Karin kampus
Toiminta on alkanut
Viinitollo
Ranska ei pärjää Raumalle
Katri Paunu
Meri inspiroi taiteilijaa
Harrastamisen Rauman malli
Iloa ja elämyksiä lapsille
Luanikasta liikettä ja maksuttomia kerhoja koulupäivän kylkeen.
Pääkirjoitus
Raumalaisuuden erikoislehti
Viime vuoden
tavoitteet täyttyivät
Viinitollon sydän pysyy Raumalla
Friski myöttäst
Harrastamisen
Rauman malli
Prikulles
Hattarayrittäjän tarina
Sikses uut
Maailman salibandyhuiput saapuvat Raumalle
Karin kampus on valmis
Nuoret taiteilijat
Kuvanveistäjä Katri Paunu
Tul gotti
Puolassa syntynyt Agnieszka löysi kodin Raumalta
Luanikasta liikettä ja maksuttomia kerhoja koulupäivän kylkeen.
ELMERI ELO
Rauma on Satakunnan kansainvälisin kunta.
Rauma uudistuu ja kehittyy ajan mukana
RAUMA KATSOO luottavaisesti tulevaisuuteen ja suuntaa tekemisen painopistettä kehittämiseen ja uudistamiseen. Konkreettisesti se näkyy uudishankkeina ja palveluiden uudistamisena. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa palvelutarpeet muuttuvat, koska syntyvät ikäluokat pienenevät ja varhaiskasvatukseen tulevat lapset ovat yhä useammin aiempaa nuorempia. Myös kouluverkkoa sovitetaan vastaamaan pieneneviä oppilasmääriä ja kaupungin palveluprosesseja suoraviivaistetaan ja modernisoidaan.
Uudistumiseen ohjaa myös kasvava maahanmuutto. Rauma on Satakunnan kansainvälisin kunta, ja jo kymmenen prosenttia koululaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kansainvälisyyden kehitys on myös tiivis osa työelämää. Tässä lehdessä Puolassa syntynyt Agnieszka kertoo, miten hän on kotiutunut Raumalle.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on noussut aivan keskeiseksi kaupungin toimintaa läpileikkaavaksi strategiseksi tavoitteeksi. Keinot ja toimenpiteet on kirjattu hyvinvointiohjelmaan, jonka toteutumista arvioidaan vuosittain. Tässä numerossa kerromme monista hyvinvointia edistävistä
arjen toteutuksista, kuten nuorten huoltajien yhteisestä vanhempainillasta, Rauman omasta palkitusta harrastamisen mallista ja Karin kampuksen yhteisöllisestä vapaa-ajan ja oppimisen ympäristöstä.
Menovinkkejä syksyyn ja talveen
Oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen löytyy lehdestämme paljon vinkkejä. Liikunta- tai kulttuuriharrastus tai kansalaisopiston kurssi kannattaa poimia kalenteriin rytmittämään arkea. Tapahtumakalenteri on täynnä konsertteja, näytelmiä ja markkinoita, ja senioreille on kulttuuriviikkojen ohjelmassa tekemistä yhteislaulusta taidepajoihin. Tarjonnasta löytyy taatusti hyvinvoinnin lähteitä moneen makuun.
Tapahtumien täyteisen kesän jälkeen vauhdikas meno jatkuu kohti Pitsikaupungin joulua.
Elämyksellistä syksyä!
Kristiina Lehtonen päätoimittaja
PS. Laitathan palautetta ja juttuvinkkejä osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.
Rauma – Asukaslehti 2/2024, 18.9.2024 Rauman kaupungin asukaslehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Raumalla. // PAINOS 26 500 kpl
PÄÄTOIMITTAJA Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@rauma.fi // TOIMITUS Saija Laaksovirta, Meri Lehto, Kristiina Lehtonen, Raija Lehtorinne, Arja Pietilä, Kari Riikilä, Leena Roskala // ULKOASU JA TAITTO Jaana Kurvinen, Kumppania // ETUSIVUN KUVA Kari Riikilä
@visitrauma raumafi @raumafi City of Rauma
– Asukaslehti 2/2024
Vesihuolto Raumalla 90 vuotta
RAUMAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN eli nykyisen
Rauman Veden toiminnan aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta.
Raumalla vesi tuotetaan Äyhönjärvestä, ja jätevedet käsitellään yhdessä metsäteollisuuden kanssa. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin.
1800–1900-lukujen vaihteessa, ennen kunnollisen viemäröinnin rakentamista, hygieenisten olojen ylläpitäminen oli kaupungissa haastavaa. Asukkaiden ja tehtaiden likavedet ja muut jätteet päätyivät suurilta osin maaperään ja kaupungin läpi virtaavaan jokeen. Raumanjoki, kaupungin ilma ja kaivojen juomavesi olivat pahasti saastuneita. Viemäriverkoston puutteesta johtuneelle saastumiselle alettiin etsiä ratkaisua 1800-luvun loppupuolella.
Ensimmäisiä selvityksiä vesijohdosta ja viemäristä tehtiin 1910-luvulla. Lopulta maailmansota keskeytti kaikki vesi- ja viemärilaitoshankkeet, ja seuraavan kerran niihin ryhdyttiin vasta 1920-luvun alussa. Seuraavien vuosien aikana laadittiin useita erilaisia suunnitelmia ja punnittiin vaihtoehtoja jäteveden laskupaikoista ja vesijohtoveden lähteistä.
Lopulliset suunnitelmat hyväksyttiin vuonna 1933. Niiden pohjalta Raumalle alettiin rakentaa vesi- ja viemärilaitosta, joka aloitti toimintansa marraskuussa 1934.
Yhteinen vanhempainilta raumalaisille vanhemmille
RAUMALAISTEN LASTEN ja nuorten huoltajille järjestetään yhteinen vanhempainilta tiistaina 8.10. klo 18–20 Rauma-salissa. Tilaisuutta voi seurata myös livestriimin kautta.
Vanhempainillassa on tarjolla eväitä kiusaamista sekä lasten ja nuorten yksinäisyyttä koskeviin vanhemmuuden haasteisiin. Tilaisuus sopii myös lasten ja nuorten kanssa työtä tekeville.
Puhujina ja asiantuntijoina toimivat Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttila sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin koulu- ja nuorisotyön koordinaattori Tiia Rosnell. Kaupunki järjesti vastaavan illan ensimmäistä kertaa vuosi sitten. Tilaisuus oli tuolloin todella suosittu. Silloin Rauma-saliin saapui 140 kuulijaa ja Satakunnan Kansan välittämä striimilähetys tavoitti 1750 seuraajaa.
– Tarkoituksemme on jatkaa yhteisiä vanhempainiltoja tulevinakin vuosina. Haluamme tukea vanhemmuuden haastavaa työtä sekä tuoda samalla tietoa tärkeistä, ajankohtaisista aiheista, kehittämispäällikkö Sari Ågren sanoo.
8.10. klo 18–20
Rauma pääsi viime
vuonna tavoitteisiinsa
TARKASTUSLAUTAKUNNAN
MIELESTÄ kaupunkiorganisaatio pystyi saavuttamaan vuodelle 2023 asetetut tavoitteet olennaisilta osin. Tavoitteita on kirjattu esimerkiksi kaupunkistrategiaan ja sitä toteuttaviin ohjelmiin, talousarvioon ja erillisiin suunnitelmiin.
Tarkastuslautakunta nostaa esille organisaatiorakenteen uudistumisen Satakunnan hyvinvointialueen aloitettua toiminnan 1.1.2023. Rauman kaupungin henkilöstöstä noin 40 prosenttia siirtyi Satakunnan hyvinvointialueen työntekijöiksi.
Kaupungin tekemä työ hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi käynnistyi tarkastuslautakunnan mielestä
hyvin, ja toiminta oli aktiivista. Rauma palkittiin muun muassa omasta lasten ja nuorten harrastamisen mallista. Onnistumisten joukkoon nostettiin myös Rauman vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden eteen tehty työ.
Myös taloudenhoitoon voidaan olla tyytyväisiä, sillä tilinpäätöksen tunnusluvut täyttävät tasapainoisen talouden tunnusmerkit. Kaupungin henkilöstön työhyvinvointiin panostettiin ja sairauspoissaoloja saatiin vähennettyä.
Puutelistan merkittävimmät asiat ovat kauppakeskushankkeen ja linja-autoaseman alueen kehittämisen pysähtyminen ja paikallisliikenneuudistuksen kehittämistarpeet.
Rauman kaupunki on keskittänyt omistamiaan vuokrataloyhtiöitä yhteen yksikköön
VUODEN 2024 ALUSTA alkaen seitsemän Rauman kaupungin taloyhtiötä sulautuivat mukaan Rauman Asunnot Oy:hyn. Sulautuvat yhtiöt ovat KOy Paranvaha, KOy Sampaanhaka, KOy Sampaankallio, KOy Mylly-Sato, KOy Rauman Mervi, KOy Uotilantie 5 ja As Oy Rauman Jaaritus.
Sulautumisen myötä Rauman Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen määrä kasvoi 477 asunnosta 970 asuntoon. Noin 40 prosenttia asunnoista on joko rakennettu tai täysin peruskorjattu vuoden
2010 jälkeen.
– Suurempi koko antaa yhtiölle leveämmät hartiat ja mahdollistaa entistä paremmin suunnitelmallisen asuntokannan kehittämisen. Syyskuun aikana on toteutettu muun muassa kahden rivitalon lämmitysjärjestelmän muutos öljystä maalämpöön, isännöitsijä Mika Osmonen kertoo.
Sulautuvien yhtiöiden asukkaita palvellaan entiseen tapaan kaupungin isännöintitoimistossa ja verkkopalveluissa.
Vuokraa ja lunasta teoksia taidelainaamosta
20-VUOTISJUHLAVUOTTAAN VIETTÄVÄ Rauman taidelainaamo toimii pääkirjaston toisessa kerroksessa. Taidelainaamo on avoinna keskiviikkoisin klo 15–18 ja lauantaisin klo 11–14.
Taideteoksia voivat vuokrata tai ostaa yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt. Kuukausivuokra määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omaksi kuukausivuokralla tai kertamaksulla.
Lyhin laina-aika on yksi kuukausi. Vuokraamalla teoksen siihen voi tutustua ennen ostopäätöstä. Teoksen voi halutessaan palauttaa Taidelainaamoon, jolloin maksetut kuukausivuokrat jäävät taiteilijalle. Rauman taidelainaamoa voi seurata Instagramissa @raumantaidelainaamo.
Lisätietoa taidelainaamosta antavat Tuula Kallas, tuula.kallas@gmail.com ja Eila Haapalahti, haapalahti.eila@gmail.com.
MERI LEHTO
Kuohuvia kuvia Rauman taidemuseossa
MONINKERTAISESTI PALKITTU valokuvaaja ja elokuvaohjaaja Heidi Piiroinen tunnetaan erityisesti vahvoista muotokuvistaan. Hän toimi Helsingin Sanomien valokuvaajana liki 20 vuoden ajan, kunnes aloitti päätoimisen taiteen tekemisen vuonna 2022.
Lokakuussa Heidi Piiroisen kokeellista elokuvaa, runoutta ja äänimaisemaa yhdistelevä installaatio In Case of Loss / Sitten haluaisin laulaa saa ensiesityksensä Rauman taidemuseossa. Näyttely esittelee pitkän linjan kuvaajan siirtymän dokumentaarisesta työskentelystä kohti kokeellista elokuvaa.
Teoskokonaisuudessa tarkastellaan naisten tuntemaa vihaa ja raivoa, jotka koetaan yhteiskunnallisesti kitkaisiksi, hankaliksi ja häpeällisiksi. Piiroisen kaunis, kuohujen kuvamaailma lietsoo esiin tunteita salatuista paikoista.
Työryhmään kuuluvat Piiroisen lisäksi myös äänisuunnittelija Salla Hämäläinen, säveltäjä Heli Hartikainen, runoilija Aura Nurmi ja graafinen suunnittelija Ilona Ilottu. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Maria Akatemian, MLL Turvaverkon, Raekallio Corp:n ja PALO Art Productionsin kanssa.
Näyttely on esillä Rauman taidemuseossa 12.10.2024–26.1.2025.
Varhaiskasvatuksen palveluita uudistetaan
KEVÄÄLLÄ KÄYNNISTYNYT varhaiskasvatuspalvelujen uudistaminen on edennyt osallistamisvaiheeseen. Ensimmäinen suunnitelmaluonnos julkaistiin elokuun lopulla, ja henkilöstölle on esitelty uudistuksen tavoitteita. Huoltajat ovat päässeet vaikuttamaan vastaamalla kyselyyn, ja lapsivaikutusten arviointia tehdään parhaillaan.
Uudistamisen tavoitteena on siirtää vanhojen ja toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisten päiväkotien toimintaa uusiin varhaiskasvatustiloihin Uotilanrinteen monitoimikeskukseen ja Nanunkallion kouluun. Samalla suunnitellaan varhaiskasvatuksen tilamitoitus vastaamaan palvelutarvetta.
Kyselyissä, henkilöstöinfoissa ja lapsivaikutusten arvioinnissa saatu palaute analysoidaan syyskuun aikana. Toimenpide-ehdotuksilla täydennetty suunnitelma tuodaan sivistysvaliokunnan päätettäväksi lokakuun lopulla.
Varhaiskasvatuksessa palvelutarpeet muuttuvat, koska syntyvät ikäluokat pienenevät, alle 3-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyy ja maahanmuutto kasvaa. Tiloista halutaan joustavampia, jotta ne soveltuvat kaikenikäisille alle 1-vuotiaista esiopetusikäisiin asti. Uudistuksella tavoitellaan myös parannuksia johtamisen edellytyksiin.
Seuraa suunnittelun etenemistä: rauma.fi/varhaiskasvatusuudistus
Metsäryhmässä ulkoillaan ja nautitaan luonnosta
Metsäryhmän lapset tietävät, että ruokakin maistuu paremmalta ulkona.
KAIVOPUISTON PÄIVÄKODIS-
SA aloitti tänä syksynä täysin uusi Metsämansikat-metsäryhmä.
Ryhmässä toimitaan pääsääntöisesti ulkona luonnossa joka päivä noin klo 9–14.
Maanantaina 5.8. ryhmässä aloitti kaksitoista 3–5-vuotiasta lasta. Ryhmää ohjaavat varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
Ryhmäläiset syövät aamu- ja välipalan päiväkodissa ja valmistautuvat metsään lähtöön aamiaisen jälkeen.
– Päiväkodin vieressä sijaitsevaan metsään rakennettiin touko-kesäkuun aikana kota, ulkovessa sekä puuvajana ja varastona toimiva ulkorakennus, Kaivopuiston päiväkodin johtaja Laura Suominen sanoo.
Lapset nauttivat lounaan ulkona tai kodassa, jonka jälkeen köllitään riippukeinuissa satua kuunnellen. Välipalaan mennessä ryhmä palaa takaisin päiväkodille.
Haastavan sään sattuessa rauhoitutaan kodalla nuotion äärellä satua kuunnellen.
Ryhmään osallistuminen vaatii lapselta halua ja kiinnostusta toi-
mia ulkona luonnossa säällä kuin säällä, kaikkina vuodenaikoina.
– Tietyt omatoimisuustaidot, kuten vessassa käynti on hyvä olla jo hallussa, jotta voi toimia koko päivän metsässä. Osallistuminen ryhmään vaatii sitoutumista myös vanhemmilta – ulkoilussa tarvitaan monenlaisia varusteita ja vaatteita, Suominen kertoo.
Kaivopuiston päiväkodin lisäksi myös Uudenlahden päiväkodissa toimii metsäryhmä. Uudenlahden Puukiipijät-ryhmällä on jo pitkät perinteet.
– Kaivopuistossa ryhmä ja toimintamuoto ovat aivan uusia.
Puukiipijöiltä olemme saaneet erittäin arvokasta tietoa, neuvoja, ideoita, vinkkejä ja toimintamalleja, Suominen iloitsee.
Metsä tarjoaa upean oppimisympäristön
Metsässä liikkuessa lapsen motorinen kehitys, kestävyys, vastustuskyky ja mielikuvitus kehittyvät.
– Lapsen luontosuhde, ympäristötietoisuus ja kestävän kehityksen ymmärrys kehittyvät aivan toisella tavalla kuin sisätiloissa. Luonto on rauhoittava, ja metsäs-
sä toimimisella on tutkitusti terveyshyötyjä. Aistiärsykkeet, melu, häly ja ympäristön levottomuus puuttuvat luontoympäristöstä, Suominen kertoo.
Kaikki varhaiskasvatustoiminnan pedagogiset sisällöt voi toteuttaa ulkona luonnossa toiminnallisen oppimisen keinoin. Lämmin kota ja elävä tuli rauhoittavat ja mahdollistavat kokopäiväisen metsätoiminnan myös kylmällä ja märällä kelillä.
– Lisäksi ruoka maistuu paremmalta ulkona, ja ruokahalu kasvaa luonnossa touhutessa. Vireystila ja levon sekä unen tarve muodostuu luontaisemmaksi ulkotoiminnan myötä, Suominen sanoo.
Teksti: Meri Lehto, kuvat: Marjo Annila ja Rina Knuuti
Raumalaisperinnettä Ranskassa
Eurasta kotoisin
oleva, Raumalla jo 11 vuoden ajan asunut Maija Männistö on tehnyt intohimostaan eli viineistä itselleen ammatin. Työ viinialalla on vienyt hänet aina Ranskaan asti, mutta vuoden viinivaikuttajan sydän ja koti ovat pysyneet Raumalla.
Teksti: Marko Östman
Kuvat: Marko Östman ja Maija
Männistön kotialbumi
(@Viinitollo-tili)
Maija Männistö
• Asuu Raumalla, kotoisin Eurasta, työnantaja Helsingissä
• Työskentelee viinejä maahantuovan Winestate Oy:n somemanagerina
• Pitänyt marraskuusta 2017 lähtien suosittua Viinitollo-tiliä Instagramissa
• Kirjoittanut teokset Viinitollon käsikirja ja Viinitollon muistikirja
• Viinilehden valinta Vuoden viinivaikuttajaksi 2023
HETKI, JOLLOIN maistamme ravintolassa viiniä, tuntuu toisinaan hämmentävältä. Mietimme, mitä kuuluisi tehdä ja mitä maistaa. Samanlaisessa tilanteessa on ollut aikanaan myös Maija Männistö, joka on työskennellyt elokuusta 2022 lähtien viinejä maahantuovan Winestate Oy:n somemanagerina.
– Maistamalla varmistetaan, että viini on kunnossa. Toki tarjoilija on jo ennakkoon haistanut korkkia. Ennen maistamista voit pyörittää lasia ja nuuhkaista viiniä, Männistö vinkkaa.
– Suomalaiseen viinikulttuuriin toivoisin enemmän rentoutta, ei viinejä tarvitse jännittää. Viinit korostavat aina kulloistakin fiilistä, joten suosittelen niitä vain iloisiin hetkiin vaikka ystävien seurassa.
Viinit saatetaan kokea tietyllä tapaa sääntöjen täyteiseksi hienosteluksi. Männistö on rikkonut näitä myyttejä henkilökohtaisesti nimeämällä itsensä Viinitolloksi.
– Viinitolloilu on uteliasta asennetta, ja jokaisen oma makuelämys on se ykkösjuttu. Toki kannustan tutkimaan ja tutustumaan viinien taustoihin, jotta voi syventää makuelämyksiä.
Kaad liiveihis ryypp Ranskassa
Viinitollolla on Instagramissa reilut 6 800 seuraajaa. Männistö on tehnyt myös yhden kauden podcastia sekä kirjoittanut teokset Viinitollon käsikirja ja Viinitollon muistikirja. Arvostettu Viinilehti valitsi hänet vuoden 2023 Vuoden viinivaikuttajaksi.
Männistö vieraili työantajansa mukana kesäkuussa Etelä-Ranskan viinipelloilla.
– Olimme vajaan viikon Languedoc-Roussillonissa Château L’Hospitalet -viinitilalla Ranskan johtavan luomuviinien tuottaja Gerard Bertrandin vieraana. Puitteet olivat miljöötä myöten ainutlaatuiset, Männistö sanoo.
– Pääsin maistamaan Clos du Temple -nimistä maailman kalleinta roseeviiniä. Lounaan päätteeksi esitin Kaad liiveihis ryypp -laulun, jotta ranskalaisetkin saivat palan Raumaa.
Raumaan rakastunut
Aiemmin toimittajana työskennellyt Männistö on asunut Raumalla syyskuusta 2013 lähtien. Vaikka nykyisen työnantajan toimisto on Helsingissä, hän haluaa pitää kotinsa Raumanmeren rannoilla.
Maadoittavaa elämää Raumalla. Syväraumanlahden merelliset maisemat ovat lähellä Männistön sydäntä.
Oman kirjan kirjoittaminen oli Männistön tavoitteena jo lukioikäisenä. Hän ei kuitenkaan osannut vielä silloin kuvitella, että kirjat liittyisivät viineihin.
– Saan nauttia kahden erityyppisen kaupungin parhaista puolista. Helsingissä on runsaasti kaikkea, mutta Raumalla nautin maadoittavasta arjesta. Täällä on helppoa, turvallista ja kotoisaa, Männistö kuvailee.
Monet Winestaten somekanavien viini- ja kokkausvideot syntyvät hänen kotikeittiössään. Vapaa-ajallaan Männistö suuntaa askeleensa merenrantaan.
– Kävelylenkkini kulkevat Syväraumanlahden pienvenesataman kautta Otanlahteen. Olen kuvannut monet Winestaten viinipullot Vanhassa Raumassa. Myös paikalliset ravintolat ja kotona oma ruokapöytä ovat minulle tärkeitä.
Viinitollo luonnollisessa ympäristössään Ranskan viinitilalla.
Harrastuksia Rauman malliin
Harrastamisen Rauman malli tarjoaa peruskouluikäisille lapsille ja nuorille maksuttomia harrastuksia ennen ja jälkeen koulupäivän. Monipuoliseen harrastustarjontaan sisältyy muun muassa erilaisia liikuntalajeja, käsitöitä, kuvataiteita sekä digikerhoja. Rauman malli palkittiin Satakunnan
urheilugaalassa helmikuussa 2024 Harrastaminen koulupäivän yhteydessä -palkinnolla.
Teksti: Meri Lehto
Kuvat: Meri Lehto ja Saija Laaksovirta
HARRASTAMISEN RAUMAN malli käynnistyi
Raumalla syyskuussa 2023. Ala- ja yläkoululaisille suunnattuja harrastuskerhoja järjestetään jokaisena arkipäivänä aamuisin klo 8–10 ja koulupäivän jälkeen klo 13 eteenpäin. Kaikki kerhot ovat maksuttomia, ja ne noudattavat koulujen työ- ja loma-aikoja.
– Harrastuksiin voi osallistua kuka tahansa matalalla kynnyksellä riippumatta aiemmasta harrastustaustasta ja osaamistasosta, toiminnasta vastaava Rauman kaupungin liikuntakoordinaattori Iida Elonen kertoo.
Kerhoja järjestetään pääosin koulujen tiloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Lapset saavat halutessaan osallistua myös toisessa koulussa pidettävään kerhoon. Kulkemisen helpottamiseksi pidemmillä matkoilla halukkaat voivat hakea maksutonta paikallisliikenteen bussikorttia.
Toimintaan saavat osallistua kaikki 1.–9.-luokkalaiset, mutta suurin osa kerhoista on suunnattu pääasiassa 3.-luokkalaisista 9.-luokkalaisiin. – 1.–2.-luokkalaiset osallistuvat pääsääntöisesti jo iltapäivätoimintaan, jossa liikutaan ja harrastetaan monipuolisesti, joten toivomme, että harrastamisen mallin kerhoihin osallistuisi ensisijaisesti ne lapset, jotka eivät ole mukana iltapäiväkerhon toiminnassa, Elonen sanoo.
Kerhot on suunniteltu lasten toiveiden mukaisesti
Harrastamisen mallin kerhot pohjautuvat lasten ja nuorten toiveisiin, joita kartoitetaan vuosittain. Viimeisin harrastus- ja palautekysely toteutettiin Raumalla helmikuussa 2024. Harrastuskyselyyn saatiin yhteensä 112 vastausta ja palautekyselyyn 81 vastausta 7–16-vuotiailta lapsilta ja nuorilta eri puolilta Raumaa.
Harrastamisen Rauman malli
• On osa valtakunnallista Suomen mallia.
• Tarjoaa lapsille ja nuorille maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä, joko ennen tai jälkeen koulupäivän.
• Harrastusvaihtoehtoja kehitetään lasten ja nuorten toiveiden mukaan.
• 1.–9.-luokkalaisille.
• Matalan kynnyksen toimintaa, johon voi osallistua riippumatta aiemmasta harrastustaustasta ja osaamistasosta.
• Pitkien välimatkojen kulkemiseen on haettavissa maksuton julkisen liikenteen matkakortti.
Viime lukuvuoden aikana kerhoihin osallistui reilu 400
lasta.
Näin pääset mukaan
• Lisätiedot, harrastuslukkari ja ohjeet löytyvät osoitteesta rauma.fi/ harrastamisen-malli.
• Ilmoittautuminen on avoinna Lyyti-palvelussa.
– Palaute ensimmäisen toimintavuoden Rauman mallista on ollut pitkälti positiivista, mutta saimme myös hyviä kehitysehdotuksia. Palautteissa toivottiin esimerkiksi kerhojen keston pidentämistä sekä lisää uusia harrastusvaihtoehtoja, Elonen sanoo.
Harrastuskyselyssä vastaajilta kysyttiin asteikolla 1–5, mitä mieltä he ovat kerhoihin liittyvistä väittämistä. – Keskiarvo ylitti upeasti arvon 4 muun muassa väittämissä, että kerhossa käyminen on kivaa, siitä saa onnistumisen elämyksiä, harrastuksessa voi kehittyä, kerhossa ei ole suorituspaineita, ohjaajat ovat hyviä ja osallistuisin kerhoon uudelleen. Sanallisissa vastauksissa etenkin ohjaajia kehuttiin innostaviksi ja lapset huomioon ottaviksi, Elonen iloitsee.
Kerhojen järjestelyissä on pyritty huomioimaan niiden saavutettavuus – suurin osa kerhoista järjestetään kouluissa ja esimerkiksi digikerhoihin voi osallistua etänä kotoa käsin. Malli sai palautekyselyssä positiivista palautetta maantieteellisen saavutettavuuden lisäksi myös muun muassa
kerhojen ajankohdista. Hyvänä pidettiin myös sitä, että kerhoon osallistuminen ei vaadi aiempaa osaamista. Lisäksi pidettiin erittäin hyvänä sitä, että kaikki kerhot ovat maksuttomia, eikä omia välineitä tarvita.
Uudella kaudella sekä tuttua että jotain uutta – Rauman kaupungin tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisimman monipuolisia ja toiveiden mukaisia harrastusmahdollisuuksia, joten hanke kehittyy jatkuvasti saadun palautteen ja kyselyiden perusteella. Osa viime kauden kerhoista jatkuu, mutta luvassa on myös täysin uutta, Elonen kertoo.
Kerhoihin osallistui viime lukuvuoden aikana yhteensä reilu 400 lasta. Suosittuja kerhoja olivat keilaus, Kourujärvellä järjestetty sporttikerho, kuntosaliryhmä sekä telinevoimistelu. Suosituin laji oli kuitenkin parkour, jonka ryhmät täyttyivät todella nopeasti.
Tulevalle kaudelle on kehitteillä täysin uusia harrastusvaihtoehtoja, kuten yläkoululaisten kuvataideker-
MINÄ 2.0 -kauneuskerho on itsetutkiskelua ja itsensä kohtaamista ulkonäön kautta. Kerhon ohjaajana toimii ammattimeikkaaja ja itsetuntovalmentaja Iina Laine.
Kerhoon osallistuminen ei vaadi aiempaa osaamista aiheesta.
ho, zumba, kauneuskerho, kehonhuolto, temppu-akrobatia, kotitalous, shakki ja yleisurheilu. Kerhojen määrä myös kasvaa muutamalla kerholla.
– Kerhojen alkaminen varmistuu vasta ilmoittautumisten ja osallistujamäärien selviämisen jälkeen, Elonen sanoo.
Ilmoittautuminen kerhoihin tapahtuu Lyyti-palvelussa. Ilmoittautumisohjeet ja kerhojen lukujärjestys löytyvät Rauman kaupungin nettisivuilta osoitteesta rauma.fi/harrastamisen-malli.
– Vaikka kiinnostava ryhmä olisikin jo täynnä, kannattaa ilmoittautua varasijalle. Paikkoja voi vapautua vielä kerhojen alkamisen jälkeenkin, Elonen toteaa.
Ohjaajina yksityishenkilöt, urheiluseurat ja yhdistykset Harrastamisen Rauman mallin kerhojen ohjaajina toimivat kaupungin henkilöstön lisäksi yksityishenkilöt, urheiluseurat sekä erilaiset yhdistykset. Ohjaajan tulee kuitenkin olla täysi-ikäinen.
– Ohjaajien löytäminen on hetkittäin ollut vähän haastavaa, koska kerho sitoo ohjaajan koko lukuvuodeksi. Otamme siis uusia innokkaita ohjaajia vastaan myös kesken kauden. Idea kerhoon voi tulla olemassa olevien lajien ulkopuoleltakin. Kannattaa ehdottomasti ehdottaa kerhoideaa, jos sinulla on jokin taito tai kiinnostuksen kohde. Villeimmätkin ideat saa esittää, Elonen vinkkaa. Kerhojen ohjaamisesta innostuneet voivat ottaa yhteyttä Iida Eloseen joko puhelimitse numeroon 044 403 6395 tai sähköpostitse iida.elonen@rauma.fi.
viime
Osa
lukuvuoden kerhoista jatkuu tänä syksynä, mutta luvassa on myös täysin uutta toimintaa.
Vaikka itseä kiinnostava ryhmä olisi täynnä, kannattaa ilmoittautua varasijalle, sillä paikkoja voi vapautua vielä vuoden mittaan.
Ideasta yritykseksi
Katherine Virolainen on kiitollinen, että International House Rauma ohjasi hänet yrityshaaveessaan Kaisa Kalliovuon luokse. ”Säästin todella paljon aikaa ja vaivaa”, Virolainen kehuu. Hänellä on hattara-automaatit Potkurissa ja Puuvillassa.
Teksti ja kuvat: Janne Rantanen
KATHERINE VIROLAINEN on asunut
Suomessa melkein 14 vuotta. Korkeakoulutetulla naisella on pitkä kansainvälinen työkokemus. Metsä Fibren ja Oraksen sijaisuuksien jälkeen ei työpaikkaa Rauman seudulta tuntunut löytyvän. Siksi Virolainen päätti kokeilla yrittäjyyttä, joka on ollut pidempään mielessä vaihtoehtona.
Bisnesidean hän löysi vanhasta kotimaastaan Hong Kongista. Palataan siihen myöhemmin.
– Netissä on paljon tietoa, mutta silti en löytänyt kaikkia vastauksia. Onneksi päätin kääntyä International House Rauman puoleen. Sieltä ohjattiin Kaisa Kalliovuon pakeille. Hänen ansiostaan olen säästänyt paljon aikaa ja vaivaa. Kaisa auttoi perustamaan yrityksen ja antoi arvokasta opastusta, Virolainen kertoo.
Kauniita herkkuja
Niin, se liikeidea. Isänsä luona vieraillessaan Virolainen kokeili hattara-automaattia. Hänen lapsensa olivat innoissaan, mutta niin näyttivät olevan aikuisetkin.
– Valittavana on monta kaunista muotoa ja makuyhdistelmää. On kiehtovaa seurata tuotteen valmistumista. Elämystä vahvistavat värivalot, videot ja musiikki. Tästä hattarasta tulee hyvä fiilis jo ennen kuin sitä saa maistaa, Virolainen kuvaa.
Virolaisen Hattarapuu-firman ensimmäinen automaatti otettiin käyttöön kesäkuussa Porin Puuvillassa ja toinen heinäkuussa kauppakeskus Potkurissa Raumalla.
Tekniset ongelmat haasteena Uusi yrittäjä on kantapään kautta oppinut, että hattara-automaatti ei ole niin yksinkertainen kuin vaikkapa popcornkone.
– Tämä on kuin pieni tietokone. Ilmankosteus ja lämpötila vaikuttavat prosessiin, jota onneksi voi ohjata kännykän kautta. Teknisiä ongelmia on ollut myös maksujärjestelmän kanssa, Virolainen myöntää. Vieläkö Virolainen etsii palkkatyötä?
– Tällä hetkellä keskityn Hattarapuuhun. Esille nousseet ongelmat pitää ratkaista. Myös markkinointia minun täytyy opetella. Ehkä hankin
Onneksi käännyin International House Rauman puoleen. Sieltä ohjattiin Kaisa Kalliovuon pakeille.
lisää automaatteja tai alan kehitellä toista liikeideaa. Mutta kun saan tämän bisneksen rullaamaan, kokopäivätyö voi hyvinkin taas kiinnostaa, tuore yrittäjä vastaa.
Palkitsevaa on ollut nähdä, miten iloisilta asiakkaat näyttävät. Eivätkä vain lapset, vaan myös aikuiset. Tämä on elämys, josta tulee hyvälle tuulelle, Katherine Virolainen sanoo.
Rauma opastaa melkein kädestä pitäen
RAUMAN KAUPUNKI tukee monin tavoin uusia yrittäjiä ja yrittäjyyttä harkitsevia.
– Ei nyt ihan kädestä pitäen, mutta siihen suuntaan. Sparraamme liikeideaa. Opastamme kannattavuusja kustannuslaskelmien tekemisessä. Käymme yhdessä läpi rahoitusvaihtoehtoja, myyntiä ja markkinointia sekä lupa-asioita, yritysasiantuntija Kaisa Kalliovuo luettelee.
Rauma on ollut edelläkävijä. Suomen ensimmäinen uusyrityskeskus perustettiin Raumalla 35 vuotta sitten. – Rauman tilanne on aika hyvä. Pystymme palvelemaan yrityksen koko elinkaaren ajan. Kaiken lisäksi palvelumme on yrittäjille maksutonta, Kalliovuo kehaisee. Kalliovuo on auttanut myös Katherine Virolaista, jolla oma yritys on ollut pitkään haaveissa. Virolaisen liikeideaa Kalliovuo pitää ”aivan fantastisena”. Lisähaastetta yrittäjän tien alkuvaiheeseen on tuonut se, ettei Virolainen puhu suomea äidinkielenään.
– Kansainvälisiä asiakkaita meillä on ollut aina, mutta viime vuosina entistä enemmän. Esimerkiksi OL3-projektissa työskennelleitä on jäänyt Rauman seudulle.
Mitkä ovat yleisimpiä kysymyksiä, mitkä asiat yllättävät yrittäjyyttä pohtivia?
– Jokainen tapaus on niin erilainen, mutta se yllättää monet, miten paljon yrityksen perustaminen vie aikaa. Parissa viikossa se onnistuu harvoin. Eikä ainakaan, jos haetaan starttirahaa, lupia tai pankkirahoitusta, Kalliovuo vastaa.
Sekin saattaa yllättää, miten paljon pitää saada laskutettavaa, jotta yltää toivottuun tulotasoon. Näin etenkin, jos on aiemmin ollut vain palkkatöissä.
Miksi entistä useampi kuitenkin haluaa yrittäjäksi?
– Usein kyse on työn imusta ja vapaudesta. Monelle työn tekemisen muoto auttaa jaksamaan. Yrittäjyys koetaan mielekkääksi, uudeksi ja innostavaksi.
Perustaisinko oman firman?
• Rauman kaupungilta saa neuvoja oman yrityksen perustamiseen, on sitten kyse toiminimestä, osakeyhtiöstä tai kevytyrittäjyydestä.
• Uusille ja aloittaville yrityksille tarjoamme monipuolisia palveluja.
• Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.
• Voit varata ajan henkilökohtaiseen neuvontaan soittamalla numeroon 040 172 6142.
• Business Rauma järjestää Ryhtyisinkö yrittäjäksi -webinaarin torstaina 26.9. klo 16.30. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille yritystoimintaa suunnitteleville. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 25.9. mennessä osoitteessa lyyti.in/yrittaja2024
Lue lisää verkossa businessrauma.fi
Suomen ensimmäinen uusyrityskeskus perustettiin Raumalla 35 vuotta sitten.
Katherine Virolaisen ensimmäinen ajatus oli automaatin sijoittaminen ulkotiloihin, esimerkiksi kauppatorille. Kaisa Kalliovuo ohjasi etsimään paikkaa kauppakeskuksista. Raumalla Potkur toivotti tervetulleeksi.
Maailman salibandyhuiput saapuvat Raumalle
Raumalla järjestetään lokakuussa neljän maan salibandyturnaus, joka kerää yhteen lajin parhaat pelaajat. Salibandyhuuma on kiihtynyt jo kuukausia. Odotukset ovat huipussaan, mutta niin ovat myös tavoitteet.
Teksti: Marko Östman
RAUMAN YDINKESKUSTAAN, kaupungintalon viereiselle tontille rakentui kesäkuun puolivälissä salibandykenttä, joka on ollut läpi kesän kaupunkilaisten käytössä.
Suomen Salibandyliiton raumalainen myynti- ja kehitysjohtaja Mikko Aikko sai idealleen kaupungin suunnalta vihreää valoa ja kenttä valmistui yhteistyössä Rauman SalBan toiminnanjohtaja Joni Rokosan ja seuran aktiivien kanssa.
Salibandykaukalo keskeisellä paikalla oli vasta alkusoittoa, sillä sen tarkoituksena on ollut omalta osaltaan virittää kaupunkilaiset lokakuun suurtapahtumaan. Tuolloin Raumalla pelataan miesten ja U19-miesten neljän maan Euro Floorball Tour -turnaus.
– Kyseessä on todennäköisesti isoin Raumalla koskaan järjestetty kansainvälinen urheilutapahtuma. Urheilukaupungissa järjestetään vuosittain erilaisia turnauksia ja tapahtumia, joten täältä löytyy kyllä kokemusta ja osaamista, Aikko sanoo.
Innostavan myönteinen vastaanotto
Idean juuret EFT:n järjestämisestä juuri Raumalla kantavat vuosien taakse. Työskennellessään aiemmin Rauman Lukko ry:n palveluksessa Aikko osallistui aktiivisesti Karin kampuksen liikuntahallin suunnittelupalavereihin. Jo tuolloin aikaansaavan visiönäärin ajatuksissa pyöri suuren urheilutapahtuman saaminen kotikaupunkiin.
Kun lajiliitossa avattiin keskustelu Suomessa järjestettävästä EFT:stä, Aikko ehdotti samantien Raumaa. Keskusteluja käytiin moneen suuntaan ja eri paikkakuntia kilpailutettiin. Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta korosti tiedotteessa Rauman todella halunneen turnauksen. Aikko on täysin samaa mieltä.
Mikko Aikko teki ison työn, jotta EFT-turnaus saatiin Raumalle. Visionäärin sydän sykkii lajille ja kotikaupungille.
MARKO ÖSTMAN
Euro Floorball Tour 2024 -liput ovat liehuneet Kiikartornissa, Karin kampuksella, Jaakko-Areenalla ja Hotel Kalliohovissa.
– Keskustelin jo varhaisessa vaiheessa kaupunginjohtaja Esko Poikelan kanssa käytännön järjestelyiden vaatimuksista, tarpeista ja resursseista, ja totesimme pystyvämme vastaamaan yhteistyössä kaikkeen tähän. Kaupungin suhtautuminen oli alusta alkaen innostavan myönteinen, Aikko kiittelee.
Paikalliset voimat pelintekijöinä
Mukaan tarvittiin myös paikallinen lajin ja suuren tapahtuman järjestelyiden vaatimukset tunteva kumppani. Kolmantena tahona EFT:tä on toteuttamassa Rauman SalBa, joka järjesti jo viime vuonna Kivikylän Areenalla seurahistoriansa toisen jäähalliottelun ja kirjautti samalla uusiksi Inssi-Divarin yleisöennätyksen yli 3000 katsojalla.
– SalBa on osoittanut pystyvänsä järjestämään ison salibandytapahtuman. Tunnen hyvin seuran ja taustalla olevat ihmiset, joten on helppo luottaa siihen, että asiat hoituvat suunnitellusti. Tuomme Salibandyliitosta omat resurssimme, jotka yhdistyvät hienolla tavalla SalBan ja kaupungin resursseihin, Aikko sanoo.
Järjestelyt vaativat kaikilta tahoilta suuria panostuksia ja ponnistuksia. Rokosa korostaa seuratoiminnan ytimen eli runsaan vapaaehtoistyön merkitystä.
– Näen SalBan roolin merkittävänä tämän tapahtuman onnistumisen kannalta. Tiedän, että pystymme vastaamaan huutoon. Urheiluvertauksena liitto on osaamisen ja resurssien kannalta ikään kuin valmentaja ja SalBa pelintekijä, joka tekee työn kenttätasolla, Rokosa taustoittaa.
Euro Floorball Tour
Järjestetään 18.–20.10.2024
Raumalla ja Turussa. Turnaukseen osallistuvat
Suomen, Ruotsin, Sveitsin ja Tšekin miesten ja U19-miesten maajoukkueet. Tapahtuma toimii myös kenraaliharjoituksena joulukuun miesten MM-kisoille.
Otteluohjelma ja lisätiedot: salibandy.fi/fi/uutiset/eurofloorball-tour-2024-turussaja-raumalla-lokakuussa-liputjo-myynnissa/
Rauma näkyy myös MM-kisoissa
EFT-turnaus alkaa perjantaina Turun Kupittaalla ja jatkuu lauantaina ja sunnuntaina Raumalla. Viikonlopun aikana pelataan Kivikylän Areenalla seitsemän maaottelua ja uudella Karin kampuksella yksi maaottelu, joka on samalla liikuntahallin avajaistapahtuma.
Turnaus tuo Raumalle kahdeksan joukkuetta, mikä tarkoittaa noin 200 henkilöä. Heidän lisäkseen saapuu iso määrä tapahtumahenkilökuntaa, median edustajia sekä tuomarit. Paikalle odotetaan myös kansainvälisiä kisaturisteja kaikista osallistujamaista.
– Emme julkaise mitään tiettyä kävijätavoitetta, mutta totesin heti ensimmäisessä palaverissa, että yleisömäärien tavoitteiden on oltava isot, jotta ne motivoivat. Tavoittelemme siis kautta aikojen isointa EFT-yleisömäärää, Rokosa painottaa.
Tapahtuman yhteydessä pelataan Kivikylän Areenalla jälleen myös SalBa–FBT Karhut -divariottelu, mikä vetää omalta osaltaan väkeä.
– Rauma on nyt myös Suomen salibandymaajoukkueen markkinointiyhteistyökumppani. Kaupungin mainos näkyy pelipaitojen selkämyksessä joulukuussa järjestettävissä miesten MM-kisoissa, Aikko kertoo.
– Asukaslehti 2/2024
Kampuksella on kivaa, sanovat 7.-luokkalaiset Veeti Laine (vas.), Väinö Tetri, Eemi Paassilta, Kosti Hinno ja Eelis Merenkivi.
Rauma
Modernilla tavalla kotoisa
Karin kampuksella kuhisee. Hj. Nortamon peruskoulussa, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa on yhteensä lähes 5 000 opiskelijaa. Lisäksi kampuksen nuoriso- ja liikuntatiloissa on satoja kävijöitä. Yhteistä toimintakulttuuria rakennetaan pikkuhiljaa.
Teksti: Kristina Haavisto
Kuvat: Elmeri Elo
HJ. NORTAMON peruskoulun 7.-luokkalaiset Aino Hautakoski, Lauri Jalonen, Enni Mustajärvi ja Tapio Tunturivuori kiteyttävät: – Kampukselle tulo innosti, jännitti, kiinnosti ja ahdistikin. Mutta kampus ylitti odotukset.
Tapio toteaa, että kampus on yllättävän selkeä kokoon katsoen. Neliöitä rakennuksessa on kaikkiaan 30 500.
– Ei haittaa, että rakennus on iso, sillä luokat sijaitsevat yhdessä lohkossa, Enni miettii ja Aino jatkaa:
– Tilat on selkeästi merkitty. Nuorten kokemuksen jakavat muutkin käyttäjät. Aluksi hämmentää, mutta äkkiä tottuu.
– Täällä on sikapaljon mahdolli-
suuksia, Enni hehkuttaa.
Aino kertoo, että menee koulun jälkeen musiikkiopistoon.
Kuin hotelliin tulisi
– On kuin hotelliaamupalalle tulisi, kun menee opinportaita ruokalaan, Lauri kuvailee.
– Ruokalassa on Harry Potter -tunnelma, Tapio pohtii ja muut nyökyttelevät.
Katosta eri korkeuksilla roikkuvat lamput leijuvat ilmassa kuin lentävät kynttilät Harry Potterin ruokasalissa.
– Ruoka on hyvää. Se on enemmän buffettimainen kuin alakoulussa, Lauri kehuu.
– Ei vain meinaa ehtiä, kun joutuu jonottamaan, Enni pahoittelee.
Mutta pitkällä välitunnilla ei
ole hoppu. Kesken koulupäivän on 40 minuutin tauko, jolloin pääsee esimerkiksi nuorisotilaan. Iltaisin nuorisotilassa on kaupungin nuoriso-ohjaajien järjestämää toimintaa.
– Pitkä välkkä on ihana. Koulupäivä ei tunnu niin pitkältä, Aino pohtii. Nuoret nauttivat kampuksen olemuksesta. Heistä on hienoa, kun materiaalina on puuta eikä kaikki ole valkoista. Pojat kehuvat hengailupaikkoja.
– Kampus on modernilla tavalla kotoisa, Enni tiivistää.
Musiikkiopisto on tullut kotiin Musiikkiopiston tiloissa on kiinnitetty erityishuomiota äänieristykseen, jotta soitto ei kuulu luokasta toiseen.
– Rauhallista on. Akustiikka on
Saamme olla ekoja kampuksella, iloitsevat Lauri Jalonen (vas.), Enni Mustajärvi, Aino Hautakoski ja Tapio Tunturivuori.
Karin kampuksella ilmanvaihtokoneita
on 40 ja vessoja noin 80.
selkeä ja hyvä opetustilanteisiin, kitaransoiton opettaja Juuso Nieminen toteaa ja naurahtaa:
– Saa omasta puheesta selvää. Hän tiivistää, että tilat ovat upeat, ja ne ovat täyttäneet odotukset.
– Tilaa on sopivasti. Omaan luokkaan mahtuu soittamaan 4–5 oppilasta ja isommat ryhmät konserttisaleihin. Ei voisi olla parempaa tilaa. On mahtavaa, että on yksi selkeä tila, joka tulee pysymään pidempään. Se tuo turvaa.
Yhteiskäyttöä ja erityistiloja
Kansalaisopisto toimii Karin kampuksessa sekä eri puolilla Raumaa. Kaikkiaan 500 kurssista kampuksella
on 370. Tilat on suunniteltu yhteiskäyttöön, joten iltaisin ja viikonloppuisin luokissa on opiston kursseja ja päivisin peruskoulun oppitunteja.
– Käytössä on myös varta vasten opiston tarpeisiin suunniteltuja tiloja. Meillä on keramiikkaluokkia, käsityöluokat sekä teatteritila, apulaisrehtori Emmi Lainio tiivistää.
Toimisto on paikka, josta saa apua niin kursseihin liittyviin asioihin kuin kampuksella suunnistamiseen.
– Meillä on myös iltavalvoja, joten tukea ja ohjeistusta saa aamusta iltaan.
Hyvin varusteltu liikuntasali Kampus kätkee sisäänsä myös 1 600 neliön liikuntasalin. Se on hengästyttävä ilmestys. Katto on korkeimmillaan 13,5 metrin korkeudessa.
– Lattia on kanadalaista sokerivaahteraa. Se valittiin, koska kulutuskestävyys on hyvä, liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg kertoo.
Lattiaa puhdistaa robotti ja
ilmanvaihdossa on mukana hiukan kosteutta, ettei lattia kuivu liikaa. Salin voi jakaa kolmeen osaan. Niinpä esimerkiksi koripallokoreja on 10. Erilaisten kenttien viivoja on lattiassa niin paljon, että maallikkoa huimaa. Monenlaiseen käyttöön on varauduttu.
Varastossa on valmiina niin pelialusta salibandya varten kuin messumattoa lattian suojaamiseen.
– Katsomossa on paikkoja reilut 830, kiinteässä yläkatsomossa 356 ja avautuvassa alakatsomossa 468.
Kiinteistötiimi toiminnan tukena
Kiinteistömestari Mikko Mustalampi on kampuksen ytimessä. Hän huolehtii kiinteistötiimin kanssa, että isot ja pienet asiat pelittävät.
Esimerkiksi Iloq-ovia on reilut 560 sekä erilaisia kalusteovia noin 2 000. Henkilökuntaa on noin 280, joten avaimien ohjelmointia riittää. Kaikkea on kampuksella paljon.
Kitaransoiton opettaja Juuso Nieminen kehuu äänieristystä ja akustiikkaa. Ikkunasta kurkkivat oppilaat hymyilyttävät häntä.
Satoja istumapaikkoja. Liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg näyttää, miten teleskooppikatsomo avataan.
Kampus on yllättävän selkeä kokoon katsoen.
– Esimerkiksi ilmanvaihtokoneita on 40 ja vessoja noin 80.
Myös energiaa kierrätetään ottamalla lämpöä talteen.
Kiireen keskellä mies kuvailee lempipaikkaansa, jossa häntä viehättävät ikkunat ja valo.
– Se on kulkusilta kolmannessa kerroksessa. Siitä avautuu näkymä kampuksen sydäntilaan ja ikkunasta näkyy kaupungintalo.
Yksityiskohtia. Kiinteistömestari Mikko Mustakalliota viehättää salmiakin muotoinen kattoikkuna.
Apulaisrehtori Emmi Lainio (vas.) ja musiikinopettaja Marika Bindar tietävät, että toimisto on kansalaisopiston sydän.
Kampukselta löytyy monenlaisia oleskelutiloja.
Meri inspiroi taiteilija Katri Paunua
Raumalaisen kuvanveistäjän käsissä
savi muuttuu kiehtoviksi teoksiksi.
Teksti: Leena Roskala
Kuvat: Katri Paunu
31-VUOTIAALLE taiteilijalle, Katri Paunulle, on ominaista yhdistää maalauksellisuutta sekä veistoksellisia ja arkkitehtonisia elementtejä. Ideat hän ammentaa luonnosta, sen tekstuureista ja maisemista. Tällä hetkellä hän työstää Raumalla saviveistoksia suihkulähteen idealla. Savi on Paunun mukaan kiinnostava materiaali. Siinä taiteilijaa puhuttelee materiaalin kulttuurinen ja ikiaikainen historia, johon liittyy kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja käsittelytekniikoita. Katri Paunu nostaa esiin myös saven muovattavuuden ja ennen kaikkea luonnonmukaisuuden.
– Savella on luontoyhteys maahan. Savi on iso osa materiaalien kiertokulkua maapallolla. Isot vuoretkin saattavat päätyä jonain päivänä saveksi, Paunu kuvailee.
Ihmeellinen luonto
Katri Paunu asuu ja työskentelee Raumalla, ja lähialueen luonto on tärkeä inspiraatio hänelle. Hän retkeilee ja rauhoittuu luonnon äärellä mielellään. Luonnossa korostuu se, että kaikki osat linkittyvät toisiinsa. Se kiehtoo taiteilijaa myös kuvanveistossa.
– Luonto jaksaa ihmetyttää. Annan sille aikaa. Luonnosta löytyy monimerkityksellisyyttä ja eliöiden välisiä yhteyksiä, jotka ilmentävät luonnon ihmeellisyyttä, outoutta sekä kauneutta. Luonto- ja aistikokemukset sekä havainnointi ovat ydinasioita taiteellisen työskentelyn pohjalla. Luonto muun muassa maadoittaa. Toivottavasti muutkin miettivät ja vaalivat omaa luontosuhdettaan. Ihminen on osa luontoa siinä, missä eläimetkin. Ilmastonmuutos on vakava ongelma, ja siihen voi toivottavasti vaikuttaa omilla valinnoillaan, Paunu arvioi.
Paunu liikkuu kuvanveiston, käsityön ja maalauksen välimaastoissa. Saven lisäksi hän käyttää installaatioissaan muun muassa vettä tai metallia. Uusimmissa teoksissaan Paunu haastaa suihkulähteen perinteistä ideaa.
– Yhdistelen keramiikkaa erivärisiin öljymäisiin vesiin ja vesihöyryyn. Olen utelias, leikkisä ja sinnikäs kokeile-
Raumalla on taitava, laaja ja monitasoinen yhteisö, jonka kannustus ja kiinnostus ovat tärkeitä taiteen tekijälle.
maan, Paunu kertoo.
Rauman luonnossa Paunu arvostaa meren läheisyyttä. Meri ja saaristo ovat nuorelle taiteilijalle inspiraation lähteitä. Vesi on mielenkiintoinen elementti.
Raumalla ja maailmalla
Keramiikan tekeminen tarttui Paunun matkaan Amsterdamista. Hän opiskeli alun perin arkkitehtuuria, mutta vaihtoi opinnot taiteeseen, koska hän kaipasi työhönsä enemmän luovuutta ja käsillä tekemistä. Amsterdamissa sijaitsi Gerrit Rietveld Academie.
– Ensiaskeleet veivät mennessään. Amsterdamissa oli hyvät, haastavat ja innostavat professorit. Kokemus oli ikimuistoinen oppeineen ja ystävineen.
Amsterdamin jälkeen Paunu jatkoi maisteriopintojen parissa Oslon kansallisessa taideakatemiassa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 2021. Oslossa sijaitsee
Taiteilija työssään. Katri Paunun työhuone on Raumalla.
poikkeuksellisen suuria keramiikkauuneja, jotka ovat harvinaisia. Paunu onkin tehnyt suurimmat veistoksensa siellä.
– Oslossa tekemäni työ on 175 senttimetriä korkea eli minua itseänikin suurempi. Teos on ollut esillä kesällä Mäntän kuvataideviikoilla, Paunu kertoo.
Kansainvälisten kokemusten jälkeen Paunun uran kohokohtiin lukeutuu viimevuotinen yksityisnäyttely Raumalla Heta Kaiston kuratoimana. Kyseessä oli Paunun esikoisnäyttely.
– Oli hieno nähdä niin laaja kokonaisuus yhdessä näyttelyssä kotikaupungissa. Rauma on hieno kaupunki – täällä on taitava, laaja ja monitasoinen sekä kannustava yhteisö. Kulttuurityöntekijät ja raumalaiset ovat kiinnostuneita taiteesta, ja se on tärkeää taiteen tekijälle. Mahdollisuuksia on, ja olisikin kiva nähdä enemmän nuoria raumalaisia taiteilijoita. Lisäksi läheiset ja sukujuuret ovat tärkeitä.
Paunu on osallistunut useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, kuten Alankomaissa, Kööpenhaminassa ja Norjassa. Tulevaisuudelta hän odottaa luovia näyttelyitä ja hyviä yhteistyökuvioita inspiroivien ja taitavien ihmisten kanssa. Seuraavaksi Paunun työt ovat esillä Helsingissä marraskuussa ja helmikuussa.
Reliefi (ylin kuva) on nähtävillä Karin kampuksella. Wharf-veistos oli esillä Mäntän kuvataideviikoilla. Alimman kuvan teoksen nimi on Poimu.
Puolassa syntynyt Agnieszka löysi kodin Raumalta
RAUMAN KAUPUNGILLA on töissä vuosittain noin parikymmentä työntekijää, joilla on kansainvälinen tausta. He työskentelevät muun muassa kiinteistö- ja mittaustoimessa, varhaiskasvatuksessa, nuorisopalveluissa ja talousohjauksessa. Yksi heistä on kymmenen vuotta sitten Suomeen muuttanut Agnieszka Nowicka-Iwanek. Puolalaissyntyinen Agnieszka työskentelee talousohjauksessa laskenta- ja maksuliikennesihteerinä. Kaupungin palkkalistoilla hän on ollut vuoden 2022 lopusta lähtien.
– Saavuin toukokuussa 2014, ja ihastuin välittömästi Suomen vehreään luontoon. Asuimme kahden järven lähellä, ja kävin niillä jatkuvasti, koska minulle oli uutta olla niin lähellä järveä tai merta. Nautin ja iloitsin puhtaasta ilmasta ja luonnosta sekä rauhallisuudesta, Agnieszka kertoo.
Työkulttuureissa on eroa Agnieszka on sopeutunut hyvin suomalaiseen työelämään. Isoimmat erot Puolan ja Suomen työkulttuureissa liittyvät esihenkilöihin ja työrytmiin.
– Puolassa ei kokousteta niin paljon kuin täällä, ja asiat tapahtuvat nopeammin. Palavereja on harvemmin, ja ne ovat lyhyempiä. Toisaalta esihenkilöt ovat Suomessa enemmän paikalla ja paremmin yhteydessä työntekijöihinsä. Lomat ovat pidempiä ja työkaverit avuliaita sekä halukkaampia yhteistyöhön, Agnieszka sanoo.
Suurin yllätys on kuitenkin löytynyt arkielämästä. Suomalaiset ja raumalaiset naapurisuhteet, tai paremminkin niiden puute, aiheutti aluksi ihmetystä.
– Suomessa ollaan enemmän
omissa oloissa eikä naapureita välttämättä edes näe päivittäin, mikä tuntui aluksi kummalliselta. Naapurien tekemisistä ei juoruilla, eikä muutenkaan olla kovin uteliaita. Kun koiramme oli hukassa, puoli katua oli kuitenkin yhtäkkiä auttamassa meitä etsinnöissä. Se tuntui mukavalta.
Lähiluonto palauttaa
Toinen iso eroavaisuus on ollut suomalaisten aktiivinen liikkuminen ja läheinen luontosuhde.
– Täällä on valtavasti lähiluontoa ja vesistöjä, joita ihmiset vaalivat ja hyödyntävät aktiivisesti. Metsissä käydään kävelyillä tai juoksulenkeillä, lapsetkin leikkivät metsässä. Se tuntui aluksi omituiselta, mutta nopeasti aloin myös itse liikkua enemmän luonnossa.
– Nykyään harrastan paljon liikuntaa kaikkina vuodenaikoina.
Täällä on talvellakin paljon hyviä liikuntamahdollisuuksia. Luistinradat ja hiihtoreitit ovat maksuttomia ja hyvin valaistuja.
– Uskon löytäneeni Suomesta oman paikkani maan päällä. Olen kotiutunut jo niin hyvin, etten voisi enää edes kuvitella elämääni ilman mökkeilyä ja saunomista, Agnieszka toteaa iloisesti hymyillen.
Agnieszka Nowicka-Iwanek
• Syntymäpaikka: Puławy, Puola
• Koulutus: Taloustieteen maisteri, Politechnika Radomska im. Kazimierze Pulawskiego
• Ammatti: Laskenta- ja maksuliikennesihteeri
• Harrastukset: Kuntosali, pyöräily, hiihto ja lukeminen
Agnieszka uskoo
löytäneensä Suomesta pysyvän kodin.
Teksti ja kuva: Kari Riikilä
Hyvinvointialue kannustaa digiasiointiin
SATAKUNNAN HYVINVOINTI-
ALUE eli Sata kehittää aktiivisesti digitaalisia palveluita. Monet palvelut hoituvat mainiosti verkossa jo nyt. Tavoitteena on mahdollistaa omatoimista asiointia niin pitkälle kuin mahdollista. Samalla tavoitellaan sitä, että asiakas ei joudu vastaamaan samoja asioita moneen kertaan.
– On tärkeää, että asukkaat löytävät ja käyttävät uusia palvelumuotoja kuten esimerkiksi chat-palveluita. Joulukuussa osaa palveluista voi käyttää jo mobiilisovelluksella. Digitaaliset palvelut suunnitellaan selkokielisiksi ja helppokäyttöisiksi. Digitaaliset palvelut eivät sovi kaikkiin palveluihin eivätkä kaikille asiakkaille, mutta yhä suuremman osan tarpeet voivat tulla hoidetuksi digipalveluita käyttämällä, hyvinvointialueen IT-kehittämispäällikkö Katri Tunttunen kertoo.
Avoinna 24/7
Monia hyvinvointialueen digitaalisia palveluita voi käyttää kellon-
ajasta riippumatta – vaikka keskellä yötä. Yhä useampi on tottunut hyödyntämään muun muassa laboratorion verkkoasiointia. Verkossa tehdään esimerkiksi jo suurin osa laboratorion kaikista ajanvarauksista. Osoitteesta sata.fi voi katsoa tarjolla olevista vaihtoehdoista itselleen parhaat. Sitä kautta voi asioida myös OmaKanta-palvelussa, katsella omia terveystietoja, uusia reseptejä sekä käyttää Omaolo-palvelua. Verkkosivuilta löytyy muun muassa Pyydä apua -nappi. Nappi tarjoaa matalan kynnyksen yhteydenottokanavan huolien purkamiseen ja kiireettömän avun saamiseen lapsille, nuorille ja lapsiperheiden vanhemmille. Asia voi liittyä esimerkiksi huoleen lapsen kasvusta ja kehityksestä, ero- ja huoltajuusasioihin, vanhempien jaksamiseen tai taloudelliseen selviytymiseen. Palvelu on avoinna 24/7, eikä sen käyttö edellytä kirjautumista. Perhekeskus Etelätuuli vastaa yhteydenottoosi viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa.
Lapsiperheiden ja nuorten chatit
Enjaksa.fi
tarjoaa apua lasten ja nuorten perheiden elämäntilanteisiin liittyvän tuen tarpeeseen ja haasteisiin.
Normaali.fi
tarjoaa apua nuorten haasteisiin ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvän tuen tarpeeseen.
Monet
hyvinvointialueen palvelut hoituvat mainiosti verkossa
Sovellus julkaistaan joulukuussa
Vielä tänä vuonna on tulossa uusi Sata-sovellus. Sata-sovellukseen tulee käytettäväksi ensin terveyspalveluita ja jatkossa myös sosiaalihuollon palveluita. Se on ladattavissa sovelluskaupasta joulukuussa. – Kokoamme eri palveluita nyt yhteen Sata-sovelluksen kautta käytettäväksi, jolloin niihin kaikkiin pääsee aiempaa yksinkertaisemmin hyvinvointialueen sata.fi-verkkosivuilta tai mobiililaitteelta, digijohtaja Jani Lavonen lupaa.
SAULI LEHTINEN
Tiina Toivonen, sivistystoimialan talous- ja hallintopäällikkö
Tiina vastaa sivistystoimialaa koskevasta talouden ja hallinnon koordinoinnista ja valmistelusta yhteistyössä toimialajohtajan ja palvelualueiden vastaavien kanssa. Tehtäviin kuuluu mm. talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien läpivienti, hankinnat, asiakirjahallinto, sopimushallinta ja viranomaisraportointi. Tiina toimii myös sivistysvaliokunnan sihteerinä ja valmistelee asiat valiokunnalle.
Krista Mård, Pitsikaupungin joulun koordinaattori
Krista vastaa Pitsikaupungin joulun projektin koordinoinnista ja markkinoinnista. Hän työskentelee osana matkailun tiimiä. Kristan työtehtäviä ovat jouluun liittyvien hankintojen tekeminen ja kilpailuttaminen, budjetointi, sopimusten hallinta ja yhteistyö muiden joulun tuottajien kanssa, joulun työryhmässä työskentely sekä viestintäja markkinointityö. Kristan vastuulla on myös Pitsikaupungin joulun nettisivujen päivitys sekä sosiaalisen median sisältöjen suunnittelu ja toteuttaminen.
Hanna Muli, hanketyöntekijä
Hanna työskentelee hanketyöntekijänä EU:n osarahoittamassa Yhdessä monikulttuurisessa EteläSatakunnassa -hankkeessa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa hankkeen kokonaishallinta, raportointi, talouden ja etenemisen seuranta sekä yhteistyö kolmannen sektorin sekä muiden Etelä-Satakunnan kuntien kanssa.
Liikuntapalvelut
Syksyn liikuntaryhmät
Syksyn ohjatut liikuntaryhmät löytyvät osoitteesta rauma.fi/ohjattu-liikunta.
Jäälle maksutta
Maksuton yleisövuoro harjoitusjäähallissa sunnuntaisin 1.9.–23.3. klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Seuraa nettisivuja rauma.fi/liikunta.
Uimakoulut 5–9-vuotiaille
Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/ ryhmat/kaupungin-uimakoulut
Uimahallin aukioloajat
Maanantai klo 6–20.30
Tiistai klo 6–20.30
Keskiviikko klo 12–20.30
Torstai klo 6–20.30
Perjantai klo 6–19.30
Lauantai klo 11–17
Sunnuntai klo 11–17
Vesivoimistelut
Ohjausmaksu 3 € (aamujumppa 4 €) + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 minuuttia. Muutokset mahdollisia.
Lisätiedot: wesiwoikka.fi
Nuorten Rauma
Nuorisopalvelut järjestää monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia nuorille.
Ajankohtaiset tiedot osoitteesta nuortenrauma.fi
FB: NuortenRauma
IG: @nuortenrauma
Nuorisotilat
• Kampuksen nuokkari
Aittakarinkatu 10
Ma-to klo 15–20 (7. lk.–17-v.)
• Kuovin nuokkari
Kuovinkuja 4
Pe ja la klo 17–20 (5. lk.–6. lk) klo 17–22 (7. lk.–17-v.)
Lisätiedot: rauma.fi/nuorisotilat
Syyslomaviikko
Viikon 43 ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa nuortenrauma.fi.
Etsivä nuorisotyö
Ohjaamo
Nortamonkatu 30
Avoinna: Ti ja ke klo 13–16
Ohjaamo on alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu neuvonta- ja palvelupaikka, jossa päivystävät asiantuntijat auttavat työhön, koulutukseen, rahaan, asumiseen ja harrastuksiin liittyvissä asioissa.
Lisätiedot: rauma.fi/ohjaamo IG: @ohjaamo_rauma
Etsivä nuorisotyöntekijä on rinnalla kulkijana kaikille alle 29-vuotiaille. Etsivät auttavat selvittämään, miten ottaa seuraava askel ja tukevat niissä asioissa, jotka nuori itse kokee tärkeäksi, esimerkiksi vapaa-ajan tekeminen ja harrastukset.
Lisätiedot: rauma.fi/etsivanuorisotyo
Skeittihalli
Kaivopuistontie 33
Vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin.
Lisätiedot: rauma.fi/nuorisotilat
Vuoden 2024 liikunnan ja nuorison kohdeavustukset ovat haettavina 30.9.2024 klo 16 mennessä.
Vuoden 2025 kulttuurin, liikunnan ja nuorison toiminta- ja kohdeavustukset ovat haettavina 31.10.2024 klo 16 mennessä.
Hakemukset liitteineen toimitetaan palvelupiste Pyyrmaniin, Valtakatu 2 A, 26100 RAUMA. Hakulomakkeita ja -oppaita saa palvelupiste Pyyrmanista, puh. 02 834 5000 ja osoitteesta rauma.fi/ avustukset. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Kuoreen tulee merkitä ”avustushakemus”. Lisätietoja antavat museo- ja kulttuurijohtaja, p. 044 793 3520, liikuntasihteeri, p. 044 793 3265 ja nuorisopäällikkö, p. 044 430 9251.
Lisätiedot: rauma.fi/ avustukset Avustukset haettavina
Uusi Instagram-tili raumalaisille vanhemmille
Raumalaisille vanhemmille ja huoltajille kohdennetulla KokoKaupunginVanhemmat_Rauma Instagram-tilillä tiedotetaan ajankohtaisista raumalaisiin lapsiin ja nuoriin liittyvistä aiheista, asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.
Toive tiedottamisen tehostamiseen tuli Pohjoiskehän koulun vanhempainyhdistykseltä. Aihealue sopii hyvin yhteen Rauman kaupungin hyvinvointiohjelman vanhemmuuden tukemistavoitteen kanssa.
Kansalaisopiston ja musiikkiopiston asiakaspalvelu nyt Karin kampuksella
Rauman kansalaisopisto ja musiikkiopisto ovat aloittaneet toimintansa Karin kampuksella. Opistojen yhteinen asiakaspalvelupiste sijaitsee kampuksen kolmannessa kerroksessa, D-lohkossa.
Kansalaisopiston syksyn kohokohtia Ilmoittaudu opistopalvelut.fi/rauma tai puh. 044 793 4515. Osallistumismaksu 8 €, kurssimaksu maksetaan verkkokaupassa tai Kampuksen kahviossa ennen luentoa.
to 7.11. klo 17.30–18.30 Terveys, onni, tasapaino: inspiraatiota hyvinvointiin, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka Rauma-sali, Satamakatu 26
• Mitä on kehon ja mielen välinen vuorovaikutus?
• Pienetkin terveyttä edistävät muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi jaksamiseemme.
• Käytännön vinkkejä ja tapoja parantaa kokonaishyvinvointia.
to 14.11. klo 18–19.30 Veljeyttä ja salaliittoteorioita – suomalaisen vapaamuurariuden historia, dosentti, FT Samu Nyström Karin kampus, C-lohko, 1. krs
• Ensimmäistä kertaa tutkija on saanut käyttöönsä järjestön suljetut arkistot.
• Mistä vapaamuurariudessa on kysymys? Miksi salaseuralla on salaisuuksia?
• Tietoa myös Rauman vapaamuurareista.
• Yhteistyössä Rauman merimuseon kanssa.
Ilmoittaudu kansalaisopiston kurssille
Kansalaisopiston kursseille voi ilmoittautua niin kauan kuin kursseilla on tilaa. Kursseja alkaa myös pitkin lukuvuotta. Kurssipaikkoja on Karin kampuksen lisäksi eri puolilla Raumaa. Ilmoittaudu osoitteessa opistopalvelut.fi/rauma, puhelimitse 044 793 4515 toimiston aukioloaikoina tai käymällä opiston toimistossa.
Lisätiedot: opistopalvelut.fi/rauma
Tule musiikkiopiston lasten ja nuorten ryhmiin tai kuoroihin
Lapset voivat vielä tulla mukaan musiikkileikkikouluun, soitinvalmennukseen sekä kanteleryhmään. Myös kuoroihin otetaan uusia laulajia. Kysy tarkempia tietoja toimistosta puh. 044 793 3551 tai musiikkiopisto@rauma.fi.
rauma.fi/musiikkiopisto rauma.fi/kansalaisopisto Seuraa opistoja myös somessa.
Kulttuuriviikkojen tavoitteena on tuoda esiin ikääntyneiden hyvinvointia tukevia palveluja myös tapahtuman jälkeen hyödynnettäväksi.
Senioreiden kulttuuriviikoilla tavataan tuttuja
SENIOREIDEN KULTTUURIVIIKOT
tarjoavat raumalaisille ikäihmisille ohjelmaa, elämyksiä ja tapahtumia 7.–20.10. Luvassa on esimerkiksi tunnelmallisia toiveruno- ja yhteislaulutilaisuuksia, luentoja, opastettuja kierroksia, konsertteja sekä jo perinteeksi muodostunut Penkkilenkki-ulkoilutapahtuma perjantaina 11.10.
Kulttuuriviikkojen kokonaisuuteen nostetaan lisäksi ohjelmatarjontaa, jota eri yhdistykset, yritykset ja toimijat tuottavat viikoittain Rauman seudulla. Nämä tahot järjestävät muun muassa käsityötapaamisia, liikuntaryhmiä, musiikkihetkiä ja
yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja. Tavoitteena on tuoda esiin ikääntyneiden hyvinvointia ja osallistumista tukevia palveluja, joita he voivat hyödyntää myös kulttuuriviikkojen jälkeen.
Senioreiden kulttuuriviikkojen koko ohjelma aikatauluineen julkaistaan keskiviikkona 25.9. osoitteessa rauma.fi/ senioreidenkulttuuriviikot. Painetun ohjelman voi noutaa 25.9. alkaen myös palvelupiste Pyyrmanista sekä Rauman kirjastoista. Ohjelma aikatauluineen julkaistaan 25.9. myös kaupunkilehti Raumalaisessa.
Senioreiden kulttuuriviikkoja koordinoi Rauman kaupungin kulttuuri- ja museopalvelut.
Tutustu ohjelmaan 25.9. alkaen rauma.fi/ senioreidenkulttuuriviikot.
Painetun ohjelman voi noutaa 25.9. alkaen palvelupiste Pyyrmanista sekä Rauman kirjastoista.
Ohjelma aikatauluineen julkaistaan 25.9. myös kaupunkilehti Raumalaisessa.
Penkkilenkkiulkoilutapahtuma perjantaina 11.10.
Syksyn tapahtumia
Raumalla
Syyskuu
20.9. klo 19 Helsingin Barokkiorkesteri: Mare nostrum – Musica Baltica & Mediterranea, Pyhän Ristin kirkko
20.9. klo 19 Lasse Hoikka & Souvarit, Salamakallion tanssilava
20.9. klo 21 Freud Marx Engels & Jung Revisited, Kulttuurikuppila Brummi
21.9. klo 22 Oku Luukkainen, K-30, Domino Nightclub
21.–22.9. Silakkamarkkinat
22.9. klo 15 Johanna Debreczeni – 20 vuotta Tangokuningattarena, TulesTalo
25.9. klo 19 Jarkko Tamminen – Kuuleeko Rauma? -imitaatioshow, Rauma-sali
27.9.–14.12. Paula-musikaali, Rauman teatteri
28.9. klo 19 Jori Otsa & Mah’Orkka, Kulttuurikuppila Brummi
28.9. klo 21.30 Tanssit – Leimavero, Kulttuurikuppila Brummi
28.9. klo 23 Ahti Live, Domino Nightclub
Lokakuu
4.10. klo 22 Saimaa, Kulttuurikuppila Brummi
4.10.–4.12. Ranskalainen pyjama -näytelmä, Rauman teatteri
5.10. klo 15 Amadeus Lundberg – Romanssi-konsertti, Rauma-sali
10.10. klo 19 Pate Mustajärvi – Pelkkää Patee, Rauma-sali
11.10. klo 19 Dingo-musikaali Autiotalo, Rauma-sali
11.10. klo 22 Rock This Town -klubi, Rockin’ 8-Balls, Kulttuurikuppila Brummi
12.10. klo 18.30 Jacke Björklund – Suomi – Finland -stand up show, Rauma-sali 12.10. klo 22 Rehupiikles, Kulttuurikuppila Brummi
14.10. klo 18 Aavan meren tuolla puolen – Muistoissa Reijo Taipale, Rauma-sali
18.10. klo 22 Huora, Kulttuurikuppila Brummi
19.–20.10. Euro Floor Ball Tour, Kivikylän Areena
25.10. klo 18 Ti-Ti Nalle -konsertti – Pikkunallejen seikkailu, Rauma-sali
Marraskuu
2.11. klo 14 ja 18 Loppukevennys, Rauma-sali
8.11. Superpikkujoulut, Kivikylän Areena 16.11. klo 17.30 Sami Hedberg – He’s Back -stand up show, Rauma-sali 28.11. klo 19 Elämä on Laiffii -musiikkinäytelmä, Rauma-sali 30.11. klo 19 Narinoita vai tositarinoita -musiikkikomedia, Rauma-sali
Pitsikaupungin joulu 2024
23.11. Rauman joulunavaus
23.11.–24.12. Rauman Joulutori
23.11.–1.1.2025
Tammelan tonttumaa 13.12. Tonttujen yö
20.–21.12. Jouluevangeeljummusiikkinäytelmä
22.12. Joulumarkkinat
Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät Rauman kaupungin tapahtumakalenterista. Muutokset ja peruutukset ovat mahdollisia.
Jo yli 14 000 katsojaa! Paula Koivuniemestä kertovan menestysmusikaalin esitykset jatkuvat vain 14.12.2024 asti!
Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900
Avoinna ma-pe klo 11-17 sekä esityspäivinä 2 h ennen esitystä raumanteatteri.fi
