Vapaalla

TAMPEREEN kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen tiedotuslehti

ÄLÄ JÄÄDY

JÄÄKAUDEN JÄTTILÄISET

VAIKUTELMA VALOSTA

TANSSIT PAKKAHUONEELLA

Talvilomalla ei jäädytä, koko viikko toimintaa, s. 5

Näe mammutit ja villasarvikuonot Vapriikissa, s. 20

Valoa tarjoilee Sara Hildénin taidemuso, s. 11

Keinu kanssani -tanssisarja saa jatkoa, s. 12

ilmoitusliite

Tre-Funk III soi keväällä Metsossa

avaus Anna-Kaisa Heinämäki, Apulaispormestari

Tampereella tapahtuu!

Tre-Funk III on Tampereelta syöksyvä triple-threat, jossa on g-funkin erikoismies 6mäki, sielukkaasta suomiräpistään tunnettu Haamu sekä maamme arvostetuimpiin pitkän linjan tekijöihin lukeutuva Hannibal. He ovat Tre-Funk III, kotimaisen rytmimusiikin sulatusuuni, jonka juuret ulottuvat hip hopin lisäksi muun muassa jazziin ja funkiin. Tre-Funk III on myös aktivoitumassa levytysrintamalla. Planeetta Funk-pitkäsoitto ilmestyy keväällä 2016.

Tampereen kokoisessa kaupungissa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saralla tapahtuu valtavasti. Eräs aktiivinen eläkkeellä oleva ystäväni onkin osuvasti todennut, että Tampereelta ei erityisesti kesäaikana malta ja kannata lähteä muualle. Kaupunki sykkii koko ajan, myös ympäri vuoden. On isoja perinteeksi muodostuneita tunnettuja kulttuuri- ja liikuntatapahtumia, mielenkiintoisia näyttelyitä, museoita, rikas teatteritarjonta, liikuntapaikkoja, konsertteja sekä lukuisia pienempiä soittoiltoja, luentoja ja tempauksia.

Runsaasta tarjonnasta huolimatta kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden aktiivisia käyttäjiä on vain osa kaupunkilaisista. On paljon toimintaa, joka ei ole kukkarosta kiinni. Tämä palveluiden edullisuus on myös yksi kaupungin strateginen valinta. Mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-aikaan kulttuurin ja liikunnan saralla tulee olla kaikilla.

Uutena avauksena kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tarjonnassa on kohdennettu palvelua nyt aikuisille, jotka haluavat arjen pyörityksessä tehdä virkistäviä asioita ja nousta hetkeksi arjen yläpuolelle. Tähän tarpeeseen suunnattu Afterwork on uusi kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuottama palvelu, joka valtaa Tampereen 27.1 alkaen aina kuun viimeinen keskiviikko. Viihtymisen lomassa saattaa löytää itselleen uuden harrastuksen ja siten uutta voimaa arkeen.

Toivottavasti tämän lehden kautta kerrotut rohkaisevat omakohtaiset kokemukset ja uudet avaukset tekevät tehtävänsä ja lukijana innostut kokeilemaan jotakin uutta tamperelaisen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden monipuolisesta kirjosta.

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti KEVÄT 2016 Julkaisija: Tamperen kaupunki Työryhmä: Satu Arvonen, Pia Autero, Heli Hakala, Ritva Hokka-Ahti, Anne Kauramäki, Jenni Lares, Maija Leino, Marianne Luoma, Tiina Piispanen, Tähtitalvikki Poikajärvi ja Kati Ruotsalainen Ulkoasu: Reetta Tervakangas Taittajat: Satu Arvonen, Eva Kallioranta ja Heini Jalovaara Kannen kuva: Saana Säilynoja etunimi.sukunimi@tampere.fi

2

www.tampere.fi

kevät 2016

Milloin? Katso Tapahtumakalenterista!

2 4 5 6 10 11 12 14 15 16 17 18 19 20 23

Avaus TAITE Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Postimuseo Sara Hildénin taidemuseo Kulttuuripalvelut Työväenopisto Tampere Filharmonia Muumilaakso Tampereen taidemuseo Kirjasto Milavida Vapriikki Tapahtumakalenteri

Muumilaaksosta tulee vuonna 2017 Muumimuseo

16

Tampereella toimii useita kävelyryhmiä, lähde mukaan!

8

Aikuisille suunnattua taiteen perusopetusta löytyy Sara Hildèn -akatemiasta

14 Katso koko kevään mahtava tapahtumatarjonta Tapahtumakalenterista

Hurriganes ja rock’n roll raikaa Vapriikissa

21

23 Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

3

ilmoitusliite

Museot kotoutumisen tiloina Museot kutsuvat kävijöitään vuorovaikutukseen. Nykytaiteen näyttelyt, kuten Sara Hildénin taidemuseossa vastikään esillä ollut Erwin Wurm: Disruption, toimivat erityisen hyvin keskustelun virittäjinä.

Kuva: Jani Ikonen

Kuvataidetyöpajassa versioitu makkaramies.

Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEssa on otettu tästä hyöty irti ja suunniteltu museoihin vierailuja maahanmuuttajaryhmille. Vierailuilla harjoitellaan suomea. Mikäli kielitaito ei vielä riitä mielipiteen tai tunteen ilmaisuun, museolehtori tarjoaa kanavaksi taidetta.

Syksyllä TAITE toteutti itävaltalaisen kuvanveistäjän Wurmin taidenäyttelyyn liittyvän Löytöretkiä Tampereelle -ohjelman maahanmuuttajakoulutukseen. TAKK:ssa opiskelevat ryhmät lähtivät innostuneesti taidemuseoon kokeilemaan suomen kielen alkeita. ”Koska kyse on kotoutumisesta, eli kielen oppimisen lisäksi opitun kielen aktivoinnista ja asuinympäristöön tutustumisesta, opettajana pidän erittäin tärkeänä, että teoreettisen oppimisprosessin tukena on mahdollisimman relevantteja, elämänmakuisia ja keskustelutilanteita mahdollistavia käyntejä aidoissa kielenkäyttöympäristöissä.” TAKK:n kouluttaja Nora Kausz perustelee osallistumispäätöstään.

Ohjelman ensimmäinen osa oli draamapedagogi Kirsi Karvosen teat-

teri-ilmaisun työpaja, joka kannusti heittäytymiseen ja ”wurmilaiseen ajatteluun”. Arkiset asiat on mahdollista nähdä ja esittää toisin! Museossa opiskelijat kommentoivatkin taitaen taiteilijan omakuvia ja mietiskelivät taiteilijan motiiveja. Museolehtori Tiina Piispasen selkokielistä opastusta seurasi vielä kuvataiteilija Jani Ikosen työpajat, joissa museovierailun herättämät ajatukset muotoiltiin tulitikkuveistoksiksi. Kokemuksen koettiin kartuttavan niin sanastoa kuin ymmärrystä siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille.

Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE järjestää myös tänä vuonna kotoutumista vahvistavaa ohjelmaa niin koululaisille kuin aikuisopiskelijoillekin. Jokainen ryhmä kohdataan sen kielitaitotaso huomioiden. Valmistavan opetuksen koululaiset tutkivat lukuvuoden ajan luontosuhdetta ja vierailevat museokeskus Vapriikissa.

Aikuisille esitellään Tampereen taidemuseon Välimeren valoa -näyttely kohtaamispaikkana. Lisäksi toiminnassa on monikulttuurisia ryhmiä, joissa kotoutuminen on uusien ja meidän täällä pitempään asuneiden

Kuva: Jussi Koivunen. Courtesy Studio Erwin Wurm

Erwin Wurmin Abstract Sculptures -sarjan veistoksia Sara Hildénin taidemuseossa.

Lähde mukaan ympäristöluotsitoimintaan!

Tampereella muutaman vuoden ajan käynnissä ollut kaupungin vapaaehtoistoiminta, kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminta, laajenee kevään 2016 aikana ympäristöluotsauksiin.

Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE etsii luonnosta kiinnostuneita täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka innostavat muita lähtemään liikkeelle luontoon. Nämä vapaaehtoiset kannustavat tutustumaan omaan lähiympäristöön ja osallistumaan sen hoitoon. Ympäristöluotsitoiminnassa yhdistyy ulkoilu, liikkuminen sekä mukava yhdessä tekeminen luonnossa. Toiminnan toivotaan avaavan uusia näkökulmia tuttuun ympäristöön.

Ympäristöluotsit voivat myös osallistua kaupungin viheralueiden hoitoon yhdessä toisten vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Tämä toimintamuoto käynnistynee ensimmäisenä Tesoman alueella.

Kuka tahansa täysi-ikäinen voi pyytää ympäristöluotsia lähtemään seuraksi ja avuksi liikkumaan luontoon eri puolille Tamperetta, kuten retkille puistoihin, luontopoluille ja metsään. Ympäristöluotsia voi pyytää myös kaveriksi marjastamaan, sie-

4

www.tampere.fi/taite

nestämään tai kalaan. He eivät toimi niinkään oppaina, vaan kanssakulkijoina ja vertaisretkeilijöinä.

Vapaaehtoisiksi haluaville järjestetään helmi-toukokuun aikana perehdytyskurssi ympäristöluotsitoimintaan. Vapaaehtoisten ei tarvitse olla luontoasiantuntijoita, vaan jokainen osallistuu toimintaan omin taidoin ja tiedoin. Mikäli haluat ympäristöluotsiksi tai kuulla enemmän toiminnasta ota yhteys tammikuun loppuun mennessä vapaaehtoistoiminnan museolehtori Pilvi Tuomaiseen sähköpostitse. Osoite on pilvi.tuomainen@ tampere.fi. Tervetuloa mukaan ympäristöluotsitoimintaan!

Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE järjestää ympäristöluotsitoimintaa yhteistyössä Tampereen luonnontieteellisen museon, Tampereen Infran kunnossapitopalveluiden ja Ekokumppaneiden kanssa.

Teksti: Pilvi Tuomainen

KEVÄT 2016

Mikä?

KULTTUURIKASVATUSYKSIKKÖ TAITE • osa Tampereen kaupungin museopalveluja • kulttuurikasvatusta eri ikäisille • toiminnallisia museo-opastuksia • innostavia työpajoja • yhteisöllisiä tapahtumia • koulutuksia • kutsuu kulttuurin pariin yllättymään, kokeilemaan, oivaltamaan ja tutkimaan • saavutettavaa ja pääosin maksutonta

Nuorisopalvelut kutsuu yritykset yhteistyöhön Tavoitteena on tarjota ensi kesänä kesätyöharjoittelupaikkaa 300:lle nuorelle.

Roosa Myyryläisen kesätyöharjoittelupaikkana viime kesänä oli lasten liikennepuiston jäätelökahvila. Nuoret työllistyvät myös ensi kesänä Tampereen Jäätelötehtaan jäätelöitä ja muita virvokkeita myyvään kahvilaan.

Nuorisopalvelut on tarjonnut vuosittain koulujen loma-aikana kesätyöharjoittelupaikkoja kymmenille nuorille. Työharjoittelupaikkoina ovat toimineet nuorisopalveluiden jäätelökahvilat ympäri Tamperetta. Yritysyhteistyö mm. Suomen Kolibri Oy:n ja Aito Säästöpankin kanssa on luonut taloudelliset edellytykset nuorten työllistämiselle.

Vakuutusyhtiö Turva lähti mukaan työllistämishankkeeseen, koska tarkoitus oli tarjota mahdollisuus myös niille nuorille, joilla ei välttämättä ole edellytyksiä saada harjoittelupaikkaa muuta kautta. – Kesätyöharjoittelu on erinomainen tilaisuus nuorelle kehittää omaa osaamistaan ja työelämässä tarvittavia valmiuksiaan sekä parantaa omaa asemaansa tulevilla työmarkkinoilla, Turvan toi-

Älä jäädy – talvilomalla Tampereella tapahtuu

Viime syksynä nuorisopalvelut heitti kysymyksen nuorille: mitä tekisit tulevana talvilomana, jos sinulla olisi kymppitonni, käytössäsi koko nuorisopalveluiden henkilökunta ja pelikenttänä Tampere. Nuorten ideoita työstettiin mm. syyslomaleirillä ja useissa nuorten tapaamisissa pitkin syksyä. Tuleva talviloma tarjoaakin huikeita, täysin nuorten ideoista ja toiveista kumpuavia tapahtumia!

Nuorten ideoista muodostui selkeästi erilliset teemat, joista jokaiselle tulee nyt oma päivänsä. Tal-

mitusjohtaja Minna Metsälä sanoo.

Tulevana kesänä harjoittelupaikkojen määrää on tarkoitus kasvattaa entisestään pirkanmaalaisten yritysten kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Uutta on myös se, että ensi kesänä nuoria kesätyöharjoittelijoita sijoitetaan kaikkiin kesäaikana avoinna oleviin nuorisopalveluiden toimipisteisiin, kuten lasten liikennepuistoon ja nuorisotiloille.

– Toiminnasta saatujen hyvien kokemusten ja positiivisen asiakaspalautteen ansiosta lisäämme harjoitteluun otettavien nuorten määrää.

Kunnianhimoisena tavoitteenamme on tarjota kesä–heinäkuussa harjoittelupaikka jopa 300:lle nuorelle. Uusina toimintamuotoina kahvilaharjoittelun lisäksi on mm. vanhusten virikepalvelu, leiriohjaaja-toiminta sekä liikunta- ja vapaa-ajantoiminta

vilomaviikon maanantain teema on monikulttuurisuus ja mm. eri maiden ruokakulttuurit. Tiistaina luvassa on varmasti viikon vauhdikkain päivä, sillä action-teeman alle mahtuu monenlaista toiminnallista nuoren kulttuuria kuten laskettelua, seikkailua, liikuntaa ja extreme-lajeja. Keskiviikkona teemana on hyväntekeväisyys.

Ympäri kaupunkia järjestetään erilaisia tempauksia ja päivä huipentuu alakoululaisten itse tekemään hyväntekeväisyyskonserttiin Pakkahuoneella. Konsertin tuotto suunnataan TAYS:in lastenosastolle.

Loppuviikosta pidetään hauskaa!

Torstaina 3.3. Pakkahuoneella järjestetään ehkäpä alkuvuoden parhaat bileet, jossa mahtavien esiintyjien lisäksi myös nuoret loistavat UV-valon ansiosta vielä tavallistakin kirkkaammin! Pakkahuoneen diskoi-

eri kaupunginosissa, johtava koordinaattori Antti Heinonen Tampereen kaupungin nuorisopalveluista kertoo.

Työharjoittelun kantavana ajatuksena on tutustuttaa nuoret työelämän sääntöihin, tapoihin ja toimintamalleihin turvallisessa ympäristössä ohjaajan avustuksella. – On äärimmäisen tärkeää antaa nuorille mahdollisuus kehittää taitojaan todellisessa työtehtävässä ja oikeassa työympäristössä, ammattitaitoisten nuoriso-ohjaajien tukemana. Seuraavana kesänä varsinaisen kesätyön hakeminen voi olla jo paljon helpompaa, kun on jo vähän kokemusta työelämästä, Heinonen jatkaa.

Koska kesäharjoittelutoiminta on suurelta osin riippuvaista kaupungin oman budjetin ulkopuolisesta rahoituksesta, nuorisopalveluista toivotaan, että pirkanmaalaiset yritykset lähtisivät mukaan hankkeeseen taloudellisen tuen muodossa. – Yhdestä harjoitteluviikosta nuorelle maksetaan 100 euron korvaus. Tämä on minimisumma, millä yritykset voivat lähteä mukaan. Yritykset voivat osallistua rahallisen tuen lisäksi myös tarjoamalla kesäharjoittelupaikkoja omista yrityksistään.

Nuoren kesätyöharjoittelu on tehty yrityksen näkökulmasta mahdollisimman helpoksi: nuorisopalvelut hoitavat rekrytointiprosessin ja vastaavat harjoittelusopimuksesta. Nuoret saavat myös koulutusta asiakaspalveluun ja työelämän pelisääntöihin ennen harjoittelun alkua.

Nuoret voivat hakea kesätyöharjoittelupaikkoja 10.2.2016 alkaen osoitteessa www.nuortentampere.fi Yritys, tule mukaan ottamalla yhteyttä!

Antti Heinonen antti.heinonen@tampere.fi p. 050 321 3051

lun lisäksi torstaina Monitoimitalo 13:ssa mittelöidään turnauksissa ja erilaisissa peleissä.

Talviloma huipentuu perjantaina Monitoimitalo 13:ssa pidettäviin päätösfestareihin, missä pääosassa ovat nuoret. Perjantain festareilla luvassa on nuorten omia esityksiä, kiinnostavien ihmisten kohtaamista, uusia elämyksiä ja hengailua kavereiden kanssa. Monitoimitalo 13 muuttuu päivän ajaksi Tampereen suurimmaksi nuorisotaloksi – tekemistä ja kokemista on luvassa varmasti jokaiseen makuun.

Talvilomaviikon ohjelma ja tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.äläjäädy.fi. Ohjelma päivittyy tapahtumaviikkoon saakka. Seuraa talviloman tunnelmia Instagrammissa #nuortentampere ja #äläjäädy

K-market Hervanta

tarjoaa kesätyöharjoittelua lähikaupassa Lyhyt kesätyöharjoittelu on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään ja sitä kautta aikuistumiseen ja itsenäistymiseen. Ehdottomasti haluan olla mukana tarjoamassa nuorille tätä mahdollisuutta yhdessä nuorisopalveluiden kanssa, kauppias Jussi Jokinen toteaa.

K-market Hervannassa riittää monenlaisia työtehtäviä kesätyöharjoittelijalle sekä myymälän puolella että asiakaspalvelutilanteissa. Jokiselle tärkeää on nuoren työllistämisen helppous. – On suuri apu, että rekrytointi ja esim. palkanmaksu hoituvat nuorisopalveluiden kautta. Tällöin me voimme keskittyä nuoren perehdytykseen ja varmistaa sen, että nuori saa harjoittelustaan kaiken mahdollisen hyödyn irti, Jokinen pohtii.

Yrittäjälle nuorten kesätyöharjoittelun mahdollistaminen on osa yrityksen yhteiskuntavastuun kantamista.

– Nuoret ovat merkittävä osa asiakasrakennettamme. Koen, että harjoittelupaikan tarjoaminen on osa meidän asiakaspalveluamme, jolla osoitamme välittävämme niin omasta naapurustostamme kuin laajemmin ajateltuna yhteiskunnallisista asioita. Yleisen epävarmuuden aikana myös meiltä yrittäjiltä täytyy löytyä rohkeutta aktivoida nuoria ja tarjota heille näköalapaikkoja työelämään. Kesätyöharjoittelupaikan tarjoaminen on yrityksen kannalta aika pieni kädenojennus, mutta yksittäiselle nuorelle kyseessä voi olla tosi iso ja vaikuttava asia. Haastankin kaikki Pirkanmaalla toimivat yrittäjät tarjoamaan kesätyöharjoittelupaikkaa mahdollisimman monelle nuorelle!

www.nuortentampere.fi

KEVÄT 2016

5

ilmoitusliite

Suomalaisnuorten liikunta-aktiivisuus vähenee iän karttuessa selvästi.

Syitä nuoren liikunnan vähenemiseen voivat olla mm. että aikaa ja sitoutumista vaativa kilpaurheilu ei sovi kaikille, nuorten harrastukset saattavat olla kalliita, uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen voi olla hankalaa eikä liikuntaryhmä välttämättä tue nuoren itsetuntoa.

Liikkuva Tampere -hanke on liikkumisen edistämisen hanke, joka käynnistyi Tampereen kaupungilla 1.6.2015. Hankkeen myötä Tampereen alueella käynnistyi syyskuun alussa 13–29-vuotiaille maksutonta harrasteliikuntaa tarjoava @hletic -toiminta. @ hletic -toimintaa toteutetaan yhteistyössä Tampereen nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa. @hletic - höntsyliikunta tarjoaa matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia kaikille tamperelaisille nuorille. Harrasteliikunnan tavoitteena on tuottaa iloa ja virkistystä eri liikuntalajien seurassa ilman kilpaurheilullisia tavoitteita.

Liikuntaa harrastetaan monipuolisesti ammattitaitoisten liikunnanohjaajien johdolla. Tavoitteena on, että jokainen nuori oppii nauttimaan liikunnasta, ja siksi harrasteliikunta on rentoa, hauskaa, tukee nuoren itsetuntoa ja se toteutetaan nuorten ehdoilla. Ryhmät ovat täysin maksuttomia.

Olen Tampereen kaupungin uusi nuorten liikunnanohjaaja. Olen koulutukseltani liikunnanohjaaja (AMK) sekä liikuntaneuvoja. Tehtäväni on innostaa nuoria liikkumaan sekä opastaa heille sopivia liikuntamuotoja. Toivon, että ohjauksessani nuori oppii nauttimaan liikunnasta ja että harrastuksesta tulee hänelle terveellinen elämäntapa. Olen täysin varma siitä, että jokainen jää koukkuun liikuntaan, jos löytää itselleen sopivan lajin.

Liikunta on aina ollut iso osa elämääni. Liikunnanohjaajana olen toiminut 8 vuotta niin lasten kuin aikuistenkin ryhmissä ja tunnit ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Tällä hetkellä harrastan itse monipuolisesta eri liikuntalajeja, mm. lenkkeilyä, luontoliikuntaa, koripalloa, kuntosalia, ryhmäliikuntatunteja sekä elämysliikuntaa.

Jos kaipaat keväällä aktivoitumista harrasteliikunnan avulla, tervetuloa mukaan toimintaan. Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää ryhmistä. Otan myös ideoita vastaan uusista liikuntaryhmistä. Lisäämme ryhmiä sitä myötä, jos innostusta löytyy.

Teksti: Jenny Lausti

6

www.tampere.fi/liikunta

KEVÄT 2016

Olosuhteisiin satsataan merkittävällä investointimäärärahalla.

Olen todella iloisesti yllättynyt, kuinka paljon Tampereen kaupungin luottamus- ja virkamiesjohto arvostaa kuntalaisten hyvinvointia, koska viime ja tämän vuoden päätöksin liikunnalle on myönnetty merkittävästi investointimäärärahoja.

Tampereen peruskorjattu uintikeskus saa kylkeensä maauimalan, joka on ollut kuntaisten toiveena jo vuosikymmeniä. Ikurin liikuntahalli näki päivänvalon muutama vuosi sitten ja on todistettavasti todettu koko pohjoisen Euroopan parhaimmaksi telinevoimistelun harjoittelupaikaksi höystettyinä vieressä olevilla upeilla tanssisaleilla. Länsi-Tampere saa tulevina vuosina myös uuden Tampereen

komeimman palloiluhallin ja uuden jäähallin, joka tulee nykyisen hallin tilalle. Kaukajärvellä ehostetaan vapaa-aikakeskusta, Koulukatu on saanut uuden kylmälaitteiston ja Sorsapuistoon saadaan iso 70 m x 150 m tekojääalue ensi vuonna. Se viimeistään todistaa sitä, että jääurheilua halutaan vaalia Tampereella. Tampereen stadionille tehdään uudistuksia siihen malliin, että tulevan vuoden jalkapallon MM-karsintaottelu ja Suomi-Ruotsi maaottelu voidaan viedä läpi huippuolosuhteissa. Kokonaan aivan huikeita asioita ovat Tammelan stadionin ja mahdollisen Monitoimiareenan tuleminen kaupunkiimme tämän vuosikymmenen lopussa.

Liikunnan edistäminen on kaupungin johdon TOP 10 -ohjelmassa ja ainakin satsaaminen olosuhteisiin jo osoittaa sen, että olemme oikealla tiellä tavoitteen saavuttamiseksi. Kunnan tai kaupungin tehtävä on huolehtia monilla eri tavoilla kuntalaisen hyvinvoinnista ja ainakin liikunta on mielestäni siinä hyvin huomioitu.

Viime kädessä kuitenkin kokonaisvastuu omasta terveydestä ja sen ennalta huolehtimisesta on jokaisella yksilöllä itsellään eli kuntalaisella. Reippain mielin liikkumaan vuonna 2016!

Pekka P. Paavola liikuntajohtaja Petri Vilkko

Tampereen stadionin nurmen kasvatukseen on haettu tietoa maailman huipuilta Alan Fergusonin johdolla . Euroopan Jalkapalloliiton UEFA:n kenttäkonsultti antaa kuvassa vinkkejä.

Kevään ohjatut maksuttomat nuorten höntsyt 13–15 -vuotiaille Maanantai 15.30–16.30 Palloilukerho, Liisanpuiston liikuntasali 15.30–16.30 Parkour, Tampereen stadionin telinevoimistelusali 17.00–19.00 Pöytätennis, Nääshalli Tiistai 15.30–16.30 Street workout, Tampereen stadion

15–19 -vuotiaille Maanantai 17.00–19.00 Pöytätennis, Nääshalli

elut

höntsyliikuntaa nuorille

Tiistai 15.30–16.30 Tyttöjen kuntosali, Tampereen uintikeskus Keskiviikko 15.30–16.30 Poikien kuntosali, Tampereen uintikeskus 18.00–19.00 Syke ryhmäliikuntatunti, Tampereen stadion, sali 1 Torstai 16.00–17.15 Tyttöjen kuntosali, Tampereen stadionin kuntosali Perjantai 15.00–17.00 Poikien kuntosali, Hervannan vapaa-aikakeskus

Keskiviikko 20.00–21.00 Kuntosali, Tampereen stadionin kuntosali

Aukioloajat maanantaisin klo 12.00 – 15.45 tiistai – perjantai klo 08.30 – 15.45 Puhelinnumero 03 565 34300

Sähköposti liikuntapalvelut. asiakaspalvelu@tampere.fi

Facebook “f ” Logo

19–29 -vuotiaille

Asiakaspalvelu Ratinan rantatie 1 33100 Tampere

Liikuntapalv

@hletic

Liikuntaa arvostetaan Tampereella

treliikunta tampereenkaupunginliikuntapalvelut @nuortentreenit CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Olli Vakkala

”Ajankohtaiset latutiedot löytyvät mSkipalvelusta.”

Talvipyöräily tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja sen pariin tarvitaan lähestyttäviä kohteita sekä palveluita. Tässä Matti Pollari näyttää esimerkkiä, kuinka talvella ei kannata pyöräillä.

Näsijärvireitti laajenee Pyhäjärvelle - pyörällä maakunnan parhaille paikoille

Ekokumppanit Oy lanseerasi kesällä 2014 Tampereen pohjoispuolisille järvilakeuksille Näsijärvireitti -pyörämatkailureitistön. Erityisesti Tarjanne -höyrylaivan mukanaolo, värikäs viestintä ja palveluvetoinen järvialueen esiintuonti on saanut kovasti kiitosta ja positiivista palautetta ”treilaajilta”.

Järvireittiä kehittävä Matti Pollari toivoo työn palvelevan koko maakunnan kehittämistä.

-Pirkanmaalla on paljon hienoja paikkoja ja palveluita, joiden löytämiseksi ei tarvitse lähteä kauas. On ollut hienoa, että ihmiset ovat löytäneet Näsijärvireitin

ja jakaneet meille värikkäitä reissutarinoitaan kesältä.

Näsijärvireitin tiimi polkeekin sorvin äärellä jo kovaa kyytiä kohti laajempaa kokonaisuutta. Ensi kesänä on suunnitelmissa avata pyörämatkailureitistö myös Pyhäjärven puolelle. Siellä houkuttelevat kauniit järvi- ja maalaismaisemat, kumpuilevat kylätiet, kirjavat palvelut sekä kaikelle kansalle avautuva upea Laukon kartano.

Tiimin toinen vetäjä Olli Vakkala raottaa myös hieman tulevaisuuden visioita: -Tavoitteenamme on kulkea kohti järvistä ammentavaa lähimatkailuperhettä ja tuoda myös talvi osaksi kokonaisuutta. Mielestämme tämän aihealueen ympärillä on vahva tekemisen paikka, niin lähimatkailun, alueen vetovoiman kuin sen tarjonnankin kannalta. Järvet ja vuodenajat kun ovat asioita, jotka maassamme ovat aivan erityislaatuisia.

Miehet ottavat mielellään vastaan myös ideoita ja ajatuksia, joten lähetä omat talvi- tai järvipyörämatkailuideasi osoitteeseen info@nasijarvireitti.fi tai käväise jättämässä viesti Näsijärvireitin Facebook-sivulle.

Ladulle, mars!

Laaja latuverkosto käytettävissä

Tampereen liikuntapalvelut ylläpitää eri puolilla kaupunkia noin 100 kilometrin latuverkostoa. Verkostosta noin 80 kilometriä on valaistu. Laduista vastaava 10 hengen ryhmä on valmiina ladun tekoon heti, kun lunta reitistölle kertyy tarpeeksi. Latuja hoidetaan kolmen ison latukoneen ja moottorikelkkojen voimin.

Ensimmäisinä kunnostetaan Kaupin urheilupuiston, Hervannan ja Lamminpään ladut.

Kelien vaihdellessa Kaupin urheilupuistoon tehty keinolumilatu on ollut entistä tärkeämpi ja ladulla onkin ajoittain ollut melkoista ruuhkaa. Keinolumiladun pi-

Shutterstock

tuus on vaihdellut vuosittain kahdesta kilometristä aina viiteen kilometriin. Jotta keinolumiladulle päästään tekemään lunta, pitää pakkasta kuitenkin olla vähintään viisi astetta ja pakkasjaksonkin luvattu pituus mielellään yli viikon. Mikäli tulevan talven pakkasolosuhteet sallivat, tänä talvena pystytään Kaupin urheilupuiston alueelle tekemään säilölunta seuraavaa syksyä varten, jolloin kesän ajaksi sahanpurun alle säilötystä lumesta saadaan tehtyä latu jo lämpötilan pudotessa lähelle nollaa.

Laduilla kulkeminen muuten kuin hiihtämällä on kielletty. Laduista vastaava henkilökunta törmääkin talven aikana useita kertoja kävelijöiden ja hiihtäjien välisiin vaaratilanteisiin. Kaupin alueella on kävelijöiden käytössä kolmen kilometrin lenkki. Lisäksi Tampereen kaupunki ylläpitää laajaa valaistua, aurattua ja hiekoitettua kävely- ja pyörätieverkostoa.

Ajankohtainen latujen kunto on hyvä tarkistaa käytössä olevasta mSki-palvelusta osoitteesta www.mski.fi/tampere.

Teksti: Mikko Heinonen

Vetokoirat ladulla?

peltolammin ladulla

• vetokoirien harjoitusvuorot tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 19.30 21.30.

Lähikentillä luistellaan ja pelataan, jos talvisäitä riittää

Kaupunki ylläpitää tänä talvena noin 150 luistelu- ja pelikenttää, joista noin reilut 100 on puistoissa sijaitsevia lähikenttiä. Urheilualueilla eri puolilla kaupunkia on 14 kaukaloa ja 19 luistinkenttää, lisäksi koulujen pihoilla on 12 kenttää. Kentät ovat luonnonjäitä Koulukadun tekojäärataa lukuun ottamatta, ja niitä päästään tekemään kunnon pakkasjaksolla, kun luntakin on riittävästi.

Suurimmassa osassa puistojen lähikentistä sallitaan jääpelit, ja tällaiset kentät on aina varustettu jääkiekkomaalein.

Osa lähikentistä on tarkoitettu vain luistelijoiden käyttöön.

Puistokentillä on kyltit, joissa on kerrottu kentän nimi ja osoite sekä palauteyhteystiedot ja hätänumero. Kylttien tarkoituksena on helpottaa avun perillepääsyä mahdollisissa hätätilanteissa ja kertoa, minne voi antaa palautetta kentän kunnossapidosta.

Sää ja lämpötila vaikuttavat hyvin paljon jäädytettävien kenttien kuntoon ja huoltomahdollisuuksiin. Kentät jäädytetään pakkasella, mutta pakkasta ei saa olla kuitenkaan liikaa – yli 20 miinusastetta. Lumisateella kenttiä ei voi jää-

dyttää, mutta lumi on kuitenkin tarpeen kentän reunan ja pohjan tekoon. Myös pakkasesta suojasäähän sahaava nollakeli vaikeuttaa hoitoa. Lähikentän arkihuoltoon kuuluu auraus ja jäädytys, ja viikonloppuisin aurataan.

Talviliukumäet tehdään yleensä kenttien jäädyttämisen jälkeen, mutta lunta ja pakkasta tarvitaan niidenkin tekoon. Yleensä mäkiä on tehty muutama kymmenen eri puolille kaupunkia, mutta leutoina talvina kenttiä ei ole voitu tehdä lainkaan. Isoin jäämäki on ollut perinteinen Muotialan mäki Vihiojanpuisto-Pelipuistossa luonnonrinteessä.

Frenckell

mski.fi/tampere

Anna palautetta!

Luistinkenttien kunnossapidosta voi antaa palautetta palvelupiste Frenckelliin: Frenckelliaukio 2 B puhelin 03 5656 4400 tai sähköpostitse:

palvelupiste.frenckell@ tampere.fi

tampere.fi/jaamaet tampere.fi/luistelukentat

Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

7

ilmoitusliite

Kävellen kuntoon -jaksat paremmin!

Hyvä kestävyyskunto auttaa jaksamaan arjessa paremmin. Säännöllinen reipas kävely parantaa kestävyyskuntoa, tehostaa verenkiertoa sekä vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Reipas kävelylenkki vaikuttaa lisäksi edullisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Vaikutukset kestävät kuitenkin enintään kaksi vuorokautta. Tämän jälkeen liikunta-annos tulisi uusia, jotta positiiviset terveysvaikutukset säilyvät.

Aluksi askelia kannattaa lisätä vähitellen, jolloin elimistö tottuu liikkumiseen. Liikkumisen apuna voi käyttää askelmittaria tai aikaa. Helpoiten askeleet kertyvät arkiliikuntana eli suosimalla jalkoja kulkuvälineenä aina, kun se on mahdollista. Terveysliikuntasuositusten mu-

Haluaisin

kaan kestävyyskunnon ylläpitämiseksi reipasta liikuntaa tulisi tehdä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa siten, että se jaetaan vähintään kolmelle päivälle. Määrän voi koota myös vähintään 10 minuutin liikuntatuokioista päivän aikana.

Kävely tehostaa aivojen hapensaantia ja parantaa ongelmanratkaisu- ja oppimiskykyä, mieli virkistyy. Kävelylenkki tuulettaa ajatuksia ja lenkin jälkeen monet ongelmat ovat löytäneet uudet mittasuhteet; omat tavoitteet ovat selkiytyneet ja ratkaisut löytyneet. Tästä on hyviä esimerkkejä valtakunnan päättäjissäkin. Jos lenkille ottaa vielä mukaan kumppaninsa tai hyvän ystävän, tekee se hyvää myös

sosiaalisille suhteille. Valoisaan aikaan käveleminen antaa myös hyvän tilaisuuden nauttia luonnon valosta, joka myös vaikuttaa tutkitusti piristävällä tavalla.

Säännöllisen kestävyysliikunnan välittömät terveysvaikutukset alkavat heti kävelyn aloittamisen jälkeen aineenvaihdunnan parantumisena. Kahden kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen terveysvaikutuksia on nähtävissä lepoverenpaineessa sekä leposykkeessä, jotka alenevat. Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen positiivisia vaikutuksia on kestävyyskunnon ja verenkierron, sekä veriarvojen paraneminen.

Teksti: Sari Helminen

Liikuntaneuvontaa terveysasemilla Aika 45 minuutin pituiseen neuvontaan varataan suoraan kyseisen terveysaseman ajanvarauksen kautta.

Erillistä lähetettä ei tarvita.

lisätä liikkumista, mitä tekisin?

Liikunnanohjaajat antavat opastusta ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen, kertovat liikuntamahdollisuuksista ja ohjatuista ryhmistä. Liikuntaneuvonta on maksutonta.

Liikunnanohjaajan puhelinneuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 11.00–13.00 Sari Helminen, puh. 050 364 8627

Hatanpään terveysasema tiistaisin klo 8.30–10.45 Hervannan terveysasema torstaisin klo 9.00–10.30 Kaukajärven terveysasema tiistaisin klo 9.00–11.15 Lielahden terveysasema keskiviikkosin klo 13.00–14.30

Liikuntaneuvontaa Tampereen uintikeskuksessa tiistaisin klo 13.30–15.00, ajanvaraus perjantaisin klo 11.30–12.30 Tuomas Mäntynen, puh. 040 806 2514

Linnainmaan terveysasema keskiviikkoisin klo 9.00–10.30 Tammelakeskus torstaisin klo 13.30–15.45 Tipotien terveysasema keskiviikkoisin klo 13.00–14.30

Tehosta kävelyä sauvakävely on kaikille sopiva liikkumismuoto

Kävelyä voi tehostaa ottamalla sauvat mukaan. Sauvakävely on tekniikasta, maastosta, kävelynopeudesta ja kävelijän koosta riippuen jopa 20 prosenttia tehokkaampaa kuin kävely ilman sauvoja. Sauvatyönnön ansiosta askel pitenee, nivelliikkuvuus lisääntyy. Lihastyö tehostuu pakaroissa ja keskivartalon lihaksissa. Käsien tehokas työntö vilkastuttaa verenkiertoa niska-hartiaseudun lihaksissa.

Lähde: UKK-instituutti

Sari Helminen

Ryhmässä li kkeelle Tampereella toimii useita kävelyryhmiä

Liikuntaluotsien vetämät kävelyryhmät ovat maksuttomia ja niihin ei tarvitse ilmoittautua. Tiedusteluja ryhmistä: Sari Helminen, puh. 050 364 8627.

Ryhmät kokoontuvat: Lielahdessa maanantaisin klo 10.30.

Kokoontuminen Lielahden palvelukeskuksen aulassa, Teivaankatu 1.

Nekalassa tiistaisin klo 10.30. Kokoontuminen Nekalan palvelukeskuksen

8

www.tampere.fi/liikunta

KEVÄT 2016

edessä, Kuoppamäentie 24, Norrköping-puisto. pyhäjärven maisemakävely torstaisin klo 10.30. Kokoontuminen Tampereen stadionin edessä, Ratinan rantatie 1, Laukonsillan luona. Mukaan voi ottaa sauvat.

Liikuntapalvelujen ohjatut sauvakävelyryhmät

Kaupin urheilupuistossa, tiistaisin klo 9.00 ja keskiviikkosin klo 9.00.

Kokoontuminen vanhan huoltorakennuksen luona, Kuntokatu 5.

Lamminpäässä, maanantaisin klo 11.00. Kokoontuminen Rauhanportilla, Rauhantie 21.

Liikuntapalvelujen ryhmissä on kausimaksu 22 €. Tiedustelut: Hilkka Riihivuori, puh. 050 554 5834.

Asento: Pystyasento, pieni etukeno.

Jalkaliikkeet: Tehokkaat rytmiset juoksuliikkeet, jalat ojennetaan joka potkulla taakse, loppuojennus on tehokas pakaroille ja nilkkakin ojentuu lopussa.

Käsiliikkeet: Kädet pumppaavat vartalon sivuilla rytmisesti, kyynärpäät hipovat alhaalla vesivyötä, kyynärpää 90 asteen kulmassa ja kädet kauhovat vettä taaksepäin sormet yhdessä.

Rytmi: Vastakkainen käsi ja jalka edessä. Rytmi napakka ja selkeä.

Tempo: Mitä nopeampi tempo, sitä tehokkaampi harjoitus. Temmon muutoksilla saa vaihtelua harjoitukseen.

LIIKUNTAPIIRAKKA p

pa

t as

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti.

i

Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

kävely sauvakävely

pyöräily (alle 20 km/t)

raskaat kotija pihatyöt

marjastus kalastus metsästys

ys Kestävy kuntoa

re

2 t 30 min viikossa

pallopelit luistelu

2 kertaa viikossa

as

vauhdikkaat liikuntaleikit

venyttely tasapainoharjoittelu tanssi sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic

pa

arki-, hyötyja työmatkaliikunta

Lihaskuntoa ja liikehallintaa kuntopiiri kuntosali jumpat

ip

ti

Tampereen kaupungin uimahalleissa saa juoksuvyön lainaksi vesijuoksua varten. Vyö asetetaan ennen veteen menoa vyötärön kapeimmalle kohdalle tarpeeksi tiukalle, jotta se ei nouse vedessä kainaloita kohti. Uimahallien liikunnanohjaajilta saa tarvittaessa vinkkejä harjoitteluun.

Viikoittainen

i

Vesijuoksu on tehokasta ja nivelystävällistä liikuntaa. Lihaksista töihin joutuvat erityisesti alavartalon suuret lihakset, kuten reiden lihakset. Myös vatsalihakset kuormittuvat, kun ylläpidetään tasapainoista pystyasentoa.

re

Vesijuoksu

1 t 15 min

pyöräily viikossa juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit

ra s i t t ava s t i

Terveysliikunnan suositus 18–64-vuotiaille

2009

Lähde: www.vesiliikunta.com

Kertamaksulliset uintikeskuksen jumpat ja saliryhmät

Liikuntapalvelut järjestää kertamaksullisia jumppia, joihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista. Ryhmät täytetään saapumisjärjestyksessä.

Tampereen uintikeskuksen ryhmien kertamaksu on 4 €. Kaikkiin vesiliikuntaryhmiin maksetaan lisäksi uimahallin sisäänpääsymaksu.

Tampereen uintikeskus puhelin 040 090 7808 / kassa puhelin 040 800 4999 / liikunnanohjaajat Joukahaisenkatu 7

Toimintaa uintikeskuksessa

Toisen kerroksen uudistuneella kuntosalilla on mahdollisuus kehittää lihaskuntoa. Mikäli et uskalla lähteä yksin kuntosalille, voit ilmoittautua ohjattuihin ryhmiin, joita järjestetään

Maanantaisin 18.15 - 19.15 Kuntopiiri 19.30 - 20.30 Kehonhuolto Tiistaisin 06.30 - 07.30 Muokkaus 18.15 - 19.15 Kuntopiiri 19.30 - 20.30 Kehonhuolto Keskiviikkoisin 06.30 - 07.30 Kuntopiiri 17.30 - 18.30 Muokkaus 18.45 - 19.45 Kehonhuolto Lauantaisin 11.30 - 12.15 Kehonhuolto Sunnuntaisin 11.30 - 12.15 Kehonhuolto

niin nuorisolle, kuin työikäisille ja senioreille.

Tiistaisin klo 13.15 – 15.00 salilla on liikunnanohjaaja antamassa liikuntaneuvontaa ja ohjeita ym. liikuntaharjoitteluun.

Kuntosalin vieressä olevassa liikuntasalissa järjestetään ohjattuja venyttely, lihashuolto ja kuntopiiriryhmiä ja alakerran liikuntasalissa mm. kuntojumppaa, steppiä ja venyttelyryhmiä.

Tietoja liikuntapalvelujen ohjatuista ryhmistä löytyy ohjausesitteestä, jota on saatavilla uimahalleilta, liikuntapaikoilta, Kotitorilta, kaupungin virastotalolta, Metsosta, sekä sähköisessä muodossa liikuntapalvelujen verkkosivulta osoitteesta www.tampere.fi/ ohjattuliikunta.

Kertamaksulliset vesijumpat Vesijumppa on suunnattu 17 vuotta täyttäneille, uimataito ei ole välttämätön.

Syvän veden jumppa on suunnattu 17 vuotta täyttäneille, uimataito on välttämötön, koska tunnit jumpataan aina syvässä vedessä joko vesivyötä apuna käyttäen tai ilman välinettä.

Vesijumppia järjestetään 11.1. - 15.5.2016, hinta 4 € + uimahallin sisäänpääsymaksu Hervannan uimahalli sunnuntai klo 11.00 vesijumppa Pyynikin uimahalli perjantai klo 6.45 vesijumppa lauantai klo 16.00 syvän veden jumppa sunnuntai klo 16.00 syvän veden jumppa Tampereen uintikeskus tiistai klo 18.45 vesijumppa keskiviikko klo 16.30 vesijumppa

Nettilataus

ÄijäjumppaA 12.1. - 10.5.2016, Tampereen uintikeskuksessa tiistai klo 18.45-19.15 hinta 4 € + uimahallin sisäänpääsymaksu, ei ennakkoilmoittautumista. Ryhmä täytetään saapumisjärjestyksessä.

Työikäisten äijäjumppa on reipastempoista jumppaa huumorilla höystettynä miehille, eri välineitä hyödyntäen vastuksena. Myös naiset voivat halutessaan osallistua äijäjumppaan.

Kuntosalilaiteopastusta 11.1. - 15.5.2016 Tampereen uintikeskus Hinta: sisältyy kuntosalin sisäänpääsymaksuun Maanantaisin klo 08.00 - 09.00 ja klo 17.00 - 18.00 Tiistaisin klo 08.00 - 09.00 Keskiviikkoisin klo 09.30 - 10.30 Perjantaisin klo 09.00 - 10.00

tampere.fi/uimahallit/ nettilataus

lataa rannekkeeseen lisää uintikertoja

Shutterstock

Uintikeskuksessa on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa monipuolista liikuntaa. Perinteisten vesiliikuntamuotojen lisäksi uimahallissa on erinomaiset mahdollisuudet kuntoilla kuntosalilla.

Allastiloissa voi harrastaa vesiliikuntaa, tai osallistua liikunnanohjaajien ohjaamaan uimakoulutoimintaan tai vesivoimisteluryhmiin.

Työikäisten liikuntaryhmät Hinta: 4 €/kerta Jumpat järjestetään pääsääntöisesti kuntosalin viereisessä jumppasalissa.

Voit ladata jo hankittuun uimarannekkeeseen tai sarjakorttiin lisää uintikertoja kätevästi netissä. Latausmahdollisuus toimii rannekkeissa, joihin on uimahallien tai liikuntapalvelujen asiakaspalvelussa ladattu 10 kerran sarjalippu.

Mikäli haluat ladata rannekkeelle tai sarjakortille uuden tuotteen, esim. vaihtaa aikuisten sarjalipun lasten sarjalipuun, lataus onnistuu ainoastaan uimahallin kassalla.

tampere.fi/ohjattuliikunta

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

9

ilmoitusliite

Salaista jääkäripostia 18.3.2016–19.3.2017.

”Jääkärien kirjeet kulkivat Saksasta niin sanottujen salaisten postilaatikoiden kautta.”

Hyttysverkoin varustautuneet jääkärit kirjoittamassa kirjettä kotiin Riianlahden rintamalta 1916. Oikealla istuu jääkäri Ture Brommels, joka Saksassa ollessaan harrasti innokkaasti valokuvausta. Taustalla 2. Jääkärikomppanian korsu, joka oli itärintaman ylipäällikön mukaan nimetty Villa Hindenburgiksi.

Vapriikin kuva-arkisto.

Salaista jääkäripostia Näyttely avautuu Postimuseossa 18.3.

Jääkärien kirjeet kulkivat Saksasta niin sanottujen salaisten postilaatikoiden kautta. Ne olivat osoitteita, jotka kuuluivat yhdyshenkilöille yleensä Tukholmassa. Usein Saksaan lähteneillä jääkäreillä oli peitetarina Ruotsissa, jonka turvin he kirjoittivat kotiväelle omissa nimissään. Tärkeintä kotiväelle oli kirjeen sanoma: lähettäjä oli elossa.

Alma Söderhjelm vastasi salaisen kirjeenvaihdon organisoinnista Tukholmassa. Hänen tehtävänään oli lukea kirjeet ja tarkistaa, että lähetykset eivät sisältäneet jääkäriliikkeelle vaarallista tietoa. –Kirjeen lähettäjien henkilöllisyyden selvittäminen tuotti Söderhjelmille usein vaivaa. Kaikki eivät allekirjoittaneet kirjeitään lainkaan.

Toiset taas laittoivat alle pelkän nimikirjaimen tai kutsumanimen, kertoo tutkija Tuomas Hoppu.

–Jääkäreiden kirjeet ja päiväkirjat valottavat vapaaehtoisjoukon tunnelmia ja mielialoja raskaan palveluksen ja huolien keskeltä. Kirja kertoo myös venäläisten jääkäriliikkeeseen kohdistamista vastatoimista sekä jääkäreiden puolilaillisesta asemasta Suomessa maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen. Pfadfinder-kurssilaisten hajaantumisen, Saksassa vankileireille joutuneiden jää-

10

www.postimuseo.fi

KEVÄT 2016

käreiden ja viimeisenä kotiin palanneiden miesten osalta kirja sisältää myös historiantutkimukselle uutta tietoa, jatkaa Hoppu.

Jääkäriliike sai alkunsa itsenäisyysmielisten ylioppilasaktivistien aloitteesta marraskuussa 1914. Sanomalehdissä oli julkaistu niin sanottu ”suuri venäläistämisohjelma”. Herman Gummeruksen avustuksella Walter Horn ja Bertel Paulig pääsivät kosketuksiin saksalaisten kanssa ja esittivät pyynnön vapaaehtoisten kouluttamisesta Saksassa.

Helmikuussa 1915 alkoi sotilaskoulutus Pfadfinder-kurssilla Lockstedtin leirillä. Aluksi jääkärit puettiin partiopoikaunivormuihin ja heitä kutsuttiin Saksan partiolaisten mukaan Pfadfindereiksi. Pikakoulutukseksi aiotusta koulutuksesta muodostui kuukausien mittainen rupeama, ja partiolaispuvut vaihtuivat asepuvuiksi.

Laajan värväystoiminnan seurauksena koulutuksessa oli kaikkiaan lähes 1900 miestä. Olot Saksassa olivat rankat, koska koulutus ja kuri olivat kovia. Osa miehistä passitettiin rangaistuskomppaniaan ja harvat palasivat sieltä enää jääkäripataljoonaan. Monet koulutukseen sopeutumattomista jäivät siviilitöihin Saksaan.

Vuosina 1916 ja 1917 jääkärit saivat kokemusta rintamalta nykyisen Latvian alueella Misse-joella (Misa-joella) Riianlahden rintamalla sekä Aa-joella (Lielupe-joella). ”Nyt kun on hetki tullut, jolloin marssitaan ulos, niin unohtaa kaikki mikä on tuottanut kärsimystä maailmasta. Sillä nyt lyövät ne hetket, jolloin suuri asiamme lähenee ratkaisuaan. Suomen vapautus. Oi miten suuri onkaan se aate, jonka puolesta me lähdemme nyt taistelemaan isänmaamme vihollista vastaan”, kirjoitti Ilmari Pahkajärvi toukokuussa 1916 ennen rintamalle lähtöä päiväkirjaansa.

–Ruoan ja monien jokapäiväisten tarvikkeiden puute vaivasi rintamalla. Nälkä kurni vatsassa ja koti-ikävä vaivasi. Myös sääskien runsaus koetteli miesten hermoja, kertoo Hoppu. Olof Lagus kirjasi päiväkirjaansa, että hyttysiä oli erityisen runsaasti. Hänen mukaansa ne eivät sitä paitsi olleet mitään tavallisia suomalaisia kesähyttysiä, vaan suuria, pitkäjalkaisia verenimijöitä. ”Välillä

meinaa tulla hulluiksi niiden takia”.

Helmikuun 13. päivänä 1918 Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 hajotettiin ja jääkäreiden pääjoukko aloitti kotimatkan.

Salaista jääkäripostia -näyttely Postimuseossa, Vapriikissa 18.3.2016–19.3.2017.

Jääkärit Saksan tiellä -kirja tulee myyntiin Trafiikin verkkokauppaan http://webshop.trafiikki.fi/ ja Vapriikin museokauppaan 25.2.2016.

Teksti: Helena Pärssinen

Postimuseo

Jääkärihistoria avautuu Postimuseossa aivan uudesta näkökulmasta: jääkäreiden lähettämien kirjeiden ja päiväkirjojen avulla.

Postimuseo julkaisee keväällä tutkija, filosofian tohtori Tuomas Hopun kirjoittaman kirjan ”Jääkärit Saksan tiellä – Jääkäreiden tarina kirjeiden ja päiväkirjojen valossa” sekä avaa näyttelyn ”Salaista jääkäripostia”.

Kirja kertoo jääkäreiden vaiheista ja keskittyy heidän henkilökohtaisiin kokemuksiinsa Saksan vuosien 1915– 1918 aikana. Teoksen päälähteenä ovat jääkäreiden päiväkirjat ja kirjeet, joista välittyy autenttisia aikalaistunnelmia joukon mielialoista koulutuksessa, rintamalla ja vapaa-aikana.

Salaista jääkäripostia -näyttely nostaa esiin jääkärihistoriaan liittyviä kiinnostavia ja koskettavia tarinoita sekä leirielämästä että rintamalta. Näyttely kertoo henkilöistä, olosuhteista ja jääkärien koulutusvaiheen aikaisesta viestinvälityksestä Saksan ja Suomen välillä sekä jääkärien päiväkirjamerkintöihin perustuvista kokemuksista. Esillä on harvinaista esineistöä yksityiskokoelmista.

Postimuseon näyttelyt sijaitsevat museokeskus Vapriikin yhteydessä osoitteessa : Alaverstaanraitti 5 33100 Tampere Avoinna ti - su klo 10 - 18

Tule tutustumaan postin historiaan!

Vaikutelma valosta värien summana

Jussi Koivunen Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

sarahildenintaidemuseo SaraHildenArt

Mikä?

Carolus Enckell • Näyttely 6.2.–15.5.2016 Sara Hildénin taidemuseossa • Avoinna ti–su klo 10–18, 2.5. alkaen ma–su klo 10–18 • Liput 8/6/4 €

Carolus Enckell: Taulun valo I–III (1979–80). Öljy kankaalle, 200 x 140 cm. Sara Hildénin säätiön kokoelma.

Taidemaalari Carolus Enckellin laaja takautuva näyttely avautuu 6. helmikuuta Sara Hildénin taidemuseossa.

Näyttely esittelee taiteilijan maalauksia, piirustuksia ja kolmiulotteisia teoksia 1960-luvun lopulta tähän päivään.

Carolus Enckell (s. 1945) on modernismin ja amerikkalaisen abstraktin taiteen perillinen. Enckellin vähäeleisissä teoksissa on usein lähtökohtana maisema, mutta keskeisintä on väri ja valon kuvaaminen.

Välittömän havainnon ohella harkinta ja suunnitelmallisuus ohjaavat työprosessia, jolloin teokset pelkistyvät puhtaiksi väreiksi ja geometriaan perustuviksi sommitelmiksi ja pinnoiksi.

Näyttelykokonaisuuteen valitut teokset edustavat Enckellin tuotannon tärkeimpiä teemoja, sarjallisuutta ja merkittäviä murroskohtia. Vuoden 1972 Marokon-matkaan liittyvä teossarja on

Enckellin varhaistuotannon merkittävin kokonaisuus: valoa, maisemaa ja arkkitehtuuria tutkiva teossarja on vaikuttanut myöhempiin taiteellisiin kehityslinjoihin.

Marokkolaismaiseman vahvojen värien ohella Enckelliin tekivät vaikutuksen beduiinien teltoissaan käyttämät matot.

Näissä matoissa raitakuvio muodostui spektrivärien (punainen, oranssi, keltainen, vihreä, syaani, sininen, violetti) tasalevyisistä värikentistä. Nämä raidat Enckell näki ”eräänlaisena divisionismin muotona, jossa pinta jaetaan, jotta saadaan aikaan vaikutelma valosta värien summana”. Valovaikutelman tutkiminen on keskeistä esimerkiksi varhaisessa Taulun valo -sarjassa.

1980-luvun teoksissa Enckell esittelee värikentistä koostuvan portti-teeman, joka myöhemmin levittäytyy laajoiksi panoraamisiksi näkymiksi. Näyttelyn teoksissa on nähtävissä Enckellin kiinnostus

muinaisten kulttuurien kuten Egyptin, antiikin Kreikan ja inkakulttuurin arkkitehtuuriin.

Enckellin taiteellisia esikuvia ovat muun muassa yhdysvaltalaisen värikenttämaalauksen johtohahmot Morris Louis ja Mark Rothko sekä minimalismia ja abstraktia ekspressionismia yhdistellyt yhdysvaltalaistaiteilija Brice Marden.

Enckell on luonnehtinut itseään taiteilijana järjestelijäksi tai välittäjäksi.

Hänet tunnetaan myös työstään Vapaan taidekoulun pitkäaikaisena opettajana ja rehtorina sekä Taide-lehden päätoimittajana. Enckell on valittu Vuoden taiteilijaksi 1990, ja hänelle on myönnetty muun muassa Carnegie Art Award vuonna 2001 sekä Pro Finlandia 2009.

Teksti: Anne Kauramäki

Mikä?

Ron mueck • Näyttely 2.6.–16.10.2016 Sara Hildénin taidemuseossa • Avoinna ma–su klo 10–18, 1.9. alkaen ti–su klo 10–18 • Liput 10/6/4 €

Toden tuntuisia veistoksia ihmisistä ja ihmisyydestä Kuvanveistäjä Ron Mueckin laaja näyttely avautuu 2. kesäkuuta Sara Hildénin taidemuseossa. Maailmankuulun taiteilijan teoksia ei ole koskaan aiemmin esitelty Pohjoismaissa.

Australialaissyntyinen, nykyisin Lontoossa asuva ja työskentelevä Ron Mueck (s. 1958) on yksi aikamme merkittävistä kuvanveistäjistä. Ennen taiteilijanuraansa Mueck toimi nukentekijänä sekä valmisti fotorealistisia malleja ja animatronic-hahmoja filmi- ja mainosteollisuuden käyttöön. Taiteellisessa työskentelyssään hän hyödyntää näitä taitojaan.

Mueck aloittaa veistoksen tekemisen perinteisen kuvanveistäjän tavoin muovailemalla savimallin, jonka hän valaa pronssin sijaan polyesterihartsiin tai lasikuituun ja viimeistelee erilaisilla erikoisefekteillä. Lopputuloksena syntyy hyperrealistinen, elävän tuntuinen veistos.

Mueck kuvaa teoksissaan ihmisiä ja ihmisyyttä. Toisinaan veistoksissa on omaelämäkerrallinen yhteys: esimerkiksi Mask II on hänen omakuvansa. Mueckin tyylille on ominaista häkellyttävä toden tuntu ja läsnäolo sekä teosten vaihteleva mittakaava, liioitellun suuresta pieneen ja intiimiin.

Mueckin kuvaaman henkilön edessä katsoja luo oman tarinansa: sen miten tarina alkaa ja miten se jatkuu. Mueck tavoittaa henkilöhahmojensa eleissä ja ilmeissä oivaltavasti hetken, johon katsoja kykenee samastumaan – riippumatta siitä, kokeeko tämä tilanteen omakohtaisesti vai tarkkailijana.

Mueckin teoksia on taidemaailmassa verrattu muun muassa brittiläisen taidemaalari Lucian Freudin alaston-aiheisiin maalauksiin ja yhdysvaltalaisen kuvataiteilija Bill Violan videoteoksiin.

Ron Mueck: Mask II (2002). Sekatekniikka, 77 x 118 x 85 cm.

Yksityiskokoelma. © Ron Mueck

www.tampere.fi/sarahilden

KEVÄT 2016

11

ilmoitusliite

Seniorisirkuksessa saa pelleillä ”Mehän ollaan taitavia” Anni Reenpää

Kulttuuritori Suosikkitapahtuma siirtyy Metsosta Koskikeskukseen

Kulttuuritori on tamperelaisten taide- ja kulttuuriorganisaatioiden yhteinen messutapahtuma. Perinteisesti pääkirjasto Metsossa järjestetty Kulttuuritori siirtyy tänä vuonna Koskikeskukseen Metson remontin tieltä.

Teksti: Emma Pentinmikko

tampere.fi/kulttuuritori

Puistokonsertit tarjoaa taas estradin harrastajille

Tampereen kesään kuuluneet puistokonsertit soivat jälleen ensi kesänä pitkin kaupunkia. Konserttisarjan ajatus on tarjota esiintymismahdollisuuksia paikallisille musiikintekijöille ja tanssiryhmille ja samalla ilmaista ohjelmaa kaupunkilaisille.

Mukana on kuoroja, puhallinorkestereita, akustisia duoja, rock-bändejä ja tanhuryhmiä. Pääestradi on Tammerkosken rannalla sijaitseva Laikunlava, mutta konsertteja järjestetään runsaasti myös kaupunginosissa. Esiintyjäksi voi hakea helmikuun ajan puistokonserttien verkkosivuille.

tampere.fi/puistokonsertit 12

Kuuselan Lähitorilla on perjantai-iltapäivisin otettu esiin jongleerauspallot ja muut sirkusvälineet ja ryhdytty kokeilemaan eri sirkuslajeja.

Sirkusohjaajat Nadja Laine, Minta Metteri ja Johanna Peltola ovat suunnitelleet sirkustunnit sellaisiksi, että ne soveltuvat kaiken kuntoisille osallistujille.

-Jokainen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan, joskus vaikka vain katsellen, kertoo ohjaaja Laine.

Seniorisirkus on hauskaa yhdessä tekemistä. Sirkustuokioissa unohtuu arjen pikku murheet, kun keskitytään renkaan pyörittämiseen tai tasapainolautasen pi-

Tukena

turvapaikanhakijoille kulttuurin keinoin Kulttuurilla ja kohtaamisilla on suuri merkitys turvapaikanhakijoiden kotoutumisessa. Kulttuuripalvelut järjestää keväällä mm. turvapaikanhakijoiden ja tamperelaisten koululaisten tapaamisia ylä-asteilla ja lukioissa, kielikahviloita, kielisirkusta ja muuta vapaa-ajan toimintaa. Koulutapaamisissa nuorille tarjoutuu mahdollisuus tutusta pakolaisten tarinoihin ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan.

Kielikahviloissa tutustutaan suomen kieleen ja kulttuuriin rennosti jutustellen, kun taas kielisirkuksessa perheet opettelevat suomea sirkuksen varjolla.

Kevään korvalla halukkaille tarjotaan myös mahdollisuus osallistua pyöräilyopetukseen ja opastetuille pyöräretkille.

www.tampere.fi/kulttuuripalvelut

KEVÄT 2016

tämiseen kepin päässä. Lajia ei harrasteta otsa rypyssä, vaan tärkeä osa Seniorisirkusta on leikkisä tunnelma.

-Ryhmässä on ollut rento ja hyvä ilmapiiri toiminnan alusta alkaen. Innostuneet ja ennakkoluulottomat osallistujat ovat rohkeasti kokeilleet mitä erilaisempia sirkustemppuja, kertoo Laine iloisena.

Seniorisirkuksessa on kokeiltu mukautetusti useita perinteisiä sirkuslajeja, kuten jongleerausta, akrobatiaa, klovneriaa ja tasapainolajeja. Sirkustyöpajaan kuuluu alkulämmittelyt, toimin-

Tanssit

Pakkahuoneella jatkuvat Tamperelaisten toiveesta aloitettu Keinu kanssani -tanssisarja saa jatkoa tänä keväänä. Tullikamarin Pakkahuoneella tanssitaan torstaina 18.2. ja 21.4. kello 19 alkaen.

Tanssien esiintyjinä nähdään valovoimaisia tanssilavojen tähtiä. Pakkahuone on osoittautunut hyväksi tanssipaikaksi ja tilaisuudet ovat keränneet paljon kiitosta kävijöiltä.

Jos epäilee oman tanssiaskeleensa haparoivan, voi paikalle saapua tanssin opetukseen tuntia aiemmin. Askelluksia opettaa Riikka Kangasmäki.

Keinu kanssani -tanssit Tullikamarin Pakkahuoneella 18.2. & 21.4. klo 18 / 19.

Liput 10 € ovelta + narikka

nalliset harjoitukset ja loppurentoutus.

-Ensi kerralla viritetään sitten trapetsi, totesi eräs sirkuslainen.

Trapetsista ei vielä tiedä, mutta seniorisirkus jatkuu tänä keväänä perjantaisin 15.1. - 29.4.2016 klo 14.30 - 15.30 Kuuselan Lähitorilla, osoitteessa Nuolialantie 46. Pajoihin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Sirkuspajat toteutetaan kulttuuripalvelujen ikäihmisten kulttuuritoiminnan ja Kuuselan yhteistyönä.

Teksti: Tarja Järvinen

elut

Kulttuuritori La 13.2.2016 klo: 11 - 16 Koskikeskuksen keskusaukiolla.

Seniorisirkuksessa teknistä taitoa tärkeämpää on yhdessä tekemisen ilo ja onnistumisen kokemukset.

Kulttuuripalv

Tapahtumaan osallistuu tamperelaisia museoita, teattereita, tapahtumajärjestäjiä ja festivaaleja. Torin tekee eläväksi lähes tauottomasti pyörivä ohjelmanumerot, jotka tarjoavat maistiaisia osallistujaorganisaatioiden tulevasta ohjelmistosta. Mukana on musikaalinumeroita, näytelmäkatkelmia ja lapsia paikalla viihdyttävät teattereista tutut hahmot.

Tapahtuman vetonaulana järjestetään suuret maksuttomat kulttuuriarpajaiset, joissa arvotaan tasatunnein osallistujaorganisaatioiden lahjoittamia lahjakortteja, pääsylippuja ja muita hienoja palkintoja.

Facebook “f ” Logo

Puutarhakatu 11 3. krs Avoinna arkisin 8.30–15.45 Tampereen kaupunki kulttuuripalvelut PL 487 33101 Tampere

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

tampereenkaupunginkulttuuripalvelut KulttuuriTampere trekulttuuri

Nea Lindgrén

Tuotantotuella kulttuuria kaupunkiin

Tiesitkö, että Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut myöntää vuosittain tuotantotukea yli sadalle erilaiselle tapahtumalle? Haluaisitko järjestää runofestivaalin, performanssitapahtuman, teatteriesityksen tai vaikkapa konsertin?

-Tuotantotuki on yksi tavoistamme tukea ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa, kokeilevia tapahtumia ja uusia avauksia, kertoo kulttuuripalvelupäällikkö Elise Pedersen.

Sándor Vályn teos Young Dionysous nähdään Galleria Himmelblaussa osana Tampere Biennalen ohjelmistoa.

Tampere Biennale juhlii huhtikuussa 30 vuotta suomalaisia nykysävellyksiä Ennakkoluulottomien korvien konsertteja, äänitaideteoksia, iltaklubeja sekä perhepäivä on luvassa Tampere Biennalen ohjelmistossa 13.–17.4.2016.

Säveltäjä Usko Meriläisen visiosta syntynyt festivaali juhlii 30 vuotista taivaltaan monipuolisella ohjelmalla. Tapahtuman ytimessä on alkuvuosien tapaan suomalaisten nykysäveltäjien teokset. Tampere Filharmonia on tilannut juhlavuoteen uuden teoksen säveltäjä Antti Auviselta.

Festivaalin muista tilausteoksista vastaavat Niilo Tarnanen ja Jan Anderzén.

Taiteellinen johtaja Sami Klemola toteaa,

että festivaali sukeltaa juhlavuonnaan syvälle kokeellisen äänitaiteen syövereihin ja avaa uusia näkökulmia musiikin tekemisen eri tapoihin.

Tampere Biennale on kutsunut yhteistyöhön useita kiinnostavia kumppaneita. Moderni taidemusiikki saa rinnalleen äänitaiteen, jonka ohjelmasta vastaa Tampereen taidemuseo. Näyttelyt ovat esillä useissa gallerioissa. Eri puolilla keskustaa soivat ääni-installaatiot ovat puolestaan Sibelius-Akatemian tuotantoa. Tullikamarin Klubilla nousevat la-

valle Fonal Recordsin taitelijat. Festivaalin päättävä Perhepäivä toteutetaan Sara Hildénin taidemuseossa yhdessä Kulttuurikasvatusyksikkö Taiten ja Pirkanmaan musiikkiopiston kanssa.

Tampere Biennalen ennakkotapahtuma virittelee festivaalitunnelmiin 30.3.– 1.4.2016. Pääkirjasto Metson musiikkiosasto johdattelee uuden musiikin äärelle ja näyttelyavajaiset muistuttavat myös tulevasta äänitaidetarjonnasta. Koko festivaalin ohjelma julkaistaan helmikuussa.

tamperemusicfestivals.fi/ biennale

Tuotantotuen hakeminen on kevyttä. Rahoitusta tapahtuman tai projektin järjestämiseen voivat hakea yhdistykset, yhteisöt ja työryhmät. Avustuksia myönnetään keskimäärin muutamia satasia tuotannon koosta ja sisällöstä riippuen.

Hakuaika on jatkuva, mutta hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, sillä hakemuksen käsittelyaika on keskimäärin yksi kuukausi. Rahallisen tuen lisäksi kulttuuripalvelut auttaa tarvittaessa tukemiaan tapahtumia tiedotuksessa.

tampere.fi/ kulttuurituotantotuet

Kulttuurifestari Spark valloittaa fantasialla Upeita esityksiä ja hauskaa tekemistä - lasten ja nuorten oma kulttuurifestari Spark tulee jälleen tänä keväänä. Tapahtuma järjestetään lauantaina 23.4.2016 klo 12–16 ensimmäistä kertaa Monitoimitalo 13:ssa, osoitteessa Satakunnankatu 13.

Tapahtuma ottaa haltuunsa koko Monitoimitalon. Sparkin teemana on tänä vuonna fantasia, jonka mukaista tekemistä, näkemistä ja kokemista löytyy talon jokaisesta kerroksesta. Lava on varattu lasten ja nuorten omille esityksille.

Erilaisten työpajojen ja esitysten lisäksi tapahtumassa tutustutaan taide- ja kulttuuriharrastuksiin Pirkanmaan alueella.

Kulttuurifestari Sparkin tarkoitus on antaa lasten ja nuorten loistaa heille varatulla estradilla. Tavoitteena on myös tarjota

lapsille ja nuorille mahdollisuus taiteen ja kulttuurin kohtaamiseen ja itse tekemiseen matalalla kynnyksellä. Tapahtuman fantasiateeman avulla voi kuvitella itsensä mitä upeimpien seikkailujen keskelle.

Luvassa on taatusti kokemisen arvoinen tapahtuma.

Kulttuurifestari Sparkin järjestävät Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Teksti: Jenni Taipalus

tampere.fi/spark

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

13

ilmoitusliite

Hauska harrastus Käsityön taiteen perusopetuksessa ei mennä totuttujen kaavojen mukaan IIDA KALAKOSKI on aloittanut käsityön taiteen perusopinnot syksyllä 2015 työväenopistossa Ylöjärven toimipisteessä.

- Minua kiinnosti ja innosti erityisesti opintojen tavoitteellisuus. Toiminta - taiteen perusopetus - sinällään oli ennestään tuttua, sillä olen lapsena kotiseudullani käynyt sekä sanataiteen että kuvataiteen perusopetuksessa. Pitkäjänteisessä opiskelussa tulee vääjämättä vastaan asioita ja tekniikoita, joita ei tulisi varmaan edes kokeiltua ilman näitä opintoja, Iida arvelee. - Kuluneen syksyn kankaanpainanta on ollut juuri sellainen asia. Nyt tuntuu, että parasta opinnoissa on se, että mennään ilmaisu edellä - tekniikka on sinänsä toissijainen asia, oikeastaan toteutuksen väline, Iida jatkaa pohtimistaan. Hänen mielestään opinnoissa pystyy myös haastamaan itsensä, mutta haasteellisuus on tässä yhteydessä riemukasta, ”tekemistä extremesti”, kuten Iida kuvailee.

ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ on puolestaan jo käynyt kokonaan käsityön taiteen perusopetuksen kuusivuotiset opinnot, jotka koostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Syventävien

Tampereen seudun työväenopisto

KE V Ä T 2016

TAMPERE YLÖJÄRVI TAMPEREEN SEUDUN TYÖVÄENOPISTO

Kevätkauden 2016 ohjelma on jaettu mainosjakeluna koteihin Tampereella ja Ylöjärvellä 18.-19.12.2015. Ohjelma on saatavilla myös kirjastoista ja nähtävissä kotisivuilla.

Ilmoittautumiset alkaen ma 4.1.2016 porrastetusti ainealueittain klo 13.00 alkaen.

Toimistot Tampereella Sampolassa ja Tammelan koululla Ylöjärvellä Koulutuskeskus Valossa www.tampere.fi/tyovaenopisto tyovaenopisto@tampere.fi toimistot puh. 040 801 6471

14

www.tampere.fi/tyovaenopisto

Iida Kalakoski painamassa kangasta

opintojen lopuksi hän osallistui keväällä 2015 päättötyönäyttelyyn portfolioineen.

Opinnoista hän on saanut runsaasti uusia kädentaitoja ja tuttavia sekä paljon iloa niin tekemistään tuotteista kuin itse tekemisestäkin.

- Voi olla, että osa tuotteista on laitettu esille ja osa jäänyt pölyttymään kellarin hyllylle, naurahtaa Anna-Maria. - Tekeminen on kuitenkin ollut palkitsevaa, ja erinomaista vastapainoa työlle. Opinnot ovat muodostaneet monipuolisen kokonaisuuden, jossa olen päässyt kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja niiden luovaa yhdistelemistä. Jotkut tekniikat pääsivät yllättämään, kuten kirjonta - sitä ei tarvinnutkaan tehdä ihan perinteisillä tavoilla.

Tehtävien toteutuksesta sai päättää itse, ei ole tarvinnut mennä totuttujen kaavojen mukaan, vaan olen voinut soveltaa oppimaani. Otin siis rusinat pullasta ja vain nautiskelin!

Opintojen nurjaksi puoleksi Anna-Maria mainitsee hymyillen sen, että kotiin on päässyt kertymään paljon erilaisia materiaaleja - niille pitäisi olla säilytystilaa.

MOLEMMAT NAISET ovat käyneet pal-

jon myös muilla käden taitojen kursseilla.

Mikä on suurin ero lyhyemmän kurssin ja pitkäjänteisemmän tekemisen välillä?

- Ihan lyhyimmillä kursseilla lähinnä syöksytään hommaan, tehdään työ ja hävitään kurssin jälkeen kukin taholleen, miettii Anna-Maria. - Pidemmillä kursseilla ryhmän dynamiikka on isommassa osassa, saati sitten taiteen perusopetuksessa, jossa saman ryhmän kanssa kuljetaan useampi vuosi. Nytkin jatkamme vielä yhdessä ryhmänä meille räätälöidyllä jatkokurssilla, Anna-Maria toteaa iloisena.

- Pidemmillä kursseilla ehtii myös irrottelemaan ja kokeilemaan asioita ihan eri tavalla kuin lyhytkursseilla.

TAMPEREEN SEUDUN työväenopistossa järjestetään taiteen perusopetusta myös aikuisille. Taiteen perusopetus on useamman vuoden kestävää, harrastuspohjaista ja monipuolista eri taiteen alojen opetusta ammattilaisten ohjauksessa. Työväenopistossa aikuiset voivat opiskella joko kuvataiteen tai käsityön taiteen perusopetusta. Opintoihin haetaan joka toinen vuosi. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden pitkäjänteiseen taiteen opiskeluun

Hienosti pestyt pensselit

Kuvataiteen tuntiopettaja, kuvataitelija Tiina Jaakkolan mielestä eri-ikäisten opettaminen on rikkaus.

TIINA JAAKKOLA opettaa sekä Sara Hildén -akatemiassa että Sampolassa.

- On suuri rikkaus, että saan opettaa sekä lapsia että aikuisia, miettii Tiina.

- Opetushan on erilaista - aikuisten kanssa voi luovia ryhmän intressien mukaan ja toiminta sujuu itsenäisesti, mutta lapsien ollessa kyseessä tunnit pitää suunnitella paljon tarkemmin. Lapsethan haluavat koko ajan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu - he kyselevät, että tämä on valmis, mitä sitten teen, Tiina nauraa.

LAPSIA MYÖS opetetaan omatoimisuuteen ja ryhmässä toimimiseen. - Lapsia voi vähän kehaista, että pesitpä pensselit

hienosti. Sillä tavalla opitaan huolehtimaan yhteisistä välineistäkin, huomauttaa Tiina.

Hän nauttii siitä, kun näkee opiskelijan kehittyvän ilmaisussaan ja tekniikoissaan.

Kuvataidekoulun lapsiryhmiä hän opettaa 2-3 vuotta peräkkäin, ja opiston kursseillakin opiskelijat ovat saattaneet käydä jo useamman vuoden. Silloin kehityksen todellakin näkee. - Joskus kehitys on aivan uskomatonta. Eräskin nuori mies kävi vuoden erilaisilla kuvataidekursseilla, myös minun opetuksessani. Alussa hän ei osannut paljoakaan, mutta vuoden päästä hän jo haki taidekouluun - ja pääsi sinne jatkamaan opiskelua. Sellaista kehitystä

on ihan mahtavaa seurata, Tiina kertoo innostuneena.

MIKÄ ON ryhmän merkitys opiskelijoille?

- Ryhmä on erittäin tärkeä elementti opinnoissa, toteaa Tiina. Varsinkin aikuisilla ryhmä tukee ja kannustaa opiskelijaa. Ryhmässä opitaan paitsi opettajalta, niin myös muilta opiskelijoilta. Lapsilla puolestaan ryhmässä ilmenee näkyvämmin kilpailuhenkeä - arvostellaan toisten töitä, puhutaan kenellä on paras työ tai teos. Kilpailuhenkeä Tiina hillitsee puhumalla, että kaikki ovat hyviä - vain erilaisia. Kukin saa tehdä taidetta ihan omalla tavallaan.

Aikuisten taiteen perusopetus Kuvataide Sara Hildén -akatemiassa Tampereella Käsityön taide Ylöjärvellä • • • •

Monipuoliset ja laaja-alaiset opintokokonaisuudet Laadukasta opetusta eri alojen taiteilija-opettajien myötä Jatkuvuutta - opetus etenee vuosittain tasolta toiselle Taitoja ja tietoja: taitoja omaan kuvalliseen työskentelyyn, sanoja ja käsitteitä kuvataiteesta keskusteluun

KEVÄT 2016

Perusopinnot kestävät 3 vuotta ja syventävät opinnot 3 vuotta.

Opetus perustuu lakiin Taiteen perusopetuksesta 633/1998.

Lisätietoja: Sara Hildén -akatemia puh. 040 806 3583 tai Valon toimisto puh. 040 133 1476.

Vähän kaikille kaikkea Tampere Filharmonian kevät 2016

Tampere Filharmonia tuhansittain yleisöä keränneessä Sorsapuiston konsertissa elokuussa 2015

Tampere Filharmonian kausikorttimyynti saavutti ennätyslukeman syksyllä 2015. ”Yleisön ansiosta orkesteri on saanu paljon innostusta, mikä on vaikuttanut siihen, että soiton taso on ihan parasta luokkaa Suomessa”, orkesterin ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali iloitsee.

Kevätkaudella soivat saksalaisitävaltalainen kantaohjelmisto ja uusi suomalainen musiikki. Lisämaustetta ohjelmaan tuovat muun muassa videopelimusiikin konsertti ja Disney-vappukonsertit. Kausi päätetään juhlallises-

ti sinfonioiden sinfoniaan, Beethovenin yhdeksänteen.

Solisteina soittavat vierailevien tähtien lisäksi Filharmonian omat muusikot. Lavalla nähdään myös musiikinopiskelijoita Tampereen Musiikkiakatemian kanssa järjestettävässä yhteistyökonsertissa ja tulevaisuuden supertähtiä nuorten solistien konsertissa.

Luvassa on myös hieno kamarimusiikkikevät, kun Tampere Filharmonian Faunien iltapäivä -sarja viettää 20-vuo-

tisjuhlaansa. Kamarimusiikkia soitetaan Tampere-talon Pienessä salissa muutamina sunnuntai-iltapäivinä, minkä lisäksi tarkoituksena on jalkautua myös oman kotitalon ulkopuolelle! ”Siellä on vähän kaikille kaikkea.

Soitetaan Brahmsin sinfoniat ja paljon ensiesityksiä”, Rouvali kertoo. Hänen lisäkseen orkesteria johtaa kevään mittaan liuta eturivin kapellimestareita. ”Välillä tarvitaan myös vanhemman maestron perspektiiviä, sitä saadaan sitte vierailijoilta”, Rouvali pohtii.

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Tampere Filharmonia TreFilharmonia

www.tamperefilharmonia.fi

KEVÄT 2016

15

ilmoitusliite

Muumilaaksossa tapahtuu

© Moomin CharactersTM

Tampereen taidemuseon Muumilaakso •

•

Muumilaakso on kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin (1914—2001) alkuperäisiä muumiteoksia esittelevä museo, joka sijaitsee väliaikaisesti Tampereen taidemuseon pohjakerroksessa. Muumilaakson ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu noin 2000 Tove Janssonin piirustusta ja maalausta sekä nelisenkymmentä taiteilija Tuulikki Pietilän kolmiulotteista muumikuvaelmaa.

Museon teokset perustuvat Tove Janssonin muumikirjoihin, joita on käännetty jo yli 50 kielelle.

Muumilaakson Seikkaillen kotiin -näyttely esittelee muumikuvituksia, joiden aiheena on matkustaminen, seikkaileminen ja kotiin paluu. Muumien elämässä arki ja seikkailu, turvallisuus ja vaarat sulautuvat kiehtovalla tavalla tosiinsa. Muumitalo erilaisine asukkaineen on yksi näyttelyn keskeisimpiä teoksia. Muut kolmiulotteiset kuvaelmat sekä piirustukset ja maalaukset täydentävät mielikuvaa muumitarinoiden jännittävistä seikkailuista. Niihin voit tutustua aina lokakuun 2016 loppuun saakka, jonka jälkeen Muumilaakso sulkee ovensa ja valmistautuu muuttoon Tampere-taloon.

Muumilaaksossa järjestetään keväällä runsaasti eri-ikäisille kävijöille suunnattuja tapahtumia. Lapsille suunnattujen muumiaiheisten draamakierrosten oppaana toimii itse Hosuli eli Jarmo Skön.

Perhepäivänä 12.3. nukketeatteriryhmä Viirus esittää Muumilaaksossa Tove Janssonin tarinaan perustuvan Näkymätön lapsi -nukketeatteriesityksen.

Miki Tokoyoda luennoi Muu-

milaaksossa aiheina Tove Janssonin viiva, Muumitalo ja sen sisustustyyli sekä Vuodenajat muumitarinoissa.

kaikki museovieraat tervetulleita. Seniorit pääsevät sisään museoon kahdella eurolla koko päivän ajan.

Muumilaakson senioripäiviä eli Toven torstaita vietetään noin kerran kuussa.

Senioripäivinä Muumilaaksossa vuosia työskennellyt Hannu Lehtisalo opastaa näyttelyn klo 14. Senioripäivien yleisöopastuksiin ovat

Opastuksia voi tilata ryhmille myös muina aikoina sekä suomeksi että englanniksi. Kierroksen teema on Tove Jansson, muumitarinoiden luoja, ja sen pituus on noin 45 minuuttia. Tamperelaisille koulu- ja päiväkotiryhmille

opastus on ilmainen, muille ryhmille hinta on 55 euroa.

Tarjolla on myös ilmainen, lyhyempi Muumilaakson esittely.

Tarkemmat tiedot tämän lehden Tapahtumakalenterissa ja Muumilaakson nettisivuilla.

Tervetuloa!

Teksti: Virpi Nikkari

Marraskuusta 2016 uuden Muumimuseon avautumiseen saakka muumeihin voi tutustua Tampere-talon Talvipuutarhan näyttelyssä. Siinä esitellään uuden museon suunnittelua ja digivedoksia muumiaiheista, joten päivääkään ei tarvitse olla ilman muumeja. Piirros: näyttelyarkkitehti Taina Väisänen.

Teksti: Virpi Nikkari

Yhteystiedot

” Muumilaakso Taidemuseossa sulkee ovensa 30.10.2016.”

Muumilaaksosta tulee 2017

Muumimuseo Tampere-talossa avataan yleisölle 9.5.2017 ainutlaatuinen Muumimuseo. Uusi museo tulee olemaan ainoa muumimuseo koko maailmassa.

Museolla on 1 500 m2 tilaa näyttelytoimintaa ja museopedagogiikkaa varten.

Isommat tilat mahdollistavat Tove Janssonin ainutlaatuisen kokoelman nykyaikaisen, elämyksellisen ja moniaistisen esittelyn.

16

muumilaakso.tampere.fi

KEVÄT 2016

Muumimuseossa on esillä aiempaa enemmän teoksia ja niiden ripustus on toteutettu uusinta innovatiivista museotekniikkaa hyödyntämällä.

Teoksiin ja Tove Janssoniin liittyvää tietoa on saatavilla viidellä eri kielellä. Myös saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Vierailu uudesssa Muumimuseossa tulee olemaan kokonaisvaltainen taiteellinen ja audiovisuaalinen elämys.

Muumilaakson muutto liittyy laajempaan Tampere-talon uudistushankkeeseen. Sen yhteydessä rakennusta remontoidaan, laajennetaan ja sen ravintolapalveluja uudistetaan. Tästä hyötyvät myös uuden Muumimuseon asiakkaat.

Tampereen taidemuseo ja Muumilaakso Puutarhakatu 34 33230 Tampere

Avoinna ti–pe 9–17, la–su 10–18, ma suljettu Liput: Taidemuseo 8 / 3 € Muumilaakso 7 / 3 € Yhteislippu 10 / 4 € Puh. 03 5656 6577 Facebook “f ” Logo

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

muumilaakso tampereentaidemuseo Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Jari Kuusenaho

Musée Regards de

Provence Vuonna 2013 Marseillessa avatun taidemuseon kokoelma käsittää yli 900 taideteosta, joista varhaisimmat ovat peräisin 1700-luvulta ja uusimmat tältä vuosituhannelta. Kokoelman on luonut Pierre Dumon, joka yhdessä Michèle-puolisonsa kanssa perusti 1997 Regards de Provence -säätiön ja päätti siitä lähtien keskittyä taiteenkeräilyssään Provencen ja Välimeren alueen taiteeseen.

Elin Danielson-Gambogi: Italialainen perhe, 1900, Tampereen taidemuseo. Välimeren valoa - näyttelyssä on teoksia myös Tampereen taidemuseon omista kokoelmista.

Välimeren valoa Maalauksia Musée Regards de Provence -taidemuseon kokoelmista

Tampereen taidemuseossa esiteltävän ranskalaisen Musée Regards de Provence -taidemuseon liki 80 teoksen kokonaisuuden pääpaino on 1800-luvun loppupuolen taiteessa ja modernismissa, mutta mukana on myös joitakin varhaisempia teoksia ja orientalistisia aiheita.

Aurinkoisten, värikkäiden ja elämäniloisten maisemien, kaupunkinäkymien ja henkilökuvien muodostamasta katselmuksessa näyttelyvieras saa erinomaisen

läpileikkauksen Ranskan taiteen historiasta.

Välimeren valoa -näyttely jakautuu kahteen osaan. Musée Regards de Provence -taidemuseon teokset ripustetaan Tampereen taidemuseon ylimpään kerrokseen. Keskikerroksessa esitellään taas noin 50 maalauksen kautta kotimaisten taiteilijoiden Välimeren rannoilta, myös meren eteläpuolisilta alueilta, peräisin olevia aiheita.

René Seyssaud: Nainen ja lapsia sinimailasniityllä, 1903, Musée Regards de Provence

Välimeren maat, maisemat, ilmasto ja valo ovat kautta aikain kiehtoneet myös suomalaisia taiteilijoita. Italiaan ehti ensimmäisenä suomalaismaalarina Alexander Laureus, jolta on säilynyt monta tunnettua aihetta Roomasta 1800-luvun alusta. Laureuksen lisäksi näyttelyssä on esillä teoksia mm. Albert Edelfeltiltä, Elin Danielson-Gambogilta, Hugo Backmanssonilta ja Gabriel Engbergiltä.

Välimeren valossa maalatut kaukaiset rannat, vuoristoiset maisemat, aurinkoiset niityt ja kaupunkien katunäkymät valaisevat Tampereen keskitalven hämärää aina kevään kirkkauteen saakka.

Vuoden nuori taiteilija 2016 Reima Nevalainen 11.6.–11.9.2016

Vuoden 2016 nuori taiteilija julkistettiin syyskuun lopussa Taidemuseolla. Hän on Porvoossa asuva

Jari Kuusenaho

ja työskentelevä taidemaalari Reima Nevalainen. Edeltäjiensä tapaan Nevalainen saa näyttelyt Tampereen taidemuseoon ja Aboa Vetus & Ars Nova -museoon Turussa sekä 20 000 euron stipendin näyttelyiden valmisteluun.

Reima Nevalainen on kollaasitekniikkaa suosiva maalari. Maalauspintojen elävyydestä, tummien ja vaaleiden värien kontrasteista ja selkeistä aiheista johtuen hänen teoksissaan on hyvin voimakas läsnäolon tuntu. Hänen taiteensa keskiössä on ihminen, elämän kolhima, ristiriitainen ja salaperäinen ihmishahmo, ehkä taiteilijan omakuva.

Ekspressiiviset pensselien ja siveltimien jäljet saattavat antaa vaikutelman spontaanista työskentelystä, mikä on kuitenkin useimpien

teosten kohdalla väärä tulkinta. Nevalainen pohtii työnsä perusteita ja maalaustensa lähtökohtia harkiten:

Maalaus on epätoivoinen yritys tavoitella pakenevia kuvia, hidastaa aika ja mieli, ja ennen kaikkea nähdä todellisuus sellaisenaan. Minulle valmis maalaus on pysähtynyt tila jossa olemme yhtä aikaa elossa ja kuolleita.

Se on aika jossa ei ole vielä tai enää merkityksiä, käsitteitä, sanoja tai tottumuksia. Tämän tyhjyyden näen kaiken taustalla, perimmäisenä kerroksena. Haluan kaivaa sen esiin kuvillani ja ohjata huomion olemassaolon itseisarvoon joka löytyy joka hetki kaiken alta, sanojen ja elämäntarkoitusten alta.

Teksti: Tapani Pennanen

Reima Nevalainen on järjestyksessä jo 32. Vuoden nuori taiteilija.

www.tampere.fi/taidemuseo

KEVÄT 2016

17

ilmoitusliite

Metso remontoidaan ja Linnainmaa saa kirjaston ”Täällä tuntee rakennusmies tekevänsä taidetta”, totesi rakentaja pääkirjasto Metson työmaalla 1980-luvulla, kun Hämeenpuiston viereen alettiin rakentaa uutta, tamperelaisia hämmentänyttä kirjastoa.

METSO on Tampereen kansainvälisesti tunnetuin rakennus, jossa on 30 vuoden aikana vieraillut yli 30 miljoonan kävijää. Vuodet ovat kuluttaneet ja nakertaneet lähes joka kohtaa arvokkaassa rakennuksessa, joten perusparannus on enemmän kuin tervetullut.

Metso saa uusia tiloja ja pintoja, korjattuja Pietilän huonekaluja ja uusia tuoleja ja pöytiä. Myös talotekniikka uusitaan.

TILOJEN UUDISTAMISESSA on ajateltu ennen kaikkea asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Taloon tulee tilaa työskentelylle, tilaisuuksille ja tekemiselle. Uuden Metson pohjakerrokseen tulee näyttelytila, erilaisia kokous- ja luentosalitiloja sekä kaikille avoimia työtiloja. Remontissa sijoitetaan yleisötiloja uudelleen niin, että asiakkaat saisivat valoisia tiloja käyttöönsä enemmän kuin ennen.

Pääkerrokseen on muun muassa tulossa uusi mukava olotila ja pieni ”stage” haastatteluille ja muille esiintymisille.

Tammikuussa 2016 päästään remontissa tositoimiin, kun uudistustyöt alkavat yläkerran tiloissa. Parvikerrokseen on tulossa avara lehti-

lukusali, jonka lasiseinien kautta tilaan saadaan avaruutta ja valoa. Lisäbonuksena on viereinen kirjaston kahvila. Kahvikupin voi halutessaan viedä lehtilukusaliin tai päinvastoin: lehden voi ottaa mukaansa kahvilan pöytään.

METSON PERUSPARANNUKSEN kustannusarvio on tämän hetkisten tietojen mukaan vajaa 11 miljoonaa euroa. Perusparannuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy ja rakennuttaja on Tampereen Tilakeskus. Perusparannuksen toivotaan valmistuvan syksyllä 2017.

Rakennus pyritään pitämään avoinna koko remontin ajan, mutta joitakin katkoksia toiminnassa saattaa tulla. Kirjasto tiedottaa niistä sekä parannustöiden etenemisestä kirjastossa, kotisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.

UUTEEN LINNAINMAAN hyvinvointikeskukseen suunnitellaan kirjastoa, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. Hyvinvointikeskus kirjastoineen sijoitetaan Prisma-kauppakeskukseen. Kirjaston kanssa samassa tilassa on neuvola- ja nuorisopalveluita ja liikuntatilaa. Samalla Kalevassa sijaitseva Pellervon kirjasto sulkeutuu ja sen kokoelmat siirtyvät Linnainmaalle.

Yhteinen hyvinvointikeskus on tila, jossa asukkaat ja palvelut kohtaavat luontevasti ja perheet saavat paljon palveluja yhdestä paikasta. Hyvinvointikeskuksesta toivotaan tulevan kohtauspaikka kaikenikäisille asukkaille. Yhdistetty kahvila-lehtilukusalissa tarjoaa osaltaan hyviä eväitä kohtaamisille.

Lisää tietoa kirjaston kotisivuilta: www.tampere.fi/kirjastot #uusimetso

Kevään

KIINNOSTAVIA KIRJAILIJAVIERAITA Ti 5.3. klo 15.30 Peltolammi kirjailija Päivi Alasalmi Ma 7.3. klo 18 Sampola tietokirjailija, Finlandia-palkittu Tapio Tamminen Ti 15.3. klo 18 Messukylä kirjailija Johanna Sinisalo Pe 18.3. klo 18 Lielahti sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla Ke 6.4. klo 17.30 Hervanta toimittaja, kirjailija Minna Lindgren Filosofiaa kannattaa kuunnella

tampere.fi/kirjastot #uusimetso

Yleisö löysi itsepalvelutunniT Hervannan, Lielahden, Messukylän ja Sampolan kirjastot aukaisevat ovensa aamusin jo klo 9.

Asiakkaat ovat ottaneet ilolla vastaan aamun lisätunnit.

TAMPEREELLA ON myös kokeiltu omatoimikirjastoa. Omatoimikirjastossa asiakkaat pääsevät käyttämään tiloja ja kokoelmia silloinkin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Kirjastotiloissa voivat asukkaat myös pitää pienimuotoisia kokouksia. Kirjastoissa on edelleen normaa-

18

kirjasto.tampere.fi

lia aukioloaikaa, jolloin asiakkaat voivat asioida virkailijan kanssa.

KÄMMENNIEMEN JA KOIVISTONKYLÄN kirjastot muutetaan vuoden 2016 aikana omatoimikirjastoiksi. Samalla kun aukiolot pitenevät myös kirjastotilat ja kokoel-

KEVÄT 2016

mat ovat vilkkaammassa käytössä.

Kaukajärvellä tehdään tänä syksynä palvelutiskin remontti, jonka jälkeen asiakas voi lainata ja palauttaa aineiston itsenäisesti. Nykyisin Kaukajärven kirjaston lainauksista jo yli 80 % on itsepalvelulainauksia.

Ke 23.3. klo 18 Sampola Filosofian illassa prof. A.-M. Huhtinen: Sota ja sen muutos Ke 204. klo 18 Sampola Filosofian illassa prof. Tarja Väyrynen: Sota kokemuksena ja kokemuksellisena ilmiönä

Illan kirjat - lukupiiri keskustellen tiistaisin klo 18 Metsossa Viisi klassikkoteosta, jotka olet aina luullut lukeneesi. Mutta oletko?

Metson kirjastonhoitajat johdattelevat keskustelua.

www.tampere.fi/kirjastot

Jugendin helmi Milavidassa Museo Milavidassa Näsilinnassa avautuu helmikuussa Suur-Merijoen kartanoa esittelevä näyttely. Näyttelyssä tutustutaan Suur-Merijoen tarinaan ja sen ainutlaatuiseen esineistöön: esillä on huonekaluja, sisustusesineitä, veistoksia, arkkitehtisuunnitelmia ja valokuvia niin Tampereen museoiden, muiden museoiden kuin yksityiskokoelmistakin.

Eliel Saarinen, Suur-Merijoen halli, taustalla musiikkihuone, 1902. Documents Architecture Moderne.

Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa oli jugendarkkitehtuurin helmi ja aikansa julkisin koti. Sitä esiteltiin koti- ja ulkomaisissa lehdissä, ja arkkitehdit ylistivät sen ansioita. Sen rakennuttaja, pietarilainen liikemies Maximilian Neuscheller hankki 1900 Suur-Merijoen tilan ja pestasi lupaavan suomalaiskolmikon suunnittelemaan kesähuvilan perheelleen.

Nuoret arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen olivat

ansioituneet mm. Pariisin maailmannäyttelyn Suomi-paviljongin suunnittelijoina.

Nyt he saivat toteuttaa ylellisen, jugendin ihanteiden mukaisen kokonaistaideteoksen huonekaluja ja tekstiilejä myöten.

Työhön osallistui nimekäs joukko käsityöläisiä ja taiteilijoita. Kartano valmistui 1903.

Kartanossa näkyi goottilaisen linnan ja keskiajan vaikutteet; siinä oli torneja, luonnonkivisokkeleita ja -muureja sekä

suippenevia ikkunoita. Pääsisäänkäynti oli juhlava kuin kirkon portaali.

Rakennus oli kuulu suuresta ristiholvatusta hallistaan, joka muistutti kirkon päälaivaa matalampine sivukappeleineen.

Hallista oli pääsy kaikkiin suuntiin, mutta se ei ollut vain läpikulkutila vaan kaiken toiminnan keskus. Se toimi salina, ruokasalina ja yhteisenä oleskelutilana.

Max Neuscheller kuoli Venäjän vallankumouksen jälkeen 1919. Muu perhe pa-

keni Suomeen ja asettui Suur-Merijoelle.

Kartano myytiin Suomen valtiolle 1927.

Tila oli Ilmavoimien käytössä vuoteen 1939 ja päärakennus upseerikerhona.

Kartano tuhoutui jatkosodassa miltei maan tasalle, mutta osa irtaimistosta oli evakuoitu Suomeen. Vuonna 1944 tila jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Nykyisin menneestä loistosta on jäljellä vain sammaloituneet rauniot.

Museo Mila

vida

Tamperelaisten uusin museo PÄÄSYMAKSUT Aikuiset 7 euroa Lapset 3 euroa ALENNETTU PÄÄSYMAKSU 15.1.–7.2.2016 Aikuiset 5 euroa Lapset 2 euroa

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Museo Milavida museomilavida.fi

Museo Milavida avautui Näsilinnassa yleisölle kesäkuussa 2015. Se sai heti suuren suosion: Ensimmäisten viiden kuukauden aikana museoon tutustui 21 000 kävijää.

MUSEO ON talvikaudella avoinna perjantaista sunnuntaihin. Yleisön pyynnöstä museon aukioloaikoja pidennetään vuoden 2016 alusta iltaviidestä iltakuuteen.

MUSEO MILAVIDASSA on aina tarjolla kaksi näyttelyä. Päänäyttely perehdyttää kävijän Tampereen kosmopoliittien, Nottbeckien, elämään.

Sen lisäksi on esillä vaihtuva, muotia tai muotoilua esittelevä teemanäyttely. Ferragamon upeita kenkäluomuksia voi ihastella 10.1. saakka. Helmikuussa avautuu uusi vaihtuva näyttely, Suur-Merijoen kartano - jugendin helmi, joka kertoo suomalaisen jugendin mestariteoksesta.

Näyttelyihin on tarjolla yleisöopastuksia viikonloppuisin. Tarkemmat aikataulut löytyvät museon nettisivuilta, sekä tämän lehden tapahtumakalenterista.

Café Milavida

palvelee museoasiakkaita Museokäynnin lomassa kannattaa piipahtaa viihtyisässä Café Milavidassa Näsilinnan alakerrassa. Café tarjoaa herkulliset kahvituotteet, kahvileivät ja virvokkeet aina tuoreena. Kesäisin kahvilan käytössä ovat myös puistoon avautuvat terassit.

Kahvila toimii Museo Milavidan lipunmyynti-, info- sekä matkamuistopisteenä.

CAFÉ MILAVIDA on avoinna talvikaudella perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11–18.

www.museoMIlavida.fi

KEVÄT 2016

19

ilmoitusliite Eliseo d’Agostino

Eliseo d’Agostino

Jääkauden jättiläiset 29.1.2016–14.8.2016

Eliseo d’Agostino

Mikä?

jääkauden jättiläiset • Viimeisin jääkausi päättyi Euroopassa n. 11 500 v sitten • Ilmaston lämpeneminen aiheutti monien suurten eläinlajien kuoleman sukupuuttoon 10 000 v sitten • Näyttely Vapriikissa 29.1.–14.8.2016.

Jääkauden jättiläiset valtaavat Vapriikin Näyttely on tuotettu yhteistyössä italialaisten Contemporanea Progettin ja Exponan sekä saksalaisen Neanderthal-museon kanssa. Luonnollisen kokoiset eläimet tulevat Italiasta.

- Eläimet on rakennettu luonnosta löy-

tyneiden luiden perusteella. Niiden suurta kokoa voi vain hämmästellä: kuukauden ikäinen mammuttivauva painoi yli 100 kiloa ja jättiläishirven sarvet saattoivat olla yli kolme ja puoli metriä leveät, kertoo vt. museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi.

- Metsäisessä maastossa olisi hirvi sarvineen ollut pahemmassa kuin pulassa, mutta jääkaudella eläimet vaeltelivat puuttomilla aroilla ravintoa etsien.

Jääkauden jättiläiset on koko perheen näyttely, joka johdattaa toisenlaiseen maailmaan, jääkauden maisemiin 20 000– 30 000 vuoden taakse.

Tiedonjanoisille tarjolla on

Tervetuloa

Valssiin!

Museoravintola Valssissa on tarjolla monenlaisia suolaisia ja makeita herkkuja.

Valssiin olet tervetullut myös ilman museokäyntiä!

Valssi on avoinna ti-su klo 10–18 ja ma klo 11–14. Lounasta tarjoillaan arkisin kello 11–14 ja viikonloppuisin kello 12–15.

tukeva tietopaketti jääkauden luonnosta ja olosuhteista, maailman vanhimmasta tunnetusta taiteesta ja ihmisten elämästä.

- Sen voin myös jo nyt paljastaa, että jääkaudella ei aina ollut kylmää, lunta ja jäätä, vaan joskus hyvinkin lämmintä ja kosteaa, lämpimämpää kuin meillä nykyään, Saloniemi sanoo.

Jääkauden jättiläiset -näyttely on sekoitus luonnontiedettä, arkeologiaa ja historiaa. Mukana on alkuperäisiä arkeologisia löytöjä, esineitä ja luita, mutta myös tutkimukseen perustuvia malleja ja ennallistuksia, joiden avulla asiaan voi nyt tutustua

”Jääkaudella ei aina ollut kylmää.”

elämyksellisesti.

Jääkauden suurten saalistajien ja kasvinsyöjien lisäksi Vapriikissa kerrotaan ihmisen selviytymisestä jääkauden muuttuvissa olosuhteissa. Oman osion näyttelyssä saavat Karijoen Susiluolan löydöt.

- Susiluolasta on kiistelty alusta lähtien. Sieltä on löytynyt noin tuhat erilaista iskosta, jotka on ajoitettu 125 000–75 000 vuoden taakse aikaan ennen viimeisintä jäätiköitymistä, Saloniemi kertoo.

- Ovatko löydöt ihmisen muovaamia vai eivät, jakaa arkeologit ja geologit kahteen leiriin. Jos iskokset ovat ihmisen käden työtä, on Susiluola vanhin tunnettu ihmisen asuinpaikka koko Pohjois-Euroopassa.

Vapriikki

Vapriikissa avautuu 29. tammikuuta näyttely, joka vie kävijän matkalle jääkauteen. Nyt pääsee kasvokkain niin mammutin, sapelihammaskissan kuin villasarvikuononkin kanssa! Aidonkokoiset eläimet takaavat museoelämyksen etenkin lapsille. Kuinka iso on mammuttivauva? Miten pitkät ovat sapelihammaskissan torahampaat?

Vapriikissa viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Voit tutustua kerralla yli kymmeneen näyttelyyn. Historiaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa - niistä on hyvä museokeskus tehty!

Osoite: Alaverstaanraitti 5 33100 Tampere Avoinna: ti–su 10–18 Facebook “f ” Logo

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 5307 / WWW.VAPRIIKKI.FI

20

www.vapriikki.fi

KEVÄT 2016

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

vapriikki #vapriikki @vapriikki @vapriikki

Risto Vuorimies

HurriganesVapriikissa 1.4.2016–19.3.2017

Hurriganes Vapriikissa Keväällä 2016 Vapriikista kuuluu rankka rock’n’roll, kun Hurriganes-näyttely marssittaa esiin 1970–80-lukujen Suomi-rockin jättiläiset.

Risto Vuorimies

Mitä?

hurriganes-näyttelyssä • Aitoja soittimia ja keikkavaatteita • Keikkavideoita, haastatteluja • Koko musiikkituotanto kuunneltavissa • Cisse Häkkisen kultalevyt

Legendaaristen biisien ja omintakeisen soundin lisäksi tutuiksi tulevat niin keikkalavojen takahuoneet kuin Remu-englannin alkeet.

Näyttelyä kuvittavat bändin matkassa kulkeneen valokuvaaja Risto Vuorimiehen upeat valokuvat.

Esineet näyttelyyn tulevat Hurriganes-fani Esa Elgströmin ja Hurriganes-verkoston kokoelmista. Elgströmin satojen esineiden kokoelma pitää sisällään muun muassa fanipaitoja, julisteita, levyjä, bändin jäsenten esiintymisvaatteita ja keikkanauhoituksia.

Keräilyharrastus sai alkunsa jo 1970-luvulla.

- Ostin aluksi kaikki bändin levyt sitä mukaa kun ne ilmestyivät, ja keräsin lehtiartikkelit talteen, Elgström kertoo.

- Varsinainen keräilyvimma alkoi joskus 80–90-lukujen taitteessa, jolloin aloin keräillä levyistä myös singlejä. Siitä se sitten laajeni muuhunkin Hurriganes-materiaaliin.

Keväällä Vapriikissa avautuvaa näyttelyä Elgström odottaa hyvällä mielellä.

- Hieno juttu että vihdoinkin keräilymateriaali saadaan kaikkien nähtäville.

- Olen vuosien aikana pohtinut useasti, että olisi mukava tuulettaa tavaroita muidenkin ihmeteltävänä, mutta aiemmin siihen ei ole ollut tilaisuutta.

Näyttely Vapriikissa 1.4.2015– 19.3.2017.

Vapriikki vintage tammikuussa Vapriikin suosittu vintagetapahtuma Vapriikki Vintage järjestetään tänä vuonna 23.–24.1.

Tuttuun tapaan vaatteita ja huonekaluja tarjoavalle kirpputorille on vapaa pääsy. Muu ohjelma sisältyy museokeskuksen normaaliin pääsymaksuun.

Tällä kertaa teemana on 1700luku. Luvassa on tanssinopetusta, ehostuspalvelua, muotinäytös sekä musiikkia.

Tapahtumassa voi tutustua 1700-luvun tyyliin myös luennoilla.

Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki luen-

noi yleisölle lauantaina ja sunnuntaina kello 14-15.

Uusviktoriaaninen valokuvaamo Atelieri O. Haapala ikuistaa kävijät muotokuvastudiossaan.

Kannattaa siis pukeutua teeman mukaan, kun saapuu Vapriikki Vintageen!

Mukana tapahtumassa Liikkuva kirjasto, Hämeen kosmetologikoulu sekä Fintage ry.

Ohjelma lauantai 23.1.

Klo 13-16 Uusviktoriaaninen valokuvaamo Klo 14 Luento Klo 16-16.30 Muotinäytösuvista

Vapriikki Vintagen aikana nähtävillä myös 1700-luvun pukuja esittelevä pukugalleria.

Klo 11–18 Vintage-tori Klo 11–16 Ehostuspalvelua Klo 11–16 Liikkuva kirjasto Klo 11-13 ja 15-17 Musiikkia Klo 13-14 Tanssiin kutsu Klo 14 Luento

sunnuntai 24.1.

Klo 10–18 Vintage–tori Klo 11-13 ja 14-15.30 Musiikkia Klo 11.30-12 Kampausnäytös

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

21

ilmoitusliite

Suunnista Tampereen tapahtumiin ja kohteisiin Visit Tampere -sovelluksen avulla!

Nouda Paikallisilta Rakkaudella -suosittelukartta Visit Tampereen matkailuneuvonnasta ja tutustu tamperelaisten suosituksiin! Voit ladata kartan myös sähköisesti osoitteessa visittampere.fi/kartta.

a: uvont e n u l jä. kai n mat enovinkke e e r e amp 14b. ja, m Visit T itä, kartto eenkatu sa: m s Esitte ritalo, Hä toukokuu e t s Teat oajat syy 0-15.

1 a l l a Aukio pe 10-17 j ma-

Katso lisää

www.visitta

mpere.fi!

Afterwork virkistää Huvittaisiko testata uusia harrastuksia yhdessä työkavereiden kanssa? Keväällä siihen on mahdollisuus joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona. Silloin vietetään Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimipisteissä Vapaalla Afterwork –iltapäivää. Tiedossa on tarjouksia ja erikoisohjelmaa. Lähde tutustumaan yhden tai useamman kaverin kanssa!

Mukana tapahtumassa ovat muun muassa museot, kirjastot, uimahallit ja nuorisopalveluiden Monitoimitalo 13. Lisäksi ohjelmaa tuottavat kaupungin kulttuuripalvelut, työväenopisto ja Filharmonia.

Vapaalla Afterwork valtaa Tampereen joka kuun viimeinen keskiviikko alkaen 27.1. Ensimmäisessä Afterworkissa on luvassa muun muassa maksutonta jumppaa Tampereen uintikeskuksessa, joogaa Postimuseon ja Tampereen taidemuseon näyttelyssä, livemusiikkia Vanhalla Kirjastotalolla ja Monitoimitalo 13:n kädentaitojen kerroksessa avoimien ovien toimintaa kello 13–19 ilman ikärajaa.

22

www.tampere.fi

KEVÄT 2016

Kiristääkö kraka, vaihda vapaalle!

Afterwork rentouttaa kiireisen ihmisen

Kuva: Kyösti Karila

e per sm a it T ovellu s i V s ai aa esi t p Lat elim asta fi/ap h . p pu kau pere m itta vis

Lisa.S/Shutterstock

Lisätietoa: www.tampere.fi/uimahallit

Kulttuuripalvelut

Koulukadun kentällä

Osallistu leikkimieliseen uintikampanjaan!

Kaikissa Tampereen uimahalleissa 1. - 31.3.2016

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

23

ilmoitusliite

Kirjasto

Tampereen taidemuseo

Sara HildĂŠnin taidemuseo

24

www.tampere.fi

KEVĂ„T 2016

Muumilaakso

Kulttuurikävelyt ja -juoksut

Työväenopisto

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

25

ilmoitusliite

Postimuseo

Vapriikki

a, akkar m suton ilu!

Mak hutarjo me Vauhdikas hiihtoloman

Jääralli!

Ohjelmassa mm. pelailua, leikkejä ja kisailua sekä arvontaa.

Tule luistelemaan!

Koulukadun kentällä 1.3.2016 klo 12 - 15

Osoite: Koulukatu 20 Maksuton tapahtuma

26

www.tampere.fi

KEVÄT 2016

MuseoMilavida

Tampere Filharmonia

Museo Milavidassa on keväällä tarjolla myös draamallisia Nottbeckien elämää palvelijan kertomana -kierroksia.

Tallipiha

Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden lehti

KEVÄT 2016

27

ilmoitusliite

H

Ä T T EI

PAALLE! A V Y YD

TULE MUKAAN AFTERWORKIIN!

afterwork Keväällä joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona vietetään Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimipisteissä Vapaalla Afterwork –iltapäivää.

Tiedossa on alennettuja lippuhintoja ja erikoisohjelmaa.

Mukana tapahtumassa ovat museot, kirjastot, uimahallit, kaupungin kulttuuripalvelut, työväenopisto, Filharmonia ja nuorisopalveluiden Monitoimitalo 13.

Tutustu ohjelmaan netissä osoitteessa

www.tampere.fi/vapaalla

Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen yhteystiedot Tampere Filharmonia Tampere-talo Yliopistonkatu 55 33101 Tampere www.tamperefilharmonia.fi

Tampereen kaupunginkirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto Pääkirjasto Metso Pirkankatu 2 33210 Tampere Kaikkien kirjastojemme osoitteet, yhteystiedot ja aukiolot löydät www.tampere.fi/kirjastot

Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Asiakaspalvelu Ratinan rantatie 1 33100 Tampere Avoinna: ma 12 - 15.45, ti - pe 8.30 - 15.45 www.tampere.fi/liikunta

Sara Hildénin taidemuseo Laiturikatu 13 Särkänniemi 33230 Tampere www.tampere.fi/sarahilden

Tampereen kaupungin nuorisopalvelut Monitoimitalo 13 Satakunnankatu 13 33100 TAMPERE Infopiste p. 03 5656 6013 Nuorisokeskusten yhteystiedot: www.nuortentampere.fi/nuorisotilat

Tampereen seudun työväenopisto Sampola, Sammonkatu 2 33540 TAMPERE p. 040 801 6471 tyovaenopisto@tampere.fi

Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34 33230 Tampere Avoinna: ti-pe 9-17, la-su 10-18 Puh. 03 5656 6577 www.tampere.fi/taidemuseo

Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5 33100 Tampere www.vapriikki.fi

Muumilaakso Puutarhakatu 34 33230 Tampere Avoinna: ti-pe 9-17, la-su 10-18 Puh. 03 5656 6577 muumi.tampere.fi

Museo Milavida Näsilinna, Milavidanrinne 8 33210 Tampere www.museomilavida.fi

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut Asiakaspalvelu Puutarhakatu 11, 3. krs.

PL 487, 33101 040 806 2330 kulttuuri@tampere.fi Avoinna ma - pe 8.30 - 15.45 www.tampere.fi/kulttuuri

28

www.tampere.fi

KEVÄT 2016