Arkkitehtuuri
Kampus suunniteltiin kohtaamisille
Elämäntyö
Yli 40 vuotta musiikkikasvatusta
Työllisyysalue
Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin
Pitsikaupungin joulu
Lumoavaa joulun taikaa
Joulukuussa Rauma täyttyy tapahtumista, valoista ja musiikista.
Uudistuksia ja onnistumisia
Elämäntyönä musiikkikasvatus
Lumoava joulukaupunki
Ihastu Pitsikaupungin jouluun
Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin
Pitsikaupungin joulu
Joulun taikaa koko kuukaudeksi
Mittareilla kohti tavoitteita
Mahtavaa
MIKA HUISMAN
LINDA KOVASIN
ELMERI ELO
Tammikuussa
nähdään, nouseeko Lukon lippu Porin Raatihuoneen lipputankoon.
Talven taikaa ja valovoimaa
TÄNÄ TALVENA Rauma on täynnä valoa, iloa ja yhdessä tekemisen voimaa. Kynnyksellä kurkistelee jo Pitsikaupungin joulu.
Vanhan Rauman ihastuttava joulutori ja Tammelan tonttumaa houkuttelevat viettämään lämpimiä hetkiä läheisten kanssa. Pääjuttuumme keräsimme kattauksen jouluisia tapahtumia. Kerromme myös, mistä löytyy uusi jouluinen postikorttileimasin ja milloin lauletaan kauneimmat joululaulut.
Kuluva vuosi on ollut Raumalle vahvaa ja vaikuttavaa aikaa. Positiivisia uutisia ja tunnustuksia on saatu enemmän kuin uskalsimme toivoa. Marraskuussa Rauma valittiin
Satakunnan yrittäjäaktiivisimmaksi kunnaksi. Palkintokaappi täydentyi syksyllä myös Vuoden pedagoginen teko ja Paluumuutto -palkinnoilla. Elinvoiman kasvun odotuksia vahvistavia uutisia saatiin muun muassa
Raumalle merkittävästä Eurooppatie 16:sta sekä Lakarin ja sataman isoista suunnitteluja tonttivarauksista.
Rauma-lehden vuoden viimeinen numero esittelee hyvinvointia, kasvua ja kehitystä raumalaisittain. Raumalainen arki on oppimista, liikkumista, kulttuuria ja arkkitehtuuria. Raumalla kasvaa uusia sukupolvia, joista tämän lehden sivuilla nostamme ylpeinä esille nuoria matemaatikkoja, taitoluistelijoita ja muusikoi-
ta. Käymme kuvin ja tarinoin tutustumassa
Karin kampukseen ja avaamme Mnuu huki -toteutuksia paikallisiin liikuntakohteisiin.
Vuoden vaihduttua saamme nauttia Lumen-valotaidetapahtumasta ja sen yhteydessä avattavasta uudesta jääpuistosta. Samalla katseet suuntautuvat tammikuun jännitysnäytelmään, Talviklassikkoon, jossa Lukko ja Ässät kohtaavat kiekkokaukalossa.
Kaupunginjohtajat Esko Poikela ja Lauri Inna löivät vetoa Satakunnan kiekkoherruudesta ja aika näyttää, liehuuko Porin Raatihuoneen lipputangossa tammikuussa Lukon lippu.
Vuodenvaihde tuo mukanaan myös uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Rauma ottaa järjestämisvastuulleen eteläisen Satakunnan alueen työllisyyspalvelut. Asiakkaiden prosessien pitäisi jatkua luonnikkaasti vuodenvaihteen jälkeenkin.
Lehden loppupuolelle kokosimme runsaasti menovinkkejä. Toivottavasti löydät paljon itseäsi kiinnostavaa tekemistä. Juttuvinkkejä ja palautetta toivomme osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.
Lämminhenkistä joulun aikaa!
Kristiina Lehtonen päätoimittaja
Rauma – Asukaslehti 3/2024, 4.12.2024 Rauman kaupungin asukaslehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Raumalla. // Painos 26 500 kpl
PÄÄTOIMITTAJA Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@rauma.fi // TOIMITUS Pia Ala-Äijälä, Minna Kouva, Saija Laaksovirta, Kristiina Lehtonen, Ilona Nordlund, Kari Riikilä ja Leena Roskala // ULKOASU JA TAITTO Jaana Kurvinen, Kumppania // ETUSIVUN KUVA Linda Kovasin
@visitrauma raumafi @raumafi City of Rauma
Rauma – Asukaslehti 3/2024
Tunnetko biojätekeräyksen käytännöt?
RAUMALAISET OVAT RYHTYNEET keräämään biojätettä reippaasti. Osa käyttää tuulettuvaa tai umpinaista astiaa, toiset hyödyntävät kompostoria. Paperipussi on paras vaihtoehto jätteen pakkaamiseen. Se sopii pudotettavaksi niin astioihin kuin kompostoriinkin.
– Paperipussia kannattaa säilyttää ilmavassa paikassa, kuten keittiön työtasolla. Näin biojäte pääsee kuivumaan eikä vety. Hajuhaitatkin jäävät pieniksi, jätehuoltoneuvoja Kaisa Tarujoki vinkkaa.
Pakkaamisessa voi hyödyntää kaikenlaisia paperipusseja tai sanomalehteä. Palvelupiste Pyyrmanissa on myynnissä paperipusseja sekä niille sopivia telineitä.
Tuulettuvassa astiassa jäte kuivuu eikä hajuhaittoja synny. Kyseiseen astiamalliin ei saa laittaa suojaavaa sisäsäkkiä eikä muovinkaltaisia biohajoavia pusseja. Paperipussi on tuulettuvan astian paras ja ainoa kaveri.
Umpinaisessa astiassa voi käyttää sisäsäkkinä tavallista jätesäkkiä. Säkin voi laittaa itse tai tilata vaihdettavaksi. Biojätteen voi kipata astiaan sellaisenaan, jos sisäsäkki on käytössä.
Tämä astia on sallivampi jätteen pakkaamisen suhteen. Jätteen voi kerätä paperiseen tai biohajoavaan pussiin. rauma.fi/jatehuolto
Päikyssä pidetään yhteyttä päiväkotiin
RAUMAN VARHAISKASVATUKSESSA otettiin 1.11. käyttöön Päikky-järjestelmä. Huoltajien kannattaa ladata puhelimeen Päikky Huoltaja -sovellus, jonka avulla voi ilmoittaa varhaiskasvatusaikoja ja pitää yhteyttä päiväkodin henkilöstön kanssa. Päikky toimii selaimella osoitteessa rauma.paikky.fi. – Huoltajat ovat ottaneet Päikyn nopeasti haltuun, mikä on todella mahtavaa. Vie toki oman aikansa, että uusi järjestelmä on kaikilta osin ja kaikilla meillä hallussa. Päiväkodeissa on Päikky-vastuuhenkilöt, jotka opastavat huoltajia tarvittaessa, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Virpi Kaukkila sanoo.
Päikky-järjestelmä on käytössä varhaiskasvatuksen nykyisillä ja tulevilla asiakkailla. Avoimen varhaiskasvatuksen asiakkaille se avataan vuoden 2025 alkupuolella.
Muista Suomi.fi-viestit
Huoltajien tulee ottaa käyttöön myös Suomi.fi-viestit-palvelu, sillä esimerkiksi maksu- ja varhaiskasvatuspaikkapäätökset lähetetään sähköisesti. Suomi.fiviestit-palvelussa voi tarkastella saapuneita päätöksiä ja hoitaa virallista asiointia.
Päikkyjärjestelmään voit tutustua tarkemmin osoitteessa rauma.fi/paikky. Sähköiset hakemukset löydät osoitteesta rauma.fi/ varhaiskasvatuksensahkoinen-asiointi.
Rakentamislaki uudistuu vuoden 2025 alusta
LAIN MUUTTUMINEN vaatii
kaikkia kuntia uudistamaan rakennusjärjestyksensä, ja Raumallakin työ on etenemässä. Nykyiset rakennusluvat, toimenpideluvat ja toimenpideilmoitukset yhdistetään laissa rakentamisluviksi.
Merkittävin muutos uudessa rakentamislaissa koskee rakentamislupaa. Esimerkiksi alle 30 neliömetrin piharakennukseen tai alle 50 neliömetrin katokseen ei lähtökohtaisesti tarvita rakentamislupaa, mutta rakentamisen tulee noudattaa alueen kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä. Kaavamääräyksissä asetetaan reunaehtoja esimerkiksi sallituista etäisyyksistä, rakennusoikeudesta ja materiaaleista sekä asetetaan ulkonäköön liittyviä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Myös etäisyydet rajaan ja palomääräykset tulee huomioida.
Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa, jos esimerkiksi
Uusi rakentamislaki
• Rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025
• Uusi laki sujuvoittaa rakentamista mutta lisää rakentajan vastuuta
• Lisätietoja osoitteesta ym.fi/rakentamislaki ja Rauman kaupungin rakennusvalvonnasta puh. 044 793 4749
muutetaan käyttötarkoitusta olennaisesti, korjataan olennaisimpia ominaispiirteitä tai jos suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.
Suunnittelu ja valvonta on hyvä aina antaa ammattilaisen tehtäväksi, vaikka rakennuskohde ei lupaa vaatisikaan. Rakennusvalvonnasta kannattaa jatkossakin varmistaa hankkeen luvanvaraisuus ja mahdollisuudet.
Rauman kaupunkikehitys muuttuu
elinvoimatoimialaksi
RAUMAN KAUPUNGIN kaupunkikehityksen palvelualue muuttuu elinvoimatoimialaksi 1.1.2025 alkaen. Uudistuksen jälkeen kaupunkiorganisaatio koostuu neljästä toimialasta, jotka ovat elinvoimatoimiala, konsernipalvelut, sivistystoimiala ja tekninen toimiala.
Taustalla on vuoden alussa voimaan tuleva muutos työvoimapalvelujen järjestämisessä, kun työllisyyspalveluiden toteutusvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Rauman kaupunki toimii järjestämisvastuukuntana Etelä-Satakunnan työllisyysalueella, johon kuuluvat myös Eura,
Eurajoki, Huittinen ja Säkylä.
Palvelurakenteen muutoksella tavoitellaan elinvoimatoimintojen vahvistusta, ja sen on tarkoitus mahdollistaa entistä tehokkaampi tuki yrityksille, työnhakijoille ja elinkeinoelämän kehitykselle.
– Rauman kaupungilta löytyy jatkossa sekä yritysten elinkaari- että työllisyyspalvelut, jotka palvelevat niin työnhakijoita ja työnvaihtajia kuin yrityksiä. Näin pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja paikalliseen elinkeinotoimintaan ja työllisyyden edistämiseen, kaupunginjohtaja Esko Poikela sanoo.
Jääpuisto
avataan tammikuussa
KESKUSPUISTOON sijoittuvan jääpuiston alueella tehdään joulukuussa valaistukseen ja äänentoistoon liittyviä töitä sekä loppusiivousta. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, urakka vastaanotetaan maanantaina 16.12. Tekojääradan jäädytys on tarkoitus aloittaa joulun jälkeen. Tavoitteena on, että uusi luistelualue avataan yleisölle tammikuun alkupuolella.
Sivistystoimialan toimialajohtaja Soile Stranderin mukaan ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu puisto on ainutlaatuinen kokonaisuus sekä upea lisä Rauman liikunta- ja tapahtumapaikkatarjontaan. Valaistukset ja muu ympäristö tukevat alueen toimintoja onnistuneesti.
Jääpuisto-hanke on osa Keskuspuiston laajempaa kehittämissuunnitelmaa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Rauman kaupunki ja Lukko-säätiö.
Talousarvio 2025
Kaupunginjohtaja Esko Poikelan esitys
RAUMAN KAUPUNGIN taloussuunnitelma vuosille 2025–2027 keskittyy erityisesti elinvoimaisen ja vetovoimaisen tulevaisuuden luontiin strategian mukaisesti. Elinvoimaan panostetaan esimerkiksi yhdistämällä tulevat työllisyysalueen toiminnot kaupungin palvelutuotantoon sekä kehittämällä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Elinkeinoelämän hankkeita ja aihioita edistetään luomalla mahdollisuuksia ja yritystoiminnan edellytyksiä.
Muun kuntakentän lailla Rauman kaupungin talousarvio on alijäämäinen. Vuodelle 2025 ennakoidaan noin 6,8 miljoonan euron alijäämää. Talousohjelmatyön jatkamisella rakennetaan reaalitalouteen perustuvaa kestävää kuntataloutta, mikä hyödyttää koko Rauma-yhteisöä.
TP2023 TA2024 TA2025
Asukasluku
Veroprosentti
Vuosikate M€
Vuosikate
Kaupungin kokonaistulot- ja menot (ulkoiset ja sisäiset).
Keskeisimmät investointikohteet 2025
13 milj. €
Uotilanrinteen monitoimikeskus
12,2 milj. €
Nanunkallion koulu, keittiö ja päiväkoti
1,2 milj. €
Vedenpuhdistamo, laitoksen laajennuksen toteutus
Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa verorahoituksella (verot + valtionosuudet) katettavan osuuden.
Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen.
Vuoden 2024 Mnuu huki -toteutukset
liikuttavat raumalaisia luonnossa
Teksti: Kari Riikilä
RAUMAN OSALLISTUVA budjetointi Mnuu huki tuotti jälleen monenlaista yhteistä hyvää raumalaisille. Tänä vuonna kaupunkilaiset saivat ehdottaa, mihin 50 000 euron budjetti pitäisi käyttää. Ideoita kerättiin helmikuussa ja niistä äänestettiin huhtikuussa. Ideointivaiheessa saatiin lähes 100 ehdotusta ja äänestyksessä annettiin melkein 1 900 ääntä. Osallistuvaa budjetointia toteutettiin Raumalla tänä vuonna jo neljännen kerran. Voittajaksi selviytyi Pärskän uimahyppytorni. Muut toteutukseen edenneet ehdotukset olivat Reksaaren ja Nurmeksen 100 uutta geokätköä, ulkokuntoilualue Unajaan ja Nasulammen nuotiopaikan parannus.
Reksaaren ja Nurmeksen uudet geokätköt löysivät paikalleen jo toukokuussa Satakunnan Geokätköilijät ry:n lähes 30 talkoolaisen toimesta. Ehdotus sai äänestysvaiheessa 212 ääntä.
Pärskän uimahyppytorni tuotiin lammelle elokuussa. Kelluvalla ponttoonilaiturilla oleva torni on
noin kymmenen metrin uimamatkan päässä rantalaiturista. Tornissa on hyppytasot metrin ja kolmen metrin korkeudella. Hyppytornia äänesti 350 raumalaista. Alkuperäisissä ehdotuksissa uimahyppypaikkaa ehdotettiin merenrantaan tai Monnanlammelle, mutta Pärskälle se oli paremmin toteutettavissa. Pärskän parantamista ehdotettiin myös erikseen. Rannalle asennettiin kesällä myös lasten trampoliineja.
Unajan ulkokuntoilualue rakennettiin alkusyksystä urheiluseurantalo Tapiolan läheltä lähtevän kuntoradan päähän. Omaa kuntoaan voi kohottaa selkä-vatsatelineessä, punnerruslaitteella, leuanvetolaitteella tai crosstrainerilla. Lähes kaikkiin laitteisiin mahtuu kaksi kuntoilijaa samaan aikaan. Kuntoilualue vihittiin käyttöön syyskuun lopussa. Alueen rakentamisesta vastasi Unajan Urheilijat ry.
Viimeisenä tämän vuoden Mnuu huki -toteutuksista valmistui Nasulammen nuotiopaikan pa-
Osallistuvan budjetoinnin äänestyksen voitti Pärskän uimahyppytorni.
rannus. Nuotiopaikalle hankittiin aikaa ja käyttöä kestävät pöydät ja penkit. Samalla parannettiin nuotiopaikalle pääsyä pyörätuolilla, kohennettiin kulkureittiä ja siistittiin alueen ympäristöä. Työstä vastasivat kaupungin Wihertoimi ja Rauman Latu ry. Osallistuvaa budjetointia toteutetaan taas vuonna 2025. Budjetti, muoto sekä lopullinen aikataulu tarkentuvat myöhemmin, ja niistä kerrotaan osoitteessa rauma.fi/osallistuva-budjetointi.
Elämäntyönä musiikkikasvatus
Anne LehtomäkiKoskinen ja Timo Koskinen ovat
Raumalla vaikuttava musiikkipariskunta, jonka työ lasten ja nuorten musiikkikasvatuksen parissa on jatkunut yli 40 vuotta.
Teksti: Meri Lehto
Kuvat: Meri Lehto, Timo Koskinen ja Elmeri Elo
Anne LehtomäkiKoskinen ja Timo Koskinen
• Asuvat Raumalla, toinen koti Kreetalla.
• Työuraa musiikin parissa yli 40 vuotta.
• Lehtomäki-Koskinen johti Poikasoittokuntaa 23 vuotta.
• Koskinen opettaa lyömäsoittimia Rauman musiikkiopistossa sekä keikkailee eri kokoonpanoissa.
ANNE LEHTOMÄKI-KOSKINEN on työskennellyt
Raumalla yli 20 vuotta käyrätorven soiton opettajana, puhallinorkesterikoulun vetäjänä sekä Rauman Poikasoittokunnan A-orkesterin kapellimestarina. Lisäksi hän on johtanut aikuiskokoonpanoja, kuten Pläkkploosareita ja Rauman Soittokuntaa.
– Siirryin työkyvyttömyyseläkkeelle elokuussa 2024, mutta jatkan edelleen Rauman Soittokunnan kapellimestarina. Poikasoittokunnan siirtyminen uudelle vetäjälle on myös tuonut haasteita, joissa olen mahdollisuuksieni mukaan yrittänyt auttaa, Lehtomäki-Koskinen kertoo.
Timo Koskinen on puolestaan opettanut lyömäsoittimia Rauman lisäksi Laitilan, Porin ja Huittisten musiikkiopistoissa sekä Turun konservatoriossa.
– Opetustyön lisäksi olen esiintynyt muusikkona monissa eri orkestereissa ja bändeissä sekä Rauman ja Porin teatterissa. Olen myös soittanut studiomuusikkona äänilevyjen taustoilla, Koskinen sanoo.
Työ lasten ja nuorten parissa Sekä Lehtomäki-Koskisen että Koskisen tie on vienyt työskentelemään lasten ja nuorten pariin.
– Työskentely lasten kanssa on ollut minulle mieluisaa. Aikuisten kanssa työskentely on tuonut siihen hyvää vastapainoa. On ollut upeaa nähdä nuorten soittajien koko kehityskaari ja kasvaminen aikuiseksi, LehtomäkiKoskinen toteaa.
Orkesterissa soittamisen parhaina puolina pariskunta pitää sosiaalisuutta. Orkesterissa opitaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan muut huomioon. Soittaminen ei myöskään ole yhtä kilpailuhenkistä kuin esimerkiksi urheilu.
– Poikasoittokunnan A-orkesterin Suomen mestaruudet ja kansainväliset kilpailuvoitot ovat olleet toki upeita onnistumisia, mutta uran huippuhetkiin kuuluvat myös kaikki ne konsertit, joista sekä yleisö että soittajat ovat nauttineet.
Vaikka ryhmässä on aina noudatettu kurinalaisuutta, säännöt ovat luoneet turvallisuutta ja yhteisiä pelisääntöjä. Kun on päätetty osallistua kilpailuun, se on otettu tosissaan, ja jokainen soittaja on antanut parhaansa.
– Palkitsevinta ja kasvattavinta on kuitenkin aina ollut konserttiin tai kilpailuun valmistautuminen, LehtomäkiKoskinen kertoo.
Myös Anne Lehtomäki-Koskisen ja Timo Koskisen oma muusikkous alkoi aikoinaan Poikasoittokunnasta.
Soittaminen on harrastus, joka on mahdollista pitää mukana läpi elämän.
Rauman Poikasoittokunta valmistautumassa konserttiin Agios Nikolaoksessa Kreetalla.
Anne Lehtomäki-Koskinen ja Timo Koskinen ovat nähneet lukuisten raumalaisten muusikkonuorten kehityskaaren ja kasvamisen aikuiseksi.
– Anne on myös aina antanut soittajien tuntea, että orkesteri ja saavutukset ovat heidän oma juttunsa, Koskinen lisää.
Soittamisesta iloa loppuiäksi
Soittaminen on harrastus, joka on mahdollista pitää mukana läpi elämän.
– Ammattimuusikkous on vaativaa, mutta harrastaa voi helposti. Erilaisia harrastekokoonpanoja löytyy ympäri Suomen, Koskinen sanoo.
Soittoharrastuksen kautta on mahdollista löytää ystäviä samanhenkisistä ihmisistä. Moni Rauman Soittokunnassa soittavista onkin aloittanut soittotaipaleensa juuri Poikasoittokunnasta.
– Poikasoittokunnasta on alkanut myös meidän muusikkoutemme. Toivotaan, että innokkaita soittajia riittää jatkossakin. Myös vanhempien panostus on todella tärkeää, ja Poikasoittokunnan tuki ry:n toiminta tarvitsee aktiivisia jäseniä, Lehtomäki-Koskinen kertoo.
Ihastuttava Pitsikaupungin joulu on täällä
Pitsikaupunki on täyttynyt jälleen lämpimästä joulunajan hengestä. Rauman Joulutori, Tammelan tonttumaa ja Vähäraastuvankadun kuusikuja sekä Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä ihastuttavat tänäkin vuonna.
Musiikkinäytelmän päärooleissa nähdään uudet kasvot, Kirstin pihapiirissä voi aistia joulun tunnelmaa ja Pitsikaupungin joulun postikorttileimasin on käytettävissä ensimmäistä kertaa.
Teksti: Krista Mård ja Saija Laaksovirta Kuvat: Linda Kovasin
MONIPUOLISET JOULUISET tapahtumat sekä tunnelmalliset valaistukset ilahduttavat kaupunkilaisia ja matkailijoita. Pitsikaupungin joulu jatkuu aina 6.1.2025 asti.
Joulutori kutsuu ostoksille ja herkuttelemaan Rauman Joulutori kutsuu herkuttelemaan ja tekemään jouluisia löytöjä. Joulutorin kymmenestä kojusta voi tehdä kauniita käsintehtyjä löytöjä lahjapakettiin ja maistella jouluisia lähituottajien herkkuja. Erilaiset esiintyjät viihdyttävät kävijöitä torilavalla, ja mielekästä ohjelmaa on luvassa kaikenikäisille.
Joulupukki on paikalla lauantai-iltapäivisin, ja maksuton karuselli hauskuuttaa lapsia torilla 7.–9.12. Torin laidalta voi hypätä myös tont-
tujunan kyytiin. Joulutorin tuottaa tänä vuonna keskustan kehittämisyhdistys Rakastunut Raumaan ry.
Joulutorin aukioloajat
• 8.12. asti lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10–19
• 9.–23.12. arkisin klo 12–19 ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10–19
• 13.12. Tonttujen yönä klo 12–21
• 24.12. Jouluaattona klo 10–13 Joulutorin koko ohjelma löytyy osoitteesta rakastunutraumaan.fi. Muutokset mahdollisia.
Tammelan tonttumaassa tapahtuu
Tammelan tonttumaa ihastuttaa kävijöitä osoitteessa Eteläpitkäkatu 17. Tammelassa järjestetään jouluista ohjelmaa ja tekemistä kaikenikäisille 21.12. saakka. Pihapiirin tunnelmallisista valaistuksista voi nauttia 1.1. asti.
Askartelupajoja aikuisille
Tänä vuonna Tammelan tonttumaassa järjestetään askartelupajoja myös aikuisille. Puisia koristetähtiä pääsee tekemään 4.12. ja 11.12. klo 17.30–18.30. Yhteen pajaan mahtuu enintään 10 henkilöä ja osallistumismaksu on 15 euroa. Somakoti sisustussuunnittelun järjestämiin tähtipajoihin tulee ilmoittautua etukäteen sähköpostitse somakotisisustus@gmail.com.
Lumoava
Tammelan tonttumaassa tapahtuu 21.12. asti
Lauantaisin klo 10–15
• Tontut ohjaavat lasten tonttukierroksia ja arvoitusten ratkaisua.
• Piparikahvila ja joulukoristeiden vaihtotori avoinna.
• Väinö Riikkilä Seura ry:n tarinatuokiot klo 13, klo 13.30, klo 14 ja klo 14.30.
• Joulupukki tavattavissa klo 10–11.30.
• Kouluikäisten maksulliset askartelupajat klo 13–14.30.
• Kolikkopaja toiminnassa klo 12–13.
Keskiviikkoisin klo 17.30–19.30
• Tontut päivystävät Tammelassa.
• Piparikahvila ja joulukoristeiden vaihtotori avoinna.
Pihapiirin valaistukset ovat päällä 1.1.2025 asti. Tonttumaan toteutuksesta vastaa Luanista Oy.
Joulutorin ohjelmatärpit
7.12. Lasten karuselli, Muumit
8.12. Lasten karuselli, Lastenteatteri Mukamas, talutusratsastusta
9.12. Lasten karuselli
10.12. Onde Pelamo ja trubaduuri Peltone
11.12. Vanha Rauma -suunnistus koko perheelle
12.12. Trubaduuri-torstai: Kalle Valanne ja Sampo Lyly
13.12. Tonttujen yö
14.12. Juhlaprinsessa, Hovimuusikko Ilkka
15.12. Hippo-bingo, Duo Laura ja Kari
16.12. Tulishow
18.12. Enni ja Onni Duo 20.–21.12. Joulevangeeljummusiikkinäytelmä
22.12. Joulumarkkinat
24.12. Joulurauhan julistus
Koe valovoimaisia elämyksiä
• Kirstin jouluinen piha 23.11.–23.12.2024
• Tammelan tonttumaa 23.11.2024–1.1.2025
• Savilanpuisto 23.11.2024–6.1.2025
• Vähäraastuvankadun jouluinen kuusikuja 23.11.2024–6.1.2025
• Kitukrännin valotaideteos 23.11.2024–18.1.2025
• Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat 1.12.2024–6.1.2025
Pitsikaupungin joululle oma postikorttileimasin Pitsikaupungin joululle teetettiin tänä vuonna oma postikorttileimasin. Leimauspisteet löytyvät Savilan matkailuneuvonnasta, palvelupiste Pyyrmanista ja Rauman museon Marelasta.
Kaupunkilaisen ideasta syntynyt leimasin luo kauniin yksityiskohdan joulukortteihin. Pitsikaupungin joulun leima on kaupungin oma somistus joulukorttiin, eikä se toimi virallisena postileimana.
Leimauspisteet
• Savilan matkailuneuvonta, Savilankatu 8
Avoinna 23.11.2024–3.1.2025
ma-su klo 11–16. Tarkista poikkeavat aukioloajat visitrauma.fi.
• Palvelupiste Pyyrman, Valtakatu 2A Avoinna ma, ke ja to klo 9–16, ti klo 9–17 ja pe klo 9–15.
• Marela, Kauppakatu 24 Avoinna ti-pe klo 12–17 ja la-su klo 11–16.
Pitsikaupungin joulun postikorttileimasin syntyi kaupunkilaisen ideasta.
Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä valloittaa Vanhassa Raumassa
Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä esitetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Kaikille avoimet ja maksuttomat näytökset järjestetään Vanhassa Raumassa 19.–21.12.
Päärooleissa nähdään uudet kasvot –Mariana esiintyy sopraano Vilja Riutamaa, ja Joosefia näyttelee tenori Hannu Lepola. Valovoimainen näytelmä toteutetaan kulkueena, joka kiertää neljällä kohtauspaikalla Vanhassa Raumassa. Jouluevankeliumiin perustuvassa 580-vuotiaan Rauman historiaa peilaavassa musiikkinäytelmässä yleisö on tärkeä osa suurta kokonaisuutta. Näytelmän ensimmäinen kohtaus on Kauppatorin laidalla. Esityksen on käsikirjoittanut Arto Myllärinen ja säveltänyt Lasse Heikkilä. Ohjauksesta vastaavat Arto Myllärinen ja Ani Hassinen Yleisölle avoimet ja maksuttomat näytökset:
• Torstaina 19.12. klo 17, kenraaliharjoitus
• Perjantaina 20.12. klo 18, ensi-ilta
• Lauantaina 21.12. klo 16 ja klo 19, esitykset
Kauneimmat joululaulut
4.12. klo 18, Vermuntila
klo 18, Pyhän Ristin kirkko
10.12. klo 11, Franciscus-talo
klo 18, Kaukolan kylätalo
11.12. klo 9.30, Monnan kappeli
klo 18, Lucia-juhla, Kaaron seurakuntakoti
12.12. klo 18, Enkelikirkko, Kodisjoen kirkko klo 18, Kortelan Jyrkänkallio
15.12. klo 14–20, Kauneimmat joululaulut -maraton, Pyhän Ristin kirkko
17.12. klo 18, Voiluodon kylätalo
18.12. klo 18, Kodiksamin kylätalo
klo 19, Rauman Pyhän Ristin kirkko
19.12. klo 18, Lapin kirkko
klo 18, Syvärauman Pub
22.12. klo 10, Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus, Pyhän Ristin kirkko
klo 13, Kulamaan laavu
klo 14, De Vackraste Julsångerna, Seurakuntatalo
6.1. klo 13, Unajan seurakuntakoti
Lisätiedot: raumanseurakunta.fi
Pitsikaupungin jouluiset tapahtumat
23.11.–24.12. Rauman Joulutori, Kauppatori
23.11.–1.1. Tammelan tonttumaa, Vanhan Rauman Tammela
23.11.–6.1. Savilanpuiston ja jouluisen kuusikujan valaistukset
23.11.–18.1. Kitukrännin valotaideteos
1.12.–6.1. Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat
5.12. klo 18 Rauman Mieslaulajien isänmaallinen ilta, Rauma-sali
6.12. klo 13 Itsenäisyyspäivän juhla, Rauma-sali
6.12. klo 17 Johanna ja Mikko Iivanaisen joulukonsertti, Kulttuurikuppila Brummi
7.12. klo 17 Rauman kamarikuoron joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko
7.12. klo 19 Nostalgiatanssit, Kulttuurikuppila Brummi
8.12. klo 12, 15.30 ja 18.30 Turun Seudun Tanssioppilaitoksen esitys, Rauma-sali
8.12. klo 18 Seurakunnan kanttorien ja Rauman kamariorkesterin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko
9.12. klo 16 Kirjaston joulunavaus, Rauman pääkirjasto
12.12. klo 16.30–18.30 Lulun pikkujoulut, Rauman pääkirjasto
12.12. klo 19 Impromptumin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko
13.12. klo 18 Tonttujen yö, Vanha Rauma
13.12. klo 19 Joel Hallikaisen joulukonsertti, Lapin kirkko
13.12. klo 15–18 Marelassa tapahtuu!, kotimuseo Marela
13.12–15.12. Taitoluistelun SM-kisat, Kivikylän Areena
14.12. klo 13–15 Ikäihmisten adventtijuhla, Nuortentalo
14.12. klo 19 Helsingin Barokkiorkesteri & Tuuli Lindeberg, Pyhän Ristin kirkko
14.12. klo 17 Rauman Työväen Mieslaulajien konsertti, Kulttuuritalo Poselli
14.12. klo 17–21 Nuorten Rauman JouluFest!, Karin kampus
16.12. klo 19 Tangokuningas Pasi Flodströmin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko
18.12. klo 19 Franciscus-kuoron konsertti, Pyhän Ristin kirkko
18.12. klo 16–19 Päivystävä museo, kotimuseo Marela
19.12 klo 11–13 Keittoa ja kohtaamisia -tapahtuma vähävaraisille, Kulttuuritalo Poselli
19.12. klo 17 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmän kenraaliharjoitus, Vanha Rauma
20.12. klo 18 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmän ensi-ilta, Vanha Rauma
21.12. klo 16 ja 19 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmän esitykset, Vanha Rauma
22.12. klo 9–16 Joulumarkkinat, Kauppatori
22.12. klo 19 Rauman Mieslaulajat, Pyhän Ristin kirkko
24.12. klo 12 Joulurauhan julistus, Kauppatori
26.12. klo 12 LIVE-lounasmusiikkituokio, Pyhän Ristin kirkko
15.–18.1. Lumen-valotaidetapahtuma
Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät osoitteesta tapahtumat.rauma.fi. Muutokset ja peruutukset mahdollisia.
Kaikki työvoimapalvelut yhden luukun periaatteella
Valtio lakkauttaa TE-toimistot vuodenvaihteessa. Vastuu julkisista työvoimapalveluista siirtyy silloin kuntien muodostamille työllisyysalueille.
Teksti ja kuva: Janne Rantanen
SATAKUNTAAN TULEE kaksi työllisyysaluetta, joiden järjestämisvastuukuntia ovat maakunnan pohjoisosassa Pori ja Etelä-Satakunnan työllisyysalueella Rauma.
– Raumalla muutos näkyy niin, että kaikki työvoimapalvelut saa yhden luukun takaa. Tavoitteena on tarjota sujuvammat palvelupolut henkilö- ja yritysasiakkaille, Rauman työvoimapäällikkö Teemu Niemelä sanoo.
Raumalla palveluja saa tutuista paikoista
Rauman kaupungin palkkalistoille Satakunnan TE-toimistosta siirtyy kuutisenkymmentä ihmistä. Heistä nelisenkymmentä sijoittuu Raumalle ja vajaat parikymmentä Eurajoelle, Euraan, Säkylään ja Huittisiin.
– Rauma toimii järjestämisen vastuukuntana, mutta lähipalvelua saa kaikissa Etelä-Satakunnan kunnissa, Niemelä painottaa.
Raumalla työvoimapalvelut jatkuvat nykyisissä paikoissa eli valtion virastotalolla (Aittakarinkatu 21) ja Rauman seudun TYP-pisteessä (Valtakatu 6).
– Lisäksi on suunniteltu, että ensi vuodesta alkaen peruspalveluneuvontaa saisi myös kaupungintalolta, Niemelä sanoo.
Ihmiset ovat tottuneet etsimään kysymyksiinsä vastauksia netistä. Tämä on otettu huomioon uudistuksessa.
– Työtä tai työntekijää hakeva
raumalainen löytää kaupungin verkkosivuilta tiedon, miten asioida ja mihin ottaa yhteyttä. Vaikka Rauma on päävastuussa Etelä-Satakunnan alueesta, niin vastaavat perustiedot löytyvät kaikkien muidenkin kuntien sivuilta.
Lienee paikallaan lisätä, ettei tarkoitus kuitenkaan ole ohjata kaikkia raumalaisia nettiin palvelemaan itseään.
– Pyrimme lisäämään mahdollisuutta henkilökohtaiseen asiointiin, Niemelä kertoo.
Rauman kaupungin palkkalistoille siirtyy Satakunnan TE-toimistosta noin 60 ihmistä.
Rauman kaupunki on vuodenvaihteesta alkaen päävastuussa työvoimapalveluiden järjestämisestä Etelä-Satakunnan alueella. ”Tavoitteena on tarjota sujuvammat palvelupolut henkilö- ja yritysasiakkaille”, Rauman työvoimapäällikkö Teemu Niemelä sanoo.
Muutos on mahdollisuus
Tuttu hokema siitä, että muutos on aina mahdollisuus, pätee hyvin tähän uudistukseen. Valmistelun johtotähtenä on pidetty, ettei tyydytä siirtämään palveluita ja rakennetta yksi yhteen kunnille.
– Työvoimapalvelut integroidaan tiiviisti kaupungin perustoimintaan. Kun omissa käsissä on laajempi kokonaisuus, saamme paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja hakea alueellisia ratkaisuja. Tavoitteena on päällekkäisen tekemisen välttäminen, hyvä tiedonkulku ja sujuva yhdessä tekeminen, Niemelä linjaa.
Raumalla työvoimapalvelut tulevat osaksi uutta elinvoimatoimialaa yhdessä yrityspalveluiden, kansainvälisyyspalveluiden sekä matkailupalveluiden kanssa.
– Ensi vuonna Rauman kaupungin yritysten elinkaaripalveluita liittyy tukemaan työvoimapalvelut, jotka palvelevat työnhakijoita, työnvaihtajia ja yrityksiä. Näin pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja paikalliseen elinkeinotoimintaan ja työllisyyden edistämiseen, kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen sanoo.
TE-toimistosta kaupungin palkkalistoille siirtyvät asiantuntijat sijoitetaan elinvoimatoimialan eri tiimeihin.
Pitkän valmistelun tulos Vuodenvaihteessa kunnille siirtyy vastuu myös työnhakijoina olevien kotoutuja-asiakkaiden työvoimapalveluista, samoin kansainvälisistä rekrytointipalveluista.
– Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa on yksi tärkeä osa-alue myös Etelä-Satakunnan työllisyysalueen palveluissa, Niemelä kertoo.
Paljon uusia vastuita ja tehtäviä siis. Uudistuksen valmistelu on varmaankin työllistänyt Rauman ja muiden kuntien henkilöstöä?
– Raumalla tätä on valmisteltu tiiviisti jo useamman vuoden ajan. Itse tulin mukaan viime vuoden maaliskuussa. Alueen muodostamisesta saatiin sovittua viime vuoden lopulla. Sen jälkeen päästiin konkreettiseen palveluiden valmisteluun. Tekemistä riittää koko loppuvuodeksi, ja kehitystyö jatkuu ensi vuonnakin. Teknisesti ja organisatorisesti olemme valmiita siirtymään uuteen vuoden 2025 alussa, Niemelä sanoo.
Järjestelmien siirrossa ei pitäisi olla ongelmia. Asiakkaiden prosessien pitäisi jatkua saumattomasti vuodenvaihteen jälkeenkin.
Uusi
lautakunta
Etelä-Satakunnan työllisyysalueen lautakunnan puheenjohtajana toimii Emma Ranne (kesk.) Eurajoelta ja varapuheenjohtajana Ari Reunanen (sd.) Eurasta.
Lautakunnan raumalaisjäseniä ovat Pasi Mäenranta (ps.), Reijo Ringbom (sd.), Ilse Vauhkonen (sd.) ja Teija Sirola (kok.).
Säkylää uudessa lautakunnassa edustaa Marko Pelttari (kesk.) ja Huittisia Anne Välimäki (kok.).
Asiakkaiden prosessit jatkuvat uudistuksesta huolimatta saumattomasti.
Asumisen ohjelmalla ohjataan suunnittelua
Teksti: Meri Lehto
SYKSYLLÄ 2024 valmistui Rauman asumisen ohjelma. Sen tavoitteena on konkretisoida vuosille 2022–2030 laadittua kaupunkistrategiaa ja ohjata asumisen suunnittelua siten, että Raumalta löytyy oikeanlainen kysyntää vastaava asuntotarjonta.
Asumisen ohjelma koostuu kolmesta osasta – sidosryhmien osallistamisesta, asumisen tilannekuvasta sekä johtopäätöksistä ja toimenpidesuosituksista. Osallistaminen koostui kaupungin asiantuntijoille järjestetystä työpajasta, eri sidosryhmien kanssa toteutetuista haastatteluista sekä asukaskyselystä. Erityisesti nuoria kannustettiin vastaamaan asukaskyselyyn.
Kyselyn mukaan asukkaiden asumistoiveet painottuvat pientaloasumiseen omistusasunnoissa, joista on helppo pääsy luontoon ja palveluihin. Yli 90 prosenttia
vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväinen tämänhetkiseen asuinalueeseensa. Vastaajat kertoivat etsivänsä ensisijaisesti hyväkuntoisia uudehkoja asuntoja. Harvat haluavat rakentaa itse tai tehdä laajoja remontteja. Kysyntä on kuitenkin monipuolista – myös vuokra-asunnoille, kerrostaloille ja pienille asunnoille on kiinnostusta eri puolilla kaupunkia.
Talouksien määrä Raumalla kasvaa, vaikka asukasmäärä vähenee. Tämä vaatii jatkuvaa uusien asuntojen rakentamista. Asukkaiden suuntautuminen kohti keskustaa ja palveluiden läheisyyttä lisää uusien asuntojen kysyntää. Vuokra-asumisen suosio on kasvussa tilastojen valossa niin Raumalla kuin muuallakin Suomessa.
Asumisen ohjelmaan voi tutustua osoitteessa rauma.fi/strategia.
Talviklassikossa kovat panokset
Tammikuussa 2025 mitellään Lukon ja Ässien välinen Talviklassikko. Kahdessa ulkoilmaottelussa panoksena on Satakunnan herruus. Kaupunginjohtajat löivät vetoa yhteistuloksesta. Häviäjä nostaa vastustajan lipun salkoon.
Teksti: Marko Östman Kuvat: Elmeri Elo
SATAKUNNAN PAIKALLISTAISTELU, Kasitien derby, Suomen kovin hegemonia – Rauman Lukon ja Porin Ässien kohtaamisilla on monta nimeä ja hienot perinteet. Seurat ovat kohdanneet 50-vuotisen liigahistorian aikana 259 kertaa. Näistä Lukko on voittanut 123 ja Ässät 118, tasapelejä on pelattu 18.
Ensi tammikuussa joukkueet kohtaavat Porin tekojääradalla Liigan virallisissa otteluissa. Näissä peleissä sarjasijoituksilla ei ole merkitystä, sillä tunne ja tahto vievät tapahtumia niin kentällä kuin katsomossa.
Lehtereillä tulevat olemaan myös Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela ja Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna. Jo entuudestaan toisensa tuntevat kiekkomiehet lyövät historiallisen tapahtuman kunniaksi vetoa kahden ottelun lopputuloksesta. Vedon hävinnyt taho nostaa päivän ajaksi vastustajajoukkueen lipun salkoon – Raumalla kaupungintalon ja Porissa Raatihuoneen edustalle.
– Ainutlaatuisessa tapahtumassa on iso panos niin pelaajilla kuin katsojilla. Kyseessä on yhteisöllinen sukupolvikokemus, jota muistellaan vielä pitkään. Näen, että Talviklassikolla on iso arvo ennen, tapahtumahetkellä ja myöhemmin, Poikela ennakoi.
– Talviklassikko on satakuntalainen voimannäyte. Kun jotain näin hienoa järjestetään täällä, on se samalla myös viesti maakuntamme ulkopuolelle, Inna lisää.
Kiekkokulttuurin sydänmailla
Kaupungit ovat Talviklassikon pääyhteistyökumppaneita. Pori valikoitui tapahtumapaikaksi tilaisuuteen sopivampien puitteiden vuoksi. Loppuunmyytynä yksittäisen ottelun yleisömäärä tulee olemaan 8 740.
Talviklassikko on yhteisöllinen sukupolvikokemus, jota muistellaan vielä pitkään.
Talviklassikko
24.–25.1.2025
Lukko ja Ässät taistelevat Satakunnan herruudesta 24. ja 25. tammikuuta 2025 Porin tekojääradalle rakentuvalla Talviklassikko Stadionilla. Loppuunmyytynä kaksi ottelua kerää yhteensä lähes 17 500 katsojaa.
Sekä tapahtumalla että seuroilla on iso merkitys niin kaupungeille kuin koko maakunnalle. Liiga-ottelut keräävät asukasmääriin nähden suuret määrät katsojia ja junioritoiminnat liikuttavat tuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia.
– Rauma näkyy kansallisesti kaikkein eniten Lukon kautta. Tapahtumaan saapuvan yleisön yhteen saattamisella on iso merkitys myös elinvoiman kannalta. Tehtävämme on luoda juuri tällaisia yhteisöllisyyden kokemuksia, Poikela muistuttaa.
Vammalasta kotoisin oleva, Porin kaupunginjohtajana maaliskuusta 2023 lähtien työskennellyt Inna on huomannut nopeasti lajin merkityksen.
– Olin ällikällä lyöty, kun tajusin, kuinka merkittäviä asioita Ässät ja jääkiekko ovat Porissa. Satakuntalaisuuteen on istutettu todella vahva kiekkokulttuuri, Inna sanoo.
Rikkaus, jota tulee vaalia
Kilvoittelu seurojen paremmuudesta on jatkunut jo vuosikymmeniä. Kyseessä on rikas perinne, jonka jatkuvuudesta tulee huolehtia sukupolvelta toiselle.
– Lukko ja Ässät tarvitsevat toisiaan. Talviklassikko on hyvä esimerkki siitä, miten positiivinen kilpailu johtaa kehitykseen. Paikalliskamppailu pitää kannattajat virkeinä, mikä vahvistaa sitä entisestään, Inna muistuttaa.
– Vuosien varrella vastakkainasetteluun on tullut positiivista pilkettä silmäkulmaan. Me kaupunkien edustajat tapaamme toisiamme näissä otteluissa, ja paikalla on aina intohimoisia omiensa kannattajia, Poikela hymyilee.
Aika veikata – vahva usko omiin
Raumalla kouluvuotensa viettäneen Poikelan sydämessä on ollut aina paikka Lukolle. Ässäläisyys on tarttunut Innaan nopeasti. Molemmat uskovat vahvasti omiinsa ja vedonlyöntiin löytyy sen mukaiset veikkaukset.
– Kyseessä on poikkeuksellinen peli, jossa tavoitteena on viihdyttää ja pitää peli avoimena. Veikkaan, että kahden pelin yhteistulos menee Lukon eduksi maalein 9–4, Poikela sanoo.
– Ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi säätila, vaikuttavat lähtökohtiin. Tammikuussa haetaan jo asetelmia pudotuspeleihin. Luotan Ässien voittavan yhteistuloksella 7–5, Inna veikkaa.
Lopullisen vedon ratkaisee yhteistuloksen voitto. Tammikuussa nähdään, liehuuko paikallisvastustajan lippu päivän ajan Raumalla kaupungintalon vai Porissa Raatihuoneen edustalla.
– Olen tilannut Laurille Lukon pelipaidan, sillä voittajan puolella on mukavampi olla, Poikela virnistää.
– Pitäisiköhän se Ässien lippu nostaa samalla myös Rauman jäähallin kattoon, Inna kuittaa hyväntahtoisesti.
Kaunis luonnonkallioinen aukio houkuttelee kävijät astumaan sisään kampukselle.
Kohtaamisten kampus
Arkkitehti Jussi Palva suunnitteli kampuksen, joka muodostuu sydänaulan ympärille kiertyvistä erilaisista toiminnoista. Kampuksen suunnittelun kantava teema on ollut kohtaaminen. Karin kampuksen sydämeen ovat kaikki tervetulleita.
Teksti: Verstas Arkkitehdit Kuvat: Mika Huisman, Heli Nukki
MONIMUOTOISELLA
Karin kampuksella kohtaavat nyt oppiminen, kulttuuri ja liikunta. – Kampuksen suunnittelun keskiössä haluttiin pitää ihminen. Kaupunkiin luotiin uusi, miellyttävä paikka raumalaisille kohtaamisille, kampuksen suunnitellut arkkitehti Jussi Palva valottaa.
Yhteinen olohuone
Karin kampus on Rauman kaupungin historian suurin rakennushanke. Se kokoaa saman katon alle useita tärkeitä julkisia toimijoita: uima- ja liikuntahallit, peruskoulun, musiikkija kansalaisopistot sekä nuorisotilan. – Tuomalla eri toimijat yhteen ainutlaatuisella tavalla saavutettiin
paitsi taloudellisia säästöjä investointi- ja ylläpitovaiheessa, myös merkittäviä synergiaetuja. Eri toimijat voivat tarjota tiloja, palveluita sekä asiakasvirtaa toisilleen.
Karin kampuksen sydäntila on suunniteltu ja rakennettu kampuksen keskipisteeksi ja raumalaisten yhteiseksi olohuoneeksi.
– Sen viimeistely on toteutettu samankaltaisella ajatuksella ja ilmavuudella kuin raumalaisen pitsitekstiilin korkeimman viimeistelytason alueet. Sydänaulaan sijoittuu useita erilaisia oleskelutiloja sekä muun muassa koulun ruokasali. Sydänaula on ikään kuin julkista kaupunkitilaa, kaupunkilaisten olohuone. Olohuoneen ympärille sijoittuu monenlaisia eri toimijoiden omia tiloja, Palva kertoo.
Viihtyisä ja miellyttävä tunnelma
Karin kampuksen suunnittelu korostaa Rauman vahvuuksia ja erityisyyttä. Julkisivut on sovitettu mittakaavaltaan Rauman kaupunkirakenteeseen ja rakennettu paikalliseen tyyliin kiinni katuun, jolloin ne rajaavat katutilat viihtyisiksi.
– Täällä pienen kaupungin viihtyisä mittakaava kohtaa urbaanin katutilan sekä kaupunkikuvan vaalimisen perinteen, Palva kuvailee.
Karin kampuksen sydänaulaa ja pääsisäänkäyntiä kohti nousee loiva sisääntuloaukio. Se on arkkitehdin mukaan suunniteltu siten, että se kutsuu ja houkuttelee kävijät astumaan sisään. Aukion osana on säilytetty luonnonkallioalue, joka
Kampuksen sydänaulassa on useita erilaisia oleskelutiloja sekä muun muassa koulun ruokasali.
Karin kampus sykkii elämää ja raumalaisia kohtaamisia.
liittää kampuksen kirjastorakennuksen kallioalueeseen Aittakarinkadun toisella puolella.
Kampuksen suunnittelusta vastasi Verstas Arkkitehdit. Arkkitehtitoimisto etsi kampukselle paikkaan sopivia ulkovärejä tutkimalla Rauman keskustan vanhoja rakennuksia. – Sisäpuolen värit puolestaan löytyivät tutkimalla merellisen auringonnousun maiseman sävyjä, Palva paljastaa.
Kampuksella on nähtävillä runsaasti taidetta. Taideteokset tarjoavat mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa monille käyntikerroille. Ne on hankittu prosenttiperiaatteella. Periaatteen tarkoitus on, että vähintään yksi prosentti rakennuskustannuksista käytetään taiteeseen.
Kampuksen ulkotilat on tarkoitettu ja suunniteltu leikkiin, liikuntaan, kohtaamiseen ja rentoutumiseen.
– Ulkotilat luovat monipuolisia mahdollisuuksia eri-ikäisille käyttäjille. Rakennus on sijoitettu tontille siten, että ulkotilat ovat aurinkoisia, vehreitä ja pienilmastoltaan viihtyisiä. Uimahallista avautuu näkymiä vehreänä kumpuilevaan liikuntapuistoon. Tämä toteutettiin osana hanketta.
Rakennuksen toteutuksessa on käytetty paljon puuta.
– Puiset julkisivut luovat kampukselle lämpimän ja miellyttävän tunnelman. Rakennusmassan taitteet ja julkisivujen jäsennykset tekevät suuresta rakennuksesta ihmiselle sopivan kokoisen, Palva perustelee.
Käyttäjien kanssa suunniteltu Käyttäjät olivat tiiviissä yhteistyössä mukana suunnittelussa. Suunnitteluvaiheessa arkkitehtitoimisto kuunteli tulevia käyttäjiä herkällä korvalla.
Kampuksella on runsaasti taidetta, sillä taidehankintoihin on käytetty yksi prosentti rakennuskustannuksista.
Julkisivujen mittakaava on sovitettu Rauman kaupunkirakenteeseen. Ulkotiloissa panostettiin leikkiin, liikuntaan, kohtaamiseen ja rentoutumiseen.
Rakennuttajaarkkitehti Minna Linnalan näkökulma
Karin kampus on suurin ja eri käyttäjäryhmiä eniten osallistanut rakennushanke Rauman kaupungin historiassa. Arkkitehtuuriltaan kampus on yksi kauneimmista rakennuksista, superlatiivein sanoitettu ja sävelletty raumalaisten oma runo.
Osallistamista haluttiin jo idean alkuvaiheessa laajentaa henkilöstöstä seuroihin, yhdistyksiin ja kaikkiin kaupunkilaisiin. Kampuksen synergia ja käyttöaste ovat aivan omaa luokkaansa: esimerkiksi peruskoulun ja kansalaisopiston toimintojen yhdistäminen mahdollisti luokkatilojen sataprosenttisen käytön toiminta-aikaan nähden. Koko teknisen toimialan osaamista tarvittiin: Valmisteluvaiheessa rakennusalueelle laadittiin kokonaan uusi asemakaava ja korttelin verran katusuunnitelmia. Maaperätutkimuksen yhteydessä tarvittiin ympäristöpuolen apua samalla, kun hanketta valmisteltiin käyttäjähallintokunnan ja päättäjien kanssa. Isossa talossa kilpailutettavia suunnittelualoja oli lähes 20 ja eri suunnittelijoita ja asiantuntijoita yli 150. Mukana oli esimerkiksi pää- ja arkkitehti- sekä rakennesuunnittelijoita, lvis-suunnittelijoita, energiaoptimoinnin suunnittelijoita ja vedenkäsittelyprosessin suunnittelijoita. Omien koordinaattorien lisäksi hyödynnettiin ulkoisia asiantuntijoita lukuisilta eri aloilta. Suunnittelun ja rakentamisen ohjaamista voisi verrata sinfoniaorkesteriin, jossa jokainen suunnitteluala vastaa omaa soitinryhmäänsä. Nyt sävelletty teos on valmis ja rakennuttaja on luovuttanut kapellimestarin tahtipuikon käyttäjälle. Ideanpoikasesta sinfoniaksi kului aikaa lähes kymmenen vuotta, ja aikaa tulee antaa myös tämän timanttisen orkesterikappaleen hiomiselle huippuunsa.
Sisätilojen värit toistavat merellisen auringonnousun maiseman sävyjä.
– Keskeinen tehtävä oli löytää kohtia, joissa kaupungin ja tilojen käyttäjien eri toiminnot voivat lomittua ja luoda yhteiskäyttöisiä tiloja. Työryhmissä pohdittiin eri toimijoiden tilatarpeita, rakennuksen käytettävyyttä, pihaa ja kalustusta. Käyttäjätyöryhmissä tunnistettiinkin päällekkäisiä tilantarpeita. Suunnittelun myötä niitä yhdistettiin monitoimintaisiksi tiloiksi.
– Erityisenä voimavarana löydettiin toimintojen eriaikaisia käyttötarpeita. Yhdet käyttäjäryhmät käyttävät tiloja päiväsaikaan, toiset iltaisin ja kolmannet viikonloppuisin. Esimerkiksi musiikkiopiston yleisölämpiö ja aula muodostavat yhdessä Karin kampuksen valoisan pääaulan kanssa kokonaisuuden, joka jakautuu tarpeen mukaan pienempiin ko-
konaisuuksiin. Kokonaisuus on monikäyttöinen. Pääaulan avoportaasta suunniteltiin katsomonakin toimiva istuskeluporras, Palva selventää. Karin kampuksen suunnittelu oli laaja, vaativa ja hyvin työläs prosessi. Suuri rakennus on onnistuttu sovittamaan pienipiirteiseen paikkaan. – Rakennuksen ja siihen liittyvien ulkotilojen valmistuttua on ilahduttavaa nähdä nyt kampus elämää kuhisevana ja kaupunkilaisten kansoittamana, uutena kerrostumana Rauman kaupunkikuvassa. Kampuksen jäsentelylle löydettiin yhteistyössä kokonaisratkaisu, joka on enemmän kuin osiensa summa. Karin kampus luo hyvät puitteet elävälle raumalaiselle kaupunkikulttuurille nyt ja tulevaisuudessa, arkkitehti iloitsee.
Suunnitteluvaiheessa arkkitehtitoimisto kuunteli kampuksen tulevia käyttäjiä herkällä korvalla, mikä näkyy tiloissa.
Rakennuksen toteutuksessa on käytetty paljon puuta, mistä syntyy lämmin tunnelma myös sisätiloihin.
Kampuksen sydänaula on julkista kaupunkitilaa, kaupunkilaisten yhteinen olohuone.
Viime vuosina Raumasta on
tullut tunnetumpi myös musiikkipiireissä.
Viljami Julkusen muusana on toiminut kotikaupungin joutilaisuus, jossa freestyle-räppi usein täytti hiljaiset hetket.
Rauma on Viljami Julkusen muusa
ARTISTINIMELLÄ LILBRO tunnettu Viljami Julkunen on viihtynyt Helsingissä vietettyjen vuosien jälkeen taas kotikaupungissaan Raumalla. Kotimaisemissa syntyi myös Julkusen ensimmäinen albumi VILJAMI > LILBRO, joka julkaistiin keväällä.
– Albumin teko oli pitkä rupeama, ja sen jälkeen olen pitänyt vähän lomaa. Kesällä oli muutamia keikkoja, ja nyt syksyllä on taas painettu uutta musaa, Julkunen kertoo kuulumisiaan.
Uusin kappale 26100 tuli ulos marraskuun alussa. Siinä, kuten Julkusen musiikissa muutenkin, muusana toimi kotikaupunki Rauma.
– Biisi kertoo taustastani ja siitä, mitä olen Raumalla kokenut, Julkunen kertoo.
Syksyn aikana Julkunen on tehnyt myös yhteisiä kappaleita muiden artistien kanssa. Hän iloitsee siitä, että Raumasta on viime vuosina tullut tunnetumpi myös musiikkipiireissä.
– Silloin, kun itse aloitin musahommia, Rauma ei ollut vielä niin tunnettu musakentällä. Nyt uusia junnuja tulee täältä lisää alalle, ja olemme onnistuneet tuomaan Raumaa kartalle. Se on hienoa.
Lapsuus musiikin ja teatterin parissa Julkunen harrasti lapsena Raumalla kesäteatteria. Musiikkiuraan toi potkua muun muassa Karin koulun musiikkiluokka, jota hän kävi alakoulun 3.–6. luokat.
– Olin mukana Kari ja Kakrut -musiikkiryhmässä ja arvostan isosti niitä oppeja, joita sain siellä. Musiikki on ollut aina verissä, mutta koulussa opetettiin paljon musiikin teknistä puolta ja opin muun muassa soittamaan rumpuja, Julkunen muistelee.
Myöhemmin hän alkoi tehdä itse freestyle-räppiä ja äänitti kappaleitaan viikonloppuisin Radio Ramonassa.
Ensilevy syntyi Raumalla
Julkunen kiinnitettiin PME Recordsiin vuonna 2020. Hän muutti välillä Helsinkiin, mutta palasi Raumalle tekemään esikoislevyään.
– Päivät kuluvat pääasiassa kämpillä, studiolla ja kuntosalilla. Vaikka Raumalla on tullut taas asuttua jo pidempään, tykkään edelleen ihan perusjutuista, esimerkiksi käppäilystä vanhassa kaupungissa ja sen tunnelman fiilistelystä.
Seuraavaksi on edessä muutto takaisin toiseen kotiin Helsinkiin.
Digitaalinen sote-keskus aloittaa
– lataa mobiilisovellus Sata
SATAKUNNAN HYVINVOINTI-
ALUEEN oma mobiilisovellus Sata julkaistaan sovelluskaupoissa joulukuun alussa. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttö tulee olemaan entistä helpompaa omalla älypuhelimella sovelluksen avulla. Palvelut toimivat myös Sata-alueen verkkosivuilla osoitteessa sata.fi. Digitaalisessa sote-keskuksessa saa yhteyden hoitajaan. Aluksi kysytään muutamalla täsmäkysymyksellä yhteydenoton syytä ja vointia, minkä jälkeen pääsee liittymään chat-keskusteluun hoitajan kanssa. Hoitaja
arvioi tilanteen ja tarvittavat jatkotoimet. Jatkohoito voidaan tarpeen mukaan toteuttaa chat-lääkärin vastaanotolla tai omassa sotekeskuksessa.
– Chatin kautta lupaamme chathoitajapalvelun kymmenessä minuutissa. Hoidon tarpeen arviointi hoituu helposti, ja tarvitsemansa avun voi saada kätevästi myös kotoa käsin, Sata-alueen ICT- ja digijohtaja Jani Lavonen kertoo.
Palvelutarjonta laajenee Sovellukseen kirjaudutaan ensim-
mäisen kerran vahvalla tunnistautumisella (suomi.fi), minkä jälkeen voi käyttää kasvo- tai sormenjälkitunnistusta. Palveluissa voi asioida toisen henkilön puolesta, jos on saanut siihen valtuutuksen. Puolesta asiointi on mahdollista myös huoltajalle alle 12-vuotiaan lapsen asioissa.
Sata-alueen digitaalisten palveluiden palvelutarjonta kehittyy ja laajenee vaiheittain. Tulevaisuudessa sovelluksen kautta voi katsoa omia terveystietoja kuten laboratoriotuloksia ja kirjauksia sekä tehdä ajanvarauksia ja niihin liittyviä muutoksia.
Hyvinvointi kiinnostaa raumalaisia
RAUMAN KAUPUNGIN hyvinvointipäällikkö Kristiina Kuusiolla on aihetta iloon, sillä lokakuussa toteutettuun hyvinvointikyselyyn saatiin peräti 2 680 vastausta. Vastausten määrä tuplaantui kaksi vuotta sitten tehdystä ensimmäisestä kyselystä. Silloin vastauksia saatiin 1 336. Kyselyn tuloksissa on paljon ilon aiheita, mutta myös asioita, joista meidän pitää olla huolissamme.
Raumalaiset voivat pääsääntöisesti hyvin
Tarkempi analyysi hyvinvointikyselyn tuloksista on vielä tekemättä, mutta ensimmäiset arviot tuloksista ovat Kuusion mielestä lupaavia. Ilon aiheet
• Lähes kaikki vastaajat kokevat olevansa tyytyväisiä omaan elämäänsä.
• Yli 90 prosenttia vastaajista kokee oman asuinalueensa viihtyisäksi .
• Raumalaiset tuntevat terveydentilansa hyväksi.
• Liikuntasuosituksen mukaisesti liikuntaa harrastaa hieman yli puolet vastaajista.
Huolen aiheet
• Vain viidesosa vastaajista syö kasviksia ravitsemussuosituksen mukaisesti.
• Turvattomuuden tunne on lisääntynyt.
Erityisesti Kuusiota huolestuttaa se, että lähes 25 prosenttia vastaajista kokee jonkin Rauman alueen turvattomana liikkua. Onneksi uuden asumisen ohjelman toimenpiteet tukevat kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä ja turvallisuuden lisäämistä.
Hyvinvointikysely toteutetaan osana kaupunkistrategiaa toteuttavaa hyvinvointiohjelmaa. Joka toinen vuosi toteutettavalla kyselyllä selvitetään kuntalaisten omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja elintavoistaan ja sen pohjalta arvioidaan tilanteen kehittymistä.
– Meillä on selkeä tavoite edistää raumalaisten hyvinvointia, ja sitä työtä teemme yhdessä laajan verkoston ja kuntalaisten kanssa. Aktiiviset yhteisöt, seurat ja muut toimijat ovat terveellisen ja viihtyisän kaupungin sekä hyvinvoinnin voimavara, hyvinvointipäällikkö Kuusio sanoo.
14-vuotiaat Niklas Rosvall ja Ellen Tenhonen osallistuvat vapaaehtoisiin matematiikkakilpailuihin.
Mahtavaa matematiikkaa
RAUMAN KOULUISSA osataan matematiikkaa. Koulujen 7. luokan oppilaat osallistuvat vuosittain Satakunnan matematiikkakilpailuun.
Kilpailijoilla on käytettävissään kynä, pyyhekumi, harppi ja viivain sekä paperia. Aikaa tehtäviin on 50 minuuttia. Tänä vuonna kilpailun kärkikymmenikössä oli seitsemän raumalaista.
Niklas Rosvall ja Ellen Tenhonen ovat nyt Raumanmeren peruskoulun kahdeksannella luokalla. Keväällä Rosvall voitti kilpailun ja jakoi ykkössijan Rauman normaalikoulua käyvän Miro Nikkosen kanssa. Tenhonen sai kilpailun toiseksi parhaat pisteet ja ylsi kolmannelle sijalle. Osallistujia Satakunnan kilpailussa on joka vuosi ollut noin tuhat.
Voittajat palkittiin 500 euron rahapalkinnoilla. Kolmas sija toi Tenhoselle 300 euroa. Kilpailu koostui alkukilpailusta ja finaalista.
– Voittorahat ovat vielä säästössä, Rosvall toteaa.
Kilpailun järjesti Suomen matemaattisen yhdistyksen valmennusjaosto yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Ulla Tuomisen säätiön kanssa.
Kilpaileminen jatkuu
Yläasteen matematiikan opettaja Kati Knihti tietää, että matematiikan opettelu kehittää laskemisen lisäksi loogista ajattelua. Kahdeksannella luokalla tasoryhmiin jaetut oppilaat pakertavat polynomien ja yhtälöiden parissa.
– Koulussa on kolmella luokalla matematiikkaa samaan aikaan, jolloin pienemmässä ryhmässä voidaan laskea vaikeampia ja soveltavia tehtäviä, kun toisessa ryhmässä keskitytään perustehtäviin. Suurin osa tykkää tehdä laskutehtäviä eniten tietokoneen Ville-sovelluksessa, Knihti kertoo.
Raumanmeren koulun kahdeksasluokkalaiset osallistuivat syksyllä myös Neljän tieteen kisoihin. Alkukilpailujen tuloksia odotetaan
Matematiikan
opettelu yläkoulussa kehittää loogista ajattelua.
joulukuussa. Jatkoon päässeet osallistuvat tammikuussa loppukilpailuun. Lisäksi kisakalenterissa ovat muun muassa Satakunnan päässälaskukilpailut ja Kengurukilpailu.
Kilpaileminen on jännittävää. Tehtävät olivat sekä Rosvallin että Tenhosen mielestä haastavia. Molemmat myös jakavat ajatuksen, että matematiikka ei ole erityisen helppoa eikä vaikeaa. Se on yksi aine muiden joukossa.
– Matematiikkaa tarvitaan kaupassa ja aikuisena töissä. Lukiossa aion ottaa pitkän matematiikan, Tenhonen sanoo.
Janne Ussa, projektipäällikkö
Jannen tehtävänä on koordinoida Helsingin yliopiston uuden koulutusohjelman käynnistymistä Satakunnassa. Ohjelma tähtää uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, ja siinä rakennetaan uudenlaista yritysyhteistyötä Satakunnassa elintarvike- ja metsäteollisuusalan yritysten kanssa. Koulutus käynnistyy suunnitelmien mukaan syksyllä 2026.
Violeta Ivanova, projektityöntekijä
Violeta vastaa Yhdessä monikulttuurisessa Etelä-Satakunnassa -hankkeessa EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneille kansalaisille suunnattujen palvelujen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista, juurruttamisesta sekä asiakasohjauksesta. Hänelle kuuluvat myös hankkeen koordinointiin, kokonaisarviointiin ja tiedottamiseen liittyvät asiat sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen.
Anna Huhtakallio, palveluvastaava
Annan tehtäviin kuuluvat erilaiset asiakaspalvelutehtävät Rauman seudun jätehuoltolaitoksen astiatyhjennyksiin liittyen. Lisäksi Anna kuuluu jätehuoltolaitoksen neuvontatiimiin. Hän on myös mukana erilaisissa tilaisuuksissa jakamassa tietoa ja käytännön vinkkejä kuntalaisille muun muassa jätteiden lajitteluun liittyen.
Sini Virta, vs. apulaisrakennustarkastaja
Sinin työnkuvaan kuuluu muun muassa rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntäminen Rauman alueella. Sini tekee myös lupavalmistelua sekä neuvoo kuntalaisia erilaisissa rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Uimahalli
Poikkeavat aukioloajat
5.12. klo 6–15
6.12. suljettu
23.12. klo 6–14 24.–26.12. suljettu 31.12. klo 6–14
1.1. suljettu 6.1. klo 11–17
5–9-vuotiaiden uimakoulut Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/lasten-januorten-ryhmat/kaupungin-uimakoulut/
Kynttiläuinti uimahallissa to 19.12. klo 6–20
Vesivoimistelut
Ohjausmaksu 3 € (aamujumppa 4 €) + uimahallimaksu. Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 minuuttia. Muutokset mahdollisia. Lisätiedot: wesiwoikka.fi
Liikuntaryhmät
Terveysliikuntaryhmien, aikuisten erityisryhmien sekä lasten ja nuorten liikuntaryhmien tiedot löytyvät osoitteesta rauma.fi/ohjattu-liikunta.
Raumanmeren ja Lähdepellon tekojäät
Raumanmeren ja Lähdepellon tekojäät ovat avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Päivittäinen hoitoaika on Raumanmerellä klo 14.30–15.30 ja Lähdepellolla klo 13.30–14.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella. Näkyvyys jäänhoitokoneesta on rajallinen, joten kaikkien käyttäjien on ehdottomasti poistuttava jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi.
Viikoittainen huoltoaika kentillä on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojäät ovat suljettuja.
Raumanmerellä mailan käyttö on sallittu ainoastaan kaukalossa.
Lähdepellolla mailan käyttö on sallittu kaukalossa ja kaukalon kuntoportaiden puoleisella jääalueella. Kaukalon ja pukukatosten välinen jääalue on varattu mailattomille luistelijoille.
Tekojäiden tilanne kannattaa tarkistaa Rauman liikuntapalveluiden Facebook-sivulta, jonne pyritään päivittämään myös poikkeukselliset käyttökiellot.
Muut luistelualueet jäädytetään sään salliessa tietyssä järjestyksessä työpäivän puitteissa. Jäädytys menee luistelijoiden edelle ja luistelijat väistyvät.
Maksuton yleisöluisteluvuoro
Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia.
Tiedot yleisöluisteluvuoroista löytyvät liikuntapalveluiden nettisivuilta.
Nuorten Rauma
nuortenrauma.fi
FB: NuortenRauma
IG: @nuortenrauma
Nuorisotilojen aukioloajat Kampuksen ja Kuovin nuorisotilojen poikkeukselliset aukioloajat joulun ja vuodenvaihteen aikana: rauma.fi/nuortentapahtumat
Urheilulomaviikko
Viikon 8 ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa rauma.fi/ nuortentapahtumat.
Etsivä nuorisotyö
Kuovinkuja 4 rauma.fi/etsivanuorisotyo
Nuorten työpaja
Kuovinkuja 3-4 rauma.fi/nuortentyopaja
Nuorten työpaja tarjoaa mm. työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja.
Ohjaamo
Nortamonkatu 30 p. 044 403 6250
Avoinna: ti ja ke klo 13–16 @ohjaamo_rauma
Nuorten kesätyöviikot
Nuorten kesätyöviikot tulevat hakuun 14.1.2025. rauma.fi/kesaduunit
Lasten ja nuorten harrastusmessut
Karin kampuksella 10.12. klo 16–19
Lasten ja nuorten harrastusmessut järjestetään tiistaina 10.12. klo 16–19. Paikkana toimii Karin kampus.
Messuilla pääsee tutustumaan paikallisiin urheiluseuroihin, yhdistyksiin sekä yrityksiin, jotka tarjoavat harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Lisäksi esillä on kaupungin omia toimijoita.
Messuilla pääset täyttämään messupassin ja osallistumaan Jopo-pyörän arvontaan! Osallistuminen on maksutonta.
Lisätiedot: rauma.fi/harrastusmessut
Lasten kulttuuriviikot
3.–16.3.2025
Työpajat, konsertit ja muut kulttuurielämykset kutsuvat jälleen koko perheen hauskanpitoon. Lasten kulttuuriviikot tarjoavat runsaasti tekemistä ja kokemista perheen pienimmille. Kulttuuriviikkojen koko ohjelma julkaistaan helmikuun alussa tapahtuman nettisivulla rauma.fi/lastenkulttuuriviikot.
Lisätiedot: Outi Lehtorinne, p. 044 793 3041, outi.lehtorinne@rauma.fi
Kansalaisopistossa kaikki
voivat opiskella ja harrastaa
Kurssien pituus vaihtelee, osa jatkuu koko lukukauden, toiset kestävät syksyn tai kevään. Lyhytkurssit kokoontuvat muutaman kerran arki-iltoina tai ne voivat sijoittua viikonloppuihin. Lyhimmillään kurssi kestää pari tuntia, tällaisia ovat esimerkiksi luennot.
Tutki tarjontaa ja tule mukaan:
• Rauman kansalaisopiston kevään 2025 opinto-opas jaetaan raumalaisiin talouksiin keskiviikkona 11.12.2024.
• Opinto-opas julkaistaan myös kansalaisopiston kotisivuilla: rauma.fi/kansalaisopisto
• Syksyn opinto-oppaassa oleville kursseille voi jo ilmoittautua.
• Ilmoittautuminen kevään uusille kursseille alkaa ma 16.12. klo 9.00: opistopalvelut.fi/rauma, p. 044 793 4515 sekä toimistossa Karin kampuksella.
• Opetus alkaa ma 13.1.2025.
Tule mukaan musiikkiopiston lasten ryhmiin ja kuoroihin
Kevään 2025 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin, musiikkileikkikouluun, soitinvalmennukseen sekä kanteleryhmiin voi ilmoittautua joulukuun aikana osoitteessa rmo.eepos.fi. Ryhmiin pääsee, mikäli on tilaa. Kevään ryhmäpaikkoja voi kysellä toimistosta vielä tammikuussa.
• Syksyn 2025 oppilasvalintatilaisuuksien ilmoittautuminen järjestetään keväällä. Silloin voi ilmoittautua myös syksyn muskari-, soitinvalmennus- ja kanteleryhmiin.
• Kysele lisää p. 044 793 3551 tai musiikkiopisto@rauma.fi
Karin kampus, Aittakarinkatu 10 toimisto avoinna ma-to klo 9–16 ja pe klo 9–15.30
Uusi 3. luokka aloittaa syksyllä 2025!
Karin koulun musiikkiluokat Rauma HAKU H ELMIKU U S S A Onko musiikki kivaa?
Haluatko oppia soittamaan erilaisia soittimia?
Kiinnostaako kuoro, bändi, orkesteri? Tule rohkeasti mukaan! Aiempaa osaamista ei tarvita.
Musaluokalla saa kaikkiahelposti,kavereitakunyhdistää musiikki! Parasta musaluokalla Saaluokkahenki.on olla täysin oma itsensä!
Tutustumiskonsertti kaikille kaupungin 2.luokkalaisille Ti 4.2.2025 Karin koululla! Myös huoltajat tervetulleita kuulemaan toiminnastamme!
Lisätietoa musiikkiluokkatoiminnasta: https://peda.net/rauma/koulut/kari/musiikkiluokat Musikaalisuustestit ti 25.2. ja to 27.2. klo 16-19. Aika varataan Wilma-viestissä olevan linkin kautta! Karin koululaiset testataan koulupäivän aikana.
ITSENÄISYYSPÄIVÄN OHJELMA
6.12.2024
Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12)
Rauman Pyhän Ristin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelmaa ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla. Kodisjoen kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).
Lapin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).
Itsenäisyyspäivän juhla klo 13 Rauma-salissa (Satamakatu 26) Kahvitarjoilu klo 12 alkaen.
Tervehdyspuheen pitää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Lauri Raisto ja juhlapuheen vuorineuvos Stig Gustavson. Ohjelmassa myös musiikkia ja tanssiesityksiä.
Rauma – Asukaslehti 3/2024
Tule moikkaamaan
vanhoja
ja uusia tuttuja
Rauman kaupungin lakisääteiset neuvostot haluavat omalta osaltaan lisätä asukkaiden hyvinvointia. Yhtenä keinona tähän toimivat erilaiset tapahtumat. Positiiviset tapahtumat tekevät neuvostojen työtä tutummaksi ja madaltavat kynnystä lähestyä neuvostoa haastavammissakin asioissa.
Kevätpäivät, teatteriesitykset
12.3.2025 Baskervillen koira
2.4.2025 Ranskalainen pyjama
Liput 10 €, sisältää kahvin ja pullan. Liput tulevat myyntiin helmikuussa.
Vammaisneuvosto ja ikäihmisten neuvosto
Suvilysti, monipuolista ohjelmaa kaupungintalon sisäpihalla
3.6.2025
Vapaa pääsy, ruokatarjoilu.
Ikäihmisten neuvosto
Lasten, nuorten ja kavereiden tapahtuma, teatteriesitys
8.5.2025 Viikingit tulevat
Vapaa pääsy, liput varattavissa maaliskuussa.
Vammaisneuvosto
Luokkakokous eläkkeelle jäämässä oleville –tai juuri jääneille, Rauman kesäteatteri
14.6.2025 Sitä saa mitä tilaa
Harrastusmahdollisuuksia tarjoavat toimijat esittäytyvät + kesäteatteriesitys.
Vapaa pääsy, liput varattavissa huhtikuussa.
Ikäihmisten neuvosto
Kerhot
Neuvoston omat keskustelukerhot kokoontuvat säännöllisesti.
Aikataulut painetaan joulukuussa omalle esitteelle.
Pitsinnypläys
– elinkeinosta eläväksi käsityöperinteeksi
RAUMA ON AINOA suomalainen paikkakunta, jossa on tehty muodin mukaisia pitsejä myyntiin. Täällä tehtyjä pitsejä vietiin myös ulkomaille. Ei tiedetä, milloin ja miten nypläystaito tuli Raumalle. 1700luvun puoliväliin mennessä täällä oli kuitenkin ammattimaisia nyplääjiä. Kotimaisen tuotannon kasvun mahdollistivat tuontia rajoittavat ylellisyysasetukset. Pitsinnypläys oli Raumalla tärkein kotiteollisuuden ala 1700-luvun lopulla.
Muodin muuttuessa ja halvemman tehdasvalmisteisen pitsin levitessä markkinoilla nypläyksen taloudellinen merkitys väheni 1850-luvulta alkaen. Vuonna 1901 Raumalla oli enää 21 taitavaa nyplääjää ja heistäkin valtaosa alkoi olla jo iäkkäitä. Koska pitsinnypläyksellä ei tahtonut enää saada riittävää elantoa, ei se myöskään houkutellut uusia tekijöitä. 1900-luvun alussa raumalaisen pitsinnypläysperinteen pelastajaksi ilmestyi rouva Thella Frankenhaeuser, joka vei Raumalla nyplättyä pitsiä näytteille Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja aloitti määrätietoisen myyntityön.
1930-luvulla Raumalla nypläyksen ilmoitti ammatikseen 13 aikuista ja yksi alaikäinen, mutta 1950-luvulla toimitetussa liikeyrityslaskennassa Raumalla oli enää kaksi ammatikseen nypläävää henkilöä. Elinkeinosta muodostui hiljalleen elävää käsityöperinnettä, jolla on suuri merkitys osana paikallista kulttuuriperintöä ja identiteettiä.
Rauman museossa avautuu keväällä 2025 uusi raumalaista nypläysperinnettä esittelevä näyttely.
RAUMAN MUSEO
Raumalainen taitoluistelu lennossa – tervetuloa
SM-kilpailuiden kannustusjoukkoihin!
Teksti: Kristiina Lehtonen Kuva: Minna Paananen
RAUMAN TAITOLUISTELIJOIDEN
luistelijat Venla Sinisalo ja Darja Trubitson luistelevat parhaillaan Suomen Taitoluisteluliiton naisten maajoukkueessa. Emma Erholm on myös taitava SM-juniori. Nuorten luistelijoiden menestys on erittäin merkittävää raumalaiselle taitoluistelulle. Raumalla pidetään joulukuussa taitoluistelun SM-kilpailut, ja samalla mahdollistuu lajin esittely suuremmalle yleisölle.
Nuorten luistelijoiden maajoukkue-edustus on loistava esimerkki siitä, että Raumalta on mahdollisuus nousta aikuisten maajoukkueeseen ja pysyä siellä. Tämä on erittäin ammattitaitoisen ja laadukkaan valmennuksen ansiota. Mutta keitä ovat RauTL:n menestyneet luistelijat piruettien pyörteissä?
Venla Sinisalo, 13 v.
• Suomen Taitoluisteluliiton (STTL) maajoukkueessa, sarja: SM-juniori naiset.
• Alle 15-vuotiaiden Suomen mestari 2024, Pohjoismaiden mestari
2024, lukuisia muita mestaruuksia niin Suomesta kuin kansainvälisistä kilpailuista 2022–2024.
• Harjoittelee 4 h/pv: 2 jäätä, oheis- ja liikkuvuusharjoitus verryttelyineen.
• Parasta onnistumisen tunne ja kaiken osaamisen näyttäminen kilpailuissa. Lempihyppy kolmoisritti. Hyvät kisahermot.
Emma Erholm, 18 v.
• Sarja: SM-juniori naiset, edustanut Suomea ISU-kisoissa 2 kertaa.
• Paras ISU-tason kilpailu: 6. ennätyspistein 2023, Hollanti. Viimeisin ISU-kilpailun 15. sija 10/2024, Islanti.
• Harjoittelee 15 h/vko, kokenut loukkaantumisia.
• Parasta kovan työn jälkeinen onnistuminen ja parhaansa näyttäminen sekä itsensä ilmaisu luistelun ja musiikin kautta. Hyvät kisahermot, osaa käsitellä epäonnistumisia positiivisesti.
Darja Trubitson, 15 v.
• STTL:n maajoukkueessa, sarja:
Taitoluistelun SM-kilpailut joulukuussa Kivikylän Areenalla
• Yksinluistelun, jäätanssin ja pariluistelun SM-kilpailut 13.–15.12.2024 Raumalla.
• Osta liput joulukuussa: Ticketmaster, Palvelupiste Pyyrman. Lippuja ovelta.
Aikataulut https://rautl. sporttisaitti.com/sm2025/
SM-juniori naiset.
• Paras sijoitus: Pohjoismaiden mestaruus. Viimeisin ISU-kilpailun hopeasija 10/2024, Islanti.
• Harjoittelee keskimäärin 3 h/pv: 2 jäätä, oheisharjoitus verryttelyineen, leireillä enemmän.
• Parasta lajin monipuolisuus: samanaikaisesti esiintymistä ja fyysisyyttä, paljon hyppyjä.
Taitoluistelun SM-kilpailut joulukuussa Raumalla
– SM-kilpailuissa on aina omanlaisensa tunnelma, ja tapahtuma on iso ponnistus ja taidonnäyte myös seuralta, valmentajat Susanna Lotila-Malinen ja Heidi Viitanen kertovat.
Sinisalo, Trubitson ja Erholm pitävät taitoluistelua vauhdikkaana, jännittävänä ja tunteikkaana lajina, joka antaa katsojille elämyksiä.
– Pyrkimykset täydelliseen suoritukseen saavat tunteet pintaan, ja siitäkin syystä kisoja kannattaa tulla ehdottomasti seuraamaan paikan päältä.
