus Henriksson Perjantai 26.3.

Opastus Tampere 1918 klo 12 - Pohjoismaiden suurin kaupunkitaistelu klo 12 Oppaana Markus Henriksson Perjantai 23.4.

Opastus Karhun vuosi -näyttelyyn klo 12 Oppaana Isokarhu Markus Henriksson

Kesän ohjelmat museoiden nettisivuilla!

MUUTOKSET MAHDOLLISIA

”Tallipihan noita: Kati Kiukkunen”

Poikkeukset avoinnaoloon: Museot suljettu 2.4., 25.–27.6., 6.12., 23.–26.12.

Avoinna 1.4., 30.4., 5.12., 31.12. klo 10–16 Sara Hildénin taidemuseo suljettu 18.1.–19.2., 2.4. ja 5.4., 1.5.–18.5., 25.–27.6. ja 6.9.–17.9.

Vapriikki

Lauantaina 24. 4. klo 11–15 Kansainväliset jääkiekko‑ korttimessut. Myynnissä ja esillä jääkiekkoon liittyvää keräilytavaraa, ennen kaikkea jääkiekkokortteja. Vapaa pääsy.

Lasse Oksanen Champion Jääkiekkosarja 1966

24

Tove Jansson: Ruttuvaari. Kuvitusta teokseen Muumilaakson marraskuu. Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelma. Kuva Jari Kuusenaho.

25

TAMPEREEN KIVIMUSEO www.tampere.fi/kivimuseo puhelin (03) 5656 6046 Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti – pe 9–17, la – su 10–18 Pääsymaksu 4/1 €

TAMPEREEN TAIDEMUSEON MUUMILAAKSO www.tampere.fi/muumi muumi@tampere.fi puhelin (03) 5656 6578 Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti – pe 9–17, la – su 10–18 Pääsymaksu 7/2 €

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO www.tampere.fi/sarahilden sara.hilden@tampere.fi puhelin (03) 5654 3500 Särkänniemi Aukioloajat 21.2.–30.4. ti – su 11–18, 1.5.–30.8. ma – su 12–19 Pääsymaksu 6/3 €

TAMPEREEN TAIDEMUSEO www.tampere.fi/taidemuseo tamu@tampere.fi opas- ja ryhmävaraukset taidemuseo@tampere.fi puhelin (03) 5656 6577 Puutarhakatu 34 Aukioloajat ti – su 10–18 Pääsymaksu 6/2 €

AMURIN TYÖLÄISMUSEOKORTTELI www.tampere.fi/amuri puhelin (03) 5656 6690 Satakunnankatu 49 Avoinna 11.5.–1.9.2010 Aukioloajat ti – su klo 10–18 Pääsymaksu 6/1 €

RUPRIIKKI JA TR1 www.tampere.fi/mediamuseo, www.tampere.fi/tr1 rupriikki@tampere.fi, tr1@tampere.fi puhelin (03) 5656 6411 Finlaysonin alue Väinö Linnan aukio 13 Aukioloajat ti – pe 9–17, la – su 10–18 Pääsymaksu 5/1 €

VAPRIIKKI www.tampere.fi/vapriikki vapriikki@tampere.fi puhelin (03) 5656 6966 Tampellan alue Alaverstaanraitti 5 Aukioloajat ti – su 10–18 Pääsymaksu 7/2 €

26

POIKKEUKSET AVOINNAOLOON: Sara Hildénin taidemuseo suljettu 18.1.–19.2., 2.4. ja 5.4., 1.5.–18.5., 25.–27.6. ja 6.9.–17.9.

Muut museot suljettu 2.4., 25.–27.6., 6.12., 23.–26.12.

Avoinna klo 10–16 1.4., 30.4., 5.12., 31.12.