Rauman tilinpäätös

VEROPROSENTTI 20

VEROTULOT 169,6 MILJ.

ASUKASLUKU 39 243

TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 13,7 MILJ.

TALOUDEN TASAPAINOON VIELÄ MATKAA Alijäämää yli 13 miljoonaa

Teksti: Raija Lehtorinne Rauman kaupungin vuoden 2019 talouden alijäämä oli helmikuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan -13,7 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Eniten tulokseen vaikuttivat verotulot, jotka vähenivät merkittävästi vuodesta 2018.

Verotulot laskivat

Verotuloja kertyi 7,8 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 4,1 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kunnan tulovero oli 7 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonompi ja laski 1,3 miljoonaa euroa vuoteen 2018 verrattuna. Yhteisövero toteutui 1,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonommin ja laski 3,5 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistövero nousi 0,6 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Valtionosuudet toteutuivat 1,8 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota paremmin ja nousivat 1,8 miljoonaa euroa vuoteen 2018 verrattuna.

Alkuperäistä talousarviota muutettiin vuoden aikana ja muutetussa talousarviossa päädyttiin jopa -26,0 miljoonaan euroon. Kaupungin talous toteutui lopulta alkuperäistä talousarviota heikompana, mutta tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan taloudellinen tulos oli kuitenkin selvästi muutettua talousarviota parempi. − Kuntatalouden ennustaminen oli viime vuonna erittäin hankalaa, sillä verotuloennusteet vaihtelivat suuresti tulorekisterin käyttöönoton ja verokorttiuudistuksen takia, vs. kaupunginjohtaja Tomi Suvanto toteaa.

Lainakanta kasvoi

Vuonna 2019 kaupunki käytti investointeihin 27,3 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Pohjoiskehän

” Kuntatalouden ennustaminen oli viime vuonna erittäin hankalaa, sillä verotuloennusteet vaihtelivat suuresti tulorekisterin käyttöönoton ja verokorttiuudistuksen takia.”

– Tomi Suvanto, vs. kaupunginjohtaja –koulu ja Papinpellon vuoropäiväkoti, katujen peruskunnostus, Karin kampuksen valmistelu, viranomaistoimen meriasema sekä Fåfängan alue. Lisäksi liikelaitokset investoivat muun muassa verkostojen kunnostukseen, Äyhön vesilaitokseen ja Vanhalahden alueelle.

Kaupungin lainakanta nousi 60,9 miljoonaan euroon. Asukasta kohti lainaa oli viime vuoden lopussa 1553 euroa. Omavaraisuusaste oli 69 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 78 prosenttia. Lainasaamiset olivat 58,2 miljoonaa euroa. Peruskaupungin käyttötalouden toimintakate kasvoi noin 1,2 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta ja toimintamenoja toteutui noin 0,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota enemmän.

Kaikki toimialat saavuttivat niille asetetut säästötavoitteet, ja niiden talous toteutui talousarvion mukaisesti. Vain erikoissairaanhoidon toimintakate ja toimintamenot ylittyivät.

Talousohjelmakausi jatkuu

− Käynnistimme viime vuonna Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman, jonka

VALTIONOSUUDET 44,4 MILJ.

VERORAHOITUS 2019 214,0 milj. euroa

21 %

4 %

6 % 69 %

Kunnan tuloverot .................... 147,2 milj. € Yhteisöverot .............................. 13,6 milj. € Kiinteistöverot ............................ 8,8 milj. € Valtionosuudet .......................... 44,4 milj. €

tarkoituksena on kaupungin talouden tasapainottaminen tulevien vuosien aikana. Pysyvillä, toiminnallisilla ja rakenteellisilla kehittämistoimilla pyrimme varmistamaan kaupungin vahvan talouden ja suunnitteilla olevat tulevaisuusinvestoinnit, Tomi Suvanto sanoo.

Kaupungin talouden suunta on huolestuttava, sillä tulos on ollut jo kaksi vuotta peräkkäin alijäämäinen. Vuoden 2020 tavoitteena on nollatulos, jonka saavuttamiseksi toimialat valmistelevat toimenpiteitä. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä tarvitaan edelleen myös rakenteellisia muutoksia.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Rauman kaupungin väkiluku vuoden 2019 lopussa oli 39 243, mikä oli 117 vähemmän kuin edellisvuonna. Rauman kaupungin tilinpäätös julkaistaan kokonaisuudessaan torstaina 26.3. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 31.3. Tarkastettu tilinpäätös esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi 25.5.

PERUSKAUPUNGIN TOIMINTAMENOT 2019 306,2 milj. euroa

1 % 3 % 2 %

4 %

14 % 49 %

27 %

Konsernihallinto .......................... 6,1 milj. € Konsernipalvelut.......................... 8,3 milj. € Työllisyydenhoito.......................... 2,6 milj. € Sosiaali ja terveys .................... 150,4 milj. € Sivistys ....................................... 83,0 milj. € Tekninen .................................... 42,2 milj. € Taseyksiköt ................................ 13,5 milj. €

SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET 2019 • Pohjoiskehän koulu ..................8,6 milj. € - lisäksi irtaimistohankinnat ....1,4 milj. € • liikelaitosten investoinnit .........4,5 milj. € • Papinpellon vuoropäiväkoti ......2,3 milj. € • katujen peruskunnostus ...........1,1 milj. € • Karin kampus ...........................0,8 milj. € • viranomaistoimen meriasema ..0,6 milj. € • Fåfängan alueen kehittäminen..0,6 milj. € • jäähalli ......................................0,4 milj. € • ulkovalaistusverkko ..................0,4 milj. €

Raumalla Suomen toiseksi paras kuntaimago

Rauma oli kokonaisvaikutelmaltaan selkeästi oman vertailuryhmänsä ykkönen ja kaikkien Suomen kuntien joukossa kakkonen imagotutkimuksessa, jonka Taloustutkimus Oy toteutti viime syksynä. Tutkimuksessa elinkeinoelämän edustajat arvioivat kaupunkien ja kuntien imagoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Rauman sijoitus nousi vuodessa peräti kahdeksan pykälää.

Arvioitavia imagotekijöitä olivat yrittäjämyönteisyys, kaavoitus yritystoiminnan kannalta, työvoiman saatavuus, kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille, kunnan markkinointi, kuntayhteistyön tuloksellisuus, yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö, innovaatioiden tukeminen, keskuksen kaupalliset palvelut, liikenteen sijainti ja yhteydet sekä helppo yhteydenpito kunnan virkamiehiin. Tulosten mukaan Rauma on erityisen vahva yrittäjämyönteisyydessä, tuloksellisessa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, markkinoinnissa ja yhteydenpidossa kunnan virkamiehiin. Rauman muita vahvuuksia olivat kaavoitus, kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille ja innovaatioiden tukeminen. Kehitettävää oli työvoiman saatavuudessa sekä liikenteellisessä sijainnissa ja yhteyksissä. Taloustutkimuksen imago -tutkimuksessa selvitettiin elinkeinoelämän edustajien mielipiteitä Suomen 36 suurimman kaupungin ja kunnan toiminnasta. Tutkimuksessa olivat mukana Suomen kaikki yli 30 000 asukkaan kunnat.