Aamulehti Maanantai 20. tammikuuta 2014
Syömään!
Hyvä elämä Ota sivu talteen tai jaa se Shortcutilla: 1) Lataa ilmainen Shortcut-sovellus älypuhelimesi sovelluskaupasta. 2) Avaa sovellus ja ota kännykälläsi kuva sivusta. 3) Shortcut ohjaa sinut verkossa olevaan sisältöön. Yhteystiedot: Puhelin 010 665 7621 | Sähköposti hyva.arki@almamedia.fi tai etunimi.sukunimi@almamedia.fi
Runttaa rautaa, älä kroppaa
Nakkistroganov 1 pkt (300 g) kuorettomia nakkeja 1 sipuli 1 rkl öljyä 2½ rkl vehnäjauhoja 4 dl vettä 1–2 rkl tomaattipyreetä 3 tl soijakastiketta
¼ tl mustapippuria ½ dl kuohukermaa 1 dl maustekurkkukuutioita Viipaloi nakit. Hienonna kuorittu sipuli. Ruskista nakit ja sipuli kevyesti rasvassa. Ripottele pinnalle jauhot ja sekoita hyvin. Siirrä pannu kuumalta levyltä ja sekoita joukkoon vesi.
| B21
Siirrä pannu takaisin levylle ja mausta kastike tomaattipyreellä, soijakastikkeella ja mustapippurilla. Keitä kastiketta n. 5 minuuttia. Lisää kerma ja kiehauta. Kuutioi maustekurkut ja sekoita ne lopuksi nakkikastikkeen joukkoon. Resepti: Martat
Painonnostajan alkuverryttely, liikkeitä tehdään kaksi kierrosta 1e
1d
Ylhäältä alas: Painonnostajan alkuverryttely alkaa hartioista ja etenee sieltä keskivartaloon ja jalkoihin. Pienestä suureen: Verryttely aloitetaan pienillä ja helpoilla liikkeillä. Isot ja vaativat sarjat tehdään viimeiseksi.
1 Levyn kierrot, pieni kierto (a – c)
Ota sopivanpainoinen (5– 15 kg) levy ja kierrä levyä pääsi ympäri. Pyri mahdollisimman isoon ympyrään, mutta tarkkaile samalla, että alavartalo pysyy paikoillaan. Tee 10 ää olkapäiden liikelaajuutta ja lämm kiertoa molempiin suuntiin. Liike lisää lämmittää hartioiden ohella ranteita ja kyynärpäitä.
2 Vipunostot
Miksi: Huolellinen verryttely kannattaa. Se suojaa vammoilta, kehittää tasapainoa ja parantaa itse harjoituksen laatua.
Punttisali- tai painonnostoharjoituksen voi toki aloittaa aerobisella alkuverryttelyllä, mutta se ei yksin riitä. Ei etenkään silloin, kun treenataan isoilla painoilla ja lyhyillä sarjoilla. Kevyt hölkkä, kuntopyörä, naruhyppely tai vaikka cross-trainerilla veivaaminen saavat kyllä veren kiertämään, mutta niiden lisäksi tarvitaan muunkinlaista verryttelyä, jotta myös nivelnesteet lähtevät liikkeelle ja kroppa ehtii valmistautua kovaan harjoitukseen.
ja-alaisia, ja niissä painottuvat lihasten ja nivelten liikkuvuus sekä hermoston ja tasapainon vahvistaminen. Passiivisia venytyksiä ei ennen harjoitusta tehdä, vaan niiden sijaan suositaan aktiivisia liikkeitä, joissa venytykset tulevat ikään kuin siinä sivussa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää keskivartaloon, sillä siltä vaaditaan varsinaisessa harjoituksessa paljon. Muun muassa erilaiset kiertoliikkeet varmistavat, että selän pienet lihakset lämpiävät ja ovat valmiina sitten, kun tankoon runtataan paljon painoja. – Hyvä verryttely valmistaa treeniin myös henkisesti, sillä siinä edetään pienistä liikkeistä isoihin ja rauhallisesta temmosta nopeaan, lajinomaiseen suorittamiseen, huomauttaa Tampereen Pyrinnön ja Tapparan painonnosto- ja voimavalmentaja Jaakko Kailajärvi.
Ylhäältä alas
Puntin jälkeen lenkille
Painonnostajan verryttely käy läpi koko vartalon ja etenee mieluiten ylävartalosta alaspäin, eli hartioista selkään, lantioon, jalkoihin ja polviin. Liikkeet ovat mahdollisimman laa-
Painonnostajan loppuverryttely on kevyttä aerobista liikuntaa. Jos aikaa on niukalti, aerobisen loppuverryttelyn voi tehdä heti treenin jälkeen salilla. Kailajärven mukaan paras lopputulos
HANNA HYVÄRINEN, TEKSTI ERIIKA AHOPELTO, KUVAT
Viisi minuuttia kuntopyörän selässä ja sitten vain penkkipunnertamaan. Siinä on ehkä huonoin mahdollinen verryttelyharjoitteluyhdistelmä punttisalille.
3a
Ota levystä sivuilta kiinni ja tuo levy vartalon eteen niin, että kyynärpäät ovat 90 asteen kulmassa. Vie levyä vuoroin pään päälle ja takaisin vartalon eteen niin, että kädet pysyvät koko ajan 90 asteen kulmassa. Nosto tapahtuu olkapäillä ja hartioilla. Voit yhdistää liikkeeseen myös pientä ylävartalon kiertoa. Toista 20 kertaa.
Juttusarja Verryttely 4/5 Sarjassa annetaan ohjeita ja vinkkejä lajikohtaiseen verryttelyyn. Aiemmissa jaksoissa on perehdytty juoksijan, hiihtäjän ja palloilijan verryttelyyn. Viimeisessä jaksossa paneudutaan ratsastajan verryttelyyn.
3b
3c
2a
3Nostot 180 astetta
Laske levy oikean jalan viereen. Laskeudu kyykkyyn ja ota levystä kiinni sivuilta niin, että vartalosi kiertyy kunnolla levyn suuntaan oikealle. Vasen kantapää saa olla hieman irti lattiasta. Ponnista jaloilla ylös ja kierrä samalla levy mahdollisimman lähellä vartaloa vasemmalle ja lopuksi ylös suorille käsille. Anna samalla oikean kantapään irrota lattiasta, jotta polvet eivät väänny. Kurkota lopussa mahdollisimman ylös, jotta rintaranka aukeaa. Tee sitten sama toiseen suuntaan. Toista 10 kertaa molempiin suuntiin. Liike valmistaa etenkin lantiota ja selkää painojen nosteluun.
kuitenkin saadaan, jos aerobinen jäähdyttely tehdään vasta hiukan myöhemmin. – Itse olen suosinut palauttavaa lenkkiä sen jälkeen, kun olen mennyt salilta kotiin. 2030 minuutin kevyt hölkkä- tai kävelylenkki saa kuona-aineet liikkeelle ja valmistaa kroppaa jo seuraavaan päivään. Ohjeet antoi Tampereen Pyrinnön ja Tapparan liigajoukkueen painonnostovalmentaja, lajin maailmanennätysmies ja arvokisamitalisti Jaakko Kailajärvi. Liikkeet näytti painonnostaja ja Crosstraining-keskus Poltteen fysioterapeutti ja ohjaaja Jenni Puputti.
Iso kierto (d – e): Laske levy lattiaan ja ota jaloilla leveä, tukeva haara-asento. Laskeudu kyykkyyn selkä suorana ja takapuoli pitkänä. Ota levystä tukeva ote. Nosta itsesi reisilihaksilla ponnistaen ylös ja kierrä samalla levy pään takaa ympäri. Laskeudu kyykkyyn ja vie levy lattiaan. Toista liike toiseen suuntaan. Tee 10 kiertoa molempiin suuntiin. Pidä katse koko liikkeen ajan horisontissa, jotta ryhti pysyy hyvänä. Voit tehdä kierron myös kahvakuulalla.
levyn kierrolla 4Askelkyykky 2b
5a
5b
6Kylkikierrot
Asetu lattialle selinmakuulle levyn kanssa niin, että ylävartalo kiertyy oikealle ja levy on pään korkeudella, kasvojen edessä. Nosta ylävartalo vatsapunnerruksella ylös ja kierrä levy samalla vartalon vasemmalle puolelle lantion viereen. Toista 10 kertaa ja tee sitten sama toiselle puolelle.
Seiso ryhdikkäästi ja pidä levyä vartalon edessä. Ota oikealla jalalla pitkä askel eteen, laskeudu askelkyykkyyn ja kierrä levy samalla etummaisen jalan puolelle. Ponnista sitten etummainen (oikea) jalka irti lattiasta ja vie se saman tien mahdollisimman pitkälle taakse. Laskeudu taas askelkyykkyyn ja kierrä tanko taas etummaisen, tällä kertaa vasemman jalan puolelle. Vaihda sitten tukijalkaa ja tee sama liikesarja toisin päin. Toista liikesarja molemmilla tukijaloilla 10 kertaa. Liike vaikuttaa ennen kaikkea keskivartaloon, lantioon ja jalkoihin. Lonkankoukistajaan tulee dynaaminen venytys samalla, kun liike haastaa tasapainoa.
4a
4b
9Tempaus-tankojumppa
Ota tangosta kapea tempausote, eli noin hartianlevyinen tai vähän kapeampi. Jousta polvista ja laske tanko hiukan polvien alapuolelle. Pidä selkä suorana. Nosto aloitetaan jaloilla. Selän ojennus alkaa vasta, kun tanko ohittaa polvet. Tempaa tanko suorille käsille ylös koko vartalo ojentuen. Laskeudu lopuksi vielä syväkyykkyyn tanko suorilla käsillä. Toista liikesarja 10 kertaa.
6b
5Venäläinen hyppely
Ota levy tai kahvakuula ja laske se lattialle eteesi. Laskeudu syv vään, leveään kyykkyyn ja ota välineestä kiinni suorin käsin. Pidä selkä s suorana ja katse eteen suunnattuna. Hyppää sitten ylöspäin niin, että v vartalo suoristuu ja hartiat nousevat korviin. Hyppy päättyy takaisin a alun kyykky-asentoon. Anna käsien roikkua koko ajan suorina vartalon e edessä ja kahvakuulan tai levyn käsien jatkona. Tarkkaile, että selän r ryhti pysyy hyvänä. Tee noin 12 hyppyä melko reippaaseen tahtiin. Voit t tehdä liikkeen lattialla tai ottaa avuksi esimerkiksi steppilaudat. Jos l laitat laudat jalkojen alle ja annat kuulan tai levyn käydä lähes maass saat hiukan lisää venytystä liikkeeseen. sa,
9a 9b
8Vala-allemeno
Seiso pienessä haarassa, tanko niskan takana. Pidä leveä ote tangosta ja huolehdi, että kyynärpäät ovat suoraan tangon alla. Tee pieni nopea nousu päkiöille ja pudottaudu siitä kyykkyyn tangon alle niin, että tanko jää ylös suorille käsille. Nouse lopuksi ylös tanko suorilla käsillä. Toista liike terävästi 8 – 10 kertaa.
6a
Verryttely Miksi kannattaa verrytellä? Oikeanlainen verryttely aktivoi hermostoa ja liikuntaelimistöä vaativia liikesuorituksia varten. Samalla se maksimoi harjoitusvasteen hermostollisen vastaanoton. Toisin sanoen itse harjoitus on laadukkaampi ja tehokkaampi, kun kroppa on hyvin valmisteltu. Isojen painojen nostelu voi altistaa etenkin erilaisille nivelvammoille. Näiden nivelalueiden lämmittäminen ja niiden liikelaajuuksien avaaminen pienentää vammariskiä reilusti. Myös nivelen ympärillä olevat lihakset aktivoituvat, kun verenkierto lisääntyy nivelessä. Tehokkaat verryttelyliikkeet kehittävät tasapainoa ja motoriikkaa, joita molempia tarvitaan iästä ja lihaskunnosta riippumatta.
Nostamisen säännöt
7a
7b
7Kyykky ja punnerrus tempausotteella
Seiso tukevassa haara-asennossa ja aseta tanko niskan taakse hartioiden varaan. Pidä katse eteen suunnattuna. Laskeudu kyykkyyn. Ylös tullessa punnerra tanko pään päälle suorille käsille yhtäaikaisesti jalkojen ojennuksen kanssa. Toista liike 10 kertaa.
8
9c
Jalat ovat lantion leveydellä, polvet varpaiden suuntaan ja koko jalkapohja tukevasti alustalla Nosto alkaa aina jaloilla. Selän ojennus tulee vasta polven jälkeen. Keskivartalon tuki on tärkeä. Nostettava taakka pidetään mahdollisimman lähellä vartaloa ja nosto mahdollisimman suoraviivaisena.
Reeniä, reeniä Aleksander Barkov piti kauden jälkeen viikon ”löhöilyloman”, jonka aikana NHL-tulokas ei tehnyt muuta kuin viisi lenkkiä. Sen jälkeen ohjelmassa on urheilua ja harjoittelua sekä harjoittelua ja urheilua. Floridan lomaparatiisimaisista oloista Barkov ei löydä muuta huonoa kuin sen, ettei siellä pääse ulkojäille.
68 JÄÄKIEKKO
T E K S T I : J P M i ko l a K U VAT: M i k a K a n e r v a
1. Moro. Miten kesä on lähtenyt käyntiin? – Moro vaan. Ihan hyvin on lähtenyt. Suomeen tulin huhtikuun lopussa, viikon pidin lepoa eli juoksin vain lenkkiä ja toukokuussa aloin käydä salilla. 2. Millaisilla sanakäänteillä Florida kielsi pelaamisesi rullakiekon SM-sarjassa? – Se ei tavallaan ollut kielto, asia olis pitänyt esittää paremmin. Mutta en kuitenkaan pelaa, koska tässä on kuitenkin loukkaantuminen alla eli taitaa olla parempi pysyä poissa kaikista jutuista. 3. Mitä oikeasti saat tehdä kesällä? – Reenata kovaa. Ei mulla ole muita suunnitelmia. 4. Voiko kiekkoilijalla olla ikivihreää Floridaa parempaa asuinpaikkaa? – En kyllä tiedä, voiko. On se hieno paikka asua ja pelata, vaikka ei palmuilla sen pelaamisen kannalta mitään vaikutusta ole. Sitten se vasta onkin siellä kivaa, kun joukkue alkaa menestyä. Siitä on jo viitteitä. 5. Tarvitsetko enää ollenkaan pitkiä housuja? – Suomessa tarvii kesälläkin, Floridassa ei talvellakaan. 6. Kuinka paljon nyky-NHL eroaa Niemisen Villen värityksistä? – Se ei hirveesti kertonut niistä sen ajoista, mutta on niitä vaiheita tullut videolta katsottua. Nyt pelataan enemmän taitopeliä, silloin käytettiin mailaa yhtä paljon kiekossa ja vastustajan kainalossa. Molemmat tavat ovat omalla tavallaan hienoja. 7. Mikä oli suurin yllätys NHL-ympyröissä? – Ei siellä oikeastaan ole tullut yllätyksiä, mutta sen on nähnyt, ettei kentälle kannata mennä nukkumaan. Pitää olla hereillä koko ajan, muuten tulee lähtö, kun joku rullaa yli. 8. Vertaa vuoden takaista Sashaa tähän nykyiseen yhden NHL-kauden kokeneeseen? – Vaikea on verrata. Tietysti olin vuosi sitten vuoden nuorempi, pelaajana enemmän junnumainen. Junnu olen vieläkin, mutta kun olen vuoden kokeneempi ja vanhempi. Homma alkoi toimia, kun aloin tietää, miten pitää pelata. Ens kaudella tiedän vielä enemmän eli olen valmiimpi heti alussa. 9. Millaisen kesätreeniohjelman sait Floridasta mu-
kaasi kesälomalle? – Samanlaisen treeniohjelman, joka on täälläkin annettu omatoimijaksolle. Mulla on ohjelma myös Tapparasta, yhdistelen niitä sitten tarpeen mukaan. Ei erityistä painopistettä, koko kroppaa on tarkoitus kehittää. 10. Kuinka monta totaalista löhöilylomapäivää aiot viettää? – Eiköhän ne ole tässä jo vietetty. Yhden sellaisen viikon vedin, että en tehnyt muuta kuin juoksin 4–5 lenkkiä. Eiköhän siinä kerennyt maata tarpeeksi. 11. Tarvitseeko Tampereelta lähteä minnekään reissuun? – Ei varmaan tarvi. Sään puolesta toki voisi, mutta ehkä ei ole tarvetta, kun Floridassa on saanut nauttia lämpimästä. Ainakaan en ole vielä päättänyt mistään reissusta. 12. Milloin olet viimeksi käynyt Särkänniemen härveleissä? – Siitä on jokunen vuosi, neljä vuotta sitten olen käynyt viimeksi jossain laitteessa. Sen jälkeen on käyty Tapparan kanssa siellä syömässä, seuraavaksi tarvii varmaan mennä Sara Hildenin taidemuseoon. Olen kuullut, että sitä on kehuttu. 13. Oliko vaikea vaihtaa mopoautolla sompailu oikeaan autoon ja monikaistaisiin moottoriteihin? – Oli se aika iso muutos, hyvään suuntaan. Mopoautolla ajaessa ei ollut väliä, meneekö sillä vai pyörällä. Yhtä kauan perille pääseminen kesti kummallakin. Tietysti auto on turvallisempi, ja sillä pääsee vähän kovempaa. Se vauhti on tärkein, tykkään mennä vähän kovempaa. 14. Millaisella autolla ajat? – Floridassa oli BMW, se oli ihan hyvä mopoauton jälkeen. Tähän haastatteluun tulin nyt kävellen tai sitten olen kulkenut pyörällä. Kortti tulee täällä Suomessakin kohta, sitten ajan varmaankin perheen Volvolla.
ERILAISTA TREENIÄ
15. Kumpi puhuu parempaa englantia, sinä vai vierasreissujen kämppiksesi Jonathan Huberdeau? – Kyllähän se puhuu parempaa, vaikka puhuu tietysti enemmän ja paremmin ranskaa. Ymmärrän kyllä kaiken, mutta englannin kielellä on vaikeampi keskustella ja puhua. JÄÄKIEKKO 69
16. Kuinka monta golf-kierrosta ehdit pelata ennen kuin muutit omaan asuntoosi? – Alkukauden aikana en pelannut monta, vaikka kenttä oli hotellin takapihalla, ja hieno kenttä olikin. Kevätpuolella niitä kierroksia tuli sitten jo enemmän kuin koko Suomen aikana yhteensä. Suoritin vasta nyt vasta Suomessa green cardin. Täytyy alkaa käydä täällä pelaamassa… 17. Kuka pelikavereista oli eniten avuksi Floridassa? – Sean Bergenheim asui tien toisella puolella ja (Dimitri) Kulikov myös ihan lähellä. Oli siel-
lä samalla alueella muitakin, mutta eniten apua sai niiltä, jotka asuivat ihan naapurissa. 18. Ovatko puheet training campien verisistä pelipaikan jahtaamisista totta vai tarua? – Ei siellä nyt toisia niin hakata, etteivät valmentajat näe, mutta kyllä siellä saa tosissaan taistella pelipaikasta. Se on hyvä: saa valmiuden siihen kauteen, kun on taistellut asetelmista. Ei se touhu kuitenkaan liian raakaa ole, joukkueena siellä ollaan ja treenataan. Kaikki ymmärtävät, että jokaiselle ei ole paikkaa, eikä ovi mene lopullisesti kiinni.
19. Miten harjoittelu erosi Tapparan tekemisistä? – Siellä ei tehty ollenkaan sellaista punttireeniä, mitä teimme täällä Jaakko Kailajärven johdolla. Treeni oli kuntopiirin tyyppistä, punnerruksia käsipainoilla ja kehonhallintaa. Täällä enemmän raakaa punttia ja juoksemista, jota siellä ei ole yhtään. 20. Entä pelaaminen? – Tietysti siinäkin on ero. Se on NHL, täällä SM-liiga. Ei ollut niin paljon taktiikoita kuin Suomessa. Oli niitäkin, mutta pelaajat saivat aika vapaat kädet, kunhan se ei vaikuttanut kielteisesti joukkueen pelaamiseen. Lajin kasvot tulevat eri tavalla tietyistä pelaajista, siellä Crosby ja Ovetshkin, joista puhutaan koko ajan ja kaikkialla. 21. Kolme perustetta, miksi NHL on maailman paras liiga? – Parhaat pelaajat pelaavat siellä, siellä jahdataan isointa pokaalia ja sillä sarjalla on tosi pitkä historia. Siellä ovat pelanneet kaikki maailman parhaat pelaajat. 22. Millaisia Amerikan tapoja sinuun tarttui? – Kellonajat sanon nyt eri lailla. En enää sano puoli viisi, vaan 4.30. Ei sieltä muuta tarttunut.
SOTSHI JA LEIJONAT
23. Miltä tuntui tehdä A-maajoukkuedebyytti olympiakaukalossa? – Olihan se uskomatonta päästä siihen turnaukseen pelaamaan, ja ylipäätään siihen turnaukseen. Aina olen unelmoinut olympiakisoista, nautin joka sekunnista ja hetkestä. 24. Mitä ehditte sopia työnjaosta Selänteen ja Granlundin kanssa? – Ei sovittu oikein mitään, pelattiin vaan. Teemun ja Miken kanssa oli tosi hieno pelata. Tietysti puhuttiin, miten toinen auttaa ja toinen reagoi, jos joku meistä menee päätyyn.
OPPIVUOSI. TULOKASKAUSI FLORIDASSA TUOTTI ALEKSANDER BARKOVIN TILASTOIHIN 54 NHL-OTTELUA, 24 (8+16) TEHOPISTETTÄ JA SELKEÄN KÄSITYKSEN SIITÄ, MITÄ MENESTYMINEN KAPEISSA KAUKALOISSA VAATII.
70 JÄÄKIEKKO
25. Kun toisessa pelissä tuli tälli, tiesitkö heti, että nämä kisat olivat tässä? – Ei ehkä heti tullut mieleen, että kisat olis olleet siinä, mutta tunsin kyllä, että nyt sattui pahasti ja että ei ehkä ole pieni juttu. Siksi ei tullut sellaista yllättävää iskua, kun sitten kerrottiin, mitä oli rikki. 26. Miten nollasit pettymyksen? – Ei sitä oikein millään pystynyt nollaamaan.
Se vaan meni ajan myötä pois, kun sain olla melkein viikon mukana tunnelmassa ja joukkueen kanssa. Sitten lensin takaisin Floridaan ja siellä olikin jo uudet suunnitelmat kuntoutusta varten.
”Ei pidä innostua lyömään tai taklaamaan, mutta jos innostuu pelaamaan, se on hyvä.”
27. Missä vaiheessa pyyhit Sotshin pölyt jaloistasi? – Ennen puolivälieriä aamulla oli yhteislento niille, jotka jo olivat tippuneet. Samalla koneella tulivat Slovakian pelaajat ja Henrik Zetterberg. Zetterbergillä oli kepit niin kuin mullakin. Istuin Mats Zuccarellon vieressä. Silläkin oli ranne murtunut. Sanottiin terve, ja se kysyi multa, mikä on ja mää kysyin siltä… Se jutustelu tais jäädä siihen ja loppumatkan me molemmat katsottiin läppäriltä omia leffojamme.
PELIKAVERIT JA LUKIJAT KYSYVÄT 36. Oletko joskus tuulettanut liikaa? – Yleensä nousee toinen käsi, mutta kerran tuuletin molemmilla, kun tein HIFKiä vastaan. Ville sanoi, että anna olla sitten viimeinen kerta, kun innostut noin. Nosta vain mailan puoleinen käsi ylös.
28. Millä tavoin työnantaja eli Florida suhtautui kisavammaan? – Heti mentiin magneettikuvaan, ja sieltä tuli uusi suunnitelma jalalle. Aika nopeasti sanottiin, että nyt tehdään niin, että ei kiirehditä, kun näyttää siltä, ettei päästä playoffeihin. Se oli ihan järkevää, etten yrittänyt väkisin päästä mukaan pariin viimeiseen runkosarjan peliin. Mieluummin pelaan tulevina vuosina enemmän kuin ne kaksi peliä. 29. Onko jalka jo normaali? – Lähes täysin kunnossa. Treenasin jo jäällä ja nyt vaan pitää saada se niin vahvaksi, ettei mene uudestaan. 30. Miltä tuntui katsella Minskin MM-kisoja tv:stä? – Ei ehkä niin hyvin Suomella lähtenyt kisat. Hyvä porukka niillä oli, joka kasvoi upeasti turnauksessa. Kaksi ekaa peliä oli huonoja, mutta MM-hopea lopulta loistava saavutus.
ARMEIJASTA AIKALISÄ
31. Kuinka paljon jännitit Hakametsässä, kun seurasit liigafinaaleja? – Jännitin. Ja tosi paljon. Viime kaudella kun olin vielä osa joukkuetta, syke oli katsomossa jotain 200. Oli tosi hyvä fiilis hallissa, sellaista ei ole pitkään aikaan ollut Hakametsässä – koskaan ei ole ollut yhtä hienoa olla siellä paikan päällä. 32. Mihin mestaruus ratkesi? – Luulen, että se ratkesi siihen, kun Ivan Huml laukoi kuudennessa pelissä voittomaalin heti, kun Tappara oli tullut kahden maalin takaa ta-
37. Saako pelistä innostua liikaa? – En tiedä saako innostua, mutta hyvällä mielellä saa olla onnistumisista. Sillä lailla ei pidä innostua lyömään tai taklaamaan, mutta jos innostuu pelaamaan, se on hyvä.
soihin. Oli kääntymässä Tapparalle. Huml sen käänsi, Tappara ei sitten enää päässyt kiinni. 33. Kuinka tarkkaa ruokavaliota noudatat? Vahditko kaloreita? – En mää kaloreita laske, mutta se on ollut mun heikkous, että rasvaprosentti saattaa nousta kauden aikana. Kesän aikana yleensä reenit pudottaa sitä, toisilla menee just tosin päin. 34. Monesti puhutaan kahden passin miehistä. Omistatko kaksi passia? – Joo, Venäjä ja Suomen. Kaksoiskansalaisuus on, Suomen passilla liikun, mutta kun menen Venäjälle, siellä täytyy olla Venäjän passi. Sillä olen käynyt Ufassa ja Sotshissa neljän viime neljän vuoden aikana, nuorempana kyllä enemmänkin. 35. Millaisia suunnitelmia armeijan käymisestä? – Pyydän ainakin täksi kesäksi lykkäystä, osaksi polvenkin takia. Katotaan ens vuonna sitten uudestaan.
38. Mitä Ville sanoi, kun näki sinut punttisalilla kauden jälkeen? – En ole ihan varma, mutta jotain se sanoi mun ulkoasusta ja muutoksesta. Villen kanssa tarviikin reenata hyvin. Se on kieltänyt mua ja Henkkaa menemästä t-paita päällä kaupungille… 39. Oletko ollut innokas kysymään pelikavereilta kyytiä? – Ei ole tarvinnut, onhan mulla tossa mopoauto ollut. Sillä pääsi neljä viime vuotta joka paikkaan. 40. Mitä teit mopoautolle, kun lähdit NHL:ään? – Annoin tyttöystävälle käyttöön. 41. Kuinka paljon juttusi ovat parantuneet junnuvuosista? – En tiedä, onko parantunut vai huonontunut. Varmaa yhtä huonoja ovat vieläkin. 42. Millä tavoin Amerikan meininki tarttui? – Se kellonaika-juttu on se isoin. Onhan se erilaista kuin täällä Suomessa: autoilu on erilaista, kävellen ei pääse oikein mihinkään. Ravintoloissa on paljon isommat annokset, mikä on kyllä mun mielestä pelkästään hyvä juttu. JÄÄKIEKKO 71
43. Miksi jenkeissä oli tylsää? – Ei tietysti ollut lapsuudenkavereita ja kun joukkuekavereilla on omat perheet, eikä ole pihajäitäkään, niin onhan se erilaista kuin Tampereella. Sitten olen vaan oleillut kotona tai käyn kävelemässä ulkona. 44. Kasvaako parta vieläkään? – (Naurua, pyyhkäisee leukaansa). Varmaan kerran kahdessa kuukaudessa tarvii ajaa.
mentajalle vastaan. Oletko joutunut koskaan edes vilttiin? – On niin varmaan ollut, mutta en ole yrittänyt muistella niitä aikoja.
”OHO, TEINKS MÄ LÄMÄRILLÄ MAALIN”
45. Oletko ikinä käynyt Tampereen yössä? – Ööö, en silleen omasta tahdosta oo käynyt. Joukkueen kanssa silloin vuosi sitten finaalin kanssa käytiin. Oli pakko lähteä mukaan, kun muutkin menivät.
47. Miltä tuntui tehdä maalin heti NHL-debyytissäsi? – Ei sitä oikein siinä pelin aikana kerennyt ajatella. Tässä pikkuhiljaa on alkanut hahmottua – vaikka en mää sitä nyt joka päivä ajattele. Tietysti se maali hyvältä tuntui, kun sai heti alta pois.
46. Onko sinua joskus käsketty kesken treenien jäältä koppiin? – Ei koskaan. Ei ole käsketty enkä muista edes sellaista, että olisin joskus väittänyt val-
48. Olit NHL-historian nuorin maalintekijä lähes 50 vuoteen (vuoden 1967 jälkeen). Millainen rumba siitä repesi? – Ei siitä oikein mitään ihmeellisempää nous-
”VILLEN KANSSA TARVII REENATA HYVIN. SE ON KIELTÄNYT MUA MENEMÄSTÄ T-PAITA PÄÄLLÄ KAUPUNGILLE.”
72 JÄÄKIEKKO
sut. Ei siitä mikään vuosisadan juttu tullut – eikä tietysti pidäkään tulla. 49. Miten pienessä kaukalossa pärjää? – Asiat tapahtuu paljon nopeemmin. Voi sattua, jos alkaa miettiä, kannattaa toimia nopeemmin. Ja tietysti voi sattua, vaikka toimisitkin nopeesti, koska taklauksia tulee koko ajan. 50. Mikä oli hankalinta? – Aluksi ainakin sopeutuminen siihen pelinopeuteen, kun isosta sinne menin. Kesti vähän liian kauan tehdä kaikki ratkaisut, sitä piti nopeuttaa. Jos olisin halunnut paremmaksi pelaajaksi, olis pitänyt tehdä vielä nopeemmin, vaikka kyllä sitä aikaa rupes sitten löytymään. Yksi on varma: kiekon kanssa ei saa seistä, silloin tulee noutaja. 51. Mitä joulukuun alussa tapahtui, kun kah-
deksan pisteettömän pelin jälkeen tehoja alkoi ropista oikealta ja vasemmalta? – Alkoi kulkea, kun päästiin Bergenheimin ja Brad Boyesin kanssa samaan kenttään. Ruvettiin puhumaan pelistä ja löydettiin toisemme paremmin. Se käänne tuli Detroitia vastaan, kun Bergenheim teki maalin ja noustiin 0–2:sta (rankkarivoittoon). Lähti vaan rullaamaan joka peli parempaan ja parempaan suuntaan. Harmittaa vaan, kun en päässyt loppukaudella enää pelaamaan.
”En tiedä, onko rentoudelle mitään salaisuutta. En vaan ota asioita itteeni, koetan olla rento.”
oli fysiikkaosioiden sijaan haastatteluissa viime kesäkuun Draft combine -testileirillä? – Pakko sanoa, että ei harmittanut se, etten päässyt polkemaan pyörää. Onhan ne testit aika kattavat ja rankat.
52. Seuraatko tilastoja tarkoin? – SM-liigasta seurasin tietysti pistepörssiä. Ei pelaajaa voi pisteiden perusteella arvioida mutta mukava on katsoa, kuka on tehnyt tehoja. NHL:n pistepörssiä en seurannut samalla lailla. Tiesin omani, mutta se riitti…
62. Kuinka monen seuran juttusilla kävit? – En nyt ihan tarkkaan muista, mutta yli 20 niitä oli. Artturi Lehkosella oli yli 25…
53. NHL:ssä on tilastoja joka lähtöön. Osumaprosenttisi oli ranteella 8,0, lämärillä 9,1. Pitäisikö lämmiä vielä enemmän? – Oho, teinks mä lämärilläkin maalin? En oo tehnyt niitä kuin kolme elämäni aika, en edes reeneissä muuta kuin suoraan syötöstä. 54. Ilmeisesti et tykkää äänestä, joka tulee kiekon paukahtaessa laitaan? – Juu, en tykkää. Ammun mieluummin maalivahtia mahaan – vähän turhan usein. Selkeästi pitäis heiluttaa verkkoa useammin. 55. Sait pari vuotta sitten Future Olympic Lions -leirillä kehuja laukaisuklinikan priimuksena. Mikä apu leiristä oli? – En tiedä, voiko sanoa, että muutin taktikkaa, mutta olihan siitä iso apu, että tulivat kertomaan, miten ja millä tekniikalla kannattaa ampua. Kanadalaisten laukaus on maailman paras, miksi ei yrittäisi ottaa sitä oppia. – Haka kolmosen takana oli levy ja maali. Kävin siellä varmaan joka päivä, tuli ainakin ammuskeltua. Nyt se maali on viety pois sieltä, täytyy löytää jokin toinen paikka missä ammuskella. 56. Millainen on hyvä laukaus? – Jos pääsee suoraan luistelusta tai suoraan syötöstä laukomaan. NHL:ssä haluaisin vielä tehdä maalin suoraan syötöstä lämärillä. Sitä pitää vielä harjoitella. 57. Viime kesä meni olkapäätä kuntouttaessa ja juostessa. Mikä on juoksukuntosi nyt? – Oon mää sitäkin tehnyt aika paljon. Se on
63. Minkälaisia asioita he halusivat tietää? – Mun kohdalla nimen takia melkein kaikki kysyivät, että aiotko joskus pelata KHL:ssä. Muut olivat sitä, että minkä typpinen pelaaja omasta mielestäni olen, mitä voisin tuoda joukkueeseen lisää. Ei mitään poliisikysymyksiä.
tärkeä kestävyystreeni, ilman sitä ei saa kestävyyttä paremmaksi muuta kuin polkemalla pyörää tai luistelemalla. Juoksemalla se on helpointa. 58. Jäikö vammasta muistoja? – Käsi ei ehkä ole ihan niin notkea kuin ennen, mutta hyvä se on. 59. Viimeinen SM-liigakautesi toi NHL:n työsulkumiehet Suomeen. Mikä apu siitä oli NHL-rytmiin sopeutumisessa? – Olihan se henoa, kun tänne tulivat suomalaiset tähdet ja muutama ulkomaalainenkin. Meilläkin oli muutama jätkä, joiden tekemisiä seurasin. Oli omat jutut käytössä alkulämmöissä ja peleissä. 60. Millainen käytäntö Floridassa on? – Onhan se tietenkin erilainen kuin Suomessa, kun saa tehdä itse alkulämmöt. Sitten kun tuli se pitkä tehoton jakso, rupesin pelaan palloa. Fysiikkavalmentaja veti, Huberdeau ja Bjugstad oli mukana siinä. 61. Kuinka paljon harmitti, että painopiste
64. Oliko kysymysten joukossa yllätyksiä? – Buffalolla oli sellainen, että haastattelu kuvattiin neljällä kameralla. Kaikki muut tuijotti sivusta, ja joku psykologihenkinen tenttasi. Ei siinä mitään paineita tullut, mutta oli erilainen kuin muilla. 65. Millaisia ohjeita annat NHL:n varaustilaisuuteen lähteville ysikutosille? – En tiedä, kannattaako sinne antaa ohjeita. Kannattaa nauttia, koska tilaisuus on ainutlaatuinen: varatuksi voi tulla vain kerran… Tai voi kai kahdesti, mutta ei varmaan sitten toisella kertaa enää ole sama fiilis. 66. Unelmalaiturisi? – Unelmalaiturit? Vaikka tykkäsin pelata Villen ja Haapalan kansa, ja Bergenheim ja Boyes ovat myös mieluisia, niin jos olis unelmakavereista kyse, niin pakko sanoa, että Crosby vasemmalla, Datsjuk oikealla. 67. Pitääkö tappioita vihata vai voittamista rakastaa? – Kumpaakin. Tappiosta ei tietysti kannata ottaa pitkäksi aikaa murhetta, ei kannata pitkään miettiä. Seuraava tulee nopeesti, jos jää miettimään. Voittamisen jälkeen saa hymyillä ja olla iloinen, syystäkin. Voittamisen filis on hieno. JÄÄKIEKKO 73
”Eiköhän kesän löhöilypäivät ole jo vietetty. Vedin yhden sellaisen viikon, etten käynyt kuin lenkillä. Siinä ehti maata tarpeeksi.”
68. Millainen on unelmiesi asunto? – Oltiin pari kertaa käymässä Ed Jovanovskilla, asuu monen miljoonan talossa. Kai siellä jokin uima-allas pitäis olla. Jovanovskilla oli ulkona aika hieno allas, talo oli 2-kerroksinenen, monta huonetta ja elokuvateatteri sisällä. Pari eri saunaa… vaikka siinä säässä ei ole tarvetta. Olishan sellainen aika kiva, mutta sitä varten täytyy pelata vielä vähän enemmän.
77. Missä vaiheessa ammattilaisura muuttui unelmasta tavoitteeksi? – Ainahan se on ollut unelma ja haave, jopa junnuissa olen tiennyt, että pitää tehdä valintoja sen eteen. Kun pääsin A:sta liigaan, musta tuli ammattilainen, vaikka sama pelaaja olin silti.
JUNIORIVUODET
71. Kuvaile itseäsi E-juniorina? – No, mulla oli häkki päässä ja pelasin isän vanhalla mailalla – sellaisella, jolla en nyt pystyis pelaamaan. Seuraa ei tarvinnut valita, ei paljon kysytty. En kyllä ole katunutkaan, että mut on laitettu Tapparaan pelaamaan. 72. Millainen jalkapalloilija olit? – Puujalkapuolustaja. Ei mitään taitoa, eikä pelisilmää. Seisoin vaan puolustuksessa. Heti kun tuli pallo annoin vaan pois, omille tai vastustajalla. En ollut yhtään hyvä eikä ollut itseluottamustakaan. 73. Kumpaa katsoit mieluummin, isän kiekkopelejä vai isoveljen tennismatseja? – En tainnut hirveesti käydä katsomassa veljen matseja. Pelasi paljon Keski-Euroopassa, taisi käydä Japanissa ja näissä maissa, mutta isän kotipeleistä olin katsomassa varmaan jokaisen… vaikka en muista niistä mitään. 74 JÄÄKIEKKO
75. Pysyikö tennismaila omassa kädessäsi? – Kyllä mää tykkään pelata. Pelasin Seanin kanssa jonkin verran, se on aika hyvä. Oli aika tasaisia pallotteluja. Täältä pitäis nyt kysyä joku kaveri. Arttu Ilomäki on kuulemma tosi hyvä – en tosin tiedä, onko, mutta on ainakin itse hehkuttanut. Annan vielä vähän aikaa, ja sitten pitää käydä näyttämässä. 76. Kuinka korkealle arvostat Jarkko Niemisen? – Onhan se aika hieno homma, että on tenniseliitissä tällaisesta maasta. Suomessa ei ole paljon ollut tähtipelaajia, mahtava homma, että yksi on.
69. Kuinka vaikea oli valita asunto ja asuinpaikka kotona Tampereella? – Ei mun tarvinnut oikein mitään valita, menin vanhempien perässä. Nyt asun äidin kanssa. Isä on Venäjällä, veli Thaimaassa.
70. Millainen lapsuus sinulla oli? – Se oli aika urheilupainotteinen. Harrastin tennistä ja jääkiekkoa, jalkapallo tuli jossain vaiheessa mukaan. Mutta tennis ja kiekko olivat päälajit. Joskus 12-vuotiaana tennis vain jäi, vaikka tykkäsin paljon.
74. Kai jotain kuitenkin? – Tiedän, minkälainen pelaaja isä oli. Olen katellut nauhoja, oltiin varmaan yhtä hitaita ja kankeita.
ALEKSANDER BARKOV SYNTYNYT: 2.9.1995 Tampere PITUUS: 190 cm PAINO: 95 kg PERHE: Seurustelee Josefiina Kähösen kanssa. Isä Aleksander Barkov valmentaja ja ex-pelaaja, äiti Olga, isoveli Jura. PELIPAIKKA: keskushyökkääjä (left) SEURAT: Tappara 2000–2013, Florida Panthers (NHL. 2013– SAAVUTUKSIA: Olympiapronssia 2014, nuorten MM-kisat 2012 ja 2013, 18-vuotiaiden MM-kisat 2012, SM-hopeaa 2013, C-nuorten SM-hopeaa 2011, C-nuorten SM-pronssia 2010, Pohjola-leiri 2010 ENNÄTYKSIÄ: Nuorin maalintekijä SM-liigan runkosarjassa, oli 16 v 1 kk ja 2 vrk 4.10.2011, Suomen nuorin maalintekijä ja nuorin pelaaja 20-v. MM-kisoissa, C-nuorten pudotuspelien yhden kauden syöttöpiste-ennätys (17) MAAOTTELUT: 2 A (0+1), 27 N (5 maalia), 31 P (12 maalia). NHL:SSÄ YHTEENSÄ: 54 ottelua, 8+16=24, 10 jäähyminuuttia. SM-LIIGASSA YHTEENSÄ: runkosarjassa 85 ottelua, 28+36=64, 12 min, pudotuspeleissä 5 ottelua, 0+5=5, 2 min NUORTEN (A-B-C SM-SARJASSA YHTEENSÄ: runkosarjassa 62 ottelua, 32+48=80 pistettä ja 20 min, pudotuspeleissä 19 ottelua, 12+24=36 pistettä ja 6 min. NHL-VARAUS: Kesän 2013 draftin kakkosvaraus, Florida. MUUT LAJIT: pelasi jalkapalloa TPV:ssä, lopetti 10-v. ja tennistä TaTS:ssa, lopetti D-junioreissa. MUUTA: ensimmäinen SM-liigan ottelu 1.10.2011 Tappara–Blues, ensimmäinen liigamaali 4.10.2011 Tappara–Ässät. Isä Aleksander Barkov pelasi Tapparassa 1994–2004. Opiskeli kauppaopistossa liikatalouden linjalla. ERIKOISTA: 1. Teki ensimmäisen maalin uransa toisessa Liigan ottelussa kaikkien aikojen nuorimpana maalintekijänä SM-liigassa. 2. Oli 16-vuotias edustaessaan Suomea alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa joulukuussa 2011. Oli U20-kisojen historian nuorin suomalaispelaaja. 3. Pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 18 vuoden ja 31 päivän ikäisenä – nuorimpana suomalaisena kautta aikojen. 4. Teki debyytissään maalin. On sillä osumalla nuorin maalintekijä nykymuotoisessa NHL:ssä – vuoden 1967 laajennuksesta lähtien.
78. Mikä merkitys isälläsi on ollut jääkiekkourallasi? – Aika iso. Jos isä olis pelannut jotain jalkapalloa, ei musta varmaan olis tullut jääkiekkoilijaa. 79. Kuinka paljon olette pelanneet otteluja uusiksi keittiön pöydän ääressä? – Joka paikassa niitä on käyty. Fläppitaulu on aina sillä mukana. Ihan sama missä ollaan, aina tulee jotain palautetta. Niitä tauluja on useita, joskus tuntui, että joka huoneessa. Ei tarvinnut käydä hakemassa mistään, oli aina valmiina lähellä. 80. Missä urheiluperheen geenit näkyvät parhaiten? – Ei mitään hajua. 81. Ulkojäiden merkitys sinulle? – Ulkojäiden merkitys on tietysti suuri. Harmittaa, kun Floridassa ei ollut ulkojäitä ollenkaan. 82. Muistatko ensimmäisen mailasi? – Se tais olla joku Montreal, isän lavalla. Tarkemmin en muista muuta kuin että oli puuta. 83. Kuinka tarkka olet mailoistasi? – Kyllähän se olisi ihan kiva pelata jollain hyvällä. Ja nyt on hyvä. Tapparassa piti pelata sillä,
mikä annettiin. Omani on alun perin Jori Lehterän lapa, sillä tykkäsin pelata. Isä antoi joskus kokeilla paria mailaa. Iso kiitos siitä Jorille. 84. Onko erkan värillä väliä? – Musta. Valkoista käytän vain silloin, kun mustaa ei ole eikä sitä saa. 85. Millainen on hyvä luistin? – Bauer, niillä olen pelannut pitkän aikaa.
TAVALLISUUSTESTI
86. Paljonko Tampereella on asukkaita ja kuka on kaupungin pormestari (Anna-Kaisa Ikonen)? – Asukkaita on joku 250 000. Valitettavasti en tiedä, kuka on pormestari, koska en hirveesti seuraa politiikkaa. 87. Käytätkö usein julkisia kulkuneuvoja? – En hirveesti, en aikanaan tänä kesänä ole käyttänyt. 88. Kuka oli Suomen ensimmäinen presi-
dentti? (K.J. Ståhlberg) – On siitäkin ollut historian kirjassa. Presidenttejä tiedän aika monta, mutta en ensimmäistä. Olisko Mannerheim vaikka? 89. Paljonko maksaa litra jugurttia? – 90 senttiä. 90. Minä vuonna Suomi itsenäistyi (1917)? – Olisko 1917? Oliko? Hyvä, nyt ei ainakaan hävetä. 91. Milloin Suomen futismaajoukkue yltää arvokisoihin? – Vaikea sanoa, pitäis varmaan pelata paremmin. Sanoisinko, että 2018 MM-kisoihin. 92. Kuka voittaa MM-futiksen? – Sanoisin, että Brasilia on aika kova, vaikka Italiaa kannustan. 93. Kuinka monta pukua omistat? – Tänä vuonna tuli ostettua kolme. Sitä ennen oli vain nuorisomaajoukkueista saadut.
94. Kuka tekee kravattisolmusi? – Äiti teki sen syyskuussa ja sillä samalla ollaan menty koko kausi. 95. Pitäisikö naapurikuntien liittyä Tampereeseen? – Mulle ei ole oikeestaan mitään väliä. Jos liittyvät, sitten olis pidemmät matkat kaupunginosasta toiseen. Käy se mulle niinkin, että Nokia ja Lempäälä ovat erikseen. 96. Mitä luet lehdestä ensimmäiseksi? – Urheiluosion, ja jos on jääkiekkoa, niin sen sieltä. 97. Suosikkiohjelmasi tv:ssä? – En hirveesti kattele tv:stä ohjelmia, mutta urheilua kattelen. Jalkapalloa esimerkiksi. 98. Minkä kirjan luit viimeksi? – Ysiluokan matikankirjan. 99. Kenestä pitäisi tehdä seuraava 99 kysymystä? JKL – Jos Villestä on jo tehty, sitten Haapalasta.
JÄÄKIEKKO 75