Museoon 1 / 2013 by Museokeskus Vapriikki

TAMPEREEN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUT

1/2013

museoon!

Vapriikki Terrakotta-armeija Tampereen taidemuseo

Dashi Namdakov

TR1 Taidehalli Glamour Sara Hildénin taidemuseo Thomas Schütte

TILARATKAISUT AVAAVAT MUSEOILLE MAHDOLLISUUKSIA Kansi: Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet Vapriikissa. Museum of the First Emperor's Terracotta Army

Tässä lehdessä:

1 Pääkirjoitus 2 Muumilaakso uudessa osoitteessa 4 Dashi Namdakov – supertähti Siperiasta 6 Vuoden nuori taiteilija Jarno Vesala 8 Jokapäiväinen mediamme Rupriikissa 10 Glamouria TR1 Taidehallissa 14 Meri hädässä -muovijäteprojekti 16 Thomas Schütten naiset Sara Hildénissä 18 Terrakottasoturit marssivat Vapriikkiin 20 Tamperelainen innovaatio: Hota-pulveri 22 Vapriikin historian lyhyt oppimäärä 25 Muumio – ikuisen elämän edellytys 26 Paluu Milavidaan 28 Vuores – Tampereen Arabianranta 30 Kokoelmakeskuksen toiminta on alkamassa 32 Pääsiäiskorttien mennyt maailma 35 Lähde mukaan Musti-kerhoon! 40 Näyttelykalenteri 44 Tapahtumakalenteri Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2013 Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Emmi Marttinen ja Heli Hakala Toimitussihteeri: Emmi Marttinen Editointi: Tammisto Knuutila Tammisto Oy Taitto: Timo Lehtinen, Lasse Honkanen Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2013

Kuva: Reetta Tervakangas

äättynyt vuosi oli Tampereen museotoiminnassa monien tärkeiden linjausten aikaa. Vuodesta 1998 alkaen suljettuna ollut Hämeen museo, Näsilinna, Milavida oli paljon esillä rakennuksen käyttövaihtoehtojen pohdinnan, monien siellä järjestettyjen tapahtumien ja Claes Olssonin ohjaaman Taistelu Näsilinnasta -elokuvan vuoksi. Apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen johdolla toiminut laajapohjainen Näsilinna-työryhmä teki esityksen rakennuksen kunnostamisesta ja tulevasta käytöstä. Sen pohjalta vuoden 2013 budjettiin saatiin vihdoin rahat kunnostustöiden aloittamiseen. Tampereella on jo ennestään hyviä kokemuksia museo- ja ravintolatoiminnan yhdistämisestä. Näsilinnassa mennään askelta pitemmälle. Juhlava ensimmäinen kerros varataan kokonaan ravintolatoimintaan ja toinen kerros näyttelyille. Taidemuseoiden tilatyöryhmä teki suuren työn selvittäessään taidemuseoiden tilaratkaisuja. Ykkösvaihtoehdoksi nousi taidemuseoiden keskittäminen Onkiniemeen niin, että Sara Hildénin taidemuseota laajennetaan, Tampereen taidemuseo saa sinne uuden rakennuksen ja Muumilaakso saa tilaa Onkiniemen sukkatehtaaseen rakennettavasta Luovien alojen keskuksesta. Muumilaakson tilatarve on kiireellinen, taidemuseoiden tähtäin on vuosikymmenen lopulla. Jos hanke kokonaisuudessaan toteutuu, Tampere saa vahvasti kehittyvän Särkänniemen naapuriin todella merkittävän ja vetovoimaisen kulttuurimatkailukohteen. Paikka on suunnittelulle haastava, mutta Näsijärven maisemassa todella hieno mahdollisuus. Museoiden kokoelmakeskus valmistui 2012. Tilat otetaan käyttöön vähitellen kalustamisen ja varustamisen edetessä. Kokoelmakeskuksen suorat ja välilliset vaikutukset alkavat näkyä kokoelma- ja näyttelytoiminnassa. Ensimmäiseksi Vapriikin kokoelmavarasto- ja konservointitilat vapautuvat näyttelykäyttöön. Museokeskukseen saadaan tilat erikoisnäyttelyille, Helsingistä muuttavalle Postimuseolle sekä museo-opetuksen tarpeisiin. Palatsinraitin silta on avannut uuden näkymän Tammerkosken uljaaseen teollisuushistorialliseen maisemaan. Silta on osa Tampellan alueelta Onkiniemeen ulottuvaa ja kehittyvää kulttuurin ja vapaa-ajan vyöhykettä. Kun museokeskuksen sijoituspaikkaa pohdittiin runsaat kaksikymmentä vuotta sitten, tärkeä perustelu Tampellan alaverstaan valinnalle museorakennukseksi oli sen ja Hämeen museon lyhyt välimatka sitten, kun kosken yli saadaan silta. Odotus on nyt palkittu. Tilahankkeet ovat merkittäviä, mutta luonnollisesti keskeneräisinä ne haittaavat jonkin verran museoiden näyttelytoimintaa ja muita palveluita. Tästä huolimatta näyttelyvuosi 2013 sisältää paljon mielenkiintoista. Tervetuloa museoihin tiedon, taiteen ja elämysten maailmaan! TOIMI JAATINEN TUOTANTOJOHTAJA

Museoon -lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

MUUMILAAKSO uudessa osoitteessa ELINA BONELIUS

Muumilaakso pääkirjasto Metsossa sulkeutui marraskuussa ja avautui yleisölle uudestaan tammikuun alussa Tampereen taidemuseossa. Esillä on täysin uudistettu Seikkaillen kotiin -näyttely. Taidemuseon alakerrassa nähdään satakunta alkuperäistä muumiteosta, joista 11 on Tuulikki Pietilän kolmiulotteisia kuvaelmia. Monet teoksista ovat ensi kertaa näytteillä. Mukana on myös teoksia, joita ei koskaan lainata Muumilaakson ulkopuolelle, koska ne eivät enää kestä kuljettamista. Näyttely on myös uudistettu teemalliseksi. Se esittelee Muumilaakson hahmoja, kertoo heidän seikkailuistaan, tiestä kotiin. Kaikki kiertyy kaksimetrisen, viisikerroksisen Muumi-Talon ympärille. Näyttelyä voi halutessaan tutkailla myös muumihahmon olemuksen näkökulmasta. Yksi teoskokonaisuuksista kertoo Janssonin tyylin kehittymisestä, sillä ensimmäisen ja viimeisen muumikirjan välillä, vuodesta 1945 vuoteen 1970, muumihahmo kumppaneineen ennätti kokea melkoisen muodonmuutoksen.

25 vuotta ja kaksi miljoonaa muumifania näyttelyissä

muumitaiteen ystävää on siis saanut nauttia Tampereelle lahjoitetun ainutlaatuisen taidekokoelman teoksista. Se on Suomen mittakaavassa hieno saavutus. ”Kaikki on hyvin epävarmaa, mutta juuri se tekee minut levolliseksi.” Tuu-tikki tarinassa Taikatalvi Tove Jansson oli teräväkatseinen nainen, havainnoija, joka tulkitsi näkemänsä tarinoiksi Muumilaaksoon. Ehkä Tuu-tikin lause, jota Tove itse siteerasi useammankin kerran, koitui enteeksi. Taiteilijan 100-vuotisjuhlaa vietetään vuonna 2014, ja juhlavuoden lähestyessä Muumilaakson taidemuseo on epävarmemmassa tilanteessa kuin koskaan. Se on muuttanut tilapäiseen, entistä kaksi kolmannesta pienempään tilaan määrittelemättömäksi ajaksi. Onneksi epävarmuus voi olla myös hyvin luova tila.

Muodonmuutoksen koki Muumilaaksokin muutta- Muumiuniversumi laajenee essaan taidemuseoon. Tosin se ikään kuin palasi Omaa museotilaa odotellessaan Muumilaakson väki juurilleen, sillä vuonna 1986 taidemuseossa pidetyn keskittyy tulevina vuosina kehittämään näyttelytoimuuminäyttelyn jälkeen Tove Jansson, Tuulikki Pietilä mintaa ulkomailla. Alkuperäiset, paperille tehdyt taija Pentti Eistola päättivät lahjoittaa muumikokoelman deteokset eivät voi loputtomasti kiertää maailmalla, Tampereen kaupungille ja Tampereen taidemuseolle. eikä niitä voi viedä näytteille muihin kuin museotiEhtona lahjoitukselle oli, että kokoelma on aina loihin, joissa on teoksille sopivat olot. Siksi Muumilaakso on kehittänyt korkeatasoisten yleisön nähtävillä. Niin se olikin, peräti 25 vuotta pääkirjasto Metson pohjakerroksessa. Nyt esilläolo jat- kopionäyttelyiden konseptia. Sen avulla Tove Janskuu taidemuseossa siihen saakka, että parintuhannen sonin taidetta voidaan esitellä myös museoiden ulalkuperäisen taideteoksen muumikokoelmalle osoite- kopuolella tavalla, joka tekee kunniaa ainutlaatuisille teoksille. Tarkka reproduktio toistaa alkuperäisen taan uusi, tällä kertaa pysyvä tila Tampereella. 25 vuoden aikana Muumilaaksossa vieraili kaikkiaan teoksen hentoja lyijykynänjälkiä myöten, jopa ajan liki 1 260 000 muumien ystävää eri puolilta maailmaa patinan paljastaen. Alkuperäisten muumien henki, tarinoiden ja kuvien ja kotimaasta. Lisäkvälittämä filosofia ja si Muumilaakson ul- TAMPEREEN TAIDEMUSEON MUUMILAAKSO tunnearvo saavutkomailla järjestämiin • perustuu lahjoitukseen, jonka Tove Jansson, Tuulikki Pietilä ja Pentti Eistola tekivät Tampereen kaupungille ja Tampereen taidemuseolle vuonna 1986 tavat yhä useampia näyttelyihin tutustui • avattiin yleisölle keväällä 1987 ihmisiä, eivät vain noin 700 000 muu• otti aikanaan ensimmäisenä museona Suomessa käyttöön kuituvalotekniikan virtuaalisesti, vaan mifania. Liki kaksi • saavutti kävijämäärien huipun 1990-luvun alussa muumianimaatioiden myös konkreettimiljoonaa Tove Janssiivittämänä sesti. sonin alkuperäisen ylitti miljoonan kävijän rajan keväällä 2006 • • aloitti kansainvälisen näyttelytoiminnan vuonna 2006 • sulki ovensa Metsossa 25.11.2012 • avautui uudelleen Tampereen taidemuseossa 2.1.2013

DASHI NAMDAKOV – SUPERTÄHTI SIPERIASTA

Dashi Namdakov, Ratsumies, 65 x 44 x 30 cm, pronssi, 2000.

TAINA MYLLYHARJU

Hurjia veistoksia ja taidokkaita pienoisveistoksia on nähtävillä Tampereen taidemuseossa, kun venäläinen ”supertähti” Dashi Namdakov, kuvanveistäjä ja kuvataiteilija, esittäytyy ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Voimaeläimiä ja shamanistisia legendoja Dashi Namdakovia kutsutaan burjaattien Picassoksi ja Siperian Gigeriksi. Hänen teoksiaan on muun muassa Vladimir Putinin ja Roman Abramovitsin kokoelmissa. Dashi Namdakovilla on ollut museonäyttelyitä Venäjän lisäksi vain Kiinassa, mutta gallerianäyttelyitä jo muun muassa Lontoossa ja New Yorkissa. Skandinaviassa ja Suomessa Dashi Namdakov esiintyy nyt siis ensimmäistä kertaa. Ukurikin kaupungissa vuonna 1967 syntynyt Namdakov on burjaatti. Hänen kotiseudullaan luonnon elementit maa, vesi ja ilma ovat yhtä kuin elämä, ja kansantarut ja uskonto ovat tärkeässä roolissa jokapäiväisessä elämässä. Namdakov on käsityöläissukua. Pitkät perinteet ja elämänikäinen harrastuneisuus näkyvät hänen teoksissaan. Hän käyttää suvereenisti erilaisia kuvataiteen välineitä ja tekniikoita, tekee yhtälailla grafiikkaa kuin isoja veistoksiakin ja jopa koruja. Mittakaavan vaihdos ei tuota hänelle ongelmia ja materiaalin taju näkyy teosten pintakäsittelyissä ja pikkutarkasti viimeistellyissä yksityiskohdissa.

Dashi Namdakovin kuva-aiheet tulevat burjaattien kansantarustosta, josta taiteilija nostaa esiin erilaisia hahmoja. Jotkut ovat historiallisia henkilöitä, mutta iso osa kuvista saa innoituksensa eläimistä, erityisesti ihmisten ja eläinten sekamuodoista ja erilaisista voimaeläimistä. Namdakovin teoksissa kohtaavat shamanistiset legendat, buddhistinen maailmankuva, idän muinaisten korkeakulttuurien historia ja mytologia. Kuvissa on paljon samaa kuin Tampereen taidemuseossa alkuvuodesta 2010 esitellyn H.R.Gigerin teoksissa. Namdakovin taiteella onkin selkeä yhteys myös nykynuorison suosimiin itämaisiin taistelulajeihin, fantasiakirjallisuuteen ja -peleihin. Tampereen taidemuseoon Dashi Namdakov löytyi Pietarin Valtiollisen Eremitaasin kautta ja vihjeestä, mutta kuraattorina on toiminut taiteilijan moskovalainen galleristi. Namdakovin näyttely jatkaa Tampereen taidemuseon sarjaa, jossa esitellään suomalaisille vieraiden kulttuurien kuvataideperintöä ja nykytaidetta.

Dashi Namdakov, Ryöstö, 72,5 x 200 x 55,5 cm, pronssi, 2007.

DASHI NAMDAKOV – MYYTTINEN MAAILMA, TAMPEREEN TAIDEMUSEO 26.1.–5.5.2013 4

Marraskuussa 2012: Vuoden nuori taiteilija rauhallisissa tunnelmissa, ylpeänäkin, kun

TYTÄR PIIRSI ENSIMMÄISEN PÄÄJALKAISEN

ARTO MURTOVAARA, teksti | JARI KUUSENAHO, kuvat

Vaikka ”p tavaraa öytälaatikossa ” − tai , Vesala ”paniik ker hyrrääm kilaatik ään tull too silti panev ossa” − ansa aa tuoliins e on hyv muisin a. Hiljais ssaan työhuo in m neelleen uudessa ”Siinä o . Hän m ietintämyssyn . Hämär n hyvä enee pu ässä. istua ja naiseen pohdisk ella.” Uusi teo s, joka to dennäk aatteess öisesti m a yös tule hankalu valmis, vaikka e ta uteen. H Ve iukan m sala viittaa se idemuseolle, o arvelee n , että p n teknis a te r ia alihank ientä pa en toteu perinäyttely intoja p niikkia tuksen yn enää u v u o tt i uu vielä paniikk tulla, k ole kov ia tulee u . Hän in pitkä asioista ä aikaa n vuosi vaihtu , jotka r . Tosin u, eikä iippuva s il loinkin t muide eniten n aikata uluista.

Vesalan puheista syntyy vahva vaikutelma asioiden hallinnasta. Hän kertoo pohtivansa teoksiaan, ei niinkään itse näyttelyä. Miettii töitään itse asiassa koko ajan, nukkumaan mennessään myös tiloja. Näyttelyluettelokin vaatii osansa. ”Ehkä jossain vaiheessa näyttely tulee ajatuksiin toisella tapaa”, Vesala arvelee.

yhäilee. Jarno Vesala m alkaisen.” kaksi vuotta simmäisen pääj en si Katri Monosen ir sa on is ol ”Rimma pi pu ja ili irtänyt vain n ja hänen taite akka lapsi on pi sa n hä Tä r. Rimma on häne tä ty ukautta vanha n isän tai äidin. änyt piirtämää ja kahdeksan ku yt py on ä nt hä kun kasvot ja navan, n ylpeitä.” vi hy e m ”Me olem

Missä tunnelmissa Vuoden nuori taiteilija muuten on nyt, haastatteluhetkellä, kun näyttelyn avajaisiin on reilu puoli vuotta aikaa? Vesala nojaa taaksepäin ja puhaltaa pitkään, punnitsee sanojaan työhuoneellaan Hatanpäällä. ”Mitä tuohon sanoisi… Kiire on muissa asioissa kuin taiteen tekemisessä.”

JARNO VESALA kuvanveistäjä ja kuvataiteilija • syntyi vuonna 1977 Raumalla • valmistui vuonna 2004 Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän opetusohjelmasta • yksityis- ja ryhmänäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla vuodesta 2003.

Työhuon e Hatan päällä, k Helsingis oti Nokia sä pako lla ja alk ttivat hä lapsen v net viim usyksyn ienti hoit ein myö opaikka sinänsä ntymään Oven takana -n an ja ha sopii Ves äyttely ajokortin ku alan tap Toukoku Forum B hankint aan työs sieltä aikataulu ussa av oxis a t an. Auto k t a ivat syk ennellä. utuvaan olevan h koulu, ty sa syn päiv Vuoden yvä. Lu öt ja ä t n o , uo nnoskirja mutta ”v saavans a näytte irka-aik ssa eli p ri taiteilija -nä a” ly y öytälaat ttelyyn n täytee Vesala k ikossa o viitaten n. ertoo ka n h h ä desta uu sen ver kanssa. ran tava n sanoo tilante desta te Yli oksesta, en raa, että lijaa. Ain opistolla on pro joiden te hän tiet je akin tois kemistä ä ä en teoks kteissaan teknii hän sov ista, ma kka- ja ittelee y kokeiluju hdollises hteen yli ti molem t opiston mat, hän tuja, jotka kiinn ostavat lupaa ta ta idemuse on näytt iteielyyn.

VUODEN NUORI TAITEILIJA 2013 – JARNO VESALA -NÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 25.5.–11.8.2013 6

ojen liilaisten hahm er sa is jo , ta iois oudoikaan installaat sanoneet niitä at ov t u tk Jo Vesala tunnet ista povaa. suussa omitu y ääntä ja ku en ov in k sa n säksi yhdisty jokunen onee hänen työhu a kangasta ja st oi lk va a ta si. Mutta on ot iuksinen kkien alta pilk takana pitkäh n lä se an al rukkaa: jätesä es at hiukset nkiä. Aivan V uolissa; tumm at n n pi i et pari arkisia ke n tuinosaan. tää arasti ja ää uri ja juuri is ju i st jo u nainen kyyhöt ää lt iy ään. vot, takapuol tuijottaa sein peittävät kas pu ep h to ou si a yk Takahuoneess ttelyynsä? eidätkin näy h a u ts u k a Vesal Aikookohan

”Jarno Vesalan teokset ovat pääosin installaatioita, joissa on veistosten lisäksi mukana ääntä ja videota. Vesala pyrkii herättämään kysymyksiä ihmisen olemisesta ja käyttäytymisestä pienen eleen tai hienovaraisen tunnelman kautta. Katsoja on hänen installaatioissaan hahmo muiden hahmojen ja luotujen tilanteiden joukossa. Vesalan teosten hahmot elävät pieniä, neutraalilta vaikuttavia hetkiään, mutta niistä on aistittavissa juuri tapahtunut tai tuleva muutos. Muutosten aistiminen luo tärkeän jännitteen katsojan ja teoksen välille. Teosten taitava tekninen toteutus, moniaistisuus ja selittämätön ihmisen alitajuntaan vetoava tunnelma pitävät otteessaan.” Museonjohtaja Taina Myllyharju 5.10.2012 julkistaessaan Vuoden nuoren taiteilijan 2013

Tiesitkö, että Suomen ensimmäiset televisiolähetykset tehtiin vanhalla käytöstä poistetulla teollisuuskameralla?

Jokapäiväinen mediamme Rupriikissa NIKLAS NYLUND

Media auttaa meitä olemaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Finlaysonilla sijaitsevan Mediamuseo Rupriikin uusi näyttely Jokapäiväinen mediamme tarttuu mielenkiintoisiin ilmiöihin median tekniikassa ja välitetyissä viesteissä. Museossa tarkastellaan myös nykymediaa ja esimerkiksi tosi-tv:n roolia arjen dramatisoijana. Museovieraalle tarjotaan moniaistinen tutkimusmatka mediaan. Pimiö ja camera obscura houkuttelevat tutustumaan valokuvan historiaan kokeilemalla. Sähkötyschatissa kohtaavat hauskalla tavalla mennyt ja nykyinen media. Legoista tehty pienoismalli herättää ihastusta ja oikealla lankapuhelimella soittaminen ihmetystä. Museossa on runsaasti kuulokuvia ja monia asioita pääsee kokeilemaan itse. Uudessa näyttelyssä on esillä kiinnostavia viestintävälineitä painokoneesta kännykkään. Osa esineistä ja niihin liittyvistä tarinoista on tuttuja ja arkisia, toiset puolestaan outoudessaan kiinnostavia. Tiesitkö, että vuoden 1936 Berliinin olympialaisista on lähetetty Tampereelle langattomia fakseja? Tai että Suomen ensimmäiset televisiolähetykset tehtiin vanhalla käytöstä poistetulla teollisuuskameralla? Jokapäiväinen mediamme ja vuonna 2010 avattu internetin historiasta kertova Verkon punontaa muodostavat yhdessä ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka auttaa näyttelyvierasta hahmottamaan mediaan liittyviä ilmiöitä. Kokonaisuus soveltuu myös esimerkiksi koulujen käyttöön. Tänä vuonna Rupriikki kehittää erityisesti verkkosivujaan. Pohdittavana on muun muassa Wikimedia Suomen ja Rupriikin yhteistyö. Tavoitteena on saada Rupriikin pirkanmaalaisen viestinnän historiaa ja nykypäivää koskeva asiantuntemus entistä laajemman yleisön tietoisuuteen. Wikimedia-säätiön ylläpitämä Wikipedia on tällä hetkellä maailman kuudenneksi suosituin verkkosivu, joten yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa saatammekin nähdä museon, joka yhdistää museon tuottamaa ja yhteisöllisesti Wikipediassa työstettyä tietoa. Jari Kuusenaho

Jari Kuusenaho Reetta Tervakangas

Marika Tamminen

Reetta Tervakangas

Oooh mikä…

VIRPI NIKKARI

Charmia ja kuuluisuutta. Hohtoa ja rikkautta. Ylellisyyttä ja loistokkuutta. Kauneutta ja eleganssia. Sana glamour herättää monenlaisia mielikuvia, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Mitä glamour on tänään ja mitä se oli ennen? TR1 Taidehallin näyttely Glamour – Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930–1960-luvuilla tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen menneiden vuosikymmenten suomalaiseen glamouriin. Nykykulttuurissa glamour on muotisana, jota viljellään tiheästi televisioviihteessä ja naistenlehtien sivuilla. Glamour liitetään muotitalojen haute coutureen, vaatteisiin, laukkuihin ja kenkiin, kalliisiin huvipursiin ja autoihin, kosmetiikkateollisuuden tuotteisiin, prameisiin juhliin, trendikkäisiin cocktaileihin ja hienoihin lomakohteisiin. Glamourin käsite on aikojen saatossa muuttunut paljon. Onko samalla jotakin sen alkuperäisestä viehätyksestä ja sulokkuudesta kadonnut? Voguen kansikuvasta tai Versacen muotinäytöksestä on pitkä matka glamour-käsitteen ja -kulttuurin syntysijoille. Sana glamour on lähtöisin englannin kielestä, johon se tuli 1800-luvun alussa, mutta sen käyttö yleistyi vasta sata vuotta myöhemmin. Ilmiönä glamour on vanha, sen juuret ovat 1700-luvun lopun kaupungistuvassa ja teollistuvassa Euroopassa, porvarillisen elämäntavan ja kapitalismin nousussa. Keskiluokan vaurastuessa ennen vain aristokratian nauttimat etuoikeudet, kuten ylellinen tyyli, muoti ja luksusesineet tulivat useamman ihmisen ulottuville. Mainokset yleistyivät ja lehdet täyttyivät muodikkaiden ihmisten kuvista, hienoista paikoista, tapahtumista ja tilaisuuksista, jotka tulivat yhä suurempien yleisöjen tietoisuuteen. 1800-luvulla glamourista tuli massaviihteen ilmiö ja useimmiten sitä edustivat naiset. Glamour girl -mallien esiäitejä olivat aluksi piirretyt ja maalatut pin-up-tyttöjen kuvat, jotka toisen maailmansodan aikana muun muassa valokuvakalentereissa olivat etenkin amerikkalaissotilaiden suosiossa.

Hollywoodin suurten elokuvastudioiden kultakaudella 1930- ja 1940-luvuilla suuren maailman glamouria oli filmitähdissä ja parrasvalojen loisteessa.

ja huolellisuutta pukeutumisessa ja viljalti hyvää halua tehdä syntymälahjoina saaduista aineksista paras mahdollinen.” (Irma Andersin: Nuori tyttö – ole kaunis. Otava, 1955.)

Ulkoinen vai sisäinen hehku?

”Hänessä on glamouria”, kuulee toisinaan sanottavan, mutta tarkoitetaanko silloin välttämättä rikkautta, kauneutta, kuuluisuutta tai lahjakkuutta? Onko glamour pohjimmiltaan jotakin muuta kuin ulkoista viehätysvoimaa tai ulkoisista tekijöistä riippuvaista? Onko se sisäistä hehkua, elinvoimaa, läsnäoloa, kohteliasta käytöstä ja muiden huomioon ottamista? Irma Andersenin määritelmä vuodelta 1955 poikkeaa paljon nykyisistä glamour-viihteen arvoista: ”Glamour – charmi merkitsevät lähinnä suloa, vetovoimaa, hurmauskykyä. Joku on eritellyt glamourin ja charmin ainekset seuraavasti: suuri annos ystävällisyyttä ja myötätuntoa lähimmäistä kohtaan (ehkä kaikkein tärkeimpiä charmin ja glamourin ainesosia), suuri annos valoisaa viehätysvoimaa, hyvä iho, hyvin harjoitettu (voimistelutettu) joustava vartalo, kiiltävä, hyvin hoidettu tukka, puhdas tuoksu (siis puhtauden tuoksu), hyvin suuri annos siisteyttä

GLAMOUR – FILMITÄHTIÄ JA KAUNEUDEN LUMOA 1930–1960-LUVUILLA TR1 TAIDEHALLI 16.2.–17.3. 10

Helena Kara elokuvassa Valkoiset ruusut, 1943

Filmitähtiemme säihke

1930-luvun lopulla suomalainen elokuvateollisuus eli nousukauttaan. Suomessa toimi kaksi suurta filmivalmistamoa, Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus. Elokuvakulttuurin ja glamourin nousuun 1930-luvulla vaikutti yleinen elintason paraneminen. Myös sota-aikana tehtiin paljon elokuvia, ja lajityypit olivat pitkälti samoja kuin ennen sotaa. Hempeät melodiat, kauniit puvut, viehättävät näyttelijät ja upeat lavastukset tarjosivat etenkin romanttisissa historiallisissa elokuvissa pakopaikan ankarasta todellisuudesta. Aivan kuten Hollywoodissa, Suomessa elokuvia markkinoitiin filmitähdillä. Ansa Ikonen, Tauno Palo, Leif Wager, Helena Kara, Irma Seikkula, Regina Linnanheimo ja Ester Toivonen edustivat kotoista glamouria ja vetosivat katsojiin kauneudellaan tai komeudellaan ja salaperäisellä viehätysvoimallaan. Heidän ja muiden tähtinäyttelijöiden elämä, pukeutuminen ja kotielämä tulivat tavallisten ihmisten ulottuville elokuva-alan lehtien kautta. 1930-lopulla filmitähtikultti oli vakiinnuttanut asemansa Suomessa. Elokuvatähtien puvut, meikit, kampaukset ja valaistus olivat tärkeitä kultin muodostumisessa, mutta tehoavampaa oli sisäinen säteilyvoima ja vaikeasti määriteltävä karisma, jonka nykykatsoja voi edelleen aistia. Esimerkiksi Tauno Palon poikkeuksellisen valovoimainen persoona teki hänestä kaikkien aikojen suosituimman kotimaisen miestähden. Hän oli komea ja miehekäs, näyttelijänä laaja-alainen ja tähtenä arvoituksellinen, humaani ja vahvasti läsnä oleva – hänessä oli kaikki suuren luokan glamourin ainekset.

Kauneuden kaipuu ja lumo

vyötäröineen tai vaihtoehtona naisellinen vartalonmukainen mekko ja sihteerilook tulivat suosituiksi. 1950-luvulla nainen sai olla naisellinen. Herrasmiehet pukeutuivat pukuun ja heidän asunsa olivat räätälintaidon mestarinnäytteitä. TR1 Taidehallin näyttely Glamour – Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930–60-luvuilla tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen ihailtujen filmitähtien maailmaan sekä tavallisten naisten ja miesten pukeutumiseen ja kauneudenhoitoon. Nostalgian täyttämä glamour avautuu vanhojen Suomi-elokuvien katkelmien, filmitähtien kuvien sekä 1930–1960-lukujen vaatteiden, asusteiden, kauneudenhoitovälineiden ja mainosten välityksellä. Esillä on filmitähtien elokuvapukuja sekä tavallisten naisten ja miesten vaatteita ja esineistöä yksityisten keräilijöiden kokoelmista. Lisäksi näyttelyn keskeisenä osana on 1930–1960-lukujen musiikki. Yhdessä nämä kaikki johdattavat katsojan menneen maailman glamouriin, sulokkuuden ja kauneuden kaipuun äärelle. Näyttely on toteutettu yhteistyössä yksityisten keräilijöiden, Helsingin kaupunginmuseon, Teatterimuseon, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Tampere Film Festivalin kanssa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään glamour-teemaan liittyvää oheisohjelmaa.

Suomalaiset filmitähdet eivät edustaneet ihailijoilleen tavallisia ihmisiä, vaan palvonnan kohteita. Naiset jäljittelivät tähtien pukuja, kampauksia ja meikkejä. Tähdiltä saatiin myös tietoa muotivirtauksista. Sodan aikana ja pula-aikana naisilla oli vähän mahdollisuuksia vaikuttaa pukeutumiseensa ja hoitaa ulkonäköään, ja muodista tuli niukkalinjaista materiaalien vähyyden vuoksi. Muokattiin vanhoja vaatteita tai tehtiin vaatteita kodin tekstiileistä. Sodan jälkeen alettiin taas vähitellen seurata muotia. 1950-luvulla tyttömäinen tyyli kellohameineen ja kapeine

Yksityiskohta jäteinstallaatiosta, jonka muovi on kerätty pääasiassa Hawajilta. Kuva: Museum für Gestaltung Zürich, 2010, © ZHdK

Maailmassa tuotetaan 8000 kiloa muovitavaraa joka sekunti. Mutta mitä muoville tapahtuu, kun se tulee elinkaarensa päähän? Tähän pureudutaan Meri hädässä – Muovijäteprojekti -näyttelyssä. Muoviesineiden globaalin massatuotannon vuoksi valtameret ovat vähitellen muuttumassa muovilla kyllästetyksi liemeksi. Joka vuosi valtameriin päätyy 6,4 miljoonaa kiloa jätettä, josta 80 prosenttia on peräisin maa-alueilta. Valtaosa tästä jätteestä vajoaa pohjaan, 15 prosenttia kelluu veden pinnalla ja 15 prosenttia kerääntyy jossain vaiheessa rannoille. Tavallinen muovi ei ole biohajoavaa, vaan sen kappaleet pilkkoutuvat yhä pienemmiksi osiksi ja päätyvät vesistöjen kautta ravintoketjuun. Niinpä jäte on lopulta lautasillamme ja vaikuttaa vakavasti terveyteemme.

Toimi, ota kantaa! TR1 Taidehallissa 11. toukokuuta avautuva näyttely Meri hädässä – Muovijäteprojekti sisältää installaatioita, muoviesineistöä, animaatioita ja erilaista informaatiomateriaalia. Näyttelyn tärkein, ekokatastrofia symboloiva teos on Rautahallista kolmanneksen täyttävä jättimäinen valtamerien muovijätteestä koottu installaatio. Se havainnollistaa konkreettisesti arkisten muovituotteiden alkuperän ja elinkaaren, tarkoituksenmukaisuuden ja järjettömyyden. Näyttelyn Muovi meressä -teema valottaa jäteongelman taustaa ja osoittaa sen tuhoisan vaikutuksen meriin, eläimiin ja ihmisiin. Muovi arjessa -teema esittelee yleisimmin käytetyt muovit, niiden käyttötarkoitukset, elinkaaren ja terveyshaitat. Näyttelyn tarkoituksena on tarjota ratkaisumalleja ympäristöongelmaan, osoittaa keinoja muovin käytön vähentämiseksi, sen uudelleen käyttämiseksi, kierrättämiseksi ja biomuovien suosimiseksi. Tarkoitus on rohkaista ihmisiä toimimaan, ei herättää toivottomuuden tunteita. Tärkeä osa näyttelyä on monipuolinen pedagoginen ohjelma, jonka tavoitteena on johdatella katsojaa ottamaan aktiivisesti kantaa muovimateriaaliin. Näyttelyyn liittyy työpaja, facebook- ja verkkosivusto www.PlasticGarbageProject.org sekä tapahtumia. Meri hädässä – Out to Sea on kansainvälinen projekti, joka on toteutettu yhteistyössä zürichiläisen designmuseon Museum für Gestaltungin kanssa. Euroopassa kiertävä, joka maassa omanlaisensa toteutuksen saava näyttely on toteutettu Drosos-säätiön tuella.

Tyynenmeren jätepyörteellä muovin nielemiseen kuollut albatrossi. Arviolta miljoona merilintua kuolee muoviin joka vuosi. Kuva: Chris Jordan, Midway: Message from the Gyre, 2009. © Chris Jordan, Courtesy of Christophe Guye Galerie

Onko muovi ikuista?

– Muovijäteprojekti TR1 Taidehallissa kesällä

VIRPI NIKKARI

MERI HÄDÄSSÄ – MUOVIJÄTEPROJEKTI TR1 TAIDEHALLI 11.5.–4.8.2013 14

Thomas Schütte

FRAUEN

Thomas Schütte on yksi aikamme merkittävimmistä kuvanveistäjistä ja tunnetuimmista nykytaiteilijoista. Hänen teoksiaan voi nähdä keskeisissä nykytaiteen katselmuksissa ja niitä on merkittävimmissä kokoelmissa ympäri maailmaa. Keväällä 2013 Sara Hildénin taidemuseo järjestää taiteilijan ensimmäisen yksityisnäyttelyn Pohjoismaissa. Koko museon kattavassa näyttelyssä on esillä Frau-veistosten sarja (1999–2011), keramiikkafiguureja (1999) ja vesivärimaalauksia Deprinotes-sarjasta (2006–08). Frauen-sarjaan kuuluu yhteensä 18 teräksestä, pronssista ja alumiinista valmistettua erilaista naishahmoa. Luonnollista kokoa suuremmat veistokset esittävät rajun muodonmuutoksen läpikäyneitä naisvartaloita. Jokainen niistä lepää suurella rautajalustalla, joka on olennainen osa veistosta. Kunkin teoksen työstäminen on vienyt puolesta vuodesta kahdeksaan kuukauteen.

Naisen monet muodot Thomas Schütten teossarjat yhdistävät eri taidetyylejä. Schütte on kiinnostunut muun muassa Aristide Maillolin, Henri Matissen, Henry Mooren ja Pablo Picasson tuotannosta. Frauen-sarja kommentoikin länsimaisen kuvanveistotaiteen historiaa, mutta samalla siinä on vahva omaelämäkerrallinen ja henkilökohtainen ulottuvuus. Schütte käsittelee alastonta naisen kehoa ja lainaa klassisia, hienostuneita veistosmuotoja päätyen omintakeisiin ratkaisuihin, väkivaltaisesti vääntelehtiviin asentoihin ja leikkautuviin jäseniin. Eri metallit tarjoavat esteettisten ominaisuuksiensa ja vahvojen mielikuviensa kautta oman ulottuvuutensa veistosten tulkintaan. Schütte on myös käsitellyt materiaalia esimerkiksi pintatyöstämisen keinoin: kiiltävästä karheaan, viimeistellystä hiomattomaan. Suuret veistokset ovat saaneet alkunsa taiteilijan pienempien, spontaanisti syntyneiden keramiikkafiguureiden pohjalta. Figuurit ovat valikoima taiteilijan fantasioita pin-up-tytöistä miltei tunnistamattomaksi pelkistettyyn, varjomaiseksi litistettyyn muotoon. Ne kiertyvät itsensä ympärille, kyyristelevät jalustalla, nousevat polvi-istuntaan, ristivät jalkansa tai makaavat väkivaltaisesti litistettyinä jalustallaan. Osa keramiikkafiguureista on päätynyt suurikokoisten Frau-veistosten prototyypeiksi. Frauen-näyttelyn teokset lainataan taiteilijan omasta kokoelmasta ja Friedrich Christian Flick -kokoelmasta Berliinistä. Näyttely on ollut aiemmin esillä Castello di Rivolissa Torinossa keväällä 2012, missä sen kuratoivat museon silloinen apulaisjohtaja Andrea Bellini sekä Dr. Dieter Schwarz, Kunstmuseum Winterthurin johtaja yhteistyössä taiteilijan kanssa.

Ceramic Sketches, 1997–99. 25 x 33 x 20 cm. Kuva: Nic Tenwiggenhorn Frau Nr. 13, 2003, pronssi , 185 x 125 x 250 cm. Taiteilijan kokoelma. Kuva: Sara Hildénin taidemuseo Frau Nr. 3, 2000, lakattu alumiini, 145 x 125 x 250 cm. Taiteilijan kokoelma. Kuva: Sara Hildénin taidemuseo Frau Nr. 17, 2006, teräs, 202 x 125 x 250 cm. Taiteilijan kokoelma. Kuva: Sara Hildénin taidemuseo

THOMAS SCHÜTTE • syntyi vuonna 1954 • opiskeli Düsseldorfin taideakatemiassa Gerhard Richterin oppilaana • debytoi kuvanveistäjänä vuonna 1982 • asuu ja työskentelee Düsseldorfissa • teosten aiheena usein ihmisfiguuri • kiinnostunut universaalista ihmisyydestä – sen suhteesta historiaan, nykypäivään ja valtakoneistoon

THOMAS SCHÜTTE – FRAUEN SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA 9.2.–12.5.2013 16

TERRAKOTTASOTURIT marssivat Tampereelle

MARJO-RIITTA SALONIEMI

Kiinan ensimmäinen keisari Qin Shi Huangdi on yksi maailman historian kiehtovimmista hallitsijoista. Yli kaksituhatta vuotta sitten hän loi perustan sille, mistä tuli Kiinan kansa ja meidän tuntemamme Kiina. Valtakuntaansa suojatakseen hän alkoi rakennuttaa myös Kiinan muuria, yhtä maailman seitsemästä ihmeestä. Ensimmäinen keisari oli vailla vertaa myös kuollessaan.

Qin Shi Huangdi hallitsi vain 11 vuotta (230–221 eaa) ja ehti ainoastaan aloittaa Kiinan yhdistämistyön. Päätökseen sen sai seuraava dynastia Han, joka oli vallassa vuosina 206 eaa.–220 jaa. Han-keisarien valtakunta kukoisti samoihin aikoihin kuin Rooman keisarikunta Euroopassa, väkeä molemmissa asui suurin piirtein yhtä paljon, noin 60 miljoonaa. Kiinan ensimmäinen keisari rakennutti itselleen valtavan maanalaisen hautarakennelman, jota vartioi terrakotta-armeija. Muinaisten kiinalaisten ylimyshautojen varusteluun käytettiin runsaasti aikaa ja varoja, koska elämän uskottiin jatkuvan tuonpuoleisessa lähes entiseen tapaan kaikkine iloineen ja huvituksineen. Vainajan kuoleman jälkeinen elämä haluttiin tehdä mahdollisimman mukavaksi, koska hänen hyvinvointinsa ajateltiin vaikuttavan myös jälkeläisten elämään ja onneen. Qin Shi Huangdin hauta uinui piilossa ja unohdettuna aina vuoteen 1974 saakka, jolloin erään peltotöissä olleen talonpojan ämpäriin kopsahti terrakottasotilaan pää. Nykyään ensimmäisen keisarin terrakotta-armeijaa pidetään maailman kahdeksantena ihmeenä ja se kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle.

TERRAKOTTA-ARMEIJA JA KIINAN KEISARIEN AARTEET VAPRIIKISSA 14.6.−1.12.2013 18

Vapriikin mittavin näyttelypanostus Vapriikin suurnäyttely Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet esittelee Kiinan ensimmäisen keisarin sekä hänen jälkipolville jättämänsä perinnön. Se on Vapriikin kaikkien aikojen mittavin näyttelypanostus ja ainutlaatuisuudessaan myös vuoden 2013 valtakunnallinen näyttelytapaus. Vaikuttavimpia esineitä ovat ensimmäistä keisaria suojanneet, lähes tarunomaiset ja luonnollista kokoa olevat terrakottasotilaat. Näyttelyelämystä täydentävät keisarin upeat pronssivaunut hevosineen. Han-haudoista löytyneet aarteet auttavat meitä ymmärtämään muinaista kiinalaista elämää, arkea, juhlaa, uskomuksia tai vaikkapa ruokailutottumuksia. Esillä on muun muassa suitsutusastioita, pelivälineitä, aseita, koriste-esineitä ja arkisia tarvekaluja. Mukana on myös jade-, hopea-, pronssi- ja kultaesineitä. Näyttely tulee Xi´anista, Han-keisarien ensimmäisestä pääkaupungista, kaikkiaan kuudesta eri museosta. Vapriikin tieteellinen asiantuntija on Carol Michaelson, tunnettu ja tunnustettu muinaisen kiinalaisen kulttuurin asiantuntija British Museumista Lontoosta. Kiinassa näyttelynjärjestäjinä toimivat Shaanxi Cultural Relics Bureau ja Shaanxi Cultural Promotion Center.

Kuvat: Museum of the First Emperor's Terracotta Army

Kiinan kulttuuri on maailman vanhin yhtäjaksoisesti elänyt kulttuuri. Sen ensimmäiset dynastiat Qin ja Han loivat perustan Kiinan keisarikunnalle, joka eli aina vuoteen 1911 saakka. Kiinan pääväestö kutsuu itseään edelleen Han-kansaksi.

EMMI MARTTINEN JA ANTTI LIUTTUNEN teksti | VAPRIIKIN KUVA-ARKISTO kuvat Kuva: Santen Oy

– ihmepulveri poisti pakotuksen ja mielipahan Tampere on varsin innovatiivinen kaupunki. Vapriikin Innovaatiot-näyttely tarjoaa tästä lukuisia esimerkkejä. Yksi niistä on Hota. Hota-pulveria mainostettiin intiaanien ihmelääkkeenä, jota valmistettiin pyhästä kukasta. Vaiva kuin vaiva parani tällä särkylääkkeellä, ja Hota poisti jopa mieltä painavat murheet. Hotan kehitti tamperelainen lääketehdas Star. Siitä tuli käytetyin särkylääke aina 1960-luvulle asti. Häissä ja hautajaisissa tarjoiltiin kahvia, pullaa ja Hotaa. Monet ottivat Hotaa, vaikka mitään vaivoja ei olisi ollutkaan. Varsinkin sotien jälkeen lääkkeen käyttö aiheutti monille riippuvuutta. Hotaan lisättiin guaranaa, kofeiinipitoista tahnaa, jota brasilialaiset intiaanit käyttivät. Lääkkeen sekoittanut Helge Aspelund siirtyi myöhemmin Turkuun, ja hänestä tuli Åbo Akademin orgaanisen kemian professori. Hota-nimen keksi Tor Borg. Hotan tullessa markkinoille pulverit olivat kansan suosiossa. Suomalaisten mielestä lääkkeen piti olla pahanmakuista, pöllähtävää ja suuhun kaadettavaa. Hota täytti nämä kriteerit.

Vasta 1960-luvulla aspiriini syrjäytti Hotan. Leiras kuitenkin valmisti sitä aina 1990-luvulle asti. Vuonna 1998 Hotan myyntilupa peruttiin, koska lääke sisälsi kahta samaan vaivaan vaikuttavaa ainetta.

Myyttinen pulveri Hotan maine on nykyisin kiistelty ja lähes myyttinen. Eniten erimielisyyttä on ollut siitä, sisälsikö lääke amfetamiinia. Vuonna 2005 Lääkelaitos kertoi Hotan sisältäneen jonkin verran amfetamiinia ainakin 1950-luvulla. Asiaa ei kuitenkaan voitu varmistaa olemassa olevien tietojen perusteella. Hotassa oli aikoinaan myös kodeiinia, josta muodostuu elimistössä morfiinia. Kun Hotalle myönnettiin uuden lain mukainen myyntilupa vuonna 1966, vaikuttavat aineet olivat asetyylisalisyylihappo, salisyyliamidi, kolapähkinä ja kofeiini. Hota oli siis eräänlainen särkylääkkeen ja energiajuoman yhdistelmä. Hotaan ja muihin tamperelaisiin innovaatioihin voit tutustua syvällisemmin Vapriikin toisessa kerroksessa.

Innovatiivisuus on luovaa toimintaa − uuden etsimistä ja asioiden yhdistämistä uudella tavalla. Innovaatio ei aina ole tekninen laite, vaan se voi olla mikä tahansa uusi tuote, toimintamalli tai palvelu. Innovaatio voi syntyä myös sattumalta, jonkin asian sivutuotteena.

Lääketehdas Starin juuret olivat Tampereen Rohdoskauppa Oy:ssä, joka perustettiin 1895 harjoittamaan lääkeaineiden tukkukauppaa. Tytäryhtiö Lääketehdas Oy Star Ab perustettiin 1922. Star oli pitkään riippuvainen Hota-pulverin ja yskänpastillien myynnistä. Sotien jälkeen erikoisvalmisteiden suosio alkoi kasvaa. Starista kehittyi dynaaminen ja kasvava yritys, joka keskittyi sydän- ja verenkiertolääkkeisiin sekä silmälääkkeisiin. Huhtamäki Oy osti Starin vuonna 1987 osaksi Leirasta. Kymmenen vuotta myöhemmin Leiras myytiin japanilaiselle Santen Pharmaceutical Co. Ltd.:lle. Starin perinteitä jatkoi nyt Santen Oy, joka erikoistui valmistamaan silmälääkkeitä. Yhtiö on Pohjoismaiden johtava silmälääkevalmistaja.

INNOVAATIOT-NÄYTTELY VAPRIIKISSA 20

Vapriikin takana 160 vuotta metalliteollisuuden historiaa

Masuunin läpileikkaus. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

VADIM ADEL JA MIINU MÄKELÄ

Masuunin perustamisesta alkoi koko Tampellan tehdasalueen teollinen historia. Sen viereen rakennettiin pian tiilinen valimorakennus. 1850-luvulla masuunin yhteyteen perustettiin Tampereen konepaja -niminen teollisuuslaitos ja sen viereen pellavatehdas. Vuonna 1861 konepaja ja pellavatehdas yhdistettiin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:ksi. Uuden yrityksen kutsumanimeksi vakiintui sittemmin Tampella. Masuuni oli käytössä 1870-luvun loppuun saakka. Vuonna 1884 se purettiin uuden pajarakennuksen tieltä. Silloin alkoi syntyä konepajan uusi rakennuskokonaisuus, johon myös Vapriikin vanhin osa on kuulunut.

Tampellan masuunin paikka ja maan alla olevat teollisuushistoriaan liittyvät jäännökset on suojeltu muinaismuistolailla. Viime keväänä arkeologit tekivät masuunin paikalla koekaivauksia, jotka liittyivät uuden puistokäytävän suunnitteluun. Kaivauksissa noin 30 sentin syvyydestä alkaen paljastui hyvin säilyneitä teollisuusarkeologisia muinaisjäännöksiä. Niistä huomattavin ja vanhin on rakennuksen kiviperustuksen ja tiiliseinän osa, joka on useita metriä pitkä ja samansuuntainen Vapriikin kanssa. Vaikka kyseinen seinälinja näkyy vanhoissa kartoissa jo 1850-luvulla, löytynyt jäännös lienee peräisin 1800-luvun lopun pajarakennuksesta. On kuitenkin mahdollista, että osa sen perustuskivistä on alun perin kuulunut masuuniin. Kaivauksissa on lisäksi tutkittu muita teollisuusrakennusten ja -rakenteiden jäännöksiä sekä hyvin tummaa, nokista maata, josta löytyi muun muassa painava rautaharkko, muita rautaesineitä ja -kuonaa. Kiinteistä rakenteista osa on betonista ja puusta tehtyjä koneiden tai laitteiden alustoja ja tukirakenteita 1900-luvun alkupuolelta. Kuva: Vadim Adel / Pirkanmaan maakuntamuseo.

Koskea reunustava Alaverstas on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1916 ja 1927. Kuvaparissa vuodelta 1927 näkyy nuoremman osan valmistuminen. Kuvan vasemmassa reunassa on 1977 purettu, vanhan masuunin paikalle rakennettu pajarakennus. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Uusi Palatsinraitin silta johdattaa Finlaysonin alueelta Vapriikkiin. Pitkään työmaana ja takapihana toiminut alue on Tampellan historian ydin. Kuva: Johannes Joenperä, Vapriikin kuva-arkisto.

Vapriikin takapihalla, museokeskuksen pohjoispäädyn ja lasten leikkipaikan välissä olevalla nurmikentällä sijaitsee yksi Tampereen tärkeimmistä arkeologisista ja teollisuushistoriallisista kohteista. Paikalle rakennettiin vuonna 1843 masuuni − suuri, noin 10 x 10 metrin kokoinen, halkaistun kartion muotoinen tiiliuuni, jolla oli graniittiperusta. Masuunissa kaupungin ympäristön järvistä ja soista sekä Haverin kaivoksesta tuotu rautamalmi jalostettiin raudaksi. Masuuni sijaitsi 25 metriä pitkässä ja 17 metriä leveässä tiilirakennuksessa, jonka vieressä kulki voimakanava. Kanavan avulla Tammerkosken vesivoima saatiin masuunin käyttöön. Raudan valmistuksessa tarvittava puuhiili poltettiin hiilimiiluissa Näsijärven rannalla. Kuva: Vadim Adel / Pirkanmaan maakuntamuseo.

Sisääntuloaula on museon vanhinta tilaa. Entinen konehalli on säilyttänyt 1800-luvun lopun hahmonsa. 1920-luvun kuvassa aulassa ja välikannella risteävät voimansiirtohihnat ja kuljetuksiin käytetyt raiteet, 2010-luvulla samassa paikassa kohtaavat museokävijät ja tamperelaiset innovaatiot. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

OPASTUKSET MUUMIOT-NÄYT TELYYN Matka kuoleman valtakuntaan Kierroksella tutustutaan muinaisen Egyptin kuoleman kulttiin ja rituaaleihin tutkimalla löytöretkeilijä Jean-François Champollionin löytämän haudan muumioita, sarkofageja ja rituaaliesineitä. Muinaiset egyptiläiset saattoivat vainajansa viimeiselle matkalleen tarkkojen sääntöjen mukaan. Ruumiit palsamoitiin ja muumioitiin. Hautakammio varusteltiin rituaaliesineillä, koruilla ja arkisilla tarveesineillä. Näin vainajan matka kohti kuolemanjälkeistä elämää saattoi alkaa.

Suunnattu yläkouluille ja lukioille. Toteutetaan tilauksesta.

Löytöretki muinaiseen Egyptiin Kierros tarjoaa perustiedot muinaisesta Egyptistä. Kierroksella perehdytään Egyptiä hallinneiden faaraoiden aikaan, jonka mahtavat pyramidit ja hautakammiot aarteineen ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Egyptiläiset uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään ja valmistautuivat siihen rakentamalla itselleen hautakammion – faaraoille rakennettiin kaikkein näyttävimmät hautapaikat eli pyramidit. Hautakammioon kerättiin esineitä, joita vainajan uskottiin tarvitsevan kuolemanjälkeisessä elämässään.

Suunnattu esikouluille ja alakouluille. Toteutetaan tilauksesta. Molemmille kierroksille otetaan enintään 30 henkilöä. Opastus maksaa 30 euroa. Tiedustelut ja varaukset joko sähköpostitse info.museotoimi@tampere.fi tai puhelimitse 03 5656 6966. 24

Muumio – ikuisen elämän edellytys JAANA TOIVARI-VIITALA

Egyptiläiset muumiot ovat kiehtoneet meitä länsimaalaisia useita vuosisatoja. Renessanssin ajalta alkaen muumioita kulkeutui Egyptin ”antiikkimarkkinoilta” ihailun ja ihmettelyn kohteiksi erilaisiin kuriositeettikabinetteihin. Tämän lisäksi niiden käyttö muumia-lääkeaineena yleistyi, kuten myös erilaiset muut käyttösovellukset väriaineesta lannoitteeseen. Muinaisessa Egyptissä suhtautuminen muumioihin oli ollut täysin erilainen. Palsamointitaidon avulla varmistettiin eräs tuonpuoleisen ikuisen elämän keskeisimmistä perusedellytyksistä: kehon säilyminen. Ajatus siitä, että vainaja jatkoi elämäänsä haudatuksi tultuaan, on näkyvissä jo Egyptin valtion muodostumista edeltävän esidynastisen ajan kalmistoissa Hierakonpolis-nimisessä kaupungissa. Hierakonpolis on varhaisin Niilinlaaksosta löytynyt laaja urbaani asutusalue, jonka alimmat kerrostumat ajoittuvat 3600-luvulle eaa. Vainajien ruumiita työstettiin jo tuolloin. Päämääränä oli selvästikin luoda elävältä ja huolitellulta vaikuttava keho. Harmaita hiuksia värjättiin hennalla ja vanhuuden myötä harvenneisiin hiuksiin lisättiin joko ihmishiuksista tai kasvikuiduista teetettyjä hiuslisäkkeitä. Raajoihin ja kasvoihin lisättiin pellavakangaspaakkuja, joilla kehon ääriviivat saatiin muokattua pyöreämmiksi ja pulleammiksi. Joissakin tapauksissa myös osa sisälmyksistä poistettiin ja pakattiin pellavakääreisiin ennen kuin ne asetettiin takaisin kehoon. Huolitellun ulkomuodon työstäminen säilyi osana palsamointiprosessia kautta koko muinaisen Egyptin historian, samalla kun ruumiiden säilyvyyttä parantavat toimenpiteet kehittyivät. Lukuisat säilyneet muinaisegyptiläiset muumiot, hautamaalaukset, palsamointityössä käytetyt työkalut sekä maagiset ja uskonnolliset rituaalitekstit tarjoavat tietoa siitä, miten nämä muumiot valmistettiin. Lisätietoa aiheesta löytyy myös kreikkalaisen Herodotoksen Historia-teoksesta, joka ajoittuu 400-luvun eaa. puoliväliin. Herodotos kertoo kolmesta eri palsamointitavasta, joista kallein ja huolellisin kesti 70 päivää. Toimenpiteisiin kuului aivojen poistaminen nenän kautta rautakoukulla tai puukepillä. Kylkeen tehtiin viilto piiveitsellä, jonka jälkeen vatsaontelon sisältö tyhjennettiin. Tyhjä vatsaontelo pestiin palmuviinillä ja yrttiliuoksilla. Mirhami, aromaattiset yrtit, pellavakangas tai sahanpurut toimivat pestyn vatsaontelon täytteinä. Kun viilto kyljessä oli ommeltu jälleen umpeen, koko keho peitettiin natronsuolalla. Herodotoksen mukaan ruumis oli natronsuolassa 70 päivän ajan. Tämän jälkeen ruumis pestiin ja kiedottiin hartsilla kostutettuihin pel-

lavakääreisiin. Kääreiden väliin asetettiin lukuisia suoja-amuletteja, joista tärkein oli sydänskarabeus. Amuletit, kuten myös muumiokääreen ylle asetettava helmistä valmistettu verkko, suojelivat muumiota kaikkia mahdollisia manalassa vastaantulevia demoneja ja vaarallisia, pahaa tahtovia olioita vastaan. Vatsaontelosta poistetut sisäelimet pakattiin erillisiin pellavakääreisiin ja laitettiin neljään niin kutsuttuun kanooppiastiaan. Kanooppiastioille oli oma, hautaan mukaan pantava arkkunsa. Astioiden katsottiin edustavan haukkajumala-Horuksen lapsia: ihmishahmoista Imsetyä, joka suojeli maksaa, šakaalihahmoista Duamutefia, jonka suojeluksessa vainajan vatsa oli, keuhkoja valvovaa paviaanihahmoista Hapysta sekä suolia suojelevaa haukkahahmoista Qebhesenuefistä. Käytännössä kanooppiastioihin saattoi päätyä myös edellä mainitusta jonkin verran poikkeava sisälmyskokoelma. Sydän jätettiin kuitenkin aina ruumiiseen, sillä tämä oli muinaisegyptiläisen mukaan se elin, jolla ihminen ajatteli ja tunsi asioita. Palsamoitu ruumis oli maan päällä elävien kehosta paranneltu, taikuudella varustettu ikuisesti säilyvä ihmisen fyysinen asumus. Se asetettiin yhteen tai useampaan sisäkkäin olevaan arkkuun. Mikäli muumio tuhoutuisi, toimisivat arkut vainajan varakehoina. Haudan ovella, ennen haudan lepoon laskemista, arkuissa lepäävälle muumiolle toimitettiin niin kutsuttu suunavausrituaali, jolla se sai kyvyn hengittää ja elää. Näin vainajan ikuinen elämä tuonpuoleisessa alkoi. Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan -näyttelyssä voi tutustua muumioihin ja eri palsamointityössä käytettyihin tarvikkeisiin.

Muumio, joka kuuluu 18. dynastian aikana (1400–1500-luku eaa.) eläneelle hovinaiselle nimeltään Rai. Muumio on osa Kairon egyptiläisen museon kokoelmaa.

Alaverstaanraitti 5, Tampere, puh. 03 5656 6966, ti–su 10–18, 9/3€, www.vapriikki.fi

MUUMIOT – MATKA KUOLEMAN VALTAKUNTAAN VAPRIIKISSA 31.3.2013 saakka

Paluu Milavidaan MARI LIND

Kuva Jyrki Rintamäki, Vapriikin kuva-arkisto.

Näsinkallion huipulla, vanhan puiston keskellä, se odottaa – upea Milavida. Milavida on odottanut kauan, muttei turhaan, sillä parempaa on tiedossa. Palatsin peruskorjaus alkaa kesällä 2013. Ensin remontoidaan katto ja ulkokuori, sitten sisätilat. Valmista pitäisi olla keväällä 2015.

”… saa sille wertaistaan hakea…”

Tampereen Uutiset -lehti kuvaili 5.10.1898 Milavidaa, Peter von Nottbeckin perheen pikapuoliin valmistuvaa kotia: Sisältä tulee rakennuksesta todellinen palatsi, rakennustaiteen ihmeteos. Siellä ei ole säästetty työtä, aikaa, ainetta eikä rahaa ja siksipä saa sille wertaistaan hakea. Pääportaitten askeleet on kiillotettua marmooria ja porraskäytäwää kannattaa komeat, Pyterlahden graniitista tahotut ja kiillotetut sylinteripatsaat. (…) Työ puhuu joka paikassa te-

kijäinsä kunniaksi, olkoonpa sitten kysymyksessä kauneus eli lujuus. Loisto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt puhjeta kukkaansa, sillä vain kaksi viikkoa kirjoituksen ilmestymisen jälkeen Peterin vaimo, Olga von Nottbeck, kuoli synnytykseen Saksassa. Peter von Nottbeck menehtyi puolisen vuotta myöhemmin Pariisissa. Neljä pientä lasta oli näin menettänyt molemmat vanhempansa, eikä perhe ehtinyt koskaan asua yhdessä palatsissaan. Tampereen kaupunki osti Milavidan vuonna 1905 ja nimesi sen Näsilinnaksi ja sitä ympäröivän Mustalahdenkallion Näsinpuistoksi. Traagisen alun jälkeenkin palatsi on nähnyt paljon: se on toiminut niin sairaalana, sisällissodan näyttämönä kuin museonakin. Tamperelaiset muistavat palatsin parhaiten Hämeen museon pitkäaikaisena kotipaikkana.

Kuvat Reetta Tervakangas, Vapriikin kuva-arkisto

Kotipalatsi rikastaa museotarjontaa

Tampereen tasokas museotarjonta rikastuu entisestään, kun kaupungin parhaalle paikalle avautuu uusi museokohde. Palatsin alakerta entistetään syntyaikojensa tyyliin, ja se tulee ravintolakäyttöön. Toisen kerroksen näyttelytiloissa esitellään muotia, muotoilua ja taidetta talon vaiherikasta menneisyyttä unohtamatta, tyylikkäästi mutta jäykistelemättä. Esteettömyys on otettu huomioon: kaikkiin kerroksiin pääsee tulevaisuudessa myös hissillä. Milavidan marmorilattioiden ja graniittipylväiden ylellinen tunnelma avautuu pian taas kaikkien aistittavaksi. Tamperelaisten upean kotipalatsin parhaat ja tapahtumarikkaimmat vuodet ovat edessäpäin!

Pöllön piiskutusta ja variksen peliä Vuoreksessa SIRPA JOENNIEMI

Vuoreksesta on kehittymässä Tampereen oma Arabianranta. Alueen imagon muotoutumisessa taiteella on keskeinen rooli. Käy vaikka katsomassa!

Rakentamisen edistyessä taiteen osuus Vuoreksessa on jatkuvasti lisääntynyt − siitäkin huolimatta, että prosentti taiteelle -periaatetta ei Tampereella noudateta. Rakentajien, arkkitehtien ja taiteilijoiden yhteistyöllä sekä hyvällä suunnittelulla Vuoreksesta on kuitenkin tulossa paikka, johon kannattaa tehdä tutustumisretkiä ja viedä vieraita. Vuoreksen taideohjelman toteutuksessa ovat olleet mukana Frei Zimmer Oy, WSP Finland ja Tampereen taidemuseo − Nykytaiteen museo.

Erottautumista taiteen keinoin Alueen uusimpiin taideteoksiin kuuluu Pertti Kukkosen Variksen peli Tampereen vuokratalosäätiön Sinivuokko-kerrostalon päädyssä. Seitsemän pronssivarista tarkkailee maailmaa kukin omalta orreltaan. Yksi orsi on varattu elävän lajitoverin levähdyspaikaksi. Mainio oivallus taiteilijalta − teos on jatkuvan huomion kohteena, kun ohikulkijat vaistomaisesti tarkistavat, onko tyhjällä orrella ketään.

Viestejä menneisyydestä Valokuvaaja Juha Suonpää on tuonut Vuoreksen metsissä ottamiaan valokuvia asuntomessualueen sähkönjakokaappeihin. Tarramuoville tulostetut kuvat peittävät seitsemän kaapin kaikki pinnat. Kuvat kertovat ajasta ennen rakentamista. Alkuperäiset kuvauskohteet ovat olleet kohdilla, joissa nyt sijaitsevat sähkökaapit. Kuvillaan Suonpää viestittää uusille asukkaille alueen menneisyydestä ja sen entisistä asukkaista – eläimistä. Siitä kertovat kuvien nimetkin: Pohjantikankoputus, Varpuspöllönpesä, Käenkukunta, Hirvenmakuu, Ketunpojanpolku, Pöllönpiiskutus ja Palokärjenrummutus. VASEMMALLA

Kauppakeskus Klaava hellii asiakkaitaan Kirsti Tuokon pleksiteoksella Shoppailijat. Värikäs ja rento teos ilahduttaa liikkeen sisäänkäynnin tuntumassa. Teos kelpaa malliksi tuleville uusille liikkeille. Erottautuminen voi tapahtua tyylikkäästi taiteen keinoin eikä pelkillä kauppaketjujen logoilla ja teippauksilla.

Vuoreksen puistokadun varrella olevalle Vuoresaukiolle on luotu torin tuleva ilme väliaikaisin materiaalein. Valaisimina on käytetty puupylväitä, vesiaiheena kalkkikivisoraa ja lähteenä teräspeiliä. Alueelle on myös istutettu puita. Tämän Vuoresaukion ”Väliajan” toteutukseen kutsuttiin mukaan myös kuvataiteilijat Marjo-Riitta Sasi, Jarmo Kallinen, Ilkka Väätti ja Teemu Saukkonen. He ovat teoksillaan tehneet korttelia rajaavasta työmaa-aidasta komean taideaidan, jolla on pituutta yli 60 metriä. ALLA

Uusi suunta museotyöhön TIINA PAAVOLA

Tampereen kaupungin omistuksessa ja hallinnassa olevien museokokoelmien keskittäminen saman katon alle on nyt hyvässä vauhdissa ja toiminta Kokoelmakeskuksessa on alkamassa. Museokokoelmien keskittäminen helpottaa kokoelmien hallintaa ja mahdollistaa museoissa uudentyyppisen, yleisöä osallistavan toiminnan. Parhaillaan kehitetään muun muassa kävijöille suunnattua avointa tekstiilinäytearkistoa, jonka avulla saa tietoa vanhoista tamperelaisten tekstiilitehtaiden tuotteista. Lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista järjestää kävijöille räätälöityjä tutustumiskierroksia museotyöhön ja varastoituihin kokoelmiin.

Tilaa 12 000 neliötä…

Vanhasta teollisuuskiinteistöstä remontoitu, museon kokoelmatoimintaan soveltuva noin 12 000 neliön laajuinen tila luovutettiin Tampereen museopalveluiden käyttöön toukokuussa 2012. Kesä ja syksy 2012 kuluivat Kokoelmakeskus-kiinteistön käyttöönotossa. Vuoden pääteemoina olivat 3 500 neliön toimisto-, esinehuolto- ja konservointitilojen kalustaminen, toimintaprosessien hiominen uusiin tiloihin soveltuviksi

ja taloteknisten ratkaisujen, muun muassa ilmastointiasennusten, loppuunsaattaminen. Jo neljätoista kokoelmapalvelujen työntekijää on muuttanut Kokoelmakeskukseen, yhteensä työhuoneita ja työpisteitä kiinteistössä on yli 25 henkilölle.

…yli 400 000 museoesineelle

Kevät-kesällä 2013 Kokoelmakeskuksen isoihin varastohalleihin asennetaan museoesineistölle suunnitellut säilytyskalusteet. Uudet hyllyjärjestelmät mahdollistavat yli 400 000 museoesineen pysyvän varastoinnin kiinteistöön. Kokoelmakeskukseen mahtuu suuri määrä museoesineitä, minkä ansiosta muun muassa Vapriikissa sijaitseva 1 000 neliön esinesäilytystila voidaan tyhjentää ja ottaa näyttelykäyttöön. Lisäksi muista esinevarastoista pystytään luopumaan vaiheittain. Massiiviset varastomuutot – esineistön pakkaaminen, kuljetus ja järjestäminen uusiin tiloihin – työllistävät henkilökuntaa koko vuoden, mikä verottaa konservointilaitosten myyntipalvelujen ja muiden kokoelmapuolen asiantuntijapalvelujen tarjontaa.

Kevät-kesällä 2013 Kokoelmakeskukseen asennetaan mittavia hyllykalustejärjestelmiä, minkä jälkeen kokoelmaesineistöä ryhdytään siirtämään oikeille säilytyspaikoilleen. Lähes kaksituhatta kuormalavapaikkaa sisältävä hyllykokonaisuus on jo otettu käyttöön. Kuva: Antti Sompinmäki

Pääsiäiskorttien mennyt maailma

MARJO-RIITTA SALONIEMI

Suomalaisella pääsiäiskortilla on takanaan reilu sadan vuoden historia. Suosionsa huipulla ne olivat 1920–30-luvuilla. Vuosittain suomalaiset lähettävät noin miljoona pääsiäiskorttitervehdystä. Ensimmäiset viralliset postikortit lähetettiin Itävallassa 1869. Ne olivat kuvattomia. Kuvakortit yleistyivät hieman myöhemmin, 1800–1900-luvun vaihteessa. Aikana, jolloin puhelin oli vielä harvinainen, kortti oli nopea ja halpa tiedonvälittäjä. Viime vuosisadan alku oli kaikenlaisten korttien kulta-aikaa. Niiden lähettelystä tuli muotivillitys. Postikortteja koottiin kauniisiin albumeihin, joiden selailu yhdessä vieraiden kanssa oli monien kutsujen kohokohta. Painomenetelmien kehittyessä korteista tuli jokamiehen käyttötaidetta. Niitä suunnittelivat tunnetut kuvataiteilijat, kirjojen kuvittajat ja sarjakuvapiirtäjät, kuten esimerkiksi Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Eeli Jaatinen, Arnold Tilgman, Helga Sjöstedt sekä Asmo Alho, Kieku ja Kaiku -sarjakuvan isä.

monesti humoristisia, koska kriisiaikana myös postikorttien tehtävänä oli kohottaa yleistä mielialaa. Kaikesta oli pulaa, joten postikorttienkin materiaali ja painotyö olivat laadultaan aikaisempaa heikompia. Kaikki kortit valmistettiin kotimaassa, tuonti ulkomailta tyrehtyi täysin. Ajankohtaiset tapahtumatkin innoittivat myös korttitaiteilijoita, esimerkiksi Arnold Tilgman suunnitteli vuoden 1952 Helsingin olympialaisten kunniaksi kokonaisen pääsiäiskorttisarjan. Korttien muoto, koko tai kuva-aiheen sommittelu heijastelevat aikansa trendejä ja makumieltymyksiä. Valokuvaus teki kovasti tuloaan 1920-luvulla, niinpä valokuvapohjaiset pääsiäiskortitkin olivat suosittuja. Funktionalismi pelkisti 1930-luvulla myös korttien kuva-aiheita. 1950-luvun kuluessa pääsiäiskorttien kuvamaailma kansainvälistyi ja suomalaiset aiheet väistyivät keskieurooppalaisten tieltä. Nyt alettiin suosia ulkomailla painettuja monenkirjavia värivalokuvakortteja.

Perinteisesti: muna elämän vertauskuvana

Vanhimpien pääsiäiskorttien aiheet olivat uskonnollisia, niissä esiintyi usein risti, joskus Raamattukin. Pääsiäisen tapahtumia – ristiinnaulitsemista tai Kristuksen ylösnousemusta – kuvattiin sen sijaan ani harvoin. Nykyään kaupoissa näkee pääsiäisen tapahtumia kuvaavia kortteja. Yleensä ne ovat tuontitavaraa ja heijastelevat enemmän katolista kristillisyyttä ja kuvamaailmaa kuin protestanttisia kuvakonventioita. Pisimpään kortteja on koristanut muna, elämän vertauskuva. Kristinusko omaksui tämän jo esihistorialliselta ajalta periytyvän tunnuksen kirkolliseen käyttöön ylösnousemuksen symboliksi. Vähitellen punainen, elämänvärinen muna muuttui moniväriseksi ja kuvioiduksi. Kuoriutuvat kananpojat ovat myös toteutuneen ylösnousemuksen vertauskuvia, mutta nykyihmisen mieleen noussee tipusia katsellessa

Ajan hengessä: jänisrouva lierihatussa, pääsiäistipu asepuvussa

Pääsiäiskortein on tuttavia muistettu 1880-luvulta lähtien. Aivan aluksi ne ojennettiin nyrkkipostissa kädestä käteen. Pupujussit, tiput ja noita-akat ovat seikkailleet niissä kautta aikojen. Pajunkissat, narsissit ja pääsiäismunat kuuluvat myös itseoikeutetusti pääsiäisen kuvamaailmaan. Monet vanhat kortit heijastelevat syntyaikansa tapoja ja muotia, niinpä esimerkiksi 1900-luvun alussa jänisrouva pukeutui lierihattuun ja pitkään liehuvaan hameeseen. Kortit voivat kuvata myös maailmahistorian käännekohtia: sota-aikana pääsiäistipu sonnustautui asepukuun ja lähti rintamalle, ja jänöjussin auto puksutteli eteenpäin häkäpöntön voimin. Sota-ajan korttien aiheet olivat

enemmänkin ajatuksia keväästä ja heräävästä luonnosta kuin Kristuksen sovitustyöstä. Pääsiäisjänis on peräisin anglosaksisesta kulttuuripiiristä. Se on hedelmällisyyden vertauskuva, joka esiintyi yhdessä kevään jumalattaren Eostren kanssa. Yhdysvalloissa ja Brittein saarilla jäniksen tehtävänä on toimittaa lapsille lahjat pääsiäisaamuna. Korttitaiteessa oikeasta jäniksestä sukeutui inhimillisiä piirteitä omaava vaatetettu pääsiäispupu. Pajunoksat puolestaan kuvaavat niitä palmunlehviä, joita kansa heitti Jeesuksen tielle hänen matkatessaan Jerusalemiin. Täällä pohjan perillä meidän on tyytyminen pajuun, joka on ainoa varhain keväällä luonnosta löytyvä viheriöivä puu. Ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen kuuluu edelleen pääsiäisoksien siunaaminen ja jakaminen kansalle. Suomessa pääsiäiseen kuuluvat erottamattomasti myös keltaiset narsissit, jotka meillä korvaavat Keski-Euroopassa kukkivat pääsiäisliljat.

Satumaisesti: noitia lentävine luutineen

Suomessa, erityisesti Pohjanmaalla ja Satakunnassa, tunnetaan tarinoita lentävistä noidista. Kertomaperinne on yleiseurooppalainen. Pääsiäisnoidat ovat korteissa lennelleet 1900-luvun alusta lähtien. Ajan myötä myös pahoja voimia edustavista ja taikoja tekevistä trulleista on tullut harmittomia satuhahmoja mustine kissoineen ja kahvipannuineen. Tekniikan voittokulku käy selväksi myös pääsiäiskorteista: luutakyydin sijasta noidat voivat huristella Kyöpelinvuorelle autolla, joskus jopa raketilla. Suomalaiseen pääsiäisen viettoon liittyvät erottamattomasti edelleen munat ja mämmi. Vanhoissa korteissa kuvataan joskus myös näiden perinneruokien valmistusta. Talonpoikaisyhteiskunnassa nuori väki aloitti pääsiäisestä ulkoleikkien ja pelien kauden kokoontumalla yhteen kyläkeinuille. Nämä iloiset seurueet, kuten myös eteläpohjalaisten pääsiäisvalkeiden ympärille kerääntynyt väki, saattoivat välittää hyvän pääsiäisen toivotuksen ystäville ja tuttaville.

Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1 Taidehalli. Mukana toiminnassa kulttuurikasvatusyksikkö TAITE.

Kerhotapaamiset keväällä ja kesällä 2013: HELMIKUU: Vapriikki 24.2. klo 13 MAALISKUU: Lastenkulttuurikeskus Rulla 20.3. HUHTIKUU: Muumilaakso ja Tampereen taidemuseo 20.4. TOUKOKUU: TR1 Taidehalli ja Rupriikki 18.5. KESÄKUU: Amuri 6.6. ELOKUU: Luonnontieteellinen museo 18.8.

Pääsiäiskortit kuuluvat Tampereen museoiden mittaviin kokoelmiin, joissa on postikortteja 1800-luvun lopulta lähtien. Osa korteista on nähtävillä Tampereen museoiden Siiri-tietokannassa: siiri.tampere.fi -> esinegalleriat.

Vapriikin luokkaretkiopastukset Vapriikin luokkaretkiopastukset Tarjoamme koululuokille 16.4.–31.5.2013 välisenä aikana viittä toiminnallista luokkaretkiopastusta. Opastukset maksavat 5 € / oppilas (sisältää museon pääsymaksun 3 €). Tamperelaisilta koululaisilta ei peritä pääsymaksua ja he pääsevät kierroksille 2 € /oppilas. Kierrokset kestävät 45–60 minuuttia, ja niille voi osallistua enintään 30 oppilasta. Tiedustelut ja varaukset sähköpostitse info.museotoimi@tampere.fi tai puhelimitse 03 5656 6966.

Tie tähtiin – Jari Kurrin ja muiden suomalaisjääkiekkoilijoiden menestystarinoita Legendaarinen viiden Stanley Cupin voittaja Jari Kurri oli yksi ensimmäisistä suomalaismenestyjistä NHL-jäillä. Kierroksella tutustutaan suomalaisen jääkiekkoilun kansainvälistymiseen sekä Kurrin ja muiden suomalaispelaajien nousuun jääkiekkotähdiksi. Kierros huipentuu laukaisukisaan. Mahdollisuus myös kuvata itsensä jääkiekkotähden pelipaidan kanssa. Kierros sopii yli 10-vuotiaille. Kierroksen jälkeen oppilasryhmät voivat halutessaan osallistua Jääkiekkomuseon tekemään kyselyyn urheilijasankareista, idoleista ja fanittamisesta. Kyselyllä kerätään aineistoa tulevan näyttelyn

KOKEILE SIMULAATTORISSA, OSAATKO HALLITA METSÄKONETTA!

Made in Tampere – suuri keksintökierros

käyttöön.

Tampereella on tehty monenlaisia maailmaa mullistavia keksintöjä.

On leikin aika – kurkistus lelujen maailmaan

Suurella keksintökierroksella tutustutaan koskettaen ja havain-

Haltia-keinuhevonen, supersankari He-Man, pirteä Shirley Temple,

noiden tamperelaisiin huippuinnovaatioihin, kuten Mir-tutkimus-

Fröbelin palikat, vallaton luikuri ja monet muut hauskat leikkikalut

sukellusalukseen ja Nokian kommunikaattoriin,

ovat esillä Aika leikkiä -näyttelyssä. Kierroksella

älypuhelimen esi-isään. Kierroksen

tutkaillaan, millaisia polkuja pitkin leikkikalut ovat

päätteeksi ideoidaan ja rakennetaan

päätyneet lasten leikkeihin. Lopuksi leikitään,

työpajassa oma keksintö. Kierros on

rakennellaan ja ratkotaan arvoituksia yhdessä.

suunnattu yli 10-vuotiaille.

Leikkituokio on suunniteltu yhdessä Tampereen

Västäräkkejä ja vesitähtiä – luontoretki Tammerkosken maisemiin

Fröbel-seuran kanssa. Kierros sopii alle 10-vuotiaille.

Onko Tammerkoskessa elämää? Saako koskialueella kalastaa? Mitä

Koskessa ajan virta – tehtaiden Tammerkoski

lintulajeja Tammerkoskella voi bongata? Elääköhän Hämeensillan alla

Tammerkosken kuohut lumosivat aikanaan sekä Ruotsin kuninkaan että

lepakoita? Näiden asioiden lisäksi luontoretkellä selviää myös, miten

Venäjän keisarit. Kosken voiman valjasti teollisuuden käyttöön skotti

Tammerkoski syntyi. Retken aikana tutustutaan koskialueen moni-

Finlayson, Suomen teollisuuden isä sattuman oikusta. Tammerkosken

muotoiseen luontoon ja sen eliölajeihin. Kierros on suunnattu ala- ja

myllyt saivat tehdä tilaa suurteollisuuden tehdasrakennuksille. Mutta

yläkouluille. Säänmukainen varustus. Omat kiikarit voi ottaa mukaan.

mitä tapahtui kosken rantaa 150 vuotta hallinneille punatiili-rakennuksille, kun tuotanto siirtyi muualle? Kävelykierroksella tutus-tutaan Tammerkosken rantojen historiaan, etenkin Tampellan ja Finlaysonin alueiden vilkkaassa uusiokäytössä oleviin tehdasrakennuksiin. Kierros on suunnattu yli 10-vuotiaille. Säänmukainen varustus.

Alaverstaanraitti 5, Tampere, puh. 03 5656 6966, ti–su 10–18, 9/3€, www.vapriikki.fi

MUSEOIDEN YÖ Tampereella lauantaina 25.5.2013 kello 18–24.

AMURIN HELMI Satakunnankatu 49 TAMPEREEN KIVIMUSEO Hämeenpuisto 20, kirjastotalo Metso MUUMILAAKSON KAUPPAPUOTI Puutarhakatu 34 Hämeenpuisto 20 RUPRIIKKI JA TR1 TAIDEHALLI Väinö Linnan aukio 13

www.tampere.fi/museoidenyo Mukana Museoiden yössä ovat Amurin työläismuseokortteli, Emil Aaltosen museo, Grafiikanpaja Himmelblau, Juicen kirjasto, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE, Lastenkulttuurikeskus Rulla, Lenin-museo, Poliisimuseo, Postimuseo, mediamuseo Rupriikki, museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Näsilinna, Taidekeskus Mältinranta, Tallipiha, Tampereen Kivimuseo, Tampereen luonnontieteellinen museo, Tampereen taidemuseo, TR1 Taidehalli ja Työväenmuseo Werstas.

TAMPEREEN TAIDEMUSEO Puutarhakatu 34 VAPRIIKIN MUSEOKAUPPA Alaverstaanraitti 5

TAMPEREEN KIVIMUSEO www.tampere.fi/kivimuseo puhelin 03 5656 6046 Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti–pe 9–17, la–su 10–18

MUUMILAAKSO www.tampere.fi/muumilaakso muumi@tampere.fi puhelin 03 5656 6577 Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34 Aukioloajat ti–pe 9–17, la–su 10–18

TAMPEREEN TAIDEMUSEO www.tampere.fi/taidemuseo tamu@tampere.fi puhelin 03 5656 6577 Puutarhakatu 34 Aukioloajat ti–pe 9–17, la–su 10–18

VAPRIIKKI www.vapriikki.fi vapriikki@tampere.fi puhelin 03 5656 6966 Tampellan alue Alaverstaanraitti 5 Aukioloajat ti–su 10–18

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO www.tampere.fi/sarahilden sara.hilden@tampere.fi puhelin 03 5654 3500 Särkänniemi, Laiturikatu 13 Aukioloajat ti–su 10–18

RUPRIIKKI JA TR1 www.rupriikki.tampere.fi www.tr1.tampere.fi rupriikki@tampere.fi tr1@tampere.fi puhelin 03 5656 6411 Finlaysonin alue Väinö Linnan aukio 13 Aukioloajat ti–pe 9–17, la–su 11–18 39

NÄYTTELYKALENTERI Jokapäiväinen mediamme Moniaistinen tutkimusmatka median välineisiin ja ilmiöihin.

FestArt: China Experience: Tan Tan ja Liu Xuguang 16.2.–17.3.2013

Jari Kuusenaho

Dashi Namdakov

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI

NÄYTTELYKALENTERI

Jari Kuusenaho

Kaksi tunnettua kiinalaista videotaiteilijaa, joiden teoksissa kiinalaisen kulttuurin perinne ja nyky-yhteiskunta kohtaavat. Järj. Tampere Film Festival, TR1 Taidehalli ja Nykytaiteen museo

Tampere kuplii 23.–24.3.2013 Sarjakuvien harrastajien perinteinen viikonlopputapahtuma. Järj. Tampere kuplii ry

HIMONA 6.4.–28.4.2013

TAMPEREEN TAIDEMUSEO

Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyönäyttely. Me teemme ihan himona, paljon ja halukkaasti. Näyttely koostuu videoteoksista, installaatioista, piirustuksista, maalauksista sekä veistoksista. Osallistuvat taiteilijat ovat Anne Alalantela, Riikka Gröndahl, Heidi Hemmilä, Laura Impola, J. A. Juvani, Sini Sofia Kujala, Jenni Kuoppala, Laura Laukkanen, Mari Ljokkoi, Lari Mörö, Jaana Ristola, Talvikki Tenhunen, Ismo Torvinen ja Elsa Trzaska.

Dashi Namdakov – Myyttien maailma 26.1. – 5.5.2013 Siperialaisen kuvanveistäjän ja kuvataiteilijan hurjissa pronssisissa veistoksissa ja taidokkaissa pienoisveistoksissa yhdistyvät burjaattien kansantaide ja šamanistiset uskomukset, Tiibetin buddhalaisuus, aasialaisen taiteen kuvasto sekä länsimainen taideperintö.

MUUMILAAKSO Seikkaillen kotiin Uudistetussa Muumilaaksossa on esillä Tove Janssonin muumiaiheisia alkuperäisteoksia ja kolmiulotteisia muumikuvaelmia.

TR1 TAIDEHALLI Glamour – Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930–1960-luvuilla 16.2.–17.3.2013

Vesalan teokset ovat pääosin installaatioita, joissa on ihmismäisten veistosten lisäksi mukana ääntä ja videota. Vesala pyrkii herättämään kysymyksiä ihmisen olemisesta ja käyttäytymisestä pienen eleen tai hienovaraisen tunnelman kautta.

Saana Wang: Hujialou 16.2.–17.3.2013 Näyttelyn nimi tulee samannimisestä asuinalueesta ItäPekingistä, jossa vanha etsii paikkaansa uuden rinnalla. Wangin työskentely liikkuu dokumentaarisen ja fiktiivisen kuvan rajamaastossa. Pekingin oopperan maskit esiintyvät kuvissa elementteinä, jotka itsessään viittaavat omaan traditioonsa. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika

Jarno Vesala

Thomas Schütte – Frauen 9.2.–12.5.2013 Thomas Schütte (s. 1954) on yksi aikamme merkittävimmistä kuvanveistäjistä ja tunnetuimmista nykytaiteilijoista. Frauen on Thomas Schütten ensimmäinen yksityisnäyttely Pohjoismaissa. Näyttelyssä on esillä Frau-veistosten sarja, keramiikkafiguureja ja vesivärimaalauksia Deprinotessarjasta. Thomas Schütte

Saana Wang

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO

Chris Jordan

Jari Kuusenaho

Menneiden vuosikymmenten suomalaista glamouria: filmitähtien elokuvakatkelmia, kuvasuurennoksia, elokuvapukuja, pukeutumista, kauneudenhoitovälineitä ja musiikkia. Järj. TR1 Taidehalli

Vuoden nuori taiteilija 2013 – Jarno Vesala 25.5. – 11.8.2013

Meri hädässä – muovijäteprojekti 11.5.–4.8.2013 Out to Sea – The Plastic Garbage Project Näyttely pureutuu muovijätteen aiheuttamaan globaaliin ympäristöongelmaan. Käsittää installaatioita, muoviesineistöä, animaatioita ja erilaista informaatiomateriaalia. Näyttelyhanke on kansainvälinen projekti, joka on toteutettu yhteistyössä zürichiläisen Museum für Gestaltungin kanssa Drosos-säätiön tuella. Järj. TR1 Taidehalli

NÄYTTELYKALENTERI Lennossa – linnut Vapriikissa 17.4.2013 saakka Stina Riikonen

Näyttely kertoo linnuista suomalaisten ja suomensukuisten kansojen kumppaneina läpi vuosituhansien, aina Kalevalan maailman syntymyyttien vesilinnuista nykypäivän Angry Birds -hahmoihin. Humoristisessa ja leikittelevässä näyttelyssä tutustutaan perusteellisesti lintuun sekä kulttuurisena että biologisena olentona.

Tarinametsä 3.2.–31.3.2013

Päivi Mikola, Marika Halme, Kiisi Isotalo ja Riitta Johanna Laitinen

Taidekaaren näyttely 13.4.–26.5.2013 Värinauttien taidenäyttely 3.8.–15.9.2013 HAIHARAN TAIDEKESKUS Reetta Tervakangas

Vuoden luontokuva 2012 8.6.–28.7.2013

Bagdad – matematiikkaa täältä ikuisuuteen 11.4.–31.5.2013

Näyttely kertoo suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Esillä ovat Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkitut kuvat.

Arkhimedeksen ja muiden mestareiden vetämä työpajanäyttely kaikille luokka-asteille.

Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet 14.6.–1.12.2013

Tampereen luonnontieteellinen museo Näyttelyssä voi tutustua elämän historiaan ja Pirkanmaan alueen luonnon monimuotoisuuteen eri aistien avulla sekä seurata ajankohtaisia luontoilmiöitä.

Vapriikkiin marssii alkuperäisiä, Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin hautaa vartioineita terrakottasotilaita. Lisäksi esillä on hautalöytöjä ja keisarien aarteita Qin- ja Han-dynastioiden ajalta, esimerkiksi keisarin pronssivaunut, aseita ja koriste-esineitä.

Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita Vapriikissa Leikkikalujen ja leikin historiasta kertova näyttely esittelee ulko- ja kotimaisia leikkikaluja. .

Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan 31.3.2013 saakka Kuoleman jälkeinen elämä tunnetaan monissa uskonnoissa. Se askarrutti myös muinaisia egyptiläisiä, jotka varustivat vainajansa viimeiselle matkalle tarkkojen sääntöjen mukaan.

LASTENKULTTUURIKESKUS RULLA

Antti Harkko

NAVET Science Center

VAPRIIKKI

NÄYTTELYKALENTERI

Tammerkoski ja kosken kaupunkI Tampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot

Museum of the First Emperor’s Terracotta Army

Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

Kenkämuseo

Tähtiä ja tyttösiä – muodikkaat ja leikilliset paperinuket 26.1.–31.12.2013 Galleriakäytävän näyttelyyn on koottu Haiharan museosäätiön ja Tampereen museoiden kokoelmista runsas valikoima paperinukkeja 1870-luvulta 1980-luvulle asti. Paperinuket vievät värikkäälle matkalle eri aikakausien lapsuuteen, ihanteisiin ja muodin maailmaan.

Havinaa 8.6.–30.6.2013 Artsemilla-ryhmä

Viides päivä 6.7.–28.7.2013 Myllykonsti

Eläin – seitsemäs valtakunnallinen kutsunäyttely 3.8.–1.9.2013 Kuraattorina vuoden nuori taiteilija Jarno Vesala.

GALLERIA EMIL VANHA KIRJASTOTALO Helmikuu: Nastaran Nasir. Maalauksia ja grafiikkaa Maaliskuu: Frankofonian viikkojen näyttely Huhtikuu: Pirkka-Hämeen kuvataiteilijat. 60-vuotisjuhlanäyttely Toukokuu: Art Factory, TTVO

STUDIO VANHA KIRJASTOTALO

Tuhannen kengän tarina.

Tammikuu: Aleksandr Saikov. Venäjän Pohjoinen. Maalauksia

Jääkiekkomuseo Jäänmurtaja Jari Kurri -näyttely avautuu 7.3.

Maaliskuu: Kasvotusten idän kanssa. Tatjana Fjodorova. Valokuvia.

Ennennäkemätön näyttely esittelee Jari Kurrin legendaarisen uran. Esillä ovat upeat NHL-palkinnot sekä esineistöä nuoruusvuosilta, liigakausilta ja maajoukkueajalta.

Huhtikuu: ArtFactory. TTVO Toukokuu: Art Factory, TTVO

Hockey Hall of Fame

Reetta Tervakangas

TAPAHTUMAKALENTERI Amurin museo-osa aukeaa 14.5. ja sulkee ovensa 15.9.

Vanhojen pihakasvien vaihtopäivä la 25.5. klo 13–15. Kesäkonsertit sunnuntaisin 9.6.–11.8. (ei juhannuksena) Kahvila Amurin Helmen pihassa kello 14

Syysmarkkinat su 8.9. klo 10–16 Amuri elää -tapahtuma syyskuun toisella viikolla.

YLEISÖOPASTUKSET

YLEISÖOPASTUKSET MUILLA KIELILLÄ Englannin-, saksan- ja ranskankielinen yleisöopastus kesä-, heinä- ja elokuussa lauantaisin. Englanti kello 12, saksa kello 12.30, ranska kello 14.30. Kaikkia opastuksia voi tilata. Tilattavissa myös opastuksia ruotsiksi ja venäjäksi.

Eliisa-teatteri esittää Pikku Pietarin pihan: 8.6., 9.6., 11.6., 12.6., 13.6., 18.6., 19.6., 6.8., 7.8., ja 8.8. kello 19–21. Tiedustelut ja lippuvaraukset puh. 045 895 6152 tai info@eliisateatteri.com

KORTTELIKIERROS

Teatteri Valentino esittää näytelmän Viekää tuhkatkin pesästä: 2.7., 3.7., 4.7., 7.7., 9.7., 10.7., 11.7., 14.7., 16.7., 17.7., 18.7., 21.7., 23.7., 24.7., 25.7., 28.7., 30.7. ja 31.7. kello 19–21. Markkinointi ja myynti puh. 050-4002209.

kesä-, heinä- ja elokuussa kello 12

Amurin aika-akkuna -kierros kesä-heinä- ja elokuussa keskiviikkona kello 13

Pyykinpesukierros kesä-, heinä- ja elokuussa perjantaina kello 12

Pihaleikkikierros kesä-, heinä- ja elokuussa lauantaina kello 13

Museon varaukset ja tiedustelut puh. 03-5656 6690, amuri@tampere.fi

TAMPEREEN KIVIMUSEO Maaliskuussa museosuunnistus lapsille, lapsenmielisille ja kivien ystäville museon pääsymaksulla.

MUUMILAAKSO

Paula Leinonen

Seikkaillen kotiin – Muumilaakson lastensunnuntai 3.3. Alle 17-vuotiaat maksutta, aikuiset lastenlipulla (2 €) Klo 15.30 ja klo 16.30 Lastenkierrokset Seikkaillen kotiin -näyttelyyn Oppaina Tampereen Ylioppilasteatterin näyttelijät.

IKÄIHMISILLE Muistelutuokio / yhteislaulutuokio / ohjelmatuokio + muistelukierros heinä- ja elokuussa tiistaisin kello 14.

Kuraattorikierrokset sunnuntaisin 17.2.–17.3. klo 14.

Miesten juhlapukeutuminen 1930–50-luvuilla Luento 24.2. klo 15.00 Lassi Patokorpi, Fintage Oy

Klo 15–17 Lautalla kotiin! Hyppää seikkailuun Muumipeikon, Nipsun ja Nuuskamuikkusen kanssa. Työpajassa rakennetaan lautta, jolla pääsee purjehtien takaisin kotiin. Non-stop -työpaja yli 5-vuotiaille, työpajan ohjaa taideohjaaja Outi Virtanen.

TAMKin valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputöiden arvostelutilaisuus 23.3. 9.30–17 Avoin kaikille.

Tove Jansson, taiteilija ja muumien äiti 14.4. klo 16.30–17.30 Luento Toven taiteesta ja elämästä, muumien synnystä ja muumitaiteen kehityksestä sekä taiteilijan työskentelytavoista ja ilmaisusta.

Tove Jansson, sydämellä näkijä 19.5. klo 16.30–17.30 Luento Tove Janssonin muumihahmojen psykologisesta ulottuvuudesta ja siitä, miten se näkyy hänen taiteessaan.

Teemallinen opastus: Kohdata, vaeltaa, tulla kotiin – olemisen tapa Muumilaaksossa 16.6. klo 16.30–17.30

tietoa osoitteessa www.tr1.tampere.fi kevään aikana.

Vauvojen värikylpy

Muumilaakso on matkalla uuteen kotiin. Matkalla pysähdymme leirinuotiolle Tampereen taidemuseoon. Koe uusi näyttely opastetulla kierroksella, jonka aikana syvennytään muumitarinoiden filosofisiin teemoihin pintaa syvemmältä Tove Janssonin taiteen ja ilmaisun johdattamana.

Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn järjestämä vauvojen värikylpy on vauvaperheille suunnattua kuvataidetoimintaa. Toiminta perustuu Värikylpy-metodiin, jonka keskeisiä toimintaperiaatteita ovat värien kokemuksellisuus ja elämyksellisyys, hetkessä oleminen, toimijalähtöisyys ja vuorovaikutuksellinen työskentely.

RUPRIIKKI

Värien matematiikkaa -kurssit (6–11kk)

Rupriikin avoimet työpajat jatkuvat keväällä 2013. Maksuttomat työpajat järjestetään perjantaisin 18.1.–26.4. klo 15–17. Poikkeukset: työpajaa ei järjestetä 1.3. ja 29.3. Työpajat toteutetaan yhteistyössä Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn kanssa. Työpajojen teemat tarkemmin: www. rupriikki.tampere.fi.

Rupriikki on mukana Tampere Kuplii -tapahtumassa 20.–24.3.2013 SPARK – lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Väinö Linnan aukiolla 18.5. klo 12–16

Meri hädässä – muovijäteprojekti -näyttelyn oheistapahtumista

Viekää tuhkatkin pesästä

LAPSILLE Kakarakierros

Glamour –Filmitähtiä ja kauneuden lumoa 1930–1960-luvuilla

TEATTERIA Pikku pietarin piha

(ei ryhmille) touko- ja syyskuussa aukioloviikonloppuina kello 13 ja 14.30, kesä- heinä- ja elokuussa kaikkina aukiolopäivinä kello 13 ja 14.30.

TR1TAIDEHALLI

Tove Jansson

AMURIN TYÖLÄISMUSEOKORTTELI

TAPAHTUMAKALENTERI

Ryhmä 1 maanantaisin 18.3.–29.4. (ei 1.4.) klo 13–14 Ryhmä 2 maanantaisin 18.3.–29.4. (ei 1.4.) klo 15–16 Värien fysiikkaa -kurssit (12–24 kk) Ryhmä 3 torstaisin 28.3.–2.5. klo 13–14 (poikkeus: 18. ja 25.4. klo 14–15)

Värien geometriaa -kurssit (2–3v.) Ryhmä 4 torstaisin 28.3.–2.5. klo 15–16 (poikkeus: 18.4. ja 25.4. klo 15.30–16.30) Ilmoittautuminen alkaa 11.2.2013. Lisätietoja värikylpyilystä: http://www.tampere.fi/kulttuurijamuseot/museopalvelut/ taiteyksikko/varikylpy.html

TAPAHTUMAKALENTERI KESKIVIIKKOLUENNOT KEVÄÄLLÄ 2013

Yleisöopastus sunnuntaisin klo 13.

Luennoille vapaa pääsy. Luennot alkavat klo 18.

Opastus sisältyy näyttelylipun hintaan.

TALLIPIHA Tarkempi ohjelma: www.tallipiha.fi Tallipihan lankalauantai 30.3. klo 11–16 Lasten vappu 1.5. klo 10–16 Kesäkauden avajaiset 2.6. klo 11–17 Tallipihan juhannus 23.6. klo 11–17

Dosentti Lassi Saressalo: Saamelaiset – Euroopan ainut alkuperäiskansa 6.2. Saamelaisten kansallispäivän kunniaksi.

Mustalaismusiikin festivaalit 20.–21.7. klo 12–16

Professori Antti Marjanen: Mikä ihmeen gnostilaisuus? 6.3.

Vuoden nuori taiteilija Jarno Vesala kertoo näyttelystään.

Lisätietoa tapahtumista kevään aikana www. tampere.fi/taidemuseo.

Pajat on suunnattu yli 5-vuotiaille, Alle 17-vuotiaat maksutta, aikuiset lastenlipulla (3 €)

VAPRIIKKI

klo 13 taskulamppukierros Muumiot-näyttelyyn klo 14 lastenkierros Lennossa-näyttelyyn klo 15 taskulamppukierros Muumiot-näyttelyyn

Professori Kaisa Häkkinen: Uskonnollisen sanaston tulo suomen kieleen ennen Agricolaa. Luento lauantaina 9.2. klo 14–15. Luennon järjestää Pirkanmaan maakuntamuseo. Vapaa pääsy.

14.2. YSTÄVÄNPÄIVÄ

Naisten päivän kunniaksi kaksi ladya yhden pääsymaksun hinnalla museoon.

Tehdään hieroglyfeistä leimasimia ja painetaan kuvioita kangaskassiin. Halutessaan voi tehdä myös sabluunapainantaa. Kangaskassi sisältyy työpajaan. Työpajan ohjaa taideohjaaja Outi Virtanen. Rajoitettu osallistujamäärä, ilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvonta

Löytöretki kuoleman valtakuntaan. Muinaiset egyptiläiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään ja saattoivat vainajansa viimeiselle matkalleen tarkkojen sääntöjen mukaan. Ruumiit muumioitiin ja hautakammioon kerättiin rituaaliesineitä, koruja ja arkisia tarve-esineitä, joita vainajan uskottiin tarvitsevan kuolemanjälkeisessä elämässään. Kierroksella tutkitaan pelkkien taskulamppujen valossa muumioita, arkkuja ja rituaaliesineitä. Kierros kestää 30 min, ja se on tarkoitettu yli 10-vuotiaille. Rajoitettu osallistujamäärä. Ennakkoilmoittautuminen kierrokselle saman päivän aikana Vapriikin neuvontaan. Kierroksen aikana Muumiot-näyttely on suljettu muulta yleisöltä.

Muumioille ensiapua! klo 13.30–17 Osaatko auttaa esim. haavan sattuessa? Tule kokeilemaan muumioiden ensiapurataa ja oppimaan tärkeitä ensiaputaitoja. Muumiohengessä luvassa on paljon siteitä. Rata toimii non-stop -periaatteella, eikä sinne ole ennakkoilmoittautumista. Radan järjestää Punaisen Ristin Tampereen osasto.

Koko perheen tanssipaja! klo 14 ja klo 15.30 Tervetuloa Faaraon palatsiin tutustumaan muinaiseen itämaiseen tanssiin! Kuinka voi tanssia sulokkaasti ja matkia käärmettä tai kamelia? Kokeilemme myös palatsielämään sopivia helppoja askelsarjoja. Ei ennakkoilmoittautumista. Pajan vetää egyptiläisiin tansseihin erikoistunut Raqs Jamila ry.

Korvakorupaja egyptiläiseen henkeen sunnuntaina 24.2. klo 15.30–17

Outi Virtanen

PERJANTAINA 8.3. KANSAINVÄLINEN NAISTENPÄIVÄ

Hieroglyfit tutuiksi! klo 13.30 ja klo 15.30

Ankh-merkkiä on tulkittu monella tavoin. Pajassa valmistetaan korvakorut, jotka ovat saaneet inspiraationsa tästä merkistä. Pajan vetää taideohjaaja Outi Virtanen. Korvakorupaja sisältyy Vapriikin pääsymaksuun.

Tarjoukset voimassa Tampereen Kivimuseossa, Sara Hildénin taidemuseossa, Tampereen taidemuseossa, Muumilaaksossa, TR1 Taidehallissa, Rupriikissa ja Vapriikissa.

Outi Virtanen

Pirkkala maailmankartalle! sunnuntaina 3.3. klo 15.30 Sami Raninen: Arkeologiset kaivaukset Pirkkalankylän rautakautisella asuinpaikalla lokakuussa 2012. Luennolle vapaa pääsy.

Muumiot-teeman luento lauantaina 9.3. klo 15 FM Riikka Pennanen: Egypti ja etninen naiskuva Hollywoodin Cleopatra-elokuvissa, 1912–1963. Luennolle vapaa pääsy.

Lentoon – linnut Vapriikissa teemaviikonloppu lauantaina 9.3. ja sunnuntaina 10.3. Molempina päivinä opastus Lennossa-näyttelyyn klo 14 pääsylipun lunastaneille. Tarkempi ohjelma www.vapriikki.net/tapahtumat.

SUNNUNTAINA 17.3. klo 14 Opastus Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan -näyttelyyn Opastus pääsylipun lunastaneille. klo 14–16 Tehdään virpomavitsoja Non-stop -työpaja, niin kauan kuin materiaaleja riittää. Siältyy pääsymaksuun. klo 15–17 Elävät patsaat: hieroglyfeistä muotiblogeihin Voit kokeilla rukilla kehräämistä. Nuoret käsityön taitajat pukeutuvat itse tekemiinsä asusteisiin ja vaatteisiin. Päivän aikana MA Virpi Perunka luennoi egyptiläisestä pukeutumisesta ja trashionista Outi Pyy kertoo omasta taiteenalastaan. Yhteistyössä Näpsä-käsityökoulu, Tampereen ammattiopisto ja Tammerkosken lukio. Elävien patsaiden luo vapaa pääsy, näyttelyihin Vapriikin pääsymaksulla.

Mikko Rasila

Ystävän kanssa museoon: kaksi yhden hinnalla!

Muumioihin klo 13, kesto 30 min, maks. 35 osallistujaa. Ennakkoilmoittautuminen saman päivän aikana infossa. Kierrosten aikana näyttely on suljettu muulta yleisöltä. Kierros sopii yli 10-vuotiaille • Museorastirata, jaossa lapsille ja lapsenmielisille

Master of Arts (MA) Virpi Perunka: Aleksandriasta Assuaniin – Egyptin matkailukohteiden parhaat palat 13.3.

LASTEN MUSEOSUNNUNTAI: MUUMIOT – EGYPTIN IHMEITÄ 17.2.

Taiteilijatapaaminen 2.6. klo 15

• Päivittäiset taskulamppuopastukset (ti–su)

Fil. yo Nina Maaranen: Muumioiden kertomaa – Bilhartsian pitkä historia Egyptissä 20.2

Suvi-vintage 29.–30.6. klo 11–17 Huvipitoiset markkinat

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

näyttelyinä Muumiot (ke, su), Linnut (to, la) ja Luonnontieteellisen museon lastenkierros (ti, pe)

Toimittaja Maila-Katriina Tuominen: Egyptin pitkä kaari Atumin lapsista twiittaajien vallankumoukseen 13.2.

FM Sari Nieminen: Elämää kuolleiden kaupungissa – Theban länsiranta Deir el-Medinan työläisyhteisön elinympäristönä 27.2.

TAMPEREEN TAIDEMUSEO

KOULUJEN HIIHTOLOMALLA VAPRIIKISSA viikko 9, 26.2.–3.3.2013 • Päivittäinen yleisöopastus klo 14,

Tuire Hänninen

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO

TAPAHTUMAKALENTERI

SENIORIPÄIVÄT

Pirkanmaan alta -seminaari sunnuntaina 14.4. klo 12–16

VALSSIN VAPPULOUNAS 1.5.2013 kello 12–15

Tule kuulemaan viimeisimmät uutiset vuoden 2012 arkeologisista tutkimuksista. Seminaarin järjestää Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö. Vapaa pääsy.

Lisätiedot: myyntipalvelu 03-565 65307 tai myynti.museot@tampere.fi

VALSSIN ÄITIENPÄIVÄLOUNAS 12.5.2013 PÖYTÄVARAUKSET KLO 12 JA 14

Designtori Vapriikissa sunnuntaina 21.4. klo 11–17

Lisätiedot: myyntipalvelu 03-565 65307 tai myynti.museot@tampere.fi

Myyntitapahtumassa suomalaisia muotoilijoita ja paikallisia taiteilijoita. Designtorille vapaa pääsy. Järjestäjä: DesignOnTampere ry. Yhteistyössä: Pirkanmaan Taidesuunnistus 2013, Ikuinen Galleria

Tampereen taloraati to 25.4., ke 15.5. ja ti 4.6., lähtö Vapriikista 17.30

Kuvat: Emilia Kiialainen, Sami Pesonen ja Liisa Urrila

Kansainväliset jääkiekkokorttimessut lauantaina 27.4. klo 10–15

Bussiretki Tampereen ja lähiseudun kulttuuriympäristöön lauantaina 15.6. klo 9–16 Retkellä tutustutaan Adoptoi monumentti -toimintaan. Vapaa pääsy. Retken järjestää Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö. Ilmoittautuminen 20.5. alkaen puh. 03 56565140 tai marjo.koskinen@tampere.fi.

Myynnissä ja esillä jääkiekkoon liittyvää keräilytavaraa, ennen kaikkea jääkiekkokortteja. Vapaa pääsy.

Pompeiji-sunnuntai 28.4. klo 15–17 Professori Marxiano Melotti (Milanon yliopisto): Pompeiji – bodies between love and death. Luento on englanniksi, ei tulkkausta suomeksi. Vapaa pääsy.

Päivien aikana seniorit pääsevät eurolla museoon ja voivat halutessaan osallistua maksuttomaan näyttelyopastukseen. Opastuksiin ovat tervetulleita myös muut museovieraat.

Muumilaaksossa Toven torstait 21.2. Opastus klo 14 21.3. Opastus klo 14 2.5. Opastus klo 14

Mediamuseo Rupriikissa torstaisin 14.2. Teemana lehdistö 14.3. Teemana radio 25.4. Teemana puhelin 23.5. Teemana televisio Maksuton näyttelykierros klo 13. Kierrokselle ovat tervetulleita myös muut museovieraat. Rupriikin oppaan Viliina Julkusen johdolla tutustutaan museon uuteen Jokapäiväinen mediamme -näyttelyyn. Kierroksen päätteeksi kahvihetki, jonka aikana muistellaan mediahistoriaan liittyviä kokemuksia.

Lasse Honkanen

Kevään teemana on elämän vääjäämätön vastinpari ja vastakohta, filosofisista ongelmista suurimmaksikin kutsuttu. Alustusten myötä tutustutaan kuolemaa koskevien käsitysten ja tapojen historiaan Suomessa sekä pohditaan kuoleman välttelyyn eli elämän pidentämiseen liittyviä filosofisia ja eettisiä ongelmia. Teema kytkeytyy Vapriikin näyttelyyn Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan. Tampereen pääkirjasto Metso, Pietilä-sali klo 18.00–19.30

12.2. Opastus klo 14 19.3. Opastus klo 14 23.4. Opastus klo 14

Ke 13.3. 18.00–19.30, Pietilä-sali Tutkija Rosa Rantanen: ”Ikuisen elämän filosofinen ongelma” Tervetuloa! Järj. Tampereen kaupunginkirjasto ja filosofinen aikakauslehti niin & näin.

1.3. klo 12 Nukkenostalgiaa: opastus Nukkeja pukumuseon aarteisiin ja paperinukkeihin. Oppaana tutkija Katri Pyysalo

5.4. klo 12 Opastus Innovaatiot-näyttelyyn. Kyä meirän kaupungissa osataan! Kierroksella tutustutaan tamperelaiseen osaamiseen, teollisuuteen ja teknologian huippuinnovaatioihin. Oppaina tutkija Mari Lind ja Vapriikin opas Sallamari Kuusela.

28.2. Opastus klo 14. 14.3. Opastus klo 14. 11.4. Opastus klo 14.

Tampereen taidemuseossa tiistaisin

Tietokirjailija Heikki Lehikoinen: ”Kuoleman kulttuurihistoriaa Suomessa”

Opastuksessa tutustutaan lintuihin biologisina olentoina. Oppaana FT Tomi Kumpulainen. klo 14–16 Päivätanssit: Lennähdä lentoon Vapriikin tanssilattialla lintuteeman siivittämänä, tanssittavaa musiikkia tarjoaa Tuula Heikkilä & Titanic.

Sara Hildénin taidemuseon Taidetorstait senioreille ja työttömille

FILOSOFIAN ILLAT: KUOLEMA

Ke 13.2. 18.00–19.30, Pietilä-sali

Vapriikissa perjantaisin 8.2. klo 12 Opastus Lennossa -näyttelyyn.

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto Kuvassa: Ilkka Luokola, Tauno Tarna ja Paavo Kymäläinen

Asiantuntijaryhmä arvioi Tampereen moderneja rakennuksia paikan päällä. Tule mukaan seuraamaan ja kommentoimaan raadin arviointia. Raadit järjestää Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö. Ilmoittautuminen 1.4. alkaen: puh. 03 56565140 tai marjo.koskinen@tampere.fi.

TAPAHTUMAKALENTERI

TR1 Taidehallissa torstaisin 14.3. klo 14.00 opastus. Klo 15.00 kauneudenhoitoa, kampauksia ja hemmottelua senioreille. Tampereen ammattiopiston kauneudenhoitoalan opiskelijat. 11.4. Opastus klo 14 16.5. Opastus klo 14

MUSEOT OVAT MUKANA KULTTUURITORILLA 16.2.2013 PÄÄKIRJASTO METSOSSA! 49

Thomas Schütte 9.2. – 12.5.2013

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO

DASHI NAMDAKOV – MYYTTIEN MAAILMA 25.1. – 5.5.2013

FRAUEN

秦

TERRAKOTTAARMEIJA ja Kiinan keisarien aarteet 14.6.–1.12.2013