VUOSAAREN TERVEYSASEMA TIEDOTTAA: Terveysasemalla iltavastaanotto keskiviikkoisin
Luonnonhoitotyöt alkavat Vuosaaren eteläosassa
Vuosaaren terveysasema on 16.1.2012 alkaen auki keskiviikkoisin klo 8–18.
Terveysaseman aukioloajat 16.1.2012 lähtien ma–ti ke to–pe
klo 8–16 klo 8–18 klo 8–16
Terveysaseman ollessa kiinni kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan terveyskeskuspäivystyksessä Aikuiset • Haartmanin terveyskeskuspäivystys, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. (09) 310 63231 • Marian terveyskeskuspäivystys, Lapinlahdenkatu 16, rakennus 15 C, puh. (09) 310 67468 • Jorvin terveyskeskuspäivystys, Turuntie 150, Espoo, puh. (09) 10023 • Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen, Sairaalakatu 1, Vantaa, puh. (09) 471 67060. Lapset (alle 16-vuotiaat) • Lastenklinikan terveyskeskuspäivystys, Stenbäckinkatu 11, puh. (09) 10023 • Jorvin terveyskeskuspäivystys, Turuntie 150, Espoo, puh. (09) 10023 Neuvoja ja ohjeita saa ympäri vuorokauden (09) 10023 Terveyspalvelujen neuvonnan, puh. (09) 10023, terveyden- ja sairaanhoitajat palvelevat helsinkiläisiä ympäri vuorokauden. Soittakaa terveysneuvontapuhelimeen, kun tarvitsette sairauksien hoito-ohjeita tai tietoja Helsingin terveyspalveluista.
Vuosaaren eteläosassa aloitetaan luonnonhoitotyöt alkuvuodesta 2012. Työt perustuvat yleisten töiden lautakunnan hyväksymään Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelmaan ja siihen liittyvään luonnonhoitosuunnitelmaan. Edellisestä hoitokerrasta on jo aikaa, mikä näkyykin mm. puuston ylitiheytenä ja nuoren lehtipuuston riukuuntumisena, maisemien umpeutumisena, huonokuntoisten ja kuolleiden puiden määrän lisääntymisenä sekä vesakoitumisena. Metsiköitä hoidetaan poistamalla huonokuntoisia puita, harventamalla tiheikköjä sekä kehittämällä taimiryhmistä edelleen uusia puusukupolvia. Harventaminen parantaa metsään jäävien puiden elinvoimaisuutta ja parantaa niiden kerroksellisuutta. Lisäksi poistetaan vaaraa aiheuttavia puita sekä maisemaa peittävää vesakkoa erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä.
Luonnonarvot otetaan huomioon, joka nurkkaa ei käsitellä Asutuksesta ja kulkureiteistä kauempana sijaitsevat metsänosat säilyvät pääosin luonnontilassa. Lisäksi luonnon arvokohteet pidetään koskemattomina ja osaa hoidetaan arvokkaiden ominaispiirteiden vaatimalla tavalla, esim. auttamalla lehtojen valoa vaativaa kasvillisuutta harvennuksin. Metsiin jätetään kaiken ikäisiä puita ja myös eriasteista lahopuuta. Kallioalueilla hoidetaan lähinnä reitinvarsia ja pihojen reunoja. Tiheikköjä ja pensaita säästetään eläinten piilopaikoiksi sekä maisemaa monipuolistamaan. Lintujen pesintäkaudella 1.4.–31.7. ei tehdä pesintää haittaavia töitä. Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan toimenpiteissään luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuus-oh-
jelman pääperiaatteita (lisää tietoa linjauksista: www.hkr.hel.fi). Luonnonhoidon tavoitteena on pitää metsiköt mahdollisimman monimuotoisina ja puustoltaan elinvoimaisina ulkoilualueina. Hoitotoimista tiedotetaan asukkaille lähitaloihin jaettavin tiedottein sekä maastotauluin. Vuosaaren eteläosan luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan voi tutustua rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) ja Internet-sivulla osoitteessa: w w w. h e l . f i/ h k i/ h k r/f i/V i h e r a l u e e t/S u u n n i t t e l u/
Taas useita automurtoja Vuosaaressa To 5.1. klo 16.30–18.30 oli Venemestarintie 16:n kohdalla murtauduttu kuorma-autoon, josta oli viety kännykkä. La–su 7.–8.1. oli Haapasaarentie 8:ssa murtauduttu Toyota Hiaceen, josta vietiin mm. navigaattori, cd-soitin ja yleismittari. Ti–ke 10.–11.1. oli Meri-Rastilassa Pärnunkatu 5:ssä murtauduttu BMW:hen, josta varastettiin lompakko.
Automaattimetrosta tuleekin torso!
Helsingin metron automatisointi ei toteudu suunnitellulla tavalla. Automatisoinnista vastaava Siemens ei saanutkaan yrityksistään huolimatta Vuosaaren metroasemalla testattuja metro-ovia toimimaan ja kuljettajamattomasta metrosta ainakin itämetron osalta luovutaan. Enemmän asiasta sivulla 5.
4
Vuosaari
Fallpakan, Vartioharjun, Puotilan ja osin Vuosaaren suunnitelmia Rakennusvirasto esittelee Puotilan, Vartioharjun ja Fallpakan aluesuunnitelman luonnoksen sekä vuonna 2010 tehdyn asukaskyselyn tulokset 24.1.2012 klo 18 Stoan Teatterisalissa (Turunlinnantie 1). Materiaaliin voi tutustua myös 23.1.–5.2.2012 Stoan aulassa, rakennusviraston asiakaspalvelussa sekä osoitteessa www.hkr.hel.fi/ aluesuunnitelmat. Palautetta voi antaa nettipalvelussa http://kerrokartalla.hel.fi. Aluesuunnitelmassa määritellään tavoitteet katu-, puisto- ja metsäalueiden hoidolle, kunnostukselle ja käytölle sekä tehtävien toimenpiteiden tavoitteellinen kiireellisyysjärjestys. Suunnittelualuetta rajaavat Itäväylä, Kallvikintie, Rantakiventie, Vartiokylänlahti ja Meripellontie.
Vuosaaren Vihreät järjestäytyi Vuosaaren Vihreiden hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 10.1.2012. Hallitus valitsi vuodeksi 2012 varapuheenjohtajaksi ja jäsenvastaavaksi Maija AirasHyödynmaan, sihteeriksi Mikko Pesolan, taloudenhoitajaksi ja Internet-sivujen vastaavaksi Karla Lopin sekä tiedotusvastaavaksi ja vaalivastaavaksi yhdistyksen pu-
heenjohtajan Petri Parrukosken. Tuore Guggenheim-selvitys aiheutti kokouksessa paljon keskustelua. Ottamatta itse Guggenheim-museoon kantaa kokouksessa oltiin yksimielisiä siitä, että Helsingin merkittäviä kulttuurilaitoksia tulisi sijoittaa myös muualle kuin keskusta-alueelle.
5
Vuosaari
Metrosta ei tulekaan täysin automaattinen
Laituriovet otetaan joka tapauksessa käyttöön Vuosaaren metroasemalla. Helsingin metron täydellisestä automatisoinnista luovutaan, kun HKL:n ja automatisoinnista vastaavan Siemensin välisissä neu-
votteluissa selvisi, ettei vanhan metrokaluston muuttaminen täysin automaattiseksi onnistukaan. Tämä merkitsee sitä, että kuljet-
tajat jäävät juniin, vaikka metron kulku tapahtuukin automaattisesti. Kyseessä on ns. puoliautomatisoitu metro, jollaisia maailmalla
on runsaasti. Puoliautomatisoitu ratkaisu sisältää valtaosaltaan ne ominaisuudet, jotka täysautomaattisessa metrossakin olisivat. Esimerkiksi liikenteen vuoroväli voidaan lyhentää suunniteltuun 2,5 minuuttiin, jolloin siirrytään myös lyhyempiin juniin. Tarvittaessa vuoroväliä voidaan tästäkin lyhentää. Muutoksen ansiosta viivästymässä ollut automaattimetro saadaan toteutettua alkuperäisen aikataulun mukaisesti, eli projekti valmistuu Helsingin alueella vuonna 2014 ja Länsimetro avataan suunnitelmien mukaan vuoden 2015 lopulla. Muutetun projektin kustannukset tulevat alenemaan merkittävästi Helsingin metron, metrovarikon laajennuksen ja Länsimetron yhteenlasketuista budjetoiduista kustannuksista 170 milj. euroa.
Mikä on kuljettajan rooli? HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta, mikä on kuljettajien rooli ns. puoliautomaattimetrossa? – Normaalitilanteissa kuljettaja tulee mm. katsomaan, että asemilta lähdettäessä kaikki on kunnossa. Poikkeustilanteissa kuljettajan rooli on tietysti suurempi. Mitä jo Vuosaaren metroasemalle asennetuille oville tulee tapahtumaan? – Laituriovet tullaan ottamaan käyttöön pääteasemilla, eli myös Vuosaaressa. Johtuiko täysautomaattimetrosta luopuminen siis laituriovista vai metrojunista eli kalustosta? – Vanhaa kalustoa ei voida muuttaa toimivaksi ilman kuljettajaa. Kiikastamaan jäi siis junista, ei ovista. Investointina puoliautomaattimetro on halvempi kuin täysautomaattinen.
6
Vuosaari
FC Viikingit vahva tekijä naisten ja tyttöjen jalkapallossa kaiden pelaajien harjoitustyhmissä.
Olosuhteet kohenevat jatkuvasti
Myös harjoitteluolosuhteet ovat parantuneet roimasti viime vuosina ja ne kohenevat 2013 aikana entisestään. Kartanon alueella on tällä hetkellä kaksi tekonurmikenttää, joista toinen on lämmitettävä ensi talvena. – Rakenteilla on kolmas kenttä vuoden 2013 talvella, FC Viikinkien junioripäällikkö Pete Pasanen kertoo.
Seuratyöhön kaivataan uusia tekijöitä
nyt nuorennetaankin, niin kokemus on tärkeä tekijä naisten Ykkösessä ja sen takia scouttaaminen joukkueeseen jatkuu edelleen. Valmennus katsastaa pelaajia tammi-helmikuun aikana edelleen ja toivookin, että halukkaiden pelaajien yhteydenottoja tulisi enemmän. – Valmennustiimimme kehotus onkin nyt halukkaille, hieman kokeneimmille pelaajille olla rohkeasti yhteydessä ja tulla harjoituksiin näytille, Marko Peltola sanoo.
Nais- ja tyttöfutiksen kasvun myötä on FC Viikinkien toimintaan tullut uusia toimintoja, jotka parantavat muun muassa harjoittelua sekä laatua seurassa entisestään. Toiminnan kasvun myötä on kuitenkin tullut pulaa tekijöistä. Joukkueiden taustoilla ja seuratyössä tarvitaan uusia vuosaarelaisia. Varsinkin nais- ja tyttöfutis tarvitsee taustoilleen uusia voimavaroja mitä mielenkiintoisimpiin tehtäviin. FC Viikingit ja Marko Peltola toivottavat vapaaehtoistyöntekijät tervetulleeksi mukaan toimintaan. Seuran laajassa toimintakentässä on paljon erilaisia tehtäviä ja eri verran aikaa vieviä toimia. – Mukaan voi tulla vaikka vain yhteen tapahtumaan siten, että oma ajankäyttö sekä osaaminen antavat sopivan panoksen, Marko Peltola korostaa. FC Viikinkien junioreiden sivuilla on yhteydenottolomake, jossa voi kuvailla omaa kiinnostustaan ja lähestyä seuraa sitä kautta tai olla yhteydessä suoraan joukkueen taustoihin.
FC Viikinkien linjauksiin kuuluu edelleen kehittää tyttöfutista ja lyhyenkin ajan myötä olla kolmen parhaan seuran joukossa Helsingin tyttöfutiksessa. Tällä hetkellä FC Viikingit on Itä-Helsingin vahvin tyttöjalkapalloseura ja koko Helsingin parhaiden joukossa. Tyttöjä on nyt seurassa yli kaksisataa ja määrä kasvaa jatkuvasti. Tyttöfutis on siis hyvässä buumissa ja seura osaa vastata huutoon. FC Viikingit on sopinut Anne Parnilan kanssa tutoroinnista, joka tarkoittaa Parnilan osallistumista tyttöpelaajien ja tyttövalmentajien kouluttamiseen maaliskuuhun 2013 asti sekä seuran Kykykoulun valmennukseen osallistumista. – FC Viikinkien tyttöpelaajat ovat myös menestyneet hyvin, kertoo Taru Siponen, joka toimii seuran tyttöjalkapallon edustajana seuran hallituksessa. – Piirin taitokisoissa tuli seuran tyttöjoukkueille yhteensä 16 taitomerkkiä, Siponen lisää. Viikinkejä on tänä vuonna ehdokkaana C-piirijoukkueeseen ennätykselliset kahdeksan tyttöä sekä Palloliiton aluejoukkueeseenkin kaksi tyttöä. Lisäksi nuoremmissa ikäluokissa on lukuisia tyttöjä edustettuna Piirin lahjak-
Emma Peltoniemi (vas.) ja Cecilia Karlsson juhlivat maaleja Viikingeissä myös tulevalla kaudella.
Viikkareiden nais- ja tyttöfutis on vahvassa myötätuulessa. FC Viikinkien naisten edustusjoukkue pelaa kaudella 2012 1. divisioonaa. Edellinen kausi päättyi naisten 1. divisioonan ylemmässä loppusarjassa. Marko Peltola on toiminut vahvasti managerina neljän kauden ajan naisten edustusjoukkueessa ja jatkaa joukkueen taustalla tänäkin vuonna. Valmennuksesta vastaavat nyt viime kaudella jo mukana olleet Kari Simula ja Akseli Grasutis, joiden lisäksi joukkueen muuta valmennustiimiä vahvistetaan alkuvuoden aikana. – Simulan ja Grasutiksen taustat ovat Viikinkiperheessä ansiokkaat ja pitkäkestoiset, Marko Peltola kertoo.
Tytöille mahdollisuus
Pelaajasopimuksia on naisten edustusjoukkueeseen tehty nyt toistakymmentä ja uusia pelaajia kartoitetaan vielä. FC Viikinkien nuorempia B-tyttöjä on nostettu mukaan harjoitusrinkiin ja niin tehdään vielä harjoituskauden aikana sekä ottelukaudellakin. – Joukkueessa on tällä hetkellä kokemusta ja innokkuutta sopivassa suhteessa, kertoo Peltola ja lisää, että ”tarkoituksena on ajan myötä tehdä joukkueesta sangen omavarainen, mikä tarkoittaa omien junioripelaajien kasvattamista joukkueeseen.” FC Viikingit on asettanut 2012 tavoitteeksi joukkueen pelaamisen Ykköseen nousulohkossa syksyllä. Tavoitteena joukkueella on niin ikään olla Suomen terävimmässä kärjessä jatkossakin ja luottaa siihen, että seurassa tyttöjalkapalloon nyt tehtävät satsaukset antavat lahjakkaimmille tytöille mahdollisuuden edetä aivan terävimpään kärkeen Suomessa.
Kokemusta kaivataan lisää
Vaikka naisten edustusjoukkuetta
Tytöille menestystä
Viikinkien edustusjoukkueeseen uusia miehiä FC Viikinkien edustusjoukkue on julkistanut liudan uusia sopimuksia vuodenvaihteessa. Uusina pelaajina joukkueeseen tulivat keskikentän Juuso Rantanen (FC Espoo) ja myöskin keskikentän Miro Olsoni (Klubi 04). Molemmat pelaajat solmivat 1+1-vuotisen sopimuksen. Puolustaja Julius Särkkälä (Klubi 04) teki Viikareiden kanssa kahden vuoden sopimuksen. Kaikki kolme uutta pelaajaa ovat nuoria lupauksia, sillä Rantanen on syntynyt vuonna 1990, Olsoni ja Särkkälä vuonna 1992.
pelaajia. Viikingeistä Ykkösen PK-35:n riveihin siirtyivät puolustajat Tomi Nyman ja Christoffer Nyberg. Puolustaja Teemu Pannula jatkaa uraansa Kakkosen Atlantiksessa. Myöskin Kakkosessa pelaavaan Gnistaniin siirtyivät keskikenttäpelaaja Samuel Woodward ja maalivahtivalmentaja Juha-Pekka Pantsu.
Valmennusryhmään uusia nimiä
Päävalmentaja Ilkka Jäntin valmennusryhmä kasvoi entisellä punanuttujen huippupelaajalla Viatcheslav Malakeevilla, uudella maalivahtivalmentaja Ari Pulkkisella ja kuntovalmentaja Jari Pylvänäisellä. Harjoitusottelukauden alkaessa pelaajavirta joukkueissa kiihtyy ja Viikinkeihinkin on tyrkyllä lukuisia testi-
Entisestä Viikkari-hyökkääjä Malakeevista (edessä) tuli apuvalmentaja.
Luistelu- ja hiihtotilanne Liikuntavirasto ylläpitää talvisin kymmeniä luonnonjääkenttiä ja kuutta tekojäärataa. Lähipäiviksi luvatun pakkasaallon ansiosta jäädytystyöt on aloitettu miltei 40 luonnonjääkentällä. Kenttien ollessa turvallisessa luistelukunnossa kenttien valot kytketään päälle, joten liikuntavirasto suosittelee kuntalaisia käymään katsomassa lähiluistelukentän tilanteen paikan päällä.
Jäädytettävät luonnonjääkentät
Akseli Toivonen, Ala-Malmi, Arabianranta, Etelä-Haaga, Gunillantie, Herttoniemenranta, Herttoniemi, Johannes, Kallahti, Kaisaniemi, Kannelmäki, Kivitorppa, Kontula, Kurkimäki, Laajasalo, Landbo, Lassila, Latokartano, Lauttasaari, Meilahti, Mustikkamaa, Myllypuro, Paloheinä, Pirkkola, Pitäjänmäki, Puistola, Pukinmäki, Puotila, Roihuvuori, Ruskeasuo, Sakarinmäki, Siltamäki, Tapulikaupunki,
Torpparinmäki, Vesala, Vuosaari (Heteniityntie) ja Väinämöinen.
Tekojääradat
Luistelun riemusta voi nauttia myös Kallion, Käpylän, Lassilan, Oulunkylän, Pukinmäen ja Rautatientorin Jääpuiston tekojääradoilla.
Hiihtotilanne
Tykkilumen avulla Paloheinään luodaan mahdollisimman laadukkaat ja kestävät latupohjat, jotta hiihtäminen on mahdollista sään lämmetessäkin. Pakkasjakson ja runsaan lumisateen jälkeen latuja ryhdytään tekemään ympäri Helsinkiä ja latutilannetta voi seurata Latukarttapalvelu <http://www.mski.fi/ helsinki/> -linkistä. Latukarttapalvelusta (www.mski.fi/helsinki) löytyvät latukohtaisesti seuraavat tiedot: Milloin latu on viimeksi huollettu tai kunto todettu, ladun pituus ja valaistus sekä suositeltava hiihtotyyli.
Mustavuoressakin hiihdetään jo täyttä häkää, vaikka lunta ei vielä olekaan kuten oheisessa viime talvisessa kuvassa.
Vuosaari
7
8
Vuosaari
Marja-Liisa Luodolta muistelmateos
Oikeasti olemassa Vuosaarelainen Marja-Liisa Luoto-Seppälä on julkaissut muistelmateoksen, jossa hän kertoo aikuisen naisen muistojen kautta lapsen elämästä sodan jaloissa. Liisin perhe joutuu jatkosodan alussa jättämään kotinsa ja he muuttavat mummulaan. Isän on palattava rintamalle heti, kun äiti ja lapset ovat päässeet asettumaan mummun hoiviin. Siitä alkaa Liisin elämä hämäläisessä maisemassa, jossa sota jää aluksi jonnekin kauas, mutta josta kantautuu lasten korviin uusia sanoja, joista he muovaavat omat käsityksensä. Juoksuhaudoista, desanteista, vihollisista, niistä aikuiset puhuvat. Liisille hyvää oloa tuovat mummulan kirjat, joista hän löytää toisen maailman, rauhan, ilon ja onnellisuuden tunteen. Mummulan maalaiselämään kuuluvat työt rytmittävät elämää, toimeentuloa pyritään lisäämään monella tavalla. Lapset leikkivät omia leikkejään, mutta myös matkien aikuisten kokemuksia. Vietetään leikkihäitä ja -hautajaisia. Sotatoimien tullessa lähelle Liisin mietteliäisyys lisääntyy. Hän seuraa tapahtumia avoimin mielin ja pohtii, ovatko viholliset tavallisia ihmisiä. Mielikuvituksen voimin hän päättelee asioiden syyt ja seuraukset. Liisi sairastuu ja vähitellen ilmenee, että hän tarvitsee sairaalahoitoa. Liisiä pelottaa. Millaista on olla parantolassa? Liisi yrittää olla urhoollinen, valmistautua taisteluun omaa vihollistaan vastaan, niin kuin isä omaansa. Sairaalapaikkaa joudutaan odottamaan. Niistä on pulaa. Lastenosasto on sijoitettu sairaalan pohjakerroksen halliin, mutta se ei estä sodan äänien kuulumista sinne. Sota kiihtyy ja ilmahyökkäyksiä tulee usein. Pienet potilaat ovat peloissaan ja huutavat avukseen äitiä ja isää tai edes jonkun pitämään kädestä kiinni. Sairaalan elämä omine puutteineen on pienelle lapselle vaikeaa. Hän vaistoaa kuoleman läheisyyden omassa itsessään niin kuin myös ympäristössään, missä haavoittuneita sotilaita tuodaan ja viedään, kuka parantumaan tuskiensa jälkeen, kuka niistä vapautuen mullan syvyyteen. Liisi kokee ikävän ja pelon keskellä myös ystävyyden tuomaa läheisyyttä.
Maalauksia Vuosaaren Lähiöaseman Ikkunagalleriassa, ositteessa Mustalahdentie 4, Pohjoinen ostoskeskus, on nähtävillä Anne Niittysen maalauksia. Niittynen on opiskellut öljyvärimaalausta Stoassa ja Silkkikutomolla. Hänen töilleen ominaista ovat värikkyys ja monivivahteisuus. – Mieluiten maalaan ilosia, onnellisia tauluja, jotka tuovat ihmisille iloa heidän koteihinsa. Jatkan edelleen taideopiskelua ja toivon oppivani maalaamisen tekniikat ja kehittyväni jatkossakin, toteaa Anne Niittynen.
Marja-Liisa Luoto: Oikeasti olemassa Kustantaja: Neirol-kustannus 2011 Vähittäismyyntihinta: 22 € Hänestä tulee vähäksi aikaa pienen Kaisun hoivaaja ja ymmärtäjä. Itse hän puolestaan saa tukea ja lohtua jalkansa sodassa menettäneeltä Laurilta, joka kiintyy tähän vakavaan pikkuvanhaan tyttöön. Kirjoittaja kuljettaa tarinaa muistikuviensa kautta kokien uudelleen muistista pursuavat hetket. Toisinaan teksti muuttuu muodoltaan kuin runojen sanoiksi: ”Jaksat kantaa untasi ja unelmaasi, täyttymätöntä, tuskin nuppuun ehtinyttä”. Jokainen uusi kertomus on kuin maalaus, jossa pieni tyttö on kuvan keskipisteenä, niin elävää ja kuvauksellista kerronta on. Marja-Liisa Luoto-Seppälä kertoo lapsuuden selviytymistarinansa, jossa kantavana voimana on pienen tytön havainnointikyky huomata ympäristön tapahtumat ja elämänpiiriinsä kuuluvien ihmisten mielenliikkeet. Tämä tyttö kätkee kaiken sydämeensä ja kantaa muistoa mukanaan läpi elämänsä. Nyt tämä muistin laatikkokamera on avattu katseltavaksemme ja voimme nähdä kuva kuvalta, miten vahva lapsi on selviytynyt vaikeasta ajasta jatkosodan aikana. Herkkää, mieltä liikuttavaa kuvausta. Kirja on saatavissa Vuosaaressa kahvila Pokkarista tai suoraan kustantajalta, Neirol-kustannus, www.neirol.fi, sekä tilaamalla kaikista kirjakaupoista. Inkeri Komulainen
Vartiosaareen hahmotellaan asumista ja virkistystä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto aloittaa Vartiosaaren osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaavassa määritellään, millaisessa käytössä Vartiosaari tulevaisuudessa on. Suunnittelun aluksi laaditaan erilaisia periaatteellisia vaihtoehtoja saaren tulevaksi käytöksi. Vaihtoehtojen avulla hahmotellaan, millainen asuinalue Vartiosaari voisi tulevaisuudessa olla vai kehitetäänkö Vartiosaarta pelkästään virkistysalueena. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta valitsee yhden periaatevaihtoehdoista jatkosuunnittelun pohjaksi vuoden 2013 alussa. Sitä ennen kaupunkilaisilla on mahdollisuus kommentoida vaihtoehtoja. Osana asumis- ja virkistysvaihtoehtoja pohditaan, miten Vartiosaareen kuljetaan. Suunnittelun aikana selvitetään mm. siltojen rakentamista Vartiosaareen Laajasalosta ja Vuosaaresta, joukkoliikenneyhteyksiä sekä kävely- ja pyöräilyreittiä saaren läpi. Suunnittelun tueksi kaivataan nyt kaupunkilaisten mielipiteitä siitä, millaisia asumis- ja virkistyskäyttövaihtoehtoja alueelle tulisi hahmotella. Keskusteluun voi osallistua kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel.fi/vartiosaari. Sivulta voi myös tilata uutiskirjeen Vartiosaaren suunnittelusta. Suunnittelusta järjestetään avoin keskustelutilaisuus keskiviikkona 25. tammikuuta kello 17–19 näyt-
Ilmakuva Vartiosaaresta.
Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto
tely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 2.
Arvohuviloita ja monipuolista luontoa
Vartiosaari sijaitsee Laajasalon ja Vuosaaren välissä. Matkaa Helsingin keskustaan on linnuntietä noin seitsemän kilometriä. Suunnittelualueeseen kuuluu Vartiosaaren lisäksi sen välittömässä läheisyydessä olevat Poikasaari, Kiekko, Ramsinkivi ja Kanasaari, ympäröivät merialueet sekä liittymisalueet mantereeseen Laajasalossa Reposalmentien päässä ja Vuosaaressa Ramsinniemen kärjessä. Vartiosaaressa on noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa. Vanhimmat arvohuvilat on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Vartiosaaren kesähuvila-alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja edustava esimerkki itähelsinkiläisestä huvila- ja puutarhakulttuurista.
Saarella asuu nykyisin ympärivuotisesti parikymmentä henkeä. Pääosa rakennuksista on kuitenkin lähinnä kesäkäytössä. Maastoltaan ja luonnonoloiltaan Vartiosaari on monipuolinen ja rikas. Suunnittelussa otetaan huomioon saaren luonnonarvot, maisema sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö ja rakennuskanta. Vartiosaareen laadittava osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jossa määritellään, mitkä alueet varataan esimerkiksi asumiselle ja mitkä virkistykselle. Osayleiskaava on pohjana myöhemmin laadittaville asemakaavoille, joissa alueen käyttö ja rakentamisen määrä suunnitellaan tarkemmin. Osayleiskaavan hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Vartiosaari on määritelty Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla.
Musiikkikoulu Itä-Helsingin sydämessä tonopetuksesta Itä-Helsingin musiikkiopiston opettajat. Musiikkitunnit ovat keskellä koulupäivää ja oma yksilöllinen soittotunti koulupäivän jälkeen. Peruskouluopetus ja soiton ryhmätunnit ovat maksuttomia, yksityistunneista maksetaan musiikkiopiston lukukausimaksu.
Roihuvuoren kulttuuritimantti
Tuomas Ola Vuosaaren musiikkikoulun joulukonsertissa. Itä-Helsingin musiikkikoulu IHMU on peruskoulu, jonka painopiste on klassisen musiikin opetuksessa ja monipuolisessa yhteismusisoinnissa. Kaikki koulun oppilaat soittavat jotain instrumenttia. Vuosittain koulu tarjoaa laajasta soitinvalikoimasta viisi eri vaihtoehtoa ja syksyllä 2012 aloittavan 1. luokan soitinvalikoimassa ovat viulu, alttoviulu, sello, käyrätorvi ja piano. IHMU toimii Itä-Helsingin musiikkiopiston yhteydessä osana Porolahden peruskoulua luokkaasteilla 1–9. Perusopetuksesta vastaa oma luokanopettaja ja soi-
Kouluun pyrkivien lasten ei tarvitse osata soittaa. Lapsen ja myös perheen aito kiinnostus musiikkiin on tärkeää. Musiikkikouluun voi tulla pyrkimään koko Helsingin alueelta ja myös yli kuntarajojen. Säännöllisen musiikinopiskelun on todettu tukevan muutakin oppimista ja kehittävän mm. keskittymiskykyä, muistia ja ilmaisutaitoa. Oppiminen pienryhmässä on myös sosiaalisesti kasvattavaa ja vahvistaa itsetuntoa. IHMU tarjoaa erityisen oppimis- ja kasvuympäristön tavallisille lapsille ja hyvän perustan myös niille, jotka haluavat myöhemmin musiikin ammattiopintoihin.
Colourstrings-metodi
Koulun musiikinopetuksessa käytetään ainutlaatuista Colourstrings-metodia, joka on kehitetty Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Menetelmä tunnetaan maailmanlaajuisesti. Itä-Helsin-
gin musiikkikoulu tekee tiivistä yhteistyötä arvostetun Helsingin kuvataidekoulun kanssa, joka sijaitsee samassa puistomaisessa pihapiirissä Strömsinlahdella.
Miten pyritään?
Soveltuvuustesteihin, jotka pidetään 13.–15.2. ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti Porolahden koulussa kouluun ilmoittautumispäivänä 1.2.1012. Lisätietoja Helsingin opetusviraston koteihin jaettavasta oppaasta ja Itä-Helsingin musiikkikoulun kotisivuilta www.ihmu.fi. Tiedotustilaisuus pidetään torstaina, 19.1. klo 18.30 musiikkiopiston Ahti Sonninensalissa, os. Untuvaisentie 10. Musiikkiopisto järjestää koulutulokkaille kaksi soitinesittelykonserttia, tiistaina 17.1. ja 24.1. Konsertit alkavat klo 18.30 ja ne pidetään Ahti Sonninen-salissa. Itä-Helsingin musiikkiopistolla, Pop & Jazz Konservatoriolla ja Vuosaaren musiikkikoululla on yhteistoimintasopimus, jonka tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä lisäämään musiikinharrastusmahdollisuuksia Vuosaaren ja koko Itä-Helsingin alueella. IHMU on koko Suomea ajatellen aivan ainutlaatuinen musiikkiperuskoulu, jonka tuloksekas ja upea toiminta on tuottanut suuren määrän musiikin ammattilaisia ja tukenut hienolla tavalla myös muihin ammatteihin päätyvien oppilaidensa musiikin harrastusta. Liisa Winberg
9
Vuosaari
Lukijalta
Kuningatar uusiksi Vuosaaressa runsaasti keskustelua herättänyt Kallvikinniemen eteläkärjen Kuningatar-tontin vuokraus ja siihen liittyvä laiturisuunnitelma on saanut uuden käänteen. Alue oli vuokrattu Helsingin Saaristolaivat Osakeyhtiölle. Yhtiö halusi rakentaa noin satametrisen laiturin vesibussiliikennettä varten. Tämän laiturin ympäristövaikutuksia ovat monet vuosaarelaiset arvostelleet. Vuokrauksen yhteydessä kaupunki oli luvannut rakentaa lyhyen kiinteän osan laiturille, ja pitkä kelluva osa jäi vuokralaisen tehtäväksi. Kiinteistölautakunta päätti viime viikon torstaina purkaa vuokrasopimuksen. Asiasta oli neuvoteltu vuokralaisen kanssa, joka oli suostuvainen sopimuksen purkamiseen. Kuningatar palautuu kaupungin hallintaan tammikuun lopulla. Kiinteistövirasto oli todennut vuokralaiselle, ettei kaupungilla ollut taloudellisia edellytyksiä laiturin rakentamiseen. Kallvikinniemen valmisteilla olevassa asemakaavassa on maini-
tulle laiturille osoitettu rakennusoikeus. Kiinteistölautakunnassa asiaa ei käsitelty asemakaavakysymyksenä, mutta epävirallisesti todettiin paikalla olleelle apulaiskaupunginjohtajalle Hannu Penttilälle, että laituri on syytä poistaa asemakaavaehdotuksesta. Erittäin todennäköisesti näin tapahtuukin. Kysyin lautakunnan kokouksessa, mitä Kuningattarelle aiotaan tehdä. Viraston edustaja totesi kantanaan, että on kaavailtu rakennusten myyntiä, mutta kaupunki pitäisi maa-alueen ja vuokraisi sen ostajalle. Helsingin Saaristolaivat Osakeyhtiö on saanut vuokralle myös Kallvikinniemen Rivelinniemen. Se jää yhtiön hallintaan, mutta vuokrasopimus on nyt uusittu. Vuosikymmenien päähän ulottuva vuokrausaika on muutettu siten, että vuokrasuhde on irtisanottavissa puolin ja toisin, kun siihen on aihetta. Jyrki Lohi
Kuka siirtää?
Energiantuhlausta
Iiluodontie 6:n kohdalla, osittain jalkakäytävällä, on maannut ainakin parin kuukauden ajan autonraato. Renaultissa roikkui joskus siirtokehotus, mutta mihinkään se ei siitä ole liikkunut. Eikä liikukaan, sillä yksi pyöräkin on matkan varrella johonkin hävinnyt. Romun takia katuakaan ei auton kohdalta saada kunnolla aurattua, vaaraakin se siis aiheuttaa epäesteettisyyden lisäksi. Eikö asia kiinnosta ketään? Viereistä taloyhtiötä? Kaupunkia? Kumman pitkään teiden varsilla lojuvia romuautoja muutenkin Helsingissä siedetään. Ihmettelee A.P. Leikosaarentieltä
Puolitoista vuotta olen ihmetellyt vastapäisen talon, Kallvikintie 57 C rapun energiantuhlausta. Yhtäjaksoisesti seitsemän kerroksisen talon rappuvalot ovat palaneet kahta päivää lukuunottamatta yötä päivää, kesät talvet. Onhan siitä tietysti se etu, että minun ei ole tarvinnut tuhlata yövaloihin, mutta pikkuhiljaa asia on alkanut stressata. Joudun katselemaan rappukäytävän valoja päivästä toiseen, sillä ne näkyvät suoraan huoneistooni. Ihmettelen, että talon asukkaat eivät itse ole kiinnostuneet asiasta. Nimim. Ihmettelevä asukas Tyynylaavankujalta
Ourcity virittelee vaihtoehtoista suunnitelmaa Meri-Rastilalle
Myykö kaupunki jatkossa Kuningattaren rakennukset ja vuokraa maa-alueet rakennusten ostajalle?
Wer soll das bezahlen?
Olishan se hienoa, jos meillä olisi Guggenheim, nähtäisiin kenties taiteen viimeisimpiä trendejä. Vai nähtäisiinkö? Aika kallista se kuitenkin olisi. Sataneljäkymmentä miljoonaa talosta, 12 000 m2:n rakennusoikeus noin 40–60 miljoonaa ja lisenssimaksut ym. Käyttökuluja ja ylläpitokuluja monta miljoonaa vuodessa. Neljän prosentin korolla korkomenoja tulisi yli 10 miljoonaa vuodessa ynnä em. käyttö- ja muut kulut. Kaikki velkarahalla kaupungin ollessa jo muutenkin rahapulassa ja ylivelkainen.
Maamme kulttuurilaitoksissa käy alkuinnostuksen jälkeen 100– 200 000 kävijää, joten laskelmissa esitettyä puolta miljoonaa sopii epäillä. Jos kävijämäärä toteutuisi, me helsinkiläiset tukisimme jokaista kävijää ainakin parilla kympillä. Helsinki voisi tukea taidetta vuosittain kymmenellä miljoonalla ja säästää rakennuskulut ja hankkia Katajanokalle tuottavampaa toimintaa. Ars longa vita brevis, mutta kuka maksaa? No, veronmaksaja tietysti. Mikko Pesola
Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 pääteemana on Tehdään yhdessä parempi kaupunki. Teemaan ja samalla viralliseen ohjelmaan liittyen on syksyn 2011 aikana käynnistynyt Ourcityhanke, jossa ideoidaan ja luodaan Vuosaaren Meri-Rastilasta yhteisöllisempi ja elävämpi kaupunginosa yhdessä alueen asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on haastaa asukkaat oman elinympäristönsä ja sen palvelujen suunnitteluun. Ourcity-hankkeen taustalla on Meidän Ourcity ry, jonka ovat perustaneet viisi maahanmuuttajataustaista kaupunkisuunnitteluun erikoistunutta arkkitehtia, muotoilukehityksen asiantuntija sekä maahanmuuttajatyössä pitkään toimineita suomalaisia asiantuntijoita. Ryhmä on verkostoitunut Meri-Rastilan ja itäisen Helsingin alueella toimivien viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ourcity-hanke koostuu kolmes-
ta eri alaohjelmasta. Koulutusohjelma Ourcourse on jo käynnistynyt kolmen korkeakoulun puitteissa (Laurea AMK, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu) ja ensimmäisiä tuloksia opiskelijoiden tekemistä raporteista ja havainnoista on käytettävissä. Ourteach-toimintaohjelmaa suunnitellaan sekä työryhmän omien ja opiskelijoiden havaintojen että Meri-Rastilan alueella pitkään toimineiden viranomaisten ja muiden toimijoiden kuulemisen pohjalta. Projektin tavoitteena on lisätä eri asukasryhmien välistä tietojenvaihtoa ja vuoropuhelua, luoda uusia osallistumismahdollisuuksia alueen yleissuunnitteluun ja kulttuuritoimintaan sekä kannustaa nuoria ja erityisryhmiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toimintaohjelmassa luodaan lisäksi yhdessä Pro Meri Rastila -liikkeen ja Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-
laitoksen kanssa vaihtoehtoinen suunnitelma parhaillaan Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston tekeillä olevalle Meri-Rastilan aluesuunnitelmalle. Kulttuuriohjelma OurColours taustoittaa arkipukeutumisen värikkyyttä ja monimuotoisuutta. Se haluaa edistää Suomessa asuvien monikulttuuristen ryhmien mahdollisuutta esittää erilaisia pukeutumistyylejä suomalaisessa katukuvassa. OurColours-tapahtuman kautta suomalaiset voivat myös tutustua maahanmuuttajataustaisten pienyrittäjien omiin tuotteisiin. OurColors järjestetään Stoan aukiolla 14.–19.5.2012 ja tapahtumaan liittyvä värikäs muotinäytös Stoan aulassa 15.05.2011 klo 18–20. Lisätietoja hankkeesta ja tapahtumista: http://meidankaupunki. wordpress.com ja sähköpostiosoitteella ourcity2012@gmail. com.
Päiväkodin seinä töhrittiin Jotkut valopäät töhrivät päiväkoti Inkiväärin seinän ammuttavilla värikuulapaukuilla. Kivijalasta väri varmaan saadaan pois, mutta valkoiseksi rapatusta seinästä väri ei taida irrota. Maalaushommiksi menee, mutta kuka ostaa maalit ja maalaa? Toivottavasti äidin pienet kullannuput jäävät kiinni ja viisaat vanhemmat joutuvat maksumiehiksi. T. Raaka-Arska
Ourcityyn kuuluvat ihmiset, mm. maahanmuuttajataustaiset arkkitehdit, laativat parhaillaan Meri-Rastilalle omaa vaihtoehtoista suunnitelmaa kaupunkisuunnitteluviraston kaavojen vaihtoehdoksi.
10
Vuosaari
SÄHKÖASENNUKSET
Huoneistojen sähköremontit ja -asennukset. P. 050-5668 179 Sähkö-Altsu Oy
Toimitus: Merikorttikuja 6 E 00960 Helsinki Puh: 09-3212 556 Internetsivut: www.vuosaarilehti.fi Sähköposti: vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi Julkaisija: VuoPress Ky
Ilmoitushinnat: 1,5€/mm+alv. Ilmoitukset, toimitus, jakelu: 09-3212 556, 040-5538 857 Päätoimittaja: Eero Honkanen 040-5538 857 eero.honkanen@ vuosaarilehti.fi Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki
11
Vuosaari
Stèphanie Lacombe kurkistaa suomalaisiin ruokapöytiin
Seuratoimintaa...
Vuosaaren päivä kerrallaan AA Ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 10–11. Osoiteessa Mustankivenkatu 2C. Kerhohuoneessa, käynti pihan puolelta. AA-Ryhmät Vuo-Ryhmä ti klo 19 Meri-Rastilassa, Jaluspolku 3:ssa, Merirasti-kappelin tiloissa. Vuosaari-ryhmä to klo 19 Satamasaarentie 7, Vuosaaren kirkko. Auttavapuh. 09-750 200. AA-ryhmä Metro Kokoukset perjantaisin klo 19, Kahvikuja 3, seurakunnan kerhotilat, palvelukeskus Albatross. Tervetuloa! AA-vastausp. 0408484000. www.kolmio.org
Ranskalaisen valokuvaajan Stéphanie Lacomben näyttely kuvaa arjen ainutlaatuisuutta. ”Keitä naapurini ovat, mitä he tekevät, millaista elämää he elävät, mistä he ovat tulleet?” Nämä kysymykset saivat Stéphanie Lacomben aloittamaan valokuvausprojektin tavanomaisesta arjesta ja erityisesti arkisista ruokailutottumuksista kotimaassaan Ranskassa. Helsingin kaupunki kutsui palkitun valokuvaajan residenssitaiteilijaksi syksyllä 2010 toteuttamaan vastaavan projektin pääkaupunkiseudulla. Stéphanie Lacomben näyttely Les finlandais a table - Suomalaiset ruokapöydässä nähdään Vuotalon galleriassa 17.1.-10.3.2012. Reilu kaksikymmentä perhettä, pariskuntaa ja henkilöä vastasi haasteeseen ja päästi Stéphanien kurkistamaan omiin koteihinsa kuvaamaan arkista ruokailuhetkeään. Arkeen, jossa toistetaan samoja tapahtumia samalla tavalla. ”Valokuvani tarkkailevat tavan-
omaista tuodakseen esiin arkisen hetken epätavallisuuden. En suuntaa työtäni niinkään ruokaan vaan kanssaihmistemme käyttäytymiseen ruokapöydässä, kotonaan, perhepiirissä.” Valokuviin tallentuneet hetket ovat paljon puhuttelevia, hauskoja ja herkkiä. Näyttely koostuu 22:sta valokuvasta ja jokaiseen liittyy oma tarina. Stéphanie Lacombe on kiinnittänyt ulkopuolisen ja ulkomaalaisen silmin huomiota suomalaisten ruokailutottumuksiin, joita tuntuu hallitsevan arkielämän kiireet. Miltä suomalainen ruokapöytä tänä päivänä näyttää? Stéphanie Lacombe (s. 1976) on valmistunut Pariisin taidekorkeakoulusta (ENSAD). Hänen töitään on ollut esillä Ranskan lisäksi Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja Suomessa. Hän on saanut lukuisia palkintoja, joista tärkein on vuonna 2009 vastaanotettu kansainvälisesti arvostettu valokuvataiteen Niépce-palkinto.
Uudet pysäköintipaikkojen laskentaohjeet
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli eilisessä kokouksessaan pysäköintipaikkojen laskentaohjeita. Asukkaiden pysäköintipaikkojen sopivan määrän varaaminen on tärkeää kaavoitettaessa uusia asuintontteja sekä suunniteltaessa vanhojen täydennysrakentamista. Pysäköintipaikkojen korkea hinta sekä suuri tilantarve ovat usein muodostuneet ongelmiksi. Asukkaiden autopaikkatarve määritellään asemakaavoissa. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli vuoden 2012 ensimmäisessä kokouksessaan 17.1. uutta autopaikkojen määrän laskentaohjetta. Verrattuna nykyiseen laskentaohjeeseen uuden ohjeen määräyksiä on lievennetty lähinnä kantakaupungin eteläosissa ja uusilla merenranta- alueilla, esikaupunkialueilla joukkoliikenteen runkoverkon vaikutusalueella sekä opiskelija-asunnoissa. Kaupungin vuokra-asunnoille ja senioriasunnoille on määritelty asumistyypistä johtuva prosenttimääräinen lievennys. Mikäli laskentaohjeesta poiketaan, tulee poikkeaminen perustella erikseen kaavoituksen yhteydessä. Asuintonttien autopaikka-
määrien laskentaohjeet antavat tulokseksi sen autopaikkojen vähimmäismäärän, johon kaavoituksessa on varauduttava, kun asukkaiden autopaikkatarve halutaan tyydyttää. Laskentaohjeet määräävät pysäköintipaikkojen vähimmäismäärän. Asukkaiden pysäköintipaikkojen maksimimäärää ei säännellä.
Pysäköintipaikkojen maksullista aikaa ollaan pidentämässä
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteltu esitys, jonka mukaan yleisten pysäköintipaikkojen ja asukaspysäköintipaikkojen maksullisuuden voimassaoloajaksi tulisi 1. maksuvyöhykkeellä arkisin maanantaista perjantaihin kello 9–21 ja lauantaisin kello 9–18, 2. maksuvyöhykkeen asukaspysäköintialueiden yleisillä pysäköintipaikoilla ja asukaspysäköintipaikoilla arkisin maanantaista perjantaihin kello 9–21 ja 3. maksuvyöhykkeen asukaspysäköintipaikoilla maanantaista perjantaihin kello 9–21 lukuun ottamatta maksuvyöhykkeiden 1–3 erityiskohteita.
Naisten lukupiiri Aloitamme kevätkauden su 22.1. klo 18 Lähiöasemalla, os. Mustalahdentie 4. Vieraaksemme tulee kirjailija Marja-Leena Mikkola. Luettavana on Mikkolan novellikokoelma Mykkä tytär tai hänen muuta tuotantoaan oman valinnan mukaan. Tervetuloa myös uudet lukemista harrastavat naiset tutustumaan kirjailijaan ja lukupiiriimme - eikä ole pakko lukea mitään! Kahvitarjoilu, nyyttikestit. Vuosaaren Vihreät Osallistuu 21.1. kello 10–12 Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla järjestettävään presidentinvaalitilaisuuteen, jossa Pekka Haavisto on tavattavissa noin kello 10.30–11.30. Vuosaaren Ankkuriseurakunta Viikko-ohjelma vko 3 (16–22.1.) Ankkuripaikka (Meri-Rastilan tori): Ma klo 18-20 Daamis. Ke klo 18-19.30 Rukouksen ja ylistyksen ilta. To 11-12 Perhepiiri. Pe klo 1820 Perjantaikahvila Saseka (Kalkkihiekankuja 6). Su klo 17-18.30 Jumalanpalvelus: Jussi Mäkelä. Vuosaaren Eläkkeensaajat Tapaamistilaisuus ti 24.1. on Vuosaaren kirkolla Satamasaarentie 7. Aloitamme klo 14.00 kahvituksella, ohjelma alkaa klo 14.30 ja meillä on yhteislaulua omin voimin.. Lähtä Hämeenlinnan teatteriin 29.1. on klo 16.00 Mosaiikkitorilta ja osanottajamaksu Borikselle viimeistään 24.1., liput jaetaan bussissa. Raili kerää kylpylän varausmaksut. Vesijumppa on joka torstai Urheilutalolla I ja II-ryhmässä ainakin on vielä tilaa. Vuoden 2012 jäsenmaksuja otetaan vastaan. Tervetuloa joukolla mukaan uudet sekä vanhat jäsenet. Parlez-vous francais Notre reunion comme d`habitude le mardi à 18.30 à Saseka-talo. Bienvenus à parler francais.
Pyörävarkauksia Iiluodontiellä
Iiluodontie 12 pyörävarastosta on varastettu 12.12.11–12.1.12 välisenä aikana kaksi polkupyörää. Kateissa on miesten ja naisten pyörä.
Suomen markkoja kerätään sotiemme veteraanien hyväksi Markkojen vaihtoaika euroiksi päättyy tämän vuoden helmikuussa. Hyvän mielen markkakeräys tapahtuu Sotiemme Veteraanien hyväksi OP-Pohjola -ryhmän kanssa 29.2.2012 saakka. Asiakkaidensa markkakolikoita vaihtavat euroiksi harvat pankit. Sotiemme Veteraanit -keräykseen voi tuoda arvollisia markkakolikoita ja -seteleitä. Arvollisia ovat vuodesta 1945 alkaen painetut markkasetelit, viimeisin kolikkosarja joka on lyöty vuodesta 1990 alkaen, sekä vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat. Markkakeräys järjestetään Helsingin Osuuspankin kaikissa toimipisteissä. Markat kerätään keräyslippaaseen, joten ne kannattaa tuoda pankkiin irrallisina helposti avattavassa pussissa. Sotiemme veteraaneja on elossa lähes 50 000, heitä asuu Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueilla noin 5500. Pankkikonttorissa lahjoitetut markat käytetään kyseisen
kunnan ja lähikuntien veteraanien, puolisoiden, leskien ja sotaleskien itsenäisen kotona asumisen tukemiseen. Tuotolla avustetaan apuväline- ja lääkehankinnoissa, kotien pienissä remontoinneissa, sekä järjestetään virkistystoimintaa ja kuntoutusta. Veteraaneista puolet saa eläkettä noin 1 000 euroa kuukaudessa. Keräyksellä saadut varat ovat merkittävä apu keski-iältään 88-vuotiaiden veteraanien arjen tarpeisiin. Sotiemme Veteraanit on Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton, Rintamaveteraaniliiton, Rintamanaisten Liiton ja Kaatuneitten Omaisten Liiton yhteisen varainhankinnan tunnus. Varainhankinnan kulut ovat noin 20 prosenttia, ja vuosittain hankittu nettotuotto menee liittojen paikallispiirien ja -yhdistysten kautta kokonaisuudessaan avustustarkoitukseen. Lisätietoja: www.sotiemmeveteraanit.fi
Vuosaaren kirkkoherranvirasto Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja pappi päivystää klo 10-13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14-18 ja pappi päivystää klo 15-18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi: 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus). Kirkkoherranvirasto on auki torstaina poikkeuksellisesti 26.1. klo 9-12.
Ke 18.1. klo 17 Columbuksen keskusaukiolla Ekumeenisen rukousviikon avaustapahtuma. Jari Päärni Ankkuriseurakunnasta juontaa tapahtuman. To 19.1. klo 16-17 Pappi päivystää. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki. Ti 24.1. klo 13 Rukouspiiri.
Vuosaaren kirkko Satamasaarentie 7 Ke 18.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro. To 19.1. klo 11-12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 13 Diakoniapiiri. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Su 22.1. klo 11 Messu. Liturgia Johanna Joronen, saarna Tiina Ahonen, kanttoreina Riitta Hirvonen ja Teija Tuukkanen. Vuosaaren Kantaattikuoro, Merja Vartia ja Jaakko Hietikko, laulu sekä Eevi Oittinen, oboe. Pyhäkoulu messun aikana. Klo 16 Talvi- ja koululauluja – yhteislaulutilaisuus. Riitta Hirvonen ja Vuosaari-kuoro. Ti 24.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Klo 18 Vuosaaren kantaattikuoro harjoittelee kanttori Riitta Hirvosen johdolla. Ke 25.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro. Katukappeli Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.
Albatross Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571 Ke 18.1. klo 18 Pyhäkouluopettajien palaveri. Pe 20.1. klo 1213.45 Cafe Outolintu. La 21.1. klo 11-12 Pyhäkoulu. Ma 23.1. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltaruskoraamattupiiri. Ti 24.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä - naisten piiri. Lastenhoitoa. Klo 14 Askeleita Suomeen. Ke 25.1. klo 13 Laulupiiri alkaa taas Anja Hinkkasen johdolla. Klo 18 Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus. Ortodoksinen rukoushetki, musiikkia Vapaaseurakunnasta. Kirkkoherra Jussi Mäkelä juontaa tilaisuudessa. Merirasti-kappeli Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 18.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro harjoittelee kanttori Teija Tuukkasen johdolla. To 19.1. klo 10 Perhekerho. Su 22.1. klo 17 Merirasti-messu. Ke 25.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. Myrskylintu Solvikinkatu 11 Ke 18.1. klo 17-20 Radiolähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja -putiikki. Ti 24.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miesten keskustelupiiri.
12
Vuosaari