Fuksiopas 2011

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Fuksiopas 2011

Tervetuloa opiskelemaan elämää

02

Ylioppilaskunta on opiskelijoita varten

04

Palvelutoimisto

06

HYY on demokraattinen yhteisö, Valiokunnat

08

Edustajistovaalit – tärkein vallankäytön keino

09

HYY Yhtymä – opiskelijoiden omistamaa liiketoimintaa

11

Kulttuuririentoja joka makuun

12

Ei opiskelua ilman kulttuuria

15

Järjestötoiminta on tärkeä osa opiskeluaikaa

16

Tilaa opiskelijoille, paikka tapahtumille

18

Toimeentulon palapeliä kasaamassa

20

Asunnonhaussa aktiivisuus palkitaan

24

Opiskelijoilla oma terveydenhoito

26

Ruokaa ja kahvia omissa UniCafeissa

28

Luentojen lomassa liikkumaan

29

Joukkoliikenne rullaa Helsingin seudulla

30

Helsingin yliopisto – tietoa maailman parhaaksi

32

Opiskelijat mukana yliopiston hallinnossa

34

Opintojen suunnittelu kannattaa

36

Tukea opiskelijaelämään

40

Hyy edistää yhdenvertaisuutta

41

Kansainvälistyvä yliopisto tarjoaa mahdollisuuksia kaikille

42

Paremman huomisen puolesta Sambiassa ja Indonesiassa

44

Fiksu huoleltii ympäristöstä

45

Yhteistä kuntaa rakentamassa

46

Yhteystiedot

48

Tervetuloa opiskelemaan el채m채채!

Rakas fuksi, onnittelut valinnastasi Helsingin yliopistoon!

T

ulit yliopistoomme sitten suoraan koulunpenkiltä tai pitkän työuran jälkeen, opiskeluaika on parhaimmillaan ainutlaatuista ja ikimuistoista aikaa. Opiskeluajan tarkoitus on antaa meille akateemisia valmiuksia, mutta myös – ja ennen kaikkea – opettaa meitä etsimään uutta tietoa ja antaa keinoja rakentaa parempaa maailmaa.

Ja tutustua ihmisiin ja pitää hauskaa!

Helsingin yliopistossa on tähän hyvät mahdollisuudet. Se on Suomen paras ja vanhin yliopisto, joka antaa laajat mahdollisuudet niin opintojen kuin opiskelijaelämänkin suhteen. Tultuasi valituksi yliopistoon sinusta on tullut myös ylioppilaskunnan, hyyn, jäsen. Ylioppilaskunnan tehtävä on tarjota opiskelijoille vertaistukea, auttaa jäseniään opiskeluun liittyvissä ongelmissa ja valvoa heidän etuaan niin yliopiston, kaupungin kuin valtakunnankin tasolla.

N:nen vuoden opiskelijana (eli opiskelijana, joka on opiskellut pidempään kuin viralliset tahot toivovat), haluan vielä antaa pari evästystä opiskelijaelämää varten:

vuttaisikaan tavoitelukujärjestyksen tahtia.

Opiskeluaika ei saa olla pelkkää puurtamista.

Tukea ja apua on tarjolla.

Ajattele omilla aivoillasi Käytä opiskeluaikasi sen opetteluun, miten asiat voisi nähdä ja tehdä toisin. Tutustu uudenlaisiin ihmisiin, ilmiöihin ja asioihin. Älä ota asioita annettuina, uskalla poiketa valtavirrasta (joskus vaikka muillakin kuin trendikkäillä tavoilla).

Nauti akateemisesta elämästä Akateemisuuden ei tarvitse olla pönöttämistä.

Akateemisuus on parhaillaan niin pään kuin sydämenkin sivistystä: erilaisuuden arvostamista ja maailman, ympäröivän yhteiskunnan ja ihmisten avarakatseista ja ennakkoluulotonta tarkastelemista. Akateemisuus on syvälle pureutuvia UniCafe-keskusteluja siinä missä kovan luokan tutkimustakin, ja yhdessä remuamista yhtä hyvin kuin iltapukujuhliakin. Perinteistä voi tehdä omannäköisiään, eikä mihinkään kannata suhtautua liian ryppyotsaisesti.

Emeritusprofessori Matti Klingen sanoin: ”Kahdenkymmenen tai neljänkymmenen vuoden päästä kukaan ei kysy teiltä suorititteko tutkintonne neljässä, viidessä vai kuudessa vuodessa.

Sen sijaan kysytään miten käytitte ainutkertaisen nuoruutenne, sisältyikö siihen yhteisöllisyyden oppimista, ymmärtämistä ulkoluvun sijaan ja – ystävyyttä ja iloa!”

”Akateemisuuden ei tarvitse olla pönöttämistä. ”

Lähde mukaan!

Harva katuu sitä, että lähtee mukaan kiinnostavankuuloisiin juttuihin. Ylioppilaskunnan piirissä toimii 250 järjestöä ainejärjestöistä ja osakunnista mitä erilaisimpiin harrastus- tai poliittisiin järjestöihin. Etsi omanlaisesi yhteisö! Älä stressaa liikaa Heti opintojen alkuun opiskelijoiden niskaan kasataan paljon paineita. Pitäisi tehdä paljon opintoja ja valmistua nopeasti. Samaan aikaan moni joutuu toimeentulon turvaamiseksi käymään töissä, ja olisihan se kiva jos siihen päälle ehtisi vielä harrastamaan ja näkemään ystäviä. On toki hienoa, jos ehdit tekemään opintoja rivakasti, mutta ei maailma siihen kaadu, vaikket saa-

Ikimuistoista opiskeluaikaa!

Leena Pihlajamäki

hallituksen puheenjohtaja helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Ylioppilaskunta on opiskelijoita varten Yliopisto tarjoaa opetuksen ja opintojen ohjauksen. Ylioppilaskunta taas on opiskelijoiden oma etu- ja palvelujärjestö. HYY valvoo opiskelijoiden etuja yliopistossa ja yhteiskunnassa.

HYYn toim sijaitsee aiv isto singin kesk an Hel­Uudella ylioustassa talolla (Ma ppilasnn mintie 5 A, erhei­ 2. krs).

K

aikki Helsingin yliopiston opiskelijat kuuluvat Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan eli hyyhyn. hyy on Suomen vanhin ja suurin ylioppilaskunta, jolla on 30 000 jäsentä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat automaattisesti kaikki yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä jäseneksi. Ylioppilaskunnat määritellään yliopistolaissa julkisoikeudelliseksi yhteisöksi, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Niiden tarkoituksena on yhdistää jäseniään ja edistää opiskelijoiden yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan arvoja ovat vastuullisuus, sivistys, moniarvoisuus, yhdenvertaisuus ja avoimuus.

tyksissä. Jäsenpalveluja ovat muun muassa UniCafe-ravintolat, maksuton oikeusapu, Ylioppilaslehti ja ylioppilaskalenteri. Lisäksi opiskelijana voit käyttää yths:n terveydenhoitoa. hyyn omia jäsenetuja ja yleisiä opiskelijaetuja esitellään tässä oppaassa.

HYY valvoo opiskelijan etuja Aineellisten hyötyjen lisäksi ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen edunvalvontaa. hyy osallistuu yliopiston ja sen opiskelijapalveluiden kehittämiseen hallinnon opiskelijaedustajien välityksellä. hyyn toimisto sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Ylioppilaskunnan palvelutoimisto auttaa mm. jäsenmaksuun ja opiskelijakorttiin liittyvissä asioissa. Myös järjestöpalvelut toimivat samassa palvelupisteessä. hyyn toimistolla työskentelevät lisäksi hyyn hallitus ja sihteeristö.

Yksittäiset opiskelijat voivat kääntyä ylioppilaskunnan puoleen erilaisissa opintoihin ja opiskelun arkeen liittyvissä kysymyksissä. hyy pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon erityisesti opiskelijoita koskevissa asioissa. Ajoittain kantaa otetaan laajemminkin esimerkiksi ympäristö- ja tasa-arvoasioihin. Vaikuttamiskeinoja ovat lausuntojen ja kannanottojen laatiminen, muu tiedottaminen ja lobbaaminen sekä tarvittaessa kampanjat ja mielenosoitukset. Ylioppilaskunta tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. hyy kuuluu Suomen ylioppilaskuntien liittoon (syl). Vuonna 1921 perustettu syl on Suomen suurimpiin kuuluva opiskelijajärjestö. Siihen kuuluvat kaikki Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat, joissa on jäseninä yhteensä noin 135 000 opiskelijaa. syl tuo opiskelijan äänen kuuluviin opintopoliittisissa asioissa niin valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Jäsenmaksulla palveluita Voidaksesi ilmoittautua läsnäolevaksi Helsingin yliopistoon sinun on joka vuosi maksettava ylioppilaskunnan eli hyyn jäsenmaksu. Lukuvuonna 2011– 2012 maksu on perustutkinto-opiskelijoilta 89,00 euroa. Jäsenyys on edellytys opiskelulle, mutta jäsenmaksu ei ole yliopiston lukukausimaksu. Ainakin toistaiseksi yliopisto-opiskelu on Suomessa maksutonta (lukuunottamatta maksukokeilun piiriin kuuluvia kansainvälisiä maisteriohjelmia). Yliopisto ja ylioppilaskunta ovat kaksi eri instituutiota.

Maksettuasi jäsenmaksun pääset käyttämään kaikkia ylioppilaskunnan jäsenpalveluita ja -etuja. Lyyra-opiskelijakortilla saat alennusta esimerkiksi joukkoliikenteessä, kulttuuritapahtumissa ja useissa yri-

Mistä saan tietoa HYYn toiminnasta? ”HYY lähettää joka toinen viikko sähköpostitse jäsentiedotteen, jota välittävät ylioppilaskunnan piirissä toimivat opiskelijajärjestöt. Tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta hyy. fi/tapahtumat.

Kannattaa seurata myös Ylioppilaslehden HYY-sivua ja ylioppilaskunnan nettisivuja (www. hyy.fi) sekä selailla Ylioppilaskalenteria ja tätä Fuksiopasta. HYYn uutisia voi seurata myös yliopiston intranetissä Almassa. Voit myös ryhtyä HYYn faniksi Facebookissa ja lukea sietä uusimmat kuulumiset!”

Vakaa talous hyyllä on käytössään varsin hyvät taloudelliset voimavarat. hyyn omaisuus koostuu pääasiassa kiinteistöistä ja hyy Yhtymään kuuluvista liikeyrityksistä. Ylioppilaskunnan toimintataloudenvuotuinen budjetti on noin neljä miljoonaa euroa. Tästä summasta noin neljännes kertyy jäsenmaksuista ja loput hyy Yhtymän voitonjaosta. Ylioppilaskunnan ja hyy Yhtymän taloudesta voit lukea tarkemmin luvussa ”hyy Yhtymä – opiskelijoiden omistamaa liiketoimintaa”.

t Tiedottaja Jenni Heikkinen tiedottaja@hyy.fi, p. 050 543 9609

Palvelutoimisto Ylioppilaskunnan Palvelutoimisto sijaitsee Uudella ylioppilastalolla osoitteessa Mannerheimintie 5 A, 2. kerros.

Palvelutoim

isto

tehotytötn

P

alvelutoimisto on auki maanantaisin klo 10–17 ja tiistaista perjantaihin klo 10–15.

Poikkeusaukioloajoista tiedotamme hyyn nettisivuilla. Palvelutoimistossa saat hoidettua Lyyra-korttiin tai esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenyyteen liittyvät asiat.

Jäsenille: t Lyyra-kortit t Jäsenmaksuasiat t Neuvontapalvelut

Järjestöille: t Kokoustilat t Kamalainaus (tarkemmat tiedot lainattavista tavaroista nettisivuilta)

HYYn tarjoamat jäsenedut ja -palvelut opiskelijoille Lyyra-opiskelijakortti HYYn jäsenet voivat tilata Lyyra-opiskelijakortin hintaan 16,10 euroa. Lyyralla todistat helpoimmin ylioppilaskunnan jäsenyytesi. Sen avulla saat alennukset esimerkiksi VR:n, Matkahuollon ja opiskelijaravintoloiden palveluista. Lyyran verkkosivuilta löydät myös tiedot kaikista muista opiskelijaeduista ja -alennuksista. Et tarvitse muita opiskelijakortteja. Lue lisätiedot ja tilausohjeet verkkopalvelusta. www.lyyra.fi Ylioppilaslehti HYY tilaa kaikille jäsenilleen Ylioppilaslehden, joka ilmestyy lukukausien aikana kahden viikon välein. Vuonna 1913 perustettu lehti käsittelee ylioppilasmaailmaa ja korkeakoulupolitiikkaa sekä yhteiskunnan ja kulttuurimaailman ilmiöitä – ja on itse aktii-

vinen keskustelija. Kun muutat, muista tehdä osoitteenmuutos yliopiston opiskelijarekisterin ohella myös Ylioppilaslehteen: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu. Jos sinua kiinnostaa kirjoittaminen, valokuvaaminen tai piirtäminen Ylioppilaslehteen, ota yhteyttä päätoimittajaan (paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi).

Fuksiopas HYY tarjoaa tämän tietopaketin ylioppilaskunnasta, opinnoista ja opiskelun arjesta.

Ylioppilaskalenteri HYYn jäsenet saavat vuosittain Ylioppilaskalenterin, joka auttaa ajanhallinnassa. Kalenterin sivuilta löytyy myös hyödyllistä tietoa ylioppilaskunnasta, HYYn piirissä toimivien järjestöjen esittelyt sekä opiskelijaetuja. Siihen on myös merkitty opiskelun ja opiskelijaelämän kannalta tärkeitä päivämääriä, kuten yliopiston

opetusperiodit ja monet ylioppilaskunnan tapahtumat. Kalenterin saa samasta paikasta kuin opiskelijakortin ja lukuvuositarran, esimerkiksi HYYn palvelutoimistosta tai syksyn alussa yliopiston päärakennuksen orkesterilämpiöstä. www.hyy.fi Maksutonta oikeusapua Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunta antaa HYYn jäsenille oikeudellista neuvontaa kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti. Suurin osa valiokunnalle esitetyistä kysymyksistä koskee asumista, työsuhteita, perhe- ja jäämistöoikeutta sekä opiskelua ja sosiaaliturvaa. Valiokunta ei laadi asiakirjoja mutta neuvoo niiden laadinnassa ja tarkastaa valmiita asiakirjoja. Valiokunta päivystää lukukausien aikana Pykälä ry:n toimistolla (Mannerheimintie 3 B, 5. krs) ma ja ke klo 17–19, p. (09) 278 5005, sposti oikeusapu@helsinki.fi.

Helsinginkatu

atu gink

in

Ma

Hels

Hä m

ie

ee

int

nt ie

e im erh nn

Kallio

n kse eliu Top

Taka-Töölö 11.

Töölönlahti

u kat

Eläintarhan lahti

Hakaniemi

Mec

Rautatieasema Elielin aukio

15.

1. 4.

2. eim

rh

ne

an

12.

14.

ie

int

atu nk

iki

dr

Fre

Kamppi

M

3.

Rautatientori

13.

Kruununhaka

9.

8.

5.

ranta

Kluuvi

Unioninkatu

tu inka

Kaisaniemi

Pohjo is

helin

10.

Etu-Töölö

7.

6.

Pohjoisesplanadi Eteläesplanadi

Terveydenhuolto

HYYn tilat

11. YTHS

1. Uusi Ylioppilastalo

-Opiskelijoiden oma terveydenhuoltopalvelu

-HYYn palvelutoimisto, järjestö- ja osakuntatiloja

2. Vanha Ylioppilastalo -Kahvila Vanhan kuppila

Julkinen liikenne

3. Domus Gaudium

-Järjestö- ja osakuntatiloja

12. Kamppi

HYYn opiskelijaravintolat

-Seutuliikenteen busseja, kaukoliikenne

13. Rautatieasema

-Bussit Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampukselle lähtevät täältä

4. Unicafe Kaivopiha

8. Unicafe Topelias

5. Unicafe Porthania

9. Unicafe Soc & kom ja valtiotiede

6. Unicafe Päärakennus 10. Unicafe Olivia 7. Unicafe Rotunda

*Lisää Unicafe-ravintoloita löydät muilta kampuksilta

Tavaratalot 14. Stockmann 15. Sokos

HYY on demokraattinen yhteisö Kuka ylioppilaskunnassa tekee tärkeät päätökset?

Kuka päättää, mitä mieltä HYY on?

H

yy on kaikkien jäsentensä muodostama yhteisö, joka tekee päätöksensä yhteisesti ja kaikkia kuunnellen. hyytä voi monesa asiassa verrata kuntaan, ja sitä myös hallitaan kuin kuntaa: ylintä valtaa käyttää edustajisto, joka vastaa kunnanvaltuustoa tai eduskuntaa. 60henkinen edustajisto valitaan kahden vuoden välein vaaleilla, joissa jokainen ylioppilaskunnan jäsen saa äänestää ja asettua ehdolle.

Edustajisto tekee tärkeimmät talouspäätökset ja linjaa ylioppilaskunnan tulevaisuutta ja kehitystä. Päivittäisiä asioita hoitamaan hyy – kuten valtio ja kunnatkin – nimittää hallituksen.

kellä VTM, HuK Maija Jäppinen.

Ylioppilaskunnan toimintaa johtaa hallitus, jonka edustajisto valitsee aina vuodeksi kerrallaan.

Myös hallituksen jäsenet ovat opiskelijoita. Hallituksen jäsenet pyörittävät jokapäiväistä toimintaa yhteistyössä palkatun, paljolti asiantuntijatehtäviä hoitavan sihteeristön kanssa. Hallitukseen kuuluu 7–13 henkilöä, ja se on parlamentaarisessa vastuussa edustajisrolle.

Lisäksi hallitus on perustanut erilaisia asioita hoitamaan myös muita elimiä. Talousjohtokunta valmistelee ylioppilaskunnan sisäiset talouteen liittyvät asiat, ja valiokunnat hoitavat kukin omaa tonttiaan. Esimerikiksi kehy-valiokunta vastaa pitkälti hyyn kehitysyhteistyöhön liittyvästä toiminnasta hankehallintoa myöten. hyy harjoittaa myös merkittävää liiketoimintaa, jonka suunnasta opiskelijat päättävät. Tästä kerrotaan lisää myöhemmin tässä Fuksioppaassa.

HYYn hallinto, eli näin ylioppilaskunta pyörii Ylintä valtaa ylioppilaskunnassa käyttää vaaleilla valittava edustajisto. Edustajisto kokoontuu noin neljä kertaa lukukaudessa. Sen puheenjohtajana toimii ylioppislaskunnan puheenjohtaja, tällä het-

Valiokunnat HYYssä toimii yhdeksän valiokuntaa, joissa voi osallistua oman kiinnostuksen mukaan ylioppilaskuntatoimintaan.

V

aliokuntiin voi tulla missä tahansa vaiheessa vuotta, ja toiminnassa voi olla mukana juuri sen verran kuin kiinnostusta ja aikaa riittää. Valiokunnat tarjoavat mahdollisuuden päästä järjestämään kiinnostavia tapahtumia bileistä ja sitseistä näyttelyihin ja seminaareihin. Valiokunnilla on myös tärkeitä tehtäviä, kuten hyyn kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoiminen ja erilaisten koulutusten järjestäminen ylioppilaskunnan piirissä toimiville järjestöille. Valiokuntien tapahtumista löydät tietoa paitsi valiokuntien omilta sivuilta, myös hyyn nettisivuilta osoitteesta:

t ESN-valiokunta t juhla- ja kulttuurivaliokunta t järjestövaliokunta t kaksikielisyysvaliokunta t kehitysyhteistyövaliokunta t opintoasiainvaliokunta t sukukansavaliokunta t tuutorivaliokunta t ympäristövaliokunta

t www.hyy.fi.

Edustajistovaalit – tärkein vallankäytön keino

T

änä syksynä käydään taas hyyn edustajistovaalit. Vaalikampanjointi on usein karnevalistista, mutta hyyn vaaleja ei pidä väheksyä, päinvastoin. Ylioppilaskunta on monella taholla vaikutusvaltainen toimija ja arvostettu julkinen keskustelija. Jo hyyn noin neljän miljoonan budjetti tarjoaa todella paljon mahdollisuuksia hyvin monenlaiseen toimintaan. Äänestämällä tai ehdokkaaksi asettumalla voi vaikuttaa merkittävästikin siihen, miten ylioppilaskuntasi keskustelee, kommentoi ja käyttää ra-

Mihin ylioppilaskunna

hojaan. Edarivaaleissa äänioikeutettuja on noin 30 000, mikä on suunnilleen saman verran kuin Järvenpään kunnallisvaaleissa. Kyse ei siis ole pikkujutuista.

Edustajistovaaleissa ehdokkaita asettavat pääasiassa erilaiset poliittiset ryhmät, ainejärjestöt ja osakunnat. Tänä vuonna käydään edustajistovaalien lisäksi myös yliopistohallinnon opiskelijaedustajien vaalit (Lisää tästä sivulla 34). hyyn edustajisto valitaankin nyt poikkeuksellisesti vain vuodeksi, jotta vaalit eivät jatkossa olisi samana vuonna.

n jäsenmaksu käytet

ään?

Kuka päättää HYYn pa

lveluista?

Ylioppilaskunnan

edustajistovaalit 18.-19.10.

Kuka määrittää HYYn säännöt?

Ennakkoäänestys 12.-13.10.

Kuka linjaa Unicafen puitteista?

Kuka päättää jäsenmaksusta? n päätoimittajan?

slehde Kuka valitsee Ylioppila

– opiskelijoiden omistamaa liiketoimintaa

H

yyn omaisuus alkoi kertyä vuonna 1858 kun juuri perustettu ylioppilaskunta osti tontin omaa ylioppilastaloa varten. Alkuperäinen tontti sijaitsi nykyisen Kansallisarkiston kohdalla. Tontti vaihtui myöhemmin nykyiseksi tontiksi, mihin Vanha ylioppilastalo valmistui 1870. Tuolloin Aleksanterin- ja Itä-Heikinkatujen (nykyinen Mannerheimintie) seutu oli vähitellen muuttumassa maalaismaisemasta vilkasliikenteiseksi kauppa-alueeksi.

Vuosien saatossa hyy on rakentanut tälle tontille omien ylioppilastalojen lisäksi liikekäytössä olevia kiinteistöjä, joiden tuotoilla voidaan rahoittaa järjestötoimintaa ja opiskelijoiden edunvalvontaa. Nykyisin hyy harjoittaa myös vastuullista sijoitustoimintaa ja tästä toivotaan tulevan tulevaisuudessa ylioppilaskunnan talouden toinen kivijalka. Lisäksi Yhtymä tuottaa palveluja lähinnä opiskelijoille ja laajemmin yliopistoyhteisölle.

hyy Yhtymässä liputetaan vahvasti vastuullisen yritystoiminnan puolesta. Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluvat mm. vastuu ympäristöstä, asiakkaista, henkilöstöstä, kulttuurisesta perinnöstämme kuin taloudestakin.

Nykyisin Yhtymä jakaa hyylle voittoa noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Yhtymä tuottaa paitsi voittoa myös palveluita opiskelijoille.

Ylioppilaskunnan yritykset Gaudeamus Helsinki University Press on Suomen suurin yleisakateeminen tiedekustantamo. Gaudeamus julkaisee tieteellisesti tinkimättömiä mutta luettavuudeltaan sujuvia teoksia yhteiskuntatieteiden, filosofian, kulttuurin, ympäristön, tekniikan ja talouden aloilta. Kirjat tulevat tenttikirjoina monelle opiskelijalle myös opiskeluaikana tutuiksi. t www.gaudeamus.fi

Lyyra on Suomen korkeakouluopiskelijoiden oma verkkomedia ja opiskelijakortti. Lyyra-opiskelijakorttia käyttämällä ruokailet edullisemmin esimerkiksi UniCafeissa ja matkustat junalla ja bussilla ylioppilaskuntien yhdessä neuvottelemalla 50 % alennuksella. Verkkopalvelun kautta saat maan halvimmat Apple-tietokoneet ja tuhat muuta opiskelijaetua tai voit etsiä vuokra-asuntoa ja kämppistä.

Lisäksi Lyyra on myös opiskelijoiden itse omistama ja tekemä verkkomedia. Jos fuksiryhmänne kaipaa kalenterityökalua tai haluatte jakaa tiedostoja, on Lyyra oiva alusta! hyy omistaa Lyyran yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton (syl) kanssa.

HYY Yhtymä lukuina (2010) t Henkilöstömäärä: noin 247 t Liikevaihto: 31,3 miljoonaa euroa t Ylioppilaskunnan omistamien kiinteistöjen ulkopuoliseen arvioon perustuva markkina-arvo: 173,4 miljoonaa euroa. t Yhtymään kuuluvalla Oy UniCafe Ab:lla on 19 opiskelijaravintolaa, neljä kahvilaa sekä neljä juhlaravintolaa. Vuonna 2010 myytiin yhteensä yli kaksi miljoonaa opiskelija-ateriaa.

t www.lyyra.fi

UniCafe tarjoaa opiskelijalounaita sekä kahvilapalveluita 19 lounasravintolassa ja kolmessa kahvilassa, neljällä kampuksella. Lisäksi se pitää neljää juhlaravintolaa: Vanha ylioppilastalo, Ravintola

10

H

k

 

H U su va ah

Lu sa lo

ww

P

Liiketoiminnan omistajaohjaus Ylioppilaskunnassa tehtiin liiketoiminnan paisuessa 1970-luvulta eteenpäin päätös, että yritystoimintaa hoitamaan palkataan ammattijohtajia, jotka yrittävät tehdä mahdollisimman kannattavaa liiketoimintaa opiskelijoiden puolesta. Opiskelijat taas vetävät yritystoiminnan suuret linjat. Tämä tapahtuu yhtiöiden hallituksissa, ylioppilaskunnan hallituksessa ja edustajistossa. Suurimpien yhtiöiden hallituksissa enemmistönä ovat opiskelijat. Tämän lisäksi mukana on yrityksen toimialan hyvin tuntevia asiantuntijajäseniä.

Tiivistäen: hyy Yhtymä on ylioppilaskunnan tapa järjestää oma liiketoimintansa. Oman liiketoiminnan etuna on voitonjaon lisäksi se, että opiskelijoiden toiveet ja tarpeet otetaan aidosti huomioon palveluissa, esimerkiksi opiskelijaruokailussa.

Domus, Viola ja Gustus & Vera. UniCafe oli ensimmäisiä opiskelijaruokailun järjestäjiä Suomessa, ja aivan kuten silloin, opiskelijat voivat edelleen vaikuttaa siihen, millaista opiskelijaruokaa ravintoloissamme on tarjolla. hyy Yhtymään kuuluu myös kesäisin Leppäsuolla toimiva Hostel Academica. www. unicafe.fi ja www.hostelacademica.fi.

Yhtymän hyylle jakama voitto tulee pääosin keskustakiinteistöistämme eli Kaivotalon, Uuden ylioppilastalon, Hansatalon ja Citytalon vuokrauksesta saaduista tuotoista. Taloissa on niin toimistoja, ravintoloita, myymälöitä kuin galleriakin.

Vuokraustoiminnasta vastaa Kaivopiha Oy. Lisäksi hyy Kiinteistöihin kuuluvat Leppäsuon kiinteistökokonaisuus sekä muita yksittäisiä kiinteistöjä. hyy on historiansa aikana pitänyt mm. elokuvateatteria ja kulttuurikeskusta sekä harjoittanut kehitysmaakauppaa ja ollut toimijana monella muullakin alalla.

H Y VÄ U U S I O P I S K E L I J A

kenen soppaan    ,



   

HYYn jäsenenä olet yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa myös UniCafen omistaja. Omistaja-asiakkaana sinulla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ravintolatoimintamme on nyt ja tulevaisuudessa. Toivommekin, että käytät oman ravintolayhtiösi palveluja ahkerasti.

Lue sivuiltamme lisää yrityksestä nimeltä Oy UniCafe Ab ja osallistu samalla viiden lounaspaketin arvontaan – voit voittaa viikon ilmaiset lounaat! www.unicafe.fi

11

Psst… Ylioppilaskalenterissa lounaskahvikuponki, leikkaa talteen ja hyödynnä etusi!

Kulttuuririentoja joka makuun Lukuvuonna 2011–2012 HYY järjestää useita opiskelijatapahtumia, joista monet ovat vuosittain toistuvia perinteitä. Ylioppilasperinteiden ylläpitämisen lisäksi HYYn kulttuuritoiminta on aktiivisesti mukana luomassa ajan hermolla olevaa, tämän päivän opiskelijoiden näköistä kulttuuritarjontaa.

hyyn arkisto

Mitä syksyn kulttuuririentoa suosittelet uudelle opiskelijalle? ”Avajaiskarnevaaleja voi vilpittömästi suositella jokaiselle yliopistolaiselle, mutta etenkin uudelle opiskelijalle. Karnevaaleilla näkee ensi kerran koko sen harrasteiden kirjon, joka yliopistoyhteisöllä on tarjottavanaan.

Esittelypöytiä kiertämällä voit napata kiinnostavien tahojen lehtiä ja esitteitä ja karnevaalipisteitä vaihtaessa törmätä johonkin mielenkiintoiseen esitykseen. Ei kannata unohtaa myöskään suosittua karnevaalitarjoilua, jonka jälkeen voikin jatkaa illalla Vanhalle ylioppilastalolle nauttimaan hyvästä musiikista syksyn ensimmäisissä isoissa bileissä. Siellä ovat kaikki, tule sinäkin!” t Kulttuurisihteeri Ville Sinnemäki kulttuurisihteeri@hyy.fi, p. 050 537 2831

12

Avajaiskarnevaalit ja avajaisbileet 5.9.

Lukuvuoden avajaiskarnevaalit järjestetään maanantaina 5.9. keskustakampuksella. Opiskelijoilla on päivällä mahdollisuus osallistua yliopiston virallisiin lukuvuoden avajaisiin. Itse karnevaaleilla esittäytyvät monipuolisen ohjelman lomassa hyyn piirissä toimivat järjestöt, yliopiston palvelut ja muut kiinnostavat tahot; tarkempi ohjelma löytyy hyyn nettisivuilta. Illalla juhlitaan Vanhalla avajaisbileiden merkeissä – katso mainos seuraavalla sivulla!

Vappu 30.4.-1.5.

Havis Amanda eli tuttavallisemmin Manta lakitetaan vappuaattona klo 18. Lakituksesta eteenpäin lakkia saa käyttää vaikka koko kesän! Lakitusvuoro kiertää pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnilla ja osuu hyyn kohdalle seuraavan kerran vuonna 2014.

Aattoiltana kaupungissa on useita opiskelijabileitä.

Vapunpäivän aamuna kannattaa rientää Ullanlinnanmäelle kuuntelemaan Ylioppilaskunnan Laulajien kuoroa ja ylioppilaskuntien edustajien puheita sekä nauttimaan hilpeästä pikniktunnelmasta. Ohjelma alkaa jo klo 9. Ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat piknikille Kaisaniemen puistoon.

HYYn fuksien ilta 28.9.

Uusien opiskelijoiden iloksi järjestetään ravintola Pohjanhovissa fuksien ilta. Näihin loistaviin bileisiin jaetaan ilmaislippuja uusille opiskelijoille ja tuutoreille mm. hyy-kierrosten yhteydessä 6.16.9., joten pyydä tuutoriasi varaamaan kierros ryhmällenne! Lisätietoja hyy-kierroksista mm. hyyn verkkosivuilla.

Floran päivä 13.5. hyyn omaa kevätjuhlaa eli Floran päivää vietetään 13.5. Kumtähdenkentällä lähellä Kumpulan kampusta. Kansakunnan valkolakkiset toivot ovat kokoontuneet samalle paikalle jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien ja lauloivat ensimmäistä kertaa tässä juhlassa Maamme-laulun vuonna 1848.

Floran päivä on vuosipäivän lisäksi hyyn toinen virallinen juhlapäivä. Nykyään juhlassa lauletaan edelleen yhteislauluna Maamme-laulu, mutta ohjelmassa on myös muunlaista musiikkia sekä keväisiä puheita. Ota mukaan ylioppilaslakkisi, eväskori, piknikliina sekä ystäväsi ja tule viettämään rennoissa tunnelmissa Floran päivää ennen kesälaitumille lähtöä. Ohjelma alkaa klo 12.

HYYn vuosijuhlaviikko 21.–27.11.

Ylioppilaskunnan synttäreitä juhlitaan hyyn vuosijuhlaviikolla (viikko 47). hyy sekä ylioppilaskunnan valiokunnat ja järjestöt järjestävät viikolla monenlaista ohjelmaa, kuten esim. elokuvaesityksiä, kursseja ja klubi-iltoja – laajasta ohjelmasta löytyy jokaiselle jotakin.

HYYn vuosijuhla 26.11.

26. marraskuuta on hyyn virallinen vuosipäivä, ja vuosijuhlaa vietetään perinteisin menoin Vanhalla ylioppilastalolla. Tänä vuonna hyy täyttää 143 vuotta.

t Yllämainittujen vuosittaisten tapahtumien lisäksi HYY järjestää joka vuosi myös jotain uutta ja yllättävää kulttuurin saralla, usein jonkin yhteistyökumppanin kanssa. Viime vuosina on järjestetty mm. suosittuja Taidetta meille! -opiskelijapäiviä Ateneumissa, erilaisia musiikkiklubeja, Pecha Kucha- ja stand up -iltoja, Runosota ja erilaisia kursseja. Kaikille HYYn jäsenille avoimen kulttuurivaliokunnan kautta voit tulla ideoimaan juuri sellaista kulttuuritoimintaa kuin itse haluat!

hyyn arkisto

Itsenäisyyspäivän soihtukulkue 6.12.

Pääkaupunkiseudun ylioppilaat juhlistavat itsenäisyyspäivää perinteisellä soihtukulkueella. Kulkue järjestäytyy Hietaniemessä ja lähtee kohti Senaatintoria klo 16.45. Torilla on kaupunkilaisten ja ylioppilaiden yhteinen juhla n. klo 18 alkaen.

t Kaikista tapahtumista saat lisätietoja HYYn nettisivuilta hyy.fi, Ylioppilaslehdestä sekä HYYn Facebook-fanisivulta!

Laskiaisrieha Ulliksella 21.2.

Laskiaistiistaina ylioppilaat kaivavat esiin pulkkansa, liukurinsa ja muut mäenlaskuvälineensä ja suuntaavat Ullanlinnanmäelle. Puoliltapäivin alkavassa laskiaisriehassa palkitaan paras mäenlaskuväline sekä tarjoillaan hernekeittoa ja mehua. Illalla on yleensä tarjolla useampiakin opiskelijabileitä.

13

5.9.2011

Avajaisbileet

Avajaisjuhlallisuudet

Avajaiskarnevaalipäivän iltana juhlitaan avajaisbileiden merkeissä Vanhalla ylioppilastalolla klo 20–02. Syksyn ensimmäisissä isoissa bileissä esiintyvät Don Johnson Big Band, Hellcity 13 ja DJ Drifter. Ennakkoliput HYYn jäsenille Vanhan Kuppilasta ja HYYn infopisteestä avajaiskarnevaaleilla vain 8 €! Rajoitettu määrä normaalihintaisia lippuja (12 €) myynnissä ovella.

KLO 12 yliopiston juhlasalissa (Aleksanterinkatu 5). Ohjelmassa mm. rehtorin avajaispuhe, Akademiska Sångföreningen, Ylioppilaskunnan Soittajat ja avajaisjumalanpalvelus Tuomiokirkossa.

Avajaiskarnevaalit

KLO 14–18 keskustakampuksella. Aloita lukuvuotesi karnevaalitunnelmissa! Ohjelmassa musiikkia, tanssia, esityksiä, tarjoilua, järjestöesittelyitä ym.

Tarkempi ohjelma osoitteessa www.hyy.fi 14

Ei opiskelua ilman kulttuuria Ylioppilaskunnan kulttuuri­toiminnan kirjo on laaja, kuten kulttuurin käsitekin. Myös perinteitä löytyy aina Maamme-laulun ensiesityksestä Love Recordsin avantgarde-levyn kustantamiseen.

Kulttuuritoimintaa järjestöissä hyyn oman kulttuuritoiminnan lisäksi myös hyyn piirissä toimivat järjestöt tarjoavat laajalla skaalalla mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen.

Soitto- tai lauluharrastuksen aloittamiselle, jatkamiselle ja kehittämiselle opiskeluaikana on erinomaiset mahdollisuudet. Vanhalla ylioppilastalolla toimivat perinteikkäät musiikkikorporaatiot Akademiska Damkören Lyran, Akademiska Sångföreningen, Ylioppilaskunnan Laulajat ja Ylioppilaskunnan Soittajat. Muita musiikkijärjestöjä löytyy tekno- ja heavymusiikin harrastajista lukuisiin kuoroihin ja elävän musiikin yhdistys Helmutista Akateemiseen Puhallinorkesteriyhdistykseen.

Elokuvakulttuurin saralla puolestaan toimii hyyn Elokuvaryhmä, ja valokuvauksen harrastajat voivat liittyä Ylioppilaskameroihin. Legendaarisen Ylioppilasteatterin valintakokeet järjestetään perinteiseen tapaan aivan syksyn alussa.

Kulttuurijärjestöjen lisäksi myös osakunnilla ja suurimmilla ainejärjestöillä on usein omaa kulttuuritoimintaa kuoroista teatteriryhmiin ja leffakerhoista bändikämppiin.

CARPE

culturam

opiskelijan kulttuuriedut

!

20 - 20 2 www.hyy.fi/kulttuuriedut www.lyyra.fi

Lisätietoja ja lista kulttuurijärjestöistä:

Etuja ja alennuksia jäsenille Omien kulttuuritapahtumien järjestämisen lisäksi hyy myös neuvottelee ja tarjoaa jäsenilleen alennuksia pääkaupunkiseudun muusta kulttuuritarjonnasta. Viime vuosina hyyn jäsenille on tarjottu mm. alennusta Rakkautta & Anarkiaa(15.-25.9.2011, ks. www.hiff.fi) ja DocPoint-elokuvafestivaalien (24.-29.1.2012, ks. www.docpoint.info) sarjakorteista sekä erikoisnäytöksiä kummallakin festarilla. hyyn tarjoamien erikoisalennusten lisäksi lukuisat pääkaupunkiseudun kulttuurilaitokset ja -tuottajat myöntävät kaikille opiskelijoille alennusta lippujensa hinnoista. hyy on kerännyt kattavat tiedot opiskelijan kulttuurieduista nettisivuilleen sekä Carpe culturam -vihkoseen, joita saa mm. hyyn palvelutoimistosta.

www.hyy.fi

Tule mukaan!

Juhla- ja kulttuurivaliokunta osallistuu HYYn kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Valiokuntalaiset voivat olla mukana toteuttamassa ylioppilaskunnan perinteisiä juhla- ja kulttuuritapahtumia tai tehdä omia projekteja, kuten klubeja ja kilpailuja. t Lisätietoja: www.hyy.fi.

15

Järjestötoiminta on tärkeä osa opiskeluaikaa Ylioppilaskunta toimii katto-organisaationa sadoille opiskelijajärjestöille, joista jokainen opiskelija löytää helposti juuri omaa kiinnostustaan vastaavan järjestön. Monilla järjestöillä on myös omia kerhoja ja toimikuntia, joissa samanhenkinen porukka harrastaa yhdessä mitä ihmeellisimpiä asioita.

H

yyn piirissä toimii yhteensä noin 250 erilaista aine-, harrastus- ja etujärjestöä, kan­ sainvälistä järjestöä ja osakuntaa. Niistä löytyy jokaiselle sopivan kokoinen kolo viihtymiseen ja osallistumiseen.

Järjestöissä oppii monia asioita, jotka eivät kuulu yliopiston varsinaiseen opetussuunnitelmaan mutta ovat kiinteä osa yliopisto-opiskelua ja kasvamista akateemiseksi kansalaiseksi.

Ylioppilaskunta tukee opiskelijajärjestöjä monin tavoin antamalla suoraa tai välillistä taloudellista tukea sekä opastusta ja neuvontaa. hyy tarjoaa useille järjestöille toimintatiloja Uudelta ylioppilastalolta keskeltä Helsinkiä ja Domus Gaudiumilta Etu-Töölöstä.

Järjestöesittelyitä löydät HYYn nettisivuilta ja Ylioppilaskalenterista.

Mikä on parasta järjestötoiminnassa? ”Uudet ystävät ja ikimuistoiset kokemukset.

Yliopisto-opiskelu on uuden elämänvaiheen alku ja toisista samassa tilanteessa olevista saa vertaistukea ja seuraa. Järjestöissä tutustuu uusiin, samanhenkisiin ihmisiin ja yhdessä tekemisen kautta pääsee osaksi yhteisöä. Mikään ei hitsaa ihmisiä yhteen niin hyvin kuin yhdessä tehdyt ja koetut asiat. Järjestöissä pääsee tekemään asioita, joita ei muuten ehkä tulisi tehneeksi, kuten valmistamaan kolmen ruokalajin aterian sadalle hengelle, opettelemaan akateemisen juhlaetiketin lihasmuistiin saakka, esiintymään kuoron, orkesterin tai teatterin riveissä, järjestämään mielenilmauksen ja vaikka mitä muuta.

Isolla porukalla tekeminen, suunnitteleminen ja vastuun kantaminen osoittavat konkreettisesti, että mikään ei ole vaikeaa tai mahdotonta, kun sen tekee yhdessä. ” t Järjestösihteeri Emi Maeda jarjestosihteeri@hyy.fi, p. 050 537 3798

Tule mukaan!

Järjestövaliokunnan tehtävänä on pohtia HYYn tarjoamia järjestöpalveluita, niistä tiedottamista, järjestö- ja juhlatiloja ym. järjestöasioita sekä järjestää erilaisia koulutuksia järjestöille. Valiokunta pyrkii myös kehittämään järjestöjen välistä yhteistyötä. t Lisätietoa: www.hyy.fi

16

Ainejärjestöt kokoavat yhteen samaa ainetta opiskelevat ihmiset, olit sitten geologi tai historioitsija. Ainejärjestöt toimivat oman pääaineen edunvalvojina myös yliopiston suuntaan ja varmistavat, että jokaisella on laitoksella hyvä opiskella.

Myös alalle persoonalliset tapahtumat ovat ainejärjestöjen toiminnan ydintä.

Osakunnat ovat hyyn vanhimpia järjestöjä ja kokoavat yhteen samalta alueelta kotoisin olevia opiskelijoita. Osakunnilla on pitkät perinteet ja paljon tapahtumapainotteista toimintaa laidasta laitaan.

Koti-ikävän iskiessä löydät osakunnista varmasti tukea

Harrastejärjestöt ovat nimensä mukaisesti järjestöjä, joiden jäsenet kokoontuvat yhteen saman harrastuksen äärelle. Harrastusjärjestöjä löytyy aina urheilulajeista kuorojen ja orkestereiden kautta roolipelaamiseen. Kaikille löytyy ainakin yksi, jos ei useita harrastejärjestöjä, joiden toiminta kiinnostaa. Rohkeasti vain mukaan!

Poliittisten järjestöjen kautta voi vaikuttaa ylioppilaskuntaan ja ympäröivään yhteiskuntaan. Poliittisia järjestöjä voi havaita kampuksilla joka toinen vuosi järjestettävien hyyn edustajistovaalien aikaan, jolloin niiden toimintaan pääsee tutustumaan hyvinkin läheisesti. Löydä sisältäsi pieni poliitikko ja tule vaikuttamaan hyyn toimintaan.

17

Tilaa opiskelijoille, paikka tapahtumille Opiskelijoiden omat talot: Vanha, Uusi ja Domus Gaudium

H

yyn 143-vuotisen historian aikana opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä kolme ylioppilastaloa, Vanhan ylioppilastalon (1870), Uuden ylioppilastalon (1910) ja Domus Gaudiumin (2008). Talot tarjoavat opiskelijoille tilaa – nimenomaan omaa tilaa – kokoontua yhteen. Taloissa on paljon osakuntien ja järjestöjen tiloja sekä opiskelijoiden käytössä olevia juhla-

ja kokoustiloja. Loppuvuodesta 2008 Domus Academican yhteyteen valmistui uusi, ns. kolmas ylioppilastalo, Domus Gaudium. Ylioppilaskunta sai näin uusia tiloja opiskelijoille ja opiskelijajärjestöille. Opiskelijoiden omissa ylioppilastaloissa on järjestetty vuosien saatossa niin illanviettoja, klubeja, kokouksia kuin tanssiaisia ja teatterinäytöksiäkin.

Vanha ylioppilastalo 1858 Ylioppilaat päättivät rakentaa ko­koontumis- ja juhlakäyttöönsä talon ja ostivat Vuohi-korttelin tontin, jossa nykyisin sijaitsee Kansallisarkisto.

1867 Senaatti vaihtoi pyynnöstä os­ tetun kallioisen tontin ilman välira­haa Vanhan ylioppilastalon nykyiseen, Soopeli-korttelin tonttiin.

1868 Ylioppilaita edustava rakennusjohtokunta jätti maistraatille Hampus Dahlströmin laatimat ylioppilastalon rakennuspiirustukset. Piirustukset kiersivät edelleen kuvernöörillä, senaatissa, sijaiskanslerilla, konsistorilla ja kans­ lerilla, ja lopulta keisari hyväksyi ne allekirjoituksellaan Pietarissa.

1870 Ylioppilaat viettivät osin lahjoitus-

ja keräysvaroin, osin velaksi rakennetun Ylioppilastalon vihkiäisiä.

1876 Yliopiston kansleri Alexander Alexandrovitsh, tuleva keisari Aleksanteri III, vieraili talossa.

1879 Ylioppilastaloon asennettiin vesijohto.

1898 Talon juhlasalia pidennettiin kuudella metrillä ja rakennettiin näyttämö aputiloineen.

1899 Ylioppilastalossa oli väliaikainen tanssikielto helmikuun manifestin vuoksi.

1901 Akseli Gallen-Kallela maalasi musiikkisaliin freskon ”Kullervon sotaanlähtö”. Louis Sparre ja Walter Thomé suunnittelivat uuden sisustuksen.

1907 Kansan Näyttämö tuli ylioppilastalon vuokralaiseksi ja pysyi vuokralaisena, nimeä välillä vaihtaen, vuoteen 1968 saakka.

1929 Rakennettiin Suomalaisen kirjakaupan lisärakennus.

1930 Lähellä AKS:aa ollut Ylioppilaskahvila Oy vuokrasi Vanhan ylioppi­lastalon ravintolatilat.

1966 Ylioppilasteatterin 40-vuotis­ juhlassa talon juhlasalissa keskuste­lua herättänyt ”Lapualaisooppera”.

1968 ”Ylioppilaat – Studenterna” val­tasi Vanhan ylioppilastalon.

1978 Vanha ylioppilastalo paloi.

1979 Talon palokorjaus- ja lisärakennustyöt valmistuivat.

Uusi ylioppilastalo (Osakuntatalo) 1887 Ylioppilaskunta osti nykyisen Vanhan ylioppilastalon viereisen tontin kirjastoaan varten.

1906 Ylioppilas Alina Mattsson esitti VSO:n kokouksessa, että ylioppilas­talon ahtauden vuoksi rakennettaisiin uusi talo. Osakunnat pitivät hanketta kalliina ja suosittelivat, että ylioppilaskunta rakentaisi talon.

1908 Ylioppilaskunta valitsi arkkitehtikilpailujen jälkeen talon suunnittelijoiksi Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin.

1909 Talon rakennustyöt alkoivat.

1910 Osakuntatalon vihkiäisissä esitettiin mm. Toivo Kuulan Eino Leinon sanoihin säveltämä kantaatti ”Kuolemat-

tomuuden toivo”. Juhlien uutuutena oli ulkolaisille vieraille ”automobiiliajelu”.

1919 Ylioppilaskunta vuokrasi talon juhlasalin insinööri Johannes Saraojalle ”elävien kuvien näytäntöjä” varten.

1924 Osakuntataloa korotettiin kahdella kerroksella. Samalla uusittiin vesikatto ja hissit sekä asennettiin taloon lämminvesijohdot. Talon uusiksi vuokralaisiksi tulivat Hotelli Hansa ja autoliike Korpivaara & Halla Oy. 1929 Elokuvateatteri vuokrattiin A. Adamsin Oy Filminäyttämölle. ”Bio Civis” oli muuttunut ”Bio Bioksi”.

1930 Ylioppilaskahvila Oy laajensi ­toimintaansa sisäpihan ravintolaan.

1931 Hämäläis-Osakunta muutti omaan taloonsa Kampinkadulle.

1952 Satakuntalainen osakunta muutti omaan taloonsa Lapinrinteeseen.

1957 Yliopiston apteekki tuli taloon vuokralaiseksi.

1968 Ylioppilaskunnan omistamat Hotelli Borealis sekä siihen liittyvät katutason Cafeteria Linnea ja Snack-bar Ykskax aloittivat toimintansa.

1979 Kaivopihan lisärakennustöiden yhteydessä purettiin Uuden ylioppilastalon juhlasali. Tilalle rakennettiin Hansatalo.

1980 Eteläsuomalainen osakunta pa­lasi takaisin Uuteen ylioppilas­taloon.

Domus Academica (A-, B-, C- ja D-talot) ja Domus Gaudium 1945 Ylioppilaskunta osti kolme ja varasi neljä tonttia Helsingin kaupungilta Leppäsuolta ylioppilasasuntoloita varten. Rakennuspiirustukset tilattiin arkkitehti Pauli Salomaalta ja sisustussuunnittelu Ilmari Tapiovaaralta.

1946 Rakennustyöt alkoivat säännöstelytalouden vallitessa.

1947 Osittain lahjoitus- ja keräysvaroin rakennetut A- ja B- talot vihittiin käyttöön.

1950 Ylioppilaskunta aloitti C-talon rakennustyöt.

1952 XV olympialaisten aikana C-ta­loon majoitettiin lehtimiehiä. Talo vihittiin

käyttöön perinteisesti ylioppilaskunnan vuosipäivänä. Talossa oli uu­tuutena 60paikkainen itsepalveluravintola sekä ruokahissit opiskelijoille, ”jotka opintoym. huolien takia kart­tavat käyntiä viihtyisässä ravintolassa”.

1962 Ylioppilaskunta lunasti Hieta­ niemenkadun varrelta tontin neljännen asuntolan rakentamista varten.

1967 Ylioppilaskunta aloitti D-talon rakennustyöt. Rakennuspiirustukset laati arkkitehti Pauli Salomaa, kuten edellisiinkin Leppäsuon asuntoloihin.

1968 D-talo vihittiin käyttöön. Yksi prosentti rakennuskustannuksista

19

k­ atettiin myymällä 10 000 ”Domus” -pyyheliinaa.

1996 Ylioppilaskunta myi A-talon ­Hoasille.

2007 Kolmannen ylioppilastalon – Domus Gaudiumin – rakentaminen käynnistyi Leppäsuolle Domus Aca­demican viereen. Uuden talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula.

2008 Domus Gaudiumin vihkiäisiä vie­ tettiin HYYn vuosijuhlapäivänä 26. 11.

Domus Gaudium sai myös oman tunnuslogon, jonka on suun­nitellut graafikko Jukka Veistola.

Toimeentulon palapeliä kasaa­massa Opiskelijan perustoimeentulon lähde on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta.

O

pintotukea saat, jos opintosi edistyvät ja tuelle on taloudellista tarvetta eli et ansaitse yli oman vuositulorajasi. Opintotukea voit hakea kerralla koko opiskeluajaksi. Hakemus on jätettävä viimeistään ensimmäisen haettavan tukikuukauden loppuun mennessä. Tukipäätös tehdään automaattisesti ajalle 1.9.–31.5. Voit myös hakea myöhemmin erikseen opintotukea kesäksi.

Opintotuen hakeminen ja muutosilmoitusten tekeminen onnistuu helpoiten Kelan sähköisen palvelun kautta (www.kela.fi).

Missä toimeentuloasioissa voi olla yhteydessä ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiseen sihteeriin?

Jos sinulla on ongelmia tukien kanssa tai sinulla on erityisen hankala tilanne, voin auttaa löytämään lisätietoja ja neuvoa mitä tukea tilanteessasi voisi hakea. t Sosiaalipoliittinen sihteeri Katja Långvik katja.langvik@hyy.fi, p. 050 543 9608

Kaksiportainen opintotuki Opintotuki tullaan myöntämään 1.8.2011 jälkeen opintonsa aloittaneille opiskelijoille kahdessa vaiheessa, erikseen kandidaatin- ja maisterintutkintoa varten. Opintotukea voi saada yhteensä 55 tukikuukautta. Kandidaatin tutkinnolle on varattu 3x9 (27) tukikuukautta ja maisteritutkinnolle 2x9 (18) tukikuukautta. Näiden lisäksi on käytettävissä 10 tukikuukautta, jotka tarpeen mukaan voivat jakautua kumpaan vain tutkintovaiheeseen (katso kuva). Siksi kandidaatintutkintoon (180 op) voi käyttää enintään 37 tukikuukautta tai maisterintutkintoon (120 op) enintään 28 tukikuukautta, kuitenkin niin että tukikuukausien yhteenlaskettu määrä on enintään 55. Jos käyttää alempaan tutkintoon

yli 27 tukikuukautta, saa ylempään vastaavasti vähemmän kuin 28 tukikuukautta. Jos suorittaa alemman tutkinnon valmiiksi alle 27 tukikuukaudessa, saa ylempään tutkintoon kuitenkin korkeintaan 28 tukikuukautta.

Omat tulot vaikuttavat Opintotukea nostavan opiskelijan muut tulot eivät saa ylittää vuositulorajaa. Vapaan tulon raja lasketaan niin, että jokaista tukikuukautta kohden muita tuloja saa olla 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa.

Kaksiportainen opintotuki 3 x 9 = 27 Kandi (180 op) yhteensä 55 tukikuukautta

10 jousto 2 x 9 = 18 Maisteri (120 op)

20

Älä sairasta opintotuella Jos sairautesi hidastaa opintojasi, pyydä lääkärintodistus ja säästä se. Voit tarvita sitä myöhemmin opintojen seurannan yhteydessä tai jos joudut hakemaan opintotuen pidennystä. Sinun ei kannata sairastaa pitkään opintotuella. Jos sairautesi on pitkäkestoinen voit olla oikeutettu sairauspäivärahaan ja yleiseen asumistukeen. Näitä haetaan Kelasta, liitteeksi tarvitset lääkärintodistuksen.

Vuosituloja valvotaan jälkikäteen kalenterivuosittain verotustietojen valmistuttua. Jos tulot ylittävät vapaan tulon enintään 220 eurolla, Kela ei peri tukea takaisin. Jos ylitys on enemmän kuin 220 euroa, ylityksen jokaista alkavaa 1 310:tä euroa kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä 15 prosentilla korotettuna.

Takaisinperinnän voi välttää huolehtimalla, että tulot eivät ylitä vuositulorajaa. Vuoden loppupuolella kannattaa laskea tarkkaan tulot ja tuet.

Kun peruutat ajoissa jo hakemasi tukikuukaudet tai palautat liikaa maksetun tuen tukivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä, saat tukikuukaudet takaisin käyttöösi.

Kelan nettisivuilta löydät lisätietoa vapaan tulon valvonnasta ja omien tulojen laskureita.

t Lisätietoja: www.kela.fi > Opiskelijat Kelan valtakunnallinen opiskelijoiden palvelunumero 020 692 209 (ma-pe klo 8-18) Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet, www.helsinki.fi/neuvonta

Opintojen etenemistä seurataan Opiskelijalle tulisi kertyä keskimäärin vähintään 5,5 opintopistettä jokaista tukikuukautta kohti.

Tuen maksamista voidaan silti jatkaa, jos opintosuorituksia on tukikuukautta kohti keskimäärin 5 opintopistettä. Edeltävältä lukuvuodelta on myös oltava vähintään 2,0 op / tukikk, vaikka keskiarvoinen suoritusmäärä koko opiskeluajalta muuten olisikin riittävä. Syyskuun alusta toukokuun loppuun tukea nostavilla tulisi siten olla lukuvuoden päättyessä yli 45 opintopisteen laajuiset suoritukset, kesätukea nostaneilla vielä enemmän.

Jos keskimääräinen opintopistekertymäsi tukikuukausilta jää vaadittua pienemmäksi, saat seuraavana syksynä opintotukilautakunnalta selvityspyynnön opintojen viivästymisestä.

Hyväksyttäväksi opintojen viivästymisen syyksi voidaan katsoa esimerkiksi opiskelijan oma tai lähiomaisen sairaus ja vaikea elämäntilanne, joka ajallisesti ajoittuu yhteen opintojen hidastumisen kanssa, eli selkeä syy-yhteys. Selvitykseen täytyy liittää aina kirjalliset viranomaistodistukset syistä, joihin halutaan vedota (esimerkiksi lääkärintodistukset). Pelkkä oma selostus ei riitä.

Tuen lakkauttamisesta tai määräaikaisesta jatkamisesta (katkaisusta tai jatkamisesta) päättää opintotukilautakunta. Valvonta tehdään opiskelijarekisteristä saatujen opintopistemäärien perusteella.

Opintotuen osat Opintoraha Korkeakouluopiskelijalle yleensä 298 euroa kuussa. Opintorahasta pidätetään 10 prosentin ennakkovero. Jos haluat muuttaa pidätysprosenttiasi, voit toimittaa verokortin tai muutosverokortin opintotukilautakuntaan tai Kelan paikallistoimistoon.

Asumislisä 80 prosenttia enintään 252 euron vuokrasta.

Ylittävältä osalta ei makseta asumislisää.

Jos et ole oikeutettu opintotuen asumislisään (esimerkiksi perheellisyyden tai sairauspäivärahalle siirtymisen vuoksi), voit hakea Kelasta yleistä asumistukea.

Opintolainan valtiontakaus Korkeakouluopiskelijalle 300 euroa kuussa. Kaikille opiskelijoille joilla ei ole maksuhäiriöitä tai takausvastuuvelkaa, toimitetaan automaattisesti lainatakaus lukuvuoden opintorahakuukausille.

Koko taattua lainasummaa ei ole pakko nostaa. Pankit saavat takauspäätöksen Kelalta. Koroista ja muista ehdoista sovitaan pankin kanssa.

21

Toimeentulon erityistilanteita Vanhempainetuudet Opiskelevilla vanhemmilla on oikeus äitiys-, isyysja vanhempainpäivärahaan. Jos opiskelija nostaa opintorahaa samanaikaisesti, hänelle maksetaan päiväraha vähimmäismäärän suuruisena. Opintojen tulee silloin myös edistyä opintotuen vaatimusten mukaisesti. Opiskelevalla vanhemmalla on oikeus saada pidennystä opintojen suorittamisen määräaikaan vanhempainrahakautta vastaavalta ajalta.

Vanhempainrahakauden jälkeen opiskelija voi saada lasten kotihoidon tukea, mikäli opiskelijalla on alle 3-vuotias lapsi, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Myös kotihoidon tuki lasketaan opiskelijan vuosituloihin opintotuen tulovalvonnassa. Lapsensa tai puolisonsa lapsen kanssa asuva opiskelija voi hakea Kelasta yleistä asumistukea.

Jos tiedät varmasti, että sairautesi kestää enintään kaksi kuukautta, voit kuitenkin edelleen nostaa opintotukea. Voit joutua selvittämään sairautesi, kun opintotukilautakunta seuraa opintojesi edistymistä. Käy siis ajoissa lääkärissä ja säilytä lääkärintodistuksesi.

Jos arvelet, että sairautesi voi kestää yli kaksi kuukautta, sairauspäiväraha on sinulle sopivampi toimeentulon tukimuoto. Sairauspäivärahajakson pitkittyessä Kela voi myös arvioida kuntoutuksen tarpeen. Sairauspäivärahaa hakiessasi tarvitset liitteeksi lääkärin lausunnon työkyvyttömyydestäsi. Sairauspäivärahaa voi hakea neljän kuukauden viiveellä. t Lisätietoja: Kelan toimistot t www.kela.fi > Sairastaminen

t Lisätietoja: Kelan toimistot t www.kela.fi > Lapsiperheet t www.kela.fi > Asumisen tuet

Stipendit ja apurahat Suomen ylioppilaskuntien liitto (syl) ylläpitää sivuillaan (www.syl.fi) apurahatietokantaa. Näiltä sivuilta löytyy myös linkkejä muihin tietokantoihin. Yliopisto-lehdessä julkaistaan Apurahat-palstaa, jolla ilmoitetaan haussa olevista apurahoista ja stipendeistä. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta Cimosta (www.cimo.fi) kannattaa tiedustella apurahaa erityisesti, jos on saanut cimon kautta harjoittelupaikan.

Aikuiskoulutustuki Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea, jonka saaminen edellyttää vähintään viiden vuoden työhistoriaa ja vähintään vuoden kestänyttä työsuhdetta samaan työnantajaan. Hakijan on oltava koulutuksen vuoksi palkattomalla opintovapaalla. Aikuiskoulutustuen saajalle voidaan myöntää myös opintolainan valtiontakaus.

Työttömyysetuudella tuettu opiskelu.

Voit saada päätoimisen opiskelun ajalta työttömyysetuutta, jos olet työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja työnhakusi on voimassa. Sinun tulee myös olla täyttänyt 25 vuotta tuetun opiskelun alkaessa. Korkeakoulututkintoon johtavia opintoja yliopistossa on mahdollista suorittaa työttömyysetuudella pääsääntöisesti vain, jos tarkoituksena on jatkaa todisteellisesti vähintään yhden vuoden keskeytyneinä olleita opintoja.

Rajoitus ei kuitenkaan koske työsuhteen aikana aloitettuja opintoja, joiden jatkamiselle on erityinen syy. Erityisestä syystä työnhakijalla voi olla myös mahdollisuus aloittaa uudet yliopisto-opinnot.

Työttömyyspäivärahat kuluttavat myös työttömyyspäivärahan 500 maksupäivän enimmäisaikaa.

t Lisätietoa ja lomakkeita: t Työ- ja elinkeinotoimistot t www.koulutusrahasto.fi

Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon turvaamiseen tarkoitettu etuus. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, ja myös valtion takaama opintolaina lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi, vaikka opiskelija ei sitä nostaisikaan. Toimeentulotukea haetaan oman asuinalueen sosiaaliasemalta. t Lisätietoja: t kotikuntasi sosiaalivirasto www.hyy.fi/toimeentulotuki

Sairauspäivärahaa sairauspäiville Opintotukikuukausia ei kannata käyttää sairastamiseen. Sairausloman ajalle voit saada Kelasta sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea.

t Lisätietoa: t Työ- ja elinkeinotoimistot t Kansaneläkelaitos (www.kela.fi) t Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (www.tyj.fi)

22

Ave,

capo di tutti capi!

Det är ju visst Du som äger det ledande vetenskapliga förlaget i Finland.

Gaudeamus Helsinki University Press is pleased to greet its new owners and directors!

No funny business!

Gaudeamuksen kirjat kulkevat opintojesi rinnalla aina pääsykokeista graduun, gradusta jatko-opintoihin ja sen ylikin, kaikkiin elämäsi eri vaiheisiin. Julkaisemme eri tieteenalojen perusteoksia, klassikkoja, poleemisia keskustelunavauksia, menetelmäoppaita, väitöskirjoja, maailman parannusta ja maamme huippututkijoiden teoksia.

Tutustu valikoimaamme verkossa www.gaudeamus.fi.

Lyyra-kortilla opiskelija-alennuksia Yliopistokirjakaupasta (Porthania ja Otaniemi)

ja Kolmen sepän kirjakaupasta (Kaivopiha).

Gaudeamus. Tiedon puolella.

Asunnonhaussa aktiivisuus palkitaan Joustavuus, nopeus ja oma tiedonhaku ovat valtteja kodin etsimisessä.

Pääkaupunkiseudulta löytyy asumismuotoja joka kukkarolle, mutta hintataso on yleisesti muuta maata korkeampi.

S

opivan asunnon löytäminen pääkaupunkiseudulta ei ole mahdotonta, mutta se voi olla haastavaa. Vaihtoehtoja ja asunnontarjoajia on paljon, kuten myös hakijoita.

Asunnon haussa etenkin lukukausien alussa on ruuhkaa, ja silloin paras neuvo on käyttää monia hakukanavia. Kannattaa tehdä hakemus vaikkapa Hoasille ja osakuntaan sekä selata Lyyran vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoja samaan aikaa – kunhan muistat asunnon saatuasi perua tarpeettomat hakemukset.

Kaveriasuntoa voi hakea yhdessä kaverin kanssa.

Lapsiperheet ja kaksi aikuista keskenään voivat hakea myös perheasuntoa. Yksiötä haluavan tulee olla opintojen loppuvaiheessa ja asua jo valmiiksi Hoasilla. Osa Hoasin asunnoista on myös esteettömiä.

Monet osakunnat tarjoavat jäsenilleen tai jäseneksi liittyville edullisia asuntoja. Joillakin on erityinen fuksihaku touko–heinäkuussa ja muita hakuja pitkin vuotta. Voit hakea myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien vuokraasuntoja tai erilaisten säätiöiden asuntoja. Osa säätiöistä tarjoaa asuntoja tiettyjen tiedekuntien opiskelijoille. Näistä voi lukea lisää hyyn verkkosivuilta tai -hyväksymiskirjeesi mukana tulleesta Kaipaatko kattoa? -esitteestä.

Moni opiskelija päätyy vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoon. Ne ovat usein kalliimpia kuin Hoasin tai muiden edellä mainittujen tahojen asunnot. Yksityisen vuokra-asunnon voi vuokrata joko suoraan omistajalta (esim. Lyyran asunnonvälityksen kautta) tai välitystoimiston kautta. Viralliset välitystoimistot perivät asunnonvälityksestä yleensä välityspalkkion esim. korotetun vuokran tai vähimmäispituisen sopimuksen muodossa tai vaativat vuokraajaa tekemään toimeksiannon, joka maksaa erikseen. Vuokranantaja vaatii usein vuokravakuuden, yleensä 1–3 kk:n vuokran.

Vuokra-asuntoja laidasta laitaan Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas tarjoaa laajan valikoiman soluhuoneita, kaverija perheasuntoja sekä yksiöitä ja niin kutsuttuja pienkaksioita Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Hoasilla on asuntoja noin 8200 ja asukkaita noin 16000.

Hoasin haku on jatkuva, joten kannattaa ilmoittautua hakijaksi heti opiskelupaikan varmistuttua. Asunnon saa yleensä helpommin, jos ei ole erityisvaatimuksia esimerkiksi sijainnin suhteen.

Hoasilla voi asua koko opiskeluajan.

Minulla ei ole vieläkään asuntoa.

Mitä teen? ”Paras neuvo on käyttää useaa hakukanavaa. Voit hakea samaan aikaan esimerkiksi Hoasin, osakunnan ja kaupungin asuntoja. Muita vinkkejä löydät HYYn verkkosivuilta Kaipaatko kattoa? -asunnonhakuoppaasta.

Asunnon saatuasi muista perua tarpeettomat hakemukset!

Jos majapaikka kaikista yrityksistä huolimatta puuttuu opintojen alkaessa, voit kääntyä minun puoleeni.”

Huoneenvuokralaki sääntelee Vuokrasopimus on aina syytä tehdä kirjallisena.

Valmiin vuokrasopimuspohjan löytää esimerkiksi osoitteesta http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/4854.pdf. Ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista on tärkeää perehtyä huolellisesti vuokrasopimuspaperiin ja selvittää, mihin on sitoutumassa. Kaikki sopimuksen ehdot kannattaa merkitä vuokrasopimukseen, jotta niihin voidaan vedota myöhemmin. Vuokrasopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasuhde päättyy, kun jompikumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen. Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi.

t Sosiaalipoliittinen sihteeri Sofia Lindqvist sofia.lindqvist@hyy.fi, p. 050 543 9605

24

Vinkkejä asunnonhakuun Opiskelijoiden asunnonvälitys Lyyrassa Lyyran asunnonvälityksessä on tarjolla yksityisiä lyhyt- ja pitkäaikaisia vuokraasuntoja opiskelijoille ympäri maata.

Tsekkaa asunnot osoitteesta www.lyyra.fi/asunnot. Palvelun kautta voit myös etsiä kämppiksiä ja saada tietoa opiskelija-asumisesta. Palvelu on maksuton mutta vaatii rekisteröitymisen. t www.lyyra.fi/asunnot Vuokra-asuntoja opiskelijoille Esimerkiksi Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiön Hoasin edulliset asunnot ovat ulottuvillasi, koska olet opiskelija.

HYY on yksi Hoasin perustajayhteisöistä ja vaikuttaa sen toimintaan. HYY ja Hoas vaikuttavat yhdessä pääkaupunkiseudun kuntiin, jotta opiskelija-asuntoja saataisiin

hyville alueille lisää. HYY omistaa myös jonkin verran omia asuntoja Etu-Töölössä Domus Academicalla ja Pohjois-Haagassa Ida Aalbergin tiellä. Asuntoihin haetaan Hoasin kautta. Hakemuksen voi jättää milloin vain, mutta fuksit ovat asuntojen jaossa etusijalla. Asuntohakemus kannattaa kuitenkin jättää heti, kun opiskelupaikka on varmistunut. t www.hoas.fi Kaiva ja katsele Asuntoa etsiessä kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia kanavia. Asuntoilmoituksia on runsaasti verkossa ja sanomalehdissä. Kannattaa lukea Helsingin Sanomien ja muiden lehtien asuntoilmoitukset vaikkapa ylioppilaskunnan keskustoimistolla. Myös yliopiston verkkosivuilla on ilmoitustori, jossa on oma osio vuok-

25

rattaville asunnoille (www.helsinki.fi/ ajankohtaista/ilmoitustori).

Kotipaikka Opiskelijana voit päättää, pidätkö kirjasi vanhalla kotipaikkakunnallasi vai siirrätkö ne opiskelupaikkakunnallesi. Valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa äänestät kotipaikkakunnallasi: vaikka asuisit Helsingissä, et saa äänestää Helsingin vaalipiirissä, jos olet kirjoilla muualla. Myös useat palvelut ja edut on varattu vain paikkakuntalaisille. Tällaisia ovat pääkaupunkiseudulla muun muassa opiskelijoiden matkakorttialennukset julkisessa liikenteessä. Maksat veroja siihen kuntaan, jossa olet kirjoilla. Kotikuntaa voi vaihtaa maistraatissa. t www.maistraatti.fi t www.muuttoilmoitus.fi

Opiskelijoilla oma terveydenhoito Yliopiston perustutkinto-opis­kelijana pääset osalliseksi laadukkaista ja edullisista terveyspalve­luista. Lisäksi sinulla on oikeus kunnalliseen terveydenhuoltoon.

Y

liopisto-opiskelijoilla on ollut oma terveydenhoito jo yli 50 vuoden ajan. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö eli yths tarjoaa yleis- ja erikoislääkärien lisäksi terveydenhoitajien, fysioterapeuttien, laboratorion ja röntgenin palveluita.

Yleislääkärillä ja terveydenhoitajalla käynti on ilmaista, erikois- tai hammaslääkärin vastaanotolla käymisestä maksat pienen käyntimaksun. Laboratorio- ja röntgenpalvelut ovat maksuttomia, kun lähetteen on antanut yths:n lääkäri. Myös ensimmäinen yths:n hammaslääkärin tutkimus-

käynti on maksuton riippumatta perustutkintoopintojen vaiheesta tai kestosta.

Uusille opiskelijoille lähetetään sähköpostiviesti, jossa on linkki sähköiseen terveyskyselyyn. Terveydenhoitaja ja suuhygienisti arvioivat lomakkeen vastausten perusteella sen, kutsutaanko opiskelija henkilökohtaiseen terveystapaamiseen ja lähettävät opiskelijalle palauteviestin jatko-ohjeineen. Jokainen opiskelija voi halutessaan joka tapauksessa hakeutua maksuttomaan terveystapaamiseen. Tunnin mittainen terveystapaaminen antaa mahdollisuuden pysähtyä ja keskustella kah-

26

den kesken mm. omasta elämäntilanteesta, stressistä, jännittämisestä, unesta, jaksamisesta, terveyshistoriasta, rokotuksista, verenpaineesta tai laboratorionäytteiden tarpeesta.

Mielenterveyspalvelut puolestaan käsittävät mielenterveysneuvontaa, psykiatrista tutkimusta ja hoitoa, psykoterapiaa, ehkäisevää mielenterveystyötä ja verkkoneuvontaa. Ajanvarausnumerot ja muut yhteystiedot ja aukioloajat ilmenevät yths:n verkkosivuilta.

Terveyttä kokonaisvaltaisesti Terveydenhoitajat huolehtivat pienistä tapaturmista ja lievistä sairauksista, ja heiltä voit pyytää sairauslomatodistuksen lyhytaikaisesta poissaolosta tai lähetteen laboratorioon. Vastaanotolla voit keskustella terveyteen tai sairauteen liittyvistä kysymyksistä. Terveydenhoitajat huolehtivat myös rokotuksista. Jos tarvitset matkustamista varten rokotuksia, voit selvittää rokotustarpeesi yths:n keskitetystä rokotus- ja matkailuneuvontanumerosta, joka löytyy yths:n verkkosivuilta.

Kaikissa hoitoa vaativissa asioissa sinun tulee soittaa hoidontarpeen arviointi- ja ajanvarauspuhelimeen. Akuuttiluonteisissa asioissa ota mieluiten yhteyttä aamupäivisin klo 8-9. Jos linjat ovat ruuhkautuneet, yths käyttää takaisinsoittopalvelua.

Akuuttiasiat pyritään hoitamaan samana tai viimeistään seuraavana päivänä sairaudesta riippuen. Varsinaista päivystystoimintaa yths:llä ei ole, joten tilanteesta riippuen sinua voidaan myös neuvoa hakeutumaan suoraan terveyskeskuspäivystykseen. yths:n suun terveydenhuollon palveluihin kuuluvat akuuttihoito, suun ja hampaiden terveydenhoito, perushoito ja erikoishammashoito.

Terveytesi

Kunnallista terveydenhuoltoa tarvittaessa yths on avoinna vain arkisin, joten etenkin viikonloppuisin äkillisessä sairaustapauksessa on turvauduttava kunnallisiin palveluihin. Opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään niitä kuten muutkin kunnan asukkaat.

Kunnalliset terveyskeskuspalvelut on tarkoitettu kunnassa kirjoilla oleville, mutta akuuteissa tapauksissa palveluja voivat käyttää myös ulkopaikkakuntalaiset. Helsingissä ja Vantaalla joutuu maksamaan terveyskeskusmaksun, mutta Espoossa asuvilta ja siellä terveyspalveluja käyttäviltä opiskelijoilta maksua ei peritä. Espoon palveluja käyttävien opiskelijoiden on todistettava opiskelijastatuksensa esimerkiksi näyttämällä Lyyra-opiskelijakorttia.Päivystysaikaan kaikissa kunnissa on käytössä päivystysmaksu. t Lisätietoja: www.hel.fi/terveyskeskus www.vantaa.fi/terveyspalvelut www.espoo.fi/terveys

muistilista!

YTHS palvelee useassa toimipisteessä YTHS:n nettisivuihin kannattaa tutustua. Sieltä löydät tietoa palveluista ja aukioloajoista, vastauksia moniin terveyttä koskeviin kysymyksiin sekä mm. ajanvarauksen peruutuslomakkeen. Voit kysyä neuvoa myös verkkoneuvonnasta. t www.yths.fi t Töölön toimipiste: Töölönkatu 37 A t Otaniemen toimipiste: Otakaari 12 t Lahden ja Vaasan palvelut: www.yths.fi

YTHS:n terveyspalvelut Perustutkinto-opiskelijana saat käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tarjoamia terveydenhoitopalveluja.

Perustutkinto-opiskelijan YTHS-maksu sisältyy HYYn jäsenmaksuun. Maksettuasi ylioppilaskunnan jäsenmaksun koko lukuvuodelle voit käyttää YTHS:n palveluja koko maassa seuraavan vuoden elokuun loppuun asti. Jäsenyyden todistat kätevimmin Lyyra-opiskelijakortilla.

Esteen sattuessa muista peruutus Jos et pääse varaamallesi YTHS-ajalle, muista peruuttaa se viimeistään edellisenä päivänä klo 12 mennessä joko puhelimitse tai peruutuslomakkeella osoitteessa www.yths.fi.

Mikäli peruutat varaamasi ajan edellä mainittua aikaa myöhemmin, sinulta peritään käyntimaksu. Jos peruutus jää kokonaan tekemättä etkä saavu vastaanotolle, sinulta peritään käyntimaksu ja 15 euron sakkomaksu. Peruuttamattoman käynnin sakkomaksu 15 euroa veloitetaan myös maksuttomista käynneistä.

Terveysneuvontapuhelin palvelee Terveysneuvontapuhelin vastaa ympäri vuorokauden terveyden ja sairauden hoitoon liittyviin kysymyksiin sekä opastaa terveyspalveluihin hakeutumisessa. Puhelusta veloitetaan operaattorin perimä maksu ja paikallispuhelun hinta, muttei erillistä palvelumaksua. t P. (09) 10023

27

O

piskelijat voivat syödä edullisesti ylioppilaskunnan omistamissa UniCafeissa ja muissa opiskelijaravintoloissa. Kelan opintotukikeskus (kotk) tukee jokaista opiskelijalounasta 1,77 eurolla (v. 2011). UniCafet poikkeavat muista opiskelijaravintoista, sillä ne ovat hyyn eli opiskelijoiden itsensä omistamaa liiketoimintaa. hyyn jäsenet saavatkin Lyyra-kortilla maksaessaan ylimääräisen alennuksen. Lisäksi opiskelijat voivat vaikuttaa ravintoloiden toimintaan antamalla palautetta tai osallistumalla kampuksilla toimivien ravintolatoimikuntien toimintaan.

Peruslounaan hinta syksyllä 2011 on 2,50 euroa – ja Lyyra-kortilla maksamalla saat vielä kymmenen sentin alennuksen. Kaikki lounaat sisältävät ruoka-annoksen lisäksi juoman (maito, piimä, soijajuoma, mehu sekä vesi), leivät ja levitteet sekä salaattia, lisäkkeeksi perunaa, riisiä tai pastaa. Tarjolla on aina myös jälkiruokia.

Lähes kaikissa UniCafeissa on tarjolla sekä itse leivottuja kahvilatuotteita että varsinaisia opiskelija-aterioita. Jokaisella kampuksella (Meilahtea lukuun ottamatta) yksi Unicafe tarjoilee myös edullista aamiaista.

UniCafeissa huomioidaan yleisimmät erityisruokavaliot, esimerkiksi kasvisruokaa on hyvin

tarjolla. Kaikissa ravintoloissa on tarjolla myös vegaaninen vaihtoehto (pois lukien Rotunda, Korona ja Exactum). Tuoteselosteet ja pääruoka-annosten energiasisällöt ovat nähtävissä ravintoloissa.

UniCafe tarjoaa myös Reilun kaupan tuotteita, joista viljelivät saavat kohtuullisen ja oikeudenmukaisen korvauksen. Näin voit tukea esimerkiksi sitä, että nuoret pääsevät kouluun toisella puolen maapalloa. Reilu valinta ovat myös luomutuotteet ja hyyn kehitysyhteistyöhanketta tukevat kehy-ateriat.

Ruokailu UniCafeissa on suosittua ja siksi monissa ravintoloissa syntyy jonoja luentojen välillä eli kello 11.45–12.15 ja kello 13.45–14.15. Jos mahdollista, vietä lounastaukosi hieman eri aikaan.

Toisaalta ravintoloissa on useita linjoja ja tavallisesti jonottaminen etenee joutuisasti.

Voit käydä syömässä missä tahansa UniCafe-ravintolassa ja saat niissä kaikissa samat alennukset Lyyra-kortilla tai esittämällä muun todistuksen opiskelustasi.

Kaivopihan UniCafessa saat opiskelijahintaisen lounaan myös lauantaisin! t UniCafe-ravintolat, ruokalistat ja palaute: www.unicafe.fi

28

petri artturi asikainen

Ruokaa ja kahvia omissa UniCafeissa Kunnollinen lounas ­auttaa jaksamaan ja keskittymään opintoihin.

Luentojen lomassa liikkumaan Opiskelijana voit mainiosti jatkaa vanhaa liikuntaharrastustasi tai aloittaa uuden. Liikkumismahdollisuudet Helsingin yliopistolla ja pääkaupunkiseudulla ovat lähes rajattomat.

petri artturi asikainen

H

elsingin yliopistolla on oma UniSport, joka tarjoaa edullisia liikuntapalveluja Helsingin yliopiston neljän kampuksen lisäksi myös Otaniemessä ja Töölössä. Ohjattuja harjoituksia järjestetään lukuisissa lajeissa bodypumpista rentouttaviin huolettomiin hartioihin ja kuntosaliharjoittelusta sulkapalloon.

UniSportin tarjonnasta suuri osa soveltuu myös opiskelijalle, joka ei ole aiemmin harrastanut liikuntaa.

Monipuolisimman ja edullisimman liikuntapaketin saat hankkimalla 12 kuukauden kausikortin (85 €). Lyhyemmänkin kauden voi toki ostaa.

UniSport organisoi myös pelisarjoja.

Esimerkiksi sählysarjat järjestetään sekä naisille että miehille. Myös vaikkapa ainejärjestön sählyvuoro on loistava tilaisuus rentoon yhdessäoloon. Yliopistolla toimii lisäksi lukuisia urheiluseuroja.

ja kisoista sekä liikunnasta ja terveydestä yleensä. Sivustolta löydät tietoa myös opiskelija-alennuksista suuriin liikuntatapahtumiin.

Muista myös, että useimmat yksityiset liikuntapaikat myöntävät jonkinlaisen alennuksen, joten opiskelijakorttia kannattaa vilautella ahkerasti. t Lisätietoja: t UniSport-esite t www.unisport.fi t www.opiskelijaliikunta.fi t Liikuntatapahtumia opiskelijoille Laskiainen – Ullanlinnanmäki täyttyy laskiaistiistaina opiskelijoista pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien laskiaisriehan merkeissä. t Lisätietoja: t www.hyy.fi t Ylioppilaslehden HYY-sivu

Urheilua missä vain Valtakunnallista liikuntatoimintaa koordinoi Opiskelijoiden liikuntaliitto (oll), joka muun muassa ylläpitää www.opiskelijaliikunta.fi -sivustoa. Sieltä saat tietoa eduista, tapahtumista

P

t Kaupungin liikuntapaikat Kaupungin liikuntapalveluista saat usein opiskelijakortilla alennuksen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin uimahalleissa ja maauimaloissa uit puoleen hintaan.

erinteinen sell Student Games -tapahtuma järjestetään Espoon Otaniemessä 17.-20.5.2012. sell-kisat on kaikille maailman korkeakouluopiskelijoille avoin monilajinen rento opiskelijaliikuntatapahtuma.

Joukkue- ja yksilölajit*: yleisurheilu, sulkapallo, koripallo, keilailu, shakki, miekkailu, salibandy, judo, mini-jalkapallo, suunnistus, uinti, pöytätennis, tennis, ultimate, lentopallo, paini ja frisbeegolf (lopulliset lajivalinnat syksyllä 2011) Osallistumismaksu: 25 €/pv/hlö (sis. ruoat ja kuljetukset kisapaikoille) Järjestäjä: Aalto-yliopiston urheiluseura

XXVIII SELL

student games

t Ilmoittautumiset ja lisätietoja www.sell2012.fi.

Sähköposti info@sell2012.fi.

17.-20.5.2012 Espoo, Finland

29

Joukkoliikenne rullaa Helsingin seudulla Julkisten kulkuvälineiden vuorovälit ovat tiuhat ja käyttö mukavaa.

Reittiopas neuvoo minne tahansa lähialueella.

P

ääkaupunkiseudulla kätevin tapa liikkua on käyttää julkisia liikennevälineitä. Ratikalla, metrolla, bussilla ja paikallisjunilla pääsee lähes kaikkialle.

Jos matkustat vain yhden kaupungin alueella, tarvitset kaupungin sisäisen liikenteen lipun. Tällä lipulla saat ajella kaupungin alueella kaikissa julki­sissa kulkuvälineissä niin paljon kuin haluat lipun voimassaoloaikana.

Jos taas asut esimer­kiksi Vantaalla ja opiskelet Helsingin yliopistossa, tarvitset seutulipun, koska matkatessasi ylität kun­tarajan.

Verkossa osoitteessa www.reittiopas.fi on palvelu, jonka avulla löydät parhaan liikenneyhteyden tai pyöräreitin mihin tahansa osoitteeseen pää­kaupunkiseudulla.

Maksu hoituu matkakortilla Saadaksesi matkalippusi alennettuun opiskelijahintaan sinun tulee hankkia siihen oikeuttava matkakortti. Jos et ole vielä saanut Lyyra-opiskelijakorttiasi, pistäydy ensin yliopiston opiskelijaneuvonnassa hakemassa lomake, jonka täytettyäsi virkailija todistaa sinun olevan yliopiston opiskelija.

Suuntaa sitten asuinkuntasi matkakortteja myyvään toimistoon. Matkakorttiisi tallennetaan opiskelijastatus, jonka ansiosta maksat opiskelijahinnan matkalipuistasi.

Opiskelijastatus on kortissa aina vuoden kerrallaan, ja se loppuu seuraavana vuonna 31. elokuuta. Jos sinulla on jo matkakortti, opiskelijastatuksen päivittäminen onnistuu suoraan väliaikaisissakin palvelupisteissä, esimerkiksi yliopiston päärakennuksella (Fabianinkatu 33) elokuun ajan. Kortille voi ladata aikaa eli kautta tai rahaa eli arvoa. t www.hsl.fi t www.reittiopas.fi

30

Kävellen, pyöräillen, bussilla, junalla…

Matkakortin opiskelija-alennus Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Keravalla tai Kirkkonummella kirjoilla olevat opiskelijat saavat 50 prosenttia alennusta sekä kaupungin sisäisistä lipuista että seutulipuista.

Jos olet yli 30-vuotias, saat opiskelija-alennuksen vain, jos sinulla on myönteinen opintotukipäätös. t www.hsl.fi t www.hkl.fi Kaukoliikenteen opiskelija-alennukset VR myöntää kaukoliikenteen junalipuista 50 prosenttia alennusta. Alennuksen saadakseen opiskelijan on esitettävä voimassa olevalla lukuvuositarralla varustettu opiskelijakortti – pelkkä jäsenmaksu ei siis riitä.

Matkahuolto myöntää 50 prosenttia alennusta menolipun hinnasta, kun matkan pituus on vähintään 80 kilometriä. Opiskelija-alennuksen saadaksesi tarvitset opiskelijakortin, jossa on Matkahuollon tunnus. Helpoimmin asioit VR:llä ja Matkahuollossa Lyyra-opiskelijakortilla. Et tarvitse muita opiskelijakortteja. t www.vr.fi t www.matkahuolto.fi Pyörällä kampuksille Pyöräily on terveellistä, taloudellista, ympäristöystävällistä, kätevää ja ennen kaikkea mukavaa. Helsingissä on kattava pyörätieverkosto, jota parannetaan koko ajan. Pyöräteitä on yhteensä 1180 km, joista yli 730 km on asfaltoitu. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löydät myös kevyen liikenteen reittioppaan, josta voit katsoa kätevän pyöräilyreitin. t http://pk.hsl.fi/ Pääkaupunkiseudulla julkaistaan myös ulkoilukarttaa, johon on merkitty pyörätiet. Maksuttoman kartan voi hakea liikuntaviraston toimipisteistä tai netistä osoitteesta http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/.

Metrossa pyöriä saa kuljettaa vapaasti, kuitenkin mieluummin ruuhka-ajan ulkopuolella. Busseissa ja raitiovaunuissa pyöriä ei saa kuljettaa. Lähiliikennejunissa pyörän saa ottaa mukaansa ruuhka-aikojen (klo 6– 9 ja 15–18) ulkopuolella, jos junassa on tilaa. Yliopistolta löytyvät pyörätelineet sekä säilytys- ja suihkutilat pyöräilijöille.

Autoton päivä to 22.9.

HYY osallistuu myös autottomaan päivään torstaina 22.9., seuraa verkkosivuja www.hyy.fi.

31

Helsingin yliopisto – tietoa maailman parhaaksi Onneksi olkoon, olet nyt opiskelijana yhdessä maailman parhaista yliopistoista!

H

elsingin yliopisto on kansainvälisissä vertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukossa ja Euroopan terävintä kärkeä.

Yhdessä teemme töitä maailman parhaaksi ja toivomme, että nautit opinnoistasi monitieteellisessä ja kansainvälisessä ympäristössämme!

Verkkosivut Yliopiston verkkosivuilta löydät ajankohtaisia uutisia tieteestä, koulutuksesta ja yliopistomaailmasta. Verkosta löydät myös paljon yliopiston blogeja, videoita ja tapahtumakalenterin.

Opetusta ja opintoja neljällä kampuksella Helsingissä on neljä yliopiston kampusta ja niillä yhteensä 11 tiedekuntaa ja yli 36 000 opiskelijaa.

Keskustakampus, 20 100 opiskelijaa, tiedekunnat: teologinen, oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen ja valtiotieteellinen Meilahti, 2 900 opiskelijaa, tiedekunta: lääketieteellinen Kumpula, 6 300 opiskelijaa, tiedekunta: matemaattis-luonnontieteellinen Viikki, 6 400 opiskelijaa, tiedekunnat: maatalousja metsätieteellinen, bio- ja ympäristötieteellinen, farmasian ja eläinlääketieteellinen

Helsinki.fi – kaupunkiportaali Kaupunkiportaalista löydät tapahtumakalenterin, joka kattaa niin kaupungin kuin yliopistonkin tapahtumat.

t www.helsinki.fi/yliopisto

t www.helsinki.fi

Muualla verkossa Helsingin yliopiston sekä useita sen yksiköitä ja tiedekuntia löydät esimerkiksi Facebookista.

Kumpulan ja Meilahden kampukset ovat myös SecondLifessa.

Helsingin yliopisto on myös Twitterissä ja YouTube Education -kanavalla. Yliopistolla kuvattuja videoita löytyy myös omilta verkkosivuilta.

Seuraa yliopistoasi ja osallistu!

Tiedonlähteitä ja työvälineitä

Muista, että olet yliopistolainen myös sitten, kun olet valmistunut Alumni [lat. alumnus, alumna, alumni, alumnae]: kasvatti, suojatti Alumnilla tarkoitetaan yliopistosta valmistuneita miehiä ja naisia. Sinä olet tutkinnon suoritettuasi Helsingin yliopiston alumni. Yliopiston alumniverkosto tarjoaa sinulle elinikäisen mahdollisuuden olla tiedon lähteillä ja lähellä yliopistoasi. Voit liittyä jo nyt!

Suomen suurin intranet Yliopiston intranetilla on noin 46 000 käyttäjää.

Intranet on kaikkien, niin opiskelijoiden, opettajien kuin muun henkilökunnankin, yhteinen viestintäväline ja työkalu. Sieltä löydät opiskelua tukevat ohjeet, sisällöt ja työvälineet sekä sisäiset uutiset ja tapahtumat.

Intrasta pääset myös WebOodiin, jossa voi ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä tilata otteen opintosuorituksista. hy kehittää intraa vuosina 2011-2012, jolloin intranet Almasta siirrytään intranet Flammaan.

Siirtymäkaudella molemmat intrat ovat käytössä.

Syksyn 2011 jälkeen Flamma on yliopiston sisäinen pääviestintäkanava ja kaikkien yliopistolaisten sähköinen työpöytä. Sekä Almaan että Flammaan pääsee aluksi Almasta.

. www i.fi/ k n h e l s i p i s to ylio

t www.helsinki.fi/alma

32

x mats engblom

t www.helsinki.fi/alumni

Avaintietoja yliopistosta

x mats engblom

t 36 600 opiskelijaa t 8 700 työntekijää t 5 800 tutkintoa vuodessa t 400 tohtorintutkintoa vuodessa t 17 paikkakunnalla Suomessa Helsingin lisäksi t 11 tiedekuntaa t 20 erillistä laitosta t 4 kampusta Helsingissä t 2 kieltä: suomi ja ruotsi t opetusta myös englanniksi

33

Opiskelijat mukana yliopiston hallinnossa Olet osa akateemista yhteisöä ja sen täysivaltainen jäsen. Opiskelijana pääset halutessasi kehittämään yliopiston toimintaa.

V

Tule mukaan toimintaan Jos olet kiinnostunut yliopistosi kehittämisestä, pääset helpoimmin mukaan aine- tai tiedekuntajärjestösi kautta. Tietoa yliopistohallinnosta saat hallinnon opiskelijaedustajilta, aine- tai tiedekuntajärjestöstäsi, tiedekuntasi kansliasta ja ylioppilaskunnasta. Opetuksen ja yliopiston muiden toimintojen kehittämiseen voi osallistua myös ylioppilaskunnan koulutuspoliittisessa valiokunnassa.

aikka yliopiston hallinto ensi näkemältä voi vaikuttaa etäiseltä, käsitellään eri hallintoelimissä asioita, joilla on vaikutusta yliopistolaisten päivittäiseen elämään. Yliopiston eri hallintoelimissä on mukana myös satoja opiskelijoita. Sinusta voi tulla yksi heistä. Halu parantaa opetuksen tasoa ja kehittää opiskeluympäristöä on toiminnan lähtökohta. Siihen on myös todellinen mahdollisuus. Opiskelijoiden näkemykset otetaan yleensä hyvin huomioon, kunhan ideat ja ajatukset ovat perusteltuja ja rohkeasti eteenpäin vietyjä.

Miten opiskelija voi vaikuttaa yliopiston toimintaan? ”Pieniin asioihin voi vaikuttaa antamalla palautetta suoraan asiaa hoitavalle henkilölle. Laitokset keräävät palautetta esimerkiksi opetuksestaan. Kun kerrot, mikä on hyvää ja huonoa, toiminta voi kehittyä paremmin tarpeita vastaavaksi.

Laajempiin asioihin vaikutetaan yliopiston hallinnon kautta. Laitosneuvostoissa, tiedekuntaneuvostoissa ja konsistorissa on myös opiskelijaedustajia. Voit vaikuttaa ottamalla yhteyttä heihin tai asettumalla ehdolle, kun toimielimiin valitaan edustajia.”

Meillä on valtaa Ylioppilaskunta seuraa läheltä yliopiston arkipäivää ja on valitsemiensa edustajien välityksellä mukana yliopiston hallituksen ja eri toimikuntien päätöksenteossa. Myös muihin hallinnon opiskelijaedustajiin, yliopiston johtoon ja esittelijöihin pidetään yhteyttä.

Opiskelijaedustajat hallinnon kaikilla tasoilla ovat tehtävässään sinua varten. Älä päästä edustajiasi vähällä, vaan ota heihin yhteyttä ja kerro ajatuksesi! Edustaja ei voi arvata tai keksiä kaikkia tarpeita ja puutteita. Sinun palautettasi ja ideoitasi tarvitaan. Edustajien yhteystiedot löytyvät yleensä yksikön www- tai intranet-sivuilta.

t Koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme juha.hurme@hyy.fi, p. 050 543 8460

Yliopistohallinnon portaat t Tiedekuntaa johtaa dekaanin johdolla tiedekuntaneuvosto. Se päättää esim. tutkintovaatimuksista, opinnäytteiden hyväksymisestä sekä tiedekunnan opetuksen ja toiminnan kehittämisestä. t Osa tiedekunnista jakautuu laitoksiin.

Laitosneuvosto ja laitoksen johtaja hoitavat laitoksen hallintoa. Laitostaso on lähimpänä opiskelijaa, ja siellä tehdään

monet niistä päätöksistä, jotka näkyvät suoraan opiskelijoiden arkipäivässä. t Tiedekuntaneuvostossa ja laitosneuvostossa on edustus professoreilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla. t Yliopiston ylin päättävä elin on hallitus.

Sen tehtävänä on mm. päättää yliopiston pitkän aikavälin kehittämisestä, yliopiston talousarviosta, valita yliopiston reh-

34

tori sekä antaa yliopiston tärkeimmät lausunnot. Helsingin yliopiston hallitusta on aiemmin kutsuttu konsistoriksi. t Yliopiston hallituksen toimintaa valvoo yliopistokollegio. Sen tehtävänä on päättää yliopiston tilinpäätöksen hyväksymisestä, hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta sekä keskustella tärkeistä, koko yliopistoa koskevista asioista.

Ylioppilaskunnan kahdet kasvot vaalisyksy 2011 Ylioppilaskunnan

Yliopiston

edustajistovaalit

hallintovaalit

18.-19.10.

Ennakko채채nestys 12.-13.10.

14.-15.11.

Ehdokasasettelu 2.11. asti.

WWW.HYY.FI/vaalit

WWW.HYY.FI 35

Opintojen suunnittelu kannattaa Työllistymistä opintojen jäl­keen helpottavat mm. tarkkaan harkittu sivu­ainevalikoima, moni­puolinen kielitaito ja työkokemus. Opintojen pohtimiseen saa apua.

O

piskelun alussa tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma eli tuttavallisemmin hops. Se toimii omien opintojen hahmottajana ja auttaa niiden pitkäjänteisessä suunnit­telussa. hopsiin voit suunnitella ja aikatauluttaa eri­ tasoisten opintokokonaisuuksien suorittamisen, kieliopinnot, sivuaineet ja opiskelijavaihtoon ­lähtemisen sekä harjoittelun ja muut mahdolli­set ­tulevan työurasi kannalta hyödylliset asiat.

hopsin tekeminen vaihtelee eri laitoksilla. Se voi olla integroituna muihin opintoihin, kuten orientoiviin opintoihin, tai se voidaan tehdä yhdessä tuutorin kanssa. Voit kysyä tuutoriltasi tai opettajatuutoriltasi, mikä tapa omalla laitoksel­ lasi on käytössä.

Yksin opintosuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse väkertää, vaan apua saa kyselemällä opettajilta, vanhemmilta opiskelijoilta tai opintotoimistosta.

Kannattaa muistaa, että etenkään opintojen alussa

36

tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Ky­seleminen on myös hyvä tapa tutustua laitoksesi ihmisiin.

ne opiskelijat, jotka eivät ole tehneet tiedekuntien tarkemmin määrittelemiä opintopistesuorituksia opintojensa aikana. Heille on tarkoitus antaa tehostettua opintojen ohjausta, ja heidät velvoitetaan laatimaan suunnitelma opintojensa saattamisesta loppuun. Yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuminen on mahdollista vasta, kun vaaditut opinnot tai suunnitelma on tehty. Ensimmäinen tarkistus tehdään jo ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä – silloin kuitenkin vielä ilman sanktioita.

Opintoaikasi on rajallinen Yliopistolaki määrittelee opinto-oikeudellesi viiden vuoden enimmäispituuden, jossa on kuitenkin joustoja. Ylempi korkeakoulututkinto tulee saada valmiiksi enintään kahta vuotta ja alempi enintään vuotta tutkinnon tavoiteaikaa pitemmässä ajassa.

Ylemmän tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on pääsääntöisesti kaksi vuotta, alemman kolme. Joissakin tiedekunnissa noudatetaan tästä poikkeavia aikoja.

Jos opintoaikasi ylittyy, sinun tulee laatia tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen, valmistumiseen johtava opintosuunnitelma. Saat jatkaa opintojasi vasta, kun se on hyväksytty.

Jos opinnot takkuavat, ohjausta ja tukea kannattaa hakea heti eikä vasta sitten, kun rajat tulevat vastaan.

Rajauslaissa opiskeluajaksi ei lueta poissaoloa esimerkiksi asevelvollisuuden suorittamisen tai äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuoksi. Tosin tällaisissakin tapauksissa on hyvä käydä varmistamassa toimintatapa omalta opintoneuvojalta.

Etappi-järjestelmä on Helsingin yliopiston oma tutkintojen edistymistä seuraava järjestelmä. Etapin avulla etsitään opiskelijarekisteristä

”Jos opinnot takkuavat, ohjausta ja tukea kannattaa hakea heti”

Monipuolisuus valttia työnhaussa Työmarkkinoilla tarvitaan yhä monipuolisempaa osaamista. Työkokemus, jota opiskelija voi hankkia etenkin lomien aikana, on työnhaussa usein ratkaisevaa. Kielitaitoa ja kansainvälistä kokemusta arvostetaan monella alalla, samoin järjestötyökokemusta ja harkittuja ainevalintoja.

On ikävä tosiasia, että yliopistotutkinto ei nykyään takaa vakituista hyväpalkkaista työtä. Silti opiskelu kannattaa.

Helsingin yliopistosta valmistuneiden työllisyys on useimmilla aloilla hyvä. Tutkintotodistuksen ohella työnsaannissa on paljon merkitystä sillä, mistä opinnoista tutkinto koostuu ja mitä muita valmiuksia hakijalla on.

Tutkinto koostuu eritasoisista kokonaisuuksista, ja on tärkeää, että hahmotat, mihin palasiin

Ota kiinni opinnoista!

Neuvontapalveluita HYY on opiskelijan oma ”ammattiliitto”.

Ylioppilaskunnan sihteerit neuvovat sinua erilaisissa opiskelun ja opiskelijan arjen ongelmatilanteissa. Katso yhteystiedot verkkosivuilta (www.hyy.fi) tai tästä oppaasta.

Monipuolinen opintopolku – JOO! Unohda kapea-alainen putkitutkinto!

Ota selvää laajasta opetustarjonnasta ja suunnittele oma opintokokonaisuutesi. Vielä monipuolisemman tutkinnon saat, jos liität siihen sivuaineen, jota ei opeteta Helsingin yliopistossa.

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen (= joustava opinto-oikeus) nojalla Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijat

voivat hakea maksutonta opinto-oi­ keutta johonkin toiseen suomalaiseen yliopistoon. Oman tiedekuntasi opinto­ toimisto auttaa sinut alkuun ja neuvoo mm. korvaavuutta koskevissa asioissa.

HYYstä saat neuvoja byrokraattisissa kysymyksissä ja ideoita vaihtoehtoisiin opiskelumuotoihin. Ylioppilaskunta myöntää myös tukea innovatiivisten oppimismuotojen toteuttamiseen. t www.joopas.fi t tiedekuntien opintotoimistot Antoisampaan opiskeluun -opas HYY on tuottanut kaikkien opiskelijoiden käyttöön Antoisampaan opiskeluun -oppaan. Jos et ole saanut opasta omalta tiedekunnaltasi, voit ladata sen säh-

37

köisessä muodossa HYYn verkko­sivuilta osoitteesta www.hyy.fi. Oppaan tarkoituksena on auttaa sinua kehittämään omaa oppimistasi.

Kaksi kieltä – yksi yhteisö Helsingin yliopisto on virallisesti kaksikielinen, mutta yhä kansainvälisempi yhteisö tuo myös englannin kielen näkyvämmäksi osaksi arkea. Yliopistolla voit kuitenkin aina saada tenttikysymyksesi ja kirjoittaa tenttivastauksesi kummalla tahansa kotimaisella kielellä. Jos et kuitenkaan uskaltaudu vastailemaan tentteihin ruotsiksi, voit aina ottaa hyödyllisen kielikylvyn ruotsinkielisellä kurssilla!

kurssisi sopivat. Tietysti on mahdollista ja hyödyllistäkin valita osa kursseista puhtaasti oman mielenkiinnon mukaan.

Käytä hopsia hyväksesi luodessasi omaa yksilöllistä opintopolkuasi ja kehittäessäsi omaa identiteettiäsi tulevana akateemisena asiantuntijana.

Voit tähdätä jatko-opintoihin ja jatkaa akateemisella polulla tai luoda sellaisen suunnitelman, jonka avulla pystyt löytämään ja kehittämään oman asiantuntijuuden alueesi yliopiston ulkopuolista työelämää varten. Uskalla olla oma persoonasi ja valita oma tiesi.

Tenttini on arvosteltu epä­oikeuden­ mukaisesti. Mitä teen? ”Kun olet saanut tenttituloksesi, voit kysyä lisä­tietoa tenttisuorituksesta ja sen arvosteluperusteista ottamalla yhteyttä tentin arvostelleeseen opettajaan.

Jos haluat arvosteluun oikaisun, tee se arvostelusta vastanneelle opettajalle 14 päivän kuluessa siitä, kun sinulla on ollut mahdollisuus saada tulos tietoosi. Mikäli et ole tyytyväinen saamaasi päätökseen, voit tehdä uuden valituksen opintosuoritusten tutkintolautakunnalle. Opettajan on annettava päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön joh­ dosta annettuun päätökseen. Muista, että valitus opintosuoritusten tutkintolautakunnalle on myös tehtävä 14 päivän kuluessa siitä kun saat päätöksestä tiedon.”

Opiskelijalla on oikeutensa Opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi Helsingin yliopistossa on säädetty opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja koskeva johtosääntö, joka on löydettävissä lähes jokaisen tiedekunnan opinto-oppaasta sekä yliopiston verkkosivuilta. Vuoden 2011 alusta alkaen voimaan astuu sisällöltään laajempi tutkintosääntö.

Johtosäännössä määrätään muun muassa kuulustelukielestä, kuulusteltavasta kirjallisuudesta, kuulustelujen järjestämisestä, kuulustelun häiritsemisestä ja kuulusteluvilpistä, opintosuorituksen arvostelusta ja tulosten julkistamisesta, arvostelun oikaisumenettelystä, oikeusturvalautakunnasta ja opintosuoritusten rekisteröinnistä.

Opiskelijan oikeusturvasta säädetään myös yliopiston omassa johtosäännössä. Kaikkia edellä mainittuja säädöksiä saa laitosten ja tiedekuntien kanslioista, ylioppilaskunnasta ja yliopiston verkkosivuilta.

Oikeusturvakysymysten selvittelyssä ei ole syytä aikailla päivääkään, sillä säädetyt aikarajat kuluvat nopeasti umpeen. Lue edellä mainittu johtosääntö, ja jos et ymmärrä, voit kysyä neuvoa puhelimitse.

t Koulutuspoliittinen sihteeri Anne Rautanen anne.rautanen@hyy.fi, p. 050 543 8458

Lisätietoja työuran suunnittelusta: t Helsingin yliopiston urapalvelut t (Fabianinkatu 33,1. krs), p. (09) 1912 2125, urapalvelut@helsinki.fi, www.helsinki.fi/urapalvelut (myös alma.helsinki.fi > Opiskelu ja opetus tai Opiskelun tueksi) t Kluuvin työvoimatoimiston korkeakoulu¬neuvojat, yhteystiedot osoitteessa www.mol.fi.

Lisätietoja opiskelijan oikeusturvasta: t www.helsinki.fi/yliopisto/hakemisto > Johtosäännöt t HYYn koulutuspoliittiset sihteerit t Tiedekuntien opintoneuvojat ja opintoasiain¬päälliköt/opintosihteerit (ks. opinto-opas) t Oikeusturvalautakunnan sihteeri, lakimies Hannele Markkanen, p. (09) 1912 2655

38

Elämä haltuun. nyyti.fi Tietoa verkossa.

Elämäntaitokurssi

Hengailuillat

Nettiryhmät

Elämän ja opiskelun hallintaan.

Mukavaa yhdessäoloa.

Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.

Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus

Tukea opiskelijaelämään Opiskelu tai opiskelijaelämä voivat joskus tuntua stressaavilta. Opiskelijoille on kuitenkin tarjolla useita juuri heidän elämäntilanteeseensa räätälöityjä tukipalveluita, joita kannattaa hyödyntää.

Nyyti Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry edistää ja tukee opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Nyyti järjestää muun muassa hengailuiltoja ja ylläpitää nettiryhmiä joissa voi keskustella vaihtuvista aiheista.

sin toteuttaa yliopistopastori Laura Mäntylä. Kurssi on avoin kaikille vakaumuksesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kurssi sopii sekä sinkuille että parisuhteessa oleville. Kurssilla käsitellään teemoja ryhmän tarpeiden mukaan.

Ilmoittautumiset osoitteeseen sofia.lindqvist@hyy.fi keskiviikkoon 28.9.2011 mennessä.

YTHS Jokainen opiskelija voi halutessaan hakeutua maksuttomaan terveystapaamiseen. Tunnin mittaisessa terveystapaamisessa voi keskustella esimerkiksi omasta elämäntilanteesta, stressistä, jännittämisestä, unesta, jaksamisesta ja terveyshistoriasta.

t Lisää tietoa osoitteessa www.hyy.fi.

Yliopistopapit Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa varten toimii kaksi yliopistopappia. Yliopistopapit ovat luottamuksellisia keskusteluja varten ja heidän kanssaan voit sopia tapaamisesta sähköpostitse, puhelimitse tai tulemalla päivystysaikana. Heitä voi kutsua mukaan erilaisiin työyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviin tapahtumiin.

Myös kirkolliset toimitukset (kaste, häät, siunaamiset) kuuluvat tehtäväkuvaan.

Ahtisaari-päivä 10.11. hyy ja yliopistopapit järjestävät Ahtisaari-päivänä 10.11. tapahtuman, jossa käsitellään laajasti kiusaamista ja pyritään löytämään ratkaisuja ongelmiin. Tavoitteena on nostaa kiusaaminen keskustelunaiheeksi, lisätä ymmärrystä ja vähentää kiusaamista. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoita ja kiusattujen kokemuksia. Tilaisuus on kaikille avoin. Lisää tietoa myöhemmin syksyllä Ylioppilaslehden hyy-sivulla ja osoitteessa ww.hyy.fi.

Yliopistopapit ovat tavattavissa lukukausien aikana: Leena Huovinen t Keskusta: ke klo 14-15 Unioninkatu 34 (HYn päärakennus) p. 050 3019613, t (09) 191 22195 leena.huovinen(at)evl.fi

Hyyn omaa toimintaa syksyn 2011 aikana: Sinkkuna vai suhteessa? –kurssi hyy järjestää 5.10.2011 kurssin parisuhteeseen ja sinkkuuteen liittyviä kysymyksiä pohtiville. Kurs-

www.unisport.fi

Laura Mäntylä t Kumpula: ke klo 11-12, Exactum, huone B114 t Viikki: to klo 12-14, Infokeskus, huone 110c. t p. 050 591 9874, laura.mantyla(at)evl.fi

40

HYY edistää yhdenvertaisuutta Epäasiallista kohtelua ei tarvitse sietää.

Y

liopistossa opiskelee monenlaisia, kaikenikäisiä ja hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. ”Keskiverto-opiske­ lija” on harvinainen, lähes fiktiivinen olento.

Opiskelija voi olla yli 40-vuotias, huonokuuloinen, venäläinen, homo, muslimi tai neljän lapsen isä. Elämäntilanteet myös muuttuvat opintojen aikana.

Yhdenvertaisuussuunnitelmat löytyvät yliopiston ja ylioppilaskunnan nettisivuilta.

Häirintäyhdyshenkilöt auttavat Häirintää ei tarvitse sietää. Asiattomat ja loukkaa­ vat puheet, rasistinen, homofobinen tai seksistinen vitsailu, sopimaton koskettelu ja mukavan flirtin rajat ylittävä vihjailu eivät kuulu yliopistolle niin kuin eivät muillekaan työ- tai opiskelupaikoille.

Jos koet olevasi kiusaamisen, syrjinnän tai sek­ suaalisen häirinnän kohteena, asian tuominen esil­ le on tärkeää. hyy pyrkii madaltamaan häirinnäs­ tä ilmoittamisen kynnystä omien häirintäyhdyshenkilöidensä avulla.

Häirintäyhdyshenkilöt kuuntelevat ja käyttävät aikaansa yhteydenottajan tukemiseen ja poh­­tivat keinoja ulos tilanteesta. He voivat myös ohjata tarvittaessa eteenpäin muihin sopiviin pal­veluihin.

Yhteydenotto häirintäyhdyshenkilöön on luot­ tamuksellinen, häirintäyhdyshenkilöllä on vaiti­olo­ velvollisuus, eikä hän ryhdy mihinkään toi­men­pi­ teisiin ilman pyyntöäsi tai hyväksyntääsi.

Tasa-arvotyötä yliopistolla Helsingin yliopiston tasa-arvotyön tarkoituksena on edistää ihmisten välistä tasavertaisuutta ja estää syrjintä sukupuolen, iän, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai muun niihin verrattavan seikan perusteella.

Tasa-arvon edistäminen kuuluu jokaiselle yliopistoyhteisön jäsenelle, ja tasa-arvon tulee olla osa kaikkea päätöksentekoa ja valmistelua. Syrjintää yliopistolla kohdannut voi ottaa yhteyttä yliopiston tasa-arvovastaavaan, jonka tehtävänä on antaa neuvoja ja käydä neuvotteluja sekä tarvittaessa viedä asia tasa-arvotoimikunnan käsiteltäväksi.

Myös hyy on sitoutunut edistämään ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä ja kannustaa jäsenistöään ja työntekijöitään edistämään toimillaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

t Lisätietoja ja HYYn häirintäyhdyshenkilöt: www.hyy.fi, hairintayhdyshenkilo@hyy.fi t Yliopiston tasa-arvovastaava: p. (09) 1912 4292, tasa-arvovastaava@helsinki.fi

Pidä huolta oikeuksistasi Onko tämä syrjintää?

Syrjinnällä tarkoitetaan ihmisen joutumista tai aset­tamista eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyt­tävää syytä. Syrjintä voi olla suoraa tai epäsuoraa.

Epäsuoran syrjinnän tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska silloin syrjivä käytänne tai teko näyttää päällisin puolin neutraalilta, mutta sen seuraukset ovat eriarvoistavat. Myös häirintä on syrjintää.

Häirinnällä tarkoitetaan ei-toivottua käytöstä, jon­ka tarkoituksena on loukata tai joka loukkaa ih­misarvoa tai luo uh­ kaavan, vihamielisen, hyökkää­vän tai häiritsevän ilmapiirin. Häirintää voi siis olla myös esimerkiksi rasistinen tai homofobinen vitsailu.

Esteettömyys on oikeutta osallistua Esteettömyys tekee osallistumisen mahdollisimman helpoksi mahdollisimman monelle. Esteetön ympäristö tarkoittaa sellaista ympäristöä, joka tukee kaikkien ihmisten mahdollisuutta käyttää sitä. Esteettömyys-käsite kattaa niin fyysisen kuin sosiaalisen­kin ympäristön sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen – esimerkiksi esteettömät www-sivut.

Fyysisen ympäristön esteellisyys ilmenee konkreettisesti rakennusten portaissa ja kynnyksissä. Esteettömyys tarkoittaa myös esimerkiksi hyviä näkemisja kuulemisolosuhteita, kuten tilojen

41

värikontraste­ja ja hyvää valaistusta sekä tilojen lyhyttä jälkikaiunta-aikaa ja induktio­silmukkaa.

Erikoistenttijärjestelyt yliopistolla Jos olet vammainen tai sinulla on muu hyväksyttävä terveydellinen este, jonka vuoksi et pysty suorittamaan kuulustelua normaalisti, voi sinulla olla mahdollisuus saada kuulustelu järjestetyksi mahdollisimman suotuisalla tavalla. Lisätietoja erityisjärjestelyistä löydät yliopiston intranetistä ja sähköpostitse osoitteesta: t vammaisneuvonta@helsinki.fi.

Kansainvälistyvä yliopisto tarjoaa mahdollisuuksia kaikille Kansainvälistymisen myötä opiskelijan mahdollisuudet hyödyllisiin ja kiinnostaviin kansainvälisiin kontakteihin ovat nyt paremmat kuin koskaan. Kaikki on kiinni omasta aktiivisuudesta. Ulkomaanvaihto tuo elämänkokemusta.

Kansainvälistyvä yliopisto Moni Helsingin yliopiston opiskelija suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla esimerkiksi erilaisten vaihto-ohjelmien avulla tai kansainvälisenä tutkinto-opiskelijana. Vastaavasti yliopistossamme opiskelee yli kaksituhatta ulkomaalaista opiskelijaa, joista noin 1 500 on tutkinto-opiskelijoina. Lisäksi yliopistoon saapuu vuosittain yli 800 vaihtoopiskelijaa. Myös ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien määrä on kasvussa.

Ulkomaalaiset opiskelijat kaipaavat joka vuosi saapuessaan opiskelijatuutoreita avukseen. Tuutoriksi kansainvälisille opiskelijoille voi hakea oman tiedekunnan kautta.

800 opiskelijaa. Vuosi tai muutama kuukausi ulkomailla on monelle valaiseva ja itsenäistävä elämänkokemus, joka voi johtaa myös hienoihin ystävyyssuhteisiin.

Eniten vaihto-opiskelusta saa irti, jos pohtii jo ennen vaihtoon lähtöä huolella, mitä vaihtojaksolta haluaa, ja tekee tarkan opintosuunnitelman.

Siten opintojen jatkaminen Helsingissä on mutkattomampaa. Kurssien yhteensopivuudet ja hyväksi lukemiset tulee selvittää hyvissä ajoin oman laitoksen kanssa.

Tietoa opiskelijavaihdosta Tiedekunnassasi toimii kansainvälisten asioiden suunnittelija, jolta saat tietoa oman tiedekuntasi vaihto-opiskelumahdollisuuksista ja muista vaih-

Ylioppilaskunta ja kansainväliset asiat Ylioppilaskunnassa toimii esn-valiokunta (esn = Erasmus Student Network), joka tuottaa runsaasti tapahtumia ja palveluita kansainvälisille opiskelijoille. Valiokunnassa suomalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Lisätietoa valiokunnan toiminnasta löydät osoitteesta blogs.helsinki.fi/esn-hyy. hyyn alla toimii lisäksi lukuisia kansainvälisiä järjestöjä, muun muassa kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden järjestö Tsemppi. Lisäksi suomenja ruotsinkielisiä järjestöjä kannustetaan ottamaan kansainvälisiä opiskelijoita mukaan toimintaansa.

Lisätietoja järjestöistä löydät osoitteesta hyy.fi. hyyn kansainvälinen toiminta on myös maahanmuutto- ja koulutuspoliittista sekä sosiaalipoliittista edunvalvontaa, kansainvälisten projektien suunnittelua ja toteutusta sekä paljon muuta. Toimintaa suunnittelevat hyyn hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava ja kansainvälisten asioiden sihteeri.

Missä vaiheessa opintoja kannattaa ­lähteä vaihtoon? ”Paras aika vaihtoon lähtemiselle vaihtelee oman opintoohjelman ja -suunnitelman mukaan. Yleen­sä vaihtoa ei suositella ihan ensimmäisten ja viimeisten opiskeluvuosien aikana.

Jos ulkomaanvaihto opintojen aikana kiinnos­taa, vaihtokausi kannattaa liittää osaksi omaa hen­k ilökohtaista opintosuunnitelmaa. Lisätietoja vaih­tokohteista ja neuvontaa opiskelijavaihdosta an­tavat oman laitoksen tai tiedekunnan opinto-ohjaajat sekä yliopiston opiskelijapalvelut. Jos et tiedä, kenen puoleen kääntyä, kysy apua tuutoriltasi tai minulta” t Kansainvälisten asioiden sihteeri Juha Töyrylä international@hyy.fi, p. 050 543 8450

Lähde vaihtoon Yliopiston monet vaihto-ohjelmat ovat mahdollisuus, joka kannattaa käyttää. Helsingin yliopistosta lähtee vuosittain vaihtoon ulkomaille noin

42

Tule mukaan!

ESN-valiokunta on osa eurooppalaista opiskelijaverkostoa, Erasmus Student Networkia. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on tutustuttaa ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaiseen opiskelijaelämään. Valiokunta koordinoi muun muassa Buddy-projektia ja viikottaisia tapaamisia. t Lisätietoa: www.esnhyy.eu.

Hyvä hakemus avaa ovia Hakemus kannattaa tehdä huolellisesti. Yliopisto haluaa lähettää ulkomaille motivoituneita ja ahkeria opiskelijoita, joten selvästi ja napakasti esitetyt perustiedot (yhteystiedot, opintojen vaihe ja tavoite sekä kielitaito), mahdollisimman huolellinen opintosuunnitelma kohdemaassa, todistukset hyväksi lukemisesta ja mahdolliset opettajien suositukset ovat tärkeitä.

Yliopiston yleisissä vaihtosopimuksissa paikkoja on rajoitetusti, joten tiedekuntien ja laitosten omat ohjelmat voivat usein olla piirun verran varmempia väyliä päästä vaihtoon. Hyvä hakemus ja kohtalainen opintomenestys ovat kuitenkin vahva yhdistelmä kaikkein suosituimpiakin paikkoja jaettaessa.

Jos omalla laitoksella ei ole vaihtopaikkoja, kannattaa yrittää vaikuttaa esimerkiksi hallinnon opiskelijaedustajien ja laitosjohtoryhmän kautta paikkojen hankkimiseksi.

toasioista. Tietoa löytyy usein myös tiedekunnan ja laitoksen verkkosivuilta.

Vaihtoon voi lähteä, kun takana on vähintään yhden vuoden opinnot kotiyliopistossa. Vaikka vaihtojakson suunnittelu saattaa tuntua liian varhaiselta opintojen vasta alkaessa, kannattaa vaihto, sen ajankohta ja pituus pitää mielessä jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laatiessa. Kun vaihtojakson ottaa huomioon jo hopsissa, se on helpompaa toteuttaa ja nivoa osaksi opintoja.

Rahasta vaihto-opiskelu ei yleensä ole kiinni.

Vaihdon ajan voi nostaa normaalisti opintotukea, ja asumislisän saattaa vaihtokohteesta riippuen saada jopa hieman korotettuna. Myös opintotuen kuukausittainen lainaosuus on korkeampi ulkomailla opiskellessa. Eri vaihto-ohjelmiin saa usein vielä stipendin, jolla voi kattaa esimerkiksi matkakustannuksia. Vaihtosopimuksien mukaan opiskelijan ei myöskään tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja.

Ulkomaille!

Vaihto-ohjelmia t EU:n ERASMUS-vaihto-ohjelman kautta voit hakeutua lukuisiin laadukkaisiin opinahjoihin ympäri Eurooppaa. t NORDPLUS-ohjelman kautta pääset kattavasti Pohjoismaihin. t Yliopistolla on myös useita kahdenvälisiä sopimuksia, joiden kautta voit hakea esimerkiksi amerikkalaisiin, af­-rik­kalaisiin ja aasialaisiin yli­opistoihin. Kah­denvälisiin vaihtoi­hin voivat hakea kaikkien tiedekuntien opiskelijat. t Oman alan vaihtomahdollisuuksista saat kä­te­vimmin lisätietoa omalta laitokseltasi.

t Lisätietoja: • Flamma-intranet • Opiskelu ulkomailla • Yliopisto-lehti, ilmoitustaulut ja laitokset • ulkomaillaopiskelu@helsinki.fi • erasmus@helsinki.fi Ulkomaille töihin?

Ulkomaille voi lähteä työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön erilaisten ohjelmien kautta. Ylioppilaskunnan www-sivuilta löydät tietoa mm. ­CIMOn harjoitteluohjelmista, Allianssin nuorisovaihdosta, Etelän vapaaehtoisohjelmas­ta (ETVO), Nordj o b b - k e s ä tö i s t ä s e k ä m u i s t a mielenkiintoisista ohjelmista. Kansain-

43

välisen henkilövaihdon ­ kes­kus CIMO (Hakaniemenranta 6, p. 0207 868 500, www.cimo.fi) tarjoaa käyttöön laajat tietokannat ulkomail­la opiskelusta ja harjoittelusta, hyvän ­k irjaston ja suuren valikoiman ulkomaisten yliopistojen opinto-oppaita.

Lisätietoa kansainvälisestä työn­ haus­ta ja harjoitteluohjelmista saat ­A lma-intranetista (Opiskelu, tuet ja ­palvelut > Opintopalvelut ja kansain­ väliset asiat > Harjoittelu ja työ ulkomailla). Ura- ja rekrytointipalve­lusta voit hakea matka- ja Erasmus-harjoit­ teluapurahoja ulkomaille suuntautuvaan harjoitteluun.

Paremman huomisen puolesta Sambiassa ja Indonesiassa Tiesitkö, että sinulla on jo oma kehitysyhteistyöhanke?

H

yyn jäsenenä sinä olet mukana edistämässä hyvää asiaa! Vuodesta 2008 lähtien hyy on käyttänyt 0,7 prosenttia budjetistaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysavun yk:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä ja hyy pyrkii osaltaan näyttämään esimerkkiä.

Vuonna 2011 summa on 27 300 euroa. Tästä osa menee hyy Indonesiassa toteuttamaan hankkeeseen ja loput myönnetään vuosittain pienemmille kehitysyhteistyöprojekteille. hyy tukee yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa naisten ja tyttöjen lisääntymis- ja seksuaalioikeuksia Sambiassa sekä kestävän maatalouden ja energiankäytön hanketta Indonesiassa. hyy tukee indonesialaisten Institution of Rural Technology Development (lptp)-ja Payo-Payo Foundation -järjestöjen kolmivuotista kehitysyhteistyöhanketta. Payo-Payo, joka varsinaisesti toteuttaa hanketta Sulawesin saarella, on nuorten maanviljelijöiden ja opiskelijoiden järjestö, joka edistää kestävää maataloutta. Hankkeen päämääränä on ruokaturvan ja energiaomavaraisuuden parantaminen ja kestävän maatalouden kehittäminen kolmessa kylässä Etelä- ja Länsi-Sulawesilla. hyy tukee hanketta kolme vuotta 2009–2011, jonka jälkeen hankkeesta opittua tietoa on tarkoitus siirtää myös muihin kyliin ja paikallisviranomaisille. Hankkeen rahoituksesta 85 % tulee Suomen ulkoministeriöltä ja 15 %:n omavastuuosuus katetaan hyy:n 0,7 % -budjetista. Hankkeesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan hankeryhmän kokouksiin. Lisätietoja antaa hankekoordinaattori Ilona Kalliola, hyy.indonesia@ gmail.com. hyy on tukenut itäsambialaisen naisjärjestöjen kattojärjestön, Eastern Province Women Development Associationin (epwda) kolmivuotista kehitysyhteistyöhanketta 2007–2009, ja hankkeelle on nyt myönnetty jatkoa vuosiksi 2010–2012. epwda toimii Itä-Sambian maaseudun naisten voimautta-

miseksi. Ensimmäisen hankkeen tarkoitus oli parantaa naisten ja tyttöjen lakisääteisiä oikeuksia, jotka jäävät maaseudulla usein toteutumatta. Jatkohankkeen fokuksena on lisääntymis- ja seksuaalioikeudet. epwda:n alajärjestöt kouluttavat oikeusjärjestelmän asiantuntijoita, jotka tarjoavat tiedotusta maaseudun naisille tarkoitetuilla vastaanotoilla. Hanke saa rahoitusta Suomen ulkoministeriöltä. Jokainen Helsingin yliopiston opiskelija voi tukea hanketta ostamalla Sambia-päivänä UniCafessa Sambia-aterian tai lahjoittamalla 0,10 € mistä tahansa tuotteesta hankkeelle. Kehitysyhteistyöaterioita on järjestetty opiskelijaravintoloissa jo vuodesta 1979 lähtien. Hanketta voi myös tukea ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä maksamalla hankkeelle 5,80 €. Hankkeesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan hankeryhmän kokouksiin. Lisätietoja antaa hankekoordinaattori Sara Alanen, epwda.hankekoordinaattori@gmail.com.

Kehitysyhteistyövaliokunta koordinoi hyyn kehitysyhteistyövarojen käyttöä, julkaisee ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuella Kimppu-lehteä ja ylläpitää keskustelua kehitysmaiden asioista yliopistolla muun muassa vuosittain järjestettävän kehitysyhteistyöviikon aikana. Vuonna 2011 kehitysyhteistyöviikko järjestetään Suomen ylioppilaskuntien liiton koordinoimana useilla yliopistopaikkakunnilla.

Tule mukaan!

Kehitysyhteistyövaliokunta pyrkii herättämään ylioppilaskunnan jäsenissä kiinnostusta kehitysmaita kohtaan ja tarjoamaan käytännön kokemusta kehitysyhteistyöstä. Valiokunta hoitaa HYYn kehitysyhteistyöprojekteja, järjestää ekskursioita, vuosittaisen kehy-viikon ja yksittäisiä yleisötapahtumia sekä julkaisee omaa lehteä, Kimppua. Lisätietoa: t blogs.helsinki.fi/kehy-valiokunta

44

Fiksu huolehtii ympäristöstä Ympäristömyötäisesti eläminen ja opiskeleminen eivät vaadi suuria ponnisteluja tai rahallisia panoksia. Toimithan järkevästi ja pienennät omaa ekologista jalanjälkeäsi.

1

Ruokaa ruokaa mulle tuokaa!

Elintarvikkeiden ympäristökuormituksen arvioiminen voi olla hankalaa. Tässä muutama nyrkkisääntö. Luomu eli luonnonmukainen tuotanto edistää kestäviä maanviljelykäytäntöjä ja eläinten hyvinvointia. Kun valitset lähellä tuotettuja elintarvikkeita, niiden kuljetuksesta aiheutuvat päästöt jäävät pieniksi.

Syömällä mahdollisimman vähän jalostettua ruokaa tiedät paremmin, mitä syöt. Lihantuotantoon liittyy paljon eettisiä ja ekologisia ongelmia, joita voi vähentää valitsemalla ruokalautaselleen kasvisvaihtoehtoja.

Valitsemalla Reilun kaupan kahvia, teetä, hedelmiä ja muita tuotteita varmistat lisäksi, että viljelijät ja työntekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen.

sähkölaskuasi. Voit valita uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön, myös Hoasilla. Sähköntuottajat kannattaa kilpailuttaa osoitteessa www.vaihdavirtaa.net. Se on helppoa.

5

Kannatko kaupasta jätettä?

Kotitaloutesi jätehuolto alkaa siitä hetkestä, kun valitset kaupasta tavaroita ostoskoriin. Valitse siis mahdollisimman kevyesti pakattuja vaih­to­ehtoja ja suosi irtomyyntiä. Älä osta yli tarpeesi.

Erottelethan biojätteen ja lajittelet myös muut jätteet, ne ovat arvokasta raaka-ainetta! Helsingissä kerätään erikseen paperi-, bio-, kartonkija lasijäte sekä joissain paikoissa myös metallija energiajäte. Ongelmajätteitä ei saa laittaa sekajätteen sekaan.

Tietoa ja keräysastioiden sijainnit löydät osoit­ teesta www.hsy.fi.

2

Missä on kaapin paikka?

Huonekaluja ja kodin tarvikkeita voi löytää edullisesti käytettynä. Kierrätyskeskuksen myymälät löytyvät osoitteesta www.kierratyskeskus.fi ja kirpputorien yhteystiedot ­sivulta www.vuolanne. net/kirpputorit.

6

Tule mukaan toimintaan! hyy on mukana Polttava kysymys -kampanjassa (www.polttavakysymys.fi). Voit kirjoittaa kansanedustajalle postikortin ilmastolain puolesta hyyn palvelutoimistolla. Ympäristövaliokunta on avoin kaikille hyyn jäsenille, ja mukaan toimintaan voi tulla mihin aikaan vuodesta tahansa.

3

Älä huku paperitulvaan Soluhuoneesi tai pikkuyksiösi on pian täyn­nä paperia: luentoprujuja, esseeluonnoksia, artikkeleita – ilmaisjakelulehdistä ja ­mainospostista puhumattakaan.

Liimaa postilaatikkoon Ei mainoksia -tarra.

Käytä tulostuksessa ja kopioinnissa kaksipuolisuutta ja kaksi sivua arkilla -toimintoa, jolloin saat neljä arkkia tekstiä yhdelle A4:lle (kysy ohjeita atk-neuvonnasta).

Tilaa sanoma- ja aikakauslehdet yhteisiksi naapurisi kanssa, niin säästät myös rahaa.

t Lisätietoja ja -toimintaa: Ympäristöopas BoFF! – Ekotekoja opiskelijalle (jaossa avajaiskarvenaaleilla ja HYYn palvelutoimistolla)

Tule mukaan!

Ympäristövaliokunta tarjoaa toimintamahdollisuuksia ympäristöasioista kiinnostuneille HYYn jäsenille. Sen tavoitteena on ympäristötietoisuuden ja toiminnan ekologisen kestävyyden lisääminen yliopistossa ja ylioppilaskunnassa. Valiokunta on mm. järjestänyt erilaisia kampanjoita ja ollut toteuttamassa HYYn ympäristöohjelmaa

4

Vaihda vihreään sähköön Sammuttamalla valoja ja turhaan päällä ole­ via muita sähkölaitteita sekä huolehtimalla jääkaapin sulatuksesta kerran vuodessa pienennät

t Lisätietoa: http://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/

45

hyyn arkisto

Yhteistä kuntaa rakentamassa Ylioppilaskunnan 142-vuotiseen historiaan mahtuu talohankkeita, poliittista kuohuntaa ja heijastumia yhteiskunnan rakennemuutoksista.

46

Y

liopisto siirrettiin Helsinkiin vuonna 1828 Turun palon jälkeen. Uusien säädösten myö­ tä akatemia sai nimen Keisarillinen Aleksan­ terin-Yliopisto Suomessa.

Yliopiston ensimmäisenä lukuvuotena opis­ke­ lijoita oli noin 340. Turun akatemiasta periyty­vä osakuntajako säilyi Helsingissä hieman muutet­tu­­na.

Alkuvuosina ylioppilaat kokoon­tuivat yli­opis­tolla tai opettajien luona. Ylioppilaat kaipasivat kuitenkin ”vapaata ilmapiiriä” ja alkoivat vuokrata erityisiä huoneistoja ko­koon­tu­misti­loi­kseen. Vuokrakustannusten jat­kuva nousu ja tilan­ahtaus herättivät ylioppilaissa ajatuksen omas­ta talosta.

listen asioiden hoitamista varten perustettiin valiokunta, johon osakunnat saivat nimittää vuosittain kaksi jäsentä.

Vuodesta 1880 lähtien ylioppilaat ovat saaneet laillisesti kuntana kokoontua yleisiin ko­kouk­siin.

Hallintoa varten asetettiin hoitokomitea – hallitus. Ylioppilaskunnasta oli tullut osakuntiin jaettuja ylioppilaita yhdistävä organisaatio, Suomen ylioppilaskunta.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (syl) toi­min­ nan vakiinnuttua Suomen ylioppilaskunnan nimi muutettiin vuonna 1927 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnaksi. Ylioppilaskunnan asioista oli vuosikymmeniä päätetty yleisissä kokouksissa, mutta vuonna 1932 päätöksenteko siirrettiin vaaleilla valitulle 60-jäseniselle edustajistolle. Kunnan välitöntä hallintoa toteuttivat hallitus ja sen alaiset valiokunnat sekä erikseen palkatut virkamiehet, kuten kirjaston- ja taloudenhoitajat.

hyyn arkisto

Suunnitelma ylioppilastalosta Maaliskuun 13. päivänä 1858 kolmisensataa ylioppilasta kokoontui maisteri C. G. Estlanderin johdolla yleiseen kokoukseen, jossa päätettiin rakentaa ylioppilaiden yksin hallitsema talo heidän juhla- ja kokoontumispaikakseen. Seuranneina vuosina yleinen kokous kutsuttiin koolle miltei joka vuosi rakennushanketta edistämään. Vuon­na 1863 kokouksille laadittiin säännöt, ja vuonna 1868 yleiset ylioppilaskokoukset laillistettiin.

Osin lahjoitus- ja keräysvaroin, osin velak­si rakennetun Ylioppilastalon (nyk. Vanha yli­op­pilastalo) vihkiäisiä vietettiin 26.11.1870.

Vihkiäiset olivat juhlavat: musiikkia, puheita, ­ru­no­-ja ja tietenkin juhlatanssiaiset.

Ennakoitua suurem­pien kustannusten peit­ tämiseksi ylioppilaskunta keräsi ylioppilailta ­seuraavina neljänä lukukautena ylimääräisen maksun.

Vuosisadan vaihteen jälkeen Ylioppilasta­lon tilat osoittautuivat ahtaiksi yhä kasvaville yli­oppilasmäärille. Varsinaissuomalaisen Ali­na Mattssonin aloitteesta ensin osakunta ja sitten ylioppilaskunta ryhtyivät ajamaan Osa­kunta­ loa (nyk. Uusi ylioppilastalo), joka val­mistui ­Ylioppilastalon viereen 1910.

Vuosi 2010 oli Uuden ylioppilastalon juhlavuosi, kun talo täytti 100 vuotta. Talon vihkiäispäivä on 26. marraskuuta.

Poliittisuutta 1900-luvulla Ylioppilaskunnan toimintaa hallitsivat 1920- ja 1930-luvuilla kiinnostus suomensukusia kansoja kohtaan ja oikeistolaisuus. Pohjoismaiden ohella suuntauduttiin Baltiaan ja erityisesti Viroon. Ylioppilaspolitiikkaa hallitsi Akateeminen Karjalaseura, mutta myös raittiusaate oli esillä.

Sodan jälkeen ilmapiiri ylioppilaskunnassa muuttui. Maaltamuutto yleistyi ja ylioppilaita vaivasi paha asuntopula.

Ylioppilaille 1950-luku oli mahdollisuuksien ja ihanteiden aikaa. Säännöstely ja sotaa seurannut jälleenrakennus päättyivät. Koulutusta vastaavia työpaikkoja oli tarjolla. 1960-luvulle tul­ taessa koulutetusta työvoimasta oli jo eräillä aloilla ylitarjontaa.

1960- ja 1970-luvuilla ylioppilaskuntaa leima­si arvojen kyseenalaistaminen, poliittisuus ja kan­ sainvälistyminen. Vasemmisto ei kuitenkaan koskaan saanut enemmistöä edustajistossa. Suomalaiset ylioppilaat liittyivät eurooppalaisiin kollegoihinsa valtaamalla ”Vanhan” vuonna 1968 ja perustamalla sinne Kulttuurikeskuksen.

Ylioppilaskunnan itsehallinnollinen asema on aina määritelty lailla tai asetuksella. Yliopisto on valvonut ylioppilaskunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, mutta ei ole yksityiskohtaisesti ohjannut sen toimintaa Suomen itsenäisyyden aikana.

Organisaatio rakentuu Poliittisten syiden vuoksi ”opiskelevan nuorison oikeus esiintyä kuntana” lakkautettiin vuonna 1871.

Ylioppilaiden talon, kirjaston ja muiden taloudel-

47

Yhteystiedot Sihteeristö

Palvelutoimisto

Katariina Styrman Pääsihteeri c 0400 816 426 paasihteeri@hyy.fi

Emi Maeda Järjestösihteeri c 050 537 3798 jarjestosihteeri@hyy.fi

Jäsen- ja järjestöpalvelut t Katso aukioloajat: www.hyy.fi – yhteystiedot

Merja Viitasalo Hallintopäällikkö c 050 534 2963 merja.viitasalo@hyy.fi

Ville Sinnemäki Kulttuurisihteeri c 050 537 2831 kulttuurisihteeri@hyy.fi

Anne Rautanen (Opintovapaalla 1.8.–7.10., sijaisena Anu Aarnio) Koulutuspoliittinen ­sihteeri c 050 543 8458 anne.rautanen@hyy.fi

Jenni Heikkinen Tiedottaja c 050 543 9609 tiedottaja@hyy.fi

Tiina Kääriä Toimistosihteeri, Järjestöpalvelut c 050 551 6145 toimisto@hyy.fi

Juha Hurme Koulutuspoliittinen ­sihteeri c 050 543 8460 juha.hurme@hyy.fi Sofia Lindqvist Sosiaalipoliittinen sihteeri c 050 543 9605 sofia.lindqvist@hyy.fi Katja Långvik Sosiaalipoliittinen sihteeri c 050 543 9608 katja.langvik@hyy.fi Juha Töyrylä Kansainvälisten asioiden sihteeri c 050 543 8450 international@hyy.fi

Oscar Hagen (3.10 alkaen) Art Director, siviilipalvelusmies c 050 534 2965 oscar.hagen@hyy.fi

Milla Suomalainen Toimistosihteeri, HYY-asiakirjat c 050 432 4939 hallinto@hyy.fi Emma Ronkainen Toimistosihteeri, Jäsenpalvelut c 050 551 6146 lyyra@hyy.fi

Arkisto

Lapsiparkki

Jari Eerola Arkistonhoitaja c 050 534 2964 arkisto@hyy.fi

Marika Dolivo Lastenohjaaja c 050 303 8333 lapsiparkki@hyy.fi

Jukka Kortti Tutkija, dosentti, valt. tri c 050 582 4082 jukka.kortti@hyy.fi

Katariina HaikalaTikander Lastenohjaaja c 050 537 2811 lapsiparkki@hyy.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Fuksiopas 2011 t Toimitus: Jenni Heikkinen, Jari Eerola (historia).

Kartta s. 7 Jannica Aalto. Kiitos kaikille tietojen tarkistamiseen osallistuneille. t Taitto ja ulkoasu: Niko Metsälä t Kuvat: Niko Metsälä, Antti Pihlajamaa, Jani Pulkka ja Elina Mattila-Niemi. t Painopaikka: Painojussit Oy, Kerava t Julkaisija: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY

t Käyntiosoite: Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki t Postiosoite: PL 1099, 00101 Helsinki Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mannerheimintie 5 A (2. krs) PL 1099, 00101 Helsinki tiedottaja@hyy.fi t www.hyy.fi

48

H Y Yn s ih neuvovteerit ja autta at O t a ro v a t . hk y htey t e a s t i tä!