BUFFETLOUNAS tai KEITTOLOUNAS ma–pe klo 11–15
9,00 € 7,00 €
KEITTIÖ SUOSITTELEE la klo 12–16 Avoinna: ma–pe 11–16, la 12–18, su suljettu
Ravintola RASTILAN KARTANO
Keskiviikko 16.1.2013
N:o 2
48. vuosikerta
P. 09-3107 8515
www.rastilankartano.fi
PE–LA 04:ään Dj
Aurinkotuulenkatu 14, Vuosaari P. 09-586 5676 www.hansini.fi Avoinna ma–su 11–22
*Pizzat *Kebabit *Pihvit *Leikkeet *Intialaiset herkut Myös kotiinkuljetus.
Onnistunut kodinvaihto alkaa Kotikäynnistä. Kutsu meidät kylään.
Sinustako palokuntanuori? Hei sinä 10–15-vuotias tyttö tai poika!!! Oletko vailla monipuolista harrastusta? Vuosaaren VPK:n uusi nuoriso-osasto etsii nyt uusia nuorisojäseniä liittymään mukaan palokuntatoimintaan. Järjestämme osaston aloitusillan ma 21.1. klo 18 VPK:n tiloissa osoitteessa Kaivonkatsojantie 14 (parkkitalon pääty, sisäpiha) Tilaisuudessa voi ilmoittautua mukaan osaston toimintaan.
Kiinteistömaailma | Vuosaari Kauppakeskus Columbus 00980 Helsinki Puh. (09) 8563 5020 vuosaari@kiinteistomaailma.fi
JUHAN TALONMIESPALVELU OY toivottaa hyvää alkanutta vuotta!
Olemme täyden palvelun kiinteistönhuoltoyhtiö, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia kiinteistönhuoltopalveluja sekä uusiin että vähän iäkkäämpiin taloihin. Talvella palveluihimme kuuluu lisäksi lumen auraustyöt ja hiekoitustyöt isolla ja pienellä konekalustolla, sekä lumen poiskuljetukset. Tutustu palveluihimme osoitteessa www.juhantalonmiespalvelu.fi
Tiedustelut nuoriso-osaston toiminnasta: nuoriso-osasto@vuosaarenvpk.fi Puh: 050-3368299/ Tiina paallikko@vuosaarenvpk.fi Puh: 050-3215140 www.vuosaarenvpk.fi
Svensk lokalförening till Munskänkarna i Finland? Munskänkarna är en ideell förening med syfte att vidga kännedom och kunskap om vin och andra ädla drycker samt att verka för goda och måttfulla dryckesseder. Munskänkarna ordnar vinprovning, föreläsningar samt seminarier och vinkurser. Ett informationstillfälle ordnas i Rastishuset tisdagen den 22 januari kl. 19.00. Lena Wallén från Vanda och Sture Skogström, ordförande för Munskänkarna i Finland, informerar om föreningen. Finns det intresse att bilda en egen lokalavdelning i Nordsjö? Välkommen om du är intresserad.
Katso näköislehti: www.vuosaarilehti.fi
SUKSIHUOLTO laskettelusukset
35€ murtomaasukset 25€ pitoteippi 5€
Pertti Tossavaisesta Tehtaanpuiston yläasteen rehtori Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on nimennyt FM Pertti Tossavaisen Tehtaanpuiston yläasteen kouluun sijoitetun peruskoulun rehtorin virkaan. Virantoimitus alkoi 1.1.2013. Tossavainen toimi va. rehtorina Tehtaanpuiston yläasteella 1.8.–31.12.2012 sen jälkeen, kun rehtori Heikki Alastalo jäi eläkkeelle. Tossavainen on toiminut aikaisemmin rehtorina Myllypuron yläasteella ja Laajasalon yläasteella. Hän on taustaltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Tossavainen asuu Vuosaaressa ja toimii muun muassa juniorivalmentajana FC Viikingeissä.
Yläasteilla avoimet ovet Vuosaaren yläkouluopetusta tarjoavat koulut (Vuosaaren peruskoulu, Kallahden peruskoulu, Aurinkolahden peruskoulu ja Tehtaanpuiston yläaste) pitävät avoimet ovet lauantaina 19.1.2013. Jokaisessa koulussa on tunnin mittainen infotilaisuus kouluvalinnoista kyseisenä päivänä. Infotilaisuudet ovat eri aikaan niin, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus tutustua jokaiseen neljään eri kouluun. Koulujen kotisivuilta selviää yksityiskohtaisempi tieto.
LUISTINTEN TEROITUS
5€
NASTARENKAAT polkupyöriin!
Toni Piispanen ei jännitä Vuosaarelaisen paralympiavoittaja Toni Piispasen viime vuosi oli urheilullisesti menestyksekäs. Paralympialaisten kultamitalin lisäksi hän teki kahdella ratakelausmatkallaan maailmanennätyksen. Piispanen palkittiin kauden päätteeksi muun muassa Helsingin Urheilutoimittajien valinnalla Vuoden urheiluteosta sekä Tahko Pihkala -seuran toimesta Vuoden Rehtinä Urheiljana. Aurinkolahdessa asuvan Piispasen parhaita ominaisuuksia kilparadoilla ovat rauhallisuus ja räjähtävä nopeus. Ratakelaajan kuulumisista voi lukea lisää sivulta 6.
Toni Piispanen matkalla työpaikalleen Liikuntatieteelliseen Seuraan. Kuva: Leena Kummu
Minkälainen Vuosaaren keskustasta tulee?
Postiluukusta työnnettiin palavaa paperia Lauantain 12.1. kello 19 ja maanantain 14.1. kello 6.30 välisenä aikana oli Purjetie 7 B:ssä sijaitsevan asunnon postiluukusta työnnetty palavaa paperia. Jäljistä päätellen teko on tehty todennäköisesti lauantai-illan ja sunnuntaiaamuyön välisenä aikana. Tuli ei onneksi ehtinyt levitä asuntoon, vain asunnon postiluukun ympäristö ja jalkalistat olivat kärsineet palovaurioita. Todella typerä ja vaarallinen temppu olisi saattanut johtaa asunnossa ja rappukäytävässä tuhoisiin seurauksiin. Pari viikkoa aikaisemmin paloi Merikorttitie 2:n rappukäytävässä lastenrattaat, mahtaako alueella liikkua pyromaani?
Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-projekti pitivät loppuvuodesta 2012 viimeisen yhteiskokouksensa. Käsittelyssä olivat tuttuun tapaan Vuosaaren kaavoitus- ja rakentamisasiat. Esillä oli muun muassa kuvassa olevan Vuosaaren keskusta-alueen suunnittelu. Keskellä olevaan vaaleaan Zig Zag -taloon on tulossa asuntoja ja liiketilaa ja kauppakeskusta on tarkoitus laajentaa. Alueesta on valmistunut viitesuunnitelma ja asemakaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua nyt kesäkuussa. Tontinluovutuskilpailun jälkeen kaavaehdotus valmistunee vuonna 2014 ja valtuuston päätettäväksi asia tulee vuonna 2015. Mitä muuta Vuosaareen on suunnitteilla ja rakenteilla, siitä lisää sivulla 5.
4
Vuosaari
Vuosaaren Vihreiden hallitus järjestäytyi
KOKO PERHEEN ELOKUVATAPAHTUMA lauantaina 19.1. klo 15.00 alkaen Vuotalon Vuosalissa. Sinä jo yrittäjänä työskentelevä tai yrittäjyydestä kiinnostunut, tervetuloa Itä-Helsingin Yrittäjien järjestämään elokuvatapahtumaan! Luvassa koko perheelle sopivan elokuvan lisäksi pientä tarjoilua ja laatuaikaa hyvässä seurassa. Lisäinfoa ja ilmoittautumiset: Eija Loukoila p. 040 585 8884 eija.loukoila@gmail.com
Vuosaaren Vihreiden hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 9.1.2013. Kokouksen aluksi hallitus keskusteli vuosaarelaisen kaupunginvaltuutetun Jussi Chydeniuksen kanssa yhteistyöstä Vuosaarta koskevissa asioissa. Vuosaaren Vihreiden hallitus valitsi vuodeksi 2013 varapuheenjohtajaksi Maija Airas-Hyödynmaan, sihteeriksi Tanja Hillbomin, taloudenhoitajaksi Karla Lopin, viestintävastaavaksi yhdistyksen puheenjohtajan Petri Parrukosken sekä jäsenvastaavaksi ja www-sivujen vastaavaksi Eveliina Lindellin.
Vuosaari-elokuvalle roppakaupalla Jussi-ehdokkuuksia Aku Louhimiehen ohjaama Vuosaari-elokuva on ehdokkaana kahdeksassa kategoriassa tämän vuoden Jussi-gaalassa. Vuonna 1944 perustettu Jussi-palkinto on tiettävästi Euroopan vanhin elokuvapalkinto. Vuosaari-elokuvalla on Jussi-ehdokkuus seuraavissa sarjoissa: Pa-
ras elokuva: tuottajat Pauli Pentti, Liisa Penttilä. Ohjaus: Aku Louhimies. Maskeeraussuunnittelu: Marjut Samulin. Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen. Lavastus: SattvaHanna Toiviainen. Leikkaus: Benjamin Mercer. Kuvaus: Tuomo Hutri. Naissivuosa: Laura Birn.
Oma identiteetti esille tanssimalla Vuotalon kevätkausi
Valokuvaajat Antti Ahtiluoto ja Tuomas Linna ovat dokumentoineet yhteisötanssiprojektin valokuvanäyttelyksi, joka on esillä Vuotalon aulassa 8.–26.1. Syksyn 2012 aikana toteutettu Minun nimeni on -yhteisötanssiprojekti on koonnut yhteen mittavan joukon eri-ikäisiä itähelsinkiläisiä liikkeen ja oman identiteetin pohdinnan äärelle. Projektissa ovat olleet mukana Vuosaaren ala-asteen valmistava luokka ja 5. luokan musiikkiluokka, Itäkeskuksen yläasteen 9. luokan ryhmä sekä Aurinkolahden yläasteen 7.–9. luokan erityisluokka sekä kolme aikuisten ja senioreiden ryhmää. Kukin ryhmä kokoontui syksyllä kerran viikossa koreografi Jenni Koistisen ja teatteriohjaaja Salla Taskisen ohjaamiin työpajoihin, joissa lähdettiin liikkeelle
omasta nimestä ja siihen liittyvistä tarinoista. Projektin edetessä ryhmät vierailivat toistensa luona ja alkoivat valmistella yhteistä esitystä. Oman nimen ja identiteetin tarkastelun lisäksi työpajoissa kokeiltiin, kuinka omaa ympäristöään voi tutkia ja vallata liikkeen avulla. Vierailevina ulkoilmaoppaina toimivat koreografi Jaakko Simola ja tanssija Jukka Tarvainen. Tärkeä osa Minun nimeni on -projektia on ollut työpajojen lisäksi videoteoksen valmistaminen. 16 työpajoihin osallistunutta teki Jenni Koistisen ohjauksessa pienen tanssin omasta nimestään.
Nämä ”liikkeelliset käyntikortit” kuvattiin osallistujille merkityksellisissä paikoissa eri puolilla Vuosaarta. Videoteoksen ohjaajana toimi tanssija-koreografi Sari Palmgren. Minun nimeni huipentui 18.12.2012 Vuosalissa projektin osallistujille ja heidän lähipiirilleen järjestettyyn loppujuhlaan, jossa työpajaryhmien yhteinen tanssiesitys ja videoteos saivat ensi-iltansa. Esiintymässä oli 70 eriikäistä itähelsinkiläistä. Videoteos julkaistiin loppujuhlan yhteydessä ja myös verkossa osoitteessa: http://www.minunnimenion.fi Minun nimeni on -projekti jatkaa elämäänsä vielä vuoden 2013 alussa valokuvanäyttelyn muodossa. Valokuvaajat Antti Ahtiluoto ja Tuomas Linna ovat dokumentoineet projektia koko syksyn ajan ja koonneet sen luonnetta ja eri vaiheita valottavan näyttelyn. Kuvia tuli runsaasti esille jo 18.12. järjestetyssä loppujuhlassa, mutta varsinainen Minun nimeni on -näyttely on avoinna Vuotalossa 8.–26.1.2013. Tämän jälkeen näyttely on esillä Kaapelitehtaalla Zodiakin yleisöaulassa 14.2.–8.3.2013. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Minun nimeni on -projektiin voi tutustua blogisivustolla: http:// minunnimeni.blogspot.fi Projektin on toteuttanut Zodiak – Uuden tanssin keskus yhteistyössä STOA:n ja Vuotalon kanssa, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen tuella.
starttaa käyntiin
Torstaina 17.1. klo 10.30, Satutuokio – Matka satujen ja fantasian maailmaan. Tervetuloa mukaan hauskoihin ja hieman jännittäviinkin satuhetkiin, joissa yhdessä sukelletaan tarinoiden kiehtovaan maailmaan. Elävöitetyn sadunkerronnan lisäksi osallistujat pääsevät keksimään, mitä kaikkea seikkailujen melskeessä tapahtuu. Kesto n. 30 min, alle 7-vuotiaille, vapaa pääsy. Ryhmille pakolliset ennakkoilmoittautumiset 15.1. alkaen: vuotalo.lipunmyynti@hel.fi tai p. 09-310 88804. To 24.1. klo 18, Flyygelikuu: Maria Männikkö. Flyygelikuukonserttiin voi piipahtaa vaikka vain hetkeksi tai kuunnella koko ohjelman alusta loppuun. Kauden avauskonsertissa saamme kuulla kahden katalonialaisen säveltäjän Enrique Granadoksen ja Xavier Montsalvatgen musiikkia. Vuoroin syöksytään romantiikan syövereihin ja vuoroin nautitaan kubistisen maailman taiasta. Kesto 45 min. Vapaa pääsy. Galleriassa 8.1.–26.1. Minun nimeni on. Näyttelyssä on esillä samannimisessä yhteisötanssiprojektissa syntynyt tanssivideo sekä valokuvia hankkeen eri vaiheista ja ihmisten välisistä kohtaamisista. Valoku-
vaajat Tuomas Linna ja Antti Ahtiluoto, video Sari Palmgren ja Päivi Kettunen. Avoinna ma–to 9–20, pe 9–18, la 10–18, vapaa pääsy. Lipunmyynti: (09) 310 12000 (arkisin klo 12–18), vuotalo.lipunmyynti@hel.fi ja Lippupalvelu
Torstaina 24.1. Vuotalossa Flyygelikuu Maria Männikkö. Kuva: Pette Rissanen.
5
Vuosaari
Rakentamis- ja kaava-asiat esillä asukastoimikunnan ja Vuosaari-projektin viimeisessä yhteiskokouksessa Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-projekti pitivät näillä näkymillä historian viimeisen yhteiskokouksen marraskuussa. Asukastoimikunta lakkautetaan ja uuden Vuosaari-toimikunnan on tarkoitus aloittaa toimintansa nyt tammikuussa. Toimikunnan toimintatapoja ja kokoonpanoa pohditaan parhaillaan. Kokouksen aluksi asukastoimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Tirkkonen ilmoitti jättävänsä puheenjohtajan tehtävät. Hän kiitti Vuosaariprojektia ja asukastoimikuntaa hyvästä yhteistyöstä. Kokouksen sihteeriksi valittiin Matti Suomela. Kaupunkisuunnitteluvirastoa edusti projektipäällikkö Ilkka Laine, talous- ja suunnittelukeskusta projektinjohtaja Leena Pasonen. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita:
Vuosaaren biovoimalaitoshanke Johtaja Markku Saukkonen esitteli Helsingin Energian kehitysohjelmaa, joka tähtää energiatuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Helsingin Energian tavoitteena on hiilineutraali energianhankinta vuoteen 2050 mennessä. Energian toimitusvarmuus pohjautuu useisiin tuotantomuotoihin, joihin kuuluvat fossiiliset polttoaineet maakaasu, kivihiili ja öljy, uusiutuvat bio-, vesi- ja tuulienergia sekä ydinvoima. Lähiajan tavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseksi tuotetaan jatkossa energiaa myös biomassalla. Tämän lisäksi pyritään täydentämään energiapalettia merituulivoimalla. Kehitysohjelman mukaisesti Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla otetaan vaiheittain vuoteen 2014 mennessä käyttöön pelletti tai muu biomassa kivihiilen rinnakkaispolttoaineena siten, että se muodostaa 5–10 prosentin osuuden polttoaineesta. Parhaillaan Helsingin energian toimesta selvitetään, miten puupohjaisten polttoaineiden, esimerkiksi biokaasun tai paahdetun biomassan käyttöä voidaan tulevaisuudessa lisätä. Hanasaaren voimalaitoksessa ryhdytään polttamaan pellettejä vuonna 2014. Pellettejä voidaan käyttää nykytekniikalla noin 10 prosenttia. Myöhemmin saattaa olla mahdollista lisätä biopolttoaineen käyttöä jopa 40 prosenttiin. Vuosaareen suunniteltava voimalaitos käyttää polttoaineena enintään 80 % uusiutuvaa biomassaa ja loput kivihiiltä. Käytettäviksi biopolttoaineiksi on suunniteltu metsähaketta ja pellettejä sekä pieniä määriä peltobiomassoja. Myös paahdetun biomassan käyttö on mahdollista. Kaukolämmön tuotantovarmuuden takaamiseksi laitos suunnitellaan toimimaan myös pelkällä kivihiilellä. Laitos on suunniteltu varustettavaksi biopolttoaineiden polttoon kehitetyllä kiertoleijupetikattilalla.
Voimalaitos kuluttaisi noin 1 000 000 tonnia haketta tai noin 600 000 tonnia pellettejä vuodessa. Laitos sijaitsisi nykyisten voimalaitosten pohjoispuolella hiilen varmuusvarastojen kohdalla. Pääosa polttoaineista tuotaisiin proomuilla Vuosaaren satamaan ja siirrettäisiin sieltä suljettua kuljetuslinjaa pitkin voimalaitoksen varastoihin. Myös juna- ja autokuljetukset ovat mahdollisia. Laitoksen suunnittelussa otetaan huomioon myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Hiilidioksidin talteenotto edellyttää talteenottoteknologian sekä kuljetus- ja varastointi-infrastruktuurin kehittymistä. Varautuminen tarkoittaa tässä vaiheessa lähinnä tilavarauksia hiilidioksidin talteenottoa varten, mahdollinen toteutus on vasta kauempana tulevaisuudessa. Voimalaitoksen, polttoainelogistiikan ja lämmönsiirtotunnelin esisuunnitelma valmistui syksyllä 2011. Tarkempi suunnittelu on alkanut, ja päätös voimalaitoksen rakentamisesta tehdään vuonna 2015. Jos voimalaitos päätetään rakentaa, se tulee käyttöön 2020-luvun alkupuolella. Alustavien suunnitelmien mukaan voimalaitosrakennukset ja polttoaineen varastorakennukset ovat korkeudeltaan 60–70 metriä ja piippu 150 metriä. Voimalaitoksen kustannusarvio on 1,2 miljardia, Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten muutosten arvioidaan maksavan 0,5 miljardia euroa. Voimalaitoksen YVA-suunnitelmat julkaistaan vuoden 2013 alussa ja suunnitelman edellytetään olevan valmis maaliskuussa 2014. Voimalaitosalueen kaava on tarkoitus viedä valtuustoon vuonna 2014. Valtuusto päättää mahdollisesta rakentamisesta vuonna 2015.
pois suunnitelmasta.
Asemakaavoitustilanne:
Haavikuja. Suunnittelija Eeva Pirhonen. Ramsinniemen kärjessä suunnitteilla olevan Haavikujan molemmin puolin on tarkoitus rakentaa kaksikerroksisia omakotitaloja vuonna 2010 voimaan tulleen kaavan
Ilkka Laine esitteli Vuosaariprojektin toimintasuunnitelman vuosille 2013–2015. Tässä tulevia suunnitelmia: Keskust a / Mosa i i k k i kor t teli. Hankkeen suunnittelijana on Veli-Pekka Kärkkäinen. Mosaiikkikorttelista on valmistunut viitesuunnitelma viime vuoden puolella Asemakaavaluonnos valmistuu 6/2013. Tämän jälkeen on tarkoitus järjestää tontinluovutuskilpailu, ja kaavoitusta jatketaan yhteistyössä korttelin toteuttajan kanssa. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valmiiksi 2014. Valtuustoon suunnitelma on tarkoitus saada 2015. Keväällä valmistuneen viitesuunnitelman mukaan Mosaiikkikortteliin tulee asuntoja ja liiketiloja. Kauppakeskus laajenee. Viitesuunnitelmassa ei ole asukkaiden toivomia monitoimitiloja, koska viitesuunnitelmaa ohjelmoitaessa ei pidetty uskottavana, että niille löytyy rahoitus. Korttelin toiminnallinen sisältö tarkentuu tontinluovutuskilpailun yhteydessä. Asukastoimikunta piti edelleen tärkeänä monitoimihallin saamista ja toivoi, ettei hanketta jätettäisi
Vuosaarentie 3 eli nykyisen Urheilutalon parkkipaikan tontti. Suunnittelijana toimii Veli-Pekka Kärkkäinen. Uusi viitesuunnitelma on valmistunut, ja siinä on edelleen n. 10 000 asuinkerrosneliömetriä. Toteuttajaksi on valittu ATT. Kaavaehdotus 2/2013, lausunnot 9/2013, valtuusto 12/2013. Porslahdentien ja Tyynylaavantien kulma. Suunnittelija Veli-Pekka Kärkkäinen. Luonnos mahdollisesti v. 2014 ja valtuustoon seuraavana vuonna. Keskustan kaavaluonnoksessa vuodelta 2009 alueelle on suunniteltu asuntoja ja toimitiloja. Meri-Rastilan länsiranta. Suunnittelijat Antti Varkemaa ja Ilkka Laine. Osayleiskaavaehdotus viedään lautakuntaan 11/2012. Osayleiskaavaehdotus on samansisältöinen kuin keväällä hyväksytty kaavaluonnos. Keväällä lausuntokierros ja muistutukset ja valtuustoon 9/2013. Asemakaavan valmistelu käynnistyy keväällä 2013, ja luonnos on tarkoitus valmistua 10/2013 ja ehdotus vuonna 2014. Lausuntovaiheen jälkeen kaava on tarkoitus viedä valtuustoon vuonna 2015. Vuosaaren monipolttovoimalaitoksen eli Vuosaari C:n kaava. Suunnittelija Ilkka Laine. Asemakaavahanke pannaan vireille heti vuoden 2013 alussa, luonnos nähtäville 10/2013. Kaava on tarkoitus viedä valtuustoon 2014. Saukkosen esityksen mukaan valtuusto päättää tehtyjen selvitysten pohjalta voimalaitoksen rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä vuonna 2015.
Vanhan Vuosaaren puolelle on suunnitteilla täydennysrakentamista. Kuva Punakiventie 1–11 suunnitelmista, joista pitäisi valmistua ehdotus nyt toukokuussa. mukaisesti. Rakentamistapaohjeet kslk:hon 2/2013 ja raklk:hon 2013. Ramsinniemi. Suunnittelija Ilkka Laine. Asemakaava 2014 ja jatkokäsittely seuraavana vuonna. Valtuustoon 2016. Vartiosaari. Suunnittelija Ritva Luoto. Osayleiskaava valmisteilla. Sitä koskevat nettisivut löytyvät osoitteesta www.ksv.fi/vartiosaari. Tällä hetkellä tutkitaan erilaisia asumis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kevyen liikenteen sillan vaihtoehtoja Ramsinniemestä Vartiosaareen selvitellään. Rastilan asemanseudun täydennysrakentaminen. Suunnittelija Ilkka Laine. Yleissuunnitelma kslk:hon 2014. Mosaiikkitorin laajennus. Suunnitelmat ovat vielä kehitysvaiheessa. Tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle toimistoja, kulttuuritiloja ja kouluja. Aluetta koskevan tutkimuksen kaupallisia mahdollisuuksia selvitellään konsulttityönä.
Helsingin yleiskaavan uusiminen. Yleiskaavaa koskevat nettisivut on avattu. Suunnittelu alkaa vuonna 2013. Sitä varten järjestetään erilaisia keskustelutilaisuuksia.
Rakentamistilanne:
Esittelijä Leena Pasonen. - Uutelan kanavan päädyn rakennukset ovat valmistumassa. - Kahvikorttelin rakentaminen jatkuu. - Kanavan korttelitalo, koulu ja päiväkoti ovat valmiit ja otettu käyttöön. - Omenamäen päiväkoti on valmistumassa. - Kurkimoision katuja rakennetaan ja ensimmäiset TA-asumisoikeustalot rakennetaan sisäänmenoväylän kahden puolen. - Pohjoisen ostoskeskuksen viereen kaavoitetulla uudella päiväkodilla on rakennuslupa.
Opastepilotti
Jätkäsaaren ja Vuosaaren opastepilotit tehdään Metropolian opiskelijoiden kanssa.
Kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuva mahdollisesta Vuosaaren biopolttoainevoimalasta.
6
Vuosaari
Toni Piispanen: vastoinkäymisten vahvistama Piispanen aloitti pyörätulirugbyn pari vuotta halvaantumisensa jälkeen. Sittemmin hänet valittiin Suomen pyörätuolirugbymaajoukkueeseen, jossa Piispanen oli myös kapteeni. – Pelatessani kaudella 1999– 2000 puoliammattilaisena pyörätuolirugbyjoukkueessa Jenkeissä tajusin, että myös vammaisurheilua voi harrastaa ammattimaisesti, muistelee Piispanen.
Hermovamma ja lajinvaihto Paralympiavoittaja Toni Piispanen viihtyy Vuosaaressa. Kuva: Elli Knuutila
Toni Piispasen niska murtui tapaturmaisesti karatenäytöksessä vuoden 1993 syyskuussa. Miltei päivälleen 19 vuotta myöhemmin hän kelasi pyörätuolillaan ylivoimaiseen paralympiakultaan 80 000 ihmisen mylviessä Lontoon olympiastadionilla. Muutenkin vuosi 2012 oli Piispaselle urheilullisesti napakymppi, jonka kruunasi itsenäisyyspäivän Linnan juhlat. Halvaantunut vuosaarelainen on elävä esimerkki periksiantamattomuudesta ja rakkaudesta urheiluun. Hollolasta kotoisin oleva Toni Piispanen oli jo ennen halvaantumistaan lahjakas urheilija. Nuori mies harrasti jalkapalloa ja lumilautailua, mutta päälaji oli karate. 17-vuotiaana sattunut vakava loukkaantuminen oli Piispasen elämän käännekohta: kaikki piti opetella tekemään rullatuolin avulla, eikä urheilu-urasta voinut edes haaveilla. – Suunnilleen 1,5 vuotta onnettomuuden jälkeen päätin, että alan taas urheilla, Piispanen kertoo. Samalla Piispanen jatkoi opintojaan lukiossa. Myöhemmin hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta.
Piispanen alkoi kilpailla pyörätuolikelauksessa vuonna 2010. Lajin huipulle päästäkseen on normaalisti harjoiteltava vähintään kymmenen vuotta lajitreeniä, sillä esimerkiksi ihmisen hermoratoja ei ole luotu pelkästään käsillä liikkumiseen. Täyskontaktikarate ja pyörätuolirugby antoivat Piispaselle kuitenkin hyvät lähtökohdat muun muassa räjähtävän nopeuden ja liikeratojen yhdistämiseen: kohta Piispanen viiletti pyörätuolillaan kuin viimeistä päivää. Jo vuoden 2011 tammikuussa Piispanen kelasi T51-luokan MM-hopeaa 100 sekä MM-pronssia 200 metrillä. Samana vuonna kelaajasta tuli 100 metrin maailmanennätyksen haltija. Piispasen vastainkäymiset kuitenkin jatkuivat, kun vuoden 2011 pyörätuolirugbyn EM-kisoissa hänen lapaluuhunsa tuli hermovamma taklaustilanteessa. Kolmeen kuukauteen Piispasen vasen käsi ei liikkunut yhtään taaksepäin, ja oli vähällä, että Lontoon paralympialaisten ratakelaus olisi jäänyt kokonaan väliin. – Onneksi kuntoutus auttoi, eikä pysyviä vammoja jäänyt. Pyörätuolirugbyä en ole kuitenkaan enää uskaltanut pelata, kun lääkäritkin suosittelivat sen lopettamista, Piispanen paljastaa. Pyörätuolirugby opetti Piispaselle paljon huippu-urheilusta ja fysiikasta. – Opin siinä lajissa todella paljon ja saavutin lähes kaiken mahdollisen. Siksi minusta tuntui, että haasteet loppuivat kesken, Piispa-
nen kertaa.
Linnan juhlissa ei hermostuttanut Ratakelauksessa Piispanen ei pelannut joukkueelleen, vaan kaikki tehtiin omaan pussiin. Väistämätön lajinvaihto oli jälkeenpäin ajatellen onnenpotku Piispasen urheilu-uralle. Ilman hermovammaa vuosaarelaisen elämänpolku ei olisi välttämättä johtanut paralympiamenestykseen ja Linnan juhliin. Piispasta ei Linnan juhlissa liiemmin hermostuttanut, sillä Sauli Niinistö oli jakanut hänelle mitalin Lontoossa ja paikalla oli muutenkin paljon tuttuja urheilijoita. – Parhaiten mieleeni jäi kulttuurin monitoimimies Lasse Pöysti, joka on huipputyyppi. Hän on ikäisekseen äärimmäisen skarppi tapaus. Linnan jatkoilla puolestaan keskustelimme pitkään mielenkiintoisista aiheista kirjailija Vilja-Tuulia Huotarisen ja hänen kirjailijamiehensä Villen kanssa.
Kultaa tulee, muttei sponsoreita
Toni Piispanen Pituus ja paino: 175 cm ja 62 kg. Laji: pyörätuolikelaus 100 m ja 200 m. Kilpailuluokka: kelaus T51. Seura: Espoon Tapiot. Valmentaja: Rauno Saunavaara ja Marko Hyytiäinen. Saavutukset: 2012: paralympiakulta 100 m, ME-tulokset 100 m ja 200 m. 2011: MM-hopea 100 m ja MM-pronssi 200 m. Ennätykset: T51 100 m: 21,12 s (ME), T51 200 m: 39,25 s (ME). Kauden 2013 päätavoite: MM-kulta 100 ja 200 metrillä Ranskan Lyonin MM-kisoissa. Motto: ”Suuret urheilijat harjoittelevat silloin, kun muut eivät näe.”
Kultaa tuli, Piispanen tuulettaa!
Kuva: Olli Pättikangas
Vammaisurheilu ei ole rahakasta bisnestä, ainakaan Suomessa. – Esimerkiksi Briteissä osataan hyödyntää vammaisurheilun markkina-arvo paljon paremmin kuin Suomessa. Siellä urheilijoiden sponsorointi on yleisempää. Vaikka viime paralympialaisista tuli neljä kultamitalia Suomeen ja lajien medianäkyvyys on kohentunut, eivät yritykset lähde hevillä tukemaan vammaisurheilua, Piispanen miettii. Julkisuudessa on viime aikoina uumoiltu, pitäisikö Suomen vammaisurheilun keulakuva Leo-Pekka Tähti valita Vuoden urheilijaksi Suomen Urheilugaalassa. (Valinnat eivät olleet tätä juttua tehdessä vielä tiedossa.) Tähti on muun muassa voittanut ratakelauksen T54-luokan 100 metrin paralympiakultaa kolmesti peräkkäin. – Jos Leo-Pekka valitaan Vuo-
Kuva: Suomen Paralympiakomitea, Maiju Torvinen
den urheilijaksi, on hän sen toden totta ansainnut, Piispanen toteaa toisesta huippunopeasta ratakelaajasta.
Starttiviiva on turvallinen paikka Myönteisen elämänasenteen omaava Piispanen tunnustaa jännittäneensä viime vuoden Lontoon paralympiafinaalissa enemmän kuin Linnan juhlissa. Vammaluokkansa 100 ja 200 metrin maailmanennätystenhaltija piti kuitenkin hermonsa kurissa 80 000 ihmisen edessä äärimmäisen hyvällä keskittymiskyvyllään. – En ole kova jännittäjä. Vaikka finaaliyleisö piti hirveätä mekkalaa, suljin sen ulkopuolelleni ikään kuin meluseinänä. Minulla on muutenkin aina ollut starttiviivalla ja otteluiden aluissa jotenkin hyvä olo, ne paikat ovat minulle turvallisia, Piispanen selittää. Rauhallisuuden lisäksi Piispanen osaa yhdistää voiman ja räjähtävän nopeuden lyhyillä matkoilla. – Jostain kumman syystä me suomalaiset ratakelaajat emme ole mitään dieselvaunuja, joiden vauhti paranee matkan kasvaessa. Päinvastoin, yleensä minun on tehtävä eroa muihin ensimmäisellä 20 metrillä, jos haluan voittaa, ainakin vuoden 2016 Rion paralympialaisiin saakka urheiluuraansa jatkava Piispanen naurahtaa.
Vuosaaressa viihtyy
Kahdeksasta kymmeneen kertaa viikossa harjoitteleva Piispanen yhdistää parhaansa mukaan huippu-urheilua, perhe-elämää ja työtä. Normaalin arkipäivän aluksi Piispanen matkustaa kotoaan Vuosaaren Aurinkolahdesta töihin Liikuntatieteellisen Seuran Pasilan toimipisteeseen, puolilta päivin hän lähtee treenaamaan, iltapäivä kuluu kahden lapsen kanssa touhutessa ja illalla on usein vuorossa päivän toinen treenikerta.
– Vuosaaren maastoissa on ilo treenata. Täällä pystyy harjoittelemaan ratakelausta oikein hyvin keväisin, kesällä ja syksyllä. Olen treenannut myös silloin tällöin Heteniityn kentällä, tosin sen pinta on kilpakauden treeneihin liian pehmeä, Piispanen toteaa. Piispasen halliharjoitteet tehdään Espoossa. Voimaharjoitteet hän pystyy tekemään miltei täysin kotonaan, jonne on hankittu melkoinen kuntoilulaitearsenaali. Aurinkolahden ranta, golf-kentän viereiset asfalttitiet ja Uutelan kahvila ovat Piispasen mielipaikkoja Vuosaaressa. – Aurinkolahden rannan ilotulitukset ovat olleet mieleenpainuvia tapahtumia, Piispanen kertoo. – Vuosaaressa on kaikki tarvittavat palvelut ja etäisyydet ovat sopivia. Olemme viihtyneet vaimon ja lasten kanssa täällä mainiosti, vuonna 2003 Jyväskylästä Vuosaareen muuttanut Piispanen kertoo.
Esteitä ja tavoitteita
Piispanen sanoo, että Vuosaaren sisätiloissa voi liikkua pyörätuolilla melko lailla esteettömästi. – Silti Vuotien kaltaisten pääväylien ja Vuosaaren metroaseman liepeillä olevien suojateiden ylittäminen pitäisi tehdä helpommaksi. Nyt jo pelkästään lastenvaunuja työntävien on välillä ylivoimaista ylittää tie turvallisesti. Myös moneen leikkipuistoon on hankala päästä, kun ohitettavana on erilaisia korokkeita ja kynnyksiä, Piispanen huomauttaa. Onneksi Piispanen on tottunut raivaamaan esteet pois tieltään. Vuosaarelaisen vauhtihirmun vuoden 2013 päätavoite on kirkastaa 100 metrin MM-hopea kullaksi kesän Ranskan MM-kisoissa. – Italialaiset ja meksikolaiset ovat kovasti uhonneet vievänsä kirkkaimmat mitalit. Eiköhän me suomalaiset pistetä heille vastaan, Piispanen vinkkaa. Haastattelu: Antti Honkanen
7
Vuosaari
Museoiden uudet näyttelyt
Lähiöasema - Atk-tuki / Läppäriklinikka, ma klo 12–15, ti–ke 10–13, pe klo 10–14. Myös seuraavat ryhmät aloittavat taas toimintansa: - Käden taidot -piiri, ke klo 1517.30. - Sauvakävely, startti Lähiöaseman edestä ke klo 10. - Kudontapiiri, kangaspuita asukkaiden käytössä (Pienenvillasaarentie 6), yhteyshenkilö Terttu Savolainen p. 040-410 9097. - Naisten lukupiiri kokoontuu suiltaisin noin kerran kuukaudessa. - Perjantaimaalarit, pe klo 15– 17.30, vapaita paikkoja voi tiedustella Seppo Iiskolalta (p. 0400872932). Lähiöaseman ns. Ikkunagalleriaan voit tuoda taidettasi ilmaiseksi kuukaudeksi esille näyteikkunoihin. Ikkunagalleriassa nyt vapaita aikoja, tiedustelut p. 050376 3435 Lähiöasema on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-14. Vuosaaren lähiöasema, pohjoinen ostari, Mustalahdentie 4, p. 09-323 2801. www.facebook.com/VuosaarenLahioasema
Helsingin kaupunginmuseo avaa vuonna 2013 kolme uutta näyttelyä. Kesällä Sofiankatu 4:ssä avautuu Helsingin historian yleisnäyttely Hulluna Helsinkiin. Syksyllä Sofiankadulla on aiheena myös kansainvälinen art nouveau ja Hakasalmen huvilan täyttää 1950-luvun nostalgia Rasvaletti-valokuvanäyttelyssä. Sederholmin talon Lasten kaupungissa leikki jatkuu, ja Hakasalmen huvilan Made in Helsinki -näyttely tarjoaa paljon oheisohjelmaa. Kaupunginmuseoon on aina vapaa pääsy. Hakasalmen huvilassa avautuu 13.11.2013 kaupunginmuseon valokuvakokoelmasta koottu Rasvaletti-näyttely, joka vie 1950-luvulle, jälleenrakentamisen vuosikymmenelle. Koskettavissa kuvissa herää henkiin Helsinki, jossa sodan varjot väistyivät modernien talojen, uusien lähiöiden ja nousevan nuorisokulttuurin tieltä.
näöntarkastukset silmälasit piilolasit ja -nesteet kuulokojeparistot silmälasikorjaukset
silmälääkärin vastaanotto ajanvarauksella SILMÄLASIEN OSTAJALLE:
KEHYS + OPTIKON NÄÖNTARKASTUS
0€
Ammattitaitoa, johon voit luottaa – oma optikko Merja Oinonen
8
Vuosaari
Antiikkiluentoja Kuinka käy jäälaboratorion? Hakasalmen huvilassa Made in Helsinki 1700–2012, Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, puh. (09) 3107 8519. Auki 13.6.2012–1.9.2013, ke–su klo 11–17, to klo 11–19. Vapaa pääsy. www.helsinginkaupunginmuseo.fi
Helsinkiläisen Henrik Johan Sohlbergin valmistama kustavilainen hopeakermakko vuodelta 1791. Sohlberg toimi mestarina vuosina 1766–1791.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ István Bolgár ja Juho Nurmi
Helsingin kaupunginmuseo järjestää Made in Helsinki -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, tammi–helmikuussa 2013 antiikkiaiheisten opastusten ja luentojen sarjan, joka syventää näyttelyn antia erityisesti huonekalujen ja sisustusesineiden osalta. Sarjan aluksi torstaina 17.1.2013 kello 17 maineikas antiikkiasiantuntija, Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki avaa omaperäisiä näkökulmia näyttelyyn. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Made in Helsinki -näyttelyn antiikkiluentosarja: - to 17.1. klo 17 Kari-Paavo Kokki: Antiikkiasiantuntijan erikoisopastus Made in Helsinki -näyttelyssä - to 31.1. klo 18 Marketta Tamminen: Historismia ja kertaustyylejä 1800-luvun salongissa - to 14.2. klo 18 Jukka Relas: Presidentin linnan sisustus 1800-luvulla - to 28.2. klo 18 Minna SarantolaWeiss: Windsor-tuoli ja suomalaisen puusepänteollisuuden synty
Opan emaliastiat ovat tuttua ja toimivaa helsinkiläistä arkimuotoilua juhlittujen designtuotteiden varjosta.
Vuosaaren satamassa toimiva Acker Arcticin jäälaboratorio on alallaan maailman johtavia tutkimuskeskuksia. Acker Arctic on eräs merkittävimmistä jäänmurtajien suunnittelijoista. Muun muassa viime syksynä uutisoitiin yrityksen suunnittelevan Kiinan ensimmäistä polaari-jäänmurtajaa. Kuinka laboratorion käy, mikäli sen suurin omistaja STX Finland joutuu talousvaikeuksissaan myymään tuottavimpia toimintojaan? Katoaako suomalainen tietotaito ulkomaille? Vai ostaako Suomen valtio STX:n kannattavimmat osat?
Lukijalta Ei rokotusta Arvoisat koiranomistajat
Aiemmin pääsi Vuosaaren terveysasemalla suoraan ottamaan kausi-influenssarokotuksen. Nyt minut ohjattiin tylysti pois ja kehotettiin tuleemaan seuraavana päivänä uudelleen. Mikä nyt mättää? Kysyy Jaakko Helsingin ikivanhat käsityöperinteet jatkuvat: Juju Jewelleryn hopeaseppä Sanna Nuutinen työskentelee paljolti samaan tapaan kuin edeltäjänsä 1700-luvulla.
Puuseppämestari Erik Östermanin valmistama uusrokokootyylinen lipasto. Mahongilla vaneroitu lipasto on valmistettu 1840–1850-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/István Bolgár ja Juho Nurmi
Luonnonhoitotoitä Puotilassa, Fallpakassa ja Vartioharjussa Luonnonhoitosuunnitelman mukaiset työt aloitetaan alkuvuodesta 2013. Työt perustuvat yleisten töiden lautakunnan hyväksymään Puotilan, Vartioharjun ja Fallpakan aluesuunnitelmaan ja siihen liittyvään luonnonhoitosuunnitelmaan. Tavoitteena on ylläpitää metsiköitä mahdollisimman vaihtelevina ja elinvoimaisina sekä lähiluontoa yleensäkin monimuotoisena virkistysalueena. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Metsiköitä hoidetaan poistamalla huonokuntoisia puita, harventamalla tiheimpiä metsän osia sekä kehittämällä taimiryhmistä edelleen uusia puusukupolvia. Harventaminen parantaa metsään jäävien puiden elinvoimaisuutta ja parantaa niiden kerroksellisuutta. Lisäksi poistetaan vaaraa aiheuttavia puita sekä maisemaa peittävää vesakkoa erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä. Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan toimenpiteissään luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuus-ohjelman pääperiaatteita.
Oletteko itse koskaan astuneet keskellä tietä, vähän lumen peitossa olevaan koirankakkaläjään? Minä olen, ja huomasin asian vasta, kun kakkaa oli pitkin rappukäytävää ja ei niin miellyttäviä tahroja eteisen uusissa matoissa. Jotenkin tämä koirankakkaasia on riistäytynyt käsistä joulun jälkeen. Vielä ennen joulua ihmiset jaksoivat jotenkin kuljettaa koirankakkapusseja mukanaan, korjata jätökset ja joko viedä mukanaan tai laittaa lähimpään roska-astiaan. Nyt läjiä on kymmenittäin pitkin kävelyteiden varsia ja jopa keskellä tietä. Eilen näin, kun teini-ikäinen poika kuljetti pientä mustavalkoista koiraansa, antoi koiran kakkia keskelle tietä ja häipyi tyytyväisenä. Jos olisin ollut lähempänä, olisin huomauttanut, että jotain taisi unohtua. Ikävää on myös se, että kaikki koiranulkoiluttajat leimataan sotkuisiksi ympäristönsä siisteydestä piittaamattomiksi ihmisiksi. Sehän ei tietenkään ole totta. Kaikki
koiranomistajat eivät käyttäydy edellä mainitulla tavalla. Olen itsekin koiranomistaja ja hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että yhtään läjää ei ole jäänyt korjaamatta. Kannattaa varmasti harkita, kun miettii seuraavan koiran hankintaa, jaksaako hoitaa koiraa. Siihen hoitamiseen kun kuuluu oman koiransa jätösten korjaaminen. Olenkin pohtinut, että alkaisin kännykkäkameralla kuvata näitä piittaamattomia koiranomistajia. Koiran jätösten jättäminen keskelle kulkuväyliä tai yleensäkin hoidetuille alueille on sakotettava teko. Sitten vain kuvia virkavallalle ja antaa heidän päättää, ketä sakotetaan ja ketä ei. Vielä lopuksi. On todella pieni vaiva korjata koiransa jätökset ja viedä ne pois. Näin me voisimme kaikki nauttia Aurinkolahden kauniista maisemista. Nimimerkki Iloinen koiranomistaja
Vielä vaaleista Myöhästyneet kiitokseni kaikille vuosaarelaisille kunnallisvaaleissa äänestäjille, te teitte muutoksen mahdolliseksi. Kiitos myös mahtaville ehdokkaille, joilla oli loistavat kampanjat! Kiitos myös kaikille muille yhteistyötahoille, joitten kanssa minulla oli ilo tehdä yhteistyötä. Kiitos myös sosiaalidemokraateille, jotka ensimmäisenä julkaisivat Vuosaari-lehdessä nimet henkilöistä, jotka on valittu eri tehtäviin! Toivon saavani samoja tietoja myös muilta puolueilta. Minulla on jo jatkosuunnitelmia Vuosaaren suhteen, mutta niistä myöhemmin. Mina försenade tack till alla Nordsjöbor, som röstade i kom-
munalvalet, ni gjorde förändringen möjlig. Tack också till de förträffliga kandidaterna, som hade fabulösa kampanjer! Tack också till alla andra samarbetspartners, som jag hade glädjen att samarbeta med. Tack också till socialdemokraterna, som första publicerade i Vuosaari-lehti namnen på de personer, som valts till olika uppgifter. Jag hoppas att jag får motsvarande uppgifter av även de andra partierna. Jag har redan fortsättningsplaner för Nordsjös del, men mera om dem senare. Hans Ekblom 0400-433 211 hans.w.ekblom@luukku.com
9
Vuosaari
Vuotalon keväässä monipuolista ohjelmaa
Vuotalon näyttelyt: Itä-Helsingin alamaailma, Jaakko Leppänen 19.2.–9.3.
Torstaina 11.4. Vuotalossa Erin.
Vuotalon Klassikkosarjassa Kaunis Sabrina 6.5.
Vuotalon kevään ohjelmisto pyörähtää käyntiin tällä viikolla ja tarjolla on jälleen runsas valikoima monipuolista ohjelmaa. Nähtävää, kuultavaa ja koettavaa riittää kaikenikäisille.
ja Taina Westin teksteihin. Miltä näyttää uudenlainen Suomi? Ajankohtaiseen aiheeseen pureutuu Kassandrateatterin näytelmä Mikä elämä! 5.2. Esityksessä nähdään eri sukupolvien ja kulttuurien kohtaamisia samassa taloyhtiössä asuvien naisten kesken. Esitystä on työstetty somalinaisille järjestetyissä Kassandran teatterityöpajoissa ja se antaa äänen
näytetään elokuvat Ponyo Rantakalliolla, Hugo, Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri ja Madagascar 3. Elokuviin on vapaa pääsy, tarkemmat tiedot näytöksistä: www. vuotalo.fi. Talvilomaviikon huipennuksena Afterski-konsertissa 24.2. esiintyy Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti-orkesteri suomeksi kello 14 ja ruotsiksi kello 16. Elokuva ja musiikki yhdistyvät hauskalla tavalla UMO:n koko perheen elokuvakonsertissa 16.3. Konsertissa näytetään kaksi Ohukainen ja Paksukainen -elokuvaa vuodelta 1928. Musiikin elokuviin ovat säveltäneet Pessi Levanto ja Timo Hietala. Lasten- ja nuorten teatterifestivaali Hurraa! levittäytyy pääkaupunkiseudulle 15.–23.3. Vuotalossa nähdään Nukketeatteri Akseli Klonkin ja lastenmusiikkiyhtye Soivan Siilin hauska, musiikillinen esitys Suu auki Hulda Kulda, Pottusammakko tulee 23.3. Tutuilla paikoillaan Vuotalon ohjelmistossa ovat myös elämykselliset Satutuokiot, Naperokinot ja päiväkotiryhmille suunnatut Skidikinot.
Konsertteja ja klubi-iltoja
Erityisesti nuorison suosiossa oleva, esikoisalbuminsa pian julkaiseva Satin Circus soittaa 25.1. värikästä ja mukaansatempaavaa pop-musiikkia, johon yhdistyy energinen ja räiskyvä lavashow. Konserttiin on Nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortilla vapaa pääsy. Vuosaaressa sijaitseva Taiteilijatalo viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa ja esittäytyy juhlan kunniaksi Vuotalossa asukkaidensa voimin Taiteilijatalo säkenöi! -tapahtumassa 2.2. Luvassa on tanssia, laulua, runoutta ja musiikkia. Lavalla nähdään mm. Aulikki Oksanen, Tuula Hyyryläinen, Aale Lindgren, Sari Aittokoski sekä monia muita. Viime syksynä Vuotalossa debytoinut maailmanmusiikin klubisarja Maa ilmassa jatkuu tänä keväänä kolmen konsertin voimin. Sarjan aloittaa senegalilaissuomalainen yhtye Tam Tam 23.2. Lauluntekijöiden illassa 13.4. lavalle nousee kolme erilaista laulaja-lauluntekijää Rebecca Clamp, Patalino ja Marouf Majidi. Sarjan päättää australialaissyntyisen Nathan Riki Thomsonin luotsaama Subsonic Ensemble 11.5. Kevät on upeiden naisartistien juhlaa. Päivien pidentyessä Vuosalin lavalle nousevat Sonja Lumme 16.2., Yona 1.3., Johanna Iivanainen 14.3., sekä Milana Misic 6.4., ja Erin 12.4. Miesartisteja
edustavat Pepe Ahlqvist 2.3. sekä Tuomo Prättälä 19.4.
Eri kulttuurien kohtaamisia ja tragikomiikkaa
Vuotalon Senioritiistaissa 9.4. Fredin vieraana on Pirkko Mannola Tämän kevään yksi kiinnostavimmista teatteri ensi-illoista vierailee Vuotalossa 9.2. ja 12.2. Pitkän linjan näyttelijä Seela Sella astuu lavalle 2000-luvun kabareessa, jossa ruodintaan joutuu suomalainen terveydenhuolto. Ottaa sydämestä, Seela Sella – tarinoita terveydenhuollosta -näytelmän ensi-ilta on Stoassa 24.1. Oot sä onnellinen? kysytään samannimisessä näytelmässä 4.5., jossa eri elämäntilanteissa olevien naisten tarinat perustuvat mm. Kaarina Hazardin, Anna-Leena Härkösen, Rosa Liksomin, MarjaLeena Mikkolan, Sinikka Nopolan
Eestin Laululapset Vuotalossa lauantaina 25.5.
4.2. Vuotalon Maanantaileffana nähdään Aku Louhimiehen ohjaama Vuosaari.
Jaso Big Band feat. Sonja Lumme. 100 vuotta svengaavaa Big Band -musiikkia lauantaina 16.2. Vuotalon galleriassa 9.4.–27.4. esillä olevaan audiovisuaaliseen näyttelyyn IKI AITO SISKO liittyy taiteilijatapaamisen lisäksi Vapaan liikkeen, äänen ja kuvan työpaja 13.4.–14.4. kello 11–14, johon ovat tervetulleita kaikki yli 10-vuotiaista lapsista senioreihin. Luvassa on sukupolvien kohtaamisia, liikettä, ääntä ja viivaa hauskoin ja yksinkertaisin harjoittein. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Työpajan vetäjinä toimivat valokuvaaja, taidekasvattaja Aura Nukari sekä tanssija, vokalisti ja keho- ja ääniilmaisun opettaja Heini Nukari. Ilmoittautumiset kulttuurituottaja Ia Pelliselle: ia.pellinen@hel.fi tai p. 09-310 88404.
Vastaa asiakaskyselyyn
Mitä mieltä olet ollut Vuotalon tapahtumista ja toiminnasta vuonna 2012? Nyt sinulla on mahdollisuus sanoa mielipiteesi ja vaikuttaa. Vastaa asiakaskyselyyn nettisivujemme etusivulla olevan bannerin kautta.
Taiteilijatapaamisia ja työpajoja
Talvilomalla on mukava touhuta ulkona, mutta välillä voi tulla huilimaan koululaisille suunnattuihin leffanäytöksiin. Maanantaina 18.2. ja tiistaina 19.2.
Nyt sinulla on mahdollisuus ottaa enemmän irti esityksestä tai taiteesta! Osaan Vuotalon kevään tapahtumista ja näyttelyistä liittyy taiteilijatapaaminen tai työpaja, jossa pääsee tutustumaan syvemmin taideteokseen tai taiteilijaan. Tapahtumat on merkitty Vuotalon esitteeseen Enemmän irti esityksestä/taiteesta -leimalla ja löydät ne myös Vuotalon nettisivuilta www.vuotalo.fi.
Senioritiistai Laulujen Palo 7.5.
UMO Rytmi: Tuomo x UMO Vuotalossa perjantaina 19.4.
Suomessa asuville somalialaissyntyisille naisille.
Talvilomaleffoja ja muuta ohjelmaa lapsille
Vuotalossa Maa ilmassa -klubi lauantaina 11.5. Nathan Riki Thomson ja Subsonic Ensemble.
10
Vuosaari
Silmäasema Vuosaaren Silmäset Kauppakeskus Columbus, Vuosaari www.silmaset.fi
* Hammashoito, protetiikka * Mini-implantit kokoproteesin tueksi
Hammaskivenpoisto ja valkaisu suuhygienistillä tarjoushintaan vuoden 2012 loppuun. Ajanvaraus ma–ke, pe 8 (9)–15, to 11–18.
Fysikaalinen Hoitolaitos SPORTSARI
*Fysioterapia *Hieronta *Lahjakortit *Veteraanikuntoutus *Liikuntaryhmät
www.sportsari.fi
Hiustenpidennykset / Laura ja Jaana
Sari Salo p. 050-586 7966
Helanderkoti, Koukkusaarentie 18
Mirja, Elena, Laura ja Jaana
parturikampaamo Kahvikuja 3 00980 Helsinki 09-3413143 ma-pe 9-19 la 9-15 www.kampaamoshine.fi
www.kirsiniemi.fi - kemialliset kuorinnat - Sesderma- ja Denovakotihoitotuotteet
Eläkeläiset & opiskelijat ark. 9-15
-10%
Nämä tarjoukset vain oppilastyönä: HIUSTEN VÄRJÄYS sis. leikkauksen alk. PERMANENTTI sis. leikkauksen alk.
g
60€ 70€
MIESTEN HIUSTEN LEIKKAUS NAISTEN HIUSTENLEIKKAUS
20€ 25€
Toimitus: Merikorttikuja 6 E 00960 Helsinki Puh: 09-321 2556 Internetsivut: www.vuosaarilehti.fi Sähköposti: vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi Julkaisija: VuoPress Ky Ilmestymispäivä: Keskiviikko
Ilmoitushinnat: 1,5€/mm+alv. Ilmoitukset, toimitus, jakelu: 09-321 2556, 040-553 8857 Päätoimittaja: Eero Honkanen 040-553 8857 eero.honkanen@ vuosaarilehti.fi Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki
11
Vuosaari
Elämää Taiteilijatalossa
– Vuosaari on hieno paikka asua, toteaa Taiteilijatalossa viihtyvä tanssija Tuula Hyyryläinen. Vuosaaren Taiteilijatalon 10-vuotisjuhlat lähestyvät. Sen nykyisistä asukkaista lienevät tunnetuimmat kirjailijat Aulikki Oksanen, Hannu Salama ja näyttelijä Mikko Rasila. Taiteilijatalossa asuu kuitenkin yli viisikymmentä taideelämämme huippua. On kuvanveistäjää, tekstiilitaiteilijaa, teatterialan taitajaa, valokuvaajaa, video- ja kuvataiteilijaa. Yksi heistä on Tuula Hyyryläinen, mittavan uran tanssijana ja opettajana tehnyt. – Talomme nimi voisikin olla
Rentola. Täällä on kivaa asua, Hyyryläinen sanoo. – Kaikki tuntevat toisensa. Helppoa on myös vetäytyä omiin oloihinsa, jos sitä kaipaa, kertoo Tuula. Hän muutti taloon sen valmistumisvuonna. – Muutama tanssilaji on jäänyt kokeilematta. Tanhuja en ole harrastanut, enkä lavatansseissa käynyt, nauraa hän. Tuula on Mikkelin tyttöjä. Mieli paloi jo kouluajoista lähtien teatterin ja tanssin pariin. Teatterikou-
luun eivät ovet avautuneet. Tuula opiskeli yliopistossa ”kaikkea kivaa”, ranskaa, venäjää, psykologiaa. Margaretha von Bahrin balettikoulun kautta tie kulki kolmeksi vuodeksi Ruotsalaiseen teatteriin. Tanssijoita käytettiin siellä produktiokohtaisesti. Opiskelut jäivät tanssin jalkoihin. Helsingin kaupunginteatteri perusti 1973 ensimmäisenä Suomessa oman tanssiryhmän. Neljän vuoden taistelun jälkeen teatteriin saatiin kuusi tanssijan vakanssia. Tuula kiinnitettiin yhteen niistä. Kaupunginteatterin hän jätti saatuaan 3-vuotisen valtion taiteilija-apurahan vuonna 1989. – En kuitenkaan oikeasti jää eläkkeelle. En varmasti koskaan. Tanssi on elämäni, sanoo Tuula. Hänen uralleen mahtuu myös kiinnitys tanssiteatteri Raatikkoon sen perustamisen aikoihin. Tuula Hyyryläinen on työskennellyt alansa huippujen kanssa isoissa projekteissa. Vieläkin Tuulan silmät syttyvät hänen muistellessaan Kaupunginteatterin tanssiryhmän Kalevalan esitystä Pariisissa Theatre da la Villessa vuonna 1988. Jorma Uotinen oli yksi tärkeistä työkumppaneista. – Lavalla oli hieno olla. Niitä hetkiä kaipaan. Tuula Hyyryläinen ei ole jäänyt kiikkustuoliin keinuttelemaan. Viime vuonna Arja Raatikaisen kanssa tehty tanssiteos Heräämö sai ansaittua huomiota ja Tuula hienot kiitokset osuudestaan siinä. Hänet pitää kiireisenä myös Taiteen vuoksi ry:n puheenjohtajuus, kesäteatteri ja taijin opettaminen. Heräämökin on saamassa jatkoa. – Vuosaari on hieno paikka asua. Meri ja metsä, uimahallin kuntosalilla käyn viikoittain. Tanssin loppuun asti. Varmasti. Ja ensi kesänä puen kukkamekon päälleni ja lähden lavatansseihin merenrantaan. Kyllikki Holopainen
Vuosaaren kirkkoherranvirasto
Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi: 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).
Vuosaaren kirkko
Satamasaarentie 7 Ke 16.1. klo 17 Vuosaari-kuoro. To 17.1. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas Hinta 1 €. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Su 20.1. klo 11 Messu. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Tiina Ahonen, Pia Nordlund avustaa ja kanttorina Iida Antola. Pyhäkoulu messun aikana. Ma 21.1. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Klo 18 Johanneksen evankeliumi -raamattupiiri. Ti 22.1. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Ke 23.1. klo 17 Vuosaari-kuoro.
Katukappeli
Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. To 17.1. klo 16-17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Lauri Holma ja Iida Antola. Ti 22.1. klo 13
Seuratoimintaa AA-ryhmä Metro Kokoukset perjantaisin klo 19, Kahvikuja 3, seurakunnan kerhotilat, palvelukeskus Albatross. Tervetuloa! AA-vastausp. 0408484000. www.kolmio.org. Avoin AA-kokous Keskiviikkoisin klo 18–19 Lähiöasemalla. Osoite: Mustalahdentie 4, pohjoinen ostari. Yhteydet: aa.elaminenraittiina@gmail.com Järjestää: AA-ryhmä Eläminen Raittiina. AA-Ryhmät Vuo-Ryhmä ti klo 19 Meri-Rastilassa, Jaluspolku 3:ssa, Merirasti-kappelin tiloissa. Vuosaari-ryhmä to klo 19 Satamasaarentie 7, Vuosaaren kirkko. Auttavapuh. 09-750 200.
Vuosaaren Taiteilijatalo valmistui Aurinkolahteen vuonna 2003 Helsingin 450-vuotisjuhlan kunniaksi.
Katso näköislehti netissä: vuosaarilehti.fi
Vuosaaren päivä kerrallaan AA Ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 10–11. Osoiteessa Mustankivenkatu 2C. Kerhohuoneessa, käynti pihan puolelta. Vuosaaren Jehovan todistajat La 19.1. Erikoiskonventti Hämeenlinnassa. Su 27.1. Erossa maailmasta Kristusta jäljitellen. Esitelmät klo 11, Keltanotie 2, Puotinharju.
Rukouspiiri.
Albatross
Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Ke 16.1. klo 13 Laulupiiri. Anja Hinkkanen. Pe 18.1. klo 12– 13.45 Cafe Outolintu. Ma 21.11. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko -raamattupiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri. Ti 22.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärelle naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen. Klo 16 Lähimmäispiiri. Ke 23.1. klo 9.30 Lasten lauluaamu.
Myrskylintu
Solvikinkatu 11 Ke 16.1. klo 18 Miesten keskustelupiiri. Ti 22.1. klo 10 Perhekerho. Ke 23.1. klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja -kahvila.
Hard Gospel Cafe
Kahvikuja 3, 1. krs 1.–6.-luokkalaisten Junnukahvila maanantaisin klo 17–19.
Merirasti-kappeli
Jaluspolku 3 Ke 16.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 17.1. klo 10 Perhekerho. Su 20.1. klo 17 Merirastimessu. Pastori Johanna Joronen, kanttori Teija Tuukkanen, Iiris Joronen, klarinetti ja Ilkka Joronen, piano. Ke 23.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.
Vuosaaren Martat Marttailtapäivää vietetään jo 24.1. klo 14 kirkolla Satamasaarentie 7. Iltapäivän aihe: Suomen Terveysmaailmasta Anne Koskela tulee luennoimaan, kuinka uni on tärkeä osa hyvinvointiamme, (mahdollisesti tuotemyyntiä). Ps. Kässämartat ahkeroivat 19.1. ja 12.2. klo 12–14. Tervetuloa! Vuosaaren Eläkkeensaajat Tapaamistilaisuus ti 22.2. kirkolla Satamasaarentie 7. Kahvitus klo 14 ja ohjelma alkaa klo 14.30. Sinikka Salomaa kertoo omaishoitajan asioista. Operetti Marizan tilatut liput maksettava viim. ti 22.2. Borikselle. Viime syksynä jäseneksi liittyneet saavat risteilyliput tapaamistilaisuudessa. Maya III -näyttely Didrichsenin taidemuseossa H:gin Kuusisaaressa ti 7.2., lähtö klo 13. Teatteri ”Viulunsoittaja katolla” H:gin kaup.teatterissa 6.4. Ilm. Liisa Söderholmille. 31.1. to-iltana menemme yleisöksi MTV3:n Enbuske & Linnanahde Crew -talkshow-ohjelmaan. Raili ottaa ilmoittautumisia vastaan. (Matka on ilmainen ja hyvä tarjoilu luvassa.) Kylpylämatka Pärnuun 10–17.3. Viikingin kylpylään. Raili ottaa ilmoittautumiset ja varausmaksut vastaan. V. 2013 jäsenmaksuja otetaan vastaan.
12
Vuosaari