VANKKANA ANKKURINA nuoruuden haasteissa

Ankkuritoiminnan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ennalta ehkäistä rikoksia jo varhaisessa vaiheessa. Moniammatillinen tiimi koostuu poliisin sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimien asiantuntijoista. Nuoret kohdataan avoimin mielin ja heidän asioitaan hoidetaan kokonaisvaltaisesti.

Teksti ja kuvat: Marko Östman

Mitä sinulle kuuluu? Kysymys, jonka arvo on arkista sävyään suurempi. Sata-Ankkurin eteläisen tiimin sosiaalityöntekijä Sarita Kiuru painottaa, että juuri tätä etenkin vanhempien tulisi kysyä omilta lapsiltaan päivittäin – ja kuunnella aidosti ja välittäen.

– Päivittäisen vuorovaikutuksen avulla luodaan yhteiset pelisäännöt ja vanhemmat tietävät, mitä lapselle kuuluu, mitä hän tekee ja kenen kanssa. Vanhemmat ovat vastuullisia ja valveutuneita, mutta kuulumisia ei voi kysellä liian usein. Käytännön arki on osoittanut, että nuorilla on selkeä aikuisen kaipuu, Kiuru kertoo.

Ankkuritoiminta käynnistettiin Raumalla jo vuonna 2015. Toiminta keskittyy alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin sekä lähisuhdeväkivaltaan. Mukana ovat poliisi, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Vanhempi konstaapeli Mika Lintula on havainnut asiakaskunnan nuorentuneen viime vuosina.

– Tapaamme viikoittain 10–15 nuorta, joista harmillisen moni tuntuu olevan alle

15-vuotias. Nuorimmat asiakkaat ovat olleet vain 9-vuotiaita eli kolmasluokkalaisia, Lintula sanoo.

Toimintaa pilotoitiin Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa 1.8.2022–30.6.2023. Tässä ajassa koko Satakunnassa hoidettiin yli 850 alaikäisen rikoksentekijän tai asianomistajan asiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koko vuoden luku lähentelee tuhatta.

– Moniammatillisen tiimin avulla voimme hoitaa asiat kokonaisvaltaisesti. Teemme palvelutarvearvion ja ohjaamme tarvittaessa esimerkiksi sosiaalihuollon tai lastensuojelun palveluihin. Vaikuttavuus on suuri, kun pääsemme puuttumaan asioihin nopeasti ja hoitamaan ne yhdessä toimipisteessä, Kiuru toteaa.

Pelko on positiivinen reaktio

Nuorten asiat tulevat Ankkuritiimin käsittelyyn yleensä rikosilmoitusten kautta, mutta ilmoituksia tulee myös lastensuojelusta ja kouluista. Myös vanhemmilla on mahdollisuus ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä, mikäli he huomaavat jälkikasvunsa arjessa huolestuttavia muutoksia

– Tapaamiseen osallistuvat meidän lisäksemme nuori ja vanhemmat. Emme keskustele syyttävästi tai tuomitsevasti, vaan kohtaamme nuoren omana itsenään. Kerromme rikosepäilystä ja mahdollisista seuraamuksista, Lintula sanoo.

Eteläinen tiimi toimii Rauman poliisiasemalla. Jo se, että nuori saapuu poliisiasemalle, saattaa olla käänteentekevä kokemus. Tällöin teot ja mahdolliset seuraukset konkretisoituvat.

– Nuoren reagointi kertoo paljon. On hyvä merkki, jos hän on hieman peloissaan. Siitä tietää, ettei kyseessä ole niin sanotusti menetetty tapaus. Vastapainona ovat välinpitämättömyys ja tuttuus tällaisiin tekoihin. Suurin osa kertoo katuvansa tekojaan, Lintula kertoo.

Kiuru ja Lintula ovat nähneet läheltä isot muutokset nuorten elämässä. Yksi nykypäivän vitsaus nousee esiin muita selkeämpänä.

– Sosiaalinen media luo levottomuutta, häiriökäyttäytymistä ja keskittymiskyvyn puutetta. Videot tarjoavat erilaisia ärsykkeitä ja kannustavat haasteiden kautta huonoihin ratkaisuihin, hieman samalla tavalla kuin vaikkapa viihdemaailman jengikuvastot, Lintula toteaa.

– Anonyymisti toimivien sovellusten myötä kaikenlaisten päihteiden saatavuus on helpottunut ja tullut lähemmäs entistä nuorempia, Kiuru lisää.

Ei ole olemassa liian pientä tekoa

Monelle vanhemmalle tulee yllätyksenä, kuinka erilainen oma lapsi saattaa olla kodin ulkopuolella. Jokainen nuori käy läpi omat kasvukipunsa, ja tällöin turvallisen aikuisen tuki ja läsnäolo ovat äärimmäisen tärkeitä. On huomattavasti helpompaa korjata väärille teille eksynyt nuori kuin rikkinäinen aikuinen.

– Reagoimme pienimpiinkin rikollisiin tekoihin, sillä vaikuttavuus syntyy siitä, että asioihin puututaan ajoissa. Tällöin nuori ymmärtää tekojensa vakavuuden jo varhaisessa vaiheessa, Kiuru muistuttaa.

– Tiedämme tehneemme asiat oikein, kun emme kohtaa näissä merkeissä samaa nuorta toistamiseen, Lintula lisää.

ANKKURITOIMINNAN TAVOITTEET

• Ehkäistä ennalta nuorten rikoksia ja edistää nuorten hyvinvointia moniammatillisessa yhteistyössä

• Tarjota nuorelle ja perheelle tarkoituksenmukainen apu ja tuki oikea-aikaisesti

• Tukea nuorten osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä sekä näköalattomuutta

• Ehkäistä ja tunnistaa väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä

• Edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa muiden varhaisen puuttumisen toimijoiden ja toimintamallien kanssa (esim. väkivaltaa ehkäisevät ja tunnistavat toimintamallit)

• Edistää ammattilaisten ammattitaidon kehittymistä yli organisaatiorajojen suhteessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen.