”Selvisimme sittenkin!” Vuoden 2014 keväällä terroristijärjestö Isis valtasi Mosulin. Kristityistä osa pakeni mutta osa jäi terroristien käsiin. Käsite ”I am N” (minä olen N) tuli tunnetuksi kautta maailman, koska siten terroristit merkitsivät kristittyjen talot, nasaretilaisen seuraajat. Teksti: Aki Miettinen
L
ähes 200 kristittyä perhettä pakeni Nahlan laaksoon ja asettui laaksossa oleviin kyliin. Kylissä asui entuudestaan parisataa kristittyä perhettä sekä kurdiperheitä. Heidän joukkoonsa Mosulista paenneet asettuivat. Kaikki omaisuus oli jätettävä Mosuliin, monien kodit ja liikeyritykset oli tuhottu. Tulevaisuus näytti synkältä. Hiljalleen elämä normalisoitui, taistelujen äänet vaimenivat, pelko alkoi väistyä. Sielun haavat kuitenkin jäivät monien sisimpään koko loppuelämäksi. Aviopuoliso, lapsi tai sukulainen oli tapettu julmasti, joitakin kidutettu. Lapset pääsivät laaksossa olevaan kristilliseen kouluun, jota Kurdistanin hallitus aluksi tuki. Toimeentulo oli niukkaa ja siksi Marttyyrien Äänen vierailu tammikuussa 2016 ns. ”unohdettujen perheiden kylässä” oli uusi käänne heidän elämässään. Teimme nopean päätöksen aloittaa
8
Marttyyrien Ääni 4/2018 6/2018
ruoka-avun antamisen kaikille laakson perheille. Ruoka-apu maksoi 70€/kk yhdelle perheelle ja aluksi perheiden kokonaismäärä oli 325. Tämä apu tuli tarpeeseen, koska kriisi Kurdistanissa oli pahimmillaan tuona aikana. Kurdien kansallisuusaate nosti päätään ja syksyllä 2017 he järjestivät kansanäänestyksen, jonka tulos oli selvä. Kurdistan vaati itsenäisyyttä. Sen seurauksena Irakin hallitus eristi Kurdistanin niin ilmasta kuin maalta. Pankkiyhteydet, kansainväliset lennot ja raja Turkkiin sulkeutuivat. Tilanne oli lähellä räjähdyspistettä. Jumala varjeli kuitenkin maan sisällissodalta, mutta useat perheet olivat jo ehtineet jättää Nahlan laakson. Tilanne normalisoitui tämän vuoden toukokuussa ja pääsimme vierailemaan laaksossa pian tämän jälkeen.
Leipomo tuo toivoa
”Älkää unohtako meitä”, nousi useil-
ta huulilta. ”Jatkakaa ruoka-apua”, oli kaikkien pyyntö. ”Auttakaa meitä saamaan laaksoon leipomo”, pyynnöt jatkuivat. Tuo leipomon tarve esitettiin meille jo ensi vierailulla 2016 ja nyt on vihdoin sen aika. Perusteita on monia: tontti on saatu lahjoituksena, suunnitelmat ja budjetti ovat valmiina, laaksossa useat perheet viljelevät vehnää. Koska leipomoa ei ole, leipä haetaan kaukaa, jopa kahden tunnin ajomatkan päästä! Leipomo antaa tulevaisuuden toivoa monella tavoin. Toimiessaan se työllistää 12 henkilöä ja heijastusvaikutukset laajenevat kaikkiin vehnää viljeleviin perheisiin, joita on useita kymmeniä. Leipomo antaa myös erinomaisen mahdollisuuden luoda kontakteja naapurilaaksojen muslimiväestöön, joka tulee ostamaan sieltä leipänsä. Nahlaan antamamme apu ei ole ollut vain ruokaa vaan olemme vuosittain tukeneet kesän Raamattukouluja. Asukkaat itse kutsuvat laaksoa ”linnunpesäksi”, johon Suomen uskovat ruokkivat heitä kuin lintuemot poikasiaan. He haluavat kasvaa ja aikuistua. Heillä on näky naapurikylien evankelioimisesta. Autetaan ”poikaset siivilleen”, jotta he saavat kokea Pyhän Hengen ”nosteen”!
