Maukasta syysruokaa edullisesti Palvelemme sunnuntaisin klo 12–18. Tervetuloa!
Eteläafrikkalainen Verigreippi Star Ruby l Hollantilainen Päärynä Conference l Espanjalainen Rypälerasia tumma, siemenetön 500 g (1,78/kg) l
0
89
/rasia tai kg
Hinta voimassa to–su 14.–17.10.
Hinnat voimassa COLUMBUKSEN S-marketissa 25.10. asti ellei toisin mainita.
6
95
Hinta voimassa to–su 14.–17.10.
/kg
Hätälä Norjalainen lohifilee pakattu n. 0,8–1,4 kg/pkt 2/talous
3
99
Tamminen Naudan paistisuikale 400 g (9,98/kg)
Suomalainen
3
95
Suomalainen
Atria Broilerin marinoitu paistileike 700 g (5,64/kg)
2
2 2
15
Fazer Alku viipaleet 530 g (4,06/kg)
Fazer Vadelmamunkkipussi 6 kpl/ps 338 g (2,93/kg) 3/talous
99
49
Danone Actimel Jogurttijuoma 800 g (3,11/kg) 3/talous
0
99
Hinta voimassa to–la 14.–16.10.
1
99
Grandiosa Kiviuunipizza pakaste 300-315 g (6,63-6,32/kg) 5/talous
1
99 Tropicana täysmehut 1l 3/talous
Palvelemme ma-pe 7–21, la 7–18, su 12–18.
Coca-Cola Coca-Cola tai Zero 2 x 1,5 l 3 l (0,73/l) (sis. pantit 0,80)
18
96
Hinta voimassa 23.6. alkaen
Koff III-olut 24 tlk 7,92 l (1,94/l) (sis. pantit 3,60) 2/talous
smarkethokelanto.fi
S-market Columbus, Vuotie 45, 00980 Hki, p. 010 76 61100 BONUS JOPA 5 %
MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 %
HOK-ELANTO.FI
Seuratoimintaa... Vuosaaren Vesipääskyt Sääntömääräinen syyskokous su 24.10. klo 18.00 Vuosaaren kirkolla. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Vuosaaren Eläkkeensaajat Tapaamistilaisuus ti 19.10. on Vuosaaren kirkolla Satamasaarentie 7. Aloitamme kahvituksella klo 14.00 ja ohjelman aloitamme noin klo 14.30. Meillä on omaa ohjelmaa mm. ”sketsi”. Kouvolan teatteriin musikaalia katsomaan 16.10 on lähtö Kolumbukselta klo 12.00 Boriksen vetämänä. Tervetuloa joukolla mukaan uudet sekä vanhat jäsenet. Jehovan todistajat 17.10. Käyttäytyminen rehellisesti kaikkina aikoina. 24.10. Ovatko luonnononnettomuudet Jumalan tekoja? 31.10. Kuka on pätevä hallitsemaan ihmiskuntaa? Valtakunnansalissa klo 11. Keltanotie 2, Puotinharju. AA-ryhmä Metro www.kolmio.org Kokoukset perjantaisin klo 19 Kahvikuja 3 seurakunnan kerhotilat, palvelukeskus Albatross. Tervetuloa! AA-vastausp. 0408484000. 2 Meri-Vuosaaren työttömät Yhdistyksen syyskokous pidetään torstaina 28.10 klo 14 yhdistyksen ruokalassa, osoite Punakiventie 1. Kahvitarjoilutervetuloa! Vuosaaren Demarit syyskokous 28.10. klo. 18. Vuotalon kirjaston kokoushuoneessa. (Mosaiikkitori 2, Hki 98) Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä mm valmistautumista kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Tervetuloa. Johtokunta. MLL Vuosaari Yhdistyksen syyskokous pidetään tiistaina 26.10. klo 18 Mustankiven leikkipuistossa (Vedenottamontie 6). Tervetuloa kaikki toiminnasta kiinnostuneet! Vuosaaren päivä kerrallaan AA Ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 10-11. Osoiteessa Mustankivenkatu 2C. Kerhohuoneessa, käynti pihan puolelta. Vuosaaren Kokoomus Luot t a mu spa i k k a k uu lu m i s e t pe 29.10. klo. 18, avoin tilaisuus. Puoluetoimintaharrastuksen ulkopuolista vapaa-aikaa yhdessä yhdistyksen jäsenten kesken vuosaarelaisten olohuoneessa ravintola ClubHousessa. Kerhon ravitsemuspalveluiden pariin perjantai-iltaa viettämään ovat tervetulleita kaikki kokoomusaatteeseen samaistuvat! Mahdollisuus verkottautua saman henkisten ihmisten kanssa ja tutustua Vuosaaren Kokoomuksen hallituksen jäseniin. Jälkiviisaiden omakustanteinen a´la carte illallinen klo. 21.30 asti. Jätä auto kotiin, kannatamme HSLliikennejärjestelyitä
AA-Ryhmät Vuo-Ryhmä ti klo 19 Hiekkajaalanranta 5, kerhohuone. Vuosaariryhmä to klo 19 Satamasaarentie 7, Vuosaaren kirkko.
Vuosaaren Mieslaulajat Ylimääräinen yhdistyksen kokous 25.10.2010 klo 13 Merikorttitie 14 kerhohuoneella. Käsitellään 20.9.10 päätetyt sääntömuutokset ja kirje.
Itä-Helsingin kulttuuriviikot jatkuvat Vuosaaressa Lauantaina on 16.10. VuosaariSeuran kulttuuritorilla kauppakeskus Columbuksessa on kymmenkunta järjestöä esittelemässä toimintaansa klo 11-14. Lauantai-iltana alkaen klo 19 on mahdollisuus nauttia Vuotalolla kuorojen ja kvartettien iki-ihanasta syysviihteestä ja laulaa merellisiä lauluja yhdessä. Mukana ovat esiintymisjärjestyksessä Vuo-Veikot, Discantus, Sakarat, Kodaly-kuoron Oppipojat, Uusi Laulu -kuoro, Puotin Laulu ja Helsingin Lauluveljien Kvartetti Tuplaweljet. Vuotalon Kirjakahvila Pokkari on auki ja vain 5 € lippuja myydään ovella. Sunnuntain 17.10. klo 18 Vuosaaren kirkolla Ilta Skanssissa -konsertissa tunnelmoidaan yli 60 vuoden takaisten muistojen laulujen parissa.
Kuulemme mm. Äänisen aallot, Syyspihlajan alla, Syysillan tuuli jne. Sakaroiden ja yhtyeen tulkitsemina. Iltaan on vapaa pääsy. Maanantaina 18.10. Vuosaaren kirkolla kanttori Riitta Hirvonen laulattaa klo 11 lapsia ja eläkeläisiä. Itä-Helsingin XXVI kulttuuriviikkojen koko ohjelma löytyy osoitteesta: kaupunginosat.net/itahelsinginkulttuuri.
Seuran syyskokous lokakuun lopulla
Vuosaari-Seuran syyskokous pidetään tänä vuonna keskiviikkona 27.10. klo 18 Rastilan kartanon entisessä pehtorintalossa leirintäalueella. Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä.
Keskustelutilaisuus Itäväylän Yhteislaulua Mies horjahti risteyksestä tänään Itäkeskuksessa metroradalle HelsinkiMission Laula kanssamme-tilaisuus Vuosaaressa maanantaina 18.10.2010 klo 15, Vuosaarentie 8 (Käynti Punakiventien puolelta). Laulattamassa Inna Vintturi ja musiikkiryhmä. Mukana myös toiminnanjohtaja Olli Valtonen ja yhteisöpalvelujen johtaja Sari Vapaavuori. Vapaa pääsy. Tilaisuudet jatkuvat syyskauden joka maanantai normaaliviikkoina.
Torstaina 7.10. klo 17 aikaan horjahti mies Rastilan metroaseman laiturilta kiskoille. Lievästi loukkantunut mies vietiin sairaalahoitoon. Metro ei mieheen törmännyt, mutta liikenne oli onnettomuuden takia jonkin aikaa keskeytyksissä.
Tuhannet vuosaarelaisautoilijatkin joutuvat aamuin illoin seisomaan Itäväylän tukkoisessa risteyksessä. -Mikä ratkaisuksi, sitä pohditaan tänään klo 18 alkavassa tilaisuudessa Itäkeskuksen Matteuksen kirkon kokoustilassa. Puotila-seura ry järjestää Matteuksen kirkon seurakuntasalissa 13.10. 2010 klo 18.00 keskustelutilaisuuden Itäkeskuksen - Meripellontien ja Itäväylän liikennesuunnitelmasta. Kaupungin suunnitteluvirasto esittää siltahenketta, joka ulottuu noin 10 m
korkeudelle asuinalueella, jonka vaikutus alueella asuu noin 22.000 asukasta. Puotila-seura on esittänyt asukkaiden kuulemisen jälkeen, että liikennevirrat vietäisiin tunnelliin. Keskustelutilaisuudessa käydään eri vaihtoehtoja vielä kerran läpi ja pyritään saamaan
Myyjää uhattiin teräaseella Vuosaaren Alepassa kolmen hengen joukko uhkasi myyjää puukolla maanantai-iltana 11.10. klo 19.30. Kahden miehen ja yh-
den naisen joukon oli nähty näpistelevän ruokaa kaupasta. Myyjän puututtua asiaan häntä uhattiin teräaseella. Poliisi nappasi illalla
lautakunta tekemään tunnelin puolesta ratkaisun Myös vuosaarelaiset, jotka päivittäin tuhansin autoin käyttävät kyseistä risteystä, ovat tervetulleita esittämään mielipiteitään.
kiinni toisen miehistä. Asiaa tutkitaan ryöstönä.
Vanhat muistelivat menneitä
Miltei 80 vanhaa vuosaarelaista kokoontui viikonvaihteessa Rastilaan muistelemaan menneitä. Tapaamisia on järjestetty 2000-luvulla joka toinen vuosi. Vaikka rivit uhkaavasti harvenevatkin, niin aina on tilalle löytynyt uusia ennen vuotta 1965 Vuosaaressa asuneita. -Tänne tullaan niin kauan kuin jalka nousee, totesi moni. Kokoontumisesta ja vanhoista muisteloista enemmän sivulla 5.
4
Vuosaari
Vuosaaren terveysasema tiedottaa
Kausi-influenssarokotukset alkavat pian. Normaalit kausi- influenssarokotukset alkavat terveysasemalla marraskuussa. Rokotukset keskittyvät viikoille 45-47 eli 8.11.-26.11. 2010. Tällöin voi rokotuksiin hakeutua ilman ajanvarausta maanantaista torstaihin klo 8.30- 15.30 ja perjantaisin klo 8.30-14. Maksuttomiin rokotuksiin ovat oikeutettuja entiset lääketieteelliset riskiryhmät (mm. sydänsairaat, diabeetikot, astmapotilaat), infektiopotilaita, infektioherkkiä tai iäkkäitä potilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta, odottavat äidit, 6-35 kk ikäiset lapset ja 65 vuotta täyttäneet. Rokotuspiste on terveysaseman kolmannessa kerroksessa. Pisteeseen otetaan oma vuoronumero erikseen merkitystä automaatista. Pukeudu siten, että olkavarsi on helppo paljastaa rokotusta varten. Kela- kortti on hyvä olla esillä. Jonotusajat saattavat olla erityisesti kampanjan alkupäivinä pitkiä. Ajanvarauksella rokotetaan myös aiempien vuosien tapaan. Ajanvaraukset toimistosta tai terveydenhoitajalta. Ajat ovat lyhyitä, 5 minuutin mittaisia, eikä niillä ole mahdollista hoitaa muita asioita. Ajanvarauksella rokottamista jatketaan vuoden vaihteen tuntumaan saakka. Riskiryhmiin kuulumattomat voivat jättää reseptipyynnön rokotteesta omalle lääkärilleen, noutaa rokotteen apteekista ja tulla rokotettavaksi rokotuspisteeseen tai varata rokotusajan.
Idän Silta kokosi joukot
Idän Silta 8.10. onnistui sekä järjestäjien, että kävijöiden kesken loistavasti. Kävijöitä oli yli 2000 henkeä. Stoan pihalla soitti polisiisoittokunta ja ilmainen hernekeitto maistui. Asunnottmien bussissa sai nauttia kahvit. Noin 60 erilaista yhteisöä esitteli toimintaansa. Musiikki soi aulassa ja Stoan saleissa. Pikkuväelle oli oma musiikkituokionsa. Varttuneemmat saivat opetella kännykän käyttöä, myös poliittiset puolueet osallistuivat ajankohtaisin teemoin keskustelutilaisuuksiin. Jukka Järvinen juonsi päivän vauhdikkaasti. Ensi vuonna Idän Silta päätettiin järjestää 7.10.2011. Yläkuvassa poliisien soittokunta esiintyy Stoan pihalla (kuva: Anja Hinkkanen), alakuvassa Sakarat esiintyy tilaisuuden avanneelle apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataiselle (kuva: Leo Kinnunen).
5
Vuosaari
Vanhat vuosaarelaiset muistelivat menneitä
Kesällä metskattiin fisuja ja skulattiin futista 37 000 asukkaan nyky-Vuosaaressa asukkaat eivät välttämättä tunne edes saman rapun väkeä. Toisin oli vielä ennen vuotta 1964, jolloin tässä kylässä kaikki tunsivat toisensa. Helsingin kainalossa Vuosaari eli omaa elämäänsä, omavaraistakin. Elämä pyöri enemmän tai vähemmän Sasekan tehtaan ympärillä. Liki 80 vanhaa vuosaarelaista oli noudattanut Rainer ¨Friba¨ Fribergin ja Harry ¨Pojen¨ Sandbergin kutsua ja saapunut Rastilan Kartanolle muisteloiltaan. Illan aluksi kuultiin Rastilan kartanosta historiikin kirjoittaneen Matti Lipposen alustus Vuosaaren ja Rastilan asuttamisesta. Asutusta täällä on ollut ainakin 1200-luvulta lähtien ja Rastilan kartano mainitaan historisankirjoissa ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla. Vuo-Veikot toi iltaan nyky-Vuosaaren musiikkitervehdyksen. Lo-
-Tyttöjen perässä juostiin ja käytiin jäätä pitkin Mellunkylässä Bio Iiriksessä katsomassa leffoja, kertoo Wahlberg. -Armeijaan menin -60 ja -63 sain taksiluvat. -Shellin tolpalla tuli päivystettyä eräänkin kerran, kertoo myöhemmin taksitarkastajanakin toiminut Ole Wahlberg.
”Vartsikassa iskettiin tyttöjä ja nyrkillä joskus vähän poikiakin”
Sota-aikaan syntynyt Erkki ”Eki”
Nordsjön VPK:n miehistöä ja kalustoa joskus 50-luvulla.
Kuva: Ari Nurmi
hisopan äärellä muisteltiin menneitä ja tutkittin vanhoja valkuvia. Tässä muutamia muistoja siitä, millaista elämää täällä vietettiin. Ole Wahlbergin kotitalo oli Rastilan Keulatiellä. Hän asuu yhä samalle tontille rakennetussa rivitalossa. -Isäni oli Sasekan johtajan ”Kalkki-Petterin” autonkuljettaja. -Aloitin koulun 6-vuotiaana Rantakiventiellä ruotsalaisessa koulussa, myöhemmin siirryin kouluun Kruunuhakaan. -Futista pelattiin nykyisen McDonalds´in kohdilla olleella pellolla. -Nordsjö Ungdomsföreningenin orkesterissa soitin rumpuja ja kitaraa Tage Uhrin johdolla.
Lehtonen lähettiin monien muiden lasten tavoin Keski-Suomeen pommituksia pakoon. Kuten tunnettua, Vuosaaressa rytisikin aikalailla, kun venäläiset pommikoneet harhautettiin tiputtamaan lastinsa Vuosaaren kankaille. -Mellunkylässä kävin koulua ja kesätöihin pääsin Nordsjön kartanon puutarhaan kitkemään kasvimaita. -Lokitie 57:ssä olleella Edvard Relanderin veneveistämöllä olin myös töissä, samoin Sasekalla lämmittäjänä. Myöhemmin Lehtonen teki 52 vuotta kestäneen uran optikkona. -Kesäisin metskattin fisuja ja skulattiin futista Puotinkylän Valtissakin, kertoo Lehto-
nen. -Luonnossa liikutiin paljon, käärmeitä täällä oli ihan hirveästi. -Jos tässä nyt uskaltaa kertoa, niin yhtenä päivänä tapoimme 60 käärmettä. -Niitä säilötiin mm. Rannikkopiirin kansakoulun (nykyinen Heteniityntien koulu) kokoelmiin. -Liekö niitä siellä vieläkin pulloissa, nauraa Eki. -Vartsikan työväentalolla käytiin naisissa ja vähän tapeltiinkin Vartiokylän poikien kanssa. -Elimme kyllä aika omavaraista elämää. -Liehrin kaupasta Lokitieltä (nykyisin Vuosaaren Pyörähuollon talo) sai lähes kaikkea. Vuosaaren rantojen huviloiden kesäasukkaatkin käyttivät kauppaa ahkerasti. -Erityisen ihastuneita keskustan hienostorouvat olivat maalaiskaupan herkkukurkkuihin. -Liekö legendaa, että kauppias oli kusaissut kurkkupurkkeihin! Mitä Lihriltä ei saanut, se kasvatettin omisssa puutarhoissa. Sillmannin kauppapuutarha Airoparintien ja Hankaintien kohdilla, kuten myös Nordsjön kartanon omenatarha, oli ympäröinyt tiluksensa varkaiden varalta ansalangoilla. Osuma karhulankaan aiheutti pienen räjähdyksen. -Kerran teimme jäynää ja räjäytimme Sillmannin kaikki pommit. -Meteli oli helvetillinen ja siihen taisi koko Vuosaari herätä. -Paikallinen persoonallisuus, konstaapeli Lehmusjuuri, osui seuraavana päivänä naulan kantaan: -Ja te pojathan ette tietystikään tiedä asiasta mitään? Eero Långin isä oli töissä Lohjan tehtaalla Vuosaaressa. -Asuimme työväestön asunnoissa Vilholassa, nykyisen Airoparintie 1-3:n paikalla. -Taloissa oli paljon lapsia, joten aina sattui ja tapahtui. -Sasekan hiekkakuopalla räjäyttelimme pommeja. -Ainekset oli saatu Sasekan räjähdysainevarastosta, jonka ovet olivat auki. -Kyllä siinä joku joskus kätensäkin poltti. -Täällähän oli pelkkää metsää, joten harrastimme myös suunnistusta. -Perustimme kavereiden kanssa oikein seurankin, Laajojen metsien hiipivät sudet oli sen nimi, nauraa Lång. Myös Nordsjö Kamratereissa harrastettiin urheilua. Jopa keihäsmestari Matti Järvinen koulutti pojista ohjaajia. Tapanilaan -55 muutanut Lång meinasi palata takaisin juurilleen ja muuttaa Aurinkolahteen. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos ja paluu jäi tekemättä. -Hieman kritisoisin nyky-Vuosaaren ilmettä: Liian täyteen rakennettu ja sekavan oloinen. -Kaipuu tänne on kuitenkin jäljellä, toteaa Lång. Eero Långkin teki pitkän uran optikkona houkutellen myös Eki Lehtosen alalle. Lång toimi mm. Suomen silmäoptikkojen toimitusjohtajana.
Lehmät ja hevoset laidunsivat Airoparintiellä
Vilholan poikia. Vilhola oli Sasekan tehtaan työntekijöiden taloyhtiö nykyisen Airoparintie 1-3:n paikalla. Talot olivat siporex-elementeistä rakennettuja koetaloja. Hyvin ne kestivätkin. Kuva: Eero Lång
Pian 90 vuotta täyttävä Saara Ekman muutti rintamamiestaloon Lokitielle v. -49. Siellä pirteä ja teräväpäinen nainen asuu yhä. -Kyllä tämä oli täydellisesti maaseutua. -Yksi bussi lähti täältä aamulla ja tuli takaisin illalla. -Lehmiä ja hevosia laidunsi Airoparintien kohdilla. -Ei tätä
Erkki Lehtonen, Eero Lång ja Ole Wahlberg istuivat alas muistelemaan menneitä. olen ja poikakin on Ari Paavo Johannes Nurmi, joten kyllä tänne kolmaskin Paavo Johannes Nurmi mahtuu, totesi isäni. -Kyytiin pyrkijä oli tietysti suurjuoksija Paavo Nurmi, jonka huvila oli Kallvikinniemessä. Hän haki päivittäin postinsa Sasekan ruokalasta. -Eiköhän pitäisi ajaa sairaalaan, ehdotti isäni. -Ei ajeta, on minulla hoitaja huvilalla, totesi Paavo Nurmi ja niin ajettiin Kallvikiin. Ari Nurmi oli 60-luvulla yksi uuden urheiluseura Vuosaaren Viikinkien lahjakkaimista nuorista urheilijoista päälajeinaan yleisurheilu, pesäpallo ja hiihto. 4:n metrin seivästulos lienee yhä Vuosaaren koulujen ennätys. Jääkiekkoakin hän pelasi Jokereissa Kanada-sarjassa Kurrien, Virmasten ja Remontti-Reiska Piisisten tavoin. Kaikki hekin olivat tuolloin vuosaarelaisia. Myöhemmin Ari Pian 90 vuotta täyttävä Saara Nurmi siirtyi valmennuspuolelle Ekman on asunut Lokitiellä vuo- valmentaen mm. naispesäpalloilijoita. -Itä-Helsingin kierroksen desta 1949 lähtien. jälkeen muutin Suomenniemelnyky-Vuosaarta voi eikä pidäkään le, josta tulin varta vasten tänne verrata sen aikaiseen Vuosaareen. vanhojen vuosaarelaisten tapaa-Nythän täältä löytyy kaikki pal- miseen. -Eihän täältä voi pois olla, velut, silloin oli vain yksi kauppa, täällä on niin mukava henki! toteaa Ekman. Jututti: Eero Honkanen
Kun Paavo Nurmi auttoi Paavo Nurmea
Vuonna 1955 syntynyt Ari Nurmi on nuoremman polven ”vanha vuosaarelainen”, jonka Paavo-isä toimi työnjohtajana Sasekan tehtaalla. Paavo toimi mm. Nordsjön VPK:n puheenjohtajana. Ari muistaa hauskan jutun noin vuodelta 1961. -Olimme faijan kanssa menossa autolla Sasekalle, kun siinä nykyisen Leikosaarentien kohdilla, Sasekan ruokalan (nykyinen Saseka-talo) lähellä seisoi mies tien reunassa huitoen sanomalehdellä meitä pysähtymään. -Ottaa pumpusta, saisinko kyydin huvilalleni Kallvikinnimeneen, kysyi mies. -Ei tarvitse esittäytyä, Paavo Johannes Nurmi minäkin
Kuva: Ari Nurmi
Ari Nurmi on nuoremman polven ”vanha vuosaarelainen”.
Vuosaarelaisautoilijoiden komeaa kalustoa 60-luvun alkupuolelta.
6
Vuosaari
Kaiho Nieminen:
Hännikäisen tapaus Kaiho Nieminen: Hännikäisen tapaus WSOY, Juva 2010,
Ykkösessä jännitystä loppuun asti
ISBN 978-951-0-36723-0
Vuosaarelainen kirjailija Kaiho Nieminen on julkaissut uuden romaanin. Hännikäisen tapaus on hänen 16. teoksensa. Nieminen ei pidä turhaa kiirettä kirjojen kirjoittamisessa, viime vuosina on tullut tavaksi parin vuoden toteutus- ja kypsyttelyaika uudelle teokselle. Niinpä kirjassa ei ole lainkaan hätäilyn makua, kirjaa, sen juonta, rakennetta ja kieltä on jaksettu hioa kunnes se on tekijäänsä tyydyttänyt. Ja se tyydyttää myös lukijaa. Hännikäisen tapaus kertoo Jamppa Hännikäisen elämän murroksesta. Jamppa muuttaa vanhempiensa kotimökkiin saatuaan lopputilin sekä paperitehtaalta että avovaimoltaan. Hän rakastuu pitäjän kulttuurisihteeriin ja hetken heidän suhteensa etenee hyvin. Jamppa on pitäjän ainoa mies ikäistensä joukossa, jolla on tulevaisuudenuskoa, halua rakentaa elämäänsä. Ja sitä hän yrittää kyläläisten naureskeluista huolimatta tehdäkin. Sari, kulttuurisihteeri, haluaa etäisyyttä. Jamppa hätääntyy, etsii ulospääsyä, mutta pitäjän masentavan ilmapiirin vetämänä vajoaa keskiolutbaarin veikkojen ennalta-arvaamaan kierteeseen, jonka päätöksenä on surullinen tapahtumasarja. Nieminen ei tyydy esittämään vain syrjäytymisuhan alla olevan Jampan tarinaa. Hän kaivaa sille taustat sadan vuoden takaa. Kertojana toimiva lappeenrantalaiskynäilijä Niiranen etsii tietoa ja löytää synkän tarinan sekä Jampan että muiden kyläläisten esivanhemmista, heidän riidoistaan ja kohtaloistaan. Jampan ja hänen uhrinsa törmäys ei ollutkaan puhdasta sattumaa, taustalla oli satavuotinen kauna, sukujen vihanpito, jonka syytä Jamppa ei tosin itse tiennyt tai ymmärtänyt. Hännikäisen tapaus on oivallinen kuvaus elämästä, asenteista ja ilmapiiristä nykyajan kuolevalla maaseudulla, pitäjässä, jossa miesten tärkein huvi on kaljan juonti kylän ainoassa baarissa. Nieminen tarjoilee synkän mutta todentuntuisen kuvan maailmasta, jossa pyrkimyksiä ei ole, vain sattuman odotuksia. Ja jos sattuma joskus jonkun kohtaakin, sekin vähä baarissa mitätöidään, oikein porukalla. Yhtä todentuntuisesti Nieminen
Kokenut Jussi Peteri oli vauhdissa Tampereella.
Kaiho Nieminen kotitalonsa jätekatoksen edustalla Vuosaaressa. maalailee elämää ja tapahtumia vähäisessä torpassa kansalaissodan aikoihin. Torpparia ja hänen perhettään, joka lopulta joutuu raskaimmin kärsimään maailmanpalosta, riidoista, joihin torpparilla itsellään ei ollut mitään halua puuttua. Nieminen luo näiden kahden maailman välille yhteyden, josta lukija ymmärtää, ettei ihminen itsessään, hänen omat halunsa ja toimensa, ole yksistään ne eväät, joilla hän pyrkimyksissään menestyy. Vielä on mukaan otettava muu maailma, yhteiskunta, sen tila ja tilanne. Jos maailma on toista mieltä, pieni ihminen jää pieneksi ja hakkautuu jalkoihin. Silmiinpistävää kirjassa on vaitonaisuus. Ihmiset puhuvat keskenään, asioistakin, kyntöhommista ja muusta. Mutta kukaan ei kerro todellisista tuntemuksistaan, ihmiset käpertyvät itseensä. Esiintyvät rehvastellen melkeinpä pitäjän omistajina. Toden tullen he eivät omistaan muille puhu. Koko pi-
täjän väki vaikenee historiastaan, veljessotien aikaisista riidoista ja niiden seuraamuksista – niinpä nykypolvi ei tiedä taustoja, mutta jatkaa vaikenemistaan ja vihanpitoaan. Jamppa ei kerro totuutta elämäntilanteestaan edes Sarille – eikä Sari kerro totuutta Jampalle. Kirjan melkeinpä ainoa henkilö, joka sanoo ajatuksensa suoraan ja rehellisesti, on Mikko Savolainen, torppari sadan vuoden takaa. Hänelle käy sanomistensa vuoksi huonosti. Nykytyyliin rehellisin dialogi kirjassa käydäänkin humalaisen kännykkäviestein. Hännikäisen tapaus on erinomainen teos. Nieminen liikkuu hyvin tuntemillaan tienoilla, sekä maantieteellisesti että henkisesti. Hän tuntee paikan, sen ilmapiirin, ennen kaikkea hän tuntee henkilönsä, heidän tapansa ja ajatuksensa. Ja hän kirjoittaa rehellisesti, niin kuin tuntee. Tuloksena on nautittavan mielenkiintoinen romaani, johon on helppo uskoa. Kari Kaisla
Miesten jalkapallon Ykkösen ratkaisut säilyivät viimeiselle sarjakierrokselle asti, kun sekä RoPS että Viikingit voittivat ottelunsa. Myös PoPa voitollaan on ainakin teoriassa mukana karsintataistelussa Viikkareiden kanssa. Päätöskierroksella RoPs kohtaa KooTeePeen, Viikingit Mikkelin ja PoPa Klubin. Sarjan voittaja nousee suoraan liigaan, kakkonen pääsee liigakarsintaan. Tasapelikin Mikkeliä vastaan vie Viikingit karsintaan. Launtaisen vierasottelun hahmoksi nousi vaihdosta kentälle tullut kokenut Jussi Peteri. Peteri laukoi 0-1 osuman TPV:n verkkoon pelin 52. minuutilla. Mihen lapikkaasta lähti myös maukas syöttö Hassan Sesaylle, joka sai sijoittaa 0-2 loppunumerot tyhjään maaliin. Launtaina 16.10. klo 15 pelattavan kauden viimeisen varsinaisen sarjaottelun yhteydessä vietetään myös Viikkareiden kauden päättäjäisjuhlia. TPV-ottelun kokoonpano: Luis Fernando; Tommi Vesala, Jukka Hirvonen, Tomi Nyman, Osmo Kleemola; Kalle Sotka, Eetu Kaipio (45. Tero Karhu), Hassan Sesay, Jani Koivisto (45. Jussi Peteri); Eero Peltonen, Obi Metzger (75. Justus Vajanne).
RoPS FC Viikingit FC PoPa KPV OPS-jp FC Espoo FC KooTeePee PK-35 Vantaa PS Kemi JIPPO FC Hämeenlinna TPV Klubi 04 MP
51 49 47 44 37 36 35 34 31 30 28 26 17 17
7
Vuosaari
Viikinkien T-98:lle tytöille futiksen piirinmestaruus Viikinkien tyttöjen T-98 -joukkue voitti jalakapllon Helsingin piirinmestaruuden kaatamalla Gnistanin Kallahden kentällä lauantaina maalein 3-1. Viikin-
kinen D12 -ikäluokka ei kärsinyt yhtään tappiota 16 ottelussaan. Hopea siis Gnistanille ja pronssimitalit PK 35:lle.
Vasemmanpuoleinen kuva on otettu ilmeisesti vuoden 1969 loppupuolella nykyisen ruotsinkielisen Rastis-talon ja urheilutalon parkkipaikan kohdalta. Hiekkakuopan reunalle oli kipattu rakennusjätettä. Kuvan otsikkona oli ” Vuosaaren kahdet kasvot”. Shellille oli juuri valmistunut uusi pääkonttori Ulappasaarentie 4:ään, samoin uudet terassitalot olivat lähes valmiita. Raken ostari pilkottaa kuvan vasemmassa reunassa. Nykyisen Alepan paikalla olleessa ostarissa toimi Raken lisäksi mm. kirjasto, SYP (vai oliko tuolloin PYP?), kampaamo ja Tauno Piipposen Y-valinta.
8
Vuosaari
Lukijalta
Tuhopolttajako iskenyt? Aivan Sasekan lähettyvillä puistopolulla on ”tuhopoltettu” skootteri, palojäljissä on näkyvissä vielä osin palaneita aikakausilehtiä. Nyt kannattaa tarkkailla ympäristöään palojen varalta, sillä monin paikoin on ollut näkyvissä palopaikkoja, joissa on ollut poltettujen sanoma -ja aikakausilehtien jäänteitä. Asiaa ei helpota se että ne olisivatkin pienpien lasten tekosia. Teuvo.T. Turva
Tuleeko lisää katkoksia? Olen ollut Helsingin metron matkustajana alusta alkaen eli 1.6.1982 alkaen -siis yli 28 vuotta. Vuosaareen metro on kulkenut nyt 12 vuotta. Avajaisia pidettiin 31.8. 1998 ja avajaisissa mukana oli mm presidentti Ahtisaari rouvansa kanssa. Syyskuun lopulla oli metroliikenteessä katkos viikonvaihteessa. Automatisointia varten tehtiin turvalaiteasennuksia. Niitä kuulemma syksyllä jatketaan ja tulee taas katkoksia ja matkustajia kuljetetaan busseilla keskustaan. Toivottavasti tästä automatisoin-
nista ei ala katkosten ketju. Automatisointiin suhtaudun melkoisen kriittisesti. Pelkän tekniikan varaan sokeasti heittäytyminen ainakin tässä vaiheessa voi arveluttaa. Kuvassa metrovaunut kulkevat Vuosaaren metrosillan yli -yli Vartiokylänlahden. Vuosaaren silta on vieressä ja se oli aikoinaan pohjoismaiden pisin silta. Vuosaaren silta otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 1966. Ystävällisin terveisin Matti Pöhö
Kuningattaren laiturista Kaikille yhteinen uskomattoman upea Kuningatar Kallahdenniemellä aiotaan pilata tekemällä sinne sadan metrin laituri vesibusseille. Tässä ei ole kyse pelkästä laiturista, vaan kyse on siitä että tämä laituri on kuin pieni särö lasissa josta koko lasin halkeaminen alkaa. Laituri itsessään on ristiriidassa alueen luontoarvojen kanssa, mutta ei siinä kaikki. Jos laituri rakennetaan, niin seuraava vaihe on että sinne vievä kapea hiekkatie ja metsäpolku pitää leventää kunnon autotieksi joka palvelee vesibussiliikennettä. Myöhemmin se asvaltoidaan koska eihän kukaan halua ajaa hiekkatiellä ja mutavellissä. Asvaltoinnin jälkeen tie täytyy tietenkin valaista, sehän on selvä. Kaikki tietähän valaistaan ennen pitkää, yhtään poikkeusta ei ole. Miksipä ei valaistaisi, kun jopa metsän keskellä kulkevia lenkkipolkuja valaistaan. Tien päähän tarvitaan myös parkkipaikkoja kun kerran tie ja laituri on. Kun muutama vuosi on kulunut, niin hyvin yhteyksien ja vesibussiliikenteen takia sinne tarvitaan
Kuva Kuningattaresta, Kallvikinniemen kärjestä myös kahvila. Näinhän se etenee. Rakentamien noudattaa samaa kaavaa kuin alkoholistin juominen. Jos ensimmäisestä ryypystä ei pystytä kieltäytymään, niin ei niitä muistakaan, sillä seuraavien kynnys on aina matalampi kuin edellisten. Miten tällainen hanke on mahdollinen? Onko joku lahjottu tai muuten harhautettu vai miten tällainen mädännäisyys on mahdollista? Eikö röyhkeydellä ole mitään rajaa? Meneekö yksityisen tahon taloudellinen etu koko
Kuva: KS
Vuosaaren väestön etujen edelle ja jatkuvasti hupenevien luontoarvojen edelle? Eihän se ole edes järkevä paikka laiturille kun se on metsäpolkujen, rauhoitettujen rantaniittyjen yms takana. Vesibusseille on tilaa Aurinkolahdessa. Koko hommaa on kuulema valmisteltu salassa! Helppo ymmärtää sillä eihän tällainen moraalittomuus kestä pävänvaloa! Olen äärimmäisen järkyttynyt ja suunnattoman vihainen. Ja hyvin surullinen. Krister Sanmark
Bongareilla eturivin paikat! Mitä me teemme leirintäalueella? Rastilassa tehtiin aikoinaan suunnitteluvirhe kun metroaseman sijainnista ja ympäristön kaavoittamisesta päätettiin. Leirintäalue jätettiin entiselle paikalleen ja alueesta lohkaistiin tuolloin vain Rastinlankallion kortteli, jossa nykyään asuu noin 2000 ihmistä. Metroasema jäi alun perinkin vajaalle käytölle. Viisaampaa olisi ollut kaavoittaa saman tien myös nykyinen asuntovaunualue, jolloin olisi syntynyt riittävä väestöpohja metroasemalle. Laajempaa täydennysrakentamista ei nyt tarvittaisi eikä Vuosaaren asukkaiden tarvitsisi taas kamppailla ympäristönsä puolesta. Yleiskaava vuodelta 2002 on täysin vanhentunut varsinkin ItäHelsingin osalta. Kaavaa tehtäessä ei ollut vielä mitään tietoa Östersundomin liitosalueesta eikä metron jatkamisesta. Itä-Helsingistä oli ehkä tuolloin vaikea löytää leirintäalueelle korvaavaa rantatonttia, nyt sitä ongelmaa ei ole. Kaikkea lisärakentamista ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista siirtää itämetron tuntumaan, mutta leirintäalue sopisi sinne luontevasti. Kaavaan on suurpiirteisesti sijoitettu massiiviset asuin- ja lii-
kekorttelit Meri-Rastilan rantametsän päälle. Metsän topografia on kuitenkin senkaltainen, että jo väljempikin rakentaminen pilaisi kallioalueen ja lakimetsän. Pirunpellon ympärille jätetty metsälämpäre tuhoutuisi ajan myötä sekin kun vesi- ja tuuliolosuhteet muuttuisivat radikaalisti. Leirintäalueen nykysijainti ei ole kovinkaan ihanteellinen. Se on jäänyt luonnottomasti ja ahtaasti Rastilankallion korkeiden kerrostalojen ja raskaasti liikennöidyn väylän väliin, mistään meritunnelmasta ei voi puhua. Laajennusmahdollisuuttakaan ei ole. Alue on osittain jo kapasiteettinsa ylärajoilla, liikuntaviraston mukaan mökkien käyttöaste on kesäkuukausina jo 99 %. Talvisin asuntovaunualue seisoo tyhjän panttina. Leirintäalueen sijainti aivan metroaseman kupeessa ei ole perusteltua senkään takia että perheet ja karavaanarit liikkuvat nykyään yleensä – omalla autolla! Nuoret repputuristit taas majoittuvat mieluummin keskustaan halpaan hostelliin. Jos leirintäalueelle etsittäisiin sijaintia nyt, tuskin kenellekään tulisi mieleen ehdottaa nykyistä paikkaa. Jaakko Köykkä Vuosaari
Vuosaaren Huippu, Vuotunturiksikin kutsuttu, on lintubongareiden todellinen keidas. Jokunen aika sitten täyttömäen ylimmän kohdan valtasivat omin tuolein varustatutuneet bongarit. Eturivin paikoilta oli hyvä seurata lintujen syysmuuttoa! Kuvan lähetti Matti Pöhö
Tuore kala
Tapani Tapanen joutui tuuraamaan erästä kalakauppiasta Kauppatorin rannassa. Asiakaspalveluun tottumattomana hän kyllä aavisti kohtaavansa joitakin käytännön ongelmia. Mutta siihen ongelmaan, johon hän törmäsi, hän ei mitenkään ollut varautunut. Kalatelttaan ilmestyi keskiikäinen, hienostuneen näköinen rouvashenkilö, jolla oli siniset leveälahkeiset samettihousut ja muodikas keltainen silkkipusero housujen päällä. Nainen halusi ensin varmistaa, että kalat ovat tuoreita, ja kumartui haistelemaan näytteille pinottuja haukia. Varomattomuuttaan hän painoi nenänsä liian alas, ja se osui päällimmäisen kalan suomuihin. Saadessaan töytäisyn hauki läpsäytti
kostella pyrstöllään nuuskijaa päin naamaa. Nainen säpsähti kalan äkillistä reaktiota, mutta ennen kuin hän ehti vetää päätään pois, tapahtui jotain uskomatonta. Hauki ponkaisi ylös laatikosta ja sukelsi pää edellä hänen hieman uskalletun laveasta kaula-aukostaan sisään. Nainen kiljahti kimeästi kuin olisi nähnyt hiiren tai käärmeen. Sekä ostaja että myyjä olivat hetken niin hölmistyneitä, ettei kumpikaan osannut tehdä mitään. Saadakseen otteen liukkaasta kalasta Tapanin oli pakko työntää kätensä naisen kaula-aukosta sisään rintaliivien ja silkkipuseron väliseen kuiluun. Mutta kala oli iskenyt leukansa kiinni housujen reunaan vyötärön kohdalle. Naisen piti nyt avata vyönsä solki
saadakseen leuat irti. Hetken kuluttua räpyttelevä hauki valui kerrosta alemmaksi samettihousujen sisäpuolelle. Siinä armon rouva pyöritti lanteitaan kiihkeästi kuin napatanssijatar. Tapani yritti turhaan tarttua haukeen silkkipuseron helman kautta. Viimein tuo vonkale luiskahti alas leveää housunlahjetta ja lässähti maahan siron korkeakorkoisen kengän vierestä. Aikansa se räpsytteli kalakojun kivilaatoilla, hyppelehti sitten läheisen rantapenkereen yli ja polskahti takaisin mereen kenenkään yrittämättä sitä estää. Jonkin ajan kuluttua, kun nainen oli toipunut shokistaan, hän otti asiat hieman rennommin ja lausahti: ”Kyllä se oli tuore”. Klaus Lähteenmäki
9
Vuosaari
MLL -kirppis veti väkeä
Asfalttia ja auringonkukkia Hakasalmen huvilassa Asfalttia ja auringonkukkia Simo Ristan ja Eeva Ristan Helsinkivalokuvia 1969–1979. Hakasalmen huvila, Mannerheimintie
13 D, puh. (09) 3107 8519. Auki 14.10.2010–27.2.2011 ke–su klo 11– 17, to klo 11–19. Vapaa pääsy!
Kaupungin lasten maailma avautuu aitona ja välittömänä Ristojen kuvissa. Lapsia Viides linja 4:n pihalla 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista. Lauantaina 2.10.2010 järjestettiin Vuosaaren seurakunnan tiloissa Albarossissa perinteinen MLL:n kirpputori. Paikalla oli 25 myyjää, valittettavasti kaikki halukkaat eivät saanet myyntipöytää. Lasten lelut ja -vaatteet vaihtoivat omistajaa rivakasti. Kahviossa MLL:n vapaaehtoiset keittivät kahvia ja tarjoilivat pientä purtavaa. Myynnissä oli myös MLL:n tuotteita ja jaossa esitteitä MLL:n toiminnasta. Seuraava Vuosaaren MLL:n kirpputori järjestetään keväällä.
Vuosaarelainen Elina Das Bhownik Keskustan kansanedustajaehdokkaaksi? Vuosaaren Keskusta esittää asiamies Elina Das Bhowmikia Keskustan ehdokkaaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Lopullisen valinnan tekee Keskustan
Helsingin piiri marraskuussa. Vuosaarelainen Elina Das Bhowmik (33) toimii asiamiehenä palkansaajajärjestössä.
Vuotalon viikko tarjoaa ohjelmaa kaiken ikäisille
Maanantaileffana 18.10. nähdään ruotsalainen Himlens hjärta. 2.10.2010-23.10. ”Taiteilijaelämää -uutta ranskalaista sarjakuvaa”näyttely esillä Vuotalon galleriassa. Vapaa pääsy. Järjestää Sarjakuvan tiedotuskeskus ry & Helsingin kulttuurikeskus. Ranska on sarjakuvan suurmaa. Vuonna 2009 julkaistiin yli 4000 sarjakuva-albumia ja niistä suosituimmat, kuten Asterix, yltävät satojentuhansien kappaleiden myyntiin. Sarjakuvatarjonta on monipuolista ja kaikki lukevat sarjakuvia. Sarjakuvalla voi kertoa mistä vain, eikä sitä enää ole suunnattu vain lapsille. Vuotalon näyttely
esittelee viime vuosina suomeksi käännettyä uutta ranskalaista sarjakuvaa. Ruudut avaavat uusia näkökulmia tuttuun maailmaan – karheasti ja koskettavasti. Näyttelyssä ovat esillä sarjankuvantekijäparit Florent Ruppert & Jerome Mulot sekä Catherine Muller & José-Louis Bocquet – viimeksi mainittujen työtä on esim. Suomessakin tunnettu albumi Kiki: Montparnassen kuningatar. Näyttely on osa Ranskalainen syksy -ohjelmakokonaisuutta. 16.10.2010 19.00 Kuorojen klubi. Itä-Helsingin kulttuuriviikot. Liput 5 € ovelta. Vuosali, Mosaiikkitori 2. Syysillan tunnelmissa itähelsinkiläisiä kuoroja ja kvartetteja. Kesto 120 min. Tanssiteatteri Raatikko: Cirkus Warvas. Esitys on ruotsinkielinen. Sirkusprinsessa Esmeralda Kultawarvas ja Narri PottuWarvas saavat avukseen rooliasuihin puetun yleisön juuri alkavaan sirkusesitykseensä. Yli 3-vuotiaille kesto 50 min, liput 5/4 €.
Kuorojen klubi Vuotalossa la 16.10.
Maanantaileffa: Taivaan sydän, Ruotsi 2008 ma 18.10.2010 klo 18.00, tekstitetty ja puhuttu ruotsiksi. Lars ja Susanna ovat olleet onnellisesti naimisissa kaksikymmentä vuotta. Yhtä onnellisesti ja mukavasti on elämä kohdellut Susannan parasta ystävää Annia ja tämän miestä Ulfia. Forssan teatteri: Päällystakki. Senioritiistait ti 19.10.2010 klo 14.00. Moderni uudelleentulkinta Nikolai Gogolin klassikkonovellista. Sydäntä riipaiseva ja nauruhermoja repivä komedia työelämän huononemisesta viime vuosikymmeninä. Teatteri Rollo: Hukkareissu ke 20.10.2010 klo 09.30. Sulo Armas Taisto, Into Uljas Voitto ja Tyyne Hellä Sointu saapuvat kuulemaan konserttia. Matkasta näyttää muodostuvan hukkareissu, sillä esiintyjät ovat kateissa.
Uutta ranskalaista sarjakuvaa on esillä Vuotalon galleriassa 23.10. saakka. Ranska on sarjakuvataiteen suurmaa, jossa kaiken ikäiset lukevat sarjakuvia.
Teatteri Rollo tekee Hukkareissun ke 20.10.
Dansteatern Raatikko: Cirkus Warvas sö 17.10.kl 16.
10
Vuosaari
Hiustenpidennykset
Uusi osoite: vuosaarilehti@ vuosaarilehti.fi
Toimitus: Merikorttikuja 6 E 00960 Helsinki Puh: 3212 556 Internetsivut: www.vuosaarilehti.fi Sähköposti: vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi Julkaisija: VuoPress Ky
Ilmestymispäivä: Keskiviikko Ilmoitushinnat: 1,5€/mm+alv. Ilmoitukset, toimitus, jakelu: 3212 556, 040-5538 857 Päätoimittaja: Eero Honkanen 040-5538 857 eero.honkanen@ vuosaarilehti.fi Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki
11
Vuosaari
Vuosaaren kirkkoherranvirasto Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma-pe klo 9-13, ke lisäksi 17.30-18.30, p. (09) 2340 6500, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. (09) 2340 6502. Vuosaaren kirkko Satamasaarentie 7 Ke 13.10. klo 17.30 Vuosaari-kuoro. To 14.10. klo 11-12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 €. La 16.10. klo 11 Konfirmaatiomessu, Kivisaari 1. Hanna Piira, Jonna Peitso, Arto Huhdanmäki ja Teija Tuukkanen. Klo 14 Konfirmaatiomessu, Kivisaari 5. Airi Heikkinen, Arto Huhdanmäki ja Teija Tuukkanen. Su 17.10. klo 11 Konfirmaatiomessu, Merihiekka 1. Liturgia Hanna Kaisa Kotilainen, saarna Reetta Luoma ja kanttorina Riitta Hirvonen. Klo 11 Pyhäkoulu messun aikana. Klo 18 Muistojen lauluja – Miten musiikki toi lohtua ja iloa vaikeina aikoina. Anja Hinkkanen sekä Sakarat ja pelimannit. Kuuluu Itä-Helsingin kulttuuriviik-
Helsingin pyöräilyreittien kunto kartoitetaan
kojen ohjelmaan. Ma 18.10. klo 11 Laulun aika ja tarinan taika. Lasten ja eläkeläisten yhdessäoloa. Klo 12 Iltapäiväpiiri. Ti 19.10. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Pistä tikku ristiin. Tarinateatteri Pyhä Solmu virittelee ajatuksia vaaleihin ja vastuuviikkoon. Vuorovaikutteinen ilta nuorille ja varttuneille. Klo 18 Miestenpiiri. Ke 20.10. klo 17.30 Vuosaari-kuoro. Katukappeli Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. Kappeli on auki ma – pe klo 12-18 ja la klo 12-14. To 14.10. klo 16-17 Pappi tavattavissa. Klo 17 Virkisty virrellä Riitta Hirvosen kanssa. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja Riitta Hirvonen. Ti 19.10. klo 13 Rukouspiiri. Merirasti-kappeli Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 To 14.10. klo 10 Perhekerho. Ke 20.10. klo 18.30 Uusi laulu –kuoro.
Vuosaaren seurakunta Albatross Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571 Pe 15.10. klo 12-14 Cafe Outolintu. La 16.10. klo 11-12 Pyhäkoulu. Ma 18.10. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko –raamattupiiri. Ti 19.10. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Lastenhoito järjestetty. Kahvi 1 euro. Klo 14 Askeleita Suomeen. 17 Lähimmäispiiri.
KOULULAINEN!
Tule jakamaan keskiviikkoisin Vuosaari-lehteä. Kysy lisää piireistä p. 040-5538 857.
MLL on rakentanut suomalaisten hyvinvointia jo 90-vuotta
Aktiivinen kansalaistoiminta pystyy luomaan malleja, jotka uudistavat yhteiskunnan rakenteita, ja on siirrettävissä kuntien tai valtion ylläpitämiksi palveluiksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on 90-vuotisen historiansa aikana tarttunut kunkin ajan haasteisiin ja luonut uusia toimintoja lisäämään lasten hyvinvointia. 1920-luvulla MLL käynnisti neuvolat, joiden myötä imeväiskuolleisuus saatiin käännettyä laskuun. Viime vuosina liiton työn painopisteinä ovat olleet mediakasvatus, kiusaamisen vähentäminen ja vanhemmuuden tuki. Kun Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin 4. lokakuuta 1920, Suomi oli vasta itsenäistynyt köyhä maa. Joka kolmas suomalainen oli alle 15-vuotias. Liiton perustajat ylihoitaja Sophie Mannerheim, kouluneuvos Erik Mandelin, lastenlääkäri Arvo Ylppö ja kenraali Mannerheim kokivat, että lasten asia ei voi odottaa, vaan avuksi työhön lasten hyväksi tarvitaan nopeasti kaikkien suomalaisten panosta. Lastensuojelutyö haluttiin ulottaa nopeasti koko maahan. Vuoden 1921 lopussa MLL:n paikallisosastoja oli jo 32 paikkakunnalla ja niissä yli 9000 jäsentä. Nykyisin paikallisyhdistyksiä on 566 ja jäseniä yli 92 000. Liiton toiminnan alkuvaiheessa työssä korostui lasten fyysinen terveys. MLL perusti Lastenlinnan sairaalan, käynnisti äitiys- ja lastenneuvolat ja koulutti terveyssisaria. Sodan jälkeen MLL rakennutti yli 500 terveystaloa, jotka ovat nykyisten terveyskeskusten edeltäjiä. MLL on aloittanut myös tukiop-
pilastoiminnan kouluissa, käynnistänyt koululaisten iltapäiväkerhot ja avannut Lasten ja nuorten auttavan puhelimen. MLL:n perhekahviloissa vanhemmat saavat vertaistukea ja Vanhempainnetistä tietoa vanhemmuutensa tueksi. 90 vuodessa Suomi on muuttunut kehitysmaasta vauraaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, jossa suurin osa lapsista voi hyvin. Imeväiskuolleisuus on laskenut 1920-luvun 10 prosentista tämän hetken 2,6 promilleen. Erot hyvin ja huonosti voivien perheiden välillä ovat viime vuosina kuitenkin kasvaneet. Vanhemmat kohtaavat tänä päivänä hyvin erilaisia haasteita kuin vanhemmat 90 vuotta sitten. Työpaineet, toimentulohuolet ja tukirakenteiden kuten perheille
suunnattujen palvelujen murentuminen heikentävät vanhemmuutta. Vanhemmuuden tuki on aina ollut keskeinen osa MLL:n toimintaa. 2000-luvulla se on saanut uusia muotoja nettiauttamisesta ja perheryhmistä.
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmät tukevat tasavertaista vanhemmuutta
MLL on tänä vuonna käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää perheryhmämalli neuvolan perhevalmennuksen jatkeeksi. Perheryhmien tavoitteena
Jääkiekkotuloksia -00 Kela-Haukat-Viikingit Blue 7-3 Jokerit-Viikingit red 12-2 Viikingit Red - K-Kissat 5-1 -99 K-Vantaa si-Viikingit White 7-1 -97 A Viikingit-Purikad 2-8 AA LJK-Viikingit 9-8 Miehet 4D OD-Viikingit Team 7-5 3D LJK-Viikingit 1-1 Viikingit- Haukat 5-5
on muun muassa tukea tasavertaista vanhemmuutta, vahvistaa sekä äidin että isän vuorovaikutussuhdetta lapseen ja vahvistaa vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Hanke perustuu Parents First -menetelmään, joka on kehitetty Yalen yliopiston Child Study Centerissä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehittää toimintamallia yhdessä Folkhälsanin kanssa ja tekee yhteistyötä Ensi- ja Turvakotien liiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmät ovat käynnistyneet pilottikunnissa syksyllä 2010. Ryhmiä ohjaa kunnan työntekijä yhdessä MLL:n piirin työntekijän kanssa.
Kuvassa MLL:n yksi perustajista ja neuvolatoiminnan käynnistäjistä lastenlääkäri Arvo Ylppö.
Helsingin Polkupyöräilijät ry tekee Helsingin kaupungin rakennusvirastolle kuntokartoituksen kaupungin keskeisistä pyöräilyreiteistä syys-lokakuun aikana. Polkupyöräilijät ajavat läpi reilut 80 kilometriä Helsingin keskeisistä pyöräteistä ja kiinnittävät huomiota muun muassa pyöräilyreittien toimivuuteen, valaistukseen, viitoitukseen, liikenneturvallisuuteen ja reittien kuntoon. Kartoitettavat pyöräilyreitit on valittu pääosin viime keväällä tehdyn Fillarikanava -kyselyn palautteen ja liikennelaskentojen perusteella. Ensisijaisesti kartoitetaan ympärivuotisessa käytössä olevia pyöräilyreittejä. Esimerkiksi Rautatieaseman ja Kalasataman sekä Munkkiniemen ja Arabian välillä kulkevien reittien kunto kartoitetaan. Pyöräilijöiltä saadut parannusehdotukset ja kuntokartoitusraportti ovat apuna pyöräteiden parannussuunnitelmien teossa. Keskeisille pyörätieosuuksille on suunnitteilla myös tehostettua talvikunnossapitoa. Palautetta ja vinkkejä kuntokartoitukseen liittyen voi lähettää Helsingin Polkupyöräilijöille esimerkiksi kotisivujen palaute-toiminnon kautta osoitteessa http:// www.hepo.fi
Hyvä mieli-ryhmä ikäihmisille
Haluatko piristystä ja hyvää mieltä elämääsi? Vuosaaren seurakunnan Ikätarinoita -projekti järjestää Suomen Mielenterveysseuran kanssa Hyvä mieli® –ryhmän yksinäisyyttä tai alakuloa kokeville ikäihmisille. Ryhmässä muistellaan omaa elämänpolkua, jaetaan kokemuksia ikätovereitten kanssa, etsitään keinoja yksinäisyyden ja alakuloisuuden taltuttamiseen, vahvistetaan voimavaroja ja selviytymiskeinoja, rentoudutaan, lauletaan, kahvitellaan, jumpataan ja etsitään yhdessä elämäniloa. Ryhmä alkaa 9.11.2010 ja se kokoontuu 10 kertaa tiistaisin klo 12–14.30 osoitteessa Kahvikuja 3, 2. krs. Lisäksi tehdään 1-2 retkeä yhdessä sovittuun kohteeseen. Ryhmään otetaan 6–10 osallistujaa haastattelun perusteella. Osallistuminen on maksutonta. Ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijä Tarja Koivumäki Vuosaaren seurakunnasta ja Suomen Mielenterveysseuran ryhmänohjaaja psyk. sh Liisa Väätäinen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tarja Koivumäki, puh. 09 – 2340 6544 tai tarja.koivumaki@evl.fi
12
Vuosaari
VUOSAAREN K-CITYMARKETISTA!
PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN KLO 12–18.
HINNAT VOIMASSA TO-LA 14.-16.10.2010. Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi
NAUDAN JAUHELIHA 400 g 5,00 /kg
4.-
rs
4
SATSUMAT 1,5 kg /ps
KIRJOLOHI Ruotsi
21
Hollanti
tai KESÄKURPITSA Espanja
1
79
Atria takuumurea naudan
-21%
Reilun kaupan
Reilun kaupan
Panama
Ghana
kokonaisena, Suomi
99
-52%
1
-14%
19
-41%
prk
1
99
kg
Fazer Imatran rukiiset
Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,09 /pkt (3,87 /kg)
4
1
ANANAS
49
pkt raj. 2 pkt /talous
LENKKI 540 g 1,83 /kg
kg
BANAANIT
SISÄFILEE
0
1
49
ps
a Plussa-kor tti Hinta ilman K- g) /k 53 (1, s /p 2,29
kg
1.-
REISSUMIES 235 g 2,85 /kg
4,26-4,59 /kg
1
0
67
79
Vaasan
ps
Flora
Hinta ilman K-Plussa-korttia 1,39 /ps (2,60-2,78 /kg)
ei laktoositon
a Plussa-kor tti Hinta ilman K(3,23 /kg) /rs 29 1, in ja yksit tä
rs
-22%
0
pkt
Valiojäätelö
VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 l ei laktoositon
yks. 1,89 /kpl (6,30 /kg)
2.-
2
89
MAKSAMAKKARAT 300 g 5,00 /kg
2,50 /kg
Valiojogurtti maustetut
Atria
-28%
HK
MARGARIINIT 400 g
maalais, monivilja, rouhe
Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 0,43 /prk (2,15-2,46 /kg)
ps
a Plussa-kor tti Hinta ilman K- g) /k 00 (4, s /p 0,94
VIIPALEET 500-535 g 2,22-2,38 /kg
JOGURTIT 175-200 g 1,25-1,43 /kg
kg
Oululainen
RIISI- JA PERUNAPIIRAKAT 6 kpl 390-420 g
ps
kg
MUNAKOISO
1,19 /kg Espanja
90
ERÄ! Tuore kokonainen
8
95
a Plussa-kor tti Hinta ilman K- /rs (6,73 /kg) 69 2, ja yksit täin
-25%
kg raj. 2 kpl /talous
vakuumissa
raj. 1 erä/ talous
2
99
Saaristomeren Kala
SAVUKIRJOLOHI
2
kpl
3.-
COCA-COLA 4 x 1,5 l
PIZZAT 200 g
0,55 /l myös Zero ja Light
2,95 /kg
0
59
4
kpl
Plussa-kor tti Hinta ilman K- g) /k 0,99 /kpl (4,95
-pack
a -40%
4
89
sis. pantit 1,6 0 raj. 3x4-pack / talous
Uudet reseptit saatavilla K-RuokaPirkasta.
www.k-citymarket.fi
Pirkan parhaat reseptit www.pirkka.fi
VUOSAARI Tyynylaavantie 5, puh. 020 720 5900. MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-18 Kauppiaan sähköposti: marko.kakela@citymarket.fi Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 23%).