Opiskelijavanhemmat Helsingin yliopistossa

Arkeni on sinnittelyä; univajetta ja kiirettä, rahapulaa

Opiskelijavanhemmat Helsingin yliopistossa Raportti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan perheellisille opiskelijoille keväällä 2012 tekemästä kyselystä.

Heidi Vesterinen

!

1/13

Heidi Vesterinen 2012

Perheelliset yliopisto-opiskelijat Helsingin yliopiston ylioppilaskunta toteutti keväällä 2012 kyselyn perheellisille opiskelijoille. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa perheellisten opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja opiskelupuitteita. Tulosten perusteella esitetään parannusehdotuksia niin yliopistoyhteisössä kuin yhteiskunnassakin. Perheellisten opiskelijoiden kysely toteutettiin e-lomake -pohjaisena suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely oli avoin kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille. Kysely oli vastattavissa toukokuun 2012 ajan, ja siitä tiedotettiin niin HYYn jäsentiedotteen, Ylioppilaslehden kuin HYYn lapsiparkin sähköpostilistankin kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 121 opiskelijaa.

Arvioiden mukaan korkeakouluopiskelijoista 9 - 13 prosentilla on huollettavinaan lapsia.1 Varovaisimmankin arvion (9%) mukaan Helsingin yliopistossa opiskelee 2 500 perheellistä.

Kyselyyn vastasi näin ollen noin 5 % Helsingin yliopiston perheellisistä opiskelijoista.

Vastaajilla oli keskimäärin yhdestä kahteen lasta.2 Lapset olivat iältään keskimäärin 3vuotiaita. Lasten iät vaihtelivat muutamasta viikosta 19 ikävuoteen. Vanhemmat olivat keskimäärin 32-vuotiaita ja heidän ikänsä vaihteli 19 vuodesta 49 ikävuoteen. Keskimäärin vanhemmat olivat aloittaneet opintonsa vuonna 2006 3, mutta tuoreimmat opiskelijat olivat aloittaneet vuonna 2011 ja vanhimmat vuonna 1990. Suurin osa vastaajista opiskeli keskustakampuksella, mikä voi johtua siitä että lapsiparkin sähköpostilistalla on pääasiassa keskustakampuslaisia hoitopaikan sijainnin vuoksi.

Kyselyyn vastanneiden opiskelukampus

18 % Keskusta Kumpula Meilahti Viikki

2 % 8 %

72 %

Valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö & Opiskelijatutkimus 2010, Opetus- ja kulttuuriministeriö 1

2

47 %:lla 1 lapsi, 38 %:lla 2 lasta, 13 %:lla 3 lasta

3

mediaani 2007 2/13

Heidi Vesterinen 2012

Sosiaaliturvan väliinputoajat Lasta tai lapsia huoltavan päätoimisen opiskelijan opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta. Muista opiskelijoista poiketen perheelliset opiskelijat kuuluvat yleisen asumistuen, eivät opintotuen asumislisän piiriin. Opintotuen asumislisään verrattuna yleinen asumistuki korvaa korkeampia vuokria. Kaikki perheellisen opiskelijan talouden tulot vaikuttavat kuitenkin yleiseen asumistukeen sitä alentavasti, kun taas opintotuen asumislisä alkaa pienentyä vasta tulorajojen ylityttyä. Tässä suhteessa perheellinen opiskelija on siis muita opiskelijoita huonommassa asemassa. Kyselyyn vastanneista yleistä asumistukea nosti 18%. Kaikki yleistä asumistukea nostavat opiskelijat kertoivat toimeentulonsa olevan joko erittäin niukkaa tai niin heikkoa että jatkuvasti on elettävä säästäväisesti.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista opintorahaa nosti 26 %, opintolainaa 13 % ja vanhempainrahaa 18 %. Kyselyyn vastanneiden opintorahan nostajien osuus on erittäin alhainen suhteessa keskiverto yliopisto-opiskelijoihin joista opintorahaa nostaa n. 45 % kun tarkastellaan kaikkia opiskelijoita joilla on opinto-oikeus 4 ja 85 % kun tarkastellaan aktiivisesti opiskelevia.5 Kotihoidontukea sai 33 % vastaajista ja toimeentulotukea 2 %.

Aikuiskoulutustuella opiskeli 5 %. Suurin osa opiskelijoista paikkasi talouttaan ansiotyöllä.

Opintotuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä. Muiden Pohjoismaiden opintotuissa ja Ahvenanmaalla on käytössä joko lapsi- tai huoltajakohtaiset korotukset. Suomessakin monessa muussa sosiaalietuudessa kuten kansaneläkkeessä ja työttömyyspäivärahassa on lapsikorotus. Opintotuen huoltajakorotuskaan ei ole Suomessa ennenkuulumaton etuus: se poistettiin vuonna 1992 korkeakouluopiskelijoilta ja vuonna 1994 toisen asteen opiskelijoilta laman vuoksi. Suomalainen perheellinen opiskelija on muita perheellisiä huonommassa asemassa niin Suomessa kuin yleisesti Pohjoismaissakin. Kun perheellisiltä opiskelijoilta kysyttiin parasta yhteiskunnan tukimuotoa joka edistäisi perheellisen opiskelijan opintojen etenemistä, suurimman kannatuksen (36 %) sai opintorahan huoltajakorotus. Perheelliset opiskelijat eivät haluaisi tehdä töitä nykyistä määrää, mutta töitä voi vähentää vain mikäli tuet riittävät elämiseen.

“Opintoraha on niin pieni nyt, kun en enää saa asumistukea lapsen saatuani.

Minun on tehtävä jopa enemmän töitä kuin aikaisemmin opintojen ohessa, jotta pärjäisimme. Opiskeluun jää siis hyvin vähän aikaa, koska lapsi tarvitsee aikaani ja työ vie enemmän aikaa kuin ennen.”

Ei ole ihme että 25-29-vuotiaista opiskelijanaisista vain noin 8 prosentilla on lapsia, kun muussa samanikäisessä naisväestössä vastaava luku on 35 prosenttia6. Opiskelujen ja perhe-elämän yhteensovittaminen on Suomessa erittäin vaikeaa.

4

Opintotuen historia, nykypäivä ja tulevaisuus, Ilpo Lahtinen, Kansaneläkelaitos

5

Barometriselvitys Helsingin yliopiston opiskelijoista vuonna 2012, Opiskelijoiden tutkimussäätiö, julkaisematon tieto 6

Väestörakenne ja perheet 2010, Tilastokeskus

3/13

Heidi Vesterinen 2012

Opiskelijaperheen tukitäkki Mikäli perheellinen opiskelija pyrkii tulemaan toimeen pelkillä yhteiskunnan tarjoamilla sosiaalietuuksilla, on hänen saatavillaan neljä tukimuotoa: kotihoidontuki7, lapsilisä opintoraha ja yleinen asumistuki. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty esimerkki pelkillä tuilla elävän kahden opiskelijavanhemman ja yhden lapsen koko perheen tulorakenteesta.8 Vuokran määränä on käytetty 675 euroa mikä on keskitason vuokrapyyntö HOAS:in perheasunnosta, ja katsotaan Helsingin alueella kohtuulliseksi vuokramenoksi. Kuvaajan esittämät tuet ovat nettotukia. Opintoraha ja kotihoidontuki ovat veronalaista tuloa. Äärimmäisessä hädässä opiskelija voi hakea näiden tukien lisäksi toimeentulotuentukea, mutta kynnys toimeentulotuen hakemiseksi on korkea, moni ei edes tiedä tästä mahdollisuudesta ja lisäksi hakuprosessi on pitkä.

Vuonna 2010 köyhyysraja yhdelle henkilölle oli 1228 euroa kuukaudessa (pienituloisuuden kehitys suomessa 1990-2010, tilastokeskus). Ilman töitä tai vanhempien tukea toimeentuleva opiskelijaperhe elää siis reilusti köyhyysrajan alapuolella 784 euron henkilökohtaisilla kuukausituloillaan. Opiskelijavanhemmat jäävät huomattavasti köyhyysrajan alapuolelle myös vaikka he nostaisivat opintolainan täysimääräisenä jolloin kuukausitulot nousevat 1084 euroon/henkilö. Yksinhuoltajana opiskelijavanhempi saisi yhteiskunnalta 1317 euroa mikäli hänen vuokransa olisi sama 675 euroa kuin edellisessä esimerkissä. Vuonna 2010 tämä nosti hänet nipin napin yli yleisen köyhyysrajan, mutta vuoden 2012 mediaanituloilla tilanne on jo toinen.

Opiskelijaperhe saa yhteiskunnalta 1567 euroa

540€

327€

104€

596€ Kotihoidontuki

Lapsilisä

Opintoraha, 2 hlö

7

Kotihoidontukea voi saada kunnes nuorin lapsi täyttää 3 vuotta

8

Kansaneläkelaitoksen tuet lapsiperheelle ja opiskelijalle 23.8.2012

Yleinen asumistuki

4/13

Heidi Vesterinen 2012

Tyhjä kukkaro vai tursuava kalenteri Perheellisistä opiskelijoista 57 % elää kyselyn mukaan säästellen ja 16 %:n taloudellinen tilanne oli niukka ja epävarma. Vastaajista 20 % rahat riittivät hyvin ja 7 % erittäin hyvin talouden hoitoon. Kaikki erittäin hyvin tai hyvin toimeentulevat perheelliset opiskelijat kävivät ansiotöissä tai opiskelivat puolison tuloilla9 kahta lukuun ottamatta joista toinen sai apurahoja tutkimustyöhön ja toinen opiskeli aikuiskoulutustuella. Erittäin hyvin toimeentulevista kukaan ei nostanut opintorahaa, opintolainaa tai asumistukea. Hyvin toimeentulevista vain kaksi nosti opintorahaa ja yksi asumistukea mutta hekin kaikki kolme kävivät lisäksi ansiotöissä. Säästellen toimeentulevista vain kolme vastaajaa ilmoitti toimeentulokseen pelkät sosiaalituet eikä lainkaan ulkopuolisia tukia tai ansiotyötä.

Vastaajista 53 prosenttia sai yli 10 % taloutensa tuloista ansiotyöstä ja 35 % puolison tuloista. Suurin osa vastaajista teki ansiotöitä alle 5 tuntia viikossa.

Opiskelijan kokemus toimeentulosta

16 % 7 % 20 %

57 % Erittäin hyvä

Hyvä

Säästeliäs

Niukka

Kun vastaajilta kysyttiin mikä määrä viikkotyötuntoja mahdollistaisi vielä opintojen tehokkaan etenemisen suurin osa arvioi, että töitä voi tehdä vain alle 5 tuntia viikossa.

Vastaajista 31 % joutui kuitenkin työskentelemään enemmän kuin 5 työtuntia viikossa.

Kenelläkään, jolla ansiotyö muodosti merkittävän osuuden talouden toimeentulosta, ei ollut heidän oman arvionsa mukaan riittävästi aikaa opintoihin.

“Kahden opiskelijan perheessä toisen aikuisen täysi- tai lähes täysipäiväinen työnteko on käytännössä pakollista, koska asuminen on niin kallista. Aika ja jaksaminen ei täysipäiväisen työnteon ja lastenhoidon jälkeen salli kuin äärimmäisen hitaan ja tehottoman opintojen edistämisen.”

Perheelliset opiskelijat tekevät töitä pakon edestä, mutta samalla menettävät tärkeimmät tukensa, asumistuen ja opintorahan, tiukkojen tulorajojen vuoksi (katso s. 3).

9

35% kyselyyn vastanneista sai merkittävää taloudellista tukea puolisoltaan

5/13

Heidi Vesterinen 2012

Osa-aikainen lastenhoito tarpeen HYY tarjoaa jäsenilleen osa-aikaista lastenhoitopalvelua lapsiparkin muodossa.

Lapsiparkki sijaitsee yliopiston keskustakampuksen lähellä. Lapsiparkin palveluita käytti kyselyyn vastanneista säännöllisesti vain 8 opiskelijaa ja ajoittain 19 opiskelijaa.

Vastaajista 40 % (48 opiskelijaa) sanoi, ettei voi käyttää HYYn lapsiparkin palveluita vaikka haluaisi. Palveluita ei voitu käyttää pääasiassa kahdesta syystä: • Lastenhoitoaikoja ei ole tarjolla, koska vapaat ajat täyttyvät nopeasti • Lapsiparkin sijainti keskustassa estää palvelun käyttämisen Erityisesti Viikissä opiskeleville lapsiparkin palveluiden käyttäminen on mahdotonta, sillä kolmen tunnin maksimihoitoajasta yli puolet kuluu matkoihin. Viikkiläisistä perheellisistä opiskelijoista 80% sanoi ettei voi käyttää palveluita välimatkan vuoksi. Suurimmalle osalle muista vastaajista käyttämättömyyden syy oli vapaiden hoito-aikojen puuttuminen.

Yksittäiset opiskelijat mainitsivat palveluiden käyttämättömyyden syyksi sen, että he tarvitsisivat palvelua iltaisin ja viikonloppuisin tai sen, että lapsi ei sopeutunut lapsiparkkiin vaan itki jatkuvasti.

Perheelliset opiskelijat toivovat että puoli- ja osapäiväisten lastenhoitopalveluiden saatavuutta parannettaisiin. Kysyttäessä mikä yliopiston ulkopuolinen asia parantaisi eniten opiskelijavanhempien opintojen etenemistä, 30% koki helpommin saatavilla olevien edullisten osa-aikaisten lastenhoitopalveluiden, iltapäiväkerhojen tai lapsiparkin auttavan eniten opintojen etenemisessä.

“Kotityöt ja lasten hoito vievät suuren osan ajastani. Saan tukea sukulaisilta ja mieheltäni. Jokaista tenttiä varten olen joutunut hankkimaan hoitajan tai hoitopaikan erikseen. Tenttejä varten tarvittaisiin myös 5 tunnin hoitoaikoja Lapsiparkkiin ja olisi loistavaa, jos lapselle saisi 3 aikaa viikossa.”

“Lapset ovat kotihoidossa, koska meillä ei ole tarvetta täysipäiväiselle hoidolle mutta ei myöskään varaa menettää tukia osa-aikaisen hoidon takia. Opintoni ovat edenneet esim. tänä keväänä hyvin, mutta se on edellyttänyt mm. äärimmäisen tehokasta työskentelyä, liian vähää tenttiinlukemista ja minimaalisia yöunia. Kaipaisin tukea yhteiskunnalta, jotta joustavat hoitomahdollisuudet onnistuisivat.”

6/13

Heidi Vesterinen 2012

Joustavuutta opintoihin Perheellisten opiskelijoiden ajankäytön järjestely on erittäin haastavaa. Vastaajista 64 % arvioi, että heillä on käytettävissä opintoihin vähän tai erittäin vähän aikaa, eivätkä he pysty opiskelemaan siinä määrin kuin haluaisivat. Vastaajista 43 % pystyy yhden viikon aikana opiskelemaan vain alle 10 tuntia. Keskimääräisesti yliopisto-opiskelijat käyttävät 29 tuntia viikossa opiskeluun.10 Vaikka lapsi olisi kokopäiväisessä hoidossa, voi opintosuunnitelmassa pysyminen silti olla lähes mahdotonta, koska lapset tarvitsevat aikaa iltaisin jolloin aikaa lukemiseen jää hyvin vähän. Lisäksi lasten sairastuessa toisen vanhemmista on aina jäätävä kotiin.

Kokemus opintoihin käytettävissä olevan ajan riittävyydestä

Viikottain opintoihin käytettävissä oleva aika hlöä 40

26 %

2 % 30

34 % 20

38 % riittävä vähäinen

10 rajoitettu erittäin vähäinen

0

<5h

5-10h 10-20h 20-30h 30-40h

Perheelliset opiskelijat toivovat vaihtoehtoisia kurssisuoritustapoja perinteisten pakollisten harjoitustöiden, luentojen ja tenttien rinnalle. Erityisesti verkkopohjaisia kursseja kaivataan lisää ja tavallisten kurssien läsnäolopakot kaipaavat joustoa. Kyselyyn vastanneista 30%:lle ei oltu koskaan tarjottu minkäänlaisia vaihtoehtoisia suoritustapoja. Avoimissa vastauksissa monet vanhemmat kertovat yliopistomaailmassa kohtaamistaan haasteista: “Laitoksella ei ole vapaita tiloja tehtävien tekemiseen klo 8-16 välillä, jolloin olisi tehokasta aikaa opiskeluun, lapsen ollessa hoidossa. Perheellinen ei voi jäädä illaksi hengailemaan laitokselle, jossa olisi mahdollisuus pohtia opittua kurssikavereiden kanssa ja tehdä tehtäviä yhdessä oppien. Opiskelu kotona on yksinäistä puurtamista.”

“Henkilökunnan mukaan lapset ei ole mikään syy, asenne on ylimielinen.

Perheellinen opiskelija on kummajainen henkilökunnan ja opiskelijoiden mielestä. Metsätieteellisen kesäkenttäkurssit ovat kohtuuttomat suorittaa perheelliselle: 9 vkoa perheen luota pois ilman arkivapaata.”

10

Opiskelijatutkimus 2010, Opetus- ja kulttuuriministeriö

7/13

Heidi Vesterinen 2012

Perusterveydenhuolto toimii Perheellisten opiskelijoiden tilanteessa on kuitenkin jotain hyvääkin. Vastaajista 84 % kokee, että he pystyvät huolehtimaan perheensä terveydestä hyvin tai kohtuullisen hyvin.

Ylioppilaiden Terveydehoitosäätiön (YTHS) palvelut saivat yleisesti kiitosta verrattuna kunnalliseen terveydenhuoltoon, ja moni toivoikin että myös opiskelijoiden lapset voisi hoitaa YTHS:llä.

Terveydenhuollon toimivuus

5 % 11 %

29 %

Riittävää

melko toimivaa

55 %

melko huono

heikko

Terveydenhuollonkin puolella on kuitenkin parannettavaa. Viikkiläiset toivoivat YTHS:n toimipistettä takaisin kampukselle, sillä matka-ajat Töölöön ovat liian pitkät. Nykyinen YTHS:n Viikin palvelupiste koetaan melko hyödyttömäksi kapean palvelukirjon vuoksi.

Hammaslääkäriaikojen saatavuus koettiin ongelmaksi niin YTHS:n kuin kunnallisenkin terveydenhuollon puolella ja mielenterveyspalveluiden saatavuus oli monen vastaajan mielestä huonoa. Useimmin kohdattuja terveyteen liittyviä haasteita opiskelijavanhemmille tuottavat kuitenkin läsnäolopakollisten kurssien aikana sattuvat lasten sairastumiset: “Kun lapsi sairastuu, ei ole ketään hoitoavuksi, jolloin pahimmassa tapauksessa joutuu olemaan pois jostakin pakollisesta ja seuraava suoritusmahdollisuus voi olla vuoden päästä.”

8/13

Heidi Vesterinen 2012

Perheellinen opiskelija tasapainoilee tiukan talouden ja täyden kalenterin kanssa.

Suomen perustuslain yhdeksännessätoista pykälässä todetaan että “Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.”. Olisi yhteiskunnan ja yliopiston edun mukaista tukea opiskelevia vanhempia jotta he valmistuvat haluamalleen alalleen kohtuullisessa ajassa kyeten kuitenkin samalla huolehtimaan lapsistaan kunnolla. Kyselyn vastauksista nousee kolme selkeää kehitysehdotusta, joista kukin on osoitettu eri taholle.

Opiskelijavanhempi tarvitsee: Yliopistoltaan joustavia ja vaihtoehtoisia kurssisuoritustapoja Kunnaltaan osa-aikaisia lastenhoitopalveluita jotka eivät vaaranna kotihoidontukea Valtioltaan Opintotuen huoltajakorotuksen

9/13

Heidi Vesterinen 2012

LIITE:

HYYn kysely perheellisille opiskelijoille Tällä kyselyllä Helsingin Yliopiston ylioppilaskunta kartoittaa opiskelijoiden kohtaamia ongelmia yliopistolla ja yhteiskunnassa. Kyselyn tarkoituksena on tuottaa faktatietoa siitä, miten perheellisten opiskelijoiden elämäntilannetta ja opintojen edistymistä voitaisiin parantaa. Kyselyn avulla HYYn edunvalvonnan voimavarat voidaan kohdistaa paremmin. Perheellisten opiskelijoiden tilanteesta on koko maassa tehty hyvin vähän tutkimuksia joten tämän kyselyn tarjoama tutkimustieto on erittäin arvokasta myös valtakunnallisesti. Vastaa ja auta itseäsi!

Kyselyyn voi vastata joko täyttämällä tämän lomakkeen tai vastaamalla sähköiseen e-lomakekyselyyn osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/35513/lomake.html 1. Mikä on perhemuotosi tällä hetkellä? asun puolison ja lapsen/lasten kanssa asun yksin lapsen/lasten kanssa asun vanhempien luona lapsen/lasten kanssa asun kimppakämpässä mutta erilistaloudessa lapsen/lasten kanssa asun yhteistaloudessa lasten/lapsen kanssa muun tai muiden kuin kumppanin tai puolison kanssa muu, mikä?

2. Montako lasta perheessäsi on?

3. Minkä ikäisiä lapset ovat?

4. Minkä ikäinen olet?

5. Minä vuonna aloitit opintosi?

6. Millä kampuksella opiskelet?

Keskusta Kumpula Meilahti Viikki muu, mikä?

10/13

Heidi Vesterinen 2012

7. Käytätkö HYYn lapsiparkin palveluita?

Kyllä, säännöllisesti Kyllä, ajoittain En, enkä tarvitse niitä En, mutta haluaisin käyttää Jos vastasit “en, mutta haluaisin käyttää”, kerro omin sanoin miksi et voi käyttää lapsiparkin palveluita:

8. Miten käytettävissäsi olevat rahat riittivät viimeksi kuluneen 12 kk aikana? erittäin hyvin tulin hyvin toimeen tulin toimeen, kun elin säästäväisesti toimeentuloni oli erittäin niukka ja epävarma 9. Perheeni pääasiallisia (muodostavat enemmän kuin 10 % kuukausituloista) tulonlähteitä ovat: opintoraha yleinen asumistuki opintolaina lapsilisä vanhempainpäiväraha kotihoidontuki ansiotyö vanhempien tuki puolison tuki elatusmaksu toimeentulotuki muu, mikä?

10. Kuinka monta tuntia töitä teet keskimäärin viikossa? <5 5-10h 10-20h 20-30h 30-40h >40h 11/13

Heidi Vesterinen 2012

11. Minkä määrän työtunteja arvioit vielä mahdollistavan opintojesi tehokkaan edistymisen? <5 5-10h 10-20h 20-30h 30-40h >40h 12. Arvioi opintoihin käytettävissä olevaa aikaasi. käytettävissäni on riittävästi aikaa käytettävissäni oleva aika on rajallista mutta pysyn silti opintoaikataulussani käytettävissäni oleva aika on vähäistä enkä pysty opiskelemaan niin paljon kuin haluaisin ajanpuute hidastaa merkittävästi opintojeni etenemistä 13. Montako tuntia sinulla on lukukausien aikana viikoittain keskimäärin käytettävissä opintoihin. <5 5-10h 10-20h 20-30h 30-40h >40h 14. Mitkä kaksi seuraavista opintoihin liittyvistä asioista parantaisivat eniten opintojesi etenemistä? jousto kurssien läsnäolopakoista verkkopohjaiset kurssit iltaopinnot viikonloppuopinnot sähköiset tenttikäytännöt Vaihtoehtoiset tavat suorittaa kursseja parempi opinto-ohjaus muu, mikä?

15. Onko sinulle tarjottu vaihtoehtoisia tapoja suorittaa kursseja? kyllä, aina kun olen tarvinnut niitä kyllä joskus ei lähes koskaan ei koskaan tai en ole kysynyt

12/13

Heidi Vesterinen 2012

16. Mikä seuraavista yleisistä asioista parantaisi eniten opintojesi etenemistä? huoltajakorotus opintotukeen asumisen tuki, johon työtulot eivät vaikuta yhtä herkästi kuin nykyään kokopäiväisten päivähoitopalveluiden saatavuuden parannus puoli- tai osapäiväisten lastenhoitopalveluiden saatavuuden parannus kunnallinen kerhotoiminta, joka ei poista oikeutta kotihoidontukeen Lapsiparkin ilta-aukiolo muu, mikä?

17. Mitkä ovat suurimmat haasteesi perhe-elämän ja opintojen yhteensovittamisessa ja keneltä kaipaisit niihin tukea?

18. Millaisena koet saatavillasi olevien terveyspalveluiden tarjonnan: riittävää ja pystyn huolehtimaan perheeni terveydestä hyvin melko hyvää ja pystyn huolehtimaan perheeni terveydestä kohtuullisesti melko heikkoa ja aiheuttaa lieviä haasteita sairastumistilanteissa heikkoa ja vaikeuttaa saurastumistilanteiden selvittämistä 19. Millaisia terveyspalveluita tarvitsisit enemmän?

Palauta lomake lapsiparkkiin toukokuun loppuun mennessä. Kiitos vastauksestasi!

13/13