Ku l
Lõ o
Lõ
Tallinno130 km
Tallinna mnt
Täällä joen suulla on asunut ihmisiä jo 11 000 vuoden ajan. Vuonna 1251 vihittiin Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan Pärnun tuomiokirkko, ja ensimmäinen kaupunki joen oikealla rannalla oli perustettu. Kahdentoista vuoden kuluttua se ryöstettiin ja porvarit rakensivat joen vasemmalle rannalle Liivinmaan ritarikunnan alueelle uuden kaupungin nimeltä Uusi Pärnu (saksaksi Neu-Pernau). 1300-luvulla siitä tuli hansakaupunki, 1500-luvulla maakunnan hallintokeskus, 1600-luvulla yliopistokaupunki, 1700-luvulla jälleen kauppiaiden kaupunki, 1800-luvulla kylpyläkaupunki, 1900-luvulla Viron kesäpääkaupunki, ja 2000-luvulla alueesta on kehittynyt elämyskylpyläkohde.
Parmu
to o
llu
st ik u Ki
Ra ba Mu rel i
Päh kli Tik ri rel i
Ra ba
Nii Lib
du
tik Ris m
Pika nõ
Ris
Nii
du
Lib li
nt
Ju
i tsm e eh
Pa e
Tü ü
Jõ e
La
ki
o
e in La
ist et ee
rim
li
m
an
se dru Ma
Ko o
u
La
Ve
osi t
et
Pi ll
o
ja Ra
P
nn
u
u
Kä
e
ku
m
Li
Nõ
epa
ti -P os ur Su
Hõ
be
ur-
vi
Su
a ra k Ha
2. Jõ e
Vä ike -S
Vä ike -Jõ e
pa Se
Ki
e a te
ets
nam
Ran
ee at
ee at
ets
KL-12-037
500 m
ets im
i
250
1:20 000 © REGIO 2012
Tu lb
ama
Õhtu
V a l l i k r a a v
u ik m m
Ho
Aia
e te
Viljandi 77 km Tartu 185 km Riia 180 km
Terveysladut
0
m rja
e
sa
Lintutorni
Ma
lus
L
n Ra
et
m
na
e
n aa
nn
pe
e
an
re Ta
Mä
Su
o
sa
lu
H
Ostoskeskus
nt
Kä
ka
Sa
et im
st
ka
re p
a
isi
ru
Me
bl
m
Ka
er M
ti
Ok
La
iie
Tori
am Rii
Sa Ri
Po s
a
va ale M
Vä ike -
ie
Hi
a
st
ip
e rv
Hi
Elokuvateatteri Museo
e
bl
m a er
Põ
l ho Le
lev Ka
Teatteri
Hi
a rv
Kontserttisali
Va s
e rv
Ta
Pysäköintialue
va
a dr
la va Rä la Pa
Posti Huoltoasema
r Ta
Üm
di
an
a ol
a ol
b
m Va
d Te
Sa
a er
Ug
h Le
Sad
re
e lm
i
O
a
al
Üm
k Sa
Sa
öd
la
bo
m Va
i
Julkinen Internet-piste
vi le
o Kä
Uk
tu
bi
m Le
vi le
t
s up
nd
Sö
u p itu Uk mb Le
Su
Le
se
ki
u nn
a Ug
li
st
up
Uk
a ol
uu
ki
sa
e lv Pi
Lätte
eli
a
LODJA
nt
m
nu
n Le
et
k ra
Ha
h Le
M
e
im
i
m
Julkinen WC
i Pa
Lõ h
RAEKÜLA
va
Kirkko
Uimapaikka
de
Me
r Jä
st ip
lli
rju
Ha
r To
Kirjasto
va
e
än
Lä
lev
Su
r Jä
na
li
Ka
i
Ai sa sse
r-S
ke Ku
on
Poliisi
Uimaranta
a ep
ke
si
Au li
ms
i
i ru
Jal
m
Nik ola
Ka
aka
Old park Ka rja
Veetorni
Sairaala tai terveyskeskus
rju
Muistomerkki
u
ise
iu
Rautatieasema
Ha
Vä i
Ko p
La
Linja-autoasema
Pursiseura
i Vä
11
g Vin
Pä Ro o
Pargi
Aia le
ap
S
Satama
Ortodoksinen kirkko
12
9
Ad a
rna
Beach Park
Kuning a 10 Koidula Park Brackmann Võ Park im
gi ar
n Va
dali
KL-12-037
i
Freedom Park
Rüütli
15
A.
e
© REGIO 2012
aad
Sääs
1:10 000
1 km
Mere pst
0,5
lan
14
13
i Hosp
m
m
Esp
16
Ringi
P.Kerese
ga
Re
Munamäe Park
i Ring
ri
el
0
6
Lõuna
ru
Mu
7
Hospidali
ed
ga
Rüütli
8
Vee
in
Se
Jakobson Kuninga park
gi
m
4
17
Uus
Nikolai
To o
naadi
www.visitparnu.com
Rin
Espla
Uus 4, 80010 Pärnu, Viro +372 447 3000, +372 5330 4134 info@visitparnu.com, parnu@visitestonia.com
3
Malmö
Pühavaimu
5
Nikolai
Pärnun vierailukeskus
Children Park
Rüütli
gi
Rin
Vana-Tallinna
Õhtu p
2
1
Munga
t
o Lo
Pärnun visiona on olla 2000-luvun Itämeren rannikon hyvinvointija elämyskylpyläkohde.
Vee
si p
Pikk
Pikk Gildi
ni
pte
ELÄMYSKYLPYLÄ
Põhja
Lentoasema
re aa
Videviku
e
än
Lä
er
Ka
Vuodesta 1996 Pärnua on kutsuttu Viron kesäpääkaupungiksi.
Suur-Jõe
Aida
ru Vi
M
tsi
Loo
i
Historiallinen keskikaupunki
Sa
o
Kalda
La
3
it ee
Kä
ä
u Õht
Vee
P
KESÄPÄÄKAUPUNKI
u rn
Lai
Akadeemia
Vuonna 1835 Pärnu poistettiin linnoitettujen kaupunkien luettelosta. Kaupunginmuuri purettiin, ja kaupunki laajeni nopeasti ja saavutti kuuluisuutta kylpyläkaupunkina. Pärnun ensimmäinen kylpylä aloitti toimintansa vuonna 1838.
Olev Siinmaan jäljillä
iv
e ar
Pärnun vierailukeskus
Vingi
r v e i R
KYLPYLÄKAUPUNKI
Kesävieraana Pärnussa
2
Sindi 3 km
va Ur
ni
m
nn
nt m
Kä
he
ia
i
än
LINNOITETTU KAUPUNKI 1
ap
ele
b Pii
Ri
b Kä
M
1600-luvulla Pärnusta kehittyi Ruotsin itäisten alueiden tärkeä linnoitus, jonka puolustusrakennelmat olivat aikansa moderneimpia. Suuren Pohjan sodan (1700–1721) jälkeen kaupungista tuli Venäjän imperiumin länsirajaa suojaava merilinnoitus.
sik
ai
B a y
a
le
M
te as
K
P ä r n u
sik
Me
na
i he
ilil
Ka ru
ke lla
iro
Me
idu
Sin
sa
ini
ee at ets
M
Pa p
TAMMISTE em Uu
pu t
Vesiku
HANSAKAUPUNKI
Julkaisijat: Pärnumaa Turism -säätiö ja Pärnun kaupunginhallitus Suomennos: Luisa Translation Agency Ltd. Kuvat: Indrek Aija, Elen Juurma, Toomas Olev, Spa Estonia, Spa Tervis, Scandic Rannahotell Graafinen suunnittelu: Areal Disain © 2012
tee
Vesiro
KAUPUNKIOIKEUDET
a õg mõ re pu Ku rku lle Ku Pääsusilma
re sikaa
Reideni
a gi er
sa
Kaldapealse
Haava
in iid
et
En
Pa p
M
Vesiranna t
M er e
Ra vi
Tiir u
tee Liivi
õe -J
ur
Vii re
Ta m
Lao
Po o
ps t
Ta mm saa re
Pa ju
ng
a
Or av a
u
saare pst
A.H.Tamm
u
M
ik as
uk
.
aa m rja Ka
u ud Ru
li
rm
en
Su
Ko o
Nu
Ka
m
PAPINIIDU
1300-luvun alussa Pärnu hyväksyttiin hansaliittoon. Pärnu oli arvostettu satama idän ja lännen välisessä kaupassa. Täällä meriteitse tuodut tavarat lastattiin lotjiin ja kuljetettiin Venäjälle.
ik
ma Ja a iku
e
ina
H A.
ka
ni sta Ka
Ka
na
ia
u
tu
Lii
li
Ri
TAMMISTE
ik
ra p
13
Arabialainen maantieteilijä al-Idrisi mainitsi alueen vesireittien varrella sijaitsevat tilapäiset asuinpaikat jo vuonna 1154. Ensimmäinen kirjallinen maininta Pärnusta on vuodelta 1251. Kaupunkioikeudet Pärnu sai vuonna 1318.
põ Ve sk i
ni R äh
va
Le p
tee
-J õ
ai
Pärnu on virolaisten ikivanha kotipaikka. Eräs Viron vanhimmista asutuista paikoista on Pärnujoen rannalla sijaitseva Pulli. Siellä on ollut asutusta jo vuosina 9000–8500 eKr.
ste
Sa
Su
Lii ud
u
Ka
na
li
-K uk e
Ru
i
mi
M
IKIVANHA KOTIPAIKKA
tik u
ka
Täh e
Pir ni Pilli tise Sillu
u
rm sa
Ais a
Pa rd
Tam
Vik er ka ni ar p
Su
22
pargi
Niidu
ni
He
ur
li na li
Ka
Pa p
jat et ee
tee
Kasta
Ka
Su
Villa
23
umõ isa
e
ni
li
e
lli
ita
ur
Ko o
Õi
sse
ste
ti
Räh
vi Ki e Sid
e Sid
e
t
u
Nii
Pir ni
Ku u
Ku u
Täh e
Lin a
Lin Kalamehe
Laat
sare
Vä ike He -Sep a nn o
-P os
re p s
8
lik
a
a
Õu
na
ki
nt
e
ru
Eh
äru kä
e
saa
Ka
Veski
are
e te
sa
Pap li 9 Kaa rli
Sid
.Tam m
e
et
6
Vä ike -Po s
Sid
i Tul b
i
A.H
i
st
Suur-V eski Koid u
Vä ike -V es
ti
Pa rd
m
M
7
Pap l
ap
mi
ai
nn
si
li
Su
Hõ
be
ti
ur-
Ai sa
Au li
Tam
roo
M
Ra
Lehe
6 21
3.Jõe
1. Jõe 2. Jõ e
pa Se
a
Kuu s
pe Su
Su i
pe Su
Aia
lli
Ve si
Liilia
Ko o
ur
u ik m
m
jak
sse
Tu lb
e
lus
st re p
i öd Sö
Ho
Ai a
Ka
e
ama Sad
Me
li uu M
Eha
ru
19
Bea ch Pa rk
5
Ka
Ves kika
ase
Oja
am
ti
iid
e -Jõ
4
i
Po s
Ai sa
Oja
ur
20
e
i
Oja
e
Rii
Vä ike Su Kuk e ur -K uk Ka e rja
Nõlva p
Paide 90 km
itus
os
e
ma
a Liiv
Suv
Vä ike -
on
KESKLINN A uli
Ro
e
Sääs
18
e
e
i
ms
li
a
Mä
Rää
a st
17
Va s
i
Aru k
hu
Ka
Nik ola
Veetorni
ub
Ro
Oja
om
e
Ka
õ r-J Suu
a
rn Pä
i
Ad a
Ko o
ke Ku
16
os
Mere pst
Bea ch Pa rk
Ro
rja
a
Jõ
4.
ke
R 15
i
Ka ise
A.
Su
Old park
Koidula Park Brackmann V õi Park m le m
e
ep
i Vä
em
-S ur
Tu i
Kö i
a
i
m
aad
g Vin
lan
Pargi
Esp
Aia
ga
el
Ringi
ka
Jala
ap
n Va
idali
ri
P.Kerese
ed
Munamäe Park
Lõuna
gi ar
Rüütli
Hosp
Se
Kuninga
2
Tu i
Freedom Park
i
ru
Mu
naadi
14
ga
3
Ring
in
3
2
Nikolai
m
Jakobson Park
Vee
12
Espla
To o
Rüütli
Uus
Pühavaimu
Kaubasadama tee
Children Park
Suur-Jõe
Pikk
Malmö Hospidali
gi Rin
1
7
e Väike-Jõ
i
Pikk
1
Nikolai
Õhtu p
Vana-Tallinna
11
8
Gildi
ip
La
Põhja
lus
10 ots Lo
9
5
Munga
Vallikraa
v
Loo
Õhtu
tsi
Vingi
Lai
ba
se
ara
Vä lj
Plo
Mä
R i ve r
kalda
Kau Ka
Ko d
Oja
Po hla
P ä r n u
Aida
ara
me
e
Rääma
Ko d
uti
hu
Tam
Mä
Tim
Ro
Mä
nn
Ilvese
jat et ee
pi
va
i
RÄÄMA
Aru Väike-
4
ita
ne
Rääma
u Õht
Ka se
Lin a
Muraka
Ka
kalda
Kalda
du
li Sir e
Hariduse
Kirsi Muraka
Lepa
Eh
me
Suur-Jõe
Merekalda
se
Tam
Kirsi
Kadaka
Ka le
Kaevu p ääma
av i
Lil
a
Õu
I lv
a
Lepa
Ülase
Ma
hk li Mi
da Lin
la Ed e
Pih l
Allika
nt
Luha
Mooni
dr i ri
rim
Ka dri
ni
Vo o
Nu
Jaa
Ka
eh ep
Lu b
ja
Ho bu se
rm e
Õl i
u ug Rõ ja
nseni
6
J.V.Jan
Keva de
e
ga
Angerja
Aru Vana-R
-Sau
ka
li Al
Vee
Soo
de
Uus
Akadeemia
a
da
Lo o
Noorte väljak
Ha vi
Lin
ni pte Ka
jak
ome
Ma
To
aug a
S au ga-Jõe
lu m
se
Ema jõe
a Rann
Soo
Ranna
PAPSAARE
Roo
psa
Kes k
Luha
Lah e
e
Luite
Neem
Haa
Väik e
Pee tr
i
Soo
a-S
ga
a-S
Sa vi
N
Jako bi
Purj e
SuurToom
Luha
Põllu
ri
ja
Va n
Kesk
Kalu
Kõr k
Kakuami
Lu b
Aeru
Püss i
i Pee tr
Mõrr a
Jüri
VANA-PÄRNU
Põll u
rja
Traali te e
Kit se
Maa
Kit
p Ho bu se Pü ssi
Mard
i
Jako
bi
e
i
il Si
Ka n
ug u Rõ
ev a Õl i
re t
Pa ps aa
Va h
Oja
e es
a
ak
Aru
Pa pp sa a
La Ra
hu
e Kah va t e
Pärnun reittikartta
e
Pilliro o
Sa ug a
r
au
Va n
its
na
Lubja
Looga
ari Ku ts
ru An k
tee
Nooda
t re
s-S
Uu
lgi
uv
Rohu Vilja
Oja
mnt
a tee
tee
ve
e
rve
Jaani
Õn ge te
Ri
eh
Ne
Nõlva
Nood
Sa
sa
Tallinna
p
na Va
ug
are
se
Aa
rja
Lille
Kaevu
Sa
tee
ma
me
sa
Tu ru
ÜLEJÕE Kit
rim
Piiri
Nur
a
Pa p
ga
Rohu
Vo o
ra
ar a
ku
Tervetuloa tutustumaan Pärnun historiaan ja osallistumaan kaupungin nykyelämään!
ma
Kib
Lille
a
ak
ad
ni
Ku re
i
lgi
M
Ti h
Humala
nd
Ne
rik
e
Va h
Ka
u
Pärja
Pärja
rau
au
ek od
a
Rohelin
e
e
s-S
Mü
ds
Kaevu
e te
e te
Uu e
Ku l
Astri
bu
se
e
Lille Ho
Kit
ig
ev u
Telliskivi
ldr
Pä rl
im õis
ga
ja te te e
Sõstra M ün di
Kolde
at ee
Mö
Re
Ki
Ka Tu l
ik
p pa
Vastla
au
Salm
Salm
ada
Kilgi
he
i
tee
s-S
Kau bas
Saviaugu
i
Uu
Lihula 55 km
ita
Kr ee gi
Kilgi
tri
Eh
Kirsi
Mö
Lo o
ldr
i
ga
a
Kolde
Re h
ep
me Nur
rlim õis
at ee
Le nn uv älj at ee Pä
rm
Kil
Savi
Tallinna mnt
ap i
Savi
Mu
si
Hä
ni
at ee
Kõ rt
ni
õis
a
e
m Ka
im
un
Be
Sa
EAMETSA
n eli
e te
h Ro
bi
Pä rl
än
Ha k
tee
Lennuvälja
Roheline
ke tee
i
ir Pi
Turba
ee it
v ki
jõe
e Sul u-P ap s aar e te
Tuule
Liiva
Pronksi
Terase
Kulla
Kroomi
Raja tee
R ä ni
Raua
Hyvä vierailija!
Pesa
Tina
KESÄVIERAANA PÄRNUSSA Kauniiden puistojen ja puistoteiden ansiosta Pärnu on paras kaupunki loman viettoon. Pärnussa voit kokea elämyksiä taiteilijoiden teoksista nauttimisen tai itseilmaisun muodossa tai mukavasta kävelystä tai luonnon vehreydessä pidetystä piknikistä nauttien. Koe modernia kulttuuria, vanhanajan tunnelmaa, uutta tietoutta tai romantiikkaa!
77 Endla-teatteri ja teatterin galleria, Keskväljak 1 avoinna esitysten aikana, kahvila avoinna ma–to 8.30–22, pe 8.30–24, la 11–24, su 11–20, esitysten aikana ja enintään tunnin ajan esityksen jälkeen, +372 442 0666, teater@endla.ee, www.endla.ee Endla-teatteri sijaitsee keskusaukion reunalla heti sillan päässä. Teatterin lisäksi rakennuksessa voi nauttia hyvästä musiikista, kuvataiteesta ja ruoasta. Teatterin galleriassa esitellään pääasiassa teatteritaiteilijoiden tuotantoa. Gallerian näyttelyt sijaitsevat sekä teatterin eri tiloissa että teatterikahvilassa.
1 1. Kaupungingalleria, Uus 4 ti–pe 11–17, la 11–14, +372 443 6433, info@linnagalerii.ee, www.linnagalerii.ee Kaupungingalleria toimii Pärnun vierailukeskuksen toisessa kerroksessa. Ydinkeskustassa sijaitsevassa galleriassa järjestetään sekä Pärnussa että muualla maailmassa toimivien taiteilijoiden näyttelyjä. 2 2. Kaupunkiporvarin talo, Nikolai 8 ke–to 12–18, muina päivinä ja ryhmille vain tilauksesta, +372 444 8149, www.parnu.ee Kun astut ulos raatihuoneen matkailutoimistosta, näet kadun toisella puolella vasemmalla keskikaupungin ainoan säilyneen jyrkkäkattoisen hirsirakennuksen. Talo rakennettiin vuosina 1738–1740. Siellä on näyttely, jossa esitellään Pärnun kaupungin historiaa, kaupunkiin liittyviä keskeisiä henkilöitä, ystävyyskaupunkeja ja historiallisia hansakaupunkeja. 3 Maria Magdalenan kilta, Uus 5 3. ti–pe 11–17, la 11–15, +372 447 1901, info@maarjamagdaleenagild.ee, www.maarjamagdaleenagild.ee Pärnun Maria Magdalenan kilta on ensimmäisen kerran mainittu kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvun lopulla. 1500-luvulla se muuttui käsityöläisten killaksi. Talon eri tiloihin ja eri kerroksiin on kokoontunut suuri osa kaupungin taidekäsityöläisistä. Maria Magdalenan kilta tarjoaa mahdollisuuden seurata käsityömestareiden työtä, ostaa tai tilata tuotteita tai heittäytyä itse käsityöläisen rooliin. Joka kuukauden toisena lauantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan avoimiin työpajoihin. Muina aikoina vierailusta on syytä sopia mestarin kanssa etukäteen.
Meren rannalla kulkevaa kävelytietä reunustavat veistokset. Veistoskuja alkoi syntyä vuonna 2001, kun alueelle pystytettiin ensimmäiset teokset Pärnun I kansainvälisten veistospäivien aikaan. Nykyisin tien varrella on 18 työtä, jotka on valmistettu dolomiitista, metallista, teräksestä tai betonista. Raaka-aineena on käytetty myös vuoden 2005 tammikuun myrskyn kaatamia puita.
15 15 Ammende Villa, Mere pst 7 8 Pärnun kaupunginkirjasto, Akadeemia 3
kesäkuusta elokuuhun ma–pe 10–18, la 10–17, syyskuusta toukokuuhun ma–pe 10–19, la 10–17, +372 445 5707, pkr@pkr.ee, www.pkr.ee Endla-teatterin vieressä olevassa Pärnun kaupunginkirjaston päärakennuksessa voi tutustua virolaiseen kirjallisuuteen. Kirjaston porrasgalleriassa ja ensimmäisessä kerroksessa voi lisäksi tutustua kuvataiteeseen. Rakennus palkittiin vuonna 2008 Viron kulttuurirahaston palkinnolla.
5 5. Pärnun museo, Aida 3 ti–su 11–19, +372 443 3231, info@parnumuuseum.ee, www.parnumuuseum.ee Konserttitalon vieressä sijaitsee Pärnun museon rakennus, jonka pysyväisnäyttely ”11 000 vuotta historiaa: vanhan ajan elämyksiä” esittelee Pärnun kaupungin ja Viron aikaisimmin asutetun maakunnan historiaa kivikaudelta nykyaikaan. Monien aitojen esineiden, uusimman tietämyksen, pelien ja elämysnurkkausten ansiosta voi aistia menneiden vuosituhansien ja vuosisatojen henkäyksen. Historiaan tutustumisen lisäksi vierailijaa odottavat eri aikakausien makuelämykset museokahvilassa.
Rantapuiston vieressä sijaitsee kauppias Hermann Leopold Ammenden aikoinaan omistama huvila, joka on valmistunut vuonna 1905 ja on parhaita varhaisen jugendtyylin esimerkkejä Virossa. Vuosina 1927–1935 rakennuksessa toimi kesäkasino ja II maailmansodan jälkeen klubi. Neuvostokaudella rakennusta käytettiin myös parantolana ja ravintolana. Perusteellisen kunnostuksen jälkeen rakennuksessa avattiin vuonna 1999 edustushotelli ja -ravintola. Nykyään Ammende Villa on eräs Pärnun suosituimmista nähtävyyksistä, jossa yhdistyvät lumoavasti maailmanluokan hotelli ja ravintola. Ammende Villassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja.
1 1. Raatihuone, Uus 4 / Nikolai 3 Raatihuoneella toimii Pärnun matkailutoimisto, joka on kesällä avoinna joka päivä klo 9–18 ja talvella (15.9.–15.5.) ma–pe klo 9–17 ja la–su klo 10–14 Raatihuone käsittää itse asiassa kokonaisen korttelin, jonka vanhin rakennus valmistui vuonna 1797 kauppiaan asuintaloksi. Vuonna 1806 siellä asui kaupungissa vieraillut tsaari Aleksanteri I. Tarinan mukaan kauppiaan talosta tuli vuonna 1806 tsaarin käskystä kaupungin komendantin talo. Vuodesta 1839 alkaen rakennus on toiminut raatihuoneena. Hieman uusbarokista ja uusgotiikasta vaikutteita saanut jugendtyylinen lisärakennus valmistui vuonna 1911, muun muassa Pärnun kaupunginvaltuuston kokoustilaksi. Vuodesta 2009 alkaen raatihuoneessa on toiminut Pärnun matkailutoimisto. Nikolai-katu on saanut nimensä täällä sijainneesta Nikolain kirkosta, joka tuhoutui II maailmansodan aikana. Kirkon muistokivi on entisen kirkkotarhan tammien alla. Nikolain kirkon kappelissa säilytettiin mustaa ristiä, joka on kuvattu Pärnun vaakunassa. Kirkko oli tunnettu pyhiinvaelluskohde.
k irk korakennuksiin Virossa. Vuonna 1750 vihitty kirkko nimettiin kirkon rakentamista rahoittaneen Venäjän keisarinna Jelizavetan kunniaksi Pyhän Elisabetin kirkoksi. Kirkon eteläpuolella sijaitsi kaupungin vanhin teatterisali, eli niin sanottu lato.
2. 2 Jekateriinan kirkko, Vee 8 Määräyksen Jekateriinan kirkon rakentamisesta antoi Pärnussa vieraillut tsaaritar Katariina II, joka hämmästeli sitä, että kaupungissa oli ortodoksien käytössä vain yksi kirkko – nyt jo hävinnyt Johanneksen kirkko. Vuonna 1768 valmistunut kirkko on koko Viron tyylikkäin ortodoksinen kirkko, ja se oli aikanaan modernin ortodoksisen kirkkoarkkitehtuurin esikuvana koko Baltiassa. Rakennuksessa on ensimmäistä kertaa pyritty yhdistämään viisikupolinen kirkko ja antiikin arkkitehtuurin muotokieli. Seurakunta kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. 3 Rüütli-katu 3. Kun kävelet Jekateriinan kirkon luota lastenpuiston läpi, päädyt Rüütli-kadulle. Sekä paikallisten että matkailijoiden suosima kävelykatu on kaupungin Vanhankaupungin pääkatu, jonka varrella voit tutustua eri vuosisatojen värikkääseen arkkitehtuuriin. Osa kadun nykyilmeestä tuo mieleen Pärnun legendaariset aallonmurtajat: aaltomaiset penkit, korkeat majakoiden kaltaiset katulamput ja kotiloita muistuttava katukiveys.
9 Venus-bastionin paja, Õhtu 1 Vallikäär, toukokuusta syyskuuhun ma–su 11–18, lokakuusta huhtikuuhun to–su 11–18, +372 510 6657, info@sepakunst.com, www.sepakunst.com Kaupunginkirjaston takana entisen bastionin tornin luona Vallikäärin vieressä on vanha paja. Se sijaitsee yhdessä kaupungin vanhimmista rakennuksista, joka on peräisin 1700-luvulta. Pajassa voi seurata sepän työskentelyä, kokeilla itse omia taitojaan ja ostaa ja tilata sepän takomia esineitä. Pärnun pursiseuran rakennus sijaitsee vallihaudan ja joen yhtymäkohdassa. Vuonna 2010 valmistui rakennuksen laajennus, ja nykyään se on viihtyisä paikka, jossa voi ruokailla ja tutustua purjehtimiseen. Pursiseuran tiloissa on purjehdussimulaattoreita. Ravintolapöytiin maalatut merimerkit taas ovat sekä pienten että suurten asiakkaiden suosikkeja. Pursiseuran perustivat jo vuonna 1906 tsaarin Venäjän meriupseerit satamapäällikön johdolla. Tuolloin paikalliset lehdet kirjoittivat: ”Oli kaunista katsella, kuinka alukset lähtivät liikkeelle satamalaiturin luota kuin suuri joutsenparvi…” Vielä nykyäänkin on tunnelmallista seurata valkoisia jahteja ja nuorten optimistijollia.
11 11 Tarton yliopiston Pärnun college, Ringi 35 Pursiseuran rakennuksen takana on Tarton yliopiston Pärnun collegen mielenkiintoinen rakennus. Se valmistui vuonna 1999, kun oli kulunut tasan 300 vuotta yliopisto-opetuksen aloittamisesta Pärnussa. Vuonna 2001 valmistui punatiilinen kirjasto, joka on kunnostettu entisestä Austerin korkkitehtaasta. Rakennuksen edessä on aurinkokello (2004) ja Hannes Starkopfin veistos Kompassi (1999).
Pärnujoen vasemman rannan aallonmurtaja on muodostunut kaupungin symboliksi. Tarina kertoo, että rakastavaiset, jotka suutelevat toisiaan aallonmurtajan päässä, pysyvät yhdessä ikuisesti. Vuosina 1863–1864 rakennettujen kahden aallonmurtajan yhteispituus on noin viisi kilometriä. Kun vesi on matalalla, voi nähdä myös vuonna 1769 rakennettujen puisten aallonmurtajien osia, joita kansa kutsuu Katariinan aallonmurtajaksi, sillä ne rakennettiin tsaarittaren käskystä. Kerrotaan myös että aallonmurtajiin tarvittavat kivet tuotiin talvella jääteitse Kihnusta ja laskettiin jäähän tehtyjen aukkojen
Tämän kävelyreitin varrella tutustut virolaisen funkkiksen parhaisiin näytteisiin. Rakennukset on suunnitellut vuosina 1925–1944 Pärnun kaupunginarkkitehtina toiminut Olev Siinmaa. Hänen ideoidensa pohjalta syntyi Pärnun kylpyläkaupunkimiljöö: uudet asuinalueet, ravintolat, kahvilat ja kylpylät sekä rantapuisto. Aluksi klassismia suosineesta Siinmaasta kehittyi Viron kuuluisimpiin lukeutuva funkkisarkkitehti, joka jätti pysyvän jäljen virolaisen arkkitehtuurin historiaan.
8 Barokkityyliset entiset kauppiaiden talot 8. Kuninga-kadulla Osoitteessa Kuninga 24 sijaitseva talo on kadun vanhin, tosin myöhemmin useita kertoja uudistettu kivitalo. Se on tyypillinen barokkikauden kauppiaan talo symmetrisine pohjapiirustuksineen. 1700-luvun ilmeen rakennus sai vuosien 1978–1982 kunnostustöiden aikana. Osoitteessa Kuninga 26 on hirsirakennus, joka pystytettiin ilmeisesti 1700-luvun alussa, jolloin Pärnu kuului jo Venäjän valtakuntaan ja kivirakennusten rakentaminen oli kielletty koko valtion alueella Pietarin kaupungin rakentamisen takia. Osoitteessa Kuninga 28 sijaitseva niin sanotuista maakivistä tehty talo rakennettiin vuosina 1696–1700. Vuonna 1762 sen osti kauppias ja raatiherra Jacob Jacke. Tässä talossa toimi Pärnun ensimmäinen (Ruotsin) konsulaatti. Talossa toimi myös kauppahuoneen konttori aina vuoteen 1939 eli kauppaliikkeen sulkemiseen saakka.
Rüütli-kadun alussa kapealla kulmatontilla sijaitseva rakennus on arkkitehti Olev Siinmaan tuotannon tyylikkäimpiä näytteitä. Se on vuonna 1993 arkkitehdille itselleen rakennettu omakotitalo, joka kuuluu virolaisen funktionalismin huipputöihin. Rakennuksen jokainen yksityiskohta sekä ulkona että sisällä on tarkoin harkittu, ja siten pienelle tontille on saatu mahtumaan jopa pieni kukkatarhan ja terassin yhdistelmä. Talon sisätiloissa on säilynyt runsaasti sinne rakennettuja alkuperäisiä funkkishuonekaluja ja muuta sisustusta. 2 Jakobsonin villa, Lõuna 2a 2. Rannan suuntaan kulkiessa päädyt pian Jakobsonin villan luokse. Siinmaa suunnitteli tämän vuonna 1936 valmistuneen omakotitalon yhteistyössä arkkitehti Anton Soansin (1885–1966) kanssa, ja se edustaa virolaisen funkkistyylisen asuinrakentamisen huippua. Taloa ympäröivä alue on jaoteltu aitojen, muurien ja terassien avulla piha-alueiksi, jotka sitovat arkkitehtuurin ja maiseman yhdeksi kokonaisuudeksi. Rakennuksen geometrisen muotokielen ja fasadin taakse kätkeytyvät mestarillisesti ja rationaalisesti tehdyt tilaratkaisut. Myös talon sisätilojen alkuperäinen ilme on osittain säilynyt.
Ennen Koidulan puistoa näet Victoria-hotellin ja Café Grand -nimisen ravintolan. Vuonna 1923 rakennettuun kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi piharakennus ja romanttinen kioski. Vuonna 1928 päärakennus muutettiin Olev Siinmaan suunnitelmien mukaan hotelliksi (Grand Hotel), jonka ensimmäiseen kerrokseen valmistui Café Grand.
Olev Siinmaa (vuoteen 1936 saakka Oskar Siiman) syntyi 12.11.1881 Pärnussa puusepänliikkeen omistajan poikana. Hän opiskeli vuosina 1911–1914 Saksassa Wismarin ja Konstanzin teknillisissä korkeakouluissa, ja sen jälkeen hän työskenteli Lyypekissä sisustusarkkitehtina. Viroon hän palasi vuonna 1921. Aluksi hän työskenteli Darmerin puunjalostustehtaalla ja rakennusyrityksissä. Vuosina 1925–1944 hän toimi Pärnun kaupunginarkkitehtina. Vuonna 1944 hän pakeni Ruotsiin, jossa hän työskenteli Norrköpingin kaupunginarkkitehtina. Olev Siinmaa kuoli 29.3.1948 Norrköpingissä.
5 Mutakylpylä, Ranna pst 1 5. Kuursaalin eli vanhan rantakasinon luota näkyy eräs kylpyläkaupunki Pärnun symboleista: vuonna 1927 valmistunut mutakylpylä. Kyseessä on loistava näyte Siinmaan klassismin kauden tuotannosta. Yhdessä arkkitehti Erich von Wolffeldtin ja arkkitehti Aleksander Nürnbergin kanssa suunnitellun rakennuksen huomattavin osa on sen pylväiden koristama pääsisäänkäynti. Rakennuksen kumpaakin siipeä kaunistavat kuvanveistäjä Voldemar Melnikin (1887–1949) suunnittelemat veistokset. Siinmaan suunnittelemat huonekalut ovat kadonneet. Kesällä 2013 historiallisessa mutakylpylässä avataan uusi moderni kylpylähotelli.
10 10 Lydia Koidulan patsas 20 Vanha rantakasino eli Kuursaal, Mere pst 22 20 16 Uuden taiteen museo, Esplanaadi 10 16
kesäkuusta elokuuhun ma–su 9–21, syyskuusta toukokuuhun ma–su 9–19, +372 443 0772, muuseum@chaplin.ee, www.chaplin.ee Vuonna 1992 Esplanaadi-kadulle perustettu modernin taiteen museo yllättää mielenkiintoisilla näyttelyillään. Museon peruskokoelmissa on yli 400 taideteosta ja videokirjastossa yli 1 200 dokumenttielokuvaa. Perinteisiä tapahtumia ovat Mies ja Nainen -taidenäyttely ja Pärnun elokuvafestivaali. Museossa on myös internetpiste, kahvila ja myymälä, jossa myydään taidetta, kirjallisuutta ja matkamuistoja.
Rantapuiston vieressä sijaitsee tsaarinaikaisen kylpyläelämän keskipiste, vuonna 1880 valmistunut rantakasino. Rakennuksella on ollut yli 100 vuoden aikana monta käyttötarkoitusta: se on toiminut esimerkiksi tanssisalina ja elokuvateatterina. Nykyään tässä useita kertoja restauroidussa rakennuksessa toimii Viron suurin anniskeluravintola. Rantakasinon pieni esiintymislava (katso Olev Siinmaan jäljillä nro 4) on kesäisin suosittu paikka erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Kuursaalin vieressä on muusikko-säveltäjä Raimond Valgren (1913–1949) muistomerkki, joka valmistui Valgren 90-vuotismuistojuhliin. Muistomerkin luona voi tutustua myös säveltäjän suosituimpiin sävelmiin.
17 Pärnun taiteilijatalo, Nikolai 27 17
18 SPA Estonian saunakeskus, Sääse 7 18 joka päivä 6.30–22, +372 447 6870, estonia@spaestonia.ee, www.spaestonia.ee Supeluse-kadun varrella sijaitsee myös SPA Estonian TERMID-niminen sauna- ja allaskeskus, jonka kahdessa kerroksessa on altaita, joiden yhteydessä on erilaisia hierontasuihkuja ja vesiputouksia. Keskuksessa on lisäksi pienille perheenjäsenille tarkoitettu lastenallas, höyrysaunakokonaisuus, SENTO-alue, jossa on suola- ja höyrysauna sekä japanilainen kylpyamme, suomalainen sauna, Vichy-suihkuja ja porealtaita sekä kylmässä ja lämpimässä vedessä kulkeva kävelypolku.
4 Kauppias Mohrin talo ja varastoaitta, 4.
Rüütli 21/23 Vuonna 1681 valmistunut kauppias Mohrin talo Rüütli-kadulla on kaupungin ensimmäisiä taloja, jonka pitkä sivu on rakennettu kadun suuntaiseksi. Vuoden 1820 kunnostustöiden aikana rakennus sai klassismin mukaisen ulkoasunsa. Rakennuksessa ovat vierailleet sekä kuningas Kaarle XII että tsaaritar Katariina II. Rakennuksen julkisivuun on kiinnitetty hevosenkenkä, joka tarinan mukaan kuului Kaarle XII:n ratsulle. Talon sisäpihalla on vanha varastoaitta. Kadulla talon edessä on vironkielisen lehdistön perustajan ja koulumestarin J. V. Jannsenin pronssinen patsas, jonka katse on suunnattu kohti vastapäistä lehden toimitusta.
5. 5 Tallinnan portti ja Vallikäär
ti–pe 12–18, la 12–16, +372 443 6433, info@linnagalerii.ee, www.linnagalerii.ee Kun kuljet pitkin Supeluse-katua, päädyt Kunstnike Majan eli Pärnun taiteilijatalon luokse. Se sijaitsee 1930luvun funkkistalossa. Talossa on sekä näyttelytiloja että taiteilijoiden ateljeita. Jos haluat osallistua työpajoihin, sinun tulee ilmoittautua ennakkoon.
12 12 Tervis-terveyskylpylähotelli, Seedri 6
13 Pärnun aallonmurtaja 13
Olev Siinmaan jäljillä
1. 1 Olev Siinmaan talo, Rüütli 1a
9 Victoria-hotelli, Kuninga 25 9.
Collegea vastapäätä on näyttävä Tervis-kylpylä, jonka rakennuskokonaisuus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Tervis on Viron suurin kylpylä, jossa hoito-, kuntoutus- ja rentoutuspalveluiden lisäksi toimii myös saunanautintoja tarjoava saunakeskus.
6 6. Lydia Koidulan museo, Jannseni 37 ti–la 10–17, kesällä ti–la 10–18, +372 443 3313, info@pernau.ee, www.pernau.ee Ylitä silta ja pistäydy Viron tunnetuimpiin kuuluvan kirjailijan museossa. Museoon on sillalta vain 10 minuutin matka. Museossa kerrotaan Lydia Koidulasta ja hänen isästään J. V. Jannsenista, joka oli koulumestari ja ensimmäisen vironkielisen sanomalehden perustaja. Museossa esitellään elämää Virossa kansallisen heräämisen aikakaudella. Perusnäyttelyyn kuuluu myös 1800-luvun puolivälille tyypillinen koululuokka. Entisessä työhuoneessa voi tutustua virolaisen lehdistön alkuaikoihin, ja ruokasalissa saa käsityksen Jannsenin perheen kodin ilmapiiristä ja aikakauden elämäntavasta.
Historiallinen keskikaupunki Kävelyretki keskikaupungilla vie kaupungin historialliseen sydämeen. Reitin varrelta löydät Pärnun keskeisimmät rakennustaiteen nähtävyydet, muistomerkit ja kirkot, jotka kertovat kaupungin tarinaa aina barokkikauden linnoituksesta alkaen.
14 Veistoskuja rantapuistossa 14
10 Pärnun Pursiseura, Lootsi 6 10
4. 4 Pärnun konserttitalo, Aida 4 ma–pe 10–18, la 10–16, www.concert.ee/parnu Pärnun konserttitalolle pääset, kun kuljet kohti jokea ja siltaa. Pärnusta pitävän maailmankuulun kapellimestarin Neeme Järven aloitteesta vuonna 2002 valmistunut konserttitalo on kaupungin musiikkielämän keskus, jossa toimivat myös musiikkikauppa ja musiikkikoulu.
kautta paikoilleen. Silloin tällöin aallonmurtajat jäävät kokonaan veden alle.
21 Kuntoreitti 21 Vuonna 2007 avattiin kylpyläkaupungin 170-vuotisjuhlien yhteydessä uimarantaa ja rantaviivaa pitkin kulkeva merkitty kuntoreitti, joka alkaa rantapuistosta. Reitti sopii sauvakävelijöille, rullaluistelijoille ja muille kuntoilijoille, ja se on merkitty puisin viitoin, joista selviää myös kuljettu matka. Reitti on ympärivuotisessa käytössä. 22 Rantapromenadi 22
Kuninga-kadun jatkeen varrella on koko Baltian ainoa säilynyt 1600-luvulta peräisin oleva kaupunginmuurin porttirakennus. Vuoteen 1710 saakka sitä kutsuttiin joko Kaarle Kustaan tai kuninkaan portiksi. Portilta vei silta yli vallihaudan, ja sieltä postitie jatkui pitkin Riia-katua aina jokilautalle saakka ja sieltä Vanhan Pärnun kautta Tallinnan suuntaan. Portti, kaksi bastionia ja niiden välinen osa vallihautaa päätettiin 1800-luvulla säilyttää, vaikka muut linnoitusrakennelmat purettiinkin. Vallitukset säilytettiin suojana myrskyjä vastaan, ja pätkä vallihautaa muutettiin laivojen talvisatamaksi. Vuonna 2010 vallihaudan kaarteessa sijaitseva niin sanottu Vallikäär uudistettiin. Nykyään maavalleja pitkin kulkevat valaistut polut, vallihaudan keskellä oleva komea suihkulähde ja suojeltu puistoalue houkuttelevat lomailijoita virkistäytymään. Portin luona on entisen linnoitetun Pärnun pienoismalli, jonka avulla saa hyvän kuvan muinaisista linnoituksista ja siitä, mitä niistä on säilynyt nykypäivään saakka. Se on osa 1400–1800-luvun linnoitusten kävelyreittiä.
Kuntoreitti kulkee osittain pitkin vuonna 2006 valmistunutta rantapromenadia, joka on kaikkien romantikkojen ehdoton suosikki. Promenadi viehättää monenlaisilla ja vaihtuvilla materiaaleilla ja erilaisilla suihkulähteillä. Romanttisen valaistuksen ansiosta rannassa on aktiivista elämää myös auringonlaskun jälkeen. Promenadi on sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden rakastama kävelypaikka kesät talvet. Promenadia pitkin kävellessäsi kuljet Rannahoone-ravintolan (katso Olev Siinmaan jäljissä nro 7) ja Rannahotellin (katso Olev Siinmaan jäljissä nro 8) ohitse.
11 Entisen Pärnun poikalyseon ja keskikau11 pungin koulujen voimistelu- ja urheilusali,
Kuninga 29 Koidulan puiston vieressä on vuonna 1875 valmistunut entinen Pärnun poikalyseo, nykyiseltä nimeltään Pärnun Kuninga-kadun peruskoulu. Ankarannäköisen, uusrenessanssityylisen, vuosina 1870–1875 rakennetun punatiilisen koulutalon suunnittelun tavoitteena on ollut myöhäisklassismin mukainen symmetria. Koulun edestä alkoi Riian postimaantielle saakka johtanut poppeleiden reunustama puistokatu, niin kutsuttu Aleksanterin puistotie. Pärnun poikalyseossa on opiskellut muun muassa useita virolaisia ministereitä ja poliitikoita, joiden muistolaattoja on koulun eteisaulassa. Koulun eteen on istutettu sateenvarjojalava valtiomies Jüri Vilmsin (1889–1918) muistoksi ja pystytetty muistomerkki virolaiselle shakkimestarille Paul Keresille (1916–1975). Vanhan koulutalon viereen rakennettiin vuosituhannen vaihteessa uusi urheilusali, joka sopii ihanteellisesti tälle paikalle ja jonka ikkunoista heijastuu vanha koulu ja jonka muurimaisia seiniä koristavat vain pienet pimeässä hehkuvat ikkunat.
6. 6 Postipoiss-krouvi, Vee 12 Vee-kadun eli Vesikadun varrella on slaavilaisia ruokia tarjoava Postipoiss-krouvi. Vaikka se muistuttaakin majataloa, se rakennettiin alun perin vuonna 1834 venäläisten tyyppipiirustusten mukaiseksi teurastamoksi. Vuonna 1844 rakennus kunnostettiin hevospostiasemaksi ja vuonna 1978 se restauroitiin ravintolakäyttöön.
Toominga- ja Seedri-kadulle tullessa, juuri ennen Terviskylpylähotellia näet kaupunginarkkitehti Olev Siinmaan suunnittelemia suosittuja niin sanottuja ristiharjakattoisia villoja. Vuosina 1932–1934 rakennetut omakotitalot (yhteensä 16) muodostavat yhtenäisen korttelin, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan: korkeita kivi- ja paanukattoja, kukkatarhoja talojen edessä, suorakaiteenmuotoisia suuria tontteja ja vihreitä sisäpihoja. Seedri-kadun päässä ennen Ammende Villaa on myös Kalle Vellevoogin suunnittelema modernien valkoisten villojen ryhmä.
4. Pieni esiintymislava, Mere pst 24 4 Rantaa kohti kävellessäsi päädyt tsaarinaikaisen kylpyläelämän keskipisteeseen, vanhan rantakasinon eli Kuursaalin luokse. Sen takana on vuonna 1937 valmistunut pieni esiintymislava. Rakennuksen kaareva lieriömäinen muoto muodosti puiston kanssa tehokkaan yhdistelmän, ja se oli erinomainen näyte Siinmaan yksinkertaisesta mutta mieleen jäävästä muotokielestä. Vuonna 1985 samalle paikalle rakennettiin esiintymislavan kopio, joka ei valitettavasti heijasta alkuperäistä eleganssia.
12 Ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen 12 kirkko, Aia 5 Entistä Pärnun poikalyseota vastapäätä on vuonna 1904 valmistunut kertaustyylejä edustava ristinmuotoinen Kristuksen kirkastumisen kirkko. Seurakunta kuuluu Viron omaan ortodoksiseen kirkkoon. Ikonostaasissa on 11 ikonia, ja kirkon seiniä koristaa 11 seinämaalausta.
Pitkin Aia-katua kuljet Pärnun museon ohi ja saavut Rüütlin aukiolle. Pärnu-hotellin paikalla oli aiemmin entinen Endla-teatterin talo, mistä kertoo muistokivi hotellin vieressä Aia-kadun varrella. Teatterin parvekkeelta luettiin ensimmäistä kertaa Viron itsenäisyysjulistus 23.2.1918. Tämän tapahtuman 90-vuotispäivänä Rüütlin aukiolla julkistettiin vapaudenpatsas, joka muistuttaa tuhoutuneen teatteritalon parveketta. Aukion joenpuoleisella sivustalla on vuonna 1939 valmistunut edustava pankkitalo. Entisen rautatieaseman kohdalla pankin vieressä on pieni höyryveturi ja vaunu, jotka sijoitettiin sinne kapearaiteisen Pärnu–Valga-rautatien avajaisten (vuonna 1911) 110-vuotisjuhlien yhteydessä.
6 Lehtikioski ja lasten leikkipuiston 6. sadekatos rantapuistossa Toimiessaan kaupunginarkkitehtina Siinmaa suunnitteli myös monia pienrakennuksia: rantapaviljonkeja, kioskeja ynnä muuta. Niistä merkittävimmät ovat vuonna 1937 suunniteltu lehtikioski ja vuonna 1940 valmistunut lasten leikkipuiston sadekatos rantapuistossa. Alkuperäisen mallin mukaan tehdyssä lehtikioskissa toimii nykyään kesäisin matkailuinfopiste.
7. 7 Rannahoone, Ranna pst 3 Vuonna 1939 valmistunut Rannahoone kuuluu Viron funktionalistisen ranta-arkkitehtuurin parhaimmistoon. Kahvila-ravintolarakennuksen pyöreät ja suuret vitriiniikkunat avautuvat meren puolelle. Rakennuksen silmiinpistävin osa on suuri betonista rakennettu sienimäinen parveke, joka on ensimmäinen laatuaan koko Baltiassa. Teräsbetonisen sienen rakenteet ja sen pintaa koristavat laudoituksen jäljet jätettiin tarkoituksella näkyviin. Nykyään rakennuksessa on yökerho ja ravintola. Rakennuksen luota alkaa rantapromenadi.
14 Entinen ylempi tyttökoulu, Rüütli 40 14
7 Elisabetin kirkko, Nikolai 22 7. Kun käännyt Kuninga-kadulle, näet heti Elisabetin kirkon tornin. Kirkko on tunnettu konserttipaikka ja kuuluisa uruistaan. Vuosina 1744–1747 rakennettu kirkko lukeutuu barokkiaikakauden merkittävimpiin
ja vuonna 1904 valmistunut Rüütli-kadun puoleinen pidennys. Rakennuksessa on eri aikoina ollut kauppa, varasto, asuntoja, ruokala, kasino, hotelli ja toimistotiloja. Nykyisin rakennuksessa on kauppoja.
16 Punainen torni, Hommiku 11 Hommiku-kadulla on portti, jonka takana on 1400-luvulla kaupunginmuurin kaakkoiskulmaan rakennettu vankitorni. Se on ainoa säilynyt Uuden Pärnun hansakaupungin puolustustorni. Kivestä rakennettu torni sai nimensä sitä sekä sisältä että ulkoa suojanneen tiilivuorauksen mukaan. Vuonna 1624 torni oli nelikerroksinen ja vankilakerros oli kuuden metrin korkuinen. Tornista on säilynyt kolme kerrosta. Se restauroitiin ilman tiilivuorausta vuosina 1973–1980.
8. 8 Rannahotell, Ranna pst 5 Rantapromenadin vieressä on Rannahotell. Puiston reunalla sijaitseva elegantti ja edustava Rannahotell on modernin virolaisen kylpylä- ja ranta-arkkitehtuurin merkittävimpiä näytteitä. Se rakennettiin vuosina 1935–1937 Olev Siinmaan ja Anton Soansin yhteistyönä. Rakennuksessa on useita parvekkeita ja lasipintaiset fasadit. Hotellin huomiota kiinnittävin osa on kuitenkin puolikaarevaan päätyyn päättyvä siipi, joka muistuttaa merelle lähtevää laivaa. Rakennuksen eteläsiipi valmistui vuonna 1938.
17 Seegi Maja, Hospidali 1
23 Tervise Paradiisin vesipuisto, Side 14
kesäkuusta elokuuhun 10–22, muina kuukausina 11–22 Rantapromenadin loppupäässä sijaitsee kaupungin modernein kylpylähotelli Tervise Paradiis (”Terveyden paratiisi”). Siellä toimii myös Viron suurin vesipuisto, jossa riittää toimintaa isoille ja pienille veden ystäville. Uskaliaita odottaa neljän metrin korkuinen hyppytorni, mutta mukavan annoksen adrenaliinia saa myös liukuputkissa ja syöksyessä alas koskista jokea pitkin. Vesipuistossa on myös uima-altaita, porealtaita, vesiputouksia, saunoja, Aqua-baari, lämminvetinen ulkoallas (avoinna talvisinkin) ja kesäterassi.
3 Toominga- ja Seedri-kadun villat 3.
13 Rüütlin aukio
19 Rantapuisto 19 Pärnun kylpyläelämän valtasuonen eli Supeluse-kadun päässä sijaitsee arvokas rakennus, joka on entinen Pärnun mutakylpylä (vrt. Olev Siinmaan jäljillä nro 5), ja rantapuisto. Yleisen metsäpuiston rakentaminen alkoi vuonna 1882 kaupunginjohtaja O. A. Brackmannin käskystä. Aikaisemmin maa-alue oli ollut pääosin heinä- ja laidunmaana. Vaikka Pärnu oli tuolloin pikkukaupunki, alueelle rakennettiin viheralueita suurkaupunkien tapaan. Suunnitelma tilattiin Riian puistojen johtajalta Georg Kuphaldtilta. Kaupunkiin perustettiin taimitarha ja palkattiin kaupunginpuutarhuri. Nykyään puiston pinta-ala on 48,4 hehtaaria, ja se ulottuu aallonmurtajalta aina Side-kadulle saakka. Puisto otettiin suojelualueeksi vuonna 1958. Kesäkuussa 2010 avattiin kunnostettu ja uudistettu puisto, joka lumoaa vaihtelevilla kävelyteillään, suihkulähteillään, piknikkipaikoillaan ja leikkikentillään.
Kauniin puiston keskellä on kansallisen heräämisajan tunnetun runoilijan, toimittajan ja ensimmäisen vironkielisen näytelmän kirjoittajan Lydia Koidulan (alun perin Lydia Emilie Florentine Jannsen, 1843–1886) patsas, joka valmistui vuonna 1929 kuvanveistäjä Amandus Adamsonin viimeisenä työnä.
Rüütli- ja Ringi-kadun kulmassa on ensimmäinen kaupunginmuurin ulkopuolelle pystytetty rakennus, vuonna 1866 valmistunut entinen ylempi tyttökoulu. Myöhemmin rakennus muutettiin liiketaloksi ja sen lisäsiipeen tuli kaupunginapteekki. Neuvostokaudella rakennuksessa oli upseerikerho. 15 Asuin- ja liiketalo, Rüütli 45 15 Rüütli- ja Hommiku-kadun kulmassa on uusgoottilainen kahdessa osassa valmistunut rakennus: 1890-luvulla valmistunut Rüütli- ja Hommiku-kadun kulmarakennus
Punaisen tornin pihalta pääset Hospidali-kadulle Seegi Majan luokse. Hospidali 1 on koko kaupungin vanhin koko ajan rakennettuna ollut tontti. Rakennuksen ulkoseinät ovat vuosilta 1250–1350. Nykyilmeensä talo sai vuonna 1658, jolloin siitä tuli Seegi Maja eli hospitaali eli vaivaistalo. Rakennus on kunnostettu 1600luvun tyyliseksi, ja vuodesta 1999 lähtien siellä on toiminut historiallinen ravintola Seegi Maja.
9 Papli- ja Kaarli-kadun korttelit 9. Kaarli- ja Papli-kadun varrella näkyy Siinmaalle luonteenomaiseen tyyliin rakennettuja omakotitaloja. Vuosina 1934–1936 rakennetun Papli–Kaarli-omakotitalokorttelin suunnittelussa on lähdetty pari vuotta aikaisemmin rakennetun Seedri- ja Toominga-kadun rakennustyypistä, jota luonnehtii korkea ristiharjakatto (ks. nro 3).