AMIS 1/2011

1/2011

Ammatillisten opiskelijoiden pää-äänenkannattaja | www.osku.info

Vinkk ejä työnhakuu n!

– Saara Sarvaksen tie amiksesta meikkitaiteilijaksi

JATKO-OPINTOIHIN VAI TÖIHIN?

RYHDY YRITTÄJÄKSI!

PARKOURCITY TOUR

PARHAAT TYÖNANTAJAT

oiskohan?

kutsu?

...mulle kanssa

Kutsu kaksi uutta jäsentä.

Saat rahasi takaisin!

Btw...tuomasi jäsenet saavat kahden euron alennuksen liittymismaksusta...

Pääset kutsumaan kavereistasi oma.osku.info -palvelussa henkilökohtaisella kutsukoodillasi.

Ansaitse siis rahasi takaisin, mene osoitteeseen http://oma.osku.info ja kutsu kaverisi mukaan maan mukavimpaan Amisyhteisöön! Liity osoitteessa http://liity.osku.info

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. | Kumpulantie 1 b, 00520 HELSINKI | www.osku.info | 045 1377 507

OSKU 2011

kiitti kutsusta

PÄ Ä K I R J O I T U S

Kesätyöpaikka voi johtaa myös vakituiseen työpaikkaan .

EDESSÄ ELÄMÄ (ja uudistunut AMIS)!

JÄLLEEN ON KEVÄT, ja monilla edessään tulevaisuuden suunnittelu. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin monilla kuuluvat kesätyöt ja siihen liittyvät työnhakukuviot. Jos työnantajiin on uskomista, niin jokaisella innokkaalla ja reippaalla on mahdollisuus saada alansa kesätöitä – kunhan vain luottaa itseensä ja esiintyy aidosti. Kuten haastattelemamme työnantajatkin toteavat jutussamme: jo reipas kädenpuristus auttaa hyvän ensivaikutelman luomisessa.

KESÄTYÖPAIKKA VOI JOHTAA myös vakituiseen työpaikkaan.

Valmistuvien amisten onkin nyt suunniteltava elämää pitemmällä tähtäimellä: jatkaako opintoja, mennä töihin vai tehdä vallan jotain muuta. Molempi parempi, sanotaan. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa arvostetaan myös hakijoiden työkokemusta, jota moni amis hankkiikin ennen jatko-opintoihin hakeutumista.

TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMINEN MAHDOLLISTAA kuitenkin itsenäisen elämän ja tulotkin. Unelmien toteuttamiseen tämäkin julkaisu tarjoaa muutamia valaisevia esimerkkejä. Haaveensa omasta yrityksestä on toteuttanut muun muassa yrityksen jo opiskeluaikanaan perustanut Daniel Salonen, tai jatko-opintojen kautta yrittäjäksi ryhtynyt Elina Ruuskanen.

OLIPA SUUNNITELMA MIKÄ tahansa, sisukkuutta ja uskallusta vaaditaan! Oman unelmansa eteen kannattaa tehdä töitä ja ylipäätään pitää kaikki ovet avoinna!

HYVÄÄN ITSETUNTOON JA mahdollisuuksiin auttaa myös itsestään huolehtiminen. Sanotaankin, että yksi tunti lisää liikuntaa tuo meille yhden tunnin lisää elinaikaa! Niille, jotka eivät vielä ole löytäneet lajiaan, esittelemme aivan erilaisen (ja edullisen lajin)!

EDESSÄ SIIS KESÄ, elämä ja ihanat haasteet! Edessä myös uudistunut AMIS. Toivottavasti viihdyt lehden parissa ja saat inspiraatioita omaan arkeesi. Palautetta ja vinkkejä syksyn AMIS-lehteä varten otamme mielellään vastaan s-postilla petra.pulkkinen@ t-media.fi.

Valoa kesän odotukseen!

Petra Pulkkinen päätoimittaja

amis I 3

TÄ S S Ä N U M E R O S S A

8

TUTTU AMIS Hanna Pakarinen: ”Jo 22-vuotiaana minulla oli tehdastyökokemusta ja ajattelin jopa jatkotutkintoa”

12

YRITTÄJÄKSI AMIKSESTA Daniel Salonen: ”Rehtiys on yksi yrittäjän merkittävä piirre.”

18 27

TYÖNHAUSSA Katri Tamminen: ”Nettiportfolio auttaa työnhaussa.”

38

PUKUOMPELIJA JA KARATEKA Helena Kuusisto: ”Kilpaileminen kannattaa.”

UNELMATYÖHÖN KOULUTTAUTUMALLA Elina Ruuskanen: ”Elän unelmaani.”

AMIS 2011 • www.osku.info • Päätoimittaja: Petra Pulkkinen • Ulkoasu: Maija Volotinen • TOIMITTAJAT: Merja Hemmilä, Jenni Junkala, Riikka Nuutinen, Petra Pulkkinen Kuvaajat ja kuvittajat: Teemu Granström, Merja Hemmilä, Samuli Skantsi, Katri Tamminen • Kustantaja: Harri Leinikka, harri@t-media.fi • Yhteysjohtaja: Outi Keskinen, outi.keskinen@t-media.fi • Yhteyspäällikkö: Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-media.fi • Kannen kuva: malli Yacine Samb, kuvaaja Nana Simelius. Maskeeraus Saara Sarvas Painos: 15 000 • Painopaikka: Forssa Print • Jakelu: Valtakunnalllisesti ammatillisiin oppilaitoksiin • ISSN 1455-1519 • Julkaisija: Suomen Opiskelija-allianssi - Osku ry, Kumpulantie 1 b, 5. krs, 00520 HELSINKI, 045 1377 507 / osku@osku.info • Tuottaja: T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki, (09) 131 51 Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. on vuonna 2001 ammatillisen II-asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat itse tekevät toiminnan ja päätökset. Liitto on puolue- ja ammattiyhdistyspoliittisesti sitoutumaton. Liitolla on toimintaa 116 oppilaitoksessa, joissa on yhteensä yli 60 000 opiskelijaa.

T-Media on Suomen suurin opiskelijamediakustantaja. T-Media motivoi nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa ja löytämään uusia kiinnostuksen kohteita työelämässä.

T-Media on osa TAT-ryhmää.

441 612 Painotuote

KOLUMNI

Pentti Mäkinen:

AMMATILLINEN KOULUTUS KANNATTAA Amis tarkoittaa osaavaa ammattilaista, tulevaisuuden tekijää.

Kaikki tietävät, että ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosien aikana ennen näkemättömäksi. Hakijoita eri aloille riittää ja opiskelijapaikkoja on lisätty jatkuvasti. Ammatillisen koulutuksen rooli ja asema on nyt vahva.

MYÖS AMMATILLISEN koulutuksen maine on muuttunut. Termi “amis” ei ole enää haukkumasana tai moite. Sen sijaan se tarkoittaa osaavaa ammattilaista, tulevaisuuden tekijää. Ammatillisen koulutuksen saaneet ovat käyneet laadukkaan koulutuksen ja ovat valmiita siirtymään työelämän palvelukseen tai vaikkapa uusiksi yrittäjiksi. Ammattiosaajat pitävät huolen siitä, että Suomi säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

KUTEN TIEDETÄÄN, työyhteisöjen haasteisiin kaivataan kipeästi päteviä ammattiosaajia. Suomen väestö ikääntyy nopeinta vauhtia Euroopassa, mikä tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilta poistuu lähivuosina merkittävä määrä ammattitaitoa ja tilalle kaivataan kipeästi osaavia käsipareja. Yhtään työntekijää ei pidä hukata työmarkkinoilta. Osaavan työvoiman riittävyys on yrityksille keskeinen kysymys, johon ammatillisella koulutuksella voidaan ja halutaan vastata.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN asema muuttuu edelleen.

Esimerkkinä tästä voidaan mainita innovaatiot, eli tieto tai osaaminen, jota on hyödynnetty uudella tavalla. Suomessa on perinteisesti luotettu tiedosta syntyviin innovaatioihin ja ammatillisen koulutuksen rooli on ollut tässä tähän saakka vähäinen. Moni ei kuitenkaan tiedä, että innovaatioista yli 90 prosenttia tapahtuu käytännön töissä. Suomella ei ole varaa jättää huomioimatta sitä potentiaalia, joka liittyy ammatin ja työn osaamiseen, ammattitaitoon ja työprosessien käytännön osaamiseen. Ammatillisen koulutuksen rooli tässä tulee kasvamaan tulevina vuosina, ja se on tie suomalaisen talouden uudistumiseen.

KAIKKI TÄMÄ voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: Ammatillinen koulutus kannattaa. Monessakin mielessä. Opiskelija saa ammatin, yritys saa työntekijän, alue tai seutu saa osaamista ja sitä kautta Suomi saa elinvoimaa. Ammatillinen koulutus vastaa niihin haasteisiin, joita tulevat muutokset asettavat.

Ammattiosaajat, amikset, ovat avain Suomen parempaan tulevaisuuteen.

Pentti Mäkinen, puheenjohtaja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:llä on 75 jäsentä: kuntia, kuntayhtymiä osakeyhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä. Jäsenistön oppilaitoksissa opiskelee yli 90 % Suomen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ammatillista koulutusta yhdessä jäsenistön kanssa.

amis I 5

U U T I S N O PAT

Mihin mennä, mitä tehdä?

AMK- JA YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU VIELÄ KÄYNNISSÄ

AMMATTITAIDON SM-KILPAILUT KUOPIOSSA 3.–5.5.2011

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uusien opiskelijoiden haku jatkuu vielä huhti- ja toukokuulle. Sopivaa opiskelupaikkaa ja alaa voi tutkailla esimerkiksi osoitteessa www.koulutusnetti.fi.

Ammattikorkeakouluihin haetaan osoitteessa www.amkhaku.fi, ja haku päättyy 12.4.2011. Yliopistojen yhteinen hakuportaali on osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Yhteishaun hakuaika on muutamia poikkeuksia lukuunottamatta 7.3.−12.4.2011.

Ovet auki ammattitaidolle! Taitaja – Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Vuonna 2011 nuorten osaajien ammattitaidosta kisataan keväisessä Kuopiossa toukokuun alussa. Tapahtumaan odotetaan 40 000 kävijää.

YOURMOVE-SUURTAPAHTUMA 27.5.1.6.2011 OLYMPIASTADIONILLA YourMove-suurtapahtuma kutsuu 13-19-vuotiaat sporttaamaan, kokeilemaan uusia lajeja ja kokemaan ainutkertaisia elämyksiä 27.5.-1.6.2011. Tapahtumapaikkana toimii Helsingin Olympiastadionin ympäristö.

Nuoren Suomen ja Suomen Liikunnan ja Urheilun järjestämään YourMove-suurtapahtumaan on jo nyt i lmoittautunut mukaan 24 000 osallistujaa, ja järjestäjien mukaan 50 000 osallistujan raja voi hyvinkin rikkoutua vielä!

Lippuja voi ostaa ennakkoon Tiketistä 12 euroa, tai portilta 15 euroa.

LÖYDÄ SOPIVA EHDOKKAASI JA ÄÄNESTÄ!

EDUSKUNTAVAALIT 17.4.2011 Nuorilla on mahdollisuus etsiä kaikkien eduskuntavaaliehdokkaiden joukosta oma ehdokkaansa. Nuorten vaalikoneessa on 26 kysymystä ja sen teemat keskittyvät alle 29-vuotiaiden elämään. Vaalikone löytyy osoitteesta www.nuortenvaalikone.fi. Oman ehdokkaansa etsijälle tarjoutuu mahdollisuus tentata ehdokkaita nuorille tärkeistä aiheista.

Nuorten vaalikoneen ovat tuottaneet Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ja Suomen Nuorisovaltuustojen liitto.

6 I amis

YRITTÄJYYSVALMENNUSTA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Helsingin yrittäjät järjestävät yrittäjyysvalmennettava-ohjelman yrittäjyydestä kiinnostuneille, helsinkiläisille toisen asteen opiskelijoille. Nuoret saavat maksuttomasta ohjelmasta yhden lukiokurssin tai opintoviikon ammatilliseen koulutukseen sekä diplomin.

– Tunnustuksen lisäksi yrittäjyysvalmennettavat saavat paljon tietoa ja oppivat tuntemaan omia toimintatapojaan ja vahvuuksiaan yrittäjyyteen. Verkostoituminen nuorten yrittäjien kanssa tuo yrittämistä tutuksi elävien esimerkkien avulla, toteaa koulutuspäällikkö Milla Rekola.

Yrittäjyysvalmennettava-ohjelma on osa Kasva yrittäjäksi -yrittäjyyskasvatushankkeen toimenpiteitä.

Päävastuullisena toimijana hankkeessa on Helsingin Yrittäjät ry, yhteistyökumppaneina Helsingin kaupungin opetusvirasto, Suomen Lukiolaisten Liitto ry sekä Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. Ohjelman toteutuksessa yhteistyötä tehdään YritysHelsingin, Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien sekä Creative Blender! –hankkeen kanssa.

Lisätietoa: www.helsinginyrittajat.fi/yrittajyyskasvatus - Kasva yrittäjäksi -hanke

KUN KOULU LOPPUU Kaipaatko kesätöitä? Tiedätkö, minne hakea opiskelemaan?

Vastauksia askarruttaviin kysymyksiin on kerätty opintonsa päättäville osoitteessa www.kunkoululoppuu.fi

Ammatillisen koulutuksen

YLI 25-VUOTIAISTA YLI KAKSI KOLMASOSAA

on suorittanut ammatillisen

tai korkeakoulututkinnon.

15–24-VUOTIAS ON NORMAALISSA

TYÖSUHTEESSA.

2-3

15-24-vuotiaista miehistä ja naisista 74 prosenttia harrasti vuonna 2008 liikuntaa vähintään kertaa viikossa

67 262 hakijasta 70 % sai koulutuspaikan 77 prosenttia vuonna 2010.

Yli joka kolmas

LASTEN JA NUORTEN PUHELIMEEN TULEE VUODESSA

500 000 PUHELUA.

AMIKSET NUMEROINA

16–18-vuotiaiden humalajuominen on lisääntynyt ja tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden 1977.

15–19-VUOTIAISTA

89 PROSENTTIA KÄYTTÄÄ INTERNETIÄ

PÄIVITTÄIN JA

8 PROSENTTIA USEITA KERTOJA VIIKOSSA

15–24-vuotiaista palkansaajista 37 prosenttia tekee vuorotyötä Tilastokeskus, www.alli.fi

amis I 7

TUTTU AMIS

GO AMIS GO!

Hanna Pakarinen on musiikkimaailman tähti, jolta löytyy myös paperiprosessin hoitajan tutkinto. Työ muusikkona ei suoranaisesti vastaa koulutusta, mutta haittaakaan siitä ei ole ollut!

Teksti: Petra Pulkkinen Kuvat: Mikko Harma

”Minullakin oli aikoinaan selvät sävelet: ajattelin käydä kahdessa vuodessa koulun, mennä tehtaaseen töihin ja saada paljon rahaa. Se oli ihan normaalia, kun kerran tehtaan varjossa elettiin”, toteaa Lappeenrannasta kotoisin oleva Hanna. ”Olin jo silloin sitä mieltä, että amispapereilla pääsee paremmin töihin. Ja olen edelleen, joten go ammattikoulu, go! Eri asia on tietysti, jos haluaa tohtoriksi asti lukea ja kaipaa yleistietoa – silloin lukio on varmasti parempi vaihtoehto.”

Oman kokemuksena perusteella Hanna ei suosittele lukiota kuitenkaan edes tulevaisuuttaan tai välivuotta miettiville. ”Välivuodenkin aikana voi opiskella ja saada työkokemusta jo työharjoitteluista. Kun sitten amislainen on lukiolaisen kanssa samalla viivalla vaikka kesätyönhaussa, niin amiskokemuksilla saa varmasti paikan.” ”Aina voi myös opiskella lisää tai vaihtaa vaikka toiselle alalle”, Hanna kannustaa.

OVET AUKI JOKA SUUNTAAN Hanna Pakarinen haaveili jo lapsena laulajan urasta ja tiesi, että tulee aina olemaan musiikin kanssa tekemisissä. Kun oli kuitenkin vakaa tarkoitus saada myös ammatti, oli valittava sopiva ala. ”En ollut koulussa mitenkään hirvittävän hyvä, mutta pääsin papereilla kuitenkin hyviin hommiin. Innostuin oppimisestakin, kun pääsin töihin. Jo 22-vuotiaana minulla oli tehdastyökokemusta ja ajattelin jopa jatkotutkintoa. Silloin oli hienoa työskennellä ja hyödyntää osaamistaan, ja tein siitä tarkoituksella itselleni mielenkiintoista.”

Mikä sai sitten muusikon urasta haaveilevan nuoren naisen hakeutumaan aivan eri alalle alunperinkin? ”Perinne jotenkin velvoitti. Musiikkiopintoja en uskaltanut lähteä kokeilemaan, kun en ollut käynyt edes musiikkiopistoa. Päätin kuitenkin lähteä Idolsiin, kun totesin, ettei minua kukaan tule Lappeenrannastakaan hakemaan”, Hanna naurahtaa.

8 I amis

”Olin kuitenkin samaan aikaan töissä ja realistisesti ajattelin, että jos Idolsissa ei natsaa, lähden opiskelemaan lisää. Suunnittelin, että jatkan opiskeluja ja teen uran puualalla. Ovia pitäisi olla auki vähän joka suuntaan.”

Idols-menestyksestä ja uudesta urasta huolimatta puualan hommia ei ole kuitenkaan täysin unohdettu. ”Jos tämä laulajan homma kävisi liian raskaaksi, voisin siirtyä ihan muihin tehtäviin. Toivon kuitenkin ettei sitä tapahdu, sillä teen nyt sitä, mitä rakastan”, Hanna huokaa.

YRITTÄJÄHENKEÄKIN TARVITAAN Uranvaihdos puuhommista artistiksi on ollut työkokemuksesta huolimatta Hannalle iso muutos. ”Olin tottunut olemaan vain duunari, jolle pomo kertoo, mitä tehdään. Yhtäkkiä olinkin artisti, joka ohjaa muita. Tietyllä tavallahan tämä on yrittämistä – ainakin tämä työ vaatii sen 24/7!”, toteaa Hanna.

Hannan mielestä tärkeää onkin ollut se, että on uskaltanut pyytää apua muilta uudessa tilanteessa. ”Kannattaa verkostoitua ja kehittää omaa yrittäjyyttään. Itseensä uskominen ja riskinotto on tärkeää. Minun työni on enemmänkin sosiaalista ja olen huono numeroissa. Aina löytyy kuitenkin numeroihmisiä, jotka hoitavat sen puolen. Kaikkea ei itse tarvitse tehdä.”

MIKÄ KENESTÄKIN SITTEN ISONA TULEE? Tähtiartistin oma ura- ja koulutuspolkukin näyttää vielä olevan vaihtoehtoja täynnä. ”Kyllä minä haluan olla laulaja tulevaisuudessakin. Mutta voisin olla myös luomuyrittäjä tai maantiedon opettaja. Olen tällä hetkellä niin innostunut maantiedosta ja historiasta, että suunnittelinkin jo iltalukion aloittamista. Aikaahan on, eikä koskaan voi tietää. Pidän senkin oven auki”, nuori artisti virnistää hymy huulillaan. 

A M I S T YÖ SS Ä

1/20

Amm

atilli

sten

opiske

lijoid

en pää

-äänen

atta kann

11

ja

Vinkkejä työnhakuun!

ijaksi aiteil eikkit sta m se ik m tie a aksen ra Sarv – Saa

TOIHIN -OPIN JATKO IHIN? Ö T I VA

Y RYHD JÄKSI! Ä YRITT

OURPARK UR TO CITY

Vielä muutama vuosi sitten Saara Sarvas piinasi amiksen parturi-kampaajalinjan opettajia jatkuvilla kysymyksillään. Nyt hän on pop-tähtien luottomeikkaaja, bodypaintingin Suomen mestari, yrittäjä, suosittu bloggari ja maskeerauskouluttaja. Kimalle kuuluu toki meikkitaiteilijan elämään, mutta onko arkinen aherrus sittenkään yhtä juhlaa?

HEILU U-UR HUIPP KELU IS JA OP

Laulaja Anna Abreu oli yksi vuoden 2008 Linnan juhlien kuvatuimmista vieraista. Keltaista pukuakin enemmän ihmisiä tuntui kiinnostavan artistin yläkroppaan liimattu näyttävä strassikuvio, jonka takana oli tuolloin 19-vuotias meikkitaiteilija Saara Sarvas. Ihokoristeen saama huomio sai aloittelevan bodypainting- ja maskeerausyrittäjän kännykän laulamaan, ja sittemmin tämän tuunattaviksi ovat päätyneet Abreun lisäksi esimerkiksi Antti Tuisku, Jenni Vartiainen, Chisu ja Cristal Snow.

Teksti: Riikka Nuutinen Kuvat: Teemu Granström

Nyt 22-vuotiaan Saaran alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä peruskoulun jälkeen lukioon ja hakeutua sitten yksityiseen maskeeraajakouluun. Äidin kannustuksesta hän päätti kuitenkin suorittaa hiusalan perustutkinnon Omnian ammattiopistossa Espoossa. ”En vaihtaisi amisopintojani mihinkään! Koulutus Omniassa oli tosi laadukasta ja kannustavaa. Kolme vuotta oli myös sopiva aika perusammattitaidon rakentamiseen, vaikka se silloin ehkä tuntuikin pitkältä.”

amis I 9

En oikeastaan ikinä tiedä työtilannetta ja aikatauluja kahta viikkoa pidemmälle.

Ammattikoulu ei ole se tavallisin valinta meikkaaja-maskeeraajaksi hinkuvalle, sillä valtaosa alan ammattilaisista on Suomessa yksityiskoulujen kasvatteja.

Saara onkin erityisen kiitollinen Omnian maskiopettaja Kaisa Vanteelle, joka neuvoi erinäisiä alaan liittyviä kikkoja myös normiopintojen ulkopuolelta. Vanne opasti suojattinsa myös bodypaintingin pariin, mistä oli myöhemmin omaa uraa käynnistäessä paljon hyötyä. Saara ei kuitenkaan tunnusta olleensa amiksessa open lellikki. ”Olin enemmänkin sellainen riemuidiootti, joka halusi jatkuvalla kyselemisellä kiskoa opettajista mahdollisimman paljon irti. Samalla toisaalta kuvittelin jo tietäväni ja osaavani kaiken”, Saara nauraa.

Asenne on sittemmin muuttunut. Saaran mukaan ammatissa ei oikein voi olla täysinoppinut, vaan alan muutoksia pitää seurata jatkuvasti. ”Varsinaisessa koulutuksessa olen käynyt ehkä kerran valmistumisen jälkeen. Kun perustekniikat ovat kunnossa, näkemiään uusia juttuja pystyy soveltamaan ilman opastustakin.”

Joskus ajan hermolla pysyminen voi vaatia aktiivisuuden ja uteliaisuuden lisäksi myös taloudellisia uhrauksia. ”Joitain tosi kiinnostavia projekteja olen tehnyt jopa nollapalkalla, kun olen halunnut päästä kokeilemaan jotain ihan uutta.”

SUURI OSA Saaran työajasta kuluu nykyisin erilaisissa viihdealaan liittyvissä hommissa: keikkakiertueilla, gaaloissa, musavideoprojekteissa, promokuvauksissa.

Siis ihanaa glamour-elämää? ”Joo, todella isoissa lainausmerkeissä! Kyllä tämä ihan työtä on, sekä mulle että artisteille. Hommaan kuuluu paljon matkustamista ja päivät ovat pitkiä, elän symbioosissa autoni kanssa.”

Starojen kanssa työskentely ei myöskään takaa lihavaa palkkapussia. Saaran mukaan ihmisiltä helposti unohtuu, että kaikista palkkioista pitää ensin kattaa työhön liittyvät kulut. Meikkiaineet loppuvat, välineet rikkoontuvat – pakolliset menot saattavat olla parikin tonnia kuukaudessa. ”Vaikka teen Suomen mittakaavassa isojen artistien kanssa töitä, niin budjetit ja palkkiot ovat aika pieniä. Ei tähän hommaan kannata dollarinkuvat silmissä lähteä.”

Saara tekee tällä hetkellä suurimman osan töistään oman toiminimensä kautta. Yrittäjäksi ryhtyminen

10 I amis

Ei tähän hommaan kannata dollarinkuvat silmissä lähteä. tuntui Omnian ammattiopistossa käytyjen yrittäjyyskurssien ansiosta helpolta, eivätkä paperihommatkaan kahlitse taiteilijasielua liikaa. Ehkä raskainta itsensä työllistämisessä ja keikkahommissa onkin elämän epäsäännöllisyys. ”En oikeastaan ikinä tiedä työtilannetta ja aikatauluja kahta viikkoa pidemmälle. Kutsu keikalle saattaa tulla edellisenä iltana, ja aamulla pitää kuitenkin olla valmiina tuoreiden ideoiden ja tarvikkeiden kanssa.”

Työn varjopuolista huolimatta Saara ei todellakaan valita. Omien sanojensa mukaan hän paiskii hommia parhaiden ystäviensä keskellä, eikä keikkojen riittävyydestäkään ole tarvinnut viime aikoina pahemmin huolehtia.

SAARA SARVAKSEN nimi saattaa olla monelle tuttu albumikansien tekijätietojen sijaan netistä. Saaran Tiptoes-blogi pyöri pitkään suosituimpien suomalaisten kauneusblogien joukossa, ja nykyisin hän bloggaa osana Lily-verkkojulkaisua. Tämä ei myöskään ole aivan ensimmäinen mimmistä kirjoitettu lehtijuttu.

Onko blogi- ja mediajulkisuudesta ollut hyötyä duunimielessä? ”On siitä apua, että nimi on jostain tuttu. Toisaalta joskus mietin, että katsooko ammatti-ihmiset mua vähän kieroon, kun kirjoittelen blogiin kaiken maailman hömppäjuttujakin.”

Meikkitaiteilijan työtä on huolehtia, että asiakkaan tukka ja pärstä ovat kuvassa, videolla tai lavalla parhaimmillaan. Entäs Saara itse, kokeeko hän paineita näyttää aina hyvältä? ”Jos muhun törmää jossain vapaa-ajalla, niin olen kyllä melko varmasti verkkareissa ja tukka ponnarilla.

Toisaalta esimerkiksi ensimmäiseen tapaamiseen uuden asiakkaan kanssa saatan panostaa paljonkin. Mun mielestä on tärkeää näyttää itsekin siltä mitä osaa ja halua tehdä.”

Saaran henkilökohtainen tyyli on jossain määrin muuttunut amisajoista. ”Kyllä meillä oli silloin kunnon kampaajatukkia.

Asenne oli se, että kaikkea kokeillaan. Nykyään en tunne mitään erityistä ylpeyttä tuon ajan kuvia katsoessa, sitä suurempaa iloa kylläkin!” 

amis I 11

HAUSKAA KYLLÄ, VAIKKA VASTUULLISTA Yrittäjyys on mahdollista aloittaa milloin tahansa, kun vain on saanut huippuidean!

Automaatioasentaja Daniel Salonen toteutti haaveensa jo opiskeluaikana ja pyörittää tällä hetkellä muutamaakin omaa yritystä, muun muassa Amotec Oy:ä.

Teksti: Petra Pulkkinen Kuva: Jaakko Jaskari

12 I amis

Salonen valmistui Luksiasta (silloin Lohjan ammattikoulu) vuonna 2009, ja samana vuonna hänen perusti ensimmäisen osakeyhtiönsä.

Jo 16-vuotiaasta asti yrittäjyyttä harkinnut Daniel oli varma, että yrittäjyys on hänelle oikea juttu, ja aloittikin yrittämisen toiminimen avulla jo opintojen aikana. ”Minulla on edelleen tuo toiminimi ikäänkuin työkaluna, mutta pääasiallisesti työskentelen osakeyhtiöideni kautta”, Daniel täydentää.

Työ yrityksissä on monipuolista, mutta päätoimiala Salosella on sähköajonevuojen parissa. ”Aloitin tekemällä alinhankintana muunnossähköautoja.

Edelleenkin olen mukana useissa hankkeissa, mutta lähinnä asiantuntijana tai vetämässä projekteja. Pääasiallisesti toimin kuitenkin sähköajoneuvojen ja niiden komponenttien tuotekehityksessä.”

ILMAN STARTTIRAHAA, YHTEISTYÖN AVULLA Daniel Salonen aloitti yritystoimintansa ilman minkäänlaista taloudellista tukea.

Salonen kiittääkin lähipiiriään korvaamattomasta tuesta, joka on tullut muun muassa toimitilojen muodossa.

Rahaakin tärkeämpää yritystoiminnassa ovat kuitenkin ideat ja asiantuntemus. Salonenkin myöntää opetelleensa yritystoiminnan haasteet pitkälti kantapään kautta. ”Tärkeimmät opit ovat tulleet myös muutaman yrittäjänä toimivan ystävän kautta. Tärkeintä mielestäni onkin, ettei väitä tai luule tietävänsä enempää kuin tietääkään. Kysyvä ei tieltä eksy”, hän viisaasti toteaa.

Salonen on saanut paljon tukea myös Sähköautot-Nyt -verkkoyhteisöstä, jossa ratkotaan muun muassa teknisiä ongelmia asiantuntijoiden kesken.

Amotec Oy puolestaan syntyi sähköautoharrastuksen kautta tutustuneiden Mika Laakson ja Mika Koskimiehen kanssa.

Yhteistyö ja verkostot ovat tämänkin yrityksen toiminnassa avainasemassa. ”Työntekijöitä meillä ei varsinaisesti ole. Alan projektit ovat tällä hetkellä niin monimutkaisia ja epämääräisiä, ettei palkkaaminen ole oikein mahdollistakaan”, Salonen toteaa.

YRITYSTOIMINTA ON HAASTEELLISTA...

Vaikka yritystoimintaan olisi henkisesti kuinka valmis, vaatii se Salosenkin mielestä omat koukeronsa. ”Yrityksen perustamisessa haastavinta oli saada kaikki viralliset ilmoitukset tehtyä. Suurin vaikeus on ehkä kuitenkin ollut opetella olemaan oma työnantajansa. Kaikki työ on tehtävä; myös ikävät ja haastavat. Mitään ei voi jättää roikkumaan olettaen, että asiat hoituvat”, Salonen tuumii.

Aloittavan yrittäjän mieltä askarruttavat usein myös talousasiat. ”Taloudellisestikin vaikeita hetkiä on ollut, mutta kaikista niistä on selvitty. Koska kuitenkin lähdin liikkeelle ilman rahaa ja lainoja, ei ole ollutkaan kovin suurta painetta saada suuria tuloja. Töitä puolestaan oli tiedossa jo ennakkoon, joten sekään ei askarruttanut.”

Kysyvä ei tieltä eksy! ...MUTTA HAUSKAA! Muutamista vähemmän hauskoista puolista huolimatta Salonen löytää yrittäjyydestä ennen kaikkea positiivisia puolia. ”Parhaimmillaan yrittäminen on todella hauskaa. Olen päässyt työni puolesta matkustelemaan eri puolille maailmaa, hyvässä seurassa. Nautin myös työstäni suuresti ja töitä on ollut riittävästi. Ja jos verrataan päivätöissä olemiseen, niin kyllähän yrittäjällä on etenkin ajankäyttöön liittyen monenlaisia vapauksia. Ne helpottavat elämää”, Salonen tietää.

Tavoitteitakin innostuneella yrittäjällä on. Amotec Oy kehittyy jatkuvasti ja toiminta muuttunee työn tekemisestä asiantuntijapalveluihin, tuotekehitykseen ja komponenttikauppaan. Melko hieno kehityskulku vain pari vuotta yrittäjänä toimineelta!

Yrittäjyydestä haaveileville Salosella on muutama kortti takataskussa. ”Ainakaan ei kannata kuvitella, että yrittäjänä tienaisi paremmin tai helpommin kuin päivätöissä. Se ei ensimmäisinä vuosina pidä paikkaansa. Yrittäjyyteen olisi hyvä olla muitakin motiiveja”, hän täydentää.

Salosen mielestä yrittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat joustavuus, järjestelmällisyys sekä tunnollisuus. Myös rehtiys on yksi merkittäviä piirteitä, joiden avulla tasainen työnjälki, hyvät suhteet ja kehittyminen taataan. Näihin liittyy myös Amotecin tulevaisuuden tavoitteet. ”Lähitulevaisuudessa tavoitteena on saada erään idean tuotekehitystä edistettyä mahdollisimman tehokkaasti, sekä kouluttaa ja palkata työntekijä hoitamaan osan hommistani”, visioi yrittäjä Salonen, 20. 

LISÄTIETOJA: Amotec Oy, www.amotec.eu

amis I 13

AMIS AJASSA

Putiikki pystyyn!

Nuorten kannustamisesta yrittäjyyteen puhutaan kyllä paljon, mutta mistä amis oikeasti saa apua oman firman perustamiseen?

Teksti: Riikka Nuutinen Kuva: Teemu Granström

Nuorten yrittäjyyden tukeminen on ollut viime aikoina tapetilla. Oma firma on houkutteleva ajatus myös nuorille itselleen: OSKU ry:n vuonna 2009 teettämässä AMIS-tutkimuksessa noin joka toinen amis oli kiinnostunut toimimaan tulevaisuudessa yrittäjänä. Suomen Yrittäjät ry:n koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lampun mukaan yleinen ilmapiiri onkin yrittäjyydelle suopea, mutta ruohonjuuritason toteutuksessa on vielä tekemistä. Mikä hommassa sitten mättää?

– Kyse on paljon asenteista ja käytäntöjen puutteesta. Monissa oppilaitoksissa pyöritetään nykyisin esimerkiksi nuori yrittäjyys -ohjelmia, harjoitusyrityksiä tai osuuskuntatoimintaa, mutta niitä ei oikein osata markkinoida. Opettajien pitäisi kertoa nuorille enemmän tarjolla olevista mahdollisuuksista ja kannustaa kokeilemaan, Lamppu selvittää.

Varsinaisen yrittäjyyskoulutuksen lisäksi yrittäjyys pitäisi saada mukaan muuhunkin opetukseen.

– Olisi tärkeää, että yrittäjyydestä ja pienyrityksistä alettaisiin puhua enemmän mahdollisina työllistymisvaihtoehtoina. Esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa perusoletuksena on usein ollut se, että tulevaisuudessa työskennellään sairaalassa tai terveyskeskuksessa, vaikka oikeasti työpaikka voi löytyä yhä useammin vaikka yksityisestä hoitokodista.

VAIKKA OMA koulu ei tarjoaisikaan riittäviä eväitä yrittämiseen, paljon voi tehdä myös itse. Oman osaamisen kehittäminen on tietysti kaiken perusta, ja työharjoittelutkin kannattaa hyödyntää: hakeutumalla harjoitteluun pienempään yritykseen pääsee näkemään yrittäjän elämää käytännössä. Netti pullistelee yrittäjyyteen liittyvää tietoa, ja paikallisista uusyrityskeskuksista ja TE-toimistoista löytyy apua.

Veli-Matti Lamppu kannustaa myös pyrkimään muiden nuorten yrittäjien juttusille.

14 I amis

– Useimmat yrittäjät kertovat erittäin mielellään omista kokemuksistaan. Jos tuttavapiiristä ei löydy yrittäjiä, esimerkiksi Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksiltä saa sopivien keskustelukumppanien yhteystietoja.

Tarjolla on myös yrittäjyyteen liittyviä tutkintoja, joiden suorittamista kannattaa harkita erityisesti sitten, kun suunnitelmat omasta firmasta alkavat olla pidemmällä.

– Yrittäjän ammattitutkinto on hyvä siinä vaiheessa, kun liikeidea on valmiina tai oma yritys on juuri perustettu. Tutkinnosta saa tukea esimerkiksi liikeidean hiomiseen sekä rahoituksen ja markkinoinnin pohtimiseen, Lamppu kertoo.

SUOMESSA YRITTÄJYYTTÄ pidetään usein jonkin sortin extreme-lajina: hirveästi töitä, jatkuva stressi, ei muuta elämää… Veli-Matti Lamppu muistuttaa, että selvitysten mukaan yrittäjät viihtyvät kuitenkin työssään keskimäärin palkansaajia paremmin. Yrittäjyyteen sisältyy toki riskin ottamista, mutta toisaalta palkkatyössäkin voi joutua tekemään pitkää päivää, ja potkujen saaminenkin on aina mahdollista vaikka hoitaisi hommansa kuinka hyvin.

Yrittäjänä ei myöskään ole pakko olla ikuisesti. Siinä missä työpaikkaa voi vaihtaa, yrittäjäkin voi laittaa pillit pussiin ja siirtyä uusille urille.

– Yhden työuran aikana ehtii halutessaan sekä yrittää että tehdä töitä toiselle, osittain vaikka samanaikaisestikin, Lamppu toteaa.

Veli-Matti Lampun mielestä yrittäjyys voi olla hyvä vaihtoehto myös vasta amiksesta valmistuneelle.

– Kolme-neljäkymppisillä alkaa olla jo perhettä, autoa ja asuntolainaa. Siinä vaiheessa aikaa ja riskinottohalukkuutta ei ehkä enää löydy samalla tavalla kuin nuorempana. 

Y O K TA S U N MI

Linkkejä:

Ä?

J Ä T RI T

www.yritt ajat.fi www.uusy rityskesku www.liike s.fi toimintasu unnitelma .com www.yrity ssuomi.fi

Sitten vaan töihin! Verkostoidu, vaikuta ja ota yhteyttä esimerkiksi alueesi yrittäjäjärjestöihin.

Uuden yrittäjän täytyy huolehtia kirjanpidon järjestämisestä sekä tarvittavien vakuutusten ottamisesta.

Uusi yritys on ilmoitettava yritystietojärjestelmään. Lisäksi tehdään perustamisilmoitus kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.

Yritysmuodon valinta. Näitä ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.

Seuraavaksi laaditaan liiketoimintasuunnitelma.

Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen saa apua muun muassa Uusyrityskeskuksista ja ELY-keskuksista.

Kun sinulla on oma halu ja tahto aloittaa yritystoiminta, olet valmis etenemään yrittäjyyden tiellä!

Olipa syy yrittäjyyteen vaikka hyvä idea tai unelmien toteuttaminen, kaikilla on tämä mahdollisuus.

YRIITYSTÄ YR STADIIN!

www.helsinginyrittajat.fi

www.yritystastadiin.fi

VIIHDY, VAIKUTA, VERKOSTOIDU

TORSTAINA 5.5.2011 KLO 11.00 – 22.00 HOTELLI PRESIDENTISSÄ www.yritystas

ta d

iin

IDEATT.

KOHTAAVA

.fi

TAPAHTUMA, JOSSA YRITTÄJIEN

Yritystä Stadiin! -tapahtuma tarjoaa verkostoitumista, tietoa ja uusia ideoita. Tapahtuma huipentuu rentoon iltatilaisuuteen. Tapahtuma on suunnattu yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille ja yrittäjähenkisille kävijöille. Tapahtumaan osallistuu yli 2000 kävijää.

Tule yhteistyökumppaniksi tapahtumaan! Varmista näkyvyytesi ja tule luomaan kanssamme Suomen suurinta ja merkittävintä yksipäiväistä yrittäjä -tapahtumaa keskelle Helsinkiä.

Tutustu tapahtuman verkkosivuihin osoitteessa www.yritystastadiin.fi

Pääyhteistyökumppanit:

amis I 15

AMIS LIIKKUU

Ässiä SSA:sta

”Haluamme satsata näihin urheilijoihin.

Heillä pitää olla samanarvoiset mahdollisuudet opiskella kuin muillakin, vaikka he kantavatkin kaksinkertaista painolastia”, toteaa Satakunta Sports Academyn koordinaattori Pekka Stenfors vilpitöntä ylpeyttä äänessään.

Satakunnan Sports Academy mahdollistaa huippu-urheilun ja opiskelun

Satakunta Sports Academy on paikallisten oppilaitosten yhteinen rutistus, joka mahdollistaa huippu-urheilijan valmentautumisen ja ammattiin opiskelun. Jo vuodesta 2002 toiminut Satakunta Sports Academy (SSA) toimii yhteistyössä oppilaitosverkoston ja elinkeinoelämän kanssa, myös kansainvälisellä tasolla. Rahoitusta tulee muun muassa mukana olevilta oppilaitoksilta sekä koulutoimelta. ”Yhteistyö on meille tärkeää, ja kumppaneita on niin järjestöjen kuin yrityselämänkin puolelta. Nämä kumppanuudet mahdollistavat urheilijoillemme sponsoreita, ja toisaalta yrityselämään työntekijöitä”, Stenfors toteaa.

JOUSTAVAA OPISKELUA Sports Academyssa mukana olevat nuoret urheilevat huipulla – monet maajoukkuetasolla. Heidän tavoitteenaan on kehittyä urheilijana, mutta samanaikaisesti taata itselleen ammatti.

Ammatillisen koulutuksen ja urheilun eteen tehty työ on siis voimakkaasti tulevaisuutta rakentava. Opiskeleminen ja tree-

SPORTS ACADEMYT SUOMESSA Suomessa toimii 19 urheiluakatemiaa, joista pohjoisin Rovaniemellä. Yhteistyö kattaa kaikki oppilaitosmuodot. Urheiluakatemiat ovat Suomen Olympikomitean, lajiliittojen, seurojen, oppilaitosten, kaupunkien/kuntien, tukijoiden sekä valmennuksen tukipalveluita tarjoavien tahojen yhteistyöverkosto.

SATAKUNTA SPORTS ACADEMY Satakunta Sports Academy SSA aloitti toimintansa syksyllä 2002. Toiminta oli aluksi Satakuntaliiton ESR-

16 I amis

rahoitteista, mutta nyt toimitaan ilman sitä. Akatemiatoimintaa koordinoi Porin kaupungin koulutusvirasto tehden yhteistyötä Porin keskeisimpien oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Hakeminen tapahtuu normaalin haku- ja valintamenettelyn kautta, mutta urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen haku tapahtuu joustavalla valinnalla. Ensisijaisena pääsyvaatimuksena on kansallisen kärkitason menestys omassa ikäluokassa.

Lisätietoa: www.winnova.fi www.pori.fi/ssa

naaminen vaativat kuitenkin oikeanlaisen ympäristön onnistuakseen. ”Ajatus tässä on rakentaa myös siviiliuraa. Nämä nuoret edustavat toiminnallaan myös meidän arvojamme: rehellisyyttä, innostuneisuutta ja vastuuntuntoa”, Stenfors painottaa. ”Tämä on kuitenkin erityinen marginaaliryhmä, jonka eteen teemme valtavasti töitä: kaupunki tukee, ja opettajat ovat sitoutuneet näiden nuorten tavoitteiden saavuttamiseen”, vahvistaa Stenfors.

Myös opiskelija-urheilijoiden motivaatio on kova. Oppilaitoksesta annettavien myönnytysten ja joustojen avulla urheilijat voivat sisällyttää viikko-ohjelmaansa aamutreenejä, jotka on sijoitettu lukujärjestykseen ja mahdollistavat vaadittavan treenimäärän viikossa. Kun kaikki osapuolet ovat hyväksyneet henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, on opiskelu helpompi lomittaa urheiluaikatauluihin. ”Oppilaitokset ovat yhdessä luomassa tätä systeemiä. Urheilijoillahan täytyy olla samanarvoiset mahdollisuudet opiskella, kuin muillakin. Siksi olemme luoneet muun muassa verkko- ja etäopiskelumahdollisuuksia esimerkiksi maajoukkueleirien opiskelua varten”, Stenfors kertoo.

Myös kansainvälinen yhteistyö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi.

Kansainväliset kontaktit ja verkostot edistävät urheilijoiden liikkuvuutta yli Suomen rajojen. ”Nuoret ovat rohkeita lähtemään ulkomaille, ja järkeväähän se tiettyjen lajien kohdalla onkin. Esimerkiksi jalkapalloilijat suuntaavat Eurooppaan ja golffarit Jenkkeihin. Siellä he saavat vielä laadukkaampaa lajivalmennusta”, Stenfors toteaa.

Urheilijoita suorastaan tuetaan lähtemään ulkomaille oppiin, koska he tuovat takaisin tullessaan arvokasta tietotaitoa muille nuorille. ”Nämä nuoret ovat ladunavaajia ja pystyvät kokemuksillaan kannustamaan toisia nuoria paremmin kuin moni muu”, Stenfors myöntää.

MAINE KASVAA JA YHTEISTYÖ LAAJENEE Vaikka Sports Academyn toiminta on vakiintunut ja vuosittainen hakijamäärä riittävä, ei huippu-urheilun tukeminen ja kehittäminen kuitenkaan saa pysähtyä paikalleen. Työtä toiminnan kehittämisen eteen on tehtävä jatkuvasti.

”Emme ole voittoa tuottava organisaatio, joten meidänkin täytyy joustaa valtavasti urheilijoiden suhteen. Onneksi on kuitenkin tukijoita”, huokaa Stenfors.

Melkoisia aktiiveja täytyy myös organisaatiossa työskentelevien henkilöiden olla; esimerkiksi Stenforsin työnkuva on hengästyttävän monipuolinen sponsorien metsästyksestä urheiluseminaarien kautta aina yksittäisen urheilijan opintosuunnitelmien seuraamiseen.

Ahkeralla työllä on myös oma tuloksensa. Opiskelijat saavat perusvalmennuksen lisäksi mentaalivalmennusta, koulutusta, tapahtumia ja verkostotoimintaa. Esimerkiksi alueen huippu-urheilijat tulevat paneelikeskusteluihin kertomaan työstään.

Kaikkien tahojen yhteisenä tavoitteena on tukea nuorten kehittymistä niin urheilijana kuin opiskelijana, ja myönnytyksiä tehdään paljon. Tämä tietenkin lisää odotuksia ja tavoitteita myös urheilijanuorten työskentelyltä. ”Niin, toisaalta haluamme vain huipulle tähtääviä nuoria, muuten haaskaamme aikaa!”

TULEVAISUUDEN HAASTEET Järjestelmällinen tukipalvelusysteemi vaatii jatkuvaa työtä. Tukipalvelut ovat verkottuneet Akatemian toimintaan ja niihin kuuluu muun muassa urheilijoiden lihashuoltoa, lääkäri- ja fysiotarkastukset, psyykkistä valmennusta ja ravitsemusneuvontaa.

Tulevaisuudessa organisaation olisi tarkoitus kasvaa ja ennen kaikkea nuorten tukemiseen pyritään satsaamaan. Esimerkiksi nuorten urheilijoiden vuorovaikutustaitoja on syytä kehittää, sillä huippu-urheilija on usein tekemisissä median kanssa ja edustaa myös Sports Academya lausunnoillaan ja tekemisillään. ”Meidän täytyy ajatella muutenkin, miten näymme ulkopuolisesti. Tarvitsemme näkyvyyttä, sillä nämäkin nuoret tarvitsevat urheilu-uran ohella myös töitä”, Stenfors mainitsee.

Elinkeinoelämä on kuitenkin jo erittäin kiinnostunut juuri näistä nuorista. ”Huipulle tähtäävät urheilijat halutaan töihin: heillä on luonnostaan sellainen tavoiteasetanta, mitä ei muilla ole. Työelämässä arvostetaan sitä, että nuoret uskaltavat asettaa riman korkealle ja haluavat kehittyä.

Lisäksi nämä nuoret ovat sosiaalisia, fiksuja ja kansainvälisiä – sitä moni arvostaa”, kertoo Stenfors ylpeänä.

Myös nuorten urapolkua pyritään vahvistamaan. Stenforsin mukaan olisi hienoa, että myös korkeakouluihin tähtäävät nuoret voisivat toteuttaa opiskelun ja urheilun yhdistämisen laadukkaasti. Niinpä yksi SSA:n haasteista onkin saada yliopistoyksiköt ja korkeakoulut toimimaan mahdollisimman joustavasti opiskelijaurheilijoiden suhteen.

Satakunta Sports Academyn tähtäimessä on luoda eräänlainen sporttipaketti yrityskiihdyttämön tyyliin, jolloin urheilijat saisivat muun muassa heille tärkeää johtamiskoulutusta. Seurat ovat tästä innoissaan, sillä mitä alueen toimijoihin ja muihin SSA:n yhteyshenkilöihin tulee, kaikilla on sama perusmotivaatio. ”Meidän kaikkien sydän sykkii urheilun suuntaan”, Stenfors toteaa.

amis I 17

Parhaat voimavarat saan vastustajilta.

”OLEN KUUSISTON HELENA ja opiskelen kolmatta vuotta vaatetusalalla pukuompelijaksi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa.

Opiskelun ohella luon myös urheilu-uraa karatessa, jota olen harrastanut 9-vuotiaasta asti. Huipputasolle siirryin 16-vuotiaana.

JO YHDEKSÄNNELLÄ LUOKALLA päätin hakeutua SSA:aan opiskelemaan, joten oli luonnollista jatkaa myös ammatillisia opintoja SSA:ssa. Luokallani on kaksi huippu-urheilijaa. Ajan myötä opettajatkin ovat oppineet aikataulujamme, tavoitteitamme ja työskentelyämme.

OLEN MELKO PALJON pois opetuksesta, sillä maajoukkueleirit ja kilpailut vievät paljon aikaa. Olen asennoitunut tekemään pitempää päivää. Opiskeleminenkin on kuitenkin välttämätöntä ja halusin ehdottomasti ompelualalle. Jos en urheile tai opiskele, teen töitä ja sijaisuuksia hoitoalalla.

TULEVAISUUDEN SUUNNITELMISSANI ONKIN urheilun lisäksi vaihtaa alaa ja opiskella vielä amk-tutkinto sosiaali- ja terveysalalta.

TÄ L L Ä HETKELLÄ TÄRKEINTÄ on kuitenkin urheilu. Nyt satsaan siihen, ja välillä opiskelu saattaa hieman kärsiä. Olen kuitenkin saanut hyvin tsempattua itseäni ja opettajat ovat olleet erittäin ymmärtäväisiä.

OMA LUONNE JA muut lajin harrastajat vaativat menestystä. Jos en vaatisi sitä itseltäni, en pärjäisikään. Nykyään tämä opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistuukin ihan hyvin, vaikka aluksi minulle saattoi tulla väsymyksen itku. Opinnoissakin halusin aikaisemmin olla paras, nopein ja tarkin. Olen hidastanut hieman tahtia, enkä ole ihan joka asiassa pyrkinyt parhaimpaan.

HUIPULLA KILPAILEMINEN JA opiskelu vaativat organisointikykyä.

Kun vapaa-aikaa on vähän, sen oppii käyttämäänkin tehokkaasti.

Muuten siitä tulee varmasti burn out! Minulla on hyvät tukijoukot, sillä isäni ja siskoni ovat lajissa mukana ja henkilökohtainen valmentaja tietysti tukee kokoajan. Parhaat voimavarat saan vastustajilta.

Hävitessä tulee sellainen uhma, että haluan ehdottomasti treenata lisää. Kun on näinkin kilpailuhenkinen, ei oikein mikään riitä. Voittaminen kuitenkin vahvistaa minua siitä, että kilpaileminen kannattaa.

EN OLISI NÄIN pitkällä urheilu-urallani, ellen opiskelisi Sport Academyssa. Aamutreenaus on mahdollistanut kehittymisen, sillä treenimäärät ovat kasvaneet. Se myös sitoo ja siitä tulee ammattimainen olo. Pitkäjänteisyyttähän tämä vaatii, mutta niinhän kaikki menestys.

Minun tavoitteeni on saavuttaa aikuisten arvokisamitali. Se vaatii kokemusta ja aikaa.”

LAJI: SEURA: URHEILU-URA:

SPONSORIT:

18 I amis

karate Porin Shotokan Karate 15 SM-kultaa ja lukuisia muita mitaleja nuorten ja aikuisten sarjassa sekä joukkuemitaleja.

Karateliitto ja SSA

Kannustan kaikkia opiskelijoita urheilemaan . ”OLEN JOHANNES VÄLIMÄKI ja lajini on yleisurheilu. Olen harrastanut kilpaurheilua 11-vuotiaasta lähtien. Jo yläasteen aikana tiesin, että haluan amikseen ja erityisesti Sports Academyyn. Tiesin nimittäin jo silloin, että se mahdollistaa aamutreenauksen. Nyt opiskelen kolmatta vuotta talonrakentajaksi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa, ja valmistun tänä keväänä.

MULLA ON TOSI hyvät kokemukset urheilun ja opiskelun yhdistämisestä.

Tämänikäisen hepun täytyy saada kaksi harjoitusta päivässä. Opettajat suhtautuvat hyvin eikä kukaan ole koskaan kieltänyt harjoittelemasta. Parin tunnin aamutreenit ovat mahtava etu.

Koulussa joustetaan tosi hyvin, vaikka viime keväänäkin oli kaksi viikkoa treenausta niin, etten pystynyt osallistumaan opiskeluun. Jos treenien takia jää jotain väliin tai suorittamatta, otan asioista selvää ja hoidan hommat vapaa-ajallani. En ole jäänyt lainkaan jälkeen opinnoissani. Jos haluaa oppia jotain, niin sen varmasti oppii tavalla tai toisella. Kaikki tämä on ihmisestä itsestään kiinni.

MEIDÄN LUOKALLA EI ole yhtään saman lajin urheilijaa, vaan kaikki kilpailevat eri lajeissa. Mielestäni yleisurheilu sopii hyvin rakennusalan kanssa ja koenkin, että tämä on urheilijalle paras ala: on aika paljon käytäntöä ja sitten siirrytään työmaalle hommiin. Välillä opiskelu tuntuu raskaalta. Rakennusala on fyysistä hommaa, joten paljon tulee tehtyä töitä.

URHEILULLISIA TAVOITTEITA ON helppo luoda, kun tietää sen onnistuvan esimerkiksi työharjoittelunkin ohessa. Tänä vuonna haluankin pärjätä ja tähtään 19-vuotiaiden sarjoissa SM-tasolle ja viestijoukkueeseen EM-kisoihin. Uskon, että mitali onnistuu. Kun keväällä valmistun, siirryn armeijaan ja sielläkin saa harjoitella. Sen jälkeen haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan, koska SAMKissakin toimii Sports Academy.

VAIKKA HALUAN OPISKELLA lisää, urheilu on tällä hetkellä tärkeämpää. Yleisurheilu on kuitenkin lajina sellainen, ettei siinä tienaa niin paljon, joten tulevaisuuttakin on suunniteltava.

NAUTIN OPISKELUSTA JUURI nyt, koska saan paljon tukea myös urheiluun. Paras tuki ehdottomasti ovat kaverit ja veljeni, jotka myös opiskelevat SSA:ssa. Tehdään yhdessä aamuharjoituksia ja siinä tulee tsempattua hyvin toisiamme. SSA puolestaan tukee mahtavasti joustavuudella, mikä on tärkeää.

KANNUSTAN KAIKKIA OPISKELIJOITA urheilemaan. Jos liikunta on jäänyt vähiin, pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni. Hikiliikunta kolme kertaa viikossa antaa opiskelullekin aivan uutta pontta ja päivät lähtevät paremmin käyntiin. Mä ainakin nautin suunnattomasti!”

LAJI: yleisurheilu SEURA: Noormarkun Nopsa SAAVUTUKSET: Seiväshypyssä nuorten SM-pronssi.

4X800m-viesti SM-pronssi, 4x100m

SM-hopea, 4x300m kaksi SM-pronssia,

kaikki nuorten sarjoissa .

SPONSORIT: SSA

amis I 19

PARKOUR – -

-erilainen city tour

Laita koko vartalo peliin, hypi seinille! Parkour on laji, jossa kenttänä toimii koko kaupunki.

Teksti: Petra Pulkkinen Kuva: Parkour Akatemia

Oletko kyllästynyt perinteisiin palloilulajeihin, ja kaipaisit jotain uutta? Eikö kuntosali sovi sinulle? Haluaisitko kenties tehdä jotain villimpää?

Tutustu Parkouriin.

Parkour on laji, jossa pyritään innovatiiviseen ja katkeamattomaan, sulavaan liikkeeseen meidän jokapäiväisessä ympäristössämme. Kaupungin kaiteita ja muureja ei nähdä rajoitteina liikkeelle vaan pikemminkin mahdollisuuksina.

On melko yksinkertaista aloittaa parkour, sillä sen harrastamiseen ei tarvita mitään apuvälineitä. Se on siis myös sopiva opiskelijan kukkarolle! Asu on täysin vapaa, mutta hyviä kenkiä pidetään tärkeinä. Jotkut harrastajat käyttävät käsiensä suojana hanskoja, ja joillakin on jopa rannesuojat.

Parkourin alkuperäisenä ajatuksena on ollut eteneminen satunnaisesti pisteestä A pisteeseen B. Reitille sattuvat esteet pyritään selvittämään nopeasti ja tehokkaasti, mutta lajin harjoittaminen on kiinni omasta luovuudesta ja mieltymyksistä. Varsinaisia sääntöjä lajissa ei ole, eikä siinä ainakaan Suomessa järjestetä kilpailuja. Yhtenä oleellisena periaatteena voi pitää harjoittelun turvallisuutta: liikkeet harjoitellaan pikkuhiljaa vaiheittain eikä minkäänlaisia riskejä oteta.

KAIKILLE SOPIVA LAJI Parkour on siinäkin mielessä tutustumisen arvoinen laji, että se sopii itseasiassa ihan jokaiselle.

Lajin voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, mutta vastuun harrastamisesta ottaa jokainen itse. Liikkeelle on lähdettävä pienistä asioista ja omien rajojen ja mahdollisuuksien hahmottamisesta.

20 I amis

Lajin voi aloittaa huonokuntoinenkin, mutta silloin liikkeiden opettelu voi viedä hieman enemmän aikaa. Lajia pitempään harrasteneet korostavatkin, että kunto joka tapauksessa kasvaa harrastaessa. Kokeneemmat ovat todenneet myös, että esimerkiksi telinevoimistelutausta antaa hyvän startin parkourin harrastamiselle.

Harjoittelu on myös ainoa tae parkourissa kehittymiselle. Uusien liikkeiden opettelu vaatii paljon fyysistä harjoittelua, mutta myös luovuutta ja kykyä nähdä oma elinympäristö parkourin näkökulmasta. Täten esimerkiksi oman koulun ulkoportaat ja kaide voivat osoittautua potentiaalisiksi treenipaikoiksi.

JAMEISTA AKATEMIAAN Parkouria voi harrastaa yksinkin, mutta suosittu ja yleinen tapa on kokoontua lajin paikallisten harrastajien kanssa yhteen. Näitä tapahtumia kutsutaan jameiksi.

Jameissa tarkoituksena on harjoitella liikkeitä ja pitää hauskaa. Samalla kartoitetaan, miten erilaiset paikat esimerkiksi omassa kaupungissa soveltuvat parkourin harrastamiseen. Lajia harjoitettaessa tulee ottaa huomioon kuitenkin myös toiset ihmiset. Missään tapauksessa ei nimittäin ole tarkoitus aiheuttaa häiriötä eikä vahinkoa ympäristölle. Ennen parkouraamista onkin hyvä tsekata olosuhteet ja esteiden kesto, ettei aiheuta turhaa vahinkoa itselleen tai ympäristölle.

Parkour on lajina Suomessa uusi, ja täten sen harrastajat eivät täysin voi välttyä muiden ihmisten oudoksuvilta katseilta. Pikkuhiljaa lajiin kuitenkin totutaan myös Suomessa eikä tuijot-

teluun törmään niin usein. Toisaalta katseluun myös tottuu, antaahan parkour ikään kuin luvan liikunnalliseen leikkiin ja hassutteluun.

Parkourista kiinnostuneet voivat osallistua myös Parkour Akatemian järjestämiin koulutuksiin. Akatemia on lähtöisin Jyväskylästä ja toimii lisäksi Lahdessa, Helsingissä ja Tampereella. Akatemian tunneilla käydään läpi tekniikoita ja harjoitetaan myös lihaskuntoa. Kaikessa toiminnassa on aina mukana lajille ominainen hauskanpito, ja jokainen osallistuja pystyy harjoittelemaan oman tasonsa mukaan. Ohjatuissa harjoituksissa kokeneiden ja koulutettujen ohjaajien opastuksella lajiin pääsee kiinni nopeammin ja monipuolisemmin kuin omatoimisesti harjoitellessa. Samalla oppii kätevästi lajiin liittyvän turvallisen ja vastuullisen harjoittelutavan.

FLOW & TIC-TAC Parkour on rantautunut Suomeen Ranskasta ja on kerännyt tasaiseen tahtiin harrastajia ympäri Suomen. Alkuperänsä vuoksi lajissa on paljon erilaisia termejä ja liikkeiden nimiä, jotka on käännetty ranskasta ja englannista suomeksi.

Sanastoon ja liikkeitä esitteleviin videoihin voi tutustua parkourin www-sivuilla, www.parkour.fi sekä esimerkiksi etsiä Youtubesta aiheeseen liittyviä videoita. Alkuun voi päästä vaikka tic-tacilla (seinäponnistus) ja liikkeisiin tulee pian mukavasti flowta (sujuvuutta)!

LISÄTIETOJA: www.parkour.fi, www.parkourakatemia.fi

VIISAASTI valitse VOLVO

Valitse

aika valita?

Kennet valitsi oppisopimuksella raskaan kaluston asentajan tehtävät Volvolla ”Oppisopimuksessa oppii tekemällä ja pääsee heti oikeisiin, palkallisiin töihin. Oppisopimus ajatuksena sopi minulle, koska en ole koskaan ollut mikään lukutoukka.

Teoriapäiviä oli muutama kuukaudessa.” kertoo Kennet.

Kennet oli melkein valmis sähköasentaja ennen kuin haki Volvo-mekaanikko oppisopimuskoulutukseen vuonna 2009. Valmistuttuaan vuonna 2010, Kennet on työskennellyt vakituisessa työsuhteessa linja-automekaanikkona Volvo Truck Center Vantaalla.

”Päivääkään en vaihtaisi pois”, tunnustaa valintaansa tyytyväinen Kennet. ”Opiskelu- ja työpaikkaa valitessa, on mielestäni tärkeintä valita se, mikä oikeasti itseään kiinnostaa - sieltä tulee se aito motivaatio tekemiseen, ja silloin on itselläänkin hyvä olla”, valistaa 28 vuotta täyttävä Kennet, joka on työskennellyt myös urheiluvälinemyyjänä, mutta on omienkin sanojensa mukaan aina ollut ”autoihminen”.

Volvo-oppisopimuskoulutus käynnistyy taas syksyllä 2011.

Hae jo tänään www.volvomekaanikko.fi www.volvotrucks.fi/tyopaikat rekrytointi@volvo.com Volvo Trucks FI Katso myös: www.kuljetusala.com www.autoala.fi

VOLVO TRUCKS. DRIVING PROGRESS www.volvotrucks.fi

A M I S T YÖ SS Ä

Työnantajien

vinkit

työnhakuun

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9)

MITEN TEILLE HAETAAN TÖIHIN? MITÄ TOIVOTTE TYÖNHAKIJALTA? MILLAINEN HAKEMUS KIINNITTÄÄ HUOMIONNE? MITEN POSITIIVINEN VAIKUTELMA SYNTYY? MIKÄ VAKUUTTAA TEIDÄT HAASTATTELUSSA? MIKÄ PUOLESTAAN VOI KOITUA HAKIJAN KOHTALOKSI? MAINITSE KOLME ASIAA, JOITA ODOTAT TYÖNTEKIJÖIL- TÄNNE TYÖSSÄÄN? MIHIN ASTI KESÄTYÖHAKUNNE KESTÄÄ?

TERVEISENNE UUSILLE TYÖNHAKIJOILLE:

Petri Siilanen Työvoimapäällikkö, Elementtiasennukset AR NCC Rakennus Oy 1) Harjoittelupaikkoja kysytään minulta suoraan opiskelijoiden toimesta puhelimella ja sähköpostilla. Oppilaitokset myös ohjeistavat oppilaitaan ottamaan suoraan yhteyttä työmaille. Siinä oppii myös työnhakua sekä näyttää oman panoksensa työn saamiseksi. Myös www.ncc.fi -sivulla on avoimet hakemukset kesätyöpaikkojen osalta ammattiin opiskeleville. Samaan hakemukseen voi liittää myös toiveen kesätyöntekijähommiin.

2) Netin kautta tulevissa hakemuksissa saisi olla kyllä enemmän tietoa hakijoista itsestään ja vaikka harrastuksista. Itseään voi myös jonkin verran kehua. Monipuolisia hakemuksia on helpompi lukea ja ne jäävät paremmin mieleen kuin ”tyhjät” hakemukset.

Kontakti työmaalla: Käyttäytyminen, jämäkkä ja reipas kädenpuristus työmaalla. Ensivaikutelma on kuitenkin se lähtökohta, hakipa sitten mitä hommaa ja milloin tahansa työelämässä.

3) Monipuolinen hakemus. Kun jaksaa kirjoittaa paljon itsestään ja haluistaan ja vaikka tulevaisuuden haaveista, pistää se kiinnostamaankin enemmän. Myös tärkeät tiedot, kuten monesko opiskeluvuosi on menossa, on suotavaa mainita.

4) Haastattelut ja työmaalla käynti: Positiivinen vaikutelma syntyy nimenomaan juuri jämäkkyydestä ja halusta oikeasti alalle. Se, että suunnitelmat muuttuvat myöhemmin, ei todellakaan haittaa.

5) Kontakti, oma-aloitteisuus ja ensivaikutelma. Arvostamme avoimuutta ja rehtiyttä sekä reippautta. Puoli tuntia yleensä riittää haastatteluissa arvion tekemiseen.

6) Nöyryydellä ja pitkäjännitteisyydellä saa paikan paremmin.

22 I amis

Luottamus on ansaittava ensin.

7) Halu, asenne ja motivaatio. Kun ne ovat kunnossa, niin eteenpäin pääsee; aina fiksuille töitä löytyy.

8) 31.3.2011, toki senkin jälkeen voi kysellä, ei se mikään viimeinen päivä ole! Kestäähän kesälomajakso aina syyskuun loppuun.

9) Rohkeasti vaan liikkeelle. Kilpailu on kovaa eikä paikkoja ole kaikille.

Silti ei saa menettää toivoa. Harjoittelujaksoilla oleville kavereille voisi neuvoa, että kesätyöpaikkaa kannattaa kysyä juuri harjoittelupaikasta.

Eila Manninen-Kauppinen, osastoryhmäpäällikkö, THM HUS Päivystys ja valvonta, Jorvi ja Peijas

1) Meille voi hakea esimerkiksi HUS:n wwwsivuilla olevan linkin kautta. Sieltä löytyvät avoimet työpaikat ja sijaisuudet. Lisäksi voi soittaa HUS:n keskukseen 09-4711 ja pyytää esim. Peijaksen sairaalan työhönottoon, joka on auki virka-aikaan.

2) Työnhakijalta toivotaan ammatillista tutkintoa. Otamme töihin myös opiskelijoita, mutta mielellään viimeisen vuoden opiskelijoita. Sairaanhoitajaopiskelijalla toivotaan olevan jo 180 opintopistettä suoritettuna.

Lisäksi toivomme työnhakijalta innostuneisuutta ja kiinnostusta alaan. Myös alan työkokemus on plussaa, joskin sitä harvoin vastavalmistuneella on.

3) Ensivaikutelma ja intuitio työntekijästä ovat tärkeimpiä asioita. Myös työhakemuksen tulisi olla siisti, asiallinen ja hyvää suomea.

4) Kiinnitämme huomion seuraaviin asioihin: Pukeutuminen, normaali meikki, kohteliaisuus, kättely ja teitittely. Hakijan tulee olla myös hillitty, vakuuttava ja asiansa osaava.

Plussaa saa, jos paperit ovat järjestyksessä ja kopiot tutkintotodistuksista mukana haastattelussa. Ylipäätään haastattelija tulisi vakuuttaa siitä, että hakija on ainoa oikea kyseiseen tehtävään.

5) Edellämainittujen lisäksi katsekontakti sekä henkilön tietotaito. Päätökset meillä tehdään yleensä haastattelussa ja siksi se on erittäin tärkeä hetki.

6) Suttuinen vaikutelma esimerkiksi. Huonon vaikutelman antaa myös, jos henkilöllä ei ole mistään mielipiteitä tai ettei ylipäätään osaa vastata kysymyksiin mitenkään.

7) Rakkautta koulutustaan vastaavaan työhön, jatkuvaa valmiutta muutoksiin ja potilaiden hyvää hoitoa.

8) 29.4.2011 9) Rohkeutta hakemiseen! Tämä on työ, joka ei lopu koskaan ja johon aina tarvitaan työntekijöitä. Tällä alalla on mahdollisuudet työskennellä ja kouluttaa itseään myös johtamistai asiantuntijauralle.

Maarit Alanne, HR-asiantuntija, HR-Palvelut OP-Palvelut Oy 1) Yleisimmät rekrytointikanavat ovat ensisijaisesti oma intranet sekä www.op.fi/rekry.

Tavoitteenamme on siirtää hakuilmoittelua entistä enemmän nettiin. Parhaillaan olemme laajentamassa ilmoittelua myös sosiaaliseen mediaan.

2) Koska rekrytoimme henkilöitä laajasti eri koulutuspohjalla, toivomme aitoa kiinnostusta finanssialalle sekä yleensä kiinnostusta talouselämään. Arvostamme sitä, että hakija sitoutuu OP-Pohjola -ryhmän kulttuuriin ja yrityksen arvoihin (osuustoiminnallisuus).

Myös hakijan kiinnostus uran luomiseen ryhmän sisällä on suotavaa.

3) Selkeä hakemus, jossa hakija ei kerro pelkästään omasta taustastaan vaan myös motivaatiosta finanssialan tehtäviin. Hakemuksen tulee näyttää hakijalta eli kannattaa kertoa aidosti itsestään – turha kikkailu pois.

4) Hyvä hakemus auttaa jo eteenpäin. Myös hakijan oma aktiivisuus on positiivista.

5) Kyllä ensivaikutelma on aina tärkeää.

Jämptiys, sujuvuus sekä tietty vakuuttavuus esiintymisessä. V akuuttavaa on myös, jos hakijalla on etukäteistietoa yrityksen palveluista, organisaatiosta ja arvoista. Arvostamme myös henkilön halua kehittyä ja menestyä haastavammissakin tehtävissä.

6) Liika itsevarmuus, kehuskelu. Kohtaloksi voi koitua myös tiukat ja ehdottomat vaatimukset, joita emme pysty tarjoamaan.

7) Kehityskykyä ja -halua, myyntihenkisyyttä ja yhteistyökykyä.

8) OP-Pohjola-ryhmän kesäharjoitteluhaku on jo päättynyt. Vaikka näin onkin, kannattaa olla vielä myöhemmin yhteydessä suoraan

esim. HR-Palveluihin, jos kesätyöpaikkaa etsii. Lisätilauksia ja peruutuksiakin kesätöihin saattaa tulla aina kesäkuun alkuun asti.

9) Hae ennakkoluulottomasti finanssialan toimialalle. Tarvitsemme eri alojen osaajia.

Haluamme palkata myös alanvaihtajia. Ole rohkea ja luota itseesi, vaikka kokemusta ei vielä alalta olisikaan.

amis I 23

Amis-lehden vinkit työhake Töitä etsiessä kannattaa panostaa hakemukseen ja ansioluetteloon, koska työnantaja muodostaa sinusta ensivaikutelman niiden perusteella. Räätälöi aina hakemuksesi siihen tehtävään, mitä haet. Nosta esiin sellaiset asiat, joiden arvelet olevan juuri tässä yhteydessä tärkeitä. Jos et hae mitään tiettyä pestiä, kirjoita niin sanottu avoin hakemus, jossa voit kertoa minkä tyyppisistä tehtävistä pidät ja minkälaista kokemusta sinulla jo on.

Kesätöiden irtoaminen saattaa edellyttää jopa kymmeniä puhelinsoittoja ja loputtomalta tuntuvaa hakemusten lähettelyä. Älä lannistu vastoinkäymisistä vaan ole sinnikäs – ennen pitkää varmasti tärppää.

ONNEA TYÖNHAKUUN!

US AKEM TYÖH en mislain Arto A ntie 2 i Amikse upunk Amiska 5 .fi is m 1234 a @ islainen arto.am 3456 050-12 nottaja Vastaa Veikko s Oy usyrity Teollisu

1

2

Ensimmäise ssä kappal eessa esitt lyhyesti, ke elet itsesi rrot mitä ty ötä haet ja miksi sitä h perustelet, aet.

Seuraavaksi kerrot en emmän taidoistasi, itsestäsi, mieltymyk sistäsi ja h sista omin enkilökohta aisuuksista i- si. Lataa positiiviset tähän kaik asiat mitä ke ki ks it – sinulle masti ehtin on var- yt kertyä e rilaista hyö mista eri ta dyllistä osa hoilta, joita a- et ehkä aie tullut ajate mmin ole lleeksi!

3 Työelämäs sä arvosteta

an tavoitte vastuullisu ellisuutta, utta ja akti

ivisuutta. H ja sen esill yvä asenne e tu o m in

e n au tt aa varmasti Jokainen ty alkuun. önantaja ym

märtää, ett säsi varsin ä sinun iäsainen työu

ra on vasta joten älä vä e d essäpäin, h e ksy omaa o m saamistasi ustasi. ja koke- 4 Työnantaja t eivät odo

ta kesätyön ihmisiä, va tekijöiksi yl an tavallisia m

i- ukavia nuo haluavat o ria, jotka p p ia u u

si a as io it tarttua toim a eivätkä p elkää een.

5 Hakemukse n loppukap

paleessa ilm mielenkiin aiset vielä tosi töitä ko

htaan ja jätä kohteliaan t iloisen ja kuvan itsest

äsi.

6 Lisää hake muksen liit

teiksi ansio (CV) sekä tu luettelosi orein koulu todistukse si.

n ) a. Hae KAAN ljen. (1 paikka IK ö A ty P Ö in n Y e sä jä ts T tt e ä S ja k U ri ä i nähd va nuo HAKEM n ollut issa vo piskele ssa ta. Ole istä, jo attiin o tö m ikallise n m ä a oitteluis id s rj p a a ti a issä pa h o k ö tö s u ty v o ä k n ja 8 , ä 1 e s tä ll e n Ole sätöis den ala viime k rran ke ä ollisuu , sekä nkin ve uja sek kautta töihin te jo u t u y k n ä y ww-siv lj rt e w e n k n a. ä e s n s s hteen nani te n kan inulle o lussa y ihmiste aa-aika usta m te p n it m a e te o V k rj is . a o la tä h Työk n eri s kielis ella työ toimee n myö ) laitoks lemaan ja pidä ssä. (2 tu , energia e t a s u k k , 4) k in ii ty lan yri issa. (3 len opp a ja fys sähköa kinoinn issani o matiikk s rk te k a a tu m m s mme . Harra ni ovat a koulu i. (5) iaineita yöräilyä muass vastan oa ja p a lemp n ll s u a s u p lu m u to t työnku n u Ko le n ta , s ä ta e s ly ja avu ahdollis tan säh aan m nnassa harras stelem pilasku u p k o s e e k m sää ja koulum stäni li iminut an itse a m Olen to o rt luun ke en, odotta astatte oanne lläni ha tt le o ie n e m Tulen yhteyd ttaen ja a toivo o tk ja kevään Hyvää

ainen Amisl Arto en mislain Arto A

(6) äytteet t, työn e s k tu is ulutod CV, ko Liitteet:

24 I amis

muksen ja CV:n tekoon Mikä ihmeen CV? Arto Am islainen

Amikse ntie 2 12345 Amiska upunki arto.am islainen @amis.fi 050-12 3456

TYÖHA KEMU S

KOULU TUS 2009-2 011 Am mattiop isto Am is, talon rakenta TYÖKO ja KEMUS 3.11.20 10-5.12 -2010 M Tehtävä ittausas t: assis sistentt tentti e i, Energ nergiam ia Yritys ittauksis Oy, työ sa- ja tu 1.6.-31 harjoitte tkimuks .8.2010 lu. e S s s ä a, laitte h Tehtävä köasen iden hu taja, Sä t: Sähk oltotyöt öasenn hkö-Ap ustyöt u Oy, k esätyö 4.1.200 9-31.3.2 009 En Tehtävä ergia Y t: assis ritys Oy, tentti e työharjo nergiam ittelu. ittauksis sa- ja tu KIELITA tkimuks ITO essa, la Suomi: itteiden äidinkie huoltoty li öt Englan ti: erittä in hyvä Ruotsi: hyvä

än rriculum vitae, “eläm Ansioluettelo eli CV (Cu yt lyh ävä n oheen liitett juoksu”) on hakemukse ja si sta kse mu ke tasi, ko tiivistelmä koulutukses osaamisestasi. ista tä oikeaa mallia. Oleell CV:n tekoon ei ole yh unm do ty selkeästi ja joh on, että asiat on esitet t ole iä täv teh i, mitä työ kaisesti ja niistä käy ilm tehnyt. känteiseen aikajärjesty Muista laittaa asiat kä näja nta na työ in Nä si! sik seen, eli uusimmat en isi. meisimmät aktiviteett kee ensimmäiseksi vii

ATK-TA IDOT Microso ft Office HTML-k ieli HARRA STUKS ET Sähly, le ntopallo ja pyörä www-s ily ivujen s uunnitte lu ja tote utus VASTU UTEHT Ä VÄT 2010Jalkapa 2009-2 lloseura 011 Ko n www ulun op -sivujen 2006-2 pilasku ylläpito 009 Tu nnan h kioppila allitus, s, yläko jäsen ulu SUOSIT TELIJA T Lisätieto ja antaa Energia Yritykse n toimit usjohta ja Erkki Energia , puh. 0 8-9876 54

amis I 25

Töitä kohti täysillä Ammattikoulusta valmistunut Katri on päässyt kokeilemaan omaa alaansa valokuvausta jo muutamassa työpaikassa, mutta etsii nyt kiivaasti jotain pysyvämpää. Poimi talteen vinkit työnhakua varten ja seuraa Katrin taivalta läpi työnhakuviidakon AMIS-lehden kuvaajaksi.

Teksti: Jenni Junkala Kuva: Teemu Granström

”Minusta ensisijaisen tärkeää on tutustua yritykseen, jotta tietää minne on menossa ja mitä yritys tekee.

Näin osaan tuoda itsestäni esille ne ominaisuudet, jotka työnantajaa kiinnostavat”, Katri kertoo.

Katri Tamminen, 25 vuotta • Valmistui kesäkuussa 2010 media-assistentiksi Helsingin tekniikan alan oppilaitoksesta Heltechistä, erikoistui valokuvaukseen. Opiskeli ennen valokuvausta Porissa hotellija ravintola-alaa.

• On päässyt kokeilemaan oman alan töitä jo asiakaslehtien parissa työharjoittelussa ja tekemällä freelancekeikkoja eri lehtiin.

Työpaikka voi löytyä mistä vain!

Käytä kaikki oljenkorret: etsi töitä netistä, surffaa kiinnostavien yritysten sivuja ja puhu asiasta kavereiden ja lähipiirin kanssa. Katri etsii töitä vaikkapa työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta.

• Oman alan töiden lisäksi Katri on jakanut lehtiä ja mainoksia, työskennellyt ravintolassa ja myynyt fanipaitoja.

• Pohtii vielä jatkokoulutusmahdollisuutta amk:ssa.

Viisi vinkkiä työnhakijalle

1

Mistä yhteydet löytyvät? Älä ajattele työelämäyhteyksiä liian vaikeasti, lähipiiristäkin voi löytyä helmiä. Onko kaverin tai sukulaisen vanhemmilla oma yritys? Mitä ammattilaisia lähipiiristäsi löytyy? Pidä silmät ja korvat auki! Maailma on pullollaan mielenkiintoisia ammatteja ja yrityksiä. Surffaa netissä ja perehdy.

2

Valmistaudu esittelemään itsesi kiinnostavasti. Vaikka menisit esittäytymään, aloita prosessi kirjoittamalla itsestäsi omaan käyttöösi pieni juttu. Näin takaat, että kerrot taustoistasi, harrastuksistasi ja luonteestasi täydellisesti.

3

Astu työnantajan saappaisiin. Mitä työnantaja ajattelee, miten toivoisi sinun toimivan? Älä jätä vain yhden kei-

26 I amis

non varaan yhteydenpitoa. Valmistaudu aina soittamaan työnantajalle. Mieti, mitä toivot työpaikalta.

4

Vaikuta oikein. Kuka työpaikalla päättää esimerkiksi kesätyöasioista? Älä tuhlaa energiaasi esittelemällä itseäsi väärälle ihmiselle.

5

Hyvä työnhakija janoaa työkokemusta. Muista: Sopiva soppa syntyy nöyryydestä ja innosta näyttää oma osaamisensa.

Asiantuntijana Sini Sirén, Taloudellisen tiedotustoimiston Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueyhteyshenkilö. Siren on työskennellyt myös opona niin yläkouluissa kuin ammattiopistoissakin.

Mitä päälle? Hygienia kunnossa?

Edustava ja siisti työntekijä antaa itsestään hyvän kuvan ja kunnioittaa huolitellulla ulkonäöllään mahdollista tulevaa työnantajaansa.

”Minulla on nettiportfolio, jonka lisäksi haastattelutilanteeseen pitää muistaa ottaa mukaan parhaimmat kuvat ja todistukset vuosien varsilta.” Muistathan pitää ansioluettelosi ja mahdollisen portfoliosi ajan tasalla ja personoida sen aina haettavan työpaikan suhteen!

”Aina ennen työhaastattelua jännittää ihan hulluna, vaikka vaikutankin rauhalliselta. Jos jännittää, tietää, että ottaa asian tosissaan, joten pieni jännitys on hyvästä. Olen aina ajoissa – kaiken suhteen.”

Ota Katrin neuvosta vaarin ja ole ajoissa! Suunnittele reittisi etukäteen. Jos epäröit osoitetta, käy vaikka edellisenä päivänä tarkastamassa paikka.

Soita työnantajalle, jos kutsua työhaastatteluun ei kuulu. Sähköposteilun lisäksi on hyvä käyttää myös puhelinta. Jos taas vaivaudut paikalle näyttäytymään, teet ainakin kasvosi tunnetuksi. Hymyillä voi puhelimessakin. Älä irvistele työnantajalle edes langan päässä.

Paikka on sinun! Alussa kaikki tuntuu aina hankalalta, mutta asiat oppii nopeasti, jos niihin vain paneutuu. Kysyvää autetaan.

Katrin palkinto onnistuneesta työhaastattelusta oli kuvauskeikka heti seuraavana päivänä.

”Virallisissa työhaastatteluissa olen ollut vain muutaman kerran”, Katri paljastaa hymyillen. Do you speak English? Työhaastattelutilanne saattaa olla yllätyksellinen, se voidaan pitää vaikka ruotsiksi tai englanniksi. Ole valmis sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Psst! lle lle aukeama va a a r u se a a Kurkk trin kuva ja bongaa Ka ! tti Koskisesta a M ja ta n se a LVIamis I 27

Eilakaisla Oy on vuonna 1971 perustettu suomalainen henkilöstöpalvelualan perheyritys. Se välittää monipuolisia toimisto-, taloushallinto-, myynti-, markkinointi-, teollisuus- sekä IT-alan osaajia määräaikaisiin ja vakituisiin tehtäviin.

Eilakaisla-ketju toimii Suomessa viidellätoista eri paikkakunnalla ja on alansa johtava yritys.

Lue lisää ja luo oma KaislaNet-profiilisi osoitteessa www.eilakaisla.fi.

”Suomessa on huutava pula perustekijöistä etsimme osaajia!”

Kaisla Netin kautta hyviin hommiin!

Eilakaisla Oy on henkilöstöpalvelufirma, joka etsii asiakasyrityksilleen sopivia työntekijöitä. Yrittäjä-toimitusjohtaja Tom Kaislan mukaan amiksille on työmarkkinoilla kysyntää.

– Suomessa on huutava pula perustekijöistä. Juuri nyt etsimme esimerkiksi taloushallinnon ihmisiä, logistiikkatyöntekijöitä, rengasasentajia ja tuotannon kokoonpanijoita.

Eilakaislan kautta voi löytää monenlaisia hommia aina opiskelun oheen sopivista tilapäistöistä vakituisiin pesteihin. Ensimmäinen askel työnhaussa on rekisteröityminen Eilakaislan KaislaNetiin. Se on nettipalvelu, johon luotu profiili toimii avoimena hakemuksena, jota Eilakaislan henkilöstökonsultit käyttävät sopivia työntekijöitä etsiessään. Jo hyvän profiilin

28 I amis

avulla saattaa siis saada työtarjouksen, vaikka KaislaNetissä avoimiin paikkoihin voikin hakea myös suoraan.

Tom Kaisla kannustaa työnteosta kiinnostuneita nuoria rekisteröitymään KaislaNetiin vaikka ansioluettelo ei vielä olisi kovin kummoinen.

– Meillä pyritään löytämään paitsi oikeaa osaamista, myös sellainen tyyppi, joka tulee todennäköisesti viihtymään tulevassa työympäristössään. Siksi omassa profiilissa kannattaa kuvailla taitojen ja työkokemuksen lisäksi myös esimerkiksi kiinnostuksiaan ja harrastuksiaan. Mitä enemmän itsestään kertoo, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää sopivia hommia.

ILMOITUS

LVI-ala on viime vuosina noussut erääksi nuorison suosikkialoista opintosuuntaa valittaessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa putki- tai ilmastointiasentajan tutkinnon. Rakentamisen LVI-projektien lisäksi ala tarjoaa monipuolisia tehtäviä huolto- ja korjaustöissä. Kolmessa vuodessa opiskelija saa ammatin ja myöhemmin voi halutessaan jatkaa opiskelua korkeakoulussa.

Ilmaston muutoksen torjunnassa LVI-alalla on iso rooli suunniteltaessa ja toteuttaessa energiatehokkaita ratkaisuja. Tälle alueelle tarvitaan uutta osaamista kaikilla tasoilla.

LVI on merkittävin osa talotekniikkaa ja käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon. LVI-asennusala työllistää 18.000 henkeä. Alan työt tehdään jatkossakin Suomessa. http://www.lvi-tu.fi/

”Työni on kuin palapeli, jossa sovitetaan yhteen erilaisia osia ja materiaaleja.”

LVI-alalla saa käyttää käsiään Peruskoulun jälkeen espoolainen Matti Koskinen, 26, harhaili hetken aikaa ravintola- ja kaupan alalla, kunnes löysi kutsumuksensa: LVI-alan. Kaupan kalatiskillä vietettyjen vuosien ja armeijan jälkeen Koskinen päätti kavereiden suosituksesta ottaa itseään niskasta kiinni ja hakeutua putkihommien pariin. ”Päädyin alalle, koska halusin tehdä jotain käsilläni. Kaverini saivat minut houkuteltua kokeilemaan ja huomasin, että työt olivatkin kivoja hommia. Työssäni saan pähkäillä miten teen asioita, miten putket laitetaan ja kuvia noudatetaan. On patterinlaitot ja vesijohdot ja kylpyhuonekalusteet ja materiaalit vielä vaihtelevat jokaisessa kohteessa.”

Hetken töitä pienemmässä yrityksessä omakotitalojen parissa tehtyään Koskinen tajusi, että koulutus olisi hyväksi. Hän haki YIT:lle oppisopimustyöntekijäksi ja hankki LVIasentajan paperit. YIT:n eduiksi Koskinen listaa muun muassa

monipuolisen työn suurilla rakennustyömailla ja kannustavan ja palkitsevan työilmapiirin. ”Ja putkialalle tarvitaan aina lisää porukkaa”, hän muistuttaa. ”Viimeinen suuri työmaa, jossa olin mukana, oli Meilahden kolmiosairaala. Nyt olen pienemmällä työmaalla Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Liikuntakeskukseen on tullut uusia vuokralaisia, joiden toiveiden mukaisesti remontoimme tiloja”, kertoo nyt kolme vuotta YIT:llä kiinteistötekniikassa liike- ja toimitiloissa, uudiskohteiden parissa työskennellyt Koskinen.

Aikaiset aamut ja seitsemästä kolmeen kestävä työ sopii perheelliselle Koskiselle hyvin, näin aikaa jää yhteisiin puuhiin: pihalla 4- ja 6-vuotiaiden tyttöjen kanssa olemiseen, kamppailulajien harrastamiseen, lenkkeilyyn tai kavereiden tapaamiseen.

ILMOITUS

NCC on merkittävä pohjoismainen kiinteistö- ja rakennusalan yritys. Rakennamme tulevaisuuden yhteiskuntaa vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaattein. Liiketoiminta-alueitamme ovat uudisrakentaminen, korjausrakentaminen, asuntorakennuttaminen, kiinteistöjen kehittäminen sekä tie- ja maanrakentaminen. Asiakkaitamme ovat mm. asunnon tarvitsijat, toimitiloja sekä lii-

ke- ja kauppapaikkoja tarvitsevat yritykset, sekä valtio ja kunnat.

Tarjoamme vuosittain noin 400 opiskelijalle mahdollisuuden tutustua rakennusalaan sekä NCC:n tarjoamiin ammatillisiin mahdollisuuksiin. Työssäoppimis- ja harjoittelujaksot ovat näytön paikkoja, joista aukeaa useille tie myös vakituiseen työpaikkaan.

”Painan jokaisen oppimani asian tarkasti mieleen.

Iso työmaa on paras paikka oppia!”

Töitä kyllä riittää, kun asenne on oikea!

Ville Junno, 17, suorittaa parhaillaan työharjoitteluaan NCC:n rakennustyömaalla Vantaalla.

Ville opiskelee toista vuotta talonrakentajaksi Variassa.

Työharjoittelussaan hän on erityisen tyytyväinen turvalliseen ja joustavaan työnantajaansa, minkä ansiosta ammattitaitokin kehittyy harjoittelussa päivittäin.

TYÖHARJOITTELUSSA MIELEKÄS SISÄLTÖ Hain työharjoitteluun NCC:lle opettajan vinkin perusteella. Tiesin, että vastaavalla mestarilla oli ollut aikaisemminkin opiskelijoita työharjoittelussa, joten pystyin luottamaan työnantajaan.

Päivittäiset työtehtäväni ovat monipuolisia. Tehtävät vaihtelevat paljonkin ja olen päässyt tekemään terasseja, kattotöitä, antura- ja sokkelimuotteja, väestönsuojaa sekä paljon muuta. Iso rakennustyömaa auttaa näkemään tämän ammatin arkea - hommia on laidasta laitaan. Se on etu.

OPPIA TYÖTURVALLISUUDESTA Työharjoittelussa minua ohjataan päivittäin. Työpaikkaohjaajilta olen saanut paljon tärkeää tietoa rakentamisesta. On hienoa, että harjoittelijoita ohjataan yksilöllisesti työtehtävissä.

30 I amis

Itsenäiseen tekemiseen ja asian omaksumiseen opettaa vain se, että tietää miksi jotakin tehdään. Työpaikkaohjaajat opastavat myös uusien koneiden käytössä.

Työturvallisuus on erittäin iso osa työtämme. Kypärää ja suojalaseja täytyy käyttää, ja kulkureittien turvallisuudesta huolehtia. Työmaalla pitää yleensäkin olla tarkkaavainen, ja mielellään turvallisuusasioista huolehditaan yhteisvastuullisesti. Työturvallisuuteen panostamalla saadaan työtapaturmia pois ja henkilövahingoiltakin vältytään.

TAVOITTEENA VAKITUINEN TYÖPAIKKA Työharjoittelun aikana olen oppinut paljon esimerkiksi uusien koneiden käyttöä, ja etenkin kokonaiskuva rakennusalasta on kasvanut. Koen, että ammattitaitoni on kehittynyt valtavasti ja olen oppinut talonrakentajan työstä paljon enemmän kuin koulussa. Toivon, että saan valmistumisen jälkeen vakituisen työpaikan ja pääsen kehittämään uraani. NCC tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Kun ammattitaitoa kertyy, aion käydä myös lisäkoulutuksessa. Minulla on sellainen haave, että saisin isona rakentaa itselleni oman talon. Mutta se on vasta sitten, kun olen oppinut tarpeeksi ja taidot riittävät. Työmaalla opin kuitenkin joka päivä uutta, ja se on hienoa!

ILMOITUS

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti yli sadassa maassa.

Suomessa toimimme yli 40 paikkakunnalla ja työllistämme lähes 7 000 henkilöä.

Palkkaamme jatkuvasti uusia, innovatiivisia työntekijöitä. Avoimet työpaikkamme löydät osoitteesta: www.abb.fi/uralle

”Joka kerta, kun valmis työ lähtee tehtaalta, tunnen ylpeyttä. Ja se kuitenkin tapahtuu monta kertaa viikossa!”

Hyvä työnantaja mahdollistaa pitkän ja monipuolisen uran ”Tulin 13 vuotta sitten ABB:lle vakituisiin hommiin. Aloitin sähkökoneasentajana tahtikoneiden loppukokoonpanossa, mutta vuosien saatossa työnkuvaani on tullut mukaan muutakin, kertoo Juha Klemettinen, jonka työura on yksi esimerkki ABB Oy:n laadun ja kehitystyön esimerkeistä.

ABB arvostaa työntekijöidensä moniosaamista ja tukee osaamisen ja työn kehittämistä. ”Kyllä omaakin aktiivisuutta edellytetään. Jos haluaa kehittyä, niin ei muuta kuin ehdottamaan esimiehelle asioista.

Olen aina onnistunut siinä, mihin olen tähdännyt. Nytkin teen yhtä aikaa erilaisia kehitysprojekteja ja vastaan usein vierailijoiden tehdaskierroksista. Lisäksi kirjoittelen ABB:n omaan lehteen juttuja”, Klemettinen listaa.

Mekaaniseen koneenrakentamiseen ja sähkön liittymäkytkentöihin vaadittavat taidot ovat kehittyneet työssä. Klemettisen mukaan hänen tehtävissään työskentelevällä tuleekin olla melkoinen kykyvarasto ja esimerkiksi kädentaidot hallussa.

”Myös tarkkuus ja järjestelmällisyys ovat tarpeen, mutta muutoin tätä työtä ei voi oppia koulussa suoraan”, Klemettinen toteaa.

ABB perehdyttää jokaisen uuden työntekijän, ja työpaikkaohjaajat välittävät turvallisuuskysymykset ja työpaikan ohjeistukset uusille työntekijöille.

Myös työhyvinvoinnista huolehditaan. Hyvät työnjohtajat ovat siinä avainasemassa, sillä työntekijöiden aikataulutus ja ohjaus on usein heidän vastuullaan. ”Jokainen työntekijä huolehtii puolestaan, että kollegoillakin on samat tiedot ja tavat hanskassa: yhteistyöllä mennään”, Klemettinen huomauttaa.

Iso, kansainvälinen yritys tuo työntekijöilleen vakautta, ja Klemettisellä on vahva usko tulevaisuuteen. ”Oma asenne työssä ratkaisee, ja osaamistani arvostetaan. Tämän monipuolisempaa ja yhtä mielenkiintoista työtä tuskin muualta löytyy”, Klemettinen toteaa ylpeyttä äänessään.

amis I 31

ILMOITUS

Fortum tutkii kaiken aikaa, miten energiaa voidaan tuottaa ja käyttää entistä tehokkaammin ja puhtaammin – kestävää kehitystä edistäen. Näin energiamme edesauttaa niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien elämää. Jos löydät itsestäsi samaa energiaa, tervetuloa töihin. Tarjo-

amme sinulle monipuolisia mahdollisuuksia kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin omalla urallasi. Luodaan yhdessä uuden sukupolven energiaa!

Lue lisää: www.fortum.fi/urapolku

”Fortum kannustaa ja antaa mahdollisuuden osallistua koulutuksiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.”

Energia-ala on aina ajankohtainen Loviisan ydinvoimalaitoksella ei hötkyillä. Kolmatta vuotta automaatioasentajana Fortumilla työskentelevä Henri Hämäläinen, 21, kertoo, että työt tehdään huolellisesti ja kaikkea mietitään kahdesti ennen tekemistä. Rauhallinen työtahti sopii itseään leppoisaksi kuvaavalle nuorelle miehelle. Innostustakin häneltä löytyy, esimerkiksi kun on mahdollisuus kouluttautua. ”Innostun asioista helposti. Intoa riittää kouluttautumiseen, johon meillä on usein mahdollisuus. Fortum kannustaa ja antaa mahdollisuuden osallistua koulutuksiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Opiskella voi vaikka valokuituhitsaamista tai muuta mielenkiintoista.”

Hämäläinen valmistui automaatioasentajaksi Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta EKAMIsta 2008. Koulusta Hämäläiselle on jäänyt erityisesti mieleen kolmen viikon työharjoittelu Kreikassa vedenpuhdistamolla. Automaatioasentajana kunnossapidossa hänen vastuualueellensa kuuluvat mittaukset, säädöt ja ohjaukset.

32 I amis

”Energia-ala on mielenkiintoinen ja kasvaa jatkuvasti.

Kaikkea automatisoidaan ja moni asia muuttuu juuri nyt. Itse päädyin alalle sen mielenkiintoisuuden takia – jota se onkin ollut”, hän toteaa. ”Olen ollut kolmen vuoden sisään jo kaksi kertaa Ruotsissa. Teemme paljon pohjoismaisten ydinvoimaloiden kanssa yhteistyötä ja vaihdamme käyttökokemuksia mm. säteilymittauksista. On tärkeää ammattini kannalta, että tutustun Ruotsissa samanlaisten asioiden kanssa kamppaileviin kollegoihin.”

Työn mielenkiintoisuuden ja monipuolisuuden lisäksi Hämäläinen listaa hyväksi puoleksi ilmapiirin Fortumilla. Vaikka hän uskoo olevansa koko laitoksen tai ainakin automaatiopuolen nuorin työntekijä, annetaan iästä huolimatta hänelle myös vastuuta. Työkavereidenkin kesken on hyvä ryhmähenki. ”Töissä puhutaan muustakin kuin työasioista, ja teemme paljon asioita yhdessä. Sen lisäksi, että Fortum järjestää vaikkapa retkiä ja saunailtoja, järjestämme myös omia kissanristiäisiä.”

ILMOITUS

Miko Nyk Koneenasänen 18 v 3. vuosi E entajaopiskelija, Työssäop telä-Kymeen amm Sulzer Pupijasta kesätyönte attiopistossa, mpsilla. kijäksi

Oikeitä töitä hyvässä työporukassa!

Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat, että lähivuosina tarvitaan lisää osaajia vuosittain 6 800. Uusista osaajista noin 4 000 on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Lisää tietoa kone- ja metallitekniikan nuorista ammattilaisista ja kesätöistä löydät osoitteesta www.opiskelijaboxi.fi

insinooriksi kone- ja tuotantotekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, ympäristöteknologia

: SEURAA MEITÄ Kyourself facebook.com/VAM ourself Ky M VA m/ .co be youtu

haku vamkiin

7.3. - 12.4.

www.amkhaku.fi

hakutoimisto@vamk.fi Puh. 020 693 323 (vaihde)

VAMK on energisten insinöörien kouluttaja. Vaasanseudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologian osaajista ja viennin vetureista: täällä hankit kansainvälisiä valmiuksia osana opintojamme ja työllistyt lähes varmasti. Nauti täysin siemauksin opiskelijaelämästä yhdessä Suomen suurimmassa opiskelijakaupungissa Vaasassa!

www. vamk fi amis I 33

J AT K O - O P I S K E L U

Hyvä, parempi,

paras

Jatkokoulutus avaa uusia ovia ja auttaa syventymään omaan alaan Teksti: Merja Hemmilä

Kampaaja-parturin urasta haaveileva merkonomi Mia Nousiainen, 24

Merja Hemmilä

MIA LUKIOSSA Valmistuin yläasteelta hyvin arvosanoin ja jatkoin saman katon alla olevaan lukioon, niin kuin kaikki muutkin. Ensimmäinen vuosi meni vähän niin ja näin. Opettaja sanoi, etten tule valmistumaan tätä vauhtia neljässä vuodessa.

Ajattelin, ettei lukio ole minun juttuni ja menin kauppaan töihin.

Haaveilin kokin urasta, mutta äiti käänsi pääni. Hän sanoi, ettei työ ole sitä mitä kuvittelen.

Päätin jatkaa opiskelua. Kävin kolmessa eri lukiossa ja kahdessa iltalukiossa. Viisi vuotta myöhemmin valmistuin.

MIA ADULTASSA Lukion jälkeen menin töihin ja nautin siitä paljon. Halusin kouluttautua lisää, mutta kun on tottunut saamaan palkkaa, on vaikea kuvitella kituuttelevansa enää opiskelijana.

Niinpä päädyin Adultan merkonomikouluun, sillä sen pystyi suorittamaan töiden ohessa. Pystyin myös ammentamaan työstäni materiaalia opiskeluun. Valmistuin kaksi vuotta myöhemmin loistavin arvosanoin.

MIA VALMIINA MERKONOMINA Jouduin irtisanotuksi. Mietin, että jos 23-vuotiaana käy näin, millaista tulevaisuus on. Jälkikäteen olen ajatellut, että se oli paras asia, joka minulle on tapahtunut. Se avasi minulle uusia ovia.

Tein pitkään hanttihommia ja olin jo valmis jatkamaan opiskeluja.

Hain AMKiin liiketalous-puolelle. Olisin päässyt opiskelemaan, mutta samalla viikolla olin myös saanut uuden työn, joka vastasi kaikkia toiveitani. Valitsin työt.

Kun tilanne oli vihdoin vakaa, aloin kerrankin ajatella mitä oikeasti elämältä haluan. Olen aina ollut kiinnostunut kauneudenhoitoalasta, mutta alan pienet palkat ovat pelottaneet.

Kun siskoni lähti suorittamaan parturi-kampaajan kaksoistutkinnon opintoja, harmittelin että voi kunpa minäkin olisin aikoinani. Meitä silloin peloteltiin, että se on tosi vaikeaa.

Jossittelin asiaa ja tein hiusten pidennyksiä sivutyönä. Sain paljon kehuja ja eräs ammattilainenkin ylisti työtäni. Silloin päätin, että vaikka tämä menisi päin puuta, haen aikuislinjalle opiskelemaan alaa.

Onpahan sitten oppinut taas uuden taidon.

34 I amis

MIAN TULEVAISUUDEN HAAVEET Haen seuraavassa yhteishaussa parturi-kampaaja -linjalle. Haaveilemme siskoni kanssa perustavamme rock-henkisen erikoiskampauksiin keskittyneen kampaamon. Olen jo suunnitellut nimenkin.

Jos en pääse opiskelemaan, menen siskolleni töihin oppisopimuksella.

Menikö monien vuosien lukio- ja merkonomiopinnot hukkaan?

Ei missään nimessä! Merkonomin opinnoista ja työkokemuksesta on hyötyä oman yrityksen perustamisessa. Opin myös sen, ettei kannata turhaan kiirehtiä. On hyvä tehdä asiat omaan tahtiin.

Ei kannata pelätä elämässä virheliikkeitä. Mikään kokemus ei mene hukkaan ja sen tajuaa vasta myöhemmin. Vuosi sinne tai tänne ei tunnu missään. Sadassa vuodessa on paljon aikaa kokea.

Janoatko lisää koulutusta?

TÄSSÄ VAIHTOEHTOJA: 1. Ammattikorkeakoulut 2. Yliopistot 3. Ammatilliset oppilaitokset 4. Aikuiskoulutus 5. Oppisopimukset

LINKKIVINKKEJÄ:

JATKO-OPISKELU AVAA ETENEMISMAHDOLLISUUKSIA

www.yliopistohaku.fi www.amkhaku.fi www.haenyt.fi www.opintoluotsi.fi

Ammattikoulu: Hammaslaborantti - > AMK: Hammasteknikko - > Yliopisto: Hammaslääketieteen lisensiaatti Ammattikoulu: Sähköasentaja - > AMK: Insinööri (AMK) - > Yliopisto: Tekniikan kandidaatti, Diplomi-insinööri Ammattikoulu: Merkonomi - > AMK: Tradenomi - > Kauppakorkeakoulu: Ekonomi

Koulutuskeskus Tavastian opinto-ohjaaja Maarit Rahkola

Veli-Pekka Körkkö

MILLAISIA VAIHTOEHTOJA AMMATTIKOULUSTA VALMISTUVALLE ON JATKOKOULUTUKSEN SUHTEEN? Heille on tarjolla roppakaupalla eri vaihtoehtoja, onhan heillä yleinen jatko-opintokelpoisuus. Omien opintojen jälkeen voi hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Myös aikuiskoulutus tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja niille, jotka haluavat suorittaa toisenkin ammatillisen tutkinnon tai hakea omaan tutkintoon erikoisosaamista. Oppisopimuskoulutuksen avulla voi myös kätevästi hakea uuden tutkinnon itselleen.

MITÄ PITÄISI MUISTAA, JOS HAKEE YHTEISVALINNASSA TOISEEN AMMATILLISEEN PERUSTUTKINTOON? Yhteisvalinnassa haetaan peruskoulupohjaisia tutkintoja ja arvosanat valintaan otetaan peruskoulun päättötodistuksesta. Kun opiskelija on päässyt sisälle, hänelle tehdään osaamisentunnustamisia aiemmin suoritetuista opinnoista (opiskelijan niin halutessa). Näin opiskeluaika uudessa tutkinnossa saattaa lyhentyä jopa vuodella. Kannattaakin jo hakuvaiheessa olla yhteydessä koulutuksen järjestäjään ja selvittää opintoihin liittyviä asioita, ettei tule mitään yllätyksiä.

MITÄ JATKOKOULUTUSVAIHTOEHTOA SUOSITTELETTE AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON JÄLKEEN? Ohjaamme opiskelijan ensisijaisesti aikuiskoulutuksen piiriin, koska heillä on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja, opiskelu siellä on ”jouheampaa” ja tutkinnot suoritetaan yleensä lyhyemmässä ajassa.

Yleisin jatko-opiskelupaikka on kuitenkin ammattikorkeakoulu.

Noin kymmenen prosenttia meiltä valmistuneista hakee suoraan valmistuttuaan ammattikorkeaan. Moni ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori kuitenkin menee ensin hakemaan työkokemusta muutamaksi vuodeksi ja hakee sitten ammattikorkeakouluun, mitä itse pidän hyvänä vaihtoehtona.

Silloin on kuitenkin syytä varautua, että matematiikan, fysiikan ja kielten osalta opiskelu siellä tulee olemaan haasteellista. Ammattikorkeaan hakevien kannattaa tarvittaessa hakea lisävalmiuksia juuri näihin aineisiin, jotta pärjäisivät hakuvaiheessa valintakokeissa ja opiskelu ammattikorkeassa lähtisi hyvin käyntiin.

SAAKO AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA OSAAMISENTUNNUSTAMISTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPINTOIHIN? Ei tietääkseni! Mielestäni toisen asteen tutkinnosta ei voida tehdä osaamisentunnustamisia korkeakoulu opintoihin… ainakaan vielä. Jos ammattikorkeakoulussa jatkaa saman alan opintoja, niin aikaisemmista

ammatillisista opinnoista on hyötyä siellä. Näistä saa varmasti tarkempaa tietoa ammattikorkeakouluilta. Olen huono vastaamaan tähän!

SUOSITTELETTEKO OPPISOPIMUKSELLA TYÖSKENTELEMISTÄ?

Oppisopimus on yksi hyvä vaihto opiskella esimerkiksi uusi ammatti itselleen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneella on tuntemusta työelämästä ja kyllä ammatillisella puolella opiskelleella on yleensä ”hanskassa” tekemisen taito, oli se opintoala mikä tahansa.

MILLAISET KEVÄTTERVEISET HALUAISIT LÄHETTÄÄ JATKOKOULUTUSTA SUUNNITTELEVILLE? Haluan rohkaista kaikkia ammatillisesta tutkinnosta jo valmistuneita ja valmistuvia nuoria siirtymään rohkeasti työelämään tai hakeutumaan jatko-opintoihin! Kumpi vaihtoehto itselle sopii parhaiten. Opiskelu kannattaa aina, mutta muistakaa että työelämä tarvitsee tekijöitä ja työn oppii tekemällä!

Työelämästä pääsee myös takaisin kouluun ja koulusta työelämään. Kaikki on mahdollista!

amis I 35

Hub Tampereen toimitusjohtaja ja host Elina Ruuskanen, 27 PROAKATEMIASTA YRITTÄJÄKSI Pyöritimme perustamaamme Seepramedia Osuuskuntaa 2,5 vuotta Proakatemialla. Huomasin, ettei yrittäjyys olekaan niin hankalaa, kuin olin luullut. Se antaa vapautta ja valtaa, mutta myös vastuuta. Kun tekee itselleen töitä, on aivan eri tavalla motivoitunut. Bonuksena sain nostaa palkkaa yrityksestämme.

Oli shokki, että voin tehdä mitä vaan. Mikään ei estä ja koko maailma on pelikenttäni.

Perustimme Jukka Siltasen kanssa Suomen ensimmäisen Hubin. Hub on kansainvälinen yrittäjäverkosto ja yhteisöllinen työtila, jossa tehdään töitä, tavataan ihmisiä ja viedään ideoita eteenpäin. Yritysmaailma on liian usein liian vakava, me emme halua olla!

Olen ollut vuoden 2010 alusta asti Hubin toimitusjohtajana ja hostina, lisäksi olen toiminut sivutoimisena opettajana Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Elän unelmaani.

Kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia töitä, pitää silmät auki. Mieti myös, teetkö sitä mitä haluat, vai sitä mitä muut sinulta odottavat. Merkonomin opinnoista ja työkokemuk-

Merja Hemmilä

LUKION KAUTTA AMMATTIKOULUUN Yläasteella en tiennyt, mitä haluaisin tehdä.

Lukio antoi kolme vuotta lisäaikaa. Vasta sen jälkeen vietetyn välivuoden aikana keksin, että haluan opiskella liiketaloutta.

Lukion päästötodistus oli sen verran huono, etten päässyt suoraan AMK:iin. Päätin hakea paremmat paperit Hämeenlinnan merkonomilinjalta ja samalla oppisin myös kaupan ja hallinnon alasta. Toisen vuoden opinnot suoritin Tampereen kauppaoppilaitoksessa.

Koulussamme vieraili Proakatemian opettaja. Hän kertoi, että heillä opiskelijat perustavat ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen noin 15–20 hengen porukassa oman yrityksen. Tämän jälkeen ei ole pakollisia luentoja tai tenttejä vaan oppiminen tapahtuu itse tekemällä.

Ajattelin, että olisi turha hakea perinteiselle tradenomilinjalle AMK:iin, koska siellä olisi ollut paljon samoja asioita kuin ammattikoulussa. Proakatemialla saisin hyödyntää osaamistani ja kasvattaisin hyvät yritysverkostot, joihin voisin työllistyä valmistumisen jälkeen.

sesta on hyötyä oman yrityksen perustamisessa. Opin myös sen, ettei kannata turhaan kiirehtiä. On hyvä tehdä asiat omaan tahtiin.

Vaasan ammattikorkeakoulun opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

MITEN HE PÄRJÄÄVÄT OPISKELUISSA? Heillä on usein parempi käsitys alasta, mutta matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa kaivataan joskus lisäopetusta. Tämä on kovin yksilökohtaista.

Tero Pitkämäki on muuten ammattikoulusta tullut meille ja valmistunut sähkötekniikan AMK-insinööriksi. Hän opiskeli normiajassa, vaikka urheili ahkerasti opiskelun ohessa.

ONKO TEILLÄ TUKIOPETUSTA NIILLE, JOILLA ON HAASTEITA NÄIDEN AINEIDEN KANSSA? Yksittäinen opiskelija tai ryhmä voi hakea lisäopetusta, josta päätetään tapauskohtaisesti.

Opetusta voi antaa joko opettaja tai toinen opiskelija. Usein opiskelijat eivät kehtaa hakea

36 I amis

sitä. Kuitenkin opintojen etenemisen kannalta on tärkeä hyödyntää tätä mahdollisuutta.

SAAVATKO OPISKELIJAT HYVÄKSILUETTUA AMMATTIKOULUN KURSSEJA? Aikuiskoulutukseen valintakriteerinä on kahden vuoden työkokemus. Sen ja opintojen perusteella opiskelu lyhenee noin puolella vuodella koulutusohjelmasta riippuen.

Myös nuorisopuolella voi saada hyvitystä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen perusteella. Se on yksilökohtaista ja keskustelu käydään opettajan kanssa.

MITÄ HYÖTYÄ AMK:ISTA ON AMMATTIKOULUSTA VALMISTUNEELLE? Amk:ssa opiskeleminen antaa etenemismahdollisuuksia. Tätä kautta voi päätyä erilaisiin työtehtäviin, kuten asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Amk:n jälkeen voi hakea ylempään amk-tutkintoon, joka on verrattavissa yliopiston maisteritutkintoon. Sitä kautta voi päätyä johtotason tehtäviin tai vaikka opettajaksi.

Vesa Siren

ONKO TEILLÄ PALJON AMMATTIKOULUSTA VALMISTUNEITA? Tekniikan aloilla enemmän, terveysaloilla vähemmän. Yleisesti ehkä 10–30 % opiskelijoista. Aikuiskoulutuksessa pääosa opiskelijoista on ammattikoulusta valmistuneita.

KEVÄTTERVEISET AMMATTIKOULULAISILLE? Jos yksi ovi sulkeutuu, uusia parempia ovia aukeaa. Kaikilla on omat lahjansa ja unelmansa, ei kannata lannistua, jos jokin ei onnistu heti. Kannattaa pitää silmät auki ja pitää yrittäjämäinen henki päällä.

Minna Pii roinen 19 v Vastavalm istunut C NC-koneis työpaikk taja, a R-Sarko nilta työssäop pimisjaks ojen kau tta.

Kone- ja metallitekniikan ammattikoulutus on järkevä valinta!

Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat, että lähivuosina tarvitaan lisää osaajia vuosittain 6 800. Uusista osaajista noin 4 000 on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Lisää tietoa kone- ja metallitekniikan nuorista ammattilaisista ja kesätöistä löydät osoitteesta www.opiskelijaboxi.fi

Eniten keinoja tulevaisuuden visioiden toteutumiseen löydät Metropoliasta.

Tarjoammehan ammattikorkeakouluista runsaimmin koulutuksia.

YHTEISHAKU 7.3.–12.4. / 50 KOULUTUSOHJELMAA / ENITEN TULEVAISUUTTA

KULTTUURI • LIIKETALOUS • SOSIAALI- JA TERVEYSALA • TEKNIIKKA JA LIIKENNE

2303_Amis_Metropolia_yh2011_210x130.indd 1

2.3.2011 14.49

y t s i l ä v n i a s n Ka – opiskele

HAMKissa!

“Kansainvälisyys on kuitenkin asia, johon tulevaisuudessa yhä enemmän törmää – ja haluankin törmätä!

Tonin mielestä Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelussa on parasta hyvä opiskeluilmapiiri, aktiivinen opiskelijatoiminta sekä laadukas ja ammattitaitoinen opetus.

HAMKissa voit suorittaa tekniikan alan AMK-tutkinnon seuraavissa koulutusohjelmissa: > Bio- ja elintarviketekniikan ko, Hämeenlinna > Kone- ja tuotantotekniikan ko, Riihimäki > Liikennealan ko, Riihimäki > Rakennustekniikan ko, Hämeenlinna > Tietotekniikan ko, Riihimäki > Tuotekehityksen ko, Riihimäki > Rakennusalan työnjohdon ko, Hämeenlinna HUOM! Mediatekniikkaa voi opiskella jatkossa tietotekniikan koulutusohjelmassa Riihimäellä.

Bachelor of Engineering (BEng) -tutkinto englanninkielisissä koulutusohjelmissa: > Automation Engineering > Construction Engineering > Industrial Management > Mechanical Engineering and Production Technology > Supply Chain Management

HAMKissa opiskelet AMK-tutkinnon iloisessa, aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskelijayhteisössä - lue lisää osoitteesta www.hamk.fi/tekniikka

Toni Niemenpää, 29, insinööriopiskelija, Mechanical engineering

Toni amiksessa

Toni AMK:ssa

Toni tulevaisuudessa

Menin amikseen suoraan yläasteelta ja tavoitteenani oli työllistyä ja itsenäistyä pian. Tekninen ajattelutapa on isäni peruja, joten amis oli minulle selkeä valinta. Valmistuinkin jo 11 vuotta sitten ammattikoulusta paperiprosessin hoitajaksi – alahan oli paperitehdaskaupungissa asuvalle luonnollinen valinta. Valmistumisen ja armeijan jälkeen jatkoin UPM-Kymmenen ammattikoulussa täsmäkoulutuksella.

Valitettavasti taantuma heitti minut työttömäksi ja ryhdyin miettimään uusia ratkaisuja. Pääsin HAMKin Riihimäen yksikköön opiskelemaan insinööriksi.

Opetus tapahtuu englanniksi, mutta ihan perustaidoillakin pärjää. Haluan rohkaista muitakin nuoria kv-ohjelmaan, koska siinä tutkinnon lisäksi kielitaito kehittyy kuin vahingossa. Tuleva tutkintoni on Bachelor of Engineering ja erikoistun kone- tai tuotantotekniikkaan.

Jos katson taaksepäin, minua harmittaa, etten lähtenyt jo amiksen jälkeen jatko-opiskelemaan. Helpommalla olisin ehkä selvinnyt, jos olisin heti jatkanut opintoja. Toivon, että pian saisin alaltani osa-aikaisen työn, ja voisin työskennellä opintojen ohella. Myös kv-vaihto kiinnostaa, kun työkokemusta jo on ulkomailta.

Aina täytyy uskaltaa ja olla avoin kaikille mahdollisuuksille.

38 I amis

ILMOITUS

a a o j r a t K SAM parhaat eväät

Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK, on 6500 opiskelijan ja 500 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu.

n e e t y y j ä t yrit

Sampsan mielestä SAMKissa opiskelussa on parasta teorian ja käytännön tasapaino sekä omien opintojen joustava suunnittelu.

Opimme myös pitämään huolta ympäristöstä ja luonnon hyvinvoinnista. Me insinöörit teemme yhdessä tulevaisuutta.

Näitä voit opiskella: Insinööriksi tai merikapteeniksi Automaatiotekniikka < Kemiantekniikka < Kone- ja tuotantotekniikka < Logistiikka < Merenkulku < Rakennustekniikka < Sähkötekniikka < Tietotekniikka < Tuotantotalous <

“Opettajan suosittelemana päätin hakea SAMKiin syventämään opintojani.”

SAMK tarjoaa lisäksi monia muita opintoja. Yrityskiihdyttämössä voi perustaa yrityksen jo opiskeluaikana. www.samk.fi

Sampsa Mäki-Arvela, 26, insinööriopiskelija ja yrittäjä

Sampsa amiksessa

Sampsa SAMKissa

Sampsa tulevaisuudessa

Opiskelin yläasteen jälkeen vuoden lukiossa, mutta se ei ollut minun juttuni.

Halusin päästä tekemään jotain käsillä.

Lähdin opiskelemaan ammattikouluun LVI-asentajaksi. Opiskelu oli rentoa, eikä pelkkää papereista lukemista. Opettajan suosittelemana päätin hakea SAMKiin syventämään opintojani.

Opiskelu SAMKissa on kivaa ja meillä on hyvä yhteishenki. Ensimmäisen vuoden jälkeen päätin kokeilla siipiäni ja perustin oman yrityksen, Lännen talotekniikka Oy:n. LVI-alan insinööriopiskelijoista lähes kaikki tekevät töitä opiskelun ohessa. Se on hyvä tapa saada rahaa ja kokemusta.

Yritykseni on toiminut nyt viisi vuotta. Töitä on riittänyt hyvin ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Olen palkannut jo yhden työntekijänkin ja jatkan yritykseni liiketoiminnan kasvattamista, siihen olen saanut SAMKista hyvän opin! Vaikka yritys toimii hyvin, haluan myös tehdä tutkintoni SAMKissa valmiiksi. Valmistun vuonna 2012.

amis I 39

ILMOITUS

Tutustu tarkemmin sosaali- ja terveysalan tutkintoihin osoitteessa: www.arvostan.fi

s y e v r e t a j Sosiaaliä i s i m h i a a t h alalla ko n i i r a a v a t s a v vau

Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan työ on merkityksellistä, ihmisläheistä ja mielekästä. Työssä pääsee lähelle ihmistä ja käyttämään käsiään.

Iisa kertoo, että hoitotyö kehittyy jatkuvasti ja myös uusia ammatteja sekä työtehtäviä on paljon tarjolla.

Sosiaali- ja terveysala on jo nyt Suomen suurin työllistäjä. Tervetuloa mukaan kehittyvälle ja kasvavalle alalle!

Iisa Honkavaara, 42, sairaanhoitaja (ylempi AMK), Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n palvelupäällikkö

Iisa amiksessa

Iisa opiskelemassa

Iisa tulevaisuudessa

Kävin Turun ravintolakoulun ja opiskelin tarjoilijaksi. Lama-aikaan ei ollut töitä tarjolla ja sairaanhoitoala oli aina kiinnostanut, joten päätin hakea sairaanhoitajakouluun Helsinkiin 1994. Valmistuin sairaanhoitajaksi 1998.

Viimeisessä harjoittelussa Malmin sairaalan päivystyksessä työ kolahti. Kun HUS perustettiin, lähdin Vantaalle Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalle, jossa olin vuoteen 2007. Sen jälkeen lähdin opiskelemaan ylempää AMK-tutkintoa, koska halusin kehittyä. Valmistuin 2009 Metropoliasta.

Päivystyspoliklinikan vuorovastaavan jälkeen hain Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalaan apulaisosastonhoitajan paikkaa ja sain sen. Tulin kehittämään hoitotyötä. Viime marraskuussa 2010 minut pyydettiin kotihoidon palvelupäällikön tehtäviin samaan organisaatioon. Hallinnollinen työ oli tuttua, vaikka kotihoito oli minulle uusi aluevalloitus.

40 I amis

ILMOITUS

Sannan ja Päivin mielestä Turun ammattikorkeakoulussa opiskelemisessa parasta on valmistua työhön, jossa näkee erilaisia ihmisiä. Koulu tarjoaa myös esimerkiksi rennon ilmapiirin ja toimipisterajat ylittävän monipuolisen kurssivalikoiman. www.turkuamk.fi Näitä voit opiskella: > Bioanalytiikka > Ensihoito > Fysioterapia

> Hoitotyö (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, Degree in Nursing) > Kauneudenhoito > Radiografia ja sädehoito

> Sosiaaliala > Suun terveydenhuolto > Toimintaterapia

Työ, jossa pääsee lähelle ihmistä

Sanna Koli, 21, sairaanhoitajaopiskelija

Päivi Leino, 24, sosionomiopiskelija

Alunperin halusin sosiaalialalle, mutta eksyinkin sairaanhoitajaopintojen pariin. Halusin auttaa ihmisiä ja oppia itse kaikkea terveydestä ja hyvinvoinnista. Ennen ammattikorkeakoulua kävin hotelli- ja ravintola-alan kaksoistutkinnon, eli olen ylioppilas ja tarjoilija.

Aloitin sairaanhoitajaopintoni Turun AMK:ssa vuoden 2009 tammikuussa, joten minulla on vielä vähän yli vuosi jäljellä. Tulevassa työssäni tulen tapaamaan paljon ihmisiä. Opintomme ovat hyvin käytännönläheisiä, eikä näitä asioita voikaan opiskella pelkästään kirjasta.

Opintojeni alusta lähtien olen tehnyt töitä mm. hoitoalalla.

Alalta löytyy paljon töitä myös opiskeluaikana, jos on vain itse aktiivinen. En osaa vielä sanoa, minkä parissa haluaisin työskennellä valmistuttuani, mutta lasten sairaanhoitajana oleminen on aina kiinnostanut minua. Työssäni tulee olemaan valmistuttuani paljon vastuuta ja se palkitsee alan raskaudesta huolimatta.

Lukion käymisen jälkeen pidin välivuosia ja mietin uravaihtoehtoja. Halusin ensin opiskelemaan psykologiaa, mutta päädyinkin nykyiselle alalleni, koska se tuntui niin monipuoliselta.

Opiskelen viimeistä vuotta Turun AMK:ssa sosiaalialan koulutusohjelmassa. Parasta alallani on ihmisten kohtaaminen.

Tulevassa ammatissani pääsen auttamaan ja tukemaan ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Koulutus mahdollistaa monenlaisissa ammateissa työskentelyn, eikä opintojen alkuvaiheissa tarvitse vielä valita omaa erikoistumistaan.

Saan koulutukseni kautta myös lastentarhanopettajan pätevyyden ja tulevaisuudessa haluaisinkin ehkä vielä opiskella yliopistossa erityislastentarhanopettajaksi tai sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

amis I 41

ILMOITUS

Nurmijärven amikset testissä.

Y

leinen käsitys ammattikoululaisista on, että olemme mainoslätsissä kulkevia, rähjäisiä ja rasvaisia vaatteita käyttäviä ihmistyyppejä.

Corollassamme soi amispoppi ja karvanopat heiluvat taustapeilissä popin tahtiin. Meidät erottaa myös viiksistä, joita tuttavallisemmin kutsutaan amisviiksiksi. Wunderbaumit ovat myös suosittuja ja niitä löytyykin vähintään yksi kappale autostamme. Onko tosiaan näin?

29% EI

KYLLÄ

71%

EL Ä ÄKÖ AMIS? STEREOTYPIA VIELÄ

NÄILLÄ AMIS AJAA

U KOOTT

1. FORD 2. MOPOAUTO 3. VOLVO 4. NISSAN 5. OPEL

EN T T E M M O JA K

JA

, ntoja on re ällisiä!” t e s v k ”Ami ia ja ystä m i o v a

Haastoimme Keuda Nurmijärven ammattikoulun opiskelijoita kertomaan, millainen on nykypäivän amis.

Kysely paljasti, että tyylejä on monia, mutta tietyt asiat ovat ja pysyvät.

Eläköön amispoppi ja karvanopat!

Kyselyyn osallistui 41 rohkeaa opiskelijaa. Kiitos heille!

”Amikset on tyyliltään siistejä, hillittyjä, rallikuskeja, hippejä, rentoja, hevareita, taviksia - omanlaisiaan!”

”Ei kaikki amikset ole rähmäkäpäliä ha alarit päällä.”

”Oma tyylini on joskus hillitty, kkä!” useimmiten rävä

27% MAINOSLÄTSÄ

VIIKSET

AMISPOPPI

74%

KARVANOPAT

MEIDÄN AMISTYYLI 52% 30%

Karvanopat todellakin löytyy yli puolelta vastanneista. HUH!

42 I amis Teksti: Laura Tervahartiala - Valokuvat: Joni Satuvaara - Graikka: Tommi Paakkinen - Taitto: Anette Lindroos - Gallup: Jarno Seppänen, Laura Tervahartiala, Anette Lindroos

AMIS MUST-HAVE

LIIMAA

LIIMAA

LIIMAA

LIIMAA

LIIMAA

LIIMAA

LEIKKAA IRTI JA LIIMAA NOPPA KIINNI TAITOSKOHDISTA!

LIIMAA

Aito Amistuote

Teemu Granstrรถm