Vuosaari-lehti 13/2012

VUOSAAREN OMA VAAKUNA

Talviuinti lopetetaan Rastilassa Mieskaksikko ryösti pyörätuoli-invalidin Toissa maanantaina ryöstettiin pyörätuolilla liikkunut invalidi kauppakeskus Columbuksen parkkipaikalla. Teko tapahtui klo 18.45 ja siihen syyllistyi kaksi noin 25–30-vuotiasta miestä.

Ryöstön uhri, 46-vuotias mies, oli nostanut rahaa Alkon vieressä olevalta automaatilta. Tämän

jälkeen kaksi miestä ryösti hänet parkkipaikalla. Kaksikko oli uhannut kaataa invalidin pyörätuolin, ellei tämä antaisi rahojaan. Tekijät poistuivat S-marketin suuntaan ja he saattoivat puheesta päätellen olla virolaisia. Mahdollisia vihjeitä tekijöistä voi antaa poliisille numeroon 071 877 4080.

Mies tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen marraskuisesta poltosta Vuosaarelainen 21-vuotias mies tuomittiin kärjäoikeudessa törkeästä tuhotyöstä neljäksi vuodeksi vankeuteen. Miehen todettiin sytyttäneen viime marraskuussa rivitalon ja roskakatoksen tuleen Porslahdenkujalla.

Palo sytytettiin marraskuisena viikonloppuna klo 02.40 aikaan.

Palo oli sytytetty kolmesta eri kohtaa. Pahoja vauroita kärsineessä talossa oli nukkumassa 12 ihmistä, joista osa pelastautui palosta aivan viime hetkellä.

Tekijä jäi kiinni erikoisella taval-

la: Hänen kännykkänsä oli pudonnut palopaikalle ja siihen vastasi juuri tapahtumapaikalle tullut poliisi. Koirapartio tavoitti tekoon syylliseksi tuomitun miehen lähistöltä.

Lisäksi hänen vatteistaan löytyi merkkejä avotulen teosta.

Mies kiisti loppuun asti syyllisyytensä tuhotyöhön. Hänet määrättiin maksamaan uhreille yli 66 000 euroa ja vakuustusyhtiölle yli 150 000 euroa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Helsingin liikuntavirasto on tiedottanut, että talviuinti loppuu Rastilan leirintäalueen rannassa nykyisessä muodossaan 1.5.2012 alkaen. Talviuinnin lopettaminen johtuu rannan rakentamisesta, joka kestää syksystä 2012 vuoden 2013 puolelle asti.

Talviuimareita neuvotaan liittymään jonkin seuran jäseneksi tai perustamaan omia ryhmiä.

Uimareille tarjotaan myös mahdollisuutta rantasaunan vuokraamiseen.

Liikuntavirastolta saadut neuvot eivät ole uimareita tyydyttäneet. Muun muassa Vuosaari-Seura on laatinut asiasta kirjelmän, jossa halutaan talviuinnin Rastilassa jatkuvan.

Seura pitää viraston päätöstä byrokraattisena. Myös Meri-Rastilassa kerätään nimiä talviuinnin lopettamista vastustavaan adressiin. Talviuintiasiasta huolestuneet järjestävät kaikille asiasta kiinnostuneille kokouksen Rastilan avantosaunalla 22.4. klo 13.

Vuosaaren musiikkikoulun uusi hallitus

Vuosaaren musiikkikoulun Tuki ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 28.3. Sasekatalossa. Kokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Hannu Haikonen. Hallituksen muut jäsenet ovat Sari Linna, Riitta Työläjärvi, Jussi Saksa ja Kyllikki Holopainen. Varajäseneneksi hallitukseen valittiin Ulla Vaherkoski.

Yhdistyksen kokous hyväksyi sääntömääräisten asioiden lisäksi musiikkikoulun johtosäännön ja käsitteli opetussuunnitelmaa keskustelun tasolla.

Kopteri nosti traktorin

Liikuntaviraston traktori upposi noin kuukausi sitten Vartiokylänlahteen retkiluistelurataa tehdessään. Viime perjantaina traktori nostettiin merenpohjasta Rajavartioston Super Puma -kopterilla.

Mukana oli myös kaksi taistelusukeltajaa, jotka sukelsivat kiinnittämään hihnat traktorin ympärille. Kuvat: Pekka Löfman.

4

Vuosaari

Karjala soikoon Villassa

vuosaarilehti@ vuosaarilehti.fi

VUOSAAREN TERVEYSASEMA TIEDOTTAA: Asiakkaiden ei enää tarvitse jonottaa puhelimessa, kun otimme käyttöön takaisinsoittopalvelun.

Jos puheluun ei pystytä vastaamaan välittömästi, asiakkaan numero tallentuu ja hoitaja soittaa hänelle takaisin mahdollisimman pian.

Miten uusi puhelinpalvelu toimii?

Kun soitat arkisin terveysasemalle, kuulet nauhalta viestin, jossa sinulta kysytään koskeeko puhelusi saman päivän vastaanottoajan perumista vai jotain muuta asiaa.

Tämän jälkeen puhelusi ohjautuu hoitajalle. Jos kaikki hoitajat ovat varattuja, numerosi tallentuu järjestelmään ja hoitaja soittaa sinulle takaisin mahdollisimman pian numeroon, josta soitit tai johonkin toiseen ilmoittamaasi numeroon. Kuuntele nauha loppuun ja odota, että saat viestin, että numero on tallentunut.

Palvelemme puhelimitse maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 8 - 16 ja keskiviikkoisin klo 8 - 18.

Yhteydenotto terveysasemalle Kun tarvitset arkisin neuvoa tai hoitoa sairauteen, soita omahoitajalle. Hoitaja arvioi ensin tilanteesi, antaa kotihoito-ohjeet tai ohjaa sinut hoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Hoitajien puhelintunnit ovat arkisin klo 8 - 9 ja klo 12 - 13, jolloin he ovat parhaiten puhelimitse tavoitettavissa. Muina terveysaseman aukioloaikoina hoitajille soitetut puhelut yhdistyvät terveysaseman neuvontaan.

Omahoitajien puhelinnumerot

löydät tämän tiedotteen lopusta ja verkkosivuilta www.hel.fi/terveysasemat.

Puhelinneuvontaa 24 h – (09) 10023 Terveysneuvonnan terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat palvelevat ympäri vuorokauden numerossa (09) 10023. Soita neuvontapuhelimeen, kun tarvitset hoito-ohjeita tai tietoa Helsingin terveyspalveluista ja hoitopaikoista. Soita äkillisessä sairauskohtauksessa numeroon 112.

Omahoitajien ja -lääkäreiden puhelinnumerot Omalääkäri Benita Andersson Omalääkäri Anni Kivilaakso Omahoitaja terveydenhoitaja Alma Nöges puh. (09) 310 60932 Omalääkäri Kaisa Erkkilä Omahoitaja terveydenhoitaja Johanna Häkkinen puh. (09) 310 60912 Omalääkäri Riikka Kemppainen Omahoitaja terveydenhoitaja Tellervo Takala / Ville Haikola puh. (09) 310 60914 Omalääkäri Marja-Leena Kurvinen Omahoitaja perushoitaja Nina Tiitinen puh. (09) 310 51226 Omalääkäri Tiina Salminen Omahoitaja terveydenhoitaja Heli Lanki puh. (09) 310 61708 Omalääkäri Sanna Flander Omahoitaja perushoitaja Maritta Nykänen puh. (09) 310 66914 Omalääkäri Tatiana Lotta Omahoitaja terveydenhoitaja Tiina Taimi-Virtanen

puh. (09) 310 60966 Omalääkäri Ganna Sulima Omahoitaja terveydenhoitaja Tiina Mäntyniemi puh. (09) 310 60946 Rafaela Karkulahti Omahoitaja terveydenhoitaja Outi Sohlman puh. (09) 310 60960 Omalääkäri Päivi Ala-Soini Omahoitaja terveydenhoitaja Katja Partanen puh. (09) 310 60956 Omalääkäri Aleksandr Gerasin Omahoitaja terveydenhoitaja Manizha Fana puh. (09) 310 47557 Omalääkäri Tiina Lahtinen Omahoitaja terveydenhoitaja Saara Kärkkäinen puh. (09) 310 60858 Omalääkäri Monica Puscasu Omahoitaja perushoitaja Marjut Manner puh. (09) 310 51223 Omalääkäri Yuriy Pushkar Omahoitaja sairaanhoitaja Tuulia Ahopelto (sij. 31.3.12 asti sh Leena Huhta) puh. (09) 310 66514 Omalääkäri Hanna Pitkänen Omahoitaja sairaanhoitaja Arja Sokura puh. (09) 310 60872 Omalääkäri Saara Vuorento Omahoitaja terveydenhoitaja Marika Jäkkö puh. (09) 310 60972 Omalääkäri Tomas Lundqvist Omahoitaja perushoitaja Mari Hyöky puh. (09) 310 63899 Omalääkäri Mari Mäki Omahoitaja terveydenhoitaja Katja Nyqvist puh. (09) 310 61738 Omalääkäri Görgön Hessen Omahoitaja terveydenhoitaja Helle Häkkinen puh. (09) 310 51225

Villa Lill Kallvikissa kuullaan torstaina 12.4 klo 19 unholaan jääneitä karjalaisia perinnelauluja Salmista, kun Tanja Patronen esittää mummoltaan oppimiaan lauluja. Tanjan mummo oli syntyisin Salmin Tulemaalta. Sieltä laulut tarttuivat Tanjan mummoon ja mummon laulamana pienen tytön korviin. ”Olen laulanut mummoni kanssa Salmin murrelauluja pienestä pitäen. Perhejuhlissa yhdessä esiinnyttiin, kävimme laulamassa myös päiväkodeissa ja itse lauloin niitä ala-asteella omalle luokalleni. Aikuisena, mummon kuoleman jälkeen, halusin palata murrelaulujen pariin. On tärkeää, että perinnelaulut säilyvät tulevienkin polvien esitettäväksi”, Tanja sanoo. Tanjan esittämät laulut kertovat rakkaudesta kotiseutuun, sekä tietysti myös vastakkaiseen sukupuoleen. Joskus ne ovat hyvinkin ivallisia ja jopa kaksimielisiä. Tästä Tanja kertoo esimerkkinä tutun laulun ”Rusgie neitsyt, valgie neitsyt”, jonka viimeistä säkeistöä ei yleensä lauleta. Tanja sen kuitenkin Villassa esittää. Säestäjänä Tanjalla on säveltäjä, kitaristi Pekka ”Rekku” Rechardt, joka tuo

oman mausteensa karjalaiseen perinnelauluun.

Miten salmilaiset laulut löysivät tiensä Villan konserttiin? ”Esitin muutamia lauluja kesällä Vuosaaren Kesäteatterin omissa juhlissa. Paikalla olijat ihastuivat niihin ja kyselivät, josko osaan enemmänkin näitä lauluja? Kesäteatterin naiset olivat sitä mieltä, että laulut kannattaa tuoda laajemmankin kuulijakunnan korviin kuultaviksi”.

Laulujen lomassa Vuosaaren Kesäteatterin naiset Tuula Hyyryläinen, Tosha Einiö, Anna Tuulia Iivari, Satu Toivonen ja Anita Viljamaa lausuvat runoja Kanteletaresta.

Esityksen tuottaja Tosha Einiö lupaa hauskoja riiustelurunoja, joissa miehiä haukutaan, kaivataan ja rakastetaan. ”Jotkut niistä ovat herkullisen hävyttömiä”, sanoo Tosha nauraen. ”Karjala soikoon Villassa” järjestää Taiteilijatalon asukasyhdistys Taiteen Vuoksi ry. Osoite on Villa Lill Kallvik, Juhannusruusunkuja 5. Päivä ja aika: torstai 12.4. klo 19. Liput ovelta 8/5 €.

Liisa Tukkimäki

Tanja Patronen laulaa Villassa.

Purjelaiva- ja majakkatauluja

Arimo Turtian purjelaiva- ja majakkatauluja on esillä Vuosaaren Lähiöaseman ikkunagalleriassa huhtikuun ajan. Töiden innoituksena on ollut kiintymys mereen, saaristoon ja vanhoihin purjelaivoihin sekä majakoihin. Purjelaivataulut on toteutettu kollaasitekniikalla. Töiden materiaaleissa, mm. kehystyksissä ja lankkutau-

lujen pohjissa, on käytetty saaristosta löytyneitä ajopuita. Työt on reunustettu sisal-köysillä. Majakkataulut on myös lasitettu. Kaikki työt ovat myytävänä kuluttajaystävälliseen hintaan.

Vuosaaren Lähiöasema, pohjoinen ostari, Mustalahdentie 4, p.

09-3232801.

5

Vuosaari

Museo kysyy helsinkiläisten lempipaikkoja Rantakallio tai keskustan vilinä, kotikatu tai torikahvila, kapakka tai ratikka – kaupunkilaiset voivat osallistua kaupunginmuseon tulevan näyttelyn tekemiseen kertomalla, mikä on heidän lempipaikkansa Helsingissä. Kyselyyn voi vastata huhtikuun 2012 ajan.

Helsingin kaupunginmuseo suunnittelee paraikaa näyttelyä, jonka lähtökohtana ovat kaupungin paikat ja kaupunkilaisten kokemukset niistä. Näyttely on tarkoitus avata museon päärakennuksessa Sofiankatu 4:ssä keväällä 2013.

Museo haluaa tavallisten kaupunkilaisten äänen kuuluvan näyttelyssä ja kerää siksi kyselyllä tietoa heidän lempipaikoistaan

Helsingissä. Kaupungin asukkaiden muistojen ja tarinoiden toivotaan auttavan hahmottamaan, mitkä paikat täällä ovat kaupunkilaisille tärkeitä. Kyselyn kautta saatua aineistoa voidaan myös käyttää osana näyttelyä.

Kyselyyn voi vastata kaupunginmuseon verkkosivuilla www. helsinginkaupunginmuseo.fi tai Enemmän funkista, Reino! -näyttelystä Sofiankatu 4:stä saatavalla lomakkeella huhtikuun 2012 ajan.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan opastus Enemmän funkista, Reino! -näyttelyyn toukokuussa. Arvonnan voittajalle ystävineen tarjotaan yksityisen näyttelykierroksen lisäksi lasillinen kuohuvaa.

Liekö Kaivopuiston rantakallio ollut näiden kaupunkilaisten lempipaikka vuonna 1898? Taustalla näkyvät Ullanlinnan kylpylaitoksen laituri ja Särkkä.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / tuntematon

Helsingin talvipuutarhan pääsiäinen Töölönlahden pohjukassa sijaitseva Helsingin kaupungin Talvipuutarha on avattu yleisölle puolentoista vuoden peruskorjauksen jälkeen. Pääsiäiskoristelu on ollut valmiina katseltavaksi tiistaista 27.3.2012 alkaen.

Talvipuutarhan aukioloajat pääsiäisen aikaan:

Pääsiäisviikon ja pääsiäisen aukioloajat: Ma 2.4. klo 12.00–15.00 ti 3.4. klo 9.00–15.00 ke–to 4.–5.4. klo 12.00–15.00 Pitkäperjantaina 6.4. avoinna klo 12.00–16.00, la–ma 7.–9.4. klo 12.00–18.00 Ohjelma:

Nukketeatteri SYTKYT esiintyy lankalauantaina 7.4. sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä 8.4. ja 9.4. klo 13.00 ja 15.00.

Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille pääsee parhaiten raitiovaunulla 8. Talvipuutarhaan on vapaa pääsy.

Viikingit 01 AA on piirin paras

Viikingit -01 AA:n pelit ovat sujuneet tällä kaudella mallikkaasti: Joukkue voitti piirimestaruuden ja ratkaiseva ottelu pelattiin Vuosaaressa Aimo Mäkinen Areenalla 31.3. Kuvassa joukkue juhlii tuoretta mestaruuttaan.

6

Vuosaari

Fritz Kreislerin tuotanto Kantonen jälleen ylivoimaisesti huippuviulistin ja Päitsin voittoon -pianistin käsittelyssä

Jani Aarrevaara.

Viulutaiteilija Jani Lehtonen innostui säveltäjä ja viuluvirtuoosi Fritz Kreislerin teoksista saatuaan vanhemmalta kollegaltaan joukon Kreislerin tuntemattomampien sävellysten nuotteja. Yhdessä pianisti Jani Aarrevaaran kanssa Lehtonen on koonnut Kreislerin tuotannosta kokoelman, joka kuullaan Vuotalon konsertissa lauantaina 14.4. klo 17. Kaksikko on myös levyttänyt kokoelmasta cd:n, joka ilmestyy kevään aikana.

Fritz Kreisler teki konserttivierailun Helsingissä tasan sata vuotta sitten Helsingin yliopiston juhlasalissa säestäjänään Oskar Merikanto.

Säveltäjä ja viulisti Fritz Kreisler (1875-1962) oli itävaltalainen viuluvirtuoosi ja säveltäjä, jonka merkitys nykyaikaiseen viulunsoittoon on valtaisa. Hän oli viimeinen niistä suurista viuluvirtuooseista (mm. Corelli, Vivaldi, Spohr, Paganini, Ernst, Vieuxtemps, Wieniawski, Sarasate, Joachim ja Ysayë), jotka esittivät pääasiassa omia teoksiaan.

Fritz Kreisler siirsi viulunsoiton nykyaikaan teknisen vallankumouksen myötä kehittyneen median ja erityisesti ihmeellisen uuden keksinnön – äänilevyn - avulla.

Hänen äänitteidensä suosiosta kertoo se, että Yhdysvalloissa lähes jokaisessa kodissa, mistä gramofoni löytyi, oli taatusti myös itävaltalaisen viulutaiteilijan levy.

Tämän oman aikansa poptähden elämä hakee vaiherikkaudessa vertaistaan. Kaikki mantereet kiertänyt sulavakäytöksinen yleisön hurmuri ja lehdistön suosikki oli myös opiskellut vakavissaan lääketiedettä valmistuttuaan ensin sekä Wienin että Pariisin konservatorioista ja soitettuaan ensimmäisen Yhdysvaltain kiertueensa vain 13-vuotiaana ja päätettyään sen jälkeen lopettaa viulunsoiton. Tämän lisäksi hän oli Itävallan armeijan upseeri, joka haavoittui Ensimmäisessä maailmansodassa, intohimoinen kirjallisuuden ystävä ja keräilijä sekä vähintään yhtä intohimoinen uhkapeluri ja seurapiirihai.

Ei ole epäilystäkään siitä, miten arvokkaan perinnön tämä itävaltalainen Anton Brucknerin ja Johannes Brahmsin sävellysoppilas viulisteille ja musiikinystäville sävellyksineen jätti, mutta yllättävän harva nykypäivän ammattiviulisti tuntee Fritz Kreislerin sävellystuotantoa muutoin kuin

pinnallisesti. Yksi syy tähän seikkaan voi olla useiden Kreislerin sävelteosten näennäinen helppous – mikäli hänen varsinaiset virtuoositeoksensa jätetään laskuista.

Tästä syystä Kreislerin teokset kuuluvat yleensä opiskeluvaiheen ohjelmistoon, mutta aikuisiällä niihin ei enää kajota. Teosten varsinaisen hienouden esilletuominen vaati kuitenkin esittäjältään kykyä ja tyylitajua loihtia esiin tehokkaita tuokioita miniatyyrimuodoista ja yksinkertaisista, mutta nerokkaista aiheista.

Jani Lehtonen (synt.1975) on helsinkiläinen viulutaiteilija. Hän toimii Helsingin kaupunginorkesterin ensiviulunsoittajana sekä Filharmoonisen Viihdejousikon primaksena. Opintonsa Lehtonen on suorittanut Sibelius-Akatemiassa ja Tanskan kuninkaallisessa konservatoriossa opettajinaan mm. Lajos Garam, Tuomas Haapanen, Milan Vitek ja Serguei Asizian. Yksityisesti hän on saanut oppia Pekka Kauppisen ja Ilkka Viljasen johdolla, joista jälkimäinen on valmentanut Lehtosta viimevuosina sekä toiminut taiteellisena tuottajana Fritz Kreislerin teosten levytyksissä.

Jani Aarrevaaran (synt. 1976) ensimmäiset pianonsoitonopettajat olivat Petri Rautio ja Piotr Krystosiak (Kemijärven musiikkikoulu). Saavutettuaan kansallista ja pohjoismaista kilpailumenestystä hän jatkoi opintojaan vuonna 1995 Würzburgin musiikkikorkeakoulussa Saksassa, jossa hän suoritti

Vuosaaresta startannut 77. Päijänneajo osoittautui tänä vuonna poikkeuksellisen raskaaksi. Liki 30 maastokoetta sisältänyt kisa aloitettiin perjantaina Vuosaaren satamasta, jossa oli myös vaativan kisan päätepiste. Päijänneajon voittoon kaasutteli toistamiseen porvoolainen Oskari Kantonen (ME-Racing).

Kantonen hallitsi kilpailua alusta alkaen. Ajoaikaa maastokokeilta Kantoselle tuli viikonlopun aikana melkein seitsemän tuntia.

Voittaja oli yhtä hymyä maaliin saapuessaan. Yhteensä Kantonen on osallistunut Päitsille seitsemän kertaa.

Kantonen johti kilpailua jokaisen 28 maastokokeen jälkeen, mutta kilpailu ei hänen mielestään ollut missään nimessä help-

po.

– Perjantaina ja sunnuntain reitti oli tosi kurja. Perjantaina oli kuraista ja sunnuntaina se vielä jäätyi. Oli tosi monta vaarallista paikkaa, mutta onneksi sain lauantaina tehtyä kaulaa muihin sen verran, että pystyin lopussa ajamaan varman päälle, Hondakuski kertoi.

25-vuotias porvoolainen kantaa kotiinsa arvokkaan kiertopalkinnon, Päijännekilven, johon kaiverretaan voittajan nimi. Kolmannesta voitosta kilven saa itselleen.

Nykyiseen kilpeen kaiverretaan Kantosen nimi nyt toistamiseen.

Lähteekö kilpi ensi vuonna kokonaan Kantosen mukaan, on vielä arvoitus.

– Hankitaan nyt yksi kilpi kerrallaan, kuljettaja hymyili.

Toiseksi tuli Nummelan Roni Nikander. Nikander tarttui toiseen sijaan jo heti alussa, maastokokeella kolme. 23-vuotias Nikander osallistui Päitsille taas muutaman vuoden tauon jälkeen.

– Hyvä viikonloppu oli. Ajelin omaa tasaista varmaa ajoa, koska Oskari karkasi jo lauantaiaamuna.

Lauantaina kaatuilin vähän turhan paljon, sunnuntaina menikin sitten kaikki hyvin.

– Ehkä kerran olen ollut yhdeksäs, mutta en ole nyt sijoituksesta edes varma, väsynyt Nikander pohti Vuosaaren maalissa.

Kolmannesta sijasta käytiin tiukkaa taistoa koko viikonlopun ajan. Lauantaina kolmas sija vaihtui tiuhaan Jari Mattilan (TuMK), Marko Laaksosen (SiMK) ja Janne Suomisen (JSMK) välillä. Sekä perjantain että lauantain jälkeen kolmantena oli Mattila. Sunnuntaina aamun ensimmäisellä maastokokeella Ruuhijärvellä (MK23) Lauri Pohjonen nousi hetkeksi kolmanneksi, mutta lopulta kolmanneksi kurvasi Marko Laaksonen, joka teki Huhdanojan maastokokeella (MK25) lähes kahden minuutin eron takana tuleviin.

Kolmanneksi Laaksonen nousi jo edellisellä, Nuuttilan pätkällä.

Sipoon Marko Laaksonen oli maalissa tyytyväinen ja tuuletteli palkintopallilla kärkikolmikosta eniten.

– Voitto on tämäkin. Tyytyväinen olen, tiukka kisa oli poikien kanssa, 44-vuotias kaksinkertainen Päitsi-voittaja totesi.

Elina Raittila

Päijänneajon tulokset v. 2012: MK 28/28 1. Oskari Kantonen 6:51:47,34 2. Roni Nikander 02:37,94 3. Marko Laaksonen 08:31,13 4. Jari Mattila 10:13,09 5. Lauri Pohjonen 10:14,69 6. Janne Suominen 14:03,74 7. Markus Michelsson 15:00,18 8. Riku Nikander 15:42,26 Päijänneajon lähtö- ja maalialue oli viimevuotiseen tapaan Vuosaa- 9. Miko Mellin 18:33,39 Kuva: EH 10. Toni Peltonen 22:03,62 ren satama-alueella. Kuva perjantaisesta startista.

Jani Lehtonen. diplomitutkinnon vuonna 1999 prof. Marta Sosinskan ja Konzertdiplom-jatkotutkinnon vuonna 2003 prof. Erich Appelin johdolla. Aarrevaara on osallistunut pianonsoiton mestarikursseille opettajinaan mm. Matti Raekallio, Ludwig Hoffmann ja Detlef Kraus.

Fritz Kreisler - 100 vuotta Helsingissä la 14.4. klo 17, 12/10 €.

Jani Lehtonen - viulu, Jani Aarrevaara - piano

Varikkoalueen pitkät pyörärivistöt.

Kuva: EH

Vuosaari

7

8

Vuosaari

Lukijalta

Pomeranssipuisto lapsiystävälliseksi

Asun Pomeranssipuiston laidalla ja olen ikkunastani seurannut puiston elämää. Minua huolestuttaa näin kesän korvalla sulavat lumet ja niiden alta paljastuvat koirien jätökset. Koiran omistajat ovat näyttäneet ottaneen puiston koiriensa ulkoiluttamispaikaksi ilman mitään estoja. Puisto on siisti, nurmikko hyvin hoidettu kesäisin. Kiitos siitä kaupungille. Ilmojen lämmettyä lapset keskenään ja perheetkin tulevat eväidensä ja filtteinensä nauttimaan sinne kesästä ja auringosta. Mutta miten on terveyden ja hygienian laita, jos he joutuvat iloitsemaan koiran kakkojen ja pissojen seassa. Pienet lapset konttaavat pitkin nurmikkoa ja pistävät suuhunsa mitä maasta löytävät. Eräskin äiti kertoi, että

hänen 5-vuotias tyttärensä tuli puistoleikeistä kotiin mekon helmoissa koiran kakat helisten.

Mielestäni puiston käyttötarkoitus pitäisi mieluummin kohdentaa ihmisille, sekä aikuisille että lapsille eikä koirille. Erikoiselta tuntuu kaupungin logiikka, kun viereiseen Solvikin puistoon kaavaillaan koirakäymälää ja Pomeranssin puiston ovat valloittaneet koiranomistajat jätöksistä välittämattä. Kaupungin pitäisi viipymättä toimittaa Pomeranssin puistoon kyltit ”Koirien ulkoiluttaminen kielletty” niin, että lapset voisivat terveyttään vaarantamatta harrastaa ja leikkiä puistossa.

En ole koiravastainen, mutta koirien omistajien suhteellisuudentajua en voi aina ymmärtää.

Pirina Aikio

Nyt Vuosaarta tutkimaan Armaan ajan joutumisen myötä on oikea aika tutustua kotisaareemme. Täällä on paljon mielenkiintoista nähtävää, vaikka olisi asunut täällä jo kymmeniä vuosia.

Kevään tulon myötä kannattaa suunnata retkensä Mustavuoreen, Ramsinniemeen, Uutelaan tai Kallvikinniemeen tai sitten monille kaupunkipoluille. Aina tulee vastaan jotakin uutta ja mukavaa ja linnut laulavat.

Mereen pistävillä niemillä on kiva seurata kevään etenemistä ja lintujen muuttoa, Mustavuoressa puhkeavat ensimmäiset kevätkukat jo ennen Vappua ja vuokot ovat parhaimmillaan Äitienpäivän aikaan.

Vuosaaren huippu avaa laajat näkymät merelle ja mantereelle ja siellä näkee lintuja, rusakoita ja muitakin eläimiä ja paikka kiinnostaa varmasti lapsia. Heitä kiin-

nostaa varmasti myös Mustavuoren luolat ja Vartiokylän linnan jäännökset.

Uutelanniemessä ja Skatassa näkee merelle, voi onkia ja retkeillä ja ihmetellä kahta laguunia ja eräitä Suomen korkeimpia kuusia.

Jäiden lähdettyä pääsee vesibussilla Kaunissaareen ja Södärille.

Tyhjin vatsoin ei tarvitse tallustaa, sillä jos ei eväät tulleet mukaan, niin Kampela ja Villa Ullas tarjoavat kahvia ja välipalaa ja muutamat oikeat ravintolat vähän tukevampaakin. Aurinkolahdessa on montakin mukavaa ravintelia ja golfkentälläkin on yksi.

Ja kesemmällä sitten auringonottoon ja uimaan. Ja tietysti merelle, jonka vuoksi niin moni on tänne muuttanutkin.

Mikko Pesola

A-klinikoiden yhdistymisestä Kiitos ”Lukijalta” 28.3. olleista mielipidekirjoituksista, jotka koskivat A-klinikoiden yhdistämistä.

Toivottavasti saamme pian lukea tämän varkain tehdyn, kaikkia tahoja loukkaavan päätöksen tekijöistä ja heidän perusteluistaan.

Toivon, että lehti julkaisee heistä nimien lisäksi myös kuvat (mieluiten sekä suoraan edestä että sivulta). Mistä nämä ihmiset ovat ottaneet oppia, Finnairilta ja Kreikastako? Pitääkö vain hyväksyä se, ettei näitäkään rötösherroja ja -daameja saada tilille?

Laura Widén

Todellinen tilaongelma?

Aika tyrmistyneenä luin tästä lehdestä uutisen Itäkeskuksen A-klinikan yhdistymisestä Vuosaaren A-klinikkaan. Se tietää varmasti lisääntyviä ongelmia palvelukeskus Albatrossin ympäristössä.

Eikö meillä ole näitä ongelmia tarpeeksi omasta takaa? Miksi toimipisteitä on Itä-Helsingissä nyt vain yksi? En usko, ettei tiloja Itäkeskuksesta löytynyt. Varmasti löytyy, kunhan etsii. Kauanko niitä tiloja etsittiin? Onhan se potilaidenkin etu, että hoito löytyy lähempää kotia ja useammasta paikkaa.

Nimim. Hämmästynyt

Palveluasenne tärkeämpi kuin kielitaito

Vuosaari-lehdessä 28.3. oli työpaikkailmoitus, jossa haettiin taksinkuljettajaa. Ainoa vaatimus oli täydellinen suomen kielen taito.

Yhdenvertaisuutta kannattavana ja suhteellisen ahkerana taksipalvelujen käyttäjänä en voinut kuin tyrmistyä ilmoituksesta.

Hyvä taksinkuljettaja ajaa turvallisesti ja liikennesääntöjä noudattaen sekä on palvelualtis. Minua ovat ”palvelleet” mm. seuraavanlaiset täydellisen suomen kielen hallitsevat kuljettajat: 1) Saatoin vanhaa ja huonokuntoista sukulaistani sairaalaan tutkimuksiin. Satoi vettä. Kuljettaja ei noussut istuimeltaan, vaan sain itse avata auton oven, auttaa sukalaiseni istumaan, sulkea oven ja kiertää toiselle puolelle autoa omalle paikalleni.

2) Olin tilannut taksin, mutta se ei saapunut 10 minuutissa. Minulla oli kiire, ja tilasin siksi uuden taksin. Kerroin kuljettajalle asiasta. Hän ajoi huonolla kelillä selkeästi liian lujaa. Huomautin, että en varmasti ehdi lennolleni, mikäli hän ajaa ojaan ja taksimatka jää siihen.

3) Saavuin lennolla aamuyöstä ja omistaja-kuljettaja vuodatti parisuhdeongelmansa ja työpaineensa minulle. Hän oli itse aloit-

Vielä hätäraketista Kiitos nimimerkille Koiranulkoiluttaja kirjoituksestasi Vuosaarilehdessä 21.3. Kyseinen hätäraketti jäi vaivaamaan myös minun mieltäni, sillä minä olen se joka teki ilmoituksen siitä. Mikäli raketti oli ammuttu taiteilijatalon läheltä, niin oma havaintopisteeni oli 1,7 km päässä. Näkymän suunta oli merelle. Kun soitin hätäkeskukseen, niin en sanonut että raketti on merellä, vaan ilmoitin oman sijaintini ja että näen

hätäraketin meren suunnalla. Oli täysin mahdotonta arvioida oliko raketti 1,7 km päässä maalla vai 3 km päässä merellä.

Miksi sitten soitin? Jos olisin jättänyt soittamatta, niin silloin olisin kuulunut siihen suureen enemmistöön joka ajattelee että ”asia ei kuulu mulle” tai ”kyllä varmaan joku muu soittaa”. Parempi yksi turha hälytys kuin kuolema joka johtuu siitä, että jokainen olettaa että joku muu soit-

Happy Hour - teoksia onnellisuuden tavoittelusta

Kuvataiteilija Laura Kärki (s. 1978) esittelee Vuotalon gallerian pääsiäisnäyttelyssä näyttelykokonaisuuden Happy Hour 31.3.–28.4.

Näyttelyn teoksissa pohditaan onnellisuutta ja sen tavoittelun varjopuolia - ravinto- ja nautintoaineiden käyttöä, vääristyneiden kauneusihanteiden tavoittelua, lääkitystä jne. Näyttelyn pääteoksena Laura Kärki esittelee ääniinstallaation Yhtä juhlaa, joka on vuodelta 2012 sekä aiheeseen liittyviä veistoksia vuosilta 2011– 2012.

Laura Kärjen teokset syntyvät hitaasti ja hänellä on tekeillä samanaikaisesti useita eri teosalkuja. Kärjen uudet teokset ovat sisällöllisesti jatkumoa hänen aikaisemmille töilleen. Ääniinstallaatiota Yhtä juhlaa on toteutettu hiljalleen noin kolmen vuoden ajan. Kärjen tapa tehdä teosta on ollut hyvin kuvitteellinen ja leikinomainen. Installaatio Yhtä juhlaa koostuu Kärjen käsin virk-

kaamista suolistoa muistuttavista osista, jotka yhdistyvät polyuretaanista pursotettuihin elinveistosmaalauksiin. Ääni-installaatiossa käsitellään elimistön kautta ihmiselämää ja sitä, kuinka nautinto- tai ravintotottumuksemme näkyvät elimistössämme. Millainen vaikutus niillä on fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiimme, ja kuinka erilaiset tottumuksemme vaikuttavat elämämme pituuteen?

Kysymys siitä, onko ravinto- tai nautintoaine todellisuuden korvike, on ollut keskeinen installaation muotoutumisen kannalta.

Kärjen muut näyttelyteokset pureutuvat aiheen ympärille.

Teoksia on toteutettu niin keramiikasta kuin kankaastakin: Tytöt A Prisoner of your own eye -teossarjassa on tulostettu sublimaat iot ulost usmenetelmällä kangasprinttejä, jotka on edelleen ommeltu ja täytetty täytemateriaalilla. Älä tule paha päivä, tule hyvä päivä -keramiikkateoksessa

on kuvattu erivärisiä suurennettuja pillereitä kuin karamelleja karkkikaupassa. Uuden Suomen nettiartikkelin (14.8.2009 Suomi masentui: Tämä on jo kansantauti) mukaan 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä.

Laura Kärki on työskennellyt viime vuosina useiden ääniinstallaatioiden parissa, kirjoittanut runoja sekä tehnyt veistoksia eri materiaaleista. Hän on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2006 taiteen maisteriksi. Vuonna 2012 hänet on kutsuttu Ars Auttoisten kesänäyttelyyn. Vuonna 2011 hän esitteli yksityisnäyttelyt Galleria Jangvassa Helsingissä ja Mältinrannan Galleriassa Tampereella sekä oli mukana useassa yhteisnäyttelyssä. Kärki työskentelee tällä hetkellä Berliinissä, Lahdessa, Helsingissä sekä ulkomaisissa taiteilijaresidensseissä.

Vuotalon galleriassa 31.3.-28.4.

Laura Kärki: HAPPY HOUR.

teellinen keskustelussa, joten en omilla kommenteillani järjestänyt itseäni keittiöpsykologiksi. Takanani oli raskas matka ja olisin mielelläni vain levännyt.

Luonnollisesti taksikuljettajan tulee osata riittävästi suomea. Pääkaupunkiseudulla myös muusta kielitaidosta on usein hyötyä. Olen myös tavannut useita täydellistä suomea osaavia täydellisen palvelun hallitsevia kuljettajia. Heidän kyydissään on aina ilo olla. Itse käytän työssäni paljon englantia, joka on erinomainen muttei täydellinen. Vastuullani olevat asiat ovat kuitenkin tulleet hoidetuiksi, myös vaativissa olosuhteissa.

Ilmoituksen jättänyt työnanataja ei siis halunnut palkata muita kuin äidinkielenään suomea puhuvia henkilöitä. Edes maahanmuuttajataustainen Suomen kansalainen ei täten välttämättä olisi täyttänyt kriteerejä, muista maahanmuuttajista tai ruotsinkielisistä puhumattakaan. Täten työpaikkailmoitus täyttää mielestäni syrjinnän tuntomerkit, mikä taas on Suomen laissa kielletty. Toivottavasti en koskaan joudu tämän yrittäjän kyyditettäväksi.

Matleena Järviö

Vuosaari

taa apua. En voinut luottaa siihen, että joku paremmassa havaintopisteessä oleva olisi soittanut apua, jos olisi ollut hätä.

Jokaisen kannattaa miettiä seuraavan hätätilan varalta valmiiksi kumpaan ryhmään itse kuuluu, vastuun kantajiin vai vastuun pakoilijoihin.

Nimimerkki:

Hälytyskeskukseen

soittanut

9

Vuosaari

Sofian pääsiäinen

Kaatopaikan lupa-asiat esillä lautakunnassa

Kappelissa voi käydä jumalanpalveluksissa tai hiljentymässä.

Vuosaaren Kallvikinniemessä sijaitseva Sofia toimii niin ortodoksisena kulttuurikeskuksena kuin myös kokoushotellina. Sen omistaa Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö, jonka puheenjohtajana toimii metropoliitta Ambrosius. Sofian pääsiäisessä on vahva ortodoksisen kulttuurin väri, tuoksu ja maku.

Kallvikinniemessä meren ympäröimänä oleva Sofia on lähellä kaupunkia mutta sopivan etäällä tarjotakseen luonnon rauhaa ja kaunista luontoa.

Sofiaan voi tulla esimerkiksi vain piipahtamaan kappelin jumalanpalveluksissa ja pääsiäisyön yöpalalle. Sofian yhteydessä on myös hotelli. Sofian kappelissa toimitetaan pääsiäisen ajan jumalanpalveluksia ortodoksisen perinteen mukaan. Näihin kaikki ovat tervetulleita uskontokunnasta ja vakaumuksesta riippumatta.

Sofiassa on tullut jo perinteeksi toimittaa jonain päivänä myös

luterilainen jumalanpalvelus. Jumalanpalvelusten ajankohdat näkyvät Sofian nettisivujen kappelia koskevassa osiossa: www.kulttuurikeskussofia.fi.

Pääsiäinen huipentuu Sofian kappelissa toimitettavaan pääsiäisyöpalvelukseen. Ortodoksisen perinteen mukaan pääsiäinen on vuoden suurin juhla. Silloin pääsiäistä edeltävä paastoaika päättyy.

Tätä juhlitaan perinteen mukaisesti syömällä ateria heti pääsiäisyöpalveluksen päätyttyä.

Ludmila Stierenin maalaukset kuvaavat värikkäästi kevään merkkejä ja kukkien runsasta väriloistetta. Viktor Sirenkon näyttely sen sijaan vie katsojansa Raamatun naisten sekä Kristuksen kärsimyksen tielle.

Ludmila Stierenin teos ”Kukkakimppu”.

FC Viikinkien harjoituspelejä FC Viikinkien miesten edustusjoukkue on jatkanut kevään harjoitusotteluitaan. Vuoden 2012 yhdestätoista harjoitusottelusta on saldona neljä voittoa, kolme tasapeliä ja neljä tappiota.

Maaliskuussa joukkue voitti Seinäjoen SJK:n 1-2, Karjaan BK46:n 0-2 ja helsinkiläisen FC Kiffenin 3-0. Valkeakosken Haka selätti Viikkarit 4-0, ja kotkalaisen KTP:n kanssa vuosaarelaisjengi pelasi tasan 2-2. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä pelatun harjoitusottelun vei FC Lahti nimiinsä lukemin 1-0.

Viikkarit aloitti Suomen Cupin neljänneltä kierrokselta, mutta putosi kilpailusta heti kättelyssä hävittyään Gnistanille 1-0.

Rakennusvirasto aloittaa ensi viikolla jokakeväisen hiekoitussepelin siivouksen Helsingissä.

Katujen puhdistus nopeutuu, kun autonomistajat siirtävät ajokkinsa pois puhdistuksen alta. Puhdistusaikataulut julkaistaan netissä.

Lisäksi aikataulut voi tilata tekstiviestipalveluna. Palvelusta toivotaan apua myös allergikoille.

Tekstiviestien ja verkkosivujen lisäksi puhdistuksesta kertovat kaduilla olevat siirtokehotuskyltit.

Jos auto on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään auton omistajalta. Siirtomaksu on vähintään 80 euroa.

Jokakeväinen urakka

Siivottavaa on noin 2500 kaistakilometriä, ja urakka jatkuu toukokuulle asti. Katujen kevätsiivouksen eteneminen riippuu säistä.

Katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun lumi ja jää ovat sulaneet pois katujen reunoilta.

Talvella 2011-2012 hiekoitusepeliä kului normaali määrä, eli noin 2500 kuormaa. Siivouksen jälkeen

Naiset Cupin toiselle kierrokselle

FC Viikinkien naisten edustusjoukkue eteni Suomen Cupin toiselle kierrokselle, kun se voitti FC Espoon Laaksolahden hallissa sunnuntai-iltana 0-3 (0-2). Elina Häyrinen osui kahdesti, ja viimeisen maalin teki Cecilia Karlsson.

FC Viikinkien kokoonpano: Iida Hokkanen (mv), Pia Riima, Minna Marlo, Linda Eldsbacka, Elina Vilkki, Cecilia Karlsson, Henriikka Malkamäki (67. min. Liisa Syssoew), Elina Häyrrynen, Pinja Sotisaari, Suvi Ylimäki, Suvi Julkunen. Vaihdossa: Olivia Simula, Oona Etolin.

seen. Lisäksi uutena toimintana haettiin lupaa kaatopaikan kunnostamisessa käytettävien maa- ja kiviainesten, asvaltti-, betoni- ja tiilijätteen ja tuhkan varastoinnille ja käsittelylle Vuosaaren kaatopaikka-alueella ja sen läheisyydessä.

Tilaa puhdistusaikataulut tekstarilla kännykkään

Ludmila Stierenin ja Viktor Sirenkon näyttelyt Sofi assa Kulttuurikeskus Sofiassa on parhaillaan nähtävänä Ludmila Stierenin ja Viktor Sirenkon taidenäyttely. Näyttelyyn voi tutustua 10.3.–27.5. ma–su 9.00–16.00, muulloin sopimuksen mukaan. Tiedustelut puh. 010-277 900.

Ympäristölautakunta on käsitellyt ja merkinnyt tiedoksi Helsingin rakennusviraston ympärisölupahakemuksen, joka koski Vuosaaren entisen kaatopaikan kunnostamista. Hakemuksessa haettiin muutosta mm. kaasunkeräykseen ja sen laajuuteen sekä pintakerrosten materiaaleihin ja rakentee-

Viikkareiden tehokas viimeistelijä Cecilia Karlsson.

sepeli käytetään maarakennustöissä.

Jalkakäytävien puhdistaminen on kantakaupungissa kiinteistöjen vastuulla, esikaupunkialueilla ja Etu-Töölössä kaupunki huolehtii niistäkin. Kiinteistöt voivat lakaista hiekoitussepelin jalkakäytävältä ajoradan reunaan, mutta ei raitiovaunukiskoille, josta kaupunki siivoaa sen pois ajoradan puhdistuksen yhteydessä. Siivotulle ajoradalle ei hiekkaa pidä enää lakaista.

Katupölyä vastaan kamppaillaan monin keinoin

Helsingin kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään katupölyhaittoja. Hiekoitukseen käytetään vain pestyä ja seulottua sepeliä, joka pölyää vähemmän kuin pesemätön sepeli. Katujen päällysteissä käytetään aiempaa lujempia materiaaleja, jotta nastojen irrottaman aineksen määrä vähenee. Pölyä myös sidotaan laimealla suolaliuoksella.

10

Vuosaari

Toimitus: Merikorttikuja 6 E 00960 Helsinki Puh: 09-3212 556 Internetsivut: www.vuosaarilehti.fi Sähköposti: vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi Julkaisija: VuoPress Ky Ilmestymispäivä: Keskiviikko

Ilmoitushinnat: 1,5€/mm+alv.

Ilmoitukset, toimitus, jakelu: 09-3212 556, 040-5538 857 Päätoimittaja: Eero Honkanen 040-5538 857 eero.honkanen@ vuosaarilehti.fi Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki

11

Vuosaari

Eläviä kuvia entisajan Helsingistä -ja jääkiekosta Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia ja dokumentteja päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Elokuviin on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulta www.helsinginkaupunginmuseo. fi <http://www.helsinginkaupunginmuseo.fi> .

Lätkää museossa -elokuvanäytökset

Museossa valmistaudutaan jää-

kiekon MM-kisoihin näyttämällä valkokankaalla parhaat palat Leijonien aiemmasta menestyksestä.

Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna museoon voi tulla katsomaan muun muassa vuoden 1995 kultaottelun kokonaisuudessaan sekä vuoden 2011 kultaottelun 3. erän – unohtamatta legendaarista ilmaveiviä ja muita kisojen huippuhetkiä. Samalla voi osallistua arvontaan, jonka palkintoina on kaksi kahden lipun pakettia Suomi–Slovakia-peliin sunnuntaina 6.5.2012.

Ryhdy puistokummiksi!

Rakennusvirasto tarjoaa aktiivisille kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua kotikulmiensa puistojen hoitoon. Vapaaehtoistyötä voi tehdä ryhtymällä puistokummiksi. Puistokummit osallistuvat muun muassa puistojen puhtaanapitoon ja kasvien hoitoon sekä opastustöihin.

Puistokummit työskentelevät joko yksin tai ryhmissä. Osa tekee töitä iltaisin, vaikka koiran ulkoiluttamisen tai iltakävelyn yhteydessä.

Kevään aikana puistokummitoimintaa esitellään kolmessa infotilaisuudessa, joista jäljellä on vielä yksi 4.4. klo 18 Itäkeskuksen Stoassa, os. Turunlinnantie 1.

Tietoa puistokummitoiminnasta saa myös osoitteesta www.hyvakasvaa.fi ja rakennusviraston asiakaspalvelusta (Kasarmikatu 21).

Tällä hetkellä puistokummeja on 355. Esimerkki hankkeelle saatiin Lontoosta ja New Yorkin Central Parkista. Rakennusviraston puistokummitoiminta kuuluu World Design Capital 2012 ohjelmaan.

Parlez-vous francais Notre groupe de la converstion a maintenent la reunion chaque mardi à 18.00 h à Saseka-talo.

Bienvenues. Mikko Pesola 040 73 825 37.

Vuosaaren Ankkuriseurakunta Poikia pelaamassa jääkiekkoa Väinämöisen urheilukentällä vuonna Ankkuripaikka-Meri-Rastilan tori 1978.

To 4.4. klo 10–12 Perhepiiri SasekaKuva: Helsingin kaupunginmuseo / Volker von Bonin. talo - Kalkkihiekankuja 6. Su 8.5. klo 17 Pääsiäisen ehtoollisjumalanpalvelus: Jari Päärni; musiikki: Caritas-kuoro.

Seuratoimintaa...

Vuosaaren Jehovan todistajat To 5.4. Jeesuksen kuoleman muistojuhla klo 19.45. Su 8.4. Onko myöhempi kuin luuletkaan? Su 15.4. Mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan? Su 22.4. Uuteen maailmaan Kristuksen johdon alaisuudessa. Su 29.4. Kuka on sinun Jumalasi? Esitelmät klo 17, Keltanotie 2, Puotinharju.

MLL Vuosaari Suosittu lastentarvikekirpputori Albatrossin seurakuntasalissa lauantaina 21.4. klo 10–13. Paikalla 24 myyjää ja kahvio. Tervetuloa ostoksille! MLL:n perhekahvila Mustakivenpuistossa perjantaisin klo 9.30–11.30. Tervetuloa! Perhekahvila on kiinni 6.4. Sääntömääräinen kevätkokous Mustakiven leikkipuistossa torstaina 26.4. klo 18. Tervetuloa mukaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet! Lisää tietoa MLL Vuosaaren tapahtumista löydät facebookista ”MLL Vuosaaren paikallisyhdistys ry”. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse mll. vuosaari@gmail.com.

Teatteri-yhdistys IHME Järjestää klubi-illat eri teemoilla.

Improvisaatioharjoituksia 5.4., teatterimaskeeraus 12.4., muistitekniikka 19.4. ja äänen avaus/- käyttö 26.4., torstaisin klo. 18.00-20.00.

Gabro-talo, Leikosaarentie 20-22.

Klubitoiminta on jäsenille ilmaista ja voit ilmoittautua jäseneksi paikanpäällä tai maksaa jäsenmaksun 15€ tilille FI06 1237 3000 1064 16, viite 2202. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Eero Hildén 050-355 1005.

Vuosaaren eläkkeensaajat Tapaamistilaisuus on seuraavan kerran 10.4. 2012. Aloitamme kahvituksella klo 14.00 ja ohjelma alkaa klo 14.30. Juha Tupasela tulee laulamaan ja laulattamaan. Raili odottaa kevätristeilymaksuja sekä Boris sokkomatkamaksuja.

Tervetuloa joukolla mukaan. Hyvää pääsiäistä toivottaa hallitus.

AA-ryhmä Metro Kokoukset perjantaisin klo 19, Kahvikuja 3, seurakunnan kerhotilat, palvelukeskus Albatross.

Tervetuloa! Metro-ryhmä ei kokoonnu pitkäperjantaina 6.4. AAvastausp. 040-8484000. www. kolmio.org.

AA-Ryhmät Vuo-Ryhmä ti klo 19 Meri-Rastilassa, Jaluspolku 3:ssa, Merirasti-kappelin tiloissa. Vuosaari-ryhmä to klo 19 Satamasaarentie 7, Vuosaaren kirkko.

Auttavapuh. 09-750 200.

Vuosaaren päivä kerrallaan AA Ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 10–11. Osoiteessa Mustankivenkatu 2C. Kerhohuoneessa, käynti pihan puolelta.

Vuosaaren vapaaseurakunta Ke rukouskokous klo 18.00. To kohtaamispaikka klo 13.00–16.00.

Su 1.4. klo 15.00 hyvää sanomaa julistaa Jari Päärni Ankkuri seurakunnasta. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Vuosaarentie 10.

Vuosaaren kirkkoherranvirasto Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja pappi päivystää klo 10-13.

Keskiviikkona virasto on auki klo 14-18 ja pappi päivystää klo 15-18. Virasto: 09 2340 6500.

Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi.. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Virasto on poikkeuksellisesti auki ke 18.4. klo 14-17 ja pappi päivystää klo 15-17.

Vuosaaren kirkko Satamasaarentie 7 Ke 4.4. klo 18 Hiljaisen viikon iltakirkko. Arto Huhdanmäki, Uusi laulu -kuoro ja Teija Tuukkanen. To 5.4. klo 14 Kiirastorstain ehtoolliskirkko. Liturgia ja saarna Tommi Vanhanen ja kanttori Riitta Hirvonen. Klo 18 Kiirastorstain messu. Liturgia Marketta Antola, saarna Airi Heikkinen, kanttori Teija Tuukkanen ja Tiina Ahonen avustaa. Pe 6.4. klo 11 Pitkäperjantain jumalanpalvelus. Liturgia ja saarna Arto Huhdanmäki, kanttori Riitta Hirvonen ja Vuosaaren Kantaattikuoro.

La 7.4. klo 22 Pääsiäisyön ylistysmessu. Liturgia ja saarna Jussi Mäkelä, Airi Heikkinen avustaa. Ylistys: Saara Pousi ja co. Verkostosta. Su 8.4. klo 11 Pääsiäisen messu. Liturgia ja saarna Pirkko Seitsonen, kanttori Teija Tuukkanen, Marketta Antola, Tommi Vanhanen ja Hanna Kaisa Kotilainen avustavat ja Claudia Knaus, laulu.

Ma 9.4. klo 11 Toisen pääsiäispäivän virsijumalanpalvelus.

Liturgia ja saarna Johanna Joronen ja kanttori Riitta Hirvonen. Ti 10.4. klo 10 Perhekerho.

To 12.4. klo 11-12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro.

Klo 13 Merimieskirkkopiiri.

Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri. Pe klo 13.4. klo 18 Kuninkaan ilta. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä.

Pekka Vauromaa ja Hannele Ahtinen ja co. Su 15.4. klo 11 Junnumessu. Liturgia Hanna Kaisa Kotilainen, saarna Johanna Joronen, kanttori Teija Tuuk-

kanen ja mukana Iltapäiväkerhon lapsikuoro. Messun jälkeen leivonnaismyyntiä lähetystyön hyväksi. Ma 16.4. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Ti 17.4. klo 10 Perhekerho. Klo 17.30 Yhteiskunnallinen ilta. Teemana työelämän epävarmuus. Keskusteluun johdattelevat seurakuntaneuvoston jäsenet Elina das Bhowmik ja Ville Jalovaara. Tule mukaan yhdessä pohtimaan pätkätöiden, työttömyyden, huonon työilmapiirin ja muiden työelämän epävarmuustekijöiden vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä pohtimaan millä tavoin kirkko voisi olla ihmisten tukena työelämän epävarmuudessa. Klo 18 Miestenpiiri.

Katukappeli

Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ti 10.4. klo 13 Rukouspiiri. To 12.4. klo 16-17 Pappi paikalla.

Klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen ja Teija Tuukkanen. Ti 17.4. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross

Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571 Ke 4.4. klo 13 Laulupiiri Anja Hinkkasen johdolla. Ti 10.4. klo10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen. Pe 13.4. klo 12-13.45 Cafe Outolintu. Ma 16.4. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Ti 17.4. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen. Ke 18.4. klo 9.30 Lasten lauluaamu.

Merirasti-kappeli

Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 4.4. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. Ke 11.4. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro. To 12.4. klo 10 Perhekerho. Ke 18.4. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Myrskylintu

Solvikinkatu 11 Ti 10.4. klo 10 Perhekerho. Ke 11.4. klo 17-20 Radiolähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja -putiikki. Ti 17.4. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miesten keskustelupiiri.

12

Vuosaari