Yrittäjäinfo 3/2012 by Suomen Yrittäjät

3 2012

Directalle tuomioita Nuoren kesätyöntekijän palkkaaminen Hyvät ja tehokkaat palvelut tärkeimpiä kunnissa

Yrittäjä

INFO 3 • 2012

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Viestintäassistentti Anna Lantee p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Suomen Yrittäjät Visuaalinen ilme suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Tässä numerossa kirjoittavat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, lakineuvoja Ville Kukkonen, johtaja Anna Lundén, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, tiedottaja Pekka Mäntylä, lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä ja lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

1. VEROT JA RAHAT............................................................................................4 Kehysriihi: kannusteita kasvuun ja heikennyksiä kilometrikorvauksiin ..................4 Ulkomaalaisille rakennustyöntekijöille veronumero...............................................4 Lakineuvoja vastaa: perintäkulujen korvaaminen ................................................. 5

2. TYÖNANTAJAN ABC.....................................................................................6 Työehdot ja työsuojelu nuorten kesätöissä.............................................................6 Kaupan kesäharjoittelusopimus kaikille työnantajille.............................................7 Työntekijän työkyvyn arvioiminen keskitetään työterveyshuoltoon.........................7

3. YRITYSTOIMINNAN ABC...........................................................................8 Markkinaoikeus kielsi Directan harhaanjohtavan markkinoinnin...........................8 Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta..........................9 Jätelainsäädännön vakuusvaatimukset ................................................................10 Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa tehostetaan............................................10 CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille..........................................................11

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ.................................................................................. 13 Yrittäjän työttömyysturva paranemassa................................................................ 13

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN.......................................................... 14 Hyvät ja tehokkaat palvelut tärkeimpiä................................................................. 14 Kuntien liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaan tarvitaan pelisäännöt.....................15 Rakennerahastokauden 2014–2020 ohjelmavalmistelu käynnissä....................... 17

ISSN 1239-4637

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2012 Numero

Lue Yrittäjäinfo netissä: kirjaudu jäsennumerolla www.yrittajat.fi

3/2012

4.5.

4/2012

17.8.

5/2012

5.10.

6/2012

7.12.

1. VEROT JA RAHAT

3 • 2012

Kehysriihi: kannusteita kasvuun ja heikennyksiä kilometrikorvauksiin Hallitus päätti kehysriihessä 22.3.2012 eräistä määräaikaisista kasvukannusteista. Verottomia kilometrikorvauksia päätettiin myös leikata. Käyttöön otetaan mm. määräaikainen Hallituksen mukaan pääomasijoittakasvukannustin, jolla yksityinen sijoittamisen kasvukannustin säädetään koskeja saa verovähennyksen sijoittaessaan lismaan vain luonnollisten henkilöiden pietaamattomaan kasvuniin yrityksiin tekemiä yritykseen. Listaamatvähemmistösijoituksia. tomiin pk-yrityksiin Suomen Yrittäjät vaikuttaa Lisäksi selvitetään mahtehtävien sijoitusten dollisuudet ottaa käytsiihen, että uudet hankintameno-olettaerillinen patenkannusteet huomioivat töön maa nostetaan myös toinnin verokannuste. mahdollisimman hyvin Verokannusteiden valmääräajaksi 50 prosenttiin riskinoton pk-yritysten olosuhteet ja mistelu käynnistyy parlisäämiseksi. haillaan valtiovarainmivaatimukset. Kasvuun tähtäävän nisteriössä. tuotekehityksen tukeSuomen Yrittäjät vaimiseksi säädetään T&K-kannustin, jonka kuttaa siihen, että uudet kannusteet huokautta yritys saa yhteisöverosta veronhyvimioivat mahdollisimman hyvin pk-yritystyksen, joka riippuu T&K-henkilöstön palkten olosuhteet ja vaatimukset. kakustannuksista. Kannustimille asetetaan minimi- ja maksimimäärät.

Suomen Yrittäjät johtaja Anna Lundén p. 09 2292 2937 anna.lunden@yrittajat.fi

Kilometrikorvauksia vähennetään Kehysriihessä päätettiin puolittaa verottomien kilometrikorvausten taso 15 000 kilometriä ylittävältä osalta. Autojen keskimääräisten kiinteiden kulujen katsotaan tulevan katetuiksi jo tällä tasolla, ja loppuosa olisi korvausta muuttuvista kuluista. Muutos voi johtaa käytännössä paineeseen muuttaa korvauskäytäntöjä niin, että osa korvauksista maksetaan verollisena, mikä lisäisi yritysten kustannuksia. Koska kulut ovat keskimääräisiä, heikennykset kohdistuvat myös helposti mm. niihin yrittäjiin, joille oman auton käyttö työssä on välttämättömyys. Satunnaisista ajoista korvataan edelleen kaikki kustannukset.

Ulkomaalaisille rakennustyöntekijöille veronumero Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä täytyy olla työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Sen saa 1.6.2012 alkaen verotoimistosta. Veronumero on toimitettu henkilöasiakkaille vuoden 2012 verokortin yhteydessä. Tilapäisesti Suomeen töihin tulevat ulkomaalaiset rakennusalan työntekijät saavat henkilötunnuksen ja veronumeron 1.6.2012 alkaen verotoimistosta. Veronumero on henkilötunnisteessa pakollinen uusilla työmailla 1.9.2012 alkaen ja vanhoilla työmailla 1.3.2013 alkaen Muun kuin EU-jäsenvaltion tai ETAmaan kansalaisella on oikeus työskennellä Suomessa rakennustyössä ilman oleskelulupaa ainoastaan siinä tapauksessa, että hän tulee suorittamaan Suomeen toisessa

4 YRITTÄJÄINFO 3:2012

Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen yrityksen vakituisena työntekijänä tilapäistä alihankintatyötä ja hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa. Työskentely voi kestää korkeintaan kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana. Jos henkilötunnusta hakeva työntekijä aikoo oleskella yli vuoden Suomessa, henkilötunnuksen antaa maistraatti. Vasta maistraatista henkilötunnuksen saatuaan työntekijä voi hakea verotoimistosta veronumeroa.

Lisätietoja: Tarvittavista asiakirjoista kerrotaan Verohallinnon tiedotteessa: www.vero.fi > Tietoa Verohallinnosta > Tiedotteet > Tiedote 16.4.2012 Lisää oleskeluoikeuden rekisteröinnistä Poliisilta: www.poliisi.fi Luvat > Ulkomaalaisluvat > EU > Oleskeluoikeuden rekisteröinti

3 • 2012

Lakineuvoja vastaa: perintäkulujen korvaaminen KYSYMYS Sain yritykseni nimellä maksuvaatimuskirjeen perintätoimistolta. Maksuvaatimuksessa olevat perintäkulut ovat todella suuret. Pitääkö minun maksaa kaikki maksuvaatimuksessa vaaditut perintäkulut? VASTAUS

Kohtuullisuuden arviointi tapauskohtaista

Pääsääntöisesti velallisen on korvattava aiYritysten välistä saatavien perintää ei sääheellisen saatavan perinnästä aiheutuneet dellä yksityiskohtaisella kulukatolla toisin kohtuulliset kulut. Edellytyksenä on, että kuin kuluttajasaatavien perintää, vaan pesaatava on erääntynyt rintälain mukaan velaleikä sitä ole suoritettu Jos perintäkulut vaikuttavat lisen on korvattava veleräpäivään mennessä. perinnästä tosisuurilta, kannattaa vaatia kojalle Jos aiheellinen saatava asiallisesti aiheutuneet on ehditty maksun lai- selvitys kulujen perusteista. ja kohtuulliset kulut. minlyönnin takia siirVelallinen on velvollitää perintätoimistolle, on velallisen päänen maksamaan kulut riippumatta siitä, sääntöisesti tällöin korvattava perintäkuperiikö saatavaa velkoja itse vai esimerlut perintätoimistolle. kiksi perintätoimisto. Mikäli velallinen aiheellisesti kiistää saaPerintäkulujen kohtuullisuutta arvioitavan perusteen tai määrän, tulee perintä daan tapauskohtaisesti, ja arvioinnissa keskeyttää asian selvittämisen ajaksi. Velalon otettava huomioon saatavan suuruus, lisen on siis syytä reklamoida välittömässuoritettu työmäärä, perintätehtävän tarti aiheettomana pitämästään saatavasta koituksenmukaisuus ja suoritustapa sekä velkojalle ja perintätoimistolle. Samalla muut mahdolliset seikat. on hyvä selvyyden vuoksi vaatia perinnän Saatavan perinnässä on noudatettava keskeyttämistä asian selvittämisen ajaksi. hyvää perintätapaa, eikä menettely saa olRiitaisen ja epäselvän saatavan perinla velallisen kannalta sopimatonta. Perinnässä ei saa käyttää trattaa, eli julkisuusuhnässä ei saa esimerkiksi antaa vääriä tai kaista maksukehotusta. Ennen trattaperinharhaanjohtavia tietoja maksun laiminnän aloittamista velalliselle tulee toimittaa lyönnin seurauksista tai aiheuttaa velallivähintään yksi huomautus erääntyneestä selle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. saatavasta. Mikäli saatava osoittautuu aiMikäli perinnässä on toimittu sopimatheettomaksi eikä sitä tarvitse maksaa, ei tomasti tai hyvän perintätavan vastaisesmyöskään perintäkuluja tarvitse korvata. ti niin, ettei toimintaa voi pitää vähäise-

1. VEROT JA RAHAT Suomen Yrittäjät lakineuvoja Ville Kukkonen p. 09 229 221 ville.kukkonen@yrittajat.fi

nä, perintäkuluja ei tarvitse maksaa. Mikäli vaaditut perintäkulut vaikuttavat todella suurilta esimerkiksi tehtyihin perintätoimenpiteisiin nähden, kannattaa velallisen vaatia yksityiskohtainen selvitys tehdyistä perintätoimenpiteistä ja vaadittujen kulujen perusteista.

Nopea reagointi tärkeää Velallisen maksettavaksi koituvat perintäkulut kasvavat yleensä jokaisen perintäkirjeen tai muun perintätoimenpiteen myötä. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että maksuvaikeustilanteessa velallinen ottaisi jo ensimmäisen kirjeen saatuaan yhteyttä velkojaan tai perintätoimistoon ja sopisi maksujärjestelystä. Tällä voi yleensä estää kulujen hallitsemattoman kasvamisen sekä mahdollisen tratta- tai oikeudellisen perinnän. Mikäli saatavaa pitää aiheettomana, on siinäkin tilanteessa ensiarvoisen tärkeää reklamoida välittömästi, jotta perinnän eteneminen saadaan pysäytettyä. Lisätietoja: Tratasta enemmän Yrittäjäinfossa 4/2011.

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

YRITTÄJÄINFO 3:2012 5

2. TYÖNANTAJAN ABC

3 • 2012

Työehdot ja työsuojelu nuorten kesätöissä Nuoren työntekijän työtehtävät on suhteutettava hänen suorituskykyynsä. Työhön opastaminen on erityisen tärkeää.

Suomen Yrittäjät Atte Rytkönen lainopillinen asiamies p. 09 2292 2871

muksen määräykset vähimmäis- sekä koululaispalkoista. Lisäksi on syytä varmistua siitä, että palkka lisineen on oikein maksettu. Joka kesä tulee ilmi tapauksia, joissa joko peruspalkkaa tai ainakin yli- tai sunnuntaityökorvauksia taikka ilta- ym. lisiä on jätetty maksamatta nuorille. Näitä eriä ei saa sisällyttää peruspalkkaan, vaan ne tulee maksaa sen lisäksi. Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma.

Työturvallisuus tärkeää

Työnantaja voi ottaa työhön 15 vuotta täytnuoren työntekijän työsopimus, jos purkatäneen, oppivelvollisuutensa suorittaneen minen on tarpeellista tämän kasvatuksen, henkilön. Työehdot ovat pääosin samat kehityksen tai terveyden takia. kuin täysi-ikäiselläkin työntekijällä. Työsopimus kannattaa laatia kahtena 14-vuotias tai tänä vuonna 14 vuotta kappaleena, toinen työntekijälle, toinen täyttävä voi tehdä enintään puolet lomatyönantajalle. Työsopimukseen on syytä ajastaan kevyttä työtä, kirjata ainakin palkan josta ei ole haittaa hä- Huoltajalla on oikeus purkaa määrä, työaika, työtehnen terveydelleen, ketävät ja työsuhteen kesnuoren työsopimus, jos to, sovellettava työehhitykselleen tai koulunkäynnilleen, ottase on tarpeellista tämän tosopimus sekä määen huomioon työoloperuskasvatuksen, kehityksen tai räaikaisuuden suhteet, työympäristö, te. Ellei työsopimusta terveyden takia. työn vaatimukset, työn tehdä kirjallisena, on aiheuttama vastuu setyönantaja yli kuukaukä ruumiillinen ja henkinen kuormittavuus. den kestävissä työsuhteissa velvollinen Kevyttä työtä on esimerkiksi virvokkeipyytämättä antamaan kirjallisen selvitykden, lippujen ja vastaavanlaisten tuotteisen näistä työsuhteen ehdoista. den myynti kilpailuissa, näyttelytilaisuukTyöaikaa rajoitettu sissa tai samankaltaisissa tilaisuuksissa, lähettityö sekä lehtien ja mainosten jako, Alle 15-vuotiaan työpäivä saa olla kouluavustavat toimistotyöt sekä kauppaliikkeisjen loma-aikana enintään 7 tuntia päivässä sä tehtävät avustavat työt, kuten näytteilja 35 tuntia viikossa. Ylitöitä ei saa tehdä. le asettelu, hintojen merkitseminen ja ta15 vuotta täyttäneen nuoren työaika saa varoiden lajittelu. olla yhtä pitkä kuin täysi-ikäisenkin, ja mää13-vuotias tai nuorempi saa työsuojelurätyin rajoituksin myös ylitöiden tekemiviranomaisen poikkeusluvalla työskennelnen on sallittua. lä tilapäisesti esiintyjänä tai avustajana taiAlle 15-vuotiaan työaika tulee pääsäände- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastöisesti sijoittaa ajalle 8.00–20.00 ja 15 taavissa tilaisuuksissa. vuotta täyttäneen ajalle 6.00–22.00. Yötyö on nuorilta kielletty. Työnantajan on piTyösopimuksen solmiminen dettävä kirjaa myös nuoren työajoista norMyös nuorten työntekijöiden työsopimus maaliin tapaan. on syytä tehdä aina kirjallisesti, vaikka suulPalkka ja lisät linenkin sopimus on pätevä. 15-vuotias voi tehdä työsopimuksen itse, kun taas alle Palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti osa15-vuotiaan puolesta sopimuksen allekirjoitpuolten välillä tehdyn sopimuksen mukaan. taa huoltaja tai nuori itse huoltajan suosTyönantajan on kuitenkin tärkeä tarkastaa tumuksella. Huoltajalla on oikeus purkaa yleensä alalla sovellettavan työehtosopi-

6 YRITTÄJÄINFO 3:2012

Nuoren työntekijän työtehtävät on suhteutettava hänen fyysiseen ja henkiseen suorituskykyynsä. Nuorten työhönopastuksesta ja työn valvonnasta tuleekin kantaa erityistä huolta. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Ainakin työskentelyn alkuvaiheessa edellytetään käytännössä jatkuvaa valvontaa, jotta voidaan varmistua luotettavasti siitä, että nuori on oppinut tekemään työnsä oikein ja turvallisesti. Valtioneuvoston antamassa asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä säädetään nimensä mukaisesti niistä edellytyksistä, joilla alle 18-vuotiailla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työntekijöistä annetussa laissa tarkoitettuja erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä.

Työtodistus pyynnöstä Määräaikainen työ päättyy työsopimuksessa sovitun ajan kuluttua ilman irtisanomisaikaa. Työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada työsuhteen päättyessä työnantajalta työtodistus.

KESKEISIMMÄT RAJOITUKSET IÄN MUKAAN ▪▪ 13-vuotias: Vain poikkeusluvalla esiintyjänä tai avustajana esityksissä. ▪▪ 14-vuotias: Vain kevyttä työtä ja enintään 7 tuntia päivässä klo 8–20. Ei ylitöitä. ▪▪ 15-vuotias: Työtä vain päiväaikaan klo 6–22. Ylitöitä vain rajoitetusti.

3 • 2012

2. TYÖNANTAJAN ABC

Kaupan kesäharjoittelusopimus kaikille työnantajille Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat sopineet peruskoululaisten ja lukiolaisten kesäharjoitteluohjelmasta kaupan työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä. Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelu on peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitettu kaksi viikkoa kestävä työsuhde, joka voidaan sijoittaa ajalle 1.6.–31.8.2012. Harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa koululaiset omakohtaisten kokemusten kautta yritys- ja työelämään. Sopimuksen piiriin kuuluvat ne peruskoululaiset ja lukiolaiset, jotka aiemmin ei-

vät ole olleet työssä kaupan alalla lukuun ottamatta mahdollisia aikaisempia tutustumisjaksoja. Koululaisella voi olla vain yksi tehdyn sopimuksen mukainen tutustumisjakso samassa yrityksessä ajalla 1.6.– 31.8.2012. Lisäksi sama koululainen voi työskennellä samassa ammatissa eri vuosina vain yhden harjoittelujakson.

Työntekijän työkyvyn arvioiminen keskitetään työterveyshuoltoon Lakimuutoksen myötä työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän yhteistyö tiivistyy. Muutos kannustaa pohtimaan keinoja, joilla helpotetaan työhön palaamista sairausloman jälkeen. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakiin tulevalla muutoksella halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita työntekijöiden pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain sekä helpottaa heidän toipumistaan ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä. Muutokset koskevat 1.6.2012 ja sen jälkeen alkavia sairauspäivärahajaksoja. Työnantajalla on päävastuu työkyvyn edistämisestä ja työssä jatkamisen tuesta työpaikalla. Kesällä voimaan tulevien lakimuutosten tavoitteena on kannustaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työjärjestelyjä työhönpaluun helpottamiseksi. Tärkeää on, että työnantaja ja työntekijä toimivat riittävän varhain, jos työntekijän työkyky heikkenee. Osa-aikainen tai kevennetty työ voi edistää toipumista ja helpottaa paluuta kokoaikaiseen tavalliseen työhön. Näin vältetään pitkiä sairauspoissaoloja ja työt sujuvat hyvin.

Työterveyslääkäri arvioi työkyvyn Kun työntekijän sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikentyy, on työterveyslääkärin jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Kun työtekijän sairauspoissaolo

Koululaisen päivittäinen työaika voi olla enintään kuusi tuntia. Työvuoron on oltava yhdenjaksoinen, ja se sijoitetaan päivävuoroihin maanantaista perjantaihin. Työvuoro voi alkaa aikaisintaan kello 8.00, ja sen on päätyttävä viimeistään kello 18.00. Harjoittelusta maksetaan palkkana 330 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyvän lomakorvauksen. Mahdollisuus kaupan alan kesäharjoitteluun koskee kaikkia kaupan alan työnantajia riippumatta siitä, kuuluuko yritys Kaupan Liittoon vai ei. Järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva ilmoittaminen Kaupan Liitolle kesäharjoittelijoiden palkkaamisesta on pelkästään ohjeellinen eikä velvoita yrityksiä. Lisätietoja: lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät, p. 09 2292 2871

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Harri Hellstén p. 09 2292 2940 harri.hellsten@yrittajat.fi

on jatkunut kuukauden, pitää työnantajan päivärahaa ei makseta työntekijälle 90 päiilmoittaa työntekijän poissaolosta työtervärahapäivän jälkeen. Tästä ns. 90 päivän veyshuoltoon, ellei sairausloma ole jo alun lausunnosta tulee osa työterveyshuollon perin haettu työterveyslakisääteistä toimintaa. huollosta. Tämän jälYrittäjien, opiskeliIlman työterveyshuollon joiden, keen työterveyshuolto työttömien ja alkaa yhdessä esimie- lausuntoa sairauspäivärahaa omaa talouttaan hoihen ja työntekijän kansei makseta työntekijälle tavien ei tarvitse toimitsa selvittää työhönpataa Kelaan lääkärinlauluumahdollisuuksia ja 90 päivärahapäivän jälkeen. suntoa jäljellä olevasta tarvittavia tukitoimia. työkyvystä ja mahdolliEnsin työterveyslääkäri arvioi työntekisuuksista jatkaa työssä 90 sairauspäivärajän jäljellä olevan työkyvyn. Työterveyshuolhapäivän täyttyessä. to voi tämän jälkeen kutsua koolle neuvottelun, johon osallistuvat työntekijä ja esiSairauspäivärahan hakeminen mies. Neuvottelussa keskustellaan työhönaikaistuu paluun mahdollisuuksista ja tarvittavista muutoksista työhönpaluun mahdollistamiKesäkuun alusta alkaen sairauspäivärahaa seksi. Näin työnantaja, työntekijä ja työteron haettava Kelalta kahden kuukauden kuveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän luessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaimahdollisuudet jatkaa työssään. semman neljän kuukauden sijasta. Sairauspäivärahaa voi hakea työntekijä itse tai 90 päivän lausunto työnantaja, joka maksaa palkkaa sairausLääkärin arvion ja neuvottelun jälkeen työajalta. Lyhyempi hakuaika mahdollistaa sen, terveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän että Kela saa riittävän ajoissa tiedon henjäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuukilön sairauspäivärahakauden alkamisesta desta jatkaa työssään. Työntekijän on toija voi tiedottaa päivärahansaajaa myös velmitettava työterveyslääkärin lausunto Kevollisuudesta toimittaa 90 päivän lausunlaan viimeistään silloin, kun sairauspäiväto. Lyhyempi hakuaika koskee myös yrittärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä. Iljien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa taman työterveyshuollon lausuntoa sairauslouttaan hoitavien päivärahoja.

YRITTÄJÄINFO 3:2012 7

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

3 • 2012

Markkinaoikeus kielsi Directan harhaanjohtavan markkinoinnin Markkinaoikeus on hyväksynyt Suomen Yrittäjien jättämän hakemuksen ja kieltänyt Directaa käyttämästä ns. hakuosumaehtoa. Directan velkomuskanteita on hylätty Helsingin ja Turun hovioikeuksissa. Markkinaoikeus hyväksyi 27.3.2012 antamallaan päätöksellä pääpiirteissään Suomen Yrittäjien toukokuussa 2009 jättämän hakemuksen. Hakemuksessa vaadittiin Directan hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kieltämistä ja Directan käyttämän ns. hakuosumaehdon kieltämistä. Hakemus perustui sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin ja elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettuun lakiin (ns. yrittäjänsuojalaki).

tuomiot, joissa Directan velkomuskanteet on hylätty. Turun hovioikeus puolestaan on 9.2.2012 antamallaan tuomiolla hylännyt Directan kanteen. Kaikki edellä mainitut hovioikeuden tuomiot ovat lainvoimaisia eli asiat on ratkaistu lopullisesti. Directa Oy on omassa viestinnässään korostanut, että tuomioistuimet ovat useissa sadoissa tapauksissa päättäneet juttuja Directan hyväksi. Lähes kaikki näistä Directan hyväksi päätetyistä jutuista on niin sanottuja yksipuolisia tuomioita eli ratkaisuja juttuihin, joissa ei ole järjestetty suullisia käsittelyjä tuomioistuimessa. Oikeudenkäyntiä säätelevän oikeudenkäymiskaaren mukaan kantajan kanne hyväksytään yksipuolisella tuomiolla muun muassa siinä tapauksessa, jos vastaaja ei ole antanut kanteeseen määräajassa vastausta. Toisin sanoen silloin, kun juttu on tutkittu käräjäoikeudessa ns. täysimittaisessa ja suullisessa prosessissa (asianosaisten kuuleminen, mahdollisten todistajien kuuleminen), Directan nostamat velkomuskanteet on säännönmukaisesti hylätty.

Päätöksessään markkinaoikeus kielsi Directa Oy:tä 200 000 euron sakon uhalla käyttämästä 1. yritystietojen numero- tai hakemistopalvelunsa markkinoinnissa menettelyä,

a. jossa vastoin palvelun sopimusehtoja kerrotaan asiakkaan maksavan vain kiinteän rekisteröintimaksun tai asiakkaan maksavan kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi vain siitä, että asiakasta koskevia tietoja kysytään numeropalvelusta taikka siitä, että tiedon kysyjä yhdistetään numeropalvelusta asiakkaalle asiakaskontaktina, tai jossa kerrotaan asiakkaan maksavan kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi hakutapahtumaan perustuvan maksun selvittämättä asiakkaalle yksiselitteisellä tavalla, mitä sopimuksessa tarkoitetaan hakutapahtumalla b. jossa jätetään kertomatta asiakkaan yritystietoihin merkittävän maantieteellisen toimialueen merkityksestä hakuosuman muodostumiselle 2. yritystietojen numero- tai hakemistopalvelunsa palvelusopimuksissa ehtoa ”Sopimuksen vuosittainen laskutusperuste on kultakin laskentakaudelta kertyneet yhtiön hakemistotietokantaan kohdistuneet hakutapahtumat, joissa asiakasyritysten yritystiedot ovat osuneet hakuun ja ovat täten sisältyneet hakutuloslistaukseen”, jollei asiakkaalle palvelua markkinoitaessa yksiselitteisellä tavalla selvitetä ja sopimusehdoissa määritellä, mitä tarkoitetaan hakutapahtumalla.

8 YRITTÄJÄINFO 3:2012

Suomen Yrittäjät lainsäädäntöasioiden päällikkö varatuomari Janne Makkula p. 09 2292 2951 janne.makkula@yrittajat.fi

Merkitys velkomuskanteen kohteena olevalle yrittäjälle

Directan on noudatettava kieltoa heti. Directalla on mahdollisuus hakea markkinaoikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Määräpäivä valitusluvan hakemiselle on 28.5.2012.

Directan kanteita hylätty hovioikeudessa Helsingin ja Turun hovioikeudet ovat antaneet tuomioita Directan yrittäjiä vastaan nostamissa velkomuskanteissa. Hovioikeuksien tuomiot koskevat aikaisemmin käräjäoikeuksissa käsiteltyjä asioita, joissa annetuista tuomioista on valitettu hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus on 31.1.2012 antamillaan kahdella tuomiolla ja 15.2.2012 antamallaan tuomiolla pysyttänyt Helsingin käräjäoikeuden aikaisemmin antamat

Suomen Yrittäjien tietojen mukaan Helsingin käräjäoikeudessa on edelleen vireillä Directan nostamia velkomuskanteita, jotka eivät ole edenneet suulliseen pääkäsittelyyn. Velkomuskanteen kohteina vielä olevien yrittäjien on syytä keskustella omasta tilanteestaan lakimiehen kanssa, jotta voidaan arvioida, miten asiassa on yrittäjän kannalta paras edetä. Näiden oikeuspäätösten jälkeen on mahdollista, että Directa tarjoaa yrittäjälle niin sanottua sovintosopimusta. Tällaisessa tilanteessa yrittäjän on ennen sopimuksen mahdollista hyväksymistä syytä olla yhteydessä lakimieheen. Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu on jäsenten käytössä numerossa 09 229 221. Lisätietoja: Markkinaoikeuden päätös sekä muut Directaan liittyvät asiakirjat ovat luettavissa Suomen Yrittäjien verkkosivuilta: www.yrittajat.fi > Yritystoiminnan ABC > Hakemistopalveluja koskevat erikoissivut

3 • 2012

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

Otteita markkinaoikeuden kieltopäätöksen perusteluista ” – – markkinointi on ollut omiaan luojen osat ovat muodostaneet asiakkaalle maan markkinoinnin kohteelle vahvan maksullisen hakutapahtuman.” käsityksen siitä, että mainitun kiinteän rekisteröintimaksun lisäksi asiak”Directan markkinoinnissa on jätetty kertokaalle mahdollisesti aiheutuvat muut matta, että jos asiakkaan toimialueeksi hamaksut perustuisivat joko toteutuneikupalveluun merkitään hyvin laaja maantiesiin hakuihin, kuten jopa konkreettiteellinen alue tai jopa koko Suomi, maksulseen asiakaskontaklisia hakutapahtumia tin välittämiseen, tai aiheutuu usein myös Myyntineuvottelija on enintään siihen, etsilloin, kun tiedon hakiilmeisen usein antanut ja hakee palveluntarjotä asiakkaan tiedot ovat olleet tosiasialsopimusta tarjotessaan ajaa kokonaan toisaallisesti tiedon hakijan ta Suomesta kuin misepätäydellistä ja nähtävillä.” sä asiakasyrityksen toharhaanjohtavaa tietoa siasiallinen toimialue ”Vaikka sopimuksen sopimuksen sisällöstä. sijaitsee – – tarpeettotehneelle yrittäjällä man laaja toimialueen olisikin myöhemmin postitse lähetetty määrittely on selvästi aiheuttanut yrityksilsopimusehdot, jotka ovat sisältäneet le niiden liiketoiminnan kannalta merkityklaskutusperustetta koskevan ehdon, se settömiä maksullisia hakutapahtumia.” ei poista Directan sopimatonta menettelyä tarjoamansa palvelun puhelinmark”Directan markkinointi on ollut lähtökohkinoinnissa vaan jopa korostaa menettaisesti sopimattomasta menettelystä antelyn harhaanjohtavuutta.” netun lain 2 §:n 1 momentin harhaanjohtavien ilmaisujen käyttämistä koskevan kiel”Kirjallisessa sopimusmateriaalissa ei lon vastaista – – Directan menettely on olole myöskään kerrottu mitään siitä, mitlut lainvastaista.” kä hakusanat tai jopa pelkät hakusano-

”Directan edellä todetun harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi on valikoitunut esitetyn selvityksen perusteella laajalti juuri toimintansa aloittaneita tai pieniä yrityksiä, joiden edustajat ovat erityisen alttiita oman näkyvyytensä ja saavutettavuutensa lisäämistä korostavan markkinointipuheen vaikutuksille.” ” – – hakutapahtumiin perustuva laskutusperustetta koskeva ehto – – on ollut yksin Directan laatima.” ”Directan myyntineuvottelija on lisäksi ilmeisen usein antanut sopimusta tarjotessaan epätäydellistä ja harhaanjohtavaa tietoa sopimuksen sisällöstä. Senkään vuoksi kysymyksessä oleva sopimusehto ei ole useinkaan saattanut tulla asiakkaille ymmärretyksi ainakaan ennen ensimmäistä laskutuskautta koskevan laskun saapumista.” ”Kysymyksessä oleva sopimusehto on siten ollut Directan sopimuksissa toisena osapuolena olevien elinkeinonharjoittajien kannalta edellä mainitussa laissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton, ja sen käyttö on lainvastaisena kiellettävä.”

Kuljettajalta vaaditaan ammattipätevyys toimialasta riippumatta Onko yrityksessäsi on raskas pakettiauto tai kuorma-auto? Pelkällä voimassa olevalla ajokortilla ei ajoneuvoa voi kuljettaa 10.9.2014 jälkeen (linja-autot 10.9.2013 jälkeen). Kuljettajien koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja vaateliikkeistä, rautakauppoihin, teollisuuslaitoksiin aina kukkakauppoihin asti. Koulutusvelvoite on voimassa, vaikka yritys ajaisi vain omia ajoja. Henkilön tittelillä tai toimenkuvalla ei myöskään ole merkitystä. – Vaikka määräaikaan on vielä matkaa, nyt kannattaa suunnitella, missä tahdissa yrittäjä kouluttaa itsensä ja henkilöstönsä, suosittelee Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu.

– Ammattiautoilijat ovat yleensä saaneet tietoa koulutusvelvollisuudesta, mutta olemme huolissamme etenkin yrityksistä, joissa ajontarve on satunnaista. Koulutusvelvoite koskee myös niitä, Lamppu toteaa. Yrittäjä tai työntekijät, jotka ajavat vaikka vain satunnaisesti (hakevat esim. tukusta tavaraa), yrityksen ajoneuvoja, joihin tarvitaan C1, C, D tai D1 -luokan ajokortti, kuuluvat pakollisen koulutusvaatimuksen piiriin. Poikkeukset koulutusvelvoitteeseen ovat erittäin marginaaliset.

Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle sekä ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle. Anna Lantee

Lisätietoja: Testaa, tarvitsetko kuljettajan ammattipätevyyskoulutusta: www.yrittajat.fi/ammattipatevyys

YRITTÄJÄINFO 3:2012 9

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

3 • 2012

Jätelainsäädännön vakuusvaatimukset Jäte- ja ympäristönsuojelulainsäädännön vakuussäännökset muuttuivat 1.5.2012. Vakavaraisuuden osoittaminen ei enää jatkossa kelpaa perusteeksi jättää vakuus suorittamatta. Vakuussäännösten tarkoituksena on turvasainvälisiltä siirroilta ja jätteen käsittelytoita jätehuolto tilanteessa, jossa jätehuoltominnan harjoittajilta. Jos sähkö- ja elektroalalla toimiva yritys on maksukyvytön tai ei niikkalaitteen tuottaja kuuluu tuottajayhteimuuten kykene huolehtimaan lain edellytsöön, ei tuottajan tarvitse itse asettaa eriltämiä velvollisuuksia. listä vakuutta. Vakuuden riittävää Vanhan lainsäädänmäärää arvioitaessa on Vakuuden voi jatkossa antaa nön mukaan jätehuollähtökohdaksi otettava vain luotto-, vakuutus- tai lon toiminnanharjoittavakuudella katettavaksi jan ei tarvinnut asettaa muu ammattimainen tarkoitettujen kustanvakuutta jätehuoltotoirahoituslaitos. nusten määrä. Asianmenpiteiden varmistamukainen jätehuolmiseksi, jos tämä pysto riippuu toiminnasta, joten vakuuden tyi osoittamaan olevansa riittävän vakavamäärä arvioidaan aina tapauskohtaisesrainen. Uusissa säännöksissä tätä mahti. Esimerkiksi jätteen kuljettajan vakuudollisuutta ei ole, joten entistä useampi den on katettava ainakin kuljetuskustantoiminnanharjoittaja on velvollinen asetnukset mutta myös käsittelykustannuktamaan vakuuden. set, jos jätettä kuljetetaan omaan lukuun. Jätehuoltorekisteriin hyväksyminen Jos toiminta on pienimuotoista, vakuusvaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa. Uuden jätelain mukaan jätteen ammattiVakuuden voi jatkossa antaa vain luotmainen kuljettaminen tai jätteen välittäto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rajänä toimiminen edellyttää aina toiminhoituslaitos, jonka kotipaikka on ETA-valnan hyväksymistä ely-keskuksen ylläpitätiossa. Kuntien, yksityishenkilöiden tai konmään jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltoresernien antamat takaukset eivät enää kelkisteri vastaa aiemman jätelain mukaispaa jätelainsäädännön mukaisiksi vakuukta jätetiedostoa. siksi. Hyväksyttäviä vakuuksia ovat takaus, Hakemus jätehuoltorekisteriin olemasvakuutus tai pantattu talletus. sa olevan jätteen kuljetus- ja välitystoiminnan hyväksymiseksi on tehtävä 30.4.2015 Vakuudenantovelvolliset mennessä. Jos ote jätetiedoston tiedoista Vakuutta vaaditaan jäte- tai ympäristönon tätä ennen tarkistettava, hakemus tulee suojelulain nojalla SER-tuottajilta, jätteen tehdä viimeistään tarkistusajankohtana. Jäkuljettajilta, jätteen välittäjiltä, jätteen kantehuoltorekisteriin hyväksymisen yhtenä

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Tiina Toivonen p. 09 2292 2917 tiina.toivonen@yrittajat.fi

edellytyksenä on, että jätteen kuljettaja tai välittäjä asettaa ely-keskuksen eduksi riittävän vakuuden jätehuollon varmistamiseksi. Viranomainen ottaa päätöksessään huomioon toiminnan laajuuden ja luonteen. Jos jätemäärät ovat vähäisiä ja toiminto on pienimuotoista, vakuutta ei tarvitse asettaa. Jätemäärästä riippumatta vakuus tästä huolimatta tavallisesti vaaditaan, jos kyseessä on esimerkiksi vaaralliseksi luokiteltu jäte, sako- ja umpikaivoliete tai rakennus- ja purkujäte.

OPAS VAKUUSVAATIMUKSISTA TULOSSA ▪▪ Ympäristöministeriö on laatimassa opasta uuden jätelainsäädännön mukaisista vakuusvaatimuksista. Oppaassa kerrotaan jätehuollon toimialan yrityksille erilaisista mahdollisuuksista järjestää vakuuksien antaminen. Lisäksi annetaan ohjeita vakuuden määrän arvioimiseen sekä vakuuden vähittäiseen kerryttämiseen ja asteittaiseen vapauttamiseen.

Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa tehostetaan Kesäkuun alussa voimaan tuleva laki helpottaa ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa. Uudella lailla korvataan nykyinen, vuodelta 1992 oleva laki. Lain lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ulkomaalaisomistukseen. Viranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus valvoa nykyistä paremmin huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä. Puolustus- ja kaksikäyttötuotesektorin yritysostot edellyttävät aina hakemuksesta etukäteen tapahtuvaa viranomaisen vahvistusta. Kaksikäyttötuote on hyödyke, jo-

10 YRITTÄJÄINFO 3:2012

ka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Siviilipuolella seurannan kohteena ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset. Siviilisektorin yritysostot ovat ilmoituksenvaraisia. Puolustusvälineteollisuudessa seuranta koskee kaikkia ulkomaisia omistajia. Muilla toimialoilla seurataan vain sellaisia ulkomaisia omistajia, joilla on kotipaikka EUja EFTA-valtioiden ulkopuolella.

Yritysostolla tarkoitetaan toimintaa, jonka johdosta ulkomainen omistaja saa osakeyhtiössä omistukseensa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä tai liikkeessä. Yritysostojen seurantaa ja vahvistamista koskevat viranomaisasiat käsittelee työja elinkeinoministeriö. Jos yritysosto voi aiheuttaa erittäin tärkeän kansallisen edun vaarantumisen, vahvistamista koskeva asia käsitellään valtioneuvostossa. Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö, johtaja Henrik Räihä, p. 010 606 3617, hallitusneuvos Kari Mäkinen, p. 010 606 3523, www.tem.fi

3 • 2012

3. YRITYSTOIMINNAN ABC

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman merkintää tuote ei voi olla markkinoilla Suomessa eikä Euroopassa.

EU:n rakennustuoteasetus tulee voimaan 1.7.2013, ja se korvaa rakennustuotedirektiivin. Tämän jälkeen CE-merkintä on pakollinen sellaisissa rakennustuotteissa, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. Rakennustuotteiksi katsotaan rakennuskohteeseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet, kuten sahatavara, kiviaines, teräsrakenteet, lämmöneristeet, betonielementit ja ikkunat. Merkintää ei kuitenkaan tarvita tuotteille, jotka on valmistettu tilauksesta muuten kuin sarjatuotantona tai jotka valmistetaan rakennuspaikalla ja joiden kiinnittämisestä vastaa valmistaja. Merkintää eivät tarvitse myöskään historialliseen kohteeseen perinteiseen tapaan valmistetut tuotteet.

Vakuutus tuotteen tasosta CE-merkintä kertoo, että tuote on eurooppalaisen harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukainen. Näissä asiakirjoissa määritellään, mitä ominaisuuksia tuotteella on oltava ja miten tuotteen valmistusta on valvottava ja testattava. Jos soveltuvaa harmoni-

soitua tuotestandardia ei ole, CE-merkintä ei ole pakollinen. Valmistaja voi kuitenkin hakea tuotteelle CE-merkintään johtavan eurooppalaisen teknisen arvioinnin. CE-merkittyjen tuotteiden ominaisuuksia on helpompi vertailla ja niiden sopivuutta tiettyyn kohteeseen on helpompi arvioida. CE-merkityn tuotteen voi myös saattaa markkinoille kaikkialla Euroopassa ilman erillisiä viranomaisselvityksiä. Vientimaan viranomaiskäytännöt on kuitenkin hyvä tarkistaa etukäteen. CE-merkintä ei itsessään takaa, että tuote soveltuu tiettyyn rakennuskohteeseen tietyssä maassa.

Valmistaja vastaa merkinnöistään CE-merkkiä ei haeta viranomaiselta. Merkinnän voi kiinnittää, kun tuotteesta on asianmukaisesti tehty suoritustasoilmoitus. Tämä taas edellyttää tuotteen testauksia ja valmistusprosessin valvontaa standardissa määritellyllä tavalla. Suoritustasoilmoitus kertoo tuotteen ominaisuuksien ilmoitetut arvot ja luokat. Valmistaja laatii suoritustasoilmoituksen ja vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. Ilmoitus pitää tehdä rakennustuoteasetuksen mallin mukaisesti viimeistään 30.6.2012. Suomessa kaikkia CE-merkittyjä tuotteita valvoo Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes. Se valvoo markkinoita ja pyrkii varmistamaan, ettei CE-merkintää käytetä väärin. Lisätietoja: Rakennusteollisuus (RT), www.rt.fi/ce-merkinta Ympäristöministeriö, www.ymparisto.fi/CE-merkinta Suomen standardisoimisliitto, SFS ry, www.sfs.fi hEN helpdesk, http://henhd.multiedition.fi/www/fi/

YRITTÄJÄINFO 3:2012 11

Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Suomen Yrittäjät Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 Aluejärjestön Yrittäjät %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: www.fennia. fi/suomenyrittajat tai p. 010 802 290. Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenille –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut www.elisa. fi/yedut. Lisätietoja: p.010 191 319 (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: www.elisa.fi/ ajanvaraus tai p. 0800 96900. Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p. 020 692 999. IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0 tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus. Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätietoja: www.spotti.fi tai p. 010 300 300. Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta 240 € + alv (norm. 480 €). Alennuskoodi ”SYuranus2012”, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. www.uranus.fi. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi. Jäsenyritys saa –5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: www.skapatenergia.fi tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p. 020 741 4110.

Jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/litra (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Yrityskortilla ei tilinhoitomaksua. Lisätietoja: annemaria.juhala@teboil.fi tai p. 020 470 0739. Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimusintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä 1 000 litraa. Pyydä hintatarjous ja tilaa p. 0800 183 301 tai tilauskeskus@teboil.fi. Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/litra (sis. alv) Neste Oil -asemilta bensiinin ja dieselin asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä. Jäsenyrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Lisätietoja: p. 010 458 8480, www.neste.fi. Jäsenyrityksille mm. merkkikohtaiset jäsenalennukset, huolto- ja varaosaedut, autojen nouto- ja sijaisautopalvelut erikoisehdoin ja huoltoleasingpalvelut (LaakkonenLeasing) jäsenetuhintaan. Autovalikoima www.laakkonen.fi. Lisätietoja: p. 09 5407 4414 tai suomenyrittajat@laakkonen.fi. Jäsenyrityksille –15 % kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fisivustolla ilmoitetuista hinnoista. Alennus koskee myös tarjoushintoja, mutta ei lisäpalveluja. Lisätietoja ja varaukset: Europcar-varauspalvelu p. 0200 121 54 tai varaukset@europcar.fi.

Jäsenille –20 % päivän hinnasta Best Western -hotelleissa Suomessa. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin tai kampanjoihin. Jäsenyys mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. Varaukset: www.bestwestern. fi tai p. 0800 12010, käytä internet-varauksessa SY:n varauskoodia 0135 9030. Jäsenyrityksille viikkovuokrahinnoista 10–40 %:n alennus sesongin mukaan. Kerro varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Lisätietoja ja varaukset: p. 03 06 8600, www.holidayclub.fi. Cumulus: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.cumulus.fi. Holiday Inn: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Katso yrittajat.fi-jäsensivuilta muut tarjoukset, etusi jopa –35 %. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@restel.fi, www.finland.holidayinn.com. Rantasipi: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpylässä. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: my.reservation@ restel.fi, p. 020 055 055, www.rantasipi.fi. Crowne Plaza: huoneet sopimushinnoin, yhden tai kahden hengen huone samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista –10 %. Yrittajat.fijäsensivuilta muut tarjoukset. Huonevaraukset ja kokoustiedustelut: p. 020 055 055, my.reservation@ restel.fi, www.crowneplaza-helsinki.fi.

Tänä vuonna tavataan yrittäjyyden ja verkostoitumisen laivamatkoja merkeissä Oulussa,Jäsenetuhintaisia mutkattomassa ja luovassa riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit jasaman tien yrittäjäkaupungissa. Laita päivämäärä matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätieylös ja Matkavaraukset ilmoittaudumyös netissä. toja:kalenteriisi www.vikingline.fi. Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Marti-

Jäsenyrittäjä, www.yrittajapaivat.fi muista hyödyntää jäsenetujasi! Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätietoja: www.helmisimpukka.fi.

Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero 330147.

na- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Innja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki.

MM-KOTIKISAT 2012 – VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA 4.–20.5.2012

Hyödynnä yhteistyökumppanienMM-kotikisojen tarjoamatlippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryh-

mille tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja. Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3.2012 mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Lisätietoja: max.kolu@2012.iihfworlds.com, p. 050 597 9040 tai www.iihfworlds2012.com.

Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille! Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

3 • 2012

Yrittäjän työttömyysturva paranemassa Yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvassa on tapahtumassa merkittävää edistystä. Asiaa valmisteleva työryhmä on työssään loppusuoralla, ja hallituksen esitys on suunniteltu tuotavaksi eduskuntaan syyskuussa. – Suomen Yrittäjien tavoitteena työryhmässä on ollut saavuttaa yrittäjille nykyistä paremmin toimiva työttömyysturva sellaisissa tilanteissa, joissa toiminta on väliaikaisesti ja ulkopuolisista syistä keskeytymässä, kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén. Tavoite näyttää toteutuvan hyvin: työ- ja elinkeinoministeriön ehdotusluonnoksessa lähdetään siitä, että jatkossa laissa sää-

dettäisiin vain yritystoiminnan lopettamisesta, ja toiminnan keskeyttäminen sekä siihen liittyvä neljän kuukauden odotusaika poistuisi kokonaan. Työttömyysturvan näkökulmasta yritystoiminta katsottaisiin lopetetuksi, kun ▪▪ on ilmeistä, että yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on lopetettu

Työttömyysturvan saaminen ei enää edellyttäisi kaupparekisterimerkinnän poistoa tai myyntivoittolaskelman jättämistä. Lisäksi yrittäjän perheenjäsenen pääsyä työttömyysturvaan aiotaan helpottaa. Pekka Mäntylä

▪▪ yritys on poistettu epr- ja työnantajarekistereistä ▪▪ alv-rekisteriin on tehty ilmoitus toiminnan keskeyttämisestä.

18 allerg iarokot e tulee 54 kreika • 41 jet n histor hro ia on By rokr iaa rostedt – ku inau 32 Kotim ihuk ja ko tiskipul inteistö ainen ambu atke ääkkeistä istä ki rruptiota kiinteistö töihin la lääk ns sikipu kkeistä kiinteis ihin on iskipuuka lää ut hu utis ka lp pea älyaut rostedt – ku ouu t – k ethr ed in 41 j e • st ih o te tule tö ota ruptiota hro rokrat kor ti is ja e et 18 allergiaroko iaa up t j rr 41 on Byro toisatääly kiin e • oria u a ja ko a anlehist o ia tu reik ly aut 54 k ä at te ppe ke ea hul oko rokr sipon ergiar oria on By hulp lääk amibul onans 18 all an 32 kipu hist Kotimainen ik bulanss kuukautis 54 kre inen am a dt – m e a ti t t o s ro ptio 32 K thro korru ja 41 je e • ratiaa tule ok kote on Byr o r gia ria ller isto 18 a eikan h r 54 k

ainen

otim 32 K

si on ulans

amb

o lyaut

pea ä

hulp

ia m l u k Näkö aiseen al suom mään ja lä il ike-e untaan. k yhteis

Tilaa netistä

www.yrittajat.fi/tilaa

1/2012

Irtonumero

6,50€

yrittaja t.fi 12001 12001

1/2012

6 4300 34 2100 78

ero 6,50€ Irtonum 6 4300

34 2100 78

12 0€ fi 1/20 ajat. yritt ero 6,5 Irtonum

at.fi yrittaj

12001 12001 12001

12001 6 430034 210078

tai soita

Smueolm oo melallaella SSuu ella m o u S

ttötöööiiississssäsää t

mItä YrIttäjät ä SIItä, eväStIvät at. INIStö pk-YrItY toIvov SaulI NISaul tI NIlt INäISt kSvä tI etttulevaeSIdeNIIStö , mItä öä -3 äS SIItä SII ä ev tä1 tä pr lI t 24 NIIN lta jät t eväStIvä taSau preSSi vutIl Itä, mI Ittätäjä IdeN m011 levalt YrYrIt t. Ä ,5/2 ova ä tä ttoIv to YRITT kSet tu t. Ivo SIIÄJ preSIdeNötIltä a tY ä valt rI tule -Y ova31vat. pkpk-YrItYkSet Iv24ovu Si NISt Siv tut II t4-3 N ä 241-31 t I 5/2011 ÄJÄ tIl YRITTYRI 2 TTÄ aul N S JÄ 5/2 e t t 11 011 Id u ä eS SivITTÄJÄ 5/20 äStIv alta pr YR t ev täjä et tulev YrIt S k Y rIt pk-Y

09 2292 2946 Voit maksaa lehden myös jäsenmaksun yhteydessä.

12 1/20

6 430034 210078 078€ 034 210 o 6,50 6 430 umer Irton 034 210078 6 430

t.fi taja

yrit

1200

6 43

0034

00 6 43

2100

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi! Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

YRITTÄJÄINFO 3:2012 13

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

3 • 2012

Hyvät ja tehokkaat palvelut tärkeimpiä Kevään 2012 aikana kuntauudistus on puhuttanut myös yrittäjiä. Kuntien elinkeinopolitiikalla pystytään merkittävästi vaikuttamaan yrityksien toimintaedellytyksiin kunnan alueella. Jokaisen kunnan elinkeinopoliittiset toimintatavat ovat osin jo muuttuneet, mutta muutosvauhti kiihtyy. Lähivuosina tarvitaan hyviä ideoita ja sovelluksia siitä, millaista kunnan tehokas elinkeinopolitiikka tulevaisuudessa on. Yrittäjäjärjestö on jo pitkään tarjonnut kuntiin elinkeinostrategioita ja päätöksien yritysvaikutuksien arviointimenettelyä. Kuntauudistuksen ja kuntalain uudistuksen yhteydessä on syytä varmistaa jopa lainsäädännöllä, että elinkeinopolitiikkaa ohjaavat menettelyt ovat kunnossa. Keskustelu on painottunut – ehkä liiaksikin – kuntien lukumäärään. Suomen Yrittäjät totesi lausunnossaan valtiovarainministeriölle kuntaliitoksista, että kuntakoko ei sinänsä ratkaise kunnan tehokkuutta ja mahdollinen kuntien yhdistäminen on jätettävä kuntien itsensä päätettäväksi. Totesimme kuitenkin myös, että monissa tapauksissa resurssien yhdistäminen on kuitenkin palveluiden järjestämiseksi perusteltua.

Palvelutuotannon linjavalinnat Kunnan perimmäinen tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaisille on tarjolla hyvälaatuisia palveluita. Kunnan tehtävä ei kuitenkaan ole vain palveluiden järjestäminen vaan sen tulee oman elinvoimansa turvaamiseksi edistää elinkeinojen edellytyksiä ja työllisyyttä sekä vahvistaa veropohjaa ja siksikin panostaa yrittäjyyden edistämiseen. Siksi kiinnitimme lausunnossamme kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitykseen huomiota palvelutuotannon uudistamiseen. Esitimme jopa lakiin kirjattavaa velvoitetta laatia palvelustrategia.

Suomen Yrittäjät varatoimitusjohtaja Anssi Kujala p. 09 2292 2942 anssi.kujala@yrittajat.fi

muus hankaloittaa yritysten toimintaa ja Palvelustrategioiden tarve on voimistoiminnan sekä investointien pitkäjänteistunut viime vuosina kuntien palvelutuotä suunnittelua, sillä monien pk-yritysten tannon kehittämisessä. Monissa Suomen liiketoiminnasta suuri kunnissa on jo laaditosa muodostuu kuntu palvelustrategioinan ostopalveluista. ta määrittämään kunKuntien tulee ottaa Lisäksi palvelustranan tahtotilaa palveluenemmän vastuuta tegiassa on korostetjen kehittämisessä ja palvelumarkkinoiden tava sitä, miten kunta järjestämisessä. Stratemuuten luo edellytykgioiden sisältö on kuikehittymisestä. siä yksityisen palvelutenkin hyvin kirjava, ja tuotannon kehittäminiiden tehtävää ja tarseksi. Kyseeseen tulevat mm. palvelusetekoitusta ei ole aina välttämättä ymmärretlit ja palvelualoitteet. Kuntien tulee tulevaity kunnassa. suudessa ottaa enemmän vastuuta palvePalvelustrategiassa kunnan tulisi määlumarkkinoiden kehittymisestä. ritellä pitkän aikavälin näkemykset siitä, Suomen Yrittäjien jäsenistä tällä hetkelmitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä lä peräti 1100 toimii oman kuntansa valyhteistyössä muiden kuntien kanssa ja tuutettuna. Aloite linjaavan palvelustratemitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta. gian laatimisesta omassa kunnassa voi olNämä linjaukset kuitenkin puuttuvat mola käyttökelpoinen vaikuttamisen väline. nesta palvelustrategiasta. Tämä linjatto-

Palvelualoitteella vaihtoehtoja kunnan palvelutuotantoon Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota kuntien kustannuslaskennan kehittämiseen, ja ohjelmaan on kirjattu tavoite edistää palveluiden kustannusten ja laadun vertailua. Kustannustenlaskennan kehittämiseen tarvitaan kuitenkin myös konkreettisia toimia, jotka edesauttavat kunnan oman palvelutuotannon todellisten kustannusten määrittämistä. Kustannusten vertailua voi edistää esimerkiksi palvelualoitteen avulla. Palvelualoite tarkoittaa sitä, että kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden

14 YRITTÄJÄINFO 3:2012

esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Palvelualoite on Ruotsissa 38 kunnassa käytössä oleva menettely. Suomen Yrittäjät näkee tämän palvelualoitekäytännön hyväksi esimerkiksi ja mielestämme tätä käytäntöä tulisi edistää kunnissa.

ALOITEPROSESSISSA KUNNAN TULEE

1. 2.

ottaa ehdotus vastaan

vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa

arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset

päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloiteehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta.

3 • 2012

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

Yrittäjien näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikan tilasta Suomen Yrittäjät kysyy kahden vuoden välein Elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyllä jäsenistöltään näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikan tilasta. Tammikuussa 2012 valmistuneeseen Elinkeinopolitiikan mittaristo -kyselyyn vastasi yli 3 300 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjää. Kyselyssä nousivat esille kuntien elinkeinopolitiikan keskeisimmät kehittämiskohteet. Yrittäjien mielestä ne ovat kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka, julkisten palveluiden järjestäminen (palvelustrategiat), kuntien hankintapolitiikka sekä päätösten yritysvaikutusten arviointi.

Elinkeinopolitiikan mittaristo kyselyn yhteydessä Suomen Yrittäjät selvitti yrittäjien suhtautumista kuntaliitoksiin. Kyselyn perusteella 58 prosenttia kannattaa kuntaliitoksia, mutta ei pakkoliitoksia. Kuitenkin 24 prosenttia yrittäjistä olisi valmis myös pakkoliitoksiin. Kuntaliitosten kannatus yrittäjien keskuudessa on siis kohtuullisen korkea. Oman kunnan liittämistä toiseen ei kannatettu yhtä innokkaasti: 45 prosenttia vastaajista ei kannata oman kunnan liitosta lähitulevaisuudessa. Lisätietoja: Elinkeinopoliittinen mittaristo kysely on luettavissa osoitteessa www.yrittajat.fi/elpo2012

Kuntien liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaan tarvitaan pelisäännöt Suomessa kuntien liikelaitokset ja julkisomisteiset osakeyhtiöt toimivat samoilla markkinoilla yritysten kanssa häiriten markkinaa ja vääristäen kilpailua.

Kuntien yhtiöiden toimiminen markkinoilla aiheuttaa paljon ongelmia yrityksille, jotka toimivat samoilla markkinoilla. Haasteen tähän tilanteeseen luo se, että valtiolla ei ole riittävän selkeitä pelisääntöjä julkisen sektorin liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnalle yksityisillä markkinoilla. Selkeät pelisäännöt ovat tarpeen, sillä julkiset liikelaitokset saavat kilpailuetua muun muassa konkurssisuojasta, alhaisista tuottovaatimuksista ja verotukseen liittyvistä eduista. Tilanne ei ole kestävällä pohjalla, ja nämä ngelmat on monilla tahoilla tunnistettu. Lainsäädännön uudistus on viivästynyt, sillä kaikki odottavat EU-komission linjausta liikelaitosten toimintaan. EU-komissiossa on ollut jo muutaman vuoden ajan käsittelyssä kantelu Helsingin kaupungin liikelaitoksen, Palmian toiminnasta. Komission alustavan näkemyksen mukaan liikelaitokset tulisi yhtiöittää. Tä-

Suomen Yrittäjät elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä p. 09 2292 2924 tuomas.telkka@yrittajat.fi

mä ei yksin ongelmia poista, sillä julkisilla osakeyhtiöillä on samankaltaisia luontaisia, aiemmin mainittuja kilpailuetuja kuin liikelaitoksillakin.

rajoittuvassa toiminnassa, kuten ▪▪ vesi- ja energia-alalla kunnallisten yhtiöiden kautta

Kuntalakiin rajoitteet julkiselle elinkeinotoiminnalle

▪▪ palvelutoiminnassa, joka rajataan selkeästi kuntakonsernin sisäiseksi. Lainsäädännön muutokset ovat tarpeellisia erityisesti tässä tilanteessa, kun hallituksen kaavailujen mukaan kuntakoko keskimäärin kasvaa. Kuntakoon kasvaessa ja kuntien yhtiöittäessä toimintojaan riskit markkinahäirintään lisääntyvät. Jo nyt yrittäjäjärjestön tiedossa on monenlaisia kaavailuja siitä, että julkisen puolen tahot ovat kunnan toimintoja ja hallintoa uudelleen järjesteltäessä pohtineet toimintaa ”uusilla toimialoilla”. Tämä ei palvele tarkoitusta, ja se on omiaan halvaannuttamaan kehittyvää ja uusia työpaikkoja luovaa pk-yritystoimintaa. Yrittäjien ja kuntavaikuttajien tulisikin huolehtia siitä, että suunnitellessaan yhtiöittämistä kunnan tulisi arvioida, onko markkinoilla jo vastaavaa yksityistä tarjontaa. Samalla tulisi arvioida koko yhtiöittämisen tarpeellisuus, mikäli yhtiön toiminta on muuta kuin edellä määriteltyä peruspalveluksi katsottua tai sataprosenttisesti konsernin sisälle rajoittuvaa toimintaa.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kuntalaki tarvitsisi selkeän päivityksen ja lakiin tulisi kirjata kunnan julkiselle elinkeinotoiminnalle rajoitteet. Näiden rajoitteiden tulisi noudattaa seuraavia periaatteita: Suomessa julkisen sektorin toimijoiden ensisijainen ja pääasiallinen tehtävä on lakisääteisten palveluiden järjestäminen. Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Kuntien yritystoiminta voi olla perusteltua kuntakonsernin sisälle

Suunnitellessaan yhtiöittämistä kunnan tulisi arvioida, onko markkinoilla jo vastaavaa yksityistä tarjontaa.

▪▪ satamatoiminnassa

YRITTÄJÄINFO 3:2012 15

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari 5.6.–6.6.2012 Tallinna, Hotelli Viru Seminaari on tarkoitettu omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille. TIISTAI 5.6.2012

KESKIVIIKKO 6.6.2012

9.00 – Ilmoittautuminen seminaariin 9.50 Länsiterminaali L4, Tyynenmerenkatu 8, 2. kerros Lähtöselvitysportit suljetaan klo 10.00. 10.30

Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

12.30

Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

13.15

Buffet-lounas

14.00

Seminaarin avaus

Aamiainen

8.45

Yrityksen arvo

▪ Yrityksen arvon määrittäminen ▪ Yrityksen arvohuolto ▪ Prosessi ja muutos on monivaiheinen. Kuinka siihen voi valmistautua?

10.10

▪ Mikä osa yrityksestä siirtyy? ▪ Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? ▪ Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? ▪ Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy 15.00

Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittuminen

15.30

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy 17.30

Tauko

17.40

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

▪ Liiketoiminta- ja osakekauppakirjan eroavaisuuksia ▪ Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aie- ja esisopimus sekä salassapitosopimus ▪ Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa ▪ Osakassopimus omistajanvaihdoksessa

Tauko

20.10

Lähtö illalliselle

20.30

Illallinen ravintola Maikrahvissa

Tervetuloa mukaan!

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life 11.00

Asiantuntijapalvelujen tarjonta ja hyödyntäminen omistajanvaihdoksessa Projektipäällikkö Tapani Kaskela, Pirkanmaan ELY-keskus

▪ Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa ▪ Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ▪ Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa ▪ Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä ▪ Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa ▪ Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

18.40

Tulevaisuuteen varautuminen

▪ Jatkajan toimeentulon varmistaminen ▪ Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu ▪ Avainhenkilöiden sitouttaminen

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta

Liikejuridiikan asiantuntija, varatuomari Jouni Sivunen, KPMG Oy Ab

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Toimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

Järjestöjohtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät 14.05

7.00

Yrityspörssi –myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen, Suomen Yrittäjät 11.20

Sukupolvenvaihdos: Vallilan Takomo Oy ”Aloittaessani perheyrityksen palveluksessa oli isoisäkin vielä mukana toiminnassa” Toimistusjohtaja Teemu Punkka, Vallilan Takomo Oy

12.15

Seminaarin päätös

12.30

Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

13.30

Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa

15.30

Saapuminen Helsinkiin

Ilmoittautuminen viimeistään 21.5.2012 www.yrittajat.fi/ilmo/spv2012, kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 229 229 23 / Härkönen. Muista mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 6.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (Tallinna-Helsinki 16.30 – 18.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Muista mainita myöhäisemmästä paluusta ilmoittautuessa.

Osallistumismaksu

Jäsenhinta 425 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 456 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta 595 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 626 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalla käytettäväksi laivan ravintoloissa. Peruutusehdot: www.yrittajat.fi/koulutus/spv2012

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi

Mukana myös

yrityscase!

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

3 • 2012

Rakennerahastokauden 2014–2020 ohjelmavalmistelu käynnissä

Suomen Yrittäjät elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen p. 09 2292 2842 kari.jaaskelainen@yrittajat.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on työstänyt EU:n tulevan koheesiopolitiikan suuntaviivoja seuraavalle ohjelmakaudelle 2014–2020. Työ käynnistyi viime syksynä ja se saadaan valmiiksi vuoden 2013 alkuun mennessä. Suomen Yrittäjät on mukana TEM:n työryhmässä. Suomen Yrittäjät on painottanut, että tuHallintoa on kevennettävä levalla rakennerahasto-ohjelmakaudella rahoitusta tulee ohjata entistä enemmän Tulevaisuudessa Suomen on tehostettava pk-yrityksien toiminnan kehittämiseen. PaEU:n rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinras tuotos-panossuhde saadaan, kun paitia ja vähennettävä siihen käytettäviä kulunotetaan tuotekehitysja. Rakennerahastotoitä, investointeja ja vienminnan hallinto ja rasTulevalla rakennerahasto- kaat menettelyt ovat ainin edistämistä. Nämä toimet edistävät par- ohjelmakaudella rahoitusta heestakin saaneet vuohaiten koko Suomen sien varrella voimakastulee ohjata entistä ja alueiden kilpailukyta kritiikkiä osakseen. kyä sekä työllisyyden enemmän pk-yrityksien Jatkossa tulee saada aiparanemista. mahdollisimman toiminnan kehittämiseen. kaan Jatkossa rakennekevyt hallinto ja yksinrahastoilla tulee ediskertaiset menettelyt. tää edelleen yritysten, oppilaitosten ja tutHallinnon kehittämisen ministeriryhkimuslaitosten T&K-toimintaa. Ohjelmimä (HALKE) sopi tulevan ohjelmakauen tulee tukea alueellisten osaamiskeskiden 2014–2020 hallinnon keventämisesttymien kehittymistä ja vuorovaikutusta. tä ja ohjelman rakenteesta maaliskuussa Suomen Yrittäjät on linjannut, että EAKR2012. EU:n rakennerahastojen hallinnoinohjelman kautta tulisi rahoittaa yritysten ti kevenee ja alueellinen päätöksenteko toimintaympäristöä parantavan infran vahvistuu uudella ohjelmakaudella vuosirakentamista. na 2014–2020. ESR-ohjelmien painopisteen tulee olTehtyjen linjausten mukaan tulevien la nuorten kouluttamisessa ja työllistähankkeiden haut, valmistelu, päätökset, misessä. Ohjelmien avulla tulisi myös toimeenpano ja ohjaus tapahtuvat ohjeledistää itsenäistä ammatinharjoittamismakaudella 2014–2020 alueilla ely-kesta, yrittämistä. kuksissa ja maakunnan liitoissa, kuten tähänkin asti. Ministeriöt keskittyvät valitse-

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

maan strategisesti tärkeitä teemoja, joihin on valtakunnallisesti tarpeen kohdistaa rahoitusta rakennerahastoista. Tulevalla ohjelmakaudella vahvistetaan maakunnan yhteistyöryhmien asemaa rakennerahastohankkeiden valinnassa. Myös maakuntarajat ylittävää yhteistyötä lisätään vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön esityksen mukaisesti EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2014–2020 laaditaan vain yksi alueiden tarpeista lähtevä ohjelma-asiakirja. Se sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. EAKR- ja ESR-rahastot sisältävä ohjelma-asiakirja on tarkoitus valmistella alueilla ministeriöiden antamien sisällöllisten peruslinjausten pohjalta. Ohjelman kokoamisesta ja yhteensovittamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella 2006–2013 on 3,7 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että EU-rahoitus vähenee tulevalla rakennerahastokaudella vuosina 2014–2020 jonkin verran. Rahoituksesta pyritään sopimaan EU:ssa tämän vuoden lopulla.

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

YRITTÄJÄINFO 3:2012 17

Valtakunnalliset jäsenedut 2012 Fenniasta 45 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajaan Fenniakaskoon sekä keskeytysvakuutus maksutta. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään maksutta ryhmätapaturmavakuutus. Edut koskevat uusia 1.1.2012 alkavia vakuutuksia. Jos olet jo Fennian asiakas, ota yhteys Fenniaan etujen tarkistamiseksi. Lisätietoja: www.fennia. fi/suomenyrittajat tai p. 010 802 290. Elisa Yrityspotin kokoluokista 1–5 myönnetään jäsenille –25 % kuukausimaksuista. Elisa Yrityspotti ja muut Elisan jäsenedut www.elisa. fi/yedut. Lisätietoja: p.010 191 319 (mpm/pvm) tai varaa tapaaminen: www.elisa.fi/ ajanvaraus tai p. 0800 96900. Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Lisäksi Kuka soittaa -palvelu käyttöön jäsenhintaan. Lisätietoja: finder@fonecta.com tai p. 020 692 999. IT-palvelutalo Vetonaula: jäsenetuna jatkuva alennus tietotekniikkapalvelusta. Jäsenyrityksille 80 euron kiinteällä kuukausihinnalla käyttöön laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut. Lisätietoja: www. vetonaula.fi tai p. 010 841 841 0 tai pyydä palvelutarjous: asiakaspalvelu@vetonaula.fi, mainitse viestissä SY-jäsennumero ja yrityksen Y-tunnus. Jäsenenä saat ensimmäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 % lisänäyttöjä. Kysy, miten ruutuun pääsee tai käväise Spotissa osoitteessa www.spotti.fi. Lisätietoja: www.spotti.fi tai p. 010 300 300. Jäsenyrityksille –50 % työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä. Jäsenhinta 240 € + alv (norm. 480 €). Alennuskoodi ”SYuranus2012”, laita jäsenumero sille varattuun kenttään. www.uranus.fi. Lisätietoja: p. 09 8566 7700 tai uranus@uranus.fi. Jäsenyritys saa –5 % kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelumaksusta. Skapat Energia tarjoaa jäsenille sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Lisätietoja: www.skapatenergia.fi tai asiakaspalvelu@skapatenergia.fi tai p. 020 741 4110. Jäsenyrityksille autopesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätietoja: www.helmisimpukka.fi.

Yrityskäyttöön tarkoitetuista ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. Lisätietoja ja varaukset: p. 010 804 123 tai www.tallinksilja.com, mainitse varauksen yhteydessä SY:n asiakasnumero 38754. Yksityismatkustajana pääset Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan Silver-tasolle. Lisätietoja: www.clubone.fi, liittymisohjeet ja asiakaskoodit saat yrittajat.fi-jäsensivuilta. Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuskoodit ja matkavaraukset yrittajat.fi-jäsensivulta. Lisätietoja: www.vikingline.fi. Matkavaraukset myös Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm. Reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä, jäsenyys ja alennuskoodit mainittava, käytä tuotetunnusta FVYRI ja ilmoita SY:n asiakasnumero 330147.

Jäsenyrittäjille etuja ruokailun yhteydessä Martina- ja Huviretketki-ravintoloissa sekä Holiday Innja Rantasipi-hotellien ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu jäsenkortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etu ei voimassa Holiday Inn Messukeskus Helsinki.

MM-KOTIKISAT 2012 – VIP-PAKETIT JÄSENYRITYKSILLE! JÄÄKIEKON MM-KISAT JÄRJESTETÄÄN SUOMESSA JA RUOTSISSA 4.–20.5.2012 MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat kaikenlaisille yrityksille helpon tavan tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy otteluliput sekä VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Mikäli VIP-paketit eivät tunnu sopivilta vaihtoehdoilta, on ryh-

Lue lisää jäseneduista kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille! Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 HELSINKI | puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi

Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 HELSINKI Puhelin 09 229 221 Faksi 09 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi