1 2012 Vuoden 2012 tärkeitä lukuja Kuntauudistus vaikuttaa myös yrittäjiin
Suomen Yrittäjät kouluttaa 2012 Koulutuksesta positiivista potkua yritystoimintaan! HELMIKUU 14.2.
HUHTIKUU
Tee yrityksen Facebook-sivu
3.4.
Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki
Nortrain, Opastinsilta 12 F K1 (Veturitori 4), Helsinki 16.2.
Esiintymistaito
12.4.
Tehosta ajankäyttöäsi – kirkasta arkeasi Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki
18. – 20.4.
Muuttuvat laskutussäännökset
Huippupomo!
26.4.
TOUKOKUU 8.5. 22.5.
Työlait tutuksi – työaikamääräykset ja valvonta Hiihtomuseon auditorio, Lahden Urheilukeskus, salpausselänkatu 8, Lahti
8.3.
Pienyrityksen markkinointiviestintä
22.3.
Osakeyhtiön johdon vastuut Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki
29.3.
Neuvottelutaidolla tuloksiin Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki
Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari Tallinna
SYYSKUU 25. – 27.9.
Osakeyhtiön johdon vastuut 22.3.2012 Jaana Juutilainen
Johda ja markkinoi -seminaari Helsinki - Tukholma - Helsinki
Pienyrityksen talousjohtaminen Hotelli Crowne Plaza, Mannerheimintie 50, Helsinki
Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä
KESÄKUU 5. – 6.6.
Myyntitaito
Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki 20.3.
Arvonlisäveropäivä
Pienyrityksen talousjohtaminen 20.3.2012 Toivo Koski
Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki
Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki 15.3.
Pienyrityksen talousjohtaminen -jatkokurssi
Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki
Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki 6.3.
Laki- ja työsuhdepäivät
Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki
Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki 6.3.
Osakassopimukset
Helsinki - Tukholma - Helsinki
MAALISKUU 1.3.
Huippupomo! 6.3.2012 Tuija Rummukainen
Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki
Spektri, Pilotti-talo, Metsänneidonkuja 4, Espoo 28.2.
Kehityskeskustelun ABC
LOKAKUU 18.10.
Ajankohtaisveropäivä Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa
MARRASKUU 15. – 17.11.
Yrittäjän veroseminaari Helsinki - Tukholma - Helsinki
Tervetuloa
mukaan!
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.yrittajat.fi/koulutus
Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 229 229 94 | koulutus@yrittajat.fi
Arvonlisäveropäivät 8.5.2012 ja 22.5.2012 Harri Huikuri
Yrittäjä
INFO 1 • 2012
Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa.
TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Suomen Yrittäjät Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala ja lakineuvoja Tuomas Liinamaa Suomen Yrittäjistä.
ISSN 1239-4637
1. VEROT JA RAHAT............................................................................................4 Vuodenvaihteen veromuutokset ............................................................................4 Viitekorko ja viivästyskorko....................................................................................4 Ennakonpidätysprosentti........................................................................................4 Kilometrikorvaukset 2012....................................................................................... 5 Päivärahat 2012...................................................................................................... 5 Yrityksen määräpäivät 2012....................................................................................6 Luontoisedut 2012..................................................................................................7 Matkakuluvähennykset vuoden 2011 verotuksessa.................................................8 Verotuksen viivästyskorot ja veronpalautuksen korko.............................................8 Työeläkevakuutusmaksut........................................................................................9 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut vuonna 2012......................................................9 Uudet verokortit voimaan helmikuun alussa .......................................................10 Yritysten suhdannerahoitus jatkuu vuodella.........................................................10
2. TYÖNANTAJAN ABC................................................................................... 12 Lakineuvoja vastaa: Työsuhteen purkaminen koeaikana....................................... 12 Arkipyhät lyhentävät työaikaa .............................................................................. 12 Muutoksia työntekijän oleskeluluvan vireillepanoon............................................ 13
3. YRITYSTOIMINNAN ABC......................................................................... 14 Lakineuvoja vastaa: Erimielisyys laskun oikeellisuudesta..................................... 14 Finpron vientirenkaat – kanava kansainvälisille markkinoille .............................. 14 Kiinteä sähkön tuotantotuki lopetetaan vuoden 2012 alussa.................................15 Enterprise Europe Network tarjoaa väylän kansainvälisille markkinoille . .............15
4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ.................................................................................. 17 Enemmistö yrittäjistä ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen...................... 17 Peruspäivärahan korotus vaikuttaa myös yrittäjän työttömyysetuuksiin .............. 17
5. VAIKUTTAMINEN. ....................................................................................... 17 Kuntauudistus vaikuttaa pk-yrittäjien toimintaan................................................. 18 Muutoksia ensihoidon järjestämiseen.................................................................. 19
YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012 Numero
Lue Yrittäjäinfo netissä: kirjaudu jäsennumerolla www.yrittajat.fi
1/2012
13.1.
2/2012
9.3.
3/2012
4.5.
4/2012
17.8.
5/2012
5.10.
6/2012
7.12.
1. VEROT JA RAHAT
1 • 2012
Vuodenvaihteen veromuutokset Vuoden 2012 alusta on tullut voimaan joukko veromuutoksia. Yhteisövero laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin, ja pääomaverokanta nousi 28 prosentista 30 prosenttiin ja yli 50 000 euron osalta 32 prosenttiin. Listaamattoman osakeyhtiön osingon yhteen kertaan verotettu määrä säilyy 9 prosentissa nettovaroista. Tämän osingon enimmäismäärä kuitenkin aleni 90 000 eurosta 60 000 euroon.
mään palkataan työntekijä, palkasta on vähennyskelpoista 15 prosenttia (30 prosenttia v. 2011). Palkan sivukulut ovat edelleen kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia. Asuntovelan korosta vähennyskelpoista vuonna 2012 on 85 prosenttia, vuonna 2013 osuus on 85 prosenttia ja vuodesta 2014 lukien 75 prosenttia. Yhteismetsille säädettiin uusi 28 prosentin verokanta.
Ansiotulojen veroperusteet lievenivät
Työvaltaisten palvelualojen, kuten parturi- ja kampaamopalveluiden, ja eräiden käsityövaltaisten alojen alv-kokeilu päättyi vuoden 2011 lopussa. Näihin sovellettu 9 prosentin verokanta nousi 23 prosenttiin vuoden 2012 alusta. Vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien verokanta nousi 0 prosentista 9 prosenttiin.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laski 3 000 eurosta 2 000 euroon, ja työkorvauksesta on jatkossa vähennyskelpoista 45 prosenttia (v. 2011 vähennyskelpoinen osuus oli 60 prosenttia). Jos kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä teke-
Alv-kokeilu loppui
Kiristyviä veroja Perintö- ja lahjaverotus kiristyi 200 000 euroa ylittävissä siirroissa 13 prosentista 16 prosenttiin lähisukulaisten välisissä luovutuksissa. Makeis- ja virvoitusjuomaveroa sekä alkoholi- ja tupakkaveroja korotettiin. Myös liikenteen polttonesteiden verotus kiristyi. Rakennusalalla otetaan käyttöön veronumero. Lisätietoja: Tarkempia tietoja uudistuksista on Yrittäjäinfoissa nro 5/2011 ja 6/2011 sekä Internet-osoitteessa www.vm.fi > Tiedotteet > Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla.
Viitekorko ja viivästyskorko Korkolain mukainen viitekorko ajalle 1.1.– 30.6.2012 on 1 prosentti. Viivästyskorko samalle ajanjaksolle on siten 8 prosenttia vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain (340/2002) mukaan viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä ka-
lenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Lisätietoja: Suomen Pankin viestintä, p. 010 195 701.
Ennakonpidätysprosentti Ennakonpidätysprosentti muodostuu valtion verosta, kunnallisverosta ja kirkollisverosta. Vuoden 2012 valtion tuloveroasteikko vuositulojen mukaan.
VEROTETTAVA ANSIOTULO, €
VERO ALARAJAN KOHDALLA, €
VERO ALARAJAN YLITTÄVÄSTÄ TULON OSASTA, %
16 100–23 900
8
6,5
23 900–39 100
515
17,5
39 100–70 300
3 175
21,5
70 300–9 883
9 883
29,75
4 YRITTÄJÄINFO 1:2012
Valtion veron lisäksi ennakonpidätysprosenttiin lasketaan mukaan kunnallisvero (v. 2011 keskimäärin 19,25 prosenttia) sekä kirkollisvero (v. 2012 vaihtelee 1,00–2,00 prosentin välillä, keskiarvo 1,40 prosenttia).
1 • 2012
1. VEROT JA RAHAT
Kilometrikorvaukset 2012 Oman auton kilometrikorvaus laskee 1 sentillä kilometriltä. Käyttöetuauton kilometrikorvaus nousee 1 sentillä kilometriltä. Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät on lueteltu oheisessa taulukossa.
KULKUNEUVO
Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.
Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä.
KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ 45 snt/km, jota korotetaan
auto
7 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 snt/km, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 snt/km silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene, enintään 50 hv
78
snt/km
moottorivene, yli 50 hv
114 snt/km
moottorikelkka
108 snt/km
mönkijä
102 snt/km
moottoripyörä
34 snt/km
mopo
18
muu kulkuneuvo
10 snt/km
snt/km
Päivärahat 2012 Kokopäiväraha ja yömatkaraha ovat nousseet kahdella eurolla ja ateriakorvaus 50 sentillä. Osapäivärahan määrään ei ole tullut muutosta. PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISMÄÄRÄT TYÖMATKAN KESTON MUKAAN yli 6 tuntia (osapäiväraha)
16 euroa
yli 10 tuntia (kokopäiväraha)
36 euroa
Päiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla
16 euroa
yli 6 tunnilla
36 euroa
Jos palkansaaja saa jonakin matkavuorokautena ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha on puolet enimmäismäärästä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen
kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 9 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suo-
riteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 18 euroa. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa. Ulkomaan päivärahojen määrät ja Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista kokonaisuudessaan löytyvät Internet-osoitteesta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset 2011 > Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012.
YRITTÄJÄINFO 1:2012 5
1. VEROT JA RAHAT
1 • 2012
Yrityksen määräpäivät 2012 Ensisijaisesti tiedot Verohallintoon kannattaa ilmoittaa sähköisesti. Paperi-ilmoittaminenkin on mahdollista, mutta rajoitetumpaa. EU-yhteenvetoilmoituksen anta-
miseen paperilla on pyydettävä erillinen lupa. Paperiselle kausiveroilmoitukselle on sähköistä aiempi eräpäivä: sen on oltava perillä Verohallinnossa jo 7. päivä. Sähköi-
sestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta www.vero.fi/asioiverkossa.
Verot SUORITUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
Arvonlisäverot
Arvonlisäverovelvolliset
Myyntikuukautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä
Verohallinto
Maatalouden verokausi kalenterivuosi, tilitys helmikuun loppuun mennessä. Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja sotumaksut)
Säännölliset ja satunnaiset työnantajat
Ennakkoverot
Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa
Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä
Verohallinto
Rekisteriin merkitsemättömän työpalvelun myyjän pidätys 13 %, jos saajana yhteisö tai yhtymä. Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %. Kuukauden 23. päivä
Verohallinto
Jos oy:n ennakkovero 340–1 700 euroa, kanto 2 erässä, muuten kuukausittain. Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2–12 erässä verojen suuruuden mukaan. Kausiveroilmoitus
Arvonlisäverovelvolliset, työnantajarekisterissä olevat ja vakuutusmaksuverovelvolliset. Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuuden synnyttävää toimintaa.
Kuukauden 12. päivä. Paperilla 7. päivä
Verohallinto
Työnantajien vuosiilmoitus
Säännölliset ja satunnaiset työnantajat.
31.1.2012 Jos ilmoitus annetaan sähköisesti, voidaan antaa 3.2.2012 mennessä.
Verohallinto
Huom! Työnantajan, jolla oli verovuonna 2011 yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen.
Todistukset palkanmaksusta palkansaajille 15.1. mennessä.
ALV-yhteenvetoilmoitus
Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EUalueelle.
Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä
Verohallinto
Veroilmoitus
Osakeyhtiöt
Veroilmoitus annettava 4 kk tilikauden päättymisen jälkeen.
Verohallinto
Liikkeen- ja ammatinharjoittajat
Esitäytetty veroilmoitus sekä veroilmoitus liike- ja ammattituloista annettava tilikaudesta riippumatta 2.4.2012 tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 8.5. tai 15.5.2012.
Verohallinto
Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät)
Esitäytetty veroilmoitus sekä veroilmoitus liike- ja ammattitulosta annettava tilikaudesta riippumatta 2.4.2012.
Verohallinto
Vuosi-ilmoitus osingoista
Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt
31.1.2012 Jos ilmoitus annetaan sähköisesti, voidaan antaa 3.2.2012 mennessä.
Verohallinto
Ilmoitus osakaslainoista
Osakeyhtiöt, jotka antaneet osakaslainoja osakkeenomistajille
24.2.2012
Verohallinto
Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella
6 YRITTÄJÄINFO 1:2012
1. VEROT JA RAHAT
1 • 2012
Vakuutukset SUORITUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
TyEL-maksut
Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä
Maksukuukautta seuraavan kk:n 20. päivä.
Eläkevakuutusyhtiöt
Tapaturma vakuutusmaksu
Työnantajat, joilla tapaturmavakuutettuja työntekijöitä
Palkkailmoitus 31.1.2012.
Vakuutusyhtiöt
Työttömyysvakuutusmaksu
Työnantajat, joilla vakuutettuja työntekijöitä
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut 2.1., 1.3. ja 3.9.2012.
Vakuutusyhtiöt
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut 2.5.2012. TyEL-vuosi-ilmoitus
Työnantajat
31.1.2012
Eläkevakuutusyhtiöt
Tapaturmavakuutusyhtiölle palkkailmoitus
Työnantajat
31.1.2012
Vakuutusyhtiöt
Tilinpäätösasiakirjat SUORITUS
MAKSUVELVOLLINEN
ERÄPÄIVÄ
KENELLE
Tilinpäätösasiakirjat
Osakeyhtiöt
2 kk tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilinpäätös laadittava 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä.
Kaupparekisteri
Tilinpäätösasiakirjat
Muut kirjanpitovelvolliset, joilla täyttyy kaksi seuraavista edellytyksistä: - liikevaihto väh. 7 300 000 € - taseen loppusumma väh. 3 650 000 € - henkilökuntaa keskimäärin 50
6 kk tilikauden päättymisestä
Kaupparekisteri
Jos yritys antaa sähköisen veroilmoituksen, kaupparekisteri saa sitä kautta tarvitsemansa tilinpäätöstiedot. Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös kahden viikon ajan tilin-
päätöksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin. Jäljennös on annettava kahden viikon kuluessa pyynnöstä.
Lisätietoa sähköisestä ilmoittamisesta ja tietoa sähköisten liitteiden nimeämisestä: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Sähköinen asiointi > Ilmoittaminen sähköisesti > Ilmoittaminen verkkolomakkeella/Ilmoittaminen tiedonsiirtona
Luontoisedut 2012 Verohallinto on vahvistanut vuoden 2012 luontoisetujen laskentaperusteet. Päätöksessä annettuja arvoja on muutettu yleistä kustannustasoa vastaavasti. Luontoisedulla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Luontoiseduista on 23.2.2009 annettu Verohallinnon ohje Dnro 1638/31/2008.
AUTOEDUN ARVOT VUONNA 2012 vapaa autoetu/kk
käyttöetu/kk
ikäryhmä A
1,4 % + 285 € tai 19 snt/km
1,4 % + 90 € tai 6 snt/km
ikäryhmä B
1,2 % + 300 € tai 20 snt/km
1,2 % + 105 € tai 7 snt/km
ikäryhmä C
0,9 % + 315 € tai 21 snt/km
0,9 % + 120 € tai 8 snt/km
Puhelinedut ennallaan
Tavanomainen ravintoetu
Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan. Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo vuonna 2012 on 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.
Enintään 9,30 euron nimellisarvoisena lounassetelinä tai muuna kuin sopimusruokailuun liittyvänä ruokailulipukkeena tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn ravintoedun arvo on 75 prosenttia ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kui-
tenkin vähintään 5,60 euroa. Alle 5,60 euron ja yli 9,30 euron arvoinen ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Laitosruokailulle on vahvistettu omat, alemmat luontoisetuarvot.
Lisätietoja: Luontoisetupäätös on luettavissa kokonaisuudessaan Internetosoitteessa www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset 2011 > Verohallinnon päätös vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista.
YRITTÄJÄINFO 1:2012 7
1. VEROT JA RAHAT
1 • 2012
Matkakuluvähennykset vuoden 2011 verotuksessa Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut saa vähentää verotuksessa halvimman (yleensä julkisen) kulkuneuvon mukaan. Vähennys voidaan tehdä muun kuin julkisen kulkuneuvon kustannusten mukaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: ▪▪ Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä. ▪▪ Kävelymatka yhteen suuntaan on vähintään kolme kilometriä. ▪▪ Odotusaika meno-paluumatkalla (esim. julkisen kulkuneuvon vaihto) on yhteensä vähintään kaksi tuntia. ▪▪ Matka alkaa tai päättyy yöllä (klo 00.00–05.00).
Verovelvollisen itse omistamalla tai hallitsemalla kulkuneuvolla tehtyjä matkoja voi vähentää oheisen taulukon mukaisesti. Jos matkaan käytetään työnantajan omistamaa tai hallitsemaa autoa, vähennys on 0,20 euroa kilometriltä.
KULKUNEUVO
VÄHENNYS
auto
0,25 e/km
moottoripyörä
0,16 e/km
mopo
0,09 e/km
polkupyörä
80 e/v
Verotuksen viivästyskorot ja veronpalautuksen korko Viivekoron, veronlisäyksen ja verotilin viivästyskoron korkoprosentti vuonna 2012 on 8,5 prosenttia. Jäännösverolle lasketaan korkoa 1.2.2012 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään. Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä perittävä jäännösveron korko on 0,5 prosenttia, kun jäännösveron määrä on korkeintaan 10 000 euroa. Jäännösveron 10 000 euron ylittävältä osuudelta korko on 3,5 prosenttia. Lasketusta jäännösveron korosta vähennetään 20 euroa. Tämän vuoksi verovuoden 2011 jäännösverolle peritään korkoa vain, jos jäännösveron määrä on suurempi kuin 4 750 euroa. Vuoden 2011 jäännösveron korolta välttyy kokonaan maksamalla riittävän suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeis-
Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.
tään 31.1.2012. Jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään 30.9.2012. Koska vuonna 2012 syyskuun viimeinen päivä on sunnuntai, ennakon täydennysmaksun voi maksaa vielä 1.10.2012.
Veronpalautuksen korot Veronpalautukselle lasketaan korkoa 1.2.2012 alkaen palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautuskorko on kaikille verovelvollisille samansuuruinen.
Vuonna 2012 palautuskorko on 0,5 prosenttia. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Myös verotilin hyvityskorko on samansuuruinen.
Yhteisökorko Yhteisöiltä (kuten osakeyhtiö) ja yhteis etuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on hyväksi luettavia ennakkoveroja suurempi. Maksettava yhteisökorko vuonna 2012 on 3,5 prosenttia. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla täydennysmaksuna lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä.
Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.
www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka
1. VEROT JA RAHAT
1 • 2012
Työeläkevakuutusmaksut TyEL-maksu Vuoden 2012 TyEl-maksut lasketaan vuoden 2010 palkkasumman perusteella.
PALKKA, €
% PALKOISTA
alle 1 846 500
23,3 %
1 846 500–29 544 000
23,3 %
yli 29 544 000
23,3 %
Kun palkkasumma on yli 1 846 500 euroa, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.
Tilapäinen työnantaja Jos työnantajuus on tilapäistä eli työntekijät eivät ole vakinaisia ja palkkasumma alle 7 746 euroa kuuden kuukauden aikana, TyEL-maksu on 23,3 prosenttia palkoista. TYEL-ansion alaraja on 54,08 euroa kuukaudessa.
Työntekijän osuus
YEL-maksu
Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun. Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 5,15 prosenttia, ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän osuus on 6,5 prosenttia.
YEL-maksu on alle 53-vuotiaille 22,5 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneille 23,85 prosenttia palkasta. Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittava yrittäjä saa 25 prosentin alennuksen 48 kuukauden ajan. Alle 53-vuotiaille YEL-maksu on tällöin 16,875 prosent-
tia palkasta ja 53 vuotta täyttäneille 17,8875 prosenttia palkasta. YEL-työtulon alaraja on 7 105,84 euroa vuodessa, ja yläraja on 161 375,00 euroa vuodessa. YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi on 14 211,69 euroa vuodessa. Yrittäjällä on mahdollisuus työttömyysturvaan, jos työtulo on vähintään 8 520,00 euroa vuodessa.
MYEL-maksu Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle 24 893,37 euroa vuodessa, on alle 53-vuotiailta 11,025 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneiltä 11,686 palkasta. Maksuprosentti nousee liukuvasti työtulovälillä 24 893,37–39 118,22 euroa. 39 118,22 euroa vuodessa ylittävän työtulon osalta maksu on alle 53-vuotiaille 22,5 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneille 23,85 prosenttia palkasta.
Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut vuonna 2012 Sosiaaliturvamaksu
Työttömyysvakuutusmaksut
Tapaturmavakuutusmaksu
Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu eli Sotu-maksu (= työnantajan sairausvakuutusmaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Maksu on 2,12 prosenttia palkasta. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista.
Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.
Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus on 0,3–8 prosenttia. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12.
Sairausvakuutusmaksu
Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin.
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta.
SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU
PALKASTA/TYÖTULOSTA
palkansaajat ja MYEL-yrittäjät: päivärahamaksu 0,82 % + sairaanhoitomaksu 1,22 %
2,04 %
YEL-yrittäjät: päivärahamaksu 0,97 % + sairaanhoitomaksu 1,22 %
2,19 %
etuudensaajat: (eläke- ja etuustulo)
1,39 %
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU
YHTEENSÄ
TYÖNANTAJAN OSUUS
TYÖNTEKIJÄN / OSAOMISTAJAN OSUUS
1 936 500 euron palkkasummaan asti
1,40 %
0,80 %
0,60 %
1 936 500 euroa ylittävältä osalta
3,80 %
3,20 %
0,60 %
TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta
1,00 %
0,80 %
0,20 %
YRITTÄJÄINFO 1:2012 9
1. VEROT JA RAHAT
1 • 2012
Uudet verokortit voimaan helmikuun alussa Verokortit ovat perillä asiakkailla viimeistään 16.1.2012. Tammikuussa 2012 toimitaan vielä vuoden 2011 verokortin mukaan. Tulorajojen seuranta aloitetaan alusta tammikuussa, eli vuonna 2011 ansaituilla tuloilla ei ole vaikutusta ennakonpidätykseen tammikuussa. Asiakkaan kannattaa tarkistaa verokortin selvitysosa. Jos perusteena olevat tulot ja vähennykset eivät vastaa vuoden 2012 tilannetta, kannattaa verokortin tiedot korjata. Kätevimmin se käy verkossa. Jokaisen verokortilla näkyy nyt veronumero. Sitä tarvitsevat kuitenkin vain ne henkilöt, jotka työskentelevät rakennusalalla.
Verokorttia ei tarvitse jonottaa Tammikuussa puhelinpalvelu ja verotoimistot ovat yleensä ruuhkaisia. Verokortin saa tilattua jonottamatta verkossa omilla
verkkopankkitunnuksilla. Jos kuitenkin asiakas haluaa asioida puhelimitse tai verotoimistossa, verokortin ehtii muuttaa myöhemminkin. Muutoksesta saa silti vuositasolla saman hyödyn.
Matkakulut kysytään tarkemmin verokorttimuutoksen yhteydessä Ensimmäisellä kerralla, kun asiakas muuttaa verokorttia, kysytään matkakuluista hieman tarkempaa tietoa, kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että matkakulut on tarkoitus siirtää verokortilta lopulliseen verotukseen ja esitäytetylle veroilmoitukselle vuoden kuluttua.
Yritysten suhdannerahoitus jatkuu vuodella Pienten ja keskisuurten yritysten erityisrahoitusyhtiö Finnveralta saama suhdannerahoitus jatkuu vuodella. Finnvera myöntää suhdannerahoitusta yrityksille, jotta taantumaan aiheuttamat rahoitusongelmat helpottuisivat. Syy rahoituksen jatkamiseen on viimeisten kuukausien aikana tapahtunut taloudellisen ilmapiirin heikentyminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä. Lisäksi järjestelmää kehitetään siten, että myönnettyjen lainojen ja takausten enimmäisaikaa voidaan jatkaa kymmeneen vuoteen kuuden vuoden enimmäisajan sijaan. Yritykset voivat saada suhdannerahoitusta investointeihin tai käyttöpääomaksi. Suhdannerahoitus voi käsittää lainoja ja takauksia. Suhdannerahoitusta arvioidaan myönnettävän ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Suhdannerahoitusta on myönnetty
10 YRITTÄJÄINFO 1:2012
sen käyttöön otosta vuodesta 2009 lähtien vuoden 2011 elokuun loppuun mennessä noin 460 miljoonaa euroa yhteensä 1100 yritykselle. Toimialoista suhdannerahoitusta on myönnetty eniten metalli-, puu- ja kemianteollisuuden yrityksille. OECD:n tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suhdannerahoitusta saaneista yrityksistä ilmoitti suhdannerahoituksen pelastaneen yrityksen konkurssilta. Lisätietoja: hallitusneuvos Kari Parkkonen, TEM, p. 050 563 7612
Verokorttimuutos kätevimmin verkossa Verokortin pidätysprosentin muutoksen voi laskea ja tilata kätevimmin verkossa, osoitteessa www.vero.fi/verokortti. Palveluun tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti. Verokortin voi edelleen tilata myös puhelimitse numerosta 020 697 000. Veroprosentin korottamiseen ei tarvita uutta verokorttia, vaan työntekijä voi itse ilmoittaa työnantajalle suuremman perustai lisäprosentin. Verokortin muutostarvetta voi arvioida veroprosenttilaskurilla. Veroprosentin pienentämistä varten työnantaja tarvitsee uuden verokortin.
13.2. 16.3. 2.4. 16.4. 28.5.
TAMPERE HELSINKI KEMI KUOPIO TURKU
Uusi yrittäjäsukupolvi – uudet mahdollisuudet Suomen Yrittäjien ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen Nousu-kiertue starttaa Pirkanmaalta Suomen Yrittäjät, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja alueen nuoret yrittäjät sidosryhmineen kokoontuvat yhdessä keskustelemaan oman alueemme vahvuuksista ja niistä toimista, joilla Suomeen luodaan lisää luottamusta tulevaan ja rohkaistaan yrittäjyyteen. Mitä yrittäjyys merkitsee sinulle, entä miten menestys mitataan? Mitä mahdollisuuksia omalta alueeltamme on jäänyt huomaamatta? Tule kertomaan oma näkemyksesi ja kuulemaan suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuden suunnasta.
oa
tul e v r Te
jä ä t t i yr 30 v n <tai muuteat ...
kka
e nuor
Tilaisuus on tarkoitettu ▪ nuorille yrittäjille ▪ yrittäjyyttä harkitseville ja opiskelijoille
Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja kiertueaikataulu osoitteesta
www.yrittajat.fi/nuoretyrittajat
”Yrittäjyyden ihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että jotkut uskaltavat sen toteuttaa.”
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
2. TYÖNANTAJAN ABC
1 • 2012
LAKINEUVOJA VASTAA KYSYMYS Yrityksemme joutuu varautumaan heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen vähentämällä työntekijöiden määrää. Työntekijöidemme työsopimuksissa on sovittu koeaikaehdosta. Voimmeko purkaa vielä koeajalla olevien työntekijöiden työsuhteet tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten? VASTAUS
tarkoitukseen nähden epäasiallisia perusteita, eikä niihin voi pätevästi vedota.
Syrjintäkielto Koeaikapurun perusteen on liityttävä työntekijän henkilöön tai hänen työsuorituksiinTyönantaja ei saa myöskään purkaa työsa. Normaalit irtisanomisperusteet ovat sopimusta loukkaamalla työsopimuslain kuitenkin käytettävissä myös koeajalla. 2:2 §:ssä olevaa syrjintäkieltoa. Syrjiviä peTyösopimuslain 1:4.4 §:n mukaan työrusteita ovat esimerkiksi työntekijän perhesuhdetta ei saa koeaikana purkaa koeajan suhteisiin, terveydentilaan, ikään tai kantarkoitukseen nähden epäasiallisilla pesalliseen alkuperään vetoaminen. Myös rusteilla. Työnantajan näkökulmasta koetasa-arvolaki kieltää sukupuolen perusteelaikaehdon tarkoitus on la tapahtuvan syrjinnän seurata työntekijän työtyösuhteen purkamisen menestystä ja soveltu- Työnantajan näkökulmasta yhteydessä. Tällaisesta vuutta työhön. Purku- koeajan tarkoitus on seurata syrjinnästä on kysymys perusteen tulee siis esimerkiksi silloin, jos liittyä työntekijän hen- työntekijän työmenestystä ja työsopimus on koeaikilöön tai hänen työkana purettu työntekisoveltuvuutta työhön. suorituksiinsa. Asiallijän raskauden takia. sia perusteita purkamiselle voivat olla esiJos työnantaja päättää työsuhteen koemerkiksi työntekijän soveltumattomuus teaikana koeajan tarkoitukseen nähden epäkemäänsä työhön, luvattomat poissaolot asiallisin perustein tai peruste on syrjivä, työpaikalta tai heikko työtulos. voi työnantaja joutua maksamaan työnteTuotannolliset ja taloudelliset syyt liitkijälle vahingonkorvausta enintään 24 kuutyvät työnantajaan. Ne ovat siten koeajan kauden palkkaa vastaavan määrän.
Suomen Yrittäjät lakineuvoja Antti Huotilainen p. 09 229 221 antti.huotilainen@yrittajat.fi
Irtisanomisperusteiden käyttäminen Työsopimuslain mukaiset irtisanomisperusteet ovat työnantajan käytettävissä myös koeaikana. Näin ollen työnantaja voi irtisanoa koeajalla olevan työntekijän työsuhteen vedoten taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin irtisanomisperusteena. Tällöin työntekijälle tulee luonnollisesti maksaa irtisanomisaikansa palkka. Lähtökohtaisesti irtisanomisaika on kuitenkin koeajalla olevilla uusilla työntekijöillä verrattain lyhyt. Koeajalla olevien työntekijöiden irtisanomisissa on kuitenkin syytä huomioida se, että työnantajan toimintaedellytyksissä on tullut tapahtua muutos työntekijän palkkaamisajankohdan ja irtisanomisen välissä. Työnantaja ei voi siis pätevästi vedota irtisanomisperusteena sellaisiin tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, joista hän on ollut jo tietoinen työntekijää palkatessaan.
Arkipyhät lyhentävät työaikaa Arkipyhän vaikutukset työaikaan ja niistä maksettavat korvaukset kannattaa tarkistaa oman toimialan työehtosopimuksesta. Itsenäisyyspäivä on ainoa lain mukaan palkallinen vapaapäivä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä. Työehtosopimuksen mukaisia arkipyhiä koskeva esimerkkimme on kaupan alalta. Kaupan alalla työajan lyhennys voidaan toteuttaa kokoaikaisen työntekijän osalta antamalla vapaapäivä kyseisellä arkipyhäviikolla tai kahtena tätä viikkoa edeltävänä tai kahtena sitä seuraavana viikkona. Vapaapäivä voidaan myös antaa sillä tasoittumisjaksolla, jolle edellä mainittu päivä sattuu. Työntekijällä, jolla lauantai on pysyvästi vapaapäivä, on se vapaa myös itsenäisyyspäiväviikolla, tapaninpäiväviikolla ja uudenvuodenpäiväviikolla.
12 YRITTÄJÄINFO 1:2012
Osa-aikatyöntekijän työajan lyhennys tai rahakorvaus lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Jos sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia, lyhennys on 6 tuntia. Lyhennys voidaan toteuttaa maksamalla lyhennystä vastaava rahakorvaus tai antamalla lyhennystä vastaava palkallinen vapaa-aika lyhennysjakson aikana. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden. Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.
TYÖAIKAA LYHENTÄVÄT KAUPAN ALALLA 2012 6.1. 6.4. 9.4. 1.5. 17.5. 23.6. 6.12. 24.12. 26.12.
loppiainen pitkäperjantai toinen pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai juhannuspäivä itsenäisyyspäivä jouluaatto tapaninpäivä
1 • 2012
2. TYÖNANTAJAN ABC
Muutoksia työntekijän oleskeluluvan vireillepanoon
Työnantaja ei voi enää hakea oleskelulupaa työntekijän puolesta.
TE-toimistojen työlupayksiköt eivät enää 1.1.2012 alkaen ota vastaan työntekijän oleskelulupahakemuksia. Ne kuitenkin neuvovat edelleen työnantajia työntekijän oleskelulupa-asioissa. Uudenmaan, Tampereen ja Lappeenrannan TE-toimistojen työlupayksiköiden käytännöt muuttuvat vuoden 2012 alusta lukien. Muutokset johtuvat laista, jonka perusteella Suomessa otetaan käyttöön biometriset oleskelulupakortit. Niihin liitetään muun muassa sormenjäljet.
Ulkomaalainen työntekijä hakee itse Ulkomaalaisen työntekijän on vuoden 2012 alusta lukien itse laitettava vireille oleskelulupaansa koskeva hakemus. Työnantaja ei voi enää hoitaa asiaa työntekijänsä puolesta, kuten tähän asti. Työntekijän on toimitettava oleskelulupahakemus vastedes lähimpään Suomen edustustoon tai Suomessa poliisin toimipisteeseen. TE-toimistojen työlupayksiköt eivät enää ota vastaan hakemuksia.
Työnantaja saa tarvitessaan työlupayksiköstä myös kirjallisen ennakkotiedon työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. Ulkomaalaiselle työntekijälle työlupayksiköt antavat edelleen osapäätöksiä osana oleskelulupahakemuksen käsittelyä.
Oleskelulupahakemus aina poliisille Ensimmäistä työntekijän oleskelulupaa on ensi vuonna entiseen tapaan haettava pääsääntöisesti ulkomailla Suomen edustustossa. Jatkoluvan oleskelulupaan työntekijä voi vuodenvaihteen jälkeen panna vireille Suomessa vain poliisin toimipisteessä. Vaikka hakemuksen vireillepanopaikka muuttuu, on hakemukseen liitettävä entiseen tapaan työn- tai toimeksiantajan allekirjoittama TE-toimiston lomake, jossa vakuutetaan mm. keskeiset työehdot.
Vuoden alusta käyttöön tulevaa biometristä oleskelulupakorttia varten myös oleskelulupaa hakevilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä otetaan sormenjäljet ja ne tallennetaan ulkomaalaisrekisteriin. Jatkolupaa ja pysyvää oleskelulupaa haettaessa sormenjäljet otetaan uudelleen.
Oleskelulupahakemuksen täydentäminen Jos ulkomaalainen on jättänyt työntekijän oleskelulupahakemuksensa Suomessa ennen 1.1.2012 mutta ei ehdi saada päätöstä ennen vuodenvaihdetta, hänen on käytävä täydentämässä hakemuksensa poliisin toimipisteessä. Siellä häneltä otetaan sormenjäljet biometristä oleskelulupaa varten. Suomen ulkomaanedustustoihin ennen 1.1.2012 jätettyjä hakemuksia ei tarvitse täydentää, vaikka päätös ei ehtisi valmistua ennen vuodenvaihdetta. Lisätietoja: Lappeenrannan, Tampereen ja Vantaan TE-toimistot
Kiitä Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset
muista
3. YRITYSTOIMINNAN ABC
1 • 2012
LAKINEUVOJA VASTAA KYSYMYS Olen saanut laskun, ja olemme laskuttajan kanssa erimielisiä laskun oikeellisuudesta. Missä vaiheessa voin joutua tekemisiin ulosottomiehen kanssa? VASTAUS
Maksukehotus ei johda suoraan ulosottoon
Mikäli syntyneen velan suuruudesta on erimielisyyttä, on kyse niin kutsutusta riitaisesta saatavasta. Saatava voi olla riitainen kokonaisuudessaan, eli saatavan olemassaolosta ylipäätään ollaan erimielisiä, tai osittain, jolloin esimerkiksi laskun loppusummasta on erimielisyyttä.
Mikäli saatavasta on erimielisyyttä, on syytä yrittää ensin päästä sopuun asiasta. Mikäli tämä ei tule kysymykseen, riidan ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Pääsääntöisesti velkoja voi vasta tuomioistuimen maksutuomion jälkeen viedä saatavan ulosottoviranomaisten perittäväksi. Ennen saatavansa viemistä tuomioisReklamointi on tärkeää tuimeen velkoja voi toki yrittää painostaa laskun maksamiseen maksumuistutuksin Velallisen on reklamoitava laskusta, mikäli ja -kehotuksin. Saman laskun uudelleen läpitää sitä virheellisenä. Reklamaatiolla tarhettäminen tai siitä muistuttaminen ei silkoitetaan laskun lähettäjälle tehtävää ilmoiti poista sen riitaisuutta, eikä samaa asiaa tusta, jonka mukaan laskun saaja pitää lastarvitse reklamoida uudestaan. kua perusteettomana tai virheellisenä. RekVelkoja voi myös lamaatiossa on syytä kerantaa saatavan perintoa, mistä syystä lasku ei saajan mielestä ole oi- Ulosotto ei voi tulla eteen tätoimiston hoidettakea. Reklamaatio on syy”yllättäen” eikä yleensä vaksi. Perintätoimistä tehdä aina kirjallises- ennen tuomioistuinkäsittelyä. to voi periä tratalla eli julkisuusuhkaiti. Tärkeää on myös säisella maksukehotuksella ainoastaan selvää lyttää itsellä kaikki asiaan liittyvät paperit. ja riidatonta saatavaa. Riitaista saatavaa Reklamaatiota ei tarvita, mikäli velkoei voida periä tratalla. Perintätoimisto ei ja on selvästi vilpillisessä mielessä lasmyöskään voi itse suorittaa ulosottotoimia. kun lähettäessään. Siten esimerkiksi puhPerintätoimisto ei kuitenkaan ole välttaista valelaskuista ei ole tarpeen reklatämättä tietoinen saatavan riitaisuudesta, moida. Reklamaation voi tällöinkin halujoten sille on tarvittaessa syytä reklamoida tessaan selvyyden vuoksi tehdä ts. ilmoiterikseen. Kun saatavasta on perustellusti taa, ettei laskussa mainittua sopimusta reklamoitu, perintätoimiston tulisi lähtöole lainkaan syntynyt. kohtaisesti lopettaa sen periminen. Asia Mikäli saatava on vain osittain riitainen voidaan kuitenkin saattaa käräjäoikeuden (esimerkiksi jos lasku on aiemmin sovittua ratkaistavaksi. suurempi), on riidaton osuus suoritettava eräpäivään mennessä. Riidanalaista eli reklamaation kohteena ollutta laskun osuutta ei tarvitse maksaa, vaan siltä osin asian selvittely jatkuu.
Suomen Yrittäjät lakineuvoja Tuomas Liinamaa p. 09 229 221 tuomas.liinamaa@yrittajat.fi
Tuomioistuin ratkaisee Saatavaa koskeva riita voidaan lopullisesti ja sitovasti ratkaista vain tuomioistuinmenettelyssä. Tämä vaihe etenee siten, että velkoja (eli kantaja) lähettää käräjäoikeuteen haastehakemuksen. Käräjäoikeus toimittaa hakemuksen perusteella haasteen velalliselle (eli vastaajalle) ja pyytää vastausta haastehakemuksessa esitettyihin väitteisiin ja vaatimuksiin ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Tämän jälkeen asia etenee kirjeenvaihdon jälkeen suulliseen käsittelyyn, ja käräjäoikeus antaa aikanaan asiassa tuomion. On huomattava, että käräjäoikeuden lähettämään haasteeseen on ehdottomasti vastattava määräajassa, sillä muuten käräjäoikeus pääsääntöisesti antaa kantajan vaatimusten mukaisen ns. yksipuolisen tuomion asiaa sen kummemmin tutkimatta. Tuomion saatuaan velkoja voi hakea saatavan pakkotäytäntöönpanoa eli ulosottoa. Ennen tuomion antamista ulosotto ei normaalisti tule kysymykseen, vaan maksaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Ulosotto ei siis voi tulla eteen ”yllättäen” eikä yleensä ennen tuomioistuinkäsittelyä. Eräät saatavaryhmät ovat erityislainsäädännön nojalla ulosottokelpoisia ilman käräjäoikeuden tuomiotakin. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt julkisen hallinnon maksut, verosaatavat ja eräät vakuutussaatavat. Suora ulosottokelpoisuus perustuu aina nimenomaiseen lainkohtaan, ja usein siitä ilmoitetaan jo laskussa. Lisätietoja: Tratasta enemmän Yrittäjäinfossa 4/2011
Finpron vientirenkaat – kanava kansainvälisille markkinoille Vientirengas vauhdittaa yrityksen kansainvälistymistä ja parantaa kansainvälisen kaupan osaamista. Vientirenkaaseen osallistuu yleensä noin kymmenen saman toimialan tai läheisten toimialojen yritystä, jotka haluavat samoille markkina-alueille. Yritykset saavat yhteisen vientipäällikön kohdealueelle. Finpro ohjaa projektia ja hakee sille työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälis-
14 YRITTÄJÄINFO 1:2012
tymisavustuksen. Kansainvälistymisprosessia voidaan tukea myös muilla Finpron palveluilla. Vientirenkaassa syntyy usein hankinta-, tuotekehitys- ja tuotantoyhteistyötä: yhteistarjooma tuo lisäarvoa asiakkaille. Yritykset myös jakavat kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan.
Kokemuksen mukaan yritykset kasvattavat kansainvälisen liiketoiminnan volyymejaan vientirenkaan aikana tai heti sen jälkeen. Lisätietoja: www.finpro.fi/palvelut/ vientirenkaat
1 • 2012
3. YRITYSTOIMINNAN ABC
Kiinteä sähkön tuotantotuki lopetetaan vuoden 2012 alussa Tuki on ollut tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetusta sähköstä 6,9 euroa megawattitunnilta ja biokaasulla ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä 4,2 euroa. Tuen lopettaminen tuo valtiolle vuosittain 4,5 miljoonan euron säästöt vuodesta 2013 alkaen. Tämä vähennys on noin kaksi prosenttia uusiutuvan energian tuotanto- ja investointitukien kokonaisuudesta. Tukileikkaus on osa hallitusohjelmassa sovittua 25 miljoonan euron vähennystä uusiutuvan energian tukiin vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2009 alun jälkeen käyttöön otetut kokoluokaltaan sopivat tuuli-, metsähake- ja biokaasuvoimalat ovat voineet hakea syöttötariffijärjestelmään siirtymäkautena, joka päättyi syyskuun lopussa. Viime vuoden puolella annetun lakiehdotuksen nojalla tämä siirtymäkausi oli-
si vielä voimassa tämän vuoden maaliskuun loppuun saakka. Kiinteä sähkön tuotantotuki tuli voimaan maaliskuussa 2011. Sitä ennen vastaavaa tukea maksettiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain nojalla jo osin vuodesta 1997 alkaen.
Syöttötariffiin ei ole tulossa leikkauksia Vuonna 2011 käyttöön otettuun syöttötariffijärjestelmään ei uusiutuvan energian määrärahojen leikkausta kohdisteta. Sen tuotantotukia varten on tälle vuodelle va-
rattu lähes 100 miljoonaa euroa. Syöttötariffin tukisumma kasvaa vuosittain niin, että esimerkiksi vuonna 2015 tätä tukea arvioidaan maksettavan lähes 200 miljoonaa euroa. Syöttötariffijärjestelmän ohella keskeinen uusiutuvan energian tukimuoto on energiatuki (investointituki). Sitä myönnettiin viime vuonna noin 110,6 miljoonaa uusiin laitosinvestointeihin, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään alan innovatiivista teknologiaa. Tälle vuodelle tukeen on varattu 156,9 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö, www-tem.fi
Enterprise Europe Network tarjoaa väylän kansainvälisille markkinoille Enterprise Europe Network -verkosto tarjoaa neuvontaa ja kansainvälisen yhteistyökumppanin hakupalveluita pk-yrityksille, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Enterprise Europe Network -verkosto toimii jo 50 maassa ympäri maailmaa, ja palveluita tarjoavia organisaatiota on yhteensä noin 600. Enterprise Europe Network on EU-komission rahoittama verkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2008.
Keitä on mukana? Suomen kansallisessa verkostossa on mukana kahdeksan organisaatiota. EU-rahoitukseen, juridiikkaan ja kaupallisiin yrityskontakteihin liittyviä palveluja tarjoavat Varsinais-Suomen ely-keskus ja Helsingin seudun kauppakamari. Teknologian siirto- ja yritysyhteistyöpalveluja kansainväliseen teknologian siirtoon, yritysyhteistyökumppanin ha sekä tuotekehitys- ja tutkimusyhteistyöhön tarjoavat Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL, Technopolis Oyj (Espoo, Lappeenranta, Oulu), Helsingin Innovaatiopalvelut Oy, Turku Science Park Oy ja Hermia Yrityskehitys Oy.
Miten löydän kumppanin? Kaupalliseen ja teknologiayhteistyöhön liittyviä kumppaneita yrityksille haetaan pääsääntöisesti joko Liiketoiminta- ja Teknologiapörssien kautta tai kansainvälisistä yrityskontaktitilaisuuksista. Liiketoiminta- ja Teknologiapörssit tarjoavat pääsyn kansainvälisiin tietokantoihin, joihin yritys voi halutessaan tallentaa oman yhteistyökumppaninhaku profiilinsa ja tätä kautta etsiä potentiaalisia yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa. Pörssit ovat kaikkien vapaasti selailtavissa osoitteessa www.EnterpriseEurope.fi/partner. Kansainvälisiä yrityskontaktitilaisuuksia järjestetään eri puolilla maailmaa usein suurten messujen yhteydessä. Ilmoittautuessaan tilaisuuteen yritys laatii itsestään profiilin, jossa kuvaillaan, minkätyyppistä yhteistyökumppania haetaan. Järjestäjät etsivät profiilien perusteella sopivia kumppaneita ja järjestävät yrityksille tapaamisia potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Yksi suomalaisille kiinnostavimmista yrityskontaktitilaisuuksista järjestetään helmikuussa Mobile World Congressin yhtey dessä Barcelonassa.
LISÄTIETOA EEN:STÄ ▪▪ Lisää tietoa tapahtumista löydät Suomen verkoston sivuilta www.EnterpriseEurope.fi sekä koko verkoston tapahtumakalenterista www.enterprise-europe-network. ec.europa.eu > Calendar > Events ▪▪ Hankepäällikkö Hanna Heikkinen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 050 526 3502, hanna.heikkinen@tem.fi
YRITTÄJÄINFO 1:2012 15
2012 2012 Suomen Yrittäjät 2012 kouluttaa 2012 2012 Tule mukaan! 2012 Seminaarit 2012 Laki- ja työsuhdepäivät
Johda ja markkinoi -seminaari
18. – 20.4.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki
25. – 27.9.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki
▪ ▪ ▪
Ajankohtaiset lakiuudistukset Konkreettista työsuhdetietoa Käytännön kokemuksia ja esimerkkejä
▪
▪ ▪
Arvonlisäveropäivä 8.5.2012 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki ▪ ▪
Ajankohtaiset arvonlisäveroasiat Havainnollisia esimerkkejä
Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä 22.5.2012 Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki ▪
▪
Ajankohtaiset kansainvälisten toimintojen alv-muutokset Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä muita alv-kysymyksiä
Ajankohtaisveropäivä 18. 10.2012 Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa ▪ ▪ ▪ ▪
5. – 6.6.2012 Tallinna ▪
▪
▪ ▪
Miten sukupolvenvaihdos ja yrityskauppa hoidetaan hallitusti? Henkinen valmistautuminen ja käytännön toimet Yrityksen omistuksen järjestelyt Verosuunnittelu
Tilinpäätös 2012 Yritysverotus Arvonlisäverotus Ennakkoperintä
Yrittäjän veroseminaari 15.– 17.11.2012 Helsinki - Tukholma - Helsinki ▪ ▪
Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari
Asiakashankinnan ja markkinoinnin kehittäminen Työyhteisön motivoiva johtaminen Liiketoiminnan ja talouden johtaminen
▪
Tilinpäätös ja tilintarkastus Uudet lait ja lakimuutokset Käytännön esimerkkejä
n enyrityste s jä u t e n Jäse 0 – 40 % 3 n o e ll ji edusta istamme. o n in h li a norma
Seminaarien lisäksi järjestämme lukuisia lyhyempiä koulutustilaisuuksia mm. markkinoinnin, myynnin, yritysjuridiikan ja johtamisen aihepiireistä.
Lisätietoa koulutuksistamme ja ilmoittautumiset www.yrittajat.fi/koulutus tai p.09 229 229 94
1 • 2012
4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ
Enemmistö yrittäjistä ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen Suomen Yrittäjien kesällä 2010 tekemään sosiaaliturvakyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 prosenttia oli ottanut tapaturmavakuutuslain mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen työtapaturman tai ammattitaudin varalle. Yrittäjän tapaturmavakuutuksesta korvausta saa myös vapaa-aikana sattuneista tapaturmista. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tarkoituksena on korvata työssä sattuneista tapaturmista ja ammattitaudeista vakuutetuille aiheutuneet menetykset ja vahingot. Työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijöilleen lainmukainen tapaturmavakuutus ja vakuutusyhtiön on pakko vakuutus myöntää. Työnantaja on siis vakuutuksenottaja, vakuutusyhtiö on vakuutuksenantaja ja työntekijä on vakuutettu. Kaikki työntekijät kuuluvat siten lakisääteisen tapaturmavakuutuksen antaman turvan piiriin. Pakollisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät yrittäjät yhdessä perheenjäsentensä kanssa voidaan vakuuttaa vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella.
mattitaudeista aiheutuneet sairaanhoitokulut tapaturmavakuutuslain mukaan. Lisäksi vakuutuksesta on mahdollista korvata ansionmenetystä, pysyvää haittaa, kuntoutusta ja hautausapua kuolinpesälle. Vakuutukseen sisältyy myös perhe-eläke leskelle ja lapsille. Vakuutussopimusta vakuutusyhtiön kanssa tehtäessä sovitaan ansionmenetyskorvausten (päiväraha ja tapaturmaeläke) perusteena oleva vuosityöansio. Vuosityöansio sovitaan pääsääntöisesti vahvis-
Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Harri Hellstén p. 09 2292 2940 harri.hellsten@yrittajat.fi
tetun YEL-työtulon suuruiseksi, kuitenkin vähintään tapaturmavakuutuslain minimivuosityöansion suuruiseksi (11 890 euroa vuonna 2012). Vakuutusmaksun perusteena on vuosityöansion lisäksi yrittäjän ammatti eli työn vaarallisuus. Tyypillisesti vakuutusmaksu työn riskitason mukaan 0,3–8 prosenttia sovitusta vuosityötulosta. Yrittäjän tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksu on elinkeinotuloverolain mukaan kokonaan vähennyskelpoinen verotuksessa.
Esimerkkejä yrittäjän tapaturmavakuutuksen mukaisista korvauksista SOVITTU VUOSITYÖANSIO / €
11 890
20 000
30 000
33,02
55,56
83,33
Yrittäjän tapaturmavakuutus
Päiväraha/pv
Yrittäjän tapaturmavakuutus korvaa yrittäjälle sekä työ- että vapaa-aikana sattuneista tapaturmista ja työstä johtuvista am-
Täysi eläke alle 65-vuotiaalle/kk
842,21
1416,67
2125,00
Täysi eläke yli 65-vuotiaalle/kk
693,58
1166,67
1750,00
Peruspäivärahan korotus vaikuttaa myös yrittäjän työttömyysetuuksiin Työttömyysturvan peruspäiväraha nousi vuoden alusta 120 eurolla kuukaudessa. Myös yrittäjän työttömyysetuudet nousivat saman verran. Korotuksen johdosta yrittäjän kannattaa nyt tarkastaa vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksensa taso eli mistä summasta hän on itsensä työttömyyskassassa vakuuttanut. Työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin vuoden 2012 alusta 100 eurolla kuukaudessa. Lisäksi etuuksiin tehtiin indeksikorotus, joten peruspäiväraha nousi yhteensä noin 120 eurolla kuukaudessa. Täysi työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen. Peruspäivärahan korotus paransi myös ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia. Työttömän ansiopäiväraha koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa
on lain mukaan samansuuruinen kuin peruspäiväraha.
Yrittäjän työttömyysvakuutus Yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa alimmillaan 8 520 euron vuosityötulosta, kun heidän YEL-vakuutuksensa työtulo on vähintään samalla tasolla. Yrittäjän ansiopäiväraha määritellään hänen itsensä ottaman työtulotason mukaan.
Peruspäivärahan korotus vaikuttaa suoraan ansioturvaan. Jo nyt matalimmilla vakuutustasoilla yrittäjän ansiopäiväraha on erittäin lähellä peruspäivärahaa. Vuoden alusta peruspäivärahaan tullut korotus johtaa siihen, että vielä 9 000 euron työtulotasolla yrittäjän työttömyyskassan jäsen saa suunnilleen peruspäivärahan suuruista päivärahaa. Mikäli lisäksi hakijalla on alle 18-vuotiaita lapsia ja oikeus lapsikorotuksiin, saattaa ansio-osa leikkautua alemmilla vakuutustasoilla näiden johdosta kokonaan pois. Työttömyyskassassa itsensä vakuuttaneen yrittäjän kannattaakin nyt olla yhteydessä omaan kassaansa ja selvittää, minkälaista vastinetta hän vuoden vaihteen korotuksen jälkeen jäsenmaksulleen saa.
Työttömyyskassan jäsenen kannattaa tarkastaa vakuutuksensa taso.
YRITTÄJÄINFO 1:2012 17
5. VAIKUTTAMINEN
1 • 2012
Kuntauudistus vaikuttaa pk-yrittäjien toimintaan Kataisen hallituksen käynnistämä kuntauudistus on suoraa jatkoa edellisten hallitusten kunta- ja palvelurakennehankkeelle. Tavoitteena on kattava, vahvoihin peruskuntiin perustuva kuntaja palvelurakenneuudistus, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kunta on useimpien yritysten tärkein ja Tavoitteena uusi elinkeinopolitiikka lähin hallinnollinen kumppani, joten uudistuksella on väistämättömiä vaikutukYksi keskeinen kysymys on, mitkä asiat sia myös yritystoiminnan edellytyksiin. Läkuntien elinkeinopolitiikaksi mielletään. hes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksilPerinteinen elinkeinopolitiikka infrastruklä on merkitystä normaalitilanteessakin, tuuri- ja maankäyttöpainotuksineen on mutta varsinkin nyt yritedelleen tärkeää, mutta tämisen toimintaedellyelinkeinopolitiikan kätysten varmistamisen tu- Kuntien tulee panostaa sitteen tulisi pitää sisälelinkeinopolitiikan lisi olla avainroolissa kailään myös tätä laajempia asiakokonaisuuksia. kessa päätöksenteossa. ja palvelutuotannon Kuntauudistuksen yhNykyiset haasteet ovat tehostamiseen. teydessä on perusteltua tyystin erilaisia verrattuodottaa, että kunnan toina aikaan, jolloin kunnalminta pk-yritysten suuntaan aktivoituu. lishallinnon ja elinkeinopolitiikan toiminKuitenkin esimerkiksi suuremmat hantaraamit luotiin. kintayksiköt ja hankintakokonaisuudet voiKuntauudistuksen yhteydessä tulee pyrvat heikentää pk-yritysten mahdollisuuksia kiä uudistamaan ja nykyaikaistamaan myös osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin – varkunnallisen elinkeinopolitiikan roolia. Kunsinkin kun samaan aikaan hallitusohjelman nalla voi ja pitää olla esimerkiksi seuraamukaan aiotaan nostaa ns. kynnysarvoja. via näkökulmia ja toimenpiteitä: Toisaalta kuntakoon kasvattaminen voi li▪▪ vastuu palvelumarkkinoiden kehittysätä kunnan hankintaosaamista ja paranmisestä ja toiminnasta: selkeä palvetaa markkinoiden toimivuutta, jos se oilustrategia, joka pitkällä aikavälillä varkein oivalletaan. mistaa markkinoiden toimivuuden siMyös pk-yritysten palveleminen perinten, ettei vanha julkinen monopoli teisen elinkeinopolitiikan kysymyksissä voi korvaudu yksityisellä monopolilla heikentyä, sillä kuntakoon kasvaessa myös ▪▪ vastuu hankintatoimesta: linjauksista pk-yrittäjien osallistumis- ja vaikuttamisja käytännön toiminnasta, jotka tukemahdollisuudet karkaavat hieman kauemvat pk-yritysten toimintaa mas tutusta toimintaympäristöstä. ▪ ▪ toimenpiteitä uusien toimialojen kanYrittäjäjärjestö on jo pitkään tarjonnut nustamisessa ja synnyttämisessä kuntiin elinkeinostrategioita ja päätösten yritysvaikutusten arviointimenettelyä. Kun▪▪ vastuu yrittäjyyskasvatuksesta kuntantauudistuksen yhteydessä on syytä varmissa alueella taa, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaa▪▪ toimenpiteitä onnistuneiden omistavat menettelyt ovat kunnossa. janvaihdosten toteuttamisessa yhdes-
Suomen Yrittäjät varatoimitusjohtaja Anssi Kujala p. 09 2292 2942 anssi.kujala@yrittajat.fi
▪▪ toimenpiteitä pk-yrittäjien oman osaamisen parantamisessa. ▪▪ Oleellista on muistaa, että kunnan tehtävä tulevaisuudessa ei ole vain palveluiden järjestäminen, saati sitten tuottaminen. Oman elinvoimansa turvaamiseksi kuntien tulee edistää elinkeinojen edellytyksiä ja työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa sekä panostaa yrittäjyyden edistämiseen. Mikäli kuntakoko kasvaa, tavoitteina voidaan pitää esimerkiksi seuraavia: ▪▪ toiminta yritysten ja elinkeinoelämän suuntaan aktivoituu ▪▪ yhdyskuntarakenne eheytyy ▪▪ kuntien välisten (sisä-)rajojen häiritsevät esteet saadaan poistettua ▪▪ epäterveeseen kilpailuun liittyviä haittoja saadaan vähennettyä. Näillä kaikilla tekijöillä on suora kytkentä yritysten toimintaan. Jokaisen kunnan on koostaan riippumatta kannettava huolta elinkeinopolitiikan vaikuttavuudesta, ja samalla kuntien palveluihin tulee saada lisää tehoa. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi kuntien palvelustrategioiden laatiminen ja todellinen toteuttaminen. Tällä hetkellä realistinen näkemys oman palvelutuotannon kehittämisestä puuttuu vähintään joka toiselta suomalaiselta kunnalta. Ilman tervettä pk-yrityskenttää suomalaiset kunnat eivät ole elinvoimaisia.
sä esimerkiksi rahoituslaitosten ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa
Lisätietoja kuntauudistuksesta yleisesti on valtiovarainministeriön sivuilla osoitteessa www.kuntauudistus.fi.
18 YRITTÄJÄINFO 1:2012
1 • 2012
SUOMEN YRITTÄJÄT KOROSTAA TEHOKKUUTTA JA TULOJA Suomen Yrittäjät ei ole ottanut voimakkaita kantoja hallituksen tavoitteisiin kuntarakenteesta tai varsinkaan kuntien tulevaan lukumäärään. Valtiovarainministeriö kertoo esityksensä kuntauudistuksesta helmikuun alkupuolella. Suomen Yrittäjien hallitus totesi kokouksessaan 15.11., että kuntakoko ei sinänsä ratkaise kunnan tehokkuutta, mutta monissa tapauksissa resurssien yhdistäminen on kuitenkin perusteltua palveluiden järjestämiseksi. Uudistuksen etenemisestä riippumatta on selvää, että jokaisen kunnan tulee lähivuosina panostaa entistä enemmän seuraavaan kahteen tavoitteeseen: ▪▪ tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen ▪▪ menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen. Kunta ei voi päästä näihin tavoitteisiin ilman yrityksiä, ovat ne sitten paikallisia, seudullisia tai valtakunnallisia. Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden järjestäminen, vaan oman elinvoimansa turvaamiseksi sen pitää edistää elinkeinojen edellytyksiä ja työllisyyttä, vahvistaa veropohjaa ja siten panostaa yrittäjyyden edistämiseen. Vuoden 2012 kunnallisvaalien yhteydessä pitää kuntapäättäjille kertoa entistä selkeämmin yritysten tuomat hyödyt kunnalle. Nämä hyödyt voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: ▪▪ tuottavat henkilöstönsä kautta pääosan kunnallisverosta
Muutoksia ensihoidon järjestämiseen
Suomen Yrittäjien ja Suomen Sairaankuljetusliiton yksi tärkeimmistä tavoitteista lainvalmisteluprosessissa on ollut laadukkaan ja kustannustehokkaan yksityisen ensihoitopalvelun säilyttäminen. Tässä tavoitteessa olemme osittain onnistuneet. Ensihoitopalvelu on lainsäädännössä käsitteenä uusi. Se kattaa nykyisessä kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa käytetyt käsitteet sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta.
Järjestämisvastuu sairaanhoitopiireille
▪▪ tekevät välttämättömät perusinfraan liittyvät urakat ▪▪ maksavat yhteisöveroja
Kalusto tehokkaaseen käyttöön
▪▪ tuottavat monipuolisia ja vaihtoehtoisia palveluita kuntalaisille.
Kaluston tehokas käyttö on yksityisille yrityksille yksi tärkeimmistä toiminnan edellytyksistä, ja sen tulisi olla sitä myös palvelun järjestäjille jatkossa.
▪▪ tuottavat palvelut halvemmalla ▪▪ toimittavat tavarat halvemmalla
Suomen Yrittäjät elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen p. 09 2292 2842 kari.jaaskelainen@yrittajat.fi
Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Uudistuksen taustalla ovat muun muassa poliittiset tavoitteet uudistaa terveydenhuolto ja sen rahoitus kestävälle ja kustannustehokkaalle ja laadukkaalle pohjalle.
Uusi terveydenhuoltolaki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään 1.1.2013. Uuden lain myötä sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon omana tuotantonaan, hankkia ensihoidon yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksilta tai kilpailuttaa ensihoidon yksityisten palveluntarjoajien kesken. Laki suo myös mahdollisuuden sopimusoikeudellisin perustein siirtää voimassaolevat sopimukset sairaanhoitopiirin hoidettaviksi, jos sopimuksen sisältö ei olennaisesti muutu ja osapuolet näin sopivat. Sopimusperusteinen ensihoitopalvelujärjestelmä on käytössä lähes kahdessa kolmasosassa maamme kunnista, joissa on tehty ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden ostosopimus yksityisen yrityksen kanssa. Mainituista kunnista kolmessa neljäsosassa on yksityinen yritys alansa ainoa palveluntuottaja.
▪▪ vähentävät työllistämiskustannuksia
5. VAIKUTTAMINEN
Nyt tulee varmistaa, että taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita järjestelmiä luodaan myös uusiin toimintamalleihin siten, että jatkossakin olisi mahdollisuus käyttää palveluntuottajien kalustoa tehokkaasti, eikä vaarantaa nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Jotta sopimusperusteisen ensihoitojärjestelmän säilymisedellytykset pystytään turvaamaan, tulee edunvalvonnan olla kunnissa aktiivista. Edunvalvonnan tulee olla myös ennakoivaa, koska muutamat sairaanhoitopiirit pyrkivät palvelutasopäätösesityksissään ottamaan kaiken omaksi toiminnakseen tai tehdä yhteistoimintasopimuksen pelastuslaitosten kanssa, piittaamatta kustannusvaikutuksista ja siitä, että palvelut loppuvat useissa kunnissa.
ASIANTUNTIJA-APUA LIITOISTA ▪▪ Kuntien ensihoitopalveluratkaisuja tehtäessä on mahdollista saada asiantuntija-apua. Suomen Yrittäjien keskustoimisto on yhteistyössä Suomen Sairaankuljetusliiton kanssa valmistellut edunvalvonnan tueksi aineistoa, joka on lähetetty aluejärjestöihin joulukuun lopussa. ▪▪ Mikäli asia on tulossa ajankohtaiseksi aluejärjestönne kunnissa, ota yhteys elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläiseen, kari.jaaskelainen@yrittajat.fi tai 044 058 1030 tai Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtajaan Mikael Söderlundiin, mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi tai 050 439 4773.
YRITTÄJÄINFO 1:2012 19
Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 HELSINKI Puhelin 09 229 221 Faksi 09 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi