info4_2011

4 2011 Tässä numerossa mm.

▪▪ Talouskasvun hiipuminen, taantuma vai kriisi?

▪▪ SEPAan vajaat kaksi kuukautta ▪▪ Yhdenkertainen osinkoverotus säilyy ▪▪ Osakeyhtiöiden tilinpäätöstiedot verottajalta PRH:lle ▪▪ Työterveyshuolto myös määräaikaisille työntekijöille ▪▪ Mikä on tratta?

▪▪ Sopimus ei synny vahingossa ▪▪ Yrittäjien vanhempainrahat

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

www.yrittajapaivat.fi

SEINÄJOKI 21.–23.10.2011

Yrittäjä

INFO 4 • 2011

Sisällysluettelo YRITTÄJÄINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. 09 2292 2952, raija-liisa.konkola@yrittajat.fi Viestintäassistentti Anna Lantee, p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, veroasiantuntija Laura Kurki, lakineuvoja Tuomas Liinamaa, asiamies Max Lindholm, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, johtaja Anna Lundén, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, lainopillinen asiamies Lauri Rautio, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen ja lainopilliset asiamiehet Tiina Toivonen, Risto Tuominen ja Anja Tuomola.

1. VEROT JA RAHAT. ................................................................................................4 Talouskasvun hiipuminen, taantuma vai kriisi?......................................................4 SEPAan vajaat kaksi kuukautta...............................................................................4 Yhdenkertainen osinkoverotus säilyy...................................................................... 5 Muutos postipalvelujen arvonlisäverotuksessa...................................................... 5 Osakeyhtiöiden tilinpäätöstietojen välittäminen kaupparekisteriin........................6 Yhdistysten ja säätiöiden verotus...........................................................................7

2. TYÖNANTAJAN ABC............................................................................................8 Työterveyshuollon palvelut määräaikaisille työntekijöille . .....................................8 Lomaltapaluuraha ja lomaraha...............................................................................8

3. YRITYSTOIMINNAN ABC...................................................................................9 Mikä on tratta?.......................................................................................................9 Yrittäjä – muista tekijänoikeus!.............................................................................10 Sopimuksen kohtuullistaminen.............................................................................11 Sopimus ei synny vahingossa............................................................................... 12 Myyjän tallentama puhelinnauhoite myyntitapahtumasta.................................... 12 Lakineuvoja vastaa............................................................................................... 14 Julkisten hankintojen energiatehokkuuteen uudet ohjeet......................................15 Tuotteiden energiatehokkuusluokka mainittava mainoksissa!...............................15 Tullin nettituontipalvelu yritysten käyttöön 6.7.2011............................................. 16 Uusi kilpailulaki voimaan 1.11.2011....................................................................... 16 Puolustus- ja turvallisuushankintalaki – siirtymävaiheen toimenpiteet ja järjestelyt........................................................... 17 Julkisten hankintojen kilpailutukseen tulossa sähköinen menettely..................... 17 Yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa vahvistetaan . ................................. 17 Vaarallisten kemikaalien säilytysvaatimukset vähittäismyynnissä tiukkenevat ..... 18

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ......................................................................................... 19 Yrittäjien vanhempainpäivärahat.......................................................................... 19 Sairauspäivärahalle jatkoaikaa..............................................................................20

ISSN 1239-4637

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011 Numero

www.yrittajat.fi, kirjaudu jäsennumerolla

1/2011

14.1.

2/2011

11.3.

3/2011

6.5.

4/2011

19.8.

5/2011

7.10.

6/2011

9.12.

1. Verot ja rahat 4 • 2011

Talouskasvun hiipuminen, taantuma vai kriisi?

Kansainvälisen talouden tila ja sen lähiajan odotukset heikkenivät kesäheinäkuussa tuntuvasti. Heikentymisen syinä olivat pettymykset sekä länsimaiden toteutuneeseen talouskehitykseen että talouspolitiikan hampaattomuuteen velkaongelmien ratkaisussa.

Rahoitusmarkkinat reagoivat tähän osakekurssien jyrkällä laskulla ja velkaantuneimpien maiden valtion lainojen korkojen nousulla. Eväät pahimmillaan hyvin heikkoon talouden menoon ovat kasassa.

Amerikan nousu hiipui Jenkkien liittovaltio on lähes yhtä velkainen kuin Euroopan velkaisimmat valtiot. Yhdysvaltain talouden toipuminen edellisestä kriisistä on edennyt kompuroiden. Työttömyysaste on juuttunut amerikkalaisittain korkeisiin yli yhdeksän prosentin lukemiin, asuntomarkkinat ovat edelleen alamaissa ja teollisuuden tuotannon lisäys on ollut vaatimatonta.

Koko talouden heikko tila paljastui tämän vuoden toisen neljänneksen luvuista, jotka osoittivat talouskasvun lähes pysähtyneen. Kulutus ei kasvanut eikä uusia työpaikkoja tullut tarpeeksi. Nämä numerot muuttivat käsityksen länsimaiden lähiajan talousnäkymistä: uutta riittävää kasvua ei ole näkyvissä, joten ensi vuoden ennestään varovaisia ennusteita joudutaan korjaamaan alas.

Velkaongelmat eivät väisty Talouskasvun hiipuminen vaikeuttaa julkisten talouksien velkojen hoitoa. Italia ja Espanja joutuivat rahoitusmarkkinoiden hampaisiin, koska näiden maiden ensi vuoden kasvuennusteet olivat jo ennestään heikot – vain yhden prosentin luokkaa – ja julkisen talouden ongelmat huolestuttavan suuret. Italian riesana on erittäin suuri valtion velka ja Espanjalla puolestaan valtava budjettivaje.

Myös parhaimmissa asemissa olevissa Saksassa ja Ruotsissa on kasvun hiipumisen merkkejä. Eurooppalainen suhdannekuva on siten nopeasti synkentynyt. Kasvun taittuminen ja suuret julkiset velat ovat hankala yhdistelmä, johon ei ole nopeaa ratkaisua. Tuotantorakenteiden uudistaminen vie vuosia tai vuosikymmeniä, verojen korotukset jarruttavat taloutta entisestään, samoin mittavat julkisten menojen säästöt.

Korjauskeinot vähissä Länsimaiden talouskehityksen vauhdittaminen on nyt vaikeampaa kuin kolme vuot-

Suomen Yrittäjät, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, p. 09 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

ta sitten. Yritykset eivät ole ehtineet toipua vuosien 2008–2009 kriisistä. Kysyntä ja tuotanto on monilla aloilla vähäisempää kuin muutama vuosi sitten, mutta raaka-aine- sekä tuotantokustannukset ovat nousseet. Kannattavuuden palauttaminen on siksi pahasti kesken, joten yrityslähtöistä talouden uutta kasvua ei näissä oloissa helposti synny. Kaikki tämä koskee myös suomalaisia yrityksiä. On pakko varautua ennakoitua heikompaan kysyntään sekä rahoituksen tiukkenemiseen. Kansallisen talouspolitiikan vastuulla on puolestaan huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä vähintäänkin kaikin hallitusohjelmaan kirjatuin keinoin. Uusi epävarmuuden aika tuli suomalaisyritysten kannalta liian nopeasti.

Talouden finanssipoliittinen vauhditusvara on useimmissa länsimaissa vähäinen tai täysin loppuun käytetty, koska julkiset taloudet ovat jo raskaasti velkaantuneet.

Tämän lisäksi rahapolitiikan kevennysvaraa ei Yhdysvalloissa ole ja Euroalueella se on hyvin vähäinen. Vuoden 2008 kriisiin lähdettiin 5 prosentin euribor-koroilla – nyt euriborit pyörivät 1,5–2,1 prosentissa.

SEPAan vajaat kaksi kuukautta Onko yrityksesi valmis SEPAan? Nykyisten maksuaineistojen vastaanotto päättyy pankeissa lokakuussa. Muutos vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, myös vain Suomen alueella toimiviin.

Lokakuun jälkeen maksamisessa siirrytään lopullisesti SEPA-aikaan. 1.11.2011 alkaen pankit eivät enää vastaanota kotimaisessa muodossa olevia yritysten maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita.

Jos yritys ei ole vielä SEPA-valmiudessa, pitäisi sen pikimmiten laatia suunnitelma siitä, miten laskut ja palkat maksetaan vielä lokakuun jälkeenkin.

Muutoksia tarvitaan useimmiten taloushallinnon järjestelmiin. Jos yritys käyttää yrityksen verkkopankkia, pankki tekee siihen tarvittavat muutokset SEPAmaksujen maksamista varten. Muihin pankkiyhteys- ja taloushallinnon ohjelmistoihin päivitykset on tilattava kyseisten ohjelmistojen toimittajilta. Myös yhteystapa ja turvajärjestelyt pankkiin pitää tarkistaa.

4

SEPA-maksujen käyttöönotosta on sovittava oman pankin kanssa. Korttimaksuja vastaanottavien yritysten on päivitettävä maksupäätteet voidakseen ottaa vastaan sirukorttimaksuja.

Mikä on SEPA? Lyhenne tulee sanoista Single Euro Payments Area ja tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta.

Lisätietoja: Neuvoja ja apua saa omalta pankilta, tilitoimistolta ja ohjelmistotalolta.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. 09 229 221

4 • 2011

1. Verot ja rahat

Yhdenkertainen osinkoverotus säilyy Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti yritysverotuksen rakennetta ei muuteta, mikä on Yrittäjien tavoitteen mukainen ratkaisu.

Tämä merkitsee, että pk-yritysten osinkojen yhdenkertainen verotus säilyy edelleen osakeyhtiöiden verotuksen pääsääntönä.

Yritysten kasvun näkökulmasta ratkaisua tosin heikentää kertaalleen verotetun osingon enimmäismäärän lasku 60 000 euroon, samoin pääomaverokannan nou-

su. Vaikka nämä kiristykset koskevat lukumääräisesti pienehköä yrittäjäjoukkoa, tällaiset yrittäjät ovat yleensä merkittäviä työllistäjiä ja kasvuyrityksiä, jollaisia myös Suomessa tarvitaan.

Koska yhteisöverokanta kuitenkin alenee 25 %:iin, hallitusohjelma merkitsee

Muutos postipalvelujen arvonlisäverotuksessa Osa postipalveluista muuttui arvonlisäverottomiksi 1.6.2011. Näitä ovat postin yleispalvelut, joita tarjoavat Itella Posti Oy ja Posten Åland Ab. Myös asiamiespostien ja postimerkkien jälleenmyyjien katsotaan myyvän verottoman postipalvelun yleispalvelujen tarjoajan nimissä ja lukuun.

Arvonlisäveroa ei suoriteta postilaissa ja Ahvenanmaan maakuntalaissa tarkoitetun yleispalvelun tarjoajan harjoittamasta yleispalvelun myynnistä. Suomessa postin yleispalveluvelvoite on tällä hetkellä Itella Posti Oy:llä ja Posten Åland Ab:lla.

Arvonlisäverottomia postin yleispalvelutuotteita ovat yleisesti käytettävissä olevilla käteismaksutavoilla (kuten postimerkit ja lämpökirjoitinleimat) maksetut • enintään kahden kilogramman painoiset kirjelähetykset, jotka jätetään kuljetettavaksi postin keräilypisteeseen • enintään 10 kilogramman painoiset postipaketit, jotka lähetetään ja noudetaan postin palvelupisteestä • edellä mainittujen postilähetysten kirjaamis- ja vakuuttamispalvelut.

Koska yleispalvelutuotteiden hinnat eivät muutoksen jälkeen enää sisällä arvonlisäveroa, 1.6.2011 alkaen ostetuista yleispalvelutuotteista ei ole vähennysoikeutta.

Verolliset postipalvelut Verollisia ovat edelleen muut kuin yleispalvelutuotteet ja sellaiset postilähetykset, joiden ehdot on neuvoteltu yksilöllisesti ja jotka laskutetaan asiakkaalta sopimuksen mukaisesti. Tällaisia postilähetyksiä ovat esimerkiksi yksikköhinnaltaan postimerkkilähetyksiä edullisemmat massapostitettavat lähetykset.

Verollisia ovat myös kaikki sellaisten toimijoiden myymät postipalvelut, joilla ei ole postilaissa tai Ahvenanmaan maakuntalaissa tarkoitettua yleispalveluvelvoitetta.

Asiamiespostit ja postimerkkien jälleenmyyjät Postin yleispalveluja tarjoavilla postiyrityksillä on omien toimipaikkojensa lisäksi postipalveluja hoitavia asiamiesposteja sekä postimerkkien jälleenmyyjiä. Asiamiespostien ja postimerkkien jälleenmyyjien katsotaan myyvän verottoman postipalvelun yleispalvelujen tarjoajan nimissä ja lukuun.

5

Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p. 09 2292 2937 anna.lunden@yrittajat.fi

kokonaisuutena osakeyhtiömuotoisten pkyrittäjien enemmistön verotuksen lievää keventymistä.

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. 09 2292 2928, laura.kurki@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p. 09 2292 2937 anna.lunden@yrittajat.fi

Asiamiehen tai postimerkkien jälleenmyyjän ei ole suoritettava arvonlisäveroa postimerkkien myynnistä.

Asiamiespostien ja postimerkkien jälleenmyyjien toimintaa pidetään välityspalveluna, josta saatuun palkkioon sovelletaan yleistä 23 %:n verokantaa.

Tavaran postitus asiakkaalle Jos arvonlisäverovelvollinen yritys postittaa tavaraa asiakkaalleen siten, että se veloittaa postituskustannukset asiakkaaltaan, myös postikulujen osuus on yritykselle arvonlisäverollista myyntihintaa. Tämä siinäkin tapauksessa, että kysymyksessä on esimerkiksi enintään 10 kilogramman painoinen postipaketti (yleispalvelun tarjoajalta ostettu yleispalvelutuote), jonka ostohinta ei sisällä vähennettävää arvonlisäveroa.

1. Verot ja rahat 4 • 2011

Osakeyhtiöiden tilinpäätöstietojen välittäminen kaupparekisteriin Verohallinto toimittaa veroilmoituksen 6B antavien yhteisöjen kaikki rekisteröitäväksi säädetyt tilinpäätöstiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) verovuodesta 2011 alkaen. Kun kaupparekisterissä oleva yhteisö toimittaa tilinpäätöstiedot Verohallinnolle, sen ei tarvitse enää lähettää niitä erikseen kaupparekisteriin.

Verohallinto välittää PRH:lle julkistettavaksi tilinpäätöstiedot kaupparekisterissä olevista yrityksistä, jotka antavat yhteisöjen veroilmoituksen 6B (esimerkiksi osakeyhtiöt ja osuuskunnat).

Poikkeuksena ovat yhteisöt, joilla ei ole tilinpäätöstietojen rekisteröintivelvoitetta tai sitä on rajattu. Tällaisia yhteisöjä ovat mm. ulkomaisten yhteisöjen kiinteät toimipaikat ja sivuliikkeet sekä säädekirjalla perustetut eläkesäätiöt. Näiden yhteisöjen tilinpäätöstietoja Verohallinto ei välitä PRH:lle. Jos edellä tarkoitetulla yhteisöllä on velvollisuus rekisteröidä tilinpäätöksensä, tilinpäätöstiedot tulee toimittaa suoraan PRH:lle. Lisätietoa rekisteröintivelvollisuudesta löytyy internet-osoitteesta: www.prh.fi.

3. Selvitys seuraavista yhtiökokouksen päätöksistä: • tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärä • tilikauden voiton tai tappion käsittely • voitonjako (osingonjakopäätöksen päivämäärä, osingon määrä ja päivämäärä, jolloin osinko on nostettavissa)

Veroilmoituksen liitteet

Ilmoittaminen sähköisesti tai paperilla

Veroilmoitukseen on liitettävä seuraavat rekisteröitävät tilinpäätöstiedot.: 1. Tilinpäätös tai tasekirja, joka sisältää • tuloslaskelman • taseen • liitetiedot (mahdollisia tase-erittelyjä ja liitetietojen erittelyjä lukuun ottamatta) 2. Tilintarkastuskertomus (edellyttäen, että yhtiöllä on velvollisuus toimittaa tilintarkastus)

Osa yhtiöistä liittää lisäksi 4. Toimintakertomuksen ja rahoituslaskelman (jos yhtiöllä on laatimisvelvollisuus) 5. Konsernitilinpäätökseen on liitettävä edellisten lisäksi konsernituloslaskelma ja -tase sekä konsernin liitetiedot, tilintarkastuskertomus sekä tarvittaessa konsernin rahoituslaskelma.

Tilinpäätöstiedot ilmoitetaan sähköisesti liittämällä ne sähköiseen veroilmoitukseen yhtenä liitetiedostona. Välitettävät liitteet tunnistetaan niiden nimien perusteella. Yhtiökokouksen päätösten sisältöä koskevat tiedot voi antaa yhtiökokouksen pöytäkirjanotteella.

Paperilla tilinpäätöstiedot ilmoitetaan liittämällä veroilmoitukseen täytetty lomake 63, johon tilinpäätöstiedot nidotaan.

Nippu laitetaan veroilmoituksen väliin.

Yhtiökokouksen päätösten sisältöä koskevat tiedot voi antaa lomakkeella 63 tai antamalla yhtiökokouksen pöytäkirjanot-

6

teen. Koska Verohallinto tunnistaa PRH:lle välitettävät tilinpäätösasiakirjat lomakkeen 63 perusteella, lomakkeen käyttäminen on tärkeää. Lisätietoa tilinpäätöstietojen välittämisestä on veroilmoituksen 6B täyttöoppaassa.

On hyvä huomata, että jos tilinpäätöskokonaisuuteen on liitetty muita kuin edellä mainittuja asiakirjoja, myös ne välitetään julkaistavaksi (esimerkiksi yhtiökokouksen pöytäkirja).

Veroilmoituksen täydentäminen Veroilmoitusta tulee täydentää jälkeenpäin, jos tilintarkastuskertomus ja tieto tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä voitonjaosta eivät ole käytettävissä veroilmoituksen antamisajankohtana.

Tilintarkastuskertomus on toimitettava Verohallinnolle viimeistään kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. Voiton tai tappion käsittelyä ja voitonjakoa koskevat tiedot on toimitettava kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

Jos veroilmoitus on annettu sähköisesti, tiedot lähetetään liitetiedostona. Mikäli veroilmoitus on annettu paperilla, tiedot annetaan lomakkeella 63 ja sen liitteenä.

Tilinpäätöspaketin uudelleen toimittaminen Jos yhteisö joutuu korvaamaan minkä tahansa ilmoitetuista tiedoista, koko tilinpäätöspaketti on toimitettava uudestaan Verohallinnolle. Jos veroilmoitus on annettu sähköisesti, tiedot lähetään liitetiedostona. Jos veroilmoitus on annettu paperilla, tiedot annetaan lomakkeella 63 ja sen liitteenä.

Laura Kurki Anna Lundén

4 • 2011

1. Verot ja rahat

Yhdistysten ja säätiöiden verotus Verohallinto on täydentänyt aikaisempaa ohjeistustaan yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta sekä julkaissut uuden ohjeen ”Esimerkkitilanteita yhdistysten ja säätiöiden verotuksesta”.

Molemmat ohjeet löytyvät Verohallinnon internetsivuilta osoitteesta www. vero.fi kohdasta Syventävät vero-ohjeet > Elinkeinoverotus > Kokonaan tai osittain verovapaat yhteisöt.

Ohjeella 1.7.2011 Dnro 384/344/2011 Verohallinto on täydentänyt vero.fi-sivuston usein kysyttäjä kysymyksiä yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta osiota. Kohtaa 11 on tarkennettu seuraavasti:

Milloin yhdistyksen tai säätiön tulee antaa veroilmoitus?

Veroilmoitus tulee antaa aina, kun yhdistys tai säätiö saa esitäytetyn veroilmoituksen tai erillisen kehotuksen veroilmoituksen antamiseksi tai sillä on ollut verovuonna veronalaista tuloa. Veroilmoitus tulee antaa myös silloin, kun yhdistyksen tai säätiön toiminta on muuttunut edelliseen verovuoteen verrattuna eikä tulojen verovapaudesta ole täyttä varmuutta. Veroilmoitus on annettava myös, jos yhdistys tai säätiö on tilikauden aikana myynyt tai ostanut kiinteistön. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös yleishyödyllistä yhdistystä tai säätiötä. Yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuslain (680/1976) perusteella myönnetty veronhuojennus ei myöskään vapauta ilmoittamisvelvollisuudesta. Ilmoittamisvelvollisuuden täyttäminen on yhteisön hallituksen tai hallinnon vastuulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2010:13 mukaisesti se seikka, että yhdistykseltä ei pyydetä veroilmoitusta tai yhdistys ei saa esitäytettyä veroilmoitusta, ei vapauta yhdistystä ilmoittamisvelvollisuudesta. Ratkaisun mukaan yhdistys ei voi myöskään saada ns. luottamuksensuojaa yleishyödyllisyydestään tai tulojen veronalaisuudesta, jos se ei ole antanut veroilmoitusta, vaikka yhdistys olisi ollut muutoin, esimerkiksi työnantajaroolissa, tekemisissä Verohallinnon kanssa.

Veroilmoitus tulee aina allekirjoittaa.

Veroilmoituksen voi allekirjoittaa sellainen henkilö, jolla on yhdistys- tai säätiörekisteriin merkitty nimenkirjoitusoikeus.

Ohjeeseen on edellä mainitun tarkennuksen ohella lisätty kolme uutta kohtaa.

Esimerkkejä Ohjeeseen 1.7.2011 Dnro A19/3570/2011 on koottu 24 esimerkkiä seitsemästä eri aihekokonaisuudesta. Ohjeen tarkoituksena on tuoda esille tavanomaisia yhdistysten ja säätiöiden verotusta koskevia tilanteita.

Esimerkiksi elinkeinotoiminnan ja muun kuin yleishyödyllisen toiminnan harjoittamisen vaikutuksesta yhdistyksen yleishyödyllisyysstatukseen on ohjeistettu seuraavaa: Tuloverolain 22.2 §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisön tulee toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi.

Yleishyödyllinen yhteisö voi kuitenkin harjoittaa myös muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa. Muu toiminta voi olla esimerkiksi elinkeinotoimintaa.

Jos yhteisön harjoittama yleishyödyllinen toiminta on jäänyt vähäiseksi suhteessa muuhun harjoitettuun toimintaan, yhteisöä ei pääsääntöisesti voida pitää yleishyödyllisenä yhteisönä. Jos taas yhteisön yleishyödyllinen toiminta on jäänyt vähäiseksi sellaisen muun toiminnan johdosta, joka liittyy läheisesti yhteisön tarkoitusta toteuttavaan yleishyödylliseen toimintaan, voidaan yhteisöä tästä huolimatta pitää yleishyödyllisenä. Jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä, on sillä kuitenkin aina oltava tarkoituksensa mukaista yleishyödyllistä toimintaa.

Esimerkki 1. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikunnan harrastamista. Yhdistyksellä on laajaa ja avointa junioreiden ja aikuisten harrastusurheilutoimintaa.

Toimintaa rahoitetaan pääasiallisesti jäsenmaksuin sekä tuloverolain 23.3 §:ssä mainituista tapahtumista, kuten urheilukilpailuista ja myyjäisistä, saatavilla tuloilla.

Urheiluseuralla on lisäksi pieni kioski kaupungin torilla. Kioskitoiminnan tuotot ovat vähäiset suhteessa urheiluseuran muusta toiminnasta saamiin tuottoihin.

Kioskitoiminnan harjoittaminen ei liity urheiluseuran varsinaisen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen, mutta koska kioskitoiminta on suhteessa vähäistä verrattuna varsinaiseen yleishyödylliseen toimintaan, pidetään urheiluseuraa yleishyödyllisenä yhteisönä. Kioskitoimintaa pidetään yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana.

Esimerkki 2. Sosiaalialalla toimivan yhdistyksen tarkoituksena on estää ihmisten yhteiskunnasta syrjäytymistä eri keinoin.

Yhdistyksellä on vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin ylläpidettävää ilmaispalveluna tarjottavaa vertaistuki- ja sosiaalitoimintaa.

Lisäksi yhdistys myy kunnalle sosiaalialan tuotteistettuja palveluita elinkeinotoiminnan ehdoin samalla tavoin kuin alalla toimivat yritykset. Tämä toiminta muodostaa suurimman osan yhdistyksen toiminnasta.

Koska harjoitettu laajamittainen elin-

7

keinotoiminta kuitenkin liittyy läheisesti yhdistyksen yleishyödyllisenä pidettävän tarkoituksen toteuttamiseen, voidaan yhdistystä pitää yleishyödyllisenä laajasta elinkeinotoiminnan harjoittamisesta huolimatta. Palveluiden myymistä kunnalle pidetään yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana.

Esimerkki 3. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää retkeilyharrastusta. Yhdistyksellä on kuitenkin vain vähäisessä määrin retkeilytoimintaa. Yhdistyksen toiminta muodostuu lähes yksinomaan rakennusliike- ja perustajaurakointitoiminnasta, jota harjoitetaan elinkeinotoiminnan ehdoin.

Koska yhdistyksen varsinainen yleishyödyllinen toiminta jää vähäiseksi yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen liittymättömän elinkeinotoiminnan vuoksi, yhdistystä ei pidetä yleishyödyllisenä yhteisönä.

Esimerkki 4. Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa ikääntyneiden elinoloja ja jaksamista. Yhdistyksen toiminta muodostuu lähes yksinomaan asunto-osakkeiden vuokraamisesta vapailla markkinoilla.

Asuntoja tarjotaan kaikille halukkaille, ja vuokrat vastaavat yleistä käypää vuokratasoa.

Asuntojen vuokraamista ei pidetä yhdistyksen yleishyödyllisenä toimintana.

Yhdistys on järjestänyt vuosittain vain yksittäisen keskustelutilaisuuden vanhusväestöä koskevista asioista. Yhdistyksen varsinaisen yleishyödyllisen toiminnan jäätyä vähäiseksi yhdistyksen harjoittaman yleishyödylliseen tarkoitukseensa liittymättömän muun toiminnan vuoksi, ei yhdistystä pidetä yleishyödyllisenä yhteisönä.

Esimerkki 5. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää golfin harrastamista. Yhdistyksen jäsenyys on kaikille avoin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää harjoituksia, koulutusta, kilpailuja sekä luentotilaisuuksia. Yhdistyksellä on juniori-, harrastus- ja kilpailutoimintaa. Yhdistys ylläpitää myös golfkenttää ja kerää kentän käyttöön sekä pelaamiseen liittyviä maksuja jäseniltään sekä muilta kenttää käyttäviltä.

Golfkentän pitäminen muodostaa huomattavan osan yhdistyksen toiminnasta tavanomaisen yleishyödyllisen urheiluseuratoiminnan ollessa vähäisempää.

Yhdistyksen golfkenttä- ja pelitoimintaa pidetään yhdistyksen veronalaisena elinkeinotoimintana. Koska laajamittainen elinkeinotoiminta kuitenkin liittyy läheisesti yhdistyksen yleishyödyllisenä pidettävän tarkoituksen toteuttamiseen ja yhdistyksellä on myös varsinaista yleishyödyllistä urheiluseuratoimintaa, voidaan yhdistystä pitää yleishyödyllisenä laajasta elinkeinotoiminnasta huolimatta.

Laura Kurki Anna Lundén

2. Työnantajan ABC 4 • 2011

Työterveyshuollon palvelut määräaikaisille työntekijöille Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa, että työterveyshuolto tulee lain mukaan järjestää myös määräaikaisille työntekijöille. Kaikkien työnantajan järjestämien työterveyshuollon palvelujen on oltava yhdenvertaisesti kaikkien työntekijöiden käytettävissä palvelussuhteen muodosta riippumatta. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien työntekijöiden työterveyshuoltopalvelut on edelleen järjestetty huonommin kuin vakituisten työntekijöiden.

Työterveyshuoltolakia sovelletaan sellaiseen työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia.

Tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi työterveyshuoltolaissa tarkoitettu velvollisuus järjestää työterveyshuolto koskee kaikkia julkisia ja yksityisiä palvelussuhteita riippumatta työnantajan yhtiö- tai organisaatiomuodosta, työntekijöiden palvelussuhdemuodosta tai sen kestosta Työnantajan on kerrottava määräaikaisessa palvelussuhteessa oleville heidän oikeudestaan työterveyshuoltopalveluihin – samoin kuin muillekin työntekijöille.

Määräaikaisten työntekijöiden työterveyshuollon toimintatavat kirjataan yrityksen työterveyshuoltosopimukseen. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä terveystarkastukset on toteutettava sellaisissa tehtävissä, joista erikseen säädetään.

Työharjoittelijat ja vuokratyöntekijät Myös työharjoittelussa olevalla oppilaalla on oikeus työympäristöön kohdistuviin työterveyshuollon toimiin, kuten työpaikkaselvityksiin. Työnantajan tulee perehdytysvaiheessa selvittää mahdolliset turval-

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

lisuus- ja terveysriskit sekä opastaa niiltä suojautumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tarvittaessa apua voi pyytää työterveyshuollon asiantuntijalta.

Vuokratyöntekijän työterveyshuollon järjestäminen kuuluu työnantajalle, ellei toisin sovita. Niin ikään työturvallisuuslaki koskee myös vuokratyöntekijää, ja käyttäjäyrityksen on huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuojelun yhteistoimintaa ja tiedottamista koskeviin järjestelyihin.

Lomaltapaluuraha ja lomaraha Vuosiloman ansainta ja lomapalkan maksaminen loman ajalta perustuvat kaikkia työsuhteessa olevia koskevaan vuosilomalakiin. Säännökset ovat tästä syystä pääosin samat kaikilla toimialoilla eräitä työehtosopimuksiin perustuvia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lomaltapaluurahaa ja lomarahaa koskevat määräykset perustuvat taas pelkästään työehtosopimuksiin, joten niiden yksityiskohdissa on runsaasti eroja. Mikäli yrityksellä ei ole normaalisitovaa työehtosopimusta tai toimialalla yleissitovaa työehtosopimusta, ei lomaltapaluurahaa tai lomarahaa ole pakko maksaa.

Lomaltapaluuraha ja lomaraha ovat samoja asioita, mutta lomaraha nimityksenä on yleistymässä, koska usein sen maksaminen ei edellytä lomalta palaamista, mikä on ollut lomaltapaluurahan alkuperäisenä tarkoituksena.

Lomarahan määrä on lähes poikkeuksetta 50 % lomapalkan määrästä. Lomarahan maksamisajankohta on yleensä kytketty loman pitämiseen käytännössä.

Maksamisaikojen yleisimmät vaihtoehdot ovat • kokonaisuudessaan loman alkaessa lomapalkan maksamisen yhteydessä • kokonaan loman päättyessä • puolet loman alkaessa ja puolet loman päättyessä.

Lomaraha maksetaan yleensä erikseen kesäloman ja talviloman viettämisen yhteydessä. Yleiseksi käytännöksi on muodostumassa maksaa lomaraha myös työsuhteen päättyessä lomakautena työntekijästä riippumattomasta syystä eli käytännössä taloudellisista ja tuotannollisista syistä ilman, että lomaa edes pidetään. Vaihtoehtoisesti tällaisessa tapauksessa työehtosopimuksessa voidaan myös edellyttää loman pitämistä, mutta lomalta palaamista ei kuitenkaan edellytetä. Riittää että työsuhde on voimassa loman viimeisenä päivänä.

Lähtökohtaisesti lomaraha on aina maksettava rahana eli ei voida edes sopia siitä, että lomaraha jätetään maksamatta. Eräissä työehtosopimuksissa konkreettisesti ja muutenkin usein esiintyvänä näkemyksenä on, että lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaaseen. Selkeä toimialan työehtosopimusmääräys oikeuttaa siihen

8

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Risto Tuominen, p. 09 2292 2956, risto.tuominen@yrittajat.fi

ja sisältää myös menettelytavan. Muilla toimialoilla vaarana on se, että menettely tulkitaan lomarahan maksamatta jättämiseksi.

Mikäli työpaikalla ollaan yhtä mieltä erityisjärjestelyn tarpeesta, menetellään usein siten, että työntekijän kanssa henkilökohtaisesti ja mieluimmin kirjallisesti sovitaan kesäloman lomarahaa vastaavan kahden viikon palkattoman vapaa-ajan pitämisestä, jonka yhteydessä lomaraha maksetaan normaalisti. Kahden viikon vapaa perustuu siihen, että kesäloman täysi pituus on 24 arkipäivää eli neljä viikkoa.

Tästä maksetaan täysi lomapalkka, josta 50 % on lomarahan suuruus, mikä vastaa kahden viikon ajanjaksoa. Tässä ei oteta huomioon, onko jakson sisällä kyseessä työpäivä tai arkipäivä. Menettely ei sinänsä tuo erityisiä etuja kummallekaan osapuolelle esim. lomautukseen verrattuna, mikäli lomautusperustekin olisi olemassa.

3. Yritystoiminnan ABC 4 • 2011

Mikä on tratta?

Trattaan liitetään tavallisesti uhka yritykselle aiheutuvasta luottotietomerkinnästä ja negatiivisesta julkisuudesta. Sen sijaan yrittäjälle voi olla epäselvää, mitä tratalla oikeastaan tarkoitetaan, millä edellytyksillä sitä voidaan käyttää perintäkeinona ja miten yrittäjä voi reagoida, jos katsoo trattakirjeen olevan aiheeton.

Tratan käsite ja käyttäminen on pääosiltaan muotoutunut käytännön kautta, minkä vuoksi eri toimijoilla voi olla toisistaan poikkeavia käsityksiä muun muassa tratan käyttämisen edellytyksistä. Tratalla tarkoitetaan yleensä julkisuusuhkaista maksuvaatimusta, jolla velallista kehotetaan maksamaan erääntynyt saatava korkoineen ja kuluineen vaatimuksessa ilmoitetussa määräajassa. Trattakirje poikkeaa normaalista perintäkirjeestä siten, että siinä uhataan perinnän ja laskun maksamattomuuden julkaisemisella Suomen Asiakastieto Oy:ssä. Trattaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa viranomaistoimintaan, eikä sen avulla saada ulosottoon kelpaavaa päätöstä. Tratan teho perustuu maksuhäiriömerkinnällä ja negatiivisella julkisuudella uhkaamiseen.

Yrittäjä ei voi itse tratata Ennen mahdollisen trattausprosessin aloittamista velalliselle tulee toimittaa erääntyneestä saatavasta maksukehotus.

Maksukehotuksen voi lähettää perimistoimisto tai velkojana oleva yrittäjä itse.

Maksukehotuksen tarkoituksena on saada selville, onko saatava riitainen tai epäselvä.

Jos tratan käyttämisen edellytykset ovat maksukehotuksen lähettämisen jälkeenkin olemassa, velalliselle voidaan lähettää trattakirje. Tätä yrittäjä ei voi tehdä itse, vaan trattakirjeen voi lähettää ainoastaan taho, jolla on trattausta koskeva sopimus Suomen Asiakastieto Oy:n kanssa. Trattasopimuksia tehdään pääasiassa vain perimistoimistojen, vakuutusyhtiöiden sekä rahoitus- ja luottolaitosten kanssa.

Tieto velalliselle lähetetystä trattakirjeestä toimitetaan Suomen Asiakastiedolle, joka rekisteröi velallisen luottotietoihin maksuviivemerkinnän. Viivemerkintä ei tarkoita vielä maksuhäiriömerkintää luottotiedoissa, ja tällainen merkintä poistuu pääsääntöisesti kuuden kuukauden kuluttua sen rekisteröimisestä. Jos selvää ja riidatonta laskua ei makseta trattakirjeen

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. 09 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

jälkeen ja on kulunut vähintään 10 päivää kirjeen lähettämisestä, perimistoimisto voi pyytää Asiakastietoa protestoimaan eli julkistamaan tratan. Jos tässä vaiheessa selviää, että saatava on ollut kiistanalainen tai virheellinen, on asiasta toimitettava tieto Asiakastiedolle viivemerkinnän poistamiseksi.

Asiakastieto lähettää protestoinnista velalliselle ilmoituksen. Samalla velallisen luottotietoihin rekisteröidään maksuhäiriömerkintä. Velallinen voi vielä tässä vaiheessa estää tiedon julkaisemisen esimerkiksi Kauppalehdessä, mikäli hän maksaa protestoidun tratan kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksesta. Maksaminen ei kuitenkaan poista luottotietomerkintää. Jos vielä tässä vaiheessa selviää, että protestointi on ollut aiheeton, merkintä poistetaan rekisteristä protestin hakijan kirjallisen peruutuksen nojalla.

selvittäminen vaatii perimistoimistoilta erityistä ammattitaitoa, sillä ne myös viime kädessä vastaavat siitä, että trattaa käytetään vain sallituissa tilanteissa. On selvää, että jos toinen osapuoli ei ole tehnyt sopimusta eikä sopimuksen syntymistä voida myöskään muutoin näyttää, tratan protestointiin ei tule ryhtyä tai protestointi tulee poistaa. Riita osapuolten kesken voi johtua myös siitä, mistä asioista ylipäätään on sovittu ja mitkä ovat osapuolten velvoitteet sopimussuhteessa. Vielä näissäkin tilanteissa velallisella on mahdollisuus estää tratan julkistaminen riitauttamalla tratta.

On suositeltavaa, että velkojalle lähetetään viipymättä kirjallinen reklamaatio, josta ilmenee ne perusteet, minkä vuoksi lasku katsotaan aiheettomaksi tai virheelliseksi.

Laskun oltava selvä ja riidaton

Yksiselitteinen ja oikein toimiva saatavien perintäjärjestelmä on niin kuluttajakaupassa kuin liikesuhteissakin tärkeää, koska se edesauttaa sopimusten noudattamista ja tehostaa riidattomien saatavien maksamista.

Valitettavasti harhaanjohtavaa markkinointia harjoittavien tahojen ja valelaskujen lähettäjien toimintaan liittyy usein myös vilpillisiä perintäkeinoja. Jos sopimusta ei ole osapuolten välille yhteisymmärryksessä syntynyt, ei toisella osapuolella ole oikeudellista velvollisuutta maksaa tälle lähetettyjä laskuja. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt, että tästä huolimatta yrittäjiä on joko painostettu tai harhaanjohdettu maksuhäiriömerkinnän uhalla tai muuten trattaa väärin käyttämällä maksamaan tällaisia saatavia. Tämän vuoksi on erityisen myönteistä, että uuteen hallitusohjelmaan on Suomen Yrittäjien tavoitteiden mukaisesti kirjattu lupaus puuttua tämänkaltaiseen liike-elämän vilpilliseen ja harhaanjohtavaan toimintaan. Ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi säätämällä trattaperinnän edellytyksistä lailla.

Trattaa voidaan käyttää vain liike-elämän saatavien perimisessä. Silloinkin edellytyksenä on, että lasku on erääntynyt, selvä ja riidaton. Asianmukaisesti syntyneet ja sopimuksenmukaiset saatavat tulee luonnollisesti suorittaa velkojalle. Lasku on riidaton silloin, kun sekä velkoja että velallinen ovat yhtä mieltä saatavan oikeellisuudesta. Saatava voidaan myös tratata, jos on esimerkiksi kirjallisen sopimuksen vuoksi selvää, että lasku on yksiselitteisesti aiheellinen. Pelkkä velallisen väite maksukyvyttömyydestä tai haluttomuudesta ei estä tratan käyttöä perimistoimena. Asiallisesti syntyneet sopimukset sitovat sen osapuolia, eikä epätarkoituksenmukaisesta tai huonosta sopimuksesta voida yksipuolisesti irtaantua.

Käytännössä ongelmaksi on noussut esille, milloin laskun voidaan katsoa olevan epäselvä tai riitainen. Tällöin trattaa ei voi käyttää perimiskeinona ja saatavan perintää on jatkettava oikeudessa. Asian

9

Tratan vilpillinen hyödyntäminen estettävä

3. Yritystoiminnan ABC

4 • 2011

Yrittäjä – muista tekijänoikeus!

Immateriaalioikeuksilla eli aineettomilla oikeuksilla suojataan muun muassa teknologiaa, muotoilua, ulkoasua sekä tavarassa tai palvelussa käytettyjä sanallisia tai kuvallisia tunnuksia.

Immateriaalioikeus on yksinoikeus ts. ainoastaan oikeuden haltija tai joku hänen luvallaan voi käyttää esimerkiksi patentoitua keksintöä tai tavaramerkkiä ammattimaisessa toiminnassa. Oikeudet ovat tärkeä osa uusia innovaatioita ja osa myös brändin rakentamista.

Tekijänoikeus osana immateriaalioikeuksia Yksi immateriaalisista oikeuksista on tekijänoikeus, joka vaikuttaa suomalaisten yritysten liiketoimintaan monella tavalla yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta. Tekijänoikeus ja muut aineettomien oikeuksien suojamuodot korvaavat osittain koneet, laitteet ja kalustot sekä kiinteän omaisuuden palveluihin yhä enemmän siirtyvässä tietoyhteiskunnassa.

Kuvan, tekstin, piirustusten, tietokoneohjelmien, musiikin ja liikkuvan kuvan tekijöillä on lakiin perustuvat oikeudet omiin aineistoihinsa. Näitä oikeuksia pitää kunnioittaa noudattamalla lakeja ja sopimuksia, jotta yritys ja sen työntekijät eivät loukkaisi oikeuksia tietämättömyyttään tai huolimattomuuttaan. Loukkauksesta on seurauksena korvausvelvollisuus sekä mahdollinen rangaistus.

Mitä tekijänoikeus suojaa?

Tekijänoikeudella suojataan henkistä luomistyötä. Suojan kohde on pääsääntöisesti teoksen ns. ilmiasu. Suojaa saavat esimerkiksi valokuvat, tietokoneohjelmat ja tietokannat, kirjalliset aineistot sekä graafinen ja visuaalinen suunnittelu. Teoksen sisältöä, kuten aihetta, motiivia tai perusideaa ei sinänsä suojata, vaan kuka tahansa saa

kirjoittaa kirjan samasta aiheesta kuin toinenkin.

Tekijänoikeus ei Suomessa edellytä rekisteröintiä, teoksen luominen yksin riittää synnyttämään oikeuden. Tekijänoikeudellisten suojan kohteiden oikeudet ja niiden hyödyntäminen voivat olla merkittävä osa yrityksen liiketoimintaa.

Tekijänoikeus ja työsuhde Tekijänoikeus kuuluu teoksen tehneelle ihmiselle ja oikeus syntyy automaattisesti samalla hetkellä kuin itse teoskin. Yritys ei ole tekijänoikeuslain mukaan alkuperäinen oikeudenhaltija, vaan oikeudet joko siirtyvät tai siirretään ihmiseltä (työntekijältä) yritykselle eli oikeushenkilölle. Periaate koskee siis myös teoksia, jotka työntekijä on tehnyt työsuhteessa. Alkuperäinen teoksen oikeudenhaltija on työntekijä. Työnantajana olevan yrityksen on hankittava oikeudet työsuhteen aikana tehtyihin teoksiin joko erillisellä sopimuksella, työsopimuksella, paikallisella sopimuksella, työehtosopimuksella tai yrityksen toimialalla vallitsevan käytännön perusteella.

Selkeintä on, että teoksiin kuuluvat taloudelliset oikeudet siirretään kirjallisella sopimuksella työntekijältä työnantajalle.

Elleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen aikana tehtyjen teosten oikeuksien siirtämisestä, voi tästä aiheutua yritykselle merkittäviä hankaluuksia, ajanhukkaa ja taloudellinen korvausvelvollisuus.

Jos esimerkiksi koulutusalalla toimivan yrityksen B työntekijä A olisi tehnyt luentosarjan, jonka B haluaisi myydä toiselle koulutusalan yritykselle C eikä tekijänoikeuksista olisi sovittu luentosarjan tehneen työntekijän A:n kanssa, työnantajayritys

10

Suomen Yrittäjät, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi

B ei voisi oikeudellisessa mielessä täysin turvallisesti myydä luentosarjaa toiselle yritykselle eli C:lle käytettäväksi C:n omassa koulutusliiketoiminnassa. Esimerkin tilanteessa oikeudellisesti turvattu ei ole myöskään C, sillä työntekijä A voisi mahdollisesti esittää vaatimuksia myös C:tä kohtaan.

Mallilauseke työsopimuksiin Suomen Yrittäjät suosittelee seuraavaa mallisopimuslauseketta käytettäväksi silloin, kun kyse on työsuhteisista työntekijöistä ja se soveltuu käytettäväksi erityisesti tilanteissa, - joissa yritys laatii uuden tai uusii yrityksessä käytettävän työsopimuspohjan - kun palkataan uusia työntekijöitä - jos työntekijöiden kanssa neuvottelujen jälkeen päädytään uusimaan olemassa olevien työsopimusten ehtoja. ”Työsuhteen aikana ja sen johdosta tehtyjen sekä luotujen teosten ja muiden tekijänoikeuslaissa tarkoitettujen suojan kohteiden kaikki taloudelliset oikeudet, mukaan lukien muunteluoikeus ja luovutusoikeus toiselle, siirtyvät työnantajalle ja säilyvät tällä työsuhteen päätyttyä ilman eri korvausta.”

Yrityksen tekijänoikeusopas SY, EK ja KKK julkaisevat 6.9.2011 Yrityksen tekijänoikeusoppaan, jossa annetaan käytännön tietoa oikeuksien suojaamisesta.

Opas on tämän jälkeen ladattavissa www. yrittajat.fi -sivuilta pdf-muodossa.

3. Yritystoiminnan ABC 4 • 2011

Sopimuksen kohtuullistaminen Sopimusoikeuden perinteinen, yhä voimassa oleva pääsääntö on pacta sund servanda -periaate eli se, että sopimukset on pidettävä.

1900-luvulla tulivat voimaan ensimmäiset lait, jotka sisälsivät poikkeuksia tästä pääsäännöstä eli kohtuullistamissäännöksiä. Niitä löytyi mm. oikeustoimilaista (1929), vakuutussopimuslaista (1933) ja velkakirjalaista (1947).

Ensimmäinen yleisluontoinen säännös sopimuksen kohtuullistamisesta otettiin vuonna 1978 voimaan tulleeseen kuluttajansuojalakiin. Vuonna 1983 alusta voimaan tuli nykymuotoinen oikeustoimilain yleinen sovittelupykälä 36 §, joka laajensi lakiin perustuvan sovittelumahdollisuuden lisäämisen kaikkiin sopimustyyppeihin ja sopimusjärjestelyihin.

Oikeustoimilain 36 §:n mukaan oikeustoimen ehtoa, joka on kohtuuton tai jonka soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, voidaan joko sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta harkittaessa huomioidaan oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä tai sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Jos ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Samat periaatteet ovat myös kuluttajansuojalaissa, asuinhuoneiston vuokralaissa, liikehuoneistovuokralaissa ja työsopimuslaissa (ehto joka on kohtuuton tai hyvän tavan vastainen).

Oikeustoimen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.

Tästä ei kuitenkaan pidä vetää sitä johtopäätöstä, että kalliin sopimuksen tekeminen kannattaa herkästi riitauttaa kohtuullistamisvaatimuksella, sillä Suomen oikeuslaitos on ollut erittäin pidättyväinen hyväksymään sillä perusteella tehtyjä vaatimuksia, varsinkaan yritysten välisissä suhteissa.

Oikeustoimen ehto voi olla kohtuuton alun perin, se voi muuttua kohtuuttomaksi sopimuksen kestäessä tai se voi olla ns. tyyppikohtuuton. Esimerkiksi ehto, jonka mukaan tavarantoimittajalla ei ole mitään vastuuta tavaran virheestä, on herkästi katsottavissa alun perin kohtuuttomaksi.

Ehto, joka alun perin on asianmukainen esimerkiksi suorituksen viivästysseuraa-

musten osalta, voi suorituksen odottamattoman vaikeuduttua muuttua kohtuuttomaksi. Tyyppikohtuuttomuus voi liittyä esimerkiksi tahalliseen tai törkeän huolimattomaan sopimusrikkomukseen koskevaan vastuunrajoitukseen tai ehtoon, jonka mukaan yhdelle sopimusosapuolelle varataan oikeus yksipuoliseen sopimusehtojen muuttamiseen tietyiltä osilta.

Sopimuksen kohtuullistaminen edellyttää käytännössä, että sopimusosapuolten velvoitteet ovat epätasapainossa. Varsinkin yritysten välisissä sopimuksissa pelkästään se, että sopimuksen tekemiseen ja sen noudattamiseen liittyvät riskit realisoituvat, ei yleensä oikeuta sopimuksen kohtuullistamiseen. Yrityksiltä vaaditaan käytännössä enemmän riskinsietokykyä ja oman liiketoimintaympäristönsä tuntemusta kuin mitä kuluttajilta vaaditaan kuluttaja-asioissa.

Sopimuksen kohtuullistamista koskevassa asiassa kiinnitetään huomiota mm. osapuolten asiantuntemukseen ja tosiasialliseen sopimusvapauteen.

Lainsäädäntö sisältää myös ajatuksen niin sanotusta sosiaalisesta suoritusesteestä. Esimerkiksi korkolain 11 § ja asuinhuoneiston vuokralain 4:38.1 sisältävät määräyksiä siitä, miten velallisen asemaa helpotetaan, jos velan hoito häiriintyy esimerkiksi työttömyyden tai sairauden johdosta.

Sopimuksen kohtuullistamiseen on kolme tapaa: • sopimusehdon sisältöä muutetaan • sopimusehto jätetään huomiotta • sopimus voidaan määrätä lakkaamaan.

Ensimmäinen tapa soveltuu hyvin tilanteeseen, jossa sopimuskokonaisuus on yleisesti ottaen tasapainoinen mutta yksittäinen ehto on poikkeuksellisen selvästi yhtä osapuolta kohtuuttomasti suosiva, ja sen osittainen muuttaminen, esimerkiksi alalla vallitsevan yleisen käytännön mukaiseksi, johtaa sopimusehdon kohtuullisuuteen.

Toinen tapa soveltuu silloin, jos sopimuskokonaisuudesta varsin erillinen ja

11

Suomen Yrittäjät, asiamies Max Lindholm, p. 09 2292 2853, max.lindholm@yrittajat.fi

yhtä osapuolta räikeästi kohtuuttomasti suosiva ehto, joka ei ole sopusoinnussa muun sopimusaineiston kanssa, yksinkertaisesti jätetään huomiotta, jolloin sopimuskokonaisuus, osapuolten tahtotila huomioiden, muodostaa yhtenäisen, loogisen ja selkeän kokonaisuuden. Jos sopimusehto taas muodostaa olennaisen edellytyksen tai osan sopimuskokonaisuutta, koko sopimus voidaan poikkeustapauksessa määrätä lakkaamaan.

Sopimuksen kohtuullistamista voidaan esittää toiselle sopimuskumppanille tai toisille sopimuskumppaneille, ja sopimuksen muuttaminen on toki aina mahdollista. Jos esitystä ei hyväksytä, voi vaatia sopimuksen kohtuullistamista tuomioistuimessa.

Tuomioistuimella siis on mahdollisuus edellä mainittujen kolmen keinon avulla kohtuullistaa sopimusta, jos siihen tuomioistuimen mielestä on lailliset perusteet.

Korkein oikeus on tapauksessa KKO 1996:27 todennut, että välityslausekkeen huomioimatta jättäminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista, vaikka toisen osapuolen asema olisikin vahvempi (tapauksessa toiminimiyrittäjä vastaan Rautakirja Oyj).

Tuomio paljastaa sen, että ei ole kovin todennäköistä, että toiminimiyrittäjää suojattaisiin sopimusoikeudessa kovinkaan herkästi suhteessa suurempiin yritystoimijoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminimiyrittäjän, jolla usein on heikommat mahdollisuudet tuntea oman alansa lainsäädäntöä tai sopimuskäytäntöä, on syytä olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun ennen sopimusten tekemistä tai käyttää muuta asiantuntevaa apua ennen sitoutumista usein moniselkoisiin tai teknisesti vaikeisiin sopimussuhteisiin. Oikeudellisessa mielessä toiminimiyrittäjillä ei pääsääntöisesti ole kuluttajaan verrattavia oikeuksia, vaikka asema sopimusneuvotteluissa ja niiden jälkeen on usein tosiasiassa heikompi kuin vahvemman, suuren yrityksen.

3. Yritystoiminnan ABC

4 • 2011

Sopimus ei synny vahingossa Sopimusoikeudessa lähtökohtana on sopimusten sitovuuden periaate: sopimuksen syntymisen jälkeen sopimuksesta ei voida pääsääntöisesti enää vetäytyä. Myös suullisesti tehdyt sopimukset velvoittavat sopimuskumppaneita.

Yrittäjän onkin syytä tarkoin harkita, haluaako hän sitoutua esimerkiksi puhelimessa tarjottuun sopimukseen puhelussa sovittavin ehdoin. Jos suullisesti tarjotun sopimuksen sisältö tai jotkut sopimuksen ehdot tuntuvat epäselviltä, voi olla syytä pyytää tarjous kirjallisena asian tarkempaa harkintaa varten.

Sopimus ei kuitenkaan synny vahingossa tai vastoin yrittäjän tahtoa. Lähtökohtana on, että sopimus syntyy, kun tehtyyn tarjoukseen on annettu hyväksyvä vastaus.

On syytä korostaa, että tahdonilmaisun tulee olla selkeä ja sen tulee kohdistua tarjotun sopimuksen hyväksymiseen sellaisenaan. Pelkkä kiinnostuksen osoittaminen tarjottua tuotetta kohtaan tai tuotetta koskevan kirjallisen tarjouksen pyytäminen ei siten johda sopimuksen syntymiseen.

Sopimus ei synny myöskään tilausvahvistuksen tai laskun lähettämisellä. Jos yrittäjä vastaanottaa laskun tai tilausvahvistuksen, joka ei perustu yrittäjän aikaisemmin tekemään sopimukseen, ei hän tule vastaanottamisen perusteellakaan sidotuksi sopimukseen. Perusteettoman laskun tai tilausvahvistuksen vastaanottaneella yrittäjällä ei myöskään ole velvollisuutta reklamoida hänelle perusteetta toimitetuista dokumenteista. Maksuhäiriömerkinnän välttämiseksi viimeistään perintätoimistolta tulleeseen maksukehotukseen on kuitenkin syytä reagoida ottamalla yhteyttä kyseiseen perintätoimistoon ja toimittamalla tilanteen selittävä kirjallinen reklamaatio.

Perusteettoman laskun maksaminen epähuomiossa ei saa aikaan sopimussidonnaisuutta, mutta voi johtaa erityisesti

Myyjän tallentama puhelinnauhoite myyntitapahtumasta Onko yrittäjällä oikeus vaatia myyjältä kuultavaksi tämän tallentama puhelinnauhoite myyntitapahtumasta?

Perusasetelma Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun tulee paljon yhteydenottoja tilanteista, joissa yrittäjälle on markkinoitu tuotteita tai palveluita puhelimitse. Vaikka yrittäjä ei mielestään ole tehnyt puhelimessa sopimusta, saattaa myyjä lähettää tilausvahvistuksen, sopimusehdot ja laskun väitetysti hankitusta tuotteesta tai palvelusta. Toisaalta, vaikka sopimus olisi yrittäjänkin mielestä syntynyt, saattavat jälkeenpäin lähetetyt sopimusehdot poiketa puhelimessa sovituista ehdoista.

Riidan edetessä yrittäjälle tyypillisesti ilmoitetaan, että myyntipuhelu on nauhoitettu ja että myyjätaho on kuunnellut puhelinnauhoitteen myyntitapahtumasta.

Myyjän mukaan myyntipuhelu on osoittanut, että sopimus on syntynyt ja yrittäjän reklamaatio on aiheeton. Samalla myyjätaho tyypillisesti uhkaa yrittäjää perintätoimilla (esimerkiksi tratalla) ja maksuhäiriömerkinnällä.

Mainitun kaltaisissa tilanteissa myyjäosapuoli kuitenkin säännönmukaisesti kieltäytyy nauhoitteen toimittamisesta.

Puhelintallenteella saattaa olla merkittävä asema arvioitaessa sitä, 1) onko sopimusta ylipäätään syntynyt 2) mikä on mahdollisesti syntyneen sopimuksen sisältö.

SY:n kannanottopyyntö tietosuojavaltuutetulle Suomen Yrittäjät pyysi tietosuojavaltuutetulta kannanottoa siihen, onko kahden yrityksen tai yrittäjän välisen puhelinmyyntikeskustelun taltioiminen katsottava henkilötietolain mukaiseksi henkilötietojen käsittelyksi ja onko yrittäjällä oikeus vaatia kuultavaksi myyjäosapuolen tallentama keskustelu.

Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan puhelujen taltioiminen on yksi tapa, jolla henkilötietoja voidaan kerätä. Toisin sanoen puhelinnauhoite on henkilötietolaissa tarkoitettu henkilötieto ja sen käsittelyssä on noudatettava henkilötietolain määräyksiä.

12

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Lauri Rautio p. 09 2292 2871 lauri.rautio@yrittajat.fi

suullisesti tehdyiksi väitettyjen sopimusten kohdalla todistelun kannalta hankaliin tilanteisiin. Tästä syystä yrittäjän onkin syytä olla erityisen tarkkana sen suhteen, mitä laskuja maksaa.

Lopuksi on syytä muistaa, että sopimukseen vetoavan on näytettävä toteen sopimuksen syntyminen. Yrittäjän, joka ei katso tehneensä vastapuolen väittämää sopimusta, ei näin ollen ole pystyttävä osoittamaan, että sopimusta ei ole syntynyt. Olennaista onkin, että yrittäjä on itse selvillä siitä, minkälaisiin sopimuksiin on sitoutunut ja että yrittäjä toimii johdonmukaisesti sen mukaan.

Suullisen sopimuksen sitovuutta käsitellään Lakineuvoja vastaa -palstalla. Menettelyitä on selvitetty myös Yrittäjäinfon numerossa 3/2011.

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Antti Huotilainen, p. 09 229 221, antti.huotilainen@yrittajat.fi

Henkilötietolakia sovelletaan myös yrittäjään Henkilötietolain 26 §:n mukaan jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus tiedon etsimiseksi tarpeelliset seikat ilmoitettuaan saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin (esimerkiksi asiakasrekisteri) on talletettu tai ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitäjän (esimerkiksi puhelinmyyntiä harjoittava yritys) on samalla ilmoitettava rekisteröidylle (yrittäjä) rekisterin säännönmukaiset tietolähteet sekä sen, mihin rekisterin tietoja käytetään ja säännönmukaisesti luovutetaan.

Tietosuojavaltuutetun tulkinnan mukaan henkilötietolain säännökset soveltuvat yrittäjään yritysmuodosta riippumatta.

Puhelinkeskustelussa viestinnän osapuolina ovat kuitenkin aina yksittäiset luonnolliset henkilöt, jotka ovat äänensä perusteella yksilöitävissä nauhoitteesta. Myös korkein hallinto-oikeus on katsonut päätöksessään 30.7.2010 (dnro 2094/1/09) nauhalle tallennetun henkilön äänen olevan henkilötie-

3. Yritystoiminnan ABC 4 • 2011

to, joka kuuluu näin ollen henkilötietolain säätämän tarkastusoikeuden piiriin.

Puhelinnauhoite annettava yrittäjälle ainakin kirjallisessa muodossa Henkilötietolain 28.2 §:n mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua lain 26 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti. Tietosuojavaltuutetun ohjeistuksen mukaan tietojen antaminen kirjallisessa muodossa voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että rekisterinpitäjä kirjoittaa puhelinkeskustelun sisällön kokonaisuudessaan paperille.

Tekstin tulee olla ymmärrettävässä muodossa. Henkilötietolain nojalla ei kuitenkaan voida edellyttää, että rekisteröidyllä olisi oikeus saada puhelinkeskustelusta sähköinen taltio esimerkiksi cd-levylle talletettuna tai sähköpostitse lähetettynä.

Tarkastusoikeus voidaan toki sovittaessa toteuttaa tälläkin tavalla.

Tarkastuspyynnön toteuttaakseen rekisteröidyn on tarvittaessa ilmoitettava tarkastuspyyntönsä yhteydessä sellaisia yksilöiviä tietoja, jotka ovat tarpeellisia henkilötietojen etsimiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa käytyjen puheluiden ajankohtien yksilöimistä mahdollisimman tarkasti.

Henkilötietojen tarkastusta koskeva pyyntö on esitettävä rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Henkilökohtaisesti allekirjoittamansa asiakirjan voi esimerkiksi skannata tiedostoon ja lähettää sen rekisterinpitäjälle sähköpostitse. Tarkastuspyyntöä ei voi tehdä puhelimitse. Rekisterinpitäjä voi kieltäytyä toteuttamasta tarkastusoikeutta vain henkilötietolain 27 §:n edellytysten täyttyessä, joita ovat muun muassa valtion turvallisuuden tai henkilön terveyden vaarantaminen. Käytännön merkitystä näillä rajoituksilla ei tämän artikkelin kaltaisissa tilanteissa ole.

Haluan saada tietooni puhelinmyyjän nauhoittaman puhelinkeskustelun sisällön.

Kuinka toimin käytännössä?

Voit esittää myyjälle henkilötietolain mukaisen tarkastuspyynnön, kun haluat tarkastaa itseäsi koskevat tiedot tämän henkilörekisteristä. Tähän tarkoitukseen kannattaa käyttää tietosuojavaltuutetun toimiston valmista tarkastuspyyntölomaketta, jonka löydät osoitteesta: www. tietosuoja.fi/3186.htm (rekisteritietojen tarkastuspyyntö).

Henkilötietolain mukaan jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, hänen on annettava tästä kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeuden epäämisen veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity voi tällöin saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Tietosuojavaltuutettu voi henkilötietolain nojalla määrätä

13

rekisterinpitäjän toteuttamaan hakijan mukaisen tarkastusoikeuden esimerkiksi asiakaspuhelutaltioihin sakon uhalla. Tietosuojavaltuutettu valvoo muiltakin osin henkilötietolain noudattamista, ja mahdollisissa rikkomustilanteissa kannattaa kääntyä tietosuojavaltuutetun toimiston puoleen.

Lisätietoja ja oppaita aiheesta löytyy myös kattavasti tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta www.tietosuoja.fi/27212.htm (Henkilörekisteriin talletettujen tietojen tarkastaminen opas).

Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteystiedot: Tietosuojavaltuutetun toimisto PL 315, 00181 Helsinki Käyntiosoite: Albertinkatu 25A, 3.krs Vaihde: 010 36 66700 tietosuoja@om.fi

Halutessasi voit olla myös yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun p. 09 229 221, jolloin voimme auttaa Sinua yksityiskohtaisemmin tilanteesi ratkaisemisessa.

3. Yritystoiminnan ABC

4 • 2011

Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys 1: Suullisen sopimuksen sitovuus Olen eri mieltä myyjän kanssa siitä, onko meidän välillemme syntynyt sitova sopimus puhelimitse tai minkä sisältöisenä sopimus on syntynyt. Kuinka minun kannattaa toimia riidan ratkaisemiseksi?

Vastaus: Sopimuksen sisältö määräytyy sen mukaan, mitä puhelimessa on osapuolten välillä sovittu. Vaikka sitova sopimus olisikin puhelimessa syntynyt, saattaa osapuolten välillä olla riitaa syntyneen sopimuksen sisällöstä, esimerkiksi palvelun hinnasta tai sopimuksen kestosta. Myyjän jälkikäteen toimittamat alkuperäisestä suullisesta

sopimuksesta poikkeavat asiakirjat (esim. tilausvahvistus) eivät sellaisenaan tule osaksi sopimuksen ehtoja, vaikka niillä voikin olla jonkinlainen myyjän näkemyksiä tukeva näyttöarvo riitatilanteessa.

Jos sopimuksen syntymisestä tai sen sisällöstä on epäselvyyttä, on siitä aiheellista reklamoida myyjälle ja saattaa oma näkemys tälle tiedoksi. Reklamaatio kannattaa toimittaa sähköpostitse. Laskun lähettä-

Myyjä on ilmoittanut, että myyntipuhelu on nauhoitettu ja siitä ilmenee selvästi, että sopimus on syntynyt. Onko minulla oikeus saada myyjältä nauhoite kuunneltavaksi?

Yrittäjällä on oikeus saada tieto puhelinkeskustelun sisällöstä vähintäänkin kirjallisessa muodossa. Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan tiedot voidaan antaa kirjallisessa muodossa esimerkiksi niin, että rekisterinpitäjän kirjoittaa puhelinkeskustelun sisällön kokonaisuudessaan

kirjoitetaan ymmärrettävässä muodossa paperille.

Henkilötietolain nojalla ei kuitenkaan voida edellyttää, että myyjä toimittaisi keskustelun yrittäjälle esimerkiksi sähköpostin liitteenä tai CD:llä. Toisaalta laki ei myöskään aseta estettä toimittaa puhelinkes-

Kysymys 2: Voiko yrittäjä peruuttaa puhelimitse tekemänsä sopimuksen? – Etämyynnin pelisäännöistä Vastaus: Ei yleistä peruutusoikeutta yritysten välisissä kaupoissa Puhelimessa, verkon välityksellä tai muutoin teknisen apuvälineen välityksellä tehdyssä sopimuksessa on kyse niin sanotusta etämyynnistä. Elinkeinonharjoittajien välisestä etämyynnistä ei ole erityistä sääntelyä, vaan tilanne rinnastuu muulla tapaa tehtyihin sopimuksiin. Lähtökohtaisesti etämyyntisopimus on siten sitova siinä missä mikä tahansa muukin sopimus.

Näin ollen mikäli yrittäjä on tehnyt puhelimessa pätevän sopimuksen eikä peruuttamisoikeudesta ole sovittu, yrittäjällä ei ole oikeutta peruuttaa syntynyttä sopimusta. Peruuttamisoikeudesta voidaan toki osapuolten välillä sopia.

Peruuttamisesta kokonaan erillinen asia on se, onko sopimus puhelimessa

ylipäätään syntynyt ja minkä sisältöinen mahdollisesti syntynyt sopimus on. Sopimuksen syntyminen edellyttää niin kutsuttua sopimuksentekotahtoa molemmilta osapuolilta. Sopimus ei voi syntyä ”vahingossa” eli ilman, että molemmat osapuolet haluaisivat sen syntyvän. Asiaa on tarkasteltu lähemmin toisaalla tässä YrittäjäInfossa.

Jos etämyyntisopimuksen syntymisestä tai sisällöstä on erimielisyyttä, kyse on riitaasiasta, joka on ratkaistava joko neuvottelemalla tai lopulta tuomioistuimessa. Jos erimielisyyttä ei ole, sopimusvelvoitteet on täytettävä puhelimessa sovitun mukaisesti eikä kumpikaan osapuoli voi peruuttaa sopimusta.

14

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Antti Huotilainen, p. 09 229 221, antti.huotilainen@yrittajat.fi

jällä on velvollisuus näyttää, että sopimus on puhelimessa syntynyt ja että se vastaa sisällöltään puhelimessa sovittua.

Joskus yrittäjän voi olla vaikea muistaa puhelinkeskustelun yksityiskohtia, vaikka hänellä olisikin vakaa käsitys siitä, ettei myyjän näkemys sopimuksen syntymisestä tai sen sisällöstä vastaa käytyä keskustelua. Mikäli myyjällä tällöin on hallussaan puhelinnauhoite myyntitapahtumasta, voidaan sen avulla usein selvittää sopimuksen mahdollinen syntyminen ja syntyneen sopimuksen sisältö.

kustelua yrittäjälle sähköisessä muodossa, ja myyjällekin tällainen menettely lienee vaivattomin tapa täyttää henkilötietolain velvoitteet.

Tarkastuspyynnön voi toimittaa myyjälle luontevasti esimerkiksi reklamaation yhteydessä. Tätä henkilötietolain mukaista tarkastusoikeutta on tarkasteltu lähemmin toisaalla tässä YrittäjäInfossa.

Suomen Yrittäjät lakineuvoja Tuomas Liinamaa p. 09 229 221 tuomas.liinamaa@yrittajat.fi

Kuluttajakaupassa omat säännöksensä Etämyyntiin kuluttajakaupassa liittyy kuitenkin tiettyjä poikkeuksia, jotka toisinaan aiheuttavat sekaannusta myös yritysten välisessä sopimisessa. Yleinen sekaannus liittyy juuri sopimusten peruuttamisoikeuteen. Kuluttajansuojalain 6 luvun mukaan kuluttajalla on etämyynnissä oikeus peruuttaa sopimus 14 päivän kuluessa tilausvahvistuksen tai tavaran vastaanottamisesta.

Jos kuluttaja ei käytä tätä peruuttamisoikeuttaan, sopimus pysyy voimassa – mitään erillistä hyväksyntää ei tarvita. Sitova sopimus on sinänsä syntynyt jo sopimusta tehtäessä, mutta kuluttajakaupassa siihen liittyy peruuttamisoikeudesta johtuva varauma.

3. Yritystoiminnan ABC 4 • 2011

Jos yrittäjä myy tuotteitaan etämyyntinä, on hyvä muistaa, että kuluttajansuojalain soveltuminen riippuu ainoastaan siitä, onko ostaja kuluttaja eli henkilö, joka hankkii tuotteet yksityiseen kulutukseensa.

Siksipä kuluttaja-asemassa olevalla ostajalla on lähtökohtaisesti oikeus peruuttaa etämyyntinä tehty kauppa edellä selostetun määräajan puitteissa. Peruuttamisoikeuteen liittyy joitakin poikkeuksia, joten etämyyntiä harjoittavan yrittäjän on syytä perehtyä kuluttajansuojalain 6 luvun etämyyntisäännöksiin, etenkin 7 ja 16 pykälien

rajoituksiin. Peruuttamisoikeus puuttuu esimerkiksi ennakkoon varatuilta majoituspalveluilta sekä helposti pilaantuvilta elintarvikkeilta ja kuluttajalle varta vasten valmistetuilta, edelleenmyyntiarvoltaan heikoilta tuotteilta.

Kuluttajansuojalainsäädäntö ei suojaa yrittäjää elinkeinonharjoittajana Kuluttaja- ja elinkeinonharjoittaja-asema voivat erota toisistaan, vaikka kyse olisi-

Julkisten hankintojen energiatehokkuuteen uudet ohjeet Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemien uusien ohjeiden tavoitteena on, että tuotteen energiatehokkuusluokka otetaan huomioon yhtenä hankintakriteerinä.

TEM:n ohjeet koskevat myös energiamerkintää. Uusien ohjeiden mukaan julkisten hankintayksiköiden on pyrittävä hankkimaan vain parhaaseen energiatehokkuusluokkaan kuuluvia laitteita.

Ohjeita on tarkoitus soveltaa valtion ja kuntien viranomaisten, liikelaitosten ja

yhteishankintaelinten sekä kuntayhtymien hankinnoissa. Ohjeet ovat osa Suomen ilmasto- ja energiastrategian sekä EUdirektiivien toimeenpanoa. Uudet ohjeet korvaavat työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2008 antamat vastaavat ohjeet.

kin samasta henkilöstä. Olennaista on, mitä tarkoitusta varten sopimus tehdään.

Kuluttaja-asemassa toimiessaan henkilö hankkii palveluita ja tuotteita henkilökohtaiseen kulutukseensa, elinkeinonharjoittajaasemassa taas elinkeinon harjoittamisen tueksi. Yrittäjä voi esimerkiksi tilata kuluttajana sarjakuvalehtiä omaksi iltalukemiseksi, mutta jos hän tilaa samat lehdet asiakkaidensa odotustilaan, ei kyse ole enää yksityisestä kulutuksesta eikä siten kuluttaja-asiasta.

Suomen Yrittäjät, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen, p. 09 2292 2843, sampo.seppanen@yrittajat.fi

Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa ohjeen löydät työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta. http://www.tem.fi/files/30410/Energiatehokkuus.pdf

Tuotteiden energiatehokkuusluokka mainittava mainoksissa Mainoksissa on 20.7.2011 lähtien täytynyt ilmoittaa tuotteen hinta- ja energiatietojen yhteydessä myös energiatehokkuusluokka. Velvoite koskee energiamerkinnän piiriin kuuluvia tuotteita.

Uusi velvoite perustuu vuoden 2010 joulukuussa voimaan tulleeseen ekosuunnittelulain muutokseen, jonka taustalla on EU:n energiamerkintä direktiivin toimeenpano.

Energiamerkinnän piiriin kuuluvat tällä hetkellä kotitalouksien astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, kuivausrummut, kylmäsäilytyslaitteet, sähköuunit, kotitalous-

15

lamput ja ilmastointilaitteet. TUKES valvoo ilmoittamisvaatimuksen noudattamista.

Sampo Seppänen

3. Yritystoiminnan ABC

4 • 2011

Tullin nettituontipalvelu yritysten käyttöön 6.7.2011 Tulli on ottanut yrityskäyttäjien nettituontipalvelun käyttöön 6.7.2011.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset voivat tullata tilaamansa tavarat ja maksaa maahantuontiverot netissä.

Aikaisemmin yrittäjän on vastaavassa tilanteessa täytynyt käydä tullin toimipaikassa maksamassa maahantuotujen tavaroiden tullit ja verot tai käyttää huolintapalveluita.

Nyt uutena, kolmantena vaihtoehtona on nettipalvelu, jonka käyttämiseksi tarvitaan ns. Katso-tunniste, kuljetusyhtiön tai postin saapumisilmoitus ja tavaran arvon ilmaiseva asiakirja, esimerkiksi kauppalasku.

Nettipalvelussa voi tullata rahtilähetyksiä ja postipaketteja. Asiakkaan ei enää

tarvitse käydä tullitoimipaikassa, jos hän on tehnyt ilmoituksen tullin nettipalvelussa. Nettipalvelun kautta tullin käteisasiakas voi tullauspäätöksen vahvistamisen jälkeen saman tien maksaa laskun verkkopankissa.

Rahtitavarat voi nettipalvelusta tulostettavan asiakirjan perusteella hakea kuljetusyhtiön rahtiterminaalista, ja postipaketit voi noutaa lähipostista.

Yksityishenkilöille vastaava palvelu avattiin maaliskuun lopussa. Yksityishen-

Suomen Yrittäjät lainopillinen asiamies Lauri Rautio p. 09 2292 2871 lauri.rautio@yrittajat.fi

kilöiden nettipalvelusta tuli nopeasti suosittu. Nyt 2/3 yksityishenkilöiden tekemistä postipakettien tullauksista tehdään nettipalvelun kautta. Yksityishenkilöt tekevät noin 5000 netti-ilmoitusta kuukaudessa.

Yksityishenkilöt kirjautuvat palveluun verkkopankkitunnuksilla.

Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet ilmoituksen tekoon löytyvät osoitteesta http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/tuonti/tulli_ilmoitus/index.jsp

Uusi kilpailulaki voimaan 1.11.2011 Uusi kilpailulaki tulee voimaan 1.11.2011. Keskeisimmät uudistukset koskevat yritysten sakkomaksuja ja yrityskauppavalvontaa. Uudistuksen myötä myös jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen.

Kilpailunrikkomuksia koskevat sakko- eli seuraamusmaksusäännöt täsmentyvät niin, että maksun määrääminen, vapauttaminen tai alentaminen vastaa entistä paremmin EU:n säännöksiä. Laissa on myös määritelty nykyistä tarkemmin ne tilanteet, joissa kartelliin osallinen elinkeinonharjoittaja voi saada vapautuksen tai alennuksen seuraamusmaksusta.

Uudistuksen myötä jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen. Myös vahingonkorvauksen vanhentumisajat määritellään laissa selkeämmin.

Yrityskaupan arviointia koskevat säännökset vastaavat EU-oikeuden mukaista arviointitapaa. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa kaupalle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla

erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.

Uuden kilpailulain mukaan Kilpailuvirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Näin ollen Kilpailuvirasto keskittyy kilpailun toimivuuden ja kansantalouden kannalta haitallisimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Kilpailuvirastolla on markkinaoikeuden luvalla oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin.

Uusi kilpailulaki korvaa kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992).

Miten uusi kilpailulaki vaikuttaa yritysten toimintaan? – koulutustilaisuuksia Kilpailulainsäädäntö on yritysten mielestä yksi ongelmallisimpia lainsäädännön alu-

16

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p. 09 2292 2952, anja.tuomola@yrittajat.fi

eita. Marraskuussa voimaan tuleva uusi kilpailulaki parantaa osaltaan tilannetta, mutta tiedon jakaminen lain kielloista ja kilpailuviranomaisten tehtäväkentästä on siitä huolimatta tärkeää. Aluehallintovirastojen ja Kilpailuviraston seminaareissa valotetaan uuden kilpailulain sisältöä.

Aiheina ovat mm. kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

Iltapäiväseminaarit järjestetään 8.9.

Oulussa, 15.9. Lahdessa, 21.9. Rovaniemellä, 28.9. Vaasassa, 5.10. Kuopiossa ja 24.10. Jyväskylässä.

Lisätietoa: www.kilpailuvirasto.fi/seminaarit

3. Yritystoiminnan ABC 4 • 2011

Puolustus- ja turvallisuushankintalaki – siirtymävaiheen toimenpiteet ja järjestelyt Uuden puolustus- ja turvallisuushankintalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta.

Puolustusministeriön valmistelema työryhmä on valmistellut puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin kansallista voimaansaattamista. Työryhmä on antanut mietintönsä (PUTU-lakiehdotus) puolustusministeriölle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2011. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2012 alusta.

Siirtymäkauden järjestelyt Siirtymäkautena, joka alkaa 21.8.2011 ja on voimassa PUTU-lain voimaantuloon asti, hankintayksiköitä kehotetaan kuitenkin huomioimaan ja noudattamaan direktiivin määräyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. hankinnan ilmoittamista julkisesti julkaisemalla ilmoitus EU:n virallisessa

lehdessä puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevassa osoitteessa. http://simap. europa.eu/index_fi.htm Puolustus- ja turvallisuushankintailmoituksia varten tullaan luomaan julkisten hankintojen ilmoitusjärjestelmään (HILMA) oma osio, joka otetaan käyttöön lain voimaantulon yhteydessä osoitteessa http://www.hankintailmoitukset.fi Anja Tuomola

Julkisten hankintojen kilpailutukseen tulossa sähköinen menettely Julkisten hankintojen kilpailutus voidaan hoitaa kohta kokonaan sähköisenä menettelynä.

Laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä eräät siihen liittyvät lait tulevat voimaan 1.10.2011. Uudistuksen myötä julkisten hankintojen kilpailutus voidaan hoitaa kokonaan sähköisenä menettelynä. Lokakuun alusta kilpailutusjärjestelmä ei ole

kuitenkaan käytössä, koska sitä valmistelevat toimet vasta käynnistyvät.

KL-Kuntahankinnat Oy kilpailuttaa palvelutoimittajan syyskuussa. Tavoitteena on valita sopimustoimittaja vuoden 2011 aikana ja aloittaa toteutus vuoden 2012 alussa, jolloin järjestelmä olisi otettavissa

laajemmin käyttöön kuntaorganisaatioissa keväästä 2012 eteenpäin. Tarkoituksena on, että kaikki hankintaan liittyvät asiakirjat voidaan lähettää ja vastaanottaa vain sähköisesti.

Anja Tuomola

Yksityisten sosiaalipalvelujen omavalvontaa vahvistetaan Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajilla on jatkossa oltava omavalvontasuunnitelma asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Lisäksi palveluntuottajan on vastattava siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Lait tulevat voimaan 1. lokakuuta 2011.

Uusi laki vahvistaa palvelujen tuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asiakkaalle tarjoamiensa palvelujen laadusta. Lisäksi se painottaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina valvonnan keinoina. Palvelujen valvontaan käytettävissä olevat voimavarat on tarkoitus kohdentaa nykyistä tehokkaammin sinne, missä valvonnan tarve on asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta suurin.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntää jatkossa toi-

miluvan niille palvelujen tuottajille, jotka tuottavat ympärivuorokautisia palveluja useamman kuin yhden aluehallintoviraston toimialueella. Muissa tapauksissa luvan myöntää nykyiseen tapaan aluehallintovirasto. Uusi luvan saannin edellytys on, että palvelun tuottaja kykenee vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan.

Ilmoituksenvaraisten palvelujen rekisteröintiä ja valvontaa koskevat säännökset ovat aiempaa selkeämmät. Kotipalvelun tukipalveluista ja vastaavista palveluista sekä

17

yksityisestä perhepäivähoidosta tehdään edelleen ilmoitus kunnalle, mutta näitä palveluja ei merkitä yksityisten palvelujen antajien valtakunnalliseen rekisteriin. Ensisijainen valvontavastuu säilyy kunnalla.

Verohallituksen on tarkoitus tarkistaa omaa ohjeistustaan niin, että rekisteriin merkitseminen ei enää ole edellytys palvelujen arvonlisäverottomalle myynnille.

Anja Tuomola

3. Yritystoiminnan ABC

4 • 2011

Vaarallisten kemikaalien säilytysvaatimukset vähittäismyynnissä tiukkenevat Myrkylliseksi luokitellut kemikaalit on lokakuun alusta alkaen säilytettävä myymälässä tai sen varastossa aina lukitussa tilassa. Lukollisen tilan vaatimus ei kuitenkaan koske polttoaineita, lukuun ottamatta metanolipitoisia polttoaineita.

Kemikaalien vähittäismyynnistä annettu uusi valtioneuvoston asetus (573/2011) tulee voimaan 1.10.2011. Asetus korvaa nykyisen asetuksen vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä (676/1993). Uudella asetuksella tiukennetaan myrkyllisten kemikaalien säilytysvaatimuksia vähittäismyymälässä. Myös luovutusrajoituksia täsmennetään.

Asetus edellyttää, että myrkylliseksi luokitellut kemikaalit on lokakuun alusta alkaen säilytettävä myymälässä tai sen varastossa aina lukitussa tilassa. Lukollisen tilan vaatimus ei kuitenkaan koske polttoaineita, lukuun ottamatta metanolipitoisia polttoaineita. Käytännössä vaatimus koskee esimerkiksi metanolipitoisia tuulilasinpesunesteitä ja metanolia sisältäviä polttoaineita sekä eräitä kasvinsuojeluaineita.

Myrkylliseksi luokiteltua kemikaalia ei myöskään saa luovuttaa alle 18-vuotiaalle.

Vaatimus ei koske polttoaineita. Metanolipitoisen polttoaineen luovuttaminen alle 18-vuotiaalle edellyttää kuitenkin, että hänellä on huoltajan kirjallinen suostumus ko. polttoaineen hankkimiseen.

Edellä esitetyt vaatimukset koskevat kemikaalin vähittäismyyntiä, jos kemikaali on luokiteltu: 1) uusien luokitus- ja merkintäsäännösten (CLP-asetus) mukaan välittömästi myrkylliseksi (kategoriat 1-3), tai 2) väistyvien säännösten mukaan myrkylliseksi tai erittäin myrkylliseksi.

Myrkylliset kemikaalit on tunnistettavissa kemikaalipakkauksen varoitusetiketin merkintöjen perustella. Niissä on jompikumpi varoitusmerkeistä.

Anja Tuomola

18

CLP-asetuksen mukainen välittömästi myrkyllisen kemikaalin varoitusmerkki:

Myrkyllisen tai erittäin myrkyllisen kemikaalin varoitusmerkki väistyvän lainsäädännön mukaan:

4. Yrittäjä ihmisenä 4 • 2011

Yrittäjien vanhempainpäivärahat Yrittäjällä ei valitettavasti aina ole mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata. Mutta on hyvä muistaa, että myös yrittäjällä on oikeus Kansaneläkelaitoksen maksamiin vanhempainpäivärahoihin.

Vanhempainpäivärahat eivät kuitenkaan tule automaattisesti, vaan niitä on haettava erikseen.

Suomen Yrittäjien sosiaaliturvakyselyn mukaan (kesäkuu 2010) kyselyyn vastaajista noin joka kymmenes ilmoitti saaneensa perheenlisäystä viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikki yrittäjä-äidit olivat käyttäneet mahdollisuuden äitiysvapaaseen ja selvästi suurin osa myös vanhempainvapaaseen.

Sen sijaan yrittäjäisät olivat jääneet vanhempainvapaalle vähäisessä määrin.

Tässä artikkelissa käsitellään pääpiirteittäin sekä palkansaaja- että yrittäjävanhemman oikeutta vanhempainpäivärahoihin, työskentelyä vanhempainpäivärahakausien aikana sekä vanhempainpäivärahojen suuruuden määräytymistä.

Äitiysraha Raskaana oleva nainen voi jäädä äitiysvapaalle aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Äitiysvapaan ajalta voi saada Kelasta äitiysrahaa, jota maksetaan 105 arkipäivää eli noin neljä kuukautta. Äitiysvapaan aikana voi työskennellä normaalisti ja saada äitiysrahaa. Tällöin kuitenkin normaalin päivärahan sijaan maksetaan vähimmäispäivärahaa 22,13 euroa/työssäolopäivä (1.3.2011 alkaen). Työskentely sunnuntaisin ei vaikuta äitiysrahaan, jota maksetaan vain arkipäiviltä.

Isyysraha Isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää isyysvapaata 1–18 arkipäivää ja hoitaa lasta kotona äidin kanssa samaan aikaan. Isyysvapaan voi pitää milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt. Vapaan ajalta saa Kelasta isyysrahaa. Äiti saa samalta ajalta normaalisti äitiys- tai vanhempainrahan. Isyysrahan saaminen edellyttää, ettei henkilö isyysvapaan aikana työskentele tai opiskele päätoimisesti.

Vanhempainraha Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli reilut puoli vuotta. Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä, tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että isä ja äiti ovat vapaalla vuorotellen. Molemmat vanhemmat eivät lähtökohtaisesti voi olla vapaalla yhtä aikaa.

Jos lapsen äiti on työssä vanhempainrahakaudella, maksetaan hänen päivärahansa vähimmäismääräisenä työssäolopäiviltä. Pääsääntöisesti vanhempainrahakaudella työskentelevälle isälle ei makseta vanhempainrahaa työssäolopäiviltä, koska isän vanhempainrahan maksamisen edellytyksenä on lapsen hoitoon osallistuminen. Vanhempainraha voidaan kuitenkin maksaa myös isälle vähimmäismääräisenä, jos molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai omassa työssä ja ovat sopineet vanhempainrahan maksamisesta isälle.

Myös silloin kun lapsen isä on yksin lapsen huollosta vastaava henkilö, maksetaan vanhempainraha hänelle vähimmäismääräisenä työssäoloajalta. Työskentely sunnuntaisin ei vaikuta vanhempainrahaan, jota maksetaan vain arkipäiviltä. Äiti ja isä voivat saada Kelasta osittaista vanhempainrahaa, jos he jakavat lapsen hoitovastuun ja tekevät osa-aikatyötä. Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää, että molemmat vanhemmista ovat tehneet työnantajiensa kanssa sopimuksen osa-aikatyöstä vähintään 2 kuukaudeksi.

Työ katsotaan osa-aikaiseksi, kun työaika ja -palkka ovat 40–60 % kokoaikaisen työntekijän palkasta ja työajasta. Myös yrittäjä voi jäädä osittaiselle vanhempainvapaalle, kun hän vähentää työaikaansa vastaavalla tavalla.

Isäkuukausi Lapsen syntymän jälkeen pidetyn isyysvapaan lisäksi isä voi pitää kokonaisen isäkuukauden lapsensa kanssa. Isäkuukauden ensimmäisiltä 12 arkipäivältä isä saa vanhempainrahaa ja seuraavien 1–24 arkipäivän ajalta isyysrahaa. Isäkuukauden voi pitää vanhempainvapaan jatkoksi tai siirtää sen pidettäväksi noin puolen vuoden sisällä vanhempainvapaan loppumisesta.

Adoptiolapsen vanhemman vanhempainpäivärahat Alle 7-vuotiaan adoptiolapsen vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lastaan ja saada kyseiseltä ajalta vanhempainrahaa (tai osittaista vanhempainrahaa). Vanhempainrahaa voidaan maksaa siitä päivästä alkaen, kun vanhempi saa adoptiolapsen hoitoonsa. Vanhempain-

19

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

rahaa maksetaan aina vähintään 200 arkipäivältä tai kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää. Adoptioäidille tai -isälle ei yleensä makseta vanhempainrahaa samalta ajalta. Vanhempainvapaan aikana ei voi olla ansiotyössä tai päätoimisena opiskelijana. Äidin ollessa vanhempainvapaalla on adoptiolapsen isällä oikeus isyysrahaan samoin ehdoin kuin muillakin isillä.

Yrittäjän vanhempainpäivärahojen määrä YEL- tai MYEL-vakuutetun yrittäjän vanhempainpäivärahat määräytyvät eläkevakuutuksen työtulon mukaan. Vuonna 2011 alkavissa päivärahoissa perusteena on vuoden 2009 keskimääräinen YEL-tai MYEL-työtulo, jota on tarkistettu palkkakertoimella. Työtuloa korotetaan yhden vuoden palkkakertoimella. Päivärahan voi pyytää laskemaan myös päivärahakautta edeltävien kuuden kuukauden työtulon perusteella, jos työtulo vuosituloksi muutettuna on 20 % suurempi kuin vuoden 2009 työtulo. Jos yrittäjällä ei ole YEL- tai MYEL-vakuutusta, päiväraha maksetaan niiden tulojen mukaan, jotka hän on ilmoittanut verottajalle.

Vanhempainpäiväraha on suuruudeltaan yleensä noin 70 % työtulosta. Prosenttiosuus riippuu kuitenkin työtulon suuruudesta. Lisäksi päivärahoihin maksetaan korotuksia. Äitiysrahaa maksetaan korotettuna ensimmäisiltä 56 arkipäivältä (n. 90 % työtulosta, jos se on alle 45 000 euroa). Vanhempainraha maksetaan korotettuna ensimmäisen 30 arkipäivän ajalta (n. 75 % työtulosta).

Esimerkkejä vanhempainpäivärahan (äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ilman korotuksia) suuruudesta erisuuruisilla työtuloilla: Palkkakertoimella korotettu v. 2009 työtulo €

vanhempainpäiväraha v. 2011 €/arkipäivä

0 – 9 486

22,13

12 000

28,00

14 500

33,83

19 500

45,50

24 500

57,17

30 000

70,00

4. Yrittäjä ihmisenä 4 • 2011

Sairauspäivärahalle jatkoaikaa 1.7.2011 alkaen työntekijä tai yrittäjä, joka on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan, voi työhön palattuaan saada tarvittaessa jatkoaikaa sairauspäivärahaan.

Sairauspäivärahan tarkoitus on tukea työhönpaluuta sekä vähentää vakuutetun ja työnantajan taloudellista riskiä.

Kansaneläkelaitos maksaa sairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi enintään 300 arkipäivältä. Jos työntekijä tai yrittäjä on tämän jälkeen palannut työhön, mutta sama sairaus edelleen aiheuttaa työkyvyttömyyttä yli 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen, voi Kansaneläkelaitos nyt sairausvakuutuslakiin tehdyn muutoksen perusteella maksaa päivärahaa vielä 50 arkipäivältä, vaikka sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt.

Sairauspäivärahan lisäpäivät maksetaan omavastuuajan jälkeen yhdessä tai useammassa jaksossa. Tämän jälkeen Kansaneläkelaitos maksaa päivärahaa saman sairauden perusteella vasta, kun edellisestä työkyvyttömyysjaksosta on kulunut vuosi.

Jos työkyvyttömyyden syynä on uusi sairaus, voi Kansaneläkelaitos maksaa päivärahaa, vaikka päivärahan enimmäisaika on aiemman sairauden vuoksi täyttynyt.

Lainmuutos koskee niitä henkilöitä, joiden työkyvyttömyys alkaa 1.7.2011 tai sen jälkeen.

Muutos vähentää työnantajan taloudellista riskiä palkata sairauspäivärahaa enimmäisajan saanut työntekijän, koska sairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle, jos tämä maksaa työntekijälle sairausajalta palkkaa ja jos työsuhteen ehdoissa on sovittu päivärahan suorittamisesta työnantajalle.

Päivärahaa on haettava 4 kuukauden kuluessa siitä alkaen, kun sitä halutaan saada.

Sairauspäivärahan jatkoajan arvioidaan koskettavan noin 1 500:aa työntekijää tai yrittäjää vuosittain.

Jos näyttää siltä, että työntekijä tai yrittäjä ei voi palata työhönsä, vaihtoehtoina ovat muun muassa kuntoutus tai työkyvyttömyyseläke.

Harri Hellstén

Suomen Yrittäjät

kouluttaa

Syksy 2011

Syyskuu 15.9. Rakennuspalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus Innopoli 1, Tekniikantie 12, Espoo

20.9. Pienyrityksen talousjohtaminen Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki

22.9. Esiinny vakuuttavasti

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

27.9. Kehity esimiehenä

Spektri (Pilotti), Metsänneidonkuja 4, Espoo

29.9. – 1.10. Johtaminen ja markkinointi -seminaari

Silja Line m/s Serenade, Helsinki-Tukholma-Helsinki

Lokakuu 6.10. Osakeyhtiön johdon vastuut

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

11.10. Facebook-markkinointi

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

13.10. Pienyrityksen markkinointiviestintä

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

19.10. Ajankohtaisveropäivä

Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki

27.10. Itsensä johtaminen

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Marraskuu 1.11. Palaute

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

3.11. Pienyrityksen talousjohtaminen -jatkokurssi Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

10.11. Puhelinmyynti

Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

15. – 17.11. Yrittäjän veroseminaari

Viking Linen m/s Mariella Helsinki – Tukholma – Helsinki

23.11. Työlait tutuksi – työaikamääräykset ja valvonta Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

29.11. Innovaatioiden rahoitus Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, Helsinki

Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri, p.(09) 229 229 94 tai kurssit@yrittajat.fi

Johtaminen ja markkinointi -seminaari 29.9.–1.10.2011

Silja Line m/s Serenede Helsinki –Tukholma – Helsinki

Seminaari tarjoaa uusia ajatuksia tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, markkinointiin sekä yrityksen ja työyhteisön johtamiseen. Asioita käsitellään käytännönläheisesti ja keskustelevalla otteella innostavien luennoitsijoiden johdolla.

Seminaari on myös erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppatieteen tohtori Toivo Koski

Torstai 29.9.

Perjantai 30.9.

Torstai 29.9.

8.00

Aamiainen

12.00 Kahvibuffet

9.30

Laiva saapuu Tukholmaan

12.30 Elämysten ja tarinoiden kaupallistaminen ▪ Case: Kansainvälinen Live tapahtuma ▪ Tapahtumat osana markkinointiviestintää ▪ Parhaat käytännöt maailmalta ▪ Itse toteutettuna vai ostettuna palveluna

12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

11.30

Ilmoittautuminen

Mika Sulin, Suomen MM-Jääkiekon 2012 pääsihteeri 13.15

Osallistujien esittäytyminen

14.00 Lounas 14.45

Tuotteiden ja palvelujen kerroksellisuus – luo asiakkaalle hyötyä ja paranna kannattavuutta ▪ Myytkö tuotetta vai palvelua, kerroksia vai ydinhyötyä?

▪ Tuotteen kerroksellisuus tuotteistuksen perustana ▪ Missä kerroksessa asiakas ostaa tuotteen?

▪ Missä kerroksessa palvelu kohdataan ja millä fiiliksellä?

▪ Mistä kerroksesta löytyy ydinhyöty?

13.00 Rekrytoinnin mannerlaatat liikkuvat!

▪ Katsaus rekrytoinnin perinteeseen ja luutuneisiin käsityksiin ▪ Megaluokan järistykset ja muutoksen peräaalto ▪ Mihin luonnonilmiöihin kannattaa yrittäjänä tutustua, jotta menestyy vuonna 2015?

▪ Ammutaan alas muutamia turhia pelkoja ▪ Parhaat käytännöt Suomessa ja maailmalla ▪ Tuoreimmat menetelmät ja missä kehitetään uutta?

Psykologi, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala, Rekrytointipalvelu Sihti Oy 14.30 Tauko ja kahvibuffet 15.00 Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen?

▪ Hyvän esimiestyön ja johtamisen odotukset ▪ Onnistuneen esimiestyön edellytykset ▪ Työilmapiiriin vaikuttavat tekijät

Viestintäkonsultti Tarja Pursiainen, Activeworking Oy 16.30 Myynnin ja hinnoittelun kannattavuuslaskelmat ▪ Pikakertaus katelaskennasta ja sen sudenkuopista ▪ Hintajousto: Kuinka paljon myynnin tulisi nousta alennusten seurauksena?

▪ Hintamuutosten vaikutus tulokseen ▪ Maksuaikojen vaikutus yrityksen tulokseen ▪ Erilaisten hinnoittelumallien vaikutus tulokseen ▪ Väärät opit, joilla katteet tuhotaan Luennon aikana lasketaan esimerkkilaskuja.

Osallistujat voivat tuoda esille omia kysymyksiä, joita esityksen aikana pyritään laskemaan.

Kauppatieteen tohtori, Toivo Koski, TulosAkatemia Oy

Käytös näkyy, syyt ovat piilossa ▪ Ihmistyyppien vaikutus johtamiseen ▪ Miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan?

Osuus sisältää vuorovaikutustyylin arvion osallistujille.

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy 17.15

Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy 18.15

Yleisökeskustelu seminaarista

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails 20.00 Buffet-illallinen

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan) 21.00 A la carte -illallinen

Positiivisten ajatusten arpajaiset ▪ Onnistumisen eväät ja yrittämisen iloa

Lauantai 1.10.

7.30

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 15.9.2011

Osallistumismaksu

osoitteessa www.yrittajat.fi/johtaminen-markkinointi2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Jäsenhinta 415 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 442 € /hlö 1 h sisähytissä, 460 € /hlö 1 h promenade hytissä ja 470 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Ilmoittautua voi myös www.yrittajat.fi/koulutus

Normaalihinta 580 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 607 € /hlö 1 h sisähytissä, 625 € /hlö 1 h promenade hytissä ja 635 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla!

Soita arkisin (09) 229 221 maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Maksuton puhelinneuvonta on paljon käytetty jäsenetu. Neuvontapalvelumme vastaa vuosittain noin 50 000 neuvontapyyntöön. Aina voit soittaa neuvontapalveluun, haluatpa keskustella asiantuntijan kanssa suunnittelu- tai päätöksentekovaiheessa olevasta asiasta tai tarvitset neuvoa ongelmatilanteessa.

Asiantuntijamme ovat aina puhelinsoittosi päässä. Puhelinneuvonnasta saat opastusta ja neuvontaa mm. yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa ja verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on suuri, sadan asiantuntijan verkosto.

Saat yhteyden neuvontapalveluun soittamalla arkisin 9–16 Suomen Yrittäjien puhelinvaihteeseen (09) 229 221, josta puhelusi yhdistetään kulloinkin tarvitsemallasi asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten kerrothan jäsennumerosi soittaessasi.

Löydät sen kätevimmin jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ajoittain ruuhkaa, joten otathan yhteyttä hyvissä ajoin.

Maksutonta puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäsenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪▪ yhtiömuodot ▪▪ kuluttajansuoja ▪▪ kirjanpito ja tilintarkastus ▪▪ tietosuoja-asiat ▪▪ riitojen ratkaisu ▪▪ sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪▪ yrityksen sopimukset ▪▪ toimitussopimukset ▪▪ kiinteistöt ja rakentaminen ▪▪ kuljetus ja liikenne

Verotus ▪▪ arvonlisäverotus ▪▪ elinkeinoverotus ▪▪ henkilöverotus

Yrittäjän sosiaaliturva ▪▪ eläkeasiat ▪▪ sairaus ▪▪ työterveyshuolto ▪▪ työkyvyttömyys ▪▪ työttömyys

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪▪ työsuhdeasiat ▪▪ työaika ▪▪ palkkataulukot ▪▪ työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset ▪▪ työnantajamaksut ▪▪ YT-laki

Ulkomaankauppa ▪▪ EU ja ulkomaankauppa ▪▪ idänkauppa ▪▪ USA:n ja Latinalaisen Amerikan kauppa ▪▪ kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat ▪▪ konkurssi ▪▪ yrityssaneeraus ▪▪ velkajärjestely ▪▪ luottotietoasiat

Ympäristöasiat ▪▪ ympäristönsuojelu ▪▪ ympäristövahingot ▪▪ jätehuolto ▪▪ viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset ▪▪ verotus ▪▪ perintöoikeus ▪▪ uuden omistajan löytäminen ▪▪ Yrityspörssi ja Yrityskaupan Puhemies -palvelu

Koulutus ▪▪ yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen ▪▪ yrittäjätutkinnot ▪▪ yrittäjän oppisopimus ▪▪ henkilöstökoulutus ▪▪ työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪▪ kilpailuasiat ▪▪ julkiset hankinnat ▪▪ tekijänoikeus ▪▪ IT-oikeus ▪▪ patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi!

”Älä jää painimaan yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa yksin, ota rohkeasti yhteyttä – hoidetaan homma kuntoon!”

Suomen▪Yrittäjät▪–▪PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Julkaisija:

Suomen Yritt채j채t PL 999 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 faksi 09 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi