7 39 1 99 0
Oikein maukasta joulua!
Olemme mukana Suomalaisessa Joulussa!
90
Palvelemme pe 24.12. klo 7–12, la-su 25.–26.12. suljettu.
5
Heimon Kala Savukirjolohifilee 700 g (11,29/kg)
Valio Gefilus erikoismehut 1l
29
/kg
HK Viljajuhlakinkku potkallinen tuoresuolattu n. 7 kg/kpl
Danone Activia jogurtit 2 kpl/pkt 250 g (3,96/kg)
Suomalainen
Hinnat voimassa COLUMBUKSEN S-marketissa 24.12. asti ellei toisin mainita. l
8
90
Hinta voimassa ke–pe 22.–24.12.
/kg
Heimon Kala/Hätälä
Norjalainen lohifilee pakattu n. 0,8–1,4 kg/pkt 2/talous
945
2
49
Hinta voimassa ke–pe 22.–24.12.
Paulig Juhla Mokka kahvi 500 g (4,98/kg) 2/talous
6 Suomalainen
Apetit Graavi- tai Kylmäsavukirjolohifileesiivut 150 g (17,67/kg)
/kg
Heimon Kala
Kirjolohenmäti
2 79 2 96 8 1 25
Boy Sillit 275–550 g (8,18–4,09/kg)
39
Vaasan Joululimppu viipaloitu tumma tai vaalea 500 g (2,78/kg)
90
/kg
Portti Kalkkunan fileerulla pakaste alkuperämaa Saksa 1,2 kg (7,88/kg)
1 65 2
29
59
HK Viljajuhlakinkku luuton, tuoresuolattu n. 5,5–7 kg/kpl
Palvelutorilta 22.–24.12. l
0
89
Espanjalainen Klementiinipussi 1 kg
1
29
/kg
Ranskalainen Red Delicious omena
Atria Rosolli 550 g (5,07/kg)
Koff III-olut 24 tlk 7,92 l (1,94/l) (sis. pantit 3,60) 2/talous
Palvelemme ma–to 7–21, pe 24.12. klo 7–12, la-su 25.–26.12. suljettu. S-market Columbus, Vuotie 45, 00980 Hki, p. 010 76 61100 BONUS JOPA 5 %
Hinta voimassa 23.6. alkaen
MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 %
smarkethokelanto.fi
HOK-ELANTO.FI
Yli 1000 silmälasia lähtee Vuosaaresta Sri Lankaan! 195x65x16
Intiaan Sri Lankan Ratnapuraan rakennettava silmäklinikka valmistuu huhtikuussa 2011 suomalaisten Lions klubien ja Suomen valtion sekä Sri Lankan Lions klubien ja Lionien kansainvälisen säätiön LCIF:n yhteishankkeena. Lionsit ympäri maailmaa keräävät ja lähettävät käytettyjä silmälaseja jaettavaksi Sri Lankassa. Vuosaareen lions -naiset olivat iloisia paketessaan 1012 kpl silmälaseja Intiaan, jossa niiden tarve on todella suuri. Lämmin kiitos laseja lahjoittaneille vuosaarelaisille! Columbuksen kauppakeskuksen Silmäasema -liikkeeseen voi vielä vuoden loppuun saakka tuoda silmälaseja Lionsin keräyslaatikkoon. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivotaa Lions club Helsinki Soihdut!
English Christmas Carols
For the sixth year Vuotalo celebrated the tradition of English Carol singing under the direction of Amanda Arttio. There was a warm Christmas spirit enjoyed by all. Many mixed-culture families have given feedback that their Christmas starts from this unique Vuosaari event.
Joulun liikenne Jouluaattona ajetaan lauantaiaikataulujen mukaan. Liikenne loppuu lähes kokonaan noin klo 15.30. Lähijunaliikennettä on noin klo 17.30 asti. Ne Helsingin Jouko-linjat, joilla on lauantaisin liikennettä, ajavat jouluaattona normaalien lauantaiaikataulujensa mukaan. Jouluaattona on lisäliikennettä hautausmaille. Hietaniemeen ajetaan Rautatientorilta lisävuoroja bussilinjalla 55X noin klo 10.30 16. Honkanummen hautausmaalle
pääsee Rautatientorilta laiturista 10 linjalla 732. Linjalla 732B on lisävuoroja.Helsingin sisäisessä liikenteessä noudatetaan joulupäivänä sunnuntaiaikatauluja. Tapaninpäivänä on sunnuntailiikenne. Aamuyön bussit eivät liikennöi jouluviikonloppuna. Helsingin seudun joukkoliikenteestä saa tietoa Liikenneinfosta, puh. 0100 111, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä klo 9 - 17.
Vuoden vuosaarelainen jo 19. kerran
Vuoden vuosaarelainen -palkinto ja kunniamaininnat jaettiin Vuotalon kahvila Pokkarissa pidetyssä tilaisuudessa viime keskiviikkona. Vuosaari-Säätiö jakoi palkinnot jo 19. kerran. Vuoden vuosaarelaiseksi 2010 valittiin Eero Hildén (keskellä). Kunniamaininnalla palkittiin Pasi Heikkilä (toinen vasemmalta) ja Matti Tikkanen (toinen oikealta), sekä Matti Lipponen (oikealla). Kunniakirjat jakoi Säätiön pj. Matti Suomela (vasemmalla). Enemmän tilaisuudesta ja palkintojenjakoperusteista sivulla 5.
4
Vuosaari
Lahjatoiveita
Olivatko lapsuuden kesät lämpimämpiä ja talvet kylmempiä? Ainakin minusta lapsuuden eli 60-luvun talvet täällä olivat juuri tällaisia: Kylmiä ja runsaslumisia kuten nyt. Muistan, kuinka talviaamujen hämärissä hiihdettiin kouluun, johon kaikki ladut Vuosaaresta johtivat. Heteniityntien koulun seinustat olivat mustanaan Järvisiä ja Lampisia. Käytävillä monojen, huopatossujen ja karvahattujen loputtomat rivistöt. Vieläkö kerroksissa leijailee märän villasukan tuoksu? Voi sitä poloista, jolla ei ollut suksia tai ne olivat unohtuneet kotiin: Koulun remmisuksilla hiihtäville irvailivat kaikki. Hiihtokilpailuja oli lähes joka viikko, koulussa tai sitten useimmiten Viikinkien järjestämiä. Kilpaa hiihdettiin räkä huulessa ja veren maku suussa Nordsjön kartanon maisemissa, keskuspuistossa tai Rastilan Kartanon maastossa. Ensikosketuksen Rastilaan sain juuri Helsingin kansakoulujen välisissä hiihtokilpailuissa. Niska kenossa katselin suurta puurakennusta. Piha kuhisi numerolaput rinnuksissa eestaas poukkoilevia lapsia. Tervapadat porisivat opettajien tervatessa vimmatusti oppilaiden suksia. Hengitys höyrysi ja kilpailun jännitys nipisti vatsanpohjaa. Pian joutuisin painelemaan ladulle takaa-ajettuna ja takaa-ajajana kuin vinttikoira! Tästä riemusta 80- ja 90-lukujen lumettomien talvien hiihtotaidottomat ikäluokat ovat jääneet kokonaan paitsi. Tokko niillä oli edes suksia? -Tuo pukki lapsille suksia ja hiihtotaitoa! Luulen, että sosiaalitädit olisivat kieltäneet moiset kisailut liian traumaattisina kokemuksina. Nythän ei saa edes viettää joulujuhlia. Porsaista ei saa laulaa, enkeleistä puhumattakaan. Kuusipuukin on kiikunkaakun. Missä menee ylitsepursuavan miellyttämisen ja tyhmyyden raja? -Tuo pukki meille myös kapallinen tervettä maalaisjärkeä!
Vuosaaren seurakunnan jouluterveyhdys 2010
”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon”
Tommi Vanhanen, Vuosaaren seurakunnan kappalainen. Joulu on suomalaisten suuri juhla. Sitä ei voi olla huomaamatta. Toiset nauttivat jouluvalmisteluista ja aloittavat ne hyvissä ajoin. Toisia koko joulu ahdistaa. Joulua ei vietetä suotta. Sillä on suuri sisältö. Suomalaisen on helppo ymmärtää valon ja pimeän vaihtelu ja vastakohtaisuus. Tulevathan joka vuosi juhannus ja joulu, kesän vihreys ja talven hiljaisuus. Kaiken jouluun liittyvän hössötyksen taustalla on enkelin ainutkertainen ilmoitus kedolla: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä” (Luukkaan evankeliumin 2. luvusta). Vuoden pimeimmällä hetkellä taivaan sanansaattaja kehottaa: ”Älkää pelätkö!” Jumala ei ole unohtanut kansaansa. Hän ei ole kääntänyt selkäänsä meille, vaan on lähettänyt
Poikansa meidän luoksemme. Jeesuksen tulo ihmiseksi on ainutkertainen ja ainutlaatuinen. Sitä korostaa syntymä neitsyestä. Sitä korostaa myös paikka: eläinten sotkuinen suoja matkalaisille oudon kaupungin liepeillä. Myös siihen aikaan oli rikkaita ja mahtavia ihmisiä. Oli niitäkin, jotka ylpeästi ajattelivat omistavansa totuuden Jumalasta. Molemmat Jumala hylkäsi. Jeesus ei syntynyt palatsissa silkkiin kapaloitavaksi. Hänen syntymäänsä ei ilmoitettu uskonnollisille auktoriteeteille, vaan köyhille paimenille öisellä kedolla. Maallinen omaisuus ja kunnia olivat Jeesukselle vieraita alusta loppuun. Jumala tuli ihmiseksi. Hän tuli pieneksi, köyhäksi ja avuttomaksi. Hän tuli kokonaan ihmiseksi. Jeesus on tarkoitettu iloksi jokaiselle ihmiselle kaikkina aikoina. Jumala on tullut ihmiseksi auttaakseen pieniä, köyhiä ja avuttomia. Hän on tullut tuomaan kestävän ilon. Jeesuksen mukanaan tuoma ilo on kestävä siksi, että se ei riipu meistä. Jeesus on tullut ihmiseksi jo kauan ennen syntymäämme. Jumala on varannut meille joulun lahjan etukäteen. Kun meidät kastettiin, tuo lahja ojennettiin meille. Meidät kutsuttiin silloin Jeesuksen seuraajiksi matkalle kohti Jumalan valtakuntaa. Sinne me voimme päästä vain ja ainoastaan pysymällä Jeesuksen seuraajina. Kedolla tapahtui vielä muutakin tuona merkillisenä yönä: taivaallinen sotajoukko ylisti Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Kunnia elämästä kuuluu Jumalalle. Ilman häntä ei olisi
köyhää sen enempää kuin rikastakaan. Jeesuksen syntymä köyhien, pienten ihmisten keskelle todistaa, että jokainen ihminen on Jumalalle rakas ensi hetkestä alkaen. Ihmisten keskinäiset arvojärjestykset ja varallisuuserot ovat Jumalalle merkityksettömiä. Mitä Jumala tahtoo jouluna meille kaikille lahjoittaa, on rauha. Koska Jumala rakastaa jokaista luomaansa ihmistä, hän tahtoo meidät yhteyteensä, eikä anna vajavaisuutemme ja syntiemme estää sitä. Siksi hän lähetti Jeesuksen sovittamaan syntimme. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Johanneksen evankeliumin 3. luvusta). Jeesuksen ansiosta meillä on rauha Jumalan kanssa. Jumalan valtakunnassa meillä on rauha myös muiden ihmisten kanssa. Kristittyinä meidän tehtävämme ja etuoikeutemme on jo nyt rakentaa rauhaa ihmisten välille, antaa esimakua siitä rauhasta, joka Jumalan valtakunnassa vallitsee. Siksi joulu on rauhan juhla. Entä mitä tekivät paimenet iloisen uutisen saatuaan? He lähtivät kiireesti katsomaan Jumalan ihmettä, ottamaan sen omakseen. Ja kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. Iloiten he saivat palata arkeensa muuttuneina miehinä, Jumalan armon osakseen saaneina. Kunpa jokainen ihminen löytäisi sydämeensä saman ilon ja rauhan. Antakoon hyvä Jumala siihen apunsa! Siunattua joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi! Vuosaaren seurakunta Tommi Vanhanen
60-luvun puolivälissä, ennen urheilukenttää, pohjoisen ostarin viereinen Kangaslampi toimi myös tämän lähiön suosittuna luistinratana. Taisi sinne lampeen joku traktorikin molskahtaa? Ostarin parkkipaikka oli aina mustanaan väkeä, kun Viikingit järjesti uudenvuoden ilotulituksen. Suositut olivat myös urheilukentän ympäristössä järjestetyt Puistohiihdot. En muista monestiko niitä järjestettiin, mutta mukana olivat aina Suomen huiput: Laurilat, Tiaiset, Siitoset ja muut. Vihainen lukija toivoi kirjeessään, että kirjoittakaa nyt sinne lehteen oikein ruma sana Vuosaaren katujen auraamattomuudesta. -Joudun kahlaamaan kulkusia myöten hangessa naapurin rollaattorimummojen kauppa-asioilla. -Viikko on jo kulunut itsenäisyyspäivän lumimyräkästä, eikä aura-autoja näy eikä kuulu, vuodatti kirjoittaja. -No tässä se tulee: Ruma sana! Kirjoittaja on oikeassa, ei niitä katuja ole pahemmin aurattu. Mutta ongelma on sama kaikkialla kaupungissa, murhe on tasapuolisesti köyhän niin kuin rikkahan. Sitä ne leudot talvet taas tekivät: Aurakalustoa ja -miehistöä vähennettiin ja nyt on hätä eli lumi kädessä. Vuosikymmenet viikottain Vuosaaren talvisia katuja lehtikuormien kanssa kamppailleena tiedän myös, että eri kaduilla voi olla eroja. Tässä huonoiten hoidettujen katujen Top 3: 1. Vedenottamontie. 2. Harustie. 3. Isonmastontie. Onnittelut, ei kun valittelut näiden katujen varrella asuville! -No, nyt kuulen, että Ulappasaarentien Ulla, Rastilantien Raimo ja Leikosaarentien Leksa luulivat myös pääsevänsä palkinnoille. Ehkä ensi vuonna sitten. -Pukki, tuo meille myös pari auraustraktoria lisää! Jouluna en laita kelloa ranteeseen. Herään vaikka yöllä jääkaapille ja popsin kinkkua ja herkkua mahaan jos siltä tuntuu. Nautin glögiä sopivasti, röyhyyttelen ehkä sikarinkin. Vedän verkkarit ja villasukat jalkaan, rötkötän sohvalla hyvää kirjaa lukien, leffaa katsellen ja joululauluja kuunnellen. Kissa kuorsatkoon mahani päällä, muori uinukoon kainalossani. Jos oikein ähkyttää, teen lenkin vaikka yöllä, parta huurussa tähtitaivasta ihmetellen. Pommi- ja onnettomuusuutisia en katsele. Onneksi on joulu. Edes kerran vuodessa. -Rauhallista Joulua! Eero Honkanen päätoimittaja
Hiihtokisat urheilukentällä joskus 70-luvulla.
5
Vuosaari
Eero Hildénistä jo 19. Vuoden vuosaarelainen Vuosaari-Säätiö valitsi ensimmäisen kerran Vuoden vuosaarelaisen jo vuonna 1992. Tänä vuonna olis siis jo 19. kerta, kun tuo tunnustus ja kunniamaininnat jaettiin. Säännöissä edellytetään, että henkilöt tai yhteisöt, joille kunnianosoitukset myönnetään, ovat toimineet ansiokkaasti Vuosaaren ja vuosaarelaisten hyväksi tai lisänneet Vuosaaren tunnettuutta. Valintaperusteina ovat olleet mm. ansiokas toiminta eri järjestöissä ja yhdistyksissä urheilu-, liikunta- ja taideharrastusten parissa, kansalaisliikkeissä tai elinkeinoelämässä. Uutena muotona ovat tulleet Vuosaarta ja sen asukkaita kuvaavat historiateokset, totesi palkintoja jakanut Vuosaari-Säätiön pj. Matti Suomela. Tässä tiivistelmä Suomelan palkintojenjakotilaisuudessa pitämästä puheesta:
Vuoden vuosaarelainen Eero Hildén
Tänä vuonna Vuosaari-Säätiö on valinnut Vuoden vuosaarelaiseksi Eero Hildénin. Eero on osallistunut monin tavoin ansiokkaasti Vuosaaren ja vuosaarelaisten hyväksi tehtävään toimintaan. Vuosaari-Seuran johtokunnassa Eero on ollut yhteensä 6 vuotta. Tästä ajasta hän on ollut viimeiset kaksi vuotta seuran puheenjohtaja ja sitä ennen varapuheenjohtaja ja sihteeri. Kuten kaikissa tällaisissa seuroissa puheenjohtajan tehtävä on varsin vaativa. Vaikka puheenjohtajalla on tukenaan johtokunta ja erilaiset toimintaryhmät, vastuu seuran toiminnasta ja sen kehittämisestä lepää puheenjohtajan harteilla. Eero on toiminut myös seuran kulttuuritoimikunnan vetäjänä, joten hänen toimintakenttänsä on ollut varsin monipuolinen. Eeron ansiot järjestötehtävissä eivät rajoitu vain Vuosaari-Seuraan. Ta idemaa lau sh a r ra st u k s e n s a puitteissa hän on osallistunut ItäHelsingin Taideseuran toimintaan ja ollut 3 vuotta seuran puheenjohtaja. Hän oli myös perustamassa Vuosaaren Sydänyhdistystä ja on toiminut yhdistyksen sihteerinä. Vuosaaren kaupunkipolkujen suunnittelussa ja toteuttamisessa hän on ollut alusta lähtien aktiivisesti mukana Eero on kirjoittanut Vuosaarilehteen Vuosaaren historiaan liittyviä artikkeleita. Aiheena on ollut mm. Ensimmäisen maailmansodan tykkitiet Vuosaaressa. Onpa hänessä arkeologinkin taipumuksia. Eero on paikallistanut löytämänsä tiilien polttouunin jäännösten perusteella Vuosaaressa 1700-luvun puolivälissä perustetun tiilitehtaan sijainnin. Tehdas
on sijainnut Uutelan kanavan tyvessä. Museovirasto on vahvistanut löydön aitouden. Tiilitehtaalta on myyty tiiliä muun muassa Västerkullan kartanoon ja myös Suomenlinnan rakennustöihin. Myös teatteri on ollut Eeron sydäntä lähellä. Hän on alusta alkaen osallistunut Vuosaaren kesäteatterin toimintaan ja näytellyt useana vuonna kesäteatterin esityksissä. Onpa hän kirjoittanut teatteria varten pari näytelmääkin, joista toinen liittyy Rastilan kartanon omistajan Albert de Brucen elämänvaiheisiin. Tänä syksynä hän osallistui Hyötyhikinimisen talkootöitä esittelevän televisio-ohjelman tekoon. Sen yhteydessä rakennettiin hyvää vuosaarelaista perinnettä noudattaen talkoilla Vuosaaren Sjökullan torpan viereen katsomo lastenteatteria varten. Ohjelma esitetään TV2:ssa 23.12.2010 klo 19.20. Tänä vuonna hänen toimintapiirinsä laajeni entisestään, kun hänet valittiin ns. Haavi-hankkeen tukiryhmän puheenjohtajaksi. Haavi- hanke pyrkii auttamaan ja kouluttamaan Itä-Helsingissä asuvia syrjäytymisvaarassa olevia ja muita nuoria niin, että he pääsisivät sijoittumaan työelämään. Vuosaari-Säätiö on myös mukana hankkeessa, jonka piiriin kuuluu myös Vuosaari. Edellä esitetyn perusteella Vuosaari-Säätiö katsoi Eeron pitkäaikaisen Vuosaaren ja vuosaarelaisten hyväksi tekemän työn antavan hyvät perusteet hänen nimeämisekseen Vuoden 2010 vuosaarelaiseksi. Eero Hildén totesi kiitospuheesaan, että järjestö- ja yhdistystyö on aina tiimityötä. -Ympärillä minulla on ollut upea tiimi, totesi Hildén.
Palkitsijat ja palkitut vasemmalta: Vuosaari-Säätiön miehet Matti Kanerva, Matti Suomela ja Kalevi Nordman, palkitut Pasi Heikkilä, Matti Tikkanen, Matti Lipponen ja Eero Hildén.
Kunniamaininnat Vuosaari-Säätiö on tänä vuonna päättänyt myöntää kolme kunniamainintaa. Ne saavat vuosaarelaiset tutkija, filosofian maisteri Matti Lipponen, luonnonmaantieteen professori Matti Tikkanen ja yliopiston opettaja, geologi Pasi Heikkilä.
Matti Lipponen
Matti Lipponen on kirjoittanut tänä vuonna julkaistun teoksen ”Rastböle – maiseman historiaa Vuosaaressa”. Kirjan esipuheessa Matti Lipponen kertoo, että hänen tutkijan mielenkiintonsa Rastilan kartanon historiaan virisi, kun hän oli mukana Vuosaari-Seuran kaupunkipolkutyöryhmässä suunnittelemassa ja toteuttamassa Rastilan ja Meri-Rastilan kaupunkipolkuja. Matti Lipponen asui välillä muualla, mutta palasi takaisin Vuosaareen kymmenkunta vuotta sitten. Tutustuessaan paluumuuttajana uudelleen Vuosaareen ja osallistuessaan kaupunkipolkutyöryhmän työhön hän totesi, että Rastilan kartanon alueen historiasta oli varsin niukasti tietoja, vaikka kartanon merkitys alueen kehitykses-
sä oli huomattava. Usean vuoden tutkimustyön tuloksena syntyi Rastilan kartanon historiaa, sen omistajien ja asukkaiden elämää kuvaava teos. Se sisältää tietoja Rastilan kartanon ja sen omistajien ja asukkaiden osin dramaattisistakin vaiheista 1500-luvulta lähtien aina 1950-luvulle. Kirjassa kuvataan myös ajanjakson yhteiskunnallista kehitystä ja kerrotaan myös Vuosaaren muiden maatilojen historiasta. Se on tutkimus keskiaikaisen kylän muodostumisesta Rassbölen ratsutilaksi ja säterikartanoksi 1600-luvulla sekä edelleen Rastbölen huvilamaiseksi kartanoksi 1800-luvulla. Vaikka pääosassa ovat ihmiset, teos kuvaa myös Rastbölen kartanon eli nykyisen Rastilan kartanon ympäristön ja maiseman muuttumista aina 1950-luvun alkuun asti, jolloin Helsinki osti sen ja toiminta maatilana päättyi. Vaikka osia Rastilan historiasta on julkaistu aikaisemmin, kokoaa nykyinen teos Rastilan tunnetun historian yksiin kansiin.. Kirja karttoineen ja kuvineen on varsin mielenkiintoista luettavaa ja täydentää vuonna 2005 julkaistua Vuosaari-kirjaa ja ansaitsee paikkansa vuosaarelaisten kirjahyllyissä. Edellä esitetyillä perusteilla Vuosaari-Säätiö on päättänyt myöntää filosofian maisteri Matti Lipposelle kunniamaininnan. -Kijoittaminen oli hauska projekti. -Toivottavasti teksti ei ole kuivaa. -Toivon, että tekijän innostus välittyy lukijalle, totesi Matti Lipponen kiittäessään kunniamaininnasta.
Matti Tikkanen ja Pasi Heikkilä
Sakarat toivat jouluisen tuulahduksen laulujensa kera tilaisuuteen.
Koko Mustavuoren upea ulkoiluja virkistysalue on vuosaarelaisille ja lähialueiden asukkaille varsin tärkeä. Sen säilymiseksi virkistyskohteena on monien vuosien ajan tehty täällä Vuosaaressa töitä. Eri vaiheissa annettujen lausuntojen lisäksi on pyritty myös henkilökohtaisilla kontakteilla saamaan päättäjät vakuuttuneiksi Mustavuoren arvosta asukkaille ja välttämättömyydestä säilyttää alue rakentamattomana. Tällä hetkellä
tilanne on jäädytetty nykyiselleen, mutta tulevaisuutta varten tarvitaan lisää perusteluja alueen säilyttämiseksi virkistys- ja ulkoilualueena. Tutkijaryhmä Matti Tikkanen ja Pasi Heikkilä ovat tuoneet merkittävän lisän näihin perusteluihin. Vapaa-aikanaan he ovat tutkineet Mustavuoren luontokokonaisuutta ja todenneet, että alueella on poikkeuksellisen runsaasti erilaisia elottoman ja elävän luonnon kohteita, joiden tuominen kaupunkilaisten tietoisuuteen auttaisi ymmärtämään myös kaupungissa olevan luonnon ilmiöitä ja historiaa. Jotta näihin kohteisiin pystyisivät myös tavalliset vuosaarelaiset tutustumaan, Tikkanen ja Heikkilä ovat laatineet suunnitelman polusta, jota kulkemalla voi tutustua 24 Mustavuoren luontoa ja geologiaa esittelevään kohteeseen. Vaikka Mustavuoren aluetta jo nykyisinkin käytetään runsaasti monipuolisena opetuskohteena, toisi polku mielenkiintoiset paikat helpommin saavutettaviksi ja tunnistettaviksi. Paitsi kouluille Tikkasen ja Heikkilän kuvaamat luontokohteet tarjoaisivat myös yliopistoille opetus- ja tutkimuskohteita. Luontopolun lisäksi he ovat suunnitelleet alueelle myös ulkoilureittejä. Kartta polkujen reiteistä ja luontokohteiden selostukset voi tutustua nettisivuilta www.vuosaari.fi. Mustavuoren säilymisen kannalta olisi nyt tärkeää, että polut rakennetaan ja kohteet varustetaan opastustauluilla. Tikkanen ja Heikkilä ovat jo olleet asian tiimoilta yhteydessä Helsingin kaupunkiin. Edellä esitetyt asiat ovat olleet perusteena, kun Vuosaari-Säätiö on päättänyt antaa kummallekin heistä kunniamaininnat. Kiitospuheessaan Matti Tikkanen ja Pasi Heikkilä kertoivat, että polkuhanke ei ole edennyt kovin nopeasti kaupungin rattaissa. -Nyt asioihin on kuullemma tulossa vauhtia ja odotamme innolla suunnitelman toteutumista. Palkintojenjakotilaisuuteen toi tuulahduksen joulutunnelmaa Sakarat -laulupelimannien pirteä musiikkiryhmä lauluineen.
6
Vuosaari
Lukijalta Lisää tietoa kotitalousvähennyksistä Lehdessänne no 42 (1.12.2010) oli kirjoitettu erittäin laajasti ja monipuolisesti kotitalousvähennyksestä, mutta mielestäni siitä puuttui varsin tärkeä ja oleellinen perustieto, nimittäin se, että henkilö on oikeutettu vähennykseen, jos hänen verotettavat eläketulonsa (siis kuten artikkelissa mainittiin etupäässä seniorit!) ylittävät kaikkien hyväksyttyjen vähennysten jälkeen 15.200,- euroa. Kotitalousvähennys tehdään vain valtion tuloverosta, ei siis kunnallisverosta. Esimerkki: Jos henkilölle jää verotettavaa tuloa 18.000,- euroa, siitä joutuu maksamaan valtioveroa taulukon mukaan 190,- euroa, josta vielä vähennetään kotitalousvähennyksen omavastuu 100,- euroa, niin vähennys jonka henkilö voi hyödyntää on vain 90,- euroa vuodessa. Uskoisin, että meissä senioreissa, vallankin suurten ikäluokkien yksin elävissä naishenkilöissä on paljon pienituloisia, jotka saavat joko pelkästään kansaneläkettä tai erittäin pientä työeläkettä, joilta näin ollen kotitalousvähennys
Erehdyskö?
Hyvä kanssaeläjä, joka epähuomiossa otit sinisen muovikassini Citymarketin kassalla 16.12. klo 18 maissa, voisitko ystävällisesti palauttaa kassin sisältöineen Citymarketin infopisteeseen. Sattuuhan sitä. Jos kassi taas joutui harkitusti
jää saamatta. Naisten keskimääräinen bruttoeläke lienee noin 1.200,- euron paikkeilla, joten näillä ei ylletä tuohon taulukon (15.200,- euron) alarajaan! Vähennys kohteleekin kansalaisia näin eriarvoisesti, kun useimmiten juuri pientä eläkettä saavat henkilöt tarvitsisivat sitä kaikkein kipeimmin. Olisikin erittäin mielenkiintoista kuulla, kuinka moni vanhus on tietämättään erehtynyt tilaamaan sellaista kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvaa työtä, mutta ei olekaan oikeutettu sitä hyödyntämään, kun ei työtä tilatessaan tiedä mainitsemastani tuloverorajasta mitään. Näin vaalien lähestyessä, kansalaiset kyselkää ehdokkailta heidän mielipidettään asiaan, kohteleeko vähennys siis kaikkia eläkkeensaajia tasapuolisesti? Jos nyt itse jostain syystä olen ymmärtänyt vähennyksen täysin väärin, odotan oikaisua kirjoitukseeni, sekä muidenkin senioreiden ajatuksia lisää aiheesta. Nimimerkki; Suurten ikäluokkien tyttönen
sinun mukaasi, pyytäisin sinua miettimään vielä kerran. Saalis ei ollut kovin kaksinen arvoltaan: pullo parafiiniöljyä, jonka hankin käsitelläkseni rosollin pilkkomisessa käyttämäni puisen leikkuuastian, 200 g sirtuunahappoa astianpesukoneen, pyykkikoneen
Kiitos kuusesta!
Berliinistä Lontooseen
Kiitos rakennusliike Lemminkäiselle, kun se laittoi kauniin kuusen meidän vuosaarelaisten iloksi nostokurjen nokkaan Kahvikorttelin työmaalle. Siinä on yhteistä kuusta niillekin, joilla ei ole omaan varaa! t. Ripa
Hieno konsertti!
Lauantaina 18.12.2010 pidettiin joulukonsertti, laulajana oli Merja Vartia sekä pianossa Anemone Tsurkka. Väkeä oli ihan kiitettävästi jotenka se onnistui, oli tuttuja siskoni lauluja sekä muutama tuntematon laulu. Vuosaaren kirkkossa on hieno akustiikka, siellä olen ollut muutamissa konserteissa joten tiedän mitä sanon. Oli hauska kuunnella. Itse en näe, en voi sanoa että oli kiva nähdä, mutta yleisö nautti. Oli siellä entinen laulunopettajakin, penkkirivissä istui Taru Val-
jakka sekä Merjan ystäviä kiitettävän paljon. Menkäämme pianistiin, kun hän alkoi soittamaan tiesi mitä oli tulossa. Pianisti ja laulaja olivat kuin yhtä jota nautti kuunella. Sormet taiteilivat sävelmiä, kun pianoa hallitsee saa tälläistä jälkeä! Ihanaa soivaa musiikkia isolla MUSIIKKIA. Jotenka paljon kiitoksia, konsertti oli onnistunut. Toivottavasti pian lisää tälläistä. Seppo Kytölaakso
ja kahvinkeittimen jouluhuoltoon, ylipainoisen pienikokoisen naisen juuri lyhennetyt uudet kesäiset pellavahuosut kohta alkavalle ulkomaanmatkalle ja kaksi kirjaston kirjaa. Meille molemmille tulisi parempi joulumieli, jos palauttaisit kassin cittarin infoon. Tai
jos edes palauttaisit kirjat kirjastoon. Se Janssonin kirja on pikalaina ja se pitäisi palauttaa viikon sisällä. Siellä on palautusautomaatti ihan vastapäätä sisäänkäyntiä, joten voit palauttaa kirjat hyvin huomaamattomasti. Kristiina Koskiluoma
Meri-Rastilan kaavaluonnos manipuloiva
Viime osayleiskaavaluonnoksessa palikat on taas sommiteltu uusiin asentoihin. Suunnitelma sinänsä on ihan laadukas, se vain sijaitsee väärässä paikassa Se osoittaa kuinka vaativassa maastossa on hankalaa saada pihat ja parvekkeet väännettyä edes länteen. On oikeastaan harhaanjohtavaa puhua Meri-Rastilan länsirannasta kun suuri osa alueesta, erityisesti pohjoisosa, viettää jyrkästi luoteeseen. Ottamatta kantaa kaavoittajien bonuksiin, virastolla näyttää riittävän rahaa palkata viherkonsultteja jopa kaksin kappalein. On aika erikoista, että jo osayleiskaavavaiheessa esitetään alueen puistosuunnitelmat lähes toteutuspiirustusten tarkkuudella. Penkit, laiturit sun muut pitkospuut voisi rakentaa esitettyjen kuvien perusteella. Tosin valokuvat olisi voinut ottaa mistä metsästä tahansa, ne eivät mitenkään identifoidu MeriRastilastaan. Kuvat näyttävät enemmän kiinteistövälittäjän kuin arkkitehdin tekemiltä, ja myyntikuviahan ne ovatkin. Tarkoitus on markkinoida suunnitelma hyväuskoisille asukkaille ja kiireisille lautakunnan jäsenille.
Ainoa viistokuvamanipulaatio on esitetty (sattumalta?) sellaisesta kulmasta josta näyttää ikään kuin koko muu Meri-Rastila olisi pelkkää metsää. Kuitenkin keskiosa ja eteläranta on jo rakennettu. ”Havainnekuvan” mukaan korttelialueilta tai teiden kohdalta ei tarvitse kaataa yhtään puuta. Illustraatiokartta on rajattu niin että suhdetta muuhun metroaseman ympäristöön ei pysty hahmottamaan. Metsä on sen sijaan saatu täyttämään puolet kartasta. Meri-Rastila metsä on kuitenkin jo alun perin huomattavasti pienempi kuin Uutela tai Mustavuori. Päästäkseen sienimetsään tai hiihtolenkille Rastilan asukkaiden täytyy mennä kilometrien päähän em. alueille, ja sehän tapahtuu yleisesti bensakäyttöisellä ajoneuvolla. Rakennukset ja korttelit on esitetty vain mustina suorakaiteina, mitään piha- tai katunäkymiä ei aineistosta löydy. Alueleikkauksiakaan ei ole tehty, vaikka kyse on Suomen oloissa vuorelle rakentamisesta. Kortteleista ei ollut kerrosaloja ja kerroskorkeuksia sai etsiä suurennuslasilla. Kuitenkin yksi ”komea” elementti suunntelmasta löytyy, tien
WHITE CHRISTMAS
varteen meluesteeksi sijoitettu ilmeisesti toimisto- tai sivukäytävätaloksi ajateltu poimutettu pitkänomainen rakennus. Se toimisi kyllä melumuurina aivan hyvin myös pelkälle metsäalueelle vaikkei muuta rakennettaisikaan. Luonnoksessa oli joku ihan suunnittelukukkanenkin. Alimmaksi sillankorvaan sijoitetusta korttelista korkeusero ostoskeskukseen tai metrolle on 20 metriä. Portaat ovat raskaat tervejalkaisellekin saati rollaattorimummoille tai muuten liikuntarajoitteisille. Vaihtoehtona on serpentiinitie, silloin matka kuitenkin moninkertaistuu. Ehdotan hiihtohissiä. Rastila ei ole mikään kirkonkylä vaan Vuosaaren ”kaupungin” toinen keskusta. Aseman ja ostoskeskuksen ympäristöön voi rakentaa hyvin tiiviistikin, jos laajemmat yhtenäiset luontoalueet säilyvät vieressä. Pari kohtuullista torniakin sopisi radan varteen maamerkiksi ja Vuosaaren kaupungin portiksi. Ja mitä tekee asuntovaunujen parkkipaikka metroaseman vieressä? Seppo Honkanen, Vuosaari ram.ses@hotmail.fi
Milloin saa ruveta meluamaan?
Saako esim. paaluttamisen aloittaa aamulla klo 7, kuten metron huoltoraidetyömaalla tehdään? Vai klo 8? Saanko vuokranalennusta? Kysyy: Nuorisosäätiön asunnoissa asuva vuorotyöläinen
Unelmoin valkeasta joulusta – laulu radiossa on jotenkin ironinen tällä hetkellä, jolloin koko Eurooppa kamppailee lumen tuomien ongelmien kanssa. Saa nähdä, pääsemmekö Lontooseen tiistaina, sillä tänne ja sinne on luvassa aika vaikeita säitä. Tänään sunnuntaina kaikki Lontoon lennot ovat peruutetut lumen takia. Seuraava joululauluhitti voisi olla: Painajaisuni: lunta jouluna ja ongelmat liikenteessä. Tässä tilanteessa röyhistelemme rintaamme: Suomessa kyllä lennetään ja kaikki toimii talvellakin! Pitäisi siis aloittaa snowhown tuonti tännekin mokomille kehitysalueille, jossa ei osata toimia talven tullen! Onneksi meillä on ollut tarpeeksi vaatetta mukana selviytyäksemme näissä oudoissa olosuhteissa. Suomalainen ei koskaan matkusta liian kevyellä varustuksella. Kaiken lisäksi valkea talvi on tosi kaunis myös Berliinissä. Olemme ihailleet sitä ja viettäneet ”läksiäisiä” joka toinen ilta. Tavallaan haikeaa jättää tämä lähes täydellisesti toimiva yhteiskunta ja ylenpalttinen kulttuuritarjonta, toisaalta odotamme innolla pääsyä angloamerikkalaiseen yhteisöön, jossa sosiaalinen kanssakäyminen on hivenen helpompaa ja rennompaa kuin missään. Toivotamme kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Me siirrymme juhlistamaan niitä Lontooseen, kunhan lentokentän tilanne sen sallii. Juha ja Tiina Helansuo
Yöllinen hiippailija
13.12. Satamasaarentie 1, klo. 2:20. Havahduimme vaimoni kanssa vaimeaan ovikellon soittoon. Avasin asunnon oven ja kohtasin rappukäytävässä ulkomaalaisittain puhuvan, parrakkaan, noin kolmikymppisen miehen joka sanoi ”Sori. Et sinä” ja jatkoi matkaansa ylempään kerrokseen. Sama toistui ainakin yhden asunnonoven kanssa. Ovikelloa soitettiin ja selitys avaajalle oli sama: pahoiteltiin väärin valittua kerrosta. Tyyppi poistui jossain vaiheessa rapusta ja jatkoi kummallista päivystämistä Satamasaarentie 1:n edessä ja aina välillä myös Kallvikintien jalkakäytävillä. Miehen kadottua näköpiiristä Lokitielle päin, palasin nukkumaan. Havahduin kuitenkin pian uusiin ääniin rapussamme. Syöksyin avaamaan asuntomme oven, jol-
loin joku poistui kiireen vilkkaa rapun ovesta ulos. Menin perään ja näin saman miehen selän katoavan Kallvikintielle päin. Hetken kuluttua sama tyyppi oli taas(!) alaovea koettamassa. Ei tosin millään työkalulla, vaan ihan kahvasta nykien. Tämän jälkeen hän poistui jonnekin. Olin tässä vaiheessa soittanut poliisille jo kahteen kertaan. Poliisit kiersivät lähiympäristöä, mutta eivät tavoittaneet tyyppiä. Mies suoritti rapussa ilmiselvästi jonkinlaista ”tunnustelua”. Missä asunnossa ei olla kotona tms. Olkaapa siis valppaina Satamasaarentien ympäristössä! Pidetään yhdessä huoli, etteivät mitkään epämääräiset hiipparit tee mitään kyseenalaista rappukäytävissämme saati asunnoissamme! Nimim. Naapurustovahti
Vuosaari
7
8
Vuosaari
Nouseeko Vuosaaren keskustaan monitoimihalli?
Vuosaaren Lions Clubilta lahjoitus lapsipeheille Vuosaaren keskusta-alueelle kaavailtuja rakennuskohteita. Keskellä Vuotalo ja Columbus. Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-projekti kokoontuivat 30.11. yhteiseen kokoukseen urheilutalolle. Illan aikana käytiin taas läpi Vuosaaren ajankohtaisia ja tulevia asioita. Puheenjohtajana toimi Seppo Tirkkonen ja sihteerinä Matti Suomela. Ilkka Laine esitti Vuosaari-projektin toimintasuunnitelman vuosiksi 2011 – 2013 ja antoi katsauksen kaavoitustilanteesta.
Vuosaaren keskusta-alue: Vuosaaren Lions Clubin lahjoittamat lahjakortit jaetaan Vuosaaren seurakunnan diakoniatyön kautta niitä tarvitseville vuosaarelaisille lapsiperheille. Vasemmalla Vuosaaren leijonien sihteeri Markku Pulkkanen, klubin presidentti Olli Aaltonen ja seurakunnan diakoniatyöstä vastaava pappi Arto Huhdanmäki. Vuosaaren Lions Club lahjoitti vuosaarelaisten varattomien lapsiperheiden joululahjoihin 10 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Ne välitetään valittuihin kohteisiin Vuosaaren seurakunnan diakoniatyön kautta. Lisäksi klubi lahjoitti 500 euron arvoisen lahjakortin vuosaarelaisille veteraaneille ja lotille. -Varat ovat peräisin Vuosaaren Citymarketin pullonpalautusautomaatin vieressä olevista keräyslippaista. -Keväällä koululaiset saavat stipendien muodossa osan
keräystuloista, kertoi Vuosaaren leijonien presidentti Olli Aaltonen. -Nyt tämä lahjoitus tehdään seurakunnan kautta, sillä heillä on tiedot avustusten tarvitsijoista ja hyvät kanavat lahjojen perille menoon, totesi puolestaan leijonien sihteeri Markku Pulkkanen. Lahjoituksen otti kiitollisena vastaan seurakunnan diakoatyöstä vastaava pappi Arto Huhdanmäki. -Avuntarvitsijoita tuntuu olevan vuosi vuodelta enenmmän, joten tarpeeseen nämä menevät.
Vuosaarentie 3: Tarkoituksena on edelleen kaavoittaa nykyinen urheilutalon ja Rastiksen pysäköintiä palveleva pysäköintialue asuinrakentamiseen. Kaava edellyttää Vuosaarentiehen tehtävän mutkan. Asukastoimikunta vastusti edelleen korttelin rakentamista ja sen aiheuttamaa Vuosaarentien viereisen pysäköintialueen sekä Vuosaarentien avaran ilmeen menettämistä. Mosaiikkitorin parkkihalli ei nykyisellään korvaa menetettäviä pysäköintipaikkoja. Mosaiikkikortteli: Kaavoituksen suunnittelu käynnistetään konsulttityönä vuonna 2012. Uutena vaihtoehtona YIT on ehdottanut, että Mosaiikkikortteliin rakennettaisiin monitoimiareena ja asuntotorni. Ilkka Laine esitteli hahmotelman ja pyysi asukastoimikunnan alustavaa mielipidettä suunnitelmasta. Asukastoimikunnan enemmistö piti hanketta tervetulleena, keskustatoimintoja monipuolistavana ja tutkimisen arvoisena. Jotta keskustan ilmettä ei pilattaisi, monitoimihallin ja asuntotornin tulisi olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja keskustan ympäristöön sopiva. Asia vaatii vielä perusteellisia selvityksiä.
Meri-Rastilan länsiranta:
Leijonat keräävät varoja hyväntekeväisyyteen erilaisten tempausten avulla, mm. joulukuusia myymällä. -Vuosaaren klubin keräämät tulot menevät lyhentämättöminä paikallisiin hyväntekeväisyyskohteisiin, kuten vanhuksille, veteraaneille, varattomille lapsiperheille ja koululaisten stipendeihin.
Mielipiteitä varten esillä ollut osayleiskaavaluonnos menee kaupunkisuunnittelulautakuntaan helmikuussa ja se on tarkoitus viedä kaupunginvaltuustoon 2012. Luonnos perustuu viheralueiden menettämisen ja rakentamisen kannalta raskaimpaan vaihtoehtoon eli 2 000 asukkaan asuinalueeseen. Alueelle rakennettaisiin noin 80 000 km2. Massoittelu on
vielä hiukan kasvanut aikaisemmin esitetystä. Vuotien varteen voidaan sijoittaa toimisto- ja/tai asuinrakentamista. Kerrosneliömääräarvio sisältää Meri-Rastilan ostarin alueen, johon voisi sijoittaa lisää liike- ja asuinrakentamista. Litorinameren rantakivikon ja Vartiokylänlahden ympäristösuunnittelua tekee konsulttityönä Maisema-arkkitehtitsto Lokki. Asukastoimikunta on yhdessä Vuosaari-Seuran ja Vuosaari-Säätiön kanssa jo aikaisemmin esittänyt mielipiteen, jossa vastustetaan alueen kaavoittamista asuin- ja muuhun rakentamiseen. Mielipiteellä ei ole ollut vaikutusta. Lisäksi todettiin, että Meri-Rastilan länsirannan alue on ainoa Helsingin ranta-alue, jossa on yhtenäinen 1200 metrin pituinen ranta ja jota eivät riko mitkään yksityiset tai muut tontit tai rakennukset. Koko länsirannan alue tulee säilyttää rakentamattomana.
Pohjoisen ostarin alue:
Ostarin tilanne on edelleen suojelukysymyksen ja liiketoiminnan kehittämiseksi tarvittavan lisärakentamisen takia avoin. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty asuinrakentamista tontille ja käyttää näin saatavia tuloja suojelun aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Myös ostarin rakennusten purkamista on omistajien taholta esitetty. Asukastoimikunta piti arkkitehtien Revell ja Castrén suunnitteleman ostoskeskuksen säilyttämistä ja suojelemista tärkeänä. Asukastoimikunta ei pitänyt mahdollisena sijoittaa tontille asuinrakennusta, jolla voitaisiin rahoittaa suojelua. Tarvittavat rahat pitää löytää muualta ja tutkia mahdollisuuksia saada esimerkiksi EU-rahaa suojelun toteuttamiseksi.
Keski-Vuosaaren täydennysrakentaminen:
Hanke on nimetty KSV:ssä KeskiVuosaaren renesanssiksi. Suunnittelun taustamateriaaliksi on tehty asukaskysely, jossa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä mm. eri alueiden merkityksestä ulkoilun ja virkistyksen kannalta. Kyselyyn tuli 900 vastausta ja sen
tulokset esitellään ensi vuoden tammi-helmikuussa. Arkkitehtitoimisto 6 on tehnyt alustavan suunnitelman täydennysrakentamiseksi. Asian tiimoilta järjestetään asukasilta ensi huhtikuussa.
Kallahdenniemi:
Kuningattarenniemen kärkeen suunnitellulle laiturille on myönnetty poikkeamislupa. Luvasta on valitettu ja se odottaa Hallintooikeuden ratkaisua.
Ramsinniemi:
Odottaa vapautuvia resursseja.
työvoima-
Meri-Portin yritysalue:
Meri-Portin yritysalueen kehittäminen tuo lisää rakentamismahdollisuuksia liike- ja toimistorakentamiseen sekä muuhun työpaikkoja tuovaan toimintaan.
Meri-Rastilan renesanssi:
Meri-Rastilan nykyisen alueen täydennysrakentamismahdollisuuksien tutkimiseksi on suunnitteilla vastaavanlainen hanke kuin Keski-Vuosaaressa. Hanke on vielä idea- asteella.
Muut asiat:
Jyrki Lohi kertoi lyhyesti Helsingin suunnitelmista rakentaa monipolttoainelaitoksia kaupungin hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Parhaiten sopivia ovat Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimalaitokset, jossa hiilen osittainen korvaaminen biopolttoaineilla (puulla) on teknisesti helpointa. Vuosaaren maakaasuvoimaloihin biopolttoaine ei sovi, vaan täytyisi rakentaa kokonaan uusi ja paljon tilaa vievä voimalaitos. Lisäksi Vuosaaren satamassa ei ole tilaa eikä sitä ole suunniteltu bulkkitavaran kuljetukseen. Kaupunki onkin lykkäämässä toteutusaikataulua suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi. Pyydettyä selvitystä lumenkaatopaikoista ei ole tehty. Asukastoimikunnan seuraavat kokoukset päätettiin järjestää helmi- ja toukokuussa. KSV järjestää Keski-Vuosaaren renesanssia käsittelevän asukasillan huhtikuussa.
9
Vuosaari
Valimo tanssi ja soi Vuotalossa 4. joulukuuta Vuosaaressa sataa lunta kellon lähestyessä kahta. Samaan aikaan Vuotalon Vuosalissa työryhmä valmistautuu kolmelta alkavaan, Valimon viimeiseen esitykseen. Ovi aukeaa Vuosaliin, ja nuoret istuvat lattialla näytelmän ohjaaja Sofia Kosken seurassa piirissä keskustelemassa torstain esityksistä. Vuosaaren lukion jokavuotisiin perinteisiin ja kurssivalikoimaan kuuluu opiskelijoiden itse suunnittelema esitys, joka esitetään joulukuun alussa Vuotalon Vuosalissa niin lukiolle, samassa rakennuksessa olevalle Tehtaanpuiston yläasteelle kuin muillekin uteliaille. Näin tehtiin tänäkin vuonna: dramaturgi Sofia Kosken ohjaama ja opiskelijoiden itse suunnittelema ja tähdittämä Valimo sai ensiiltansa 2. joulukuuta, jolloin teos esitettiin lukiolle ja ylä-asteelle. Tänään lauantaina 4. joulukuuta oli opiskelijoiden ystävien, perheenjäsenten ja sukulaisten vuoro nauttia Valimosta. Opiskelijat jakavat huvittuneina kulissien takana sattuneita kommelluksia. Tarinoita kuunnellessa tuntuu, että väliverhon takana oli paikoin dramaattisempaa kuin itse lavalla! ”Mä muistan kun mulla meni keijupölyä silmiin yhdessä vaiheessa”, Marjo Degert muistelee ja aiheuttaa naurunremakan nuorten tähtien joukossa. Jännitys leijuu kuitenkin jossain katonrajassa. Koski kertaa opiskelijoiden kanssa kohtausten sujuvaa vaihtuvuutta. ”Kun Nicky [Tuominen] sanoo, että mentiinpä sitä hiljaisiksi, se on teidän isku. Tulette silloin lavalle.” Samaan aikaan Valimon bändi, jota luotsaa Vuosaaren lukion ja Tehtaanpuiston yläasteen musiikinopettaja Allan Saar, virittelee soittimiaan kuntoon. Mutta tässä välissä on kysyttävä Koskelta, millaisena hän itse näkee Valimon? ”Projekti on ollut kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen tutkimusmatka nuorten ajatusmaailmaan, heille tärkeisiin asioihin ja käsityksiin ihmisten välisistä suhteista”, Koski listaa. ”Kun katselee erilaisista lähtökohdista ponkaisevia nuoria tekemässä taidetta, näkee myös itsensä erilaisessa valossa. Koulun omat opettajat taas näkevät opiskelijat varsin toisenlaisessa ympäristössä kuin tavallisesti.” ”Erityisesti tässä projektissa mieleen jäi se, kuinka paljon nuorilla
”Enot” veneessä. Eveliina Vartio (vas.), Sara Loikkanen, Ira Apila ja Emilie Koivuhovi kalastamassa. on sanottavaa ja tarvetta puhua erilaisista asioista”, ohjaaja miettii. ”Nuoret ovat rohkeita kokeilemaan ja oppimaan uusia asioita.” Koski on Teatterikorkeakoulussa ja Stadiassa opiskellut teatteritaiteen maisteri ja freelancer, joka tekee opetustyötä, esityksiä ja soveltavaa draamaa näyttelemisen, kirjoittamisen ja ohjaamisen ohella. Valimo on hänen kolmas ohjaustyönsä Vuosaaren lukiossa, ja kuten aiemmat esitykset, on Valimokin rakennettu divisingmenetelmän avulla. ”Kun aloitimme 6-7 viikkoa sitten Valimon tekemisen, meillä ei ollut valmista tekstiä, vaan teimme sitä teemalähtöisesti jostain lauseesta tai sanasta, ja vasta projektin loppupuolella meillä on käsikirjoitus koossa”, Koski kertoo. Ensi vuonna käytämme ehkä valmista tekstiä helpottamaan tiukkaa aikataulua. Toisaalta divising sopi erinomaisesti 25 opiskelijan ryhmään: kaikki pääsivät osallistumaan yhtä paljon, mikä ehkäisi turhautumista ja oli antoisampaa.” ”Muistutin opiskelijoita usein siitä, että he ovat onnekkaita päästessään työskentelemään tällaisessa tilassa”, Koski hehkuttaa.
Bulbasaur hihassa. Emilie Koivuhovi yrittää päästä mukaan Mine Sofuoglun (vas.), Sara Loikkasen ja Nicky Tuomisen välituntileikkeihin, mutta pelaa kirjaimellisesti väärillä korteilla.
”Vuosalissa on upeat harjoitustilat ja Kulttuurikeskus hoitaa valot sekä äänitekniikan kaupan päälle. Vuotalo on Vuosaaren lukiolle mahtava yhteistyökumppani.” Ohjaaja alkaa käydä kohtauksia läpi opiskelijoiden kanssa. ”Tänään on viimeinen esitys, oikea mestariotto,” Koski kannustaa. ”Mä haluan sen kunniaksi nähdä että te heilutatte lanteitanne kun laulatte!” Myös apulaisohjaaja Milla Käkelällä on hetki aikaa vastailla muutamaan kysymykseen. Syksystä 2009 asti Vuosaaren lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta opettaneelle Käkelälle Valimo on ensimmäinen esitys, jonka tekemisessä hän on ollut mukana kyseisessä oppilaitoksessa. Käkelä kertookin Valimon muuttaneen hänen näkemystään koulunsa opiskelijoista. ”Heissä on melkoista ytyä ja särmää”, hän kehuu. ”Jokainen heistä on kasvanut projektin myötä ihmisenä ja oppinut uutta itsestään, esiintymisestä ja ryhmässä toimimisesta.” ”Opiskelijoiden suuri määrä hankaloitti välillä hallintaa”, apulaisohjaaja muistelee. ”Projektissa käytetty divising-menetelmä yhdistettynä aikapulaan oli melkoinen haaste: materiaalia oli pakko alkaa tuottaa heti alusta alkaen, mikä teki Valimon tekemisestä varsin hektistä. Toisaalta taas kaikki pääsevät osallistumaan yhtä paljon niin suunnitteluun ja näyttelemiseen, eikä kenenkään harteille kasaannu liian suurta taakkaa.” Kiireestä ja paineista huolimatta Käkelä on tyytyväinen lopputulokseen. ”Suuressa ryhmässä tekeminen onnistui hyvin, ja Valimosta tuli täysin opiskelijoiden tekemä projekti, jossa näkyvät ja kuuluvat heille tärkeät aiheet. Voidaankin sanoa, että opiskelijat ottivat teoksen hienolla tavalla omiin nimiinsä – Valimo kasvaa ja kehittyy myös viimeisessä esityksessä näyttelijöiden itsevarmuuden ja
Teksti: Petter Lundberg Kuvat: Jussi Anttonen
kykyjen vahvistuessa. Haastattelun ja pikaisen läpimenon aikana kello on käynyt vinhaa vauhtia – kohta esitys alkaa! Varttia vaille kolme näyttelijät katoavat maskeerattaviksi ja tarkistavat rekvisiitan olevan oikeilla paikoillaan. Katonrajassa liidellyt jännitys laskeutuu lattiatasolle. ”Kyllä vähän jännittää”, Jennifer Appleton myöntää. Lopulta Vuosalin ovet aukenevat ja katsomo alkaa täyttyä ihmisistä. Välillä jonkun opiskelijan kasvot näkyvät verhojen raoista – ovatko omat perheenjäsenet ja kaverit jo katsomossa? Valimon lukuisat, väläyksenomaiset kohtaukset tuovat esiin tavallisesta elämästä kohtauksia, joista löytyy jokaiselle jotakin tuttua. Kalassa olevat miehet pilkkaavat vähän erilaista onkea käyttävää toveriaan, joku ei pääse välitunnilla leikkeihin mukaan koska ei ole nykytrendien tasalla, kolmatta nöyryytetään pilkkaamalla kampausta ja neljäs ei saa koiraa, vaikka kuinka pyytää. Mielenkiintoisesti arkipäivän realismista loikataan myös fantasiamaailmaan seuraamaan Keijumetsän tapahtumia ja Ira Apilan keijutanssia. Myös pettämisen ja eroamisen synnyttämät tunteet tuodaan esille, mutta vakavista aiheista osataan loikata esimerkiksi keskelle kiihkeän jääkiekko-ottelun seuraamista. Ennen kaikkea Valimo on valtava kollaasi ihmiselämän yllättä-
sialaa. Valkokankaalle ilmestyy näytelmän edetessä jalanjälkiä, tekstiä ja milloin mitäkin. Onpa Valimoon päässyt mukaan myös tanssia: jääkiekko-ottelun tauoilla hytkytään Jennifer Lopezin tahtiin, kun taas Janni Salon ja Oona Ylitolosen esittämä koiran ja emännän vauhdikas akrobatiaesitys soi Bow Wowin säestämänä. Adna Mohamed ja Ali Hamid Faiek tuovat puolestaan Valimoon jalkapalloiluesityksen ja beatboxingia. Hieman yli tunnin kestänyt Valimo päättyy lopulta hienoon kohtaukseen, jossa opiskelijat tekevät lumienkeleitä lavalla Anna Könösen soittaessa poikkihuilulla Tauno Marttisen Ilmattaren. Samaan aikaan Anttonen ja Sandberg loihtivat valkokankaalle lumisateen. Raikuvien aplodien jälkeen työryhmä järjestäytyy riviin, ja matemaattisten aineiden opettaja Risto Lehto ja Vuosaaren lukion koulusihteeri Anita Niemi jakavat kaikille osallistujille ruusut kättelyjen kera. ”Kahden kilon siika!” kaikki sanovat muistellen erästä Valimon repliikkiä, ja salamavalo välähtää. Yleisö poistuu salista, ja valimolaiset jäävät kasaamaan tavaroita haikein mielin. Liki kahden kuukauden matka on nyt päättynyt. ”Tuntuu haikealta”, Sara Loikkanen toteaa. Ryhmä kokoontuu lavalle piiriin juttelemaan esityksestä sekä Valimon tekemisestä. Tunnelma on vapautunut, mutta
Nupit kahteentoista. Valimon bändi pistää parastaan – Jennifer Appleton ja Vivian Auvola laulavat, Darek Luja soittaa rumpuja ja Robert Ussik ja Markus Raivisto hoitelevat kitaroinnin. vyydestä, joka hyppii saumattomasti sen ilojen ja surujen välillä. Näytelmä muistuttaakin katsojiaan siitä, että meihin jää ja me jätämme itsestämme ja erilaisia jälkiä aina sydämeen muodostuvista arvista lumienkeleihin asti. Musiikki on Valimossa suuressa osassa, ja opettaja Saaren luotsaama näytelmän bändi eli Arttu Alijoki, Darek Luja, Markus Raivisto ja Robert Ussik soittavatkin komeasti. Valimon aikana kuullaan muun muassa Jonna Tervomaata, The White Stripesia, Jenni Vartiaista, Chisua, Kirkaa ja Hectoria, joita Eveliina Vartio, Enni Kilpeläinen, Jennifer Appleton, Vivian Auvola ja Nicky Tuominen tulkitsevat taitavasti. Bändin kitaristina toimivan Ussikin omat kappaleet Dreaming ja Mirror Eyes ovat osana Valimon musiikkivalikoimaa. Valimon upea lavastus, graafiset materiaalit ja visualisoinnit ovat Vuosaaren lukion kuvaamataidonopettajan Jussi Anttosen ja opiskelija Markus Sandbergin kä-
väsymys paistaa monen kasvoilta. Koski alkaa kehua ryhmäänsä. Äskeinen, Valimon kolmas esitys meni eteenpäin varsin sujuvasti, ja lavalla oli mukavan rento tunnelma. Katsomoon asti näkyi, kuinka nuoret nauttivat esiintymisestä. Myös Anttosella on sanansa sanottavana. ”Teitte todellisen urotyön kun saitte koottua Valimon kasaan,” Anttonen kehuu. ”Kaikki tekivät paljon töitä niin koulussa kuin kotonakin: vuorosanat menivät torstaina ja tänään kuin vettä vaan. Valimo oli melkoinen taikatemppu teiltä!” Janni Salo ehdottaa lopuksi vielä yhteislaulua. Niinpä ryhmä alkaa laulaa Gaudeamus Igituria. ”Musiikinopettajaa ilahduttaa, että osaatte tuon kerrankin ulkoa”, Allan Saar lohkaisee. Näihin juhlaviin sävelmiin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa antoisaksi ja opettavaiseksi osoittautunut Valimo-projekti.
10
Vuosaari
Hiustenpidennykset
Toimitus: Merikorttikuja 6 E 00960 Helsinki Puh: 3212 556 Internetsivut: www.vuosaarilehti.fi Sähköposti: vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi Julkaisija: VuoPress Ky
Ilmestymispäivä: Keskiviikko Ilmoitushinnat: 1,5€/mm+alv. Ilmoitukset, toimitus, jakelu: 3212 556, 040-5538 857 Päätoimittaja: Eero Honkanen 040-5538 857 eero.honkanen@ vuosaarilehti.fi Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki
11
Vuosaari
Tervehdys vuosaarelaisille Vuosaari on Helsingin suurin kaupunginosa pinta-alaltaan ja pian väkimäärältäänkin. (35 826 as. 1.1.2010). Vuosaari siirtyi Helsingin maalaiskunnalta kaupungille 1966. Saaren asukasrakenne on melko poikkeuksellista, sillä siirron jälkeen alkanut muuttoliike mullisti hetkessä asukasrakenteen ja toi tänne myös teknistä infrastruktuuria ja palveluja.
Aiemmin täällä asuneet olivat kartanoiden ja huviloiden omistajia ja heidän työntekijöitään. Myöhemmin alueelle saatiin teollisuuttakin mm. pesula, toimistopaperipalvelua, elementtija tiilitehdas Saseka ja myöhemmin Paulig Oy myös Shellillä oli pääkonttori Vuosaaressa. Nykyinen keski-Vuosaari, jota mielestäni tulisi edelleen kutsua pohjois-Vuosaareksi, kehittyi puistomaiseksi, mäntymetsäiseksi asuinalueeksi sen aikaisten ihanteiden mukaan, jotka ovat vieläkin asukkaiden haluamia ja toivomia asuinmaisemia. Kaupunkisuunnitteluvirastolla vaan tuntuu olevan toisenlainen näkemys: ”tiivistämällä saadaan Teille parempaa”. Vuosaaren rakentaminen on jatkunut pieniä taukoja lukuunottamatta Rastilan rivi- ja omakotialueen ja Porslahdentien rivitalojen jälkeen Meri-Rastila 1989, Kallahti 1991, Keskusta 1996, Aurinkolahti 2000, jonka rakentaminen jatkuu edelleenkin ns. Kahvikorttelissa ja Kanava-alueella. Ramsinranta I ja II on rakenteella sekä III käynnistymässä. Pohjois-Vuosaaren ostoskeskuksen ja keskustan alueella ovat kaavamuutossuunnitelmat käynnissä. Näitä kahta viimeksi mainittua voidaan pitää hyväksyttävinä ja jopa palveluja kehittävinä ratkaisuina, mutta silloin kun kajotaan arvokkaisiin luontoalueisiin ja suunnitellaan raskasta rakentamista paljon käytetylle lähimetsäalueelle on silloin syytä ryhtyä puolustamaan elinympäristöämme laajalla rintamalla, jonka ilolla olenkin nähnyt tapahtuvan yksittäisten asukkaiden kuin poliittisten toimijoiden, yhdistysten ja järjestöjenkin taholta. Mielenkiintoista on ollut seurata alueen kehittymistä ja muuttajien sopeutumista uuteen asuinalueeseensa. Aluksi saattaa olla vaihe ettei alueen asioihin tarkemmin jakseta paneutua, vaan aika menee kodin järjestelyille, päiväkoti-, koulu-, työmatka- asioiden hoitoon ja lähiympäristöön tutustumiseen. Uudeksi vuosaarelaiseksi tulemisessa on varmasti monia tunteisiinkin vaikuttavia mielikuvia, mutta olen nähnyt monien tulokkaiden innostuksen, kun ensimmäinen kevät ja kesä tulee silloin ne pienetkin epäilykset karisee, sillä silloin Vuosaari näyttää kauneimmat kasvonsa. Tosin ei Vuosaari talvellakaan mikään ”nukkumalähiö” ole,
Seuratoimintaa...
Eero Hildénin kausi puheenjohtajana päättyy vuodenvaihteessa. täällä on paljon talviliikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä myös kulttuuritarjonnassa olemme erityisasemassa sillä meillä on kaksi kulttuuritaloa Vuotalo ja Rastis sekä taiteilijatalon Lill Kallvik. Metro ja hyvä bussiliikenne linkittävät meidät myös koko pääkaupungin palvelujen piiriin. Vuosaaressa olemme eläneet aina monikulttuurisessa ympäristössä. 800-1000 jkr. viikingit käyttivät saartamme ja ympäristöä kauttakulku ja ehkä kauppapaikkanaankin, lappalaiset ja hämäläiset ovat käyttäneet rantoja kalastukseen ja hylkeenpyyntin myös virolaiset ovat asuttaneet saariamme ja rantojamme. Viime sotien jälkeen myös siirtokarjalaisia asutettiin Vuosaareen. Vuosaari on ollut aina 1960- luvulle saakka pääasiallisesti ruotsinkielistä asutusta. Meillä on ollut myös nykyhistoriassa kunnia olla vastaanottamassa ensimmäsenä hädässä olevia pakolaisia ja tarjota heille mahdollisuus aloittaa uusi elämä Suomessa. Suvaisevaisuus onkin se, josta vuosaarelaiset tunnetaan ja se opitaan nopeasti päiväkodeissa ja kouluissa, mutta myös aikuisväestössä puolin ja toisin pärjätään hyvin kunhan muistetaan kunnioittaa toinen toistemme kulttuuria, tapoja ja sääntöjä. Olen luopumassa vuodenvaihteessa Vuosaari-Seuran puheenjohtajan tehtävästä, jota olen ilolla ja innolla saanut hoitaa. Luopumisen syy on yksinkertaisesti se, että säännöt eivät salli ”kalkkeutua” seuran johtokunnassa ja minulle tuli sallitut kuusi vuotta täyteen. Tulen kuitenkin toimimaan joissakin seuran toimikunnissa ja työryhmissä, jonne kutsun myös muita, vuosaarelaisten asioiden hoitamisesta kiinnostuneita mukaan. Vuosaarelaisessa teatteritoiminnassa olen jatkossa entistä enemmän mukana. Toivotan Vuosaari-Seuran johtokunnalle, yhteistyökumppaneille sekä kaikille vuosaarelaisille oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Eero Hildén puheenjohtaja (31.12.2010 asti) Vuosaari-Seura ry
Vuosaaren päivä kerrallaan AA Ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 10-11. Osoiteessa Mustankivenkatu 2C. Kerhohuoneessa, käynti pihan puolelta. AA-Ryhmät Vuo-Ryhmä ti klo 19 Hiekkajaalanranta 5, kerhohuone. Vuosaariryhmä to klo 19 Satamasaarentie 7, Vuosaaren kirkko. AA-ryhmä Metro Kokoukset perjantaisin klo 19 (ei joulu- eikä uudenvuodenaattona) Kahvikuja 3 seurakunnan kerhotilat, palvelukeskus Albatross. Tervetuloa! AA-vastausp. 0408484000. www.kolmio.org Jehovan todistajat 26.12. Millainen on suhteesi Jumalaan? Valtakunnansalissa klo 11. Keltanotie 2, Puotinharju. Vuosaaren Eläkkeensaajat Ensimmäinen tapaamistilaisuus on Vuosaaren kirkolla 11.1.2011 klo 14.00. Johtokunnan kokous on 10.1.2011 Pokkarissa klo 12.00. Salijumppat alkaa myös 10.1.2011 ajat entiset. Vesijumpan ratamaksut voi maksaa 11.1. tapaamistilaisuudessa. Boriksella on varattu teatterilippuja Hels.kaup.Areenateatteriin 3.2.2011 kysy lisää puh. 0405-194922. Raili kerää kylpylämatkan varausmaksuja. Hyvää Joulua, toivottaa Johtokunta.
Kolibrin lapsille heijastinliivit
Päiväkoti Kolibrin lapset ja henkilökunta saivat If Turvallisuusrahastolta heijastinliivit turvaamaan ulkona liikkumista pimeään vuodenaikaan. Aloite heijastinliivien hankkimiseen lähti päiväkodin henkilökunnalta, jotka olivat huolissaan lasten erottumisesta liikenteessä pimeällä. Heijastin voi pelastaa pienen ja suuremmankin liikkujan hengen pimeänä aikana. - Lähivaloilla ajava autoilija huomaa ilman heijastinta liikkuvan ihmisen vaatetuksesta riippuen noin 40 metrin päästä. Heijastinta käyttävä näkyy noin 150 metrin päähän. Erityisesti pimeällä lumisade, sumu ja huurtuneet ikkunat heikentävät kuljettajan näkymää, yhteensä sata heijastinliiviä päiväkodille luovuttanut myyntipäällikkö Heini Knuutinen If Vahinkovakuutusyhtiöstä kertoo. Turvallisuusrahasto on yksi Ifin keinoista levittää turvallisuustietoutta ja kannustaa vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Rahastosta jaetaan tukea hakemusten perusteella kuukausittain yhdelle tai useammalle kohteelle yhteensä enintään 5000 euron arvosta. Tukea voivat hakea muun muassa päiväkodit, koulut, kerhot, yhdistykset tai järjestöt esimerkiksi ensiaputarvikkeiden, luistelukypäröiden tai heijastintuotteiden hankintaan.
Vuosaaren kirkkoherranvirasto Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma-pe klo 9-13, ke lisäksi 17.30-18.30, p. (09) 2340 6500, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. (09) 2340 6502. Vuosaaren kirkko Satamasaarentie 7 Pe 24.12. klo 17 Jouluaaton hartaus. Pirkko Seitsonen, Riitta ja Anssi Hirvonen. Klo 22 Jouluyön messu. Liturgia ja saarna Jussi Mäkelä. kanttori Riitta Hirvonen ja Kalle Oittinen, saksofoni. Pirkko Seitsonen ja Hanna Kaisa Kotilainen avustavat. La 25.12. klo 11 Joulupäivän sanajumalanpalvelus. Liturgia Airi Heikkinen, saarna Marketta Pylväskangas, kanttori Riitta Hirvonen ja Vuo-trio. Su 26.12. klo 11 Tapaninpäivän messu. Liturgia Marketta Pylväskangas, saarna Marketta Antola ja kanttori Riitta Hirvonen. La 1.1.2011 klo 16 Uudenvuoden jumalanpalvelus. Liturgia ja saarna Suvi-Maria Junni ja kanttorina Riitta Hirvonen. Su 2.1. klo 11 Messu. Liturgia Airi Heikkinen, saarna Jussi Mäkelä, Tiina Ahonen avustaa, Colorikvintetti ja kanttori Riitta Hirvonen. Luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä messun aikana. Ke 5.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro. To 6.1. klo 11 Loppiaisen messu. Liturgia Marketta Antola, saarna Miikka Ruokanen, kanttori Riit-
ta Hirvonen ja Vuosaari-kuoro. Kirkkokahveilla Miikka Ruokasen pitämä lähetysinfo Kiinasta. Kahvimaksu menee lähetystyön hyväksi. Su 9.1. klo 11 Messu. Liturgia Johanna Joronen, saarna Tommi Vanhanen ja kanttorina Riitta Hirvonen. Ti 11.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Ke 12.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro. Katukappeli Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575. Kappelin päivystys on joulutauolla 20.12.2010 – 9.1.2011. Pe 24.12. klo 11 Jouluaaton hartaus. Johanna ja Ilkka Joronen. Huomioi muuttunut aika. Ti 11.1. klo 13 Rukouspiiri. Merirasti-kappeli Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Pe 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus. Pastori Hanna Kaisa Kotilainen ja kanttori Riitta Ingelin. Albatross Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571 Ma 10.1. klo 10 Perhekerho. Klo 15 Kriisiryhmä. Ti 11.1. klo 18 Pyhäkouluopettajien palaveri. Ke 12.1. klo 9.30 Lasten lauluaamu Teija Tuukkasen kanssa. Myrskylintu Solvikinkatu 11 Ti 11.1.2011 klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miesten piiri. Ke 12.1. klo 17-21 Lähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja –putiikki.
12
Vuosaari
HINNAT VOIMASSA KE-PE 22.-24.12.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi
Palvelemme ke-to klo 8-21 ja jouluaattona klo 8-12. La ja su suljettu.
MEILTÄ MYÖS TAMMISEN JA WOTKINSIN TUOREET JUHLAKINKUT.
Saarioinen isot
HK takuumurea
Lihamestarin
KARJALANPAISTI
Suomi
naudan paistista ja porsaan kinkusta
10
10
peruna, porkkana ja lanttu
2
90
95
4
JOULULAATIKOT 700 g 4,13 /kg
NAUDAN SISÄPAISTI
kg
2
99
89
kg
2
99
kpl
-24%
Valio
pkt raj. 2 pkt /talous
-pack -30%
4,99-6,24 /kg
sis. pantit 0,80 raj. 2 /talous
KAHVI 500 g
VIRVOITUSJUOMAT 2 x 1,5 l 0,40 /l
Hinta ilman K-Plussa-korttia 4,30 /pkt (8,60 /kg)
Hinta ilman K-Plussa-korttia 3,27 /2-pack (0,82 /l) sis. pantit 0,80
5,98 /kg, ei Gold Label
Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,59 /kpl (6,59-8,24 /kg)
1
99
-51%
Coca-Cola
Presidentti
OLTERMANNI 800 g-1 kg
rs
Palvelulinjastoltamme: • Muikun-, siian- ja kirjolohenmädit sekä kalamestarin joulusillit • Graavi- ja kylmäsavulohiviipaleet, -viettelykset sekä graavisiiat • Oman savustamon savulohifileet, myös valkosipulilla • Oman keittiön joulukinkku ja joululaatikot sekä rosollit KLEMENTIINI
Red Delicious
OMENAT
Castello
Fazer
KÄPYKAKKU 710 g
HOMEJUUSTOT 150 g
Espanja
USA
20,99 /kg
13,27 /kg
0
1
kg
-13%
Oman leipomon uunituoreet
Vaasan
2
1
ps
-14% Pirkan parhaat reseptit www.pirkka.fi
Lapin Kulta
JOULUOLUT 0,33 l
3,45 /l
0
99
kpl
a Plussa-kor tti Hinta ilman K- pl (3,24 /kg) 1,62 /k
kpl
0,99 /kg
39
79
a Plussa-kor tti Hinta ilman K,27 /kg) 2,29 /kpl (15
PUURORIISI 1 kg
tumma tai vaalea viipale
5,21 /kg
90
kpl
Myllyn Paras
JOULULIMPPU 500 g 2,78 /kg
KARJALANPIIRAKAT 8 kpl /536 g
14
99
99
kg
-41%
6
ps
-pack
a Plussa-kor tti Hinta ilman K/kg) 1,69 /ps (1,69
7
44
sis. pantit 0,60
Voimassa 1.11.2010 alkaen
Toivotamme asiakkaillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Uudet reseptit saatavilla K-RuokaPirkasta.
www.k-citymarket.fi
1
29
VUOSAARI Tyynylaavantie 5, puh. 020 720 5900. MA-PE 8-21, LA 8-18, SU 12-21 Kauppiaan sähköposti: marko.kakela@citymarket.fi Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 23%).