KesäSeutu 2017

SA! VAIN KESÄSEUDUS

Teuvo ja Virpi

Pikkasen parempi Pikkasen parempi periferia… periferia…

KESaSEUTU ..

VIITASAARI - PIHTIPUDAS - KINNULA - KANNONKOSKI - KIVIJARVI

LEGENDAT HERÄÄVÄT

Ä S E K ti h le 7 1 0 2

KESÄSEUTU

Tervetuloa tarinaretkelle!

Kesälehtemme kantava teema on mielenkiintoiset persoonat ja tarinat – nykyiset ja entiset. Tarinaretkemme alkaa kansanedustajamme Teuvon ja hänen naisystävänsä Virpin haastattelulla.

Pari kertoo oman näkökulmansa sensaatiolehtien lööppeihinkin päätyneestä suhteestaan – ensimmäisenä lehtenä.

Teuvon ja Virpin lisäksi meillä on muitakin hyvän tuulen henkilö- ja yritystarinoita alueeltamme. Menestyviä, hymyileviä, kekseliäitä, rohkeita, velmuilevia ja taitavia persoonia moneen lähtöön.

Herätimme henkiin muutamia alueemme kuntien legendoja, jotka yhä elävät kansan suussa.

Etsimme tarinat ja faktat tarinankertojilta ja kävimme läpi muita lähteitä.

Annoimme myös mielikuvituksen lentää ja rakensimme rinnalle tarinoita, joissa tulevat tunteet ja ajatukset esille.

Halusimme mukaan visuaalisuutta ja läheisyyttä, jotta aikamatka tuntuisi todelliselta. Siksi valokuvasimme muutamia hetkiä legendojemme elämästä lavastamalla. Mukana kuvissa on ripaus huumoria sekä tietoista ja tahatonta historiallisten yksityiskohtien vääristelyä.

Tässä yhteydessä kiitän lupsakkaa legendatiimiämme: Lauri Salminen otti valokuvat, Markus Kauppinen toi-

mi monipuolisena teknisenä neuvonantajana, Kari Salminen (Talvi-Erkki, erakko, Lassi Urpilainen), Maija Färm (Karoliina) ja Konsta Kilponen (erakko liekeissä) tulta, savua, luolia ja korkeita paikkoja pelkäämättöminä kuvausmalleina. Ja taisipa kuvaaja itsekin olla yhden kuvan päätähti (Pekka Varis)!

Sinulle, hyvä lukija, toivotan hyvää ja rentouttavaa, stressitöntä kesää. Toivottavasti viihdyt lehtemme parissa!

!

A S I K I T H E L Ä S E K Kuinka monta töllöstä löydät?

Lehdessämme on monta paikallishistoriasta ammennettua tarinaa. Teimme töitä tosissamme, mutta myös huumorinpilke silmäkulmassa.

Jutuistamme ja kuvistamme löytyy useita tahallisia ja tahattomia ”historiatöllösiä”, yksityiskohtia, jotka eivät ehkä juuri sellaisia noina vuosina olleet tai voineet olla. Valitsimme tunteet ja huumorin autenttisuuden yläpuolelle, toivottavasti hyväksytte tämän valinnan!

Julistamme lukijakilpailun kesälehtemme lukijoille: Kuinka monta historian yksityiskohtien virheitä sinä löydät? Eniten niitä löytäneelle on luvassa palkinnoksi aito viitasaarelainen eräpuukko. Tasapelin sattuessa arvomme voittajan. Lisäksi arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi kiloa kahvia puolen kilon paketeissa.

Vastausaikaa on koko kesä 31.8.2017 saakka. Voit osallistua postikortilla, kirjeellä tai sähköpostilla. Merkitse löytämäsi virheet numeroimalla ne luettelomuotoon ja ilmoita virheiden sivunumero ja virheellinen yksityiskohta (juttu tai kuva). Toimitus pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä esitetyt kohdat.

Esa Kilponen päätoimittaja

Vastausosoite: Viitasaaren Seutu, Keskitie 7, 44500 Viitasaari tai seutu.toimitus@keskisuomalainen.fi. Merkitse kirjeeseen, korttiin tai sähköpostiin maininta ”kesälehtikisa”.

Yllättävän helppoa

9900 kpl

Sähkösavustin Muurikka 1100W

Toimii savustuspuruja käyttämällä heti valmiina savustimena. Ruostumatonta terästä. Liitäntäjohto 2 m. Suomessa suunniteltu, valmistettu.

500793372. Sähkösavustin Muurikka 1200W 500726702 159,00

0

69

(099)

/m

Mökkipaneeli 14 x 120 STP

3900 kpl

Valokate Marlon Kirkas

0,8 x 1060 x 2500 mm. Valmistettu erittäin kestävästä polykarbonaatista, grecaprofiili 0,8 mm.

Tuotteelle myönnetään 10 vuoden takuu värinkestävyydelle ja valonläpäisykyvylle.

Saatavana myös muita kokoja. 500652706

1

15

(158)

/m

Mökkilattialauta 28 x 95

Oksakuusi. Menekki noin 9,1 m/m². Pituusmitat Oksamänty. Kesämökkeihin, varastoihin ja aittoivoivat vaihdella. Varmista pituus kaupasta. hin. Ei suositella jatkuvalämmitteisiin tiloihin.

Myydään täysin paketein. 500914340 Hukan osuus pieni päätypontin ansiosta.

Menekki 11,8 m/m². 500913878

PUUTARHA MYYMÄLÄSSÄ VALIKOIMA PARHAIMMILLAAN

2690 kpl

Omenapuu Punakaneli

990 2 sk

2 sk

Kesäkukkamulta 25 L

Laadukas multa kesäkukille ja Syysomenalajike, ryhmäkasveille. Sopii kukkien kasvattamiseen jonka sato kypsyy syyskuun lopulla. Maku mie- piharuukuissa, amppeleissa ja parvekelaatikoissa. dosti kanelinen, hienostunut. Malto mehukas ja tiivis. Erinomainen yleispölyttäjä.

KURKUN JA TOMAATIN TAIMET SAAPUNEET

RAATIKAINEN

2

Kauppakaari 3, 44500 VIITASAARI Puh. 040 3000 850 ma-pe 8-18, la 9-14

KESÄSEUTU

VINK!VINK! Tässä lehdessä, ole hyvä: MUT PARHAAT KOA JA VIRPI

PUTTAAN POIJJAAT

TEUV

ILOISELLA MIELELLÄ PUDIKSEN KYYDISSÄ

SIVUT 4–5

SIVUT 34–35

VELHONAISEN K OSTO PERTTA PON TIKKA KERT OO HULTA-MARIAN TARINAN

HUUMORILLA

KYÖSTI VASALAMPI ON AVOAUTOMES KINNULASTA SIVU 36

SIVUT 9–11

MEDIAMOGULI VAI MEDIALEIDI?

TÄNNE JÄÄN

LEENA HAUTSALON MUISTOJA VIITASAARELTA JA AJATUKSIA MEDIAMAAILMASTA

PIHTIPUTAAN ENSIMMÄINEN ASUKAS

SIVUT 14–15

SIVUT 38–39

STRESSILOMA

KUINKA KÄVI ALEKSANDER HUBBILLE STRESSIVAPAAN VYÖHYKKEEN HILJAISUUDESSA. HYS HYS! SIVUT 27–29

TALVI-ER K

IN SEIKKA

I

HUH! MIK LUT Ä JEP HÄN OLIK PE AAN! SIVUT 43

–45

KAMALA LUONTO

PYHÄ PUU

JA KARHUNKAATAJAN

PAINAJAINEN SIVUT 30–31

PILAPIIRTÄJÄ JARKKO VEHNIÄINEN OLI LAPSENA LUONNOSSA VIITASAARELLA SIVUT 52–53

3

KESÄSEUTU

Löytyykö �e metästä?

Sielunveli ja sen sisko Tätä ystävyyttä ei riko mikään, sanovat Teuvo Hakkarainen ja Virpi Piippo.

V

4

oi näitä kahta! Mies on pikkuisen jörö ja mehtäläinen, nainen puhelias ja kaunis kuin keiju. Mutta yhdessä he täydentävät toisiaan ja hehkuvat sielujen sympatiaa.

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, 57 ja toimittaja Virpi Piippo, 48 ovat olleet läheisiä ystäviä jo kaksi vuotta. Keltaisessa lehdistössä heistä on tehty ”kohupari”, mutta he itse sanovat olevansa kaikkea muuta.

– Teuvo on minulle sielunveli. Seksi voisi pilata jotakin kaunista ja ainutlaatuista eikä se kuulu tämänkaltaiseen suhteeseen, Virpi pohtii.

Teuvo sanoo samaa, mutta miehekkääseen tyyliin: – Tässä suhteessa ei “puistella revohkaa” eikä “heilutella meisseliä”. Olemme parhaimmat kumppanit ja minulla on Virpiä kohtaan sataprosenttinen luotto joka asiassa, liittyi se sitten työhön tai arkeen!

oli ämpyillyt haastattelun kanssa, mutta päätti suostua, kun toinen niin nätisti pyysi.

Kahvittelun jälkeen kansanedustaja esitteli toimittajalle kotikyläänsä Kymönkoskea. Sitten puhuttiin politiikkaa. Juttu julkaistiin Keskisuomalaisessa viikon päästä, ja kaksikko jatkoi tarinointia, kun Virpi toi Teuvolle lehden. Maakuntalehden avustajasta oli tällä välin tullut Viitasaaren Seudun kesätoimittaja.

– Viihdyimme yhdessä ja kävelimme usein hautausmaalla ja muuallakin. Teuvon kautta tutustuin aika perinpohjaisesti Viitasaareen ja viitasaarelaisiin, Jyväskylässä asuva Virpi kertoo.

– Kävimme järvellä, vuorella maisemia katsomassa ja vastoja tekemässä.

Laavulla syntyi monenlaiset sopat, siinä oli erämeininkiä! Pyysin myös Virpiä erilaisiin tapahtumiin ”esiliinaksi”, koska kimpussa oli monenlaista surraajaa, Teuvo muistelee.

Kaksikko kohtasi Viitasaaren ABC:llä toukokuussa 2015, kun Virpi tuli jututtamaan juuri toiselle kaudelle valittua kansanedustajaa. Teuvo

Yhteinen sävel löytyi nopeasti, vaikka ihmisinä he ovat erilaisia. Teuvo luonnehtii Virpiä taiteilijaluonteeksi ja itseään tekijäksi; Virpi on myös puheli-

aampi ja Teuvo enemmän kuuntelija.

– Ajatusmaailmamme ja perimmäiset arvomme ovat samoja. Olen oppinut Virpiltä käytöstapoja ja tulkitsemaan ihmisten kehon kieltä. Olemme hioneet toisiamme, kuten kivi kiveä hioo. Myös työmoraali yhdistää mei-

””

Seksi voisi pilata jotakin kaunista ja ainutlaatuista eikä se kuulu tämänkaltaiseen suhteeseen

tä, olemme kovia tekemään töitä, Teuvo kuvailee.

– Teuvo on tosi sydämellinen, auttavainen, sinisilmäinen ja kiltti. Hän muistuttaa isääni, joka on jo kuollut.

Olen oppinut Teuvolta ihan perinteisten arvojen, kuten ruoan kunnioittamista. Yksinkertaista ja tavallista, eikä mitään heitetä pois, Virpi kehuu.

Virpi on syntyisin duunariperheestä ja tykkää tehdä Teuvon kanssa tavallisia asioita. He ovat värkänneet yhdessä

istutuksia ja pottupellon, istuneet tulilla ja kokeilleet monenlaisia terveysprojekteja.

– Soittelemme päivittäin ja herätämme toisemme joka ikinen aamu puoli viiden, viiden aikoihin hyvän huomenen viestillä, oli toinen sitten vaikka toisella puolella maapalloa. Näin on ollut lähes alusta saakka, Teuvo kertoo.

Kaksikko on päättänyt jättää kohulehtien jutut ja ihmisten puheet omaan arvoonsa, ”koska niissä ei ole totuuden siementäkään”.

– Sama kuin lukisi Aku Ankkaa, täräyttää Teuvo.

Virpi kertoo, että hänen aviomiehensä Mikko on tavannut Teuvon pari kertaa. Miehet ovat jutelleet yritysasioista ja politiikasta sekä maailman tilanteesta tuntitolkulla nokikkain ja muutaman kerran myös puhelimessa.

Virpin mukaan Mikko on välillä hieman mustasukkainen kaksikon vahvasta tunnesiteestä, mutta hyväksyy ystävyyden. Teuvo puolestaan ihailee Mikkoa.

– Minua työnantajat ovat kehottaneet harkitsemaan ystävyyttä näin ”pahamaineiseen” mieheen, mutta olen

KESÄSEUTU

VIITASAAREN PUTKI OY

Teollisuustie 2, 44500 Viitasaari, puh. 0400 247 926 seppo.hynninen@viitasaarenputki.fi

Kaikki putkityöt asennettuna tarvikkeineen.

Käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmien saneeraukset.

Myymälä avoinna ma-pe 07.00-16.30

in hyväksymä öljylämmityslaitteistojen asennus- ja huoltoliike.

Tervetuloa palvelevaan Rautakauppaan Opa SAUNASETTI kiulu ja kauha

PIKAKOMPOSTORI

449,Loput METSÄSTYSASUT takki ja housut

Kaksipuoleinen PARILA

AIN NYT V

165,-

46x23x2 cm

Kesä PUUÖLJY

raj.erä

Kauppakaari 1, Viitasaari P. 040 831 2976 Palvelemme: ark. 8-17, la 8-13

YLI 60 vuotta Rautakauppaa Viitasaarella

Teuvo Hakkarainen

24,90 18,50

1L kirkas

5,90

Yksityinen kotimainen pieneläinklinikka Äänekoskella.

XX Kymönkoskelainen sahuri ja perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja.

XX Sinkku. Tytär Riina on 27-vuotias ja opiskelee yliopistossa arkeologiaa ja teologiaa.

Virpi Piippo

Eläinystävällistä palvelua lemmikillesi.

XX Jyväskyläläinen toimittaja ja yrittäjä. Työskennellyt aiemmin myös kätilönä.

XX Ollut yhdessä puolisonsa Mikon kanssa pian 23 vuotta, joista naimisissa 17 vuotta.

XX Neljän lapsen äiti ja yhden isoäiti. Tyttäristä Minttu on 16-vuotias, Tytti 18, Venla 25 ja Katriina 29.

Leppoisaa kesää! toivottelee

Hiskinmäen väki valmis puolustamaan Teuvoa. Ei tätä ystävyyttä mikään riko, Virpi sanoo.

– Minun lähipiirissäni kaikki tykkäävät siitä, että Virpi on tullut kuvioihin mukaan. Hän on tasapainottanut elämää ja asioihin on löytynyt uusi kulma, Teuvo kehuu.

Ystävyys on vaikuttanut myös Teuvon alkoholinkäyttöön. Virpi ei juo lainkaan alkoholia, joten Teuvonkin juominen on nyt minimissä.

– Alkuaikoina sitä oli Teuvolla ja se aiheutti huolta ja surua, Virpi tunnustaa.

– Kaikki mokat ovat olleet alkoholin syytä. Se oli hirveää aikaa. On parempi välttää kokonaan sellaisia tilanteita, missä on tarjolla viinaa, Teuvo sanoo.

Kaksikko on ollut eri mieltä myös politiikasta, mutta siinäkin kannat ovat lähentyneet. Virpi tosin äänesti kokoomusta, kuten on aina tehnyt.

Molemmat arvostavat yrittäjyyttä ja työntekoa ja ovat sitä mieltä, ettei vastikkeetonta rahaa saisi jakaa kuin täysin työkyvyttömille. Vääntöä sen sijaan on suhtautumisessa

seksuaalivähemmistöihin.

– Minä hyväksyn homot ja heterot, bi-seksuaalit ja sellaiset, jotka eivät itsekään tiedä tai halua määritellä sukupuoltaan. Teuvon mielestä se on hurjuutta, mutta hän tykkää esimerkiksi Pekka Haavistosta ihmisenä ja he tulevat tosi hyvin juttuun, Virpi kuvailee.

Kumpikaan ei pidä tämän hetken maahanmuuttopolitiikkaa tehokkaana, mutta Virpi sanoo inhoavansa sanoja mamu, matu ja suvakki. Teuvokin on päättänyt luopua niiden käytöstä.

Kumpikin on sitä mieltä, että mies ja nainen voivat olla myös pelkästään ystäviä.

– Tässä ainakin on käynyt niin päin, että vaikka alussa olisi ollut pieni flirtin poikanen silmäkulmassa, niin se on karissut. Tuntuu jopa koomiselta ajatella, että olisimme seurustelukumppanit!

Hilkka Rantala Kuvat Virpi Piipon kotialbumista

Akselinkatu 1, 44100 ÄÄNEKOSKI www.hiskinmaki.fi

Toteuta unelmasi

Haaveissa hirsihuvila tai muu vapaa-ajan rakennus?

Haaveiletko hengähdyspaikasta arjen keskellä tai kakkoskodista lomapäiville?

Soita ja sovi tapaaminen: Honka-myyjä Petri Humppi petri.humppi@honka.com, 040 5937 927

WWW.HONKA.FI 5

KESÄSEUTU

Brändihenkilöt antavat Pihtiputaan Mummo on monien tuntema hahmo.

Mummo on tietenkin myös valjastettu Pihtiputaan kunnan imagomarkkinointiin tuomaan pehmeyttä ja maalaisjärkistä viisautta ja kohtuutta. Mummolle on nyt rakennettu oma edustustupa Niemenharjun matkailukeskuksen yhteyteen.

Muillakin alueemme kunnilla on omat brändihahmonsa. Ne eivät ehkä ole yhtä tunnettuja, mutta alueellaan arvostettuja.

Kaikkien viiden arvonimen kantaja valitaan määräajoin. Joillakin on enemmän tehtäviä, joillakin vähemmän, mutta yhtä arvokkaita tehtäviä ne ovat. Valtakunnallisesti tunnettua Pihtiputaan Mummoa lukuunottamatta hahmoja käytetään kuntien brändien rakentamisessa kuitenkin vähän. Potentiaalia olisi!

Esa Kilponen

Kinnulan Retupukki Haltija: Kari Taipale.

Julkistus: Uudenvuoden vastaanottotilaisuudessa.

Valitsija: Kinnulan kunnan sivistyslautakunta.

Perusteet: Valittava tuonut Kinnulaa julkisuudessa myönteisesti esille.

Juuret mielellään Kinnulassa tai pitkäaikaiset kytkökset Kinnulaan.

Edustusvälineet: Pukin puku.

Tehtävät: Edustaa ja tuo esille Kinnulan perinteitä. Käydä tapahtumissa ja laitoksissa, viedä iloa, positiivista Kinnula-henkeä, viihdettä, läsnäoloa ja osallisuutta eri ihmisryhmille.

Kivijärven Kivekäs Haltija: Olavi Hakkarainen.

Valinta: Loppukesällä/syksyllä pidettävässä kotiseutujuhlassa.

Valitsija: Kotiseutuyhdistyksen johtokunta kunnan, seurakunnan ja yrittäjien edustajilla täydennettynä.

Perusteet: Syntyperäinen tai kivijärveläistynyt henkilö, myös järjestö tai yhdistys. Tehnyt Kivijärven tunnetuksi Kivijärvellä tai rajojen ulkopuolella.

Edustusvälineet: Puunuija ja tuohihattu.

Tehtävät: Uudenvuoden vastaanoton puhe, edustaminen tilaisuuksissa harkinnan mukaan ja kiertopalkinnon luovuttaminen seuraajalleen.

6

KESÄSEUTU

kasvot kunnille

Pihtiputaan Mummo Haltija: Aune Turunen.

Valinta: Pihtiputaan Mummo valitaan joka kolmas vuosi. Turusen valtakausi kestää kesään 2018, jolloin uusi mummo valitaan.

Valitsija: LC Emmit / Pihtiputaan kunta.

Perusteet: Pihtiputaalainen ja mummo.

Edustusvälineet: Mummo-edustusasu, iso kuparinen kahvipannu.

Tehtävät: Edustaa Pihtipudasta omalla olemuksellaan ja harkintansa mukaan.

Viitasaaren Wilma Haltija: Merja Uusi-Maahi.

Valinta: Joka vuosi Wilma-markkinoiden yhteydessä.

Valitsija: LC Viitasaari/Porthanin Wilmatoimikunta.

Perusteet: Wilmaksi valitaan työelämän, kulttuurin tai yhteiskunnallisten asioiden parissa ansioituneita paikallisia vaikuttajia.

Tunnus: Kukkaseppele päässä.

Tehtävät: Osallistuu erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, voi olla aloitteellinen järjestäjäkin. Nykyinen Wilma ideoi toukokuussa pidetyn liikunnallisen ja kulttuurillisen Wilman päivän.

Kannonkosken Tervaskanto Haltija: Pekka Termonen.

Valinta: Joka toinen vuosi. Seuraava julkistetaan tulevana kesänä Antin Soiton yhteydessä Nuottalassa 2. heinäkuuta.

Valitsija: Kannonkoski-Seura.

Perusteet: Työllään merkittävästi vaikuttanut kotiseutunsa kulttuuriperinteen säilyttämiseen ja kehittänyt sitä yhä rikkaammaksi.

Myös muu kannonkoskelaisten hyväksi tehty arvokas työ.

Edustusvälineet: Osmo Kauppisen tekemä puinen kanto (siivu kannosta), johon polttokaiverrettu Tervaskanto. Jokainen Tervaskanto saa sen omakseen.

Tehtävät: Edustustehtäviä ei ole määritelty.

Kuvat: Kinnulan Retupukki / Esa Kilponen, Kivijärven Kivekäs / Hannu Ahonen, Viitasaaren Wilma / Jyri Salonen, Kannonkosken Tervaskanto / Viispiikkinen, Pihtiputaan Mummo / Tuija Siidorow

7

Uusi pizzeria avattu : Huoma pe-l .00 04 auki kka!! saa Keskitie 3, 44500 Viitasaari

Soita, tilaa ja nouda!

045 215 7766 LOUNASTARJOUS klo 10–14 Kaikki normaalit PIZZAT, KEBABIT ja ANNOKSET (ei special pizzat)

7,90 €

Avoinna: Ma–to 10–21, pe 10–04, la 11–04, su 12–21

PUUTARHAT AVOINNA ma-pe 8.00–19.00 la 8.00–15.00 su 10.00–16.00

Tervetuloa! P. 040 516 0122 Muikunlahdentie 123 Viitasaari Puutarhatie 39 Kumpumäki

MYYMÄLÄN LOPPUUNMYYNTI JATKUU!

Kesäkauden 2017 tuotteet ALE – HINNOIN! Talvikenkien loppuvarasto ALE – HINNOIN!

Postikuja 1, 44500 Viitasaari, 040 181 4180 ma-ke, pe klo 9.30-17.30, to 9.30-18, la 10-14

HIUSTEN LEIKKAUKSIIN NOPEASTI

Pirjon Parturi

Isoahontie 12, 040 750 6543.

UUSI LIIKENNEVAKUUTUKSEMME ON NYT TÄÄLLÄ!

Uusi liikennevakuutuksemme yhdistää vikkelän bonuskehityksen kattavaan bonusturvaan.

Uudistuksen myötä saat myös samansuuruisen bonuksen kaikkiin vakuuttamiisi autoihin.

Uusi vakuutus tulee myyntiin 1.6. alkaen, maksimibonus jopa 80% Soita 010 254 1001 ja varaa aikasi vakuutuskartoitukseen!

Yhdessä hyvä tulee.

*OP Ryhmän 010-yritysnumerot: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min. Numerot 0100 0500, 0100 05151, 0303 0303 0,0835 e/puhelu + 0,12 e/min. Kaikki hinnat sisältävät alv. 24%.

8

KESÄSEUTU

Legendat elävät Pertta pon Tikka aloittaa Kesäseudun eeppisen tarinaretken: Hän vie meidät velhonaisen Hulta-Marian kautta Suomen sodan vaiheisiin.

Nuotio ritisee ja heittää tanssivia varjoja keväisen illan kähmyssä laavun seinään. Nokipannukahvit tirisevät ja makkarat odottavat paistumista.

Ollaan Kannonkosken Sinisen metsän pontikkapolun laavulla ja rehevä nainen villapaidassaan porisee kuin papupata. Metsä kaikuu, kun kävelevä tarinakone Pertta pon Tikka alias Aino Erkkilä on päässyt vauhtiin.

Hän kertoo tarinaa Vuoskosken velhonaisesta, Hulta-Mariasta. Juuri näissä maisemissa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa asuneesta parantajasta, lapsenpäästäjästä, tietäjästä, pontikankeittäjästä, entisajan osto- ja myyntiliikkeen harjoittajasta.

jelmapalveluksi. Hän tarjoaa riemukkaita nuotiohetkiä miehensä Maurin kanssa Rajalan Metsätilan lukuun. Sinisen metsän pontikkapolulla ovat monet ryhmät vierailleet.

– Minä eli Pertta pon Tikka olen vain sellainen hassahtava hahmo, joka voi puhua ihan mitä vaan, vapaasti historiaa kiduttavalla tavalla. Kun ryhmä tulee vieraaksi, niin nauha lähtee käyntiin! Aino eli Pertta nauraa.

Hän on kuullut kylän tarinoita jo pikkutyttönä. Ne ovat jääneet mieleen.

– Tiedän, että jokainen sukupolvi on tarinoihin lisännyt jotain omaa. Mutta yhtä kaikki, nämä tarinat ovat vallan kiehtovia!

Pertta pon Tikka on yksi lukuisista tarinankertojista pohjoisen Keski-Suomen alueella. Hän, kuten muutkin, tietävät tarinoita täältä vanhan Viitasaaren alueelta. Käärmeenlumoajista, kansanparantajista, ihmeidentekijöistä, hypnoottisten temppujen loihtijoita, loitsuajista, rosvoista ja ryöväreistä, erakoista ja kaikista kummallisista ja kunniallisista persoonista.

Monta kirjaa on kirjoittamatta näistä legendoista.

Viitasaaren Seudun kesälehden tarinaretki alkakoon! Se alkaa Pertta pon Tikan kertomuksella Hulta-Mariasta ja jatkuu toinen toistaan kiehtovammilla tarinoilla: kuppari Karoliina Raatikainen, erakko Uuno Leppänen, veijarirosvo Talvi-Erkki, voimamies Lassi Urpilainen, uudisasukas Pekka Varis ja Tikkakankaan Pyhä Puu.

Pertta pon Tikka on ymmärtänyt tuotteistaa tarinansa oh-

Teksti: Esa Kilponen Kuva: Lauri Salminen

9

KESÄSEUTU

Velhonaisen kosto Aiheuttiko Hulta-Marian kavala temppu rintaman repeämisen Suomen sodassa?

T

uolla se on, tuolla missä näkyy muutamia pitkähköjä mäntyjä, tuon aukon keskellä. Siellä on maakuoppa, jossa oli Hulta-Marian majan paikka ja kenties yhä maalliset jäännökset, yhden tarinan mukaan. En hirviä mennä sinne enää. Kerran laskin rautakangen kuoppaan ja se meni ja meni syvemmälle eikä tullut pohjaa vastaan. Pelästyin ja ajattelin, että jos sieltä löytyy joku hirvittävä juttu. Hiivin äkkiä pois!

Naurun käkätys siivittää tarinaa. Totta vai tarua? Pertta kaataa pieniin kuppeihin naurissimaa, Vuoskoskelaista erikoisuutta.

– Hieman siinä nauris haisee suolikaasuille, mutta haittaako se?

Saattaa olla, että seassa oli sitä itseään, näidenkin korpikuusien alla vuosisatoja tehtyä tuotosta, pontikkaa. Mutta en ole varma, jääköön salaisuudeksi. Niin kuin varmasti moni muukin asia jää tässä jutussa.

Hulta-Marian tarinan Pertta kuuli nuorena tyttönä isänsä äidiltä. Tämä puolestaan oli kuullut tarina omalta äidiltään.

– Olin nuori lapsi vielä silloin, enkä ymmärtänyt, kuinka paljon olisi pitänyt kysyä! Nyt on kysymysmerkkejä tarinoissa.

Hulta-Marian tarina liittyy Suomen sodan aikaisiin tapahtumiin. Suomi oli vie-

10

lä Ruotsin vallan alla ja 1 250 miehen sotajoukkoja näillä seuduilla komensi sotaherra Otto Henrik von Fieandt. Vastassa oli 4 000 miehen venäläisosasto ja ratkaiseva taistelu Karstulassa lähestyi.

Seudulla oli tuolloin kolme tilaa, Vuorilax, Hotakka ja Hilmo. Vaikka tiloja oli vain kolme, väkeä oli paljon: tilallisten lisäksi piikoja ja renkejä, maanvuokralaisia, mäkitupalaisia ja kaikenlaista eläjää.

Hilmo oli kruunun tila ja se oli yksi sotajoukkojen tukikohdista.

Sinne saapui Otto Henrik von Fieandtkin ylväästi ratsullaan, pitkää piippuaan poltellen. Von Fieandtin ja Hulta-Marian ensitapaamisessa saattoi olla romanttisia sävyjä, mutta pian se muuttui myrkylliseksi. Sotaherra oli julma ja piittaamaton, suorastaan väkivaltainen hahmo.

Hän saattoi pieksää kenet tahansa mitä vähäisemmästä syystä.

Hänelle ihmiset olivat vain hänen palvelijoitaan, käskyläisiään tai sotilaita.

Hulta-Marialla oli tuolloin 12-kesäinen poika, Paavo. Hilmoon tultuaan von Fieandt ajatteli, että tuossahan on hänelle hyvä juoksupoika. Niin hän otti pojan sotatoimiin eikä äiti enää sen koommin poikaansa nähnyt.

Tätä Hulta-Maria ei tietenkään voinut antaa anteeksi ja järjesti ovelan koston.

– Mummoni kertoi minulle, että täällä metsässä asunut akka vei suurelle sotaherralle pahan taudin. Minä osasin vain kysyä, että mitenkä se sen vei. No, huivin nurkassa, huivin nurkassa, minulle vas-

tattiin.

– Kun avasin pontikkapolun, niin täällä kävi seurue Karstulasta. Kun kerroin heille, kuinka paha tauti vietiin huivin nurkassa, niin nehän puhkesivat kaik-

””

Hulta-Maria hankki tautia kantaneen sängynlämmittäjän kostonsa välineeksi.

ki nauramaan. Minä sitten äimistellen kysyin, että mikä naurattaa, mikä meni väärin. Minähän vain kerroin asian niin kuin minulle oli kerrottu.

– Ne vastasivat: no, kun myö ei ikkää oo kuultu semmoista, että kuppaa ois viety huivin nurkassa!

Aika oli sellaista, että sotaherroilla ja virkamiehillä oli tiloilla kulkiessaan sängynlämmittäjiä. Reheviä naisia, jotka saivat veret kiertämään, jos tuvissa oli kylmää, kalseaa ja yksinäistä.

– Ei se Hulta-Maria itse sitä tautia von Fieandtille vienyt, vaan hankki tautia kantaneen sängynlämmittäjän kostonsa välineeksi. Tietojeni mukaan Otto von Fieandt sairastui Kyyjärven soilla taistellessaan ja joutui Mikkeliin parantolaan taudin takia.

– Kyyjärveltä olen kuullut, että sotajoukkojen mukana kulki tuntematon parantajanainen. Sen koommin Hulta-Ma-

riasta ei ole tietoja. Ehkä hän jäi sille reissulleen, ehkä hän palasi majaansa tänne.

Tai sitten hänet tuotiin tänne ja upotettiin suohon tai kuoppaan, niin kuin silloin usein oli tapana. Ehkä Hulta-Maria lepää tuolla, mutta minä en sitä mene tutkimaan!

Historian kirjat kertovat, että 21. elokuuta vuonna 1808 käytiin Suomen sodassa Karstulan taistelu, jossa venäläiset joukot tekivät läpimurron Enonjoen yli ja von Fiendtin joukot pakenivat Kyyjärven soille. Lopulta he järjestyivät vasta Vetelissä ja miestappiot olivat suuret. Sodan seurauksena Suomi päätyi Venäjän keisarin vallan alle.

Helsingin Sanomissa tapaus otsikoitiin joitain vuosia sitten Karstulan munauksena. Kyseessä oli suuri sotataktinen virhe, kun viholliset pääsivät iskemään selustan kautta. Von Fieandtin kerrotaan seuranneen taisteluita vain piippua poltellen.

Liekö syynä se, että paras mieskunto ja energia oli mennyt Hulta-Marian koston takia? Taistelun muistomerkkinä Karstulan Enonjoen sillankupeessa on Fieandtin kivet.

Paikkakunnalle on jo pitkään mietitty muistomerkiksi myös pitkää piippua.

Ehkä piipun yhteyteen pitäisi kiinnittää myös entisajan huivi.

TEKSTI: Esa Kilponen KUVAT: Lauri Salminen

Asuuko �iellä sivistys?

Tekstiilitaiteilija Raisa Ilvonen

Viitakankaantie 320 44500 Viitasaari, 0400 785 934 www.hieverku.fi

Kuvat: Vuoskosken kyläyhdistys

Tarvitsetko apua kodin/mökin töissä?

Soita, niin sovitaan kuinka voimme auttaa! Palvelumme ovat oikeutettuja kotitalousvähennykseen.

MESTA OK VIITASAARI

Keskitie 8, Vts p. 040 750 5709

TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ KESÄÄN • FARKUT • CAPRIT • T-PAIDAT • ULKOILUTAKIT JA -HOUSUT Hulta-Maria ja Otto von Fieandt kohtasivat Vuoskosken kesänäytelmässä vuonna 2003.

Kuvat: Vuoskosken kyläyhdistys

Kesän aukioloajat: ma - pe 10 -17 la 9 - 14

Viitasaaren myymälä puh. 040 687 2259

• PERUSHOIDOT • KYNSIEN ERIKOISHOIDOT • LENTOSUKAT • LÄÄKINNÄLLISET TUKISUKAT • TUKIPOHJALLISET Rekisteröity jalkojenhoitaja

Hulta-Maria työssään auttamassa sairaita ja haavoittuneita.

Kuka oli Hulta-Maria?

Hulta-Maria oli köyhä vaimoihminen, lapsenpäästäjä, parantaja ja loitsujen lukija Kannonkosken Vuoskosken kylällä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Tarinalegendojen joukkoon nousi hänen kohtaamisensa Vuoskosken Parkkikorvessa sotilasherra, majuri Otto Henrik von Fieandtin kanssa.

Se ei ollut perinteinen rakkaustarina, vaan tarina ylimielisyydestä, köyhien ihmisten hyväksikäytöstä ja riistämisestä Suomen sodan syövereissä – ja lopulta loukatun naisen kostosta.

Vuoskosken kyläteatteri esitti vuonna 2 003 kyläläisten yhteisen suurproduktion, näytelmän Hulta-Maria, velhonaisen tarina. Näytelmän ohjasi ja käsikirjoitti Tuomas Koitela, ja esitykseen osallistui lähes koko kylän väki ja paljon muitakin kannonkoskelaisia.

Tarina perustui Aino Erkkilän

muisteluksiin. Teatteriesityksen päärooleissa olivat Hanna-Kaisa Pekkarinen Hulta-Mariana ja Tuomas Koitela Otto von Fieandtina.

Hulta-Maria syntyi Kivijärvellä 1770-luvulla. Hänet otettiin pikkuvauvana hoitoon ja hän siirtyi Vuoskoskelle Hilmoon pikkupiiaksi noin nelivuotiaana lapsia kehdossa kiikuttamaan.

Kasvettuaan hän löysi miehen elämänkumppanikseen ja yhteinen maakuoppamaja rakennettiin. Parantaja oli tärkeä nainen kyläkunnalla, sillä tuohon aikaan ei ollut lääkäreitä. Lapsenpäästäjä ja rohtojen keittäjä oli arvossaan.

Hänen huhuttiin käyvän myös muunlaista liiketoimintaa, pontikankeitosta lähtien.

Hulta-Maria jäi leskeksi ja oma Paavo-poika oli opissa sepällä.

Hulta-Maria oli laajasydäminen ja

lahjomaton avunantajana, mutta sitä hän oli myös vihassaan.

Elettiin Ruotsin vallan aikaa ja Suomen sotaa valmisteltiin. Hilmon sotilasvirkamiestilan eli puustellin sotamiehet värittivät kylän elämää. Vuonna 1807 Hilmoon saapui ratsain, pitkää piippuaan poltellut, uroteoista palkittu sotaherra, ylimielinen ja väkivaltaiseksikin luonnehdittu majuri Otto Henrik von Fieandt.

Näiden kahden eri tavalla merkittävän ihmisen välille syntyi kipinää, joka saattoi jopa vaikuttaa Venäjää vastaan käydyn sodan ratkeamiseen Ruotsi-Suomen kannalta epäedullisesti.

Hulta-Maria katosi sodan loppuvaiheissa, todennäköisesti etsimään rintamalle vietyä poikaansa.

Esa Kilponen Lähteet: Aino Erkkilä, Vuoskosken kyläyhdistyksen kesäteatterin käsiohjelma.

Vastaanotto Täsmähoito Oy, Keskitie 4, Viitasaari Puh. 040 5160 150

Hieronnat  Hoidot  Luontaistuotteet Rantatie 2, 44500 Viitasaari p. 040 77 55 132  suntahden.palvelee.fi  Perinteinen jäsenkorjaus  Hermoratahieronta  Turvehoidot ja hieronta  Hunajahieronta  Kuumakivihieronta  Intialainen päähieronta  Suklaa/öljyhieronta  Thai-joogahieronta

Laajat valikoimat kankaita, lankoja, kuteita ja tarvikkeita.

Superlonit, vanut, sisustyynyt, tekonahat.

Tilausloimet, ompelukoneiden korjauspalvelu.

Ompelu- ja korjausompelupalvelu.

Verhoista sovituspalat, mittaus- ja ripustuspalvelu.

Jatkuvasta poistopöydästä –50% Rantatie 2, Viitasaari (linja-autoasema)

p. 050 571 3928

KAUNISTA YLLE KAUNISTA KOTIIN

MARI-A Keskitie 3, 44500 Viitasaari 045 3288 160 Verkkokauppa: www.mari-a.fi

11

KESÄSEUTU

Karoliinan iltahetki K

aikki ihmettelevät, miksi kuljen tämän jyrkän kalliosolan kautta, vaikka pääsisin helpommalla kiertämällä loivemman polun kautta. Portaat oikaisevat, ne ovat hauskat ja minulle ne ovat pikkujuttu kulkea vaikka säkin kanssa.

Olen tulossa Mäkiahon Miinan luota.

Sillä on nyt vähän vaikeaa, kun ukko on juopotellut ja kulkenut pitkin kyliä. Yksin saanut pärjätä lapslauman kanssa. Annoin niille vähän leipärieskaa, olisittepa nähneet, miten lasten silmät loisti!

Käskin Miinaa antamaan huutia ukolleen. Ajaa sen viinanpirun pois Kallesta vaikka varsiluudalla! Piru, että minua suututtaa nämä heikot ukot, jotka vähät välittää akoistaan ja kersoistaan.

Istahan usein tänne vuoren laelle hetkeksi kotimatkalla ja katson kaukaisuuteen. Täältä on kauniit maisemat, nytkin ilta-aurinko paistaa. Mietin millainen maailma tuolla kaukana oikein on, onko se yhtään parempi kuin täällä, onko ihmisillä yhtään helpompaa.

Erik-ukko odottaa minua mäkituvassa.

12

Rakas se on, vaikka laiskanpulskea. Ei sillä ole kunnianhimoa yhtään. Ei meillä ole kunnon mökkiä eikä omaa maata. Minä saan raataa ja se vain köllöttelee. Minua joskus niin sapettaa se ja sihisen sille.

Ryhdistäytyy, mutta pian sitä taas vätystyttää. Toivon totisesti Jumalani kautta, että lapsista ei tule samanlaisia.

Joskus tunnen suuttumusta sallimustakin kohtaan. Kierrän ihmisten kodeissa ja kaikkialla on niin sottaista, kurjaa ja köyhää. Kulkutaudit ja nälkävuodet veivät melkein koko kansan. Ihmettelen, kuinka ihmiset vielä jaksavat iloita kaikista pienistä onnenhetkistä, joita elämä heille joskus suo.

Olen kuullut, että kaupungeissa on asiat paremmin. Siellä on oppineita tohtoreita, joilla on oikeita lääkkeitä. Minä olen vain tämmöinen itseoppinut kansanparantaja ja lapsenpäästäjä. Teen parhaani ja yritän rohdoilla, hauteilla ja loitsuilla parantaa märkäpaiseita ja ajaa keuhkotauteja pois. Kuuntelen ihmisiä hädässään ja annan heille toivoa ja lohtua, vaikka sisimmässäni itsekin pelkään.

Olen kuullut, että ovat kunnantohtoria hankkimassa, jo se olisi aikakin.

Nostan pieniä vauvoja äitiensä rinnoille.

Osa on pieniä rääpäleitä ja ne säikähtävät elämää saman tien eivätkä koskaan löydä paikkaansa. Joistakin tulee vahvoja miehiä ja joistakin sitkeitä naisia. Sisua sitä ihmisissä pitää olla, että selviää.

Lasten pitää päästä kouluun. Saada oppia ja sivistystä, tietoja ja taitoja, joilla rakentaa parempaa elämää. Puhuvat myös, että yhteiskoulukin olisi tulossa. Toivottavasti sinne pääsee myös pienen mökin lapset.

Ajattelen, että kyllä tämä tästä paremmaksi muuttuu, pakko sen on muuttua.

Kuulin joskus jonkun sanovan: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Viisaasti sanottu.

Minä Karoliina Raatikainen, Itävuoren Karoliina, kuppari ja kansanparantaja, olen koettanut auttaa ihmisiä hädässä, kuunnella heidän murheitaan, antaa toivoa ja lohtua. Olen nähnyt monta synty-

mää ja kuolemaa, kärsimystä ja ilonhetkiä.

Katso miten kaunis tämä maa on! Olisipa yhtä kaunis ihmistenkin mieli. Vahvat huolehtisivat heikoista, rikkaat auttaisivat köyhiä eikä kuninkaat ja keisarit veisi ihmisiä sotaan. Jospa rahvaallekin tulisi järkeä päähän ja loppuisi tuo viinankirous. Ehkä lehmätkin lentäisivät.

Olen kuullut, että jossain toisella puolella maailmaa on vedetty viiva lappuun.

Köyhän ääntäkö kuunnellaan? Taitaa olla satua, vaikka viisasta se olisi. Kun köyhien asema paranee, koko kansa rikastuu. Hih, vielä joskus tämä maa on niin rikas, että rakentavat tänne vuorelle sellaiset liukuportaat!

No, nousenpa tästä, menen katsomaan, joko Eerikki nukkuu. Aamulla lähden Rekolaan katsomaan, miten vanhan isännän paise jaksaa. Tullessa kuppaan Koskelan Tyynen ja haen Kaisan kaupasta vähän silavaa. Talvi on tulossa.

Teksti: Esa Kilponen Kuvat: Lauri Salminen

TMI

Hieroja Iiris

• Koulutettu hieroja • Klassista hierontaa • Lahjakortit Puh. 040 159 1120. Soita ja varaa!

Pappilantie 4-6, Viitasaari

Tehdään Sinulle sopiva hoito, joka auttaa lihasten kireyteen, rentouttaa ja edistää jalkojen hyvinvointia.

Tiedustele ja varaa aika!

040 842 1382 Tuula Karhila Koulutettu hieroja/jalkojenhoitaja

Piispala, Kurssitie 40, 43300 Kannonkoski www.aurinkoaitta.fi

Kukat kaikkiin kesän juhliin, ilossa ja surussa.

Kesäkukat pihan koristuksiin.

Palvelemme ma–pe 9–17, la 9–14 Tervetuloa.

Kuka oli Karoliina Raatikainen?

Viitasaaren Kymönkoskella on jyrkät luonnon portaat, jotka johtavat Itävuoren laelle. Sieltä on mahtavat näkymät Kymönjärven kauniin Etelälahden yli viitasaarelaiseen kansallismaisemaan.

Portaat ovat nimeltään Karoliinan portaat ja ne ovat yksi Keski-Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Jyrkillä ja vaikeakulkuisilla portailla liikkuminen on omalla vastuulla sortumavaaran ja mahdollisen liukkauden takia. Alue on luonnonsuojelualuetta.

Portaat ovat saaneet nimensä kupparikansanparantaja Karoliina Raatikaisen (1848–1918) mukaan. Hän muutti Itävuorella sijainneeseen mäkitupaan Erik-miehensä kanssa vuonna 1891. Hän käytti portaita oikotienä kulkiessaan jopa pimeässä ja sateella, kun oli kiire lähteä lapsenpäästöön tai hoitamaan sairasta eläintä.

Kyläläiset muistelevat, että Karoliina oli

hyväkuntoinen, rehevä ja puhelias ammattinsa taitava hieroja ja kuppari. Hän oli sitkeä luonteeltaan, ja sujutteli jyrkät portaat alas mitään pelkäämättä.

Vaatimaton, kalliolattiainen mäkitupa oli kuusilapsisen perheen asunto. Luonnonkivistä tehty savu-uuni toimi myös kiukaana, joten asumus oli myös sauna, ehkä riihikin.

Karoliina Raatikainen muutti Viitasaaren kunnalliskotiin vuotta 1914. Siellä hän kuoli 7. lokakuuta vuonna 1918.

Karoliinan henki elää Viitasaarella myös toimeliaan naisklubi LC Karoliinan nimessä.

Porthanintie 2, Viitasaari, p. (014) 573 530

www.pajunkukka.fi ❀ viitasaari@pajunkukka.fi

MUISTILISTA KESÄKODIN SISUSTUSOSTOKSILLE

SÄNKY

SOHVA

TÄKKI+TYYNY

VALAISIN

MATTO

KESÄKALUSTEET

Esa Kilponen Lähteet: www.retkipaikka.fi, Mauri Kananen

Jyväskyläntie 35, 43100 Saarijärvi, p. 040 848 1450 Av: ma suljettu, ti–pe 10–17, la 10–13

Keskitie 5, 44500 Viitasaari, p. 040 516 0284 Av: ma–pe 10–17, la 10–14

wilmakodinsisustus.fi • wilma@ kodinsisustus.inet.fi

13

KESÄSEUTU

Syn n rann yinkot i Paja alla on Kelkka la N yhä n ra iin ra unio t oli kas pa ilahdes vat yks ikka Le sa Kei i lap t e suu na Hau eleen den leik tsalolle kipa . ikoi sta.

MEDIALEIDI

Leena Hautsalo johtaa yhtä Suomen suurinta mediataloa, Keskisuomalainen Oyj:tä.

Mediamoguli vai medialeidi?

Mietin, kumpi leikillinen titteli sopii paremmin kuvaamaan 47-vuotiasta Leena Hautsaloa. Vahvasti viitasaarelaistaustainen filosofian maisteri Hautsalo valittiin kuukausi sitten valtakunnallisestikin merkittävään tehtävään Mediatalo Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtajaksi.

Ehkä mediamoguli-sanassa on liikaa testosteronia aina niin tyylikkään Hautsalon imagoon. Medialeidi sopii huomattavasti paremmin, mutta joistakin se voi tuntua vähättelevältä ja sukupuolittavalta.

Mutta hei, ei tehdä tästä liian vaikeaa. Medialeidi käy hyvin hänen imagoonsa – naisellisen ja hymyilevän imagon takana voi olla tarvittavaa kovuutta ja lujuutta pärjätä kovin miehisessä median johtajakentässä.

– Todella mielenkiintoinen pesti ja otin sen vastaan innolla. Ainakin itse koen, että minulla on pätevyyttä ja luonnetta pärjätä tässä tehtävässä.

Leena Hautsalo syntyi ja varttui Niinilahden Kelkkalassa. Sanomalehti Keskisuomalainen ja paikallislehti Viitasaaren Seutu olivat jo varhain Hautsalon elämässä mukana.

– Voitin puolivuotiaana Seudun jäänlähtöveikkauksen pääpalkinnon, matkaradion.

Eino-pappa oli veikannut puolestani. Radio toimi pitkään ti-

14

lan navettaradiona, Hautsalo kertoo.

Hän muistaa, kuinka Eino Hautsalo pukeutui aina tummaan pukuun, kun hän lähti Keskisuomalaisen kokoukseen.

– Ja kokouksesta tullessaan hän toi meille lapsille aina Fazerin parhaat karkkipussin, Leena nauraa.

Ei siis ihme, että Leena Hautsalo on myöhemmin niin kiintynyt lehtiyhtiön asioihin!

””

Todella mielenkiintoinen pesti, ja otin sen vastaan innolla.

Hautsalon suku on yhdessä viitasaaren Leivosten, Kauttojen ja Moisioiden kanssa yksi Keskisuomalaisen suurista viitasaarelaista omistajasuvuista. Hautsalo nousi Keskisuomalaisen hallitukseen vuonna 2 000 ja 12 vuotta myöhemmin hänestä tuli hallituksen varapuheenjohtaja ja huhtikuun lopussa puheenjohtaja, laukaalaisen Antero Vesterisen seuraajana.

– On ollut mahtava seurata, kuinka vuosien kuluessa paikallisesta sanomalehtiyhtiöstä on kasvanut valtakunnallinen mediatalo. Keskisuomalai-

nen on mediamurroksen pyörteissä pärjännyt taloudellisestikin keskimääräistä paremmin, Hautsalo sanoo.

– Minusta mediatalo saa keskustelevan ja kuuntelevan puheenjohtajan. Yhteistyöllä tätä laivaa edelleen luotsataan eteenpäin, hän vakuuttaa.

Perinteinen mediakäsitys on muuttunut digitalisaation astuttua kuvaan. Mediakanavia on lukuisia ja ihmisetkin voivat olla omia medioitaan sosiaalisen median kautta. Hautasalon mielestä mediatalon perustehtävä on silti sama kuin alkuaikoinaan: sivis-

täminen, lukutaidon ylläpito ja olennaisen tiedon välittäminen.

– Tällaisena valemedioiden aikana luotettavan median tehtävä on oikeastaan vain korostunut. Mediamurros tuo haasteita ja lehden pitää entistä ketterämmin ja joustavammin tuottaa monikanavaisesti sellaisia sisältöjä, jotka kiinnostavat ja hyödyttävät lukijoita. Sen lisäksi bisneksessämme on kehitettävä uudenlaisia mainosratkaisuja asiakkaillemme, Hautsalo sanoo.

Omat lehtensä Hautsalo lukee vielä perinteisesti painetussa muodossa.

Leena Hautsalo

XX Kuka: Terveysyhtiö Heebeli Oy:n toimitusjohtaja, mediatalo Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja.

XX Syntynyt: Viitasaarella Niinilahden Kelkkalassa.

XX Koulutus: Filosorian maisteri, suorittaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun EMBA-tutkintoa.

XX Asuu: Jyväskylässä Lutakossa.

XX Perhe: Aviomies, hammaslääketieteen tohtori ja suu- ja

leukakirurgi Petri Nurmenniemi ja lapset Julius, 19, ja Leevi 11 sekä saksanseisoja Ida.

XX Harrastukset: Musiikki, veneily, mökkeily ja kotitilalla Kelk-

– Painettu lehti on yhä ylivertainen käyttöliittymä. Sitä lukiessa saa monipuolisen kuvan erilaisista asioista ja mielipiteistä. Lehteä lukiessa tulee tutustuttua asioihin, joihin netissä omien mieltymysten mukaan klikkailtaessa ei ikinä törmäisi, hän sanoo.

””

Paikallislehti on oman alueensa äänenkannattaja

Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluu lukuisia paikallislehtiä, kuten Viitasaaren Seutu. Hautsalon mukaan niiden vahvuus on läheisyys ja yhteisöllisyys.

– Minulle Seutu on tärkeä lehti, se on kuin kirje kotiseudulta. Myös paikallislehdet kehittyvät ja muuntuvat monimedioiksi. Niillä on tärkeä rooli paikallisena vaikuttajana ja myönteisen ilmapiirin luojana.

Paikallislehti on oman alueensa äänenkannattaja, Hautsalo kuvailee.

– Totta kai hyvä paikallislehti on myös uutislehti, joka nostaa esille monipuolisesti erilaisia näkökulmia ja puheenaiheita eikä pelkää tarttua aiheisiin kriittisestikin, kun siihen on aihetta.

kalassa oleilu ja puuhastelu.

XX Muuta: Jyväskylän Kesän hallituksen puheenjohtaja, Viitasaaren Musiikin ajan entinen toiminnanjohtaja.

TEKSTI JA KUVAT: Esa Kilponen

Viitasaarelaisuus ei ole vakan alla Leena Hautsalolla on kaksi kotipaikka-identiteettiä. Viitasaarelaisuus on hänessä syvässä, mutta Jyväskylässä asuvana hän kokee olevansa myös jyväskyläläinen.

Viitasaarelaisuus vahvistuu aina, kun hän tulee kesäisin tai viikonloppuisin perheensä kanssa Niinilahteen Kelkkalaan.

– Kummasti sitä puheeseen tänne tullessa alkaa tulla sitä savolaista ”veäntämistä”, hän nauraa.

Maailmalla hän on huvittuneena huomannut, kuinka aina jonkun uuden ihmisen kohdatessa löytyy joku Viitasaari-yhteys. Viitasaarelaisuutta ei toden totta pidetä vakan alla, vaan se on myönteinen asia.

– Joko vanhemmat tai isovanhemmat ovat sieltä. Siellä asuu sukulaisia tai sieltä on kotoisin joku tuttu. Vähintään mainitaan kotikuntamme kansanedustaja Teuvo Hakkarainen tai kauniilla paikalla oleva ABC-asema.

Viitasaaren kehittymistä hän seuraa kotikäyntiensä lisäksi lehdistä. Hän on hyvillään nyt kun hyviä uutisia on alkanut kantautua muun muassa Kaskipuun investoinnin takia.

– Ihmisillä pitää olla töitä, ei paikkakunta muuten voi menestyä. Paljon hyvää uutta tänne on vuosien kuluessa tullut: uimahalli, Viitasaari Areena, koulukeskus ja päiväkotikin on tulossa. Ulospäin näkyy paljon myönteistä tekemistä ja uusia asioita, kuten yrittäjien Joulutori, Hautsalo luettelee.

Kesäisin hänelle must-juttuja ovat Musiikin ajan tapahtumat ja ainakin Wilma-markkinat.

– Tapahtumat ovat merkittävä kehittämispotentiaali Viitasaarella. Majoituskapasiteetti on pullonkaula, sen poistamiseen kannattaa panostaa.

Yksi huolestuttava huomio hänellä on Viitasaaren kunnallispolitiikasta – mielikuva tosin on syntynyt lehtiuutisten perusteella.

– Tulee mieleen vanha sanonta: Siinä missä periaate alkaa, siinä järki loppuu.

Esa Kilponen Seutu on Leena Hautsalolle tuttu ja tärkeä lehti.

Hän on sen lukijatoimikunnan puheenjohtaja. Hiekan uimarantaan ja HIekan kappeli ovat häenne eri syistä tärkeitä paikkoja: rakkaus ja Musiikin aika.

”Mielikuvitusmaailma oli lapsuudessamme rikas” 1) Kelkkala ja Senja-mummu.

Lapsuudestani tulee eniten mieleen kotitilamme Kelkkala, sen maalaismaisema ja luonto. Navetassa oli 12 lypsävää ja saimme antaa vasikoille nimet. Heinätyöt ja muut talkoot olivat lapsille kovaa hommaa.

Senja-mummu jäi erityisesti mieleen. Tuohon aikaan ei maalta lapset olleet päiväkodissa, vaan kuljettiin lähinnä isovanhempien silmien alla. Senja-mummu oli kiireinen maatalon emäntä, mutta silti hänellä oli aina aikaa lastenlapsille. Hän taikoi taikametsään tai aitan kongille keksimiään satuhahmoja, kuten Tikka-tytön.

Niihin liittyi aina tarina, joka oli kirjoitettu runon muotoon. Mielikuvitusmaailma oli lapsuudessamme rikas.

2) Liikkuva kyläkoulu.

Nykyisin puhutaan paljon liikkuvasta koulusta. Niinilahden koululla se oli itsestään selvyys. Liikuimme joka välitunti, pelasimme pelejä, hypimme ruutua tai kävimme hiihtämässä. Liikunta oli lapsuudessa olennainen osa elämää, ei siihen tarvinnut erillisiä hankkeita.

3) Isosisko opettajana.

Ennen ei ollut esikoulua, mutta aloittaessani ensimmäisellä luokalla minulla oli jo hyvät valmiudet. Kolme vuotta minua vanhempi Kaisa-siskoni oli nimittäin pitänyt minulle koulua. Teimme samat asiat kuin koulussa, aamunavauksista lähtien. Olin hänenkin koulussaan kiltti ja hyvä oppilas. Kaisasta tuli myöhemmin oikea opettaja.

4) Autossa istuminen.

Koulukuljetukset ovat jääneet mieleeni, sillä iso aika lapsuudesta ja nuoruudesta kului autossa istumisessa. Koulukyydit kulkivat mitä ihmeellisimpiä reittejä noukkien kaikki lapset mukaan. Yläkouluikäisenä opiskelin myös Jyväskylän konservatoriossa pianonsoittoa. Myös siihen kuului paljon autossa istumista: bussissa, vanhempien tai sukulaisten kyydissä.

5) Musiikki.

Minulla on kolme sisarusta ja kaikki harrastimme musiikkia. Minä opiskelin pianonsoittoa. Nuorimmasta sisaresta Ritvasta tuli ammattimuusikko, hän on erikoistunut vanhaan musiikkiin. Liisamaija puolestaan aloittaa Suomen Akatemian tutkijatohtorina Sibeliusakatemiassa. Kaisa on ammatiltaan siis opettaja.

6) Musiikin aika.

Musiikin aika on ollut mahtava tapahtuma Viitasaaren nuorille saada kansainvälistä kesätyötä. Monet siellä kesätyöskennelleet työskentelevät yhä merkittävissä kulttuurielämän tehtävissä. Minä aloitin kukkaistyttönä, tein yhdessä Elisa Pesosen kanssa luonnonkukista kimppuja esiintyjille. Vinkkinä nykyisille tekijöille: horsma on nätti kukka pientareella, mutta kimpussa se nuukahtaa ennen kuin sen ehtii ojentaa. Elisan kanssa pidimme lapsille musikanttimaata.

Pian pääsin toimistohommiin. Olin kurssivastaava, festivaalisihteeri ja lopulta seitsemän vuotta tapahtuman

7

toiminnanjohtaja. Se oli mahtavaa aikaa ja täynnä hienoja elämyksiä – toki myös kovaa järjestelytyötä ja taistelua taloushuolien kanssa. Hienoimmat elämykset eivät aina liittyneet konsertteihin. Muista aina, kun pasunisti Miko Svoboda soitti alppitorvellaan kauniin serenadin koulun koivikossa, kun festivaalia purettiin. Se oli hänen jäähyväisensä meille järjestäjille ja kuuntelimme sitä liikuttuneina.

Musiikin aika on tärkeä tapahtuma Viitasaarella, muun muassa sen tunnettuudelle. Ei musiikkipiireissä puhuta Musiikin ajasta, vaan puhutaan Viitasaaresta.

MUIST OA VIITASAARE LTA

7) Romanttinen kohtaaminen.

Tutustuin aviomieheeni Petri Nurmenniemeen, kun hän kävi serkkuni, bändikaverinsa, kanssa Kelkkalassa kalalla. Sitten hän tuli Musiikin aikaan roudariksi ja olimme muiden festivaalityöntekijöiden kanssa Salsamanian keikalla jazzklubilla. Sieltä lähdimme yhtä matkaa ja Hiekan uimarannalla päätimme aloittaa yhteisen taipaleemme. Olemme olleet yhdessä 26 vuotta, ja naimisissa 23 vuotta.

Esa Kilponen

15

Hei aikuinen, Haluatko uuden ammatin? Toteuta nyt unelmasi liiketaloudessa, myynnissä tai markkinoinnissa. Entä, jos ryhtyisit yrittäjäksi? Lähde mukaan syksyllä: Liiketalouden perustutkinto alkaa Äänekoskella 14.8.

Lähde nyt kaupan alalle. Meillä hankit ammattitaidon myös yritysten väliseen kaupankäyntiin ja toimistotyöhön Markkinointiviestinnän ammattitutkinto alkaa Jyväskylässä 8.9. ja Äänekoskella 22.9.

Opit valmistelemaan markkinointiviestinnän toimeksiantoja sekä laatimaan tila- ja esillepano-suunnitelmia. Koulutus antaa valmiuksia visualistin, somistajan, messu-, näyttelysuunnittelun ja toteutuksen töihin.

Taloushallinnon ammattitutkinto alkaa Äänekoskella 1.9.

Meillä saat laaja-alaisen osaamisen taloushallinnon moniin tehtäviin. Voit valita kirjanpitäjän, palkanlaskijan tai talousassistentin osaamisalan.

art & autonomy 4.–9.7.2017 Viitasaari Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva Talea-yhtye esittää festivaalin avajaiskonsertissa 4.7. Steven Takasugin maailmalla paljon huomiota saaneen teoksen Sideshow. Mukana myös ensimmäistä kertaa festivaalilla Quatuor Bozzini, pianisti Noriko Kawai sekä sopraano Juliet Fraser. Kantaesitykset kuullaan Jouni Hirvelältä ja Sebastian Hilliltä. Säveltäjävieraana James Dillon.

Katso koko ohjelma:

musiikinaika.org

Yrittäjän ammattitutkinto alkaa Äänekoskella 29.9.

Onko sinulla intohimoinen yritysidea ja haluaisit perustaa yrityksen?

Meillä kehität jo olemassa olevaa yritystäsi tai hankit valmiuksia perustaa yrityksen.

Myynnin ammattitutkinto alkaa Äänekoskella 24.8.

Haluatko oppia myymään tehokkaasti vähittäiskaupassa tai yritysten välisessä kaupankäynnissä. Myyjiä tarvitaan monella alalla!

Lähiesimiestyön ammattitutkinto alkaa Äänekoskella 2.10.

Lähiesimiehen on osattava johtaa, kehittää ja vielä hoitaa talousasioitakin. Meillä kehität esimiestaitojasi ja edistät näin työyhteisösi tulosta ja hyvinvointia.

Katso koulutuskalenterista hakuajat sekä muut syksyn alkavat koulutukset: www.poke.fi/fi/aikuiset/koulutuskalenteri aikuiskoulutus@poke.fi, 040 7120 923, oppisopimus@poke.fi, 040 7120 936 imispolkuja amm Opp atti lais ek

si

Monipuolinen kesälomakohde - lähellä.

Koe kivikausi Kivikauden kylässä, tutustu luontokohteisiimme: Pyhä-Häkin kansallispuisto, Julmat Lammit ja Kulhanvuori. Koeta onneasi kalarikkaissa järvissä. Näe kaunis, vesistön ympäröimä kaupunkimme pyörän selässä.

Voit myös kokeilla frisbeegolfia tai tennistä lainaamalla välineet panttia vastaan. Meiltä löytyy hauskaa tekemistä kaikille!

Saarijärven kesässä tapahtuu!

Kesäkuussa 21.6. Juhannuskisat ja 30.6. Kesämarkkinat, heinäkuussa 5.7. Lomalaisten tanssit, 18.-23.7. Rompetori, 15.-21.7. Kirmot, ohjelmassa musiikkia ja stand upia.

Katso kaikki tapahtumat ja lisätiedot osoitteesta www.visitsaarijarvi.fi

Meillä viihdyt varmasti, tervetuloa!

16

KESÄSEUTU

Tuulikki Kuusrainen, Andy Kivelä ja Yrjö Kuusrainen hehkuttavat kyläläisten ja mökkiläisten yhteishenkeä jatzien ympärillä.

Hyvä fiilis sen tekee TraktoriJatzit on Suovanlahden kyläläisten ja mökkiläisten yhteinen hyvän tuulen tapahtuma.

Suovanlahden Traktorijatzit on vuosien kuluessa saanut eräänlaisen kulttimaineen. Myllytuvan intiimi miljöö, traktorilla ja traktorin lavalla paikalle saapuva yleisö, hyvä musiikki, välitön tunnelma, joka vetää esiintyjätkin mukaan. Moni tulee tapahtumaan uudestaan ja uudestaan.

Mistä tämä menestys juontuu?

Kävin tätä kysymässä muutamalta jatzien puuhaihmiseltä Suovanlahden valmistautuessa kuumaan kesään.

– Se on tämä hyvä fiilis, mikä jatzeilla on. Kaikki ihmiset ovat aina käsinkosketeltavan hyväntuulisia. Se tarttuu kaikkiin. Kaikki keskustelevat, tapaavat tuttuja ja kuuntelevat musaa hyväntuulisina. Onkohan tämä paikka jotenkin taiottu? nau-

raa tapahtuman sihteeri Tuulikki Kuusrainen, kyläläinen.

– Hyväntuulisuus heijastuu bändeihinkin, kun lava on niin lähellä. Kaikki on niin läheistä.

Kaikki esiintyjät sanoo: Hei, älkää vaan muuttaako teidän konseptia. Älkää tehkö tätä liian hienoksi, älkää tehkö niin kuin muut! jatkaa varapuheenjohtaja Antero ”Andy” Kivelä, kesäasukas.

– Tätä tehdään yhdessä, hyvällä meiningillä. Tämä on kyläläisten ja kesämökkiläisten yhteinen ponnistus. Olemme onnistuneet luomaan hyvän yhteishengen.

Emme ole keskenämme tiukkapipoisia, mieluummin löysäpipoisia, nauraa puheenjohtaja Yrjö Kuusrainen, kyläläinen.

Sivullisesta tuntuu hämmäs-

tyttävältä, miten homma pysyy näin hyvässä kuosissa.

– Meillä on hyviä tyyppejä ja hyvä meininki. Ei meillä ole ollut ristiriitoja. Homma on avautunut ja mukaan on tullut lisää väkeä. Yhteishenki näkyy kaikessa, soittelemme toisillemme, käymme toistemme luona kylässä kahvittelemassa, Andy Kivelä kertoo.

– Kaikki saavat osallistua, kaikkia kuunnellaan ja kaikki saavat ideoida. Meillä on sellainen periaate, ettei ole vain yhtä tapaa tehdä asioita. On erilaisia tapoja ja asioita voidaan soveltaa.

Ja kun onnistutaan, kunnia kuuluu kaikille, Yrjö Kuusrainen vastaa.

Traktorijatzeilla on innokas noin kymmenen hengen ydinporukka. Tapahtuman aikaan tal-

kooväkeä on yhteensä 30. Myllytuvan kahvilaa pyörittävä Tiimiakatemian jengi on tärkeä yhteistyökumppani.

– He ovat tulleet voimakkaasti mukaan. Yhdessä mietitään, mitä seuraavaksi tehdään, Tuulikki Kuusrainen kiittelee.

Kun muualla talkoohenki on hiipumaan päin, Suovanlahdella se vain kohenee. Kyläläinen Reino Pietiläinen on aina valmis talkoisiin, kuin partiopoika.

– Se on eläkeukolle mukavaa puuhaa. Sellaista yhdessäoloa.

Kaikenlaista ilkeyttä sitä ollaan yhdessä tehty: kattoja naputeltua, telttoja pystytetty, terasseja nikkaroitu, oltu järjestysmiehenä, hän kertoo.

Reino on saanut muitakin kyläläisiä mukaan talkoisiin – ei ole tarvinnut köydellä talkoisiin ke-

tään taluttaa.

– Mukavia kun puhuu, niin ne tulee mukaan. Varsinkin kun kertoo, että siellä saa limsaa!

Myllytuvan miljöö on super: se luo puitteet kotikutoiselle ja maanläheiselle tapahtumalle.

– Tilat on tapissa, emme tästä voi emmekä aio laajentua. Pidetään tällaisenaan. Hyvää musiikkia ja hyvää fiilistä. Ei oteta esiintyjien suhteen riskiä, pidetään talous kunnossa, linjaavat Kuusraiset ja Kivelä.

Suovanlahden TraktoriJatzit Myllytuvalla 14.-15. heinäkuuta. Perjantain pääesiintyjä Uniklubi, lauantaina irkkubändi Sorrowhearts.

Teksti: Esa Kilponen Kuva: Lauri Salminen

Omistajan Omistajan omat palvelut palvelut Viitasaarella!

17

KESÄSEUTU

KANNONKOSKEN MAANRAKENNUSPALVELU OY - maanrakennuspalvelut - maa-aineskuljetukset - kokonaisurakointi

KESÄN HUIPPUMERKIT KONETARVIKKEELTA! Myynti • huolto • varaosat • rahoitus

Puh. 0400 292 748 • Höylätty ja maalattu puutavara • listoja ym.

Rajalan Puu

rajalanpuu@rajalanpuu.fi

Rajalantie 26, Kärväskylä, Pihtipudas Puh. 0400 131 691

Hedelmäpuut ja marjapensaat

Kauppakaari 2, 44500 VIITASAARI • Puh. 020-757 1980 • myynti@viitasaarenkonetarvike.fi Olemme myös Facebookissa

Käy tutustumassa verkkokauppaamme: www.jokakone.com

RAJALAN TAIMISTO

Wille-päivät 29.–30.7.

Timo Viertamo Kiminki, Karstula

p. 050 5647 219 timo.viertamo @gmail.com

Kuljetusliike Kuljetusliike

KISSA KISSAVIEKÖÖN VIEKÖÖN

0400 716 266 +358 +358400 400716 716266 266

 MUUTOT (myös Espanjan aurinkorannikolle)  KULJETUKSET  MUUTTOLAATIKOT PAKETTI- JA KUORMA-AUTOLLA www.kuljetuskissaviekoon.fi

RASKAAN KALUSTON RASKAAN RASKAANKALUSTON KALUSTON RASKAAN KALUSTON ILMASTOINNIN HUOLTO JA KORJAUS ILMASTOINNIN HUOLTO JA KORJAUS ILMASTOINNIN HUOLTO JA KORJAUS ILMASTOINNIN HUOLTO JA KORJAUS - myös vuototestaus --myös vuototestaus myös vuototestaus - myös vuototestaus

•• LOADMASTER-nosturivaakajärjestelmä, • LOADMASTER-nosturivaakajärjestelmä, LOADMASTER-nosturivaakajärjestelmä, • LOADMASTER-nosturivaakajärjestelmä, myynti jajaasennus myynti ja asennus myynti asennus myynti ja asennus • Metsäkonehuollot • Metsäkoneja japuutavaranosturien huollot • Metsäkonejapuutavaranosturien puutavaranosturien huollot • Metsäkoneja puutavaranosturien huollot • Hydraulitarvikkeet • Letkut ja tiivisteet • Hydraulitarvikkeet • Letkut • Letkutja ja tiivisteet tiivisteet • Hydraulitarvikkeet • Hydraulitarvikkeet Letkut ja tiivisteet •• Sylinterikorjaukset •• Lavettikuljetukset Sylinterikorjaukset • Lavettikuljetukset • Sylinterikorjaukset • Lavettikuljetukset •• Varaosat • Sylinterikorjaukset • Lavettikuljetukset Varaosat • Varaosat

• Varaosat

KANNONKONE KANNONKONEOY OY KANNONKONE OY Teollisuustie Kannonkoski KANNONKONE OY Teollisuustie1,1,43300 43300 Kannonkoski Teollisuustie 1,1,43300 Kannonkoski Puh. (014) 315 Teollisuustie 43300 Kannonkoski Puh.halli: halli: (014)451 451 315 Puh. halli: (014) 451 315 Mauno Pasanen 0400 345 996 Mauno Pasanen 996 Puh. halli: (014)0400 451345 315 Raimo Ruuska 0400 649 898 Mauno Pasanen 0400 345 996 Raimo Ruuska 0400 0400 649 Mauno Pasanen 345 898 996 Raimo 898 RaimoRuuska Ruuska 0400 0400 649 649 898

Elokuussa alkavat koulutukset

VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN

*Hoiva-avustajalinja *Käsityöilmaisun linja *Terveysliikuntalinja *Kasvatus- ja psykologisten aineiden linja *Muotoilun abc *Mikä musta tulee? - Nuoren oma polku

AMMATTITUTKINTOKOULUTUS

Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at:n valmistava koulutus Perhepäivähoitajan at:n valmistava koulutus

WILLE

OLOHUONE & 1890 Kulttuurihistoriallisesti merkittävässä OLOHUONE & KEITTIÖ KEITTIÖ 1890 Äänekoskentie 311, Äänekoski • 041 5020 806 • Willenolohuone Äänekoskentie 311, Äänekoski • 041 5020 806 •Viiskulmassa Willenolohuone rakennuksessa Äänekosken

Lounasbuffet

Ma–pe klo 11–14.30 Hinta: 8,50 / 9,80 Yli 10 hlön ryhmille varaus etukäteen

Kesäterassi

•

Lauantaina 29.7.

•

Sunnuntaina 30.7.

Willen Pihakirppis klo 9–14 (säävaraus), Lounasbuffet klo 11–14, tanssit, klo 14–16 Hannu Wacklin ja Kyläpelimannit Taidekirppis klo 10–12, Kaija Juurikkala maalaa sielun muotokuvia klo 12–15, kesäistä musiikkia kahvin lomassa Puhallinyhtye Brutal Brass klo 15–16.30

Willen päivätanssit 5.7. klo 14–16

• Harmonikkakerto Kurtut

Taidemyyntinäyttely

Äänekoskentie 311, Äänekoski • 041 5020 806 •

Willenolohuone

KESÄN 2017 MATKOJA EUROPA-RISTEILY TALLINNAAN Lähdöt: 21.6., 1.7., 5.7., 15.7., 19.7., 29.7., 2.8., 7.8., 12.8.

MINIRISTEILY TURKU – TUKHOLMA

Viking Grace / Baltic Princess Lähdöt: 12.6., 13.6., 16.6., 26.6., 30.6., 3.7., 13.7., 17.7., 20.7., 27.7., 31.7., 3.8.

LAIVA-HOTELLIMATKA TALLINNAAN 1 yö laivalla ja 1 yö hotellissa 2.–4.7. Laivamatkat Europalla 30.7.–1.8. Laivamatkat XPRS meno, Mariella tai Gabriella paluu Useita hotellivaihtoehtoja tarjolla Tallinnassa

PÄIVÄ TUKHOLMASSA –RISTEILY Viking Line / Silja Line 11.–13. 6., 29.6.–1.7., 11.–13.7., 20.–22.7., 30.7.–1.8., 3.–5.8.

HOTELLIMATKA TALLINNAAN 2 YÖTÄ 23.– 25.7. Hotelli Euroopassa Hinta: 210 € / hlö 2 hengen huoneessa

KAUPUNKILOMA RIIKAAN 3 YÖTÄ

31.8.– 4.9. HOTELLI Monika Centrum Sis. laivalla menomatkan aamiainen, illallinen hotellissa ja opastettu kaupunkikiertoajelu Hinta: 310 € / hlö 2 hengen huoneessa Bussireitti: – Viitasaari – Äänekoski – Jyväskylä.

Pihtipudas lähdöillä 23.7. ja 31.8.

Lisätiedot: puh. (014) 5252 200 044 3252 213 www.keokarstula.fi kansanopisto@keokarstula.fi

18

Ilm. ja tark. tiedustelut

MATKATOIMISTO VIITASAAREN TILAUSLIIKENNE OY

myynti@viitasaarentilausliikenne.fi puh. 0207 528 100 Keskitie 6, Viitasaari

KESÄSEUTU

Kakkoslaadun KATTOPELLIT sekä Kaskipuun ULKO-OVET edullisesti Myllyn Mieheltä!

MUISTA MYÖS: • Sandwich-elementit • Pyöröhirsiliiterit • Leppäpaneeli • Erä ikkunoita karkaistulla lasilla

Myllyn Mies Oy Teollisuustie 16 Viitasaari 0400 911 981

myllynmies.fi

www.ovikauppa.com

Palvelen myös vapaa-ajan asukkaita.

Myös pelkkien tarvikkeiden tilausmyynti.

Sähköalan työt ja suunnitelmat yli 20 v. kokemuksella.

Kronqvist Pauli P. 0400 123 056 • pkr@sci.fi 44500 VIITASAARI

KESKUSTIE KESKUSTIE 5, 5, 43800 43800 KIVIJÄRVI KIVIJÄRVI

Juha ja Noora Tuikkanen kaavailevat pirunpellolle luontopolkua ja kivi-fengshuin harrastusaluetta.

Hiljaisuudesta vahvuus Olhavaisen Lomamökit ovat Suomen virallinen stressivapaa vyöhyke Kinnulan Saarenkylällä Olhavaisten lomamökkialueella alkaa Suomen ainoa virallinen stressivapaa vyöhyke. Kivijärven rantamilla käki kukkuu ja laine liplattaa laiturilla istuvan hermoja hellien.

Vyöhyke jatkuu keskellä Urpilankylän erämaata sijaitsevalle mökille, alueella, joka maakuntakaavassa on merkitty yhdeksi Keski-Suomen hiljaisista alueista.

Siellä keskellä ei-mitään, karhujen ja susien naapurustossa, honkien humina, haapojen havina ja puron solina ovat stressinpoistolääkettä.

Stressivapaa vyöhyke ja hiljaisen tekemisen alue ovat Olhavaisten Lomamökit Oy:n yrittäjien Juha ja Noora Tuikkasen jalostama idea.

– Monesti lomalle halutaan erilaisia aktiviteetteja ja aikatauluja tehdään sen mukaan. Me halusimme kääntää asian toisin päin.

Meillä tarjotaan passiviteettia ja terapeuttista tekemistä. Kun ollaan vain, puuhataan jotain pientä, ilman aikatauluja, helpoissa ja laadukkaissa olosuhteissa, silloin töissä stressaantuneen mieli parhaiten rauhoittuu, Juha Tuikkanen sanoo.

Yritys lähti hakemaan kasvua ja erottumista markkinoilla. Yrityksen mökit sijaitsevat Kinnulassa luonnonkauniissa maisemissa, kaukana ruuhkaisista lomakyläkeskittymistä. He kehittivät yrityksen toiminta-ajatusta ja brändiä sen vahvuuksista käsin.

Syntyi idea stressivapaasta vyöhykkeestä. Se jalostettiin ja Tekesin innovaatiosetelin tuoman rahoituksen turvin idea vietiin maaliin asti.

– Meillä on nyt stressivapaa-vyöhyke tuotemerkki. Se on 15 vuoden ajan pelkästään meidän käytössämme. Hiljaisuuden haitta kään-

nettiin myynnilliseksi vahvuudeksi. Olemme jalostaneet stressivapaan brändi-ilmeen koko tuotekokonaisuutemme läpi, Juha Tuikkanen kertoo.

Toikkaset uskovat, että heidän brändilleen riittää kysyntää jopa kansainvälisesti.

– Slow ja hiljaisuus ovat vahvoja trendejä maailmalla. Yli 70 prosenttia elää kaupunkimaisissa ympäristöissä. Yli 55 desibelin taustamelu aiheuttaa ihmisille stressiä.

Ihmiset kaipaavat lomilleen paikkoja, jossa on hiljaisuutta ja puhdasta luontoa.

– Tutkitusti jo pienikin kävely metsässä vähentää ihmisen stressitasoa. Pohjoisessa Keski-Suomessa riittää luontoa ja hiljaisia alueita, mutta niitä on vielä aika vähän osattu hyödyntää ja markkinoida.

Yrityksellä on Saarensalmella neljä viiden tähden lomamökkiä. Kesäisin käyttöaste on todella hyvä, ja uudella ajattelulla käyttöastetta halutaan lisätä muihinkin vuodenaikoihin.

Hiljainen tekeminen on rauhallisen olemisen ohella yrityksen johtoajatus. Kunnan kanssa on vahvistumassa maakauppa, jolla hiljaisuuden aluetta varmistetaan – yrityksen omistukseen tuli yhden mökin vieressä oleva mahtava pirunpelto, luontoäidin jääkauden aikana muovaama valtavien kivilohkareiden esiintymä.

Alueelle tehdään pitkospuista luontopolku, mutta ajatuksena on mennä vielä pidemmälle. Asiakkaille sinne tulee mahdollisuus rauhoittaa mieltään rakennella kivi-fengshuin tyyliin erilaisia asetelmia.

– Kivi-fengshui on maailmalla nouseva trendiharrastus. Monet

uskovat, että kivillä on puhdistavia ja parantavia voimia. Kiviä käytetään kotona ja puutarhassa tuomaan luontoa lähelle asujia, niissä on pysähtyneisyyttä ja rauhallista jin-energiaa. Harrastajat myös latovat kiviä päällekkäin eri asentoihin, ottavat kuvia ja lähettävät kuvia kivistä toisilleen. Kivien latominen on hiljaista ja terapeuttista puuhaa, sanoo Noora Tuikkanen.

Noora Tuikkanen on valmistumassa myös hopeasaven muotoilijaksi. Hän voi ohjata asiakkaita koruntekoon hopeasavesta.

– Koru muotoillaan, poltetaan ja hiotaan. Siitä tulee kaunis, uniikki, 99,9 prosenttista puhdasta hopeaa oleva koru, hän kertoo.

Metsokorven lomamökki Kinnulan ja Pihtiputaan välisessä erämaassa on oma lukunsa. Viiden tähden loma-asunto sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä asutuksesta.

– Aiemmin markkinoimme sinne mönkijäsafareita, mutta se ei vetänyt riittävästi. Vaihdoimme vauhdin ja melun vastakohtaansa, alueen luontaiseen vahvuuteen eli hiljaisuuteen. Se otetaan nyt mukaan markkinointiimme. Voi olla, että kaupunkilaiselle Kiinasta voi olla melkoinen elämys yöpyä siellä karhujen ja susien mailla, alueella, jossa kännykätkään eivät välttämättä pelaa, sanoo Juha Tuikkanen.

– Se voi monelle olla rohkeuden koe: uskaltaako olla siellä keskellä ei mitään, kahdeksan kilometrin päässä sivistyksestä. Mutta siellä jos missä voi nauttia hiljaisuudesta, rauhoittua ja kääntää mielensä mittari stressivapaalle vaihteelle.

Teksti ja kuva: Esa Kilponen

0400 0400 388 388 426 426 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖASENNUKSET

MURTO-/VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄT MURTO-/VIDEOVALVONTAJÄRJESTELMÄT SÄHKÖSUUNNITTELU SÄHKÖSUUNNITTELU

t SAARIJÄRVELTÄ MYÖS U/ OSAMAKSS! RAHOITU

NYT kaikkiin PÄÄLTÄAJETTAVIIN leikkureihin (myös traktorit) kuvan peräkärry samaan hintaan! (voi käyttää myös kottikärrynä) MYYNTI HUOLTO VARAOSAT VARUSTEET (Halpa-Hallia vastapäätä)

0500 245 062 Päivystys/varaosat:

045 132 2928

Avoinna ma–pe 8–17, la 10–14.

KAIKENLAISET HIRSIRAKENNUKSET höylä-, lamelli- ja pyöröhirrestä.

Syötekuja 3, 43250 KOLKANLAHTI Puh. (014) 439 700, fax (014) 439 701 syotehuvilat@syotehuvilat.fi, www.syotehuvilat.fi

HUMPILTA HUUTO KUULUU Jussi Halttunen

Uusi kirja ilmestyy kesäkuun alussa 2017.

Kovakantinen kirja sisältää 30 parasta juttua Humpin kylältä sekä taiteilija Matti Louhen laatiman mustavalkoisen piirroskuvituksen.

Saatavana Karstulan KIPA:sta tai suoraan kirjoittajalta (sotasavotta@gmail.com). Hinta 30 €.

19

KESÄSEUTU

Rakennusliike Eetu Ihalainen Oy Rakennustyöt, peltityöt, kattoremontit, räystäskourut, kattoturvatuotteet ym.

p. 0400 636 404 Laurilantie 49, Pihtipudas

20

Maailman hienoin huoltsikka Niemenharjun Matkailukeskuksen arkkitehtuuri ihastutti brittiläisen arvostelijan.

Maailman hienoin huoltoasema löytyy Pihtiputaalta. Viime syksynä Nelostien varressa avattu Niemenharjun Matkailukeskus sai yllättävän ja samalla mahtavan tunnustuksen, kun brittiläinen arkkitehtuuriin erikoistunut Design Curial -verkkosivusto listasi toukokuussa vuoden 2017 parhaat huoltoasemat. Niemenharju nappasi kärkipaikan, kakkoseksi ylsi Arcadia Route 66 Oklahomassa USA:ssa ja kolmanneksi huoltoasema ja hampurilaisravintola Batumi Yhdysvaltain Georgiassa.

– Tämä on ollut meille aivan huippujuttu. Olemme saaneet paljon hyvää palautetta ja huomiota. Järjestämme kakkukahvit valinnan kunniaksi 13. kesäkuuta, kertoo huoltoasemayrittäjä Olavi Kolehmainen.

– Kun näin arkkitehdin suun-

nitelmat valmisteluvaiheessa, tiesin jo silloin, että tästä tulee kaunis asema, joka kerää huomiota, hän jatkaa.

Huoltoaseman on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Studio Puisto. Rakennuksen suunnitteluun osallistunut arkkitehti Emma Johansson kertoi Keskisuomalaiselle, että ryhmän tarkoitus oli erilaista, raikkaampaa ja modernimpaa.

Modernin ilmeen rakennukselle antaa mahtavan jykevä ja ilmava puinen katos. Myös sisätiloissa on onnistuneesti käytetty puuta.

Niemenharjun Matkailukeskuksen rakennuttaja ja omistaja on Pihtiputaan kunta. Kolehmainen perheineen on tiloissa yrittäjänä.

– Alku on mennyt suhteellisen

mukavasti. Olemme opetelleet työhömme ja päivä päivältä hommat sujuvat paremmin. Olemme valmiina vilkkaaseen kesäsesonkiin. Ruokalistamme uusiutuu, kun Marja Hakkarainen aloitti ravintolapäällikkönämme, Kolehmainen sanoo.

Alueella on nyt myös ”virallinen” Pihtiputaan Mummonmökki, perinteisen punainen ja hirsistä tehty. Pihtiputaan Mummon Aune Turusen edustustalossa ei asu kukaan, mummo pitää siellä silloin mm. satutuokioita. Mökkiä vuokrataan esimerkiksi pienten perhejuhlien tai kokousten pitopaikaksi. Kiinnostuneet pääsevät sinne kurkkaamaan muulloinkin.

Teksti ja kuva: Esa Kilponen

Paikalliset palvelut helposti verkossa

Jäähilettä saa Viitasaaren taajamastakin

Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan ja Kivijärven erilaisia palveluita on koottu verkkopalvelu Paikalliset.fi:hin. Sen käyttöliittymä toimii hyvin eri laitteilla: tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella.

Karttapohjaiseen internetsivustoon on koottu muun muassa yritysten, kuntien ja yhdistysten palveluita helposti löydettävään

Viitasaaren kaupunki selvittää parhaillaan kalankäsittelytilan ja jäähileaseman mahdollista rakentamista keskustaajaman läheisyyteen. Kalastajien kaipaamaa jäähilettä on kuitenkin jo tällä hetkellä tarpeen vaatiessa Mustaniemestä. Hilettä saa arkipäivinä normaaliin työaikaan. Jäähile tehdään vesijohtovedestä. Jään hakemisesta on sovittava ennakkoon puhelimitse. Hilettä voi tiedustella Juha Hämäläiseltä, 045 130 1920.

muotoon. Haku palvelee kesämatkalaisia, tapahtumissa ja käyntikohteissa vierailevia, satunnaisia poikkeajia ja myöskin paikallisia.

Palvelu ja tiedot: www.paikalliset.fi Listätietojapalvelusta saa myös puhelimitse 044 459 6833 (Marja Vähäsarja) tai 050 544 6638 (Visa Törmälä).

KESÄSEUTU

Löytyykö �ieltä hyvä arki?

Vuokrattavana Pihtiputaalla

TAHKONIEMEN LEIRIKESKUS Perhejuhlat, kokoukset, virkistyspäivät.

Majoitustilat 39:lle, sali, rantasauna ja laavu.

Tied. p. 014 579 1121 Pihtiputaan srk

Kymönkosken TaideKesä avautuu keskikesään Viitasaarella Kymönkosken XII TaideKesää vietetään 2.7.– 6.8.2017 teemalla Eläimellistä menoa ja seesteisiä hetkiä. Kesänäyttelyyn osallistuu kolmekymmentä taiteilijaa ja käsityöläistä, heistä kolme tulee Kreetalta.

Näyttelyn avajaiskonsertissa esiintyy La Kala -ooppera ja Henry Raatikainen viulu.

Päätöskonsertti on Olavi Virta -laulukurssin päätöskonsertti.

Kyseessä on Viitasaaren ainoa taiteen ja kädentaitojen kansainvälinen myyntinäyttely. Näyttely on avoinna päivittäin klo 12–18 Kymönkosken nuorisoseurantalolla, osoitteessa Kellantie 9, Kymönkoski.

Pääsymaksu 2 €, lapsille vapaa pääsy. Nuorisoseurantalolla on kiva näyttelykahvio.

Kymönkosken TaideKesä on sekoitus perinteistä käsityötä ja koMari Waali keellista taidetta.

Kesätarjouksena kahvi ja voisilmäpulla 3,00 € (ajalla 1.6-31.8.).

– LÄHELTÄ, TUORETTA, LISÄAINEETONTA JA MAISTUVAA!

Vehnänjyvästä joka päivä samana päivänä leivotut herkulliset leivät, pullat, patongit ja sämpylät.

Meiltä myös täytetyt patongit sekä salaattiannokset haluamillasi täytteillä.

Valmistamme lisäksi erikoiskahveja, haudutettua teetä, ym. ym.

Tilauksesta täytekakkuja ja voileipäkakkuja.

Meiltä myös pitopalvelua!

Polttopuut, Puutarhakate materiaali * Noudettuna * Kuljetettuna * Lahjakortit

T. Miekkavaara 040 569 6236

metsatilat.fi Viitasaari Huopana 9,5 ha Puusto 400 m3. Isoniementien varressa hyvä puuhapalsta!

Muuruejärven rantaa n. 260 m, jossa yksi rantarakennuspaikka loma-asunto rakentamiseen.

Hp. 32 000 €.

Pihtipudas Seläntaus 5,5 ha Puusto 600 m3. Kurkilahdentien päässä Alavajärven rantaan noin 230 m matkalta rajoittuva pieni tila, jolla hyvällä paikalla yksi rakennuspaikka loma-asuntorakentamiseen.

Hp. 38 000 €.

oheistuotteineen oheistuotteineen -- oheistuotteineen sadevesijärjestelmät sadevesijärjestelmät -- sadevesijärjestelmät - kattoturvatuotteet kattoturvatuotteet -edullisesti kattoturvatuotteet ja nopeasti edullisesti edullisesti ja ja nopeasti nopeasti

Kannonkoski Vuorilahti 1,0 ha Kaksi yleiskaavatonttia Kannonkosken ja Viitasaaren rajalla Vuorilahdessa kalaisan Vuosjärven länsirannalla. Rakennuspaikoille on hyvä henkilöautolla liikennöitävä tie perille saakka, joka tehty muutama vuosi sitten. Tontit myydään yhtenä kokonaisuutena.

Hp. 45 000 €.

Tied. Jussi Miekkavaara 0400 345 212.

Myynti Myynti suoraan suoraan Myynti tehtaalta Myynti suoraan suoraan tehtaalta tehtaalta p. tehtaalta p. 040 040 8235 8235 938 938 p.

040 8235 938 p.

661 040 938 p. 0400 04008235 661 379 379 p.

661 379 p. 0400 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi

www.taipaleenteras.fi www.taipaleenteras.fi www.taipaleenteras.fi

Keskustie 20 C, Jyväskylä, p. 045 341 6990 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

KIRPPUTORI KELLARI Avoinna: ma 9.30–15, ti-pe 9.30-17 la 10-14

Keskitie 1, Viitasaari 014 570 632

Jalkahoitaja Mari Koponen (jalkojenhoidon ammattitutkinto/lähihoitaja)

koti- ja hoitopaikkakäynnit

Puh. 040 8416 024

Leipomo-kahvila Vehnänjyvä Pappilantie 4-6, 44500 VIITASAARI P. 046 9230 710 posti@vehnanjyva.com www.vehnanjyva.com

Meiltä pitopalvelua ja kaikki herkut kesän juhliin!

KAIKENKATTAVAT LVI-TYÖT JA PALVELUT mm. maa-, ilma-vesi, ilmalämpöpumput ja aurinkoenergia

Meiltä myös aurinkovoimalat

3 kWp 3-vaihejärjestelmä alkaen

4605€ sis. alv 24%

HUIPPU-UUTUUS!

GREE:n patentoimalla 2-aste kompressorilla ennennäkemätöntä lämmitystehoa vielä -30C asteen steen lämpö lämpötilassa p tilassa

U-Crown 35-A/W

Kesäinen

perusasennuksella

1890€

KAIKKI LVI-TYÖT JA NYT MYÖS SÄHKÖASENNUKSET!

p. 040 153 4181 • info@lvimore.fi • www.lvimore.fi

Keskitie 3 44500 Viitasaari Puh. 014 888 896

Myös kaikenlaiset MÖKKISÄHKÖT

alk.

649€

Lämpöpumppujen ja kylmiöiden kaikkien merkkien huollot ja korjaukset.

Myös rahoitus!

KKA I A P U L E T T HERKU ,

rannalla Keiteleen uistossa p Por thanin Leivomme tilauksesta leipomotuotteita.

Porthan puiston LOTTAMAJA

p. 0400 544 671 | Porthaninkuja 1, Viitasaari

21

KESÄSEUTU Erhard Sprenger

ÄLÄ A MISSA !

NÄITÄ

TAPAHTUMA TOP 7 VIITASAARI

LA 10.6.

KESÄNAVAUS: SINI SABOTAGE, HOTELLI PIHKURI LA 1.7.

WILMA-MARKKINAT TORIALUEELLA

Musiikin aika tutkii taidetta ja autonomiaa Musiikin aika -festivaalin (4.–9. heinäkuuta) kolme kurssia ovat saaneet tänä vuonna yli 100 hakemusta yli 30 maasta, mikä lienee kesäakatemian tähän astinen ennätys.

Festivaaliteema Musiikin ajassa on taide ja autonomia (Art & Autonomy) vuorovaikutusyhteiskunnan keskellä.

Festivaalin kaksipäiväinen puheohjelma tarttuu taiteen, identiteetin ja autonomian nykypäivän haasteisiin.

Molempina seminaaripäivinä järjestetään ilmainen kuljetus Jyväskylä-Viitasaari-Jyväskylä, joka saapuu Viitasaarelle seminaaria varten ja lähtee takaisin illan konserttiohjelman jälkeen.

Viitasaarella harvinainen suomalaisen säveltäjän sävellyskonsertti kuullaan perjantaina 7.7., kun Uusinta Ensemble ja kanadalainen Quatuor Bozzini tulkitsevat nuoren

säveltäjän Sebastian Hillin teoksia.

Vierailevana ensemblena on ensimmäistä kertaa Suomessa esiintyvä Talea Ensemble New Yorkista. Yhtye esittää muun muassa festivaalin säveltäjävieraan James Dillonin teoksen New York Triptych ja festivaalin tilausteoksen säveltä-

jä Jouni Hirvelältä. Muita ulkomaisia vierailevia yhtyeitä ovat norjalainen saksofoni-haitari-kontrabassotrio POING. Festivaalin kooltaan suurin yhtye on tällä kertaa Susanna Mälkin opettaman kapellimestarikurssin orkesteri, joka koostuu International Ensemble Modern Academyn opiskelijoista, Ulysses-verkoston nuorista ammattilaisista sekä Sibelius-Akatemian opiskelijois-

ta. Kurssin kahdessa virtuoosisessa loppukonsertissa 8.–9.7. kuullaan teoksia mm. Magnus Lindbergiltä, Veli-Matti Puumalalta, Pierre Boulezilta ja Thomas Adésilta.

Festivaalin taiteellinen johtaja Johan Tallgren kertoo ohjelmistosta: – Päätimme kättelyssä sivuuttaa kansalliset suurmiehet ja sodat, ennemmin keskittyä siihen, mitä itsenäisyys ja identiteetti tänään tarkoittavat tekijän kannalta. Miten läpinäkyvyys kohtaa keisarin uudet vaatteet? Luoko säveltäjä tai kapellimestari näkemyksensä itse vai yhteistyössä? Johdatteleeko media meitä itsevarmasti?

22

TI 4.7. – SU 9.7.

MUSIIKIN AIKA NYKYMUSIIKIN FESTIVAALI PE 14. – LA 15.7.

TRAKTORIJATZIT SUOVANLAHDEN MYLLYTUPA LA 22.7.

MIDFINLAND TRUCKMEETING KESKUSTA-ALUEELLA

TOP 5 PIHTIPUDAS LA 10.6.

KESÄMARKKINAT TORIALUEELLA KE 28.6. – SU 2.7.

KEIHÄSKARNEVAALIT URHEILUKENTÄLLÄ LA 22.7.

RIIHIROCK RAJALAN RIIHI AREENA

markkinoille saapuu lähes 140 torikauppiasta, mukana kunnioitettava määrä paikallisia käsityöläisiä ja tuottajia.

Wilma-markkinoiden tuotto menee lyhentämättömänä viitasaarelaisten nuorten, vammaisten ja vanhusten tukemiseen.

Järjestö avustaa myös nuoria kansainväliseen toimintaan.

Mari Waali

SU 2.7.

KALAVESTIVAALIT LUOTOLANSAARESSA

Mari Waali

Wilma-markkinoilla viihdytään LC-Viitasaari Porthanin organisoima Wilmamarkkinat kerää Viitasaaren keskustaan joka vuosi satapäisen markkinakansan. Tänä vuonna Wilma-markkinat järjestetään lauantaina 1.7.

Markkinoilla tavataan tuttuja ja tuntemattomia, kuullaan kesäisiä puheita, yritysesittelyjä, seppelöidään Wilma-patsas, heitetään tikkaa, arvataan torin suihkulähteessä uivien kalojen määrä, valitaan Viitasaaren Wilma ja viihdytään.

Vuodesta toiseen

SU 2.7.

ARVONPÄIVÄT TUULENSUUSSA KESKUSTELUA KULTTUURISTA

LA 22.7.

SUURET RAVIKARNEVAALIT HIEKAN HIPPOS

Markkinakansan juhlahumua riittää Wilma-markkinoilla vuodesta toiseen. Tapahtuma on yksi suosituimmista kesätapahtumista Viitasaarella.

LA 29.7.

ALVAJÄRVEN YMPÄRIAJO MAANTIEPYÖRÄKILPAILU

KESÄSEUTU

KESÄ 2017!

TOP 5 KINNULA LA 1.7. – LA 8.7.

KINNULA COMEBACK 2017 K-S PALOKUNTANUORTEN LEIRI KE 5.7. – SU 9.7.

KINNULA-PÄIVÄT, AVAJAISET KE URHEILUKENTÄLLÄ TO 6.7.

MÄKIAUTOKISA POLLOJENMÄELLÄ TO 6.7.

AKAT AIROISSA JOKANAISEN SOUTUKILPAILU TO 6.7.

KIRPPISHÄSSÄKKÄ SOMPATALON PIHA-ALUEELLA

TOP 3 KIVIJÄRVI LA 15.7.

SANKOHIIPIMISEN SM-KISAT HANNUNKIVEN LOMAKYLÄ TI 18.7. – TO 27.7.

KIVIJÄRVI SOI PÄÄTÖSKONSERTTI 27.7.

PE 28.7.

KUKKOMARKKINAT KESKUSTA- JA TORIALUE

TOP 3 KANNONKOSKI LA 1.7.

KANNONKOSKI-PÄIVÄT TORITAPAHTUMA JA ILTAOHJELMAA LA 2.7.

ANTIN SOITTO JA TERVASKANTO - VALINTA NUOTTALASSA LA 15.7.

HEINÄSEIPÄÄNHEITON SM URHEILUKENTÄLLÄ

NÄMÄ ON VÄ! Ä T H Ä N

Rokkaamaan vaikka lättähatulla Rajalan Riihellä Pihtiputaan Elämäjärvellä rokataan yksipäiväinen RiihiRock lauantaina 22. heinäkuuta. Toisen kerran järjestettävään festivaaliin myydään hyvän palvelutason varmistamiseksi maksimissaan 2 000 lippua.

Etkot pidetään jo perjantaina 21.7. festivaaliravintolan ulkoalueella. Perjantain ja lauantain väliseksi yöksi voi leiriytyä paikan päälle.

Oman erikoispiirteensä tuo se, että RiihiRockiin voi matkata myös lättähattujunalla, jonka reitti kulkee Jyväskylästä Pihtiputaalle ja ta-

kaisin.

Mukaan otetaan matkustajia Vihtavuoren, Laukaan, Suolahden, Äänekosken, Saarijärven, Kannonkosken ja Viitasaaren Keitelepohjan väliasemilta. Pihtiputaan päätepysäkiltä järjestetään linja-autokuljetukset festivaalialueelle.

Junan tarkat aikataulu- ja hintatiedot löytyvät osoitteista www.keitelemuseo.fi ja www.riihirock.fi Muitakin yhteiskuljetuksia tullaan järjestämään.

Pääesiintyjäksi on saatu letkeään countryhenkeen sopiva J. Karja-

lainen. Muut esiintyjät ovat Pauli Hanhiniemi ja Retkue, Town of Saints Hollannista, Aurora, Feeniks, Walka – Trio Metrics, Leevi and The Leavingsin musiikkia soittava Leewings, Major Rager, Hullu Elämä ja Be Silent. Oheisohjelmassa on lauantaina Arttu Mielityisen FMX-show.

Lippuja myyvät muun muassa Viitasaarella Kuppilan Kukka, netissä lipputoimisto.fi, Pihtiputaan Neste, Rajalan Riihi ja Kinnulassa Parturi Kampaamo Sadun Sak-Set.

Suomen Latu

Kotiseuturetkiä kylille Kinnulassa Kinnulassa pääsee tänä kesänä opastetuille kotiseuturetkille eri kylille.

Ensimmäiset kierrokset ovat 18. heinäkuuta. Kierroksella kylän esittelijät kertovat tarinoita merkkihenkilöistä ja erikoisista paikoista.

Kyläkierroksia järjestetään todennäköisesti kolme. Yhdellä kerralla ei ehdi kaikille kylille. Myös

kirkonkylä saa oman kierroksensa.

Tarinoiden lisäksi osallistujia hellitään tarjoiluilla. Kierroksille järjestetään kyyditys.

Toisiaan Kinnulan kylät haastavat 18. elokuuta urheilukentällä. Haastelajit ovat vielä salaisuus, mutta listalla saattaa olla esimerkiksi pussijuoksua ja köydenvetoa.

Palokuntanuoret leirillä Kinnulassa Kinnulan kesää ja perinteisiä Kinnula-päiviä säväyttää tänä vuonna nuorisopalokuntaleiri, johon odotetaan noin 150 leiriläistä.

Keski-Suomen Pelastusalan Liiton järjestämä leiri pidetään Keskuskoululla 1.–8. heinäkuuta.

Kinnula-päivät järjestetään 5.–8. heinäkuuta. Leiriläiset osallistuvat Kinnu-

la-päivien lasten olympialaisiin. Leiri järjestää myös sammutusnäytöksen.

Kinnula-päivillä kulttuuria on tarjolla muun muassa Muholan kylällä, jossa Muttiteatteri esittää Kivenpyörittäjän kylää.

Kirjastossa pääsee ihailemaan kattavasti kunnan omistamia taideteoksia, sillä ne kootaan yhteisnäyttelyyn.

Metsähotelli tarjoaa vaihtoehtoja yöpymiseen.

Nuku ilmaiseksi metsähotellissa Koirasalmella Salamajärven kansallispuisto Kivijärven, Perhon ja Kinnulan alueella on yksi neljästä kohteesta Suomessa, johon voi varata maksuttoman metsähotellipaikan Suomen Ladun Nuku yö ulkona -tapahtumaan 17.–18.6. Koirasalmen Metsähotelli on 200 yöpyjälle rakennettu matalan kynnyksen vaihtoehto kokea yöpymiselämys luonnon helmassa.

Sieltä voi varata oman luontohuoneen järjestäjien pystyttämistä retkeilyteltoista, riippumatosta tai puolijoukkueteltasta,

mutta liikkeellä kannattaa olla heti, sillä paikat ovat erittäin haluttuja. Itsellä tulee olla mukana muut retkeilyvarusteet, kuten makuualusta, makuupussi ja tarvittavat vaatteet.

Myös oman teltan kanssa voi tulla paikalle, mutta silloinkin pitää ilmoittautua kuten ”huoneen” varaajien.

Ruuan voi valmistaa itse tai ostaa kioskista. Tapahtumassa on runsaasti erähenkistä ja liikunnallista ohjelmaa kaikenikäisille frisbeegolfista mindfullness-hetkiin.

23

KESÄSEUTU

HILMONKOSKEN LAVA Hilmonkoskentie 224, Kannonkoski

KESÄ 20 1 7 LA 24.6. Huikon Veljekset TO 6.7. Wähäkosket TO 13.7. Kalle Jussila & Ari Nylundin ork.

LA 15.7. Kesälomatanssit Kannonkosken Pelimannit - vapaa pääsy TO 20.7. Ippe. Mansikka TO 27.7. J. Eskelinen & Onnenkulkurit TO 3.8. Jussi Roponen

Klo 20–01 • Liput 15 €

TERVETULOA VIIHTYMÄÄN!

Luotettavaa ja joustavaa matkantekoa taksilla.

TAKSIN TILAUSNUMERO ON

0100 86644 1,25€/puh + 1,00€/min + pvm/mph

Välitämme taksit Saarijärven, Uuraisten, Laukaan, Konneveden, Äänekosken, Hankasalmen, Toivakan, Joutsan, Viitasaaren ja Korpilahden alueella

Kaivinkone- ja traktoriUrakointia

Nyt palaa aika entinen Pasalan hirsinavettagalleriassa voi tutustua entisajan esineistöön ja ilmakuviin.

Pasalan Hietalan pienessä hirsisessä navetassa on kesällä taas kuhinaa. Lehmät lähtivät sieltä jo aikapäiviä sitten pois, mutta nyt elämä palaa sinne toisessa muodossa: Urpo ja Leena Minkkinen ovat valjastaneet navetan poikkitaiteellisen näyttelyn pitopaikaksi, pienimuotoiseksi hirsinavettagalleriaksi.

Navetassa ja sen yhteydessä olevassa ladossa on esillä Jaakko Tähden valokuvia, Leenan käsin tehtyjä skräppi-kortteja ja Urpon valokuvaamia ilmakuvia Viitasaaren eri kyliltä valkokankaalle tykitettynä.

Sen lisäksi nähtävillä on vanhaa maatalouden esineistöä hevosvetoisesta karhista harmaaseen Fergu-traktoriin. Myös Urpon käyttämät lentovehkeet ovat nähtävillä.

– Navetta rakennuksenakin on mielenkiintoinen. Vuonna 1960 valmistuneen navetan rakentamisessa on hyödynnetty vanhoja 1700- ja 1800-luvuilla veistettyjä hirsiä, Urpo Minkkinen esittelee.

– Nyt nekin vanhemman ikäpolven ihmiset, joilla ei ole tie-

Paletti palvelee Kyyjärvellä!

Traktorityö Panu Kauppinen ky, Kalaniemi p. 040 831 4941

Autokouluun

Pihtipudas–Viitasaari–Keitele– Kinnula–Vesanto

puh. 040 821 0190 www.pihtiputaanautokoulu.fi

Sepon Kulta www.seponkulta.fi

HEMPAN RENGAS OY YLI 20 VUOTTA RENGASPALVELUA!

TERVETULOA!

VESIKASVIEN NIITTOA Kaikki saman katon alta...

Ma–pe 10–19, la 10–17, su 12–18 ma–la 8–21, su 10–21

Tmi Perttu Korhonen P. 044 9909 256 ptakorhonen@gmail.com 24

Navetan ja ladon kunnostamisessa ja varustamisessa näyttelyksi ei Urpo Minkkisen mukaan ole sinällään mitään järkeä. Se on ollut työläs, mutta samalla mielenkiintoinen projekti.

– Jos jostain tykkää, sitä pitää tehdä. Ja jos siinä sivussa saa muille ihmisille hyvän mielen, se on minulle tärkeä asia, sanoo Minkkinen.

Minkkiset pitävät näyttelyä avoinna muutaman tunnin jaksoissa heinä-elokuussa, noin kymmenen kertaa. Näyttelyn lomassa on pieni kahvio.

Varjoliitimellä lentävä Pasalan kesäasukas Minkkinen lupaa arpoa kaikkien kävijöiden kesken maisemalennon kyydissään syksyisen Viitasaaren yllä.

Ensimmäinen näyttely on lauantaina 1.7. iltapäivällä. Näyttelypäivistä ilmoitellaan tarkemmin Seudussa ja kylätalon ilmoitustaululla.

Teksti ja kuvat: Esa Kilponen

Kivijärvi soi klassista ja keveää Kivijärven kesän ykköstapahtuma Kivijärvi soi järjestetään taas heinäkuussa 2017. Vetovastuu tapahtumasta on Kivijärven Kotiseutuyhdistyksellä.

Ensikertalainen kävijä on varmasti ällikällä lyöty korkeasta musiikin tasosta, josta saadaan nauttia paikallisella seurakuntatalolla pidettävissä klassisen musiikin laulukonserteissa. Tämä johtuu kansainvälisestä laulajien mestarikurssista, joka toteutetaan 18.–27.7.

Konsertit keräävät yleisöä paitsi Kivijärveltä myös muista pohjoisen

Keski-Suomen kunnista. Tänä kesänä konsertit kuullaan 21.7. ja 27.7.

Mestarikurssin opettajana toimii tuttuun tapaan professori Jenny Anvelt-Scarafoni. Konserttisäestäjänä toimii Iivari Ilja, joka on Viron musiikki- ja teatterikoulun professori.

Lisäksi tarjolla on kaksi muutakin konserttia: 19.7. Tainiomäen uudella koululla esiintyy Kaija Kärkinen & Ile Kallio -duo.

23.7. töräyttelee torilla Kauhava Big Band 17 soittajan ja solistien voimin.

Niemenharjun ja Hilmonkosken lavat tanssittavat kesäihmisiä

Rengastie 3, 44500 Viitasaari puh. 014 571 222 www.hempanrengas.fi

Ota yhteyttä, suunnitellaan yhdessä!

Myös heinän niitot pellolla.

tokonetta käytössään eivätkä ole voineet käydä netissä katsomassa ilmavalokuvia kotikylältään, pääsevät niitä nyt valkokankaalta näkemään.

ma–pe 10–18, la 10–16

Vaasantie 2, 43700 Kyyjärvi

www.palettikauppakeskus.fi

Pihtiputaan Niemenharjun lavalla tanssitaan kesällä huippuartistien tahtiin. Kausi avataan juhannuksena, jolloin aattona 23.6. lavalle nousee Maarit Peltoniemi & Coralia. Juhannuspäivänä tahdit takaa Kalle Jussila ja Ari Nylundin yhtye.

Viikonlopputansseja on myös keihäskarnevaalien yhteydessä 1.7. ja venetsialaisissa 26.8.

Lisäksi heinä–elokuussa tarjolla on suosittuja sekahakutansseja keskiviikkoisin. Tämän sarjan aloittaa 5.7. Tomi Markkola Fernet-yhtyeineen.

Montakaan valssia ei kuulla sen

sijaan erikoistorstaina 6.7. jolloin lavalle nousee rytinällä Popeda.

Majoitus- ja lippupaketteja sekä tanssilippu- ja ruokailupaketteja tarjoaa läheinen Niemenharjun Matkailukeskus.

Kesäisiä tunnelmatansseja järjestetään myös Hilmonkosken perinteikkäällä lavalla Kannonkoskella. Tansseja järjestetään juhannuslauantaina sekä heinäkuun neljänä torstaina. Tanssittajina ovat Wähäkosket, Kalle Jussila, Ippe Mansikan orkesteri ja Onnenkulkuri ja J. Eskelinen.

TAIDENÄYTTELYITÄ Viitasaari 1.7.–24.7. Suomi 100v-juhlanäyttely: Suomen taiteen kultakauden mestareita, Keski-Suomen Osuuspankin pohjakerros 2.7.–6.8. Kymönkosken XII TaideKesä ”Eläimellistä menoa ja seesteisiä hetkiä”.

Kymönkosken nuorisoseurantalo.

3.7.–28.7. Riitta Hytönen-Pasasen tekstiilitaidetta ”Langat käsissä 50 vuotta”, kirjaston galleria.

Kinnula 3.–31.7. Kinnulan kunnan omistamien taideteoksien näyttely, kirjasto.

Kannonkoski 5.6.–30.6. Voimaa vanhuuteen -näyttely, kirjasto.

3.7.–18.8. Kannonkosken Martat ry:n kuppinäyttely, kirjasto.

Pihtipudas 1.6.– 31.7. Eeva Nuutisen taidenäyttely, Terveyskeskuksen TK-Galleria.

24.7.–30.7. Elämäjärven näyttelyviikko: Haaskan Esko (Esko Kanasen muistonäyttely) ja Elämänpuu (valokuvanäyttely yhteisötaideteoksen synnystä). Mäntypirtti.

1.8.–30.9. Seija Hopposen taidenäyttely, Terveyskeskuksen TK-Galleria.

Meilta saat helposti varaosat, tarvikkeet, huollot seka asennukset - paikallisesti ja takuuvarmasti!

rs·--

L-

Oikein saadetty ilmanvaihto - raikas sisailma llmanvaihtojarjestelman mittaus ja optimointi takaavat mahdollisimman hyvan sisailman koko kotiisi. Saadon yhteydessa kannattaa vaihdattaa mybs suodattimet.

Kappa, kerihtimet, rännäli ja rukin kela, siinä muutamia esineitä hirsinavettagalleriassa.

01ta ja kysy lis, a o14 410 41 .., 0;·

--J

KESÄTEATTEREITA Viitasaari Viitasaaren Teatteriyhdistyksen Telttateatteri: Jarmo Harjula: ”Hilkka ja Punahilkka”. Aikon Kartanolla 17.7.–6.8. Puh. 040 592 3040.

Viitasaaren Teatteriyhdistyksen Telttateatteri: Johanna Törmälä: ”Sinivalkoisia sirpaleita”. Aikon Kartanolla 12.7.–6.8. Puh. 040 592 3040.

Kannonkoski Teatteri ReTe: Tuomas Kyrö ja Snoopi Sirén: ”Iloisia aikoja - Mielensäpahoittaja”. Vuoskosken kesäteatterissa 1.–2.7.

Puh. 044 515 8914.

© Bisnode 2016

Pihtipudas Elämäjärven kesäteatteri: Seppo Lappalainen: ”Avioliitto-komedia”.

Elämäjärven Mäntypirtillä 28.6.–12.7. Ohjaus: Anne Rauhala.

Puh. 0400 286 045.

Kivijärvi Kivijärven kesäteatteri: Veikko Huovinen: ”Heiskasen hulvattomat Huoviset”.

Hannunkiven Lomakylässä 31.7. Ohjaus: Sakari Kirjavainen. puh. 0400 429 915.

Porukalla pyörän päällä Kannonkoskella Kannonkoskea pitkin ja poikin voi tänä suvena pyöräillä porukalla.

Lähtö on keskiviikkoiltaisin torilta. Lenkkien pituus on 20–30 kilometriä.

Kesäpäivänseisauksena 21.6. on erityinen tempaus. Kannonkosken pyöräilijät tapaavat kuntien rajamailla Kivijärven pyöräilijät. Tavoitteena on sadan pyö-

räilijän kohtaaminen Yläpään risteyksessä Suomi 100 -hengessä.

Järjestäjinä ovat Kiho ja liikuntatoimi. Keskiviikkopyöräilyt jatkuvat syyskuuhun.

,,f�

ILMASTOINTIHUOLT�l

Kinnula Muttiteatteri: Heikki Turunen: ”Kivenpyörittäjän kylä”.

Muholan monitoimitalolla 1.7.–5.8. Ohjaus: Matleena Väisänen.

Puh. 0400 798 747.

KESKI-SUOMEN

Tervetuloa myymalaamme: Miilukatu 6, 40320 Jyvaskyla, www.ilmastointihuolto.com

Laadukasta, monipuolista ja mahdollisimman ympäristöystävällisistä pesupalvelua • • • •

vesipesu kemiallinen pesu mattopesu työvaatepesu- ja korjauspalvelut yrityksille • pöytäliinojen vuokraus • kuljetuspalvelut PALVELUPISTEEMME: Viitasaari, Sisustus Wilma, Keskitie 5 Pihtipudas, Outletmyymlälä, Putaanportintie 11

Ruusutie 4, 43100 Saarijärvi puh. 014-421 602 Palvelemme ma–to 8.00–16.00, pe 8.00–15.00 25

KESÄSEUTU

Tervetuloa palvelevaan K-supermarket Viitasaareen

K-supermarket Viitasaari Postikuja 1, 44500 Viitasaari puh. 010 4237200

MA-LA 7-21, SU 11-20

LVI

JUKKA PELTOLEHTO VESANTO

OY

0400 909 107 jukka@peltsi.net

• Putkiasennukset ja saneeraukset • Tarvikemyynti

Bevitamed haavageeli 50 g Ihon pienille pintavaurioille ja auringon polttamiin.

11,90€ Nopeuttaa paranemista.

JA HUOLTO PELAA... kylmälaitteet kodinkoneet ilmalämpöpumput

norm. 14,28 €

Tarjous voimassa 7.8. asti.

Viitasaaren Apteekki www.viitasaarenapteekki.fi

www.peltsi.net

ma–pe 9–19 • la 9–16 • su 11–14

Ammattitaitoista ISÄNNÖINTIÄ ja KIINTEISTÖNVÄLITYSPALVELUITA vuosikymmenten kokemuksella!

Välitämme, osto- ja myyntitoimeksiantoina

TONTIT JA METSÄT

KL-Huolto ja Sähkö Keskitie 56, Viitasaari P. 0500 547 254 www.kl-huoltojasahko.com

Kesä alkaa Stemmasta!

UUSI KOKO!

AALTO

jenkkisänkypaketti 140 x 200 cm

Esimerkiksi tämä hyvien kulkuyhteyksien päässä, Löytänä-järven rannalla oleva tontti, josta järvi aukeaa pohjoisesta idän kautta etelään. Sauna on jo valmiina ja muitakin rakennuksia on aloitettu tarkemmat tiedot etuovi.com 9706071 Hp. 65 000€.

479,-

LOMA-ASUNNOT JA HUVILAT

Esimerkiksi tämä huippukuntoinen uudehko mökki rauhallisella sijainnilla Kolkun rannalla. Varustettu mm. sähköillä, tarkemmat tiedot etuovi.com 9880998 Hp. 84 000€.

120 X 200 cm 449,160 x 200 cm 499,-

(828,-)

ASUNNOT/ KIINTEISTÖT

Esimerkiksi tämä upea hirsitalo rantatontilla ja hyvällä sijainnilla. Sopii vakituiseen asumiseen tai vaikka kakkosasunnoksi! Tarkemmat tiedot etuovi.com 9418690 Hp. 138 000€.

499,-

Tutustu meihin ja SK-Isännöintipalvelu kaikkiin kohteisiimme

SUVI-pöytä 140 x 85 cm ja neljä SUVI KEVYT -tuolia

Isännöinnin ammattilainen www.saaninkoski.fi

Säädettävä selkänoja!

Keskustie 14, 44800 PIHTIPUDAS lkv@saaninkoski.fi ● P. 045-212 1331 Miksi● isännöitsijän valinnalla on väliä?

Oikein valittu isännöitsijä parantaa yhtiön kuntoa ja nostaa sen arvoa.

ISÄNNÖINNIN AMMATTILAINEN Pyydä tarjous

isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331

Lue lisää palveluistamme www.saaninkoski.fi 26

Isännöimme jo usealla paikkakunnalla, Pihtiputaalla ja ympäryskunnissa!

99,(198,-)

199,-

159,SUVI-keinutuoli

Kysy meiltä joustavaa rahoitusta

(398,-)

MALACA-aurinkolaveri

STEMMA PIHTIPUDAS Viitasaarentie 213, 44800 Pihtipudas Puh. 014 561 790 ma-pe 10-19, la 10-13 kalustetalo@co.inet.fi

POUTAPILVI-riippukeinu.

Pehmusteet sis. hintaan

KOTIIN PÄIN

STRESSI (stä) VAPAA (ksi) K

äyrät urbaanihemmon, pörssispekulantti Aleksander Hubbin, 34, elämässä olivat kääntyneet nousuun.

Valitettavasti vain eivät pörssikurssien käyrät, vaan stressikäyrä, v-käyrä, verenpaine ja sokeriarvot. Väsymystä, unettomuutta, ärtyneisyyttä, riitelynhalua, ahdistusta, keskittymisen heikkoutta, jatkuvaa kutinaa, vatsakipuja, mässäilyhimoa ja kaikenlaista haluttomuutta.

Hän ei enää ollut se iloinen ja kaikkien rakastama ja itseään palvova säteilevä Aleksander, vaan vastenmielinen äkäpussi.

Käyrä lähestyi uhkaavasti työuupumusta. Onneksi juuri ennen katkeamispistettä hän sai pelastuksen.

Työterveyslääkärin suosituksesta vaimo passitti hä-

net pakkohoitoon kahdeksi viikoksi Kinnulan stressivapaalle vyöhykkeelle.

Lähetteessä luki: potilaalle kännykkä ilman datayhteyksiä, ei kannettavaa tietokonetta, ei tulosraportteja, ei etäpalavereita, ei ibuprofeiinia, ei kofeiinitabletteja eikä kuntosalikorttia. Vain linnunlaulua, laineen liplatusta, laiturinnokkaa, hiljaisuutta ja jotain joutavaa puuhastelua, kuten kivien latomista päällekkäin fengshuin hengessä.

Tyhjä oli ystävämme Aleksander Hubbin katse, kun hänet kuljetettiin määränpäähänsä Saarenkylälle. Hän oli menossa kuin keskitysleirille. Ei, ei, minä kuolen sinne sivistyksen tuolla puolella! Pörssikurssit romahtavat ilman minua! hän huokaisi – ja nyyhkytti. (Käännä sivua) TEKSTI JA KUVA: Esa Kilponen

27

KESÄSEUTU

(Jatkoa) Vaan ei kuollut, selätti stressin. Hiljaisuus-resepti ja passiviteetti-pilleri auttoivat. Kivien latomisesta hän sai voimaa ja energiaa.Hänestä tuli aivan uusi Aleksander, Aleksander Hubb 2.0.

Mainio mies, rauhallinen, huolehtiva aviomies ja isä, it-

sensä taka-alalle jättävä seuramies, kannustava ja myönteinen työkaveri ja esimerkillinen meklari.

Ihme oli tapahtunut. Stressivapaan vyöhykkeen ihme.

Saimme luvan julkaista otteita hänen terapiapäiväkirjastaan.

Rakas päiväkirja!

Päivä 1 Täällä minä makaan sängyssä jumalanseläntakana ja tuijotan kattoon. Lasken paneleita ja kaipaan tietokonetta. Minua oksettaa, vapisuttaa ja ahdistaa. Miksi minut tuotiin tänne, minä haluan Mannerheimintielle. Täällä ryven yltä päältä raittiissa ilmassa. Minä tarvitsen päivittäisen annokseni pienhiukkasia!

Päivä 2 Parempi päivä. Uskalsin katsoa ikkunasta ulos. Siellä paistoi aurinko ja järvi oli tyyni. Menin laiturille istumaan ja katsoin vastarannalle. Tuijotin monta tuntia. Tuntui kuin joku olisi raksuttanut, ehkä se oli kovalevy päässäni, joka oli alkanut tyhjentyä.

Illalla huomasin oudon jutun. En enää hamuillut taskustani kännykkää enkä ajatellut hakea pörssinoteerauksia läppärillä. Perin merkillistä. Olenkohan sairastumassa?

Päivä 3 Menin luontopolulle läheiseen metsään.

Uskomatonta, että minä tein sen! En ot-

28

tanut aikaa, en mitannut sykettä, en keskivauhtia, keskisykettä enkä varsinkaan kalorinkulutusta. Kuuntelin ja katselin luontoa. Käki kukkui ja minä kukuin takaisin. Hilpeää.

Päivä 4 Melkoinen kiviröykkiö, sanovat sitä pirunpelloksi. Luin esitteen kivi-fengshuista. Siinä asetellaan kiviä päällekkäin ja koetetaan saada pysymään ne kaatumatta. Pah, pöljäilyä!

Loikin siellä kivikossa kiveltä kivelle, olin kuin pieni lapsi enkä edes katsonut taakseni, että näkikö kukaan! Olin jotenkin vapautumassa. Keräsin pieniä kiviä ja kasasin niistä patsaan. Sehän olikin rentouttavaa. Yksi kivi tosin tipahti varpailleni, mutta nou hätä, nou ambulas!

Tein 23 sellaista patsasta. Minulla on taipumus innostua, yhm! Harmittaa, etten saa siirreltyä noita isoja lohkareita. No, tilasin jo kaivinkoneen huomiseksi, huomenna täällä on maisema kuin Pääsiäissaarilla. Nam! Puuhakas olo, tuntuu hyvältä.

Päivä 5 Tänään lämmitin kylpytynnyrin. Veljet, mahtava vehje! Kuutio vettä ja pökköä pesään pariksi tunniksi. Sitten mies sinne 37-asteiseen veteen lillumaan.

Ajatukset ovat pehmeää hattaraa, kun silmä katsoo sumuisena horisonttiin.

Nautintoa! Iso mies siinä pehmentyy kuin peruna kattialassa, varsinkin kun pöhlöyksissään lisää vielä uunillisen puita lämmittämään vettä.

Nyt tiedän, miltä ihmissyöjien ruuasta ja ravuista tuntuu. Mutta nukuinpa yöllä hyvin.

Päivä 6 Naapurimökiltä ilmestyi hupaisa ja seurallinen remmi. Kysyivät, että haluanko pelata vespalloa.

Vespalloa! OMG, olen aina halunnut pelata vespalloa, mitä se ikinä onkaan!

Heiteltiin vesitäytteisiä muovipalloja pitkin rantamaisemia petankin säännöillä. Hitsi miten se koukutti! Olin juuri voittamassa, palloni oli lähinnä snadia. Kolme pistettä ja hurraa oli tulossa. Sitten se huivipäinen mummo viskasi

pallonsa silmät kiinni, poksautti palloni kauas ja vei ne kolme pistettä. Minun pisteeni! Ja nauroi päälle. Ilkeä mummo!

Minua sapetti niin, että hakkasin päätäni puuhun.

Aleksi, tämähän on vain peliä, kjähä-hähää, sinä voit voittaa seuraavan pelin, kjä-hä-hää!

Sepäs ”lohdutti” mutta illalla unohdin koko jutun. Uskomatonta, sillä ennen olisin purkanut mieltäni sosiaalisessa mediassa ja manannut kaikki mummot sinne alimpaan kerrokseen.

Päivä 7 Aamulla auto vei minut keskelle erämaata, keskelle ei-mitään. Ei edes kännykän kenttää. Apua, varma kuolema!

Luulin, että minut jätetään selviytymään luonnossa puukon, teltan ja tulitikkujen kanssa, mutta mitä vielä. Viiden tähden mökki ja kaikki mukavuudet. Minulle sanottiin, että olin tullut hiljaiselle alueelle, täällä ei muita ääniä kuulu kuin haavan lehtien havinaa ja puron solinaa.

Ja ehkä susien ulvontaa, karhujen karjuntaa ja korppien raakuntaa. Ehkä vain

KESÄSEUTU

vitsi, mutta menin heti sisälle ja vedin peiton korville. Pelkäsin.

Päivä 8 Yöllä nukuin tuskin silmäntäyttä. Kuulin vain hiljaisuutta. Olin tulla hulluksi!

Sitten aloin kuulla ääniä. Ihan kuin joku olisi hiippaillut ulkona, pikemminkin jolkottanut. Susi! Se on täällä, tunnen sen! Kohta se puhkuu ja puhaltaa ulko-oven ihan niin kuin niiltä pieniltä porsailta ja panee minut pataan. Uuuuuuuuu! Ulvontaa!

Mutta se olinkin minä joka ulvoin kauhusta ja varmasti kuului Kinnulaan asti. Aamu valkeni eikä siellä mitään sutta ollut. Minä olin selvinnyt voittajana tästä seikkailusta!

Päivä 9 Arvaa mitä! Näin luontopolulla kotkan liitelevän korkealla. Siipien väli ainakin kaksi metriä. Voi miten voimakas näky se oli, sama tunne kuin olisin nähnyt Ferrarin! Ja vielä parempaa: käppäilin ja näin edessäni jotain tummaa ja kuulin ähinää. Olin ihan varma, että se on kar-

hu. Mutta se olikin ahma, joka oli kiivennyt puuhun. Siellä se leikki kuin minä lapsena. Ei näitä tarinoita kukaan usko, mutta mitä väliä. Ei minun näitä tarvitse someen jakaa, tämä ei ole tottakaan!

Päivä 10 Tuntuu, että terapia alkaa tehota. Ei vapinaa, ei kutinaa, ei koske vatsaan. Puuhasin kaikenlaista pientä, tein klapuja ja uitin kaarnalaivoja joessa. Osa niistä ui pitkälle, osa upposi kuin Nokia pörssissä silloin aikanaan.

Sana pörssi! Sanoin sen ääneen eikä enää tuntunut ahdistavalta. Hyvä merkki. Tämä hiljaisuus on ennen kuulumatonta minulle. Kuulen jopa oman sisäisen ääneni, ja se sanoo: Aleksander, relax relax. Ja minä poika tosiaankin rentoudun.

Saunoin ja uin joessa. Vesi oli kylmää, mutta voi pojat, että se virkisti. Olinpa hyvällä tuulella!

Päivä 11 Tuli joku sakki käymään, vertaistukiryhmä. Niillä oli kumisaappaat ja verk-

karit jalassa. Kuinka maalaista ja kuinka ihanaa.

Kassissa oli makkaraa, mutta ei kossua. Hyvä niin, stressiryypyt oli kielletty. Ennen otin nukkumaan mennessä neljä paukkua, että sain unta. Täällä en ole tarvinnut. Mutta makkaraa teki mieli. Ja nokipannukahvia. Tuijotin tulta ja kuuntelin hauskoja juttuja. Kimppakivaa sanan siveellisessä merkityksessä!

Päivä 12 Kunpa tämä ei koskaan loppuisi. Hyppelin iloisena kuin pikkuprinsessa metsässä ja mieleni oli runollinen. Katsoin kuusen oksaa ja haistelin sitä. Olen niin herkkä, ihan kuin kuusen kerkkä! Tätä menoa Ruuneperi jää toiseksi. Aleksander, mitä minulle oikein tapahtuu!

Päivä 13 Oi kuule sinä metsänhenki, sinä taivaallinen Tapio, mahtava maaemo, uhmakas ukkosenjumala Ukko, ihastuttava Ilmatar, sinä pelottava peikko, tunteellinen Tuuletar, antava Ahti ja vuodattava Vetehinen! On aika kiittää tästä rauhasta,

näistä ihanista ja opettavaisista hetkistä, joita olen saanut viettää kanssanne.

Minä Aleksander entinen Suuri olen nyt Aleksander Nöyrä.

Me emme ota, meille annetaan, me emme vaadi, me saamme, me emme ahnehdi, me tyydymme. Me emme ole yksi, me olemme yhtä. Ei ole minun, on meidän.

Maa, vesi, ilma ja tuli, ne eivät ole minun, eivät sinun, ei heidän, ei kenenkään, vaan esi-isiemme henkien.

Minusta on tullut intiaani. Ugh, olen puhunut.

Päivä 14 Pakkaan laukkuni ja kaikki on enää lähtöitkuja vailla. Huolet ja murheet on heitetty tuonne järven pohjaan kuin Talvi-Erkin kahleet. Kyllä elämä on ihanaa.

Laif is laiffii. Pörssikurssit, here I come!

Teksti ja kuvat: Esa Kilponen

29

KESÄSEUTU

NIINI CAFEN JUHANNUS!!

Juhannusaattona 23.6.2017 Musiikista vastaa

KESKIYÖN KITARAT

Show time alkaa 21.30

luvassa hittejä Liput 5€ K-18 klo 21.30 jälkeen eri vuosikymmeniltä!!

Juhannuspäivänä 24.6.2017 KARAOKE klo 13-18 Vapaa pääsy!!

NIINI CAFE

Äänekoskentie 1821 44480 Niinilahti, puh. 040 0779314

www.stressfree.fi info@stressfree.fi tel. 044 3040830

KESKIKESÄN TARJOUS Heinäkuun loppuun asti: _

MaMahampurilaisateria

6,95

sisältää dipin

_ Meiltä edulliset, kotimaiset

Taimen-SOUTUVENEET

Kahvio

_ Auto kiiltämään

PIKAPESUSSA

Rolls

alkaen

Restamenu Pikapesu Myymälä Veikkaus Keittolounas

_

LehtipuuGRILLIHIILI

14 L

pss

13 € 3,90

_ Grillaamiseen Korpelan

GRILLIMAKKARAT

Taresi Oy

AUKIOLOAJAT: ma-pe 6-20 Keskitie 60 la 7-20 puh. 014 573 345 su 11-18

Katsastustarkistukset ja -käyttö Pakokaasutestit: bensa ja diesel Rengastyöt, -myynti ja -kierrätys Tuulilasien vaihdot ja -korjaus Kolarikorjaamo, maalaamo Määräaikaishuollot Vikadiagnostiikka Ilmastointihuollot Jakopäänhuollot Nelipyöräsuuntaus Varaosat Pesut ja sisäpuhdistukset

ILMASTOINTIHUOLTOTARJOUS (juhannukseen saakka)

69 €

Automaattivaihteistojen öljyvaihdot huuhtelulaitteella (kysy tarjous!)

30

Karhunkaataja ja

KOKKO sytytetään klo 20

PEDON SILMÄT S

itä näkyä en unohda ikinä. Ne silmät polttivat ikuisen jäljen sieluuni, ne seuraavat minua öin ja päivin. Ne silmät olivat pedon silmät, eivät jumalan.

Nyt kannan metsän kuninkaan kalloa kunniasaattueessa. Kuulen kuinka kellot soivat ja hurmokseen yltyvä laulu kaikuu täällä Tikkakankaan hongistossa. Pyhä puu lähestyy, sen oksille ripustan tämän komean kallon.

Kaikki sanovat, että se on metsänkuninkaan kallo. Sitä pitää kumartaa ja kunnioittaa, ettei se kosta meille kuolemaansa.

Minä sanon, että se on kuolleen pedon kallo. Se vainoaa minua pelottelun takia. Milloin tämä kansa vapautuu taikauskon kahleista?

Sanovat, että se oli isoin Otso ainakin sataan vuoteen. Se oli vienyt karjaa ja pelottanut marjastajia henkihieveriin.

Oli syksy, raikas ilma, ei vielä pakkasella. Kuopat oli kaivettu ja karhu oli saarrettu ringin sisään, tiesimme sen.

Kaksikymmentä miestä seipäineen. Se oli saatava hen-

giltä.

Saartorengas kiristyi ja kiristyi. Oli aivan hiljaista, kuulin oman sydämeni lyövän, pam, pam, pam... Olin varuillani. Jossain se lymysi, tiesin sen. Yhtäkkiä kuului hirvittävä rysähdys edestäni oikealta. Peto karjaisi kuin leijona, se ääni tunki läpi maan, tuli kallion kautta ja tunkeutui sisimpääni. Sitäkään en unohda ikinä.

Vauhti oli hurja, kaikki tapahtui silmänräpäyksessä.

Ehdin nostaa seipääni, ja tiesin, että joko minä tai se.

Se hyökkäsi kohti ja tunsin, kuinka seipääni lävisti sen kurkun. Kaikki oli kuin hidastetussa filmissä, minä karjuin, se karjui, kunnes kova korahdus täytti erämaan. Valtava voima kaatoi minut karhun kanssa vierekkäin.

Siinä se oli, melkein kainalossani, pysähtyneenä, seiväs kurkussaan, verta vuotavana.

Kuolleena.

Ne silmät. Ne katsoivat minua kuin kiroten. Ne eivät olleet jumalan silmät, ne olivat paholaisen silmät.

Kunpa joskus nuo silmät

sulkeutuisivat sisälläni ja saisin rauhan.

Minua juhlittiin kuin sankaria. Uusi sankari oli syntynyt, karhunkaataja Mikko Pekanpoika! Muiden hurratessa sisälläni oli tyhjää – ja pelko.

Alkaa jo olla pimeä. Kallot ja luut on ripustettu. Laulut ja loitsut laulettu. Jokin outo tunne... tunnen sen sisälläni.

Se on täällä! Se on tullut kostamaan minulle!

Jumala, jumala, mikä tuo on! Taivaasta syöksee tulta, salama ja leimahdus! Se kulkee läpi Pyhän puu, kiertää puun ympärilleen kuin vangiksi ottaen ja heittää kallot ja luut taivaaseen.

Kuulen huudon korvissani: olet vapaa, olet vapaa, minäkin olen vapaa... Se on se peto, se pääsi jumaltensa luo.

Minä olen metsän uusi kuningas, tunnen nyt voimani.

Teksti: Esa Kilponen Kuva : Lauri Salminen

Mikä on Pyhä puu?

Karhu on merkittävässä, jopa jumalaisessa asemassa ollut eläin suomalaisten elämässä. Suomalaiset suhtautuivat karhuun, eli otsoon ja mesikämmeneen, kunnioittavasti myös karhunkaadon jälkeen. Kaadon jälkeen vietettiin rituaalinomaisia peijaisia ja lopuksi karhun kallo ja luut vietiin tietylle isolle puulle, karhupetäjälle.

Kinnulan Pyhä puu on Tikkakankaalla sijaitseva karhupetäjä. Se on yhä pystyssä kelona ja tiettävästi se on peräisin 1600-luvulta. Sen juurelle kokoonnuttiin, laulettiin lauluja, soitettiin kelloja ja luettiin loitsuja.

Karhunkaatoon liittyviä riittejä on Pyhän puun juurella Kinnulassa toimitettu vielä 1900-luvullakin.

Karhu oli ennen tärkeä riistaeläin. Sen liha ja nahka olivat tarpeellisia kansalle. Kunnioituksesta karhua kohtaan kallo ja luut ripustettiin juhlavin menoin karhupetäjän oksistoon.

Puun juurella luettiin

myös onnea tuovia loitsuja ennen metsästyksen alkua. Onnea tarvittiin, sillä karhunkaato oli vaarallista puuhaa. Metsän kuningasta pyydettiin pitkin seipäin ja koetettiin niillä ahdistaen pudottaa karhu kuoppaan ja seivästää kuoliaaksi.

Kuolleenakin karhu oli pelätty, sen henkeä haluttiin lepytellä, ettei se kostaisi kaatajilleen.

Ei-tunnetempi nimitys karhusta on kouvo. Karhulle saatettiin pitää kouvon päälliset tai kouvon häät.

Karhun kallon kuljettaminen saattoi muistuttaa hääsaattoa, jossa olivat morsian ja sulhanen muiden osallistujien lisäksi. Niiden sijaan kulkueessa olivat pääosissa karhun ”kaasot” eli metsämiesten joukosta arpomalla kunniatehtävään valitut henkilöt.

Pyhän puun juurella Kinnulan Tikkakankalla on puun historiasta kertova taulu. Lähistöllä on myös

laavu ja tulipaikka.

Karhupetäjiä on Suomessa ollut lukuisia muitakin. Yksi tämän alueen tunnetuimmista oli lähellä Pihtiputaan keskustaa aikanaan sijainnut Ohtolan uhripuu.

Siihen liittyen löytyy vanhin ja yhtenäisin kuvaus suomalaisesta karhuriitistä.

Suomen Kirjallisuuden arkistoon tallennetun kirjoituksen on tehnyt Viitasaarella vaikuttanut pappi, todennäköisesti 1600-luvun lopulla.

Paikalla on yhä Ohtolan talo ja Ohtolantie. Nimensä ne ovat tietenkin saaneet karhusta, otsosta.

Esa Kilponen

Lähteet: Retkipaikka.fi/karhunapalvojienjaljilla, www.lomaseutu.fi/pyhapuu, www.taivaannaula.org/pihtiputaankarhukultti

31

KESÄSEUTU

Karkuun pääsivät, peijakkaat!

S

iinä se Yrjö roikkui jaloistaan hirrestä pää alaspäin ja pelkäsi kuin teuraseläin. Elettiin Isonvihan aikaa ja vihamielinen venäläispartio oli tullut Pösölään juuri kun Lassi ei ollut paikalla.

– Ei minulla ole hopearahoja, ei muutakaan arvokasta! Ettekö ymmärrä! Uskokaa jo, njet njet mitään, spasiba harasoo!

Hän huusi tuskissaan tietämättä edes, että sanoi kiitos, hyvää kuuluu näille pahoille rosvoille.

Yrjön tilanne oli tukala, suorastaan kuuma, sillä venäläiset olivat sytyttäneet olkia ja koivuvastoja miehen naaman alla – kiduttivat saadakseen miehen tunnustamaan tuskissaan.

Yrjö tiesi, että naapurin pikkupoika oli livahtanut venäläisten joukkojen tieltä ja oli lähettänyt sanaa Lassille, että nyt häntä tarvitaan.

32

– Ette jumankauta te perkuleet uskalla minua enää kiusata, kun Lassi ehtii paikalle! hän huusi tuskaisena, naama punaisena.

– Hän kyllä rökittää teidät, pelkurimaiset roistot!

näytti, että vihulaiset olivat hetki sitten pötkineet Lestijärvelle päin.

– Ota ne kiinni ja näytä niille, mitä myö ollaan miehiämme!

– Kuule veli-hyvä, niistä ei jeä mitteä jälelle ku karvakasa!

Venäläiset katsoivat toisiaan silmät suurina. He tuntuivat ymmärtävän, mitä Yrjö veljestään puhui. Pelko valtasi alaa.

– Lassi, Lassi, onko se se Lassi? Hurja ukko, voimamies, karhunkaataja... Rökittää? Kuuluiko tuolta jo ääntä... miehet sopersivat keskenään – ja pötkivät pakoon.

Lassi juoksi partion perään, muttei saanut näköyhteyttä.

Eräällä mäellä tuli vastaan nainen, joka sanoi jonkun miesjoukon juosseen jo Lestijärven rajalla.

– Kas peijakkaat kun karkasivat, tuumi Lassi harmissaan.

Hän palasi Pösölään, jossa veljensä oli yhä pelosta kalpeana.

– Ollaan myö, Yrjö, väkmiehiä, ei meitä niin vain kiusata.

Lassi tuli pian paikalle hurjana kuin raivohärkä, aseinaan viikate ja karhukeihäs.

– Missä ne ryssän älvänät ovat? Minä hoitelen ne yksitellen ja paistan voissa, hän huusi hurjana.

Lassi päästi Yrjön irti ja veli

Mäki sai tapauksen johdosta nimen Karkumäki, muuttuen myöhemmin Karkausmäeksi.

Teksti ja kuvat: Esa Kilponen

Kuka oli Lassi Urpilainen?

Lassi Urpilainen eli Urpilan ukko oli 1700-luvun alussa Kinnulan Urpilan talossa elänyt voimamies ja karhunkaataja.

Kansanperinteessä Urpilainen esiintyy myös noitana ja jättiläisenä, mutta todellisuudessa hän oli kuitenkin oikea henkilö, joka asiakirjojen mukaan toimi vuonna 1707 käräjillä lautamiehenä.

Hän oli väkivahva ja harteikas mies. Hänen sanontansa ”Ollaan myö väkmiehiä” elää yhä kinnuslaisten miesten suussa.

Hänen vahvuuttaan kuvaa seuraava kertomus: Lassi vei härän myytäväksi Kokkolaan ja otti sieltä lähties-

sään selkäänsä puolen tynnyriä suoloja (68 kg) ja käteensä leiviskäisen rautakangen (8,5 kg) ja hiihti kotiinsa Kinnulaan.

Lassi Urpilaisen kerrotaan ajaneen isonvihan aikana venäläispartion Lestijärvelle, kun tämä oli ottanut vangiksi ja kiduttanut Lassi Urpilaisen Yrjö-veljeä.

Lassi Urpilainen kunnostautui myös karhun kaatajana. Hänen kerrotaan kaataneen 36 karhua elämänsä aikana. Lassi Urpilaisen patsas sijaitsee Kangaskylän koulun tienhaaraan lähellä.

Esa Kilponen Lähde: Wikipedia, Kinnulan kunnan nettisivut

KESÄSEUTU POWERLINE-AKUT

NUOHOUSPALVELU

A. PALLARI

P. 040 700 3986 Kinnula

LASSE HAKKARAINEN

Kuorma-autokuljetukset, nostopalvelut ja kaivinkonetyöt.

P. 040 580 8361 Pihtipudas

TERVOSEN KOTIJA PITOPALVELU Maija Tervonen P. 040 574 2599

129€ 529€

Keskustie 9, Pihtipudas

Leikkaa kaikkia metalleja max. 19 mm. 2v takuu.

P. 040 758 3761 Keskustie 46, Kinnula

-sahat ja varusteet:

Super Cut 50

PLASMALEIKKURI

TILITOIMISTO V. TIKKANEN

200Ah

130Ah

Japa 700 sirkkeliklapikone

STARTTIAPU

5900€

-VOITELUAINEET:

12V 650A, laturi, kompressori 10,3 bar

Vaihteistoon 20L: XT60+

Moottoriin 20L:

195€

Engine FS ACEA E9 Engine S ACEA E7

94€ 115€ 89€

199€

Agrol-voiteluaineet on markkinajohtaja Ruotsin maatalouskoneiden voitelussa.

AGROL-VOITELUAINEET: Vaihteistoon 20L: Hybran Plus G2 Hybran Syntet

85€ 94€

Moottoriin 20L: Evo Syntet ACEA E9 Mega Syntet ACEA E7

99€ 79€

Jyväskylä – Suolahti – Pieksämäki – Viitasaari – Tampere – Vantaa

KANNONKOSKEN KIINTEISTÖPALVELU

P. 040 964 4170 Sentraalikuja 2, Kannonkoski

KOIRASALMEN LUONTOTUPA Salamajärven kansallispuiston sydämessä

P. 040 939 8147 Kivijärvi • www.koirasalmi.fi fb: Koirasalmen Luontotupa

TEERIPUU Hirsirakentaminen, mökkien laajennus, saneeraus, ym.

P. 050 5175 035 Kinnula

RAKENNUSLIIKE

MIKA KUMPULAINEN OY

VIITASAARI Mustasuontie 6 p. 0207 109 675 Puheluiden hinnat: matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu+ 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu+ 7,02 snt/min

P. 040 573 3371 Pohjanpolku 1, Pihtipudas

OSUUSKUNTA OK-TEAM Metsätyöt ja siivoukset P. 040 745 0964 Putaanportintie 13, Pihtipudas

ok.team@pihtipudas.inet.fi

KOTMIEHET OY Kaikkea rakentamiseen.

P. 040 960 2131 Lestijärventie 270, Kinnula www.kotmiehet.fi

LOMAHOIKKA P. 0400 396 434 Hoikanperäntie 281, Kivijärvi

www.lomahoikka.fi lomahoikka@lomahoikka.fi

KAHVILA-RAVINTOLA

MANTA

P. 014 561 148 Asematie 7, Pihtipudas www.kahvilaravintolamanta.fi

VELLUN AUTO

P. 040 510 4939 Kujatie 10, Kannonkoski

KINNULAN SEURAKUNTA

Viitasaari okt

113/134 m2

Kallentie 4. 4h, k, th, ph, s. ei e-tod*. Kodikas, tilava omakotitalo Isoahossa, muutaman kilometrin päässä Viitasaaren keskustasta. Sähkölämmitys ja lisälämmöntuottajina ilmalämpöpumppu ja tunnelmaa luova avotakka. Talon päässä varastotiloja ja autotalli. Pihapiirissä hyväkuntoinen aitta / varastorakennus sekä maakellari.

Mh. 119.000 €.

589884

Kirkkotie 2, Kinnula

TRAKTORIURAKOINTI

HENRY KINNUNEN Häkkiläntie 2, Kinnula

70 m2

Viitasaari kt

55,5 m2

Viitasaari kt

55,5 m2

Viitasaari kt

55 m2

Haapaniementie 15 as. 3h, k, s. C*. Haapaniementiellä valoisa ja tilava kolmio, jossa tehty viime vuosina paljon remontteja. Käynti maantasalta ja olohuoneesta pääsee suurelle parvekkeelle. Taloyhtiö on myös kaikinpuolin hyvässä kunnossa mm. asunnossa on juuri uusittu käyttövesiputkisto. Viitasaaren palvelut ovat kävelymatkan päässä.

Mh. 91.000 €.

592253

Rantatie 17 B. 2h, k, kh, p. F*. Siisti, remontoitu kaksio Rantatiellä. Huoneistolla oma lasitettu parveke, jolta näkymät järvelle. Pinnat ovat täysin remontoitu, kylpyhuone mukaan lukien. Ensimmäisen kerroksen valoisa huoneisto.

Hyvin huollettu taloyhtiö. Taloyhtiöllä oma ranta.

Mh. 108.000 €.

577440

P. 040 669 1996 www.kinnulanseurakunta.fi

P. 044 300 7032

Viitasaari kt

RANTAPURO P. 040 748 6462

Seläntauksentie 1199, Alvajärvi, Pihtipudas www.nettimokki.com

Viitasaari kt

74 m2

Rantatie 18 B. 3h, k, kh. D*. Heti vapaa ensimmäisen kerroksen avara kolmio Rantatiellä, aivan keskustan tuntumassa.

Viihtyisä, lasitettu parveke josta näkymä järvelle. Huoneet läpi talon. Tee tästä remontoimalla mieleisesi!

Mh. 52.857 € Vh. 63.000 €. 543364

OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI? Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan.

Soita ja sovi arviokäynti!

Hakatie 5 A. 2h, k. ei e-tod*. Mukavalla ja viihtyisällä paikalla tilava ja valoisa toisen kerroksen siistikuntoinen huoneisto.

Hyvä ja onnistunut pohjaratkaisu.Pienellä pintaremontilla tästä itselle oma koti tai sopii myös hyvin sijoitusasunnoksi.Taloyhtiössä isoimmat remontit suoritettu.

Mh. 13.276 € Vh. 45.000 €. 587150

Keskitie 17 A. 2h, k, kh. ei e-tod*. Heti vapaa kolmannen kerroksen huoneisto.

Valoisat ja tilavat huoneet läpi talon. Kaikki keskustan palvelut lähietäisyydellä.

Mh. 53.000 €.

554788

Harri Piispanen myyntipäällikkö, LKV 040 7011 537

Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy

Saarijärvi, Kauppakatu 3

33

KESÄSEUTU

HÄNNILÄNSALMI CAMPING • Viitasaari

Leppoisaa loman­ viettoa kauniissa järvimaisemissa Keitelejärven rannalla.

Eri kokoisia mökkejä 2–6 hlö, hyvä caravanalue sekä runsaasti telttapaikkoja.

Lapsille monipuolinen leikkipaikka ja runsaasti erilaisia pelejä.

Keiteleen aalloille pääset vuokrattavalla veneellä, kajakilla tai kanootilla.

JUHANNUKSENA LEPPOISAA YHDESSÄOLOA Pe 23.6. ja la 24.6. karaoke/levytanssit!

AATTONA KOKKO

Majoitusvaraukset: puh. 041 437 5952 info@hannilansalmi.fi

www.hannilansalmi.fi

MYYDÄÄN SAARITONTTI VIITASAAREN HONKASAARESSA 0,8 ha.

Kaksi rantaa, toinen hiekka-. Tontilla -48 rak. pieni mökki ja sauna. Rakennusoikeutta. 60 000 €/tarjous.

P. 040 588 3929 ja 0400 529 133.

KOE TOYOTAN UUTUUDET JA ERIKOISMALLIT

Hymy naamassa ja hiki otsalla

AURIS TOURING SPORTS HYBRID AURIS TOURING EDITION SPORTS HYBRID -mallisto EDITION alk.

25.990 € -mallisto (sis. kulut€600 €) alk. toim.

25.990

(sis. toim. kulut 600 €)

UUSI YARIS LAUNCH EDITION (sis. toim.

600 €) -MALLISTO ALK. 18.500 € kulut Uusi Yaris Launch Edition -mallisto alkaen: Uusi Yaris Launch Edition kokonaishinta 18 500,09 € -mallisto alkaen: sis. toimituskulut 600 €. kokonaishinta 18 500,09 € EU-yhdistetty kulutus 3,3-4,8 l/100 km, sis.2-päästöt toimituskulut CO 75-109600 g/km.€.

EU-yhdistetty kulutus 3,3-4,8 l/100 km,

Auris Touring Sports Hybrid Edition mallisto alkaen: Auris Touring Sports Hybrid Edition kokonaishinta 25 989,52 € mallisto alkaen: sis. toimituskulut 600 €. kokonaishinta 25 989,52 € EU-yhdistetty kulutus 3,5-3,9 l/100 km, sis.2-päästöt toimituskulut 600 €.

CO 81-92 g/km.

EU-yhdistetty kulutus 3,5-3,9 l/100 km,

Takuu 3 vuotta/100.000 vuotta, hybridiCO2-päästöt 75-109 g/km.km, korin puhkiruostumattomuustakuu CO2-päästöt 81-9212 g/km. järjestelmän takuu 5 vuotta/100.000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350.000 km.

Takuukoskevat 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu vuotta, hybridiEdut uusia asiakastilauksia (ei autovuokraamokäyttöön12 tehtyjä tilauksia) järjestelmän takuu 5 vuotta/100.000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350.000 km. ja ovat voimassa rajoitetun ajan.

Edut koskevat uusia asiakastilauksia (ei autovuokraamokäyttöön tehtyjä tilauksia) ja ovat voimassa rajoitetun ajan.

Kaikkiin Yaris-, Auris-, Avensis-, RAV4-, Corolla-, Verso-, Priusja Prius+ -malleihin TALVIRENKAAT KEVYTMETALLIVANTEILLA

299 €

TOYOTA –MERKKIHUOLTO palvelee Sinua arkisin klo 8.00.-16.30.

Automyynti myös kesälauantaisin auki klo 9-14.

Toyota Rent –autonvuokraus palvelee sinua aina aukioloaikoina.

Uuteen Avensis Active Edition -malliin AUTOMAATTIVAIHTEISTO VELOITUKSETTA. Active Edition –mallisto alkaen 29.332 €.

Tervetuloa Sinua palvelevaan pohjoisen Keski-Suomen Toyota-liikkeeseen

Ukontie 24, 44500 VIITASAARI www.autoliikekoskinen.fi 014-5771135 Avoinna ma-pe klo 8-17.

34Automyynti palvelee myös kesälauantaisin klo 9-14.

– Kiitos, täytyy ihan kunnolla kätellä sinua, oli mukava nähdä ja hauska tutustua!

Näin kohteliaasti kiittelee pihtiputaalainen Lauri Murtomäki, 15, toimittajaa haastattelun päätyttyä. Tervehdys tulee spontaanisti ja täysin luonnollisesti hymyn kera – loistava esimerkki aktiivisesta Pihtiputaan nuoresta.

Palataan seuraavaksi haastattelun alkuun. Kerron kuitenkin ensin mistä on kyse: Lauri Murtomäki ja hänen kaverinsa Santtu Kemppainen, 14, ovat lasten ja nuorten liikuntaharrastusta edistävän Pudis ry:n harrastajaaktiiveja. Jääkiekko- ja sählykausi ovat juuri vaihtumassa jalkapalloon ja pesäpalloon.

Kaverukset ovat juonessa mukana, kun pyydän heitä poseeraamaan urheilukentällä jääkiekkomaalin edessä pelipaita päällään, jääkiekkohanskat ja

pesäpalloräpylä kädessään, jalkapallo kainalossaan, pesäpallo ja sählymaila olallaan.

Noloa, voisi joku ajatella, varsinkin kun seiväshypyn patjoilla on koulukavereita katsomassa kuvaussessiota. Nämä nuorukaiset ottavat haasteen vastaan muitta mutkitta ja poseeraavat pyydettäessä kuin Hollywoodin tähdet.

Mainioita ja yhteistyökykyisiä tapauksia kerrassaan.

Poikien liikuntalista on melkoisen pitkä.

– Jääkiekkoa, sählyä, jalkapalloa, pesäpalloa, trampoliinia, pyöräilyä, rullaluistelua, frisbeegolfia, katukiekkoa, katusählyä...

Aina monipuolista, vai mitä! kaverukset hehkuttavat.

Näiden ja monen muun pudislaisen nuoren kohdalta saa heittää romukoppaan tutkimukset, etteivät laiskat nykynuoret harrasta liikuntaa tarpeeksi.

– Vähintään kymmenen tuntia viikossa tulee jotain liikunta vedettyä. Joskus enemmänkin, pojat laskeskelevat.

– Onhan niitäkin paljon, jotka kävelevät välitunnitkin puhelin korvassa ja pelaavat kotona konsolipelejä. Niitä saa sitten mukaan pelaamaan, kun niille alkaa tulla tylsää.

Lauri ja Santtu harrastivat liikuntaa jo ennen kuin Pudis ry muutama vuosi sitten perustettiin. Pudis on heille huippujuttu, sillä he saavat ohjattuja harjoituksia mielilajeissaan, ystävyysotteluita ja pelimatkoja liigapeleihin.

Mikäs tämä Pudis oikein on?

– Sen tarkoitus on saada juniorit liikkumaan monipuolisesti ja iloisesti. Pitää hauskaa kavereiden kanssa yhdessä, Santtu kertoo.

– Koetetaan saada junnuille hymy kasvoille ja hiki otsalle,

KESÄSEUTU

Pudis ry liikuttaa lapsia ja nuoria Pudis ry syntyi vuonna 2013 kuuden pihtiputaalaisen vanhemman toimesta. Perustamiskirjan mukaan yhdistyksen tarkoitus on edistää lasten ja nuorten harrastuksenomaista ympärivuotista liikunta- ja urheilutoimintaa erilaisiin joukkuelajeihin ja innostaa liikkumaan, urheilemaan ja käyttämään opittuja taitoja vapaa-ajalla.

Yhdistyksellä on neljässä lajissa 5–10 vetäjää ja harjoituksissa käy noin 150 lasta ja nuorta. Lajit ovat jääkiekko ja salibandy talvella sekä jalkapallo ja pesäpallo kesällä.

– Oikeastaan meidän junnut määrittelevät toiminnan. Ne kysyvät meiltä, mitäs jos tehtäisiin semmoista, niin me pyrimme järjestämään, sanoo Tero Kemppainen Pudis ry:stä.

Ohjattujen harjoitusten lisäksi nuorille järjestetään ystävyysotteluita, viikonloppuleirejä ja liigapelimatkoja. Kilpailullisuus on Pudiksen toiminnassa takaalalla.

– Tarjoamme monipuolista liikkumista ja yhdessä tekemistä. Liikunnan riemu ja ilo korostuu. Uskomme, että yhdessä oppiminen ja ryhmässä tekeminen kan-

taa nuoren elämässä myöhemmin.

– Se on joustamista, joustavuutta, sopeutumista, yhdessä tekemistä, yhteisten päämäärien toteuttamista – ehkäpä siinä on se paras anti, Kemppainen sanoo.

Pudikselle syntyi rakoa, kun näissä joukkuelajeissa ei paikkakunnalta löytynyt ohjattuja harjoituksia, mutta nuorilla oli intoa. Toiminta on laajentunut Viitasaarelle, jossa viime talvena aloitti jääkiekkoryhmät kahden vetäjän voimin.

– Toivottavasti toiminta kantaa sielläkin myös ensi kauteen. Ainakin lasten ja nuorten into oli huikeaa, kiittelee Kemppainen.

Pudis ry:n 20 000–25 000 euron talous pyörii talkoilla ja kunnan avustuksella.

Seurassa on 20 euron jäsenmaksu ja jäävuoroista Piispalassa kukin pelaaja maksaa neljän euron jää- ja matkamaksun.

– Meillä ei lasten ja nuorten liikkumisessa mennä rahapussi edellä. Seura tekee varusteostoja, jolla annetaan vähävaraistenkin perheiden lapsille mahdollisuus harrastaa.

Esa Kilponen

Pihtiputaan nuorukaiset Santtu Kemppainen ja Lauri Murtomäki liikkuvat iloisesti ja monipuolisesti.

Pihtiputaalla ei ole tylsää: on kavereita ja paljon harrastusmahdollisuuksia.

Lauri lisää.

Pääasia on liikunta, mutta sitä ei vedetä ryppyotsaisesti.

– Ja koulu hoidetaan kunnolla.

Liikunnasta saa lisää virtaa pääkoppaankin, pojat vakuuttavat.

Sivukylällä Alvajärvellä asuva Lauri muistelee, että hän oli arka poika tullessaan ensimmäisen kerran Pudiksen treeneihin.

– Sanoin vain terve ja yhtäkkiä minulla oli ympärillä 30 uutta kaveria. Yläkouluun siirtyminen oli helppoa, kun oli jo valmiiksi koulussa monta tuttua.

Pojat eivät hakemallakaan löydä kielteistä sanottavaa kotikunnastaan. Pihtiputaalaisten esiesi-isä Pekka Varis osasi valita hyvän asuinpaikan, jota pojat arvostavat.

– Täällä on rauhallista ja tilaa.

Kaunis luonto, täällä voi kalastaa ja metsästää, kehuu viime syksynä ensimmäisen hirvensä kellistänyt Santtu.

– Minulla on katiskat pyynnillä, ongin, virvelöin ja uistelen. Kun kalaa tulee, sitä pannaan pataan tai savustetaan, Lauri kuvailee.

– Ja aina kun ehdin, käyn ratsastamassa, harrastan lännenratsastusta.

Yhden ison miinuksen jääkiekkoa harrastavat nuorukaiset lopulta löytävät.

– Täällä ei ole jäähallia, niin ei päästä pelaamaan sarjassa. Edes tekojää saisi tulla jo ensi talvena.

Pystyisi pelaamaan kautta kauemmin, vaikka ei siltikään päästäisi sarjaan, Lauri ja Santtu haikailevat.

Kymmenen vuoden päästä Santtu haaveilee pelaavansa jääkiekkoa ammatikseen, tai ainakin olevansa jonkun liigajoukkueen jossain tehtävissä.

– Aina pitää olla haaveita ja unelmia elämässä. Tänä kesänä treenaan paljon, hän lupaa.

Lauri puolestaan ajattelee kymmenen vuoden päästä olevansa autoinsinööri, töissä ehkäpä Uudenkaupungin autotehtaalla.

– Se on ihan villi veikkaus vain.

Ihan sama kuin pelaisi totoa eikä ikinä olisi nähnytkään hevosta!

Hän nauraa.

Kesällä Lauri on kesätöissä autopurkamo Auto-Osixilla ja Santullakin on kesätöitä kiikarissa.

Kumpikin on tottunut oma-aloitteisesti hoitamaan asioitaan.

– Kotona riittää puuhommia ja pieniä metsurin töitä. Rengassesongin aikaan olin jo apumiehenä Pihtiputaan Rengas ja Öljyssä.

– Elämässä pärjää, kun hoitaa koulunsa kunnolla, on rohkea ja oma-aloitteinen. Ei sinua kukaan tuke kysymään töihin, jos vain pelaat pleikkaria kotona omassa huoneessa, pojat päättelevät.

Teksti ja kuva: Esa Kilponen

Viitasaarikorusarja

Astu tarinaan.

Hopeinen rannekoru 79€

Hopeinen kaulakoru 159€

Pronssinen solmioneula 119€

Pronssinen kaulakoru 95€

Hopeiset korvakorut 89€ Kellosepänpalvelut Kultasepäntyöt

Keskitie 2, 44500 Viitasaari, puh. (014) 571 460 ma-pe 10-17, la 10-13

KESÄN HUIPPUOHJELMA: Niemenharjun SUPERILLAT pe 23.6. Suuret Juhannusaaton tanssit Maarit Peltoniemi & Coralia Tanssiyleisö on mukana Ylen Suomi 100 HulaHulatapahtumassa. Mahtikokko syttyy ennen puoltayötä la 24.6. Perinteiset Juhannuspäivän tanssit Kalle Jussila ja Ari Nylundin yhtye la 1.7. Keihäskarnevaalien Karnevaalitanssit Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat, Tarmo Malila la 26.8. Kesän päätteeksi suuret Venetsialaistanssit Kokko ja venetsialaistulet T.T. Purontaka & Tahtitaivas Suuren suosion saaneet sekahakutanssit nyt keskiviikkoisin ja parhaalla ohjelmalla ke 5.7. Avajaiset Tomi Markkola & Fernet ke 12.7. Saija Tuupanen & eXmiehet Järviradio tarjoaa karaoken EUROTAHTI osakilpailun ke 19. 7. Leif Lindeman & Avec ke 26.7. SuomiViihde-tanssit Pekka Niskan Pojat-PNP Tanssikurssi: Wanha Tango klo 19-20 ke 2.8. Tulipunaruusut Tanssit alkavat klo 20.00 ja päättyvät klo 01.00.

Liput tanssi-iltoina 15 €. Popeda ennakkoon 20 €, R-Kioski ja www.lipputoimisto.fi.

Ovelta 22 € (Lippuja rajoitetusti). Majoitus-ja lippupaketteja tarjoaa Matkailukeskus Niemenharju. Lisätietoja: puh. 040 590 9098

PUUTARHA SIISTIKSI VIKINGILLÄ!

MUISTA MYÖS! Ympäristöystävälliset polttoaineet.

KAMPANJA onViking ruoh R 2 leikkuri MB

Valmiit käytettäväksi 2-tahti- ja 4-tahtimoottoreissa.

279,-

Moottorisahat alk.

Kuulalaakeroidut pyörät

199,-

NH -konemyynti: Ossi Leskinen 0400 243 036

Case IH -konemyynti: Tuukka Kauppinen 0400 625 611 Varaosat ja huolto: Juho Kemppainen 050 376 5957

VIITA-KONE OY Mustasuontie 1, 44500 Viitasaari • www.viitakone.fi • avoinna ma-pe klo 8-16

35

KESÄSEUTU

Kesäauto hurmaa huumorilla

Helppo on hymyillä kuvassa, kun Opelilla ajaessa kuskia muutenkin aina naurattaa, vitsailee Kyösti Vasalampi.

Vasalammen tilalla kulkupelejä on yhtä paljon kuin navetassa lypsäviä.

Vasalammen pihatossa Kinnulan Myllykylällä ammuu 50 lypsävää. Pihapiirissä on parkissa ”peltilehmiäkin” paljon: kesäautoja, perheen autoja, lava-auto, vanhoja traktoreita, uusia traktoreita, mönkijöitä...

– Ei se varmaankaan kauas heitä, että meillä on saman verran kuin lehmiä erilaisia kulkupelejä, joilla moottorin voimalla pääsee liikkeelle, tilan isäntä, kulkupeliharrastaja Kyösti Vasalampi laskeskelee hymyssä suin.

Niitä vain kertyy. Tarpeeseen ja nostalgian takia. Sitä se vanhojen autojen ja koneiden aiheuttama keräily- ja kunnostuskuume teettää.

Isännän silmäteriä – Maija-vaimon lisäksi siis – on useita: harmaa bensapetrooli-Fergu vm. -51, punainen diesel-Fergu 35 vm. -58, vihreä Zetor 25A, Suomi-kupla, Fiat 128... Ensin mainitut vanhan ajan traktoreita, jälkimmäiset nuoruuden me-

36

nopelejä.

– Se on niin ihastunut tuohon punaiseen Ferguun, että se varmaan olisi sen sängyn vieressä, jos se vain saisi sen jotenkin hilattua makuuhuoneeseemme yläkertaan, nauraa Maija Vasalampi.

Tämän jutun päätähti on punainen avoauto, Opel Astra Bertone 1.6 vm. 97. Keltaisen auton kylkeen ja konepellille on liimattu kukkia, lintuja ja perhosia – hippiauton tuntua.

– Kun näin sen kuvan netissä, se oli pakko ostaa. Kaunis kuin kesäkukka! Kun ajoin sillä ensimmäisen kerran Kinnulan raitilla, niin puolet uskalsi nauraa sille, puolet eivät uskaltaneet katsoakaan!

Kyösti Vasalampi muistelee.

Into avoautoon syntyi etelänmatkalla.

– Näin kuin ne siellä ajoivat hyväntuulisina avoautoillaan. Ajattelin, ettei se yksistään niiden hommaa voi olla, pais-

pitää enemmän rekisterissä.

– Minulle avoauto on moottoripyörän korvike. Se ikä on minulta jo ohi, avoautossa on sama fiilis, mutta parempi tasapainotus.

Fergut rivissä.

Kuplan kuulee, kun alppitorvi törähtää!

taahan se aurinko Kinnulassakin!

Rekisterissä Vasalammilla on kahdeksan autoa. Osa kalustosta on seisonnassa.

Autovakuutusten bonuskäy-

tännön muutos oli pienoinen lottovoitto Vasalammelle.

– Kun yhdessä autossa on 80 prosentin bonukset, niin saman bonuksen saa nyt muihinkin autoihin. Autoja voi

Kyösti Vasalampi panee vanhanmallisen nahkalakin ja ajolasit päähän. Hän ajaa pienen näytöslenkin keltaisella avohurmurilla. Näky on kuin 60-luvun englantilaisesta elokuvasta.

– Kone on luja ja kunnossa. Sillä ajaisi vielä vaikka maapallon ympäri.

Vasalampi korostaa, että autoharrastus on hänelle huumoriharrastus, ei mikään esittämisen tai ylpeilyn aihe.

– Kun on paljon autoja, ei yhteen pääse kyllästymään. Voi samana päivänä käydä kylällä vaikka neljällä eri autolla, hän nauraa.

Vanhat traktorit merkitsevät hänelle ”jotain syvempää” kuin autot.

– Ne vanhat vehkeet

muistuttavat minua siitä historiasta ja työstä, mitä isät ja esi-isät ovat tehneet. Pikkukoneilla on tehty isoja hommia.

Tämä on sen työn kunnioittamista, Vasalampi painottaa.

– Minunkin elämä on ollut yhtä traktorin pukilla istumista. Nyt on elämäntilanne sellainen, että voin tehdä muutakin, kun pojat hoitaa hommat. Ei sitten vanhana harmita, ettei tullut laitettua ja kokeiltua näitä juttuja.

Monen kossipojan ensimmäinen auto on Audi, Mersu tai Bemari, jossa tärkeintä on vähintään 400 hevosvoimaa konepellin alla jylläämässä. Kyösti Vasalampi innostuu.

– On minullakin sellainen peli. Siinä on 400 hevosvoimaa! Se on kylläkin ajosilppuri, hän nauraa.

Teksti: Esa Kilponen Kuvat: Lauri Salminen

Perjantai 14.7.2017

Lauantai 15.7.2017

Myllytuvalla: 19.45 Traktorimarssi ja jatzien avaus myllytuvalla, traktorit saapuvat Four Wheel Drive/Neliveto MidlifeCruisers Big Beaver Boogie Band Uniklubi

Aikon Kartanon Traktorijatzipaketti:

Viitasaaren keskustassa: 14.30 Traktorimarssi keskustassa 15.00 Traktorit ja masiinat torilla

WWW.TRAKTORIJATZIT.FI

Myllytuvalla 13.00-16.00 Lastentapahtuma myllytuvalla Leikkejä, laulua ja muuta mukavaa Taikuri Olli klo 15.00 Iltaohjelma: 20.00 Anniina Selänne & Marian Petrescu Trio Hauli Bros Sorrowhearts ja J.Vehkala & Quomat 1 vuorokausi 90 € / hlö, 2 vuorokautta 160€ / hlö sis. majoitus, kuljetus (väh. 4 hlö): Aikon Kartano-Myllytupa-Aikon Kartano ja pääsyliput!

Varaukset: Aikon Kartano, puh. 014 572 000, 040 099 1217, www.aikonkartano.fi

ENNAKKOLIPUT www.liveto.fi Lipun hinta 25€

VIITASAAREN PUTKI OY

37

Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin!!

14.–15.7.2017

KESÄSEUTU

Unelma onnelasta Savosta tulleen uudisasukkaan ensimmäinen päivä Pihtiputaalla.

Nuuh! Miten raikas tuulahdus järveltä käykään. Ja miten kaunis paikka. Tunnen sen, että tämä maa on minun maani, tulevaisuuteni.

Hauska hiekkasärkkä, se kuin leikkii järven kanssa.

Kertoivat, että järvi on kalaisa Kolima. Tuo harju tuolla nniemessä on myös upea. Tänne kelpaisi kotinsa laittaa, mutta luulen, että tänne tulee aikaa myöten Kestikievari ja joku huvittelupaikka. Ehkä en jää tänne.

38

Eikä tämä ole se paikka, minkä unessani näin. Elämäsi järvi, ääni sanoi, uuden elämäsi järvi odottaa sinua. Tiedän sen paikan heti kun silmissäni näen. Sinne kotini teen. Tunnen, että lähellä se jo on.

Eteenpäin on matkani vielä käyvä.

kat myyntiin. Kerroin, että olin aikeissa muuttaa näille main, vähän edemmäksi. Hän sanoi, että voisi muutaman vuoden päästä tulla perässäni ja asettua naapurikseni. Hänkin on vapaa mies ja joutunut lähtemään kotimökistään. Ei kaikille riitä apajia ja kaskimaita.

Minua jäi Wilhelmiina, naapurin tyttö, odottamaan. Kaunis kuin ruusunnuppu. Toivottavasti jaksaa odottaa, että saan oman töllimme pystyyn.

Sitten haen morsiameni ja vietämme häät. Mielitietty, näen hänestä usein unta. Ei meillä ole mikään kiire, emme vielä käy kolmattakymmentäkään.

Oma tupa, vaimo, lapsilauma, kaskimaat, kalaisat veet ja riistaisat metsät. Omaa tilaa ja rauhaa. Työtä, sitä minä en pelkää ja olen valmis tekemään yhteisen onnemme eteen.

Tapasin pari päivää sitten mukavan miehen, Rautaparran Pekan. Kalasti ja metsästi, pyydysti majavia ja oravia. Vähän hankehommia, sanoi, nah-

Unestani en ole kertonut kenellekään, en edes Wilhelmiinalle. Se uni oli niin outo. Näin elämäni järven, mutta näin myös korkeita taloja, kives-

tä tehtyjä, melkein pilviin ylsivät. Oli paljon ihmisiä ja ihmiset ajoivat kärryillä ilman hevosta! Kärrypolut olivat leveitä ja tasaisia, ja niillä kuljettiin kovaa kyytiä.

Ilmassa lensi rautalintuja, joiden selässä matkusti ihmisiä. Ne vilkuttivat minulle ja huusivat, elämäsi järvi, elämäsi järvi.

Taloja oli paljon, vieri vieressä. Näin myös isoja riihiä, ainakin 20 riihen kokoisia. Niiden isoista piipuista tuprutti savua ja ihmiset sanoivat menevänsä niihin puhdetöihin. Metsässä rautaiset hevoset käsillään katkoivat puita ja niitä kuljetettiin vaunuilla tuohon riiheen.

Ihmisillä oli hienot vaatteet, kasvonsa olivat vaaleita ja kädet sileät, eivät tällaiset ahavoituneet ja paksunahkaiset kuin minulla. He näyttivät onnellisilta, ihan kuin kaikilla olisi rikkauksia. Ihan kuin he olisivat eläneet onnelassa.

Mitähän se uni tarkoitti. Ehkä minäkin saan vielä joskus rikkauksia.

Matkalla kohtasin riidanhaastajia. Sanoivat olevansa Jämsästä. Väittivät, ettei minulla ole mitään asiaa heidän mailleen. Sanoin, että minulla on itse kuninkaan lupa, minun ei tarvitse heitä kuunnella.

Olin menossa omille mailleni.

Yksi heistä tarttui minuun kiinni ja alkoi sylkeä. Heitin hänet mättäälle, tappeluhan siitä syntyi. Minä löin ja he löivät, ja vannon, että olin voittaja, vaikka kimpussani oli kolme körilästä. He luikkivat karkuun hampaitaan sylkien.

Voi hyvänen aika, tuleekohan vielä aika, että ihminen oppii elämään sovussa.

No niin, on aika jatkaa matkaa. Kohti pohjoista. Tiedän, että kohta elämäni järvi löytyy.

Nuuh! Minä tunnen sen tuoksun, oman maani tuoksun.

Teksti: Esa Kilponen Kuvat: Lauri Salminen

KESÄSEUTU

KANAVATEATTERISSA 7.-30.7.2017

TAIVAAN TULET

KARI VÄÄNÄNEN - TIMO PARVELA - KIRSI SULONEN

WWW.KANAVATEATTERI.FI | 0400 744 197

HET-teatteri esittää Kyyjärvellä Heikki Luoma areenalla (Nurmijoen Eräkartanolla)

Kantaesityksenä hauska komedia (musiikilla höystäen)

Nyt menee tunteisiin Käsikirj. Markku Hyvönen, ohjaus Veli-Pekka Halmila

Ensi-ilta la 8.7. klo 18 (muut esitykset 9.7.–20.8.)

Ryhmät huom! Tilauksesta myös ruokailumahdollisuus!

Väliaikakahvit ja hyvä buffetti.

Liput 18 e , eläkeläiset 16 e lapset alle 12 v 10 e.

Varaukset Suvi 0400 564 954, suvi.kantonen@gmail.com Katso lisää www.het-teatteri.net. TERVETULOA!

Kuka oli Pekka Varis?

Pekka Varis on useissa lähteissä mainittu Pihtiputaan – samalla koko suur-Viitasaaren alueen – ensimmäisenä vakituisena asukkaana. Hän asettui asumaan Elämäjärven Kerataipaleen erämaa-alueelle vuonna 1549. Mistä hän tuli ja miksi, siitä meillä on vain ounasteluja, mutta hieman virallista tietoakin hänen elinkaarestaan löytyy historiankirjoista.

Pihtiputaalta löytyy huomattava määrä kivikautista asutusta. Tehtyjen keihäänkärki-löytöjen (miten osuvaa nimenomaan keihäspitäjä Pihtiputaalla!) perusteella Rönnyn asuinpaikka-alueella on liikkunut ihmisiä jo noin 5 000 eKr. Pekka Varis tuli kaskimaiden, kalavesien ja erämetsien perässä etsimään elintilaa itselleen väkimäärän kasvun takia alati ahtaammaksi käyneestä Savosta, ettei peräti Maaningalta. Elettiin Kustaa Vaasan aikaa ja Ruotsi-Suomen kuningas halusi, että maa saadaan tasaisesti asutettua Venäjän uhkan takia.

Hän julisti asumattomat erämaat kruunulle kuuluviksi. Niihin saivat asettua vapaasti ensin ehtivät ja kolmen vuoden verovapaus houkutti uudisasukkaita lähinnä Savosta.

Erämaat olivat ennen kuninkaan julistusta olleet hämäläisten nautintaoikeusmaita. Savolaisten ja hämäläisten välille kehkeytyikin joitakin kiihkeitä välienselvittelyitä omistusoikeudesta, joita puitiin käräjillä asti.

Sankarimme Pekka Variksen suonissa virtasi kiihkeää verta ja hän sai käräjillä sakkotuomion vuonna 1559. Hän oli lyönyt Jämsän Seppolan kylästä tullutta Niilo Pekanpoikaa niin, että tähän oli

tullut kolme mustelmaa. Sakkoa tästä tuli kymmenen markkaa.

Ilman vammoja ei Pekka Variskaan nujakasta selvinnyt: Samassa yhteydessä Pentti Heikinpoika Toivila sai kolmen markan sakon lyötyään mustelman Pekka Varikseen. Tiedot kertovat, että nujakan seurauksena Pekka Varis sai ajettua hämäläiset mailtaan, ja nämä tappiosta suivaantuneina veivät asian käräjille asti.

Vuonna 1559 entisen suur-Viitasaaren (Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula) alueella oli voudin veronkantokirjan mukaan 22 asuttua tilaa. Niistä vain yksi oli hämäläistä lähtöperää.

Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että mainittuna vuonna alueesta käytetään ensimmäisen kerran yhtenäistä nimeä ja aluetta kutsuttiin nimellä Pihtipudas (Pichtipudhas).

Tilat olivat harvassa, etäisyydet toisistaan yleensä kymmeniä kilometrejä. Pekka Variksen naapuri oli Pekka Rautaparta.

Tuon ajan asukkaat löysivät elantonsa kalastuksen ja metsästyksen ohella kaskeamisesta. Savolaisten omaksuma kaskiviljelystekniikka – huuhtamenetelmä – soveltui havupuuvaltaiseen maahan, sillä käytössä oli varsin satoisa korpiruis.

Verovapaus oli pian samanlainen muisto kuin makea vaalilupaus. Asukkaat maksoivat kruunulle veroina 1–10 markkaa vuodessa. Kruunulle piti myös toimittaa haukia ja muuta ruokakalaa. Sekös alkoi pänniä alamaisia ja harmitus on periytynyt näihin päiviin asti.

Esa Kilponen Lähde: Vanhan Viitasaaren historia.

Saarijärven museo, Herajärventie 2

044 459 8411, www.saarijarvi.fi/museo Avoinna klo 12–18. 1.6.–31.8. ti–su.

Talvikaudella to-su. Kahvio. Opastukset tilauksesta 25 €. Veistospuisto, ryytimaa, lampaat niityllä.

10.6.-7.1.2018 Paavon polku – keskisuomalaiset Suomea rakentamassa. Suomeen liittyvä itsenäisyyskehitys henkilöiden, ilmiöiden ja tapahtumien kautta. Mukana ovat maakunnan urheilijat välineineen ja palkintoineen. Näyttelyn esittelyt keskiviikkoisin 5.-26.7. klo 14.00.

KESÄN KOHTEET OSANA SUOMIKUVAA Runeberg-näyttely & Säätyläiskotimuseo 22.6.—13.8. to-su klo 12–18, Kolkanrinteentie 39. J.L. Runeberg Saarijärvellä -näyttely. Sisustettu 1800luvun alun tyyliin.

Kivikauden kylä 10.6.–13.8. ti–su klo 11–18. Heinäkuussa joka päivä. Lähes 40 eri kohdetta. Kohteessa lapsille oma toiminnallinen kylä. Kivikirveentie 10.

Kesällä viikottain toimintaa ja opastuksia. Muinais– ja Luontopolkuopastus.

Tiedot http://www.saarijarvi.fi/ kivikauden-kyla Juhola taiteilijaveljesten kotitila. Galleria Jarskassa esillä kuvanäyttely Juholan pientilan elämästä. 17.6.–13.8. la-su klo 12-16, Ryöppäläntie 59

39

Hannunkiven Kesä 2017

KESÄSEUTU

Hannunkiven Kesä 2017

LAAJENNETULLA TERASSILLA PALJON OHJELMAA: Laajennetulla terassilla paljon ohjelmaa:

Juhannus Gizy &Groove Juhannus2017: 2017 :pe pe 23.6.

23.6 Gizy &Groove la 24.6 päivätanssit ja kesäyön karaokeja la 24.6. päivätanssit pe 7.7- la 8.7 KulmakuntaROCK kesäyön karaoke 24.7 Mikko konsertti pe ma 7.7.–la 8.7. Alatalon KulmakuntaROCK 28.7-Mikko la 29.7 KukkomarkkinaHAPPENING mape 24.7.

Alatalon konsertti ma 31.7 Heiskasen Hulvattomat Huoviset pe 28.7.–la 29.7. KukkomarkkinaHAPPENING pe 25.8- la 26.8 VENETSIALAISET 2017 maja31.7.

Heiskasen Hulvattomat Huoviset paljon muuta...

Olemme avoinna 1.6VENETSIALAISET alk : Ke-To 15-20 (02) , 2017 pe 25.8.–la 26.8. ja paljon muuta...

Pe-La 15-20(02-03 ) ja Su 15- 19

Olemme avoinna TERVETULOA ! 1.6. alk: Ke–To 15–20 (02), Pe–La 15–20(02–03 ) ja Su 15–19. TERVETULOA!

www.hankooktire.com www.hankooktire.com www.hankooktire.com

Hankookin uusin Ventus Prime-sarjan rengas tuo Hankookin uusin Ventus Prime-sarjan rengas tuo turvallisuutta ja ajamisen iloa keskikokoisiin ja rengas suuriin tuo autoihin.

Hankookin uusin Ventus Prime-sarjan turvallisuutta ja ajamisen iloa keskikokoisiin ja suuriin autoihin. turvallisuutta ja ajamisen iloa keskikokoisiin ja suuriin autoihin.

KAIKILLE TEILLE KAIKILLE TEILLE KAIKILLE Tunne renkaasi ja tie ja tuntee sinut sinut Tunne renkaasi tieTEILLE tuntee

Tunne renkaasi ja tie tuntee sinut

puh. (014) 572 885 Satamatie 1, Viitasaari

www.marpa.fi autotarvike@marpa.fi

Aukioloajat ma-pe 9.30-17.00 Tervetuloa!

LAULUILLAT VIITASAARELLA PORTHANIN PUISTOSSA

TORSTAISIN 29.6.–3.8. klo 18.00

Kari Keurulainen TERVETULOA Tiedustelut 0400 194 291 Sateen sattuessa ei lauleta!

40

Pulla maukas ja mehevä, kuten leipurikin Arvatkaa, mitä moni kivijärveläinen rakastaa? Minäpä kerron.

Se on muhkea ja mehevä. Näyttää vähän kristallipullalta. Rahkapullaksikin sitä voisi luulla, mutta ei: Marja Piispasen leipoma lumipulla on ihan omanlaisensa. Samanlainen on leipurikin; yhtä aikaa hersyvä ja herkkä.

Pyöreän pullan keskellä on valtava keko keltaista rahkaa, jonka maussa on häivähdys sitruunan raikkautta. Päällä on sokerivesikuorrutetta ja vielä ripsaus tomusokeria.

On kliseistä sanoa, että maku vie kielen mennessään, mutta niin se tekee. Tätä ajetaan maistelemaan Perhosta asti. Väki vie mukanaan myös muita makeita

leivonnaisia ja Marjan leipomaa ruisleipää. Sekin on herkullista, eikä ihme: leivän juuri on Marjan mummon peruja.

Toimittaja osui Marja Piispasen perustamaan kahvilaan kivijärveläisen kampaajan kehotuksesta.

– Sun on ihan pakko mennä maistamaan lumipullia, Sari Ruusuvirta vinkkasi viime syksynä, kohta kahvilan avattua ovensa.

Tein työtä käskettyä. Se oli rakkautta ensimmäisellä puraisulla eikä tunne ole kadonnut. Pulla maistuu aina yhtä hyvältä ja juhlistaa päivän, koska se on melkein kuin pieni täytekakku.

Marjalta on pakko kysyä, miten ihanuus syntyi. Tarina on tuttu, kun kerran himoleipurista on kysymys. Ensin tuli idea ja sitten lukemattomia kokeiluja, kunnes kaikki osui kohdalleen.

– Tätä on kuule hiottu ja tuunattu ja maisteltu. On haisteltu ja paisteltu, laitettu voita ja kermaa.

On rakkaudella tehty, Marja kuvailee.

Pöydässä istuva Jukka Holm mutustaa pullaa suu muikeana.

Tunnustusta antaa myös usein kahvilla käyvä Jukka Leppänen.

– Marja on mestari alallaan, Leppänen kehaisee.

Paitsi

erinomainen

leipuri,

Pihtiputaalla Muurasjärven kylän keskuksessa palvelee kyläkauppa

MUURASMARKETTI Tuotteisiin ja palveluihin kuuluu: • päivittäistavarat • Veikkauspiste • kahvio • Lääkekaappi -tuotteet (suppea valikoima reseptivapaita tuotteita) Aukioloajat: ma-pe 9-18, la 10-17, kesäsunnuntaisin 12-16

Lumipullan luoja Marja Piispanen on kivijärveläisten kunnanterapeutti.

Kyläkauppiaat Marjo ja Helena toivottavat asiakkaat tervetulleiksi Muurasmarkettiin!

Taloushallinnon palvelut laajasti kaikille yritysmuodoille luotettavasti ja ammattitaidolla Asiakkaallamme myös mahdollisuus raporttiensa katseluun sähköisesti

Vesannontie 2102 D, Suovanlahti Keskitie 8 , Viitasaari puh. 040 191 9336 www.mimko.fi

Tuulikki Kuusrainen, KLT Eeva Metsoharju Hanna Kauppinen Kirsi Niskanen

MuurasMarketti Oy, Reisjärventie 2852, 44880 Muurasjärvi P. 040 056 5122/Marjo, 040 056 5113/Helena, muurasmarketti@hotmail.com

Peltikatonmaalaukset, talonmaalaukset, lattiapinnoitukset.

www.viitasaarenmaalauspalvelu.fi

JALLE JÄTEKATOS

Todella helposti pystytettävä Jätekatos ja Postilaatikkoteline.

Löydät lisää Jalleidea tuotteitamme netistä www.jalleidea.fi

Vts Kone ja Rakennus Oy 0400 345 222, info@jalleidea.fi

LVI-SUUNNITTELU JÄTEVESISUUNNITELMAT TULOSTUS- JA KOPIOINTIPALVELUT Lvi-insinööritoimisto Jorma Niemonen Oy

Lestijärventie 70, 43900 KINNULA suunnittelu@niemonen.com Puh. 0400 642 148, 040 681 4730

Marja on myös hyvä sisustaja. Ensimmäistä kertaa kahvila Lumipullaan astuva saattaa yllättyä, koska sen ja Kivijärven maalaiskirkonkylän ilmeen välillä on iso kontrasti.

Kahvila on sisältä vaalea ja sisustus moderni. Mukana on koristeellisuutta ja myös hiven saaristolaista tunnelmaa. Pöydissä on aina kukkia tai kynttilöitä ja paikat tiptop -kunnossa.

Tärkeintä on kuitenkin paikan henki ja hengetär. Marja tervehtii tulijoita aina iloisesti ja kyselee kuulumisia, nauraa paljon ja kuuluvasti.

Aina ei ole ollut näin. Takana on rankkojakin aikoja, joiden ansiosta kahvilanpitäjästä on kasvanut hyvä ihmistuntija. Hän onkin nyt eräänlainen epävirallinen kunnanterapeutti, jolle moni purkaa huoliaan.

– Minulle on sanottu, että sinä vain annat ja annat itsestäsi toisille, mutta ei se ole yksipuolista. Minä saan voimaa asiakkaista!

Kun jakaa hyvää, se tulee aina takaisin – usein moninkertaisena.

– Ilo tarttuu!

LVI-asennus VILLe LePPänen Oy Viitasaarella toimiva LVI-asennus Ville Leppänen Oy tarjoaa LVI-alan palvelua Viitasaarella sekä lähikunnissa.

Palveluihin kuuluu mm: ● Asennukset, huollot, tarvikkeet / varaosat ● Suunnitelmat ● Suodatinjärjestelmät ● Lämmitysjärjestelmät

● Uudis- ja saneerauskohteet ● Jätevesijärjestelmät ● Käyttövesijärjestelmät ● Pumppujärjestelmät ● Ilmanvaihtotyöt

LVI-asennus Ville Leppänen Oy

TEKSTI JA KUVAT: Hilkka Rantala

44500 Viitasaari p. 040 529 6953, ville.lepp@gmail.com www.facebook.com/LVI-asennus-Ville-Leppänen

41

a a p a v i s s Stre ! u u s t u k e k y h ö vy innulaan.

Ilmakuva: Jari Kokkonen

K n a a v i k n a a T ule asum

Meillä on: tteja. • Kaunis luonto ja hiljaiset alueet

en. e s k y n t o s it ä s k t e k ö m m a j a it n e e e p s k U • stu la a k , n y y il e k t e r t e d u isu • Mahtavat mahdoll Nykyaikainen pienen kunnan palvelukeskus: • Apteekki, rakennustarvikeliike, kaksi ruokakauppaa, ravintoloita ym.

• Terveyskeskus, koulu, lukio, uimahalli ja uusi päiväkoti.

• Vireät yhteisöt ja kivat kesätapahtumat.

• Työllistäviä yrityksiä ja valokuitu totta kai Kaiken tämän lisäksi meillä on mukavat ihmiset!

Savolaisen lupsakkaita, iloisia, yhteistyökykyisiä ja yritteliäitä.

Olemme pieni, mutta elinvoimainen kunta!

Luonnollinen ja stressitön Kinnula 42

KUKA SIELLĂ„?

Talvi-Erkki oli veijarivaras ja kotiluolassa piileskellyt Siperian karkulainen 43

LOMASEUTU

Karkurin kotiinpaluu V

ihdoinkin kotona!

Matka on ollut pitkä ja raskas, mutta nyt näen tutut maisemat. Tänne jään enkä lähde enää minnekään, vaikka koko keisarikunnan kasakat olisivat perässäni.

En uskalla mennä kotimökkiin, sillä siellä voi olla poliiseja.

Heh, ne typerykset! Saivat minut kiinni, pitivät kahleissa ja veivät käräjillekin. Vartioivat minua kuin haukat yötä päivää, mutta sitten tuli tilaisuuteni.

Nukahtivat kuin pienen lapset ja sain kahleet irti kiinnityksestä ja varovasti, sentti sentiltä hiivin kahleet kainalossani ulos yöhön.

Seppä on mainio kaveri! Oli ujuttanut minulle tarvittavat

44

kalut, niin pääsin irti raskaista ripustuksista. Heitin ne järveen Soliskalliolta ja siellä järven pohjassa ne ovat varmasti vieläkin.

Täällä minulla on yhä uskollisia ystäviä, mutta on myös petollisia. Minun pitää varoa ilmiantoja.

Liisa, sydänystäväni, tietää tulostani ja järjestää minulle suojaa ja ruokaa. Miten olenkaan kiitollinen hänelle ja paljosta velkaa. Minä viheliäinen olen antanut hänelle vain huolta ja tuskaa. Jos elämä olisi mennyt toisia raiteita, meillä olisi oma tölli, peltotilkku ja paljon lapsia.

Ensin menen piiloon sinne tuttuun luolaan. Kotiväki tietää sen, eivätkä ne lavertele poliisille. Ehkä tapaan äitini ja isänä ja veljeni. En usko, et-

tä tapaaminen on kovin riemukas, samanlaista väkeä olemme kaikki. Ei kukaan ole toistaan parempi.

Talveksi menen välillä Liisan luo ja vaihdan majapaikkoja jälkiäni peitellen. Ehkä lopetan tämän varastelun ja pahanteon. Se on pakko, sillä voimani ovat vähentyneet. En ole ylpeä elämästäni eikä mitään siitä saa pyyhittyä pois. Se on ollut minun tieni.

Passittivat minut Siperiaan kaivoksille pakkotyöhön kuin murhamiehen. Raippojen iskut jättivät ikuiset arvet selkääni ja sieluuni.

Väärensin vähän rahaa ja pikkuisen varastelin. Olin nuori ja halusin parempaa elämää.

Miksi jotkut syntyvät köyhyyteen ja joillakin on rikka-

uksia? En halunnut raataa hikisissä töissä, olin nähnyt, miten se vie elämänilon eikä johda mihinkään. Miksei minullakin ollut oikeutta iloon ja keveään elämään?

Se oli katkera matka. Se paadutti minut lopullisesti ja aloin vihata niitä, jotka ylläpitivät mielivaltaa ja sortoa. Ähäkutti, karkasin sieltä, ei niistä kaltereista ollut minua pidättelemään. Tiedän, että pakomatkastani on monta tarinaa, mutta tämä on tosi: se oli yhtä helvettiä ja täynnä vaaroja. Onneksi selvisin enkä enää ikinä, en ikinä palaa sinne.

Meitä oli hurja ja kurja joukkio, jotka pidimme oikeuden omissa käsissämme. Kuljimme maasta toiseen ja kaupungista toiseen. Olimme köyhien puolella ja usein annoimme osattomille osan saaliistamme.

Mutta paljon järjestimme niillä vain iloa itsellemme. Onnea emme löytäneet.

Talvi tulee kohta eikä tämä piileskely ole ihmisen elämää.

Olen kuin haavoitettu villieläin. Vielä tulee aika, jolloin ihmisillä, myös meillä kurjilla, on olot paremmat. Köyhäkin saa oikeutta, köyhäkin saa osansa ja mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää lähtökohdistaan huolimatta.

Kun minä joskus kuolen, toivon, että minut siunataan kirkkomaahan. En ehkä ole ollut kaikista hurskain mies, mutta olen kuullut anteeksiannosta ja tiedän, että siellä lepää kunniapaikoilla suurempiakin roistoja kuin minä.

Teksti: Esa Kilponen Kuvat: Lauri Salminen

KESÄSEUTU

Kesäksi kuntoon • fysioterapia • hieronta • akupunktio

• erilaiset erikoiskäsittelyt ja ohjaukset • lymfaterapia

Kaikki hoidot myös ilman lääkärin lähetettä.

Keskitie 4, 44500 Viitasaari p. 014 570 666 Asematie 5, 44800 Pihtipudas p. 0400 570 553, p. 0400 578 370 www.tasmahoito.fi

Yhdessä tekemistä Puuha- ja eläinpuisto Veijari Avoinna: 3.6.–8.8.2017 klo 11–18 Puh. 0400 621 663 www.veijari.fi

Kuka oli Talvi-Erkki?

Kivijärvellä Talviaisen talossa syntyneen Erkki Turpeisen eli Talvi-Erkin (1834–1899) tarina on kiehtova. Tämän rahanväärentäjän, rikollisen ja vankikarkurin tarinassa todellisuus ja kuvitelmat ovat sekaantuneet niin, että todellisuutta on hankala kuoria kertomusten alta esiin.

Pääpiirteittäin hänen monivaiheinen elämänsä on dokumentoitu kirkollisiin asiakirjoihin, oikeudenkäyntipöytäkirjoihin ja lehtikirjoituksiin. Erkki Turpeinen syntyi 31.3.1834 Henrik Turpeisen ja Maria Kotilaisen neljänneksi lapseksi. Elo kotona Talviaislahden kylällä ei välttämättä ollut hääviä, sillä kodissa oli kiroava ja toruva, ei kannustava ilmapiiri.

170-senttisen, harteikkaaksi ja komeaksikin mainitun Turpeisen rikollinen ura alkoi jo varhain 18-vuotiaana, kun vuonna 1952 häntä rangaistiin 20 parilla raippoja väärän rahan levittämisestä. Hän ei ollut suinkaan ainoa rahanväärentäjä seudulla. Rahan väärentämisen taidon hän oppi mieheltä lempinimeltään Kupari, joka oli oleskellut Talviaisen talossa.

Talvi-Erkki alkoi elää avoimen rikollista elämää, osallistuen myös varkauksiin. Hän oli etsitty rikollinen, mutta hänellä on taito piileskellä virkavaltaa joutumatta kiinni.

Vuonna 1861 piileskely kuitenkin loppui. Hän jäi kiinni joulukuun alkupäivinä. Hänen hallustaan löytyi 25, 5 ja 3 ruplan seteleitä – kaikki omatekoisia.

Tuomio oli taparikolliselle ankara: 40 raippaparia ja karkoitus eliniäksi Siperiaan pakkotyöhön kaivoksiin.

Talvi-Erkin pakomatka Siperiasta on synnyttänyt useita legendoja, joissa tarut ja todelli-

suus sekoittuvat. Hänen kerrotaan viilanneen rautakalterit poikki, paenneen luistelemalla jokia pitkin tai muuripadalla soudellen vartijoita karkuun.

Hänen kerrotaan piiloutuneen rantaveteen ja hengittäen korren avulla pinnan alta.

Pakomatka kulki polveillen Venäjän halki Pietarin, Tornion ja Kajaanin kautta kotiseudulle.

Joukkoineen hän syyllistyi useisiin rikoksiin matkankin varrella. Tarinoissa kerrotaan myös ihmeteoista: Talvi-Erkin kerrotaan pelastaneen erään torpan pakkohuutokaupasta.

Kruununvouti oli vaatimassa verorahoja, kun talossa oleillut Talvi-Erkki repi annakanlehtiä loihtien ne rahoiksi. Vouti kuittasi maksun maksetuksi, mutta ei jälkeenpäin löytänytkään laukustaan rahaa vaan annakan lehtiä. Vouti joutui maksamaan velan omistaan.

Piileskely ja rikollinen elämä jatkui. Hän ei uskaltanut kuin harvoin piipahtaa kotitalossaan.

Vuonna 1876 Talvi-Erkki jäi jälleen kiinni väärän rahan valmistamisesta. Nimismies apureineen vangitsi hänen Pihtiputaalla heinäkuussa.

Viitasaaren syyskäräjillä häntä syytettiin väärän rahan valmistamisesta, levittämisestä ja osallisuudesta varasjoukon toimiin. Todistuskappaleina esiteltiin Erkin käyttämä runsas välineistö.

Hänen hallustaan löydettiin mm. värejä, värinsekoituskuppeja, teräs- ja lyijykyniä, viivaimia, siveltimiä, pyyhekumeja ja erilaatuisia papereita. Todisteina oli myös muutama puolivalmis seteli.

Tuomiota ei kuitenkaan langetettu, vaan asia siirrettiin marraskuun välikäräjille. Talvi-Erk-

ki ehti karata ennen niitä. Tähän vaiheeseen päättyivät viralliset dokumentit hänen vaiheistaan.

Hän onnistui piileskellä viranomaisilta, vaikka välillä häntä jahdattiin kovinkin tiiviisti.

Tuohon pakenemiseen – toisissa kertomuksissa pakomatka on liitetty ensimmäiseen pidätykseen – liittyy hauska tarina, kuinka hän raskaissa kahleissa onnistui livahtamaan sellistään Viitasaarelta keskellä yötä vahtipoliisien nukkuessa.

Kotimatkalla hän heitti kahleensa Soliskalliolta järveen.

Siellä niiden arvellaan olevan vielä tänäkin päivänä.

Loppuajan Talvi-Erkki piileskeli Kivijärvellä kotiseudullaan.

Hänen kerrotaan lymyilleen muun muassa muutamien ystäviensä luona, mutta myös luolassa synnyintalonsa Talviaisen mailla virkavaltaa piilossa, kun etsintä oli kuumimmillaan. Talvi-Erkillä kerrotaan myös olleen tuohesta tehty kesäasumus tuuhean männyn latvassa.

Virkavallan kiinnostus Talvi-Erkkiä kohtaan hiipui ja elämänsä viimeiset vuoden TalviErkki kärsi kasvoissaan olleesta ihosyövästä. Häntä hoitivat viimeisinä vuosinaan Erkin vihkimätön kumppani Liisa Viinikainen sekä Adolfiina (Viia) Hupponen.

Kansan mielissä rikollisesta hyveelliseksi veijarivarkaaksi muuttunut Talvi-Erkki haudattiin salaa kirkkomaahan.

Kalastajakylä Avoinna: 3.6.–8.8.2017 klo 11–18 Puh. 0400 472 395 KOLKANLAHTI, SAARIJÄRVI

OSTAMME JA NOUDAMME ROMUAUTOT Romurautaa, maatalouskoneet, arvometallit ym.

Rekisteristäpoisto ja romutustodistus MAKSUTTA

0400 534 406 Tero Takuuvaraosat 040 484 9255

Metalliromunosto

PURKAAMO AUTO-OSIX OY www.auto-osix.fi

AUTOHUOLTOA 30 v. AMMATTITAIDOLLA ● BG AUTOMAATTIVAIHTEISTOHUOLTO ● MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT - öljynvaihdot - jakohihnanvaihdot ● VIKADIAGNOSTIIKKA ● ILMASTOINTIHUOLLOT ● KATSASTUSHUOLLOT - jarrudynamometri - pakokaasuanalyysi ● 4-PYÖRÄSUUNTAUS ● RENGASMYYNTI JA -TYÖT

Peltokankaantie 91, KIVIJÄRVI 040 822 0654, 014 481 265 klo 8–16

Esa Kilponen Talvi-Erkin piiloluola ja kertomuksia hänen elämästään löytyy Talviaisen tilalta Kivijärvellä.

Lähteet: Kivijärven kirja, Kotiportti-lehdet

• hiekat, sorat, murskeet • erikois- ja kappaletavarakuljetukset

www.toikkanen.net p. 0400 201 594 /Manu 45

ä s s ä s e K n i r u k h i P US: N N A H U J tanssit ja o! e k o a r a k Pe yylidisc in V d r lo d n La Jon La

10.6. n Perinteine

KESÄNAVAUS:

Keitele 1.7. Järvin turnaukse viralliset jatkot: : ulkolavalla

ylhäällä

ge Sini Sabota terassilla DuoDa. Liput 14€

22.7. d Mid Finlan ting Truck Mee tkot: viralliset ja bilebändi

Boldiful!

valla: 29.7. Ulkola

Klamydia!

Petri Nygård!

isin Keskiviikko

TLOUNAS E F F U B N E IN 4.00 HERKULL ARKISIN 11-1 A 00 KATETTUöN : ma-la 15-22. mme avoinna

KERIT N I K E K O A KAR on uusi biisejä, palj

avoinna 02

ti Alacarte keit

www.pihkuri.fi Puh. 020 7981 440

juhliin ja s ö y m ja o il T uksiin, u is a il t is y it yks 81440 9 7 0 2 0 : ä kysy lisä

PIHTIPUDAS

KESÄ 2017

23.6.–26.8. NIEMENHARJUN TANSSILAVA 28.6. ELÄMÄJÄRVEN KESÄTEATTERI 28.6.–2.7. PIHTIPUTAAN KEIHÄSKARNEVAALIT 30.6.–2.7. PIHTIPUTAAN KESÄKONSERTIT 15.7. MUURASJÄRVEN MAALAISMARATON 22.7. RIIHIROCK 22.7. & 20.8. HIEKAN HIPPOKSEN SUURRAVIT

WWW.KÄRKITAPAHTUMAT.FI 46

UKKO-RUKKA KUVA: LAURI SALMINEN 47

LOMASEUTU

Erakon ikävä I

loista naurua ja kikatusta loppukesän iltana Koljatin kallion maisemissa, Vuorijärven rannalla 1960-luvulla. Nuoret turistit ovat tehneet nuotion kalliolle ja ihailevat viitasaarelaista erämaan maisemaa.

Tuli karkaa nuotiosta vähän sivummalle.

– Scheisse! Ne syttyivät palamaan, mökin jäännökset!

Turistit katsovat neuvottomina, kun tuli alkaa niellä lautoja ahnaammin.

– Onneksi se oli asumaton hökkeli, jo aika lailla hajalla.

Silloin kuului talon raunioista kauhea karjaisu.

– Voi teitä julmetun pahaisia pannahisia! Riivattuja ryökäleitä! Mitä te menitte tekemään? Te poltitte minun majani, jossa henkeni oli saanut rauhassa levätä!

Nuoret katsoivat suurin pelästynein silmin, kun tulesta ja savusta ilmestyi tulinen hahmo, joka huusi jotain heille kä-

48

sittämätöntä. He nappasivat reppunsa ja juoksivat kiljuen pakoon kohti maantietä ja kuplavolkkaria.

– Häipykää täältä te kirotut! Älkää ikinä enää näyttäkö naamaanne täällä!

Erakon henki itki. Miksi he tekivät sen, miksi he herättivät minun tuskani? Tämä on kummallista. Miksi minä yhä olen täällä, vaikka olen kuollut? Miksi jotkut menevät taivaaseen, jotkut helvettiin, mutta jotkut jäävät tänne väliin leijumaan?

Erakko ei tullut toivottuna tähän maailmaan. Nyt hän koki, ettei häntä huolinut Jumala eikä paholainenkaan.

Hän eli elämänsä yksin. Orpolapsen elämässä ei ollut riemuja, oli vain työtä ja raadantaa. Viina alkoi maistua, se oli hänelle hapanta lohtua.

– Koin kuitenkin iloa kulkiessani metsässä. Kuuset ja metsät peikot, jänikset ja pikkulinnut, ne olivat ystäviäni.

Ne kuuntelivat minua ja minä kuuntelin niitä. Minusta alkoi tulla metsän mies.

Joskus hän kaipasi kotiin.

Eräänä syysiltana hän meni veljensä pihapiiriin ja näki pirtistä valoa.

– Mitähän hän sanoisi, jos näkisi minut nyt? Tuskin tuntisi mustapartaista miestä, ajaisi pois.

Oli kylmä ja nälkä kurni. Ei tohtinut mennä pirttiin, vaan kävi riiheen lepäämään. Sytytti tupakan ja uinahti.

Hän heräsi kuumuuteen ja loimuun. Riihi syttyi tuleen!

– Herrajumala, tulkaa kaikki apuun, tuli täytyy saada sammumaan!

Mutta ei saatu, liekit ottivat ylivallan. Hädissään erakko pakeni metsään.

Poliisit löysivät hänet aamulla ja veivät putkaan. Raahasivat raudoissa tuomarin eteen kuin suurenkin ryövärin ja pahantekijän.

– Luulivat, että ilkeyttäni tein, kostoksi, vaikka vannoin, että se oli vahinko.

Hänet tuomittiin tuhotyöstä. Hän ei enää sanonut sanaakaan. Virui sellissä, ja kun vihdoin pääsi pois, hän tiesi, minne menee.

– Luo Koljatin kallion, kalliolle kukkulalle rakennan minä majani.

Siellä hän sai elää rauhassa. Ikävä raastoi joskus rintaa, mutta oli hänellä paljon iloakin.

– Olin itseni herra. Minä rakastin sitä metsää, joka antoi minulle riistaa ja sitä järveä, joka antoi minulle kalaa.

Jokainen päivä hän veti viivan almanakkaan, kuluneen päivän ylle. Hän mietti kotiaan ja perhettään.

– Hylkäsivätkö he minut vai minä heidät?

Joskus erakko mietti syvällisesti elämän peruskysymyksi.

Miksi jotkut ovat arvokkaampia kuin toiset?

– Eihän sitä sanassa niin sanota. Miksi erilainen ihminen jää yksin? Eikö jokainen ole arvokas, eikö jokaista kohdella kuin vertaistaan?

– Minä olin arka, enkä löytänyt sanoja kenellekään kertoa mitä kaipasin, ystävyyttä, ystävällisiä sanoja, läheisyyttä ja rakkautta.

Päivät kuluivat yksi kerrallaan, kunnes viimeinen koitti kesän kääntyessä syksyksi. Hän oli rannalla kokemassa pyydyksiä, kun kipu iski rintaan. Se ei ollut kaipaus eikä ikävä, vaan hän tiesi, että matkansa määrä oli saavutettu.

Metsän miehen henki jäi eksyksissä vaeltamaan.

– Oi tuli, majani hiipuvat rauniot, kirkkaana loistava hiillos! Saanhan minä nyt vapautuksen?

TEKSTI: Esa Kilponen KUVA: Lauri Salminen

Kesäkaupunki TAPAHTUMAT

Keiteleen Rannalla!

Su 4.6. klo 10 Hietaman kirkon 20-vuotisjuhla Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit. Kirkko on kesällä auki arkisin klo 10-14. Saarijärventie 441, Hietama.

Su 4.6. klo 12 Suomenhevonen 110-vuotta -juhlaravit Konginkankaan raviradata, Häkkiläntie 1760, Liimattala.

La 10.6. Avoimet kylät -päivä Mämmellä ja Konginkankaalla Valtakunnallinen Suomi100-päivä To 15.6. klo 19 kamarimusiikkikonsertti Ranskalainen ilta Kazuyo Ueno-Mattila, piano, ja Albert Balázs, klarinetti, Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4. Liput 10 €.

La 17.6. klo 11–15 kaikkien koirien hyväntekeväisyysMatch-Show Neste Lintulahden pihassa, Ouluntie 2680, Räihä La-su 17.–18.6. juniorijalkapallon Lattiapinnoite-turnaus www.huimajuniorijalkapallo.fi Pe 23.6. klo 21 Lavatanssit SF-tyyliin Sumiaisten leirintäalueella, Sumiaisraitti 2 La 24.6. Äänekosken Juhannus Blues Kartanokievari, Saarijärventie 343, Hietama, www. kartanokievari.fi Pe–Su 30.6.–2.7. Konginkankaan kesäpäivät La 1.7. klo 10–15 Konginkankaan kesäpäivien ohjelmalliset markkinat. Tarkempi ohjelma www.konginkangas.fi La 1.7. Keitele Regatta Regatta starttaa 40. kerran! www.alakeiteleenpursiseura.fi Su 2.7. klo 18 stand up -illassa Ismo Leikola: Hyvät naiset ja herrat Kievarin kesäteatteri www.kievarinteatteri.fi Pe 7.7. klo 19 Jukka Puotilan kesäkiertue Kievarin kesäteatterissa Kievarin kesäteatteri www.kievarinteatteri.fi Su 9.7. klo 14 Jean S jäähyväiskonsertissaan Matilan Ankkurissa Pe 14.7. Route 69 Meeting Jenkkiautoja ja elävää musiikkia Suolahden keskustassa 14.–15.7. Suolahden kesäpäivät La 15.7. Sumiaisten kyläpäivä, jossa pieni on kaunista, mutta jossa sittenkin on paljon tarjontaa koko perheelle!

La 15.7. klo 15 La Kala -oopperan Casino!

Sumiaisraitti 10, 44280 Sumiainen La 15.7. klo 18 Sumiaisten Rautalankafestivaali SHAKE, Danny & The Oldies, Vesa Haaja & Agents, The Aftons, The Moments, Vaiettu Salaisuus www.rautalankafestivaalit.com 15.–16.7. Köyhyydenkylän Wanhan ajan päiwät Rautianmäentie 570, Sumiainen

Ma 24.–Pe 28.7. Laulun mestarikurssi Suolahtisalissa Lisätietoja ja ilmoittautumiset: 040 685 6477.

Ti 25.7. klo 19 Klassinen Suomi100 -konsertti Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4.

Pe 28.7. Neste Ralli Äänekoskella EK 8 Äänekoski-Valtra klo 15 ja EK 11 klo 18.09 Bussikuljetus lähtöpaikalle Äänekosken keskustasta.

Oheisohjelmaa. www.nesterallyfinland.fi La 29.7. Koskikeskusjazz eli Cabin Echoes ja Antti Lähdesmäki Trio Ravintola Kosken Helmessä, Kauppakatu 11, Äänekoski. Liput 25 € sisältävät ruokailun.

La 29.7. Huiman kesäkoris kokoaa jälleen yhteen vanhat Huiman pelaajat! Pelit pelataan kaupungin eri saleilla.

Lisätietoa www.huima.org La 29.7. klo 12 yleisurheilun Urho Junior Games Äänekosken liikuntapuistossa Ke 9.8. Äänekoski Games - yleisurheilukisat Äänekosken liikuntapuisto Pe 11.8. klo 18–21.30 koko perheen Elorieha Keskus- ja rantapuistossa La 26.8. Maailman suurin kyläjuhla ja Syödään yhdessä -Suomi100-tapahtuma Koiviston kylätalolla klo 12 alkaen La 26.8. Venetsialaiset Matilan ankkuri, Matilanvirrantie 1356, Sumiainen

NÄYTTELYT Kesänäyttely: 6.6.–3.9. Suomen ortodoksisen kirkon Joensuun piispa Arsenin taidetta Äänekosken taidemuseo, Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski Mika Pekkasen maalauksia 30.6.2017 saakka Willen yläkerrassa. Vapaa pääsy.

Marjatta Pankkosen maalauksia Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali 5.–29.6.2017, ma–pe klo 10–19 Johanna Arho-Forsblom: Kahvipussitaide tekee onnelliseksi Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali 4.–28.7.2017, ma–pe klo 10–19

TEATTERI 13.–30.6. komedia Yötön yö www.kievarinteatteri.fi 23.6.–5.8 Musiikkikomedia Elämä janottaa www.kievarinteatteri.fi 30.6.–16.7. musiikkikomedia Juhannustauti Kömin Teatteri www.facebook.com/kominteatteri

Heliumpallot, juhla- ja leivontatarvikkeet juhliisi Kuka oli Uuno Leppänen?

Koljatin Kalliojärven rannalla pienessä mökissä asusteli vuosia muusta yhteisöstä irtaantunut ihmisarka erakko, Uuno Leppänen.

Erakon mökki sijaitsi korkealla kalliokielekkeellä järven yläpuolella.

Hän kävi noin kerran kuussa myymäläautossa ostamassa suolaa tai muita tarpeita.

Erakko löydettiin lokakuussa 1960 hukkuneena. Paikalle tulleet Viitasaaren poliisit löysivät vainajan. Vihje erakon mahdollisesta katoamisesta oli saatu myymäläauton kuljettajalta, joka alkoi ihmetellä, kun erakko ei saapunut ostoksille.

Kyläläiset muistelivat tapausta, kun lähistöllä hiihdelleet pojat olivat huomanneet savujuovan ja käyneet kurkkaamassa mökin ikkunasta. Musta pitkäpartainen ukko nukkui sisällä kivääri kainalossa. Pojat olivat pinkaisseet äkkiä pakoon.

tussa Erakon almanakka -runossa muistellaan Uunon tarinaa. Siskontyttären Vappu Heimosen kirjoittamassa runossa kerrotaan Uunon olleen orpolapsi, joka ei löytänyt paikkaansa yhteisössä. Viina alkoi maistua, hän kulki metsissä ja pikkuhiljaa erakoitui.

Hän oli eräänä syksynä piileskellyt veljensä riihessä salaa ja Uunon tupakasta syttynyt tulipalo tuhosi riihen. Uuno sai tuomion tuhopoltosta. Tuomion kärsittyään hän lähti lopullisesti erämaan asukkaaksi, löytäen sieltä paremman suojan kuin ihmisten keskuudesta.

Viitasaaren Seudussakin julkais-

Esa Kilponen

Mökistä ei ole mitään jäljellä. Aikalaisten kertomusten mukaan kylän pojat ensin hajottivat mökkiä pahoin ja lopulta saksalaiset turistit polttivat mökin jäännökset vahingossa joskus myöhemmin.

CONFETTI JYVÄSKYLÄ Palokan kauppakeskus Saarijärventie 52 40270 Palokka

ma - pe 10 - 18 la 10 - 16 jyvaskyla@confetti..

050 344 0375 confetti_jyvaskyla

49

KESÄSEUTU

ALUEEN KESÄTAPAHTUMIA Viitasaari 9.–11.6. Rompepäivät, vanha yhteiskoulu 10.6. Sini Sabotage kesänavauksessa, Hotelli Pihkuri 16.– 19.6. Tivoli Suuronen, vanha yhteiskoulu 17.6. La Strada - Ossi Runnen trumpetistinsoittajan tie –konsertti, Porthanin puisto 18.6. Kansalliset yleisurheilukilpailut, keskusurheilukenttä 23.6. Juhannusaaton juhla, Lummeniemen leirikeskus 1.7. Wilma -markkinat, torialue 1.7. Petri Nygård, Hotelli Pihkuri 1.–2.7. Järvikeitele-turnaus, keskusurheilukenttä 1.–2.7. Keitele-Regatta 1.–31.7. Viitasaaren museokesä: Huopanankosken kalastushistoriallinen näyttely, Kärnän sähkölaitosmuseo ja Metsätyömuseo 2.7. Keskustelukulttuuritapahtuma Arvonpäivät, Tuulensuu 2.7. Luotolansaaren kalavestivaalit 4.–9.7. Musiikin aika –festivaali 14.–15.7. Traktorijatzit, Myllytupa 9.7. Huopanan kyläpäivät 16.7. Musiikki-ilta Kymönkoskella, Vermatsaari 19.7. Frim-Fram, Miekkaniemi 22.7. Mid Finland Truckmeeting 2017, keskusta 27.7. Lähetysjuhlat, Kymönkoski 29.7. Klamydia, Hotelli Pihkuri 5.–6.8. Vetouistelun SM 2017 –kilpailut, Porthanin satama 27.8. Rajoilla-Ensemblen Suomi 100 -konsertti, seurakuntatalo Pihtipudas 10.6. Kesämarkkinat, torialue 23.6. Juhannusaaton tanssit, Niemenharjun tanssilava 24.6. Tanssit: Kalle Jussila ja Ari Nylundin yhtye, Niemenharjun tanssilava 28.6.-2.7. Keihäskarnevaalit 1.7. Tanssit: Jarkko Järvenpää ja Helmenkalastajat, Niemenharjun tanssilava 5.7. Tanssit: Tomi Markkola & Fernet, Niemenharjun tanssilava 6.7. Popeda, Niemenharjun tanssilava 12.7. Tanssit: Saija Tuupainen & eXmiehet, Niemenharjun tanssilava 19.7. Tanssit: Leif Lindeman ja Avec, Niemenharjun tanssilava 22.7. Riihirock, Rajalan Riihi

22.7. Suuret ravikarnevaalit, Hiekan Hippos 29.7. Alvajärven Ympäriajo -maantiepyöräkilpailu 2.8. Tanssit: Tulipunaruusut, Niemenharjun tanssilava 20.8. Toto-ravit II, Hiekan Hippos 26.8. Tanssit: T.T. Purontaka ja Tähtitaivas, Niemenharjun tanssilava Kinnula 17.6. Nuku yö ulkona, Salamajärvi 4.7. Lentopalloturnaus, Ruuhiniemi 5.–9.7. Kinnulapäivät 5.7. Kinnulapäivien avaus ja lasten olympialaiset, urheilukenttä 6.7. Perinnepäivä, kotiseutumuseo 6.7. Kirppispäivä ja koiraesittely, Sompatalo 6.7. Akat airoissa -soutukilpailu, Salmenniemen uimalan ranta 8.7. Muholapäivä 8.7. Ulkoilmatapahtuma ja tanssit, Kahvila-Ravintola Hurpakka 9.7. Museokirkko, kotiseutumuseo 9.7. Hetki hevoselle -tapahtuma, Hiilingin harjoitusrata 18.7. Faktaa ja fiktiota -kyläkierrokset 23.7. Niemenkylän kyläkirkko, Ruuhiniemi 13.8. Urpilan kotakirkko 19.8. Kyläpollojen puulaaki - kylien urheilukisa, urheilukenttä 27.8. Urkukonsertti, kirkko Kannonkoski 9.6. Yhteislauluilta, Kannonjärven kylätalo Toimela 10.6. Marttojen toritapahtuma 19.6. Askartelua ja tuunausta kirjoista -paja, kirjasto 20.6.–1.8. Yhteislauluillat tiistai-iltaisin, Nuottala 21.6. Kotipihan pihasoitto 21.6. Kannonkosken ja Kivijärven yhteinen pyöräilytapahtuma, Yläpään risteys 22.6. Kumppanuuspöydän lettukestit, Mäntykoti 23.6. Kannonkosken MLL:n lettukestit, Salen edessä 23.6. Juhannuskokko, Lakojärven ranta 24.6. Tanssit: Huikon Veljekset, Hilmonkosken lava 1.7. Kannonkoski-päivä, tori 1.7. Telaketjun konsertti, keskusta 2.7. Marttojen rantakalakeitto, Nuottala 2.7. Antin soitto -kansanmusiikkikonsertti, Nuottala 2.7. Savusaunaa ja loitsuja, Lakomäen metsäkartano

Veikon 70-vuotistriathlon kilpaillaan uimarannassa Kestävyysurheilun pitkä historia Viitasaarella saa jatkoa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna, kun erityisesti pitkän linjan hiihtoaktiivina tunnettu Veikko Holm järjestää 70-vuotistriathlonin 30. heinäkuuta. Tällä kertaa uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistävässä lajissa kilpaillaan Viitasaaren keskustan tuntumassa olevalla Savivuoren ulkoilualueella ja sen viereisellä Kappelin rannassa, joka tunnetaan myös Hiekan uimarantana.

Sarjoja tapahtumassa on 12-vuotiaista 70-vuotiaisiin. Eri sarjoissa kilpailtavat matkat vaihtelevat.

Miesten yleisessä sarjassa matkat ovat luonnollisesti pisimmät: uintia on 500 metriä, pyöräilyä 12 kilometriä ja juoksua 7 kilometriä. Naisten sarjan uinti ja pyöräily ovat puolet miesten matkasta ja juoksumatkana on 5 kilometriä.

Kilpailussa uidaan rannan suun-

50

taisesti edes-takaisin. Pyöräilyyn kannattaa varautua maastopyörällä, sillä reitillä on asfaltti- ja hiekkatien lisäksi myös pururataosuus.

Myös juoksu on pururadalla.

Holm on aiemmin edellisvuosina järjestänyt kertaalleen triathlonin ja duathlonin. Nyt kilpailtava kolmas monen lajintapahtuma jää viimeiseksi miehen itse järjestämänä viimeiseksi, sillä Holm toivoo Viitasaaren Viestin hiihtojaoston jatkavan tapahtuman vetäjänä.

Monipuolinen liikunta-aktiivi juhlisti 70-vuotisuuttaan jo kevättalven jäällä järjestetyllä hiihtotapahtumalla, jossa kierrettiin Vanha Kirkkosaari yhteislähdöllä.

Ilmoittautumiset Veikon 70-vuotistriathlonille Holm toivoo 29.7. mennessä sähköpostilla veikko. holm@hotmail.fi tai puhelimitse 040 8309 957. Myös tapahtumapäivän aamuna on mahdollisuus ilmoittautua kilpailupaikalla.

6.7. Tanssit: Wähäkosket, Hilmonkosken lava 8.7. Pekan Pyrähdys, urheilukenttä 9.7. Koko perheen leikkipäivä, leikkikenttä 13.7. Tanssit: Kalle Jussila ja Ari Nylundin orkesteri, Hilmonkosken lava 15.7. Poppi-olympialaiset ja heinäseipäänheiton MMkisat, urheilukenttä 15.7. Suomi 100 vuotta -tanssit: Kannonkosken Pelimannit, Hilmonkosken lava 20.7. Tanssit: Ippe Mansikka, Hilmonkosken lava 21.7. Heinäkuun kesäjuhla, Kotisalon majalla 22.7. Lomabingo, Kannonjärven kylätalo Toimela 27.7. Tanssit: J. Eskelinen ja Onnenkulkurit, Hilmonkosken lava 3.8. Tanssit: Jussi Roponen, Hilmonkosken lava 12.8. Kotiseutupäivä, kirjasto 18.8. Karaoke, Kannonjärven kylätalo Toimela 26.8. Yleinen uistelukisa, Vuosjärven Uittosalmi 26.8. Sata yötä sataan – päivän juhla, koulu 26.8. Venetsialaiset, Lakojärven ranta 29.8. Maanpuolustusilta, koulu Kivijärvi 23.–25.6. Hannunkiven Juhannus, Hannunkiven Lomakylä 28.6.–26.7. Yhteislaulua Kari Keurulaisen vetämänä keskiviikkoisin 2.7. Saunailta, Koirasalmen luontotupa 2.7.–30.7. Koulumuseo avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin 5.7.–30.7. Kotiseutumuseo avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin 5.7. Savusauna lämpimänä, Hannunkiven Lomakylä 15.7. Sankohiipimisen SM-kilpailut, Hannunkiven Lomakylä 18.–27.7. Kivijärvi Soi 19.7. Kivijärvi Soi: Kaija Kärkinen & Ile Kallio, Tainionmäen koulu 21.7. Perinneperjantai viljamakasiinilla 21.7. Kivijärvi Soi: Jenny Anvelt-Scarafonin laulajien konsertti 23.7. Kivijärvi Soi: Kauhava Big Band, tori 27.7. Kivijärvi Soi: Jenny Anvelt-Scarafonin laulajien mestarikurssin päätöskonsertti, seurakuntatalo 24.7. Mikko Alatalon konsertti Siirtomaasuomen laulut, Hannunkiven Lomakylä 28.7. Kukkomarkkinat 28.7. Kesäasukastapaaminen, Tainionmäen koulu

TERVETULOA OSTOKSILLE ÄÄNEKOSKELLE HISSUNKISSUUN • Koirat • Kissat • Jyrsijät • Hevoset • Ratsastajat • Kalat ym ym...

Eläintarvikeliike HissunKissun Kauppakatu 11, Äänekoski p. 040-7377 417

Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski Puh. 014 522 441 • www.hissunkissun.fi Avoinna: ark. 9.30–17.30, la 9.30–14.00

Osoitelähde:

Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 HELSINKI

KESÄSEUTU

Erilainen kirppis Kannonkoskella Matin lentomakasiini tarjoaa koko perheelle mielenkiintoista tutkittavaa.

– Ihmiset, jotka keräävät jotain tiettyä, löytävät tiensä kyllä tänne sivummallekin. Retro juttuja etsitään edelleen, Pirjo Piipponen huomauttaa.

Postinumero ja -toimipaikka

Lähiosoite

Lehden maksaja (jos eri kuin saaja)

Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka

Lähiosoite

Tarjous koskee vain uusia kotimaan tilauksia ja on voimassa 31.7.2017 saakka. Keskisuomalainen Oyj voi käyttää yhteystietoja markkinoinnissa.

Kaikki kestotilaajat ja 31.7. mennessä tilauksensa tehneet osallistuvat kesäisen tuotepaketin arvontaan.

Arvontapäivä on 7.8.2017. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Tunnus 5007635

40003 VASTAUSLÄHETYS

Tuula Karhila

Puh.

6 kk / 50 € (K AMP6_17)

3 kk / 25 € (K AMP3_17)

pienlentokone ennen nousua.

Käynnistyykö, ei käynnisty.

Kone nousi ilmaan, miksi ei tämäkin.

1 erässä (94,50 €) 2 erässä (á 48,25 €)* 3 erässä (á 32,50 €)* 4 erässä (á 24,63 €)*

Voit tehdä tilauksen kupongilla, puhelimitse p. 014 339 7100 tai sähköpostilla: tilaukset@viitasaarenseutu.fi

Tilauksen maksan:

Lahjan arvo yli 100€.

Määräaikaisena

Tuotepaketti sisältää: uistinsetin, repun ja retkialustan.

Kestotilauksena 12 kk 94,50 € +2 kk lehdet kaupan päälle (KESTO+2KK)

Tilaa lehti ja osallistut kesäisen tuotepaketin arvontaan.

Kyllä kiitos, tilaan Viitasaaren Seutu -lehden!

Kesän tarinat kertoo paikallinen sanomalehtesi.

Lehden saaja

Viime vuoden marraskuussa

Piipposet pitivät kirpputoria kaksi viikkoa entisen Pitopirtin tiloissa.

– Aika oli lyhyt, mutta tosi kiva kokemus.

Piipposten suunnitelman ykkösvaihe on käynnissä. Se ei yskähtele kuin Perussa aikanaan

MAKSETTU

– Lähdetään varovasti liikkeelle ja edetään kysynnän mukaan.

Olen ollut lähes koko ikäni yrittäjänä, 33 vuotta yhteen menoon.

Tiedän, että aloitus on aina tietynlainen puristus, Piipponen sanoo.

Hinnat sisältävät myös näköislehden ja sähköisen arkiston käyttöoikeuden

Hallirakennus on muotoutumassa hyvää vauhtia oikeaksi kirpputoriksi. Seinille tulee hyllytilaa, myyntilaareja ja rekkejä keskiosalle ja tietenkin omaa tilaa huonekaluille ja muille isommille käyttötavaroille.

– Tiedän omasta kokemuksesta, että retrotyyppistä tavaraa etsitään nykyään myös maaseudulta, Pirjo huomauttaa.

Innokasta pariskuntaa kuunnellessa tulee tunne, että tälle kirppikselle pitää varata aikaa. Tavaroiden lisäksi esillä ovat pienlentokoneet, Ikarus ja Cessna. Niihin voi tutustua ja käydä kokeilemassa, miltä tuntuu istua koneen ”puikoissa”.

– Hyvällä säällä voi ilmaankin päästä, Matti huomauttaa.

Matin lentomakasiinin toiminta aloitetaan pienimuotoisesti ja kesän jälkeen katsotaan, mikä on tilanne. Kävijöistä riippuu, miten jatketaan.

Jos kesä menee hyvin, suunnitelmissa on, että hallista tehdään lämmin ja jatketaan toimintaa.

Silloin pohditaan myös vuokrapöytä mahdollisuutta ja kirppiksen muuttamista liiketoiminnaksi.

POSTIMAKSU

Kun myyntiin tulevaa tavaraa on paljon, siihen tarvitaan tila. Tilana toimii lähes tyhjäksi jäänyt lentokonehalli, jossa kokoa on 100 neliötä. Nimeksi tulee Matin lentomakasiini.

Matin lentomakasiinin tähtäimessä on nostaa koko seinän levyiset ovet ylös kesäkuun puolessa välissä ja toivottaa kävijät tervetulleeksi.

Kirppishallin piha-alue tasoitetaan parkkipaikaksi, jonne valmistuu ulkovessa ja pieni kahvio.

– Kahviosta minulla on päässä ihan oma visio. Odotan kovasti, että pääsen toteuttamaan sitä, Pir-

Tuula Karhila

jo huokaisee.

*Erälisä 1 € / erä.

Kannonkosken Käräjämäessä asuvat Matti ja Pirjo Piipponen muuttivat kuusi vuotta sitten Sipoosta Kannonkosken vapaa-ajan asunnolle. Näin tehty lupaus kävi toteen.

– Muutossa meillä tuli mukana kaksi huushollia ja täällä oli valmiina kolmas.

Pariskunta tunnustaa, että nyt talous- ja tarvetavaraa on reippaasti yli oman tarpeen. Ne halutaan eteenpäin.

– Idea kirpputorista lähti häneltä, Pirjolta, Matti huomauttaa.

– Totta. Kotona on liikaa tavaraa.

51

Tero Takalo-Eskola

Ei osunut karhu ansaan, karkasi metsän kuningas. Nyt piirtäjää pelottaa kamala luonto...

Kun Jarkko karhulle kuopan kaivoi...

Kamalan luonnon piirtäjä asui lapsenaViitasaaren Isoaholla ja kohtasi pusikossa hirven.

Rakkaudennälkäinen hirvi, jolla on aina joku juttu menossa. Narsistinen karhu, joka ”talloo” muut jalkoihinsa. Molemmat seikkailevat Kamala luonto -sarjakuvassa, jota piirtää Jarkko Vehniäinen.

Vehniäinenn kohtasi mo-

52

nenlaisia elukoita jo pikkupoikana Isoahon pusikoissa Viitasaarella. Karhua hän yritti saada ansaan.

– Kuusivuotiaana oltiin kavereiden kaa lähimetsässä, kun yhtäkkiä edessä seisoi iso hirvi. Se jäi mieleen, piirtäjä muistelee.

Kerran hän kuuli uutisista, että lähistöllä liikuskeli karhu.

Pikkupojat päättivät oitis tehdä sille ansan ja kaivoivat metsään ansakuopan.

– Se oli äärimmäisen säälittävää, koska kuoppaan ei olisi mahtunut koiraakaan. Aamulla käytiin kattomassa, mutta ei

siellä tietenkään mitään ollut!

Jarkko Vehniäinen asui Viitasaarella tokaluokkalaiseksi asti, ja nykyisin hän elelee Jyväskylässä. Vanhemmilla on edelleen mökki Viitasaarella ja piirtäjä käy siellä kesäisin tapaamassa sukulaisia.

– Isäni Kauko Vehniäi-

nen on Kymönkoskelta ja äitini Kaarina Kotvalasta. Nyt jo edesmennyt mummoni oli Kerttu Vehniäinen.

Piirtäjänlahjansa Vehniäinen on perinyt isältään. Tämä toimi mainosmiehenä Viitasaaren torin laidalla sijainneessa Centrum-tavaratalos-

KESÄSEUTU

””

Aiheet tulevat ihan kaikesta ympäröivästä, mitä näen ja kuulen ja mitä itselle ja ystäville tapahtuu.

Jarkko Vehniäinen

XX Viitasaarella syntynyt kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Asuu nykyisin Jyväskylässä.

XX Kamala luonto -sarjakuva ilmestyy liki 20 lehdessä, muun muassa Keskisuomalaisessa ja Helsingin Sanomissa.

XX Piirtää sarjakuvia ja karikatyyrejä myös Suosikkiin ja on tehnyt pilakuvia esimerkiksi Koululaiseen.

XX Kuvittanut myös levyjen kansia ja tehnyt mainoskuvituksia.

sa 1970–80-luvulla. Myöhemmin isästä tuli helluntaiseurakunnan pastori. Poikakin kävi jossain vaiheessa Helluntaiherätyksen kansanopiston – sen jälkeen, kun oli valmistunut ammattikoulusta automekaanikoksi ja jäänyt työttömäksi.

Omasta taustasta kumpuaa sarjakuviin monenlaisia ideoita ja kielikuvia. Eräässä stripissä eli muutaman ruudun sarjakuvassa kärppä ja ilves himoitsevat villiomenapuun viimeistä omppua, mutta eivät ylety siihen. Silloin ilves päättää pyytää apuun korkeampia voimia – ja hirvi nappaa omenan alas.

Välillä mukana on siili, joka tuhmeliinina matkaa omin luvin mansikoiden luokse. Sarjassa on nähty myös pukki kaalimaan vartijana.

– Moni idea on otettu lorusta, runosta tai lastenlaulusta. Sellaisesta, jonka ihmiset yleensä tuntevat, koska muuten ajatus menee ohi.

– Muuten aiheet tulevat ihan kaikesta ympäröivästä mitä näen ja kuulen ja mitä itselle ja ystäville tapahtuu. Idea saattaa tulla myös, kun kuulen radiosta hittibiisin.

Hänellä on aina mukanaan muistikirja, koska ideat on kirjattava heti ylös. Päästä ne haihtuisivat iltaan mennessä.

Kamalassa luonnossa seikkaillaan eläinten maailman raadollisuuden ja ihmisten maailman raadollisuuden välimaastossa. Alussa sarjakuvissa oli enemmän eläinmaailmaa, mutta nykyisin yhä enemmän ihmisten arjen sattumuksia ja ihmisten luonteenpiirteitä.

Päähenkilöt ilves ja kärppä ovat petoja, jotka viljelevät välillä pieruhuumoria. Vehniäinen kuvailee, että kärppä on niistä fik-

sumpi ja energisempi. Ilves taas on melankolinen, masennukseen taipuvainen, nälkäinen ja vähän pullea.

– Kettu on adhd-tapaus ja vähän hullu. Karhu on tarinan pahis, siihen voi laittaa kaiken huonon käytöksen ja hyväksikäytön, piirtäjä kuvailee.

– Itse olen varmaan sekoitus noista kaikista. Kaikissa on jotain itsestä, hän pohtii.

Joku saattaa ajatella, että sarjakuvapiirtäjän elämä on rentoa; että minä tässä välillä vähän piirtelen ja sitten lepäilen nojatuolissa. Toisin on todellisuudessa.

– Ei se ole leppoisaa istuskelua, vaan lähinnä aamusta iltaan ja välillä yöhön asti tekemistä, koska strippejä pitää olla seitsemän viikossa. Välillä se teettää työtä ihan kauheasti ja deadlinet ovat tiukilla.

– Ideointiosuus on vaikein, itse tekeminen hoituu yleensä nopeasti. Siinä ei mene montaa kymmentä minuuttia per strippi.

Vehniäinen miettii, että piirtäjältä vaaditaan kovaa itsekuria, koska työtä tehdään omassa kodissa.

– Kukaan ei ole käskemässä, että teepä nyt, vaan pitää ihan ite huolehtia, että aikataulut pitävät.

Se on ihan työtä, työtä.

Kesän alussa Vehniäinen painaa pitkää päivää ja tekee sarjakuvia varastoon. Niitä on synnytettävä lähemmäs sata strippiä!

Sitten koittaa vihdoin siunattu kesäloma. Vuorossa on visiitti tai pari Viitasaarelle ja osa lomasta saattaa kulua myös amerikan autojen kimpussa. Vehniäinen on kiinnostunut niiden laittamisesta, vaikka uskookin unohtaneensa kaikki ammattikoulun opit.

Nokkakivi Pulling

SM-kisat 8.7.2017 klo 11 alkaen

Tervetuloa viihtymään Tractor Pullingin SM -kisoihin 8. heinäkuuta Lievestuoreen ajoharjoitteluradalle. Kisat käynnistyvät klo 11 osoitteessa Ajoneuvontie 39, Lievestuore. www.kstractorpulling.fi Tractor Pulling Keski-Suomi

Hilkka Rantala

53

KESÄSEUTU

Yhteislaulua viitasaarelaisille ja vieraille Kari Keurulainen on laulattanut Porthanin puistossa yli kymmenen kesän ajan.

Markus Kauppinen

Viitasaaren Porthanin puistossa jatketaan tänäkin kesänä mukavan yhteisöllistä perinnettä, kun Kari Keurulaisen vetämät lauluillat käynnistyvät juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Tälle kesälle tapahtuman lauluvihkot on uusittu ja mukana on kymmenisen uutta laulua.

– Sininen huivi on yksi uusista kappaleista. Sitä onkin jo toivottu.

80-luvun puolivälissä Keurulainen lähti kiertämään Suomea ammatikseen trubaduurihengessä, joten taustalla on vankka kokemus yhteislauluista.

Kokonaisuudessaan vihkossa on noin sata laulua.

– Lauletaan tuttuja lauluja, joita kaikki osaavat.

Silloin yhteislaulu on mukavaa.

Porthanin puiston yhteislauluillat saivat alkunsa vuonna 2006. Silloin yhteislauluiltoja järjestettiin myös kyläkunnilla. Vuosien varrella kylätapahtu-

54

mat ovat jääneet pois ja aivan joka kesä lauluiltoja ei ole ollut Porthanin puistossakaan.

– Siitähän syntyi hirveä haloo ja kyseltiin, missä lauluillat ovat, Porthanin Kahvimajan yrittäjä Martti Myllärinen muistelee.

Ihan täysin kylillä yhteislaulu Keurulaisen vetämänä ei ole vaiennut, sillä Niinilahdella lauletaan perjantaina 14. heinäkuuta. Myös naapurikunta Kivijärvellä Keurulainen haitareineen on tuttu näky. Tänä kesänä Kivijärvellä lauletaan heinäkuussa keskiviikkoisin. Viitasaarella lauletaan torstaisin 29.6.–3.8. Jos sataa, niin tapahtumaa ei silloin illalla järjestetä.

Yhteislauluillat ovat monen tahon yhteistyön hedelmä.

Lottamajanakin tunnettu Porthanin Kahvimaja vastaa järjestämisestä ja kuluista, Kari Keurulainen hoitaa musiikin ja Viitasaaren kaupunki te-

kee lauluvihkot ja osallistuu mainostamiseen. Myös Marjatta ja Juhani Ruuska ovat järjestelyissä mukana eri tavoin.

– On hienoa, että Viitasaarella on ymmärretty laajemminkin lauluiltojen tarve, Myllärinen kehuu.

Porthanin puiston iltatapahtumissa on paikalla 50 – 80 laulajaa.

– Lauluilloissa käy viitasaarelaisia vieraineen.

Muitakin turisteja näkyy.

Enimmäkseen osallistujat ovat iäkkäämpää väkeä, mutta nuorempiakin laulajia on, Kari Keurulainen kertoo.

Hän vetää tapahtumat rennolla otteella.

– Tämä ei ole virallista touhua. Välillä mukana on muitakin soittajia, esimerkiksi huuliharpisteja.

Kesäillat antavat oman erityispiirteensä lauluiltoihin.

– Nämä tapahtumat kuuluvat nimenomaan kesään. Olen sanonut, että lii-

ka on liikaa. Ilta viikossa puolentoista kuukauden aikana on hyvä tahti, siinä säilyy tapahtuman erityisyys.

Myös yhteislaulujen laulattaminen on nykyään eläkkeellä olevalle Keurulaiselle omanlaisensa kokemus.

– Ei tätä viitsisi tehdä, jos ei siinä olisi jotakin jännää.

Musiikki kuuluu Keurulaisen elämään edelleen myös yhteislauluiltojen ulkopuolella. Hän vetää kansalaisopistoissa laulupiirejä Viitasaarella, Kannonkoskella ja Kivijärvellä.

Harrastuksenaan Keurulainen laulaa kirkkokuorossa ja kiertää vanhusten päiväkeskuksissa ja palvelutaloissa laulattamassa.

– Musiikin parissa tapaa paljon ihmisiä. Tässä on välitön suhde ja on mukava katsoa, kun yhteislauluilloissa lauletaan täydestä sydämestä, Kari Keurulainen pohtii.

Markus Kauppinen

Yhteislauluilloissa Kari Keurulaisen harmonikkataidot yhdistyvät Suomen kesään ja yleisön välittömään lauluun.

Tervetuloa maailman parhaaseen Äänekosken K-citymarketiin!

Palvelemme asiakaslähtöisesti ja iloisella mielellä juuri sinua! Tervetuloa mahtavien valikoimien Citymarketiin. kauppiaasi Mika henkilökuntineen

I aa, k K S o u O r K n! ähi l ä ä a j ÄÄNE v i a ä p st i n a l e a e s om i jokai u s n o s j e l l a l p e e , rh at e m p i o a k t s li a a v k u t d a a R u n s al i s t a j a l a l u k Huikea r e h salaattibaari

Tilaa ja nouda!

Kokoamme kauppaMuista kassisi valmiiksi. m kotiinkyös Superhelppoa! uljetus !

Nappaa virkistävä kahvi ja leivonnainen Mahtava ja monipuolinen palvelutiski Vaasan herkkuja paistopisteestä

MA–LA 8–21, SU 10-20

MA–LA 8–21, SU 10-20 ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500 55